Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon käynnistäminen Maanmittauslaitoksessa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon käynnistäminen Maanmittauslaitoksessa"

Transkriptio

1 28 Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon Maanmittaus 85:2 (2010) Tietoisku Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon käynnistäminen Maanmittauslaitoksessa Juha Vilhomaa Maanmittauslaitos Artikkelissa selostetaan pääpiirteittäin uuden korkeusmallin tuotantomenetelmä ja miten tuotanto Maanmittauslaitoksessa aloitettiin. Tuotannon perusteluja ja taustoja sekä sille asettuja tavoitteita on kuvattu tarkemmin kirjoittajan TKK:n maanmittaustieteiden laitoksella tekemässä lisensiaatintyössä Valtakunnallisen korkeusmallin tuotantoprosessin kehitystyö (2008). Siinä on esitetty myös artikkelissa olevien tietojen viitteet. Uuden valtakunnallisen korkeusmallin tarve Maa ja metsätalousministeriö asetti kesäkuussa 2005 korkeusmallityöryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida valtakunnallisen korkeusmallin uudistamistarpeet ja -vaihtoehdot, tehdä tarvittaessa ehdotuksia uusista menettelytavoista ja arvioida uusien menetelmien kustannukset. Maanmittauslaitoksella oli koko maan kattava KM25-korkeusmalli (25 metrin ruudukkona esitetty maanpinnan korkeusmalli) ja runsaat 60 % maasta kattava KM10 -korkeusmalli (10 metrin ruudukkomalli), mutta niiden ei katsottu täyttävän korkeusmallille asetettavia uusia vaatimuksia. Työryhmän työn tuloksena (MMM:n työryhmämuistio 2006:14) valtakunnalliselle korkeusmallille asetettiin tavoitteeksi mm. sellainen tarkkuus, että se riittää pohjaksi EU:n tulvadirektiivin 2007/60/EY edellyttämille tulvakartoille ja että korkeusmalli on laadultaan homogeenisempi kuin fotogrammetrisella menetelmällä tuotettu KM10-korkeusmalli. Vaihtoehtoisina korkeusmallin tuotantotekniikkoina esillä olivat fotogrammetrinen menetelmä, laserkeilaus ja SAR-interferometria (Synthetic Aperture Radar). Ottaen huomioon Suomen luonnon ja maaston olosuhteet, halutun lopputuloksen laadun, kustannukset sekä tuotannollisen tehokkuuden, suositeltavaksi tuotantomenetelmäksi valikoitui laserkeilaus. 1 Laserkeilaus tuotantotekniikkana Ilmasta tehtävää laserkeilausta on käytetty maaston korkeusmallituotannossa 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Alkuvaiheessa lentokorkeudet olivat matalia, käsiteltävät pinta-alat pienehköjä ja tuotannon yksikkökustannukset suuria. Vuosituhannen loppupuolella menetelmää kuitenkin jo käytettiin ainakin Saksan osavaltioissa ja Hollannissa valtakunnallisten korkeusmallien tuotannossa. Viime vuosina menetelmä on kehittynyt entistä tuotannollisemmaksi parempien ohjelmistojen ja laserkeilaimien ansiosta.

2 Maanmittaus 85:2 (2010) 29 Kuva 1. Laserkeilauksen periaate. Laserpisteen sijainnin määrittämiseen tarvitaan GPS- ja INS (IMU)-havainnot. INS = Inertial Navigation System, IMU = Inertial Measurement Unit, inertiamittauslaite. Lentokoneesta tehtävän laserkeilauksen periaate on esitetty kuvassa 1. Lentokoneessa olevasta laserkeilaimesta lähetetään maastoon laserpulsseja, jotka heijastuvat kohteesta takaisin laserkeilaimeen (sensoriin). Kun mitataan laserpulssin edestakaisin kulkemaan matkaan käyttämä aika ja laserkeilaimen sijainti sekä asento, saadaan selville paikka, mistä pulssi on heijastunut takaisin. Näitä paikkoja nimitetään laserpisteiksi ja niiden muodostamaa joukkoa laserpistepilveksi. Yksi laserpulssi voi saada aikaan useampia laserpisteitä (paluukaikuja). Laserpisteen sijainti ratkaistaan yhtälöllä X X 0 0 LRF Y = Y0 + RIMU RIMU RM 0 Z Z G 0 l Missä ( X, Y, Z ) G = kohdepisteen maastokoordinaatit ( X 0, Y 0, Z 0 ) = laserkeilaimen sijainti (mitattu GPS:llä, antennin epäkeskisyys huomioitu) R IMU = IMU kiertomatriisi LRF R IMU = IMU:n ja keilaimen koordinaatistojen välinen kiertomatriisi R M = laserkeilaimen peilin kiertomatriisi (keilauskulma) l = laseretäisyys (range). (1)

3 30 Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon Laserpisteen koordinaattien määritystarkkuus riippuu siis pääasiallisesti seuraavista seikoista: etäisyys (range, lasersäteen pituus), lasersäteen sijainti ja lasersäteen suunta. Koska nämä kaikki suureet mitataan eri mittalaitteilla (laserkeilain, GPS, IMU) ne on mittaustulosten yhteensovittamiseksi pystyttävä sitomaan samaan ajanhetkeen. Jos havaintoja ei sidota tarkasti samaan ajanhetkeen, se aiheuttaa laserpisteen sijaintiin satunnaisvirheen tyyppisen sijaintivirheen. Etäisyyden mittaus perustuu kaavaan Missä R = l c t R = l = c*t/2 (2) = sensorin ja kohteen välinen etäisyys = valon nopeus = lähetetyn ja vastaanotetun pulssin välinen aikaero. Etäisyyden mittauksen tarkkuuteen on suuri merkitys sillä, että palaavasta laserpulssista kyetään erottamaan kohta, joka edustaa kohteesta palaavan signaalin voimakkuuden nousun maksimia. Tyypillisesti laserpulssin kestoaika on 10 ns ja signaalin nousuaika on noin 1 ns. 1 ns merkitsee 30 cm:n (edestakaista) matkaa, eli 15 cm:n etäisyyttä sensorista kohteeseen. Keilaimissa olevat aikalaskurit kykenevät noin 0,05 0,2 ns ajanmittaustarkkuuteen, joka vastaa etäisyydenmittausvirheenä noin 1,5 cm:ä. Etäisyydenmittausvirheellä on muihin virhelähteisiin verrattuna pieni vaikutus, ja se näkyy eniten laserpisteen korkeudessa. Lasersäteen sijainnin määritystarkkuus riippuu DGPS-prosessoinnin onnistumisesta. Lisäksi siihen vaikuttavat GPS-laitteen laatu, GPS-satelliittien konstellaatio lennon aikana, GPS-tukiaseman sijainti (joka voidaan korvata esimerkiksi virtuaali-gps-verkolla), GPS-laitteen, IMU:n ja laserkeilaimen keskinäisen epäkeskisyysmittauksen virheet, sekä laserkeilaimesta riippuva lasersäteen suuntauksen tarkkuus. GPS-satelliittien lisäksi voidaan käyttää Glonass- ja jatkossa myös Galileo-satelliitteja, jolla parannetaan sijainnin määrityksen laatua. Tyypillisesti DGPS:n avulla voidaan tuottaa 5 15 cm:n tarkkuus. Sijainnin virhe ei kasva mainittavasti lentokorkeuden kasvaessa. Pohjoisissa olosuhteissa GPS-satelliittien konfiguraatio on ajoittain paikannuksen kannalta epäedullinen ja Glonass-järjestelmän hyväksikäyttö mahdollistaa erityisesti siellä paremman tarkkuuden. Laserkeilauksen havaintojen sijainnin laskenta perustuu siis niin sanottuun suoraan georeferointiin. Toisin kuin matriisimuotoisten ilmakuvien georeferoinnin tapauksessa, tämän luotettavuus on täysin riippuvainen satelliittipaikannus- ja inertiamittauslaitteiden toiminnasta. Vaarallista suorassa georeferoinnissa on jos käytettävien laitteiden toimintakyky huononee pikku hiljaa ajan kuluessa, jolloin saavutettava tarkkuus menee vaadittujen rajojen huonommalle puolelle. Fotogrammetrian tapauksessa, erityisesti kun käytetään matriisimuotoisia ilmakuvia, tämä voidaan yleensä havaita ns. integroitua sensorin orientointia käytettäessä. Siinä ilmakolmiointi on yhdistetty suoraan georeferointiin. Laserkeilauksen tapauksessa tämän tyyppisten virheiden paljastuminen on vaikeaa. Tähän tarvitaan järjestelmäkalibrointia, jossa käytetään

4 Maanmittaus 85:2 (2010) 31 Kuva 2. Laserkeilauspistepilveä, jossa on profiili rinteestä ja kasvillisuutta. Profiilissa näkyy kasvillisuuden aiheuttamia katkoksia. apuna toisiaan peittäviä keilausjonoja, maastoon mitattuja tukipisteitä tai alueita sekä fotogrammetrista referenssiä. Koska laserkeilaus perustuu lähetettävien laserpulssien takaisinheijastuksen mittaamiseen, se ei vaadi toimiakseen auringonvaloa. Laserkeilaus onnistuu siis myös ilta- ja yöaikaan. Olosuhteiden pitää olla kuitenkin sellaiset, että laserkeilaimen ja maaston välissä ei ole pilviä, sadetta tai usvaa, maastossa ei ole haitallisen paksua lumikerrosta eikä se ole tulvaveden peitossa. Kun halutaan tuottaa tarkkaa maaston korkeusmallia, laserpulssin pitää päästä heijastumaan takaisin sensoriin maan pinnasta, joten maan pinnan tulee olla mahdollisimman paljas. Runsas ja tiheä aluskasvillisuus tuottaa helposti haitallisen suuria virheitä ja tiheä puiden lehtipeite voi estää laserpulssien tunkeutumisen maan pinnalle asti. Verrattuna fotogrammetriseen korkeudenmittaamiseen laserkeilaus ei kuitenkaan ole yhtä herkkä puiden aiheuttamien katveiden vaikutukselle. (Kuva 2.) 2 Laserkeilausparametrien ja korkeusmallin määrittely Laserkeilaustekniikkaan perehtyminen systemaattisesti aloitettiin Maanmittauslaitoksella syksyllä 2005 asetetun laserkeilaus-vaatimuskehitysprojektin avulla. Yhdessä Geodeettisen laitoksen asiantuntijoiden kanssa suunniteltiin testityö, jossa testattiin valittuja keilausparametreja. Näin saatua aineistoa käytettiin korkeusmallin määrittelyjen suunnittelussa. Testityössä keilattiin Salon-Suomusjärven seudulta runsaan neliökilometrin laajuinen alue kahdessa osassa. Testialueen koko suunniteltiin niin suureksi, että se vastaa normaalia valtakunnallisessa tuotannossa kysymykseen tulevaa aluetta. Tuotantoprosessin suunnittelussa oleellista on, että prosessissa pystytään käsittelemään riittävän isoja kokonaisuuksia. Joulukuussa 2006 noin puolet testialueesta keilattiin ostopalveluna ja keväällä 2006 toinen puolikas Maanmittauslaitoksen omana työnä. Näin kerätyn keilausaineiston perusteella suunniteltiin alustavasti korkeusmallin tuotantoprosessi ja määriteltiin korkeusmallille asettavat vaatimukset sekä tuotannon parametrit. Korkeusmallin ja tuotantoparametrien määrittelyssä tehtiin runsaasti yhteistyötä myös aineiston

5 32 Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon käyttäjien kanssa. Testityössä tuotettua laserkeilausaineistoa jaettiin mahdollisimman monella käyttäjälle. Näin haluttiin kerätä kokemuksia ja palautteita aineiston soveltuvuudesta eri tarkoituksiin. Tärkeimpiä näistä yhteistyökumppaneista olivat Suomen Ympäristökeskus SYKE, Finavia, Porin kaupunki ja yliopistokeskus sekä Geologian tutkimuskeskus. Laserkeilauksen määrittely sisältää mm. seuraavat parametrit: keilauksen avauskulma enintään n. 40 astetta (± 20 astetta) keilausjonojen sivupeitot kattavasti vähintään 20 % pistetiheys vähintään 0,5 pistettä/m 2 ja enintään 1 piste/m 2 (keskimääräinen laserpisteiden etäisyys toisistaan noin 1,4 m) mitattuna ilman poikittaisjono- ja sivupeittoalueiden tihentävää vaikutusta lentokorkeus enintään noin 2 km laserpulssin jalanjälki maassa enintään noin 50 cm laserpisteisteiden korkeustarkkuus (RMSE enintään) on 15 cm yksiselitteisillä pinnoilla tasotarkkuus (RMSE enintään) on 60 cm yksiselitteisillä kohteilla. Lentokorkeus vaikuttaa laserpulssien paikannustarkkuuteen vain vähän, mutta yhdessä keilauskulman kanssa sillä on erittäin suuri vaikutus keilauksen yksikkökustannuksiin. Mitä korkeampi lentokorkeus ja suurempi avauskulma, sitä vähemmän lentolinjoja tarvitaan tietyn alueen kattamiseen ja kustannukset näin ollen alenevat. Lentokorkeus vaikuttaa myös laserpulssin kokoon maassa ( jalanjälkeen ) ja pulssien tiheyteen maan pinnalla. Siten lentokorkeus vaikuttaa siihen, miten hyvä erotuskyky saavutetaan. Toisaalta mitä suurempi pulssitiheys on, sitä isompia tietomääriä joudutaan käsittelemään. Suurten alueiden ollessa kysymyksessä sillä on työn sujuvuuden kannalta merkitystä. Aineiston laadun arvioinnissa Geodeettisella laitoksella oli tärkeä merkitys. Yhtenä referenssinä käytettiin hyväksi matalalta lennettyjä laserkeilausaineistoja, joita Geodeettinen laitos oli aiemmin tuottanut osittain samalta testialueelta. Syksyisen ja keväisen keilauksen tarkkuutta tutkittiin myös pistemäisillä RTKmittauksilla. Tutkimuksen tulokset olivat hyvin samansuuntaiset kummallekin keilaukselle huolimatta siitä, että ne oli tehty eri vuodenaikoina (syksyn keilauksessa oli ohut lumipeite maassa), erimerkkisillä keilaimilla ja aineiston järjestelmäkalibrointi ja georeferointi oli tehty eri paikoissa. Havaitut keskiarvovirheet vaihtelivat erilaisilla maastokohteilla (asfaltti, avoin maasto, kallio, metsä, pelto, sora) 7 cm:n ja +14 cm:n välillä. Keskihajonta vaihteli 5 cm:n ja 13 cm:n välillä. Lisäksi GL tutki laserkeilauksella saatuja tien korkeuksia mobiili-gps-mittauksen avulla ja sai tarkkuudeksi muutamia senttimetrejä. Uuden KM2-korkeusmallin geometrinen määrittely sisältää ruutukoon, joka on 2 metriä, sekä korkeustarkkuuden (RMSE enintään) joka on 30 cm. Maanmittauslaitoksessa tehtiin korkeusmallin määrittelyn yhteydessä selvityksiä siitä kuinka paljon korkeusmallin korkeustarkkuuteen vaikuttaa kun laserkeilauksella saadut maanpinnan korkeuspisteet esitetään 2 metrin grid-mallina. Selvityksen tuloksia näkyy kuvassa 3. Tuloksista voi päätellä, että vaihtelevassa

6 Maanmittaus 85:2 (2010) 33 Kuva 3. Vasemmalla on 2 metrin grid-mallin korkeuspoikkeamien jakauma testialueella (oikealla kartta) maanpintapisteisiin verrattuna. Suurimmat virheet esiintyvät tien pengerluiskissa ja -leikkauksissa. suomalaisessa maastossa 2 m:n grid kuvaa hyvin edellä esitetyn määrittelyn mukaisilla laserpisteillä saavutettavaa maaston korkeusmallia. 3 Tuotantoprosessin toteutus Laserkeilauksen tekniikka oli kypsää otettavaksi käyttöön mutta varsinainen tuotantoprosessi oli suunniteltava ja toteutettava kokonaan itse. Laserkeilausta pitempään tehneistä organisaatioista kerättiin kokemuksia ja niitä saatiin myös Sveitsin ja Saksan Baijerin osavaltion valtakunnallisista laserkeilaushankkeista. Prosessin suunnittelu oli tärkeää, koska siihen liittyy myös ihmisten osaamisen kehittäminen. Prosessin toimivuudesta riippuu paitsi aineiston laatu, myös saavutettava taloudellisuus ja tuottavuus. Uuden korkeusmallin tuotanto (Kuva 4) suunniteltiin normaalin Maanmittauslaitoksen projektitoiminnan mukaisesti. Projekteihin perustuvan kehittämisen eräänä hyötynä on se, että niiden kuluessa saadaan perehdytettyä henkilöstöä uusiin asioihin jo kehittämisen aikana ja levitettyä organisaatiossa tietoa uusista asioista myös niiden keskuuteen, jotka eivät ole kyseisten asioiden kanssa suoranaisesti tekemisissä. Testityön tulosten ja niiden pohjalta tehtyjen parametrin määrittelyjen jälkeen aloitettiin marraskuussa 2006 välinekehitysprojekti, jossa

7 34 Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon Kuva 4. Korkeusmallin KM2 tuotantoprosessi suunniteltiin ja toteutettiin tuotantoprosessi sekä siinä käytettävät työkalut. Suunniteltu ja toteutettu tuotantoprosessi on esitetty kuvassa 4. Tuotanto aloitettiin laserkeilauksen kilpailutuksella. Keväällä 2008 saatiin keilattua noin neliökilometriä. Tuotannon suuntaamisessa tehtiin tiivistä yhteistyötä tärkeimmiksi katsottujen uuden korkeusmallin ja laserkeilausaineiston käyttäjien kanssa. Kahtena ensimmäisenä tuotantovuotena (2008 ja 2009) tehtiin osa laserkeilauksista omana työnä vuokratulla laserkeilaimella. Tämä oli hyödyllistä koko prosessin oppimisen ja laserkeilauksen kustannusten muodostumisen hahmottamisen kannalta. Tuotantoprosessin kehittämisen tavoitteena oli integroida se osaksi muuta Maanmittauslaitoksen maastotietoprosessia. Näin voitiin hyödyntää olemassa olevaa tuotantoympäristöä ja osittain myös henkilöstön osaamista. Laserkeilauksella saadusta laserpistepilvestä tuotetaan maaston korkeusmalli siten, että pistepilven pisteet luokitellaan maan pintaa kuvaaviin pisteisiin ja muihin viimeisen paluukaiun pisteisiin (Kuva 1). Automaattisen luokittelun onnistumista tarkastellaan ilmakuva-stereomallien avulla. Mahdolliset luokitteluvirheet korjataan ja luokittelua täydennetään siltä osin kuin automaattiluokittelu ei ole mahdollista (esimerkiksi sillat). Maanpintaa kuvaavasta laserpistejoukosta tuotetaan ruutumallin mukainen korkeusmalli laskennollisesti. Laserpistepilvien laaduntarkastus ja pisteiden automaattinen luokittelu tehdään Maanmittauslaitoksen ilmakuvakeskuksessa ja pisteiden luokittelun vuorovaikutteinen tarkastus ESPA-stereotyöasemilla tehdään kahdessatoista maan

8 Maanmittaus 85:2 (2010) 35 mittaustoimistossa. Siinä yhteydessä luokitellaan virta- ja vakavedet sekä sillat omiksi luokikseen. Tavoitteena oli nostaa KM2-korkeusmallityön tuottavuus 2 3-kertaiseksi fotogrammetrisesti tehtyyn KM10-korkeusmallin tuotannon tuottavuuteen verrattuna, ja kokemus näyttää siltä, että tähän tavoitteeseen on päästy. Tuottavuuden paraneminen johtuu siitä että laserkeilaukseen perustuvassa menetelmässä pystytään käyttämään paremmin hyväksi automaattisia työmenetelmiä. Samalla tuotetun korkeusmallin laatu on parantunut selvästi. Tuotannon yksikkökustannukset määräytyvät pääosin laserkeilauksen markkinahinnan perusteella, koska sen osuus tuotantokustannuksista on suurin. Toistaiseksi yksikkökustannukset ovat alittaneet ennakkoarviot. 4 Johtopäätökset Tuotannolle asetetut tavoitteet on saavutettu hyvin ja osittain ylitettykin. Laserkeilausmäärät olivat vuonna 2008 noin km 2, 2009 noin km 2 ja 2010 noin km 2. Tuotantoa kuvaavat indeksikartat ovat nähtävillä Maanmittauslaitoksen internet-sivuilla Testityö oli hyödyllinen, koska sen avulla saatiin kokemusta varsinaisen prosessin suunnittelua varten ja saatiin testattua lopullisia parametreja. Tärkeää Kuva 5. Kuvassa on esimerkki laserkeilausaineiston käyttösovelluksesta. Pedersören Hundbackenin kivikautiset asumuspainanteet sijaitsevat tasaisella mäntykankaalla. Painanteiden läpimitta on noin 6 16 metriä ja syvyys alle metrin (Museovirasto). Kuva: Jouko Vanne, Geologian tutkimuskeskus.

9 36 Uuden valtakunnallisen laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallituotannon oli myös, että voitiin hankkia osaamista kaikista laserkeilauksen ja korkeusmallituotannon työvaiheista keilauslentojen suunnittelusta ja lentämisestä lähtien. Se helpotti laserkeilaustarjouspyyntöjen laatimista ja laadunvalvonnan suunnittelemista. Uusi korkeusmalli on osoittanut täyttävänsä sille asetetut vaatimukset. Uusiakin käyttökohteita on löytynyt esimerkiksi geologisissa sovelluksissa (Kuva 5) ja ympäristömeludirektiivin 2002/49/EY mukaisissa tehtävissä. Yhteistyö Geodeettisen laitoksen kanssa oli erityisen hyödyllistä tuotannon suunnitteluvaiheessa koska Maanmittauslaitoksessa voitiin käyttää hyväksi Geodeettisessa laitoksessa vuodesta 2003 alkaen systemaattisesti hankittua laserkeilauksen asiantuntemusta. Tutkimuksen tulokset on näin ollen saatu ripeästi palvelemaan käytännön työtä. Myös yhteistyö suomalaisten alalla toimivien yritysten kanssa on ollut hyödyllistä ja ohjelmistotuotteisiin on saatu sujuvasti toteutettua lukuisia parannuksia. Tuotannon kohdentamisessa on tehty yhteistyötä erilaisten aineistojen käyttäjäryhmien kanssa. Tämä yhteistyö näyttää lisääntyvän jatkuvasti, kun tietoisuus uusien aineistojen käyttökelpoisuudesta kasvaa. Tietoisuutta on levitetty mm. vuosittain järjestettävällä korkeusseminaaripäivällä, jossa on ollut yleensä toista sataa osallistujaa. Maaston korkeusmallin tuottamisen lisäksi laserkeilaustietoja tullaan ilmeisesti jatkossa käyttämään rakennusten 3D-mallintamiseen. Maanmittauslaitoksessa on tekeillä testiprojekti, jossa selvitellään mitä mahdollisuuksia nykyisenkaltainen laserkeilausaineisto tähän tarjoaa. Maan pinnan korkeusmallin lisäksi tarvitaan myös matalien vesialueiden pohjia kuvaava korkeusmalli. Vesialueiden pohjien mittaaminen on tähän asti perustunut erilaisiin aluksista tehtäviin luotausmenetelmiin. Vihreän ja punaisen laservalon yhteiskäyttöisyyteen perustuva laserkeilaus tuonee tähän entistä käyttökelpoisemmat mahdollisuudet. Laserkeilausaineisto on nykyisellään erinomaista aineistoa kun tuotetaan maastossa sijaitsevien kohteiden geometrista, erityisesti korkeustietoa. Kohteille saavutettava tasosijaintitarkkuus ei kuvassa 1 esitetyn keilauksen geometrian vuoksi kuitenkaan ole yhtä hyvä kuin korkeustarkkuus. Myöskään kohteiden ominaisuuksista ei saada tietoa. Tältä osin tilanne paranee kun jatkossa opitaan käyttämään hyväksi laserkeilauksen intensiteetti- ja waveform-tietoja. Tiedonkeruun kannalta parasta on, kun samalla on käytettävissä sekä ilmakuvaus- että laserkeilausaineisto, sillä ne täydentävät toisiaan. Digitaalisten ilmakuvaussensorien radiometrian (sävyjen toiston) kalibroinnin kehittämisen myötä näiden kahden yhteiskäytössä tulee myös uusia automatisointimahdollisuuksia. Uuden korkeusmallin tuotanto on ajankohtaista monessa Euroopan maassa. Laserkeilaus näyttää olevan selvästi yleisimmin käyttöön valittu tuotantomenetelmä. Uuden tekniikan käyttöönotossa on tietojen ja kokemusten vaihto eri maiden karttalaitosten välillä ollut yleistä. Suomesta ovat eniten kokemuksia hakeneet Ruotsin ja Puolan karttalaitosten edustajat.

10 Maanmittaus 85:2 (2010) 37 Kirjallisuutta Vilhomaa Juha (2008). Valtakunnallisen korkeusmallin tuotantoprosessin kehitystyö. Lisensiaatintyö. Teknillinen korkeakoulu Maanmittausosasto. TkL Juha Vilhomaa on valmistunut diplomi-insinööriksi 1983 ja tekniikan lisensiaatiksi 2008 TKK maanmittausosastolla. Hän toimii Maanmittauslaitoksen ilmakuvakeskuksen johtajana. Tätä edelliset päätoimet ovat mittausinsinööri Mittatie Oy , ammattiaineiden opettaja Pohjois-Karjalan keskusammattikoulu , Survey Office Engineer Georeda Ltd Saudi-Arabia Maanmittauslaitoksen palveluksessa hän on ollut eri tehtävissä vuodesta 1987.

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

1. Hankinnan tausta ja tarkoitus

1. Hankinnan tausta ja tarkoitus 1 (5) Liite 5 HANKINNALLE ASETETTUJA VAATIMUKSIA HANKITTAVA PALVELU: LASERKEILAUS JA ORTOKUVAT 2015 KERAVAN, JÄRVENPÄÄN JA TUUSULAN ALUEILTA Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia sekä

Lisätiedot

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus

Lisätiedot

Peruskartasta maastotietokantaan

Peruskartasta maastotietokantaan Peruskartasta maastotietokantaan 2.11.2012 Kari Hautamäki Pohjanmaan maanmittaustoimisto Sisältö Merkkipaaluja Tärkeimmät tuotantomenetelmät Toimintaympäristön kehitys Tulevaisuuden näkymiä Merkkipaaluja

Lisätiedot

Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa

Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa Uusi mahdollisuus pohjaaineistoksi Suunnistuskartoittajien talvipäivä 16.2.2008, Jussi Silvennoinen Laserkeilauksen periaate Laserkeilain muistuttaa tutkaa Keilain

Lisätiedot

www.terrasolid.com Kaupunkimallit

www.terrasolid.com Kaupunkimallit www.terrasolid.com Kaupunkimallit Arttu Soininen 03.12.2015 Vuonna 1993 Isoja askeleita 1993-2015 Laserkeilaus helikopterilla/lentokoneella Laserkeilaus paikaltaan GPS+IMU yleistynyt kaikkeen ilmasta mittaukseen

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

Laserkeilauksen ja kuvauksen tilaaminen

Laserkeilauksen ja kuvauksen tilaaminen www.terrasolid.com Laserkeilauksen ja kuvauksen tilaaminen Arttu Soininen 22.08.2017 Käsiteltävät aiheet Tarjouspyynnössä määrättävät asiat Laserkeilaustyön jakaminen osiin Ajankohdan vaikutus laserkeilaukseen

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä 20.9.2011 Pentti Kupari Maanmittauslaitos, ilmakuvakeskus pentti.kupari@maanmittauslaitos.fi 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

KORKEUSMALLI 2 m LAATUMALLI

KORKEUSMALLI 2 m LAATUMALLI KORKEUSMALLI 2 m LAATUMALLI STATUS Pvm Laatinut: KM2laatu/tto-projekti 27.10.2014 Tarkastanut: Päiväys Hyväksynyt: Päiväys Versio no: Ver 1.0 Tiedoston nimi: Tallennushakemisto: 1 (11) Sisällysluettelo

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSDATAN HYÖDYNTÄMINEN SUUNNITTELUSSA

MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSDATAN HYÖDYNTÄMINEN SUUNNITTELUSSA MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSDATAN HYÖDYNTÄMINEN SUUNNITTELUSSA Matti Hjulgren Opinnäytetyö Joulukuu 2014 Rakennustekniikka Infrarakentaminen TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan

Lisätiedot

Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla

Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla Paula Ylönen 60375P paula.ylonen(a)tkk.fi Sisällys 1 Johdanto s. 2 2 Laserkeilain

Lisätiedot

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block

Lisätiedot

Laserkeilausaineiston hyödynt. dyntäminen Finavian tarpeisiin

Laserkeilausaineiston hyödynt. dyntäminen Finavian tarpeisiin Laserkeilausaineiston hyödynt dyntäminen Finavian tarpeisiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausseminaari 10.10.2008 Finavia / Jussi Kivelä ICAO:n asettamat vaatimukset Kansainvälisen Siviili-ilmailujärjestö

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

Korkeusmallin luonti laserkeilausaineistosta

Korkeusmallin luonti laserkeilausaineistosta Maa 57.270, Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Korkeusmallin luonti laserkeilausaineistosta 2007 Juha Kareinen Teknillinen korkeakoulu Maanmittausosasta Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Referenssiprojektit Suomessa

Referenssiprojektit Suomessa Referenssiprojektit Suomessa 1. Laserkeilausprojektit Laserkeilaus helikopterista; luokiteltu pisteaineisto n. 10 pistettä/m² 2013 Espoon kaupunki 345 km² Laserkeilaus lentokoneesta metsäinventointia ja

Lisätiedot

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Valtakunnallisesti kattavaa laserkeilausaineistoa ei vielä ole. Kaltevuusmallit perustuvat tällä hetkellä digitaalisen korkeusmallin

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien

Lisätiedot

Radanrakentamisen 3D-lähtötietomallin mittaus (Case Jorvas, UAS)

Radanrakentamisen 3D-lähtötietomallin mittaus (Case Jorvas, UAS) RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 5, 3.10.2012 VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo Radanrakentamisen 3D-lähtötietomallin mittaus (Case Jorvas, UAS) Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Tausta 3D-lähtötietojen

Lisätiedot

Luento 8: Kolmiointi AIHEITA. Kolmiointi. Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi. Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Luento 8: Kolmiointi AIHEITA. Kolmiointi. Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi. Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 12.10.2004) Luento 8: Kolmiointi AIHEITA Kolmiointi Nyrkkisääntöjä Kuvablokki Blokin pisteet Komparaattorit

Lisätiedot

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos Miksi siirtyä N2000-järjestelmään? Maannousu Lahden seudulla maannousu 50:ssä vuodessa n. 26 cm. Kiinnostus maannousun epätasaisessa toteumassa Ongelmat

Lisätiedot

ENY-C2005 Geoinformation in Environmental Modeling Luento 2b: Laserkeilaus

ENY-C2005 Geoinformation in Environmental Modeling Luento 2b: Laserkeilaus 1 ENY-C2005 Geoinformation in Environmental Modeling Luento 2b: Laserkeilaus Petri Rönnholm Aalto-yliopisto 2 Oppimistavoitteet Ymmärtää laserkeilauksen sovelluksia Ymmärtää laserkeilauksen perusteet Tuntea

Lisätiedot

Referenssiprojektit Suomessa

Referenssiprojektit Suomessa Referenssiprojektit Suomessa 1. Laserkeilausprojektit Laserkeilaus helikopterista; luokiteltu pisteaineisto n. 10 pistettä/m² 2013 Varkauden kaupunki 101 km 2 Laserkeilaus helikopterista; luokiteltu pisteaineisto

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet

Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet Jan Biström TerraTec Oy TerraTec-ryhmä Emoyhtiö norjalainen TerraTec AS Liikevaihto 2015 noin 13 miljoonaa euroa ja noin 90 työntekijää

Lisätiedot

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Pasi Raumonen, Mikko Kaasalainen ja Markku Åkerblom Tampereen teknillinen ylipisto, Matematiikan laitos

Lisätiedot

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 5 Kaavoitusmittauksen ja asemakaavan pohjakartan laadunvalvonta

JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 5 Kaavoitusmittauksen ja asemakaavan pohjakartan laadunvalvonta JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 5 Kaavoitusmittauksen ja asemakaavan pohjakartan laadunvalvonta Versio: 1.0 / 20.3.2013 Julkaistu: 2.5.2014 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

Luento 6 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 6 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 6 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

MAA-C2001 Ympäristötiedon keruu

MAA-C2001 Ympäristötiedon keruu MAA-C2001 Ympäristötiedon keruu Luento 1b Petri Rönnholm, Aalto-yliopisto 1 Laserkeilauksen, fotogrammetrian ja kaukokartoituksen harjoituksista Laserkeilausharjoitus Tarkempi aikataulu julkaistaan lähiaikoina

Lisätiedot

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä,

Lisätiedot

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa

Lisätiedot

Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn. Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010 Jakob Ventin, Aalto-yliopisto

Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn. Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010 Jakob Ventin, Aalto-yliopisto Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010, Aalto-yliopisto Johdanto Aalto-yliopiston maanmittausosastolla tehdyn kesätyön tuloksia Tehtävä oli

Lisätiedot

Maastotietokannan ylläpito

Maastotietokannan ylläpito Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke

Lisätiedot

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja

Lisätiedot

KIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

KIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto KIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE 1.1.2010 Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto KORKEUSKIINTOPISTELUOKITUS Ensimmäisen luokan vaaitussilmukat, sekä niiden sisäpuolella sijaitsevat, Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Anna Lopatina, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Anna.lopatina@uef.fi

Lisätiedot

VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-

VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- Q 16.1/21/73/1 Seppo Elo 1973-11-16 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Painovoimapisteiden korkeuden mittauksesta statoskoopeilla VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- MÄARITYKSESTA

Lisätiedot

24.3.2015. Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia vaatimuksia sekä hankinnalle asetettavia vaatimuksia.

24.3.2015. Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia vaatimuksia sekä hankinnalle asetettavia vaatimuksia. Liite 5 HANKINNALLE ASETETTUJA VAATIMUKSIA HANKITTAVA PALVELU: KAAVAN POHJAKARTTA, MITTAUSLUOKKA 2 Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia vaatimuksia sekä hankinnalle asetettavia vaatimuksia.

Lisätiedot

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Paikkatietoaineistot - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Maanmittauslaitoksen aineistoja PerusCD rasterimuotoinen (2 x 2 m) peruskartta-aineisto Maanmittauslaitoksen näyteaineistoa,

Lisätiedot

Laserkeilauksen perusteita ja mittauksen suunnittelu

Laserkeilauksen perusteita ja mittauksen suunnittelu Laserkeilauksen perusteita ja mittauksen suunnittelu Vahur Joala Leica Nilomark Oy Sinimäentie 10 C, PL 111, 02631 Espoo Puh. (09) 615 3555, Fax (09) 502 2398 geo@leica.fi, www.leica.fi 1. Laserkeilain

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEN HYÖDYNTÄMINEN KUNNAN SUUNNITTELU- JA MITTAUSTOIMINNASSA

LASERKEILAUKSEN HYÖDYNTÄMINEN KUNNAN SUUNNITTELU- JA MITTAUSTOIMINNASSA OPINNÄYTETYÖ JUHO LAMPINEN 2011 LASERKEILAUKSEN HYÖDYNTÄMINEN KUNNAN SUUNNITTELU- JA MITTAUSTOIMINNASSA MAANMITTAUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Maanmittaustekniikan

Lisätiedot

Projektin loppuraportti. Lajirikkauskartta 31.12.2015. Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry, lilli.linkola@okf.fi

Projektin loppuraportti. Lajirikkauskartta 31.12.2015. Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry, lilli.linkola@okf.fi Lajirikkauskartta 31.12.2015 Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry, lilli.linkola@okf.fi Sisällysluettelo Projektin loppuraportti 1. Projektin perustiedot 2. Projektin lähtökohdat 3. Tiivistelmä projektin

Lisätiedot

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Mittausten laadun tarkastus ja muunnoskertoimien laskenta Kyösti Laamanen 2.0 4.10.2013 Prosito 1 (9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

EUREF-FIN/N2000-MUUNNOKSET HELSINGIN KAUPUNGISSA

EUREF-FIN/N2000-MUUNNOKSET HELSINGIN KAUPUNGISSA 1 (10) EUREF-FIN/N2000-MUUNNOKSET HELSINGIN KAUPUNGISSA 5.3.2012 2 (10) Sisältö: 1 Johdanto... 3 1.1 Muunnosasetukset paikkatieto-ohjelmistoissa... 3 1.2 Lisätiedot... 3 2 Korkeusjärjestelmän muunnos NN

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena LifeDatan karttapalveluseminaari 6.2.2014 Riitta Teiniranta Matti Joukola, Jaakko Suikkanen, Anu Häkkinen, Tiia Kiiski, Pekka

Lisätiedot

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 Ilkka Saarimäki Kaupungingeodeetti Kiinteistöliikelaitos Kaupunkimittauspalvelut ilkka.saarimaki@turku.fi VANHAT JÄRJESTELMÄT Turun kaupungissa

Lisätiedot

Tuuli- lumituhojen ennakointi. Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto

Tuuli- lumituhojen ennakointi. Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto Tuuli- lumituhojen ennakointi Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto Tuuli- lumituhojen ennakointi 1. Ilmastonmuutos 2. Kaukokartoitusperusteinen metsien inventointi Laserkeilaus

Lisätiedot

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Peter Hästö 13. tammikuuta 2011 Matemaattisten tieteiden laitos Tarkoitus Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa ja käydä läpi eräisiin teknologisiin sovelluksiin liittyvää

Lisätiedot

Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet

Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet Luento 8 Kartoitussovellukset Petri Rönnholm/Henrik Haggrén Mitä fotogrammetrisella kartoituksella tuotetaan? 3D koordinaatteja kohteesta Maaston korkeusmalli Topograafiset

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Siikajoki 2015. Isonevan tuulipuiston arkeologinen lisäselvitys

Siikajoki 2015. Isonevan tuulipuiston arkeologinen lisäselvitys Siikajoki 2015 Isonevan tuulipuiston arkeologinen lisäselvitys Raportti on lisäys Isonnevan-Vartiojan tuulipuistojen inventointiraportille Jaana Itäpalo 28.1.2013. Hans-Peter Schulz 24.6.2015 KESKI-POHJANMAAN

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001 Urpo Vihreäpuu Jakelu OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET - 4333 07 Sijainti 1:50 000 Avainsanat: RTK-mittaus OUTOKUMPU MINING OY Mairninetsnnta RAPORTTI 04013522

Lisätiedot

Suomalainen laserkeilaus on maailman huippua

Suomalainen laserkeilaus on maailman huippua Pilven veikot taiston tuoksinassa: Olli Sirkiä esittelee, takanaan Juha Hyyppä, taustalla Juha Vilhomaa. Pekka Lehtonen Suomalainen laserkeilaus on maailman huippua Haastattelu: Pekka Lehtonen Mallikkaan

Lisätiedot

Fingrid Oyj, verkkotoimikunnan kokous 2.12.2015

Fingrid Oyj, verkkotoimikunnan kokous 2.12.2015 Fingrid Oyj, verkkotoimikunnan kokous 2.12.2015 Asiakkaiden 110 kv haarajohtojen lentotarkastukset PKS Sähkönsiirto Oy Jarkko Ronkainen 1. PKS Sähkönsiirto Oy esittely 2. Haarajohtojen 110kV lentotarkastus

Lisätiedot

Mika Narinen MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSAINEISTON HYÖDYNTÄMINEN YHDYSKUNTATEKNIIKASSA

Mika Narinen MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSAINEISTON HYÖDYNTÄMINEN YHDYSKUNTATEKNIIKASSA Mika Narinen MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSAINEISTON HYÖDYNTÄMINEN YHDYSKUNTATEKNIIKASSA MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSAINEISTON HYÖDYNTÄMINEN YHDYSKUNTATEKNIIKASSA Mika Narinen Kevät 2014 Yhdyskuntatekniikan

Lisätiedot

Käyttöohje: Valuma-alueen määritys työkalun käyttö karttapalvelussa

Käyttöohje: Valuma-alueen määritys työkalun käyttö karttapalvelussa KÄYTTÖOHJE Valuma-alueen määritys 1 (10) Käyttöohje: Valuma-alueen määritys työkalun käyttö karttapalvelussa Sisällys Sisällys... 1 Alustus... 1 Käyttöönotto... 2 Toimintopainikkeet... 2 Karttatasot...

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Maastomallit ympäristö- ja maanrakennusalan suunnittelussa

Maastomallit ympäristö- ja maanrakennusalan suunnittelussa Maastomallit ympäristö- ja maanrakennusalan suunnittelussa timo takala, luento teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla, kadut ja aukiot kurssi 12.12.2006 Maastomalli = tietokoneelle luotu kolmiulotteinen

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo EUREF ja GPS Matti Ollikainen Geodeettinen laitos EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo Kuinka EUREF sai alkunsa? EUREF (European Reference Frame) o Perustettiin Kansainvälisen geodeettisen

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Luento 4 Georeferointi

Luento 4 Georeferointi Luento 4 Georeferointi 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Sisältö Georeferointi käsitteenä Orientoinnit Stereokuvaparin mittaus Stereomallin ulkoinen orientointi (= absoluuttinen orientointi)

Lisätiedot

Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen

Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen 8.9.2011 Esityksen sisältö Ohjeiden nykytila Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot, Mittausohje Maastotietojen hankinta, Toimintaohjeet

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Lauri Korhonen. Kärkihankkeen latvusmittaukset

Lauri Korhonen. Kärkihankkeen latvusmittaukset Lauri Korhonen Kärkihankkeen latvusmittaukset Latvuspeittävyys ( canopy cover ) Väljästi määriteltynä: prosenttiosuus jonka latvusto peittää maanpinnasta Tarkasti määritettynä*: se osuus määräalasta, jonka

Lisätiedot

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN JA KORKEUDET Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN:n joitain pääominaisuuksia ITRF96-koordinaatiston kautta globaalin koordinaattijärjestelmän paikallinen/kansallinen realisaatio

Lisätiedot

Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003

Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti

Lisätiedot

5 syytä hyödyntää ensiluokkaista paikannustarkkuutta maastotyöskentelyssä

5 syytä hyödyntää ensiluokkaista paikannustarkkuutta maastotyöskentelyssä 5 syytä hyödyntää ensiluokkaista paikannustarkkuutta maastotyöskentelyssä Taskukokoinen, maastokelpoinen Trimble R1 GNSS -vastaanotin mahdollistaa ammattitasoisen paikkatiedonkeruun. Kun R1 yhdistetään

Lisätiedot

Fotogrammetris geodeettinen menetelmä metsäalueen tarkkaan kartoittamiseen sekä syitä ja muita keinoja maastoaineiston tarkkaan paikantamiseen

Fotogrammetris geodeettinen menetelmä metsäalueen tarkkaan kartoittamiseen sekä syitä ja muita keinoja maastoaineiston tarkkaan paikantamiseen Fotogrammetris geodeettinen menetelmä metsäalueen tarkkaan kartoittamiseen sekä syitä ja muita keinoja maastoaineiston tarkkaan paikantamiseen.. Fotogrammetrian perusteet.. LiDARin perusteet.. STRS menetelmät..

Lisätiedot

Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti

Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti Projektisuunnittelija Eeva Paitula eeva.paitula@satakunta.fi 28.11.2012, Alueiden käyttö 1 Ympäristöministeriön rahoittama pilottiprojekti Osa Satakunnan vaihemaakuntakaavaa

Lisätiedot

SPS ZOOM 300. 3D Laserkeilain

SPS ZOOM 300. 3D Laserkeilain SPS ZOOM 300 3D Laserkeilain SPS ZOOM 300 3D Laserkeilain 3D laserkeilain on laite joka mittaa ja kerää tarkkaa tietoa ympäristön kohteista. Mitattuja pistepilviä voidaan sen jälkeen käyttää suunnittelussa

Lisätiedot

Garmin GPSmap 60CSx -laite

Garmin GPSmap 60CSx -laite Garmin GPSmap 60CSx -laite GPS koulutus 20.6.2007 PAIKKATIETOPAJA -hanke Näppäimet ja laitteen osat Power - virta päälle/pois, taustavalon säätö Keinunäppäin valitse vaihtoehtoja / kenttiä, syötä tietoja,

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely

LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN 1. Tehtävän yleismäärittely 2. Lähtötilanne Kartoituskohde Tuusulan kunta, Siippoon alue Karttatyyppi numeerinen kaavan pohjakartta Kartoitusalueen

Lisätiedot

JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä

JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä EUREF-II -päivä 2012 Marko Ollikainen Kehittämiskeskus Maanmittauslaitos MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Mittausohjeiden uudistamisesta

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

Miehittämättömän ilma-aluksen käyttö toimitustuotannon kartoitustyössä

Miehittämättömän ilma-aluksen käyttö toimitustuotannon kartoitustyössä Miehittämättömän ilma-aluksen käyttö toimitustuotannon kartoitustyössä Jussi Syväjärvi Maanmittauslaitos Maanmittauspäivät 2017 Ilmakuva Fiskari / MML Esityksen sisältö UAV UAS RPAS-Drone-Lennokki? Termit

Lisätiedot

GEOENERGIAKARTTA (6) GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.0

GEOENERGIAKARTTA (6) GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.0 5.7.2012 1 (6) GEOENERGIAKARTTA Prosessikuvaus Jussi Lehtinen 1.0 5.7.2012 5.7.2012 2 (6) 1 Lähtökohdat 1.1 Kartan sisällön määrittely 1.2 Lähtötiedot Projektin aloituskokouksessa 16.4.2012 sovittiin kartan

Lisätiedot

Ilmakolmioinnin laadunvalvonta fotogrammetristen pintamallien ja laserkeilausaineiston avulla

Ilmakolmioinnin laadunvalvonta fotogrammetristen pintamallien ja laserkeilausaineiston avulla Ilmakolmioinnin laadunvalvonta fotogrammetristen pintamallien ja laserkeilausaineiston avulla Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun maankäyttötieteiden laitoksella tehty diplomityö Espoo, toukokuu

Lisätiedot

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa ESITYKSEN SISÄLTÖ: Koordinaattijärjestelmän uudistus (EUREF-FIN) Korkeusjärjestelmän uudistus (N2000) MML:n tasokiintopistemittaukset MML:n korkeuskiintopistemittaukset Mittaukset

Lisätiedot

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2 NÄKEMÄALUEANALYYSIT Liite 2 Näkemäalueanalyysin taustaa Näkemäalueanalyysi antaa tietoa siitä, mille alueille tuulivoimalat teoreettisen tarkastelun perusteella näkyisivät ja mille alueille eivät. Alueet,

Lisätiedot

Suorakulmainen kolmio

Suorakulmainen kolmio Suorakulmainen kolmio 1. Määritä terävä kulma α, β ja γ, kun sinα = 0,5782, cos β = 0,745 ja tanγ = 1,222. π 2. Määritä trigonometristen funktioiden sini, kosini ja tangentti, kun kulma α = ja 3 β = 73,2

Lisätiedot

Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen

Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen AIHEITA Etäisyysmittaus stereokuvaparilla Esimerkki: "TKK" Esimerkki: "Ritarihuone"

Lisätiedot

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin Mikko Huokuna SYKE 6.10.2017 Pintavaluntamalli (1/4) Lähtötietoina valtakunnallisia aineistoja Topografia Maanmittauslaitoksen (MML) laserkeilauksella

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Luento 4 Georeferointi Maa Fotogrammetrian perusteet 1

Luento 4 Georeferointi Maa Fotogrammetrian perusteet 1 Luento 4 Georeferointi 2007 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Sisältö Georeferointi käsitteenä Orientoinnit Stereokuvaparin mittaus Stereomallin ulkoinen orientointi (= absoluuttinen orientointi)

Lisätiedot

LAS-TIEDOSTON SISÄLTÖ LIITE 2/1

LAS-TIEDOSTON SISÄLTÖ LIITE 2/1 LAS-TIEDOSTON SISÄLTÖ LIITE 2/1 LAS-TIEDOSTON SISÄLTÖ Las-tiedoston version 1.4 mukainen runko koostuu neljästä eri lohkosta, ja jokaiseen lohkoon voidaan tallentaa vain standardissa sovittua tietoa ja

Lisätiedot