Suomessa kaikesta aikuisten pahoinpitelystä 65 % kohdistuu. Hoitotilanteen erityispiirteet, kun vamman syynä on lähisuhdeväkivalta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomessa kaikesta aikuisten pahoinpitelystä 65 % kohdistuu. Hoitotilanteen erityispiirteet, kun vamman syynä on lähisuhdeväkivalta."

Transkriptio

1 Katsausartikkeli Hoitotilanteen erityispiirteet, kun vamman syynä on lähisuhdeväkivalta Tärkein tieto K Fyysinen ja seksuaalinen lähisuhdeväkivalta aiheuttaa vakavia fyysisiä vammoja ja pysyviä toimintahäiriöitä. K Seksuaalinen väkivalta, joka esiintyy fyysisen pahoinpitelyn yhteydessä, jää usein toteamatta. Pahoinpitelypotilaan kokonaishoitoon kuuluu aina kysyä, liittyykö tapahtumaan myös seksuaalista väkivaltaa. K Väkivalta vaikuttaa aina myös psyykkisesti. Varsinkin kun se on toistuva, pysyvien psyykkisten vaurioiden vaara on suuri. K Potilaan hoitotilanteessa kriisityötä tukeva työskentely, strukturoitu tutkimus, hoito ja kuntoutus luovat hyvän pohjan kokonaishoidon onnistumiselle. Moniammatillinen tiimityö on osoittautunut tuloksekkaaksi. K Lapsiin kohdistuva pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö sekä perheessä tapahtuva väkivalta ovat lapsen kaltoinkohtelun muotoja, jotka vaikuttavat lapsen kasvuun ja mahdollisuuksiin kehittyä terveeksi, tasapainoiseksi aikuiseksi. Suomessa kaikesta aikuisten pahoinpitelystä 65 % kohdistuu miehiin ja tapahtuu kodin ulkopuolella. Sen sijaan lähisuhdeväkivallasta valtaosa kohdistuu naisiin ja ainoastaan 5 10 % miehiin. Joka viides parisuhteessa elävä nainen on joskus kokenut väkivaltaa puolison taholta, joka kymmenes vuoden aikana ja heistä 70 %:lla on aikaisempia kokemuksia väkivallasta saman miehen taholta. Väkivalta on kolmasosassa tapauksista jatkunut yli 10 vuotta. Puolet naisista on kokenut väkivaltaa entisen puolison taholta, yleisimmin ne, jotka kokivat sitä liitossaankin. Suomessa yhteiskunta on lainsäädännöllä puuttunut lähisuhdeväkivaltaan selvästi myöhemmin kuin esimerkiksi Ruotsissa (taulukko 1) (1). Naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan yleisyysluvut ovat Suomessa kaksinkertaiset Ruotsin lukuihin verrattuna (1,2). Lasten ruumiillinen kuritus oli Suomessa sekä sallittua että yleistä vuoteen 1984 saakka. Vuonna 1988 tehdyn kyselyn (n = 8 000) mukaan 72 % 14-vuotiaista ilmoitti kokeneensa lievää väkivaltaa (läimäyttäminen, tukistaminen, piiskaaminen) ja 8 % vakavampaa väkivaltaa (lyöminen, potkiminen, veitsen tai ampuma-aseen käyttö tai niillä uhkaaminen) (3). Fyysinen väkivalta, fyysiset vammat Suomessa noin 7 % naisista kokee vuosittain parisuhteessaan fyysistä väkivaltaa ja noin 30 naista kuolee lähisuhdeväkivallan aiheuttamiin vammoihin. Vammakirjo on laaja ja väkivalta kohdistuu usein kehon eri puolille, ja siksi väkivaltatilanteen ja vammamekanismin selvittely ja potilaan koko kehon tarkistus kuuluvat potilaan kliiniseen tutkimikseen (taulukko 2) (1). Pään ja kasvojen vammat ovat yleisiä pahoinpitelyn seurauksia. Alue on haavoittuva ja sen vammat voivat olla hengenvaarallisia. Niihin tarvitaan usein moniammatillista hoitoa ja kuntoutusta, mutta pysyviä toimintahäiriöitä jää usein (4,5). Väkivallan seurauksena voi myös kehittyä kokemusten somatisointia. Esimerkiksi vatsakipuisilla on muita useammin taustalla väkivaltakokemuksia (6). Mahdollinen väkivaltatausta pitää ottaa lääkärin vastaanotolla puheeksi viimeistään silloin, jos somaattista syytä kipuihin ei ole. Seksuaalinen väkivalta Suomessa 2,5 % suomalaisista naisista kokee seksuaalista 3443

2 Taulukko 1. Lähisuhdeväkivaltaa koskevan lainsäädännön kehitys ja naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan yleisyys Suomessa ja Ruotsissa (1,2). Taulukko 2. Naisiin kohdistuvan fyysisen parisuhdeväkivallan traumakirjo Suomessa (1). Vamma % Ruotsi Ei fyysisiä vammoja 27 Mustelmia 37 Haavoja 7 Vakavia vammoja > 8 luunmurtumia 26 aivotärähdyksiä 16 hammasvammoja 15 sisäisiä vammoja 8,5 keskenmenoja 6 nivel- tai lihasvammoja 6 muita vammoja 1 24 Suomi Lainsäädäntö Kotikuritus kiellettiin Mahdollisuus rangaista insestiuhria poistettiin Raiskaus avioliitossa kiellettiin Pahoinpitely siirtyi yleisen syyttäjän alaisuuteen (paitsi lievä) Lähestymiskielto Naisrauha Kvinnofrid 1998 Laajennettu lähestymiskielto (koskee myös samassa asunnossa asuvaa tekijää) Parisuhdeväkivalta % % Nykyisessä liitossa joskus, kaikki väkivalta 11,5 22 fyysinen väkivalta 7 20 seksuaalinen väkivalta 3 6 uhkailu 1 9 Edellisen vuoden aikana, kaikki väkivalta 5,5 9 Aikaisemmassa liitossa, kaikki väkivalta Esim. ampuma- tai teräaseella aiheutettuja pehmytosavammoja, palovammoja, vakava aivovammoja, näkö- ja kuulovammoja, hermovammoja, aistinvammoja väkivaltaa parisuhteessaan (raiskaus, raiskausyritys tai seksuaalinen häirintä) ja 6 % on joskus kokenut sitä (1). Todellisen luvun arvioidaan kuitenkin olevan paljon suurempi, sillä vain murto-osa hakeutuu hoitoon, silloin yleensä samanaikaisen fyysisen vamman takia. Seksuaalista väkivaltaa esiintyykin useasti fyysisen väkivallan yhteydessä, mutta se jää myös terveydenhuollossa toteamatta, ellei siitä erikseen kysytä. Raiskauksen tai raiskausyrityksen kohteeksi joutuminen on psyykkisesti erittäin raskas kokemus, josta jää elinikäisiä seurauksia (taulukko 3) (7,8,9,10,11). Seurauksena voi myös olla ei-toivottu raskaus, seksiteitse välittyviä sairauksia, gynekologisia vammoja ja kroonisia ongelmia. Seksuaalista väkivaltaa kokeneella on muita enemmän synnytyspelkoa ja gynekologisena oireena vulvodyniaa. Psyykkinen väkivalta Väkivallalla uhkailua esiintyy muun lähisuhdeväkivallan yhteydessä, mutta myös silloin, kun fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa ei ole tapahtunut. Väkivalta on yleistä myös eron jälkeen. Uhkailu voi olla hyvin ahdistavaa, varsinkin jos pahoinpitelyä on esiintynyt aiemmin. Ns. kontrolloiva käyttäytyminen on väkivaltaisissa suhteissa yleistä. Se ilmenee mm. mustasukkaisuutena, sukulaisten ja ystävien tapaamisen estämisenä, liikkumisen kontrollointina, työhönmenon estämisenä, taloudellisena kontrollina, nöyryyttämisenä ja lannistamisena. Se voi johtaa myös uhkauksiin lasten vahingoittamisesta, yhteisen omaisuuden tuhoamisesta tai itsetuhoisuudesta, jos puoliso lähtee suhteesta (1). Usko Toivo Hakkaus -tutkimuksen mukaan 77 % naisista, jotka edellisen vuoden aikana olivat kokeneet väkivaltaa parisuhteessaan, oli myös kokenut kontrolloivaa käyttäytymistä, mutta vain 20 % naisista, joiden parisuhteessa ei ollut esiintynyt väkivaltaa. Kontrolloivan käyttäytymisen kirjo oli kaikissa ryhmissä samantyyppinen. Myös aikaisemmissa väkivaltaisissa suhteissa puolison kontrolloiva käyttäytyminen oli yleistä (78 %), samoin väkivallalla uhkailu ja kontrolloiva käyttäytyminen entisen puolison taholta (1). Taulukko 3. Äkillisen stressihäiriön ja traumaperäisen stressihäiriön oireita ja pitkäaikaisseurauksia. Akillisen stressihäiriön oireita Traumaperäisen stressihäiriön oireita Traumaperäisen stressihäiriön pitkäaikaisseurauksia Motorinen levottomuus Flashback tilat Huimaus, pahoinvointi, hikoilu, vapina, Lamaantuneisuus Unihäiriöt, painajaiset yliherkkyys äänille ym. Sekavuus Pelästyminen äänistä tai liikkeistä, Syömishäiriöt, lääke- ja päihdeongelmat Ahdistuneisuus yleistyneet pelot, ahdistus Väsymys, uupuneisuus, haluttomuus, masennus, ahdistus, Paniikki Välttämiskäyttäytyminen: kiukku, viha, ärtyneisyys Torjuminen haluttomuus puhua traumasta Univaikeudet, painajaiset Taantuminen tunteiden puuduttaminen Syyllisyydentunteet, pelkotilat, pakkoajatukset Muuttunut ajantaju muistikatkokset, jopa trauman kieltäminen Muistivaikeudet, keskittymisvaikeudet, turhautuminen Muistamattomuus Erilaisia vammaan kuulumattomia fyysisiä reaktioita Vieraantuminen todellisuudesta, sosiaalinen eristäytyminen Supermuisti Taipumus nähdä vaarattomat tilat uhkana Tunteiden puuttuminen Erilaisia fyysisiä, ei vammoihin liittyviä oireita 3444

3 Väkivallan seuraukset Fyysinen ja seksuaalinen väkivalta aiheuttaa myös psyykkisen ja emotionaalisen vamman. Tavanomaiset sopeutumisja puolustuskeinot eivät aina riitä tilanteen hallitsemiseksi, ja seurauksena on psyykkisiä stressioireita. Niiden voimakkuuteen, kestoon ja niistä toipumiseen vaikuttavat sekä vammatilanne ja vamman luonne että henkilön omat voimavarat ja ulkopuolinen tuki. Kumuloituva lähisuhdeväkivalta on psyykkisesti kaikkein rankin traumatilannetyyppi. Psyykkiset ja fyysiset väkivaltakokemukset lisäävät naisten sairastuvuutta, sydän-, vatsa- ja gynekologista sairastuvuutta, syömisongelmia, päihderiippuvuutta, kipuoireita, psykosomaattista ja psyykkistä oireilua sekä itsemurhataipumusta ja huonontavat psykososiaalista selviytymistä (8 10,12 15). Väkivaltatapahtumaa seuraavien muutaman päivän aikana tai viivästyneenä kuukauden kuluessa kehittyy äkillinen stressihäiriö (taulukko 3). Potilaan käyttäytyminen on tilanteeseen nähden poikkeavaa, joka yli- tai alireagoivaa. Aivovamma voi aiheuttaa samantyyppistä oireilua (4,5). Jos oireet jatkuvat yli kuukauden, kyseessä on vakavampi traumaperäinen stressihäiriö (taulukko 3). Potilaalla on tunne, että trauma tapahtuu nykyhetkessä, ja hänelle tulee väkisin muistikuvia siitä (ns. flashback-tilat). Alussa nämä tunteet ovat normaaleja ja korjaavia, mutta niiden pitäisi vähitellen hävitä. Traumaperäisen stressihäiriön oirekirjo on laaja ja pitkäaikaisseuraukset moninaiset. Aikaisempi psyykkinen sairaus voi herkistää sen kehittymiselle, ja lisäksi lieväkin aivovamma voi johtaa psyykkiseen sairastumiseen (12,14,16 19). Lapset ja lähisuhdeväkivalta Aikuisten välinen lähisuhdeväkivalta kohdistuu aina myös lapsiin, sillä he kuulevat, näkevät ja aistivat, mitä perheessä Taulukko 4. Millaisissa tilanteissa tulisi aloittaa lasten pahoinpitelytutkimukset (21). Kaikki alle 1-vuotiaiden lasten luunmurtumat (fissuuramaiset kallonmurtumat harkinnan mukaan) Kaikki alle 5-vuotiaiden kylkiluun murtumat, olkaluun diafyysin murtumat, lapaluun murtumat, nikamamurtumat Kaikki kallonmurtumat, joissa on liitännäisenä kallonsisäinen vamma (aivoruhje, verenvuoto ym.) murtumadiastaasi on enemmän kuin 1 mm murtuma on pirstaleinen murtuma on molemminpuolinen murtuma sijaitsee takaraivolla Epäily imeväisen ravistelusta syntyneestä vammasta (shaken baby) yleisimpiä ovat aivojen kovakalvonalaiset vuodot, silmänpohjaverenvuodot Kaikki tarkkarajaiset tai kuuman esineen aiheuttamat vammat Kaikki mustelmat, jotka sijaitsevat muualla kuin säärissä, reisissä, kyynärvarsissa ja otsassa Kaikki muutkin kaikenikäisten lasten murtumat, joissa anamneesin ja vammalöydöksen kesken on ristiriita tai joissa pahoinpitelyetiologia on mahdollinen Epäily kemiallisesta pahoinpitelystä Taulukko 5. Toimintaohje lähisuhdeväkivaltaa kokeneen potilaan hoitotilanteessa. 1) Käytä kriisityötä tukevaa potilastyöskentelyä. Kuuntele, tarjoa aktiivisesti apua ja tukea. 2) Selvitä aina vammapotilaalta traumamekanismi ja tekijä. Kiinnitä huomiota potilaan kertomuksen ja vamman ristiriitaisuuksiin. Kysy suoraan: Onko sinua lyöty, potkittu, hakattu? Millä? Kuka? (24) 3) Kysy kaikissa pahoinpitelytapauksissa, liittyikö tapahtuneeseen seksuaalista väkivaltaa tai väkivallalla uhkailua. Onko sama henkilö aiemmin pahoipidellyt potilasta? Mistä lähtien? Miten useasti? Millaisin seurauksin? 4) Kysy tarkka anamneesi, myös psyykkiset oireet ja sairaudet, lääkkeet ja päihteet. Tee Alko-testi, tarvittaessa hepatiitti- ja HIV-testit. Väkivallan kohdistuminen vahvasti päihtyneeseen on juridisesti tekoa raskauttavaa. 5) Tutki potilaan koko keho riippumatta siitä, minkä vamman takia hän on hakeutunut hoitoon, kiinnitä huomiota pieniinkin väkivallan merkkeihin (esim. kuristusjälkiin). Pään ja kasvojen vammoissa on tarkistettava lievänkin aivovamman mahdollisuus ja konsultoitava tarvittaessa neurokirurgia. Valokuvaa kaikki vammat ja arkistoi kuvat. 6) Kun kyseessä on seksuaalinen väkivalta, järjestetään päivystysluonteinen oikeuslääketieteellinen tutkimus (potilaan luvalla) ja erikseen gynekologin suorittama tutkimus. RAP-kansiosta (Raiskatun Akuutti Apu) löytyy oikeuslääketieteellisen ja oikeuspsykiatrisen tutkimuksen ohje, tiedotteita potilaalle ja omaisille sekä tarvittavat lausuntopohjat. Kansio on jaettu terveyskeskuksiin ja sairaalapäivystyspisteisiin (7,11). 7) Tee tarvittavat muut kuvantamis-, laboratorio- ym. tutkimukset ja järjestä fyysisten vammojen hoito ja kuntoutus. 8) Arvioi kriisituen tarve (19) ja kipulääkkeiden tai psyykkistä paranemista tukevan lääkityksen tarve (17,18). Arvioi, onko potilaan turvallista palata kotiinsa? Tarvitseeko hän vuodeosastohoitoa tai turvakotipaikkaa? 9) Anna ohjeita, esitteitä, tukipalvelujen yhteystietoja (rikosuhripäivystys, paikalliset tukiryhmät, kriisityöryhmä, turvakoti tai Tukinainen, kun kyseessä on seksuaalisesta väkivallasta). Muista kysyä potilaalta, voiko hän turvallisesti ottaa esitteitä, osoitteita ja puhelinnumeroita kotiin. Sovi myös potilaan kanssa, voiko poliklinikkamaksun tai epikriisin lähettää hänelle. 10) Järjestä kontrollikäynti 2 4 vrk:n kuluessa poliklinikkahoidon jälkeen varmistaaksesi, että potilas toipuu normaalisti. Muista, että äkillinen stressihäiriö saattaa puhjeta viivästyneenä. Järjestä potilaalle tarvittaessa kuntoutusta (fysio-, puhe, ergo- ym. terapiaa). Fyysinen kuntoutus edistää myös psyykkistä kuntoutusta. 11) Varaa vakavissa tai toistuvissa väkivaltatapauksissa kontrolliaika 1 1,5 kuukauden päähän traumaperäisen stressihäiriön arvioimiseksi. Kirjoita tarvittaessa lähete kriisityön tai psykiatrian yksikköön jatkoselvittelyyn (19). 12) Selvitä heti akuuttitilanteessa, onko potilaalla alaikäisiä lapsia? Ovatko he turvallisessa hoidossa? Ota muussa tapauksessa yhteys sosiaalitoimeen tai lastensuojeluun(20). 13) Jos akuuttitilanteessa avohoidossa herää epäily, että lapsipotilaan vammat johtuvat pahoinpitelystä, lähetä hänet lastensairaalaan ja soita sairaalan päivystäjälle (21). 14) Jos muussa yhteydessä herää epäily, että lapsi on kokenut väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä tai elää väkivaltaperheessä, ota yhteys lastensairaalaan ja/tai lastensuojeluun. Lapset tarvitsevat aikuisia enemmän ammattiauttajan psyykkistä apua, myös silloin kun kyseessä on perheen aikuisten välisestä väkivallasta (20,22,23). 15) Informoi potilasta siitä, että kaikki väkivalta on rikollista. 16) Kirjaa kaikki tutkimus-, hoito- ja ohjaustiedot tarkasti myöhempiä lausuntojakin ajatellen. Merkitse kehon kaavakuvaan (vatsa, selkäpuoli, kasvot ja sukupuolialue erikseen) vammojen sijainti ja laatu (7). Muista laatia sairausloma- ym. lausunnot. 17) Kehitä tiimityötä oman yksikön hoitohenkilökunnan ja sosiaalityöntekijöiden kanssa, tarvittaessa yhteistyötä muiden kollegojen, yksiköiden, lastensuojelun, kriisihoidon, päihdehuollon ym. kanssa. 3445

4 English summary Trauma caused by violence in close relationships therapeutic considerations In Finland the attitude to violence and battery has by tradition been permitting, as can be seen when comparing Finnish and Swedish legislation. Abuse in close relationships is common. Most often the victims are women and children. Every fifth (22%) woman has sometime experienced violence from her partner, almost 10% during the last year. The respective figure for sexual abuse is 2.5%. The physical trauma spectrum is wide, including >8% serious traumas. 80% of children have been slashed or beaten by family members, and in 8% of cases the abuse has been more serious. Physical and sexual abuse, as well as other violence in the family, all represent various kinds of child neglect. Traumatic stress disorders are common and lead to morbidity ad psychosocial problems. At examination and treatment an empathic attitude and a structured treatment procedure including crisis care, if needed, give successful results. Professor Department of Oral and Maxillofacial Diseases, Helsinki University Central Hospital tapahtuu. Seurauksena voi kehittyä pelkotiloja, psyykkistä oireilua ja kouluongelmia. Jos parisuhteessa esiintyy väkivaltaa, sitä kohdistuu usein myös lapsiin. Mitä vakavammin naista on pahoinpidelty, sitä todennäköisemmin myös perheen lapsia pahoinpidellään (20). Kirjallisuuden mukaan alle 3-vuotiaiden murtumista jopa joka neljännen arvioidaan olevan tahallinen tai tuottamuksellinen. Pahoinpitely on luunmurtumien aiheuttajana sitä todennäköisempi, mitä nuoremmasta lapsesta on kyse. HUSin Lastenklinikalla selvitetään joka viikko pahoinpitelyn mahdollisuutta lasten luunmurtumatapauksissa (21). Varsinkin alle vuoden ikäisen lapsen vammoja selvitettäessä tulee pitää mielessä hengenvaarallinen ravisteluoireyhtymä (shaken baby) (taulukko 4) (3,20,21). Stakes rekisteröi noin 800 lasten seksuaalisen hyväksikäytön epäilyä. Huomattava osa tapauksista ei kuitenkaan tule viranomaisten tietoon. Valtaosa seksuaalisen väkivallan tekijöistä on miehiä, suurin osa uhreista tyttöjä. Jokainen epäily on selvitettävä, koska seuraukset lapsen kehitykselle voivat olla kohtalokkaita (taulukko 3). Lapsiin kohdistuva väkivalta, seksuaalinen hyväksikäyttö ja muu väkivalta perheessä vaikuttavat kaikki lapsen kasvuun ja mahdollisuuksiin kehittyä terveeksi, tasapainoiseksi aikuiseksi. Ne ovat kaikki lapsen kaltoinkohtelun muotoja (3,20 23). Potilaan kokonaishoito Kun vamman taustalla on lähisuhdeväkivalta, potilaan hyvän kokonaishoidon tavoitteena on oltava myös väkivallan loppuminen. Lähisuhdeväkivallan toteaminen on tärkeää (24). Kun kysyy suoraan, saa selkeän, usein huojentuneen vastauksen: vihdoin joku välittää, kuuntelee ja uskoo. Kriisityötä tukeva toimintatapa hoitotilanteessa auttaa suurta osaa potilaista selviytymään jopa ilman myöhempää ammattiapua (taulukko 5). Keskeistä on tietojen ja tuen antaminen sekä väkivallan uhrin ja lasten turvallisuudesta huolehtiminen. Strukturoitu tiimityö lääkärin, hoitohenkilökunnan ja sosiaalityöntekijän kesken on tuottanut hyviä tuloksia. Asianmukainen kivunlievitys, tarvittaessa psyykkistä parantumista tukeva lääkehoito ja muun yleisterveyden huomioon ottaminen ovat hoidossa tärkeitä, samaten oikeaaikainen kotiuttaminen. Tehokas fyysinen kuntoutus tukee myös psyykkistä kuntoutumista. Hoidon kehittämisen ja väkivallan ehkäisyn haasteet Lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tulee saada asianmukaista, moniammatillista hoitoa ja kuntoutusta. Se edellyttää toimivia hoitoketjuja perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon kesken sekä joustavaa yhteistyötä lastensuojelun, kouluterveydenhuollon, päihdehuollon ym. kanssa. Kriisityön palvelut, jokaisen tarvitsevan saatavilla reaaliajassa, luovat hyvän pohjan hoidon onnistumiselle. Esimerkiksi Töölön sairaalassa on koottu moniammatillinen kriisityökoulutusta saanut työryhmä, joka kouluttaa koko henkilökuntaa ja koordinoi kriisityötä, jota toteuttavat klinikan työntekijät. Traumasairaalan toiminta keskittyy akuuttivaiheen hoitoon. Kriisityö kohdistuu sokkivaiheeseen ja reaktiovaiheen alkutilanteeseen sekä jatkohoitoon ohjaamiseen. Yksilöhoidon lisäksi tarvitaan koko maata kattava, strukturoitu lähisuhdeväkivallan ehkäisyohjelma. Kaikki lähisuhdeväkivalta on rikollista, ja yhteiskunnan asenteena pitää olla nollatoleranssi. Sen myötä naisten ja lasten terveys, työkyky, koulu- ja opiskelumenestys kohenevat ja kaikkien perheenjäsenten elämänlaatu paranee. Kun lähisuhdeväkivallan seuraukset vähenevät, yhteiskunnan varoja säästyy hyvinvoinnin parantamiseen. 3446

5 Kirjallisuutta 1 Heiskanen M, Piispa M. Usko Toivo Hakkaus. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta,tilastokeskus: Oikeus 1998:12. 2 Lundgren E, Heimer G, Westerstrand J, Kalliokoski A-M. Slagen Dam. Mäns våld mot kvinnor i jämställda Sverige en omfångsundersökning. Brottsoffermyndigheten, Uppsala Universitet. Fritzes Offentliga Publikationer Sariola H. Lasten väkivalta ja seksuaalikokemukset aikuisten kanssa. Tutkimus suomalaisista peruskoulun 9-luokkalaisista vuonna Helsinki Lastensuojelun keskusliiton julkaisu 85, Käypä hoito -suositus. Aikuisiän aivovammat. Duodecim 2003;119: Koponen S. Aivovammaan liittyvät psykiatriset häiriöt. Erikoislääkäri 2003;8: [Väitöskirja, Turun yliopisto 2006] 6 Drossman DA, Talley NJ, Leserman J, Olden KW, Barrieri MA. Sexual and physical abuse and gastrointestinal illness. Review and recommendations. Arch Intern Med 1995;123: Brandt P, Rajas R, Brusila P, Cacciatore R, Söderholm A-L, Vala U. RAP Raiskatun akuuttiapu. Seksuaalista väkivaltaa kokeneen tutkimus ja hoito terveydenhuollon toimipisteissä, 2. painos. Helsinki Walling M, Reiter R, O Hara M, Milburn A, Lilly G, Vincent S. Abuse history and chronic pain in women II. A multivariate analysis of abuse and psychological morbidity. Obstet Gynecol 1994;84: Pikarinen U, Halmesmäki E. Naisiin kohdistuva väkivalta. Duodecim 2003;119: Wijma B, Schei B, Swahnberg K ym. Emotional, physical and sexual abuse in patients visiting gynaecoloy clinics: a Nordic cross sectional study. Lancet 2003;361: Vala U. Seksuaalirikoksen uhrin tutkiminen: Suom Lääkäril 2000;55: Kemppinen J. Post-traumaattinen stressi-oire-yhtymä PTDS. Systole 3, Welch SL, Doll HA, Fairburn GC. Life events and the onset of bulimia nervosa a controlled study. Psychol Med 1997;27: Campbell J. Health consequences of intimate partner violence. Lancet 2002;359: Campbell J, Jones AS, Dieman J ym. Intimate partner violence and physical health consequences. Arch Intern Med 2002;162: American Psychiatric Association. Practice guidelines for the treatment of patients with acute stress disorder and posttraumatic stress disorder. Am J Psychiatry 2004;161 suppl 3: Tamminen T. Voidaanko traumaperäisen stressihäiriön kehittyminen estää lääkkeillä. Pääkirjoitus. Duodecim 2005;121: Vaiva G, Ducrocq F, Jezequel K ym. Immediate treatment with propanolol decreases posttraumatic stress disorder two months after trauma. Biol Psychiatry 2003;54: Ponteva M. Äkillinen stresshäiriö ja traumaattinen stressihäiriö. Lääkärin käsikirja, Lääkärin tietokannat Oranen M. Lapsi ja perheväkivalta. Kirjassa: Söderholm A, Halila R, Kivitie-Kallio S, Mertsola J, Niemi S, toim. Lapsen kaltoinkohtelu. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2004; Kallio P, Tupola S. Lapsen fyysinen pahoinpitely. Kirjassa: Söderholm A, Halila R, Kivitie- Kallio S, Mertsola J, Niemi S, toim. Lapsen kaltoinkohtelu. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2004; Salo E, Ståhlberg M-R. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Kirjassa: Söderholm A, Halila R, Kivitie-Kallio S, Mertsola J, Niemi S, toim. Lapsen kaltoinkohtelu. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2004; Käypä hoito -suositus. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkiminen. Suomen Lastenpsykiatriayhdistys ry. Duodecim 2001;117: Ramsay J, Richardson J, Carter YH, Davidson LE, Feder G. Should health care professionals screen more for domestic violence? BMJ 2002;325: professori HYKS, suu- ja leukasairauksien klinikka 3447

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Ravistellun vauvan oireyhtymä

Ravistellun vauvan oireyhtymä Ravistellun vauvan oireyhtymä Sarimari Tupola LT, Lastentautien erikoislääkäri HUS Lasten ja nuorten sairaala, sosiaalipediatrian yksikkö 10.5.2007 Ravistellun vauvan oireyhtymä Syntyy ravistelemalla vauvaa

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivalta. RutiiNiksi pilottikoulutus

Lähisuhde- ja perheväkivalta. RutiiNiksi pilottikoulutus Lähisuhde- ja perheväkivalta RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Lähisuhde- ja perheväkivaltamääritelmiä Perheväkivalta-termi sisältää ikäihmisiin ja lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan sekä parisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola. Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet Leo Nyqvist

Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola. Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet Leo Nyqvist Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet 14.11.2016 Leo Nyqvist Väkivalta ja päihteet Huono suomalainen viinapää (Veli Verkko) Ajatus väkivaltatyöstä

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun esiintyvyys ja tunnistaminen Minna-Liisa Luoma. Neuvotteleva virkamies /STM

Ikäihmisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun esiintyvyys ja tunnistaminen Minna-Liisa Luoma. Neuvotteleva virkamies /STM Ikäihmisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun esiintyvyys ja tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Neuvotteleva virkamies /STM 1 Kaltoinkohtelun määritelmiä Riskitekijät Tunnistaminen Yleisyys Hallituksen toimenpiteet

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake Helena Ewalds, kehittämispäällikkö 12.11.2014 1 1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen osana ikääntyneiden turvallista yhteiskuntaa

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen osana ikääntyneiden turvallista yhteiskuntaa Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen osana ikääntyneiden turvallista yhteiskuntaa Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Arviointiryhmä Heimala, Heli, ylitarkastaja, Terveydenhuolto Hynninen-Joensivu,

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

UHRIN KOHTAAMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA Pirkko Brusila Naistentautien erikoislääkäri Pari- ja seksuaaliterapeutti

UHRIN KOHTAAMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA Pirkko Brusila Naistentautien erikoislääkäri Pari- ja seksuaaliterapeutti UHRIN KOHTAAMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA 22.11.2012 Pirkko Brusila Naistentautien erikoislääkäri Pari- ja seksuaaliterapeutti U H R I N R E A K T I O T : T E K O H E T K E L L Ä : - p e l k o - k u o l e m

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 2.6.2016 Martta October 1 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin lainattua

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

NUORET JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA

NUORET JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA NUORET JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA Maatu Arkio 28.9.2015 1 KOULUTUKSEN TAVOITTEET Määritelmä Saada käsitys lähisuhde- ja perheväkivalta määritelmän käsitteellisestä laajuudesta Yleisyys ja periytyvyys

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 &

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 & Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 & Aune Flinck, dosentti 1,3 Terveystieteiden yksikkö, Tampereen

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Väkivallasta perheessä saa puhua MISTÄ ON KYSE? Perheväkivalta on aihe, josta harvoin puhutaan Faktaa on, että perheväkivaltaa on olemassa ja on tärkeä tuntea ilmiö

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Opetusmateriaali lasten kaltoinkohtelun tunnistamisesta. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Terveysala Opinnäytetyö 2012 Jääskö Johanna & Pääkkö Heidi

Opetusmateriaali lasten kaltoinkohtelun tunnistamisesta. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Terveysala Opinnäytetyö 2012 Jääskö Johanna & Pääkkö Heidi Opetusmateriaali lasten kaltoinkohtelun tunnistamisesta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Terveysala Opinnäytetyö 2012 Jääskö Johanna & Pääkkö Heidi Johdanto Kaltoinkohtelun eri muodot Vammatyypit Lastensuojeluilmoitus

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake 25.4.2014 1 1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Tapaturmat ja väkivallan uhka

Tapaturmat ja väkivallan uhka Tapaturmat ja väkivallan uhka Tuula Putus Turun yliopisto Hoitoalan työtapaturmat Sosiaali- ja terveysalan työssä sattuu Suomessa keskimääräistä vähemmän työtapaturmia. Tapaturmien määrä on kuitenkin ollut

Lisätiedot

Levottoman oppilaan tausta ja syrjäytymisuhka

Levottoman oppilaan tausta ja syrjäytymisuhka Levottoman oppilaan tausta ja syrjäytymisuhka J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I P A R I - J A P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 3 1. 1 0. 2 0 1 6 Klo 935-1200 1. Oireilun tausta:

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen

Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen Riitta Hannus Hanketyöntekijä/ VARJO-hanke Psykoterapeutti Varjosta valoon- seminaari 20.09.2012 Väkivallan monimuotoisuus (Piispa Minna, 2008; Johnson

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa.

Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa. K R I I S I S U U N N I T E L M A Koulun turvallisuussuunnitelman yksi tärkeä osio on koulun kriisisuunnitelma. Sen tavoitteena on antaa koulun henkilökunnalle selkeät toimintaohjeet koulun kriisitilanteissa.

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Eeva Leino, neurol erl, kuntoutuksen dos, Kuntoutusylilääkäri Tays Hoidon vaikuttavuus riippuu Diagnoosin ja hoitomenetelmien

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren gynekologinen tutkimus. Erittäin nuoren raskaudenkeskeytysten erityispiirteistä

Lapsen ja nuoren gynekologinen tutkimus. Erittäin nuoren raskaudenkeskeytysten erityispiirteistä Lapsen ja nuoren gynekologinen tutkimus. Erittäin nuoren raskaudenkeskeytysten erityispiirteistä Minna Joki-Erkkilä Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Lapsi- ja nuorisogynekologia Lasten oikeuspsykiatrinen

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen. Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen. Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli Hankkeen tausta Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Kehitetään seksuaalisen väkivallan

Lisätiedot

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta 1 OPAS SISÄLTÄÄ 1. Kidutus 3 2. Kidutuksen muodot 4 3. Trauma 6 4. Kidutustrauma 8 5. Tunnistaminen 9 Teksti: Anu Rasinkangas Syksy

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot