Suomessa kaikesta aikuisten pahoinpitelystä 65 % kohdistuu. Hoitotilanteen erityispiirteet, kun vamman syynä on lähisuhdeväkivalta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomessa kaikesta aikuisten pahoinpitelystä 65 % kohdistuu. Hoitotilanteen erityispiirteet, kun vamman syynä on lähisuhdeväkivalta."

Transkriptio

1 Katsausartikkeli Hoitotilanteen erityispiirteet, kun vamman syynä on lähisuhdeväkivalta Tärkein tieto K Fyysinen ja seksuaalinen lähisuhdeväkivalta aiheuttaa vakavia fyysisiä vammoja ja pysyviä toimintahäiriöitä. K Seksuaalinen väkivalta, joka esiintyy fyysisen pahoinpitelyn yhteydessä, jää usein toteamatta. Pahoinpitelypotilaan kokonaishoitoon kuuluu aina kysyä, liittyykö tapahtumaan myös seksuaalista väkivaltaa. K Väkivalta vaikuttaa aina myös psyykkisesti. Varsinkin kun se on toistuva, pysyvien psyykkisten vaurioiden vaara on suuri. K Potilaan hoitotilanteessa kriisityötä tukeva työskentely, strukturoitu tutkimus, hoito ja kuntoutus luovat hyvän pohjan kokonaishoidon onnistumiselle. Moniammatillinen tiimityö on osoittautunut tuloksekkaaksi. K Lapsiin kohdistuva pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö sekä perheessä tapahtuva väkivalta ovat lapsen kaltoinkohtelun muotoja, jotka vaikuttavat lapsen kasvuun ja mahdollisuuksiin kehittyä terveeksi, tasapainoiseksi aikuiseksi. Suomessa kaikesta aikuisten pahoinpitelystä 65 % kohdistuu miehiin ja tapahtuu kodin ulkopuolella. Sen sijaan lähisuhdeväkivallasta valtaosa kohdistuu naisiin ja ainoastaan 5 10 % miehiin. Joka viides parisuhteessa elävä nainen on joskus kokenut väkivaltaa puolison taholta, joka kymmenes vuoden aikana ja heistä 70 %:lla on aikaisempia kokemuksia väkivallasta saman miehen taholta. Väkivalta on kolmasosassa tapauksista jatkunut yli 10 vuotta. Puolet naisista on kokenut väkivaltaa entisen puolison taholta, yleisimmin ne, jotka kokivat sitä liitossaankin. Suomessa yhteiskunta on lainsäädännöllä puuttunut lähisuhdeväkivaltaan selvästi myöhemmin kuin esimerkiksi Ruotsissa (taulukko 1) (1). Naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan yleisyysluvut ovat Suomessa kaksinkertaiset Ruotsin lukuihin verrattuna (1,2). Lasten ruumiillinen kuritus oli Suomessa sekä sallittua että yleistä vuoteen 1984 saakka. Vuonna 1988 tehdyn kyselyn (n = 8 000) mukaan 72 % 14-vuotiaista ilmoitti kokeneensa lievää väkivaltaa (läimäyttäminen, tukistaminen, piiskaaminen) ja 8 % vakavampaa väkivaltaa (lyöminen, potkiminen, veitsen tai ampuma-aseen käyttö tai niillä uhkaaminen) (3). Fyysinen väkivalta, fyysiset vammat Suomessa noin 7 % naisista kokee vuosittain parisuhteessaan fyysistä väkivaltaa ja noin 30 naista kuolee lähisuhdeväkivallan aiheuttamiin vammoihin. Vammakirjo on laaja ja väkivalta kohdistuu usein kehon eri puolille, ja siksi väkivaltatilanteen ja vammamekanismin selvittely ja potilaan koko kehon tarkistus kuuluvat potilaan kliiniseen tutkimikseen (taulukko 2) (1). Pään ja kasvojen vammat ovat yleisiä pahoinpitelyn seurauksia. Alue on haavoittuva ja sen vammat voivat olla hengenvaarallisia. Niihin tarvitaan usein moniammatillista hoitoa ja kuntoutusta, mutta pysyviä toimintahäiriöitä jää usein (4,5). Väkivallan seurauksena voi myös kehittyä kokemusten somatisointia. Esimerkiksi vatsakipuisilla on muita useammin taustalla väkivaltakokemuksia (6). Mahdollinen väkivaltatausta pitää ottaa lääkärin vastaanotolla puheeksi viimeistään silloin, jos somaattista syytä kipuihin ei ole. Seksuaalinen väkivalta Suomessa 2,5 % suomalaisista naisista kokee seksuaalista 3443

2 Taulukko 1. Lähisuhdeväkivaltaa koskevan lainsäädännön kehitys ja naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan yleisyys Suomessa ja Ruotsissa (1,2). Taulukko 2. Naisiin kohdistuvan fyysisen parisuhdeväkivallan traumakirjo Suomessa (1). Vamma % Ruotsi Ei fyysisiä vammoja 27 Mustelmia 37 Haavoja 7 Vakavia vammoja > 8 luunmurtumia 26 aivotärähdyksiä 16 hammasvammoja 15 sisäisiä vammoja 8,5 keskenmenoja 6 nivel- tai lihasvammoja 6 muita vammoja 1 24 Suomi Lainsäädäntö Kotikuritus kiellettiin Mahdollisuus rangaista insestiuhria poistettiin Raiskaus avioliitossa kiellettiin Pahoinpitely siirtyi yleisen syyttäjän alaisuuteen (paitsi lievä) Lähestymiskielto Naisrauha Kvinnofrid 1998 Laajennettu lähestymiskielto (koskee myös samassa asunnossa asuvaa tekijää) Parisuhdeväkivalta % % Nykyisessä liitossa joskus, kaikki väkivalta 11,5 22 fyysinen väkivalta 7 20 seksuaalinen väkivalta 3 6 uhkailu 1 9 Edellisen vuoden aikana, kaikki väkivalta 5,5 9 Aikaisemmassa liitossa, kaikki väkivalta Esim. ampuma- tai teräaseella aiheutettuja pehmytosavammoja, palovammoja, vakava aivovammoja, näkö- ja kuulovammoja, hermovammoja, aistinvammoja väkivaltaa parisuhteessaan (raiskaus, raiskausyritys tai seksuaalinen häirintä) ja 6 % on joskus kokenut sitä (1). Todellisen luvun arvioidaan kuitenkin olevan paljon suurempi, sillä vain murto-osa hakeutuu hoitoon, silloin yleensä samanaikaisen fyysisen vamman takia. Seksuaalista väkivaltaa esiintyykin useasti fyysisen väkivallan yhteydessä, mutta se jää myös terveydenhuollossa toteamatta, ellei siitä erikseen kysytä. Raiskauksen tai raiskausyrityksen kohteeksi joutuminen on psyykkisesti erittäin raskas kokemus, josta jää elinikäisiä seurauksia (taulukko 3) (7,8,9,10,11). Seurauksena voi myös olla ei-toivottu raskaus, seksiteitse välittyviä sairauksia, gynekologisia vammoja ja kroonisia ongelmia. Seksuaalista väkivaltaa kokeneella on muita enemmän synnytyspelkoa ja gynekologisena oireena vulvodyniaa. Psyykkinen väkivalta Väkivallalla uhkailua esiintyy muun lähisuhdeväkivallan yhteydessä, mutta myös silloin, kun fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa ei ole tapahtunut. Väkivalta on yleistä myös eron jälkeen. Uhkailu voi olla hyvin ahdistavaa, varsinkin jos pahoinpitelyä on esiintynyt aiemmin. Ns. kontrolloiva käyttäytyminen on väkivaltaisissa suhteissa yleistä. Se ilmenee mm. mustasukkaisuutena, sukulaisten ja ystävien tapaamisen estämisenä, liikkumisen kontrollointina, työhönmenon estämisenä, taloudellisena kontrollina, nöyryyttämisenä ja lannistamisena. Se voi johtaa myös uhkauksiin lasten vahingoittamisesta, yhteisen omaisuuden tuhoamisesta tai itsetuhoisuudesta, jos puoliso lähtee suhteesta (1). Usko Toivo Hakkaus -tutkimuksen mukaan 77 % naisista, jotka edellisen vuoden aikana olivat kokeneet väkivaltaa parisuhteessaan, oli myös kokenut kontrolloivaa käyttäytymistä, mutta vain 20 % naisista, joiden parisuhteessa ei ollut esiintynyt väkivaltaa. Kontrolloivan käyttäytymisen kirjo oli kaikissa ryhmissä samantyyppinen. Myös aikaisemmissa väkivaltaisissa suhteissa puolison kontrolloiva käyttäytyminen oli yleistä (78 %), samoin väkivallalla uhkailu ja kontrolloiva käyttäytyminen entisen puolison taholta (1). Taulukko 3. Äkillisen stressihäiriön ja traumaperäisen stressihäiriön oireita ja pitkäaikaisseurauksia. Akillisen stressihäiriön oireita Traumaperäisen stressihäiriön oireita Traumaperäisen stressihäiriön pitkäaikaisseurauksia Motorinen levottomuus Flashback tilat Huimaus, pahoinvointi, hikoilu, vapina, Lamaantuneisuus Unihäiriöt, painajaiset yliherkkyys äänille ym. Sekavuus Pelästyminen äänistä tai liikkeistä, Syömishäiriöt, lääke- ja päihdeongelmat Ahdistuneisuus yleistyneet pelot, ahdistus Väsymys, uupuneisuus, haluttomuus, masennus, ahdistus, Paniikki Välttämiskäyttäytyminen: kiukku, viha, ärtyneisyys Torjuminen haluttomuus puhua traumasta Univaikeudet, painajaiset Taantuminen tunteiden puuduttaminen Syyllisyydentunteet, pelkotilat, pakkoajatukset Muuttunut ajantaju muistikatkokset, jopa trauman kieltäminen Muistivaikeudet, keskittymisvaikeudet, turhautuminen Muistamattomuus Erilaisia vammaan kuulumattomia fyysisiä reaktioita Vieraantuminen todellisuudesta, sosiaalinen eristäytyminen Supermuisti Taipumus nähdä vaarattomat tilat uhkana Tunteiden puuttuminen Erilaisia fyysisiä, ei vammoihin liittyviä oireita 3444

3 Väkivallan seuraukset Fyysinen ja seksuaalinen väkivalta aiheuttaa myös psyykkisen ja emotionaalisen vamman. Tavanomaiset sopeutumisja puolustuskeinot eivät aina riitä tilanteen hallitsemiseksi, ja seurauksena on psyykkisiä stressioireita. Niiden voimakkuuteen, kestoon ja niistä toipumiseen vaikuttavat sekä vammatilanne ja vamman luonne että henkilön omat voimavarat ja ulkopuolinen tuki. Kumuloituva lähisuhdeväkivalta on psyykkisesti kaikkein rankin traumatilannetyyppi. Psyykkiset ja fyysiset väkivaltakokemukset lisäävät naisten sairastuvuutta, sydän-, vatsa- ja gynekologista sairastuvuutta, syömisongelmia, päihderiippuvuutta, kipuoireita, psykosomaattista ja psyykkistä oireilua sekä itsemurhataipumusta ja huonontavat psykososiaalista selviytymistä (8 10,12 15). Väkivaltatapahtumaa seuraavien muutaman päivän aikana tai viivästyneenä kuukauden kuluessa kehittyy äkillinen stressihäiriö (taulukko 3). Potilaan käyttäytyminen on tilanteeseen nähden poikkeavaa, joka yli- tai alireagoivaa. Aivovamma voi aiheuttaa samantyyppistä oireilua (4,5). Jos oireet jatkuvat yli kuukauden, kyseessä on vakavampi traumaperäinen stressihäiriö (taulukko 3). Potilaalla on tunne, että trauma tapahtuu nykyhetkessä, ja hänelle tulee väkisin muistikuvia siitä (ns. flashback-tilat). Alussa nämä tunteet ovat normaaleja ja korjaavia, mutta niiden pitäisi vähitellen hävitä. Traumaperäisen stressihäiriön oirekirjo on laaja ja pitkäaikaisseuraukset moninaiset. Aikaisempi psyykkinen sairaus voi herkistää sen kehittymiselle, ja lisäksi lieväkin aivovamma voi johtaa psyykkiseen sairastumiseen (12,14,16 19). Lapset ja lähisuhdeväkivalta Aikuisten välinen lähisuhdeväkivalta kohdistuu aina myös lapsiin, sillä he kuulevat, näkevät ja aistivat, mitä perheessä Taulukko 4. Millaisissa tilanteissa tulisi aloittaa lasten pahoinpitelytutkimukset (21). Kaikki alle 1-vuotiaiden lasten luunmurtumat (fissuuramaiset kallonmurtumat harkinnan mukaan) Kaikki alle 5-vuotiaiden kylkiluun murtumat, olkaluun diafyysin murtumat, lapaluun murtumat, nikamamurtumat Kaikki kallonmurtumat, joissa on liitännäisenä kallonsisäinen vamma (aivoruhje, verenvuoto ym.) murtumadiastaasi on enemmän kuin 1 mm murtuma on pirstaleinen murtuma on molemminpuolinen murtuma sijaitsee takaraivolla Epäily imeväisen ravistelusta syntyneestä vammasta (shaken baby) yleisimpiä ovat aivojen kovakalvonalaiset vuodot, silmänpohjaverenvuodot Kaikki tarkkarajaiset tai kuuman esineen aiheuttamat vammat Kaikki mustelmat, jotka sijaitsevat muualla kuin säärissä, reisissä, kyynärvarsissa ja otsassa Kaikki muutkin kaikenikäisten lasten murtumat, joissa anamneesin ja vammalöydöksen kesken on ristiriita tai joissa pahoinpitelyetiologia on mahdollinen Epäily kemiallisesta pahoinpitelystä Taulukko 5. Toimintaohje lähisuhdeväkivaltaa kokeneen potilaan hoitotilanteessa. 1) Käytä kriisityötä tukevaa potilastyöskentelyä. Kuuntele, tarjoa aktiivisesti apua ja tukea. 2) Selvitä aina vammapotilaalta traumamekanismi ja tekijä. Kiinnitä huomiota potilaan kertomuksen ja vamman ristiriitaisuuksiin. Kysy suoraan: Onko sinua lyöty, potkittu, hakattu? Millä? Kuka? (24) 3) Kysy kaikissa pahoinpitelytapauksissa, liittyikö tapahtuneeseen seksuaalista väkivaltaa tai väkivallalla uhkailua. Onko sama henkilö aiemmin pahoipidellyt potilasta? Mistä lähtien? Miten useasti? Millaisin seurauksin? 4) Kysy tarkka anamneesi, myös psyykkiset oireet ja sairaudet, lääkkeet ja päihteet. Tee Alko-testi, tarvittaessa hepatiitti- ja HIV-testit. Väkivallan kohdistuminen vahvasti päihtyneeseen on juridisesti tekoa raskauttavaa. 5) Tutki potilaan koko keho riippumatta siitä, minkä vamman takia hän on hakeutunut hoitoon, kiinnitä huomiota pieniinkin väkivallan merkkeihin (esim. kuristusjälkiin). Pään ja kasvojen vammoissa on tarkistettava lievänkin aivovamman mahdollisuus ja konsultoitava tarvittaessa neurokirurgia. Valokuvaa kaikki vammat ja arkistoi kuvat. 6) Kun kyseessä on seksuaalinen väkivalta, järjestetään päivystysluonteinen oikeuslääketieteellinen tutkimus (potilaan luvalla) ja erikseen gynekologin suorittama tutkimus. RAP-kansiosta (Raiskatun Akuutti Apu) löytyy oikeuslääketieteellisen ja oikeuspsykiatrisen tutkimuksen ohje, tiedotteita potilaalle ja omaisille sekä tarvittavat lausuntopohjat. Kansio on jaettu terveyskeskuksiin ja sairaalapäivystyspisteisiin (7,11). 7) Tee tarvittavat muut kuvantamis-, laboratorio- ym. tutkimukset ja järjestä fyysisten vammojen hoito ja kuntoutus. 8) Arvioi kriisituen tarve (19) ja kipulääkkeiden tai psyykkistä paranemista tukevan lääkityksen tarve (17,18). Arvioi, onko potilaan turvallista palata kotiinsa? Tarvitseeko hän vuodeosastohoitoa tai turvakotipaikkaa? 9) Anna ohjeita, esitteitä, tukipalvelujen yhteystietoja (rikosuhripäivystys, paikalliset tukiryhmät, kriisityöryhmä, turvakoti tai Tukinainen, kun kyseessä on seksuaalisesta väkivallasta). Muista kysyä potilaalta, voiko hän turvallisesti ottaa esitteitä, osoitteita ja puhelinnumeroita kotiin. Sovi myös potilaan kanssa, voiko poliklinikkamaksun tai epikriisin lähettää hänelle. 10) Järjestä kontrollikäynti 2 4 vrk:n kuluessa poliklinikkahoidon jälkeen varmistaaksesi, että potilas toipuu normaalisti. Muista, että äkillinen stressihäiriö saattaa puhjeta viivästyneenä. Järjestä potilaalle tarvittaessa kuntoutusta (fysio-, puhe, ergo- ym. terapiaa). Fyysinen kuntoutus edistää myös psyykkistä kuntoutusta. 11) Varaa vakavissa tai toistuvissa väkivaltatapauksissa kontrolliaika 1 1,5 kuukauden päähän traumaperäisen stressihäiriön arvioimiseksi. Kirjoita tarvittaessa lähete kriisityön tai psykiatrian yksikköön jatkoselvittelyyn (19). 12) Selvitä heti akuuttitilanteessa, onko potilaalla alaikäisiä lapsia? Ovatko he turvallisessa hoidossa? Ota muussa tapauksessa yhteys sosiaalitoimeen tai lastensuojeluun(20). 13) Jos akuuttitilanteessa avohoidossa herää epäily, että lapsipotilaan vammat johtuvat pahoinpitelystä, lähetä hänet lastensairaalaan ja soita sairaalan päivystäjälle (21). 14) Jos muussa yhteydessä herää epäily, että lapsi on kokenut väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä tai elää väkivaltaperheessä, ota yhteys lastensairaalaan ja/tai lastensuojeluun. Lapset tarvitsevat aikuisia enemmän ammattiauttajan psyykkistä apua, myös silloin kun kyseessä on perheen aikuisten välisestä väkivallasta (20,22,23). 15) Informoi potilasta siitä, että kaikki väkivalta on rikollista. 16) Kirjaa kaikki tutkimus-, hoito- ja ohjaustiedot tarkasti myöhempiä lausuntojakin ajatellen. Merkitse kehon kaavakuvaan (vatsa, selkäpuoli, kasvot ja sukupuolialue erikseen) vammojen sijainti ja laatu (7). Muista laatia sairausloma- ym. lausunnot. 17) Kehitä tiimityötä oman yksikön hoitohenkilökunnan ja sosiaalityöntekijöiden kanssa, tarvittaessa yhteistyötä muiden kollegojen, yksiköiden, lastensuojelun, kriisihoidon, päihdehuollon ym. kanssa. 3445

4 English summary Trauma caused by violence in close relationships therapeutic considerations In Finland the attitude to violence and battery has by tradition been permitting, as can be seen when comparing Finnish and Swedish legislation. Abuse in close relationships is common. Most often the victims are women and children. Every fifth (22%) woman has sometime experienced violence from her partner, almost 10% during the last year. The respective figure for sexual abuse is 2.5%. The physical trauma spectrum is wide, including >8% serious traumas. 80% of children have been slashed or beaten by family members, and in 8% of cases the abuse has been more serious. Physical and sexual abuse, as well as other violence in the family, all represent various kinds of child neglect. Traumatic stress disorders are common and lead to morbidity ad psychosocial problems. At examination and treatment an empathic attitude and a structured treatment procedure including crisis care, if needed, give successful results. Professor Department of Oral and Maxillofacial Diseases, Helsinki University Central Hospital tapahtuu. Seurauksena voi kehittyä pelkotiloja, psyykkistä oireilua ja kouluongelmia. Jos parisuhteessa esiintyy väkivaltaa, sitä kohdistuu usein myös lapsiin. Mitä vakavammin naista on pahoinpidelty, sitä todennäköisemmin myös perheen lapsia pahoinpidellään (20). Kirjallisuuden mukaan alle 3-vuotiaiden murtumista jopa joka neljännen arvioidaan olevan tahallinen tai tuottamuksellinen. Pahoinpitely on luunmurtumien aiheuttajana sitä todennäköisempi, mitä nuoremmasta lapsesta on kyse. HUSin Lastenklinikalla selvitetään joka viikko pahoinpitelyn mahdollisuutta lasten luunmurtumatapauksissa (21). Varsinkin alle vuoden ikäisen lapsen vammoja selvitettäessä tulee pitää mielessä hengenvaarallinen ravisteluoireyhtymä (shaken baby) (taulukko 4) (3,20,21). Stakes rekisteröi noin 800 lasten seksuaalisen hyväksikäytön epäilyä. Huomattava osa tapauksista ei kuitenkaan tule viranomaisten tietoon. Valtaosa seksuaalisen väkivallan tekijöistä on miehiä, suurin osa uhreista tyttöjä. Jokainen epäily on selvitettävä, koska seuraukset lapsen kehitykselle voivat olla kohtalokkaita (taulukko 3). Lapsiin kohdistuva väkivalta, seksuaalinen hyväksikäyttö ja muu väkivalta perheessä vaikuttavat kaikki lapsen kasvuun ja mahdollisuuksiin kehittyä terveeksi, tasapainoiseksi aikuiseksi. Ne ovat kaikki lapsen kaltoinkohtelun muotoja (3,20 23). Potilaan kokonaishoito Kun vamman taustalla on lähisuhdeväkivalta, potilaan hyvän kokonaishoidon tavoitteena on oltava myös väkivallan loppuminen. Lähisuhdeväkivallan toteaminen on tärkeää (24). Kun kysyy suoraan, saa selkeän, usein huojentuneen vastauksen: vihdoin joku välittää, kuuntelee ja uskoo. Kriisityötä tukeva toimintatapa hoitotilanteessa auttaa suurta osaa potilaista selviytymään jopa ilman myöhempää ammattiapua (taulukko 5). Keskeistä on tietojen ja tuen antaminen sekä väkivallan uhrin ja lasten turvallisuudesta huolehtiminen. Strukturoitu tiimityö lääkärin, hoitohenkilökunnan ja sosiaalityöntekijän kesken on tuottanut hyviä tuloksia. Asianmukainen kivunlievitys, tarvittaessa psyykkistä parantumista tukeva lääkehoito ja muun yleisterveyden huomioon ottaminen ovat hoidossa tärkeitä, samaten oikeaaikainen kotiuttaminen. Tehokas fyysinen kuntoutus tukee myös psyykkistä kuntoutumista. Hoidon kehittämisen ja väkivallan ehkäisyn haasteet Lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tulee saada asianmukaista, moniammatillista hoitoa ja kuntoutusta. Se edellyttää toimivia hoitoketjuja perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon kesken sekä joustavaa yhteistyötä lastensuojelun, kouluterveydenhuollon, päihdehuollon ym. kanssa. Kriisityön palvelut, jokaisen tarvitsevan saatavilla reaaliajassa, luovat hyvän pohjan hoidon onnistumiselle. Esimerkiksi Töölön sairaalassa on koottu moniammatillinen kriisityökoulutusta saanut työryhmä, joka kouluttaa koko henkilökuntaa ja koordinoi kriisityötä, jota toteuttavat klinikan työntekijät. Traumasairaalan toiminta keskittyy akuuttivaiheen hoitoon. Kriisityö kohdistuu sokkivaiheeseen ja reaktiovaiheen alkutilanteeseen sekä jatkohoitoon ohjaamiseen. Yksilöhoidon lisäksi tarvitaan koko maata kattava, strukturoitu lähisuhdeväkivallan ehkäisyohjelma. Kaikki lähisuhdeväkivalta on rikollista, ja yhteiskunnan asenteena pitää olla nollatoleranssi. Sen myötä naisten ja lasten terveys, työkyky, koulu- ja opiskelumenestys kohenevat ja kaikkien perheenjäsenten elämänlaatu paranee. Kun lähisuhdeväkivallan seuraukset vähenevät, yhteiskunnan varoja säästyy hyvinvoinnin parantamiseen. 3446

5 Kirjallisuutta 1 Heiskanen M, Piispa M. Usko Toivo Hakkaus. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta,tilastokeskus: Oikeus 1998:12. 2 Lundgren E, Heimer G, Westerstrand J, Kalliokoski A-M. Slagen Dam. Mäns våld mot kvinnor i jämställda Sverige en omfångsundersökning. Brottsoffermyndigheten, Uppsala Universitet. Fritzes Offentliga Publikationer Sariola H. Lasten väkivalta ja seksuaalikokemukset aikuisten kanssa. Tutkimus suomalaisista peruskoulun 9-luokkalaisista vuonna Helsinki Lastensuojelun keskusliiton julkaisu 85, Käypä hoito -suositus. Aikuisiän aivovammat. Duodecim 2003;119: Koponen S. Aivovammaan liittyvät psykiatriset häiriöt. Erikoislääkäri 2003;8: [Väitöskirja, Turun yliopisto 2006] 6 Drossman DA, Talley NJ, Leserman J, Olden KW, Barrieri MA. Sexual and physical abuse and gastrointestinal illness. Review and recommendations. Arch Intern Med 1995;123: Brandt P, Rajas R, Brusila P, Cacciatore R, Söderholm A-L, Vala U. RAP Raiskatun akuuttiapu. Seksuaalista väkivaltaa kokeneen tutkimus ja hoito terveydenhuollon toimipisteissä, 2. painos. Helsinki Walling M, Reiter R, O Hara M, Milburn A, Lilly G, Vincent S. Abuse history and chronic pain in women II. A multivariate analysis of abuse and psychological morbidity. Obstet Gynecol 1994;84: Pikarinen U, Halmesmäki E. Naisiin kohdistuva väkivalta. Duodecim 2003;119: Wijma B, Schei B, Swahnberg K ym. Emotional, physical and sexual abuse in patients visiting gynaecoloy clinics: a Nordic cross sectional study. Lancet 2003;361: Vala U. Seksuaalirikoksen uhrin tutkiminen: Suom Lääkäril 2000;55: Kemppinen J. Post-traumaattinen stressi-oire-yhtymä PTDS. Systole 3, Welch SL, Doll HA, Fairburn GC. Life events and the onset of bulimia nervosa a controlled study. Psychol Med 1997;27: Campbell J. Health consequences of intimate partner violence. Lancet 2002;359: Campbell J, Jones AS, Dieman J ym. Intimate partner violence and physical health consequences. Arch Intern Med 2002;162: American Psychiatric Association. Practice guidelines for the treatment of patients with acute stress disorder and posttraumatic stress disorder. Am J Psychiatry 2004;161 suppl 3: Tamminen T. Voidaanko traumaperäisen stressihäiriön kehittyminen estää lääkkeillä. Pääkirjoitus. Duodecim 2005;121: Vaiva G, Ducrocq F, Jezequel K ym. Immediate treatment with propanolol decreases posttraumatic stress disorder two months after trauma. Biol Psychiatry 2003;54: Ponteva M. Äkillinen stresshäiriö ja traumaattinen stressihäiriö. Lääkärin käsikirja, Lääkärin tietokannat Oranen M. Lapsi ja perheväkivalta. Kirjassa: Söderholm A, Halila R, Kivitie-Kallio S, Mertsola J, Niemi S, toim. Lapsen kaltoinkohtelu. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2004; Kallio P, Tupola S. Lapsen fyysinen pahoinpitely. Kirjassa: Söderholm A, Halila R, Kivitie- Kallio S, Mertsola J, Niemi S, toim. Lapsen kaltoinkohtelu. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2004; Salo E, Ståhlberg M-R. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Kirjassa: Söderholm A, Halila R, Kivitie-Kallio S, Mertsola J, Niemi S, toim. Lapsen kaltoinkohtelu. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2004; Käypä hoito -suositus. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkiminen. Suomen Lastenpsykiatriayhdistys ry. Duodecim 2001;117: Ramsay J, Richardson J, Carter YH, Davidson LE, Feder G. Should health care professionals screen more for domestic violence? BMJ 2002;325: professori HYKS, suu- ja leukasairauksien klinikka 3447

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallasta kysyminen neuvolassa

Lähisuhdeväkivallasta kysyminen neuvolassa Lähisuhdeväkivallasta kysyminen neuvolassa Kysymisen menetelmistä ja toimintatavoista Sirkka Perttu, THM, työnohjaaja Lähisuhdeväkivallasta kysyminen = puuttuminen Puuttuminen on prosessi, joka sisältää

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Suomessa Lapsiuhritutkimuksen tuloksia Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu 30.9.2014 Esityksen sisältö Lapsiuhritutkimuksesta Lapsiuhritutkimuksen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista?

Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista? Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista? Riitta Ylikomi Yhteisöterveyden vastaava psykologi, YTHS VÄLITÄ-hankkeen seminaari 29.11.2012, Tampere Seksuaalisen väkivallan ilmiön tunnistaminen

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen 30.8.2007 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri www.uta.fi/laitokset/hoito Käsiteltävät asiat

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan?

Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan? Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan? Työterveyshoitajien koulutuspäivät, Mela Oulu 9.9.2014 Tampere 11.9.2014 Leena Marila-Penttinen Ensi- ja turvakotien liitto ry Sisältö 1. Taustaorganisaatio

Lisätiedot

Parisuhdeväkivallan kohtaaminen vastaanotolla

Parisuhdeväkivallan kohtaaminen vastaanotolla Katsaus Pirkko Brusila Parisuhdeväkivallan kohtaaminen vastaanotolla Huomattava osa suomalaisista naisista on joskus aiemmassa parisuhteessaan joutunut kokemaan väkivaltaa ja nykyisessäkin suhteessa viidennes

Lisätiedot

Väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen vaatii tietoa, taitoja, valmiuksia ja valppautta

Väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen vaatii tietoa, taitoja, valmiuksia ja valppautta Väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen vaatii tietoa, taitoja, valmiuksia ja valppautta Länsi-Suomen lääninhallitus & Pohjanmaa-hanke 11.12.2008 Aune Flinck, TtT Tampereen yliopisto, hoitotieteen

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta. TRAUMAREAKTIOT JA TRAUMATISOITUMINEN THM, työnohjaaja Sirkka Perttu

Lähisuhdeväkivalta. TRAUMAREAKTIOT JA TRAUMATISOITUMINEN THM, työnohjaaja Sirkka Perttu Lähisuhdeväkivalta TRAUMAREAKTIOT JA TRAUMATISOITUMINEN THM, työnohjaaja Sirkka Perttu Mikä on trauma Trauma on henkinen tai ruumiillinen vaurio, joka voi seurata kokemuksesta, johon liittyy kuolema, vakava

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Ilona Luoma LT, dosentti Apulaisylilääkäri Tays, lastenpsykiatrian vastuualue 1 19.11.2015 Lasten oikeuspsykiatrian

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Pelastakaa Lapset Ry 13.1.2014 Aino Juusola Psykologi, PsM, tohtorikoulutettava HUS, Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö Åbo Akademi

Lisätiedot

Seksuaaliväkivaltakokemusten huomioiminen päihdetyössä

Seksuaaliväkivaltakokemusten huomioiminen päihdetyössä Seksuaaliväkivaltakokemusten huomioiminen päihdetyössä Päihdepäivät 19.5.2015 Helsinki Satu Hintikka projektipäällikkö sosiaalipsykologi YTM, työnohjaaja VÄLITÄ! Seksuaaliväkivaltatyön verkostohanke Setlementtiyhdistys

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten

Lisätiedot

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN VASTAISTEN PALVELUT Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Väkivaltatyön vastuuryhmä koostuu Sosterin,

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA VAUVAPERHEESSÄ

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA VAUVAPERHEESSÄ LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA VAUVAPERHEESSÄ VAUVOJEN LASTENSUOJELU koulutuspäivät 7. 8.5.2009 Otk, Lasten erityispalvelujen päällikkö MarjattaKarhuvaara, Espoon kaupunki Näkökulma Mitä tiedetään? Miksi

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta 1 OPAS SISÄLTÄÄ 1. Kidutus 3 2. Kidutuksen muodot 4 3. Trauma 6 4. Kidutustrauma 8 5. Tunnistaminen 9 2 Teksti: Anu Rasinkangas

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET JA VÄKIVALTA

IKÄÄNTYNEET JA VÄKIVALTA IKÄÄNTYNEET JA VÄKIVALTA - puheeksi ottaminen ja puuttuminen Seinäjoki 30.9.2009 Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi Käsitteistä

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖSSÄ KOHDATTU VÄKIVALTA JA SEN YHTEYS HYVINVOINTIIN Tuula Leino, tutkija/psykologi VÄKIVALTA/ TYÖVÄKIVALTA On tärkeä pitää mielessään: IHMISEN TERVEYS ON AINA VAARASSA SIELLÄ MISSÄ

Lisätiedot

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Seksuaalista väkivaltaa kokeneen tutkimus- ja hoito terveydenhuollon toimipisteissä

Seksuaalista väkivaltaa kokeneen tutkimus- ja hoito terveydenhuollon toimipisteissä Seksuaalista väkivaltaa kokeneen tutkimus- ja hoito terveydenhuollon toimipisteissä - Raiskatun akuuttiapu Kansio sisältää A Seksuaalista väkivaltaa kokeneen akuuttiapu terveydenhuollon toimipisteessä

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 &

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 & Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 & Aune Flinck, dosentti 1,3 Terveystieteiden yksikkö, Tampereen

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Mitä teen, kun epäilen lapsen joutuneen fyysisen pahoinpitelyn kohteeksi?

Mitä teen, kun epäilen lapsen joutuneen fyysisen pahoinpitelyn kohteeksi? Näin tutkin SARIMARI TUPOLA, SATU KIVITIE-KALLIO, LIISA VIHERIÄLÄ JA PENTTI KALLIO Mitä teen, kun epäilen lapsen joutuneen fyysisen pahoinpitelyn kohteeksi? Oikeanlainen suhtautuminen lapsen pahoinpitelyvammoihin

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ

MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ Kaisa Lumijärvi, projektipäällikkö Satu Rauhala, suunnittelija Ensi- ja turvakotien liitto Kannusta minut vahvaksi! - hanke Mikä on väkivaltaa kasvatuksessa

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnalliset ohjelmat ja suositukset 18.3.2015 Helena Ewalds 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan neuvoston

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON HYVÄT KÄYTÄNNÖT PAHOINPITELYTAPAUKSISSA

TERVEYDENHUOLLON HYVÄT KÄYTÄNNÖT PAHOINPITELYTAPAUKSISSA TERVEYDENHUOLLON HYVÄT KÄYTÄNNÖT PAHOINPITELYTAPAUKSISSA Pahoinpidellyn potilaan kohtaaminen ja haastattelu käytä PAKEa haastattelurunkona keskustele potilaan kanssa aina kahden kesken o kysy väkivallasta

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto Taustaa tutkimukselle Yhteiskunnassa pojat käyttäytyvät väkivaltaisesti 3-4 kertaa enemmän

Lisätiedot