TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA ESITYS KH

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT Haukipudas osa Oulun seutua Haukiputaan kunta on Oulun seudun toiseksi suurin kunta. Seutukunnan muut kunnat ovat Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo ja Tyrnävä. Oulun seutu on pitkään ollut yksi maan voimakkaimmin kehittyvistä alueista. Globaalissa maailmassa kuntien välinen kilpailutilanne esimerkiksi elinkeinojen kehittämisessä on muuttunut. Kunnat eivät enää niinkään kilpaile toistensa kanssa, vaan toiminnalliset seudut kilpailevat muiden seutujen kanssa. Keskenään kilpailevat seudut saattavat olla toisistaan hyvinkin kaukana maailmalla. Samoin globaalit talouden muutokset tuntuvat myös meillä kuntasektorilla erittäin nopeasti, kuten budjetin valmistelun edetessä olemme voineet havaita. Oulun seudun kunnat ovat reagoineet muuttuvaan toimintaympäristöön mm. laatimalla seudun elinkeinostrategian, kasvusopimuksen, seudun kuntien yhteisen yleiskaavan ja tulevaisuuteen tähtäävät palvelustrategiat ja niiden yksityiskohtaiset toimenpideohjelmat. Parhaillaan seudulla työskennellään haastavan PARAS-hankkeen tiimoilla seudun asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi aina vuoteen 2025 saakka. Alueella on meneillään myös yhteistoiminta-alueselvitys, johon tullaan ottamaan kantaa maaliskuussa Tämän lisäksi Haukipudas ja Oulu selvittävät parhaillaan ns. syvenevän yhteistyön vaihtoehtoa, jonka pohjalta juuri valittu valtuusto tulee tekemään päätöksen Haukiputaan kunnan jatkosta. Koska päätöstä ei vielä ole, talousarvio ja -suunnitelma on laadittu itsenäisen kunnan strategian pohjalta ja yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on näin ollen kattamattomien alijäämien kattaminen vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Oulun seutu, suhteellisesti nopeimmin kasvavana seutuna Suomessa, luo hyvät mutta haasteelliset puitteet palveluiden järjestämiselle. Väestön nuori ikärakenne ja perinteisesti korkea syntyvyys ovat omaleimaista seudulle. Myös nettomuutto on voimakasta. Tulevaisuutta on vanhusväestön merkittävä lisääntyminen. Omat haasteensa palveluiden kehittämiselle luo kuntatalouden nopea heikkeneminen myös Oulun seudulla. Väestö ja työpaikat Haukiputaan väestönkasvu on viime vuosina ollut noin 300 henkeä vuodessa. Voimakas väestönkasvu on aiheuttanut ongelmia ja haasteita sekä palvelutuotannon että investointien rahoituksessa. Tästä syystä väestönkasvua on pyritty tietoisesti hillitsemään. Tämä on jo tuottanut halutunlaista tulosta ja kasvu on laskenut alle kahden prosentin. Väestöennusteiden mukaan saavutamme asukkaan rajapyykin v Kunnan väestörakenne on erittäin hyvä: väestön keski-ikä on 34 vuotta ja työikäisen väestön osuus yli 65 prosenttia. Tulevaisuudessa ikärakenne vanhenee, mutta pysyy hyvänä ainakin 2020-luvun loppuun. Tavoite yhdyskuntarakenteen eheytymisestä on toteutunut siten, että taajamaväestön osuus on 95 prosenttia ja kuntakeskuksen asema kunnan palvelukeskuksena kaupallisine palveluineen on vahvistunut. Rakennetun yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, kunnallistekniikan hyväksikäytön tehostaminen ja kuntakeskuksen kehittäminen ja vetovoimaisuuden lisääminen ovat edelleen tulevaisuuden haasteita. Keskeisin tavoite kunnan kehittymisen ja talouden vahvistumisen kannalta on elinkeinoelämän monipuolistuminen, työpaikkaomavaraisuuden lisääminen ja työttömyyden merkittävä väheneminen. Näitä tavoitteisiin pyritään sekä seudullisella yhteistyöllä että oman elinkeinojen kehittämisorganisaation Haukiputaan Kehitys Oy:n avulla. Vaikka työllisyyden parantaminen on ollut kunnan ja Oulun seudun tavoitteena jo pitkään, tuloksia on syntynyt kovin hitaasti. Lisäksi talouden taantuma vaikuttanee kehitykseen negatiivisesti. Oulun seudun tavoite on ollut saada seudun kuntien työttömyysaste laskemaan 10 prosenttiin. Tavoite toteutui vuoden 2007 aikana, mutta positiivinen kehitys on Pohjois-Pohjanmaan osalta jo pysähtynyt ja työttömyys ei ole vähentynyt lainkaan verrattaessa lokakuun 2007 ja lokakuun 2008 tilannetta. Näin ollen tilanne alueella tullee oleman varsin haasteellinen vuoden 2009 ja taantuman jatkuessa myös seuraavien vuosien osalta. Kunta on työllisyystilanteen 3

3 kehitystä linjatessaan asettanut pitkän tähtäimen tavoitteekseen työpaikkaomavaraisuuden nostamisen 75 %:iin, jonne on vielä varsin reilusti matkaa. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansantalouden kehitysnäkymät Talouskasvu hidastuu Suomessa ensi vuonna selvästi. BKT:n kasvuksi ennakoidaan noin puoli prosentti ja pessimistisimmät ennusteet ovat jo miinusmerkkisiä. Viennin arvioidaan supistuvan kansainvälisen kysynnän vähentyessä sekä investointien vaimentuneen kysynnän ja kohonneiden rahoituskustannusten seurauksena. Toisaalta valtionvarainministeriö ennakoi, että hallituksen esittämät, suhdannetilanteeseen hyvin sopivat veronkevennykset vahvistavat kotimaista kulutuskysyntää. Inflaatio hidastuu huomattavasti vuoden 2009 aikana raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen, asuntojen hintojen sekä korkojen laskiessa. Kunnallistalous Myös julkisen talouden tila on heikkenemässä yleisen laskusuhdanteen myötä. Selvimmin tämä näkyy suhdanneherkkien verotulojen supistumisena. Valtion rahoitusasema muuttuu vuonna 2009 kansantalouden tilinpidon käsittein alijäämäiseksi ensimmäisen kerran tällä vuosikymmenellä. Koko julkisen talouden rahoitusasema pysyy edelleen ylijäämäisenä työeläkerahastojen ylijäämäisyyden ansiosta. Kuntatalous pysyy vielä ensi vuonna lähellä tasapainoa ja kasvun hidastuminen heijastuu tuntuvammin kuntiin vasta ensi vuoden jälkeen. Talouden suhdanteen heikkenemisestä huolimatta Suomen julkisen talouden rahoitusasema on myös ensi vuonna euromaiden vahvimpia. Kuntaliiton arvion mukaan kuntatalous heikkenee ensi vuonna selvästi arvioitua nopeammin. Heikkeneminen jatkunee vielä seuraavana vuonna. Vuosi 2010 tullee olemaan kuntien ja niiden järjestämien hyvinvointipalvelujen rahoituksen kannalta vaikea. Tällöin on varauduttava jopa kuntien verotulojen kokonaismäärän laskuun. Kuntien väliset talouserot pysyvät suurina. Ensi vuonna talous heikentyy eniten teollisuusvoittoisissa ja viennistä riippuvaisissa kunnissa. Vuonna 2010 vaikeudet näkyvät koko kuntakentässä, myös palveluvaltaisissa ja valtionosuuksista riippuvaisissa kunnissa. Tässä tilanteessa ensi vuonna tehtävät palkkaratkaisut tulevat olemaan kuntatalouden kannalta hyvin keskeisessä asemassa. Kuntien hyvinvointipalvelujen turvaaminen edellyttää maltillista palkkaratkaisua. Useimmissa puheenvuoroissa on jo pidemmän aikaan peräänkuulutettu tuottavuuden lisäämisen perään. Se on ainoa tie, jolla kuntakenttä tulee selviämään tulevista haasteista: tulokehityksen hidastumisesta, kustannuspaineista ja toisaalta henkilöstön eläköityessä syntyvästä rekrytointitarpeesta. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousee 0,04 prosenttiyksiköllä, mutta ensi vuonna kunnallisverosta tehtävien suurten verovähennysten vuoksi keskimääräinen verotus kevenee valtaosassa kuntia. Lisäksi kuntaliitoskunnissa keskimääräinen tuloveroprosentti laskee. Ensi vuonna kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 18,59 prosenttia, ilmenee Kuntaliiton keräämistä ennakkotiedoista. Tuloveroprosentti laskee ja nousee kuntalaisen kohdalla. Muista kuin kuntaliitoskunnista tuloveroprosenttiaan nostaa ensi vuodelle 67 kuntaa. Veroprosentti laskee neljässä kunnassa. Tuloveroprosentti nousee eniten Kiteellä, 1,25 prosenttiyksikköä. Ensi vuonna korkein tuloveroprosentti on Haapajärvellä ja Oulaisissa, jossa se on 21 prosenttia. Vähintään 20 prosenttia perii 67 kuntaa. Alhaisin veroprosentti, 16,5, on ensi vuonna Hammarlandissa, Kauniaisissa, Lemlandissa, Maskussa, Maarianhaminassa, Naantalissa ja Saltvikissä. Yleisin tuloveroprosentti on 19,50, jota peritään 74 kunnassa. Maakunnittain tarkasteltuna keskimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna korkein Lapissa, 19,84. Myös Keski-Pohjanmaalla, 19,71, ja Etelä-Savossa, 19,54, on verrattain korkea keskimääräinen tuloveroprosentti. Alhaisimmat keskimääräiset tuloveroprosentit ovat Ahvenanmaalla, 17,05, ja, Uudellamaalla, 17,93. Maakunnittain tarkasteltuna keskimääräinen tuloveroprosentti nousee eniten Ahvenanmaalla, 0,28, ja Itä-Uudellamaalla, 0,27 prosenttiyksikköä. 4

4 Noin joka kuudes kunta nostaa ainakin jotain kiinteistöveroprosenttia, joista taloudellisesti merkittävimmät ovat yleinen kiinteistöveroprosentti ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti. Sama tiukka linja on suunnitteluperusteena ainakin vuoteen 2011 saakka. Vuonna 2008 kunta parantaa edelleen tilinpäätöstään verrattuna vuosiin Tilinpäätös tulee marraskuun lopun ennusteen mukaan olemaan yli kaksi miljoonaa euroa ylijäämäinen Haukiputaan talouskehitys Haukiputaan kunnan toimintamenot kasvoivat 51,5 prosenttia vuoden 2000 tilinpäätöksestä vuoden 2005 talousarvioon. Samanaikaisesti verotulot ja valtionosuudet lisääntyivät vain 13,5 prosenttia. Käytännössä kunnan talous kriisiytyi vuonna 2004 niin, että valtuusto käynnisti helmikuussa 2005 talouden tasapainottaminen ohjelman. Ohjelman toteuttamiseksi valtuusto on hyväksynyt joukon konkreettisia kehittämishankkeita. Hyväksytyistä hankkeista merkittävimmät ovat kaikkien vastuualueiden toimintojen kriittinen arviointi ja uudistaminen, tilaaja-tuottajamalliin siirtyminen asteittain vuoden 2010 alkuun mennessä ja organisaatiouudistuksen ensimmäinen vaihe. Kehittämishankkeiden tavoitteena on rakenteellisin uudistuksin, tuottavuuden lisäyksin ja tuloperustetarkistuksin tasapainottaa kunnan talous. Osana talouden tasapainottamista kunta sai harkinnanvaraista rahoitusavustusta 1,57 M vuonna 2005 ja 0,9 M vuonna Vuoden 2006 talousarviossa tilannetta oikaistiin talouden tasapainottamisohjelman mukaisilla linjauksilla, jolloin valtion rahoitustulojen kasvu ylitti selvästi käyttömenojen kasvun. Useampia vuosia kestänyt alijäämäisten tilinpäätösten jatkumo saatiin käännettyä ylijäämäiseksi vuoden 2007 aikana. Talouden tervehtyminen oli tulosta alijäämien kattamiseksi tehdyn suunnitelman noudattamisesta; käytännössä tiukasta menokurista, jonka tuloksena käyttötalouden menot kasvoivat vain 3,8 %. Positiivista tilinpäätöstä siivittivät tämän lisäksi poikkeuksellisen suuri valtionosuuksien kasvu ja suotuisasti kehittyneet verotulot. Verotulojen kehitystä selittivät talouden noususuhdanne, veroprosentin korotus ja erityisesti kohonnut yhteisöverotulokertymä. Taloudellinen tulos muodostui paremmaksi kuin se oli alunperin budjetoitu. Budjetoitu ylijäämä kasvoi loppujen lopuksi yli 1,6 M :oon. Myös kunnan vuosikate tuplaantui budjetoidusta ollen noin 5,6 M. Taloussuunnitelma ja talouden tasapainotus Kunnan johtoryhmä antoi talousarvion 2009 ja taloussuunnitelman laadintaohjeet ja aikataulutuksen hallintokunnille Ohjeita on valmisteluprosessin kuluessa päivitetty. Konkreettiset ohjeet kasvulukuineen ja raameineen linjattiin kunnanhallituksessa välitilinpäätöksen valmistuttua ja valtuusto hyväksyi ne kokouksessaan Ohjeet olivat seuraavat: -vastuualueittainen kasvu voi olla korkeintaan 5 % verrattuna välitilinpäätöksen avulla ennakoituun tulokseen vuodelle suunnittelukierroksen tavoitteena on parantaa strategista suunnittelua, konsernijohtamista ja koko suunnittelukauden talouskehityksen hallintaa - suunnittelua ja seurantaa on tarkoitus jatkaa vuonna 2008 aloitetun välitilinpäätöskäytännön avulla. Välitilinpäätöksiä tehdään vuonna 2009 kolme kuten kuluvanakin vuonna. Niissä arvioidaan ja raportoidaan euromääräisen kehityksen lisäksi toiminnallisia tavoitteita. - vuosille kasvuprosentiksi esitettiin 4 %:a - verotulojen ja valtionosuuksien osalta kasvuprosenttina linjattiin 5 %:a koko suunnitelmakaudelle. Talouden taantuessa verojen kasvuennustetta on laskettu alle neljän prosentin. -Investointitasoksi esitettiin 9 M vuodelle 2009, 9,5 M vuodelle 2010 ja 8 M vuodelle Käsillä olevassa esityksessä investoinnit ovat suuremmat (12 M, 11 M ja 14 M ). Toisaalta hallitus on hyväksynyt investointien vaihtoehtoisia tuottamistapoja selvittävän konsulttityön, jonka tulokset saadaan heti alkuvuonna Valmistelutyöhön on sisältynyt valtuuston ja johtoryhmän talousseminaarit. Budjetin valmisteluvaihetta ja pääkohtia on myös raportoi- 5

5 tu hallitukselle. Näiden tuloksena ja talouden taantumasta johtuen kunnan talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä hyväksytyt kehityslinjaukset ovat hiukan hioutuneet, mutta lopputuleman lasketaan toteutuvan ennakoidussa tahdissa. Linjaukset suunnittelukaudelle ovat: -toimintatuottojen kokonaiskasvu 8 % vuonna 2009 verrattuna E2008-lukuun ja 5 % vuosina toimintamenojen kasvu 6 % vuonna 2009 ja 4 % vuosina verotulojen kasvu on 3,9 % vuodelle 2009 ja 4 % vuosille valtionosuuksien kasvu on 6,6 % vuodelle 2009 ja 5,5 % vuosille nettoinvestoinnit 12,294 M vuodelle 2009, 10,810 M vuodelle 2010 ja 13,955 vuodelle 2011 KuntaL 65.3 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Uusia tasapainottamissäännöksiä sovellettiin ensimmäisen kerran laadittaessa kunnan talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuodelle 2007 ja sitä seuraaville vuosille Talousarvion 2009 ja taloussuunnitelman linjausten tavoitteena on, että talous on vuoden 2008 tilinpäätöksessä tulokseltaan yli kaksi miljoonaa euroa positiivinen ja mahdollistaa taseessa olevien vanhojen alijäämien kattamisen suunnitellussa tahdissa. Kattamatonta alijäämää on ennen vuoden 2008 tilinpäätöstä jäljellä 10,136 M ja se tullaan kokonaisuudessa kattamaan vuoden 2011 tilinpäätöksessä talousarviolaskelmasta ilmenevällä vauhdilla. Valtuusto kävi taloussuunnitelman valmistelua varten läpi perusteellisen strategiaprosessin, jonka tuloksena syntyi Haukipudas-strategia vuoteen Tällä suunnittelukierroksella kunnan arvot, perustehtävä, visio 2015, strategiset päämäärät ja kunnanhallituksen tuloskortit tullaan päivittämään uuden valtuuston toimesta odotettavasti maaliskuun syvemmän yhteistyön -päätösten jälkeen ja niissä syntyneiden ratkaisujen pohjalta. TALOUSARVION SITOVUUS Talousarvio on valtuustoon nähden sitova seuraavasti: Käyttötalousosa Vastuualueiden ulkoiset- ja sisäiset nettomenot sekä tuloskortit, vesihuoltolaitoksen osalta tuottovaatimus. Investointiosa Vastuualueiden investointimenot ja -tulot. Vastuu määrärahan riittävyydestä on sillä vastuualueella, joka päättää myönnetyn määrärahan ja tuloarvion käytöstä. Rahoitusosa Nettolainanotto Henkilöstösuunnitelma Talousarviovuosi RAPORTOINTI Tarkemmat ohjeet talousarvioraportoinnista ovat sisäisen valvonnan ohjeissa. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle ja kunnanhallitukselle sekä euromääräisten että laadullisten tavoitteiden osalta välitilinpäätösten yhteydessä. Välitilinpäätökset tehdään ajanjaksoilta: VTP I tammi-huhtikuu, VTP II touko-elokuu ja varsinainen tilinpäätös koko vuodelta, joiden avulla tuotettuja ennakkotietoja voidaan käyttää vuoden 2010 talousarviota valmisteltaessa ns. pohjalukuina. Mainittu minimiraportointi koskee koko kuntakonsernia. Vastuualueiden on raportoitava lautakunnille vähintään mainitun minimiraportoinnin edellyttämällä tavalla. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja poikkeamiin reagointi kuuluu kaikille kunnan toimielimille ja tilivelvollisille viranhaltijoille. EU-hankkeisiin on alustavasti varattu n euroa kunnan rahoitusosuutena. Ko. omarahoitusosuuden käyttämisestä ja hankkeisiin mukaan lähdöstä päätetään kunnanhallituksessa aina erikseen ja tapauskohtaisesti. Me- 6

6 nettely koskee myös seudullisia kehittämishankkeita. Kuntien omarahoitusosuudet vaihtelevat EU-rahoitteisissa hankkeissa ohjelmasta ja toimenpidekokonaisuudesta riippuen. Kehittämishankkeiden vaikuttavuus on välillinen ja lähtökohtana on, että ne vaikuttavat mm. uusien tai säilyvien työpaikkojen muodossa tai yhteisö- ja muiden verotulojen kasvuna tai ratkaisevana rahoitusosuutena investointiin, joka tuo lisäarvoa toimintaympäristöön ja sitä kautta edistää palvelu- tai yritystoimintaa tulevina vuosina. 7

7 TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA Kuntataso TP2007 E2008 TA2009 TA2010 TA2011 toimintatuotot ,9 % ,3 % ,0 % ,0 % toimintakulut ,3 % ,3 % ,0 % ,0 % toimintakate ,3 % ,8 % ,7 % ,7 % verotulot ,8 % ,9 % ,5 % ,5 % valtionosuudet ,1 % ,6 % ,5 % ,5 % rahoitustuotot- ja kulut ,0 % ,1 % ,0 % ,0 % vuosikate ,6 % ,6 % ,0 % ,9 % poistot ,6 % ,5 % ,0 % ,0 % tilikauden tulos ,8 % ,6 % ,1 % ,7 % satunnaiset tuotot varausten ja rahastojen muuto yli-/alijäämä Haukiputaan Vesi (netto) kumulatiivinen ylijäämä Pääomavuokrat on siirretty teknisistä palveluista rahoituseriin, jonka vuoksi TA2009 luvuissa teknisten palveluiden toimintatuotot ovat pienemmät ja taas kunnan kokonaistuloissa on lisäystä. E2008-luku on ennakkotieto vuoden 2008 talousarvion toteumasta. Siihen on korjattu välitilinpäätöksissä esille tulleet ylitykset ja siinä on korjattu myös tuloarviota toteuman mukaan. Satunnaiset tuotot vuoden 2008 ennakkotiedossa (E2008) tulevat Haukiputaan Energian myynnistä. Taloussuunnitelman mukaan vanhoja varauksia tullaan purkamaan yht. 2,5 M suunnitelma vuosina. 8

8 TALOUSARVIO 2009 Vastuualuetaso TP2007 TA2008+muutos TA2009 TA2010 TA2011 Keskushallinto toimintatuotot ,1 % ,2 % ,0 % ,0 % toimintakulut ,7 % ,3 % ,0 % ,0 % vuosikate ,7 % ,8 % ,9 % ,9 % yli-/alijäämä ,7 % ,8 % ,9 % ,9 % Hallintopalvelut toimintatuotot ,8 % ,5 % ,0 % ,0 % toimintakulut ,4 % ,4 % ,0 % ,0 % vuosikate ,0 % ,0 % ,3 % ,7 % poistot ,6 % ,2 % ,0 % ,0 % yli-/alijäämä ,3 % ,8 % ,6 % ,9 % Perusturvapalvelut toimintatuotot ,2 % ,2 % ,0 % ,0 % toimintakulut ,8 % ,8 % ,0 % ,0 % vuosikate ,7 % ,6 % ,9 % ,9 % poistot ,5 % ,3 % ,0 % ,0 % yli-/alijäämä ,7 % ,5 % ,9 % ,9 % Sivistyspalvelut toimintatuotot ,7 % ,6 % ,0 % ,0 % toimintakulut ,1 % ,3 % ,0 % ,0 % vuosikate ,5 % ,7 % ,0 % ,0 % poistot ,3 % ,0 % ,0 % ,0 % yli-/alijäämä ,4 % ,6 % ,0 % ,0 % Tekniset palvelut toimintatuotot ,0 % ,7 % ,0 % ,0 % toimintakulut ,7 % ,2 % ,0 % ,0 % vuosikate ,4 % ,3 % ,8 % ,7 % poistot ,7 % ,5 % ,0 % ,0 % yli-/alijäämä ,5 % ,5 % ,3 % ,3 % 9

9 TULOSKORTIT 2009 KESKUSHALLINTO Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Riittävät peruspalvelut Peruspalvelujen saatavuus ja laatu Saatavuuden ja laadun mittausjärjestelmän kehittäminen Monipuolisten tuottamistapojen ja yhteistyön kunnanhallitus/kunnanjoht aja hyödyntäminen palvelutuotannossa Onnistunut maankäyttö Kunnan hallittu kasvu Kasvun hallitseminen, kasvu alle 2 % kunnanhallitus/kunnanjoht Suunnittelutasojen koordinointi ja Maankäytön ja rakentamisen toteuttamis- aja Monipuolinen elinkeinorakenne hallinta Elinkeinopolitiikan toteutus ohjelma valmiina toukokuussa Elinkeinostrategian hyväksyminen ja jalkauttaminen läpi kuntakonsernin kunnanhallitus/kunnanjoht aja Elinkeinostrategia Työpaikkakehitys, yhteisöverokertymä Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Strateginen johtaminen Strategian luominen Syvemmän kunnanhallitus/kunnanjoht yhteistyön ja yhteistoiminta-alue linjausten pohjalta. aja Joryn ja KH yhteistyön tiivistäminen Strategiatyö käynnistetään maaliskuussa ja strategia hyväksytään toukokuussa Seutuyhteistyön hyödyntäminen palvelujen järjestämisessä Avoin ja vuorovaikutteinen yhteistyö Kuntasuunnittelu ja arviointi Talouden tasapainottaminen Ajanmukainen, selkeä ja luotettava suunnittelujärjestelmä Alijäämät katettuna vuonna 2011 Toimintaprosessien läpikäynti Välitilinpäätöskäytännön kehittäminen ja hyödyntäminen kunnanhallitus/kunnanjoht aja Rakenteelliset uudistukset Suunnittelujärjestelmän luotettavuuden parantaminen ja haavoittuvuuden vähentäminen Organisaation muuttaminen strategisten linjausten mukaisesti kunnanhallitus/kunnanjoht aja Resurssien hallinta Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Henkilöstövoimavarojen ja Ennakoiva ja koordinoiva henkilöstösuunnittelu Henkilöstömäärä vastaa palvelutarpeita. kunnanhallitus+ palvelutarpeiden yhteensovittaminen Määräaikaista henkilöstöä vakinaistetaan tehtävissä, joissa pysyvän työvoiman tarve, johtoryhmä Pitkäjänteinen talouden hallinta Henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukainen käyttö Lainamäärä/asukas Investointien netto Vuosikate/asukas Kunnan omaisuus Henkilöstösuunnittelu Alle 3000 euroa/asukas Omistusstrategian toteuttaminen Henkilöstörakennetta koskeva suunnitelma valmis ja sen mukaiset toimenpiteet aloitettu 11 M, vaihtoehtoiset rahoitusmallit käytössä Vuosikate positiivinen kunnanhallitus/kunnanka m- reeri Taloudellisuus ja tehokkuus kunnanhallitus/kunnanka m-reeri kunnanhallitus/henkilöstöpäällikkö Uudistuminen ja työkyky Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Kannustava, avoin ja vuorovaikutuksellinen johtamiskulttuuri Henkilöstön työhyvinvointi Esimiesten arviointi (vuoro- Työhyvinvoinnin työkalujen käyttöaste 80 % 360- mittausten käynnistäminen Kunnanhallitus/johtoryhmä Vetovoimainen kuntatyönantaja vuosien tyhy-indeksin kanssa) Työnantajakuvan kehittyminen Säännöllisen imago-tutkimukseen osallistuminen Kunnanhallitus/johtoryhmä Avoimien vakanssien hakijoiden määrä Työnantajaimagoa vahvistavan viestinnän ja markkinoinnin tehostaminen Osaava ja uudistuva sekä motivoitunut henkilöstö Tyhy-indeksi Henkilöstön kehittäminen Tyhy-raha /henkilö Sairauspoissaolot Kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot Vuorovuosin 360-arvion kanssa Koko kunnan koulutusohje 2009 Henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen vähintään 1% palkkasummasta Mentoroinnin käynnistäminen 50 /henkilö Sairauspoissaolot vähenevät Kunnanhallitus/johtoryhmä 10

10 HALLINTOPALVELUT Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Asiakastyytyväisyys asiakaskysely/kuntalaiskysely palvelujen toteuttaminen sovitussa aikataulussa, yksiköiden käyttäjäpalaverit asiakkaan kannalta optimaalisesti päälliköt, kk kaksi kertaa vuodessa 2008 Kustannusvaikuttavuus suoritteet, palvelujen myynti hinta-laatusuhde vastaa asiakkaiden tarpeita Tuloksellinen hankintatoimi seutuyhteistyöhön osallistuminen ja vaikuttaminen seudullinen sähköinen järjestelmä käytössä kk uusien tietojärjestelmien omaksuminen ja laaja hyödyntäminen Hyvä kuntakuva Ympäristön laatu Kirkonkylän keskusta viihtyisä, viimeistelty ja toimiva palvelukeskus Kunnan hallittu, ennakoiva ja suunnitelmallinen kasvu Suunnitelmallinen rakentaminen Selkeä ja johdonmukainen suunnitteluprosessi Ajantasainen yleiskaavoitus Kaavahankkeiden käsittelyaika Kaava-alueiden tonttien luovutus Kaavoilla ohjatun rakentamisen osuus = > 70 % Kaikki yleiskaavat oikeusvaikutteisia Asemakaavaprosessit enintään vuoden kestäviä Virpiniemen Kellonlahden loma-asuntojen onnistunut markkinointi yksiköiden päälliköt, kk ms kaavpääll kaavapääll.,kt, tj kaavpääll. kaavpääll. kaavpääl, kk Prosessit ja rakenteet Maaomaisuuden tuottavuuden parantaminen Tonttilaitoksen toiminnan vakiinnuttaminen ja valmistautuminen mahdolliseen liikelaitostumiseen, Onnistuminen maapolitiikassa Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Kehittyvä organisaatio Nykyaikaiset tehtäväprosessit, järkevät Priorisointi ja oleelliseen keskittyminen yksiköiden logistiikkaratkaisut Sähköisyyden hyödyntäminen, materiaali- päälliköt, kk palveluiden organisaation kehittäminen Tonttilaitos liikelaitoksena v. 2010, tonttien tuotantokustannusten selviäminen, riittävä raakamaareservi ja tonttivaranto Suunnitelmallisuus suunnitteluprosessi vuosisuunnitelmat ja tärkeimmät projektisuunnitelmat kirjattuna ja aikataulutettuna mi,kaavpääll. Tonttilaitos yksiköiden esimiehet, kk Yhteistyö ja vuorovaikutus Seudullisen suunnittelun vaikuttavuus, kunnan sitoutuminen Seudullinen yleiskaava käytössä, seudulliset tietopankit ja konsultointi kj, kk, kaavpääll. Resurssien hallinta Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Kokonaistalouden hallinta Ajantasainen raportointi ja seuranta Hallintokuntien sitoutuminen hyväksyttyihin tavoitteisiin, ajantasainen seuranta kk Järkevät, käyttäjäystävälliset atk-ratkaisut kustannusvertailut Lähtevät verkkolaskut, sähköinen ansioerittely, sähköinen tiedonsiirto tietohallinto, toimistopääll. Yhdyskuntarakenteen hallinta Toimiva suunnitteluprosessi Toimiva taloudellinen yhdyskuntarakenne Suunnittelutasojen koordinointi ja hallinta Kokonaisvaltainen suunnittelu Kattava maankäytön ja palveluverkon toteuttamisohjelma kaavpääll., mi kj, kk, kaavpääll. Uudistuminen ja työkyky Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Työhyvinvointi ja jaksaminen Työyhteisön hyvinvointikello pohjana kaikki Työtyytyväisyysindeksi, Sairauslomien määrä Sijaisuusjärjestelyt ja hiljainen tieto Kehityskeskustelut Perehdyttäminen Säännölliset yksikköpalaverit Toimivat tiimit, jaksamisen tukeminen, työilmapiiri parempi kuin ed. mittauksessa Osaaminen ja kehittyminen koulutus, työssä oppiminen, työn vaativuuden arviointi motivoivat ja kehittyvät työtehtävät, mahdollisuus kouluttautua, haastellinen ja innostava työnjako kaikki Osaaminen ja motivaatio Työn tuloksellisuus Innostava ilmapiiri ja keskinäinen luottamus, hyvä yhteishenki Tiimiytyminen moniammatillisuus voimavarana erityisosaamisen kartoitus ja hyödyntäminen kaikki esimiehet, kk 11

11 PERUSTURVAPALVELUT Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Hyvinvoinnin edistäminen Strategian valmistelu Perusturvapalveluiden hyvinvointistrategia ptj, jl, jh, phj, laadittu mennessä sj, vtj Asiakaspalvelujen hallinta Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö Ennaltaehkäisevien ja varhaisen puuttumisen periaatteella toimivien palvelujen kehittäminen ja toimeenpano Asiakas saa palvelut säädösten mukaisesti ptj, jl, jh, phj, sj, vtj Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Toimivat palveluprosessit Toimintamallien arviointi Uusien toimintamallien kokeilu tulosalueilla ja tulosyksiköissä sekä eri yksiköiden välillä ptj, jl, jh, phj, sj, vtj Toimivat ja tarkoituksenmukaiset verkostot Luodaan käytäntö jäsentyneelle verkostotyölle Moniammatilliset toimintapolut ja vastuunjako ovat selkeät ptj, jl, jh, phj, sj, vtj Resurssien hallinta Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Talouteen sopeutettu palvelurakenne Toimintakate Kustannusvertailu Kustannustehokas toiminta käytettävissä olevin resurssein ptj, jl, jh, phj, sj, vtj, hp Riittävä ja motivoitunut ammatillinen henkilökunta Henkilöstön ammattipätevyys ja määrä Virat ja toimet täytetty ammattitaitoisilla työntekijöillä ptj, jl, jh, phj, sj, vtj Uudistuminen ja työkyky Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Työhyvinvointi TYHY-indeksi Työtyytyväisyys vähintään normaalitasossa ptj, jh, jl, phj, sj,vtj Poissaolovuorokausi Sairauspoissaolot kääntyvät laskuun 12

12 SIVISTYSPALVELUT Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Kysynnän mukainen palveluverkko Opetussuunnitelman toteutumisen arviointi Yhtenäisen perusopetuksen suunnitelman toteuttaminen Palveluiden saatavuus Opetuksen tukitoimien (yleinen ja erityinen) laatiminen Arviointisuunnitelman laatiminen Esimiesten ja henkilöstön perehdyttäminen yhtenäiseen perusopetukseen sivj reko vaptp Turvalliset ja tarkoituksenmukaiset toimintaympäristöt Investointiohjelman päivittäminen Asiakaskäynnit x kpl/vuosi (nuorisotilat!) Optimaaliset aukioloajat Länsipuolen koulun ja kentän valmistuminen 08/2009 Lukion ja Kiviniemen koulun arkkitehtisuunnittelun käynnistyminen sivj tasu esimiehet Tuloksellisuus Opetus- ja vapaa-ajan tilojen varustus Perustehtävän toteutuminen Perusopetuksen jälkeinen jatko-opintoihin hakeutuminen/päässeet Yksiköiden turvallisuustilanteen varmistaminen TVT- ja taito- ja taideainehankintasuunnitelmien päivittäminen ja priorisointi Vapaa-ajan tilojen irtaimiston hankintasuunnitelman päivittäminen ja priorisointi Vapaa-ajan palvelujen palvelutaso hyvä (asiakastyytyväisyys) Menestyminen valtakunnallisissa kokeissa vähintään keskitasoa 100 %/100 % sivj reko vaptp Yo-kokeessa oman kunnan vertailu lähtötaso vs. tulokset (9.lk:n päättöarviointi vs. yo-kirjoitukset) Valtakunnan keskiarvo tai parempi Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Organisaation toimivuus ja tehokkuus Toimiva johtamisjärjestelmä Johtamisjärjestelmän selkeyttäminen (sivistyspalvelujen johtoryhmä ja esimiesorganisaatio/aluemalli) sivj vaptp reko Oppimaan oppiminen ja hyvinvoinnin edistäminen Valtakunnalliset ja paikalliset selvitykset tunnuslukuineen Oppimaan oppimisen arvioinnin pilotointi (vähintään lukio pilottina) sivj reko Kouluterveyskyselyn tuloksissa vähintään valtakunnallinen keskitaso Oppilaan oppimista tukevien hankkeiden tavoitteiden toteutuminen (oph:n rahoittamat KELPO-, OPO- ja kerhohankkeet, tavoitteena myös JOPO-rahoitus) (Kuntalaista kuvaava tavoitetaso?) Toimivat yhteistyörakenteet ja tukipalvelut Verkostoituminen Yhteistoiminta seudun, perusturvapalvelujen ja kolmannen sektorin kanssa (strateginen ja käytännön yhteistyö) sivj reko vaptp Resurssien hallinta Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Tuottavuus ja kustannustehokkuus Oppilaskohtaiset kustannukset /asukas, /asiakas Tuotteistettujen palvelujen reaalikustannukset pysyvät nykytasolla tai laskevat sivj tasu vaptp Opiskelija-/oppilaskohtaiset kustannukset reko Tasapainoinen talous Käyttökate (menojen kasvun hillitseminen ja saaminen budjetin edellyttämälle tasolle) Riittävä henkilöstöresurssi Opetusryhmän koko/opettaja enimmillään seudun keskitasoa Tulosyksiköiden talouskäytänteiden yhtenäistäminen ja talousvastuun sitovuuden määrittely Yleisopetuksen opetusryhmän keskikoko 1-9 -luokilla sekä lukiossa 21 opp./ryhmä (edellisen vuoden seudullinen keskiarvo tai korkeampi) sivj tasu sivj reko 13

13 Uudistuminen ja työkyky Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Hyvinvoiva henkilöstö TYHY-indeksi Kehityskeskustelut 100 % sivistysjohtaja esimiehet Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen Henkilöstön kouluttautuminen Seudullinen ja kuntatason koulutussuunnittelu Uuden opetusteknologian käyttöönotto Esimiesten talouskoulutus sivistysjohtaja esimiehet 14

14 TEKNISET PALVELUT Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Laadukkaat tukipalvelut Käyttäjäpalaute Rakennusten kunnossapitosuunnitelma kiinteistöpäällikkö peruspalveluille valmis Hyvä julkisuuskuva Vuorovaikutus Jatketaan asiakaskyselyjen tekemistä tekninen johtaja Viihtyisä asuinympäristö Asukastyytyväisyys Asuinympäristön kehittämistyö yhteistyössä maankäyttötoimen ja tonttilaitoksen kanssa kiinteistöpäällikkö Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Yhteistyö ja vuorovaikutus Käyttäjien ja kuntalaisten tyytyväisyys Asiallinen ja rakentava vuorovaikutus kaikilla tasoilla tekninen johtaja Luottamushenkilö- ja viranhaltijayhteistyö Luottamushenkilöiden perehdyttäminen teknisten palvelujen toimintaan tekninen johtaja Resurssien hallinta Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Henkilöstövoimavarojen Töiden tuloksellinen edistyminen Henkilöstövoimavarojen priorisointi tekninen johtaja kohdentaminen Toiminnan taloudellisuus Palvelutuotanto Kilpailukyvyn ylläpitäminen tekninen johtaja Uudistuminen ja työkyky Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Osaava ja motivoitunut tekninen johtaja henkilöstö Työtaito Työtyytyväisyys TYHY-indeksi Otetaan käyttöön uusia työmenetelmiä ja tarkennetaan työhön perehdyttämisohjeita TYHY-indeksin tason säilyttäminen Kehityskeskustelut käyty 100 %:sti 15

15 TALOUSARVIO 2009 meno- ja tulolajeittain KESKUSHALLINTO TP TA +MUUTOS TA MUUTOS ERO % /09 08/09 Myyntituotot Tuet ja avustukset ,9 Muut toimintatuotot ,9 TOIMINTATUOTOT ,2 Henkilöstökulut ,7 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 Avustukset ,1 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT ,3 VUOSIKATE ,8 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,8 HALLINTOPALVELUT Myyntituotot ,7 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,5 Henkilöstökulut Palvelujen ostot ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 Muut toimintakulut ,3 TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,2 Poistot ja arvonalentumiset ,2 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,8 PERUSTURVAPALVELUT Myyntituotot ,4 Maksutuotot ,1 Tuet ja avustukset ,2 Muut toimintatuotot ,2 TOIMINTATUOTOT ,2 Henkilöstökulut Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 Avustukset ,5 16

16 Muut toimintakulut ,4 TOIMINTAKULUT ,8 VUOSIKATE ,6 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,3 Poistot ja arvonalentumiset ,3 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,5 SIVISTYSPALVELUT TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,4 Maksutuotot ,5 Tuet ja avustukset ,8 Muut toimintatuotot ,4 TOIMINTATUOTOT ,6 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,1 Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Avustukset ,2 Muut toimintakulut ,3 TOIMINTAKULUT ,3 VUOSIKATE ,7 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,6 TEKNISET PALVELUT Myyntituotot ,9 Maksutuotot ,5 Tuet ja avustukset ,5 Muut toimintatuotot ,3 TOIMINTATUOTOT ,7 Henkilöstökulut ,5 Palvelujen ostot ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Avustukset Muut toimintakulut ,7 TOIMINTAKULUT ,2 VUOSIKATE ,3 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,5 Poistot ja arvonalentumiset ,5 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,5 17

17 HAUKIPUTAAN KUNTA TP TA+MUUTOS TA MUUTOS ERO % /09 08/09 Myyntituotot ,5 Maksutuotot Tuet ja avustukset ,4 Muut toimintatuotot ,3 TOIMINTATUOTOT ,8 Henkilöstökulut ,3 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 Avustukset ,7 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT ,7 TA2008+muutos luku sisältää TA2008 luvut ja hyväksytyt ylitykset. 18

18 INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE (kaksi viimeistä vuotta sisältää lähinnä isoimmat tiedossa olevat investoinnit ja on näin ollen vain suuntaa antava) Kausi yht Ta Ta Ta Ta Ta Ta Kaavoitushankkeet INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Uusi paloasema/kaavoitus INVESTOINTIMENOT -15 INVESTOINNIT NETTO Tonttilaitos/Maa-alueet INVESTOINTIMENOT INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO Tonttilaitos/Kaavoitushankkeet INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Tonttilaitos/Uudet kadut INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Tonttilaitos/Muut katuinvestoinnit INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Tonttilaitos/Päällystäminen INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Tonttilaitos/Puistot INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Tonttil/Alueiden perusparannustyöt INVESTOINTIMENOT -5-5 INVESTOINNIT NETTO Tonttilaitos/Opaskartan uudistaminen INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Tietopalvelu/Tietotekniikka INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Maankäyttötoimi INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Tonttilaitos/pohjakarttajärjestemä INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Ruokapalvelu INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Arvopaperit INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Tietoliikenneohjelmistot INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Petupa/Irtainomaisuus/Koti- ja laitoshoito INVESTOINTIMENOT

19 INVESTOINNIT NETTO Petupa/Irtainomaisuus/Terveyden ja sairaanhoito INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Petupa/Irtainomaisuus/Päivähoito INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Sivpa/Irtainomaisuus/Opetustoimi INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Sivpa/Irtainomaisuus/Vapaa-aikatoimi INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Kaukolämpömuutos ja liittymismaksut INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Kiviniemen kalahallin muutostyö INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Uusi paloasema INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Tekninen toimi/irtainomaisuus/rakennustoimi INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Tekninen toimi/irtainomaisuus/tilapalvelut INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Kunnanvirasto INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Hoitokoti INVESTOINTIMENOT -19 INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Tuomikodin toimisto(varasto) INVESTOINTIMENOT -8 INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Harjukoti INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Kiinteistöjen muutostyöt/petupa INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/pvkotien pihat INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Martinniemen pvk INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrak/Sipilän pvkoti INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrak/Proomupuiston pvkoti INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Haapakankaan pvk INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO

20 Talonrakennus/Hätälän/Kiviniemen pvk INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Koivulan pvkoti INVESTOINTIMENOT -65 INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Simppulankartanon pvk INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Pv.kotien hankesuunnitelmat INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Terveyskeskuksen muutostyöt INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Länsipuolen päiväkoti INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Simppulan sprinklaus INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Pajakoulun siirtyminen HYK:lle INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Koulujen muutostyöt INVESTOINTIMENOT INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Koulujen pihat INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Aseman koulu/d-rakennus INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Kiviniemen koulun lisärakennus INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Länsipuolen koulu INVESTOINTIMENOT INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Haukiputaan ya saneeraus INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Lukion saneeraus INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Kirkonkylän koulun peruskorjaus INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Virpiniemen varastorakennus INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Kiinteistöjen kunnostus/tek.pa INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Talonrakennus/Haukiputaan ya/keittiö 21

21 INVESTOINTIMENOT -280 INVESTOINNIT NETTO Teollisuusalueiden ympäristön parantaminen INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Ympäristön parantaminen INVESTOINTIMENOT INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO Leikkipuistot INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Satamat ja väylät INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Liikuntapaikat INVESTOINTIMENOT INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO Virpiniemen kenttä (yht.hanke Oulun kanssa) INVESTOINTIMENOT -75 INVESTOINNIT NETTO Länsipuolen ulkoliikuntapaikka INVESTOINTIMENOT INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO Kuntoreitit INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO Uimarannat INVESTOINTIMENOT -5-5 INVESTOINNIT NETTO Uudet kadut INVESTOINTIMENOT INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO Virpiniemen kevyenliikenteenväylä INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Kirkonkylän kiertoliittymä INVESTOINTIMENOT -170 INVESTOINNIT NETTO Revontien perusparannus INVESTOINTIMENOT -542 INVESTOINNIT NETTO Haapakankaan kiertoliittymä INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Haapakankaan alikulku/kevyenliinkenteenväylä INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Teiden ja katujen päällystäminen INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Muut katuinvestoinnit INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Linja-autopysäkit 22

22 INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Perusparannushankkeet INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Yhteensä INVESTOINTIMENOT INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO

23 HENKILÖSTÖOHJELMA Vastuuhenkilöt: Kunnanjohtaja / vastuualueiden johtajat / henkilöstöpäällikkö 1. Toiminnan painopisteet Näkemys kunnallisen toiminnan painopisteiden kehittymisestä ( ennen kaikkea sellaiset strategiset muutokset, joilla on vaikutusta henkilöstöön tai sen osaamiseen) 1. Kilpailu osaavasta henkilöstöstä kasvaa * työikäisen väestön väheneminen * henkilöstön liikkuvuus lisääntyy * henkilöstön osaamisen varmistaminen voimistuu * kuntakuvan merkitys kasvaa * työperäinen maahanmuutto lisääntyy 2. Palvelutarve ja rakenne muuttuvat * maankäytön suunnittelu kehittyy seudullisemmaksi * kunnan väestö lisääntyy ja ikääntyy * vanhusten määrä kasvaa hoidon tarve kasvaa * painopiste laitoshoidosta avopalveluihin * Paras - hankkeen asettamat seudulliset yhteistoimintavaatimukset * uuden terveydenhuoltolain vaatimuksiin vastaaminen * ennaltaehkäisevän työn merkitys kasvaa * toimintakykyä tukevan toiminnan korostuminen * palvelujen, etenkin lähipalvelujen, riittävyydestä ja laadusta huolehtiminen * varautuminen tilaaja-tuottaja mallin rakenteellisiin muutoksiin * varhaiskasvatuksen tarpeen jatkuva kasvu * sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemisen paineet * mentoroinnin merkitys kasvaa (hiljainen tieto) * vesilaitoksen ja tonttilaitoksen investointien määrä ja kilpailuttaminen 3. Palvelujen järjestämis- ja tuottamistavat muuttuvat * verkkopalvelut ja sähköinen asiointi lisääntyvät * toimistoautomaatiot lisääntyvät * atk-hankinnoissa keskitytään käyttäjäystävällisimpiin ohjelmistoihin * kaavoituksen osallistumismenettely, perusselvitys ja vaikutusten arviointi kasvaa * palveluiden prosessinomainen ja verkostomainen tuottamistapa lisääntyy * hallinnollisten yhdistymisten vaikutukset toimintaan ja henkilöstöön * tiimiytyminen lisääntyy * palvelupakettien koostaminen ja myynti * työnjaon kehittäminen eri ammattiryhmien kesken * mahdolliset liikelaitostamiset * varhaiskasvatus sivistyspalveluihin * avoimen varhaiskasvatustoiminnan laajentaminen * seudulliset palvelut lisääntyvät * kilpailuttaminen, ostopalvelut ja vuokratyövoiman käyttö lisääntyvät * opetuksen alueellisen mallin ja yhtenäiskouluperiaatteen käynnistyminen 4. Työelämän muutoksesta aiheutuvat paineet johtamiselle ja työyhteisölle kasvavat * työhyvinvointiin panostaminen jatkuvassa muutoksessa lisääntyy 1