Sara Suuntana arvoverkottunut rakentaminen Teknologiaohjelmaraportti 1/2008
|
|
- Petri Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sara Suuntana arvoverkottunut rakentaminen Teknologiaohjelmaraportti 1/2008 Loppuraportti
2
3 Sara Suuntana arvoverkottunut rakentaminen Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 1/2008 Helsinki 2008
4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 470 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansikuva: NCC Business Parks Taitto: Rakennusteollisuuden Viestintäkeskus Oy Paino: Libris Oy, 2008 CD-tuotanto: Digital Plant Oy
5 Esipuhe Omaksumansa klusteristrategian mukaisesti Tekes käynnisti ja 2000-lukujen taitteessa useita teknologiaohjelmia tunnistamansa kiinteistö- ja rakennusklusterin osaklustereille: talonrakentaminen (ProBuild ), kiinteistöliiketoiminta (Rembrand ), infrarakentaminen (Infra ) ja talotekniikka (Cube ). Tämän kokonaisuuden täydentämiseksi päätettiin myös aloittaa ensisijaisesti rakennustuoteteollisuuden osaklusterille suunnattu Sara-teknologiaohjelma ( ). Ohjelmaa ei kuitenkaan haluttu rajata tiukasti vain rakennustuoteteollisuuteen, vaan sen haluttiin sitovan yhteen kiinteistö- ja rakennusklusterin teknologiaohjelmien laajan ja monipuolisen kokonaisuuden. Sara-ohjelman tavoitteena oli nostaa kiinteistö- ja rakennusklusterin kansainvälistä kilpailukykyä. Keinoksi tämän päämäärän saavuttamiseksi nähtiin se, että ala pystyisi arvoverkkojen, siis eri osapuolten tiiviin yhteistyön, avulla tarjoamaan rakennusten käyttäjille enemmän lisäarvoa. Rakennustuoteteollisuus on jo aiemmin nostanut arvon tuotostaan muuntamalla tuotetoimitukset järjestelmien toimituksiksi. Sara-ohjelman vauhdittamana haluttiin muuttaa järjestelmätoimituksia palvelutoimituksiksi. Tuotettu lisäarvo voi olla myös esimerkiksi liiketoimintaedellytysten parantamista tai riskin pienentämistä. Suomi on siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta kohti tieto- ja palveluyhteiskuntaa. Myös kiinteistö- ja rakennusklusterin pitää reagoida tähän. Klusteristrategian jälkeen olemme Tekesissä siirtymässä uuteen strategiaan, jossa keskeisenä elementtinä on nähdä kiinteistö- ja rakennusklusteri koko yhteiskunnan palvelualustana. Alan on pystyttävä tunnistamaan ja ennakoimaan asiakkaidensa ja koko yhteiskunnan tarpeet sekä tarjottava sellaisia tuotteita ja palveluja, jotka tuottavat lisäarvoa käyttäjilleen. Sara-ohjelman edetessä sen painopistettä muutettiin tämän strategian mukaiseksi. Sara-ohjelman koordinaattorina on toiminut Jarmo Manninen Rakennusteollisuus RT ry:stä. Koordinaattorin tukena on ollut Lauri Ratian vetämä johtoryhmä. Tekesissä ohjelman päällikkönä on toiminut Kari Hiltunen. Tässä loppuraportissa kerrotaan viisivuotisen Sara-ohjelman keskeiset tulokset ja johtopäätökset. Mukana olevalta CD-levyltä löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa Sara-ohjelman tutkimus- ja yrityshankkeista sekä pidetyn päätösseminaarin esitelmä- ja videoaineisto. Raportin ja CD-aineiston ovat koonneet Jarmo Manninen ja Juha Salmi. Loppuraportin on taittanut Vilma Nurmi. Kiitän lämpimästi edellä mainittuja ja kaikkia muita ohjelman toteuttamiseen osallistuneita henkilöitä. Helsingissä tammikuussa 2008 Mika Lautanala teknologiajohtaja Tekes
6
7 Tiivistelmä Ekotehokkaat ratkaisut kerros- ja pientaloihin sekä tietomallintamisen käyttöönottoa tukevat työkalut ovat olleet keskeisiä kehityskohteita Tekesin Sara Suuntana arvoverkottunut rakentaminen -teknologiaohjelmassa. Merkittäviä kehittämispanoksia on suunnattu myös elinkaarivastuullisuuteen kannustavien hankintamenettelyiden, erilaisiin asiakastarpeisiin vastaavien tuotteistettujen asumis- ja toimitilaratkaisujen, kaupunkimaisen pientalorakentamisen sekä projektija asiakaspalautetietojärjestelmien kehittämiseen. Vuosina toteutetussa Sara-ohjelmassa käynnistettiin yhteensä 108 hanketta, joissa oli mukana lähes 350 organisaatiota. Hankkeiden kokonaisvolyymi oli 46,5 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus oli noin 21 miljoonaa euroa. Yrityshankkeita oli 78 ja tutkimushankkeita 30. Alan johtavien yritysten lisäksi myös pk-yritykset ovat osallistuneet aktiivisesti kehitystyöhön. Niiden osuus Sara-ohjelmassa tapahtuneesta kehitystyöstä on 60 prosenttia hankkeiden lukumäärällä mitattuna ja hankkeiden volyymistakin yli 40 prosenttia. Läpi rakentamisen arvoketjun verkottuneilla kehityshankkeilla on saavutettu tuloksia, joilla on merkitystä koko alalle sekä yhteiskunnallistakin vaikuttavuutta. Tästä hyvä esimerkki on RIL ja Teknologiasta Tuotteeksi palkinnot saanut Rakennusliike Reponen Oy:n yhteistyökumppaneineen kehittämä MERAREPONENkerrostalojärjestelmä, jonka mukaan rakennettu matalaenergiakerrostalo kuluttaa energiaa vain 30 prosenttia tavanomaisen kerrostalon kulutuksesta. Sen rakentaminen maksaa vain pari prosenttia enemmän kuin niin sanotun normitalon rakentaminen. Sara-ohjelmassa on käynnistetty myös matalaenergiatalojakin ekotehokkaampien passiivipientalojen kehittäminen. Suomi on johtava maa tietomallintamiseen liittyvän teknologian kehittämisessä. Sara-ohjelmassa on jatkettu tätä kansainvälisesti arvostettua kehitystyötä ja viety sen tuloksia käytäntöön. Ohjelmassa on kehitetty tietomallinnuksen työkaluja, prosesseja ja liiketoimintamalleja, jotta alan tuottavuutta voitaisiin merkittävästi parantaa ja rakennuksen koko elinkaaren aikainen tieto kyettäisiin hallitsemaan entistä paremmin. Tietomallintamisen hyödyntämisen pullonkaulaksi on muodostumassa pula tietomallintamisen osaajista. Heitä tarvittaisiin kymmenkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Sara-ohjelma osoitti, että kiinteistö- ja rakentamisalojen kehitystyöhön on löydettävä uusia keinoja ja painotuksia. Alan on myös selvitettävä, miten kehitystyötä voitaisiin viedä eteenpäin riittävin resurssein ja tarpeeksi laajamittaisesti. Vuoropuhelun lisääminen yliopistojen, tutkimuslaitosten, yritysten ja loppukäyttäjien välillä on myös välttämätöntä. Kiinteistö- ja rakentamisala onkin jo käynnistänyt selvityksen rakennettua ympäristöä koskevan strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) perustamismahdollisuudesta. Kehittämisen keihäänkärki tulisi suunnata esimerkiksi elinkaarilähtöisen liiketoiminnan edistämiseen, ekotehokkuuden merkittävään parantamiseen sekä alan toimitusketjujen, prosessien ja tiedonhallinnan kehittämiseen. Sara-ohjelma päätti Tekesin kiinteistö- ja rakennusalan klusteristrategian, jossa jokaiselle osaklusterille oli suunnattu oma teknologiaohjelma: talonrakentamiseen ProBuild, infrarakentamiseen Infra, talotekniikkaan CUBE ja kiinteistöliiketoimintaan Rembrand. Sara-ohjelman pääkohderyhmä oli rakennustuoteteollisuus, mutta samalla haluttiin vetää yhteen koko klusterin kehittämistoiminta. Tekesin uudet ohjelmat Kestävä yhdyskunta ja Tila tarjoavat hyvät puitteet kiinteistö- ja rakentamisalan kehitystyölle, kuten myös esimerkiksi VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut sekä Serve Innovatiiviset palvelut.
8
9 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä 1 Ohjelman sisältö ja tuloksia Arvoverkoilla enemmän lisäarvoa ja parempaa tuottavuutta Sovelluslähtöistä kehittämistä yli 100 hankkeessa Painopiste kolmella osa-alueella ja kansainvälistymisessä Kehitysharppauksia matalaenergiarakentamisessa ja tietomallintamisessa Tuloksia eri osa-alueilta Asiakastarpeiden hallinta Käyttäjien tarpeet kehittämisen lähtökohtana Työkaluja asiakastarpeiden tunnistamiseen ja hallintaan Massaräätälöinnin mahdollisuudet käyttöön Elinkaarimalleilla kokonaistaloudellisuutta ja tuottavuutta Tuotteet, järjestelmät ja palvelut Ekotehokkaita ratkaisuja kerros- ja pientaloihin Teollistamisella ja tietomallintamisella uusi kehitysharppaus rakentamiseen Konsepteja kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen Prosessitiedon hallinta Virtuaalinen tiedonhallinta menestystekijänä Työkaluja elinkaaren aikaiseen tiedonhallintaan Tuotemallintamisen kehitystyön tuloksia käytäntöön Tehokkuutta toimitusketjuihin Turvallisempaan ja tuottavampaan rakentamiseen Kansainvälistyminen koskettaa kaikkia Kehitystyöllä kansainvälistä kilpailukykyä Tutkimuskohteina kansainvälistymisen strategiat Tiivistyvää kansainvälistä yhteistyötä tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa Johtopäätöksiä ja linjauksia Kiinteistö- ja rakennusklusterin visio Kiinteistö- ja rakentamisalan kehittämisen nykytila Asiakaslähtöisempään ja käyttäjäkeskeisempään kehittämiseen Rakennetulle ympäristölle oma SHOK? Tietomallintamisen osaajista kova pula Toimialalle teemoitetut ohjelmat tervetulleita Liite 1 Tutkimushankkeet Liite 2 Yrityshankkeet Liite 3 Tekesin teknologiaohjelmia... 45
10
11 1. Ohjelman sisältö ja tuloksia 1.1 Arvoverkoilla enemmän lisäarvoa ja parempaa tuottavuutta Rakentamiselle on ollut ominaista tuotantolähtöisyys, kilpailu hinnalla ja pyrkimys kustannusten minimointiin laadusta tinkien. Vallitseva toimintatapa ei kannusta riittävästi rakennushankkeen osapuolia tuotteiden, palveluiden ja prosessien kehittämiseen. Vuosina toteutetun Tekesin Sara Suuntana arvoverkottunut rakentaminen -teknologiaohjelman johtoajatuksena on ollut, että käyttäjien tarpeet ohjaavat rakentamista ja että yritykset toimivat joustavasti verkottuen ja parhaan osaamisensa yhdistäen. Kilpailua käydään hinnan sijasta enemmänkin laadulla ja ominaisuuksilla, mikä kannustaa yrityksiä innovatiiviseen toimintaan. Yritysten muodostamat arvoverkot tuovat rakentamisen osaamiseen ja rakennustuotantoon lisäarvoa, joka on suurempi kuin verkoston osatekijöiden yhteenlaskettu summa. Arvoverkon jäsenten osaamista yhdistämällä luodaan edellytykset monialaisille innovaatioille. Arvoverkottunut toimintamalli perustuu tietotekniikan laajaan hyödyntämiseen. Prosessi on läpinäkyvä ja yhteistyösuhteet ovat pitkäaikaisia ja perustuvat luottamukseen. Kumppanuudella haetaan hyöty kaikille osapuolille (win-win-win). Tutkimus ja kehittäminen on keskeinen osa arvoverkottunutta yhteistyötä. Sara-ohjelmaa ohjanneen ajattelutavan mukaan käyttäjä- ja asiakastarpeiden parempi hallinta vauhdittaa rakentamisen prosessien sekä uusien tuotteiden, järjestelmien ja palvelujen kehittämistä sekä niiden käyttöönottamista. Ohjelman tavoitteena oli myös se, että rakennetun ympäristön laatu, tekninen toimivuus, toiminnot ja palvelut vastaavat yhä paremmin käyttäjien tarpeita ja odotuksia. Rakentamisen prosesseja ja niiden välisiä rajapintoja kehittämällä voidaan parantaa merkittävästi alan tuottavuutta ja synnyttää uusia liiketoimintakonsepteja. Ohjelman läpimenevänä tavoitteena on myös ollut rakennustuoteteollisuuden sekä kiinteistö- ja rakentamisalojen muiden yritysten liiketoimintaosaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen ja kestävien kilpailuetujen vahvistaminen. 1.2 Sovelluslähtöistä kehittämistä yli 100 hankkeessa Kaikkiaan 329 yritystä ja tutkimuslaitosta on Sara-ohjelmassa tehnyt sovelluslähtöistä tutkimus- ja kehitystyötä. Sen tuloksena kiinteistö- ja rakentamisalalle syntyy käyttäjien ja asiakkaiden tarpeita ja vaatimuksia yhä paremmin täyttäviä tuotteita, järjestelmiä ja palveluita Tavanomainen arvoketju Arvoverkottunut rakentaminen 1
12 SARA-OHJELMAN HANKEJAKAUMA Osuus hankkeiden volyymista 23% yrityshankkeet tutkimushankkeet 77% YRITYSHANKKEIDEN JAUKAUMA pk-yritykset suuret yritykset Hankkeiden lukumäärä Avainasemassa on ollut tiedon ja sitä kautta prosessien hallinnan kehittäminen tietomallintamista hyödyntäen. Sara-ohjelman suunniteltu laajuus oli 33 miljoonaa euroa. Ohjelmassa toteutettavien hankkeiden kokonaisvolyymi on noin 46,5 miljoonaa euroa, joten ohjelma on herättänyt odotettua suuremman mielenkiinnon rakennusalan yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa. Tekesin rahoitusosuus on ollut noin 21 miljoonaa euroa. Sara-ohjelmassa on käynnistetty yhteensä 108 hanketta, joista yrityshankkeita on 78 ja tutkimushankkeita 30. Sara-ohjelman tavoitteena on ollut käytännönläheisen ja sovelluslähtöisen tutkimus- ja kehitystoiminnan vauhdittaminen. Ohjelman alussa painopiste oli rakennusliikkeiden ja ohjelmistotalojen kehityshankkeissa, mutta ohjelman edetessä tuoteteollisuuden ja palvelualojen yritysten osuus nousi merkittävästi. Aktiivisimmin Sara-ohjelmaan ovat osallistuneet tuoteteollisuuden yritykset, jotka ovat kehittäneet entistä laajempia toimitus-, järjestelmä- ja palvelukokonaisuuksia sekä uusia tuotekonsepteja. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus Sara-ohjelman hankkeista on ilahduttavan suuri. Se on lukumäärällä mitaten noin 60 prosenttia ja hankkeiden volyymistakin runsaat 40 prosenttia. Sara-ohjelmassa on kaikkiaan 46 pk-yritysten hanketta. 41% 59% 1.3 Painopiste kolmella osa-alueella ja kansainvälistymisessä Hankkeiden volyymi 59% 41% Sara-ohjelmalla on ollut kolme keskeistä osaaluetta: Asiakastarpeiden hallinta Tuotteet, järjestelmät ja palvelut Prosessien hallinta Osa-alueet muodostavat kokonaisuuden, jossa asiakastarpeiden ennakointi-, tunnistus- ja hallintamenetelmät johtavat asiakasohjautuvan tuotekehityksen kautta uusiin ja asiakkaille lisäarvoa tuottaviin tuotteisiin ja palveluihin. Lisäarvoa asiakkaille tavoitellaan kehittyneiden prosessien ja yritysverkostojen avulla uusia elinkaarilähtöisiä liiketoimintamalleja luoden. Prosessien tehokas tiedonhallinta mahdollistaa elinkaarilähtöisen prosessin hallinnan, lisäarvon optimoinnin ja kertyvän tiedon siirtämisen elinkaaren aikaiseen käyttöön. 2
13 Tuotteiden, järjestelmien ja palvelujen kehittämisen osuus Sara-ohjelman hankkeiden volyymista on yli puolet. Prosessitiedon hallintaa koskevien hankkeiden osuus on noin kolmannes. Yrityshankkeet ovat painottuneet tuotteiden, järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen, kun taas tutkimushankkeet ovat kohdistuneet lähinnä prosessien ja asiakastarpeiden hallintaan. Läpimenevänä teemana Sara-ohjelmassa on yritysten kansainvälistymisedellytysten parantaminen. Tutkimushankkeissa kansainvälisyys on ollut perusvaatimuksena, mutta kansainvälisten markkinoiden tavoittelu on ollut lähtökohtainen vaatimus myös yrityshankkeille varsinkin ohjelman jälkimmäisen puoliskon aikana. Kahdessa yrityshankkeessa kolmesta kansainvälistyminen onkin ollut tärkeä osa kehityshanketta. 1.4 Kehitysharppauksia matalaenergiarakentamisessa ja tietomallintamisessa Marraskuussa 2007 puolet Sara-ohjelman hankkeista oli päättynyt ja puolet oli kesken. Käynnissä olevista hankkeista osa päättyy vasta , mikä vaikeuttaa Sara-ohjelman tulosten lopullista arviointia. On kuitenkin ilmeistä, että ohjelma on tavoitteidensa mukaisesti edistänyt rakennusalan yritysten arvoverkottumista, osin poikkiteknologisestikin. Tuotteiden, järjestelmien ja palveluiden kehittämisessä merkittävimmät tulokset on saavutettu kerrostalojen matalaenergiarakentamisen kehittämisessä. Huomattavat kehityspanokset on suunnattu myös asiakastarpeisiin vastaavien tuotteistettujen asumis- ja toimitilaratkaisujen sekä kaupunkimaisen pientalorakentamisen kehittämiseen. Tietomallintamisessa Suomi on johtava maa maailmassa. Sara-ohjelmassa on jatkettu tietomallintamisen kansainvälisesti arvostettua kehitystyötä ja viety SARA-OHJELMAN HANKKEET OSA-ALUEITTAIN 53% 1% Hankkeiden lukumäärä Yrityshankkeet Asiakastarpeiden hallinta Osuus volyymista 14% 32% Tuotteet, järjestelmät ja palvelut asiakastarpeiden hallinta prosessitiedon hallinta tuotteet, järjestelmät ja palvelut muut Tutkimushankkeet Prosessitiedon hallinta HANKKEIDEN JAKAUMA TOIMIALOITTAIN Yritysten osallistumiskertoja hankkeisiin Käyttäjä Omistaja Urakoitsija Tuoteteollisuus Suunnittelu Ohjelmistot Muu 3
14 SARA-TEKNONOLOIGIAOHJELMAN JOHTORYHMÄ MIKA HALTTUNEN toimitusjohtaja Halton Group Oy MARKKU HAUTANEN toimitusjohtaja Skaala Ikkunat ja Ovet Oy KARI INKINEN toimitusjohtaja Sponda Oyj LAURI RATIA johtoryhmän puheenjohtaja Rudus Oy TIMO U. KORHONEN toimitusjohtaja NCC Rakennus Oy ERKKI KM LEPPÄVUORI pääjohtaja, VTT johtoryhmän varapuheenjohtaja MIKA LAUTANALA teknologiajohtaja Tekes sen tuloksia käytäntöön. Tietomallinnuksen työkaluja ja prosesseja on kehitetty erityisesti siksi, että alan tuottavuutta voitaisiin merkittävästi parantaa ja rakennuksen koko elinkaarenaikainen tieto kyettäisiin hallitsemaan entistä paremmin. Myös asiakastarpeiden tunnistamiseen ja hallintaan on kehitetty tietoteknisiä sovelluksia ja muita työkaluja. Ohjelmassa on kehitetty elinkaarivastuullisuuteen kannustavia hankintamenettelyitä ja arvioitu alan nykyisen sopimusjärjestelmän uudistamistarvetta. Projektipalautteen keräämiseen on kehitetty verkkopohjainen järjestelmä. Kehityskohteena on ollut myös projektinjohtototeutuksen suunnittelujärjestelmä. Sara-ohjelman koordinaattorina on vuodesta 2004 alkaen toiminut Jarmo Manninen Rakennusteollisuus RT ry:stä. Ohjelman päällikkönä on ollut Kari Hiltunen Tekesistä. Heidän tukenaan on ollut kiinteistö- ja rakentamisalan yritysjohtajista sekä Tekesin ja VTT:n edustajista koostunut johtoryhmä. 4
15 2. Tuloksia eri osa-alueilta 2.1 Asiakastarpeiden hallinta Käyttäjien tarpeet kehittämisen lähtökohtana Asiakkaiden ja nimenomaan loppukäyttäjien tarpeet ovat muodostaneet perustan Sara-ohjelman tutkimus- ja kehitystyölle. Asiakas- ja käyttäjälähtöinen toiminta edistää innovaatioiden käyttöönottoa, vauhdittaa liiketoimintakonseptien uudistumista, luo edellytyksiä tuottavuuden parantamiselle ja siten paremmalle kilpailukyvylle kansainvälisillä markkinoilla. Asiakaslähtöiset toimintamallit ja lisäarvopalvelut ovat ratkaisevan tärkeitä myös kiinteistö- ja rakennusalan tuottavuuden ja tulevaisuuden arvonmuodostuksen kannalta. Nopeasti muuttuvien asiakastarpeiden tunnistaminen ja hallinta vaatii yhä syvällisempää asiakkaiden tarpeiden ymmärtämistä ja asiakasläheisempiä toimintatapoja kaikissa rakentamisen ja rakennuksen elinkaarenaikaisissa prosesseissa. Toimitilamarkkinat ovat viime vuosina nopeasti kansainvälistyneet. Ammattimaiset toimijat ja sijoittajat kiinnittävät oleellisesti aiempaa enemmän huomiota tilojen käyttäjien tarpeisiin. Entistä tarkemmin analysoidaan etukäteen, minkälaisia tiloja ja palveluja niiden käyttäjät todella tarvitsevat, miten ne niissä toimivat ja minkälaista joustavuutta tarvitaan tila- ja palveluratkaisuissa. Toisaalta tilojen käyttäjät tiedostavat entistä selkeämmin tarpeitaan vastaavien, laadukkaiden ja viihtyisien kiinteistöjen ja toimitilojen merkityksen toimintansa tuottavuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Myös asuntomarkkinoilla asiakasvaatimukset korostuvat ihmisten vaurastuessa. Uusien asuntojen tuotannossa on asiakaslähtöinen segmentointi ja tuotteistaminen lisääntynyt. Korjausrakentamisessakin on tiedostettu asiakaslähtöisempien palveluprosessien kehittämistarpeet, mutta tässä kehitystyössä ollaan vasta hyvin alussa. Sara-ohjelmassa on kehitetty tietoteknisiä sovelluksia ja työkaluja asiakastarpeiden tunnistamiseen ja asiakaslähtöiseen elinkaarenaikaisen tiedon hallintaan ja hyödyntämiseen. Elinkaarivastuuta korostavat hankintamallit ja massaräätälöinnin mahdollisuudet asuntotuotannossa ovat myös olleet tärkeitä kehitys- ja tutkimuskohteita. VTT:n Beyond Vuores -tutkimushankkeessa on kehitetty kaavoituksen ja rakentamisen uusia yhteistyömalleja, jotka kannustavat asiakaslähtöisten ja innovatiivisten suunnitteluratkaisujen ja palvelujen kehittämiseen. Kehitettyä kumppanuuskaavoitusmallia on käytetty menestyksellä Tampereen ja Lempäälän rajalle rakentuvan Vuoreksen kaupunginosan kaavoitus- ja toteutuskumppanien valinnassa. Yhtä aloituskorttelia kehitetään Rakennusliike Erkki Huhdanpää Oy:n ja Arkkitehtitoimisto A3 Oy:n ehdotuksen pohjalta. Lisätietoa Beyond Vuores -hankkeesta on sivuilla
16 2.1.2 Työkaluja asiakastarpeiden tunnistamiseen ja hallintaan Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion tutkimushankkeessa kehitettiin rakennusalalle yhteinen ja monipuolinen PROPALprojektipalautejärjestelmä, jota hallinnoi Rakentamisen Laatu ry. Järjestelmä on tarkoitettu projektin rakennusaikaisten toimijoiden keskinäisen suorituksen arviointiin. Jatkohankkeessa otetaan myös kiinteistön käyttäjät mukaan palautejärjestelmään. Lisätietoja PROPAL-kehittämiskokonaisuudesta on sivuilla VTT on mukana tutkimushankkeessa, jossa kehitetään menetelmiä ja mittareita asiakastarpeiden tunnistamiseen ja hallintaan kiinteistö- ja rakentamisalalla sekä rakennuskannan laadulliseen arviointiin. BenchREC-tutkimushankkeeseen osallistuu asiantuntijakumppaneita Suomen lisäksi Islannista Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta sekä Virosta ja Liettuasta. Käynnissä on myös tutkimus, jossa hyödynnetään Ruotsissa tehdyn asuntokiinteistökehittämisen asiakastarpeiden hallintaa koskeneen tutkimustyön tuloksia Suomessa. VO- CUP-tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää alan toimijoille uusi ajatus- ja toimintamalli kuluttajatiedon tehokkaaseen käyttöön asuinalueiden suunnittelussa, toteutuksessa ja markkinoinnissa. Monia kiinteistöjä muokataan nykyisin täysin uusiin käyttötarkoituksiin. NonCore-tutkimushankkeessa selvitettiin tämänkaltaiseen kiinteistökehittämiseen sisältyviä ongelmia ja haasteita. Kiinteistö- ja rakennusalalla vallitseva perinteinen toimintatapa, jossa suunnittelu etenee niin, että suunnittelija piirtää kollegansa valmiiden piirustusten päälle, havaittiin sopimattomaksi kiinteistökehitysprojekteihin, joissa hankkeen tiedot ja asiakasvaatimukset muuttuvat jatkuvasti. Non- Core-tutkimushankkeen tuloksena valmistui Kiinteistökehittäjän kirja oppaaksi kiinteistöjen uusliiketoimintaa harjoittaville yrityksille. Kiinteistöjen elinkaarijohtamiseen ja kiinteistökehitystoiminnan asiakastarpeiden hallintaan on Sara-ohjelman hankkeissa luotu tietoteknisiä työkaluja sekä muita menetelmiä ja prosesseja. Esimerkiksi KJ-Kiinteistöjohto Oy kehitti avoimen, kaikkien kiinteistön omistajien käyttöön tarkoitetun kiinteistön elinkaarijohtamisen menetelmän ja työkalun. EKVA-Elinkaarivaaka on salkunhallintatyökalu, jonka avulla kiinteistön omistaja voi kartoittaa tiettyyn, olemassa olevaan kiinteistökantaan tai kiinteistöön parhaiten sopivat tuottavuuden parannuskeinot. Respace-hankkeessa kehitettiin verkosto-organisaation toimintamallia toimitilan vaativassa suunnitteluprojektissa. Lisäksi monitieteellinen tutkimusryhmä teki joukon tutkimuksia moniaistisuuteen perustuvan tilojen suunnittelukonseptin Ambience Design soveltamisesta Suomessa. Yhteiskuntavastuun hallintaan perustuvaa liiketoimintaa on ohjelmassa tutkittu ja kehitetty sekä suunnittelutoimiston (Pöyry Building Systems Oy) että kiinteistöjohtamisen (Ovenia Oy) näkökulmista Massaräätälöinnin mahdollisuudet käyttöön Ihmiset panostavat entistä enemmän kotiinsa: sen hankintaan, rakentamiseen, kunnostamiseen ja sisustamiseen. Kodeista tulee yhä selvemmin inhimillisen toiminnan keskuksia, joissa tapahtuu monikerroksista työn, vapaa-ajan ja elämäntyylin yhteensovittamista paikkoja, joissa ihminen voi parhaiten toteuttaa itseään. Taideteollisen korkeakoulun Future Home Instituten tekemässä asumisen monimuotokartoituksessa (M 3 Multi Mode Mapping) valmisteltiin kolmivuotinen 24 Living -kehitys- ja innovaatioprojekti. Siinä tutkitaan asumisen ja arjen trendejä ja muutoksia sekä kehitetään niiden pohjalta asumisen uusia liiketoimintakonsepteja kunnianhimoisin kansainvälistymistavoittein. Hankkeessa mukana olevat viisi yritystä Elisa, Igglo, Kesko, SRV ja VVO edustavat asumisen liiketoiminnan eri toimialoja asiakkaan näkökulmasta. Tiedekumppaneita ovat Taideteollisen korkeakoulun Future Home Institute ja Massachusetts Institute of Technology. Finpro on mukana sekä kansainvälistymismallien luojana että niiden testaajana. Erityisenä kiinnostuksen kohteena hankkeessa on massaräätälöinnin mahdollisuuksien selvästi nykyistä laajempi hyödyntäminen asuntorakentamisessa. Massaräätälöinnin ydinajatuksena on tarjota teollisesti valmistettuja tuoteratkaisuja yksilöllisiin asiakastarpeisiin, joiden tunnistamisessa ja hallinnassa nykyaikainen tietotekniikka on avainasemassa. Asuntotuotannon asiakaslähtöisiä prosesseja, palveluja ja konsepteja sekä massaräätälöinnin menetelmiä ja vaatimusten hallintaa on selvitetty ja 6
17 Moor Oy:n kehittämässä palvelussa voi tutustua asuntoihin, niiden sijaintiin, pohjiin ja hintoihin Internetissä silloin kun haluaa. Oman asunnon pohjapiirustuksen kautta pääsee valitsemaan huonekohtaiset sisustusmateriaalit ennalta suunnitelluista mallistoista tai yhdistelemällä niistä mieleisiä kokonaisuuksia. Virtuaaliset mallihuoneet auttavat erilaisten tuoteyhdistelmien vertailua. Valintoja tehtäessä samalla näkyvät niiden hintavaikutukset. Asiakkaan tekemät valinnat, hinnat ja määrätiedot ovat heti asuntomyynnin ja työmaan käytössä ja tulostettavissa esimerkiksi huonekorteiksi tai koosteiksi tavarantoimittajille. kehitetty monissa Sara-ohjelman hankkeissa sekä rakennusyritysten (Hartela Oy ja YIT Oyj) että taloteollisuuden (Lappli-Talot Oy) toimesta Elinkaarimalleilla kokonaistaloudellisuutta ja tuottavuutta Palveluiden ja tuottavuuden merkityksen kasvu yhteiskunnassa on luonut tarvetta julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaisten yhteistyömuotojen ja kumppanuusverkostojen kehittämiselle. Kiinteistö- ja rakentamisalalle tämä tuo lisääntyvää kysyntää vuorovaikutteiselle maankäyttö- ja kaavoitusyhteistyölle sekä hankintatavoille ja toteutusmuodoille, jotka mahdollistavat elinkaarivastuulliset palvelukokonaisuudet. Elinkaarimallissa kiinteistön tai infrastruktuurin hankinta toteutetaan kokonaisuutena, johon kuuluu suunnittelun ja rakentamisen lisäksi ylläpitopalveluita ja mahdollisesti käyttäjille suunnattuja palveluita. Investoinnin omistusjärjestelyt ja rahoitus voivat myös olla osa kilpailutettua sopimusta. Rakennusteollisuus RT ry:n koordinoimassa laajapohjaisessa, yksityisen ja julkisen sektorin yhteisessä Elinkaarimallit-kehityshankkeessa arvioitiin elinkaarimallien käyttömahdollisuuksia Suomessa ja määriteltiin meidän oloihimme soveltuvat mallien sisältövaihtoehdot (VTT), elinkaarihankkeiden taloudellisen analysoinnin perusteet (KTI Kiinteistötieto Oy) sekä hankintaprosessit, kilpailuttamismenettelyt ja sopimusten laatimistavat (Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy, Helsingin yliopisto ja Teknillisen korkeakoulun rakennustalouden laboratorio). Hankkeessa oli myös merkittävä panostus viestintään, josta vastasi Rakennusteollisuuden Viestintäkeskus Oy. Vuosina toteutetussa Elinkaarimallitkehityshankkeessa tehtyjen tutkimusten mukaan elinkaarimallit ohjaavat tarkastelemaan kokonaiskustannuksia hankkeen alusta loppuun kannustavat rakentamaan laadukkaasti ja pitämään tilat kunnossa motivoivat valitsemaan kestäviä ratkaisuja ja tuottamaan innovatiivisia, verkostoituneita palveluja selkeyttävät riskinjakoa hankkeen eri vaiheissa edellyttävät tilaajalta vahvaa hankintaosaamista 7
18 Espoossa sijaitseva Kuninkaantien lukio ja sen yhteydessä oleva Kaivomestarin uimahalli on ensimmäinen Suomessa elinkaarimallilla toteutettu talonrakennuskohde. Kiinteistön suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito sekä käyttäjäpalvelut ovat elinkaarivastuun kantavan projektiyhtiön vastuulla. Palvelusopimus NCC:n, Sodexhon ja YIT:n muodostaman Arandur Oy -projektiyhtiön kanssa on tehty 25 vuodeksi. Vaihtoehtoinen toteutustapa pakottaa kaupunkia tarkastelemaan perinteisiä hankintamallejaan uudessa, kriittisessä valossa, sanoo Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja Olavi Louko. Espoo selvittää mahdollisuudet toteuttaa elinkaarimallilla myös 10 koulun peruskorjaus, Puolarmetsän sairaalan peruskorjaus sekä Leppävaaran uimahallin korjaus ja maauimalan rakentaminen. 8
19 ELINKAARIMALLIT VOIDAAN RÄÄTÄLÖIDÄ MONENLAISIIN TARPEISIIN Lähde: Elinkaarimallit Tilapalveluiden vaihtoehtoiset toimintatavat. VTT Tiedotteita Teknillisessä korkeakoulussa kehitetään väitöskirjatyönä asiakaslähtöistä hankintaprosessia elinkaarimalleilla toteutettaviin hankkeisiin. Kehitettävä hankintaprosessi tarjoaa julkisen sektorin tilaajaorganisaatiolle nykyistä paremmat edellytykset kilpailuttaa elinkaarihankkeita, arvioida tarjouksia ja ylipäätään hallita asiakastarpeita. 2.2 Tuotteet, järjestelmät ja palvelut Kiinteistöt, infrastruktuuri ja muu rakennettu ympäristö muodostavat yli 70 prosenttia Suomen noin 560 miljardin euron arvoisesta kansallisvarallisuudesta. Kiinteistö- rakentamisala työllistää yli ihmistä, joka viidennen suomalaisen työssäkävijän. Kiinteistö- ja rakentamisalan tuotteiden ja palvelujen, infrastruktuurin ja muun rakennetun ympäristön laatu ja toimivuus läpi suunnitellun elinkaaren on tärkeää koko kansakunnan kilpailukyvyn kannalta. Sara-ohjelman tavoitteena on ollut kehittää tuotteita, järjestelmiä ja palveluita, jotka toisivat uutta lisäarvoa loppukäyttäjälle ja ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Pyrkimyksenä on ollut synnyttää yksittäisistä tuotteista ja palveluista kokonaisia järjestelmiä arvoverkottumisen ja pitkäjänteisen kehitystyön avulla. Kehittämisen kärki on Sara-ohjelman tällä osa-alueella suuntautunut matalaenergiarakentamiseen, avoimeen ja älykkääseen teolliseen rakentamiseen sekä kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen. Ilmastonmuutoksen kiihtyessä ja energian kallistuessa tarve kehittää energiataloudellisia ja ekotehokkaita ratkaisuja, järjestelmiä ja palveluja on voimistunut. Ekonomia ja ekologia, säästöt ja päästöt vievät nyt samaan suuntaan. Rakennetun ympäristön osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia. Tästä ja päästöistä 80 prosenttia syntyy rakennusten käytön aikana ja viidennes rakennusvaiheessa. Suomella on mainiot edellytykset nousta matalaenergiarakentamisessa Euroopan ja maailman eliittiin. Läpimurto edellyttää, että kotimarkkinoilla tilaajat entistä tietoisemmin vaativat ja arvostavat energiaa säästäviä ratkaisuja. Toistaiseksi asiakkaiden valtavirta on tyytynyt tarjonnan perustuotteisiin, jotka täyttävät energiataloudelliset vähimmäisvaatimukset. Ekotehokkaiden tuotteiden ja ratkaisujen kysyntä on kuitenkin viime aikoina selvästi lisääntynyt. 9
20 Ensimmäiset matalaenergiakerrostalot rakennetaan Heinolaan (kuvassa) ja Espoon Suurpeltoon. Rakennusliike Reponen Oy:n yhteistyökumppaneineen kehittämä MERAREPONEN-kerrostalojärjestelmä sai vuonna 2007 sekä Tasavallan Presidentti Tarja Halosen myöntämän RIL-palkinnon sekä Teknologiasta Tuotteiksi -säätiön tunnustuspalkinnon Ekotehokkaita ratkaisuja kerros- ja pientaloihin Sara-ohjelmassa on tehty uraauurtavaa työtä matalaenergiatalojen kehittämiseksi. Rakennusliike Reponen Oy yhteistyökumppaneineen VTT, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Meptek Oy ja Skaala Ikkunat ja Ovet Oy kehitti MERAREPONENkerrostalojärjestelmän, jonka mukaan rakennettu kerrostalo kuluttaa energiaa vain 30 prosenttia tavanomaisen kerrostalon kulutuksesta. Rakentaminen tulee vain pari prosenttia kalliimmaksi kuin niin sanotussa normitalossa. Matalaenergiatalon rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota lämmöneristykseen, ilmanvaihtoon ja tiiveyteen. Ensimmäinen MERAREPONEN-matalaenergiakonseptin mukainen asunto rakennettiin Espoon Leppävaaraan vuonna Asunnossa ei ole lämmityspattereita, vaan se lämpenee suurimman osan talvea ihmisistä ja laitteista peräisin olevalla lämmöllä. Loppu lämmitystarve katetaan ilmanvaihtolämmityksellä. VTT on tutkinut asunnon energiankulutusta muun muassa 80 mittausanturilla. Merkittävät energiansäästöt saadaan aikaan huolellisella suunnittelulla sekä mahdollisimman yksinkertaisilla ja toimintavarmoilla ratkaisuilla. Rakenne- ja talotekniikka suunnitellaan yhdessä. Energiatehokkuuden lisäksi keskeinen suunnittelutavoite on viihtyisä, terveellinen ja turvallinen sisäilmasto. Vaikka ikkunoiden alla ei ole lämmityspatteria, asunnot ovat tasalämpöisiä ja vedottomia, Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela totesi Sara-ohjelman päätösseminaarissa. 10
21 Kolmannen sukupolven NCC Business Parks -konseptissa kehitetään asiakaspalveluja ja tilaratkaisuja, joiden avulla uudet tilat entistä paremmin vastaavat asiakkaiden ja muuttuvien työtapojen tarpeita. Toimitilojen suunnittelussa pyritään myös vähentämään tilojen käyttäjien stressiä. Konseptia on käytetty esimerkiksi NCC3-talossa Helsingissä. Pohjoismaiden ensimmäiset matalaenergiakerrostalot Rakennusliike Reponen Oy rakentaa Heinolaan yhteistyössä Alkuasunnot Oy:n kanssa ja Espoon Suurpeltoon yhteistyössä VVO:n kanssa. MERA-kehitystyö jatkuu painottuen modulaariseen talotekniikkajärjestelmään, jonka avulla minimoidaan talotekniikan reititys- ja säätötarpeet. EU-komissio vauhdittaa matalaenergiatalojakin ekotehokkaampien passiivitalojen yleistymistä PEP (Promotion of European Passive Houses) - projektilla. Passiivienergiatalossa energiankulutus jää neljännekseen tavanomaisesta. Talossa ei ole lainkaan varsinaista lämmitysjärjestelmää, vaan lämmitysenergia saadaan esimerkiksi ilmanvaihtolaitteistoa ja aurinkokerääjiä hyödyntämällä. Paroc Oy kehittää VTT:n ja muiden kumppaniensa kanssa passiivipientalokonseptia, jonka mukainen talo rakennetaan esimerkiksi Valkeakosken asuntomessuille vuonna Finpron vetämässä hankkeessa VTT konseptoi Kiinan markkinoita ajatellen matalaenergiarakentamiseen liittyviä ratkaisuja, joissa yhdistyvät hyvä energiatehokkuus ja hyvä sisäympäristö. Ekotehokkaan rakentamisen kehityskohteita ovat Sara-ohjelmassa olleet esimerkiksi myös saunatilojen rakentaminen (Salon Sauna Oy) sekä koulurakentaminen ja siinä käytettävät valmisosaratkaisut (Lipa-Betoni Oy). ISS Palvelut Oy kehittää järjestelmää, joka ohjeistaa kiinteistön eri osapuolet toimimaan energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi sekä käyttämään kiinteistöä ja sen laitteita oikein Teollistamisella ja tietomallintamisella uusi kehitysharppaus rakentamiseen Avoimen teollisen talonrakentamisen kehittämiseksi on käynnissä kaikkien aikojen mittavin teollisuusvetoinen talonrakentamisen EU-hanke. ManuBuild-hanke tähtää joustavaan teolliseen järjestelmärakentamiseen, joka pohjautuu tuotteistettujen komponentti- ja osaratkaisujen laajaan tarjontaan avoimilla markkinoilla sekä osapuolten erityisosaamiseen. Suomesta ovat mukana VTT sekä Consolis, Enterprixe Software ja YIT. Kaikkiaan ManuBuild-hankkeeseen osallistuu 25 kumppania 10 eri maasta. VTT on mukana myös kansainvälisessä Plug & Play -tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on vauhdittaa komponenttirakentamisen ja ylläpidon älykästä teollistumista. Rakennusliikkeiden kehityskohteita Sara-ohjelman tällä painopistealueella ovat esimerkiksi hissien lisärakentaminen vanhoihin taloihin ja pientalojen aluerakentaminen (Palmberg), puurakenteinen liiketilarakentaminen (SRV) sekä työtapojen muutoksiin vastaavat toimistokonseptit (NCC). Skanska on puolestaan panostanut Noste-kehitysohjelmassaan rakennusprosessin tehostamiseen tietomallitekniikan ja hoikan rakentamisen (lean construction) periaatteita noudattaen. Niiden avulla on mahdollista nopeuttaa rakentamisprosessia jättämällä pois lisäarvoa tuottamattomat tehtävät ja vaiheet. 11
22 Teknillisen korkeakoulun rakennustalouden laboratorion vetämässä SUKE-tutkimushankkeessa kehitettiin projektinjohtototeutuksen suunnittelujärjestelmää. Tutkimuksessa esitetään viisi menetelmää, joilla voidaan parantaa suunnittelun ohjausta projektinjohtorakentamisessa. Lisätietoa SUKE-hankkeesta on sivulla Konsepteja kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen Pientaloteollisuudessa ja puutuoteteollisuudessa Sara-ohjelmassa tapahtunut kehitystyö on painottunut kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen soveltuviin tuotantokonsepteihin, liiketoimintamalleihin ja puutuoteratkaisuihin sekä Suomen että Venäjän markkinoita ajatellen. Puuinfo Oy:n koordinoimassa laajapohjaisessa Puurakentamisen prosessien re-engineering -hankkeessa tunnistettiin keskeiset liiketoimintaprosessit pientalojen aluerakentamiseen sekä luotiin edellytyksiä näiden prosessien kehittämiseen yritysten välisinä kumppanuusprojekteina. Myös esimerkiksi Finndomo Oy ja Metsäliitto Osuuskunta ovat suunnanneet kehitystyötään pientalojen teolliseen ryhmä- ja aluerakentamiseen sekä modernien puukaupunkien rakentamiseen. Uuden sukupolven hirsitaloja on kehitelty myös Japanin markkinat tähtäimessä (Honkarakenne Oyj ja Honkakartano Oy). Graphic Concrete Oy kehitti Sara-ohjelmassa graafisen betonin tuotantoprosessia, tuotteistusta ja kaupallistamista. Betoniteollisuus kehittää Sara-ohjelmassa teollisia ratkaisuja, valmistustekniikoita ja työmaaprosesseja (Consolis Technology Oy Ab ja Rudus Oy). Teräsrakentajien kehityspanoksia on suunnattu märkäbetonitöiden minimointiin rakennustyömailla (Rautaruukki Oyj) ja teollisesti rakennettavaan teräsrunkoiseen pientaloon (A.Kiviniemi Oy). Kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen kehitetään monilla tahoilla konsepteja sekä kumppanuus- ja liiketoimintamalleja. Kuvassa modernia pientalorakentamista Espoon Friisilässä. Yhteistyökumppaneina olivat Espoon kaupunki, Metsäliitto Osuuskunta ja Skanska Oy. Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n koordinoimassa hankkeessa kehitetään ikkunoiden toimitusprosessia suunnittelusta asennukseen. Rakennustuote- ja -osateollisuuden muita kehityskohteita ovat olleet esimerkiksi erilaiset kevytrakennejärjestelmät, esijännitetyt paalut (Parma Oy), maatilarakentamiseen tuotteistettu elementtijärjestelmä (Paroc Oy), lämpöä eristävä palkki (Teräselementti Oy), akustointi- ja nostojärjestelmät (Decocoat Oy ja Peikko Finland Oy) sekä uudenlaisiin taloteknisiin järjestelmäratkaisuihin sopivat tuoteperheet (Rakennusbetoni- ja Elementti Oy). Elinkaariedullisia ja turvallisia eristeratkaisuja on kehitetty sekä Finnfoam Oy:n että SPU Systems Oy:n toimesta. 12
23 2.3 Prosessitiedon hallinta Tiedon ja prosessien digitaalinen hallinta on monilla toimialoilla todettu keskeiseksi keinoksi parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Myös rakennus- ja kiinteistöalalla tieto- ja viestintäteknologian (ICT) laaja soveltaminen kiinteistöjen elinkaarenaikaisten prosessien hallinnassa voi mahdollistaa tuottavuuden huomattavan kohentumisen. Suomessa on kiinteistö- ja rakentamisalalla jo pitkään panostettu ohjelmisto- ja suunnitteluteknologian kehittämiseen. Toisaalta työmaan, kiinteistöhallinnan, rakennusmateriaaliteollisuuden ja rakennusyritysten liiketoiminnan prosesseissa on hyödynnetty melko heikosti ICT:n tuomia mahdollisuuksia tuottavuuden, laadun ja ominaisuuksien parantamiseksi. Tavoitteeksi on asetettu, että vuosikymmenen loppuun mennessä rakentamisen prosessien tiedonhallinta perustuisi määriteltyihin tuoterakenteisiin ja tiedonsiirron avoimiin rajapintoihin. Tietomalliteknologian avulla voidaan integroida kaikki rakennuksen elinkaaren läpi menevät prosessit materiaalivirroista aina kiinteistöjen ylläpitoon. Tuotetietomalliin yhdistetään prosessien läpimenevä digitalisoitu tiedonkulku kehittämällä uusia ja soveltamalla uudella tavalla jo olemassa olevia teknologioita ja osaamista. Kokonaisvaltaisen elinkaaren aikaisen tiedonhallinnan avulla tunnistetaan asiakastarpeet ja siirretään ne rakentamisen prosessiin, jossa elinkaari-informaation avulla mallinnetaan toteutusratkaisu ja hallitaan tuotetietoa tuotteiden ja järjestelmien valmistuksen, rakentamisen logististen prosessien ja rakennusvaiheen aikana. Syntyvää tuotetietomallia ylläpidetään koko hankkeen elinkaaren aikana ja hyödynnetään esimerkiksi kiinteistöjen hallinnan keskeisenä välineenä. Tuotemallipohjainen tiedonhallinta liittää yhteen rakennuksen koko elinkaaren aikana tarvittavan tiedon. Lähde: ProIT Tuotemallitieto rakennusprosessissa. 13
24 2.3.1 Virtuaalinen tiedonhallinta menestystekijänä Tietomalliteknologian läpimurto Suomen kiinteistö- ja rakentamisalalla tapahtui vuosina toteutetun Tekesin Vera-teknologiaohjelman aikana. Sara-ohjelmassa on jatkettu, syvennetty ja maastoutettu Vera-teknologiaohjelman vauhdittamaa tietomallintamisen kansainvälistä huipputasoa olevaa kehitystyötä. Ohjelmassa on kehitetty tietomallinnuksen työkaluja, prosessin toimintatapoja ja liiketoimintamalleja. Kehitystyön kohteina ovat olleet esimerkiksi tuotetietokannat, tietomallin hallintaratkaisut, tiedonsiirto sekä rakennus ja kiinteistöaloille sopivat langattomat liiketoiminta- ja prosessinhallintaratkaisut. Kehitystyötä on tehty sekä pitkäjänteisen tutkimuksen että tieto- ja informaatioteknologiaa käytäntöön soveltavien hankkeiden avulla. Sara-ohjelmassa kansainvälistä kärkitasoa edustavaa tietomallintamisen kehitystyötä on tehty erityisesti Virtual Building Environments (VBE) -tutkimus- ja kehitysohjelmassa. Kyseessä on kansallinen sateenvarjohanke, jossa tutkitaan edistyksellisen tieto- ja viestintäteknologian etuja ja käyttötapoja kiinteistö- ja rakentamisalalla. VBE Finland hanke on osa kansainvälistä Virtual Building Environments -yhteistyötä, jonka tarkoituksena on nopeuttaa virtuaalisen tiedonhallinnan ja IC-teknologian viemistä käytännön rakennushankkeisiin. VBE-tutkimuskokonaisuuden vuosina toteutetussa ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin virtuaalirakentamisen ja -rakennusten mahdollisuuksia ja haasteita sekä uuden teknologian käyttöönottoon liittyviä kustannuksia ja ansaintalogiikkaa. Vuosina toteutetussa osassa määritettiin ja otettiin käyttöön virtuaalisen rakentamisen ja virtuaalirakennusten teknologioita mahdollisimman laajasti yrityksissä ja niiden muodostamissa verkostoissa. Projektissa on kehitelty myös ratkaisuja tietotekniikkaa hyödyntävään teknologiajohtamiseen. VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston johtamaan VBE-tutkimus- ja kehitystyöhön on osallistunut parikymmentä suomalaista rakennus- ja kiinteistöalan yritystä Työkaluja elinkaaren aikaiseen tiedonhallintaan VBE-kehitystyön ydinajatuksena on, että kiinteistön elinkaarenaikainen tuotetieto siirtyy vaiheesta ja osapuolesta toiseen linkitysten avulla. Tietomalli toimii enenevässä määrin prosesseja integroivana alustana. Siihen yhdistyvät toimitusketjujen hallinta, elinkaaritieto, aikataulutus, työmaasuunnittelu jne. Tietomallin ja siihen liittyvien prosessien hallintaan on kehitetty prosessikartta (ks. sivut 38 39), jonka avulla kokonaisprosessia voidaan visualisoida ymmärrettävämmäksi ja helpommin hallittavaksi. VBE-kehitystyössä on myös tutkittu tietomallintamisen vaikutusten mittaamista. VTT:n ja Teknillisen korkeakoulun SimLabin yhteishankkeen tavoitteena on kehittää IC-teknologiaa hyödyntäviä työkaluja kiinteistön koko elinkaaren aikaiseen tiedonkulun hallintaan. ELINAhankkeessa VTT kehitti ja arvioi yhdessä Lundin teknillisen korkeakoulun kanssa menetelmiä, joita tarvitaan nimenomaan asuinrakentamisen elinkaaren hallintaan. Kehitystyön tuloksena syntyi RemonttiMies-työkalu, jota suunnittelijat, urakoitsijat, tuotevalmistajat ja kiinteistöomistajat voivat käyttää elinkaarikustannusten ja -vaikutusten hallinnassa. 14
25 Skanska Oy:n BIM-projektissa kehitetään teollistuvaan rakennustapaan soveltuvia yhtenäisiä ja helppokäyttöisiä tietomalleja, joilla voidaan yhdistää ja koota projektikohtaista suunnittelutietoa eri Pohjoismaissa tapahtuvan rakennustoiminnan tehostamiseksi ja voimistamiseksi. Tietomallintamisesta on merkittävää hyötyä rakennushankkeen monissa eri vaiheissa. Sen avulla voidaan havainnollisella tavalla visualisoida erilaisia suunnitteluvaihtoehtoja, mutta se myös parantaa tuotannon aikataulusuunnittelua. VTT yrityskumppaneineen on mukana useissa tutkimushankkeissa, joissa selvitetään virtuaalirakentamisen ja tietomallintamisen mahdollisuuksia edistää teollista rakentamista ja synnyttää lisäarvoa tuottavia palveluliiketoimintamalleja. Esimerkiksi kansainvälisen I 3 CON-hankkeen tavoitteena on kehittää laajasti tietoteknologiaa hyödyntävä teollisen rakentamisen prosessi. Sen avulla voidaan rakentaa puolet nopeammin, neljänneksen halvemmalla ja saavuttamaa elinkaarikustannuksissa vähintään 40 prosentin säästöt Tuotemallintamisen kehitystyön tuloksia käytäntöön Sara-ohjelmassa on myös viety käytäntöön Rakennusteollisuus RT ry:n koordinoimassa laajapohjaisessa, vuosina toteutetussa Pro IT-kehityshankkeessa syntynyttä monipuolista ja -alaista osaamista. Rakennus- ja sisustustarvikeyhdistys RaSi ja Rakennusteollisuus RT ovat kehittämässä yhdessä RaSi-koodipankin tuotetietopalvelua siten, että se kattaa myös rakennusliikkeiden ja suunnittelijoiden tuotetietotarpeet. Tavoitteena on, että kaupan, suunnittelun, rakentamisen, hankintatoimen, logistiikan ja käytön sekä ylläpidon vaatimat tiedot ovat tuoteryhmäkohtaisesti määritelty ja saatavilla. Tuotetietopalvelua voidaan käyttää hakujen avulla web-selaimilla sekä hyödyntämällä tietokantoja ohjelmistoissa. Rakennustieto Oy yhteistyökumppaneineen kehittää tuotemallikonseptiin perustuvaa yleistä ja avointa Klara-kustannustietojärjestelmä. Senaatti-kiinteistöt on ottanut tiennäyttäjän roolin tietomallintamisen käyttöönotossa. Se on alkaen vaatinut tietomallien käyttöä projekteissaan. Senaatin tavoitteena on siirtyä integroituun mallipohjaiseen toimintaan suunnittelussa, rakentamisessa sekä kiinteistöjen huollossa ja ylläpidossa lähivuosien aikana. NCC ja Skanska kehittävät Sara-ohjelmassa tietomalliteknologiaan perustuvaa tiedonhallintaa. Destian kehityskohteena on sillanrakennusprosessin tiedonhallinta. Tietomalliteknologian kehittämisen kärkiyhtiöihin kuuluvat Buildercom Oy, Enterprixe Software Oy, Eurostep Oy, Finnmap Consulting Oy ja Tocosoft Oy ovat syventäneet ja tuotteistaneet osaamistaan Sara-ohjelmassa toteuttamillaan kehityshankkeillaan. Kehittämiskohteita ovat olleet esimerkiksi internet- ja mobiiliteknologioiden integroitu hyödyntäminen elinkaarenaikaisessa tiedonhallinnassa, suunnittelun asiakasvaatimusten hallinta, kustannus- ja määrätiedon hallinta sekä tietomallipalvelimet. Finclad2-projektissa kehitettiin teräksisten ulkoseinä- ja kattorakenteiden tuotemallintamiseen soveltuvia ohjelmistotyökaluja. Teräsrakenne- 15
26 Sara-ohjelmaan kuuluvan KETJU-projektin tavoitteena on saavuttaa 100 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt tehostamalla ja virtaviivaistamalla rakentamisen toimintaketjuja. Projektin tulosten tehokkaaseen maastouttamiseen tähtääviä pilottikohteita ovat esimerkiksi YIT:n pääkonttorin laajennuksen simulointi ja Jätkäsaaren aluerakentamisen organisointi. teollisuuden kehityskohteita ovat myös teräsrakenteiden käyttöiän ennakointi ja koko rakennusprosessin kattava paloturvallisuuskonsepti. IN- DUCO-hankkeessa luodaan puolestaan betonirakentamiseen kattava tiedonhallintajärjestelmä Tehokkuutta toimitusketjuihin Logistiikan ja toimitusketjujen hallinta on erittäin tärkeää rakentamisessa siinä tarvittavien nimikkeiden suuren lukumäärän ja alueellisesti hajaantuneiden työmaiden vuoksi. Rakentamisen toimitusketjujen hallinnan menetelmät eivät kuitenkaan ole yhtä kehittyneitä kuin muussa teollisuudessa. Tähän on monta syytä, esimerkiksi rakennustuotannon projektiluonteisuus, paikallisuus ja kansalliset tuotevaatimukset, toimijoiden suuri lukumäärä ja alan hajanaisuus sekä tuotannon kilpailuttamis- ja organisointitavat. Talonrakennusteollisuus ry:n käynnistämässä laajapohjaisessa, vuosina toteutettavassa KETJU-projektissa kehitetään yhteisiä työkaluja rakentamisen toimitusketjun hallintaan sekä aktivoidaan yrityksiä ja yritysverkostoja hyödyntämään niitä liiketoiminnassaan. KETJU-projektissa tehtävän kehitystyön painopistealueita ovat toimitusketjun hallinnan ja logistiikan operatiivisten menettelyjen sekä niitä hyödyntävien työkalujen ja tietomallien kehittäminen rakentamiseen soveltuvien verkostoitumisen ja kumppanuustoiminnan liiketoimintamallien kartoittaminen sekä näihin liittyvien työkalujen kehittäminen uusien tieto- ja viestintäteknologioiden (ICT) hyödyntäminen toimitusketjun ja logistiikan hallinnassa Rakennusteollisuudessa käytetään laajasti tietotekniikkaa toimitusketjujen ja tuotannon hallinnassa, mutta tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen painottuu yritysten sisäisiin järjestelmiin. Rakennusprojektissa tarvitaan kuitenkin useiden toimijoiden välistä tiedonsiirtoa ja -hallintaa, mikä edellyttää yritysten eri tietojärjestelmien yhteensopivuuden kehittämistä. KETJU-projektissa kehitetään rakentamisen vakiotuotteiden ja projektikohtaisten tuotteiden tiedonhallintaprosesseja, joissa hyödynnetään laajasti tietotekniikkaa ja sähköistä tietojen siirtoa toimitusketjun osapuolten välillä. Lisäksi määritellään, kuinka toimitusketjussa tarvittavia tietoja hallitaan tietomallipohjaisessa suunnittelussa ja tuotannossa. Lähtötietoina tarvittavien tuote- ja määrätietojen kokoamista ja hallintaa voidaan merkittävästi tehostaa, jos tiedot saadaan suoraan rakennuksen tietomallista. 16
27 TASSU-projektissa kehitettiin vakioituja tuoteratkaisuja, jotka tulevat edistämään tuotemallipohjaista suunnittelua ja suuntaavat yritysten tuotekehitystä. Suunnitteluprosessin kehittämisellä ja uudella ohjeistuksella pienennetään rakentamisen riskejä, parannetaan laatua ja vähennetään virhekustannuksia Turvallisempaan ja tuottavampaan rakentamiseen Sara-ohjelmassa tehdyn VTT:n esiselvityksen mukaan kiinteistö- ja rakentamisalojen työn tuottavuuden laskemisen lähtötiedot ja laskentamenetelmät eroavat huomattavasti muusta teollisuudesta. Työsaavutukset aikayksikköä kohden ovat kasvaneet monissa tyypillisissä työlajeissa prosenttia siitä huolimatta, että monet tuotteet ovat merkittävästi muuttuneet ja rakennusalalle on tullut satoja kustannuksia nostavia ohjeistuksia. Betoni- ja teräsrakennealan yhteisessä TASSUprojektissa kehitettiin suunnittelu- ja asennusratkaisuja vaativien rakennusten rakenteellisen turvallisuuden ja työturvallisuuden parantamiseksi. TASSU-ohjeisto sisältää menettelytavat kantavien rakenteiden riskianalyysin tekemiseksi vaativissa rakennushankkeissa, täsmentää rakennesuunnittelijoiden tehtäviä työturvallisuuden parantamiseksi ja ohjeistaa valmisosien turvallisia asennustapoja. Rautaruukki Oy:n Natural fire design -projektissa kehitettiin uusimpaan tekniseen ja turvallisuustietämykseen perustuva ja parempaan rakennusten paloturvallisuustasoon tähtäävä suunnitteluprosessi. Perinteiset sopimusmallit keskittyvät rakennuttajan ja urakoitsijan väliseen vastakkainasetteluun. Nykyrakentamisessa korostuu kuitenkin rakennusprojektiin osallistuvien lukuisten osapuolten yhteistoiminnan sujuvuus ja pitkien alihankintaketjujen hallinta. TKK:n BIT-Tutkimuskeskuksen hankkeessa kartoitettiin sopimusjärjestelmän uudistamistarvetta ja -vaihtoehtoja. RAKLI:n koordinoimassa hankkeessa selvitettiin rakentamisen suunnittelu- ja johtamispalveluiden tehtäväluetteloiden muutostarvetta. Vaasan yliopiston vetämässä PROLAB-hankkeessa luotiin toimintamalli, jolla voidaan välttää rakennushankkeelle tyypillisiä tiedonkulkuongelmia. 2.4 Kansainvälistyminen koskettaa kaikkia Kansainvälisen toimintaympäristön kehityksessä on nähtävillä kaksi selkeää trendiä: lisääntynyt tavaroiden, palveluiden, tiedon ja ihmisten liikkuvuus sekä maapallon eri osien keskinäinen riippuvuus, vuorovaikutus ja yhteistyön tarve. Näiden tekijöiden seurauksena kaikki yritykset joutuvat kansainvälistymään joko suoraan oman kansainvälisen toiminnan kautta tai sitten välillisesti kansainvälisen kilpailun kautta. Maapalloistumisprosessi toimii tehokkaasti kaikkiin suuntiin ja kaikilla tasoilla. Kyse on vaikeasti hallittavasta, nopeasti etenevästä ja kokonaisvaltaisesta kehityksestä, jossa ovat mukana lähes kaikki modernin elämän osa-alueet: teknologia, ihmisten, tuotteiden ja palvelujen liikkuvuus, sosiaaliset ilmiöt, ympäristökysymykset, yhteiskunnalliset muutokset lainsäädäntö, tiedonvaihto jne. 17
Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset. Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö
Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Kehityshankkeen organisointi Johtoryhmä Espoo, Helsinki, Tampere, Vantaa puolustus-, ympäristö- sekä kauppa-
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
LisätiedotSuuntana arvoverkottunut rakentaminen. Sara-teknologiaohjelma 2003 2007
Suuntana arvoverkottunut rakentaminen Sara-teknologiaohjelma 2003 2007 OSA-ALUEET Asiakastarpeiden hallinta Tuotteet, järjestelmät ja palvelut Prosessien hallinta LAAJUUS 108 tutkimus- ja kehityshanketta
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotKilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto
Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotKorjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa
Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotTekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen
Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden
LisätiedotRYM Oy. Built Environment Innovations
RYM Oy Built Environment Innovations Tutkimuslaitokset ja yliopistot Rakennettu ympäristö RYM Oy Teollisuus Energia ja ympäristö CLEEN Oy Metallituotteet ja koneenrakennus FIMECC Oy Metsäteollisuus Metsäklusteri
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotKorjausrakentaminen teeman tulosseminaari
Rakennettu ympäristö ohjelman tulosseminaari Finlandiatalo Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari 27.1.2015 Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tekes Innovaatiorahoituskeskus Ohjelmapäällikkö
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotKestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes
Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes
LisätiedotKiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry
Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotTekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin
Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden
LisätiedotTuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet
Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus
LisätiedotVera Tietoverkottunut rakennusprosessi
Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan
LisätiedotMIKÄ ON STRATEGISEN HUIPPUOSAAMISEN KESKITTYMÄ?
MIKÄ ON STRATEGISEN HUIPPUOSAAMISEN KESKITTYMÄ? Uudenlainen tapa koota huippu-osaamista ja t&k-resursseja yritysten ja yhteiskunnan kannalta tärkeisiin kohteisiin Keskittymien toimintamalli: Yritykset,
LisätiedotFiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä
LisätiedotInfra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013
Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:
LisätiedotMallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden
LisätiedotTuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen
Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE 2 Kiinteistön elinkaari Kilpailu Hankkeen osapuolet Kiinteistön tuotemalli Mahdollisuudet VBE 2 1. Kiinteistön tuotemallin käyttömahdollisuudet 2. Kiinteistöalan
LisätiedotFiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä
Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä
LisätiedotFiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotINNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009
INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotTietoverkottunut rakennusprosessi
Tietoverkottunut rakennusprosessi Tilaisuuden avaus Ari Kaikkonen, TE-keskus/Teknologiayksikkö, Seinäjoki Miksi ohjelma käynnistettiin? Vera ohjelman tavoitteet, sisältö ja hyödyt Käynnissä olevien projektien
LisätiedotTekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014
Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden
LisätiedotFiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen
Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotTeollisen puuelementtirakentamisen avoin standardi RunkoPES ECO2 rakentamisen foorumi, Tampere
Teollisen puuelementtirakentamisen avoin standardi RunkoPES ECO2 rakentamisen foorumi, Tampere 23.11.2010 1. Finnish Wood Research Oy 2. RunkoPES 3. Miten RunkoPES luodaan 4. Miten RunkoPES kehitys etenee
LisätiedotKokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva
Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.
LisätiedotRakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos
Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Mikko Malaska DI 1996, TkT 2001, Chartered Structural Engineer (CEng) 2004 1.8.2015 Professori, Rakenteiden
LisätiedotTekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin
Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä
LisätiedotElinkaarimallien ja palvelujen sopimukset. Juha-Matti Junnonen TKK Rakentamistalous
Elinkaarimallien ja palvelujen sopimukset Juha-Matti Junnonen TKK Rakentamistalous Elinkaarisopimusten ominaispiirteitä Tyypillisiä piirteitä sopimuksen pitkä kesto, epävarmuus ja osapuolten keskinäiset
LisätiedotLiiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet
VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema
LisätiedotSuomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi
Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla
LisätiedotRakennusteollisuuden tuotemallitieto -prosessit Pro IT
Rakennusteollisuuden tuotemallitieto -prosessit Pro IT Tuotemallipohjainen suunnittelu- toteutusylläpitoprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Rakennusteollisuus RT ry / 23.9.2002 Rakentamisen nykypäivä
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotOsaaminen ja innovaatiot
Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä
LisätiedotEnergiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti
Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan
LisätiedotTekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa
Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten
LisätiedotMiten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?
Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten
LisätiedotSHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
LisätiedotINFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry
INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA AVAINASEMASSA YHTEISKUNNALLISTEN TOIMINTOJEN MAHDOLLISTAJANA Rakennetun infrastruktuurin
LisätiedotDigi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015
Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä
LisätiedotKiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka
Ympäristöjohtamismenettelyn strategiatyöpaja, FIGBC, 16.11.2010 Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistö-
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotTUOTEMALLIN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSLIIKKEESSÄ MIKA SOINI KEHITYSJOHTAJA NCC RAKENNUS OY
PRO IT - Tuotemallitieto rakennusprosessissa -seminaari Tuotemallipohjainen suunnittelu Kansallismuseon Auditorio, 19.5.2003 TUOTEMALLIN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSLIIKKEESSÄ MIKA SOINI KEHITYSJOHTAJA NCC RAKENNUS
LisätiedotArvoverkkojen kehittämisen rahoitus
TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena
LisätiedotIPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015
Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja
LisätiedotTietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa
Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa buildingsmart Finland ja Rakennustieto Tuotetiedon hallinta rakennusprojektin vaatimusten hallinnasta suunnitteluun 13.11.2014 Lauri Kaunisvirta
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotInnovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015
Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä
LisätiedotTero Oinonen
Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa
LisätiedotMatalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma
Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun
LisätiedotYrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta
Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten
LisätiedotElinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit
Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:
LisätiedotIhmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa
Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus
LisätiedotFiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana
Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotJulkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta
Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?
LisätiedotInfra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke
Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
LisätiedotOhjelman tavoitteena on
Vera ohjelman tavoitteet ja tilanne: kaksi ensimmäistä vuotta Arto.Kiviniemi@vtt.fi Vuosiseminaari 19.11.1998 Arto Kiviniemi 06/12/2002-1 Ohjelman tavoitteena on edistää tietotekniikan ja erityisesti tietoverkkojen
LisätiedotTIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen
TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen
LisätiedotRakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015
Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotUusi arvonluonti. Julkisen tutkimuksen haku Tutkimushaun infotilaisuus Sokos Hotel Pasila
Uusi arvonluonti Julkisen tutkimuksen haku 22.5.-16.9.2014 Tutkimushaun infotilaisuus 13.6.2014 Sokos Hotel Pasila Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku, jossa haetaan 1) Yritysten
LisätiedotInfra-teknologiaohjelma 2001-2005
Päätösseminaari 2.3.2006 Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Harto Räty, Infra-teknologiaohjelma www.tekes.fi//infra harto.raty@sml.fi 2.3.2006 1 Mihin Infra-teknologiaohjelma keskittyi? Ohjelma keskittyi
LisätiedotRAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin
RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros
LisätiedotValtion riski vs. asukkaan koti
Valtion riski vs. asukkaan koti Kommenttipuheenvuoro Valtakunnalliset Vuokralaispäivät 22.9.2017 Aija Tasa Johtaja, Asunnot toimiala RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen
LisätiedotPK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013
PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin
LisätiedotTekes riskirahoittajana -
Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana
LisätiedotUusi arvonluonti. Julkisen tutkimuksen haku Tutkimushaun infotilaisuus Helsingin Messukeskus
Uusi arvonluonti Julkisen tutkimuksen haku 22.5.-16.9.2014 Tutkimushaun infotilaisuus 13.8.2014 Helsingin Messukeskus Uusi arvonluonti tutkimushaun kuvaus Uusi arvonluonti-haussa Tekes hakee 1) Yritysten
LisätiedotHuippuostajia ympäristöpalveluihin
Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotSapuska kansainvälistä liiketoimintaa
Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu
LisätiedotASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT
Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden
LisätiedotTekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus
Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti
LisätiedotVAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori
VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma Ismo Mäkinen Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori Ohjelman pääkohdat Keskittyy yrityksille tehtäviin tuotteistettaviin ratkaisuihin:
LisätiedotSuomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet
Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotTekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä
Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja tehostamalla,
LisätiedotV i r A p. Virtual Apartment s Service. e-business mahdollisuudet rakennusalalla
V i r A p Virtual Apartment s Service e-business @ VirAps Jarmo Suominen Arkkitehti SaFa / Projektipäällikkö UIAH e-business mahdollisuudet rakennusalalla VIRAPS on internetissä toimiva palvelu jonka avulla
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan
LisätiedotArandur / Kaivomestarin hanke
7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut
LisätiedotVetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen
VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin
LisätiedotTekesin tutkimushaut 2012
Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen
LisätiedotVapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa
Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra
Lisätiedotammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana.
LAUSUNTO 1 (5) Uudenmaan liitto toimisto@uudenmaanliitto.fi Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Viite: Lausuntopyyntö 14.6.2010 KOKO UUDENMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2011-2014, LUONNOS Lausunnonantajasta Asunto-,
Lisätiedot