Astman ja atopian genetiikka miten ehdokasgeenitutkimuksien tuloksia tulkitaan? Tarja Laitinen, Lauri A. Laitinen ja Juha Kere
|
|
- Oskari Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Genomi Astman ja atopian genetiikka miten ehdokasgeenitutkimuksien tuloksia tulkitaan? Tarja Laitinen, Lauri A. Laitinen ja Juha Kere Astman ja atopian genetiikaa käsittelevien julkaisujen määrä on viimeisten viiden vuoden aikana kasvanut useisiin satoihin. Suurimmassa osassa niissä julkaistuista tutkimuksista on verrattu jonkin sairauden patogeneesin pohjalta valittujen geenien monimuotoisuutta kyseistä sairautta potevissa ja verrokkeissa. Uusia ehdokasgeenejä on esitelty lyhyessä ajassa kymmeniä. Monia havaintoja ei kuitenkaan ole voitu toistaa myöhemmissä tutkimuksissa, mikä on aiheuttanut hämmennystä tutkijoiden keskuudessa ja vähentänyt koko tieteenalan uskottavuutta. Tilastollisesti ja biologisesti merkitsevän assosiaation ongelmaa pohdittiin genetiikan alan johtavan lehden Nature Geneticsin pääkirjoituksessa toukokuussa Ns. ehdokasgeenien alleeliassosiaatiotutkimuksista kertovien artikkelien todettiin olevan riski sekä lukijalle että julkaisevalle lehdelle, mutta toisaalta assosiaatiotutkimuksen arvo myös tunnustettiin ja hyviä tutkimuksia luvattiin julkaista vastakin. Julkaistaviksi valittavissa tutkimuksissa tullaan kiinnittämään huomiota erityisesti otoskokoon, assosiaation tilastolliseen merkitsevyyteen ja löydöksen biologiseen järkeenkäypyyteen. Alkuperäinen havainto tulee myös voida toistaa toisessa, riippumattomassa otoksessa. Monien Mendelin lakien mukaisesti periytyvien sairauksien geenivirhe on selvinnyt koko kromosomiston kattavan geenipaikannuksen avulla. Tämä on innoittanut tutkijoita aloittamaan myös tavallisten tautien molekyyligeneettisen tutkimuksen, vaikka tutkimusasetelmassa tarvitaankin kymmenien perheiden asemesta satoja. Suurien näytemäärien tutkimisen ja hallinnan ovat tehneet mahdolliseksi laboratoriomenetelmien automatisoiminen ja nopeasti kehittynyt tietotekniikka. Astman osalta koko genomin kattavia geenihakuja on julkaistu neljä (Daniels ym. 1996, The Collaborative Study on the Genetics of Asthma 1997, Ober ym. 1998, Wjist ym. 1999). Niistä vain yhdessä raportoitiin tilastollisesti merkitseviä löydöksiä kromosomeista 4q, 6p21, 7p15, 11q13, 13q ja 16q (Daniels ym. 1996). Vaikka jokaisella näistä alueista sijaitsee astman patogeneesin kannalta mielenkiintoisia geenejä, on hyvä muistaa, että kytkentäalueet ovat laajoja ja niistä kullekin mahtuu tunnettujen geenien lisäksi satoja tuntemattomia. Genomin tutkimuksen myötä tieto näistä geenialueista kasvaa nopeasti, mikä antaa uusia mahdollisuuksia jatkotutkimuksille. Suurin osa sadoista astmageenejä koskevista julkaisuista on vielä keskittynyt yksittäisten tunnettujen geenien monimuotoisuuteen ja sen merkitykseen sairauden puhkeamisessa (ns. ehdokasgeenitutkimukset). Julkaisut on koottu yhteen tietokantaan, johon voi helposti tutustua Internetin kautta (Asthma Gene Database cooke. gsf.de). Analyysimenetelmiä on useita (taulukko 1). Duodecim 2000; 116:
2 Taulukko 1. Paljon käytettyjä strategioita geenivaikutusten etsimiseksi tavallisissa taudeissa. Strategia Periaate Edut Haitat Kytkentäanalyysi Verrataan taudin periytymistä Tilastollisesti voimakas menetel- Tuottaa vääriä negatiivisia tuloksia, jos perheissä sellaisten DNA- mä, jos tauti selvästi periytyvä periytymismalli väärä tai geenejä merkkijaksojen periytymiseen, ja malli oikea useita joiden sijainti kromosomeissa Sukujen etsiminen työlästä tunnetaan Sisarus- tai muu Tutkitaan, onko sairailla sisa- Ei edellytä mitään etukäteis- Edellyttää yleensä melko suuria aisukulaisparianalyysi ruksilla jossain kohdassa tietoa periytymismallista neistoja, tilastollisesti heikko meneperimää satunnaista telmä useammin yhteisiä vanhem- Paikannustarkkuus huono milta perittyjä DNA-merkkijaksoja (sisaruksilla keskimäärin puolet perintötekijöistä on yhteisiä) Assosiaatioanalyysi Onko jokin DNA-merkki- Ei edellytä mitään etukäteis- Hyvin herkkä verrokkien valinta ominaisuus potilailla tietoa periytymismallista virheille, tuottaa vääriä positiivisia yleisempi kuin verrokeilla? tuloksia Tilastollisesti voima vaihtelee ja on heikko, jos testataan sokeasti lukuisia geenejä Eläinmallit Tutkitaan luonnollisen tai Aineiston kokoa helppo kas- Vastaavuus ihmisen tautien kanssa kokeellisen taudin perinnöl- vattaa tarpeen mukaan epävarma ja usein huono lisyyttä koe-eläimillä ja teh- Mahdollisuus kokeellisiin tautidään esim. kytkentäanalyysi malleihin Perheaineisto antaa vahvuutta ja mahdollisuuden monipuoliseen perinnöllisyystutkimukseen. Suurten perheaineistojen kerääminen on kuitenkin työlästä ja kallista verrattuna yksittäisten potilaisnäytteiden keruuseen. Kustannustekijät ja assosiaatiotutkimuksen tilastollisen analyysin näennäinen yksinkertaisuus ovat tehneet ne ehdokasgeenitutkimuksessa hyvin suosituiksi. Assosiaatiotutkimuksella saattaa olla myös etuja totunnaiseen kytkentäanalyysiin nähden, kuten ApoE*4-alleeliassosiaatio Alzheimerin tautiin osoitti (Liu ym. 1996). Jos tutkittava sairaus on hyvin tavallinen, kuten astma (esiintyvyys 5 15 %) ja IgE-välitteiset allergiat (esiintyvyys %), on mahdollista, että samankin perheen jäsenten sairastuminen johtuu eri geeneistä (sairauden fenokopiot). Samoin alttiusalleelin vähäinen penetranssi (kaikki alttiusalleelin kantajat eivät sairastu) heikentää kytkentäanalyysin voimaa. Assosiaatiotutkimuksella voi olla erityisasema eristyneissä väestöissä, joissa geeniperimä on tavallista homogeenisempi ja taudin puhkemiseen vaikuttavien alttiusgeenien määrä pienempi. Vasta viime aikoina on tunnetuista geeneistä alettu etsiä järjestelmällisesti monimuotoisuutta. Aluksi ehdokasgeenitutkimuksessa jouduttiin turvautumaan tutkittavan geenin lähellä esiintyviin monimuotoisiin geenimerkkeihin. Niiden alleelitaajuuksia analysoitiin sairastuneilta ja verrattiin verrokkien taajuuksiin olettaen, että geenimerkkien monimuotoisuus tunnistaisi alttiuskromosomin. Geenimerkkien paikantaminen suhteessa tutkittavaan geeniin oli monesti epätarkkaa. Genomitutkimuksen myötä geenien ja geenimerkkien sijainti tunnetaan koko ajan paremmin. Tavallisten kansantautien ei uskota puhkeavan sellaisten geenivirheiden seurauksena, joissa toiminnallista proteenia ei synny lainkaan (esim. geenin deleetiot, lukukehyksen muutokset). Jo yksikin emäsmuutos DNA-molekyylissä (pistepolymorfia) voi aiheuttaa koodattavan proteiinin kolmiulotteisessa rakenteessa merkitseviä muutoksia, varsinkin jos aminohappo korvautuu biokemiallisilta ominaisuuksiltaan erilaisella aminohapolla tai muutos sijaitsee proteiinin toiminnan kannalta keskeisellä alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että sairastuneellakin geeni koodaa 1744 T. Laitinen ym.
3 toimivaa proteiinia mutta toiminnallisesti erilaista verrattuna väestössä esiintyvän valta-alleelin koodaamaan proteiiniin (ns. alttiusalleeli tai toiminnallinen geenivariantti). Kullakin meistä arvellaan olevan emäseroa äidiltä ja isältä perittyjen geenien koodaavien alueiden välillä (alle yksi heterotsygoottinen emäspari geeniä kohti) (Cargill ym. 1999). Osa niistä ei muuta geenin tuottaman proteiinin rakennetta lainkaan (silent polymorphism), osa ei aminohappopoikkeamasta huolimatta muuta proteiinin toimintaa ja osa muuttaa syntyvän proteiinin toimintaa, minkä seurauksena henkilö on alttiimpi sairastumaan. Koska kyseessä on pikemminkin toiminnallinen eroavaisuus kuin geenivirhe, ympäristötekijöillä ja geenien interaktioilla on suuri vaikutus sairauden puhkeamiseen. Tavallisten tautien alttiusalleelien merkitys sairauden puhkeamisessa on siis aina sidoksissa paikkaan ja aikaan, jossa tutkittavat elävät. Erot esimerkiksi ilmastollisissa olosuhteissa, ravinnossa, elintasossa, lapsuuden ajan infektiokirjossa tai rokotuskäytännössä voivat aiheuttaa todellista vaihtelua tutkittavien populaatioiden välillä. Tiedetään myös, että atooppisten sairauksien esiintyvyydet poikkeavat toisistaan niin, että ne ovat suurimmillaan anglosaksisissa maissa ja pienehköjä Pohjoismaissa. Tätä voivat osaltaan selittää geneettiset erot alttiusalleelien kirjossa ja taajuuksissa. Koska viime vuosina on julkaistu runsaasti nimenomaan assosiaatiotutkimuksia, joiden tulosten arvionti on osoittautunut puutteelliseksi tai jopa virheelliseksi, keskitymme tässä artikkelissa seikkoihin, joihin lukijan tulee kiinnittää huomiota arvioidessaan assosiaatiotutkimuksen tuloksen merkitsevyyttä. Monet tässä käsiteltävät seikat ovat tärkeitä myös muissa geenitutkimuksissa, joskin niiden painotuksessa voi olla eroa. Astman ja atopian ehdokasgeenejä Taulukossa 2 on luettelo geeneistä, joita on tutkittu joko assosiaatiota tai kytkentää käyttäen astmassa tai siihen vahvasti korreloituvissa ilmiöissä (veren suuri eosinofiliilipitoisuus, epäspesifinen bronkiaalinen hyperreaktiivisuus, seerumin suuri kokonais-ige-pitoisuus, allergiat ihotestien tai seerumin spefisten IgE-pitoisuuksien perusteella määritettyinä). Julkaistuja tutkimuksia on satoja ja vain harva niistä läpäisee tulosten ja niistä tehtyjen päätelmien kriittisen tarkastelun. Mikään luettelon geeneistä ei ole saavuttanut yhtä kiistatonta asemaa astman alttiusgeeninä kuin esimerkiksi ApoE*4 Alzheimerin taudissa, HLA-DR*3/4 tyypin 1 diabeteksessa, tai HLA-DQ*2 keliakiassa. Eniten tutkimuksia on julkaistu kromosomista 5q31, jossa sijaitsee useita allergiseen tulehdukseen vaikuttavia geenejä (taulukko 2). Genomiin ryväksinä sijoittuneiden geeniperheiden lisäksi mielenkiintoisia tutkimuskohteita ovat kokonaiset signaalinvälittäjäketjut. Interleukiini 4 (IL4), sen reseptori IL4RA tai STAT6-geenin (välittää tämän reseptorin aktivoitumista tumaan) poisto hiiren genomista aiheuttaa sen, että hiirelle ei kehity hengitysteiden eosinofiilista tulehdusta eikä IgEvastetta kananmunan valkuaiseen toistuvasta altistuksesta huolimatta. Vaikka eläinmallin perusteella voidaan olettaa, että IL4-viestinnällä on keskeinen merkitys atooppisen astman patogeneesissä, on edelleen epäselvää, esiintyykö ihmisellä näissä geeneissä toiminnallisia variantteja, jotka altistavat atooppisille sairauksille. Jotta jokin geeni voisi olla geneettinen säätelijä, on väestössä esiinnyttävä siitä erilaisia toiminallisia muotoja. Monomorfinen geeni eli geeni, jossa ei esiinny rakenteellista variaatiota yksilöiden välillä, ei voi toimia geneettisenä säätelijänä. Potilaiden valinta Assosiaatiotutkimus on altis erityisesti virheille potilasaineiston ja verrokkien valinnassa (taulukko 3). Monitekijäisten sairauksien diagnostiset kriteerit ovat harvoin täysin yksiselitteiset ja ovat usein muotoutuneet hoidollisista lähtökohdista. Molekyyligeneettisestä näkökulmasta katsottuna potilaiden fenotyypityksen tärkein kriteeri on löytää ne perheet tai potilaat, joissa sama geeni tai samat geenit ovat tärkeitä taudin puhkeamisen kannalta. Yleisimmin tämä ongelma on pyritty ratkaisemaan rajaamalla potilaiden fenotyyppi mahdollisimman kapeaksi tai tutkimalla jotain astmaan vahvasti assosioituvaa mitatta- Astman ja atopian genetiikka miten ehdokasgeenitutkimuksien tuloksia tulkitaan? 1745
4 Taulukko 2. Geenejä, joiden monimuotoisuutta on tutkittu atooppisissa sairauksissa alleeliassosiaation tai kytkennän keinoin. Koska geeneillä on monia nimiä, taulukkoon on lisätty Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM) -tietokannan numero ( jonka avulla voi saada päivitettyä tietoa kunkin geenin nimistä, rakenteesta, monimuotoisuudesta ja mahdollisista tautikytkennöistä sekä tärkeimmistä julkaisuista. Geenin englanninkielinen nimi Lyhenne OMIM-numero Sijainti Arachidonate 5-Lipoxygenase ALOX Interleukin 10 IL q31 Clara Cell-Specific 16 kd Protein CC q12.3-q13.1 Fc Fragment of IgE High Affinity Receptor, β subunit FCER1B q13 γ-interferon IFNG q14 Neuronal nitric oxide synthase NOS q24 Endotelin B Receptor EDNRB q22 α-1-antitrypsin AAT 14q Mast cell chymase MCC q11 T Cell Antigen Receptor, a subunit TCRA q11.2 α-1-antichymotrypsin AACT q32.1 Sialophorin, Leukosialin CD p11.2 Interleukin 4 Receptor, α subunit IL4RA p Eotaxin SCYA q21 Angiotensin-converting enzyme ACE 17q23 Fc Fragment of IgE Low Affinity Receptor CD23, FCER p13.3 Complement component 3 C ptr Transforming Growth Factor, β1 subunit TGF-B q13.1-q13.3 Fibroblast Growth factor 1 FGF q31 Interleukin 13 IL q31 Interleukin 9 IL q31.1 Granulocyte-Macrophage Colony-Stimulating Factor GM-CSF q31.1 Interferon Regulatory Factor 1 IRF q31.1 Interleukin 3 IL q31.1 Interleukin 4 IL q31.1 Interleukin 5 IL q31.1 Platelet-Derived Growth Factor Receptor, β subunit PDGFRB q31-32 Monocyte Differentation Antigen CD q31-33 β2- Adrenergic Receptor ADRB q32-34 Leukotriene C4 synthase LTC4S q35 Transporter antigen peptides gene TAP p Human Leukocyte Antigen A HLA-A p21.3 Human Leukocyte Antigen B HLA-B p21.3 Human Leuckocyte Antigen DR1, β subunit HLA-DRB p21.3 Tumor Necrosis Factor A TNFA p21.3 Cystic Fibrosis Transmembrane Conductance Regulator CFTR q31.2 T Cell Antigen Receptor, β subunit TCRB q35 Interleukin 9 Receptor, α subunit IL9RA Xq28/Y12 vaa suuretta, kuten seerumin IgE-pitoisuutta taikka metakoliini- tai histamiini-altistuksen PD 15 -arvoja. On todennäköistä, että koko maailman väestössä ehkä kymmenet eri geenit ovat tärkeitä astman puhkeamisen kannalta. Eri populaatioissa, perheissä ja yksilöissä alttiusgeenien kirjo vaihtelee, ja yksilötasolla niistä vain murto-osa riittää aiheuttamaan sairauden puhkeamisen. Laskelmilla, jotka perustuvat astman yleisyyteen väestössä, astman periytymiseen perheissä sekä eroihin monotsygoottisten ja ditsygoottisten kaksosparien sairastuvuudessa, voidaan astman periytyminen mallintaa jopa yhden pääasiallisen alttiusgeenin avulla; muut lokukset lisäävät riskiä enää suhteellisen vähän (Mannila ym., julkaisematon havainto) T. Laitinen ym.
5 Taulukko 3. Seikkoja, joihin tulee kiinnittää huomiota arvioitaessa raportoidun alleeliassosiaation merkitystä sairauden puhkeamisessa. Potilaiden valinta Yhtenäiset kliiniset kriteerit Subfenotyypit Dikotomiset vs jatkuvat muuttujat Lisäkriteerit (esim. sairautta todettu 1. asteen sukulaisilla, varhainen sairastuminen) Verrokkien valinta Väestöverrokit (fenotyyppi tunnettu tai tuntematon) Perheverrokit (fenotyyppi tunnettu tai tuntematon) Assosiaation tilastollisen merkitsevyys Analyysimenetelmän valinta Tuloksen tilastollisen merkitsevyyden testaus Moninkertaisen testauksen ongelmat Empiiriset menetelmät tilastollisen merkitsevyyden testauksessa (simulaatiot) Tutkimuksen toisto alkuperäisestä otoksesta riippumattomassa aineistossa Assosiaation varmistaminen esim. eri populaatiossa Tutkimuksen voiman testaus Tutkittavan lokuksen pienin sairastavuuteen kohdistuva vaikutus, joka vielä voidaan todeta kyseisessä aineistossa käytetyillä menetelmillä Tutkittavan lokuksen suurin sairastavuuteen kohdistuva vaikutus, joka vielä voidaan sulkea pois kyseisessä aineistossa käytetyillä menetelmillä Assosiaation biologinen merkitys Ehdokasgeenin toiminnan tutkiminen kohde-elimessä in vitro ja in vivo -menetelmin Alttiusalleelin vs valta-alleelin toiminnalliset erot Vaikka luotettava ja yhtenäinen diagnostiikka on koko geneettisen tutkimuksen kulmakivi, ei tiedetä, kuinka hyvin monitekijäisten sairauksien fenotyyppi korreloi potilaan genotyyppiin. Mendelin lakien mukaan periytyvistä sairauksista tiedetään, että taudin ilmiasu voi vaihdella paljon, vaikka kyseessä olisi vain yhden geenin sama mutaatio (esim. Marfanin oireyhtymän tai neurofibromatoosin vaikeusaste ja elinkomplikaatiot sisaruksilla). Sairauden ilmiasu voi vaihdella vieläkin rajummin, kun kyseessä on saman geenin kaksi eri mutaatiota. Esimerkkinä tästä on CFTR-geeni, jonka mutaatiot aiheuttavat vaihtelevan kirjon sairauksia vaikeasti invalidisoivasta kystisestä fibroosista lapsettomuuteen, joka miehellä voi johtua siemenjohtimen molemminpuolisesta puutoksesta. Astmassa taudinkuvaa muovaavia tekijöitä tunnetaan monia, esimerkiksi ammatilliset altistukset, tupakointi, lihavuus ja huono hoitomyöntyvyys. Sellaiset seikat kuin varhainen sairastuminen, poikkeava taudinkuva tai se, että suvussa on useita sairastuneita, voivat joissain tilanteissa olla parempia merkkejä geenitutkimuksiin soveltuvista potilaista kuin hyvin ahtaasti rajattu kliininen taudinkuva (Lander ja Schork 1994). Astmaa tutkittaessa tästä on saatu kokemusta suomalaisilla kaksosilla. Geneettisen komponentin merkitys sairastuvuudessa on havaittu aikuisastmaatikoilla (kaikki yli 28-vuotiaat) selvästi pienemmäksi (35 40 %) kuin 16-vuotiaiden kaksosten ikäkohortissa (65 79 %) (Nieminen ym. 1991, Laitinen ym. 1998). Verrattaessa nuoria astmaatikkoja, joiden vanhemmilla oli todettu astma, sellaisiin nuoriin, joiden vanhemmat olivat oireettomia, geneettisten tekijöiden todettiin selittävän sairauden syntyä ympäristötekijöitä merkitsevämmin (87 vs 57 %). Verrokkien valinta Assosiaatiotutkimus on mielekäs vain silloin, kun verrokit eivät eroa geneettiseltä alkuperältään potilaista. Jos väestöpohjaisten verrokkien fenotyyppiä ei tunneta ja jos alttiusalleelin penetraatio on vähäinen (alle 50 % alleelin kantajista sairastuu), assosiaatio laimenee. Tutkimuksen voima lisääntyy, jos verrokit voidaan valita oireettomien joukosta. Astman tai astman kaltaisten oireiden pois sulkeminen voi olla vaikeaa ja vaatii usein vielä perusteellisemman tutkimuksen kuin niiden toteaminen. Astmaan voi sairastua myös myöhemmällä iällä, mutta tapaus-verrokkiasetelma on suositeltava sairauden luonteen mukaan. Helpointa se on toteuttaa synnynnäisissä tai lapsuuden aikana puhkeavissa sairauksissa (esim. huuli-suulakihalkio tai lukihäiriö). Valitsemalla perhepohjaiset verrokit voidaan minimoida perheen yhteisten ympäristötekijöiden vaikutus sairauden synnyssä. Tällöin verrataan perheen sairailla esiintyviä kromosomeja vain terveillä esiintyviin, esimerkiksi oireettomien vanhempien sairaalle lapselle periytyneitä kromosomeja niihin, joita lapsi ei ole perinyt. Astman ja atopian genetiikka miten ehdokasgeenitutkimuksien tuloksia tulkitaan? 1747
6 Otoskoko ja tutkimuksen voiman mittaaminen Koska astmassa, kuten muissakin monitekijäisissä sairauksissa, alttiusalleeleilla on luultavasti vähäinen penetranssi ja tutkittavissa paljon fenokopiota, tarvitaan laajoja aineistoja, jotta saadaan esiin lokus, joka lisää alttiutta sairastua 2 5-kertaiseksi verrattuna niihin, joilla alttiusalleelia ei ole. Tämän vuoksi on tärkeää jo tutkimusta suunnitellessa laskea tutkimusasetelman voimaa. Kun otoskoko on valittu, tutkijan tulisi pystyä vastaamaan kysymyksiin, mikä on tutkittavan lokuksen pienin vaikutus sairastuvuuteen, joka aineistolla kyetään havaitsemaan, kun otetaan huomioon käytettävien geenimerkkien informatiivisuus, tutkimusperheiden rakenteet, alttiusalleelin penetranssi ja niiden potilaiden osuus, joilla kyseinen lokus vaikuttaa sairauden puhkeamiseen. Silloinkin kun tutkimustulos jää negatiiviseksi, tulisi pystyä selvittämään tutkittavan lokuksen suurin vaikutus, joka tutkimuksella pystyttiin sulkemaan pois. Otoskokoa voitaisiin suurentaa ratkaisevasti yhdistämällä usean tutkimusryhmän tulokset. Meta-analyysit kuitenkin vaativat saumatonta yhteistyötä tutkijaryhmien välillä ja myös fenotyypiltään ja perherakenteiltaan vertailukelpoisia aineistoja. Tämä on käytännössä usein iso ongelma, kun tutkimustuloksia yritetään yhdistää jälkikäteen. Näytteiden keruu on työlästä ja kallista, minkä vuoksi keruuseen yhdistetään muitakin tutkimushankkeita. Näin hankkeet saavat paikallista väritystä tutkijoiden mielenkiinnon mukaan, mikä kuitenkin vaikeuttaa kansainvälistä yhteistyötä. Löydöksen merkitsevyyden testaus Potilaiden ja verrokkien valinnan tärkeys on hyvin tutkijoiden tiedossa; tulosten merkitsevyyden tulkinta hallitaan huonommin. Assosiaation merkitsevyyttä testataan usein sinällään käyttökelpoisella χ 2 -testillä. Yksinkertaisimmillaan testissä mitataan, poikkeavatko kaksi kokeellista jakaumaa (potilaat ja verrokit) toisistaan jonkin ominaisuuden (tutkittavan polymorfian) suhteen. Merkitsevyyden määrityksessä joudutaan kuitenkin usein ongelmalliseen tilanteeseen moninkertaisen testauksen vuoksi (monta tutkittavaa fenotyyppiä, useita geenimerkkejä ja geenimerkeissä useita alleeleja). Tätä on pyritty totunnaisesti korjaamaan kertomalla χ 2 -testin antama p:n arvo testien lukumäärällä (Bonferronin korjaus). Toisistaan riippumattomien testien lukumäärää ei geneettisissä tutkimuksissa ole helppo määrittää (toisiinsa kytkeytyvät geenit eivät aina täytä riippumattomuuden ehtoa), ja kaikkien testien lukumäärällä korjaaminen saattaa johtaa liian konservatiiviseen tulkintaan. Nominaalisen p-arvon merkitsevyyden testauksessa simulaatiot ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi (Laitinen ym. 1997). Niissä kromosomien tautistatus satunnaistetaan toistamalla satunnaistaminen satoja tai tuhansia kertoja tietokoneen avulla. Näin tuotetuissa keinotekoisissa aineistoissa havaitut assosiaatiot ovat puhtaasti sattumaa. Kustakin aineistoista lasketaan vastaava c 2 -testisuureen arvo kuin alkuperäisestäkin ainestosta. Jos esimerkiksi alkuperäinen c 2 -arvo assosiaatiolle on 6.63 (p = 0.01, kun vapausasteet = 1) ja c 2 -arvo 6.63 saavutetaan tai ylittyy kahdessakymmenessä keinotekoisessa aineistossa tuhannesta, simulaation perusteella korjattu P = Simulaatiot eivät rajoitu tulosten merkitsevyyden arvioinnissa vain assosiaatiohin vaan soveltuvat monilla eri menetelmillä saatujen tulosten arviointiin. Ehdokasgeenitutkimuksiin perehtymistä vaikeuttaa se, että analyysimenetelmiä ja käytössä olevia ohjelmapaketteja on monia. Assosiaation rinnalla käytetään mm. kytkentään ja kytkentäepätasapainoon perustuvia menetelmiä. Ohjelma voi analysoida sairastuneita sisaruspareja tai kokonaisia sukupuita, käyttää tai olla käyttämättä periytymismallia ja analysoida dikotomisia tai jatkuvia muuttujia. Alan tutkijoistakin useimmat ovat perehtyneet yksityiskohtaisesti vain muutamaan ohjelmaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että alkuperäiset lukumäärät, joista merkitsevyydet on laskettu, ovat näkyvissä artikkelissa, jotta lukija voi omien kokemuksiensa perusteella arvioida tuloksen merkitsevyyttä. Paras vaihtoehto on, jos tutkimusryhmä antaa artikkelin lisäksi koko aineistonsa kaikkien analysoitavaksi esimerkiksi Internetin kautta. Suoma T. Laitinen ym.
7 laisen astmatutkimuksen yksityiskohdat löytyvät osoitteesta Tilastollisesta merkitsevyydestä biologiseen merkitsevyyteen Vaikka edellä mainitut kriteerit täyttyvät, saattaa heikohkoa assosiaatiota olla vaikea tulkita biologisesti merkitseväksi havainnoksi. Lisävahvistusta saadaan, jos löydös voidaan varmistaa esimerkiksi toisessa, riippumattomassa aineistossa eri väestössä. Lopullinen varmuus kuitenkin saadaan vain tutkimalla, onko todetulla emäsmuutoksella merkitystä geenin toiminnan kannalta. Toiminnalliset jatkotutkimukset riippuvat paljolti tutkittavan geenin luonteesta ja siitä, miten paljon sen tehtävästä jo tiedetään. Ensin tulee varmistaa, että geeni ilmentyy tutkittavan taudin kannalta mielekkäissä kudoksissa. Ilmentymistä sairaassa ja terveessä kudoksessa voidaan tutkia joko RNA- tai proteiinitasolla. Tutkimusasetelmaa on mahdollista kohdentaa jakamalla sairaat genotyypin mukaan kahteen ryhmään. Apuna voidaan käytää in vivo (siirto- tai poistogeeninen hiiri) tai in vitro -mallia (solujen transfektiota). Alleelispesifistä proteiinia voidaan myös tuottaa ja tutkia solumalleissa. Lopuksi Monitekijäisten sairauksien periytyvyyden tutkimus on tähän asti tuottanut enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, mutta alan kehitys on nopeaa, ja uusiin haasteisiin voivat vastata vain tutkimusryhmät, joilla on valmiina laaja, kliinisesti hyvin karakterisoitu tutkimusaineisto, tutkittavan väestön populaatiohistorian hyvä tuntemus, toimiva laboratorio sekä kapasiteettia hallita ja analysoida suuria tietomääriä. Koko tämän koneiston pystyttämisessä ja taitotiedon hankkimisessa ehdokasgeenitutkimuksella on ollut tärkeä merkitys. Uusi, kattava tieto geenien monimuotoisuudesta kokonaisessa geeniperheessä tai signaalinvälittäjäketjuissa säilyttänee sairauden patogeneesin pohjalta määritettyjen ehdokasgeenien aseman niiden ehdokkaiden rinnalla, jotka löydetään koko genomin kattavissa hauissa kromosomaalisen sijaintinsa perusteella. Kirjallisuutta Daniels SE, Bhattacharrya S, James A, ym. A genome-wide search for quantitative trait loci underlying asthma. Nature 1996;383: Cargill M, Altshuler D, Ireland J, ym. Characterization of single-nucleotide polymorphisms in coding regions of human genes. Nature Genet 1999;22: The Collaborative Study on the Genetics of Asthma. A genome-wide search for asthma susceptibility loci in ethnically diverse populations. Nature Genet 1997;15: Laitinen T, Kauppi P, Ingatius J, ym. Genetic control of serum IgE levels and asthma: Linkage and linkage disequilibrium studies in an isolated population. Hum Mol Genet 1997;6: Laitinen T, Räsänen M, Kaprio J, ym. Importance of genetic factors in adolescent asthma a population based twin-family study. Am J Resp Crit Care Med 1998;157: Lander ES, Schork N. Genetic dissection of complex traits. Science 1994; 265: Liu L, Forsell C, Lilius L, ym. Allelic association but only weak evidence for linkage to the apolipoprotein E locus in late-onset Swedish Alzheimer families. Am J Med Genet 1996;67: Nature Genetics. Freely associating. Nature Genet 1999;22:1 2. Nieminen MM, Kaprio J, Koskenvuo M. A population-based study of bronchial asthma in adult twin pairs. Chest 1991;100:70 5. Ober C, Cox NJ, Abney M, ym. Genome-wide search for asthma susceptibility loci in a founder population. Hum Mol Genet 1998;7: Wjst M, Fischer G, Immervoll T, ym. A Genome-wide Search for Linkage to Asthma. Genomics 1999;58:1 8. TARJA LAITINEN, LT, tutkija tarja.laitinen@helsinki.fi Haartman-instituutti, lääketieteellisen genetiikan osasto PL 21, Helsingin yliopisto LAURI A. LAITINEN, professori, toimitusjohtaja lauri.laitinen@hus.fi PL 100, HUS JUHA KERE, professori juha.kere@helsinki.fi Suomen genomikeskus PL 21, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto, lääketieteellinen genetiikka Turku Astman ja atopian genetiikka miten ehdokasgeenitutkimuksien tuloksia tulkitaan? 1749
Biopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
LisätiedotGeenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto
Kytkentäanalyysin teoriaa Pyritään selvittämään tiettyyn ominaisuuteen vaikuttavien eenien paikka enomissa Perustavoite: löytää markkerilokus jonka alleelit ja tutkittava ominaisuus (esim. sairaus) periytyvät
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä
LisätiedotPerinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere
Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotS Laskennallinen systeemibiologia
S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotGeneettisen tutkimustiedon
Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotHarvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä
Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Helena Kääriäinen Perinnöllisyyslääkäri Tutkimusprofessori 19.10.2018 Geenitiedosta genomitietoon / Helena Kääriäinen 1 Sidonnaisuudet
LisätiedotGenomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus
Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä
LisätiedotSymbioosi 2 VASTAUKSET
Luku 13 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Termit Vastaus: a= sukusolut b= genotyyppi c= F2-polvi d= F1-polvi e= P-polvi 2. Termien erot a. Fenotyyppi ja genotyyppi Vastaus: fenotyyppi on yksilön ilmiasu, genotyyppi
LisätiedotX-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395
12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)
LisätiedotKymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?
Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
LisätiedotKEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS
KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotJokaisesta sairausgeenistä saa lisätietoa klikkaamalla kyseisen sairauden kohtaa ohjelmassa.
Genoscoopper julkaisi MyCatDNA-testin 13.06.2018. MyCatDNA-testi voidaan ottaa niin rodullisesta kuin roduttomasta kissasta ja kaiken ikäisistä kissoista. Testi tarkistaa jokaisesta kissasta yli 40 eri
LisätiedotVoidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?
Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen
Lisätiedotmåndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda
GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia
LisätiedotSelkäydinneste vai geenitutkimus?
Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan
LisätiedotIhmisten erilaisuuden geneettinen perusta
hmisten erilaisuuden geneettinen perusta etter ortin hmisen genomin tutkimus on astunut uuteen vaiheeseen kun on alettu tutkia ihmisen geneettisen monimuotoisuuden määrää ja laatua. seita tätä tutkimushanketta
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotYleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys
Yleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys Markus Perola, LT, geneettisen epidemiologian tutkimusprofessori THL, KATO, GETY markus.perola@thl.fi Määritelmiä L3/13.9.2012
LisätiedotRintasyövän perinnöllisyys
Lääketieteellisen genetiikan kurssi 17.9.2012 Rintasyövän perinnöllisyys Perinnöllinen syöpäalttius - esimerkkinä rintasyöpä Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri Genetiikan vastuuyksikköryhmä/huslab/hus
LisätiedotTilastollinen päättely genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissä. Matti Pirinen
Tilastollinen päättely genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissä Matti Pirinen Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) Helsingin Yliopisto 17.2.2015 Tilastollisen päättelyn kurssi Kumpula Sisältö
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotPerinnöllisyys. Enni Kaltiainen
Perinnöllisyys Enni Kaltiainen Tällä tunnilla: - Lyhyt kertaus genetiikasta - Meioosi - Perinnöllisyyden perusteet - Risteytystehtävät h"p://files.ko-sivukone.com/refluksi.ko-sivukone.com/j0284919.jpg Kertausta
LisätiedotParkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.
1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla
LisätiedotYleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys
Yleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys Markus Perola, LT, geneettisen epidemiologian tutkimusprofessori THL, KATO, GETY markus.perola@thl.fi Määritelmiä L3/28.8.2013
LisätiedotGeenitutkimuksista. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Geenitutkimuksista Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; Huhtikuussa 2008 Tätä työtä
LisätiedotKemijoen Sihtuunan ja Rautuojan taimenten geneettinen analyysi Jarmo Koskiniemi, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto
21.12.2018 Kemijoen Sihtuunan ja Rautuojan taimenten geneettinen analyysi Jarmo Koskiniemi, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto Näytteet Jarmo Huhtala toimitti syksyllä 2018 Helsingin yliopiston
Lisätiedota. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.
1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien
LisätiedotHammaslääketiede Perinnöllisten tautien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta
Hammaslääketiede Perinnöllisten tautien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta Ryhmäopetus 22.11.2012 Irma Järvelä Ihmisen kromosomisto: 46 kromosomiparia, joista kaksi sukupuolen määräävää: Naiset 46,
LisätiedotPotilasopas. 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu?
12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu? ei halua, että hänen näytettään käytetään näihin tarkoituksiin. Kuten muutkin lääketieteelliset näytteet, DNA katsotaan osaksi potilaan potilasasiakirjoja, joten
LisätiedotSÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET
8 SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET Sisko Salomaa SISÄLLYSLUETTELO 8.1 Ihmisen perinnölliset sairaudet... 122 8.2 Perinnöllisten sairauksien taustailmaantuvuus... 125 8.3 Perinnöllisen riskin arviointi...
LisätiedotMatemaatikot ja tilastotieteilijät
Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat
LisätiedotDNA testit sukututkimuksessa
DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =
LisätiedotTietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?
Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta
LisätiedotPopulaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto
Populaatiosimulaattori Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto Kromosomit Ihmisen perimä (genomi) on jakaantunut 23 kromosomipariin Jokaisen parin toinen kromosomi on peritty isältä
LisätiedotPia Soronen (FM, LK, väitellyt) 21.3.2013
Pia Soronen (FM, LK, väitellyt) 21.3.2013 Yleistä periytyvyydestä ja genetiikasta Miten perinnöllisyyttä tutkitaan Kytkentäanalyyseistä nykypäivään Tärkeimmät löydökset Ehdokasgeeni esimerkkejä Uudet GWAS
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotHuono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä?
Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Antti Latvala Sosiaalilääketieteen päivät 28.11.2012 Esityksen teemat Miksi ja miten huomioida geneettisten
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
LisätiedotMonitekijäisten tautien genetiikka
Juha Kere, Samuli Ripatti ja Markus Perola TEEMA: LEENA PELTONEN-PALOTIE Monitekijäisten tautien genetiikka Monitekijäisillä taudeilla tarkoitetaan sellaisia, paljolti tavallisia tauteja, joiden syntyyn
LisätiedotSELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA
SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan
LisätiedotNarkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit
LisätiedotHarjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi
Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen
LisätiedotPerimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)
Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle
LisätiedotNCL australiankarjakoirilla
NCL australiankarjakoirilla Yleistä NCL-ryhmään kuuluvat sairaudet ovat kuolemaan johtavia, yleensä resessiivisesti periytyviä sairauksia. Niissä mutaatiosta johtuva geenivirhe aiheuttaa sen, että hermosoluihin
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotGeenitekniikan perusmenetelmät
Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa
LisätiedotKansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen
Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja
LisätiedotTiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta
Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista
LisätiedotKTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita
KTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 19.11.2008 27.11.2008 1 Suomen vahvuudet Korkeatasoinen ja tasa-arvoinen terveydenhuolto Väestön suhtautuminen tutkimukseen ja tulosten
LisätiedotHarvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä
Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Helena Kääriäinen Perinnöllisyyslääkäri Tutkimusprofessori 5.4.2019 Geenitiedosta genomitietoon / Helena Kääriäinen 1 Sidonnaisuudet THL
LisätiedotDNA sukututkimuksen tukena
Järvenpää 12,2,2019 Teuvo Ikonen teuvo.ikonen@welho.com DNA sukututkimuksen tukena DNA sukututkimuksessa (Peter Sjölund: Släktforska med DNA) tiesitkö, että olet kävelevä sukukirja? on kuin lukisit kirjaa
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotIII Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotPeriytyvyys ja sen matematiikka
Periytyvyys ja sen matematiikka 30.7.2001 Katariina Mäki MMM,tutkija Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede katariina.maki@animal.helsinki.fi Jalostuksen tavoitteena
LisätiedotArkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä. OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit. Darwin-projekti. Johdanto
OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä 2 Darwin-projekti Darwin-projekti: Akatemian rahoitus 2009-2011 Arkkitehtuurisuunnittelu etsintäongelmana Geneettiset algoritmit
LisätiedotPERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto
PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA Robert Winqvist SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto PROFESSORILIITON SYYSSEMINAARI TUTKIMUSTA KAIKKIEN HYÖDYKSI
LisätiedotJos nyt on saatu havaintoarvot Ü ½ Ü Ò niin suurimman uskottavuuden
1.12.2006 1. Satunnaisjakauman tiheysfunktio on Ü µ Üe Ü, kun Ü ja kun Ü. Määritä parametrin estimaattori momenttimenetelmällä ja suurimman uskottavuuden menetelmällä. Ratkaisu: Jotta kyseessä todella
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
Lisätiedot¼ ¼ joten tulokset ovat muuttuneet ja nimenomaan huontontuneet eivätkä tulleet paremmiksi.
10.11.2006 1. Pituushyppääjä on edellisenä vuonna hypännyt keskimäärin tuloksen. Valmentaja poimii tämän vuoden harjoitusten yhteydessä tehdyistä muistiinpanoista satunnaisesti kymmenen harjoitushypyn
LisätiedotEnnakoivat Geenitutkimukset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
Ennakoivat Geenitutkimukset Tämän potilasoppaan on kehittänyt The Genetic Interest Group. Kääntänyt Tiina Lund-Aho. Toukokuussa 2009 Tätä työtä tuki EuroGentest, joka on Euroopan yhteisön tutkimuksen kuudennen
LisätiedotTerveyteen liittyvät geenitestit
Terveyteen liittyvät geenitestit Terveyteen liittyvät geenitestit Jokaisella meistä on vanhemmiltamme perittynä oma yksilöllinen geenivalikoimamme. Tämä geneettinen rakenteemme yhdessä erilaisten ympäristön
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
Lisätiedot1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj
1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut
LisätiedotMitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta?
Mitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta? Matti Uhari Lääkärin ammatin harjoittaminen Akateeminen ei pelkkä suorittaja Asiantuntija potilaalle lääketieteellisestä tiedosta Biologinen/luonnontieteellinen
LisätiedotSukukokous TERVETULOA! Järvisydän, Rantasalmi
Sukukokous 1.7.2017 TERVETULOA! Järvisydän, Rantasalmi Kansasten DNA-sukututkimus TAUSTAA Mitä on DNA-sukututkimus? Vahvistaa perinteisin sukututkimusmenetelmin saatuja tuloksia. Tutkitaan henkilön DNA-näytettä.
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotTESTITULOSTEN YHTEENVETO
TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa
LisätiedotMonitasomallit koulututkimuksessa
Metodifestivaali 9.5.009 Monitasomallit koulututkimuksessa Mitä ihmettä? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 009 1 Tilastollisten analyysien lähtökohta: Perusjoukolla on luonnollinen
LisätiedotTAPAUS-VERROKKITUTKIMUS
TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotMitä julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota?
Mitä julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota? -tasa-arvo, priorisointi ja eettinen näkökulma. Helena Kääriäinen Tutkimusprofessori 17.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esimerkki genomiikan ulkopuolelta:
LisätiedotHAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT
HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies
LisätiedotMonogeeniset sairaudet. Monogeeninen periytyminen. Perinnöllisten tautien prevalenssi. Monitekijäiset sairaudet. Dominantti vs.
Monogeeniset sairaudet Monogeeninen Pirkka-Pekka Laurila, LL Lääketieteellisen genetiikan osasto, HY Finnish Institute for Molecular Medicine, FIMM Mutaatio yhdessä geenissä riittävä aiheuttamaan sairauden
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotTavallisten tautien genetiikkaa
Perinnölliset taudit Tavallisten tautien genetiikkaa Yhden geenin sairaudet Monitekijäiset sairaudet Irma Järvelä Lääketieteellisen genetiikan osasto Helsingin yliopisto 2012 Ilmiasu Säätelevä geeni Alttiusgeeni
LisätiedotKEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS
KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS Koirilla esiintyy useita erilaisia perinnöllisiä sairauksia samalla tavalla kuin ihmisilläkin. Rotuhistoriasta johtuen perinnöllisten sairauksien yleisyys
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotTupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS
Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää
LisätiedotSymbioosi 2 TEHTÄVÄT
Luku 13 Symbioosi 2 TEHTÄVÄT 1. Yhdistä kaavioon oikealle paikalle a. P-polvi b. F 1 -polvi c. F 2 -polvi d. sukusolut e. genotyyppi 2. Miten seuraavat käsitteet eroavat toisistaan? a. Fenotyyppi ja genotyyppi
LisätiedotDNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen
DNA-testit sukututkimuksessa 28.11.2017 Keravan kirjasto Paula Päivinen Solu tuma kromosomit 23 paria DNA Tumassa olevat kromosomit periytyvät jälkeläisille puoliksi isältä ja äidiltä Y-kromosomi periytyy
LisätiedotMitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto
Mitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto Tutkimusaineistomme otantoja Hyödyt Ei tarvitse tutkia kaikkia Oikein tehty otanta mahdollistaa yleistämisen
LisätiedotGeenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta
Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta 19.10.2016 Metsätieteen päivä Outi Savolainen, Oulun yliopisto, Genetiikan ja fysiologian tutkimusyksikkö Käyttölisenssi: CC BY 4.0
LisätiedotMiten väestötutkimuksista ja biopankeista saadaan tietoa yksilöllisestä sairausriskistä?
Miten väestötutkimuksista ja biopankeista saadaan tietoa yksilöllisestä sairausriskistä? Markus Perola, LT, dosentti THL, KATO, Kansantautien geenien tutkimusyksikkö, kvantitatiivisen genetiikan ryhmä
LisätiedotBioteknologian perustyökaluja
Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin
LisätiedotLaboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät
Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti
LisätiedotSTUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä
KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten
LisätiedotNaudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus
Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja
Lisätiedot