Astman ja atopian genetiikka miten ehdokasgeenitutkimuksien tuloksia tulkitaan? Tarja Laitinen, Lauri A. Laitinen ja Juha Kere

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Astman ja atopian genetiikka miten ehdokasgeenitutkimuksien tuloksia tulkitaan? Tarja Laitinen, Lauri A. Laitinen ja Juha Kere"

Transkriptio

1 Genomi Astman ja atopian genetiikka miten ehdokasgeenitutkimuksien tuloksia tulkitaan? Tarja Laitinen, Lauri A. Laitinen ja Juha Kere Astman ja atopian genetiikaa käsittelevien julkaisujen määrä on viimeisten viiden vuoden aikana kasvanut useisiin satoihin. Suurimmassa osassa niissä julkaistuista tutkimuksista on verrattu jonkin sairauden patogeneesin pohjalta valittujen geenien monimuotoisuutta kyseistä sairautta potevissa ja verrokkeissa. Uusia ehdokasgeenejä on esitelty lyhyessä ajassa kymmeniä. Monia havaintoja ei kuitenkaan ole voitu toistaa myöhemmissä tutkimuksissa, mikä on aiheuttanut hämmennystä tutkijoiden keskuudessa ja vähentänyt koko tieteenalan uskottavuutta. Tilastollisesti ja biologisesti merkitsevän assosiaation ongelmaa pohdittiin genetiikan alan johtavan lehden Nature Geneticsin pääkirjoituksessa toukokuussa Ns. ehdokasgeenien alleeliassosiaatiotutkimuksista kertovien artikkelien todettiin olevan riski sekä lukijalle että julkaisevalle lehdelle, mutta toisaalta assosiaatiotutkimuksen arvo myös tunnustettiin ja hyviä tutkimuksia luvattiin julkaista vastakin. Julkaistaviksi valittavissa tutkimuksissa tullaan kiinnittämään huomiota erityisesti otoskokoon, assosiaation tilastolliseen merkitsevyyteen ja löydöksen biologiseen järkeenkäypyyteen. Alkuperäinen havainto tulee myös voida toistaa toisessa, riippumattomassa otoksessa. Monien Mendelin lakien mukaisesti periytyvien sairauksien geenivirhe on selvinnyt koko kromosomiston kattavan geenipaikannuksen avulla. Tämä on innoittanut tutkijoita aloittamaan myös tavallisten tautien molekyyligeneettisen tutkimuksen, vaikka tutkimusasetelmassa tarvitaankin kymmenien perheiden asemesta satoja. Suurien näytemäärien tutkimisen ja hallinnan ovat tehneet mahdolliseksi laboratoriomenetelmien automatisoiminen ja nopeasti kehittynyt tietotekniikka. Astman osalta koko genomin kattavia geenihakuja on julkaistu neljä (Daniels ym. 1996, The Collaborative Study on the Genetics of Asthma 1997, Ober ym. 1998, Wjist ym. 1999). Niistä vain yhdessä raportoitiin tilastollisesti merkitseviä löydöksiä kromosomeista 4q, 6p21, 7p15, 11q13, 13q ja 16q (Daniels ym. 1996). Vaikka jokaisella näistä alueista sijaitsee astman patogeneesin kannalta mielenkiintoisia geenejä, on hyvä muistaa, että kytkentäalueet ovat laajoja ja niistä kullekin mahtuu tunnettujen geenien lisäksi satoja tuntemattomia. Genomin tutkimuksen myötä tieto näistä geenialueista kasvaa nopeasti, mikä antaa uusia mahdollisuuksia jatkotutkimuksille. Suurin osa sadoista astmageenejä koskevista julkaisuista on vielä keskittynyt yksittäisten tunnettujen geenien monimuotoisuuteen ja sen merkitykseen sairauden puhkeamisessa (ns. ehdokasgeenitutkimukset). Julkaisut on koottu yhteen tietokantaan, johon voi helposti tutustua Internetin kautta (Asthma Gene Database cooke. gsf.de). Analyysimenetelmiä on useita (taulukko 1). Duodecim 2000; 116:

2 Taulukko 1. Paljon käytettyjä strategioita geenivaikutusten etsimiseksi tavallisissa taudeissa. Strategia Periaate Edut Haitat Kytkentäanalyysi Verrataan taudin periytymistä Tilastollisesti voimakas menetel- Tuottaa vääriä negatiivisia tuloksia, jos perheissä sellaisten DNA- mä, jos tauti selvästi periytyvä periytymismalli väärä tai geenejä merkkijaksojen periytymiseen, ja malli oikea useita joiden sijainti kromosomeissa Sukujen etsiminen työlästä tunnetaan Sisarus- tai muu Tutkitaan, onko sairailla sisa- Ei edellytä mitään etukäteis- Edellyttää yleensä melko suuria aisukulaisparianalyysi ruksilla jossain kohdassa tietoa periytymismallista neistoja, tilastollisesti heikko meneperimää satunnaista telmä useammin yhteisiä vanhem- Paikannustarkkuus huono milta perittyjä DNA-merkkijaksoja (sisaruksilla keskimäärin puolet perintötekijöistä on yhteisiä) Assosiaatioanalyysi Onko jokin DNA-merkki- Ei edellytä mitään etukäteis- Hyvin herkkä verrokkien valinta ominaisuus potilailla tietoa periytymismallista virheille, tuottaa vääriä positiivisia yleisempi kuin verrokeilla? tuloksia Tilastollisesti voima vaihtelee ja on heikko, jos testataan sokeasti lukuisia geenejä Eläinmallit Tutkitaan luonnollisen tai Aineiston kokoa helppo kas- Vastaavuus ihmisen tautien kanssa kokeellisen taudin perinnöl- vattaa tarpeen mukaan epävarma ja usein huono lisyyttä koe-eläimillä ja teh- Mahdollisuus kokeellisiin tautidään esim. kytkentäanalyysi malleihin Perheaineisto antaa vahvuutta ja mahdollisuuden monipuoliseen perinnöllisyystutkimukseen. Suurten perheaineistojen kerääminen on kuitenkin työlästä ja kallista verrattuna yksittäisten potilaisnäytteiden keruuseen. Kustannustekijät ja assosiaatiotutkimuksen tilastollisen analyysin näennäinen yksinkertaisuus ovat tehneet ne ehdokasgeenitutkimuksessa hyvin suosituiksi. Assosiaatiotutkimuksella saattaa olla myös etuja totunnaiseen kytkentäanalyysiin nähden, kuten ApoE*4-alleeliassosiaatio Alzheimerin tautiin osoitti (Liu ym. 1996). Jos tutkittava sairaus on hyvin tavallinen, kuten astma (esiintyvyys 5 15 %) ja IgE-välitteiset allergiat (esiintyvyys %), on mahdollista, että samankin perheen jäsenten sairastuminen johtuu eri geeneistä (sairauden fenokopiot). Samoin alttiusalleelin vähäinen penetranssi (kaikki alttiusalleelin kantajat eivät sairastu) heikentää kytkentäanalyysin voimaa. Assosiaatiotutkimuksella voi olla erityisasema eristyneissä väestöissä, joissa geeniperimä on tavallista homogeenisempi ja taudin puhkemiseen vaikuttavien alttiusgeenien määrä pienempi. Vasta viime aikoina on tunnetuista geeneistä alettu etsiä järjestelmällisesti monimuotoisuutta. Aluksi ehdokasgeenitutkimuksessa jouduttiin turvautumaan tutkittavan geenin lähellä esiintyviin monimuotoisiin geenimerkkeihin. Niiden alleelitaajuuksia analysoitiin sairastuneilta ja verrattiin verrokkien taajuuksiin olettaen, että geenimerkkien monimuotoisuus tunnistaisi alttiuskromosomin. Geenimerkkien paikantaminen suhteessa tutkittavaan geeniin oli monesti epätarkkaa. Genomitutkimuksen myötä geenien ja geenimerkkien sijainti tunnetaan koko ajan paremmin. Tavallisten kansantautien ei uskota puhkeavan sellaisten geenivirheiden seurauksena, joissa toiminnallista proteenia ei synny lainkaan (esim. geenin deleetiot, lukukehyksen muutokset). Jo yksikin emäsmuutos DNA-molekyylissä (pistepolymorfia) voi aiheuttaa koodattavan proteiinin kolmiulotteisessa rakenteessa merkitseviä muutoksia, varsinkin jos aminohappo korvautuu biokemiallisilta ominaisuuksiltaan erilaisella aminohapolla tai muutos sijaitsee proteiinin toiminnan kannalta keskeisellä alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että sairastuneellakin geeni koodaa 1744 T. Laitinen ym.

3 toimivaa proteiinia mutta toiminnallisesti erilaista verrattuna väestössä esiintyvän valta-alleelin koodaamaan proteiiniin (ns. alttiusalleeli tai toiminnallinen geenivariantti). Kullakin meistä arvellaan olevan emäseroa äidiltä ja isältä perittyjen geenien koodaavien alueiden välillä (alle yksi heterotsygoottinen emäspari geeniä kohti) (Cargill ym. 1999). Osa niistä ei muuta geenin tuottaman proteiinin rakennetta lainkaan (silent polymorphism), osa ei aminohappopoikkeamasta huolimatta muuta proteiinin toimintaa ja osa muuttaa syntyvän proteiinin toimintaa, minkä seurauksena henkilö on alttiimpi sairastumaan. Koska kyseessä on pikemminkin toiminnallinen eroavaisuus kuin geenivirhe, ympäristötekijöillä ja geenien interaktioilla on suuri vaikutus sairauden puhkeamiseen. Tavallisten tautien alttiusalleelien merkitys sairauden puhkeamisessa on siis aina sidoksissa paikkaan ja aikaan, jossa tutkittavat elävät. Erot esimerkiksi ilmastollisissa olosuhteissa, ravinnossa, elintasossa, lapsuuden ajan infektiokirjossa tai rokotuskäytännössä voivat aiheuttaa todellista vaihtelua tutkittavien populaatioiden välillä. Tiedetään myös, että atooppisten sairauksien esiintyvyydet poikkeavat toisistaan niin, että ne ovat suurimmillaan anglosaksisissa maissa ja pienehköjä Pohjoismaissa. Tätä voivat osaltaan selittää geneettiset erot alttiusalleelien kirjossa ja taajuuksissa. Koska viime vuosina on julkaistu runsaasti nimenomaan assosiaatiotutkimuksia, joiden tulosten arvionti on osoittautunut puutteelliseksi tai jopa virheelliseksi, keskitymme tässä artikkelissa seikkoihin, joihin lukijan tulee kiinnittää huomiota arvioidessaan assosiaatiotutkimuksen tuloksen merkitsevyyttä. Monet tässä käsiteltävät seikat ovat tärkeitä myös muissa geenitutkimuksissa, joskin niiden painotuksessa voi olla eroa. Astman ja atopian ehdokasgeenejä Taulukossa 2 on luettelo geeneistä, joita on tutkittu joko assosiaatiota tai kytkentää käyttäen astmassa tai siihen vahvasti korreloituvissa ilmiöissä (veren suuri eosinofiliilipitoisuus, epäspesifinen bronkiaalinen hyperreaktiivisuus, seerumin suuri kokonais-ige-pitoisuus, allergiat ihotestien tai seerumin spefisten IgE-pitoisuuksien perusteella määritettyinä). Julkaistuja tutkimuksia on satoja ja vain harva niistä läpäisee tulosten ja niistä tehtyjen päätelmien kriittisen tarkastelun. Mikään luettelon geeneistä ei ole saavuttanut yhtä kiistatonta asemaa astman alttiusgeeninä kuin esimerkiksi ApoE*4 Alzheimerin taudissa, HLA-DR*3/4 tyypin 1 diabeteksessa, tai HLA-DQ*2 keliakiassa. Eniten tutkimuksia on julkaistu kromosomista 5q31, jossa sijaitsee useita allergiseen tulehdukseen vaikuttavia geenejä (taulukko 2). Genomiin ryväksinä sijoittuneiden geeniperheiden lisäksi mielenkiintoisia tutkimuskohteita ovat kokonaiset signaalinvälittäjäketjut. Interleukiini 4 (IL4), sen reseptori IL4RA tai STAT6-geenin (välittää tämän reseptorin aktivoitumista tumaan) poisto hiiren genomista aiheuttaa sen, että hiirelle ei kehity hengitysteiden eosinofiilista tulehdusta eikä IgEvastetta kananmunan valkuaiseen toistuvasta altistuksesta huolimatta. Vaikka eläinmallin perusteella voidaan olettaa, että IL4-viestinnällä on keskeinen merkitys atooppisen astman patogeneesissä, on edelleen epäselvää, esiintyykö ihmisellä näissä geeneissä toiminnallisia variantteja, jotka altistavat atooppisille sairauksille. Jotta jokin geeni voisi olla geneettinen säätelijä, on väestössä esiinnyttävä siitä erilaisia toiminallisia muotoja. Monomorfinen geeni eli geeni, jossa ei esiinny rakenteellista variaatiota yksilöiden välillä, ei voi toimia geneettisenä säätelijänä. Potilaiden valinta Assosiaatiotutkimus on altis erityisesti virheille potilasaineiston ja verrokkien valinnassa (taulukko 3). Monitekijäisten sairauksien diagnostiset kriteerit ovat harvoin täysin yksiselitteiset ja ovat usein muotoutuneet hoidollisista lähtökohdista. Molekyyligeneettisestä näkökulmasta katsottuna potilaiden fenotyypityksen tärkein kriteeri on löytää ne perheet tai potilaat, joissa sama geeni tai samat geenit ovat tärkeitä taudin puhkeamisen kannalta. Yleisimmin tämä ongelma on pyritty ratkaisemaan rajaamalla potilaiden fenotyyppi mahdollisimman kapeaksi tai tutkimalla jotain astmaan vahvasti assosioituvaa mitatta- Astman ja atopian genetiikka miten ehdokasgeenitutkimuksien tuloksia tulkitaan? 1745

4 Taulukko 2. Geenejä, joiden monimuotoisuutta on tutkittu atooppisissa sairauksissa alleeliassosiaation tai kytkennän keinoin. Koska geeneillä on monia nimiä, taulukkoon on lisätty Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM) -tietokannan numero (www.ncbi.nlm.nih.gov/omim), jonka avulla voi saada päivitettyä tietoa kunkin geenin nimistä, rakenteesta, monimuotoisuudesta ja mahdollisista tautikytkennöistä sekä tärkeimmistä julkaisuista. Geenin englanninkielinen nimi Lyhenne OMIM-numero Sijainti Arachidonate 5-Lipoxygenase ALOX Interleukin 10 IL q31 Clara Cell-Specific 16 kd Protein CC q12.3-q13.1 Fc Fragment of IgE High Affinity Receptor, β subunit FCER1B q13 γ-interferon IFNG q14 Neuronal nitric oxide synthase NOS q24 Endotelin B Receptor EDNRB q22 α-1-antitrypsin AAT 14q Mast cell chymase MCC q11 T Cell Antigen Receptor, a subunit TCRA q11.2 α-1-antichymotrypsin AACT q32.1 Sialophorin, Leukosialin CD p11.2 Interleukin 4 Receptor, α subunit IL4RA p Eotaxin SCYA q21 Angiotensin-converting enzyme ACE 17q23 Fc Fragment of IgE Low Affinity Receptor CD23, FCER p13.3 Complement component 3 C ptr Transforming Growth Factor, β1 subunit TGF-B q13.1-q13.3 Fibroblast Growth factor 1 FGF q31 Interleukin 13 IL q31 Interleukin 9 IL q31.1 Granulocyte-Macrophage Colony-Stimulating Factor GM-CSF q31.1 Interferon Regulatory Factor 1 IRF q31.1 Interleukin 3 IL q31.1 Interleukin 4 IL q31.1 Interleukin 5 IL q31.1 Platelet-Derived Growth Factor Receptor, β subunit PDGFRB q31-32 Monocyte Differentation Antigen CD q31-33 β2- Adrenergic Receptor ADRB q32-34 Leukotriene C4 synthase LTC4S q35 Transporter antigen peptides gene TAP p Human Leukocyte Antigen A HLA-A p21.3 Human Leukocyte Antigen B HLA-B p21.3 Human Leuckocyte Antigen DR1, β subunit HLA-DRB p21.3 Tumor Necrosis Factor A TNFA p21.3 Cystic Fibrosis Transmembrane Conductance Regulator CFTR q31.2 T Cell Antigen Receptor, β subunit TCRB q35 Interleukin 9 Receptor, α subunit IL9RA Xq28/Y12 vaa suuretta, kuten seerumin IgE-pitoisuutta taikka metakoliini- tai histamiini-altistuksen PD 15 -arvoja. On todennäköistä, että koko maailman väestössä ehkä kymmenet eri geenit ovat tärkeitä astman puhkeamisen kannalta. Eri populaatioissa, perheissä ja yksilöissä alttiusgeenien kirjo vaihtelee, ja yksilötasolla niistä vain murto-osa riittää aiheuttamaan sairauden puhkeamisen. Laskelmilla, jotka perustuvat astman yleisyyteen väestössä, astman periytymiseen perheissä sekä eroihin monotsygoottisten ja ditsygoottisten kaksosparien sairastuvuudessa, voidaan astman periytyminen mallintaa jopa yhden pääasiallisen alttiusgeenin avulla; muut lokukset lisäävät riskiä enää suhteellisen vähän (Mannila ym., julkaisematon havainto) T. Laitinen ym.

5 Taulukko 3. Seikkoja, joihin tulee kiinnittää huomiota arvioitaessa raportoidun alleeliassosiaation merkitystä sairauden puhkeamisessa. Potilaiden valinta Yhtenäiset kliiniset kriteerit Subfenotyypit Dikotomiset vs jatkuvat muuttujat Lisäkriteerit (esim. sairautta todettu 1. asteen sukulaisilla, varhainen sairastuminen) Verrokkien valinta Väestöverrokit (fenotyyppi tunnettu tai tuntematon) Perheverrokit (fenotyyppi tunnettu tai tuntematon) Assosiaation tilastollisen merkitsevyys Analyysimenetelmän valinta Tuloksen tilastollisen merkitsevyyden testaus Moninkertaisen testauksen ongelmat Empiiriset menetelmät tilastollisen merkitsevyyden testauksessa (simulaatiot) Tutkimuksen toisto alkuperäisestä otoksesta riippumattomassa aineistossa Assosiaation varmistaminen esim. eri populaatiossa Tutkimuksen voiman testaus Tutkittavan lokuksen pienin sairastavuuteen kohdistuva vaikutus, joka vielä voidaan todeta kyseisessä aineistossa käytetyillä menetelmillä Tutkittavan lokuksen suurin sairastavuuteen kohdistuva vaikutus, joka vielä voidaan sulkea pois kyseisessä aineistossa käytetyillä menetelmillä Assosiaation biologinen merkitys Ehdokasgeenin toiminnan tutkiminen kohde-elimessä in vitro ja in vivo -menetelmin Alttiusalleelin vs valta-alleelin toiminnalliset erot Vaikka luotettava ja yhtenäinen diagnostiikka on koko geneettisen tutkimuksen kulmakivi, ei tiedetä, kuinka hyvin monitekijäisten sairauksien fenotyyppi korreloi potilaan genotyyppiin. Mendelin lakien mukaan periytyvistä sairauksista tiedetään, että taudin ilmiasu voi vaihdella paljon, vaikka kyseessä olisi vain yhden geenin sama mutaatio (esim. Marfanin oireyhtymän tai neurofibromatoosin vaikeusaste ja elinkomplikaatiot sisaruksilla). Sairauden ilmiasu voi vaihdella vieläkin rajummin, kun kyseessä on saman geenin kaksi eri mutaatiota. Esimerkkinä tästä on CFTR-geeni, jonka mutaatiot aiheuttavat vaihtelevan kirjon sairauksia vaikeasti invalidisoivasta kystisestä fibroosista lapsettomuuteen, joka miehellä voi johtua siemenjohtimen molemminpuolisesta puutoksesta. Astmassa taudinkuvaa muovaavia tekijöitä tunnetaan monia, esimerkiksi ammatilliset altistukset, tupakointi, lihavuus ja huono hoitomyöntyvyys. Sellaiset seikat kuin varhainen sairastuminen, poikkeava taudinkuva tai se, että suvussa on useita sairastuneita, voivat joissain tilanteissa olla parempia merkkejä geenitutkimuksiin soveltuvista potilaista kuin hyvin ahtaasti rajattu kliininen taudinkuva (Lander ja Schork 1994). Astmaa tutkittaessa tästä on saatu kokemusta suomalaisilla kaksosilla. Geneettisen komponentin merkitys sairastuvuudessa on havaittu aikuisastmaatikoilla (kaikki yli 28-vuotiaat) selvästi pienemmäksi (35 40 %) kuin 16-vuotiaiden kaksosten ikäkohortissa (65 79 %) (Nieminen ym. 1991, Laitinen ym. 1998). Verrattaessa nuoria astmaatikkoja, joiden vanhemmilla oli todettu astma, sellaisiin nuoriin, joiden vanhemmat olivat oireettomia, geneettisten tekijöiden todettiin selittävän sairauden syntyä ympäristötekijöitä merkitsevämmin (87 vs 57 %). Verrokkien valinta Assosiaatiotutkimus on mielekäs vain silloin, kun verrokit eivät eroa geneettiseltä alkuperältään potilaista. Jos väestöpohjaisten verrokkien fenotyyppiä ei tunneta ja jos alttiusalleelin penetraatio on vähäinen (alle 50 % alleelin kantajista sairastuu), assosiaatio laimenee. Tutkimuksen voima lisääntyy, jos verrokit voidaan valita oireettomien joukosta. Astman tai astman kaltaisten oireiden pois sulkeminen voi olla vaikeaa ja vaatii usein vielä perusteellisemman tutkimuksen kuin niiden toteaminen. Astmaan voi sairastua myös myöhemmällä iällä, mutta tapaus-verrokkiasetelma on suositeltava sairauden luonteen mukaan. Helpointa se on toteuttaa synnynnäisissä tai lapsuuden aikana puhkeavissa sairauksissa (esim. huuli-suulakihalkio tai lukihäiriö). Valitsemalla perhepohjaiset verrokit voidaan minimoida perheen yhteisten ympäristötekijöiden vaikutus sairauden synnyssä. Tällöin verrataan perheen sairailla esiintyviä kromosomeja vain terveillä esiintyviin, esimerkiksi oireettomien vanhempien sairaalle lapselle periytyneitä kromosomeja niihin, joita lapsi ei ole perinyt. Astman ja atopian genetiikka miten ehdokasgeenitutkimuksien tuloksia tulkitaan? 1747

6 Otoskoko ja tutkimuksen voiman mittaaminen Koska astmassa, kuten muissakin monitekijäisissä sairauksissa, alttiusalleeleilla on luultavasti vähäinen penetranssi ja tutkittavissa paljon fenokopiota, tarvitaan laajoja aineistoja, jotta saadaan esiin lokus, joka lisää alttiutta sairastua 2 5-kertaiseksi verrattuna niihin, joilla alttiusalleelia ei ole. Tämän vuoksi on tärkeää jo tutkimusta suunnitellessa laskea tutkimusasetelman voimaa. Kun otoskoko on valittu, tutkijan tulisi pystyä vastaamaan kysymyksiin, mikä on tutkittavan lokuksen pienin vaikutus sairastuvuuteen, joka aineistolla kyetään havaitsemaan, kun otetaan huomioon käytettävien geenimerkkien informatiivisuus, tutkimusperheiden rakenteet, alttiusalleelin penetranssi ja niiden potilaiden osuus, joilla kyseinen lokus vaikuttaa sairauden puhkeamiseen. Silloinkin kun tutkimustulos jää negatiiviseksi, tulisi pystyä selvittämään tutkittavan lokuksen suurin vaikutus, joka tutkimuksella pystyttiin sulkemaan pois. Otoskokoa voitaisiin suurentaa ratkaisevasti yhdistämällä usean tutkimusryhmän tulokset. Meta-analyysit kuitenkin vaativat saumatonta yhteistyötä tutkijaryhmien välillä ja myös fenotyypiltään ja perherakenteiltaan vertailukelpoisia aineistoja. Tämä on käytännössä usein iso ongelma, kun tutkimustuloksia yritetään yhdistää jälkikäteen. Näytteiden keruu on työlästä ja kallista, minkä vuoksi keruuseen yhdistetään muitakin tutkimushankkeita. Näin hankkeet saavat paikallista väritystä tutkijoiden mielenkiinnon mukaan, mikä kuitenkin vaikeuttaa kansainvälistä yhteistyötä. Löydöksen merkitsevyyden testaus Potilaiden ja verrokkien valinnan tärkeys on hyvin tutkijoiden tiedossa; tulosten merkitsevyyden tulkinta hallitaan huonommin. Assosiaation merkitsevyyttä testataan usein sinällään käyttökelpoisella χ 2 -testillä. Yksinkertaisimmillaan testissä mitataan, poikkeavatko kaksi kokeellista jakaumaa (potilaat ja verrokit) toisistaan jonkin ominaisuuden (tutkittavan polymorfian) suhteen. Merkitsevyyden määrityksessä joudutaan kuitenkin usein ongelmalliseen tilanteeseen moninkertaisen testauksen vuoksi (monta tutkittavaa fenotyyppiä, useita geenimerkkejä ja geenimerkeissä useita alleeleja). Tätä on pyritty totunnaisesti korjaamaan kertomalla χ 2 -testin antama p:n arvo testien lukumäärällä (Bonferronin korjaus). Toisistaan riippumattomien testien lukumäärää ei geneettisissä tutkimuksissa ole helppo määrittää (toisiinsa kytkeytyvät geenit eivät aina täytä riippumattomuuden ehtoa), ja kaikkien testien lukumäärällä korjaaminen saattaa johtaa liian konservatiiviseen tulkintaan. Nominaalisen p-arvon merkitsevyyden testauksessa simulaatiot ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi (Laitinen ym. 1997). Niissä kromosomien tautistatus satunnaistetaan toistamalla satunnaistaminen satoja tai tuhansia kertoja tietokoneen avulla. Näin tuotetuissa keinotekoisissa aineistoissa havaitut assosiaatiot ovat puhtaasti sattumaa. Kustakin aineistoista lasketaan vastaava c 2 -testisuureen arvo kuin alkuperäisestäkin ainestosta. Jos esimerkiksi alkuperäinen c 2 -arvo assosiaatiolle on 6.63 (p = 0.01, kun vapausasteet = 1) ja c 2 -arvo 6.63 saavutetaan tai ylittyy kahdessakymmenessä keinotekoisessa aineistossa tuhannesta, simulaation perusteella korjattu P = Simulaatiot eivät rajoitu tulosten merkitsevyyden arvioinnissa vain assosiaatiohin vaan soveltuvat monilla eri menetelmillä saatujen tulosten arviointiin. Ehdokasgeenitutkimuksiin perehtymistä vaikeuttaa se, että analyysimenetelmiä ja käytössä olevia ohjelmapaketteja on monia. Assosiaation rinnalla käytetään mm. kytkentään ja kytkentäepätasapainoon perustuvia menetelmiä. Ohjelma voi analysoida sairastuneita sisaruspareja tai kokonaisia sukupuita, käyttää tai olla käyttämättä periytymismallia ja analysoida dikotomisia tai jatkuvia muuttujia. Alan tutkijoistakin useimmat ovat perehtyneet yksityiskohtaisesti vain muutamaan ohjelmaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että alkuperäiset lukumäärät, joista merkitsevyydet on laskettu, ovat näkyvissä artikkelissa, jotta lukija voi omien kokemuksiensa perusteella arvioida tuloksen merkitsevyyttä. Paras vaihtoehto on, jos tutkimusryhmä antaa artikkelin lisäksi koko aineistonsa kaikkien analysoitavaksi esimerkiksi Internetin kautta. Suoma T. Laitinen ym.

7 laisen astmatutkimuksen yksityiskohdat löytyvät osoitteesta Tilastollisesta merkitsevyydestä biologiseen merkitsevyyteen Vaikka edellä mainitut kriteerit täyttyvät, saattaa heikohkoa assosiaatiota olla vaikea tulkita biologisesti merkitseväksi havainnoksi. Lisävahvistusta saadaan, jos löydös voidaan varmistaa esimerkiksi toisessa, riippumattomassa aineistossa eri väestössä. Lopullinen varmuus kuitenkin saadaan vain tutkimalla, onko todetulla emäsmuutoksella merkitystä geenin toiminnan kannalta. Toiminnalliset jatkotutkimukset riippuvat paljolti tutkittavan geenin luonteesta ja siitä, miten paljon sen tehtävästä jo tiedetään. Ensin tulee varmistaa, että geeni ilmentyy tutkittavan taudin kannalta mielekkäissä kudoksissa. Ilmentymistä sairaassa ja terveessä kudoksessa voidaan tutkia joko RNA- tai proteiinitasolla. Tutkimusasetelmaa on mahdollista kohdentaa jakamalla sairaat genotyypin mukaan kahteen ryhmään. Apuna voidaan käytää in vivo (siirto- tai poistogeeninen hiiri) tai in vitro -mallia (solujen transfektiota). Alleelispesifistä proteiinia voidaan myös tuottaa ja tutkia solumalleissa. Lopuksi Monitekijäisten sairauksien periytyvyyden tutkimus on tähän asti tuottanut enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, mutta alan kehitys on nopeaa, ja uusiin haasteisiin voivat vastata vain tutkimusryhmät, joilla on valmiina laaja, kliinisesti hyvin karakterisoitu tutkimusaineisto, tutkittavan väestön populaatiohistorian hyvä tuntemus, toimiva laboratorio sekä kapasiteettia hallita ja analysoida suuria tietomääriä. Koko tämän koneiston pystyttämisessä ja taitotiedon hankkimisessa ehdokasgeenitutkimuksella on ollut tärkeä merkitys. Uusi, kattava tieto geenien monimuotoisuudesta kokonaisessa geeniperheessä tai signaalinvälittäjäketjuissa säilyttänee sairauden patogeneesin pohjalta määritettyjen ehdokasgeenien aseman niiden ehdokkaiden rinnalla, jotka löydetään koko genomin kattavissa hauissa kromosomaalisen sijaintinsa perusteella. Kirjallisuutta Daniels SE, Bhattacharrya S, James A, ym. A genome-wide search for quantitative trait loci underlying asthma. Nature 1996;383: Cargill M, Altshuler D, Ireland J, ym. Characterization of single-nucleotide polymorphisms in coding regions of human genes. Nature Genet 1999;22: The Collaborative Study on the Genetics of Asthma. A genome-wide search for asthma susceptibility loci in ethnically diverse populations. Nature Genet 1997;15: Laitinen T, Kauppi P, Ingatius J, ym. Genetic control of serum IgE levels and asthma: Linkage and linkage disequilibrium studies in an isolated population. Hum Mol Genet 1997;6: Laitinen T, Räsänen M, Kaprio J, ym. Importance of genetic factors in adolescent asthma a population based twin-family study. Am J Resp Crit Care Med 1998;157: Lander ES, Schork N. Genetic dissection of complex traits. Science 1994; 265: Liu L, Forsell C, Lilius L, ym. Allelic association but only weak evidence for linkage to the apolipoprotein E locus in late-onset Swedish Alzheimer families. Am J Med Genet 1996;67: Nature Genetics. Freely associating. Nature Genet 1999;22:1 2. Nieminen MM, Kaprio J, Koskenvuo M. A population-based study of bronchial asthma in adult twin pairs. Chest 1991;100:70 5. Ober C, Cox NJ, Abney M, ym. Genome-wide search for asthma susceptibility loci in a founder population. Hum Mol Genet 1998;7: Wjst M, Fischer G, Immervoll T, ym. A Genome-wide Search for Linkage to Asthma. Genomics 1999;58:1 8. TARJA LAITINEN, LT, tutkija Haartman-instituutti, lääketieteellisen genetiikan osasto PL 21, Helsingin yliopisto LAURI A. LAITINEN, professori, toimitusjohtaja PL 100, HUS JUHA KERE, professori Suomen genomikeskus PL 21, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto, lääketieteellinen genetiikka Turku Astman ja atopian genetiikka miten ehdokasgeenitutkimuksien tuloksia tulkitaan? 1749

Biopankit miksi ja millä ehdoilla?

Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine

Lisätiedot

Geenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto

Geenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto Kytkentäanalyysin teoriaa Pyritään selvittämään tiettyyn ominaisuuteen vaikuttavien eenien paikka enomissa Perustavoite: löytää markkerilokus jonka alleelit ja tutkittava ominaisuus (esim. sairaus) periytyvät

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä

Lisätiedot

Symbioosi 2 VASTAUKSET

Symbioosi 2 VASTAUKSET Luku 13 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Termit Vastaus: a= sukusolut b= genotyyppi c= F2-polvi d= F1-polvi e= P-polvi 2. Termien erot a. Fenotyyppi ja genotyyppi Vastaus: fenotyyppi on yksilön ilmiasu, genotyyppi

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Ihmisten erilaisuuden geneettinen perusta

Ihmisten erilaisuuden geneettinen perusta hmisten erilaisuuden geneettinen perusta etter ortin hmisen genomin tutkimus on astunut uuteen vaiheeseen kun on alettu tutkia ihmisen geneettisen monimuotoisuuden määrää ja laatua. seita tätä tutkimushanketta

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

Yleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys

Yleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys Yleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys Markus Perola, LT, geneettisen epidemiologian tutkimusprofessori THL, KATO, GETY markus.perola@thl.fi Määritelmiä L3/13.9.2012

Lisätiedot

Rintasyövän perinnöllisyys

Rintasyövän perinnöllisyys Lääketieteellisen genetiikan kurssi 17.9.2012 Rintasyövän perinnöllisyys Perinnöllinen syöpäalttius - esimerkkinä rintasyöpä Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri Genetiikan vastuuyksikköryhmä/huslab/hus

Lisätiedot

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

Tilastollinen päättely genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissä. Matti Pirinen

Tilastollinen päättely genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissä. Matti Pirinen Tilastollinen päättely genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissä Matti Pirinen Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) Helsingin Yliopisto 17.2.2015 Tilastollisen päättelyn kurssi Kumpula Sisältö

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Yleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys

Yleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys Yleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys Markus Perola, LT, geneettisen epidemiologian tutkimusprofessori THL, KATO, GETY markus.perola@thl.fi Määritelmiä L3/28.8.2013

Lisätiedot

Geenitutkimuksista. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Geenitutkimuksista. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Geenitutkimuksista Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; Huhtikuussa 2008 Tätä työtä

Lisätiedot

Potilasopas. 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu?

Potilasopas. 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu? 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu? ei halua, että hänen näytettään käytetään näihin tarkoituksiin. Kuten muutkin lääketieteelliset näytteet, DNA katsotaan osaksi potilaan potilasasiakirjoja, joten

Lisätiedot

Hammaslääketiede Perinnöllisten tautien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta

Hammaslääketiede Perinnöllisten tautien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta Hammaslääketiede Perinnöllisten tautien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta Ryhmäopetus 22.11.2012 Irma Järvelä Ihmisen kromosomisto: 46 kromosomiparia, joista kaksi sukupuolen määräävää: Naiset 46,

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa. 1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla

Lisätiedot

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET 8 SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET Sisko Salomaa SISÄLLYSLUETTELO 8.1 Ihmisen perinnölliset sairaudet... 122 8.2 Perinnöllisten sairauksien taustailmaantuvuus... 125 8.3 Perinnöllisen riskin arviointi...

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

DNA testit sukututkimuksessa

DNA testit sukututkimuksessa DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =

Lisätiedot

Pia Soronen (FM, LK, väitellyt) 21.3.2013

Pia Soronen (FM, LK, väitellyt) 21.3.2013 Pia Soronen (FM, LK, väitellyt) 21.3.2013 Yleistä periytyvyydestä ja genetiikasta Miten perinnöllisyyttä tutkitaan Kytkentäanalyyseistä nykypäivään Tärkeimmät löydökset Ehdokasgeeni esimerkkejä Uudet GWAS

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä?

Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Antti Latvala Sosiaalilääketieteen päivät 28.11.2012 Esityksen teemat Miksi ja miten huomioida geneettisten

Lisätiedot

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto Populaatiosimulaattori Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto Kromosomit Ihmisen perimä (genomi) on jakaantunut 23 kromosomipariin Jokaisen parin toinen kromosomi on peritty isältä

Lisätiedot

NCL australiankarjakoirilla

NCL australiankarjakoirilla NCL australiankarjakoirilla Yleistä NCL-ryhmään kuuluvat sairaudet ovat kuolemaan johtavia, yleensä resessiivisesti periytyviä sairauksia. Niissä mutaatiosta johtuva geenivirhe aiheuttaa sen, että hermosoluihin

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Periytyvyys ja sen matematiikka

Periytyvyys ja sen matematiikka Periytyvyys ja sen matematiikka 30.7.2001 Katariina Mäki MMM,tutkija Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede katariina.maki@animal.helsinki.fi Jalostuksen tavoitteena

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja

Lisätiedot

PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto

PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA Robert Winqvist SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto PROFESSORILIITON SYYSSEMINAARI TUTKIMUSTA KAIKKIEN HYÖDYKSI

Lisätiedot

Terveyteen liittyvät geenitestit

Terveyteen liittyvät geenitestit Terveyteen liittyvät geenitestit Terveyteen liittyvät geenitestit Jokaisella meistä on vanhemmiltamme perittynä oma yksilöllinen geenivalikoimamme. Tämä geneettinen rakenteemme yhdessä erilaisten ympäristön

Lisätiedot

Ennakoivat Geenitutkimukset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Ennakoivat Geenitutkimukset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com Ennakoivat Geenitutkimukset Tämän potilasoppaan on kehittänyt The Genetic Interest Group. Kääntänyt Tiina Lund-Aho. Toukokuussa 2009 Tätä työtä tuki EuroGentest, joka on Euroopan yhteisön tutkimuksen kuudennen

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Kromosomimuutokset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com. Huhtikuussa 2008

Kromosomimuutokset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com. Huhtikuussa 2008 16 Kromosomimuutokset Huhtikuussa 2008 Tätä työtä tuki EuroGentest, joka on Euroopan yhteisön tutkimuksen kuudennen puiteohjelman rahoittama verkosto. Kääntänyt Tiina Lund-Aho yhteistyössä Väestöliiton

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

Mitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta?

Mitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta? Mitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta? Matti Uhari Lääkärin ammatin harjoittaminen Akateeminen ei pelkkä suorittaja Asiantuntija potilaalle lääketieteellisestä tiedosta Biologinen/luonnontieteellinen

Lisätiedot

Mitä julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota?

Mitä julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota? Mitä julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota? -tasa-arvo, priorisointi ja eettinen näkökulma. Helena Kääriäinen Tutkimusprofessori 17.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esimerkki genomiikan ulkopuolelta:

Lisätiedot

Monogeeniset sairaudet. Monogeeninen periytyminen. Perinnöllisten tautien prevalenssi. Monitekijäiset sairaudet. Dominantti vs.

Monogeeniset sairaudet. Monogeeninen periytyminen. Perinnöllisten tautien prevalenssi. Monitekijäiset sairaudet. Dominantti vs. Monogeeniset sairaudet Monogeeninen Pirkka-Pekka Laurila, LL Lääketieteellisen genetiikan osasto, HY Finnish Institute for Molecular Medicine, FIMM Mutaatio yhdessä geenissä riittävä aiheuttamaan sairauden

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Symbioosi 2 TEHTÄVÄT

Symbioosi 2 TEHTÄVÄT Luku 13 Symbioosi 2 TEHTÄVÄT 1. Yhdistä kaavioon oikealle paikalle a. P-polvi b. F 1 -polvi c. F 2 -polvi d. sukusolut e. genotyyppi 2. Miten seuraavat käsitteet eroavat toisistaan? a. Fenotyyppi ja genotyyppi

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Tehtävä A1 Kirjoita essee aiheesta: Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Vastaa esseemuotoisesti, älä käytä ranskalaisia viivoja. Piirroksia voi käyttää. Vastauksessa luetaan ansioksi selkeä

Lisätiedot

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS Koirilla esiintyy useita erilaisia perinnöllisiä sairauksia samalla tavalla kuin ihmisilläkin. Rotuhistoriasta johtuen perinnöllisten sairauksien yleisyys

Lisätiedot

¼ ¼ joten tulokset ovat muuttuneet ja nimenomaan huontontuneet eivätkä tulleet paremmiksi.

¼ ¼ joten tulokset ovat muuttuneet ja nimenomaan huontontuneet eivätkä tulleet paremmiksi. 10.11.2006 1. Pituushyppääjä on edellisenä vuonna hypännyt keskimäärin tuloksen. Valmentaja poimii tämän vuoden harjoitusten yhteydessä tehdyistä muistiinpanoista satunnaisesti kymmenen harjoitushypyn

Lisätiedot

Mitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto

Mitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto Mitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto Tutkimusaineistomme otantoja Hyödyt Ei tarvitse tutkia kaikkia Oikein tehty otanta mahdollistaa yleistämisen

Lisätiedot

Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta

Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta 19.10.2016 Metsätieteen päivä Outi Savolainen, Oulun yliopisto, Genetiikan ja fysiologian tutkimusyksikkö Käyttölisenssi: CC BY 4.0

Lisätiedot

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti

Lisätiedot

Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä. OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit. Darwin-projekti. Johdanto

Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä. OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit. Darwin-projekti. Johdanto OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä 2 Darwin-projekti Darwin-projekti: Akatemian rahoitus 2009-2011 Arkkitehtuurisuunnittelu etsintäongelmana Geneettiset algoritmit

Lisätiedot

Kreatransporttihäiriö

Kreatransporttihäiriö Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Kreatransporttihäiriö Erikoislääkäri

Lisätiedot

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8. Sidekudosoireyhtymät Perinnölliset sidekudosoireyhtymät Sirpa Kivirikko Perinnöllisyyslääkäri, dos 24.08.2012 Marfanin oireyhtymä Ehlers-Danlos oireyhtymä Osteogenesis imperfekta Perinnölliset sidekudoksen

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Jos nyt on saatu havaintoarvot Ü ½ Ü Ò niin suurimman uskottavuuden

Jos nyt on saatu havaintoarvot Ü ½ Ü Ò niin suurimman uskottavuuden 1.12.2006 1. Satunnaisjakauman tiheysfunktio on Ü µ Üe Ü, kun Ü ja kun Ü. Määritä parametrin estimaattori momenttimenetelmällä ja suurimman uskottavuuden menetelmällä. Ratkaisu: Jotta kyseessä todella

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Miten väestötutkimuksista ja biopankeista saadaan tietoa yksilöllisestä sairausriskistä?

Miten väestötutkimuksista ja biopankeista saadaan tietoa yksilöllisestä sairausriskistä? Miten väestötutkimuksista ja biopankeista saadaan tietoa yksilöllisestä sairausriskistä? Markus Perola, LT, dosentti THL, KATO, Kansantautien geenien tutkimusyksikkö, kvantitatiivisen genetiikan ryhmä

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se

Lisätiedot

VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri

VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri Merkitään: ZK= Vihreän värin aiheuttava dominoiva alleeli Zk= keltaisen värin aiheuttava resessiivinen alleeli W= W-kromosomi Keltaisen koiraan perimä ZkZk, vihreän naaraan

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Tilastollinen testaaminen tai Tilastollinen päättely. Geneettinen analyysi

Tilastollinen testaaminen tai Tilastollinen päättely. Geneettinen analyysi Tilastollinen testaaminen tai Tilastollinen päättely Geneettinen analyysi Tilastollisen testaamisen tarkoitus Tilastollisten testien avulla voidaan tutkia otantapopulaatiota (perusjoukkoa) koskevien väittämien

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki

VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki Biologian DNA koodi ja sen selvittäminen Petri Auvinen DNA Sequencing and Genomics Laboratory Institute of Biotechnology Kuinka solut kehittyivät? Kolmenlaisia soluja

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja

Lisätiedot

Istukkanäytetutkimus. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Istukkanäytetutkimus. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Istukkanäytetutkimus Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy s and St Thomas Hospital, London, United Kingdom; the Royal College of Obstetricians

Lisätiedot

Multippeliskleroosi geenitutkimus apuna taudin biologisen palapelin kokoamisessa

Multippeliskleroosi geenitutkimus apuna taudin biologisen palapelin kokoamisessa Katsaus Suvi P. Kallio, JannA Saarela ja Leena Peltonen-Palotie Multippeliskleroosi geenitutkimus apuna taudin biologisen palapelin kokoamisessa Multippeliskleroosin tiedetään olevan synnyltään monitekijäinen,

Lisätiedot