Lapsellamme on syömishäiriö. - ajatuksia perhetyöstä ja vanhempien roolista nuoren ihmisen hoidossa. Syömishäiriöpäivät
|
|
- Sami Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lapsellamme on syömishäiriö - ajatuksia perhetyöstä ja vanhempien roolista nuoren ihmisen hoidossa Syömishäiriöpäivät Anna-Lisa Isomaa ylilääkäri Fredrikaklinikka Sosiaali- ja terveysvirasto Pietarsaaren kaupunki
2 Kuka on lapsi? lastenpsykiatriassa lapsi alle 13-vuotias lastenlääkärissä alle 16-vuotias lain mukaan alle 18-vuotias on lapsi nuori aikuinen joka sairastuu joutuu usein turvautumaan uudestaan vanhempiinsa jos ei pysty itsenäisesti syömään, on aika lailla riippuvainen toisista ihmisistä, ehkä joutuu muuttamaan takaisin lapsuuden kotiinsa tai ei pysty lähtemään opiskelemaan toiselle paikkakunnalle selvä sisäinen ristiriita!
3 Tarvitaanko vanhempia ollenkaan nuoren syömishäiriöhoidossa? Ei ole olemassa lasta tai nuorta ilman perhettä! Syömishäiriö koskettaa koko perhettä kutsumaton vieras! Perhe muuttuu sairauden myötä-sairaus hallitsee koko perhettä, eristää muista ihmisistä Me ihmiset reagoimme eri tavoilla vastoinkäymisiin ja uusiin haasteisiin Sairaus vaikuttaa aina lapsen tai nuoren kehitykseen ja aikuistumiseen, itsenäistymiseen Syömishäiriön vaikeusaste vaihtelee lievästä häiriöstä henkeä uhkaavaksi tilaksi eli perheet saattavat olla hyvin erilaisen tehtävän edessä
4 Tarvitaanko vanhempia? Useimmat syömishäiriöt hoituvat polikliinisen hoidon avulla eli nuori on pkl-käynneillä 1-3 tuntia viikossa muun ajan vanhempien vastuulla, vanhempien tuen ja avun varassa eli sillä on todellakin merkitystä mitä kotona tapahtuu! Toinen tärkeä ympäristö on koulu/opiskelupaikka Mitä vaikeampi syömishäiriö, sitä tärkeämpää on yhteisten hoitolinjojen noudattaminen sekä kotona että hoitopaikassa Tutkimukset osoittavat että varhain aloitettu riittävän intensiivinen hoito antaa parhaimman ennusteen eli alussa on erityisesti syytä hoitaa hyvin ettei nuorelta mene monta nuoruusvuotta hukkaan
5 Onko vanhempia ja perhettä syytä huomioida? Syömishäiriö puhkeaa usein sinä tärkeänä kehityskautena kun identiteetti muodostuu, vaarana on että sh:stä tulee osa nuoren identiteettiä ja tuolloin on tavallista vaikeampaa irtaantua syömishäiriöstä ja lähteä paranemaan kroonisuuden vaara lisääntyy Huom! Lapsen syömättömyys herättää aina vanhemmissa suurta ahdistusta, elämän ja kuoleman kysymyksiä
6 Iällä on merkitystä Lapsen iällä on merkitystä hoitoa suunniteltaessa miten paljon nuori pystyy itse ymmärtämään, reflektoimaan miten paljon vastuuta vanhempien on otettava vuotiaat vuotiaat vuotiaat nuoret aikuiset
7 Aikaisempi suhtautuminen vanhempiin ja perheeseen - 80-luvun perheterapeuttiset näkemykset: dysfunktionaaliset perheet joiden tyttäret sairastuivat anoreksiaan - Pitkään hoidettu erottamalla ruumis ja mieli eli keho ja mieli kävivät eri hoitopaikoissa: nuori kävi terapeutillaan nuoren seuranta psykiatrilla ja erikseen seuranta somaattisella lääkärillä+painokontr Vanhemmilla omat työntekijät sosiaalityöntekijällä eli vanhempain tukikäynnit perheterapiassa jossa saatettiin tehdä sukupuuta, mietittiin miten sh on vaikuttanut perheeseen jne( haettiin syyllistä )
8 Perhettä ei nähty tärkeänä yhteistyökumppanina ja resurssina hoidossa Vanhemmat jäivät ilman psykoedukaatiota!! (eli ei panostettu siihen että vanhemmat ymmärtäisivät millaisesta sairaudesta on kyse) ja ilman käytännön ohjeita miten toimia arkipäivässä kun perheen nuorella on vaikeuksia syödä ja psyykkisesti voi niin huonosti
9 Mikä hoitomalliksi? Yksilökeskeinen vai perhekeskeinen työskentely? Vai sekä että!? Oleellista on tämän ainutkertaisen nuoren ihmisen kohtaaminen!, nuori jolla on ongelma nimeltään syömishäiriö Oleellista antaa heti ensikäynnistä nuorelle kuva että me tiedämme mikä syömishäiriö on luo turvallisuutta! Syömishäiriöstä paraneminen edellyttää muutosta, muutos edellyttää hyvää hoitosuhdetta, kokemusta turvassa olemisesta sekä väljyyttä, avaraa mieltä
10 Perheterapia auttaa Perheterapia auttaa anorektista nuorta! Tutkimukset osoittavat että perheterapia on yksilöterapiaa tehokkaampi anoreksiassa jos kyse on < 18-vuotias ja sairaus kestänyt < 3 vuotta jos katsomme painnousua, oireilun vähenemistä, perhesuhteita ja sosiaalista sopeutumista (Dare&Eisler, 1997) Mutta minkälainen perheterapia?!
11 Uudet tuulet perheterapiassakin! psykiatri, kliinikko, perheterapeutti Ian Eisler, Lontoo: I don t treat families, I work with them! eli en hoida perheitä vaan teen työtä heidän kanssa 8. pohjoismainen syömishäiriökongressi Oslo 2010
12 Fredrikaklinikka: Perhetyö tärkeä sekä poliklinikalla että päiväosastolla Ian Eisler: I don t treat families, I work with them! Perhetyöskentelyn motto: meidän on tehtävä työtä yhdessä auttaaksemme tytärtänne taistelemaan sairauttaan vastaan (we all need to work together to help your daughter to fight her illness) psykoedukaatiota vanhempien tukemista vertaistukea: vanhempien ryhmä syödä yhdessä perheen kanssa
13 Mitä vanhemmat tarvitsevat voidakseen olla resurssina hoidossa? Oleellista on hoitohenkilökunnan suhtautuminen vanhempiin ja perheeseen aivan alusta Aikaa ja voimia on syytä investoida hyvän luottamuksellisen hoitosuhteen luomiseen perheeseen, pyrimme tasavertaiseen tavoitteelliseen yhteistyösuhteeseen Vanhemmille osoitettava selvä tehtävä Syömishäiriöt ovat monimutkaisia sairauksia jotka koskettavat sekä kehoa että mieltä,jotta vanhemmat voisivat auttaa nuorta on heidän ymmärrettävä mikä sairaus tämä on, miten se toimii, mikä on syömishäiriön oma logiikka jne
14 Neuvoja vanhemmille joiden lapsi on sairastunut syömishäiriöön Alussa kaikki vanhemmat kokevat pelkoa ja epävarmuutta, voimattomuutta. Miksi lapsemme ei syö? Miksi hän voi huonosti? Mistä oikein on kyse? Mitä meidän pitäisi tehdä? Tärkein asia on hakea ammattiapua. Yleensä syömishäiriö ei kotikonstein mene ohi. Ottakaa selvää mikä tämä syömishäiriö oikein on, mihin tautiin tyttärenne/poikanne on sairastunut. Pyytäkää kirjallista materiaalia. Lukekaa teille suositeltuja kirjoja tai kirjasia. Välttäkää kirjoja joissa on selostuksia toivottomista tapauksista tai kirjaston vanhoja kirjoja, joissa vanhempia pidetään syypäinä sairauteen. Välttäkää netin kauhukertomuksia ja kauhukuvia.
15 Ei syyttelyä, ei salailua vaan osallistumista Älkää hukatko aikaa ja voimia itsenne syyttelyyn nyt tarvitsette kaikki voimanne paranemisen tukemiseen! Jakakaa vastuu hoidosta alusta alkaen! Molempien vanhempien tulee aktiivisesti osallistua hoitoon. Osallistukaa vanhempien keskusteluihin syömishäiriöpoliklinikalla. Molempien vanhempien on hyvä tulla tapaamisiin. Älkää kiirehtikö. Tämä vie aikansa. Puhukaa syömishäiriöstä sen oikealla nimellä. Kertokaa avoimesti sukulaisille, ystäville ja työpaikallanne. Salailu palvelee ainoastaan syömishäiriötä.
16 Noudattakaa ruokaohjelmaa, syökää nuoren kanssa Noudattakaa niitä käytännön ohjeita ja yhteisiä päätöksiä, mitä on tehty syömishäiriöpoliklinikalla Noudattakaa ruokaohjelmaa! Pankaa se esille esim jääkaapin oveen. Heti hoidon alussa on tärkeätä päästä vaikuttamaan kehon nälkiintymistilaan, koska nälkä voimistaa syömishäiriöajattelua. Nuoren on helpompi syödä, jos sinä vanhempana syöt saman annoksen.vuorotelkaa tehtävässä syödä ja pitää seuraa nuorelle ruokapöydässä.
17 Itse ruokailu Annostele ruoka tai auta annostelemaan oikea riittävä ruoka-annos, ole seurana koko ruokailun ajan, ole rauhallinen ja tukea antava. Älä yritä logiisilla väitteillä saada nuori syömään, hän ei useinkaan ruokatilanteessa ole vastaanottavainen tälle. Sano rauhallisesti että tämä on nuoren ruokaohjelman mukainen annos, kaikkien pitää syödä joka päivä, tämä annos ei tee sinusta lihavaa jne. Valvo ettei syömishäiriö ota haltuunsa tilannetta ja piilota ruokaa.
18 Seurustelee yksin syömishäiriön kanssa Pidä seuraa ruokailun jälkeen, jolloin syömishäiriöajatukset usein ovat voimakkaimmillaan. Pelatkaa tai tehkää jotakin yhdessä, katsokaa telkkaria tms. Ei WC-käyntejä tuntiin ruokailun jälkeen oksentamisen ehkäisemiseksi. Jos nuori sanoo haluavansa olla yksin se usein tarkoittaa että hän haluaa olla yksin syömishäiriön kanssa, mikä usein johtaa siihen että hän psyykkisesti alkaa voimaan yhä huonommin.
19 Kun nuori kieltäytyy syömästä... Mitä tehdä kun nuori kieltäytyy syömästä? Pysy rauhallisena, älä anna periksi muuten seuraavasta ruokailusta tulee entistä vaikeampi. Kysy nuorelta: mitä sinun ajatuksesi sanovat nyt kun sinä et voi tai saa syödä? Ajattele itse: ei ole olemassa sellaista vaihtoehtoa ettei nuori söisi. Tilanne jossa nuori kieltäytyy syömästä on tärkeä askel, kun siitä selviätte olette uudella tasolla taistelussa syömishäiriötä vastaan.
20 Kysy lapsesi ajatuksista ja tunteista Ruokailujen väliaikana voit kysyä lapsesi ajatuksista ja tunteista. Syömishäiriöllä on oma logiikkansa, jota on hyvä oppia tuntemaan. Nuorella on terveitä ajatuksia jotka tukevat paranemista, mutta hoidon alussa yleensä paljon enemmän syömishäiriö-ajatuksia jotka ohjaavat hänen käyttäytymistään. Motivaatio parantua voi alussa olla hyvin vähäinen tai ailahteleva. Nuori saattaa kokea elämisen syömishäiriön kanssa turvalliseksi ja palkitsevaksi, terveeksi tuleminen pelottavaksi ja ahdistavaksi.
21 kysy lapsesi ajatuksista ja tunteista Nuorella on usein vahva painofobia eli pelkää paniikinomaisesti painonnousua. Monet asiantuntijat puhuvatkin ruuan ja painon sairaalloisesta pakkomielteestä joka ohjaa koko elämää. Nuoren tarve ylläpitää 100% ruuan ja painon kontrollia tulee elämää tärkeämmäksi, tärkeämmäksi kuin koulu ja ystävät.
22 kontrolli ja negatiivinen minäkuva Nuorella on myös vääristynyt kuva kehosta, hän kokee itsensä isommaksi ja lihavammaksi kuin mitä hän todellisuudessa on. Minäkuva on hyvin negatiivinen, vain huippusaavutusten kautta hänellä on mitään arvoa. Vaikeassa syömishäiriössä sairastuneella on usein voimakas tarve ylläpitää täydellistä kontrollia suhteessa käyttäytymiseensä, suhteessa elämään kokonaisuutena eikä hänellä ole oikeutta pitää hauskaa. Hoidon alussa on syytä pidättäytyä kuntoliikunnasta, koska liikunta menee vain pakonomaiseksi kaloreiden polttamiseksi ja näin tukee syömishäiriötä.
23 Vertaistuki kultaakin kalliimpi Soittakaa syömishäiriöpoliklinikalle jos olette epävarmoja, tarvitsette käytännön neuvoja tai jonkun jonka kanssa keskustella. Ottakaa selvää kehen voitte olla yhteydessä. Yrittäkää palauttaa uskonne siihen että selviätte! Hoitotaho ei yksinään pysty parantamaan lastanne vaan kaikkien panos on tärkeä. Tavatkaa mikäli mahdollista muita samassa tilanteessa olevia vanhempia. Vertaistuki on kultaakin kalliimpi. Keskustele jonkun kanssa joka ei elä keskellä tätä tilannetta.
24 Sisarrusten tilanne Yleisesti huomioitu liian vähän Sisarukset tarvitsevat oikean tasoisen asiantuntevan selityksen! Kaikki sisarukset välittävät sairastuneesta sisarestaan tai veljestään mutta pelkäävät samalla huutamista ja riitelyä kotona, ovat ärtyneitä siitä että perhe-elämä on muuttunut, ettei tavallista elämää enää ole. Menkää koko perhe ja/tai sisarukset erikseen joskus hoitopaikkaan. Sisarukset saattavat myös tarvita omaa keskustelukontaktia.
25 Pidä huolta itsestäsi Yleensä vaa at kannattaa laittaa piiloon. Julista pannaan kaikki laihduttamispuheet ja kehoon liittyvä tyytymättömyysmarina. Pidä huolta itsestäsi. Salli itsellesi välillä rentoutua jotta jaksat taas. Sinulla on oikeus pyytää sitä apua ja tukea mitä tarvitset. Tarv. sairaslomalle jonkun aikaa. Ajatelkaa positiivisesti, sota voitetaan taistelu kerrallaan. Syömishäiriöstä voi täysin parantua!
26 Syömishäiriöklinikan hoitohenkilökunnalle: Huomioi seuraavaa perhetyössä Ota vanhempien syyllisyyden tunteet puheeksi. Kerro ettei niihin kannata uhrata voimia. Nyt tarvitaan kaikki voimat paranemisen tukemiseen! Anna vanhemmile kuva siitä minkälaisesta sairaudesta on kyse. Anna kirjallista materiaalia Tervetuloa Fredrikapoliklinikalle ja suosittele kirjasta tai kirjaa sen pitää olla lyhyt, täsmällinen ja käytännönläheinen. Esim SYLIn Ensitieto-opas. Anna turvallisuutta ja toivoa! Syömishäiriöt ovat voitettavissa!
27 Poimintoja ohjeista hoitohenkilökunnalle: Luottamuksellinen yhteistyösuhde Satsaa luottamuksellisen yhteistyösuhteen luomiseen kaikkien panosta tarvitaan! Mottona: Meidän on työskenneltävä yhdessä auttaaksemme tytärtämme taistelemaan sairauttaan vastaan. Vanhemmat ovat tärkeä hoitoresurssi, jota meidän on hyödynnettävä. Minkälainen on perhe jonka kanssa me nyt lähdemme työskentelemään? Miten syömishäiriö on vaikuttanut perheeseen tähän mennessä? Mitä tukea juuri tämä perhe tarvitsee
28 Psykoedukaatiota ja vertaistukea vanhemmille Vanhempien/läheisten psykoedukatiivinen vertaistukiryhmä 1. Syömishäiriöt aikojen kuluessa askeettisista neidoista langanlaihoihin malleihin 2. Syömishäiriöiden mitä, miksi, milloin kutsumaton vieras perheessä 3. Syömishäiriöiden hoidosta 4. Mieluummin melkein oikein kuin täysin väärin oikeus syödä 5. Fysioterapia ja kehontuntemus kehosi on kotisi 6. Lääkäri hengenpelastaja ja päätöksentekijä 7. Jaksamisesta
29 Milloin ei vanhempia mukaan hoitoon? Ei monesta yrityksestä huolimatta löydetä yhteistä linjaa Perhesuhteissa suuria ongelmia syytä suositella hoitoon esim pari-/perheterapiaan Vanhemmalla itsellään vakava päihde- ja/tai mielenterveyshäiriö- kontakti tärkeä mutta hän ei ehkä pysty olemaan tukena ja resurssina Joskus nuori pystyy paranemaan vasta muutettuaan kotoaan
30 Kiitos teille! Huomenna minä lämmitän saunan pidän itseäni hyvänä kävelytän, uitan, pesen, kutsun itseni iltateelle, puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen kehun; Sinä pieni, urhea nainen, minä luotan sinuun. Eeva Kilpi
Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä
Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotKUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY
KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY Nuorten kokemuksia erosta, mielenterveydestä ja päihteistä 24.5.2017 KM Sofia Virta Pinja Uutela ja Mona Tuomi 26.4.2018 Moip!- projektityöntekijä Mona Entinen Moip!-ryhmäläinen
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotSYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - HANKE 1.4.2006-31.12.2007
SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - HANKE 1.4.2006-31.12.2007 Kokonaiskustannukset 183 250 (50+50%) Hanketyöntekijät: sh/perheterapeutti Ari Kaataja ja sh Johanna Ruusuluoto Hankkeen vastuuhenkilö: va. yl. Seppo
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotMyöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota
Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota DESG-seminaari 6.10.2017 Nuoresta aikuiseksi näkökulmia omahoidon tukemiseen Maria Aitomaa psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) www.ohjausaitomaa.fi
LisätiedotPERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS
PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ 1.4.2019 PERHEPOHJAISEN
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotVAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:
VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotPERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016
PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotLapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin
Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden
LisätiedotLapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä
Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus
LisätiedotLiite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien
LisätiedotAjankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille
Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia
LisätiedotSairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen
Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun
LisätiedotLanu -koulutus 5.9, 11.9,
Lanu -koulutus 5.9, 11.9, 20.9.2018 EPSHP:N NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKAN PERHETYÖ TARJA ROSSI, PSYK. SH/PARI- JA PERHEPSYKOTERAPEUTTI Nuoren hoitojaksoon liittyvä perhetyö Puhutaan vanhempien tuki-
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä
LisätiedotLuottamuksellinen kyselylomake
Luottamuksellinen kyselylomake Hakemus terapiaan terapeuttikandidaatille, joka opiskelee HumaNova Utbildning OY:ssa Terapiapalkkio on 30 /istunto (sis. alv.) ja maksetaan suoraan terapeuttikandidaatille
LisätiedotTERVEISENI AMMATTILAISILLE. Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
TERVEISENI AMMATTILAISILLE Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu AIKUISTUMISEN HAASTEET Teini-ikä mullistaa nuoren elämää
LisätiedotMINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle
MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin
Lisätiedotraportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry
#MUNPERHEET? Ketä kuuluu sun perheeseen? 27.6.2018 Kello 13.00 18.00 MUKANA: J Ä R J E S TÄ J ÄT : 13 15-vuotiaat Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n nuoret raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry # M u n p
LisätiedotLapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa
Lisätiedot(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy. Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry
(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry Syömishäiriö... ei ole pelkästään tyttöjen/nuorten naisten sairaus. ei ole
Lisätiedot1. Tehtäväsarja. Keskustele kokeen pitäjän kanssa hänen ehdottamastaan aiheesta!
1. tétel 1/2. oldal 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa tehtävien miettimiseen. Koe alkaa johdattelevalla
LisätiedotMILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?
MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotNUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1
kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotPerhe- ja nuorisoneuvolapalvelut
Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotPäihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015
Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake
LisätiedotYhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?
Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on
LisätiedotHaastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä
TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi
LisätiedotVanhempainilta koulukiusaamisesta
Vanhempainilta koulukiusaamisesta Vanhempainillan tavoitteet Saada tietoa ja keskustella kiusaamisesta ilmiönä. Antaa vanhemmille keinoja ja välineitä käsitellä kiusaamista yhdessä lapsen ja koulun kanssa.
LisätiedotNäkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu
Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotAdhd-oireisen lapsen tukeminen
Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä
LisätiedotTERVETULOA RIPPIKOULUUN!
TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla
LisätiedotLiite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!
Liite 11 N2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssin toiselle jaksolle.
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotSUPERNAINEN? Nainen yrittäjänä ja johtajana? j Kokkolassa 8.3.2010 Riitta Viitala Vaasan yliopisto Mistä on pienet tytöt tehty? Stakes 2006 Nuorten elinolot -tutkimus: Tytöt kouluttautuvat pidemmälle ja
LisätiedotIMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström
IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa
Lisätiedotraportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen, Onni Westlund Pesäpuu Ry
#MUNPERHEET? Ketä kuuluu sun perheeseen? 10.3.2018 Kello 10.00-16.00 MUKANA: J Ä R J E S TÄ J ÄT : 13-21-vuotiaat perhehoidossa asuvat tai joskus asuneet nuoret raportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen,
LisätiedotLAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen
LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen
Lisätiedotääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.
ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen
LisätiedotIlmoitus oikeuksista
Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)
ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta
LisätiedotP. Tervonen 11/ 2018
P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa
LisätiedotPERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA
PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen
LisätiedotLIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse!
LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! Keskeiset tutkimustulokset taulukoina. Taulukot vain toimitukselliseen käyttöön. SYÖKÖ LAPSI SAMAA RUOKAA KUIN MUU PERHE (%), n= Syö täysin samaa ruokaa Syö
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotHYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE
HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE ENSIKOHTAAMINEN Ensivaikutelma syntyy hetkessä, mutta sen vaikutukset jäävät mieleen ikuisesti. Kohtaajina Minä ja Sinä vai vastassa Hän tai
LisätiedotStipendi - Vanhemman / huoltajan lomake
Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Hakijan nimi ja tämän lomakkeen täyttäjän tiedot Pyydämme antamaan tässä vanhemman / huoltajan, jonka haluatte antaa ensisijaiseksi YFU:n yhteyshenkilöksi, tiedot
LisätiedotValppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat
Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista kestävämmät. Jos tulostimesi ottaa vastaan paksumpaa paperia
LisätiedotHanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development
Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä
LisätiedotRAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE
RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön
LisätiedotPRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1
Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotYLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?
Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988. Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella. Tällä hetkellä 15 työntekijää. STEA:n tuella. Jämsänkatu 2, Vallila Toiminnan tavoitteet Lisätä
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
LisätiedotMitä tämä vihko sisältää?
Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella
LisätiedotTasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
Lisätiedot9.1. Mikä sinulla on?
9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotJonnan tarina. Keväällä 2007
Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä
LisätiedotPERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne
LisätiedotSopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry
Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen
LisätiedotVANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE
VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland
ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION
LisätiedotTURVATAIDOT PUHEEKSI
TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotVANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT
VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
Lisätiedot