VVO:n sidosryhmälehti ja osavuosikatsaus. Tekesin Ari Ahonen Teknologiaohjelmalla ulos suljetun talouden ajasta Teknologiaohjelmalla
|
|
- Tuomo Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2/2004 VVO:n sidosryhmälehti ja osavuosikatsaus TALOUS Tekesin Ari Ahonen Teknologiaohjelmalla ulos suljetun talouden ajasta Teknologiaohjelmalla Yhteiskuntavastuu Tekesin teknologiajohtaja Ari Ahosen mielestä asuntosektori tarvitsee oman teknologiaohjelman. Jotta ala voi murtautua suljetun talouden ajasta, tarvitaan suurta muutosta, todellisten liiketoimintatapojen käyttöönottoa, Ari Ahonen painottaa. s.4 EK:n Riitta Larnimaa ulos toteuttaa suljetun yrityksen talouden ajasta kestävää kehitystä s.4 Urpo Piilo Asiakaslähtöinen toiminta on VVO:n keskeinen haaste Osavuosikatsaus Tervettä kasvua s.8 VVO-konsernin liikevaihto oli tämän vuoden tammi elokuussa 223,6 miljoonaa euroa. Kasvu on 30,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuokratuotot kasvoivat 8,1 prosenttia. Liikevaihdosta yli kaksi kolmannesta tuli kiinteistöomistuksesta, yli viidennes rakennuttamisesta sekä muusta toiminnasta kolme prosenttia. Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 25,9 miljoonaa euroa. Koko vuoden tuloksen arvioidaan olevan edellistä vuotta jonkin verran suurempi. s.10 ARA ostaisi tontteja valtiolta s.9 Ylijohtaja Teuvo Ijäs ostaisi valtiolta ARAn sosiaaliseen asuntotuotantoon sopivia tontteja sen sijaan, että luovuttaisi varoja budjetin katteeksi. Energiaesteri haastaa ympäristökeskusteluun s.2 Koska julkisuudessa käsitellään ympäristövaikutuksia teoreettisesti, ei rivikansalainen pysty muodostamaan itselleen kuvaa siitä mikä on totta. foorumi on tarkoitettu kaikille, jotka asuvat. Sivuston äiti, Esteri haluaa saada ihmiset huomaamaan, kuinka helppoa on tehdä ympäristötekoja asumisen arjessa.
2 Talous Vantaan Puu-Ylästö uutta nykyaikaista puurakentamista Lukijalle VVO Asuminen & Talous on lunastanut paikkansa yrityksemme talousviestinnän kanavana. Olemme saaneet runsaasti myönteistä palautetta siitä, että uutisten ja virallisten tunnuslukujen ohella olemme tarjonneet hyödyllistä tietoa yrityksemme liiketoiminnasta sekä laajemmaltikin asunto- ja kiinteistöalan teemoista. Lisääntyneet asumisvaihtoehdot näkyvät vuokra-asuntomarkkinoilla vaihtuvuuden kasvuna ja asiakasuskollisuuden laskuna. VVO:n liiketoimintajohtaja Urpo Piilon mukaan VVO:n haaste ja kilpailukyvyn kehittämisen ehto onkin pystyä muuntautumaan tuotekeskeisestä asiakaslähtöiseen toimintatapaan. Asuntorahaston ylijohtaja Teuvo Ijäs puolestaan ehdottaa lääkkeeksi tonttipulaan, että ARA käyttäisi runsaita kassavarojaan tonttimaan ostoon valtiolta. Henkilöjutussamme Tekesin teknologiajohtaja Ari Ahonen sanoo, että asuntosektorin olisi vihdoin aika siirtyä suljetusta taloudesta markkinatalouteen. Muutoksen veturiksi hän ehdottaa alalle teknologiaohjelmaa ja politiikan poistamista bisneksen tieltä. EK:n johtava asiantuntija Riitta Larnimaa sanoo haastattelussaan, että vain kilpailukykyinen ja taloudellisesti menestyvä yritys pystyy huolehtimaan yhteiskuntavastuustaan. Tästä me VVO:ssa olemme samaa mieltä. Toivotan hyviä lukuhetkiä Marketta Vehkametsä viestintäjohtaja Vantaan Ylästöön rakennetaan uusi nykyaikaista puutaloarkkitehtuuria edustava Puu-Ylästön pientaloalue. Sen suunnittelun yhtenä tavoitteena on kehittää kestäviä puurakententeisia osia ja materiaaleja. Suunnittelussa painottuvat puun keskeiset hyvät ominaisuudet, terveellisyys, turvallisuus, luonnonläheisyys sekä materiaalin helppo työstettävyys. Myös asukkaat, jotka tutkimuksen mukaan arvostavat terveellisyyttä, ulkonäköä ja ekologisuutta, ovat olleet suunnittelun lähtökohtana. Puu-Ylästö on myös esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä kaupungin kanssa, jonka tuloksena VVO, SRV Westerlund ja arkkitehtitoimisto Forma- Futura laativat alueelle sekä asemakaavan että rakennussuunnitelman. Puu-Ylästöön rakennetaan 123 omistusasuntoa yksi- ja kaksitasoisiin erillis- ja paritaloihin. Asumisen ympäristövaikutuksista keskustellaan nyt! Ympäristövaikutuksia ja erityisesti ilmastonmuutosta käsitellään usein teoreettisesti ja ristiriitaisesti. Tavallinen riviasukas kokee, ettei yksittäisillä teoilla ole suurtakaan vaikutusta ympäristön tilaan tai asumisen laatuun. Mutta juuri hän itse voi omilla valinnoillaan tehdä ympäristötekoja. Ja kun näitä tekoja tekee tarpeeksi monet, sillä alkaa olla todellisia vaikutuksia erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, sanoo ympäristöpäällikkö Niina Savolainen. VVO on avannut uuden nettikeskustelufoorumin Tämän päivän ihmisille ympäristöasioista pitää osata puhua kiinnostavasti ja pysäyttävästi. Niillä kanavilla, joita ihmiset käyttävät ja niin selkeästi ja yksinkertaisesti, että sanoma jää mieleen ja alkaa vaikuttaa myös tekoina. foorumi on tarkoitettu kaikille, jotka asuvat. Mukaan on haastettu myös kiinteistönpidon ammattilaisia ja ympäristöasioiden tuntijoita, jotta vuoropuhelusta tulisi paitsi värikästä, myös antoisaa ja hyödyllistä, Savolainen jatkaa. Sivustolla on nähtävissä myös Asuminen ja ilmastonmuutos-video. Lisäksi SRV Westerlund ja VVO rakentavat myös pääosan alueen kunnallistekniikasta. Alueen toteuttamiseen osallistuu edellisten lisäksi myös Finnforest Oyj, joka on palkittu vastaavantyyppisistä hankkeista pohjoismaissa. Puhetta pihalla vaikutetaan yhdessä Pihapuhe -kampanja on osa VVO:n ympäristöohjelmaa, jossa on sitouduttu ympäristötietoisen asumiskulttuurin kehittämiseen. Kampanjan tavoitteena on tehdä vaikeista ympäristöasioista tavallisia, konkreettisia ja kiinnostavia niin, että asuntoalan eri toimijat tuntevat ilmastonmuutoksen vaikutukset, ovat tietoisia siihen liittyvästä ympäristövastuustaan sekä motivoituneita omaksumaan toimintatapoja ilmiön hillitsemiseksi. Sivuston äiti, Esteri haluaa saada ihmiset huomaamaan, kuinka helppoa on tehdä ympäristötekoja asumisen arjessa. 2
3 Väinö Linnan reliefi paljastettiin Tampereella VVO on halunnut kunnioittaa muistoreliefillä kirjailija Väinö Linnaa ja hänen suurtyötään Tuntematon Sotilas. Reliefi paljastettiin lokakuussa Tampereella osana Euroopan rakennusperintöpäivän Pirkanmaan tapahtumaa. Väinö Linna asui 50 vuotta sitten Puuvillatehtaankatu 15:ssa, joka sijaitsee Amurinlinnan korttelissa. Linnan kirjoitti Tuntemattoman Sotilaan ja asui perheineen talossa kahden huoneen ja keittiön huoneistossa. Amurinlinnan kortteli siirtyi VVO:n omistukseen Puolet korttelin asunnoista perusparannettiin vuosina Toisen puolen asunnoista on korjannut entinen omistaja Askokonserni. Reliefin paljasti eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Kuvassa myös ARA:n ylijohtaja Teuvo Ijäs (vas.),työväen keskusmuseoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Hako, Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen ja VVO:n konsernijohtaja Ben Grass. Kuvanveistäjä Mauno Kiviojan tekemä reliefi sai paikkansa kirjailijan entisen kotioven vieressä. Kilterinmäen uusi asuinalue edistää Myyrmäen elinvoimaisuutta HTV:n laajakaista pääkaupunkiseudulle Myyrmannin kauppakeskuksen välittömään läheisyyteen Rajatorpantien eteläpuoliselle alueelle suunnitellaan uutta Kilterinmäen asuinaluetta. Vantaan kaupunginvaltuusto käsittelee alueen kaavamuutosta ensi vuoden alussa, jonka jälkeen käynnistyy alueen rakentaminen, joka käsittää kaikkiaan kerrosneliömetriä. Viiden vuoden aikana VVO rakennuttaa Kilterinmäkeen yhteensä noin 600 uutta asuntoa. Uudelle asuinalueelle rakennutetaan monipuolisesti omistus- ja vuokra-asuntoja sekä mahdollisesti myös erityis-, asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja. Monipuolisilla talotyypeillä, kuten lamellitaloilla, noppamaisilla kerrostaloilla sekä pienkerros- ja rivitaloilla toteutetaan tulevien asukkaiden erilaisia asuntotoiveita, sekä huomioidaan eri elämäntilanteiden ja elämäntapojen asettamat vaatimukset. Asuntojen ja asuinalueen suunnittelussa korostetaan toiminnallisuutta, turvallisuutta ja asumisviihtyisyyttä palvelujen, hyvien liikenneyhteyksien ja luonnon läheisyydessä. Kilterinmäki tulee entisestään vahvistamaan Myyrmäen vetovoimaisuutta merkittävänä aluekeskuksena. Pitkäjänteistä yhteistyötä kunnan kanssa VVO, Fortum ja Vantaan kaupunki ovat tehneet kiinteää yhteistyötä Kilterinmäen asuinalueen kaavamuutoksessa, jossa rakennuttaja VVO on alusta alkaen mukana myös maankäytön suunnittelussa. Uudenlaisessa kumppanuusrakennuttamisessa pyritään lisäämään tonttitarjontaa, joka mahdollistaisi erilaisten korkeatasoisten asuinalueiden kehittämisen nopeasti ja hallitusti. Yhteistyössä hoidetaan myös alueen markkinointia ja viestintää. Myyrmäen uusi asuinalue tulee olemaan esimerkki inhimillisesti toteutettavasta täydennysrakentamisesta. Kilterinaukio yhteiskäyttötiloineen muodostaa alueen painopisteen. Torniaihetta korostetaan arkkitehtonisesti yksinkertaisilla pelkistetyillä pinnoilla. Torilla on tasoeroja. HTV ja VVO ovat sopineet VVO:n koko nykyisen vuokra-asuntokannan liittämisestä HTV:n laajakaistaiseen kaapeliverkkoon pääkaupunkiseudulla. Sopimus merkitsee HTV:n digi-tv- ja laajakaistapalvelujen tuloa tarjolle VVO:n kaikkiin vuokraasuntoihin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Verkkoon liitetyissä kiinteistöissä on digi-tvvalmiuden lisäksi tarjolla myös valmis huoneistokohtainen laajakaistaratkaisu. VVO valitsi SAP-ohjelmiston VVO:n talous- ja henkilöstöhallinto ovat uudistaneet keskeisimmät tietojärjestelmänsä ja valinneet SAP-ohjelmistot uusiksi työkaluikseen. Tietohallintojohtaja Mikko Pöyryn mukaan SAP:n kirjanpito-ohjelmistossa on VVO:lle tärkeän käyttöomaisuuskirjanpidon ominaisuudet ovat ylivertaiset ja konsernikirjanpitoajattelu on viety pitkälle. Henkilöstöhallinnon järjestelmän käyttöönoton suunnittelu on jo alkanut ja kirjanpito-ohjelma otetaan käyttöön vaiheittain syksystä 2005 alkaen. 3
4 Henkilö Alan heikkous on, että vielä nyt paras bisnes tehdään ostamalla raakamaata, jonka arvo nousee kaavoituksella, sanoo Ari Ahonen. Tekesin Ari Ahonen haluaa asuntosektorille teknologiaohjelman Tekesin teknologiajohtaja Ari Ahonen haluaa asuntosektorille oman teknologiaohjelman. Sitä tarvitaan, jotta ala voi murtautua suljetun talouden ajasta. Jotta kiinteistö- ja rakennusala voisi siirtyä markkinatalouteen, tarvitaan suurta muutosta, todellisten liiketoimintatapojen käyttöönottoa, Ari Ahonen painottaa tulevaisuuden haastetta. Hän kertoo Tekesin panostaneen koko toimintansa ajan, yli 20 vuotta, rakentamiseen. Tunnustusta hän antaa rakennus- ja kiinteistöalan yhteiselle klusterille. Järkevintä ja edistyksellisintä on ollut muodostaa rakennus- ja kiinteistöalan yhteinen klusteri, jollaista eivät muut Euroopan maat ole vielä ymmärtäneet. Suomella on paljon annettavaa Euroopalle eri toimialoista muodostuvien kokonaisuuksien yhteistyöstä, klusterin kehittämisestä. Kiinteistö- ja rakennusklusteri on kymmenen prosenttia Suomen koko viennistä ja tuo luku olisi helppo kaksinkertaistaa. Ala sitoo paljon pääomia, jotka on saatava tuottamaan. Kolmen prosentin tuottavuuden kasvu vuosittain toisi 1 1,5 miljardia euroa. Tämä nostaisi alan muun perinteisen teollisuuden tasolle! Politiikka raivattava bisneksen tieltä Ari Ahonen vaatii liiketoiminnan avaamista, jonka esteeksi hän nimeää politiikan. Poliittisesti ei ole herätty näkemään alan mahdollisuuksia, jos ala toimisi todellisten liiketoimintaperiaatteiden mukaan. Heikkous on siinä, että vielä nyt paras bisnes tehdään ostamalla raakamaata, jonka arvo nousee kaavoituksella. Kaavoitus, rahoitus ja yleishyödyllisyys ovat kaikki yhteiskunnan ohjauksessa. Sen sijaan asuntosektori olisi nähtävä yhtenä kansainvälisen kilpailukyvyn veturina; hyvällä asumisella kilpaillaan vielä kansainvälisillä yritys- ja työntekijämarkkinoilla. Rahoitus- ja hallintamuoto estävät yritystä hankkimasta lisäarvoa teknologiaa kehittämällä. Teknologiakustannuksia ei voi lisätä tuotteen hintaan, koska sekä tuotannon rahoittaminen että tuotteen hinta, vuokra, on säädeltyä. Yleishyödyllisyyden avoimuus ei riitä Kun kuluttajat ja yritykset globalisoituvat, kiinteistöalan on pystyttävä tarjoamaan kiinteistöissä globalisoituneille yrityksille ja kuluttajillekin samoja ominaisuuksia kuin he saavat muualla maailmassa. Normit standardisoituvat, esimerkiksi hotelliketju Holiday Inn vaatii samat paloturvallisuusnormit kaikkialla missä se toimii. On hyvä 4
5 asia, että rakentajat verkottuvat globaalisti. Silloin he pystyvät palvelemaan kiinteistöalaa yhdenmukaisilla tuotteilla ja palveluilla, Ahonen sanoo. Ahosen mukaan suurimmat kiinteistöyhtiöt ovat pörssissä noteerattuja amerikkalaisia rahastoja, jotka toimivat avoimessa toimintaympäristössä. Sen sijaan yritysten yleishyödyllisyys toimintaperiaatteena on vaikea samanlaisessa ympäristössä, koska niiden avoimuus ei ole riittävää. Myöskään julkinen ohjaus ei sovi tähän kuvioon. Yleishyödyllisten yhtiöiden kahdeksan prosentin voitto on säätelytaloutta, Ahonen sanoo. Hänen mukaansa Suomessa tarvitaan ammattimaisia asunto-omistajia, jotka luovat linjat ja näyttävät liiketoiminnan suunnan. Tarvitaan sekä Euroopantasoisia että globaaleja asuntoihin erikoistuneita rahastoja. Tekes voi tarjota välineitä, mutta se ei voi ohjata bisnestä. Yritysten on itse tahdottava muutosta, joka menee asuntoalan ytimeen asti. Sellaisen muutoksen merkit ovat näkyvissä jo liikekiinteistöalalla. Sijoittajat ovat olleet myös viimeisten kahden vuoden aikana kiinnostuneita tekemään merkittäviä sijoituksia hyvin hoidettuihin asuinkiinteistöyhtiöihin. VVO on hyvä esimerkki yhtiöstä, johon kohdistuu sijoittajien mielenkiintoa ja se on onnistunut löytämään itselleen sopivan pääomarakenteen ja omistajat. Mikä mies? Suomella mahdollisuus suunnannäyttäjäksi Koska Suomi on pieni ja nopea, sillä olisi mahdollisuuksia toimia suunnannäyttäjänä. Asumisen uudelleen arviointiin antavat vahvuuksia erilaiset asuntosegmentit, asiakkaan elämäntavan mukaan muuttuvat asumismuodot esimerkiksi: seniori-, kaupunki-, elämys- ja vapaa-ajanasunnot. Samoin etätyö ja tietotekniikan hyödyntäminen paikasta riippumatta auttavat asumisen uudelleen arvioinnissa, koska molemmat seikat ovat Suomessa jo arkipäivää. Teknologiajohtaja Ari Ahonen katsoo itse myös tulevaisuuteen. Ilme ei juuri muutu, kun pyytää arviota, miltä kiinteistö- ja rakennusala näyttää vuonna Yritysten kilpailuasema perustuu kolmeen tekijään: teknologiaan, innovaatioihin ja palveluun. Kansainvälisessä liiketoiminnassa liikkuu globaaleja toimijoita, niin suomalaisia kuin Suomessakin. Proaktiivisella alalla ajatellaan bisnes ensin -periaatteella. Etumatkaa saa visionääri ja nokkela. Myös muun teollisuuden moottorina asunto- ja kiinteistöala voi hyvinkin toimia vuonna 2015 muun teollisuuden moottorina kehittämällä innovaatioita. Ensimmäinen askel on asuinkiinteistösektorin lähtö Eurooppaan. Kova kysyntä ja markkinat ovat odottamassa jo nyt myös Aasiassa, erityisesti Japanissa. Olisi vain uskallettava ajatella suuria, ei vain kotimarkkinanäkökulmasta, sillä olemme jo osa Eurooppaa. A ri Ahonen on tehnyt asunto- ja korjausrakentamisesta sekä lisensiaattityönsä että väitöskirjansa. 25 vuotta alalla työskennellyt tekniikan tohtori tuli Tekesiin teknologiajohtajaksi seitsemän vuotta sitten. Rakennussuunnittelijana Juva Oy:ssa aloittanut Ahonen on kulkenut nykyiseen toimeensa sekä tutkijan että yritysjohtajan tietä. Vuosituhannen vaihteessa tie vei Piilaaksoon katsomaan mitä asiakkaat teknologialta odottavat, ja miten sitä voisi rakentamisessa toteuttaa. Metsästystä ja kalastusta harrastava Ahonen asu perheineen Kirkkonummen Masalassa. Mikro ja netti ovat kotona auki yötä päivää, koska ideat on kirjattava ylös, vaikka ne tulisivat mieleen keskellä yötä. Asumisen käännekohdat Ari Ahonen näkee suomalaisen asumisen keskeiset käännekohdat seuraavasti: Asuminen on aina ollut sosiaalipolitiikkaa ja myös merkittävä työllistäjä. Se on ollut talouden elementti, jolla on korjattu kansantalouden alamäkiä luvun alusta sotiin asti teknologiaa edustivat keskuslämmitys ja viemäröinti. Teräsbetonirakentaminen mahdollisti kerrostalorakentamisen ja -asumisen. Sodanjälkeinen rintamamiesasutus syntyi, kun kansa säästi itselleen asunnot, joita sotakorvauksia maksavalla yhteiskunnalla ei ollut juuri mahdollisuuksia rahoittaa. Suomalainen omistusasunnossa asumisen suosio periytyy tältä ajalta, jolloin vallitseva asuntomuoto oli asunto-osakeyhtiö. Vuokraasuntoja ei juurikaan tehty. Maaltamuutto kaupunkiin 1960 ja -70-luvuilla. Asunnoista oli suuri tarve. Teollistumisen myötä tapahtui sama ilmiö kuin muualla Euroopassa 40 vuotta aiemmin. Kaupungistumisen myötä syntyi elementtirakentaminen. Raha vapautettiin 1980-luvun puolivälissä. Ala oli kaaoksessa. Rakentamisen buumi ylikuumensi asuntomarkkinat, kun ei kyetty näkemään, millainen vipu rahan vapautuminen oli. Nyt elämme kuoleman jälkeistä elämää, kun 1990-luvun alussa rakennus- ja kiinteistöala kuoli. Liikekiinteistöbisnes hyödynsi markkinat ja uudistui 1990-luvun puolivälissä. Syntyi oma liiketoiminnan alue ja merkittävä sijoituskohde. Kiinteistöistä haetaan ns. pitkää rahaa, joka ei ole yhtä tuottoisaa, mutta riskittömämpää kuin pörssisijoittaminen. Tekes eli Teknologian kehittämiskeskus aktivoi ja rahoittaa sekä tutkimusyksikköjen että yritysten haastavia tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja. Se on myös mukana luomassa uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Vuonna 1983 perustettu Tekes käyttää vuosittain noin 400 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. 5
6 Keskiaukeama Larnimaa sanoo suomalaisyritysten olleen perinteisesti erittäin aktiivisia yhteiskuntavastuun asioissa myös EU:n piirissä. Yhteiskuntavastuu toteuttaa yrityksen kestävää kehitystä Yhteiskuntavastuu on yritysten tapa toteuttaa kestävän kehityksen periaatetta. Yrityksen on löydettävä tasapaino ja tapa toteuttaa asioita taloudellisten näkökulmien, ympäristöasioiden ja sosiaalisen vastuun välillä, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Riitta Larnimaa. Taloudellisissa asioissa keskeinen seikka on kannattavuus ja omistajien tuotto-odotukset ja niihin vastaaminen. Ympäristöasioissa vastaavasti materiaalien tehokas käyttö siten, että aiheutetaan mahdollisimman vähän päästöjä. Sosiaalisen vastuun alueella henkilöstö on kaikkein tärkein asia. Yhteiskuntavastuun konkreettisuus löytyy siitä, että koko ajan yritys punnitsee kaikkia kolmea näkökulmaa tehdessään päätöksiä. Oliko joku ratkaisu hyvä vai huono yhteiskuntavastuun kannalta riippuu yrityksen päätöksenteosta. Asiaa pohdittaessa vaakakuppi tietenkin heiluu kaikkien kolmen osa-alueen välillä ja kokonaisuus, jota yrityksen sisällä pohditaan, on ratkaiseva. Yhteiskuntavastuu koskettaa niin suuria kuin pieniä yrityksiä Larnimaan mukaan globalisaatio on yhteiskuntavastuuseen heräämisessä keskeinen asia. Sen myötä kun kaikki tieto kulkee ja yritykset liikkuvat ja toimivat globaaleilla markkinoilla asia on tullut vahvasti esille. Koska yritykset elävät verkostoissa, joissa on paljon erikokoisia yrityksiä, on selvää, että isot globaalisti toimivat suomalaisyritykset ovat olleet ensimmäisiä toimijoita. Entistä enemmän myös pk-yritykset ovat kiinnostuneet yhteiskuntavastuusta. Usein pk-yrityksissä toteutetaan ja ymmärretäänkin samoja asioita ilman hienoja malleja. Larnimaa sanoo suomalaisyritysten olleen perinteisesti erittäin aktiivisia yhteiskuntavastuun asioissa myös EU:n piirissä. Maailmalla järjestetyissä yhteiskuntavastuuraportteja vertailevissa kilpailuissa suomalaiset suuryritykset ovat menestyneet varsin mukavasti. Globaalissa maailmassa ja kilpailussa ei pärjää, jos yhteiskuntavastuuasiat eivät ole kunnossa. Yritysten julkisuuskuvalle on suuri merkitys, jos näitä asioita ei ole mietitty. Paljon puhutaan siitä, tuoko yhteiskuntavastuu kilpailuetua. Monet asettavat sen myös tavoitteeksi. Yritykset lähtevät siitä, että kilpailuetua saavutetaan, jos asiakas pitää sitä tärkeänä. Tänä päivänä asiakas haluaa tietää, mitä asian eteen tehdään. Sen 6
7 sijaan kilpailuetua on vaikea mitata. Nukkukaa rauhassa jos ette ole vielä heränneet. Mutta muistakaa, että kilpailijanne eivät nuku, kiteyttää Larnimaa lainaten pk-yrittäjän vanhaa sanontaa. Käytännössä haetaan parempia toimintoja Käytännössä yhteiskuntavastuu merkitsee entistä parempia toimintoja. Esimerkiksi ympäristöasioissa tiedetään, mitkä ovat omat päästöt ja miten niitä jatkuvasti parannetaan. Kun tiedetään omat ympäristövaikutukset, asetetaan itselle tavoitteita, joita lähdetään parantamaan asettamalla lisätavoitteita. Se on itse asiassa hyvin arkista työtä, Larnimaa sanoo. Sosiaalisen vastuun alueella koulutus- ja osaamisasiat ovat hyvin vahvasti esillä. Nyt ja tulevaisuudessa henkilöstö on kaikkein keskeisin asia. Myös tuoteturvallisuuteen liittyvät asiat korostuvat: Millainen tuote on käytössä, onko se turvallinen ja mitä muita ominaisuuksia siihen liittyy. Aika paljon korostuu se, ettei pitäisi keskustella vain siitä, miten tuotteita tuotetaan vaan myös, miten niitä kulutetaan. Vain kilpailukykyinen ja taloudellisesti menestyvä yritys pystyy huolehtimaan myös sosiaalisesta ja ympäristövastuustaan. VVO:ssa yhteiskuntavastuuseen liittyvät asiat perustuvat tällä hetkellä eettisiin periaatteisiin ja ympäristöohjelmaan. Eettiset periaatteet Asukkaille turvataan kohtuuhintainen ja turvallinen asuminen. Rajoituksista vapautuvat vuokra-asunnot säilytetään pääasiallisesti vuokra-asuntokäytössä. VVO:ssa asukkaat osallistuvat tiiviisti kiinteistöjen hoitoon. Asukasaktiiviisuus luo edellytyksiä asumisen laadun parantamiselle ja edesauttaa sosiaalisten verkostojen syntymistä. Asukkaiden ympäristökoulutukseen sekä energia- ja ympäristöeksperttien toimintaan panostetaan osana yhtiön ympäristöohjelmaa. VVO tuottaa asukkaille asumiseen ja VVO:laiseen asumiskulttuuriin liittyvää tietomateriaalia. VVO tuntee vastuunsa myös asuinalueiden yleisestä toimivuudesta ja viihtyvyydestä. VVO on aktiivisesti mukana suomalaisen asumiskulttuurin kehittämisessä. Ympäristöohjelma Kestävän kehityksen edistäminen on keskeisellä sijalla kaikessa VVO:n toiminnassa. Asuinympäristöjen kehittämisessä se merkitsee viihtyisyyden ja sosiaalisuuden lisäksi mahdollisuuksien luomista ympäristötietoiseen asumiseen. Rakennuttamisen ja kiinteistönpidon laatukriteereinä terveys- ja ympäristövaikutukset otetaan huomioon taloudellisten, teknisten ja toiminnallisten tekijöiden rinnalla. Ekologiseen kestävyyteen liittyviä kiinteistönpidon periaatteita ovat elinkaariajattelu ja ekotehokkuuden parantaminen. Vuorovaikutus ja yhteistyö asukkaiden kanssa on lähtökohtana myös ympäristötoiminnassa. Talokohtaisia asukasaktiiveja, energia- ja ympäristöeksperttejä on yli Keskusorganisaatiossa on energiaan ja ympäristöasioihin keskittyneet sektoriasiantuntijat, ja jokaisessa aluetoimistoissa vastaavasti energiaisännöitsijä ja ympäristöisännöitsijä. 7
8 Liiketoiminta Asukkaan kannalta on tärkeää, että VVO hallitsee koko arvoketjua, jossa toimii lukuisa joukko yrityksiä ja tuhansia työntekijöitä, Piilo sanoo. Asiakaslähtöinen toiminta on keskeinen haaste VVO:lle VVO:n tavoite on kirkastaa asemansa maan johtavana asumispalvelujen tuottajana, sanoo yhtymän kiinteistöomistuksesta vastaava liiketoimintajohtaja Urpo Piilo. Hänen mielestään asiakaslähtöinen toiminta on VVO:n keskeinen haaste. VVO on maamme suurin valtakunnallinen asumispalvelujen tarjoaja, jolla on omistuksessaan lähes asuntoa yli 70 paikkakunnalla. Kiinteistöomistus ja asumispalvelut muodostavat VVO:n ydinliiketoiminnan ja sen osuus konsernin liikevaihdosta on 80 prosenttia. Urpo Piilo sanoo, että valtaosa VVO:n asunnoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla, sen kehyskunnissa sekä muilla kasvupaikkakunnilla. Näillä paikkakunnilla yhtiö pyrkii edelleen kasvattamaan toimintaansa. Muuttotappiokunnista on tarkoitus luopua jollain aikavälillä kokonaan myymällä asuntoja esimerkiksi paikallisille toimijoille, joilla saattaa olla VVO:ta paremmat edellytykset kehittää niitä mm. hallintamuotoa tai käyttötarkoitusta muuttamalla. Kemijärven kaupunki on esimerkiksi muuttanut menestyksellä tyhjiä vuokraasuntojaan etelän ihmisten kakkosasunnoiksi, Piilo sanoo. Suuruudesta on etua VVO:n strateginen tavoite on säilyä maan ykkösenä ja turvata asemansa toimintansa laadulla ja kokonaispalvelulla. Asemamme on tunnustettu keskeisissä toimintakunnissamme. Suurena valtakunnallisena toimijana meillä on pieniä paikallisia kiinteistönomistajia paremmat mahdollisuudet panostaa niin asiakkuuksien kuin palveluidenkin kehittämiseen. Olemme kiinnostava yhteistyökumppani. Esimerkkinä tästä on mm. Kone Oy:n kanssa tehty kumppanuussopimus satojen hissiemme huoltamiseksi. Asukkaan kannalta on tärkeää, että VVO hallitsee koko arvoketjua, jossa toimii lukuisia joukko yrityksiä ja tuhansia työntekijöitä. Siksi kumppanuussuhteet ovat meille erittäin tärkeitä, Piilo sanoo. Hänen mukaansa tällä hetkellä asuntomarkkinoilla selvästi nähtävissä oleva muutos on markkinoiden eriytyminen lähinnä maassamuuton seurauksena. Muuttotappioalueilla mietitään tyhjenevien talojen uusia käyttötarkoituksia. Kasvualueilla vilkkaasta rakentamisesta huolimatta hinnat nousevat, koska kysyntä on korkea. Matalien korkojen ja pitkien laina-aikojen vuoksi ensimmäistä kertaa omistusasumisesta on tullut vuokra-asumisen kilpailija. Kehitys näkyy myös meidän tilastoissa. 17 prosenttia poislähtevistä ilmoit- 8
9 taa syyksi omistusasuntoon muuton. Yleisin syy, 19 prosenttia, on edelleen paikkakunnan vaihto. Vaihtuvuus lisääntyy asiakasuskollisuutta tavoitellaan Piilon mukaan VVO uskoo vahvasti vuokralla-asumiseen myös tulevaisuudessa. Valtaosa asunnoistamme sijaitsee kasvualueilla, joihin ihmiset muuttavat ja tarvitsevat asunnon. Monipuolisella asuntotarjonnalla ja eri hallintamuodoilla on oma tärkeä roolinsa yhteiskuntamme toimivuudessa. Vaikka vaihtuvuus asunnoissamme on viime vuosina lisääntynyt, olemme pystyneet pitämään käyttöasteemme korkeana. Valtakunnallisilla mittareilla VVO:n asiakasuskollisuus ja käyttöaste ovat pääkilpailijoitaan parempia. Asumisen lisääntyneet vaihtoehdot näkyvät selkeästi kiristyvänä kilpailuna. Koska keskimääräinen asumisaika lyhenee ihmisten liikkuvuuden ja asumisvaihtoehtojen lisääntymisen myötä, korostuu asiakaskannattavuuden merkitys. Jokainen vaihto aiheuttaa kustannuksia ja mahdollisesti vuokratulon menetyksiä. Asunnonvaihtokustannuksia on saatava alemmaksi. Jo nyt suurin osa hakemuksista tulee netin kautta. Sähköisen kanavan mahdollisuuksia pyritään kaikissa toiminnoissa lisäämään. Asiakasuskollisuuden parantaminen on asiakkuuden kehittämisen keskeinen tavoite, Piilo sanoo. Parannamme talojamme 40 miljoonalla vuosittain Piilon mukaan VVO kehittää asumispalvelujaan ja hakee kilpailuetunsa tuntemalla asiakkaansa asumisprosessin muita paremmin. Meillä on toimivat välineet asiakassuhteen hoitoon. Asukashallintoon osallistuu tuhansia asukasaktiiveja, jotka kehittävät omaa asumisyhteisöään ja -ympäristöään vapaaehtoisesti. Hän sanoo kiinteistöjen elinkaaren ja asiakkaiden lisääntyvien laatuvaatimusten edellyttävän tuntuvia investointeja kiinteistöjen kunnossapitoon. Käytämme vuosittain yli 40 miljoonaa euroa kiinteistöjen suunnitelmallisiin korjauksiin. VVO kerää uusissakin taloissa korjausrahaa vuokran osana. Tällä tavalla pystymme tekemään korjauksia suunnitelmallisesti ilman tempoilevaa vuokrankorotuspolitiikkaa. Pitkäjänteisellä kunnossapidolla pystymme välttämään myös suuret kertaluontoiset peruskorjaukset, Piilo toteaa. Teuvo Ijäs ehdottaa valtiolle tonttikauppoja Valtion Asuntorahaston ylijohtaja Teuvo Ijäs ehdottaa, että ARA ostaa valtiolta osalla runsaita kassavarojaan sosiaaliseen asuntotuotantoon sopivaa tonttimaata. Voisimme helposti nykyisestä noin miljardin euron suuruisesta kassastamme käyttää esim. sata miljoonaa hyvien asuntotonttien ostoon. Myöhemmin vuokraisimme tontit kunnan lausunto huomioon ottaen laadukkaimman ja kohtuuhintaisen tarjouksen tehneelle rakennuttajalle sosiaaliseen asuntotuotantoon. Tällä tavalla valtio saisi heti merkittävästi tuloja sekä myöhemmin vielä tonteista saamamme vuokratulot. Tämä on mielestäni asuntopoliittinen vaihtoehto sille, että valtio veisi kassastamme saman summan budjetin katteeksi, Ijäs huomauttaa. Valtion Asuntorahaston kassaan on viimeisten vuosien aikana kerääntynyt runsaasti rahaa, koska aiemmin korkealla olleet aravalainojen korot tuottivat hyvin. Matalat markkinakorot puolestaan saivat lainaajat vaihtamaan aravan pankkilainaan ja maksamaan suuria määriä aravalainaa takaisin. Teuvo Ijäs odottaa rauhallisin mielin marraskuussa ARA:n roolia ja tehtäviä pohtivan selvitysmiehen esityksiä. Nykyinen toiminta on hyvä perusta, jota tulee säilyttää ja vahvistaa. On selvää, että uustuotannon lainotus vähenee ja kohdistuu pitkälti erityisryhmiin. Sen sijaan käytössä olevan arava-asunnon muodostaman suuren kansallisomaisuuden hoitamiseen tarvitsemme lisää välineitä, Ijäs sanoo. Taloja pitäisi voida myydä aravalainoineen uuteen käyttötarkoitukseen Ylijohtaja Teuvo Ijäs on valmis vapauttamaan aravataloja säännöksistä hiljaisilla alueilla. Viime vuonna vapautui asuntoa, ja tänä vuonna asuntoa lisää. On molemminpuolinen etu, että aravasäännöistä voidaan joustaa asuntomarkkinoitten edellyttämällä tavalla. Uusi omistaja voi kehittää talon toimintaa. Samalla valtion riski minimoidaan, koska sijoitetut varat tulevat takaisin. Ijäs olisi valmis tarvittaessa ja vaikeissa tapauksissa myymään kokonaisia taloja aravalainoineen, jos talon käyttötarkoitus on tarkoituksenmukaista muuttaa asuntomarkkinatilanteen johdosta. Nyt käyttötarkoitusta on useimmiten muutettu vain yksittäisten huoneistojen osalta esimerkiksi silloin, kun tiloja on tarvittu päiväkotia varten. Jos talo muutetaan vaikka loma-asun- Valtio saisi heti merkittävästi tuloja sekä myöhemmin vielä tonteista saamamme vuokratulot, Teuvo Ijäs sanoo. noiksi, on valtion edun mukaista saada edelleen aravalainojen korot ja lyhennykset, kun toinen vaihtoehto olisi taloyhtiön konkurssi ja mittava luottotappio. Teuvo Ijäs painottaa, että aravarajoituksista ei pääsääntöisesti myönnetä vapautusta alueilla, joissa vuokrataloilla on hyvä kysyntä. Samoin uusia aravalainoja myönnetään vain kasvualueille, missä tiedetään asukkaita riittävän pitkäksi aikaa. 9
10 Osavuosikatsaus VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus Tervettä kasvua VVO-konsernin liikevaihto oli 223,6 miljoonaa euroa (171,4 M ). Liikevaihto kasvoi edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 52,3 miljoonaa euroa (30,5 %), josta 16,4 miljoonaa euroa tuli omistusasuntotuotannon osakemyynnin kasvusta. VVO Omat Vuokra-asunnot Oy:n ja Kymppikoti Oy:n omistamien lyhyellä korkotuella tuotettujen omaksi lunastettavien osaomistuskohteiden myynneistä tuli 23,1 miljoonaa euroa. Vuokratuottojen kasvu edelliseen vuoteen oli 8,1 %. Liikevaihdosta 75,31 prosenttia (79,61 %) tuli kiinteistöomistuksesta, 21,62 prosenttia (14,85 %) rakennuttamisesta ja 3,07 prosenttia (5,54 %) muusta toiminnasta. Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 25,9 miljoonaa euroa (20,3 M ). Tulosta kasvattivat erityisesti kiinteistöjen hoitokulujen ja muiden toimintakulujen tuottojen kehitystä hitaampi kasvu ja lisääntynyt omistusasuntotuotanto. Koko vuoden tuloksen arvioidaan olevan edellistä vuotta (30,1 M ) jonkin verran suurempi. Tase Taseen loppusumma oli 1 696,1 miljoonaa euroa. Kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli 9,98 prosenttia. Lainoja on lyhennetty kuluvan vuoden aikana yhteensä 23,7 miljoonaa euroa ja nostettu lisää 95,6 miljoonaa euroa. Oman pääoman määrä oli 250,4 miljoonaa euroa (230 M ). Omavaraisuusaste oli ilman pääomalainoja 12,87 prosenttia (12,88 %) ja pääomalainat huomioon ottaen 15,74 prosenttia (15,97 %). Kiinteistöomistus ja asumispalvelut Konsernin omistama asuntokanta oli asuntoa. Määrä on kasvanut vuoden alusta asunnolla. Uusia asuntoja on valmistunut 281 ja vanhoja asuntoja on hankittu elokuun loppuun mennessä Muun muassa Kvaerner Masa-Yards Oy:ltä ja Keskon eläkekassalta ostettiin yhteensä yli 800 asuntoa. Luopumisstrategian mukaisesti muiden tahojen omistukseen siirtyi 182 vuokra-asuntoa. Kahden vuosikolmanneksen aikana käynnistyi 297 uuden asunnon rakennuttaminen koko vuoden arvion ollessa 360 asuntoa. Vanhoja asuntoja arvioidaan ostettavan koko vuoden aikana noin Vuokra-asuntojen asukasvaihtuvuus tarkastelujaksolla oli 17,2 % (16,2 %). Asuntojen kokonaiskäyttöaste, 97,7 %, aleni hieman edelliseen vastaavaan jaksoon verrattuna (98,0 %). Vuokrasaatavat ovat lievästä kasvusta huolimatta pysyneet volyymiin nähden vähäisinä. Kiinteistöomistuksen hyvä taloudellinen kehitys antoi mahdollisuuden panostaa aiempaa enemmän kiinteistöjen suunnitelmalliseen korjausohjelmaan, jonka volyymi kasvaa tänä vuonna lähes 40 miljoonaan euroon. Kiinteistöomistuksen keskeinen kehi- tystyö on parin viime vuoden aikana kohdistunut asumispalvelujen tuotantoprosessin tehostamiseen. Uudistettu organisaatiomalli sekä ohjaus- ja raportointijärjestelmät ovat mahdollistaneet tehokkaamman johtamisen. Vuoden alkupuolella tehty aluetoiminnan integrointi on merkittävästi tehostanut toimintaa. Tänä vuonna painopistettä kehittämispanostuksissa on siirretty asiakkuuslähtöiseen toimintaan. Asiakkuudet on nostettu johtamismielessä kiinteistöjen rinnalle. Tarkastelujaksolla kehittämisen kohteena oli asiakastiedon hallinnan parantaminen ja sen pohjalta tehdyt kehittämis- ja uudistamistoimet sekä kiinteistöissä että asumispalveluissa. Rakennuttaminen Rakennuttamisen toisella kolmanneksella liikevaihdon kasvua oli viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 70 prosenttia. Asuntokauppa jatkui vilkkaana ja asuntojen budjetoitu myynti ylittyi lähes 40 prosentilla. Valmiissa asuntokannassa ei ollut myymättömiä asuntoja. Yhtiön rakennuttamana valmistui 737 (665) asuntoa ja tarkastelujaksolla aloitettiin 719 (661) asunnon rakennuttaminen. Omistusasuntotuotannon osuus sekä rakennuttamisen volyymista että tuloksesta on kasvanut tarkastelujaksolla. VVO Rakennuttajan organisaatiota vahvistettiin alue- ja hankekehityksen yksikössä. Tällä varmistetaan hankittujen aluerakennuttamiskohteiden onnistunut toteutus. VVO-konsernin tuloslaskelma Toteutunut 08/2004 *) Toteutunut 08/ Liikevaihto Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Muut liiketoiminnan tuotot Poistot Kulut Liikevoitto Nettorahoituskulut Netto satunnaiset tuotot(+) / kulut( ) Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja *) Luvut ovat tilintarkastamattomia. 10
11 VVO-konsernin tase Toteutunut 08/2004 *) Toteutunut 08/ VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Liittymismaksut Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Osakkeet Muut saamiset Sijoitukset Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA Osakepääoma Muu oma pääoma Pääomalaina Oma pääoma Vähemmistöosuus Konsernireservi Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset 178 Laskennallinen verovelka Ensisijaislainat Asuntolainat Yhtenäislainat Korkotukilainat Kolmoissijaislainat Muut lainat Pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat *) Luvut ovat tilintarkastamattomia 11
12 Kolumni Rakennusperintöä elämää varten Kolumnin kirjoittaja on VVO:n konsernijohtaja Ben Grass. VVO:lla on tällä hetkellä omistuksessaan lähes vuokra-asuntoa 75 paikkakunnalla. Sen päätoimialan, vuokra-asuntojen omistamisen lisäksi yhtiö on jo vuodesta 1997 lähtien rakennuttanut myös omistusasuntoja, joita valmistuu tänä vuonna noin 400. Lisäksi tarjontaamme kuuluvat asumisoikeusasunnot. VVO:sta on muodostunut merkittävä aluerakennuttaja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana VVO on ostanut runsaasti vanhoja vuokra-asuntoja eri myyjätahoilta muun muassa vakuutusyhtiöiltä, säätiöiltä ja yrityksiltä. Omistukseemme on tullut myös vanhoja asuin- ja muita kiinteistöjä, jotka ovat kaivanneet perinpohjaista kunnostusta. Tällaisia ovat muun muassa olleet Kotkan Pytingit, Tampereen Amurinlinna ja Aaltosen kenkätehdas. Ostettua asuntokantaa on tullut myös heti sodanjälkeiseltä kaudelta, jollaista muun muassa edustavat Lahden Hakatornit. Kotkan Pytingeistä Aaltosen kenkätehtaaseen Kotkan Pytingit rakennutti työntekijöilleen norjalainen sahanomistaja Hans Gutzeit 1870-luvulla perustaessaan Kotkan saarelle Norjan sahan. Asunnot saneerattiin Museoviraston ohjauksessa varustukseltaan nykyaikaisiksi muuttamatta rakennuksen ulkoista olemusta. Lahden Hakatornien alue edustaa Lahdessa puhdasta aikakautensa 50-lukulaista tyyliä ja on tärkeä osa kaupunkikuvaa. Koko alueen perusparannus valmistuu ensi vuoden loppuun mennessä luvulla tehtiin Tampereen Amurinlinnan uudelleenrakentamiseksi ensimmäiset suunnitelmat. Amurin kaupunginosassa sijaitsevan korttelin omisti silloin jo lähes kokonaan Oy Finlayson Forssa Ab, joka keväällä 1948 käynnisti uudenaikaisen asuntoyhdyskunnan suunnittelun tehtaan työntekijöille. VVO peruskorjasi Amurinlinnaa vuosina , jolloin puolet asunnoista perusparannettiin. Toinen puoli asunnoista oli jo korjattu entisen omistajan, Asko-konsernin toimesta. Lisäksi remontoitiin julkisivut sekä tornitalon hissi ja aulatilat. Aaltosen kenkätehtaan kiinteistö käsittää kokonaisen korttelin Tampereella Tammelan kaupunginosassa. Se on tärkeä osa Tampereen teollisuus- ja kulttuurihistoriaa ja esimerkki, jossa myös käyttötarkoitus muutettiin. Mittavilla sisäpuolisilla muutostöillä vanhasta tehdasrakennuksesta luotiin nykyaikainen 141 asunnon asuinmiljöö. VVO:n taloudelliset ja kunnossapidon periaatteet ovat lähtökohtia, kun kunnostamme rakennusperintökohteita. Kannattamattomia kohteita emme hanki rasittamaan nykyisten asukkaiden vuokria, ja asumisviihtyisyys puolestaan taataan asukkaille hyvällä kunnossapidolla. Talon asumiskulttuuri on perusasioita Asukkaiden mahdollisimman viihtyisää ja vaivatonta asumista ylläpidetään VVO:n kaikissa kiinteistöissä jatkuvalla kunnossapidolla. Rakennusperintökohteissa kunnossapidon vaatimukset huomioidaan jo hankintaa suunniteltaessa. Talon kuntoa säilyttävä asumiskulttuuri on VVO:n toiminnan perusasioita. Asukkaat voivat olla aktiivisesti mukana sekä osallistua kunnossapidon suunnitteluun ja budjetointiin. Omatoimihuollon, remonttiryhmien ja talkootoiminnan työn tuloksina saadut säästöt käytetään oman talon tai asunnon hyväksi. Korjattua kiinteistöäkin täytyy jälleen muutaman vuoden kuluttua kunnostaa. Sen me teemme jatkuvalla kunnossapidolla. Se huolehtii ajallaan kiinteistökohtaisista määräaikaiskorjauksista, joiden rahoitus on järjestetty etukäteen vuokrissa kerättävällä määrärahalla. Laaja ja eri-ikäinen kiinteistökanta takaa meille rahoitusjärjestelmän riittävyyden ja joustavuuden. Lisäksi asuntojen kunnossapito päivitetään muuttotarkistuksissa ja kymmenen vuoden välein toteutetulla tarkastuksella. Myös yhteisten tilojen ja piha-alueiden laatutasoa parannetaan tarvittaessa. Asumisen laadulle asetetaan yhä suuremmat vaatimukset. Siksi olemme parantaneet asuntojemme laatutasoa toimittamalla niihin nopeat laajakaistayhteydet internettiin. Rakennusperintökohteista erikoisia asumisvaihtoehtoja VVO haluaa tarjota vuokra-asuntoja asukkaiden kaikkiin elämäntilanteisiin. Asukkaiden tarpeiden muuttuessa paljonkin viime vuosina yksilöllisyys on korostunut ja kodin halutaan ilmentävän omaa elintapaa ja tyyliä. Kunnostettujen asuntojen kysyntä on ollut erittäin suuri ja asukkaiden vaihtuvuus pieni. Voimme tyytyväisenä todeta onnistuneemme näissä kohteissa erittäin hyvin. Vaikka olemmekin hankkineet rakennusperintökohteita arkista elämää varten, uskomme tehneemme myös kulttuurityön kunkin paikkakunnan kaupunkikuvalle säilyttäessämme nämä kohteet. 12
OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1
OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuokra-asuntomäärä kasvoi ja Lumo laajensi asumisen palveluita Liikevaihto 1.1. 30.9.2014 miljoonaa euroa +7,5%
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015
TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014
LisätiedotOsavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen
Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen
LisätiedotSuomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.
TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö
LisätiedotVVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI
VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa
LisätiedotVVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014
VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)
LisätiedotVVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja
VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta
LisätiedotSATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA
1 (5) SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2006 SATO-konsernin liikevaihto oli 214,0 miljoonaa euroa (213,4 M, 1.1.- 30.9.2005).
LisätiedotTULOSLASKELMAN RAKENNE
TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot
LisätiedotSATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila
SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon
LisätiedotIMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY
IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY 1. Toimiala Imatran Vuokra-asunnot Oy omistaa n. 1600 vuokra-, opiskelija- ja ryhmäkotiasuntoa. Yhtiö huolehtii asuntojen ylläpidosta, peruskorjauksesta ja tarvittaessa myös uudisrakentamisesta.
LisätiedotSATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2006 Erkka Valkila
SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > toimiala: asuntosijoitus ja asuntorakennuttaminen > toiminta-alueet: pääkaupunkiseutu,
LisätiedotAINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS
TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen
LisätiedotTULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014
TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan
LisätiedotKonsernituloslaskelma
Konsernituloslaskelma 1.1.2018-31.12.2018 1.1.2017-31.12.2017 LIIKEVAIHTO 28 729 986,76 26 416 878,43 Valmistus omaan käyttöön 6 810,90 Liiketoiminnan muut tuotot 1 500 810,15 1 468 655,80 Materiaalit
LisätiedotHKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS
HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2015 HKLjk 10.11.2015 Osavuosikatsaus 1 (9) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.9.2015 Toimintaympäristö ja toiminta Kuluneen neljänneksen aikana
LisätiedotKonsernituloslaskelma
Konsernituloslaskelma ei laadittu 1.1.2017-31.12.2017 1.1.2016-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 26 416 878,43 Liiketoiminnan muut tuotot 1 468 655,80 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden
LisätiedotTULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2017
VUOSIKERTOMUS 2017 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2017 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2017 1.1. 31.12.2016 LIIKEVAIHTO 121 109 124 180 Valmistus omaan käyttöön 14 673
LisätiedotTULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2016
VUOSIKERTOMUS 2016 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2016 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2016 1.1. 31.12.2015 LIIKEVAIHTO 124 180 124 532 Valmistus omaan käyttöön 673 4 647
LisätiedotHKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS
HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä
LisätiedotSOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003
Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin
LisätiedotSATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1
SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-3/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011
LisätiedotAINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS
TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %
LisätiedotYhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc
QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012 Vuosi 2011 Yhtiö käynnisti Kokonaisarkkitehtuuripalvelut-liiketoiminnan vuoden alussa. Yhtiö lanseerasi uuden tuotteen, QPR ProcessAnalyzerin
LisätiedotGlobal Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15
Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi
LisätiedotLÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00
LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos
Lisätiedot/2006 Tauno Tuomivaara
FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005
LisätiedotHKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS
HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-maaliskuussa
LisätiedotSATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1
SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-6/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011
LisätiedotKONSERNI Tuloslaskelma (1 000 )
VUOSIKERTOMUS 2018 TULOSTIEDOT KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 01.01.-31.12.2018 01.01.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO 129 238 121 109 Valmistus omaan käyttöön 0 14 Liiketoiminnan muut tuotot 989 993 Materiaalit
LisätiedotHKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS
HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2015 HKLjk 5.5.2015 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013
Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%
LisätiedotHakunilan asuntotuotanto
Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000
LisätiedotHKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS
HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2013 HKLjk 22.8.2013 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa
LisätiedotEmoyhtiön tuloslaskelma, FAS
Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3
LisätiedotHKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS
HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa
LisätiedotWULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN
WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen
LisätiedotSATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS
1 (6) SATO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS SATO-konsernin liikevaihto oli 134,0 miljoonaa euroa (149,1 M, 2005). Katsauskauden tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 21,7 (22,6)
LisätiedotOikaisut IFRS Julkaistu
:n mukaan oikaistujen ja tilikaudella 2017 osavuosikatsauksissa ja vuositilinpäätöksessä julkaistujen tietojen vertailut on esitetty seuraavissa taulukoissa. jen laskelmien tiedot ja tilikauden 2017 raportoitujen
LisätiedotNIVOS VESI OY. Tilinpäätös
NIVOS VESI OY Tilinpäätös 1.1.2016-31.12.2016 Porvoontie 23 04600 Mäntsälä Sisältö Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä sivu 1 2-3 4-5 6 6 1 TULOSLASKELMA 1.1.2016 31.12.2016
LisätiedotKONSERNITULOSLASKELMA
KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana
LisätiedotSATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008
SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008 Asuntosijoitusyhtiö SATOn vuokra-asuntojen kysyntä kasvanut YHTEENVETO AJALTA 1.1.- 30.9.2008 (1.1. 30.9.2007) Konsernin liikevaihto oli 183,4 (191,7) milj. ja liikevoitto
LisätiedotOLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)
OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.
LisätiedotTilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen
Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen 1 Sisältö VVO yrityksenä Toimintaympäristö ja vuokraasuntomarkkina VVO katsauskaudella 2012 2 VVO yrityksenä 3 VVO yrityksenä VVO on maanlaajuinen, vuonna 1969 perustettu
LisätiedotYLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014
1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.
LisätiedotTULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015
TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan
LisätiedotBELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.
Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015
OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 19.5.2015 1 Sisältö VVO-konsernin strategia ja liiketoiminta Siirtyminen IFRS-standardeihin Osavuosikatsaus 1 3/2015 19.5.2015 2 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 19.5.2015
LisätiedotSAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 %
Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 % SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta:
LisätiedotYrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy
Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?
LisätiedotAINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006
TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005
LisätiedotKONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010
KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015
OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015 27.8.2015 1 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 27.8.2015 2 Maanlaajuinen toiminta hyvillä sijainneilla Asuntojen jakauma Pääkaupunkiseutu 16 800 Muu Etelä-Suomi 8 500 Länsi-Suomi
LisätiedotROPOHOLD OYJ LIIKETOIMINTAKATSAUS
Liiketoimintakatsaus Heinä-syyskuu 2018 29.10.2018 2 / 5 ROPOHOLD OYJ LIIKETOIMINTAKATSAUS 1.7. 30.9.2018 Heinä-syyskuu 2018 lyhyesti Liikevaihto heinä-syyskuussa kasvoi 22 % ja käyttökate 66 % edellisen
LisätiedotKONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja
KONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS 2005 27. tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Strategia KONE tuo asiakkailleen kilpailuetua innovatiivisilla palveluillaan ja ratkaisuillaan. Samalla KONEen tuotteet
LisätiedotFINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS
FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS 30.9.2010 Tulos ja tase, FAS (Toteuma) Finavia konserni TULOSLASKELMA, FAS EUR 1.1.-30.9.2010 1.1.-30.9.2009 LIIKEVAIHTO 231 834 836,24 241 094 465,00 Valmiiden
LisätiedotSuomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24
Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity
LisätiedotTULOSLASKELMA
TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493
LisätiedotOsavuosikatsaus
Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2019 toimitusjohtaja Kari Sainio Sisältö Ovaro lyhyesti Toimintaympäristöstä Kirjauskäytäntöjen muutokset EPRA-tulos ja sen analyysi Tase ja keskeiset tunnusluvut Ydintoiminta
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015
OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 29.10.2015 1 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 29.10.2015 2 Strategiset avainluvut 2018 Avainluku Tavoite Asuntovarallisuus 5,0 miljardia 45 000 asuntoa Vapaan segmentin
LisätiedotSuomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25
Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin
LisätiedotSATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/
SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-9/2011 25.10.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-9/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-9/2011
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotHKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS
HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja
LisätiedotBELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00
Julkaistu: 2006-05-10 08:00:03 CEST Wulff - Pörssitiedote BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0
LisätiedotSuomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18
Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000
LisätiedotYLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI
1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2016 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan tärkeimmät painopistealueet on määritelty kaupungin kanssa solmitussa
LisätiedotNIVOS VESI OY. Tilinpäätös
NIVOS VESI OY Tilinpäätös 1.1.2017-31.12.2017 Porvoontie 23 04600 Mäntsälä Sisältö Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä sivu 1 2 4 6 6 1 TULOSLASKELMA 1.1.2017 31.12.2017
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS
HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12
LisätiedotTULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen
TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,
LisätiedotLiikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 %
SAV Rahoitus Oyj OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1.7. 31.12.2008 osavuosikatsaus (tilintarkastamaton).n osakekohtainen tulos kasvoi 100 % Välitilinpäätös lyhyesti: Voitto ennen veroja oli 413 tuhatta euroa (ed.
LisätiedotMitä tilinpäätös kertoo?
Kati Leppälä 2018 Mitä tilinpäätös kertoo? Tilinpäätös on yrityksestäsi tilikaudelta eli vuosittain tehtävä laskelma, josta selviää yrityksesi tulos ja varallisuus. Tilinpäätös on osa yrityksen valvontajärjestelmää
LisätiedotYLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013
1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2013 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.
LisätiedotTilinpäätös Tammi joulukuu
Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua
LisätiedotSuomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36
Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity
LisätiedotMARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012
MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / 26. lokakuuta TAMMI SYYSKUU Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 101,9 milj. euroa (91,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 11,1 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti vuoden
LisätiedotTIEDOTE Operatiivinen tulos parani Laajennutaan mobiilimaksamiseen Uphill Oy:n osake-enemmistön ostolla
1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2011 Operatiivinen tulos parani Laajennutaan mobiilimaksamiseen Uphill Oy:n osake-enemmistön ostolla Konserni Aina
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT
OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0
LisätiedotToimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89
6606441-0 Oy Tyvi-testiaineisto 2008-2011 Ab Yki Yhteyshenkilö Yrityksen katuosoite 12 B 00100 HELSINKI 01032010 28022011 123 Tilitoimistot Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 FI2312345600123454 NDEAFIHH Ville
LisätiedotROPOHOLD OYJ LIIKETOIMINTAKATSAUS
Liiketoimintakatsaus Loka-joulukuu 2018 22.2.2019 2 / 6 ROPOHOLD OYJ LIIKETOIMINTAKATSAUS 1.10. 31.12.2018 Loka - joulukuu 2018 lyhyesti Konsernin liiketoiminta kehittyi vuoden neljännen kvartaalin aikana
LisätiedotYritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015
Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu
LisätiedotSAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen
Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus
Lisätiedot1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut
1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012
Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat
LisätiedotSOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS
SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2002 > Liikevaihto oli katsauskaudella 4,2 miljoonaa euroa, jossa laskua 13,7 %. > Liiketulos pysyi edellisen tilikauden vastaavan katsauskauden tasolla ja oli 0,2
LisätiedotMARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-6 / elokuuta 2012
MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-6 / 3. elokuuta TAMMI KESÄKUU Konsernin tammi-kesäkuun liikevaihto oli 67,1 milj. euroa (57,9), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 15,9 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti vuoden
LisätiedotOLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)
OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.
Lisätiedot1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla
SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin
LisätiedotLAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.
LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen
LisätiedotQ3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja
Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %
LisätiedotEduskunnan talousvaliokunta
Eduskunnan talousvaliokunta 8.2.2018 Hannu Rossilahti, ylijohtaja Asuntotuotannon linjat 60 80-luvuilla Kaksi päävaihtoehtoa: 1. Kovan rahan asuntotuotanto 2. Kohtuuhintainen asuntotuotanto Omistusasuntoja
LisätiedotPOWEST OY VUOSIKATSAUS 2001
POWEST OY toimii sijoittajana ja omistusten hallinnoijana energia-alan palvelu- ja teknologiayhtiöissä. Yhtiöt keskittyvät siirto- ja jakeluverkkojen urakointiin ja kunnossapitoon energiakauppapalveluihin
LisätiedotKonsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.
TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen
LisätiedotYhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli
TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos
LisätiedotL ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0
Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29
LisätiedotVARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2018
VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2018 VAHVA KASVU JATKUI VUONNA 2017 LIIKEVOITTO NELINKERTAISTUI 3 VUOSI 2017 OLI ERINOMAINEN 11,6 % LIIKEVAIHDON KASVU 21,0 % MYYNTIKATTEEN KASVU 312,1% LIIKEVOITON KASVU YLI 40
LisätiedotYleiselektroniikka-konsernin kuuden kuukauden liikevaihto oli 14,9 milj. euroa eli on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 milj. euroa.
YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 13.8.2007 klo 11.00 YLEISELEKTRONIIKKA -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2007 - Liikevaihto 14,9 milj. euroa (12,8 milj. euroa) - Liikevoitto 494 tuhatta euroa
Lisätiedot