VVO:n sidosryhmälehti ja osavuosikatsaus. Tekesin Ari Ahonen Teknologiaohjelmalla ulos suljetun talouden ajasta Teknologiaohjelmalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VVO:n sidosryhmälehti ja osavuosikatsaus. Tekesin Ari Ahonen Teknologiaohjelmalla ulos suljetun talouden ajasta Teknologiaohjelmalla"

Transkriptio

1 2/2004 VVO:n sidosryhmälehti ja osavuosikatsaus TALOUS Tekesin Ari Ahonen Teknologiaohjelmalla ulos suljetun talouden ajasta Teknologiaohjelmalla Yhteiskuntavastuu Tekesin teknologiajohtaja Ari Ahosen mielestä asuntosektori tarvitsee oman teknologiaohjelman. Jotta ala voi murtautua suljetun talouden ajasta, tarvitaan suurta muutosta, todellisten liiketoimintatapojen käyttöönottoa, Ari Ahonen painottaa. s.4 EK:n Riitta Larnimaa ulos toteuttaa suljetun yrityksen talouden ajasta kestävää kehitystä s.4 Urpo Piilo Asiakaslähtöinen toiminta on VVO:n keskeinen haaste Osavuosikatsaus Tervettä kasvua s.8 VVO-konsernin liikevaihto oli tämän vuoden tammi elokuussa 223,6 miljoonaa euroa. Kasvu on 30,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuokratuotot kasvoivat 8,1 prosenttia. Liikevaihdosta yli kaksi kolmannesta tuli kiinteistöomistuksesta, yli viidennes rakennuttamisesta sekä muusta toiminnasta kolme prosenttia. Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 25,9 miljoonaa euroa. Koko vuoden tuloksen arvioidaan olevan edellistä vuotta jonkin verran suurempi. s.10 ARA ostaisi tontteja valtiolta s.9 Ylijohtaja Teuvo Ijäs ostaisi valtiolta ARAn sosiaaliseen asuntotuotantoon sopivia tontteja sen sijaan, että luovuttaisi varoja budjetin katteeksi. Energiaesteri haastaa ympäristökeskusteluun s.2 Koska julkisuudessa käsitellään ympäristövaikutuksia teoreettisesti, ei rivikansalainen pysty muodostamaan itselleen kuvaa siitä mikä on totta. foorumi on tarkoitettu kaikille, jotka asuvat. Sivuston äiti, Esteri haluaa saada ihmiset huomaamaan, kuinka helppoa on tehdä ympäristötekoja asumisen arjessa.

2 Talous Vantaan Puu-Ylästö uutta nykyaikaista puurakentamista Lukijalle VVO Asuminen & Talous on lunastanut paikkansa yrityksemme talousviestinnän kanavana. Olemme saaneet runsaasti myönteistä palautetta siitä, että uutisten ja virallisten tunnuslukujen ohella olemme tarjonneet hyödyllistä tietoa yrityksemme liiketoiminnasta sekä laajemmaltikin asunto- ja kiinteistöalan teemoista. Lisääntyneet asumisvaihtoehdot näkyvät vuokra-asuntomarkkinoilla vaihtuvuuden kasvuna ja asiakasuskollisuuden laskuna. VVO:n liiketoimintajohtaja Urpo Piilon mukaan VVO:n haaste ja kilpailukyvyn kehittämisen ehto onkin pystyä muuntautumaan tuotekeskeisestä asiakaslähtöiseen toimintatapaan. Asuntorahaston ylijohtaja Teuvo Ijäs puolestaan ehdottaa lääkkeeksi tonttipulaan, että ARA käyttäisi runsaita kassavarojaan tonttimaan ostoon valtiolta. Henkilöjutussamme Tekesin teknologiajohtaja Ari Ahonen sanoo, että asuntosektorin olisi vihdoin aika siirtyä suljetusta taloudesta markkinatalouteen. Muutoksen veturiksi hän ehdottaa alalle teknologiaohjelmaa ja politiikan poistamista bisneksen tieltä. EK:n johtava asiantuntija Riitta Larnimaa sanoo haastattelussaan, että vain kilpailukykyinen ja taloudellisesti menestyvä yritys pystyy huolehtimaan yhteiskuntavastuustaan. Tästä me VVO:ssa olemme samaa mieltä. Toivotan hyviä lukuhetkiä Marketta Vehkametsä viestintäjohtaja Vantaan Ylästöön rakennetaan uusi nykyaikaista puutaloarkkitehtuuria edustava Puu-Ylästön pientaloalue. Sen suunnittelun yhtenä tavoitteena on kehittää kestäviä puurakententeisia osia ja materiaaleja. Suunnittelussa painottuvat puun keskeiset hyvät ominaisuudet, terveellisyys, turvallisuus, luonnonläheisyys sekä materiaalin helppo työstettävyys. Myös asukkaat, jotka tutkimuksen mukaan arvostavat terveellisyyttä, ulkonäköä ja ekologisuutta, ovat olleet suunnittelun lähtökohtana. Puu-Ylästö on myös esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä kaupungin kanssa, jonka tuloksena VVO, SRV Westerlund ja arkkitehtitoimisto Forma- Futura laativat alueelle sekä asemakaavan että rakennussuunnitelman. Puu-Ylästöön rakennetaan 123 omistusasuntoa yksi- ja kaksitasoisiin erillis- ja paritaloihin. Asumisen ympäristövaikutuksista keskustellaan nyt! Ympäristövaikutuksia ja erityisesti ilmastonmuutosta käsitellään usein teoreettisesti ja ristiriitaisesti. Tavallinen riviasukas kokee, ettei yksittäisillä teoilla ole suurtakaan vaikutusta ympäristön tilaan tai asumisen laatuun. Mutta juuri hän itse voi omilla valinnoillaan tehdä ympäristötekoja. Ja kun näitä tekoja tekee tarpeeksi monet, sillä alkaa olla todellisia vaikutuksia erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, sanoo ympäristöpäällikkö Niina Savolainen. VVO on avannut uuden nettikeskustelufoorumin Tämän päivän ihmisille ympäristöasioista pitää osata puhua kiinnostavasti ja pysäyttävästi. Niillä kanavilla, joita ihmiset käyttävät ja niin selkeästi ja yksinkertaisesti, että sanoma jää mieleen ja alkaa vaikuttaa myös tekoina. foorumi on tarkoitettu kaikille, jotka asuvat. Mukaan on haastettu myös kiinteistönpidon ammattilaisia ja ympäristöasioiden tuntijoita, jotta vuoropuhelusta tulisi paitsi värikästä, myös antoisaa ja hyödyllistä, Savolainen jatkaa. Sivustolla on nähtävissä myös Asuminen ja ilmastonmuutos-video. Lisäksi SRV Westerlund ja VVO rakentavat myös pääosan alueen kunnallistekniikasta. Alueen toteuttamiseen osallistuu edellisten lisäksi myös Finnforest Oyj, joka on palkittu vastaavantyyppisistä hankkeista pohjoismaissa. Puhetta pihalla vaikutetaan yhdessä Pihapuhe -kampanja on osa VVO:n ympäristöohjelmaa, jossa on sitouduttu ympäristötietoisen asumiskulttuurin kehittämiseen. Kampanjan tavoitteena on tehdä vaikeista ympäristöasioista tavallisia, konkreettisia ja kiinnostavia niin, että asuntoalan eri toimijat tuntevat ilmastonmuutoksen vaikutukset, ovat tietoisia siihen liittyvästä ympäristövastuustaan sekä motivoituneita omaksumaan toimintatapoja ilmiön hillitsemiseksi. Sivuston äiti, Esteri haluaa saada ihmiset huomaamaan, kuinka helppoa on tehdä ympäristötekoja asumisen arjessa. 2

3 Väinö Linnan reliefi paljastettiin Tampereella VVO on halunnut kunnioittaa muistoreliefillä kirjailija Väinö Linnaa ja hänen suurtyötään Tuntematon Sotilas. Reliefi paljastettiin lokakuussa Tampereella osana Euroopan rakennusperintöpäivän Pirkanmaan tapahtumaa. Väinö Linna asui 50 vuotta sitten Puuvillatehtaankatu 15:ssa, joka sijaitsee Amurinlinnan korttelissa. Linnan kirjoitti Tuntemattoman Sotilaan ja asui perheineen talossa kahden huoneen ja keittiön huoneistossa. Amurinlinnan kortteli siirtyi VVO:n omistukseen Puolet korttelin asunnoista perusparannettiin vuosina Toisen puolen asunnoista on korjannut entinen omistaja Askokonserni. Reliefin paljasti eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Kuvassa myös ARA:n ylijohtaja Teuvo Ijäs (vas.),työväen keskusmuseoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Hako, Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen ja VVO:n konsernijohtaja Ben Grass. Kuvanveistäjä Mauno Kiviojan tekemä reliefi sai paikkansa kirjailijan entisen kotioven vieressä. Kilterinmäen uusi asuinalue edistää Myyrmäen elinvoimaisuutta HTV:n laajakaista pääkaupunkiseudulle Myyrmannin kauppakeskuksen välittömään läheisyyteen Rajatorpantien eteläpuoliselle alueelle suunnitellaan uutta Kilterinmäen asuinaluetta. Vantaan kaupunginvaltuusto käsittelee alueen kaavamuutosta ensi vuoden alussa, jonka jälkeen käynnistyy alueen rakentaminen, joka käsittää kaikkiaan kerrosneliömetriä. Viiden vuoden aikana VVO rakennuttaa Kilterinmäkeen yhteensä noin 600 uutta asuntoa. Uudelle asuinalueelle rakennutetaan monipuolisesti omistus- ja vuokra-asuntoja sekä mahdollisesti myös erityis-, asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja. Monipuolisilla talotyypeillä, kuten lamellitaloilla, noppamaisilla kerrostaloilla sekä pienkerros- ja rivitaloilla toteutetaan tulevien asukkaiden erilaisia asuntotoiveita, sekä huomioidaan eri elämäntilanteiden ja elämäntapojen asettamat vaatimukset. Asuntojen ja asuinalueen suunnittelussa korostetaan toiminnallisuutta, turvallisuutta ja asumisviihtyisyyttä palvelujen, hyvien liikenneyhteyksien ja luonnon läheisyydessä. Kilterinmäki tulee entisestään vahvistamaan Myyrmäen vetovoimaisuutta merkittävänä aluekeskuksena. Pitkäjänteistä yhteistyötä kunnan kanssa VVO, Fortum ja Vantaan kaupunki ovat tehneet kiinteää yhteistyötä Kilterinmäen asuinalueen kaavamuutoksessa, jossa rakennuttaja VVO on alusta alkaen mukana myös maankäytön suunnittelussa. Uudenlaisessa kumppanuusrakennuttamisessa pyritään lisäämään tonttitarjontaa, joka mahdollistaisi erilaisten korkeatasoisten asuinalueiden kehittämisen nopeasti ja hallitusti. Yhteistyössä hoidetaan myös alueen markkinointia ja viestintää. Myyrmäen uusi asuinalue tulee olemaan esimerkki inhimillisesti toteutettavasta täydennysrakentamisesta. Kilterinaukio yhteiskäyttötiloineen muodostaa alueen painopisteen. Torniaihetta korostetaan arkkitehtonisesti yksinkertaisilla pelkistetyillä pinnoilla. Torilla on tasoeroja. HTV ja VVO ovat sopineet VVO:n koko nykyisen vuokra-asuntokannan liittämisestä HTV:n laajakaistaiseen kaapeliverkkoon pääkaupunkiseudulla. Sopimus merkitsee HTV:n digi-tv- ja laajakaistapalvelujen tuloa tarjolle VVO:n kaikkiin vuokraasuntoihin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Verkkoon liitetyissä kiinteistöissä on digi-tvvalmiuden lisäksi tarjolla myös valmis huoneistokohtainen laajakaistaratkaisu. VVO valitsi SAP-ohjelmiston VVO:n talous- ja henkilöstöhallinto ovat uudistaneet keskeisimmät tietojärjestelmänsä ja valinneet SAP-ohjelmistot uusiksi työkaluikseen. Tietohallintojohtaja Mikko Pöyryn mukaan SAP:n kirjanpito-ohjelmistossa on VVO:lle tärkeän käyttöomaisuuskirjanpidon ominaisuudet ovat ylivertaiset ja konsernikirjanpitoajattelu on viety pitkälle. Henkilöstöhallinnon järjestelmän käyttöönoton suunnittelu on jo alkanut ja kirjanpito-ohjelma otetaan käyttöön vaiheittain syksystä 2005 alkaen. 3

4 Henkilö Alan heikkous on, että vielä nyt paras bisnes tehdään ostamalla raakamaata, jonka arvo nousee kaavoituksella, sanoo Ari Ahonen. Tekesin Ari Ahonen haluaa asuntosektorille teknologiaohjelman Tekesin teknologiajohtaja Ari Ahonen haluaa asuntosektorille oman teknologiaohjelman. Sitä tarvitaan, jotta ala voi murtautua suljetun talouden ajasta. Jotta kiinteistö- ja rakennusala voisi siirtyä markkinatalouteen, tarvitaan suurta muutosta, todellisten liiketoimintatapojen käyttöönottoa, Ari Ahonen painottaa tulevaisuuden haastetta. Hän kertoo Tekesin panostaneen koko toimintansa ajan, yli 20 vuotta, rakentamiseen. Tunnustusta hän antaa rakennus- ja kiinteistöalan yhteiselle klusterille. Järkevintä ja edistyksellisintä on ollut muodostaa rakennus- ja kiinteistöalan yhteinen klusteri, jollaista eivät muut Euroopan maat ole vielä ymmärtäneet. Suomella on paljon annettavaa Euroopalle eri toimialoista muodostuvien kokonaisuuksien yhteistyöstä, klusterin kehittämisestä. Kiinteistö- ja rakennusklusteri on kymmenen prosenttia Suomen koko viennistä ja tuo luku olisi helppo kaksinkertaistaa. Ala sitoo paljon pääomia, jotka on saatava tuottamaan. Kolmen prosentin tuottavuuden kasvu vuosittain toisi 1 1,5 miljardia euroa. Tämä nostaisi alan muun perinteisen teollisuuden tasolle! Politiikka raivattava bisneksen tieltä Ari Ahonen vaatii liiketoiminnan avaamista, jonka esteeksi hän nimeää politiikan. Poliittisesti ei ole herätty näkemään alan mahdollisuuksia, jos ala toimisi todellisten liiketoimintaperiaatteiden mukaan. Heikkous on siinä, että vielä nyt paras bisnes tehdään ostamalla raakamaata, jonka arvo nousee kaavoituksella. Kaavoitus, rahoitus ja yleishyödyllisyys ovat kaikki yhteiskunnan ohjauksessa. Sen sijaan asuntosektori olisi nähtävä yhtenä kansainvälisen kilpailukyvyn veturina; hyvällä asumisella kilpaillaan vielä kansainvälisillä yritys- ja työntekijämarkkinoilla. Rahoitus- ja hallintamuoto estävät yritystä hankkimasta lisäarvoa teknologiaa kehittämällä. Teknologiakustannuksia ei voi lisätä tuotteen hintaan, koska sekä tuotannon rahoittaminen että tuotteen hinta, vuokra, on säädeltyä. Yleishyödyllisyyden avoimuus ei riitä Kun kuluttajat ja yritykset globalisoituvat, kiinteistöalan on pystyttävä tarjoamaan kiinteistöissä globalisoituneille yrityksille ja kuluttajillekin samoja ominaisuuksia kuin he saavat muualla maailmassa. Normit standardisoituvat, esimerkiksi hotelliketju Holiday Inn vaatii samat paloturvallisuusnormit kaikkialla missä se toimii. On hyvä 4

5 asia, että rakentajat verkottuvat globaalisti. Silloin he pystyvät palvelemaan kiinteistöalaa yhdenmukaisilla tuotteilla ja palveluilla, Ahonen sanoo. Ahosen mukaan suurimmat kiinteistöyhtiöt ovat pörssissä noteerattuja amerikkalaisia rahastoja, jotka toimivat avoimessa toimintaympäristössä. Sen sijaan yritysten yleishyödyllisyys toimintaperiaatteena on vaikea samanlaisessa ympäristössä, koska niiden avoimuus ei ole riittävää. Myöskään julkinen ohjaus ei sovi tähän kuvioon. Yleishyödyllisten yhtiöiden kahdeksan prosentin voitto on säätelytaloutta, Ahonen sanoo. Hänen mukaansa Suomessa tarvitaan ammattimaisia asunto-omistajia, jotka luovat linjat ja näyttävät liiketoiminnan suunnan. Tarvitaan sekä Euroopantasoisia että globaaleja asuntoihin erikoistuneita rahastoja. Tekes voi tarjota välineitä, mutta se ei voi ohjata bisnestä. Yritysten on itse tahdottava muutosta, joka menee asuntoalan ytimeen asti. Sellaisen muutoksen merkit ovat näkyvissä jo liikekiinteistöalalla. Sijoittajat ovat olleet myös viimeisten kahden vuoden aikana kiinnostuneita tekemään merkittäviä sijoituksia hyvin hoidettuihin asuinkiinteistöyhtiöihin. VVO on hyvä esimerkki yhtiöstä, johon kohdistuu sijoittajien mielenkiintoa ja se on onnistunut löytämään itselleen sopivan pääomarakenteen ja omistajat. Mikä mies? Suomella mahdollisuus suunnannäyttäjäksi Koska Suomi on pieni ja nopea, sillä olisi mahdollisuuksia toimia suunnannäyttäjänä. Asumisen uudelleen arviointiin antavat vahvuuksia erilaiset asuntosegmentit, asiakkaan elämäntavan mukaan muuttuvat asumismuodot esimerkiksi: seniori-, kaupunki-, elämys- ja vapaa-ajanasunnot. Samoin etätyö ja tietotekniikan hyödyntäminen paikasta riippumatta auttavat asumisen uudelleen arvioinnissa, koska molemmat seikat ovat Suomessa jo arkipäivää. Teknologiajohtaja Ari Ahonen katsoo itse myös tulevaisuuteen. Ilme ei juuri muutu, kun pyytää arviota, miltä kiinteistö- ja rakennusala näyttää vuonna Yritysten kilpailuasema perustuu kolmeen tekijään: teknologiaan, innovaatioihin ja palveluun. Kansainvälisessä liiketoiminnassa liikkuu globaaleja toimijoita, niin suomalaisia kuin Suomessakin. Proaktiivisella alalla ajatellaan bisnes ensin -periaatteella. Etumatkaa saa visionääri ja nokkela. Myös muun teollisuuden moottorina asunto- ja kiinteistöala voi hyvinkin toimia vuonna 2015 muun teollisuuden moottorina kehittämällä innovaatioita. Ensimmäinen askel on asuinkiinteistösektorin lähtö Eurooppaan. Kova kysyntä ja markkinat ovat odottamassa jo nyt myös Aasiassa, erityisesti Japanissa. Olisi vain uskallettava ajatella suuria, ei vain kotimarkkinanäkökulmasta, sillä olemme jo osa Eurooppaa. A ri Ahonen on tehnyt asunto- ja korjausrakentamisesta sekä lisensiaattityönsä että väitöskirjansa. 25 vuotta alalla työskennellyt tekniikan tohtori tuli Tekesiin teknologiajohtajaksi seitsemän vuotta sitten. Rakennussuunnittelijana Juva Oy:ssa aloittanut Ahonen on kulkenut nykyiseen toimeensa sekä tutkijan että yritysjohtajan tietä. Vuosituhannen vaihteessa tie vei Piilaaksoon katsomaan mitä asiakkaat teknologialta odottavat, ja miten sitä voisi rakentamisessa toteuttaa. Metsästystä ja kalastusta harrastava Ahonen asu perheineen Kirkkonummen Masalassa. Mikro ja netti ovat kotona auki yötä päivää, koska ideat on kirjattava ylös, vaikka ne tulisivat mieleen keskellä yötä. Asumisen käännekohdat Ari Ahonen näkee suomalaisen asumisen keskeiset käännekohdat seuraavasti: Asuminen on aina ollut sosiaalipolitiikkaa ja myös merkittävä työllistäjä. Se on ollut talouden elementti, jolla on korjattu kansantalouden alamäkiä luvun alusta sotiin asti teknologiaa edustivat keskuslämmitys ja viemäröinti. Teräsbetonirakentaminen mahdollisti kerrostalorakentamisen ja -asumisen. Sodanjälkeinen rintamamiesasutus syntyi, kun kansa säästi itselleen asunnot, joita sotakorvauksia maksavalla yhteiskunnalla ei ollut juuri mahdollisuuksia rahoittaa. Suomalainen omistusasunnossa asumisen suosio periytyy tältä ajalta, jolloin vallitseva asuntomuoto oli asunto-osakeyhtiö. Vuokraasuntoja ei juurikaan tehty. Maaltamuutto kaupunkiin 1960 ja -70-luvuilla. Asunnoista oli suuri tarve. Teollistumisen myötä tapahtui sama ilmiö kuin muualla Euroopassa 40 vuotta aiemmin. Kaupungistumisen myötä syntyi elementtirakentaminen. Raha vapautettiin 1980-luvun puolivälissä. Ala oli kaaoksessa. Rakentamisen buumi ylikuumensi asuntomarkkinat, kun ei kyetty näkemään, millainen vipu rahan vapautuminen oli. Nyt elämme kuoleman jälkeistä elämää, kun 1990-luvun alussa rakennus- ja kiinteistöala kuoli. Liikekiinteistöbisnes hyödynsi markkinat ja uudistui 1990-luvun puolivälissä. Syntyi oma liiketoiminnan alue ja merkittävä sijoituskohde. Kiinteistöistä haetaan ns. pitkää rahaa, joka ei ole yhtä tuottoisaa, mutta riskittömämpää kuin pörssisijoittaminen. Tekes eli Teknologian kehittämiskeskus aktivoi ja rahoittaa sekä tutkimusyksikköjen että yritysten haastavia tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja. Se on myös mukana luomassa uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Vuonna 1983 perustettu Tekes käyttää vuosittain noin 400 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. 5

6 Keskiaukeama Larnimaa sanoo suomalaisyritysten olleen perinteisesti erittäin aktiivisia yhteiskuntavastuun asioissa myös EU:n piirissä. Yhteiskuntavastuu toteuttaa yrityksen kestävää kehitystä Yhteiskuntavastuu on yritysten tapa toteuttaa kestävän kehityksen periaatetta. Yrityksen on löydettävä tasapaino ja tapa toteuttaa asioita taloudellisten näkökulmien, ympäristöasioiden ja sosiaalisen vastuun välillä, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Riitta Larnimaa. Taloudellisissa asioissa keskeinen seikka on kannattavuus ja omistajien tuotto-odotukset ja niihin vastaaminen. Ympäristöasioissa vastaavasti materiaalien tehokas käyttö siten, että aiheutetaan mahdollisimman vähän päästöjä. Sosiaalisen vastuun alueella henkilöstö on kaikkein tärkein asia. Yhteiskuntavastuun konkreettisuus löytyy siitä, että koko ajan yritys punnitsee kaikkia kolmea näkökulmaa tehdessään päätöksiä. Oliko joku ratkaisu hyvä vai huono yhteiskuntavastuun kannalta riippuu yrityksen päätöksenteosta. Asiaa pohdittaessa vaakakuppi tietenkin heiluu kaikkien kolmen osa-alueen välillä ja kokonaisuus, jota yrityksen sisällä pohditaan, on ratkaiseva. Yhteiskuntavastuu koskettaa niin suuria kuin pieniä yrityksiä Larnimaan mukaan globalisaatio on yhteiskuntavastuuseen heräämisessä keskeinen asia. Sen myötä kun kaikki tieto kulkee ja yritykset liikkuvat ja toimivat globaaleilla markkinoilla asia on tullut vahvasti esille. Koska yritykset elävät verkostoissa, joissa on paljon erikokoisia yrityksiä, on selvää, että isot globaalisti toimivat suomalaisyritykset ovat olleet ensimmäisiä toimijoita. Entistä enemmän myös pk-yritykset ovat kiinnostuneet yhteiskuntavastuusta. Usein pk-yrityksissä toteutetaan ja ymmärretäänkin samoja asioita ilman hienoja malleja. Larnimaa sanoo suomalaisyritysten olleen perinteisesti erittäin aktiivisia yhteiskuntavastuun asioissa myös EU:n piirissä. Maailmalla järjestetyissä yhteiskuntavastuuraportteja vertailevissa kilpailuissa suomalaiset suuryritykset ovat menestyneet varsin mukavasti. Globaalissa maailmassa ja kilpailussa ei pärjää, jos yhteiskuntavastuuasiat eivät ole kunnossa. Yritysten julkisuuskuvalle on suuri merkitys, jos näitä asioita ei ole mietitty. Paljon puhutaan siitä, tuoko yhteiskuntavastuu kilpailuetua. Monet asettavat sen myös tavoitteeksi. Yritykset lähtevät siitä, että kilpailuetua saavutetaan, jos asiakas pitää sitä tärkeänä. Tänä päivänä asiakas haluaa tietää, mitä asian eteen tehdään. Sen 6

7 sijaan kilpailuetua on vaikea mitata. Nukkukaa rauhassa jos ette ole vielä heränneet. Mutta muistakaa, että kilpailijanne eivät nuku, kiteyttää Larnimaa lainaten pk-yrittäjän vanhaa sanontaa. Käytännössä haetaan parempia toimintoja Käytännössä yhteiskuntavastuu merkitsee entistä parempia toimintoja. Esimerkiksi ympäristöasioissa tiedetään, mitkä ovat omat päästöt ja miten niitä jatkuvasti parannetaan. Kun tiedetään omat ympäristövaikutukset, asetetaan itselle tavoitteita, joita lähdetään parantamaan asettamalla lisätavoitteita. Se on itse asiassa hyvin arkista työtä, Larnimaa sanoo. Sosiaalisen vastuun alueella koulutus- ja osaamisasiat ovat hyvin vahvasti esillä. Nyt ja tulevaisuudessa henkilöstö on kaikkein keskeisin asia. Myös tuoteturvallisuuteen liittyvät asiat korostuvat: Millainen tuote on käytössä, onko se turvallinen ja mitä muita ominaisuuksia siihen liittyy. Aika paljon korostuu se, ettei pitäisi keskustella vain siitä, miten tuotteita tuotetaan vaan myös, miten niitä kulutetaan. Vain kilpailukykyinen ja taloudellisesti menestyvä yritys pystyy huolehtimaan myös sosiaalisesta ja ympäristövastuustaan. VVO:ssa yhteiskuntavastuuseen liittyvät asiat perustuvat tällä hetkellä eettisiin periaatteisiin ja ympäristöohjelmaan. Eettiset periaatteet Asukkaille turvataan kohtuuhintainen ja turvallinen asuminen. Rajoituksista vapautuvat vuokra-asunnot säilytetään pääasiallisesti vuokra-asuntokäytössä. VVO:ssa asukkaat osallistuvat tiiviisti kiinteistöjen hoitoon. Asukasaktiiviisuus luo edellytyksiä asumisen laadun parantamiselle ja edesauttaa sosiaalisten verkostojen syntymistä. Asukkaiden ympäristökoulutukseen sekä energia- ja ympäristöeksperttien toimintaan panostetaan osana yhtiön ympäristöohjelmaa. VVO tuottaa asukkaille asumiseen ja VVO:laiseen asumiskulttuuriin liittyvää tietomateriaalia. VVO tuntee vastuunsa myös asuinalueiden yleisestä toimivuudesta ja viihtyvyydestä. VVO on aktiivisesti mukana suomalaisen asumiskulttuurin kehittämisessä. Ympäristöohjelma Kestävän kehityksen edistäminen on keskeisellä sijalla kaikessa VVO:n toiminnassa. Asuinympäristöjen kehittämisessä se merkitsee viihtyisyyden ja sosiaalisuuden lisäksi mahdollisuuksien luomista ympäristötietoiseen asumiseen. Rakennuttamisen ja kiinteistönpidon laatukriteereinä terveys- ja ympäristövaikutukset otetaan huomioon taloudellisten, teknisten ja toiminnallisten tekijöiden rinnalla. Ekologiseen kestävyyteen liittyviä kiinteistönpidon periaatteita ovat elinkaariajattelu ja ekotehokkuuden parantaminen. Vuorovaikutus ja yhteistyö asukkaiden kanssa on lähtökohtana myös ympäristötoiminnassa. Talokohtaisia asukasaktiiveja, energia- ja ympäristöeksperttejä on yli Keskusorganisaatiossa on energiaan ja ympäristöasioihin keskittyneet sektoriasiantuntijat, ja jokaisessa aluetoimistoissa vastaavasti energiaisännöitsijä ja ympäristöisännöitsijä. 7

8 Liiketoiminta Asukkaan kannalta on tärkeää, että VVO hallitsee koko arvoketjua, jossa toimii lukuisa joukko yrityksiä ja tuhansia työntekijöitä, Piilo sanoo. Asiakaslähtöinen toiminta on keskeinen haaste VVO:lle VVO:n tavoite on kirkastaa asemansa maan johtavana asumispalvelujen tuottajana, sanoo yhtymän kiinteistöomistuksesta vastaava liiketoimintajohtaja Urpo Piilo. Hänen mielestään asiakaslähtöinen toiminta on VVO:n keskeinen haaste. VVO on maamme suurin valtakunnallinen asumispalvelujen tarjoaja, jolla on omistuksessaan lähes asuntoa yli 70 paikkakunnalla. Kiinteistöomistus ja asumispalvelut muodostavat VVO:n ydinliiketoiminnan ja sen osuus konsernin liikevaihdosta on 80 prosenttia. Urpo Piilo sanoo, että valtaosa VVO:n asunnoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla, sen kehyskunnissa sekä muilla kasvupaikkakunnilla. Näillä paikkakunnilla yhtiö pyrkii edelleen kasvattamaan toimintaansa. Muuttotappiokunnista on tarkoitus luopua jollain aikavälillä kokonaan myymällä asuntoja esimerkiksi paikallisille toimijoille, joilla saattaa olla VVO:ta paremmat edellytykset kehittää niitä mm. hallintamuotoa tai käyttötarkoitusta muuttamalla. Kemijärven kaupunki on esimerkiksi muuttanut menestyksellä tyhjiä vuokraasuntojaan etelän ihmisten kakkosasunnoiksi, Piilo sanoo. Suuruudesta on etua VVO:n strateginen tavoite on säilyä maan ykkösenä ja turvata asemansa toimintansa laadulla ja kokonaispalvelulla. Asemamme on tunnustettu keskeisissä toimintakunnissamme. Suurena valtakunnallisena toimijana meillä on pieniä paikallisia kiinteistönomistajia paremmat mahdollisuudet panostaa niin asiakkuuksien kuin palveluidenkin kehittämiseen. Olemme kiinnostava yhteistyökumppani. Esimerkkinä tästä on mm. Kone Oy:n kanssa tehty kumppanuussopimus satojen hissiemme huoltamiseksi. Asukkaan kannalta on tärkeää, että VVO hallitsee koko arvoketjua, jossa toimii lukuisia joukko yrityksiä ja tuhansia työntekijöitä. Siksi kumppanuussuhteet ovat meille erittäin tärkeitä, Piilo sanoo. Hänen mukaansa tällä hetkellä asuntomarkkinoilla selvästi nähtävissä oleva muutos on markkinoiden eriytyminen lähinnä maassamuuton seurauksena. Muuttotappioalueilla mietitään tyhjenevien talojen uusia käyttötarkoituksia. Kasvualueilla vilkkaasta rakentamisesta huolimatta hinnat nousevat, koska kysyntä on korkea. Matalien korkojen ja pitkien laina-aikojen vuoksi ensimmäistä kertaa omistusasumisesta on tullut vuokra-asumisen kilpailija. Kehitys näkyy myös meidän tilastoissa. 17 prosenttia poislähtevistä ilmoit- 8

9 taa syyksi omistusasuntoon muuton. Yleisin syy, 19 prosenttia, on edelleen paikkakunnan vaihto. Vaihtuvuus lisääntyy asiakasuskollisuutta tavoitellaan Piilon mukaan VVO uskoo vahvasti vuokralla-asumiseen myös tulevaisuudessa. Valtaosa asunnoistamme sijaitsee kasvualueilla, joihin ihmiset muuttavat ja tarvitsevat asunnon. Monipuolisella asuntotarjonnalla ja eri hallintamuodoilla on oma tärkeä roolinsa yhteiskuntamme toimivuudessa. Vaikka vaihtuvuus asunnoissamme on viime vuosina lisääntynyt, olemme pystyneet pitämään käyttöasteemme korkeana. Valtakunnallisilla mittareilla VVO:n asiakasuskollisuus ja käyttöaste ovat pääkilpailijoitaan parempia. Asumisen lisääntyneet vaihtoehdot näkyvät selkeästi kiristyvänä kilpailuna. Koska keskimääräinen asumisaika lyhenee ihmisten liikkuvuuden ja asumisvaihtoehtojen lisääntymisen myötä, korostuu asiakaskannattavuuden merkitys. Jokainen vaihto aiheuttaa kustannuksia ja mahdollisesti vuokratulon menetyksiä. Asunnonvaihtokustannuksia on saatava alemmaksi. Jo nyt suurin osa hakemuksista tulee netin kautta. Sähköisen kanavan mahdollisuuksia pyritään kaikissa toiminnoissa lisäämään. Asiakasuskollisuuden parantaminen on asiakkuuden kehittämisen keskeinen tavoite, Piilo sanoo. Parannamme talojamme 40 miljoonalla vuosittain Piilon mukaan VVO kehittää asumispalvelujaan ja hakee kilpailuetunsa tuntemalla asiakkaansa asumisprosessin muita paremmin. Meillä on toimivat välineet asiakassuhteen hoitoon. Asukashallintoon osallistuu tuhansia asukasaktiiveja, jotka kehittävät omaa asumisyhteisöään ja -ympäristöään vapaaehtoisesti. Hän sanoo kiinteistöjen elinkaaren ja asiakkaiden lisääntyvien laatuvaatimusten edellyttävän tuntuvia investointeja kiinteistöjen kunnossapitoon. Käytämme vuosittain yli 40 miljoonaa euroa kiinteistöjen suunnitelmallisiin korjauksiin. VVO kerää uusissakin taloissa korjausrahaa vuokran osana. Tällä tavalla pystymme tekemään korjauksia suunnitelmallisesti ilman tempoilevaa vuokrankorotuspolitiikkaa. Pitkäjänteisellä kunnossapidolla pystymme välttämään myös suuret kertaluontoiset peruskorjaukset, Piilo toteaa. Teuvo Ijäs ehdottaa valtiolle tonttikauppoja Valtion Asuntorahaston ylijohtaja Teuvo Ijäs ehdottaa, että ARA ostaa valtiolta osalla runsaita kassavarojaan sosiaaliseen asuntotuotantoon sopivaa tonttimaata. Voisimme helposti nykyisestä noin miljardin euron suuruisesta kassastamme käyttää esim. sata miljoonaa hyvien asuntotonttien ostoon. Myöhemmin vuokraisimme tontit kunnan lausunto huomioon ottaen laadukkaimman ja kohtuuhintaisen tarjouksen tehneelle rakennuttajalle sosiaaliseen asuntotuotantoon. Tällä tavalla valtio saisi heti merkittävästi tuloja sekä myöhemmin vielä tonteista saamamme vuokratulot. Tämä on mielestäni asuntopoliittinen vaihtoehto sille, että valtio veisi kassastamme saman summan budjetin katteeksi, Ijäs huomauttaa. Valtion Asuntorahaston kassaan on viimeisten vuosien aikana kerääntynyt runsaasti rahaa, koska aiemmin korkealla olleet aravalainojen korot tuottivat hyvin. Matalat markkinakorot puolestaan saivat lainaajat vaihtamaan aravan pankkilainaan ja maksamaan suuria määriä aravalainaa takaisin. Teuvo Ijäs odottaa rauhallisin mielin marraskuussa ARA:n roolia ja tehtäviä pohtivan selvitysmiehen esityksiä. Nykyinen toiminta on hyvä perusta, jota tulee säilyttää ja vahvistaa. On selvää, että uustuotannon lainotus vähenee ja kohdistuu pitkälti erityisryhmiin. Sen sijaan käytössä olevan arava-asunnon muodostaman suuren kansallisomaisuuden hoitamiseen tarvitsemme lisää välineitä, Ijäs sanoo. Taloja pitäisi voida myydä aravalainoineen uuteen käyttötarkoitukseen Ylijohtaja Teuvo Ijäs on valmis vapauttamaan aravataloja säännöksistä hiljaisilla alueilla. Viime vuonna vapautui asuntoa, ja tänä vuonna asuntoa lisää. On molemminpuolinen etu, että aravasäännöistä voidaan joustaa asuntomarkkinoitten edellyttämällä tavalla. Uusi omistaja voi kehittää talon toimintaa. Samalla valtion riski minimoidaan, koska sijoitetut varat tulevat takaisin. Ijäs olisi valmis tarvittaessa ja vaikeissa tapauksissa myymään kokonaisia taloja aravalainoineen, jos talon käyttötarkoitus on tarkoituksenmukaista muuttaa asuntomarkkinatilanteen johdosta. Nyt käyttötarkoitusta on useimmiten muutettu vain yksittäisten huoneistojen osalta esimerkiksi silloin, kun tiloja on tarvittu päiväkotia varten. Jos talo muutetaan vaikka loma-asun- Valtio saisi heti merkittävästi tuloja sekä myöhemmin vielä tonteista saamamme vuokratulot, Teuvo Ijäs sanoo. noiksi, on valtion edun mukaista saada edelleen aravalainojen korot ja lyhennykset, kun toinen vaihtoehto olisi taloyhtiön konkurssi ja mittava luottotappio. Teuvo Ijäs painottaa, että aravarajoituksista ei pääsääntöisesti myönnetä vapautusta alueilla, joissa vuokrataloilla on hyvä kysyntä. Samoin uusia aravalainoja myönnetään vain kasvualueille, missä tiedetään asukkaita riittävän pitkäksi aikaa. 9

10 Osavuosikatsaus VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus Tervettä kasvua VVO-konsernin liikevaihto oli 223,6 miljoonaa euroa (171,4 M ). Liikevaihto kasvoi edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 52,3 miljoonaa euroa (30,5 %), josta 16,4 miljoonaa euroa tuli omistusasuntotuotannon osakemyynnin kasvusta. VVO Omat Vuokra-asunnot Oy:n ja Kymppikoti Oy:n omistamien lyhyellä korkotuella tuotettujen omaksi lunastettavien osaomistuskohteiden myynneistä tuli 23,1 miljoonaa euroa. Vuokratuottojen kasvu edelliseen vuoteen oli 8,1 %. Liikevaihdosta 75,31 prosenttia (79,61 %) tuli kiinteistöomistuksesta, 21,62 prosenttia (14,85 %) rakennuttamisesta ja 3,07 prosenttia (5,54 %) muusta toiminnasta. Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 25,9 miljoonaa euroa (20,3 M ). Tulosta kasvattivat erityisesti kiinteistöjen hoitokulujen ja muiden toimintakulujen tuottojen kehitystä hitaampi kasvu ja lisääntynyt omistusasuntotuotanto. Koko vuoden tuloksen arvioidaan olevan edellistä vuotta (30,1 M ) jonkin verran suurempi. Tase Taseen loppusumma oli 1 696,1 miljoonaa euroa. Kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli 9,98 prosenttia. Lainoja on lyhennetty kuluvan vuoden aikana yhteensä 23,7 miljoonaa euroa ja nostettu lisää 95,6 miljoonaa euroa. Oman pääoman määrä oli 250,4 miljoonaa euroa (230 M ). Omavaraisuusaste oli ilman pääomalainoja 12,87 prosenttia (12,88 %) ja pääomalainat huomioon ottaen 15,74 prosenttia (15,97 %). Kiinteistöomistus ja asumispalvelut Konsernin omistama asuntokanta oli asuntoa. Määrä on kasvanut vuoden alusta asunnolla. Uusia asuntoja on valmistunut 281 ja vanhoja asuntoja on hankittu elokuun loppuun mennessä Muun muassa Kvaerner Masa-Yards Oy:ltä ja Keskon eläkekassalta ostettiin yhteensä yli 800 asuntoa. Luopumisstrategian mukaisesti muiden tahojen omistukseen siirtyi 182 vuokra-asuntoa. Kahden vuosikolmanneksen aikana käynnistyi 297 uuden asunnon rakennuttaminen koko vuoden arvion ollessa 360 asuntoa. Vanhoja asuntoja arvioidaan ostettavan koko vuoden aikana noin Vuokra-asuntojen asukasvaihtuvuus tarkastelujaksolla oli 17,2 % (16,2 %). Asuntojen kokonaiskäyttöaste, 97,7 %, aleni hieman edelliseen vastaavaan jaksoon verrattuna (98,0 %). Vuokrasaatavat ovat lievästä kasvusta huolimatta pysyneet volyymiin nähden vähäisinä. Kiinteistöomistuksen hyvä taloudellinen kehitys antoi mahdollisuuden panostaa aiempaa enemmän kiinteistöjen suunnitelmalliseen korjausohjelmaan, jonka volyymi kasvaa tänä vuonna lähes 40 miljoonaan euroon. Kiinteistöomistuksen keskeinen kehi- tystyö on parin viime vuoden aikana kohdistunut asumispalvelujen tuotantoprosessin tehostamiseen. Uudistettu organisaatiomalli sekä ohjaus- ja raportointijärjestelmät ovat mahdollistaneet tehokkaamman johtamisen. Vuoden alkupuolella tehty aluetoiminnan integrointi on merkittävästi tehostanut toimintaa. Tänä vuonna painopistettä kehittämispanostuksissa on siirretty asiakkuuslähtöiseen toimintaan. Asiakkuudet on nostettu johtamismielessä kiinteistöjen rinnalle. Tarkastelujaksolla kehittämisen kohteena oli asiakastiedon hallinnan parantaminen ja sen pohjalta tehdyt kehittämis- ja uudistamistoimet sekä kiinteistöissä että asumispalveluissa. Rakennuttaminen Rakennuttamisen toisella kolmanneksella liikevaihdon kasvua oli viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 70 prosenttia. Asuntokauppa jatkui vilkkaana ja asuntojen budjetoitu myynti ylittyi lähes 40 prosentilla. Valmiissa asuntokannassa ei ollut myymättömiä asuntoja. Yhtiön rakennuttamana valmistui 737 (665) asuntoa ja tarkastelujaksolla aloitettiin 719 (661) asunnon rakennuttaminen. Omistusasuntotuotannon osuus sekä rakennuttamisen volyymista että tuloksesta on kasvanut tarkastelujaksolla. VVO Rakennuttajan organisaatiota vahvistettiin alue- ja hankekehityksen yksikössä. Tällä varmistetaan hankittujen aluerakennuttamiskohteiden onnistunut toteutus. VVO-konsernin tuloslaskelma Toteutunut 08/2004 *) Toteutunut 08/ Liikevaihto Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Muut liiketoiminnan tuotot Poistot Kulut Liikevoitto Nettorahoituskulut Netto satunnaiset tuotot(+) / kulut( ) Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja *) Luvut ovat tilintarkastamattomia. 10

11 VVO-konsernin tase Toteutunut 08/2004 *) Toteutunut 08/ VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Liittymismaksut Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Osakkeet Muut saamiset Sijoitukset Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA Osakepääoma Muu oma pääoma Pääomalaina Oma pääoma Vähemmistöosuus Konsernireservi Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset 178 Laskennallinen verovelka Ensisijaislainat Asuntolainat Yhtenäislainat Korkotukilainat Kolmoissijaislainat Muut lainat Pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat *) Luvut ovat tilintarkastamattomia 11

12 Kolumni Rakennusperintöä elämää varten Kolumnin kirjoittaja on VVO:n konsernijohtaja Ben Grass. VVO:lla on tällä hetkellä omistuksessaan lähes vuokra-asuntoa 75 paikkakunnalla. Sen päätoimialan, vuokra-asuntojen omistamisen lisäksi yhtiö on jo vuodesta 1997 lähtien rakennuttanut myös omistusasuntoja, joita valmistuu tänä vuonna noin 400. Lisäksi tarjontaamme kuuluvat asumisoikeusasunnot. VVO:sta on muodostunut merkittävä aluerakennuttaja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana VVO on ostanut runsaasti vanhoja vuokra-asuntoja eri myyjätahoilta muun muassa vakuutusyhtiöiltä, säätiöiltä ja yrityksiltä. Omistukseemme on tullut myös vanhoja asuin- ja muita kiinteistöjä, jotka ovat kaivanneet perinpohjaista kunnostusta. Tällaisia ovat muun muassa olleet Kotkan Pytingit, Tampereen Amurinlinna ja Aaltosen kenkätehdas. Ostettua asuntokantaa on tullut myös heti sodanjälkeiseltä kaudelta, jollaista muun muassa edustavat Lahden Hakatornit. Kotkan Pytingeistä Aaltosen kenkätehtaaseen Kotkan Pytingit rakennutti työntekijöilleen norjalainen sahanomistaja Hans Gutzeit 1870-luvulla perustaessaan Kotkan saarelle Norjan sahan. Asunnot saneerattiin Museoviraston ohjauksessa varustukseltaan nykyaikaisiksi muuttamatta rakennuksen ulkoista olemusta. Lahden Hakatornien alue edustaa Lahdessa puhdasta aikakautensa 50-lukulaista tyyliä ja on tärkeä osa kaupunkikuvaa. Koko alueen perusparannus valmistuu ensi vuoden loppuun mennessä luvulla tehtiin Tampereen Amurinlinnan uudelleenrakentamiseksi ensimmäiset suunnitelmat. Amurin kaupunginosassa sijaitsevan korttelin omisti silloin jo lähes kokonaan Oy Finlayson Forssa Ab, joka keväällä 1948 käynnisti uudenaikaisen asuntoyhdyskunnan suunnittelun tehtaan työntekijöille. VVO peruskorjasi Amurinlinnaa vuosina , jolloin puolet asunnoista perusparannettiin. Toinen puoli asunnoista oli jo korjattu entisen omistajan, Asko-konsernin toimesta. Lisäksi remontoitiin julkisivut sekä tornitalon hissi ja aulatilat. Aaltosen kenkätehtaan kiinteistö käsittää kokonaisen korttelin Tampereella Tammelan kaupunginosassa. Se on tärkeä osa Tampereen teollisuus- ja kulttuurihistoriaa ja esimerkki, jossa myös käyttötarkoitus muutettiin. Mittavilla sisäpuolisilla muutostöillä vanhasta tehdasrakennuksesta luotiin nykyaikainen 141 asunnon asuinmiljöö. VVO:n taloudelliset ja kunnossapidon periaatteet ovat lähtökohtia, kun kunnostamme rakennusperintökohteita. Kannattamattomia kohteita emme hanki rasittamaan nykyisten asukkaiden vuokria, ja asumisviihtyisyys puolestaan taataan asukkaille hyvällä kunnossapidolla. Talon asumiskulttuuri on perusasioita Asukkaiden mahdollisimman viihtyisää ja vaivatonta asumista ylläpidetään VVO:n kaikissa kiinteistöissä jatkuvalla kunnossapidolla. Rakennusperintökohteissa kunnossapidon vaatimukset huomioidaan jo hankintaa suunniteltaessa. Talon kuntoa säilyttävä asumiskulttuuri on VVO:n toiminnan perusasioita. Asukkaat voivat olla aktiivisesti mukana sekä osallistua kunnossapidon suunnitteluun ja budjetointiin. Omatoimihuollon, remonttiryhmien ja talkootoiminnan työn tuloksina saadut säästöt käytetään oman talon tai asunnon hyväksi. Korjattua kiinteistöäkin täytyy jälleen muutaman vuoden kuluttua kunnostaa. Sen me teemme jatkuvalla kunnossapidolla. Se huolehtii ajallaan kiinteistökohtaisista määräaikaiskorjauksista, joiden rahoitus on järjestetty etukäteen vuokrissa kerättävällä määrärahalla. Laaja ja eri-ikäinen kiinteistökanta takaa meille rahoitusjärjestelmän riittävyyden ja joustavuuden. Lisäksi asuntojen kunnossapito päivitetään muuttotarkistuksissa ja kymmenen vuoden välein toteutetulla tarkastuksella. Myös yhteisten tilojen ja piha-alueiden laatutasoa parannetaan tarvittaessa. Asumisen laadulle asetetaan yhä suuremmat vaatimukset. Siksi olemme parantaneet asuntojemme laatutasoa toimittamalla niihin nopeat laajakaistayhteydet internettiin. Rakennusperintökohteista erikoisia asumisvaihtoehtoja VVO haluaa tarjota vuokra-asuntoja asukkaiden kaikkiin elämäntilanteisiin. Asukkaiden tarpeiden muuttuessa paljonkin viime vuosina yksilöllisyys on korostunut ja kodin halutaan ilmentävän omaa elintapaa ja tyyliä. Kunnostettujen asuntojen kysyntä on ollut erittäin suuri ja asukkaiden vaihtuvuus pieni. Voimme tyytyväisenä todeta onnistuneemme näissä kohteissa erittäin hyvin. Vaikka olemmekin hankkineet rakennusperintökohteita arkista elämää varten, uskomme tehneemme myös kulttuurityön kunkin paikkakunnan kaupunkikuvalle säilyttäessämme nämä kohteet. 12

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuokra-asuntomäärä kasvoi ja Lumo laajensi asumisen palveluita Liikevaihto 1.1. 30.9.2014 miljoonaa euroa +7,5%

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA

SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA 1 (5) SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2006 SATO-konsernin liikevaihto oli 214,0 miljoonaa euroa (213,4 M, 1.1.- 30.9.2005).

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2006 Erkka Valkila SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > toimiala: asuntosijoitus ja asuntorakennuttaminen > toiminta-alueet: pääkaupunkiseutu,

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2016

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2016 VUOSIKERTOMUS 2016 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2016 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2016 1.1. 31.12.2015 LIIKEVAIHTO 124 180 124 532 Valmistus omaan käyttöön 673 4 647

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-3/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-6/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen

Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen 1 Sisältö VVO yrityksenä Toimintaympäristö ja vuokraasuntomarkkina VVO katsauskaudella 2012 2 VVO yrityksenä 3 VVO yrityksenä VVO on maanlaajuinen, vuonna 1969 perustettu

Lisätiedot

Hakunilan asuntotuotanto

Hakunilan asuntotuotanto Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012 Vuosi 2011 Yhtiö käynnisti Kokonaisarkkitehtuuripalvelut-liiketoiminnan vuoden alussa. Yhtiö lanseerasi uuden tuotteen, QPR ProcessAnalyzerin

Lisätiedot

SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008

SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008 SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008 Asuntosijoitusyhtiö SATOn vuokra-asuntojen kysyntä kasvanut YHTEENVETO AJALTA 1.1.- 30.9.2008 (1.1. 30.9.2007) Konsernin liikevaihto oli 183,4 (191,7) milj. ja liikevoitto

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 19.5.2015 1 Sisältö VVO-konsernin strategia ja liiketoiminta Siirtyminen IFRS-standardeihin Osavuosikatsaus 1 3/2015 19.5.2015 2 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 19.5.2015

Lisätiedot

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS 1 (6) SATO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS SATO-konsernin liikevaihto oli 134,0 miljoonaa euroa (149,1 M, 2005). Katsauskauden tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 21,7 (22,6)

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös NIVOS VESI OY Tilinpäätös 1.1.2016-31.12.2016 Porvoontie 23 04600 Mäntsälä Sisältö Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä sivu 1 2-3 4-5 6 6 1 TULOSLASKELMA 1.1.2016 31.12.2016

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015 27.8.2015 1 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 27.8.2015 2 Maanlaajuinen toiminta hyvillä sijainneilla Asuntojen jakauma Pääkaupunkiseutu 16 800 Muu Etelä-Suomi 8 500 Länsi-Suomi

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2015 HKLjk 5.5.2015 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 %

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 % Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 % SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta:

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 29.10.2015 1 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 29.10.2015 2 Strategiset avainluvut 2018 Avainluku Tavoite Asuntovarallisuus 5,0 miljardia 45 000 asuntoa Vapaan segmentin

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/ SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-9/2011 25.10.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-9/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-9/2011

Lisätiedot

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 %

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 % SAV Rahoitus Oyj OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1.7. 31.12.2008 osavuosikatsaus (tilintarkastamaton).n osakekohtainen tulos kasvoi 100 % Välitilinpäätös lyhyesti: Voitto ennen veroja oli 413 tuhatta euroa (ed.

Lisätiedot

KONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS 2005 27. tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Strategia KONE tuo asiakkailleen kilpailuetua innovatiivisilla palveluillaan ja ratkaisuillaan. Samalla KONEen tuotteet

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 Julkaistu: 2006-05-10 08:00:03 CEST Wulff - Pörssitiedote BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS 30.9.2010 Tulos ja tase, FAS (Toteuma) Finavia konserni TULOSLASKELMA, FAS EUR 1.1.-30.9.2010 1.1.-30.9.2009 LIIKEVAIHTO 231 834 836,24 241 094 465,00 Valmiiden

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2016 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan tärkeimmät painopistealueet on määritelty kaupungin kanssa solmitussa

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2013 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

TIEDOTE Operatiivinen tulos parani Laajennutaan mobiilimaksamiseen Uphill Oy:n osake-enemmistön ostolla

TIEDOTE Operatiivinen tulos parani Laajennutaan mobiilimaksamiseen Uphill Oy:n osake-enemmistön ostolla 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2011 Operatiivinen tulos parani Laajennutaan mobiilimaksamiseen Uphill Oy:n osake-enemmistön ostolla Konserni Aina

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Yleiselektroniikka-konsernin kuuden kuukauden liikevaihto oli 14,9 milj. euroa eli on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 milj. euroa.

Yleiselektroniikka-konsernin kuuden kuukauden liikevaihto oli 14,9 milj. euroa eli on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 milj. euroa. YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 13.8.2007 klo 11.00 YLEISELEKTRONIIKKA -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2007 - Liikevaihto 14,9 milj. euroa (12,8 milj. euroa) - Liikevoitto 494 tuhatta euroa

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2015

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2015 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2015 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 / YTEK YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2005 oli 5,1 meur (4,9 meur 1-3/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 4,1 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2005 oli 5,1 meur (4,9 meur 1-3/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 4,1 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 29.4.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N TULOS KÄÄNTYI POSITIIVISEKSI - Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2005 oli 5,1 meur (4,9 meur 1-3/2004), jossa kasvua edellisestä

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89 6606441-0 Oy Tyvi-testiaineisto 2008-2011 Ab Yki Yhteyshenkilö Yrityksen katuosoite 12 B 00100 HELSINKI 01032010 28022011 123 Tilitoimistot Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 FI2312345600123454 NDEAFIHH Ville

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2007

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2007 TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2007 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 24.715.671 euroa (vuonna 2006 vastaavalla

Lisätiedot

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

1.7. 31.12.2012 1.7. 31.12.2011*) -4,80 % 1,16 %

1.7. 31.12.2012 1.7. 31.12.2011*) -4,80 % 1,16 % SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2012 puolivuotiskatsaus Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin muodostaa emoyhtiönä SAV-Rahoitus Oyj ja tytäryhtiönä Savlex Oy Konsernin tulos ennen veroja oli

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012 MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / 26. lokakuuta TAMMI SYYSKUU Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 101,9 milj. euroa (91,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 11,1 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti vuoden

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

YHTIÖKOKOUS Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj YHTIÖKOKOUS 24.3.2011 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 1 Raision strategiset jaksot Käänne 2007 Kannattavuus 2008-2009 Kasvu 2010-2011 Huhtikuu 2010: Glisten Helmikuu 2011: Big Bear Group 2 Raisio

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS

SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2002 > Liikevaihto oli katsauskaudella 4,2 miljoonaa euroa, jossa laskua 13,7 %. > Liiketulos pysyi edellisen tilikauden vastaavan katsauskauden tasolla ja oli 0,2

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

6/ OSAVUOSIKATSAUS JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS

6/ OSAVUOSIKATSAUS JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 6/2004 12.08.2004 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2004 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.8.2004 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2004 Yhtiön seitsemästoista täysi toimintavuosi. KATSAUSKAUSI LYHYESTI

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.217 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 38.9% edellisvuodesta ollen EUR 52.m (EUR 37.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2007 Erkka Valkila

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2007 Erkka Valkila SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2007 Erkka Valkila 1 Strategia > toimialat: asuntosijoitus ja asuntorakennuttaminen > kannattava kasvu > asiakaslähtöinen toiminta > alueellinen keskittyminen > asuntosijoitustoiminta

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

POWEST OY VUOSIKATSAUS 2001

POWEST OY VUOSIKATSAUS 2001 POWEST OY toimii sijoittajana ja omistusten hallinnoijana energia-alan palvelu- ja teknologiayhtiöissä. Yhtiöt keskittyvät siirto- ja jakeluverkkojen urakointiin ja kunnossapitoon energiakauppapalveluihin

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2007 Erkka Valkila 1 Strategia > toimialat: asuntosijoitus ja asuntorakennuttaminen > kannattava kasvu > asiakaslähtöinen toiminta > alueellinen keskittyminen > asuntosijoitustoiminta

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot