VVO:n sidosryhmälehti ja osavuosikatsaus. Tekesin Ari Ahonen Teknologiaohjelmalla ulos suljetun talouden ajasta Teknologiaohjelmalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VVO:n sidosryhmälehti ja osavuosikatsaus. Tekesin Ari Ahonen Teknologiaohjelmalla ulos suljetun talouden ajasta Teknologiaohjelmalla"

Transkriptio

1 2/2004 VVO:n sidosryhmälehti ja osavuosikatsaus TALOUS Tekesin Ari Ahonen Teknologiaohjelmalla ulos suljetun talouden ajasta Teknologiaohjelmalla Yhteiskuntavastuu Tekesin teknologiajohtaja Ari Ahosen mielestä asuntosektori tarvitsee oman teknologiaohjelman. Jotta ala voi murtautua suljetun talouden ajasta, tarvitaan suurta muutosta, todellisten liiketoimintatapojen käyttöönottoa, Ari Ahonen painottaa. s.4 EK:n Riitta Larnimaa ulos toteuttaa suljetun yrityksen talouden ajasta kestävää kehitystä s.4 Urpo Piilo Asiakaslähtöinen toiminta on VVO:n keskeinen haaste Osavuosikatsaus Tervettä kasvua s.8 VVO-konsernin liikevaihto oli tämän vuoden tammi elokuussa 223,6 miljoonaa euroa. Kasvu on 30,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuokratuotot kasvoivat 8,1 prosenttia. Liikevaihdosta yli kaksi kolmannesta tuli kiinteistöomistuksesta, yli viidennes rakennuttamisesta sekä muusta toiminnasta kolme prosenttia. Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 25,9 miljoonaa euroa. Koko vuoden tuloksen arvioidaan olevan edellistä vuotta jonkin verran suurempi. s.10 ARA ostaisi tontteja valtiolta s.9 Ylijohtaja Teuvo Ijäs ostaisi valtiolta ARAn sosiaaliseen asuntotuotantoon sopivia tontteja sen sijaan, että luovuttaisi varoja budjetin katteeksi. Energiaesteri haastaa ympäristökeskusteluun s.2 Koska julkisuudessa käsitellään ympäristövaikutuksia teoreettisesti, ei rivikansalainen pysty muodostamaan itselleen kuvaa siitä mikä on totta. foorumi on tarkoitettu kaikille, jotka asuvat. Sivuston äiti, Esteri haluaa saada ihmiset huomaamaan, kuinka helppoa on tehdä ympäristötekoja asumisen arjessa.

2 Talous Vantaan Puu-Ylästö uutta nykyaikaista puurakentamista Lukijalle VVO Asuminen & Talous on lunastanut paikkansa yrityksemme talousviestinnän kanavana. Olemme saaneet runsaasti myönteistä palautetta siitä, että uutisten ja virallisten tunnuslukujen ohella olemme tarjonneet hyödyllistä tietoa yrityksemme liiketoiminnasta sekä laajemmaltikin asunto- ja kiinteistöalan teemoista. Lisääntyneet asumisvaihtoehdot näkyvät vuokra-asuntomarkkinoilla vaihtuvuuden kasvuna ja asiakasuskollisuuden laskuna. VVO:n liiketoimintajohtaja Urpo Piilon mukaan VVO:n haaste ja kilpailukyvyn kehittämisen ehto onkin pystyä muuntautumaan tuotekeskeisestä asiakaslähtöiseen toimintatapaan. Asuntorahaston ylijohtaja Teuvo Ijäs puolestaan ehdottaa lääkkeeksi tonttipulaan, että ARA käyttäisi runsaita kassavarojaan tonttimaan ostoon valtiolta. Henkilöjutussamme Tekesin teknologiajohtaja Ari Ahonen sanoo, että asuntosektorin olisi vihdoin aika siirtyä suljetusta taloudesta markkinatalouteen. Muutoksen veturiksi hän ehdottaa alalle teknologiaohjelmaa ja politiikan poistamista bisneksen tieltä. EK:n johtava asiantuntija Riitta Larnimaa sanoo haastattelussaan, että vain kilpailukykyinen ja taloudellisesti menestyvä yritys pystyy huolehtimaan yhteiskuntavastuustaan. Tästä me VVO:ssa olemme samaa mieltä. Toivotan hyviä lukuhetkiä Marketta Vehkametsä viestintäjohtaja Vantaan Ylästöön rakennetaan uusi nykyaikaista puutaloarkkitehtuuria edustava Puu-Ylästön pientaloalue. Sen suunnittelun yhtenä tavoitteena on kehittää kestäviä puurakententeisia osia ja materiaaleja. Suunnittelussa painottuvat puun keskeiset hyvät ominaisuudet, terveellisyys, turvallisuus, luonnonläheisyys sekä materiaalin helppo työstettävyys. Myös asukkaat, jotka tutkimuksen mukaan arvostavat terveellisyyttä, ulkonäköä ja ekologisuutta, ovat olleet suunnittelun lähtökohtana. Puu-Ylästö on myös esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä kaupungin kanssa, jonka tuloksena VVO, SRV Westerlund ja arkkitehtitoimisto Forma- Futura laativat alueelle sekä asemakaavan että rakennussuunnitelman. Puu-Ylästöön rakennetaan 123 omistusasuntoa yksi- ja kaksitasoisiin erillis- ja paritaloihin. Asumisen ympäristövaikutuksista keskustellaan nyt! Ympäristövaikutuksia ja erityisesti ilmastonmuutosta käsitellään usein teoreettisesti ja ristiriitaisesti. Tavallinen riviasukas kokee, ettei yksittäisillä teoilla ole suurtakaan vaikutusta ympäristön tilaan tai asumisen laatuun. Mutta juuri hän itse voi omilla valinnoillaan tehdä ympäristötekoja. Ja kun näitä tekoja tekee tarpeeksi monet, sillä alkaa olla todellisia vaikutuksia erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, sanoo ympäristöpäällikkö Niina Savolainen. VVO on avannut uuden nettikeskustelufoorumin Tämän päivän ihmisille ympäristöasioista pitää osata puhua kiinnostavasti ja pysäyttävästi. Niillä kanavilla, joita ihmiset käyttävät ja niin selkeästi ja yksinkertaisesti, että sanoma jää mieleen ja alkaa vaikuttaa myös tekoina. foorumi on tarkoitettu kaikille, jotka asuvat. Mukaan on haastettu myös kiinteistönpidon ammattilaisia ja ympäristöasioiden tuntijoita, jotta vuoropuhelusta tulisi paitsi värikästä, myös antoisaa ja hyödyllistä, Savolainen jatkaa. Sivustolla on nähtävissä myös Asuminen ja ilmastonmuutos-video. Lisäksi SRV Westerlund ja VVO rakentavat myös pääosan alueen kunnallistekniikasta. Alueen toteuttamiseen osallistuu edellisten lisäksi myös Finnforest Oyj, joka on palkittu vastaavantyyppisistä hankkeista pohjoismaissa. Puhetta pihalla vaikutetaan yhdessä Pihapuhe -kampanja on osa VVO:n ympäristöohjelmaa, jossa on sitouduttu ympäristötietoisen asumiskulttuurin kehittämiseen. Kampanjan tavoitteena on tehdä vaikeista ympäristöasioista tavallisia, konkreettisia ja kiinnostavia niin, että asuntoalan eri toimijat tuntevat ilmastonmuutoksen vaikutukset, ovat tietoisia siihen liittyvästä ympäristövastuustaan sekä motivoituneita omaksumaan toimintatapoja ilmiön hillitsemiseksi. Sivuston äiti, Esteri haluaa saada ihmiset huomaamaan, kuinka helppoa on tehdä ympäristötekoja asumisen arjessa. 2

3 Väinö Linnan reliefi paljastettiin Tampereella VVO on halunnut kunnioittaa muistoreliefillä kirjailija Väinö Linnaa ja hänen suurtyötään Tuntematon Sotilas. Reliefi paljastettiin lokakuussa Tampereella osana Euroopan rakennusperintöpäivän Pirkanmaan tapahtumaa. Väinö Linna asui 50 vuotta sitten Puuvillatehtaankatu 15:ssa, joka sijaitsee Amurinlinnan korttelissa. Linnan kirjoitti Tuntemattoman Sotilaan ja asui perheineen talossa kahden huoneen ja keittiön huoneistossa. Amurinlinnan kortteli siirtyi VVO:n omistukseen Puolet korttelin asunnoista perusparannettiin vuosina Toisen puolen asunnoista on korjannut entinen omistaja Askokonserni. Reliefin paljasti eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Kuvassa myös ARA:n ylijohtaja Teuvo Ijäs (vas.),työväen keskusmuseoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Hako, Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen ja VVO:n konsernijohtaja Ben Grass. Kuvanveistäjä Mauno Kiviojan tekemä reliefi sai paikkansa kirjailijan entisen kotioven vieressä. Kilterinmäen uusi asuinalue edistää Myyrmäen elinvoimaisuutta HTV:n laajakaista pääkaupunkiseudulle Myyrmannin kauppakeskuksen välittömään läheisyyteen Rajatorpantien eteläpuoliselle alueelle suunnitellaan uutta Kilterinmäen asuinaluetta. Vantaan kaupunginvaltuusto käsittelee alueen kaavamuutosta ensi vuoden alussa, jonka jälkeen käynnistyy alueen rakentaminen, joka käsittää kaikkiaan kerrosneliömetriä. Viiden vuoden aikana VVO rakennuttaa Kilterinmäkeen yhteensä noin 600 uutta asuntoa. Uudelle asuinalueelle rakennutetaan monipuolisesti omistus- ja vuokra-asuntoja sekä mahdollisesti myös erityis-, asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja. Monipuolisilla talotyypeillä, kuten lamellitaloilla, noppamaisilla kerrostaloilla sekä pienkerros- ja rivitaloilla toteutetaan tulevien asukkaiden erilaisia asuntotoiveita, sekä huomioidaan eri elämäntilanteiden ja elämäntapojen asettamat vaatimukset. Asuntojen ja asuinalueen suunnittelussa korostetaan toiminnallisuutta, turvallisuutta ja asumisviihtyisyyttä palvelujen, hyvien liikenneyhteyksien ja luonnon läheisyydessä. Kilterinmäki tulee entisestään vahvistamaan Myyrmäen vetovoimaisuutta merkittävänä aluekeskuksena. Pitkäjänteistä yhteistyötä kunnan kanssa VVO, Fortum ja Vantaan kaupunki ovat tehneet kiinteää yhteistyötä Kilterinmäen asuinalueen kaavamuutoksessa, jossa rakennuttaja VVO on alusta alkaen mukana myös maankäytön suunnittelussa. Uudenlaisessa kumppanuusrakennuttamisessa pyritään lisäämään tonttitarjontaa, joka mahdollistaisi erilaisten korkeatasoisten asuinalueiden kehittämisen nopeasti ja hallitusti. Yhteistyössä hoidetaan myös alueen markkinointia ja viestintää. Myyrmäen uusi asuinalue tulee olemaan esimerkki inhimillisesti toteutettavasta täydennysrakentamisesta. Kilterinaukio yhteiskäyttötiloineen muodostaa alueen painopisteen. Torniaihetta korostetaan arkkitehtonisesti yksinkertaisilla pelkistetyillä pinnoilla. Torilla on tasoeroja. HTV ja VVO ovat sopineet VVO:n koko nykyisen vuokra-asuntokannan liittämisestä HTV:n laajakaistaiseen kaapeliverkkoon pääkaupunkiseudulla. Sopimus merkitsee HTV:n digi-tv- ja laajakaistapalvelujen tuloa tarjolle VVO:n kaikkiin vuokraasuntoihin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Verkkoon liitetyissä kiinteistöissä on digi-tvvalmiuden lisäksi tarjolla myös valmis huoneistokohtainen laajakaistaratkaisu. VVO valitsi SAP-ohjelmiston VVO:n talous- ja henkilöstöhallinto ovat uudistaneet keskeisimmät tietojärjestelmänsä ja valinneet SAP-ohjelmistot uusiksi työkaluikseen. Tietohallintojohtaja Mikko Pöyryn mukaan SAP:n kirjanpito-ohjelmistossa on VVO:lle tärkeän käyttöomaisuuskirjanpidon ominaisuudet ovat ylivertaiset ja konsernikirjanpitoajattelu on viety pitkälle. Henkilöstöhallinnon järjestelmän käyttöönoton suunnittelu on jo alkanut ja kirjanpito-ohjelma otetaan käyttöön vaiheittain syksystä 2005 alkaen. 3

4 Henkilö Alan heikkous on, että vielä nyt paras bisnes tehdään ostamalla raakamaata, jonka arvo nousee kaavoituksella, sanoo Ari Ahonen. Tekesin Ari Ahonen haluaa asuntosektorille teknologiaohjelman Tekesin teknologiajohtaja Ari Ahonen haluaa asuntosektorille oman teknologiaohjelman. Sitä tarvitaan, jotta ala voi murtautua suljetun talouden ajasta. Jotta kiinteistö- ja rakennusala voisi siirtyä markkinatalouteen, tarvitaan suurta muutosta, todellisten liiketoimintatapojen käyttöönottoa, Ari Ahonen painottaa tulevaisuuden haastetta. Hän kertoo Tekesin panostaneen koko toimintansa ajan, yli 20 vuotta, rakentamiseen. Tunnustusta hän antaa rakennus- ja kiinteistöalan yhteiselle klusterille. Järkevintä ja edistyksellisintä on ollut muodostaa rakennus- ja kiinteistöalan yhteinen klusteri, jollaista eivät muut Euroopan maat ole vielä ymmärtäneet. Suomella on paljon annettavaa Euroopalle eri toimialoista muodostuvien kokonaisuuksien yhteistyöstä, klusterin kehittämisestä. Kiinteistö- ja rakennusklusteri on kymmenen prosenttia Suomen koko viennistä ja tuo luku olisi helppo kaksinkertaistaa. Ala sitoo paljon pääomia, jotka on saatava tuottamaan. Kolmen prosentin tuottavuuden kasvu vuosittain toisi 1 1,5 miljardia euroa. Tämä nostaisi alan muun perinteisen teollisuuden tasolle! Politiikka raivattava bisneksen tieltä Ari Ahonen vaatii liiketoiminnan avaamista, jonka esteeksi hän nimeää politiikan. Poliittisesti ei ole herätty näkemään alan mahdollisuuksia, jos ala toimisi todellisten liiketoimintaperiaatteiden mukaan. Heikkous on siinä, että vielä nyt paras bisnes tehdään ostamalla raakamaata, jonka arvo nousee kaavoituksella. Kaavoitus, rahoitus ja yleishyödyllisyys ovat kaikki yhteiskunnan ohjauksessa. Sen sijaan asuntosektori olisi nähtävä yhtenä kansainvälisen kilpailukyvyn veturina; hyvällä asumisella kilpaillaan vielä kansainvälisillä yritys- ja työntekijämarkkinoilla. Rahoitus- ja hallintamuoto estävät yritystä hankkimasta lisäarvoa teknologiaa kehittämällä. Teknologiakustannuksia ei voi lisätä tuotteen hintaan, koska sekä tuotannon rahoittaminen että tuotteen hinta, vuokra, on säädeltyä. Yleishyödyllisyyden avoimuus ei riitä Kun kuluttajat ja yritykset globalisoituvat, kiinteistöalan on pystyttävä tarjoamaan kiinteistöissä globalisoituneille yrityksille ja kuluttajillekin samoja ominaisuuksia kuin he saavat muualla maailmassa. Normit standardisoituvat, esimerkiksi hotelliketju Holiday Inn vaatii samat paloturvallisuusnormit kaikkialla missä se toimii. On hyvä 4

5 asia, että rakentajat verkottuvat globaalisti. Silloin he pystyvät palvelemaan kiinteistöalaa yhdenmukaisilla tuotteilla ja palveluilla, Ahonen sanoo. Ahosen mukaan suurimmat kiinteistöyhtiöt ovat pörssissä noteerattuja amerikkalaisia rahastoja, jotka toimivat avoimessa toimintaympäristössä. Sen sijaan yritysten yleishyödyllisyys toimintaperiaatteena on vaikea samanlaisessa ympäristössä, koska niiden avoimuus ei ole riittävää. Myöskään julkinen ohjaus ei sovi tähän kuvioon. Yleishyödyllisten yhtiöiden kahdeksan prosentin voitto on säätelytaloutta, Ahonen sanoo. Hänen mukaansa Suomessa tarvitaan ammattimaisia asunto-omistajia, jotka luovat linjat ja näyttävät liiketoiminnan suunnan. Tarvitaan sekä Euroopantasoisia että globaaleja asuntoihin erikoistuneita rahastoja. Tekes voi tarjota välineitä, mutta se ei voi ohjata bisnestä. Yritysten on itse tahdottava muutosta, joka menee asuntoalan ytimeen asti. Sellaisen muutoksen merkit ovat näkyvissä jo liikekiinteistöalalla. Sijoittajat ovat olleet myös viimeisten kahden vuoden aikana kiinnostuneita tekemään merkittäviä sijoituksia hyvin hoidettuihin asuinkiinteistöyhtiöihin. VVO on hyvä esimerkki yhtiöstä, johon kohdistuu sijoittajien mielenkiintoa ja se on onnistunut löytämään itselleen sopivan pääomarakenteen ja omistajat. Mikä mies? Suomella mahdollisuus suunnannäyttäjäksi Koska Suomi on pieni ja nopea, sillä olisi mahdollisuuksia toimia suunnannäyttäjänä. Asumisen uudelleen arviointiin antavat vahvuuksia erilaiset asuntosegmentit, asiakkaan elämäntavan mukaan muuttuvat asumismuodot esimerkiksi: seniori-, kaupunki-, elämys- ja vapaa-ajanasunnot. Samoin etätyö ja tietotekniikan hyödyntäminen paikasta riippumatta auttavat asumisen uudelleen arvioinnissa, koska molemmat seikat ovat Suomessa jo arkipäivää. Teknologiajohtaja Ari Ahonen katsoo itse myös tulevaisuuteen. Ilme ei juuri muutu, kun pyytää arviota, miltä kiinteistö- ja rakennusala näyttää vuonna Yritysten kilpailuasema perustuu kolmeen tekijään: teknologiaan, innovaatioihin ja palveluun. Kansainvälisessä liiketoiminnassa liikkuu globaaleja toimijoita, niin suomalaisia kuin Suomessakin. Proaktiivisella alalla ajatellaan bisnes ensin -periaatteella. Etumatkaa saa visionääri ja nokkela. Myös muun teollisuuden moottorina asunto- ja kiinteistöala voi hyvinkin toimia vuonna 2015 muun teollisuuden moottorina kehittämällä innovaatioita. Ensimmäinen askel on asuinkiinteistösektorin lähtö Eurooppaan. Kova kysyntä ja markkinat ovat odottamassa jo nyt myös Aasiassa, erityisesti Japanissa. Olisi vain uskallettava ajatella suuria, ei vain kotimarkkinanäkökulmasta, sillä olemme jo osa Eurooppaa. A ri Ahonen on tehnyt asunto- ja korjausrakentamisesta sekä lisensiaattityönsä että väitöskirjansa. 25 vuotta alalla työskennellyt tekniikan tohtori tuli Tekesiin teknologiajohtajaksi seitsemän vuotta sitten. Rakennussuunnittelijana Juva Oy:ssa aloittanut Ahonen on kulkenut nykyiseen toimeensa sekä tutkijan että yritysjohtajan tietä. Vuosituhannen vaihteessa tie vei Piilaaksoon katsomaan mitä asiakkaat teknologialta odottavat, ja miten sitä voisi rakentamisessa toteuttaa. Metsästystä ja kalastusta harrastava Ahonen asu perheineen Kirkkonummen Masalassa. Mikro ja netti ovat kotona auki yötä päivää, koska ideat on kirjattava ylös, vaikka ne tulisivat mieleen keskellä yötä. Asumisen käännekohdat Ari Ahonen näkee suomalaisen asumisen keskeiset käännekohdat seuraavasti: Asuminen on aina ollut sosiaalipolitiikkaa ja myös merkittävä työllistäjä. Se on ollut talouden elementti, jolla on korjattu kansantalouden alamäkiä luvun alusta sotiin asti teknologiaa edustivat keskuslämmitys ja viemäröinti. Teräsbetonirakentaminen mahdollisti kerrostalorakentamisen ja -asumisen. Sodanjälkeinen rintamamiesasutus syntyi, kun kansa säästi itselleen asunnot, joita sotakorvauksia maksavalla yhteiskunnalla ei ollut juuri mahdollisuuksia rahoittaa. Suomalainen omistusasunnossa asumisen suosio periytyy tältä ajalta, jolloin vallitseva asuntomuoto oli asunto-osakeyhtiö. Vuokraasuntoja ei juurikaan tehty. Maaltamuutto kaupunkiin 1960 ja -70-luvuilla. Asunnoista oli suuri tarve. Teollistumisen myötä tapahtui sama ilmiö kuin muualla Euroopassa 40 vuotta aiemmin. Kaupungistumisen myötä syntyi elementtirakentaminen. Raha vapautettiin 1980-luvun puolivälissä. Ala oli kaaoksessa. Rakentamisen buumi ylikuumensi asuntomarkkinat, kun ei kyetty näkemään, millainen vipu rahan vapautuminen oli. Nyt elämme kuoleman jälkeistä elämää, kun 1990-luvun alussa rakennus- ja kiinteistöala kuoli. Liikekiinteistöbisnes hyödynsi markkinat ja uudistui 1990-luvun puolivälissä. Syntyi oma liiketoiminnan alue ja merkittävä sijoituskohde. Kiinteistöistä haetaan ns. pitkää rahaa, joka ei ole yhtä tuottoisaa, mutta riskittömämpää kuin pörssisijoittaminen. Tekes eli Teknologian kehittämiskeskus aktivoi ja rahoittaa sekä tutkimusyksikköjen että yritysten haastavia tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja. Se on myös mukana luomassa uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Vuonna 1983 perustettu Tekes käyttää vuosittain noin 400 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. 5

6 Keskiaukeama Larnimaa sanoo suomalaisyritysten olleen perinteisesti erittäin aktiivisia yhteiskuntavastuun asioissa myös EU:n piirissä. Yhteiskuntavastuu toteuttaa yrityksen kestävää kehitystä Yhteiskuntavastuu on yritysten tapa toteuttaa kestävän kehityksen periaatetta. Yrityksen on löydettävä tasapaino ja tapa toteuttaa asioita taloudellisten näkökulmien, ympäristöasioiden ja sosiaalisen vastuun välillä, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Riitta Larnimaa. Taloudellisissa asioissa keskeinen seikka on kannattavuus ja omistajien tuotto-odotukset ja niihin vastaaminen. Ympäristöasioissa vastaavasti materiaalien tehokas käyttö siten, että aiheutetaan mahdollisimman vähän päästöjä. Sosiaalisen vastuun alueella henkilöstö on kaikkein tärkein asia. Yhteiskuntavastuun konkreettisuus löytyy siitä, että koko ajan yritys punnitsee kaikkia kolmea näkökulmaa tehdessään päätöksiä. Oliko joku ratkaisu hyvä vai huono yhteiskuntavastuun kannalta riippuu yrityksen päätöksenteosta. Asiaa pohdittaessa vaakakuppi tietenkin heiluu kaikkien kolmen osa-alueen välillä ja kokonaisuus, jota yrityksen sisällä pohditaan, on ratkaiseva. Yhteiskuntavastuu koskettaa niin suuria kuin pieniä yrityksiä Larnimaan mukaan globalisaatio on yhteiskuntavastuuseen heräämisessä keskeinen asia. Sen myötä kun kaikki tieto kulkee ja yritykset liikkuvat ja toimivat globaaleilla markkinoilla asia on tullut vahvasti esille. Koska yritykset elävät verkostoissa, joissa on paljon erikokoisia yrityksiä, on selvää, että isot globaalisti toimivat suomalaisyritykset ovat olleet ensimmäisiä toimijoita. Entistä enemmän myös pk-yritykset ovat kiinnostuneet yhteiskuntavastuusta. Usein pk-yrityksissä toteutetaan ja ymmärretäänkin samoja asioita ilman hienoja malleja. Larnimaa sanoo suomalaisyritysten olleen perinteisesti erittäin aktiivisia yhteiskuntavastuun asioissa myös EU:n piirissä. Maailmalla järjestetyissä yhteiskuntavastuuraportteja vertailevissa kilpailuissa suomalaiset suuryritykset ovat menestyneet varsin mukavasti. Globaalissa maailmassa ja kilpailussa ei pärjää, jos yhteiskuntavastuuasiat eivät ole kunnossa. Yritysten julkisuuskuvalle on suuri merkitys, jos näitä asioita ei ole mietitty. Paljon puhutaan siitä, tuoko yhteiskuntavastuu kilpailuetua. Monet asettavat sen myös tavoitteeksi. Yritykset lähtevät siitä, että kilpailuetua saavutetaan, jos asiakas pitää sitä tärkeänä. Tänä päivänä asiakas haluaa tietää, mitä asian eteen tehdään. Sen 6

7 sijaan kilpailuetua on vaikea mitata. Nukkukaa rauhassa jos ette ole vielä heränneet. Mutta muistakaa, että kilpailijanne eivät nuku, kiteyttää Larnimaa lainaten pk-yrittäjän vanhaa sanontaa. Käytännössä haetaan parempia toimintoja Käytännössä yhteiskuntavastuu merkitsee entistä parempia toimintoja. Esimerkiksi ympäristöasioissa tiedetään, mitkä ovat omat päästöt ja miten niitä jatkuvasti parannetaan. Kun tiedetään omat ympäristövaikutukset, asetetaan itselle tavoitteita, joita lähdetään parantamaan asettamalla lisätavoitteita. Se on itse asiassa hyvin arkista työtä, Larnimaa sanoo. Sosiaalisen vastuun alueella koulutus- ja osaamisasiat ovat hyvin vahvasti esillä. Nyt ja tulevaisuudessa henkilöstö on kaikkein keskeisin asia. Myös tuoteturvallisuuteen liittyvät asiat korostuvat: Millainen tuote on käytössä, onko se turvallinen ja mitä muita ominaisuuksia siihen liittyy. Aika paljon korostuu se, ettei pitäisi keskustella vain siitä, miten tuotteita tuotetaan vaan myös, miten niitä kulutetaan. Vain kilpailukykyinen ja taloudellisesti menestyvä yritys pystyy huolehtimaan myös sosiaalisesta ja ympäristövastuustaan. VVO:ssa yhteiskuntavastuuseen liittyvät asiat perustuvat tällä hetkellä eettisiin periaatteisiin ja ympäristöohjelmaan. Eettiset periaatteet Asukkaille turvataan kohtuuhintainen ja turvallinen asuminen. Rajoituksista vapautuvat vuokra-asunnot säilytetään pääasiallisesti vuokra-asuntokäytössä. VVO:ssa asukkaat osallistuvat tiiviisti kiinteistöjen hoitoon. Asukasaktiiviisuus luo edellytyksiä asumisen laadun parantamiselle ja edesauttaa sosiaalisten verkostojen syntymistä. Asukkaiden ympäristökoulutukseen sekä energia- ja ympäristöeksperttien toimintaan panostetaan osana yhtiön ympäristöohjelmaa. VVO tuottaa asukkaille asumiseen ja VVO:laiseen asumiskulttuuriin liittyvää tietomateriaalia. VVO tuntee vastuunsa myös asuinalueiden yleisestä toimivuudesta ja viihtyvyydestä. VVO on aktiivisesti mukana suomalaisen asumiskulttuurin kehittämisessä. Ympäristöohjelma Kestävän kehityksen edistäminen on keskeisellä sijalla kaikessa VVO:n toiminnassa. Asuinympäristöjen kehittämisessä se merkitsee viihtyisyyden ja sosiaalisuuden lisäksi mahdollisuuksien luomista ympäristötietoiseen asumiseen. Rakennuttamisen ja kiinteistönpidon laatukriteereinä terveys- ja ympäristövaikutukset otetaan huomioon taloudellisten, teknisten ja toiminnallisten tekijöiden rinnalla. Ekologiseen kestävyyteen liittyviä kiinteistönpidon periaatteita ovat elinkaariajattelu ja ekotehokkuuden parantaminen. Vuorovaikutus ja yhteistyö asukkaiden kanssa on lähtökohtana myös ympäristötoiminnassa. Talokohtaisia asukasaktiiveja, energia- ja ympäristöeksperttejä on yli Keskusorganisaatiossa on energiaan ja ympäristöasioihin keskittyneet sektoriasiantuntijat, ja jokaisessa aluetoimistoissa vastaavasti energiaisännöitsijä ja ympäristöisännöitsijä. 7

8 Liiketoiminta Asukkaan kannalta on tärkeää, että VVO hallitsee koko arvoketjua, jossa toimii lukuisa joukko yrityksiä ja tuhansia työntekijöitä, Piilo sanoo. Asiakaslähtöinen toiminta on keskeinen haaste VVO:lle VVO:n tavoite on kirkastaa asemansa maan johtavana asumispalvelujen tuottajana, sanoo yhtymän kiinteistöomistuksesta vastaava liiketoimintajohtaja Urpo Piilo. Hänen mielestään asiakaslähtöinen toiminta on VVO:n keskeinen haaste. VVO on maamme suurin valtakunnallinen asumispalvelujen tarjoaja, jolla on omistuksessaan lähes asuntoa yli 70 paikkakunnalla. Kiinteistöomistus ja asumispalvelut muodostavat VVO:n ydinliiketoiminnan ja sen osuus konsernin liikevaihdosta on 80 prosenttia. Urpo Piilo sanoo, että valtaosa VVO:n asunnoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla, sen kehyskunnissa sekä muilla kasvupaikkakunnilla. Näillä paikkakunnilla yhtiö pyrkii edelleen kasvattamaan toimintaansa. Muuttotappiokunnista on tarkoitus luopua jollain aikavälillä kokonaan myymällä asuntoja esimerkiksi paikallisille toimijoille, joilla saattaa olla VVO:ta paremmat edellytykset kehittää niitä mm. hallintamuotoa tai käyttötarkoitusta muuttamalla. Kemijärven kaupunki on esimerkiksi muuttanut menestyksellä tyhjiä vuokraasuntojaan etelän ihmisten kakkosasunnoiksi, Piilo sanoo. Suuruudesta on etua VVO:n strateginen tavoite on säilyä maan ykkösenä ja turvata asemansa toimintansa laadulla ja kokonaispalvelulla. Asemamme on tunnustettu keskeisissä toimintakunnissamme. Suurena valtakunnallisena toimijana meillä on pieniä paikallisia kiinteistönomistajia paremmat mahdollisuudet panostaa niin asiakkuuksien kuin palveluidenkin kehittämiseen. Olemme kiinnostava yhteistyökumppani. Esimerkkinä tästä on mm. Kone Oy:n kanssa tehty kumppanuussopimus satojen hissiemme huoltamiseksi. Asukkaan kannalta on tärkeää, että VVO hallitsee koko arvoketjua, jossa toimii lukuisia joukko yrityksiä ja tuhansia työntekijöitä. Siksi kumppanuussuhteet ovat meille erittäin tärkeitä, Piilo sanoo. Hänen mukaansa tällä hetkellä asuntomarkkinoilla selvästi nähtävissä oleva muutos on markkinoiden eriytyminen lähinnä maassamuuton seurauksena. Muuttotappioalueilla mietitään tyhjenevien talojen uusia käyttötarkoituksia. Kasvualueilla vilkkaasta rakentamisesta huolimatta hinnat nousevat, koska kysyntä on korkea. Matalien korkojen ja pitkien laina-aikojen vuoksi ensimmäistä kertaa omistusasumisesta on tullut vuokra-asumisen kilpailija. Kehitys näkyy myös meidän tilastoissa. 17 prosenttia poislähtevistä ilmoit- 8

9 taa syyksi omistusasuntoon muuton. Yleisin syy, 19 prosenttia, on edelleen paikkakunnan vaihto. Vaihtuvuus lisääntyy asiakasuskollisuutta tavoitellaan Piilon mukaan VVO uskoo vahvasti vuokralla-asumiseen myös tulevaisuudessa. Valtaosa asunnoistamme sijaitsee kasvualueilla, joihin ihmiset muuttavat ja tarvitsevat asunnon. Monipuolisella asuntotarjonnalla ja eri hallintamuodoilla on oma tärkeä roolinsa yhteiskuntamme toimivuudessa. Vaikka vaihtuvuus asunnoissamme on viime vuosina lisääntynyt, olemme pystyneet pitämään käyttöasteemme korkeana. Valtakunnallisilla mittareilla VVO:n asiakasuskollisuus ja käyttöaste ovat pääkilpailijoitaan parempia. Asumisen lisääntyneet vaihtoehdot näkyvät selkeästi kiristyvänä kilpailuna. Koska keskimääräinen asumisaika lyhenee ihmisten liikkuvuuden ja asumisvaihtoehtojen lisääntymisen myötä, korostuu asiakaskannattavuuden merkitys. Jokainen vaihto aiheuttaa kustannuksia ja mahdollisesti vuokratulon menetyksiä. Asunnonvaihtokustannuksia on saatava alemmaksi. Jo nyt suurin osa hakemuksista tulee netin kautta. Sähköisen kanavan mahdollisuuksia pyritään kaikissa toiminnoissa lisäämään. Asiakasuskollisuuden parantaminen on asiakkuuden kehittämisen keskeinen tavoite, Piilo sanoo. Parannamme talojamme 40 miljoonalla vuosittain Piilon mukaan VVO kehittää asumispalvelujaan ja hakee kilpailuetunsa tuntemalla asiakkaansa asumisprosessin muita paremmin. Meillä on toimivat välineet asiakassuhteen hoitoon. Asukashallintoon osallistuu tuhansia asukasaktiiveja, jotka kehittävät omaa asumisyhteisöään ja -ympäristöään vapaaehtoisesti. Hän sanoo kiinteistöjen elinkaaren ja asiakkaiden lisääntyvien laatuvaatimusten edellyttävän tuntuvia investointeja kiinteistöjen kunnossapitoon. Käytämme vuosittain yli 40 miljoonaa euroa kiinteistöjen suunnitelmallisiin korjauksiin. VVO kerää uusissakin taloissa korjausrahaa vuokran osana. Tällä tavalla pystymme tekemään korjauksia suunnitelmallisesti ilman tempoilevaa vuokrankorotuspolitiikkaa. Pitkäjänteisellä kunnossapidolla pystymme välttämään myös suuret kertaluontoiset peruskorjaukset, Piilo toteaa. Teuvo Ijäs ehdottaa valtiolle tonttikauppoja Valtion Asuntorahaston ylijohtaja Teuvo Ijäs ehdottaa, että ARA ostaa valtiolta osalla runsaita kassavarojaan sosiaaliseen asuntotuotantoon sopivaa tonttimaata. Voisimme helposti nykyisestä noin miljardin euron suuruisesta kassastamme käyttää esim. sata miljoonaa hyvien asuntotonttien ostoon. Myöhemmin vuokraisimme tontit kunnan lausunto huomioon ottaen laadukkaimman ja kohtuuhintaisen tarjouksen tehneelle rakennuttajalle sosiaaliseen asuntotuotantoon. Tällä tavalla valtio saisi heti merkittävästi tuloja sekä myöhemmin vielä tonteista saamamme vuokratulot. Tämä on mielestäni asuntopoliittinen vaihtoehto sille, että valtio veisi kassastamme saman summan budjetin katteeksi, Ijäs huomauttaa. Valtion Asuntorahaston kassaan on viimeisten vuosien aikana kerääntynyt runsaasti rahaa, koska aiemmin korkealla olleet aravalainojen korot tuottivat hyvin. Matalat markkinakorot puolestaan saivat lainaajat vaihtamaan aravan pankkilainaan ja maksamaan suuria määriä aravalainaa takaisin. Teuvo Ijäs odottaa rauhallisin mielin marraskuussa ARA:n roolia ja tehtäviä pohtivan selvitysmiehen esityksiä. Nykyinen toiminta on hyvä perusta, jota tulee säilyttää ja vahvistaa. On selvää, että uustuotannon lainotus vähenee ja kohdistuu pitkälti erityisryhmiin. Sen sijaan käytössä olevan arava-asunnon muodostaman suuren kansallisomaisuuden hoitamiseen tarvitsemme lisää välineitä, Ijäs sanoo. Taloja pitäisi voida myydä aravalainoineen uuteen käyttötarkoitukseen Ylijohtaja Teuvo Ijäs on valmis vapauttamaan aravataloja säännöksistä hiljaisilla alueilla. Viime vuonna vapautui asuntoa, ja tänä vuonna asuntoa lisää. On molemminpuolinen etu, että aravasäännöistä voidaan joustaa asuntomarkkinoitten edellyttämällä tavalla. Uusi omistaja voi kehittää talon toimintaa. Samalla valtion riski minimoidaan, koska sijoitetut varat tulevat takaisin. Ijäs olisi valmis tarvittaessa ja vaikeissa tapauksissa myymään kokonaisia taloja aravalainoineen, jos talon käyttötarkoitus on tarkoituksenmukaista muuttaa asuntomarkkinatilanteen johdosta. Nyt käyttötarkoitusta on useimmiten muutettu vain yksittäisten huoneistojen osalta esimerkiksi silloin, kun tiloja on tarvittu päiväkotia varten. Jos talo muutetaan vaikka loma-asun- Valtio saisi heti merkittävästi tuloja sekä myöhemmin vielä tonteista saamamme vuokratulot, Teuvo Ijäs sanoo. noiksi, on valtion edun mukaista saada edelleen aravalainojen korot ja lyhennykset, kun toinen vaihtoehto olisi taloyhtiön konkurssi ja mittava luottotappio. Teuvo Ijäs painottaa, että aravarajoituksista ei pääsääntöisesti myönnetä vapautusta alueilla, joissa vuokrataloilla on hyvä kysyntä. Samoin uusia aravalainoja myönnetään vain kasvualueille, missä tiedetään asukkaita riittävän pitkäksi aikaa. 9

10 Osavuosikatsaus VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus Tervettä kasvua VVO-konsernin liikevaihto oli 223,6 miljoonaa euroa (171,4 M ). Liikevaihto kasvoi edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 52,3 miljoonaa euroa (30,5 %), josta 16,4 miljoonaa euroa tuli omistusasuntotuotannon osakemyynnin kasvusta. VVO Omat Vuokra-asunnot Oy:n ja Kymppikoti Oy:n omistamien lyhyellä korkotuella tuotettujen omaksi lunastettavien osaomistuskohteiden myynneistä tuli 23,1 miljoonaa euroa. Vuokratuottojen kasvu edelliseen vuoteen oli 8,1 %. Liikevaihdosta 75,31 prosenttia (79,61 %) tuli kiinteistöomistuksesta, 21,62 prosenttia (14,85 %) rakennuttamisesta ja 3,07 prosenttia (5,54 %) muusta toiminnasta. Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 25,9 miljoonaa euroa (20,3 M ). Tulosta kasvattivat erityisesti kiinteistöjen hoitokulujen ja muiden toimintakulujen tuottojen kehitystä hitaampi kasvu ja lisääntynyt omistusasuntotuotanto. Koko vuoden tuloksen arvioidaan olevan edellistä vuotta (30,1 M ) jonkin verran suurempi. Tase Taseen loppusumma oli 1 696,1 miljoonaa euroa. Kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli 9,98 prosenttia. Lainoja on lyhennetty kuluvan vuoden aikana yhteensä 23,7 miljoonaa euroa ja nostettu lisää 95,6 miljoonaa euroa. Oman pääoman määrä oli 250,4 miljoonaa euroa (230 M ). Omavaraisuusaste oli ilman pääomalainoja 12,87 prosenttia (12,88 %) ja pääomalainat huomioon ottaen 15,74 prosenttia (15,97 %). Kiinteistöomistus ja asumispalvelut Konsernin omistama asuntokanta oli asuntoa. Määrä on kasvanut vuoden alusta asunnolla. Uusia asuntoja on valmistunut 281 ja vanhoja asuntoja on hankittu elokuun loppuun mennessä Muun muassa Kvaerner Masa-Yards Oy:ltä ja Keskon eläkekassalta ostettiin yhteensä yli 800 asuntoa. Luopumisstrategian mukaisesti muiden tahojen omistukseen siirtyi 182 vuokra-asuntoa. Kahden vuosikolmanneksen aikana käynnistyi 297 uuden asunnon rakennuttaminen koko vuoden arvion ollessa 360 asuntoa. Vanhoja asuntoja arvioidaan ostettavan koko vuoden aikana noin Vuokra-asuntojen asukasvaihtuvuus tarkastelujaksolla oli 17,2 % (16,2 %). Asuntojen kokonaiskäyttöaste, 97,7 %, aleni hieman edelliseen vastaavaan jaksoon verrattuna (98,0 %). Vuokrasaatavat ovat lievästä kasvusta huolimatta pysyneet volyymiin nähden vähäisinä. Kiinteistöomistuksen hyvä taloudellinen kehitys antoi mahdollisuuden panostaa aiempaa enemmän kiinteistöjen suunnitelmalliseen korjausohjelmaan, jonka volyymi kasvaa tänä vuonna lähes 40 miljoonaan euroon. Kiinteistöomistuksen keskeinen kehi- tystyö on parin viime vuoden aikana kohdistunut asumispalvelujen tuotantoprosessin tehostamiseen. Uudistettu organisaatiomalli sekä ohjaus- ja raportointijärjestelmät ovat mahdollistaneet tehokkaamman johtamisen. Vuoden alkupuolella tehty aluetoiminnan integrointi on merkittävästi tehostanut toimintaa. Tänä vuonna painopistettä kehittämispanostuksissa on siirretty asiakkuuslähtöiseen toimintaan. Asiakkuudet on nostettu johtamismielessä kiinteistöjen rinnalle. Tarkastelujaksolla kehittämisen kohteena oli asiakastiedon hallinnan parantaminen ja sen pohjalta tehdyt kehittämis- ja uudistamistoimet sekä kiinteistöissä että asumispalveluissa. Rakennuttaminen Rakennuttamisen toisella kolmanneksella liikevaihdon kasvua oli viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 70 prosenttia. Asuntokauppa jatkui vilkkaana ja asuntojen budjetoitu myynti ylittyi lähes 40 prosentilla. Valmiissa asuntokannassa ei ollut myymättömiä asuntoja. Yhtiön rakennuttamana valmistui 737 (665) asuntoa ja tarkastelujaksolla aloitettiin 719 (661) asunnon rakennuttaminen. Omistusasuntotuotannon osuus sekä rakennuttamisen volyymista että tuloksesta on kasvanut tarkastelujaksolla. VVO Rakennuttajan organisaatiota vahvistettiin alue- ja hankekehityksen yksikössä. Tällä varmistetaan hankittujen aluerakennuttamiskohteiden onnistunut toteutus. VVO-konsernin tuloslaskelma Toteutunut 08/2004 *) Toteutunut 08/ Liikevaihto Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Muut liiketoiminnan tuotot Poistot Kulut Liikevoitto Nettorahoituskulut Netto satunnaiset tuotot(+) / kulut( ) Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja *) Luvut ovat tilintarkastamattomia. 10

11 VVO-konsernin tase Toteutunut 08/2004 *) Toteutunut 08/ VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Liittymismaksut Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Osakkeet Muut saamiset Sijoitukset Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA Osakepääoma Muu oma pääoma Pääomalaina Oma pääoma Vähemmistöosuus Konsernireservi Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset 178 Laskennallinen verovelka Ensisijaislainat Asuntolainat Yhtenäislainat Korkotukilainat Kolmoissijaislainat Muut lainat Pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat *) Luvut ovat tilintarkastamattomia 11

12 Kolumni Rakennusperintöä elämää varten Kolumnin kirjoittaja on VVO:n konsernijohtaja Ben Grass. VVO:lla on tällä hetkellä omistuksessaan lähes vuokra-asuntoa 75 paikkakunnalla. Sen päätoimialan, vuokra-asuntojen omistamisen lisäksi yhtiö on jo vuodesta 1997 lähtien rakennuttanut myös omistusasuntoja, joita valmistuu tänä vuonna noin 400. Lisäksi tarjontaamme kuuluvat asumisoikeusasunnot. VVO:sta on muodostunut merkittävä aluerakennuttaja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana VVO on ostanut runsaasti vanhoja vuokra-asuntoja eri myyjätahoilta muun muassa vakuutusyhtiöiltä, säätiöiltä ja yrityksiltä. Omistukseemme on tullut myös vanhoja asuin- ja muita kiinteistöjä, jotka ovat kaivanneet perinpohjaista kunnostusta. Tällaisia ovat muun muassa olleet Kotkan Pytingit, Tampereen Amurinlinna ja Aaltosen kenkätehdas. Ostettua asuntokantaa on tullut myös heti sodanjälkeiseltä kaudelta, jollaista muun muassa edustavat Lahden Hakatornit. Kotkan Pytingeistä Aaltosen kenkätehtaaseen Kotkan Pytingit rakennutti työntekijöilleen norjalainen sahanomistaja Hans Gutzeit 1870-luvulla perustaessaan Kotkan saarelle Norjan sahan. Asunnot saneerattiin Museoviraston ohjauksessa varustukseltaan nykyaikaisiksi muuttamatta rakennuksen ulkoista olemusta. Lahden Hakatornien alue edustaa Lahdessa puhdasta aikakautensa 50-lukulaista tyyliä ja on tärkeä osa kaupunkikuvaa. Koko alueen perusparannus valmistuu ensi vuoden loppuun mennessä luvulla tehtiin Tampereen Amurinlinnan uudelleenrakentamiseksi ensimmäiset suunnitelmat. Amurin kaupunginosassa sijaitsevan korttelin omisti silloin jo lähes kokonaan Oy Finlayson Forssa Ab, joka keväällä 1948 käynnisti uudenaikaisen asuntoyhdyskunnan suunnittelun tehtaan työntekijöille. VVO peruskorjasi Amurinlinnaa vuosina , jolloin puolet asunnoista perusparannettiin. Toinen puoli asunnoista oli jo korjattu entisen omistajan, Asko-konsernin toimesta. Lisäksi remontoitiin julkisivut sekä tornitalon hissi ja aulatilat. Aaltosen kenkätehtaan kiinteistö käsittää kokonaisen korttelin Tampereella Tammelan kaupunginosassa. Se on tärkeä osa Tampereen teollisuus- ja kulttuurihistoriaa ja esimerkki, jossa myös käyttötarkoitus muutettiin. Mittavilla sisäpuolisilla muutostöillä vanhasta tehdasrakennuksesta luotiin nykyaikainen 141 asunnon asuinmiljöö. VVO:n taloudelliset ja kunnossapidon periaatteet ovat lähtökohtia, kun kunnostamme rakennusperintökohteita. Kannattamattomia kohteita emme hanki rasittamaan nykyisten asukkaiden vuokria, ja asumisviihtyisyys puolestaan taataan asukkaille hyvällä kunnossapidolla. Talon asumiskulttuuri on perusasioita Asukkaiden mahdollisimman viihtyisää ja vaivatonta asumista ylläpidetään VVO:n kaikissa kiinteistöissä jatkuvalla kunnossapidolla. Rakennusperintökohteissa kunnossapidon vaatimukset huomioidaan jo hankintaa suunniteltaessa. Talon kuntoa säilyttävä asumiskulttuuri on VVO:n toiminnan perusasioita. Asukkaat voivat olla aktiivisesti mukana sekä osallistua kunnossapidon suunnitteluun ja budjetointiin. Omatoimihuollon, remonttiryhmien ja talkootoiminnan työn tuloksina saadut säästöt käytetään oman talon tai asunnon hyväksi. Korjattua kiinteistöäkin täytyy jälleen muutaman vuoden kuluttua kunnostaa. Sen me teemme jatkuvalla kunnossapidolla. Se huolehtii ajallaan kiinteistökohtaisista määräaikaiskorjauksista, joiden rahoitus on järjestetty etukäteen vuokrissa kerättävällä määrärahalla. Laaja ja eri-ikäinen kiinteistökanta takaa meille rahoitusjärjestelmän riittävyyden ja joustavuuden. Lisäksi asuntojen kunnossapito päivitetään muuttotarkistuksissa ja kymmenen vuoden välein toteutetulla tarkastuksella. Myös yhteisten tilojen ja piha-alueiden laatutasoa parannetaan tarvittaessa. Asumisen laadulle asetetaan yhä suuremmat vaatimukset. Siksi olemme parantaneet asuntojemme laatutasoa toimittamalla niihin nopeat laajakaistayhteydet internettiin. Rakennusperintökohteista erikoisia asumisvaihtoehtoja VVO haluaa tarjota vuokra-asuntoja asukkaiden kaikkiin elämäntilanteisiin. Asukkaiden tarpeiden muuttuessa paljonkin viime vuosina yksilöllisyys on korostunut ja kodin halutaan ilmentävän omaa elintapaa ja tyyliä. Kunnostettujen asuntojen kysyntä on ollut erittäin suuri ja asukkaiden vaihtuvuus pieni. Voimme tyytyväisenä todeta onnistuneemme näissä kohteissa erittäin hyvin. Vaikka olemmekin hankkineet rakennusperintökohteita arkista elämää varten, uskomme tehneemme myös kulttuurityön kunkin paikkakunnan kaupunkikuvalle säilyttäessämme nämä kohteet. 12

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2015 HKLjk 5.5.2015 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS 1 (6) SATO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS SATO-konsernin liikevaihto oli 134,0 miljoonaa euroa (149,1 M, 2005). Katsauskauden tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 21,7 (22,6)

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005

Lisätiedot

SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008

SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008 SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008 Asuntosijoitusyhtiö SATOn vuokra-asuntojen kysyntä kasvanut YHTEENVETO AJALTA 1.1.- 30.9.2008 (1.1. 30.9.2007) Konsernin liikevaihto oli 183,4 (191,7) milj. ja liikevoitto

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS 30.9.2010 Tulos ja tase, FAS (Toteuma) Finavia konserni TULOSLASKELMA, FAS EUR 1.1.-30.9.2010 1.1.-30.9.2009 LIIKEVAIHTO 231 834 836,24 241 094 465,00 Valmiiden

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/ SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-9/2011 25.10.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-9/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-9/2011

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2016 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan tärkeimmät painopistealueet on määritelty kaupungin kanssa solmitussa

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 19.5.2015 1 Sisältö VVO-konsernin strategia ja liiketoiminta Siirtyminen IFRS-standardeihin Osavuosikatsaus 1 3/2015 19.5.2015 2 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 19.5.2015

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 29.10.2015 1 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 29.10.2015 2 Strategiset avainluvut 2018 Avainluku Tavoite Asuntovarallisuus 5,0 miljardia 45 000 asuntoa Vapaan segmentin

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012 MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / 26. lokakuuta TAMMI SYYSKUU Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 101,9 milj. euroa (91,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 11,1 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti vuoden

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

MARTELA OSAV OSA UOSIKA OSAVUOSIKATSAUS 01-09 / 20.10. TAMMI SYYSKUU SYYSKUU Toimistokalustekysyntä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 74,4 milj. euroa (71,1), jossa oli kasvua edelliseen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2007 Erkka Valkila 1 Strategia > toimialat: asuntosijoitus ja asuntorakennuttaminen > kannattava kasvu > asiakaslähtöinen toiminta > alueellinen keskittyminen > asuntosijoitustoiminta

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2007 Erkka Valkila

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2007 Erkka Valkila SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2007 Erkka Valkila 1 Strategia > toimialat: asuntosijoitus ja asuntorakennuttaminen > kannattava kasvu > asiakaslähtöinen toiminta > alueellinen keskittyminen > asuntosijoitustoiminta

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

YIT-Yhtymän osavuosikatsaus 1-6/2001

YIT-Yhtymän osavuosikatsaus 1-6/2001 YIT-Yhtymän osavuosikatsaus 1-6/21 KONSERNITULOSLASKELMA (milj. euroa) 1-6/21 1-6/2 Muutos 1-12/2 % Liikevaihto 785,7 597,1 32 1 235,4 - josta ulkomaantoimintaa 145,3 95,3 52 146,4 Liiketoiminnan tuotot

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 408,2 376,0 839,7 760,9 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 19,7 14,4 65,6 52,0 89,0 Liikevoittoprosentti 4,8 3,8 7,8 6,8 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa 21,4

Lisätiedot

Suomen Posti konsernin tunnusluvut

Suomen Posti konsernin tunnusluvut n tunnusluvut 1 3/2006 1 3/2005 Muutos 1 12/2005 % Liikevaihto, milj.euroa 384,9 312,4 23,2 1 348,2 Liikevoitto, milj.euroa 37,7 32,7 15,3 117,3 Liikevoittoprosentti 9,8 10,5 8,7 Oman pääoman tuotto, %

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS 1.11.1997 31.10.1998 TOIMINTA LYHYESTI Toiminnan tulos milj. mk 1998 1997 150 100 50 0 Voitto ennen veroja Voitto Liikevaihto mmk 2 227 1 687 Liikevaihdon muutos % +31.9 +28.0 Käyttökate

Lisätiedot

Raision yhtiökokous 23.3.2016

Raision yhtiökokous 23.3.2016 Raision yhtiökokous 23.3.2016 1 0,03 0,04 0,07 0,09 0,10 0,11 0,12 0,13 0,14 0,16* Hyvä osinkohistoria Keskiarvo +22 % +29% +11% +10% +9% +8% +8% +14% +75% +33% * 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Lisätiedot

HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus Sijoittajainfo Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj

HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus Sijoittajainfo Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2006 Sijoittajainfo 28.4.2006 Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj 1 Katsauskauden keskeisiä tapahtumia 1-3/2006 Liikevaihto 213,5 Meur (197,1

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/2004 7-9/2003 1-9/2004 1-9/2003 2003 Liikevaihto 695,2 683,0 2 142,4 2 054,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 57,6 11,7 80,2

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

- Liiketulos -0,2 meur (-1,0 meur), -1,8 % liikevaihdosta (-8,0 %). Liiketulokseen sisältyy 0,7 meur liiketoimintojen myyntivoittoja.

- Liiketulos -0,2 meur (-1,0 meur), -1,8 % liikevaihdosta (-8,0 %). Liiketulokseen sisältyy 0,7 meur liiketoimintojen myyntivoittoja. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2004 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2004 - Liikevaihto katsauskaudella 9,9 meur (12,3 meur 1-6/2003). - Liiketulos -0,2 meur (-1,0 meur), -1,8

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008 1/8 Tunnusluvut 4-6 4-6 1-6 1-6 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 470,6 413,0 923,5 850,9 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 10,6 19,7 43,9 65,6 101,8 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.216 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Ensimmäisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 52.9% edellisvuodesta ollen EUR 37.1m (EUR 24.3m /2) Ensimmäisen vuosineljänneksen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.6% edellisvuodesta ollen EUR 46.2m (EUR 28.7m /2). Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

YIT-konsernin tilinpäätös 2001

YIT-konsernin tilinpäätös 2001 YIT-konsernin tilinpäätös 21 YIT-YHTYMÄ INSTALLAATIOT 1 OYJ OY 14.2.22 12/21 Konsernirakenne YIT-YHTYMÄ OYJ Reino Hanhinen Konsernijohto Konsernipalvelut YIT RAKENNUS OY Ilpo Jalasjoki YIT INSTALLAATIOT

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/2004 4-6/2003 1-6/2004 1-6/2003 2003 Liikevaihto 729,9 671,9 1 447,2 1 371,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 17,2 3,8 23,6

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2011 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Konsernin voitto

Lisätiedot

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 % 1/7 Liiketoimintaryhmien avainluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2007 2006 2007 2006 Itella Viestinvälitys Liikevaihto 248,6 243,4 893,8 869,7 Liikevoitto 21,3 28,1 88,9 73,6 Liikevoitto-% 8,6 % 11,5 % 9,9 %

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2002

Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2002 Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2002 Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2002 Toisen neljänneksen toiminnallinen liiketulos palautui voitolliseksi toukokuussa kirjattu OMNEn luottotappio ( 1,9

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus FINGRID OYJ 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.1998 Kuluva vuosi on yhtiön ensimmäinen täysi toimintavuosi. Yhtiö hankki Suomen Voimatase Oy:n koko osakekannan 1.9.1998, minkä seurauksena yhtiöistä muodostui

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS /

MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS / MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS 01-03 / 2011 27.04.2011 TAMMI MAALISKUU 2011 Toimistokalustekysynnässä ei ole 2011 alussa tapahtunut merkittävää muutosta päämarkkinoillamme. Konsernin tammi-maaliskuun liikevaihto

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 1-4/2016 Liikevaihto 840 677,72 300, Yleiset myyntitilit 840 677,72 3000, Myynti 840 677,72 Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 3980, Muut tuotot 200,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot