Muutoksen tuulet voimavaraksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muutoksen tuulet voimavaraksi"

Transkriptio

1 Muutoksen tuulet voimavaraksi Yleisten kirjastojen neuvoston strategian jalkauttaminen Lapin kirjastoihin ja Lapin kirjastojen strateginen kehittäminen Hankeraportti Isa Kotilaine ja Hilkka Heikkinen

2 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO MITEN OKM:N LAATUSUOSITUKSET KOHTAAVAT LAPIN YLEISTEN KIRJASTOJEN ARJEN? Vuosien tilastotietoja Laatusuosituskysely Lapin yleisille kirjastoille vuoden 2011 tilastojen valossa Hankinta Tilat Henkilöstö Fyysiset käynnit ja lainaus Kirjastonkäyttäjien osuus kuntalaisista Mikä muuttui vuonna 2012? Yhteenvetoa Lapin yleisten kirjastojen tilanteesta suhteessa laatusuosituksiin TILASTOJEN KÄYTTÖ KIRJASTON JOHTAMISESSA HENKILÖSTÖN REKRYTOINNISTA LAPIN KIRJASTOISSA ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN Yleistä Kehittämisen kohteet kirjastoissa ja niiden asiakaspalvelussa Tilat, laitteet ja aineiston määrä Perusasiakaspalvelu ja aukioloajat Uudet palvelumuodot ja asiakasryhmät Ideoiden lähteet Muutosten suunnittelu ja toteutus Kehittämistyön resurssit ja rahoitus Muutoksista saatua palautetta Asiakaspalveluun liittyviä koulutustoiveita HANKKEEN TULOSTEN TARKASTELUA JA STRATEGIAN HAHMOTTELUA LIITE 1 Itsearviointi Lapin yleisille kirjastoille OKM:n laatusuosituksista LIITE 2 Kirjastojen itsearviointi: tilastotiedon käyttö LIITE 3 Muutoksen tuulet voimavaraksi -hankkeen kysely kirjastotoimenjohtajille LIITE 4 Asiakaspalvelukysely... 33

3 2 Kuva 1. Sompion kirjaston uusi monitoimitila. 1. JOHDANTO Muutoksen tuulet voimavaraksi hankkeessa aloitettiin strategiatyöskentely Lapin yleisten kirjastojen kehittämiseksi Yleisten kirjastojen neuvoston strategian ja Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuositusten mukaisesti. Hankkeessa on pyritty jalkauttamaan Yleisten kirjastojen neuvoston strategian tavoitteita Lapin kirjastoihin, ja tavoitteena on ollut kaikkien Lapin yleisten kirjastojen toiminnan kehittäminen yhteistyönä: on haluttu luoda yhteisesti strategiset kehittämistavoitteet, kehittää kaikkia Lapin kirjastoja yhteistyössä ja arvioida kirjastojen toimintaa ja tuloksia. Käytännössä: YKN:n strategiasta on poimittu tavoitteita, joista omat kehittämiskohteet on valittu yhdessä ja päätetty yhteiset toimintatavat niiden saavuttamiseksi. Tärkeänä on pidetty sitä, että muutkin kuin johtajat osallistuvat työskentelyyn, ja tähän henkilökunnan sitouttamiseen on käytetty mm. seminaareja ja työpajatyöskentelyä. Lapin kaikkien yleisten kirjastojen henkilöstön edustajat ovat kokoontuneet pari kertaa vuodessa kehittämispäiviin, joihin on liitetty tarvittavaa koulutusta ja joissa on päätetty, miten OKM:n laatusuosituksia voidaan soveltaa tavoitteiden saavuttamiseen. Samalla on kartoitettu toteutuneita hankkeita ja tutustuttu niihin. Ensimmäisenä vuonna strategisiksi tavoitteeksi otettiin asiakaspalvelun kehittäminen ja kirjastojen nykytilanteen vertaaminen OKM:n laatusuosituksiin ja siitä ilmenevien tarpeiden jatkokehittely. Hankkeen aloitusseminaari järjestettiin Luostolla Siellä aiheena oli asiakaspalvelun kehittäminen ja Lapissa meneillään olevat hankkeet. Päätettiin, että kukin kirjasto kehittää asiakaspalvelua vuoden 2012 aikana omalla tavallaan. Tämän kehittämisen suunnittelu aloitettiin yhteisessä seminaarissa. Syksyn 2012 aikana selvitettiin, miten OKM:n laatusuositusten määrälliset tavoitteet oli Lapin kirjastoissa tuolloin saavutettu ja selvitystyön tuloksia käsiteltiin johtajien seminaarissa syksyllä Alun perin

4 3 päätettiin, että vuoden 2013 aikana keskitytään kokoelmatyöhön, mutta lopulta kokoelmatyöstä muodostui kokonaan oma hankkeensa, Rovaniemen hallinnoima Yhteistyöstä voimaa Lapin yhteinen kokoelma. Huhtikuun 2013 strategiatyöpäivässä käsiteltiin asiakaspalveluhankkeita ja kokoelmatyötä. Tuolloin kokoontui myös hankkeen ohjausryhmä suunnittelemaan strategiatyön jatkamista syksyllä 2013 ja hankkeen päätyttyä. Lapin kirjastokokouksessa tehtiin ryhmätöitä tulevaisuuden haasteista kirjastomaailmassa ja järjestettiin Kemissä kirjastonjohtajille suunnattu koulutus, jossa käsiteltiin laatusuositusten ja tilastojen hyödyntämistä johtamisessa, etsittiin uusia ideoita kirjastotoimintaan, käytiin läpi hankkeeseen liittyvien kyselyiden tuloksia ja työstettiin yhdessä strategisten tavoitteiden ja hankkeiden suunnittelua. Koulutusta varten johtajilta kyseltiin etukäteen tilastojen käyttöön liittyviä tarpeita ja henkilöstön rekrytointiin liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi kirjastojen peruspalkkoja eri tehtäväryhmissä. Tavoitteena on, että arviointi- ja kehittämistyötä jatketaan tulevaisuudessa vuosittain jonkin aiheen puitteissa mahdollisimman kevyillä menetelmillä, mikä mahdollistaa myös pienten kirjastojen osallistumisen kehittämistyöhön. Projektin onnistumisen kannalta pidettiin tärkeänä saada tiedotus toimivaksi. Kun tiedotus toimii, saadaan tieto kehittämishankkeista leviämään paremmin kaikkiin kirjastoihin. Hankkeen päätöseminaari järjestettiin Luostolla yhdessä Yhteistyöstä voimaakokoelmahankkeen kanssa. Seminaarissa kuultiin muista laatu- ja kokoelmatyöhankkeista. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat puheenjohtaja-sihteeri Hilkka Heikkinen Kemin kaupunginkirjastosta, Satu Ihanamäki Lapin ELY-keskuksesta, Eija Leivo Inarin kunnankirjastosta, Kati Vuontisjärvi Rovaniemen kaupunginkirjastosta, Riitta Siirtola Sompion kirjastosta, Elli Kangosjärvi Muonion kunnankirjastosta, Eija- Liisa Kasesniemi Posion kunnankirjastosta ja Ritva Nurminoro Rovaniemen kaupunginkirjastosta. Hankkeen rahoitti Lapin ELY-keskus. Alun perin hanke ajoitettiin päättyväksi mennessä, mutta hankkeelle haettiin ja saatiin jatkoaikaa vuoden 2013 loppuun.

5 4 2. MITEN OKM:N LAATUSUOSITUKSET KOHTAAVAT LAPIN YLEISTEN KIRJASTOJEN ARJEN? 2.1 Vuosien tilastotietoja Jotta Lapin yleisten kirjastojen tilannetta voidaan suhteuttaa laatusuosituksiin, on tarpeen esittää joitakin tilastotietoja. Seuraavien sivujen taulukoissa kirjastot ovat asukasluvun mukaisessa järjestyksessä ja niitä on mahdollisuuksien mukaan ryhmitelty pareiksi tai ryhmiksi keskinäisen vertailun helpottamiseksi. OKM:n vähimmäislaatusuositukset on merkitty sulkuihin kunkin tilastoitavan tekijän perään. Kaikissa asioissa laatusuositusta ei ole annettu. Taulukoihin on poimittu keskeisiä kirjastojen resursseihin, kirjastonkäyttöön ja aineistonhankintaan liittyviä tunnuslukuja. Taulukko 1. Kirjastojen lainaajat, lainaus, toimintakulut, fyysiset käynnit ja henkilöstö vuosina 2011 (mustalla) ja 2012 (punaisella). kirjasto asukasluku lainaajia / asukasluku, % (45 % asukkaista) lainaus / asukasluku (18 / asukas / vuosi) toimintakulut / asukasluku fyysiset käynnit / as.luku (vähintään 10 / asukas / vuosi) henkilötyöv. kirjaston palkk. / 1000 as. (1 htv/1000 as) kokonaislainaus täydennyskoulutus henkilötyöpäivinä (6 pv / htvuodet yhteensä) Rovaniemi ,1 19,7 60,99 61,78 10,0 9,6 0,88 0,87 5,19 4,00 Kemi Tornio ,3 17,00 11,3 10,9 63,99 64,00 42,56 42,88 9,1 9,2 4,8 4,4 0,80 0,77 0,69 0,75 8,66 13,12 8,34 4,00 Sompio ,8 17,0 66,86 72,78 11,5 10,3 0,97 0,97 8,76 5,38 Tornionlaakso Keminmaa Kemijärvi ,6 16,4 16,8 15,6 15,2 14,8 58,02 61,20 50,01 50,18 59,55 64,66 7,7 7,9 7,7 7,0 10,1 9,4 0,86 0,89 0,71 0,71 0,89 0,90 5,37 3,42 2,64 5,59 8,40 6,60 Inari Kittilä ,1 18,3 19,7 20,34 96,80 102,55 68,27 68,29 17,8 18,3 9,4 9,3 1,03 1,04 0,81 0,80 6,56 7,31 4,30 3,60 Ranua Salla Posio Kolari ,5 25,4 14,5 15,1 14,9 14,1 18,6 19,4 84,67 84,68 66,71 69,42 63,75 68,53 71,95 76,72 9,7 9,5 6,7 8,8 12,5 13,5 9,9 9,9 1,17 1,27 1,01 1,25 0,89 0,83 0,99 0,99 4,33 4,63 5,11 8,04 5,81 5,21 12,56 6,28 Simo Tervola ,8 9,4 16,5 15,4 42,66 48,37 68,72 69,58 5,1 4,00 13,8 13,0 0,75 0,76 1,05 1,06 5,38 3,46 4,72 3,06 Muonio ,7 21,9 87,85 94,40 9,9 11,1 0,91 0,92 6,45 8,06

6 5 Enontekiö ,8 24,1 107,60 131,08 10,0 11,7 1,36 1,35 6,00 2,00 Utsjoki KESKIARVOT 38,46 37, ,4 15,5 17,34 17,22 156,18 160,86 62,57 64,56 8,3 12,9 9,35 9,14 2,15 2,16 0,87 0,88 0,99 1,79 6,30 5,49 Taulukko 2. Kirjastojen hankinnat vuosina 2011 (mustalla) ja 2012 (punaisella), esimerkkejä eri aineistolajeista. kirjasto asukasluku kirjahankinnat / 1000 as. ( kpl / 1000 as.) kirjat kpl muu aineisto / 1000 as. (100 / 1000 as.) musiikkiäänitteet kpl DVD, Bluray kpl lehdet / 1000 as. (15 vsk. / 1000 as., yht. vähintään 45 vsk.) sanomalehdet kpl aikak.- lehdet kpl Rovaniemi Kemi Tornio Sompio Tornionlaakso Keminmaa Kemijärvi Inari Kittilä Ranua Salla Posio Kolari Simo Tervola Muonio Enontekiö Utsjoki KESKIARVOT 419,00 367, ,04 23,

7 6 2.2 Laatusuosituskysely Lapin yleisille kirjastoille vuoden 2011 tilastojen valossa Vuoden 2013 alussa Lapin yleisissä kirjastoissa toteutettiin OKM:n laatusuosituksiin perustuva itsearviointikysely (LIITE 1). Siinä kuntien kirjastotoimenjohtajat arvioivat vuoden 2011 tilastojen ja laatusuositusten perusteella kirjastojen toimintaa aineistonhankintaan, tiloihin, henkilöstöön, fyysisiin käynteihin, lainausmääriin ja kirjastonkäyttäjien määrään liittyvien kysymysten avulla. Kyselyyn vastasivat kaikki 18 Lapin yleistä kirjastoa. Edellisten sivujen taulukoissa ei ole mukana kaikkia itsearvioinnin kohteita (esimerkiksi kirjastotilojen neliömääriä) Hankinta Oman kirjaston kirjojen uutuushankintamäärä koettiin riittäväksi 11 kirjastossa. Lisäksi yhdessä kirjastossa määrää pidettiin melkein riittävänä. Kahdessa kirjastossa toivottiin mahdollisuutta hankkia uutuuksia useampia kappaleita. Laatusuositusten esittämä kirjauutuuksien hankintamäärä on nidettä tuhatta asukasta kohti, ja kirjahankintojen suhteen Lapin kirjastojen asiakkaat saivatkin varsin hyvin laatusuositusten mukaista palvelua. Monessa kunnassa suositus ylitettiin huimasti: esimerkiksi Muoniossa luku oli 936, Enontekiöllä 849 ja Utsjoella 744. Lapin kirjastojen mielipiteet sopivasta määrästä hajaantuivat kovasti, sillä vastausten hajonta oli kappaletta. Pienemmissä kunnissa haluttaisiin ostaa enemmän, suurissa riittää pienempi hankintamäärä. Vastaajat totesivat, että aineistoa ei kannata hankkia hyllyihin lojumaan, sillä kirjastoverkko ja kimpat täydentävät omia puutteita, ja että tärkeää on seurata todellista käyttöä ja lainojen määriä ja kohdentaa määrärahat ensisijaisesti siihen aineistoon, jolle on käyttöä. Parissa vastauksessa kiinnitettiin huomiota myös tarjontaan: toinen totesi, että lasten ja nuorten aineistoja olisi voinut hankkia enemmänkin, mutta uutuustarjonta oli rajoitettua, ja toisen mielestä ilmestynyt uutuuskirjallisuus ei ollut niin kiinnostavaa kuin aiempina vuosina. Lisäksi yksi vastaajista totesi, että heillä vuoden 2011 uutuushankinnat jäivät vajaiksi ei kuitenkaan hankintarahan vähyyden vaan henkilöresurssien takia. Tällainen kuulostaa ällistyttävältä, mutta on tietenkin aivan mahdollista pienissä kirjastoissa. Muun aineiston hankintamääriä piti liian pieninä seitsemän kirjastoa ja sopivina yhdeksän. Useissa vastauksissa todettiin, että laatusuositusten määrä (vähintään 100 kpl / 1000 asukasta ja 1/5 hankinnoista) on hyvä, mutta nykyisin ollaan pahasti sen alapuolella. Kun nykytaso on huono, on vaikea arvioida, mitä suuremmilla määrillä saataisiin aikaan. Vuoden 2011 tilastotietojen perusteella tilanne oli todella huono: Vain seitsemän kirjastoa ylsi laatusuosituksen määrään. Kahdessa kirjastossa eli Torniossa ja Kemissä määrä jäi alle 50:een ja kuudessa kirjastossa jäätiin kappaleeseen. Alimmillaan luku oli niinkin huono kuin Tornion 24. Muutamassa kunnassa kannattaisi lukujen perusteella harkita painopisteen siirtämistä kirjaaineistosta jonkin verran muun aineiston suuntaan. Usein näyttää kuitenkin olevan niin, että niissä kunnissa, joissa muun aineiston hankintamäärä on liian pieni, ei varsinaisesti juhlita kirja-aineiston hankinnallakaan. Kaikkien toiveissa olikin DVD- ja äänikirja-aineiston suurempi hankinta. Musiikkiäänitteiden lainat ovat laskussa, joten niihin ei enää panosteta entiseen tapaan. Kirjastot kaipasivat myös ajankohtaisia hankintapiikkejä, jolloin yhtä aineistoa hankittaisiin kerralla enemmän esimerkiksi äänikirjoihin. Laatusuosituksen mukaan sanoma- ja aikakauslehtiä tulisi hankkia vähintään 15 vuosikertaa 1000 asukasta kohden ja yhteensä vähintään 45 vuosikertaa. Vain kaksi kirjastoa jäi alle 15 vuosikerran / 1000 asukasta, mutta toisaalta 45 vuosikerran yhteismääräminimiin ylsi vain kolme kirjastoa. Lehtien nykyistä hankintamäärää suhteessa asiakkaiden tarpeisiin ja verrattuna muun aineiston hankintaan piti kuitenkin sopivana 15 kirjastoa ja vain kolmessa kirjastossa hankintamäärää pidettiin liian pienenä. Lehdet ovat

8 7 kalliita, joten lehtivalikoima on yleensä mietitty hyvin tarkkaan. Lehtiaineiston suuri osuus määrärahoista huolettikin kyselyyn vastanneita, ja sähköisiä lehtipalveluita pidettiin hyvinä. Sanoma- ja aikakauslehtien kappalemääräisen hankinnan keskinäinen suhde vaihteli paljon: Eniten sanomalehtiä eli % lehtinimekkeiden määrästä oli Torniossa, Kittilässä ja Tornionlaakson kirjastossa ja vähiten eli 4-5 % Keminmaassa ja Utsjoella. Kaikkiaan seitsemässä kirjastossa luku jäi alle 10 prosentin. Myös lehtiaineiston suhteen joissakin kirjastoissa voitaisiin miettiä painopisteen siirtämistä kirja-aineistosta vähän enemmän lehtien suuntaan ja samoin joissakin kirjastoissa voisi olla tarpeen pohtia sanoma- ja aikakauslehtien keskinäistä suhdetta. Kirjastojen välisistä painotuksista muun aineiston hankinnassa voi löytää melkoisia eroja. Esimerkiksi Sallan kirjastoon hankittiin 502 musiikkiäänitettä, 113 DVD- tai Blu-ray-tallennetta ja 94 aikakauslehtivuosikertaa, Posiolle 99 musiikkiäänitettä, 53 DVD:tä ja 212 aikakauslehteä, Enontekiölle 54 musiikkiäänitettä, 95 DVD:tä ja 60 aikakauslehteä ja Utsjoelle 54 musiikkiäänitettä, 31 DVD:tä ja 118 aikakauslehteä. Olisi kiinnostava tietää, millaisista tekijöistä kirjastojen väliset painotuserot johtuvat ja kuinka harkittuja ne ovat. Kiinnostava verrokkipari on myös esimerkiksi Kemijärvi Keminmaa. Kirjastojen toimintakuluissa oli miltei kymmenen euron ero niin, että Keminmaassa kulut olivat pienemmät. Keminmaassa 32 % kuntalaisista oli lainaajia, kirjahankinta oli laatusuosituksen vähimmäismäärän ylittävä 442 kirjaa tuhatta asukasta kohden ja kokonaislainaus Kemijärvellä lainaajia oli 37 % kuntalaisista, kirjahankinta 328 kirjaa tuhatta asukasta kohden ja kokonaislainaus Kemijärvellä oli fyysisiä käyntejä 10,1 ja Keminmaassa 7,7. DVD-hankinta oli Kemijärvellä 359 kappaletta, sanomalehtivuosikertojen määrä 19 ja aikakauslehtien määrä 219, kun taas Keminmaassa DVD-levyjä hankittiin 198, sanomalehtiä 6 ja aikakauslehden vuosikertoja Tilat Kirjastojen tila-asioita lähestyttiin kolmella kysymyksellä: Ovatko kirjastotilanne riittävät ja soveltuvatko ne hyvin nykyiseen toimintaanne?, Miten kehittäisitte tilojanne? ja Mitä muuta haluatte kertoa tiloistanne? Kirjastokäsityksen muuttuminen on tehnyt tilat osittain vanhentuneiksi. Useissa vastauksissa todettiin, että tilaa on, mutta ne eivät sovellu kovin hyvin muuttuneeseen toimintaan. Hyllyjen täyttämien salien sijaan haluttiin muunneltavuutta ja sekä hiljaisia tiloja että oleskelutiloja. Ahtautta moitittiin joissakin vastauksissa, mutta toivoa sopii, ettei ahtauden lisääntyminen johdu aineiston määrän kasvusta. Toisaalta, siihen pulmaan on helppo vastaus: runsas ja vielä runsaampi poistaminen. Laatusuosituksen valossa Lapin kirjastojen tilat näyttävät riittävän suurilta: suositus on vähintään 100 neliömetriä tuhatta asukasta kohti, ja 15 kirjastossa tuo minimi ylitettiin. Lasten ja nuorten tarpeet mainittiin useissa vastauksissa. Sekä oleskelu- että opetustiloja tarvittaisiin. Monessa paikassa Lapissa erityisesti nuorten osastot tai tilat ovat tai ovat olleet kehittämisen kohteena, kuten muuallakin. Kirjastojen usein olemattomat nuorten tilat ja nuorten vähentynyt kirjastonkäyttö ovat aiheellisesti ajaneet kirjastot miettimään nuorison houkuttelemista kirjastoon. Toivoa sopii, että työ ei jää pelkkään tilojen muuntamiseen, sillä se yksin tuskin missään riittää. Kolmas selkeä trendi liittyy varastotiloihin: niitä on muutettu avovarastoiksi tai kokonaan muuhun asiakaskäyttöön. Henkilökunnan tilat ovat vastausten perusteella kohtalaisen hyvällä tolalla. Vain yhdessä vastauksessa kerrottiin, että henkilökunnan tilat ovat huonot: sekä tauko-, sosiaali- että työtilat. Huomattavaa ja ilahduttavaa kuitenkin on, että moni kehui tilojaan.

9 8 Taulukko 3. Miten kirjastot kehittäisivät tilojaan? Miten kehittäisitte tilojanne? vähentämällä aineistoa 3 lisäämällä aineistotilaa 2 parantamalla opasteita 1 uudelleen järjestelemällä / osastojen / toimintojen siirtelyllä / väliseinillä / tiloja nykyaikaistamalla järjestämällä opiskelu- ja tiedonhakuhuoneet 2 järjestämällä hiljaisen lukutilan 2 vähentämällä lehtisalin ahtautta 2 kehittämällä tai hankkimalla opetustilan 3 tilojen muokkaamisella muunneltaviksi 1 lisäämällä oleskelu- ja kokoontumistilaa 4 järjestämällä nuorille omaa tilaa 6 hyllyjä muokkaamalla (liikuteltavuus, korkeiden vaihto mataliin, esillepanotilaa jne.) parantamalla piha-alueen liikennejärjestelyitä 1 kohentamalla valaistusta 4 lisäämällä väljyyttä 2 lisäämällä viihtyisyyttä 1 tietokoneiden uusimisella tai lisäämisellä 1 Mainintoja Henkilöstö Puolessa Lapin kirjastoista nykyinen henkilöstömäärä on kyselyn vastausten perusteella riittävä. Viidessä kirjastossa näin ei ole, ja joissakin vastauksissa todettiin, että nykyinen palvelu pystytään tuottamaan, mutta mihinkään laajennuksiin tai esimerkiksi koulun ja kirjaston yhteistyöhön ei ole mahdollisuuksia. Tässä olisi ollut kiinnostavaa tietää kirjastojen palveluista tarkemmin: millaisia palveluita kussakin kirjastossa nykyisellä henkilökunnalla tarjotaan ja millaiselle asiakasmäärälle, ja millaisia palvelujen kehittämistarpeita kussakin kirjastossa olisi. Vain kuudessa kirjastossa nimittäin päästiin laatusuosituksen määrittämään yhteen henkilötyövuoteen tuhatta asukasta kohti, vaikka suurin osa kirjastoista on niin pieniä, että niissä henkilökuntaa pitäisi olla vähintään suosituksen mukainen määrä. Lisäksi parissa kirjastossa luku oli ihan lähellä, 0,97-0,99 henkilötyövuodessa. Vähiten henkilöstöä suhteessa laatusuositukseen oli Meri-Lapin kirjastoissa. Yksi vastaaja kommentoi, että vähentyneiden henkilöstöresurssien vuoksi aukioloaikoja joudutaan supistamaan. Joissakin kunnissa kirjastohenkilöstölle on siirretty myös kulttuuritoimen ja matkailun töitä ja yhdessä kunnassa työhön sisältyy jopa osioita vanhuspalvelujen sekä nuorisotoimen puolella. Vastaaja ei kuitenkaan kerro tarkemmin, millaisista tehtävistä on kysymys.

10 9 Lapin yleisten kirjastojen henkilöstön keski-ikä on kyselyn perusteella 52,1 vuotta. Neljässätoista kirjastossa keski-ikä on yli 50 vuotta. Yksi kirjasto ei vastannut tähän kysymykseen. Lapin liiton tilastotietojen mukaan lappilaisten keski-ikä vuonna 2011 oli 42,7 vuotta (lähde: Väestön keski-ikä Lapissa seutukunnittain ja kunnittain vuosina , löytyy osoitteesta Yksi vastaaja kuitenkin kommentoi, että vaikka heillä henkilöstön keski-ikä on korkea, väki on voimissaan ja innostunutta. Kirjastoasetuksen mukaan pitäisi 45 prosentilla kirjastohenkilöstöstä olla korkeakoulututkinto, sanoo kirjastoasetus. Tällä hetkellä Lapin yleisissä kirjastoissa korkeakoulutettujen osuus vaihtelee 20 prosentista yli 45 prosenttiin, ja suurin osa kirjastoista ei tällä hetkellä täytä asetuksen tavoitetta. Yksi kirjasto ei vastannut kysymykseen. Kolmanneksella kirjastoista on paljon kirittävää, sillä niissä korkeakoulututkinto on vain prosentilla henkilökunnasta. Taulukko 4. Korkeakoulutettujen osuus Lapin yleisten kirjastojen henkilökunnasta %:lla korkeakoulututkinto %:lla korkeakoulututkinto yli 45 %:lla korkeakoulututkinto kuusi kirjastoa viisi kirjastoa kuusi kirjastoa Asetuksen mukaan ammattikoulutettujen osuuden henkilökunnasta pitäisi olla 70 %. Vastanneista 17 kirjastosta vain kuudessa ammattikoulutettuja on % henkilöstöstä, ja kymmenessä jäädään 70 %:n alapuolelle, mikä on varsin paljon. Jatkossa voisi selvittää, mitä prosenttilukujen taakse kätkeytyy, eli kuinka monelta henkilöltä kirjastoammatillinen koulutus puuttuu. Taulukko 5. Ammattikoulutettujen osuus henkilökunnasta Lapin yleisissä kirjastoissa alle 70 % ammattikoulutettuja % ammattikoulutettuja kymmenen kirjastoa kuusi kirjastoa Ajanjaksolla eli lähimmän viiden vuoden aikana 28,5 henkilöä saavuttaa eläkeiän. Viisi kirjastoa ilmoitti voivansa rekrytoida uutta henkilöstöä. Moni ei osannut sanoa, kuinka asiassa tulee käymään, mutta toivottiin, että ainakin osa eläkkeelle siirtyvien paikoista voitaisiin täyttää. Kaksi kirjastoa kertoi, että uutta henkilöstöä ei voida rekrytoida. Kyselyssä tiedusteltiin myös koulutusasioita: kysyttiin, mitkä asiat estävät riittävän täydennyskoulutuksen hankkimisen henkilökunnalle, vastaako nykyisin saatavilla oleva koulutus kirjastojen tarpeita ja millaista koulutusta toivottaisiin järjestettävän. Henkilöstön ikärakenne näkyy osaamisessa jossakin määrin, ovathan kirjastoammattilaisen työnkuva ja siten myös työn vaatima osaaminen muuttuneet voimakkaasti. Henkilöstön koulutustaso kytkeytyy tähän myös, jos kerran yli puolessa Lapin yleisistä kirjastoista vähemmän kuin 70 % prosenttia henkilökunnasta on ammattikoulutettuja. Kyselyn vastauksissa mainitut koulutustarpeet liittyvät paljolti teknistymiseen ja uuteen kirjastoammattilaisuuteen, jossa tarvitaan teknisen ja verkko-osaamisen lisäksi esiintymistaitoa ja halua, opetustaitoa, tapahtumaosaamista jne. Aktiivinen, ulospäin suuntautuva, esiintymiskykyinen ammattilaisuus on siis toiveissa. Koulutustarpeita kuitenkin on perinteiselläkin saralla: kirjastojärjestelmäosaaminen, tiedonhaku, sisältöjen tuntemus (paljon mainintoja). Toivomus koulutustason muuttamiseen tähtäävästä koulutuksesta kiinnitti huomion, sillä sellaista tuskin on mahdollista järjestää: jos henkilöllä ei ole ylempää korkeakoulututkintoa, on mentävä yliopistoon hankkimaan sellainen.

11 10 Täydennyskoulutuksen hankkimista henkilökunnalle estävät ennen muuta pitkät matkat sekä ajan, rahan ja sijaisten puute. Laatusuosituksen vähimmäismäärään eli kuuteen täydennyskoulutuspäivään henkilötyövuotta kohden pääsikin alle puolet eli kahdeksan kirjastoa. Alin luku, Utsjoen 0,99, oli varsin kaukana suosituksesta. Etäyhteyksien kehittäminen lienee osaltaan laajentanut mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin, mutta sekään ei auta, jos esteenä on motivaation puute (yksi vastaus) tai sopivien koulutusten puute (kaksi vastausta). Yhdeksän vastaajaa kuitenkin totesi, että nykyinen koulutus vastaa kirjaston tarpeita, ja kuuden mielestä se vastaa tarpeita osittain. Koulutustoiveet eriytyvät selvästi sisältöosaamisen ja teknisen osaamisen kesken: toisaalta toivotaan koulutusta esimerkiksi kirjallisuuden tuntemuksessa, musiikin luetteloinnissa, nuorten monipuolisessa perehdyttämisessä kirjaston käyttäjiksi ja yleisesti vain sisällöissä (neljä mainintaa), toisaalta mainittiin sähköisten aineistojen käyttäminen, laitteiden käyttöopastus, uusi kirjastojärjestelmä ( paljon ja hyvää koulutusta ), sosiaalinen media ja PallasPron päivityskoulutus. Ylipäätään toivottiin kaikkea, mikä käsittelee tietotekniikkaa, e-kirjoja, tabletteja ym.. Myös virkailijoille suunnattu tapahtumien järjestämiskoulutus, uusimpien kirjastovirtausten perehdytys pisimpään työskennelleille, vinkkaus ja esimerkiksi hakeutuva kirjastotyö mainittiin kertaalleen Fyysiset käynnit ja lainaus Vastaajilta kysyttiin fyysisten käyntien määrään vaikuttavia tekijöitä ja määrän kehittymistä kirjastoissa viime vuosina. Suurimpana käyntimäärään vaikuttavana tekijänä pidettiin kirjaston sijaintia ja aukioloaikoja. Lisäksi vaikuttavat verkkopalvelujen käyttö, väestön ikääntyminen, kirjastoautojen pysäkkien sijainti ja kokoelmien saatavuus. Myös kirjastotilojen viihtyisyys, parkkipaikkojen riittävyys, tiedotus ja markkinointi sekä erilaisten tapahtumien järjestäminen mainittiin, samoin kuin ystävällinen asiakaspalvelu ja henkilöstö. Mielenkiintoista on, että vastauksissa mainittiin vain kirjastojen omia toimia. On hienoa, että omien toimien yhteys kirjaston käyttöön tiedostetaan näin hyvin, mutta toisaalta, maailmaa on kirjaston ulkopuolellakin. Ihmisten muuttuneet ajankäyttötottumukset ja muut kirjaston ulkopuoliset asiat eivät saaneet mainintoja. Osittain syy toki lienee kysymyksen muotoilussa (Mitkä tekijät vaikuttavat mielestänne fyysisten käyntien määrään (sijainti, aukioloajat, jokin muu syy)?) ja osittain siinä, että kirjastonkäyttöä yleensä käsitellään muualla kyselyssä. Fyysisten käyntien määrän kehitys ei kulje samaa latua kaikkialla: lähes puolet vastaajista kertoi käyntien määrän laskeneen ja lähes puolet taas kertoi sen nousseen. Kolmen vastaajan mukaan määrät ovat pysyneet samoina tai vaihdelleet vuosittain. Tilastojen mukaan seitsemän kirjastoa ylitti vuonna 2011 OKM:n laatusuosituksen, vähintään kymmenen käyntiä asukasta kohden vuodessa, ja viidessä kirjastossa käyntimäärä oli yhdeksän ja kymmenen välillä. Vähiten käyntejä oli Torniossa ja Simossa. Kahdeksan kirjastoa ylitti asukaskohtaisen lainauksen laatusuosituksen vähimmäismäärän, eli yli puolessa Lapin kirjastoista jäätiin laatusuosituksen alapuolelle. Heikoimman lainauksen kunnassa Simossa luku ei ollut edes puolta suosituksesta. Lainaukseen liittyen kirjastoilta kysyttiin lainausmäärään vaikuttavia tekijöitä, lainamäärien kehittymistä viime vuosina ja ennustetta eri aineistolajien lainauksen kehittymisestä lähivuosina.

12 11 Taulukko 6. Lainauksien määrään vaikuttavia tekijöitä Lainauksien määrään vaikuttavia tekijöitä Kokoelma - laatu, ajantasaisuus, monipuolisuus, laajuus (sis. uutuushankinta, asiakkaiden tarpeiden huomiointi) - esillepano - esittely, vinkkaukset, suositukset Kirjaston näkyvyys ja mainostaminen 7 Laadukas asiakaspalvelu 2 Muutokset ajankäytössä ja tottumuksissa, esim. - kirjalla on monta kilpailijaa, media kilpailee kirjaston kanssa myös maaseudulla - nuorten kirjalainauksen väheneminen - musiikin nettikäyttö - vanhemmat eivät enää lue eivätkä tuo lapsiaan kirjastoon - tietoa ei enää etsitä etupäässä kirjoista Mainintoja yhteensä 9 Yksittäisiä mainintoja saivat lainaamisen ja uusimisen helppous, tilojen viihtyisyys ja monikäyttöisyys, kirjaston imago ja väestön ikärakenne. Laadukkaan asiakaspalvelun merkitys pitäisi tiedostaa paremmin, sillä vain kaksi vastaajaa on sitä mieltä, että sillä on tekemistä lainauksien määrän kanssa. Lainamäärien kehityksessä laskusuhdanne on tosiasia, mutta ei koko totuus. Seitsemän vastaajaa kertoo määrän laskeneen, mutta noususta kertoo kolme ja noususta laskun jälkeen samoin kolme. Parissa kirjastossa taso on viime vuosina pysynyt samassa, yhdessä on ollut sekä nousua että laskua ja yksi toteaa laskun tasaantuneen. Yksi vastaaja ei kerro kokonaistilannetta, vaan toteaa lainauksen laskeneen joissakin aineistolajeissa ja nousseen joissakin. Yksi vastaaja toteaa väen vähenemisen vaikuttaneen sekä käyntien että lainojen määrään ja toinen huomauttaa, että lainausasemien ja toisen kirjaston lakkautus ovat osaltaan lainauksen laskun takana. Kahdeksassa kirjastossa asukaskohtainen lainaus kuitenkin ylitti laatusuosituksen vähimmäismäärän 18 lainaa / asukas / vuosi. Heikoimmat luvut olivat Torniossa ja Simossa, jossa jäätiin alle puoleen suosituksen vähimmäismäärästä. Saman kokoluokan kuntien väliset erot olivat melko häkellyttäviä: Torniossa luku oli 11,3, mutta Kemissä 17,3, ja Ranualla peräti 23,5, mutta Sallassa vain 14,5 ja Ranuan naapurikunnassa Posiolla vain 14,9. Myös lainaajien määrässä tuo ero näkyi: Ranualla 58 % kuntalaisista oli kirjaston lainaajia, mutta Posiolla reilusti pienempi määrä, 37 %. Eroille löytyy toki selityksensä mm. toimintakuluista eli kunnan panostuksesta, ja onkin merkillepantavaa, kuinka epätasa-arvoisessa asemassa eri kuntien asukkaat ovat toisiinsa verrattuna. Ennusteita eri aineistolajien lainauksen kehittymisestä oli varsin hauska lukea, sillä ne haarovat joka suuntaan. Oli aineistolaji musiikkia lukuun ottamatta mikä tahansa, yksi ennustaa lainauksen laskevan ja toinen nousevan. Ennusteet ja niiden perustelut kertovatkin toisaalta hyvin tämänhetkisestä vaikeudesta nähdä tulevaisuuteen, toisaalta siitä, että kukapa asioiden kehittymistä ylipäätään pystyy oikeasti ennustamaan.

13 12 Taulukko 7. Ennusteet lainauksen kehittymisestä Aineistolaji Kirja-aineisto Lehdet AV-aineisto Musiikki Ennusteet lainauksen kehittymisestä ja mahdolliset perustelut säilynee samalla tasolla, 6 mainintaa - säilyy ennallaan, kasvaa jos saadaan lisää rahaa - kirjojen lainaus pysyy jonkin aikaa ennallaan - uutuusromaanit ja harrastekirjat säilyttävät suosionsa - pysyy edelleen korkeana näyttää edelleen nousevan laskee, 2 mainintaa - laskee, etenkin tietokirjat e-kirjojen kysyntä ja lainaus kasvaa tarjonnan lisääntyessä, 4 mainintaa - lainauksen taso säilynee, jos e-kirjat ja lukulaitteet halpenevat ja käytettävyys paranee e-aineistojen tulevaisuus aivan arvailujen varassa e-aineistojen lainaus lisääntyy puffauksesta huolimatta en usko e-aineistojen saavan suurta suosiota kunnassamme, täällä perinteinen kirja on arvossaan äänikirjojen lainaus kasvaa, 2 mainintaa lainaus vähenee, koska netti vie ajan ja tarjoaa kaiken kotikoneelta säilyy ennallaan, kasvaa jos saadaan lisää rahaa lainaus kasvaa, 4 mainintaa - nousee hintojen noustessa laskee (verkkojakelukanavat) AV näyttää laskevan lähivuosina AV laskee säilyy ennallaan kasvaa DVD ollut nousussa, mutta varmaan tasaantuu Netflix-palvelun myötä DVD-lainaus lisääntyy 3 - elokuvia lainattaisiin enemmänkin jos voitaisiin hankkia enemmän DVD vähenee laskee netin tarjoamien mahdollisuuksien kasvaessa laskee edelleen, 2 mainintaa laskee, 6 mainintaa Yleisesti esitettiin kaksi mainintaa: Todettiin, että yleisen väkiluvun lasku pienentää lainauslukuja tulevaisuudessa, ja että lasten ja nuorten aineistojen lainaus laskee, koska lapsimäärä laskee. (Toisaalla lääkkeeksi jälkimmäiseen todettiin koulukirjastotyön kohentavan lainauslukuja.) Kirjastonkäyttäjien osuus kuntalaisista Vastaajilta kysyttiin, millä tavoin kirjastonkäyttäjien määrää voitaisiin nostaa. Oletuksena siis oli, että nostamisen tarvetta on, minkä vuoden 2011 tilastot todistavatkin: Vain viisi kirjastoa eli 28 % Lapin kirjastoista ylitti laatusuosituksen vähimmäismäärän (45 % kunnan asukkaista on lainaajia) ja pari kirjastoa pääsi lähelle muiden jäädessä enemmän tai vähemmän sen alapuolelle. Simossa lainaajien määrä oli alle puolet suosituksesta. Pari vastaajaa kuitenkin totesi käyttäjälukujen olevan hyvät jo nykyisellään, ja muutamassa Lapin kunnassa näin onkin. Korkein asiakasluku oli Muoniossa, jossa 63 % kunnan asukkaista oli lainaajia.

14 13 Kahdessatoista vastauksessa korostettiin tiedottamisen ja markkinoinnin merkitystä kirjastonkäyttäjien määrän nostamisessa. Kirjaston pitää näkyä ulospäin, palveluita pitää tuoda esille. Yhdeksässä vastauksessa painotettiin myös tapahtumien ja erilaisten tilaisuuksien ja kolmessa vastauksessa tilojen käyttäjäystävällisyyden ja muunneltavuuden merkitystä. Yksittäisiä mainintoja saivat aineistojen avaaminen, aukioloajat, voimakas koulukirjastotyö, sivupisteen perustaminen kauppakeskukseen, aineistojen sijoittelu, jalkautuminen, kahvitarjoilu (!) ja oheistoimintojen lisääminen, millä vastaaja tarkoitti esimerkiksi lipunmyyntiä ja hyvinvointivälineiden eli kahvakuulien ja kävelysauvojen lainausta. Tilojen avaaminen yhdistysten ja järjestöjen käytettäväksi 24/7 oli yhden vastaajan mielestä hyvä keino tehdä tila tutuksi. Yksi vastaaja kirjoittaa: Asiakkaat siirtyvät yhä enemmän käyttämään verkkopalveluja ja ne pitäisi rinnastaa fyysisiin käynteihin tilastoissa. Puhelinpalvelu on myöskin lisääntynyt vuosien myötä. Nuorten kirjastokäynnit ovat vähentyneet, miten heidät saataisiin kirjastoihin. Sama ilmiö on todettu myös nuorisopuolella. Nuoria ei saada houkuteltua enää harrastamaan ja kokoontumaan samoilla keinoin kuin ennen. Oli kiinnostavaa kuulla, että myös nuorisotyössä näkyy sama kehityskulku kuin kirjastoissa. Ongelma ei siis ole ehkä pelkästään siinä, että nuoret lukevat vähemmän kirjoja kuin ennen? Yksi vastaaja ihmettelee: Kiinnostaisi tietää, miten kukin laskee fyysiset kävijät--- Laskuri kaikilla antaisi vertailukelpoisen tuloksen. Ihmettelen useiden kuntien kävijämääriä kun lainamäärät ovat suhteellisen vaatimattomat. Myös verkkokäyntien tilastoinnissa kirjava käytäntö. --- Ihmettelen, miten muilla on niin hurjia lukemia???? Ihmetyksen aihetta todella on: Kaikille ei liene kerrottu, että Pallaksen Introverkkokirjaston käytöstä ei ole käytettävissä todellisia lukemia, vaan käyntien kokonaismäärä on Lapissa jyvitetty kuntien asukaslukujen mukaan. Korjaantuukohan asia uuden asiakasverkkoliittymän käyttöönoton myötä? 2.3 Mikä muuttui vuonna 2012? Sivujen 4 ja 5 taulukoihin on kirjattu myös vuoden 2012 tilastotietoja. Monenlaisia muutoksia tehtiin ja tapahtui. Asukasluku väheni edelleen miltei kaikissa Lapin kunnissa. Lainaajien määrä laski 12 kirjastossa ja nousi Muoniossa ja Sallassa viidessä kirjastossa se siis pysyi ennallaan. Lainaus kuitenkin koheni peräti 10 kirjastossa, mikä on erinomainen tulos. Muoniossa nousua oli eniten eli 1,2 prosenttia. Olisi kiinnostavaa kuulla kirjastojen näkemyksiä siitä, mistä koheneminen johtuu. Mikä osuus mahtaa olla tämän hankkeen aikana toteutetuilla kehitystoimilla? Toimintakuluissa oli hieman nousua suurimmassa osassa kirjastoja (eniten Enontekiöllä), mutta valitettavasti mm. Kemissä, Torniossa, Keminmaassa, Kittilässä ja Ranualla toimintakulut pysyivät samoina. Fyysisiä käyntejä tehtiin enemmän kahdeksassa kirjastossa. Melkein kaikissa kirjastoissa henkilötyövuosien määrä pysyi käytännöllisesti katsoen ennallaan, mutta täydennyskoulutuksen määrässä sen sijaan tapahtui suuriakin muutoksia yksittäisten kirjastojen kohdalla. Laatusuosituksen minimimäärään ylsi kuitenkin seitsemän kirjastoa. Kirjahankinnat vähenivät 12 kirjastossa. Suosituksen vähimmäismäärän alle jäi vuonna 2011 vain yksi kirjasto, vuonna 2012 jo neljä. Suuria hankintamäärien vähennyksiä tehtiin musiikkiaineiston hankinnassa, millä lienee yhteys musiikkiaineiston jakelukanavien ja sitä myötä myös kirjastojen musiikkilainauksen suureen murrokseen. Kuusi kirjastoa vähensi hankintaa noin viidenneksen tai neljänneksen ja viisi kirjastoa pudotti hankintaa noin puoleen vuoden 2011 tasosta. Radikaaleimmin eli kymmeneen prosenttiin edellisvuoden tasosta hankintaa pudotettiin Sallassa. Kolme kirjastoa kuitenkin lisäsi musiikin hankintaa.

15 14 Lehtien hankinnassa pysyteltiin varsin tasaisesti vuoden 2011 lukemissa. Pientä hienosäätöä tehtiin, mutta kirjastojen väliset suuret erot lehtihankinnan määrissä säilyivät edelleen. 2.4 Yhteenvetoa Lapin yleisten kirjastojen tilanteesta suhteessa laatusuosituksiin Vuoden 2012 tilastotietojen perusteella Lapin kirjastojen tilanne suhteessa laatusuosituksiin näyttää siltä, että kohennettavaa olisi paljon. Koulutustasoa pitäisi nostaa kiireesti. Jää nähtäväksi, kuinka todennäköisiä kohennukset kuntatalouden kiristyvässä tilanteessa ovat. Vain kolmanneksessa kirjastoista saavuttiin henkilötyövuosien määrällinen suositus ja henkilöstön koulutustasoa pitäisi saada kiireesti nostettua, jotta kirjastoasetuksen määräys täytettäisiin vuoden 2016 alusta. Kirjastotilojen koko täyttää pääosin asetukset. OKM suosittaa, että vähintään 45 prosentin kuntalaisista tulisi olla kirjaston lainaajia. Tämä suositus täyttyi viidessä kirjastossa, kahdessa kirjastossa luku oli yli 40, seitsemässä ja neljässä kirjastossa alle 35. Keskiarvo Lapissa oli 37,08. Perää piti Meri-Lappi: alhaisen lainaajamäärän neljästä kirjastosta kolme sijaitsee siellä ja niissä kaikissa oli selvästi muuta Lappia alhaisemmat toimintakulut. Kuntien panostuksen vähäisyys siis näkyy käytön vähäisyytenä. Asukaskohtaisen lainausmäärän suosituksen 18 lainaa / asukas täytti seitsemän kirjastoa ja neljä kirjastoa (näistä kaksi Meri-Lapissa) jäi alle viidentoista asukaskohtaisen lainan vuodessa. Lapin keskiarvo oli 17,22 lainaa asukasta kohti. Valtakunnallinen keskiarvo oli 17,7, josta Lappi siis jäi hieman. Asukaskohtainen fyysisten käyntien vähimmäissuositus on kymmenen käyntiä vuodessa. Koko maan keskiarvo oli 9,8 käyntiä ja Lapin keskiarvo 9,14 käyntiä. Seitsemän kirjastoa pääsi laatusuosituksen vähimmäistavoitteeseen. Keskiarvo Lapin kirjastojen toimintakuluista vuonna 2012 on 64,56 euroa asukasta kohden. Korkeimmat toimintakulut olivat Utsjoella (160, 86 ), Enontekiöllä (131,08 ) ja Inarissa (102,55 ) ja alhaisimmat Torniossa (42,88 ), Simossa (48,37 ) ja Keminmaassa (50,18 ). Kirjahankinnoissa Lapin tilanne kokonaisuudessaan on kohtalaisen hyvä, mutta suunta on alaspäin. Neljässä kirjastossa ei vuonna 2012 päästy suosituksen vähimmäismäärään. Muiden hankintojen suhteen tilanne on huono: vain viisi kirjastoa pääsi suositukseen ja neljä kirjastoa jäi alle puoleen suosituksen vähimmäismäärästä. Lehtihankinnoissa suositus on 15 vuosikertaa 1000 asukasta kohden, ja vain kaksi kirjastoa jäi tuon alle (molemmat Meri-Lapista). OKM kuitenkin suosittaa, että vähimmäishankintamäärä olisi kuitenkin yhteensä ainakin 45 vuosikertaa 1000 asukasta kohden, ja tuon tavoitteen saavutti vain kolme kirjastoa.

16 Kuva 2. Savukosken kirjaston uusittu asiakaspalvelutiski. 15

17 16 3. TILASTOJEN KÄYTTÖ KIRJASTON JOHTAMISESSA Hankkeessa selvitettiin myös tilastotiedon käyttöä kirjaston johtamisessa. Kirjastotoimenjohtajille lähetettiin kysely, johon vastasi 13 kirjastoa (LIITE 2 Kirjastojen itsearviointi: tilastotiedon käyttö). Taulukko 5. Mihin kirjastossanne on käytetty vuosien aikana seuraavia kirjaston toimia kuvaavia tunnuslukuja? Johtaminen ja toiminnan suunnittelu Kirjaston talousarvion suunnittelu Toimintakertomus Itsearviointi Kuntatason suunnittelu ja arviointi Ulkoinen viestintä Ei ole käytetty En osaa sanoa Yhteensä tunnuslukua käytetty Kirjastotoimen määrärahat, % ,2 kunnan käyttökuluista Kuntalaisten etäisyys lähimpään kirjastopisteeseen Kirjaston käyttäjien osuus ,8 väestöstä Fyysiset käynnit / asukas / vuosi ,3 Lainat / asukas / vuosi ,2 Verkkokäynnit / asukas / vuosi ,8 Hankinta / asukas / vuosi ,5 Lasten- ja nuortenkirjojen ,7 hankinta / alle 15- v. / vuosi Hankinnan osuus avokokoelmasta ,5 Lehtivsk / 1000 as ,8 Poistojen osuus kokoelmasta, % Kirjastojen hyötyneliöt / ,3 as. Henkilötyövuodet / 1000 as ,7 Henkilöstön koulutuspäivät / htv ,7 Yhteensä Keskiarvo tunnusluvun käytöstä em. yhteyksissä Ensimmäiseksi huomion kiinnittää se seikka, että yksikään taulukon luku ei ole 13 eli yhtäkään näistä luvuista ei käytetä yhdelläkään osa-alueella kaikissa vastanneissa kirjastoissa. Toiselle kymmenelle yltäviä lukuja taulukossa on kaiken kaikkiaan vain kuusi. Ei ole käytetty vastauksia on myös suhteellisen runsaasti, vaikka tuntuisi että kaikilla luvuilla olisi tekoa jossakin asiassa. Keskiarvot tunnuslukujen käytöstä (ei ole käytetty- ja en osaa sanoa vastaukset jäävät siis tässä ulkopuolelle) kertovat, että tilastojen käyttöä johtamisen välineenä olisi kehitettävä. Tähän hankkeessa tartuttiinkin järjestämällä tilastokoulutusta johtajille syyskuussa 2013.

18 17 Taulukon tunnuslukuja käytetään vastausten perusteella eniten itsearvioinnissa, toimintakertomuksessa sekä johtamisessa ja toiminnan suunnittelemisessa ja vähiten ulkoisessa viestinnässä ja kuntatason suunnittelussa ja arvioinnissa. Ensin mainittujen tärkeys on tietysti selvä asia, mutta miksi lukuja ei käytetä jälkimmäisissä? Eikö kirjasto pääse esille ja ääneen kuntatason suunnittelussa vai eikö tunnuslukuja pidetä huomionarvoisina? Voisiko tunnusluvuilla olla jotakin tekoa ulkoisessa viestinnässäkin ja voisiko se auttaa kirjaston aseman yläpitämisessä tai kohentamisessa? Voisiko vaikka lehtijutun lukijaa kiinnostaa lainojen ja käyntien määrää enemmän tai niiden lisäksi vaikkapa se, minkä verran uutta aineistoa on hankittu juuri hänen tai hänen lastensa käytettäviksi? Kirjastojen määrärahojen osuus kunnan käyttökuluista on myös asia, jota voisi pitää tiedottamisessa esillä ulkoisessa viestinnässä tätä tunnuslukua oli kuitenkin käytetty vain kahdessa kirjastossa. Miksi lainojen määrä on tärkeämpi asia kuin määrärahat? Eniten mainintoja saivat lainat (8,2), henkilötyövuodet (7,7) ja fyysiset käynnit (7,3) ja vähiten kuntalaisten etäisyys lähimpään kirjastopisteeseen (2) ja hankinnan osuus avokokoelmasta (2,5). Etäisyys on tärkeä asia saavutettavuuden kannalta, mutta laatusuositusten etäisyys-suositus koskee taajama-alueita ja siksi sen vähäinen merkitys Lapissa on ymmärrettävää. Toisaalla tämän hankkeen aikana on tullut esille se, että kokoelman ajantasaisuutta pidetään tärkeänä asiana. Miksi hankinnan osuus avokokoelmasta ei sitten tunnu olevan merkitsevä tunnusluku? Ajatellaanko, että pelkkä hankkiminen eli uuden aineiston tulo taloon riittää, riippumatta siitä, millainen kokoelman tuoreusaste kokonaisuudessaan on? Taulukko 6. Eniten ja vähiten käytetyt tunnusluvut kirjastojen johtamisessa. Toiminto Eniten käytetyt Vähiten käytetyt Johtaminen ja toiminnan suunnittelu Kirjaston talousarvion suunnittelu Toimintakertomus Itsearviointi Kuntatason suunnittelu Ulkoinen viestintä 1. lainat, henkilöstön koulutuspäivät, 2. fyysiset käynnit, hankinta, poistot, htv 1. henkilötyövuodet 2. hankinta, lehtivuosikerrat 1. lainat 2. fyysiset käynnit 1. poistot 2. henkilöstön koulutuspäivät 1. henkilötyövuodet, lainat 2. fyysiset käynnit 1. lainat 2. fyysiset käynnit 1. määrärahojen osuus kunnan käyttökuluista 2. hankinnan osuus avokokoelmasta 1. etäisyys lähimpään kirjastopisteeseen 2. hyötyneliöt, käyttäjät, verkkokäynnit 1. etäisyys lähimpään kirjastopisteeseen 2. hankinnan osuus avokokoelmasta 1. määrärahojen osuus kunnan käyttökuluista 2. etäisyys lähimpään kirjastopisteeseen, hyötyneliöt 1. hankinnan osuus avokokoelmasta, lehtivuosikerrat 2. etäisyys lähimpään kirjastopisteeseen, poistot, lasten- ja nuortenkirjojen hankinta 1. etäisyys lähimpään kirjastopisteeseen, lasten- ja nuortenkirjojen hankinta, poistot 2. määrärahojen osuus kunnan käyttökuluista

19 18 Taulukko 7. Tunnusluvut mainintojen mukaisessa järjestyksessä (ensimmäisenä eniten mainintoja saanut, ja suluissa tunnusluvun perässä mainintojen lukumäärä ja hakasulkeissa mahdollinen Ei ole käytetty mainintojen määrä) Sijoitus Tunnusluku 1. lainat / asukas / vuosi (49 mainintaa) 2. henkilötyövuodet / 1000 as. (46) 3. fyysiset käynnit / asukas / vuosi (44), [1] 4. henkilöstön koulutuspäivät / htv (40) 5. hankinta / asukas / vuosi (39), [1] 6. kirjaston käyttäjien osuus väestöstä (35) ja verkkokäynnit / asukas / vuosi (35), [1] 7. poistojen osuus kokoelmasta, % (30) 8. lehtivsk / 1000 as. (23), [2] 9. lasten- ja nuortenkirjojen hankinta / alle 15-vuotias / vuosi (22), [2] 10. kirjastojen hyötyneliöt / 1000 as. (20), [5] 11. kirjastotoimen määrärahat, % kunnan käyttökuluista (19), [3] 12. hankinnan osuus avokokoelmasta (15), [3] 13. kuntalaisten etäisyys lähimpään kirjastopisteeseen (12), [6] Taulukko 8. Ei ole käytetty mainintoja saaneet tunnusluvut (ensimmäisenä eniten mainintoja saanut). Tunnusluku Ei ole käytetty mainintojen määrä kuntalaisten etäisyys lähimpään kirjastopisteeseen 6 kirjastojen hyötyneliöt / 1000 as. 5 kirjastotoimen määrärahat, % kunnan käyttökuluista 3 hankinnan osuus avokokoelmasta 3 lasten- ja nuortenkirjojen hankinta / alle 15-vuotias / vuosi 2 lehtivsk. / 1000 as. 2 fyysiset käynnit / asukas / vuosi 1 verkkokäynnit / asukas / vuosi 1 hankinta / asukas / vuosi 1 Kyselyssä kysyttiin myös, mitä muita toimintaa kuvaavia lukuja kirjastoissa käytetään. Tähän kysymykseen vastasi vain kuusi kirjastoa. Vastaukset: - tapahtumat, sekä omat että yhteistyössä järjestetyt: 4 mainintaa - kirjastoautoon liittyvät luvut (lainamäärä, käyttöaste, pysäkkien määrä, kustannukset ): 2 - lainan ja käynnin hinta: 2 - nettikoneet / asiakkaiden netin käyttö: 2 - opastukset: 1 - hankeasiat: 1 - kimppa- ja kaukolainat, Rekku-kuljetukset: 1 - eri aineistolajien hankinta ja kokoelmat, lasten ja aikuisten tieto- ja kaunokirjallisuus: 1 - tilaaja-tuottaja-mallissa kerättävät luvut, joita käytetään vertailuissa muiden kuntien kanssa (mm. asiantuntijapalvelut, harjoittelijatyövuodet, erilaisten kustannusten jakautuminen budjetissa): 1 - kaikkia järjestelmän raportin tarjoamia lukuja käytetään jossain määrin: 1 Kirjastoilta kysyttiin numeerisen tiedon lähteistä. Merkittävimmät lähteet ovat kunnan talous- tai muu toimisto, kirjastojärjestelmät, kävijälaskurit ja verkkosivujen laskurit. Pieni osa kirjastoista saa tietoa myös kunnan tilasto-ohjelmasta ja e-aineistojen käyttötilastoista ja yksi kirjasto erillisestä kirjastotilastoohjelmasta. Lisäksi nimettiin Kirjastot.fi-palvelun tilastot ja otannat asiantuntijapalveluista. Kaksi kirjastoa kertoi saavansa kirjastojärjestelmästä vain vähän tietoa, mikä on selkeä epäkohta. E-aineistojen käyttötilastot tuntuvat olevan numeerisen tiedon suhteen vielä keskeneräisessä vaiheessa: viisi kirjastoa ei osannut sanoa, saavatko he tietoa e-aineistojen käyttötilastoista, ja viisi kirjastoa kertoi saavansa tietoa vähän tai ei lainkaan. Kahdella kirjastolla taas ei ole kävijälaskureita.

20 19 Yksi vastaaja toteaa, että kaikkea kerättävää tilastotietoa voisi hyödyntää toiminnassa ja tiedotuksessa enemmänkin, kun taas toinen pitää vuosittaista tilastointia työläänä prosessina ja kertoo joskus pohtineensa, mitä tapahtuu, jos tilastoja ei tee. Seuraako siitä jokin sanktio? Toisaalta, hän kysyy, seuraako siitä jokin porkkana, jos saat näin ja näin hyvin tilastollisesti homman toimimaan? Tässä taitaa kuitenkin unohtua, että tilastotiedon keruulla on suuri merkitys, vaikka se ei yksittäisessä kirjastossa aina niin merkittävältä asialta tuntuisikaan. Miten muuten tietäisimme oman kunnan, oman seudun tai koko maan kirjastopalveluiden tilasta ja kehityskuluista mitään luotettavaa? Mihin tietoon päätöksentekoa ja strategisia linjauksia pohjattaisiin? Mihin kukin kunta voisi verrata omien kuntalaistensa kirjastopalveluita? Yksi vastaaja kirjoittaa, että määrällistä arviointia tulisi suorittaa enemmän laadullisen arvioinnin kanssa. Mitä iloa meillä on 45 vuosikerrasta sanoma- ja aikakauslehtiä, jos meillä ei riitä niille lukijoita tai aineisto on laadultaan sellaista mikä ei kiinnosta meidän alueen lukijoita? hän kysyy. Oletan, että tässä ei ole kyse siitä, etteikö valikoimaa olisi yritetty saada lukijoita kiinnostavaksi. Tulkitsen, että hän ajattelee sitä vaihtoehtoa, että kirjastoon tilataankin suositusta vähemmän lehtiä, kuten suurimmassa osassa Lapin kirjastoja tehdään. Jos lehdet eivät kiinnosta kirjaston asiakkaita suosituksen määräämässä mitassa, miksi niitä pitäisi sitten tilata niin paljon? Kaikki vastanneet 13 kirjastoa tekevät omia käyttäjäkyselyitä. Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjaston käyttäjäkyselyihin on osallistunut 12 kirjastoa ja Kansalliskirjaston käyttäjäkyselyihin 7 kirjastoa.

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintakertomus www.ylojarvi.fi Lainaus, kävijät ja aukiolotunnit Ylöjärven kirjaston kokonaislainaus oli 676 562 ja se nousi hieman edellisestä vuodesta. Yksiköistä kirjastoauto ja pääkirjasto

Lisätiedot

Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2012

Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2012 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 LAPIN ELY-KESKUS Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2012 Kirjastoverkko ja sen muutokset Kuva: Hilkka Heikkinen. Lapin kunnissa oli vuonna 2012 yhteensä 43 kirjastoa, joista

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2012

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2012 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Itä-Suomen yleiset kirjastot 2012 Kuopion uusin kirjastoauto Aulis aloitti ajot vuoden 2013 alussa (Kuva: Jouni Nykänen) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2011

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2011 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Itä-Suomen yleiset kirjastot 2011 Savonlinnan uusi kirjastorakennus nousee harjakorkeuteen. (kuvat: Tapani Boman) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2011

Yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2011 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 POHJANMAAN ELY-KESKUS Yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2011 Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa Seinäjoen kirjaston uudisosa

Lisätiedot

Meri-Lapin päättäjäpäivä: Millainen rooli kirjastolla on kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluissa?

Meri-Lapin päättäjäpäivä: Millainen rooli kirjastolla on kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluissa? Kutsu LAAVI/05.12.03/2014 Lappi Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 9.7.2014 Jakelussa mainitut Meri-Lapin päättäjäpäivä: Millainen rooli kirjastolla on kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluissa? Lapin

Lisätiedot

Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2011

Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2011 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 UUDENMAAN ELY-KESKUS Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2011 Kauniasten kirjasto oli Etelä-Suomen laadukkaimpia vuonna 2011 (kuvaaja: Kaunaisten kirjasto) Tässä yhteenvedossa esitetään

Lisätiedot

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014 Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014 Tilastotietoja Itä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2014 Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 23/2015 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja. Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

Lapin yleiset kirjastot 2014

Lapin yleiset kirjastot 2014 Lapin yleiset kirjastot 2014 Toimintakatsaus Kirjastotoimen ylitarkastaja Satu Ihanamäki OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 3/2015 Lapin aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1 (6) Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1. Suoritevertailu Tilastoissa Joensuun seutukirjaston toimintatilastoja on verrattu kaikkiin muihin maakuntakirjastoihin

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT Liite 1 Palvelutuoteluettelo 2011 Hyvinvointilautakunta Kirjastopalvelut Tuote yksikkö hinta määrä yht. Kirjaston peruspalvelut Kirjastopalvelut 1 249 550.00

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 74

KULTTUURILAUTAKUNTA 74 KULTTUURILAUTAKUNTA 74 Palvelu: Kulttuuriosasto/Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Hilkka Heikkinen TA 13/TA 14 TP 12/TA 14 Kulttuuritalot/-keskukset, käynnit 13 013 8 312 29 100 210 000 86,1 % 96,0 % /

Lisätiedot

Taustatiedot - Kaikki -

Taustatiedot - Kaikki - Lapin yleisten kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2014 RTF Report - luotu 01.12.2014 12:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Vastaajat 2014 52 52 47 Yhteensä 52 52 47 Vastausprosentti 100 Lopettaneet

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 73

KULTTUURILAUTAKUNTA 73 KULTTUURILAUTAKUNTA 73 Palvelu: Kulttuuripalvelut Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen 2012 2013 2014 2015 2015 / 2014 2015 / 2013

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Opiskelijat Tökkikää päättäjiä, että saatte myös lauantaiaukiolot :). Vastaajat Vastaajia 32, joista naisia lähes 88 % ja miehiä yli 12

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Kirjastojen toimintatilastojen kehittäminen johtamisen työkaluksi katsaus vaikuttavuuden arviointiryhmän työhön 2005 2009

Kirjastojen toimintatilastojen kehittäminen johtamisen työkaluksi katsaus vaikuttavuuden arviointiryhmän työhön 2005 2009 Kirjastojen toimintatilastojen kehittäminen johtamisen työkaluksi katsaus vaikuttavuuden arviointiryhmän työhön 2005 2009 Jarmo Saarti Kuopion yliopiston kirjasto Kirjastopalvelujen tuotteistaminen seminaari

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta. 1. Sopijaosapuolet. Rovaniemen kaupunki. Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto

Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta. 1. Sopijaosapuolet. Rovaniemen kaupunki. Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta 1. Sopijaosapuolet Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Jorma Eton tie 6, 96100 Rovaniemi Kemin kaupunki.(tähän tulevat kaikki

Lisätiedot

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014 Espoonlahden kirjastoverkko Asukaskyselyn yhteenveto Taustatiedot Millainen on sinun kirjastosi -asukaskysely lähettiin Espoonlahden kaikkiin talouksiin elokuussa 2014. Ne taloudet, joilla on mainostenjakokielto,

Lisätiedot

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Ylöjärven kaupunki Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Tulosten yhteenveto Ylöjärven kaupunki 2 Raportti Ylöjärven kaupunginkirjaston asiakaskyselyn tuloksista Kirjastolaki edellyttää, että kunnat arvioivat

Lisätiedot

Jyväskylän kelluva kokoelma. YKN Kevätkokous 17.4.2015 Hanna Martikainen

Jyväskylän kelluva kokoelma. YKN Kevätkokous 17.4.2015 Hanna Martikainen Jyväskylän kelluva kokoelma YKN Kevätkokous 17.4.2015 Hanna Martikainen Kellutus Jyväskylässä Käytössä Jyväskylän maalaiskunnassa 1990-luvulta lähtien Lama-ajan innovaatio, vastaus määrärahojen vähyyteen

Lisätiedot

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek TÄRKEYS = Palvelujen tärkeys minulle TOIMIVUUS = Miten kirjasto on onnistunut Kirjaston käyttäjäkysely 2013

Lisätiedot

Yllättävän hyvä kirjasto!

Yllättävän hyvä kirjasto! Yllättävän hyvä kirjasto! Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden yleisten kirjastojen laatuprosessi Hanna Kaisti Kirjastopäivät 28.11.2013 Hanke-esittely Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen

Lisätiedot

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Aija Laine Suunnittelija Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto / Helsingin kaupunginkirjasto 040 168 2636 aija.laine@turku.fi Taustaa

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Alakouluja on 4, yläkoulu ja lukio. Lisäksi kaupungissa toimii työväenopisto, kuvataidekoulu, musiikkikoulu ja tanssiopisto.

Alakouluja on 4, yläkoulu ja lukio. Lisäksi kaupungissa toimii työväenopisto, kuvataidekoulu, musiikkikoulu ja tanssiopisto. Kirjastoryhmä KARKKILAN KIRJASTOTOIMEN ARVIOINTI 3.10.2010 Laatija: Sivistystoimentarkastaja Kristiina Kontiainen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista Viides valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2013. KTAMKn vastauksia kertyi 282 kappaletta.

Lisätiedot

Sivistysosasto. Toiminta- ja palveluajatus

Sivistysosasto. Toiminta- ja palveluajatus Sivistysosasto Toiminta- ja palveluajatus Sivistyslautakunnan tehtävänä on johtaa kunnan opetus-, kulttuuri- ja vapaa-aikatointa ja vastata palvelujen järjestämiseen liittyvistä tehtävistä varhaiskasvatuksen,

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA. Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt

SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA. Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt 23.10.2012 Yhteistyössä HelMet kirjastot yhdessä ja erikseen kaupungeilla omat budjetit sisällöt jaetaan hankinta keskitetysti

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista Kirjastoverkkopalvelut Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista 2008 ASIAKASKYSELY KANSALLISISTA KIRJASTOVERKKOPALVELUISTA 1. Kirjastosektori ( Mitä kirjastosektoria edustat ) 2. Työtehtävä

Lisätiedot

Kirjaston asiakastutkimus 2008. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Kirjaston asiakastutkimus 2008. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto Kirjaston asiakastutkimus 2008 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyyn vastanneet Porin kaupunginkirjaston vuoden 2008 asiakaskysely toteutettiin kirjaston eri toimipisteisiin jaetuilla

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA ajalla 2.5. 16.11.2008 SISÄLLYS 1. LÄHTÖTILANNE. 3 2. TAVOITTEET... 4 3. TOTEUTUS... 5 4. ARVIOINTIA. 6 LIITE Varastointi-

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.

Lisätiedot

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Itä-Suomen läänissä vuonna 2009

Yleiset kirjastot Itä-Suomen läänissä vuonna 2009 Yleiset kirjastot Itä-Suomen läänissä vuonna 2009 Toimintatilastot 10/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja Yleiset kirjastot Itä-Suomen läänissä vuonna 2009 Toimintatilastot

Lisätiedot

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ tilanteesta 31.3. 2013 2014 2015 TAE 2016 Vakinaisen henkilöstön

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Tietoisku tilastoinnista & tilastoista Markku Laitinen 26-27.10.2011 Kirjastoverkkopäivät - työpaja

Tietoisku tilastoinnista & tilastoista Markku Laitinen 26-27.10.2011 Kirjastoverkkopäivät - työpaja Tietoisku tilastoinnista & Aik Asiakasdata dt nyt mitä saadaan tilastoista Markku Laitinen 26-27.10.2011 Kirjastoverkkopäivät - työpaja Tietoisku tilastoinnista Standardit ISO 2789: Information and documentation

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

10.11.2013. Tilastoja ja aikasarjoja 2003-2012 suuralueittain. Koonnut: Jouni Juntumaa Lähde http://tilastot.kirjastot.fi. Väestö

10.11.2013. Tilastoja ja aikasarjoja 2003-2012 suuralueittain. Koonnut: Jouni Juntumaa Lähde http://tilastot.kirjastot.fi. Väestö 1.11.13 Tilastoja ja aikasarjoja 3-1 suuralueittain Koonnut: Jouni Juntumaa Lähde http://tilastot.kirjastot.fi Väestö 1 1.11.13 Väestö suuralueittain 5 3 1 1, Väestö suuralueittain, suhteellinen muutos

Lisätiedot

Pysytähän följys! Maakuntakirjastopäivä Seinäjoki 26.10.2010. Anneli Ketonen. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.10.

Pysytähän följys! Maakuntakirjastopäivä Seinäjoki 26.10.2010. Anneli Ketonen. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.10. Pysytähän följys! Maakuntakirjastopäivä Seinäjoki 26.10.2010 Anneli Ketonen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.10.2010 1 Ajankohtaisia seminaareja ja koulutuksia Kirjastoverkkopäivät

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Tilaston sovellukset ja sudenkuopat

Tilaston sovellukset ja sudenkuopat Tilaston sovellukset ja sudenkuopat 24.1.-13.3.2012 Tilastoista tietoa - tilastovalmennusta yleisille kirjastoille Markku Laitinen, Kansalliskirjasto, Kirjastoverkkopalvelut markku.laitinen@helsinki.fi

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Kuusi suurinta kaupunkia Tilastoja ja aikasarjoja 2003-2012

Kuusi suurinta kaupunkia Tilastoja ja aikasarjoja 2003-2012 21.8.213 Kuusi suurinta kaupunkia Tilastoja ja aikasarjoja 23-212 Koonnut: Jouni Juntumaa Lähde http://tilastot.kirjastot.fi Toimintaympäristö 1 21.8.213 7 väestö 6 5 4 3 2 1 "Liitos-" *) *) n lukuihin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Maakuntakirjastokokous 2.11.2006 Tuija Venäläinen Poistot kokoelmatyön osana Kokoelmaa olisi kehitettävä siten, että pääpaino

Lisätiedot

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Joensuun kaupungin strategiaa Rajaton tulevaisuus toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Työikäisten palveluohjelmassa on yhtenä

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmatyö. Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö, Hämeenlinna Forssa 19.11.2015

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmatyö. Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö, Hämeenlinna Forssa 19.11.2015 Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmatyö Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö, Hämeenlinna Forssa 19.11.2015 Tietoa Hämeenlinnasta Asukkaita n. 68 000 Vuoden 2009 alusta Hauho (4000), Kalvola (3500),

Lisätiedot

Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa

Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Joensuu 1.10.2009 Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Osaamisen kehittämisen organisointi Koulutustarpeet ja koulutus Tulevaisuus

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Nokian kirjastoauton asiakaskysely 2010. 2011 Nokian kaupunginkirjasto Päivi Kari

Nokian kirjastoauton asiakaskysely 2010. 2011 Nokian kaupunginkirjasto Päivi Kari 1 Nokian kirjastoauton asiakaskysely 2010 2011 Nokian kaupunginkirjasto Päivi Kari 2 Sisältö Johdanto... 3 Kyselyn toteutus... 3 Vastaajat... 3 Onko kirjastoauton käyntiaika itsellesi sopiva?... 3 Onko

Lisätiedot

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 1 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala 2 18.11.2010

Lisätiedot

Kirjastojen esimerkkejä kokoelmapolitiikan laadinnasta ja muuttumisesta. Turun yliopiston kirjasto

Kirjastojen esimerkkejä kokoelmapolitiikan laadinnasta ja muuttumisesta. Turun yliopiston kirjasto Kirjastojen esimerkkejä kokoelmapolitiikan laadinnasta ja muuttumisesta Turun yliopiston kirjasto Alku Ei ollut mitään aiempaa kirjattua kokoelmapolitiikkaa Kirjavat käytännöt eri tieteenalojen yksiköissä

Lisätiedot

Kattavat asiointipalvelut kasvotusten ja laadukkaasti. SADe- ohjelman etäpalveluhanke Lapin liitto 5.6.2013 Jarmo Riipinen

Kattavat asiointipalvelut kasvotusten ja laadukkaasti. SADe- ohjelman etäpalveluhanke Lapin liitto 5.6.2013 Jarmo Riipinen Kattavat asiointipalvelut kasvotusten ja laadukkaasti SADe- ohjelman etäpalveluhanke Lapin liitto 5.6.2013 Jarmo Riipinen SADe-ohjelma ja Etäpalvelutavoitteet 2010 Tavoitteena mahdollistaa kansalaisille

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Kuusikko-kunnat OKM:n kirjastotilastoissa

Kuusikko-kunnat OKM:n kirjastotilastoissa Kuusikko-kunnat OKM:n kirjastotilastoissa Tilastotietokannassa visualisointi-käyttöliittymä Helpottaa kunta- ja maakuntatilastojen tarkastelua Aikasarjojen vertailu helppoa: sekä absoluuttiset luvut että

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Kooste keskustelun sisällöstä Oili Salminen Oikeusministeriö demokratian vastuualue 3.12.2008 Otakantaa.fi-esittely Verkkofoorumi, jossa kansalaiset voivat

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenkysely 2013

Yhdistyksen jäsenkysely 2013 Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Kirjastopalveluiden johtaja Jouni Pääkkölä Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto,

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Tavoitetaso/Vastuuhenkilöt. Arviointikriteerit, mittarit. palveluihin liittyvän kyselytutkimuksen. Työntekijöiden ja asiakkaiden

Tavoitetaso/Vastuuhenkilöt. Arviointikriteerit, mittarit. palveluihin liittyvän kyselytutkimuksen. Työntekijöiden ja asiakkaiden 1 ASIAKAS/ASUKASNÄKÖKULMA KIRJASTO Arviointikriteerit, mittarit Tavoitetaso/Vastuuhenkilöt Toimenpiteet Asiakkaiden tiedontarpeisiin vastaaminen, tiedollisen ja kulttuurisen tasa-arvon lisääminen, syrjäytymisen

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

Kirjastojen käyttäjäkysely arvioinnin työvälineenä Turussa

Kirjastojen käyttäjäkysely arvioinnin työvälineenä Turussa Kirjastojen käyttäjäkysely arvioinnin työvälineenä Turussa Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 28.11.2013 Ulla-Maija Maunu Turun kaupunginkirjasto Turun kaupunginkirjasto lukuina: - Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

AMKIT-konsortion asiakastyytyväisyyskyselyn 13.3.-13.4.2006 keskeisiä tuloksia

AMKIT-konsortion asiakastyytyväisyyskyselyn 13.3.-13.4.2006 keskeisiä tuloksia AMKIT-konsortion asiakastyytyväisyyskyselyn 13.3.-13.4.2006 keskeisiä tuloksia Jari Tyrväinen, tietopalvelupäällikkö, AMKIT-konsortion laaturyhmä puheenjohtaja Ammattikorkeakoulujen kirjastopäivät 16.-17.8.2006

Lisätiedot

Käsitteet. Yleisten kirjastojen tilastot

Käsitteet. Yleisten kirjastojen tilastot Yleisten kirjastojen tilastot Käsitteet Alla määritellään aakkosjärjestyksessä ne käsitteet, joita on käytetty tietokannan taulukoissa, taulukoiden otsikoissa ja tunnusluvuissa sekä mitä tarkoitetaan eri

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana

Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke / Teemaryhmä

Lisätiedot

Kustannusosakeyhtiö Otava 2

Kustannusosakeyhtiö Otava 2 20 Kustannusosakeyhtiö Otava 2 Tilanne maailmalla Päätelaitteet Vuoteen 2009 mennessä on myyty 5 miljonaa lukulaitetta Vuonna 2010 myydään arviolta 5-6 miljoonaa lukulaitetta 7 miljoonaa Ipadia Erilaisia

Lisätiedot

Kirjastoa kehittämässä yhteistyön tuulia pohjoisesta

Kirjastoa kehittämässä yhteistyön tuulia pohjoisesta Kirjastoa kehittämässä yhteistyön tuulia pohjoisesta AMK-kirjastopäivät 10.6.2010 Maija Koponen ja Marjatta Puustinen Lapin korkeakoulukirjasto Lapin korkeakoulukonserni Korkeakouluyhteisö, jossa mukana

Lisätiedot

Kysely AMK-kirjastojen henkilöstölle: tulokset

Kysely AMK-kirjastojen henkilöstölle: tulokset Kysely AMK-kirjastojen henkilöstölle: tulokset AMKIT-konsortion koulutusryhmä pj. (Haaga-Helia) Ryhmän jäsenet: Nina Hyvönen (Stadia), Maija Koponen (Ramk), Tarja Koskimies (Seamk) ja Jari Tyrväinen (Piramk)

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous

Lisätiedot

Kirjaston tilastot. Kävijät vuonna 2004...1. Lainaus 2004...2. Kirjaston lainaajat toimipisteittäin 2004...3

Kirjaston tilastot. Kävijät vuonna 2004...1. Lainaus 2004...2. Kirjaston lainaajat toimipisteittäin 2004...3 Kirjaston tilastot 2004 Kävijät vuonna 2004...1 Lainaus 2004...2 Kirjaston lainaajat toimipisteittäin 2004...3 Aineistojen lainaus aineistolajeittain 2004...4 Kirjojen lainaus 2004...5 Musiikkiäänitteiden

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot