Muutoksen tuulet voimavaraksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muutoksen tuulet voimavaraksi"

Transkriptio

1 Muutoksen tuulet voimavaraksi Yleisten kirjastojen neuvoston strategian jalkauttaminen Lapin kirjastoihin ja Lapin kirjastojen strateginen kehittäminen Hankeraportti Isa Kotilaine ja Hilkka Heikkinen

2 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO MITEN OKM:N LAATUSUOSITUKSET KOHTAAVAT LAPIN YLEISTEN KIRJASTOJEN ARJEN? Vuosien tilastotietoja Laatusuosituskysely Lapin yleisille kirjastoille vuoden 2011 tilastojen valossa Hankinta Tilat Henkilöstö Fyysiset käynnit ja lainaus Kirjastonkäyttäjien osuus kuntalaisista Mikä muuttui vuonna 2012? Yhteenvetoa Lapin yleisten kirjastojen tilanteesta suhteessa laatusuosituksiin TILASTOJEN KÄYTTÖ KIRJASTON JOHTAMISESSA HENKILÖSTÖN REKRYTOINNISTA LAPIN KIRJASTOISSA ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN Yleistä Kehittämisen kohteet kirjastoissa ja niiden asiakaspalvelussa Tilat, laitteet ja aineiston määrä Perusasiakaspalvelu ja aukioloajat Uudet palvelumuodot ja asiakasryhmät Ideoiden lähteet Muutosten suunnittelu ja toteutus Kehittämistyön resurssit ja rahoitus Muutoksista saatua palautetta Asiakaspalveluun liittyviä koulutustoiveita HANKKEEN TULOSTEN TARKASTELUA JA STRATEGIAN HAHMOTTELUA LIITE 1 Itsearviointi Lapin yleisille kirjastoille OKM:n laatusuosituksista LIITE 2 Kirjastojen itsearviointi: tilastotiedon käyttö LIITE 3 Muutoksen tuulet voimavaraksi -hankkeen kysely kirjastotoimenjohtajille LIITE 4 Asiakaspalvelukysely... 33

3 2 Kuva 1. Sompion kirjaston uusi monitoimitila. 1. JOHDANTO Muutoksen tuulet voimavaraksi hankkeessa aloitettiin strategiatyöskentely Lapin yleisten kirjastojen kehittämiseksi Yleisten kirjastojen neuvoston strategian ja Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuositusten mukaisesti. Hankkeessa on pyritty jalkauttamaan Yleisten kirjastojen neuvoston strategian tavoitteita Lapin kirjastoihin, ja tavoitteena on ollut kaikkien Lapin yleisten kirjastojen toiminnan kehittäminen yhteistyönä: on haluttu luoda yhteisesti strategiset kehittämistavoitteet, kehittää kaikkia Lapin kirjastoja yhteistyössä ja arvioida kirjastojen toimintaa ja tuloksia. Käytännössä: YKN:n strategiasta on poimittu tavoitteita, joista omat kehittämiskohteet on valittu yhdessä ja päätetty yhteiset toimintatavat niiden saavuttamiseksi. Tärkeänä on pidetty sitä, että muutkin kuin johtajat osallistuvat työskentelyyn, ja tähän henkilökunnan sitouttamiseen on käytetty mm. seminaareja ja työpajatyöskentelyä. Lapin kaikkien yleisten kirjastojen henkilöstön edustajat ovat kokoontuneet pari kertaa vuodessa kehittämispäiviin, joihin on liitetty tarvittavaa koulutusta ja joissa on päätetty, miten OKM:n laatusuosituksia voidaan soveltaa tavoitteiden saavuttamiseen. Samalla on kartoitettu toteutuneita hankkeita ja tutustuttu niihin. Ensimmäisenä vuonna strategisiksi tavoitteeksi otettiin asiakaspalvelun kehittäminen ja kirjastojen nykytilanteen vertaaminen OKM:n laatusuosituksiin ja siitä ilmenevien tarpeiden jatkokehittely. Hankkeen aloitusseminaari järjestettiin Luostolla Siellä aiheena oli asiakaspalvelun kehittäminen ja Lapissa meneillään olevat hankkeet. Päätettiin, että kukin kirjasto kehittää asiakaspalvelua vuoden 2012 aikana omalla tavallaan. Tämän kehittämisen suunnittelu aloitettiin yhteisessä seminaarissa. Syksyn 2012 aikana selvitettiin, miten OKM:n laatusuositusten määrälliset tavoitteet oli Lapin kirjastoissa tuolloin saavutettu ja selvitystyön tuloksia käsiteltiin johtajien seminaarissa syksyllä Alun perin

4 3 päätettiin, että vuoden 2013 aikana keskitytään kokoelmatyöhön, mutta lopulta kokoelmatyöstä muodostui kokonaan oma hankkeensa, Rovaniemen hallinnoima Yhteistyöstä voimaa Lapin yhteinen kokoelma. Huhtikuun 2013 strategiatyöpäivässä käsiteltiin asiakaspalveluhankkeita ja kokoelmatyötä. Tuolloin kokoontui myös hankkeen ohjausryhmä suunnittelemaan strategiatyön jatkamista syksyllä 2013 ja hankkeen päätyttyä. Lapin kirjastokokouksessa tehtiin ryhmätöitä tulevaisuuden haasteista kirjastomaailmassa ja järjestettiin Kemissä kirjastonjohtajille suunnattu koulutus, jossa käsiteltiin laatusuositusten ja tilastojen hyödyntämistä johtamisessa, etsittiin uusia ideoita kirjastotoimintaan, käytiin läpi hankkeeseen liittyvien kyselyiden tuloksia ja työstettiin yhdessä strategisten tavoitteiden ja hankkeiden suunnittelua. Koulutusta varten johtajilta kyseltiin etukäteen tilastojen käyttöön liittyviä tarpeita ja henkilöstön rekrytointiin liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi kirjastojen peruspalkkoja eri tehtäväryhmissä. Tavoitteena on, että arviointi- ja kehittämistyötä jatketaan tulevaisuudessa vuosittain jonkin aiheen puitteissa mahdollisimman kevyillä menetelmillä, mikä mahdollistaa myös pienten kirjastojen osallistumisen kehittämistyöhön. Projektin onnistumisen kannalta pidettiin tärkeänä saada tiedotus toimivaksi. Kun tiedotus toimii, saadaan tieto kehittämishankkeista leviämään paremmin kaikkiin kirjastoihin. Hankkeen päätöseminaari järjestettiin Luostolla yhdessä Yhteistyöstä voimaakokoelmahankkeen kanssa. Seminaarissa kuultiin muista laatu- ja kokoelmatyöhankkeista. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat puheenjohtaja-sihteeri Hilkka Heikkinen Kemin kaupunginkirjastosta, Satu Ihanamäki Lapin ELY-keskuksesta, Eija Leivo Inarin kunnankirjastosta, Kati Vuontisjärvi Rovaniemen kaupunginkirjastosta, Riitta Siirtola Sompion kirjastosta, Elli Kangosjärvi Muonion kunnankirjastosta, Eija- Liisa Kasesniemi Posion kunnankirjastosta ja Ritva Nurminoro Rovaniemen kaupunginkirjastosta. Hankkeen rahoitti Lapin ELY-keskus. Alun perin hanke ajoitettiin päättyväksi mennessä, mutta hankkeelle haettiin ja saatiin jatkoaikaa vuoden 2013 loppuun.

5 4 2. MITEN OKM:N LAATUSUOSITUKSET KOHTAAVAT LAPIN YLEISTEN KIRJASTOJEN ARJEN? 2.1 Vuosien tilastotietoja Jotta Lapin yleisten kirjastojen tilannetta voidaan suhteuttaa laatusuosituksiin, on tarpeen esittää joitakin tilastotietoja. Seuraavien sivujen taulukoissa kirjastot ovat asukasluvun mukaisessa järjestyksessä ja niitä on mahdollisuuksien mukaan ryhmitelty pareiksi tai ryhmiksi keskinäisen vertailun helpottamiseksi. OKM:n vähimmäislaatusuositukset on merkitty sulkuihin kunkin tilastoitavan tekijän perään. Kaikissa asioissa laatusuositusta ei ole annettu. Taulukoihin on poimittu keskeisiä kirjastojen resursseihin, kirjastonkäyttöön ja aineistonhankintaan liittyviä tunnuslukuja. Taulukko 1. Kirjastojen lainaajat, lainaus, toimintakulut, fyysiset käynnit ja henkilöstö vuosina 2011 (mustalla) ja 2012 (punaisella). kirjasto asukasluku lainaajia / asukasluku, % (45 % asukkaista) lainaus / asukasluku (18 / asukas / vuosi) toimintakulut / asukasluku fyysiset käynnit / as.luku (vähintään 10 / asukas / vuosi) henkilötyöv. kirjaston palkk. / 1000 as. (1 htv/1000 as) kokonaislainaus täydennyskoulutus henkilötyöpäivinä (6 pv / htvuodet yhteensä) Rovaniemi ,1 19,7 60,99 61,78 10,0 9,6 0,88 0,87 5,19 4,00 Kemi Tornio ,3 17,00 11,3 10,9 63,99 64,00 42,56 42,88 9,1 9,2 4,8 4,4 0,80 0,77 0,69 0,75 8,66 13,12 8,34 4,00 Sompio ,8 17,0 66,86 72,78 11,5 10,3 0,97 0,97 8,76 5,38 Tornionlaakso Keminmaa Kemijärvi ,6 16,4 16,8 15,6 15,2 14,8 58,02 61,20 50,01 50,18 59,55 64,66 7,7 7,9 7,7 7,0 10,1 9,4 0,86 0,89 0,71 0,71 0,89 0,90 5,37 3,42 2,64 5,59 8,40 6,60 Inari Kittilä ,1 18,3 19,7 20,34 96,80 102,55 68,27 68,29 17,8 18,3 9,4 9,3 1,03 1,04 0,81 0,80 6,56 7,31 4,30 3,60 Ranua Salla Posio Kolari ,5 25,4 14,5 15,1 14,9 14,1 18,6 19,4 84,67 84,68 66,71 69,42 63,75 68,53 71,95 76,72 9,7 9,5 6,7 8,8 12,5 13,5 9,9 9,9 1,17 1,27 1,01 1,25 0,89 0,83 0,99 0,99 4,33 4,63 5,11 8,04 5,81 5,21 12,56 6,28 Simo Tervola ,8 9,4 16,5 15,4 42,66 48,37 68,72 69,58 5,1 4,00 13,8 13,0 0,75 0,76 1,05 1,06 5,38 3,46 4,72 3,06 Muonio ,7 21,9 87,85 94,40 9,9 11,1 0,91 0,92 6,45 8,06

6 5 Enontekiö ,8 24,1 107,60 131,08 10,0 11,7 1,36 1,35 6,00 2,00 Utsjoki KESKIARVOT 38,46 37, ,4 15,5 17,34 17,22 156,18 160,86 62,57 64,56 8,3 12,9 9,35 9,14 2,15 2,16 0,87 0,88 0,99 1,79 6,30 5,49 Taulukko 2. Kirjastojen hankinnat vuosina 2011 (mustalla) ja 2012 (punaisella), esimerkkejä eri aineistolajeista. kirjasto asukasluku kirjahankinnat / 1000 as. ( kpl / 1000 as.) kirjat kpl muu aineisto / 1000 as. (100 / 1000 as.) musiikkiäänitteet kpl DVD, Bluray kpl lehdet / 1000 as. (15 vsk. / 1000 as., yht. vähintään 45 vsk.) sanomalehdet kpl aikak.- lehdet kpl Rovaniemi Kemi Tornio Sompio Tornionlaakso Keminmaa Kemijärvi Inari Kittilä Ranua Salla Posio Kolari Simo Tervola Muonio Enontekiö Utsjoki KESKIARVOT 419,00 367, ,04 23,

7 6 2.2 Laatusuosituskysely Lapin yleisille kirjastoille vuoden 2011 tilastojen valossa Vuoden 2013 alussa Lapin yleisissä kirjastoissa toteutettiin OKM:n laatusuosituksiin perustuva itsearviointikysely (LIITE 1). Siinä kuntien kirjastotoimenjohtajat arvioivat vuoden 2011 tilastojen ja laatusuositusten perusteella kirjastojen toimintaa aineistonhankintaan, tiloihin, henkilöstöön, fyysisiin käynteihin, lainausmääriin ja kirjastonkäyttäjien määrään liittyvien kysymysten avulla. Kyselyyn vastasivat kaikki 18 Lapin yleistä kirjastoa. Edellisten sivujen taulukoissa ei ole mukana kaikkia itsearvioinnin kohteita (esimerkiksi kirjastotilojen neliömääriä) Hankinta Oman kirjaston kirjojen uutuushankintamäärä koettiin riittäväksi 11 kirjastossa. Lisäksi yhdessä kirjastossa määrää pidettiin melkein riittävänä. Kahdessa kirjastossa toivottiin mahdollisuutta hankkia uutuuksia useampia kappaleita. Laatusuositusten esittämä kirjauutuuksien hankintamäärä on nidettä tuhatta asukasta kohti, ja kirjahankintojen suhteen Lapin kirjastojen asiakkaat saivatkin varsin hyvin laatusuositusten mukaista palvelua. Monessa kunnassa suositus ylitettiin huimasti: esimerkiksi Muoniossa luku oli 936, Enontekiöllä 849 ja Utsjoella 744. Lapin kirjastojen mielipiteet sopivasta määrästä hajaantuivat kovasti, sillä vastausten hajonta oli kappaletta. Pienemmissä kunnissa haluttaisiin ostaa enemmän, suurissa riittää pienempi hankintamäärä. Vastaajat totesivat, että aineistoa ei kannata hankkia hyllyihin lojumaan, sillä kirjastoverkko ja kimpat täydentävät omia puutteita, ja että tärkeää on seurata todellista käyttöä ja lainojen määriä ja kohdentaa määrärahat ensisijaisesti siihen aineistoon, jolle on käyttöä. Parissa vastauksessa kiinnitettiin huomiota myös tarjontaan: toinen totesi, että lasten ja nuorten aineistoja olisi voinut hankkia enemmänkin, mutta uutuustarjonta oli rajoitettua, ja toisen mielestä ilmestynyt uutuuskirjallisuus ei ollut niin kiinnostavaa kuin aiempina vuosina. Lisäksi yksi vastaajista totesi, että heillä vuoden 2011 uutuushankinnat jäivät vajaiksi ei kuitenkaan hankintarahan vähyyden vaan henkilöresurssien takia. Tällainen kuulostaa ällistyttävältä, mutta on tietenkin aivan mahdollista pienissä kirjastoissa. Muun aineiston hankintamääriä piti liian pieninä seitsemän kirjastoa ja sopivina yhdeksän. Useissa vastauksissa todettiin, että laatusuositusten määrä (vähintään 100 kpl / 1000 asukasta ja 1/5 hankinnoista) on hyvä, mutta nykyisin ollaan pahasti sen alapuolella. Kun nykytaso on huono, on vaikea arvioida, mitä suuremmilla määrillä saataisiin aikaan. Vuoden 2011 tilastotietojen perusteella tilanne oli todella huono: Vain seitsemän kirjastoa ylsi laatusuosituksen määrään. Kahdessa kirjastossa eli Torniossa ja Kemissä määrä jäi alle 50:een ja kuudessa kirjastossa jäätiin kappaleeseen. Alimmillaan luku oli niinkin huono kuin Tornion 24. Muutamassa kunnassa kannattaisi lukujen perusteella harkita painopisteen siirtämistä kirjaaineistosta jonkin verran muun aineiston suuntaan. Usein näyttää kuitenkin olevan niin, että niissä kunnissa, joissa muun aineiston hankintamäärä on liian pieni, ei varsinaisesti juhlita kirja-aineiston hankinnallakaan. Kaikkien toiveissa olikin DVD- ja äänikirja-aineiston suurempi hankinta. Musiikkiäänitteiden lainat ovat laskussa, joten niihin ei enää panosteta entiseen tapaan. Kirjastot kaipasivat myös ajankohtaisia hankintapiikkejä, jolloin yhtä aineistoa hankittaisiin kerralla enemmän esimerkiksi äänikirjoihin. Laatusuosituksen mukaan sanoma- ja aikakauslehtiä tulisi hankkia vähintään 15 vuosikertaa 1000 asukasta kohden ja yhteensä vähintään 45 vuosikertaa. Vain kaksi kirjastoa jäi alle 15 vuosikerran / 1000 asukasta, mutta toisaalta 45 vuosikerran yhteismääräminimiin ylsi vain kolme kirjastoa. Lehtien nykyistä hankintamäärää suhteessa asiakkaiden tarpeisiin ja verrattuna muun aineiston hankintaan piti kuitenkin sopivana 15 kirjastoa ja vain kolmessa kirjastossa hankintamäärää pidettiin liian pienenä. Lehdet ovat

8 7 kalliita, joten lehtivalikoima on yleensä mietitty hyvin tarkkaan. Lehtiaineiston suuri osuus määrärahoista huolettikin kyselyyn vastanneita, ja sähköisiä lehtipalveluita pidettiin hyvinä. Sanoma- ja aikakauslehtien kappalemääräisen hankinnan keskinäinen suhde vaihteli paljon: Eniten sanomalehtiä eli % lehtinimekkeiden määrästä oli Torniossa, Kittilässä ja Tornionlaakson kirjastossa ja vähiten eli 4-5 % Keminmaassa ja Utsjoella. Kaikkiaan seitsemässä kirjastossa luku jäi alle 10 prosentin. Myös lehtiaineiston suhteen joissakin kirjastoissa voitaisiin miettiä painopisteen siirtämistä kirja-aineistosta vähän enemmän lehtien suuntaan ja samoin joissakin kirjastoissa voisi olla tarpeen pohtia sanoma- ja aikakauslehtien keskinäistä suhdetta. Kirjastojen välisistä painotuksista muun aineiston hankinnassa voi löytää melkoisia eroja. Esimerkiksi Sallan kirjastoon hankittiin 502 musiikkiäänitettä, 113 DVD- tai Blu-ray-tallennetta ja 94 aikakauslehtivuosikertaa, Posiolle 99 musiikkiäänitettä, 53 DVD:tä ja 212 aikakauslehteä, Enontekiölle 54 musiikkiäänitettä, 95 DVD:tä ja 60 aikakauslehteä ja Utsjoelle 54 musiikkiäänitettä, 31 DVD:tä ja 118 aikakauslehteä. Olisi kiinnostava tietää, millaisista tekijöistä kirjastojen väliset painotuserot johtuvat ja kuinka harkittuja ne ovat. Kiinnostava verrokkipari on myös esimerkiksi Kemijärvi Keminmaa. Kirjastojen toimintakuluissa oli miltei kymmenen euron ero niin, että Keminmaassa kulut olivat pienemmät. Keminmaassa 32 % kuntalaisista oli lainaajia, kirjahankinta oli laatusuosituksen vähimmäismäärän ylittävä 442 kirjaa tuhatta asukasta kohden ja kokonaislainaus Kemijärvellä lainaajia oli 37 % kuntalaisista, kirjahankinta 328 kirjaa tuhatta asukasta kohden ja kokonaislainaus Kemijärvellä oli fyysisiä käyntejä 10,1 ja Keminmaassa 7,7. DVD-hankinta oli Kemijärvellä 359 kappaletta, sanomalehtivuosikertojen määrä 19 ja aikakauslehtien määrä 219, kun taas Keminmaassa DVD-levyjä hankittiin 198, sanomalehtiä 6 ja aikakauslehden vuosikertoja Tilat Kirjastojen tila-asioita lähestyttiin kolmella kysymyksellä: Ovatko kirjastotilanne riittävät ja soveltuvatko ne hyvin nykyiseen toimintaanne?, Miten kehittäisitte tilojanne? ja Mitä muuta haluatte kertoa tiloistanne? Kirjastokäsityksen muuttuminen on tehnyt tilat osittain vanhentuneiksi. Useissa vastauksissa todettiin, että tilaa on, mutta ne eivät sovellu kovin hyvin muuttuneeseen toimintaan. Hyllyjen täyttämien salien sijaan haluttiin muunneltavuutta ja sekä hiljaisia tiloja että oleskelutiloja. Ahtautta moitittiin joissakin vastauksissa, mutta toivoa sopii, ettei ahtauden lisääntyminen johdu aineiston määrän kasvusta. Toisaalta, siihen pulmaan on helppo vastaus: runsas ja vielä runsaampi poistaminen. Laatusuosituksen valossa Lapin kirjastojen tilat näyttävät riittävän suurilta: suositus on vähintään 100 neliömetriä tuhatta asukasta kohti, ja 15 kirjastossa tuo minimi ylitettiin. Lasten ja nuorten tarpeet mainittiin useissa vastauksissa. Sekä oleskelu- että opetustiloja tarvittaisiin. Monessa paikassa Lapissa erityisesti nuorten osastot tai tilat ovat tai ovat olleet kehittämisen kohteena, kuten muuallakin. Kirjastojen usein olemattomat nuorten tilat ja nuorten vähentynyt kirjastonkäyttö ovat aiheellisesti ajaneet kirjastot miettimään nuorison houkuttelemista kirjastoon. Toivoa sopii, että työ ei jää pelkkään tilojen muuntamiseen, sillä se yksin tuskin missään riittää. Kolmas selkeä trendi liittyy varastotiloihin: niitä on muutettu avovarastoiksi tai kokonaan muuhun asiakaskäyttöön. Henkilökunnan tilat ovat vastausten perusteella kohtalaisen hyvällä tolalla. Vain yhdessä vastauksessa kerrottiin, että henkilökunnan tilat ovat huonot: sekä tauko-, sosiaali- että työtilat. Huomattavaa ja ilahduttavaa kuitenkin on, että moni kehui tilojaan.

9 8 Taulukko 3. Miten kirjastot kehittäisivät tilojaan? Miten kehittäisitte tilojanne? vähentämällä aineistoa 3 lisäämällä aineistotilaa 2 parantamalla opasteita 1 uudelleen järjestelemällä / osastojen / toimintojen siirtelyllä / väliseinillä / tiloja nykyaikaistamalla järjestämällä opiskelu- ja tiedonhakuhuoneet 2 järjestämällä hiljaisen lukutilan 2 vähentämällä lehtisalin ahtautta 2 kehittämällä tai hankkimalla opetustilan 3 tilojen muokkaamisella muunneltaviksi 1 lisäämällä oleskelu- ja kokoontumistilaa 4 järjestämällä nuorille omaa tilaa 6 hyllyjä muokkaamalla (liikuteltavuus, korkeiden vaihto mataliin, esillepanotilaa jne.) parantamalla piha-alueen liikennejärjestelyitä 1 kohentamalla valaistusta 4 lisäämällä väljyyttä 2 lisäämällä viihtyisyyttä 1 tietokoneiden uusimisella tai lisäämisellä 1 Mainintoja Henkilöstö Puolessa Lapin kirjastoista nykyinen henkilöstömäärä on kyselyn vastausten perusteella riittävä. Viidessä kirjastossa näin ei ole, ja joissakin vastauksissa todettiin, että nykyinen palvelu pystytään tuottamaan, mutta mihinkään laajennuksiin tai esimerkiksi koulun ja kirjaston yhteistyöhön ei ole mahdollisuuksia. Tässä olisi ollut kiinnostavaa tietää kirjastojen palveluista tarkemmin: millaisia palveluita kussakin kirjastossa nykyisellä henkilökunnalla tarjotaan ja millaiselle asiakasmäärälle, ja millaisia palvelujen kehittämistarpeita kussakin kirjastossa olisi. Vain kuudessa kirjastossa nimittäin päästiin laatusuosituksen määrittämään yhteen henkilötyövuoteen tuhatta asukasta kohti, vaikka suurin osa kirjastoista on niin pieniä, että niissä henkilökuntaa pitäisi olla vähintään suosituksen mukainen määrä. Lisäksi parissa kirjastossa luku oli ihan lähellä, 0,97-0,99 henkilötyövuodessa. Vähiten henkilöstöä suhteessa laatusuositukseen oli Meri-Lapin kirjastoissa. Yksi vastaaja kommentoi, että vähentyneiden henkilöstöresurssien vuoksi aukioloaikoja joudutaan supistamaan. Joissakin kunnissa kirjastohenkilöstölle on siirretty myös kulttuuritoimen ja matkailun töitä ja yhdessä kunnassa työhön sisältyy jopa osioita vanhuspalvelujen sekä nuorisotoimen puolella. Vastaaja ei kuitenkaan kerro tarkemmin, millaisista tehtävistä on kysymys.

10 9 Lapin yleisten kirjastojen henkilöstön keski-ikä on kyselyn perusteella 52,1 vuotta. Neljässätoista kirjastossa keski-ikä on yli 50 vuotta. Yksi kirjasto ei vastannut tähän kysymykseen. Lapin liiton tilastotietojen mukaan lappilaisten keski-ikä vuonna 2011 oli 42,7 vuotta (lähde: Väestön keski-ikä Lapissa seutukunnittain ja kunnittain vuosina , löytyy osoitteesta Yksi vastaaja kuitenkin kommentoi, että vaikka heillä henkilöstön keski-ikä on korkea, väki on voimissaan ja innostunutta. Kirjastoasetuksen mukaan pitäisi 45 prosentilla kirjastohenkilöstöstä olla korkeakoulututkinto, sanoo kirjastoasetus. Tällä hetkellä Lapin yleisissä kirjastoissa korkeakoulutettujen osuus vaihtelee 20 prosentista yli 45 prosenttiin, ja suurin osa kirjastoista ei tällä hetkellä täytä asetuksen tavoitetta. Yksi kirjasto ei vastannut kysymykseen. Kolmanneksella kirjastoista on paljon kirittävää, sillä niissä korkeakoulututkinto on vain prosentilla henkilökunnasta. Taulukko 4. Korkeakoulutettujen osuus Lapin yleisten kirjastojen henkilökunnasta %:lla korkeakoulututkinto %:lla korkeakoulututkinto yli 45 %:lla korkeakoulututkinto kuusi kirjastoa viisi kirjastoa kuusi kirjastoa Asetuksen mukaan ammattikoulutettujen osuuden henkilökunnasta pitäisi olla 70 %. Vastanneista 17 kirjastosta vain kuudessa ammattikoulutettuja on % henkilöstöstä, ja kymmenessä jäädään 70 %:n alapuolelle, mikä on varsin paljon. Jatkossa voisi selvittää, mitä prosenttilukujen taakse kätkeytyy, eli kuinka monelta henkilöltä kirjastoammatillinen koulutus puuttuu. Taulukko 5. Ammattikoulutettujen osuus henkilökunnasta Lapin yleisissä kirjastoissa alle 70 % ammattikoulutettuja % ammattikoulutettuja kymmenen kirjastoa kuusi kirjastoa Ajanjaksolla eli lähimmän viiden vuoden aikana 28,5 henkilöä saavuttaa eläkeiän. Viisi kirjastoa ilmoitti voivansa rekrytoida uutta henkilöstöä. Moni ei osannut sanoa, kuinka asiassa tulee käymään, mutta toivottiin, että ainakin osa eläkkeelle siirtyvien paikoista voitaisiin täyttää. Kaksi kirjastoa kertoi, että uutta henkilöstöä ei voida rekrytoida. Kyselyssä tiedusteltiin myös koulutusasioita: kysyttiin, mitkä asiat estävät riittävän täydennyskoulutuksen hankkimisen henkilökunnalle, vastaako nykyisin saatavilla oleva koulutus kirjastojen tarpeita ja millaista koulutusta toivottaisiin järjestettävän. Henkilöstön ikärakenne näkyy osaamisessa jossakin määrin, ovathan kirjastoammattilaisen työnkuva ja siten myös työn vaatima osaaminen muuttuneet voimakkaasti. Henkilöstön koulutustaso kytkeytyy tähän myös, jos kerran yli puolessa Lapin yleisistä kirjastoista vähemmän kuin 70 % prosenttia henkilökunnasta on ammattikoulutettuja. Kyselyn vastauksissa mainitut koulutustarpeet liittyvät paljolti teknistymiseen ja uuteen kirjastoammattilaisuuteen, jossa tarvitaan teknisen ja verkko-osaamisen lisäksi esiintymistaitoa ja halua, opetustaitoa, tapahtumaosaamista jne. Aktiivinen, ulospäin suuntautuva, esiintymiskykyinen ammattilaisuus on siis toiveissa. Koulutustarpeita kuitenkin on perinteiselläkin saralla: kirjastojärjestelmäosaaminen, tiedonhaku, sisältöjen tuntemus (paljon mainintoja). Toivomus koulutustason muuttamiseen tähtäävästä koulutuksesta kiinnitti huomion, sillä sellaista tuskin on mahdollista järjestää: jos henkilöllä ei ole ylempää korkeakoulututkintoa, on mentävä yliopistoon hankkimaan sellainen.

11 10 Täydennyskoulutuksen hankkimista henkilökunnalle estävät ennen muuta pitkät matkat sekä ajan, rahan ja sijaisten puute. Laatusuosituksen vähimmäismäärään eli kuuteen täydennyskoulutuspäivään henkilötyövuotta kohden pääsikin alle puolet eli kahdeksan kirjastoa. Alin luku, Utsjoen 0,99, oli varsin kaukana suosituksesta. Etäyhteyksien kehittäminen lienee osaltaan laajentanut mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin, mutta sekään ei auta, jos esteenä on motivaation puute (yksi vastaus) tai sopivien koulutusten puute (kaksi vastausta). Yhdeksän vastaajaa kuitenkin totesi, että nykyinen koulutus vastaa kirjaston tarpeita, ja kuuden mielestä se vastaa tarpeita osittain. Koulutustoiveet eriytyvät selvästi sisältöosaamisen ja teknisen osaamisen kesken: toisaalta toivotaan koulutusta esimerkiksi kirjallisuuden tuntemuksessa, musiikin luetteloinnissa, nuorten monipuolisessa perehdyttämisessä kirjaston käyttäjiksi ja yleisesti vain sisällöissä (neljä mainintaa), toisaalta mainittiin sähköisten aineistojen käyttäminen, laitteiden käyttöopastus, uusi kirjastojärjestelmä ( paljon ja hyvää koulutusta ), sosiaalinen media ja PallasPron päivityskoulutus. Ylipäätään toivottiin kaikkea, mikä käsittelee tietotekniikkaa, e-kirjoja, tabletteja ym.. Myös virkailijoille suunnattu tapahtumien järjestämiskoulutus, uusimpien kirjastovirtausten perehdytys pisimpään työskennelleille, vinkkaus ja esimerkiksi hakeutuva kirjastotyö mainittiin kertaalleen Fyysiset käynnit ja lainaus Vastaajilta kysyttiin fyysisten käyntien määrään vaikuttavia tekijöitä ja määrän kehittymistä kirjastoissa viime vuosina. Suurimpana käyntimäärään vaikuttavana tekijänä pidettiin kirjaston sijaintia ja aukioloaikoja. Lisäksi vaikuttavat verkkopalvelujen käyttö, väestön ikääntyminen, kirjastoautojen pysäkkien sijainti ja kokoelmien saatavuus. Myös kirjastotilojen viihtyisyys, parkkipaikkojen riittävyys, tiedotus ja markkinointi sekä erilaisten tapahtumien järjestäminen mainittiin, samoin kuin ystävällinen asiakaspalvelu ja henkilöstö. Mielenkiintoista on, että vastauksissa mainittiin vain kirjastojen omia toimia. On hienoa, että omien toimien yhteys kirjaston käyttöön tiedostetaan näin hyvin, mutta toisaalta, maailmaa on kirjaston ulkopuolellakin. Ihmisten muuttuneet ajankäyttötottumukset ja muut kirjaston ulkopuoliset asiat eivät saaneet mainintoja. Osittain syy toki lienee kysymyksen muotoilussa (Mitkä tekijät vaikuttavat mielestänne fyysisten käyntien määrään (sijainti, aukioloajat, jokin muu syy)?) ja osittain siinä, että kirjastonkäyttöä yleensä käsitellään muualla kyselyssä. Fyysisten käyntien määrän kehitys ei kulje samaa latua kaikkialla: lähes puolet vastaajista kertoi käyntien määrän laskeneen ja lähes puolet taas kertoi sen nousseen. Kolmen vastaajan mukaan määrät ovat pysyneet samoina tai vaihdelleet vuosittain. Tilastojen mukaan seitsemän kirjastoa ylitti vuonna 2011 OKM:n laatusuosituksen, vähintään kymmenen käyntiä asukasta kohden vuodessa, ja viidessä kirjastossa käyntimäärä oli yhdeksän ja kymmenen välillä. Vähiten käyntejä oli Torniossa ja Simossa. Kahdeksan kirjastoa ylitti asukaskohtaisen lainauksen laatusuosituksen vähimmäismäärän, eli yli puolessa Lapin kirjastoista jäätiin laatusuosituksen alapuolelle. Heikoimman lainauksen kunnassa Simossa luku ei ollut edes puolta suosituksesta. Lainaukseen liittyen kirjastoilta kysyttiin lainausmäärään vaikuttavia tekijöitä, lainamäärien kehittymistä viime vuosina ja ennustetta eri aineistolajien lainauksen kehittymisestä lähivuosina.

12 11 Taulukko 6. Lainauksien määrään vaikuttavia tekijöitä Lainauksien määrään vaikuttavia tekijöitä Kokoelma - laatu, ajantasaisuus, monipuolisuus, laajuus (sis. uutuushankinta, asiakkaiden tarpeiden huomiointi) - esillepano - esittely, vinkkaukset, suositukset Kirjaston näkyvyys ja mainostaminen 7 Laadukas asiakaspalvelu 2 Muutokset ajankäytössä ja tottumuksissa, esim. - kirjalla on monta kilpailijaa, media kilpailee kirjaston kanssa myös maaseudulla - nuorten kirjalainauksen väheneminen - musiikin nettikäyttö - vanhemmat eivät enää lue eivätkä tuo lapsiaan kirjastoon - tietoa ei enää etsitä etupäässä kirjoista Mainintoja yhteensä 9 Yksittäisiä mainintoja saivat lainaamisen ja uusimisen helppous, tilojen viihtyisyys ja monikäyttöisyys, kirjaston imago ja väestön ikärakenne. Laadukkaan asiakaspalvelun merkitys pitäisi tiedostaa paremmin, sillä vain kaksi vastaajaa on sitä mieltä, että sillä on tekemistä lainauksien määrän kanssa. Lainamäärien kehityksessä laskusuhdanne on tosiasia, mutta ei koko totuus. Seitsemän vastaajaa kertoo määrän laskeneen, mutta noususta kertoo kolme ja noususta laskun jälkeen samoin kolme. Parissa kirjastossa taso on viime vuosina pysynyt samassa, yhdessä on ollut sekä nousua että laskua ja yksi toteaa laskun tasaantuneen. Yksi vastaaja ei kerro kokonaistilannetta, vaan toteaa lainauksen laskeneen joissakin aineistolajeissa ja nousseen joissakin. Yksi vastaaja toteaa väen vähenemisen vaikuttaneen sekä käyntien että lainojen määrään ja toinen huomauttaa, että lainausasemien ja toisen kirjaston lakkautus ovat osaltaan lainauksen laskun takana. Kahdeksassa kirjastossa asukaskohtainen lainaus kuitenkin ylitti laatusuosituksen vähimmäismäärän 18 lainaa / asukas / vuosi. Heikoimmat luvut olivat Torniossa ja Simossa, jossa jäätiin alle puoleen suosituksen vähimmäismäärästä. Saman kokoluokan kuntien väliset erot olivat melko häkellyttäviä: Torniossa luku oli 11,3, mutta Kemissä 17,3, ja Ranualla peräti 23,5, mutta Sallassa vain 14,5 ja Ranuan naapurikunnassa Posiolla vain 14,9. Myös lainaajien määrässä tuo ero näkyi: Ranualla 58 % kuntalaisista oli kirjaston lainaajia, mutta Posiolla reilusti pienempi määrä, 37 %. Eroille löytyy toki selityksensä mm. toimintakuluista eli kunnan panostuksesta, ja onkin merkillepantavaa, kuinka epätasa-arvoisessa asemassa eri kuntien asukkaat ovat toisiinsa verrattuna. Ennusteita eri aineistolajien lainauksen kehittymisestä oli varsin hauska lukea, sillä ne haarovat joka suuntaan. Oli aineistolaji musiikkia lukuun ottamatta mikä tahansa, yksi ennustaa lainauksen laskevan ja toinen nousevan. Ennusteet ja niiden perustelut kertovatkin toisaalta hyvin tämänhetkisestä vaikeudesta nähdä tulevaisuuteen, toisaalta siitä, että kukapa asioiden kehittymistä ylipäätään pystyy oikeasti ennustamaan.

13 12 Taulukko 7. Ennusteet lainauksen kehittymisestä Aineistolaji Kirja-aineisto Lehdet AV-aineisto Musiikki Ennusteet lainauksen kehittymisestä ja mahdolliset perustelut säilynee samalla tasolla, 6 mainintaa - säilyy ennallaan, kasvaa jos saadaan lisää rahaa - kirjojen lainaus pysyy jonkin aikaa ennallaan - uutuusromaanit ja harrastekirjat säilyttävät suosionsa - pysyy edelleen korkeana näyttää edelleen nousevan laskee, 2 mainintaa - laskee, etenkin tietokirjat e-kirjojen kysyntä ja lainaus kasvaa tarjonnan lisääntyessä, 4 mainintaa - lainauksen taso säilynee, jos e-kirjat ja lukulaitteet halpenevat ja käytettävyys paranee e-aineistojen tulevaisuus aivan arvailujen varassa e-aineistojen lainaus lisääntyy puffauksesta huolimatta en usko e-aineistojen saavan suurta suosiota kunnassamme, täällä perinteinen kirja on arvossaan äänikirjojen lainaus kasvaa, 2 mainintaa lainaus vähenee, koska netti vie ajan ja tarjoaa kaiken kotikoneelta säilyy ennallaan, kasvaa jos saadaan lisää rahaa lainaus kasvaa, 4 mainintaa - nousee hintojen noustessa laskee (verkkojakelukanavat) AV näyttää laskevan lähivuosina AV laskee säilyy ennallaan kasvaa DVD ollut nousussa, mutta varmaan tasaantuu Netflix-palvelun myötä DVD-lainaus lisääntyy 3 - elokuvia lainattaisiin enemmänkin jos voitaisiin hankkia enemmän DVD vähenee laskee netin tarjoamien mahdollisuuksien kasvaessa laskee edelleen, 2 mainintaa laskee, 6 mainintaa Yleisesti esitettiin kaksi mainintaa: Todettiin, että yleisen väkiluvun lasku pienentää lainauslukuja tulevaisuudessa, ja että lasten ja nuorten aineistojen lainaus laskee, koska lapsimäärä laskee. (Toisaalla lääkkeeksi jälkimmäiseen todettiin koulukirjastotyön kohentavan lainauslukuja.) Kirjastonkäyttäjien osuus kuntalaisista Vastaajilta kysyttiin, millä tavoin kirjastonkäyttäjien määrää voitaisiin nostaa. Oletuksena siis oli, että nostamisen tarvetta on, minkä vuoden 2011 tilastot todistavatkin: Vain viisi kirjastoa eli 28 % Lapin kirjastoista ylitti laatusuosituksen vähimmäismäärän (45 % kunnan asukkaista on lainaajia) ja pari kirjastoa pääsi lähelle muiden jäädessä enemmän tai vähemmän sen alapuolelle. Simossa lainaajien määrä oli alle puolet suosituksesta. Pari vastaajaa kuitenkin totesi käyttäjälukujen olevan hyvät jo nykyisellään, ja muutamassa Lapin kunnassa näin onkin. Korkein asiakasluku oli Muoniossa, jossa 63 % kunnan asukkaista oli lainaajia.

14 13 Kahdessatoista vastauksessa korostettiin tiedottamisen ja markkinoinnin merkitystä kirjastonkäyttäjien määrän nostamisessa. Kirjaston pitää näkyä ulospäin, palveluita pitää tuoda esille. Yhdeksässä vastauksessa painotettiin myös tapahtumien ja erilaisten tilaisuuksien ja kolmessa vastauksessa tilojen käyttäjäystävällisyyden ja muunneltavuuden merkitystä. Yksittäisiä mainintoja saivat aineistojen avaaminen, aukioloajat, voimakas koulukirjastotyö, sivupisteen perustaminen kauppakeskukseen, aineistojen sijoittelu, jalkautuminen, kahvitarjoilu (!) ja oheistoimintojen lisääminen, millä vastaaja tarkoitti esimerkiksi lipunmyyntiä ja hyvinvointivälineiden eli kahvakuulien ja kävelysauvojen lainausta. Tilojen avaaminen yhdistysten ja järjestöjen käytettäväksi 24/7 oli yhden vastaajan mielestä hyvä keino tehdä tila tutuksi. Yksi vastaaja kirjoittaa: Asiakkaat siirtyvät yhä enemmän käyttämään verkkopalveluja ja ne pitäisi rinnastaa fyysisiin käynteihin tilastoissa. Puhelinpalvelu on myöskin lisääntynyt vuosien myötä. Nuorten kirjastokäynnit ovat vähentyneet, miten heidät saataisiin kirjastoihin. Sama ilmiö on todettu myös nuorisopuolella. Nuoria ei saada houkuteltua enää harrastamaan ja kokoontumaan samoilla keinoin kuin ennen. Oli kiinnostavaa kuulla, että myös nuorisotyössä näkyy sama kehityskulku kuin kirjastoissa. Ongelma ei siis ole ehkä pelkästään siinä, että nuoret lukevat vähemmän kirjoja kuin ennen? Yksi vastaaja ihmettelee: Kiinnostaisi tietää, miten kukin laskee fyysiset kävijät--- Laskuri kaikilla antaisi vertailukelpoisen tuloksen. Ihmettelen useiden kuntien kävijämääriä kun lainamäärät ovat suhteellisen vaatimattomat. Myös verkkokäyntien tilastoinnissa kirjava käytäntö. --- Ihmettelen, miten muilla on niin hurjia lukemia???? Ihmetyksen aihetta todella on: Kaikille ei liene kerrottu, että Pallaksen Introverkkokirjaston käytöstä ei ole käytettävissä todellisia lukemia, vaan käyntien kokonaismäärä on Lapissa jyvitetty kuntien asukaslukujen mukaan. Korjaantuukohan asia uuden asiakasverkkoliittymän käyttöönoton myötä? 2.3 Mikä muuttui vuonna 2012? Sivujen 4 ja 5 taulukoihin on kirjattu myös vuoden 2012 tilastotietoja. Monenlaisia muutoksia tehtiin ja tapahtui. Asukasluku väheni edelleen miltei kaikissa Lapin kunnissa. Lainaajien määrä laski 12 kirjastossa ja nousi Muoniossa ja Sallassa viidessä kirjastossa se siis pysyi ennallaan. Lainaus kuitenkin koheni peräti 10 kirjastossa, mikä on erinomainen tulos. Muoniossa nousua oli eniten eli 1,2 prosenttia. Olisi kiinnostavaa kuulla kirjastojen näkemyksiä siitä, mistä koheneminen johtuu. Mikä osuus mahtaa olla tämän hankkeen aikana toteutetuilla kehitystoimilla? Toimintakuluissa oli hieman nousua suurimmassa osassa kirjastoja (eniten Enontekiöllä), mutta valitettavasti mm. Kemissä, Torniossa, Keminmaassa, Kittilässä ja Ranualla toimintakulut pysyivät samoina. Fyysisiä käyntejä tehtiin enemmän kahdeksassa kirjastossa. Melkein kaikissa kirjastoissa henkilötyövuosien määrä pysyi käytännöllisesti katsoen ennallaan, mutta täydennyskoulutuksen määrässä sen sijaan tapahtui suuriakin muutoksia yksittäisten kirjastojen kohdalla. Laatusuosituksen minimimäärään ylsi kuitenkin seitsemän kirjastoa. Kirjahankinnat vähenivät 12 kirjastossa. Suosituksen vähimmäismäärän alle jäi vuonna 2011 vain yksi kirjasto, vuonna 2012 jo neljä. Suuria hankintamäärien vähennyksiä tehtiin musiikkiaineiston hankinnassa, millä lienee yhteys musiikkiaineiston jakelukanavien ja sitä myötä myös kirjastojen musiikkilainauksen suureen murrokseen. Kuusi kirjastoa vähensi hankintaa noin viidenneksen tai neljänneksen ja viisi kirjastoa pudotti hankintaa noin puoleen vuoden 2011 tasosta. Radikaaleimmin eli kymmeneen prosenttiin edellisvuoden tasosta hankintaa pudotettiin Sallassa. Kolme kirjastoa kuitenkin lisäsi musiikin hankintaa.

15 14 Lehtien hankinnassa pysyteltiin varsin tasaisesti vuoden 2011 lukemissa. Pientä hienosäätöä tehtiin, mutta kirjastojen väliset suuret erot lehtihankinnan määrissä säilyivät edelleen. 2.4 Yhteenvetoa Lapin yleisten kirjastojen tilanteesta suhteessa laatusuosituksiin Vuoden 2012 tilastotietojen perusteella Lapin kirjastojen tilanne suhteessa laatusuosituksiin näyttää siltä, että kohennettavaa olisi paljon. Koulutustasoa pitäisi nostaa kiireesti. Jää nähtäväksi, kuinka todennäköisiä kohennukset kuntatalouden kiristyvässä tilanteessa ovat. Vain kolmanneksessa kirjastoista saavuttiin henkilötyövuosien määrällinen suositus ja henkilöstön koulutustasoa pitäisi saada kiireesti nostettua, jotta kirjastoasetuksen määräys täytettäisiin vuoden 2016 alusta. Kirjastotilojen koko täyttää pääosin asetukset. OKM suosittaa, että vähintään 45 prosentin kuntalaisista tulisi olla kirjaston lainaajia. Tämä suositus täyttyi viidessä kirjastossa, kahdessa kirjastossa luku oli yli 40, seitsemässä ja neljässä kirjastossa alle 35. Keskiarvo Lapissa oli 37,08. Perää piti Meri-Lappi: alhaisen lainaajamäärän neljästä kirjastosta kolme sijaitsee siellä ja niissä kaikissa oli selvästi muuta Lappia alhaisemmat toimintakulut. Kuntien panostuksen vähäisyys siis näkyy käytön vähäisyytenä. Asukaskohtaisen lainausmäärän suosituksen 18 lainaa / asukas täytti seitsemän kirjastoa ja neljä kirjastoa (näistä kaksi Meri-Lapissa) jäi alle viidentoista asukaskohtaisen lainan vuodessa. Lapin keskiarvo oli 17,22 lainaa asukasta kohti. Valtakunnallinen keskiarvo oli 17,7, josta Lappi siis jäi hieman. Asukaskohtainen fyysisten käyntien vähimmäissuositus on kymmenen käyntiä vuodessa. Koko maan keskiarvo oli 9,8 käyntiä ja Lapin keskiarvo 9,14 käyntiä. Seitsemän kirjastoa pääsi laatusuosituksen vähimmäistavoitteeseen. Keskiarvo Lapin kirjastojen toimintakuluista vuonna 2012 on 64,56 euroa asukasta kohden. Korkeimmat toimintakulut olivat Utsjoella (160, 86 ), Enontekiöllä (131,08 ) ja Inarissa (102,55 ) ja alhaisimmat Torniossa (42,88 ), Simossa (48,37 ) ja Keminmaassa (50,18 ). Kirjahankinnoissa Lapin tilanne kokonaisuudessaan on kohtalaisen hyvä, mutta suunta on alaspäin. Neljässä kirjastossa ei vuonna 2012 päästy suosituksen vähimmäismäärään. Muiden hankintojen suhteen tilanne on huono: vain viisi kirjastoa pääsi suositukseen ja neljä kirjastoa jäi alle puoleen suosituksen vähimmäismäärästä. Lehtihankinnoissa suositus on 15 vuosikertaa 1000 asukasta kohden, ja vain kaksi kirjastoa jäi tuon alle (molemmat Meri-Lapista). OKM kuitenkin suosittaa, että vähimmäishankintamäärä olisi kuitenkin yhteensä ainakin 45 vuosikertaa 1000 asukasta kohden, ja tuon tavoitteen saavutti vain kolme kirjastoa.

16 Kuva 2. Savukosken kirjaston uusittu asiakaspalvelutiski. 15

17 16 3. TILASTOJEN KÄYTTÖ KIRJASTON JOHTAMISESSA Hankkeessa selvitettiin myös tilastotiedon käyttöä kirjaston johtamisessa. Kirjastotoimenjohtajille lähetettiin kysely, johon vastasi 13 kirjastoa (LIITE 2 Kirjastojen itsearviointi: tilastotiedon käyttö). Taulukko 5. Mihin kirjastossanne on käytetty vuosien aikana seuraavia kirjaston toimia kuvaavia tunnuslukuja? Johtaminen ja toiminnan suunnittelu Kirjaston talousarvion suunnittelu Toimintakertomus Itsearviointi Kuntatason suunnittelu ja arviointi Ulkoinen viestintä Ei ole käytetty En osaa sanoa Yhteensä tunnuslukua käytetty Kirjastotoimen määrärahat, % ,2 kunnan käyttökuluista Kuntalaisten etäisyys lähimpään kirjastopisteeseen Kirjaston käyttäjien osuus ,8 väestöstä Fyysiset käynnit / asukas / vuosi ,3 Lainat / asukas / vuosi ,2 Verkkokäynnit / asukas / vuosi ,8 Hankinta / asukas / vuosi ,5 Lasten- ja nuortenkirjojen ,7 hankinta / alle 15- v. / vuosi Hankinnan osuus avokokoelmasta ,5 Lehtivsk / 1000 as ,8 Poistojen osuus kokoelmasta, % Kirjastojen hyötyneliöt / ,3 as. Henkilötyövuodet / 1000 as ,7 Henkilöstön koulutuspäivät / htv ,7 Yhteensä Keskiarvo tunnusluvun käytöstä em. yhteyksissä Ensimmäiseksi huomion kiinnittää se seikka, että yksikään taulukon luku ei ole 13 eli yhtäkään näistä luvuista ei käytetä yhdelläkään osa-alueella kaikissa vastanneissa kirjastoissa. Toiselle kymmenelle yltäviä lukuja taulukossa on kaiken kaikkiaan vain kuusi. Ei ole käytetty vastauksia on myös suhteellisen runsaasti, vaikka tuntuisi että kaikilla luvuilla olisi tekoa jossakin asiassa. Keskiarvot tunnuslukujen käytöstä (ei ole käytetty- ja en osaa sanoa vastaukset jäävät siis tässä ulkopuolelle) kertovat, että tilastojen käyttöä johtamisen välineenä olisi kehitettävä. Tähän hankkeessa tartuttiinkin järjestämällä tilastokoulutusta johtajille syyskuussa 2013.

18 17 Taulukon tunnuslukuja käytetään vastausten perusteella eniten itsearvioinnissa, toimintakertomuksessa sekä johtamisessa ja toiminnan suunnittelemisessa ja vähiten ulkoisessa viestinnässä ja kuntatason suunnittelussa ja arvioinnissa. Ensin mainittujen tärkeys on tietysti selvä asia, mutta miksi lukuja ei käytetä jälkimmäisissä? Eikö kirjasto pääse esille ja ääneen kuntatason suunnittelussa vai eikö tunnuslukuja pidetä huomionarvoisina? Voisiko tunnusluvuilla olla jotakin tekoa ulkoisessa viestinnässäkin ja voisiko se auttaa kirjaston aseman yläpitämisessä tai kohentamisessa? Voisiko vaikka lehtijutun lukijaa kiinnostaa lainojen ja käyntien määrää enemmän tai niiden lisäksi vaikkapa se, minkä verran uutta aineistoa on hankittu juuri hänen tai hänen lastensa käytettäviksi? Kirjastojen määrärahojen osuus kunnan käyttökuluista on myös asia, jota voisi pitää tiedottamisessa esillä ulkoisessa viestinnässä tätä tunnuslukua oli kuitenkin käytetty vain kahdessa kirjastossa. Miksi lainojen määrä on tärkeämpi asia kuin määrärahat? Eniten mainintoja saivat lainat (8,2), henkilötyövuodet (7,7) ja fyysiset käynnit (7,3) ja vähiten kuntalaisten etäisyys lähimpään kirjastopisteeseen (2) ja hankinnan osuus avokokoelmasta (2,5). Etäisyys on tärkeä asia saavutettavuuden kannalta, mutta laatusuositusten etäisyys-suositus koskee taajama-alueita ja siksi sen vähäinen merkitys Lapissa on ymmärrettävää. Toisaalla tämän hankkeen aikana on tullut esille se, että kokoelman ajantasaisuutta pidetään tärkeänä asiana. Miksi hankinnan osuus avokokoelmasta ei sitten tunnu olevan merkitsevä tunnusluku? Ajatellaanko, että pelkkä hankkiminen eli uuden aineiston tulo taloon riittää, riippumatta siitä, millainen kokoelman tuoreusaste kokonaisuudessaan on? Taulukko 6. Eniten ja vähiten käytetyt tunnusluvut kirjastojen johtamisessa. Toiminto Eniten käytetyt Vähiten käytetyt Johtaminen ja toiminnan suunnittelu Kirjaston talousarvion suunnittelu Toimintakertomus Itsearviointi Kuntatason suunnittelu Ulkoinen viestintä 1. lainat, henkilöstön koulutuspäivät, 2. fyysiset käynnit, hankinta, poistot, htv 1. henkilötyövuodet 2. hankinta, lehtivuosikerrat 1. lainat 2. fyysiset käynnit 1. poistot 2. henkilöstön koulutuspäivät 1. henkilötyövuodet, lainat 2. fyysiset käynnit 1. lainat 2. fyysiset käynnit 1. määrärahojen osuus kunnan käyttökuluista 2. hankinnan osuus avokokoelmasta 1. etäisyys lähimpään kirjastopisteeseen 2. hyötyneliöt, käyttäjät, verkkokäynnit 1. etäisyys lähimpään kirjastopisteeseen 2. hankinnan osuus avokokoelmasta 1. määrärahojen osuus kunnan käyttökuluista 2. etäisyys lähimpään kirjastopisteeseen, hyötyneliöt 1. hankinnan osuus avokokoelmasta, lehtivuosikerrat 2. etäisyys lähimpään kirjastopisteeseen, poistot, lasten- ja nuortenkirjojen hankinta 1. etäisyys lähimpään kirjastopisteeseen, lasten- ja nuortenkirjojen hankinta, poistot 2. määrärahojen osuus kunnan käyttökuluista

19 18 Taulukko 7. Tunnusluvut mainintojen mukaisessa järjestyksessä (ensimmäisenä eniten mainintoja saanut, ja suluissa tunnusluvun perässä mainintojen lukumäärä ja hakasulkeissa mahdollinen Ei ole käytetty mainintojen määrä) Sijoitus Tunnusluku 1. lainat / asukas / vuosi (49 mainintaa) 2. henkilötyövuodet / 1000 as. (46) 3. fyysiset käynnit / asukas / vuosi (44), [1] 4. henkilöstön koulutuspäivät / htv (40) 5. hankinta / asukas / vuosi (39), [1] 6. kirjaston käyttäjien osuus väestöstä (35) ja verkkokäynnit / asukas / vuosi (35), [1] 7. poistojen osuus kokoelmasta, % (30) 8. lehtivsk / 1000 as. (23), [2] 9. lasten- ja nuortenkirjojen hankinta / alle 15-vuotias / vuosi (22), [2] 10. kirjastojen hyötyneliöt / 1000 as. (20), [5] 11. kirjastotoimen määrärahat, % kunnan käyttökuluista (19), [3] 12. hankinnan osuus avokokoelmasta (15), [3] 13. kuntalaisten etäisyys lähimpään kirjastopisteeseen (12), [6] Taulukko 8. Ei ole käytetty mainintoja saaneet tunnusluvut (ensimmäisenä eniten mainintoja saanut). Tunnusluku Ei ole käytetty mainintojen määrä kuntalaisten etäisyys lähimpään kirjastopisteeseen 6 kirjastojen hyötyneliöt / 1000 as. 5 kirjastotoimen määrärahat, % kunnan käyttökuluista 3 hankinnan osuus avokokoelmasta 3 lasten- ja nuortenkirjojen hankinta / alle 15-vuotias / vuosi 2 lehtivsk. / 1000 as. 2 fyysiset käynnit / asukas / vuosi 1 verkkokäynnit / asukas / vuosi 1 hankinta / asukas / vuosi 1 Kyselyssä kysyttiin myös, mitä muita toimintaa kuvaavia lukuja kirjastoissa käytetään. Tähän kysymykseen vastasi vain kuusi kirjastoa. Vastaukset: - tapahtumat, sekä omat että yhteistyössä järjestetyt: 4 mainintaa - kirjastoautoon liittyvät luvut (lainamäärä, käyttöaste, pysäkkien määrä, kustannukset ): 2 - lainan ja käynnin hinta: 2 - nettikoneet / asiakkaiden netin käyttö: 2 - opastukset: 1 - hankeasiat: 1 - kimppa- ja kaukolainat, Rekku-kuljetukset: 1 - eri aineistolajien hankinta ja kokoelmat, lasten ja aikuisten tieto- ja kaunokirjallisuus: 1 - tilaaja-tuottaja-mallissa kerättävät luvut, joita käytetään vertailuissa muiden kuntien kanssa (mm. asiantuntijapalvelut, harjoittelijatyövuodet, erilaisten kustannusten jakautuminen budjetissa): 1 - kaikkia järjestelmän raportin tarjoamia lukuja käytetään jossain määrin: 1 Kirjastoilta kysyttiin numeerisen tiedon lähteistä. Merkittävimmät lähteet ovat kunnan talous- tai muu toimisto, kirjastojärjestelmät, kävijälaskurit ja verkkosivujen laskurit. Pieni osa kirjastoista saa tietoa myös kunnan tilasto-ohjelmasta ja e-aineistojen käyttötilastoista ja yksi kirjasto erillisestä kirjastotilastoohjelmasta. Lisäksi nimettiin Kirjastot.fi-palvelun tilastot ja otannat asiantuntijapalveluista. Kaksi kirjastoa kertoi saavansa kirjastojärjestelmästä vain vähän tietoa, mikä on selkeä epäkohta. E-aineistojen käyttötilastot tuntuvat olevan numeerisen tiedon suhteen vielä keskeneräisessä vaiheessa: viisi kirjastoa ei osannut sanoa, saavatko he tietoa e-aineistojen käyttötilastoista, ja viisi kirjastoa kertoi saavansa tietoa vähän tai ei lainkaan. Kahdella kirjastolla taas ei ole kävijälaskureita.

20 19 Yksi vastaaja toteaa, että kaikkea kerättävää tilastotietoa voisi hyödyntää toiminnassa ja tiedotuksessa enemmänkin, kun taas toinen pitää vuosittaista tilastointia työläänä prosessina ja kertoo joskus pohtineensa, mitä tapahtuu, jos tilastoja ei tee. Seuraako siitä jokin sanktio? Toisaalta, hän kysyy, seuraako siitä jokin porkkana, jos saat näin ja näin hyvin tilastollisesti homman toimimaan? Tässä taitaa kuitenkin unohtua, että tilastotiedon keruulla on suuri merkitys, vaikka se ei yksittäisessä kirjastossa aina niin merkittävältä asialta tuntuisikaan. Miten muuten tietäisimme oman kunnan, oman seudun tai koko maan kirjastopalveluiden tilasta ja kehityskuluista mitään luotettavaa? Mihin tietoon päätöksentekoa ja strategisia linjauksia pohjattaisiin? Mihin kukin kunta voisi verrata omien kuntalaistensa kirjastopalveluita? Yksi vastaaja kirjoittaa, että määrällistä arviointia tulisi suorittaa enemmän laadullisen arvioinnin kanssa. Mitä iloa meillä on 45 vuosikerrasta sanoma- ja aikakauslehtiä, jos meillä ei riitä niille lukijoita tai aineisto on laadultaan sellaista mikä ei kiinnosta meidän alueen lukijoita? hän kysyy. Oletan, että tässä ei ole kyse siitä, etteikö valikoimaa olisi yritetty saada lukijoita kiinnostavaksi. Tulkitsen, että hän ajattelee sitä vaihtoehtoa, että kirjastoon tilataankin suositusta vähemmän lehtiä, kuten suurimmassa osassa Lapin kirjastoja tehdään. Jos lehdet eivät kiinnosta kirjaston asiakkaita suosituksen määräämässä mitassa, miksi niitä pitäisi sitten tilata niin paljon? Kaikki vastanneet 13 kirjastoa tekevät omia käyttäjäkyselyitä. Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjaston käyttäjäkyselyihin on osallistunut 12 kirjastoa ja Kansalliskirjaston käyttäjäkyselyihin 7 kirjastoa.

Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2012

Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2012 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 LAPIN ELY-KESKUS Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2012 Kirjastoverkko ja sen muutokset Kuva: Hilkka Heikkinen. Lapin kunnissa oli vuonna 2012 yhteensä 43 kirjastoa, joista

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA Alku Lapin yleisten kirjastojen yhteiselle kokoelmapolitiikalla

YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA Alku Lapin yleisten kirjastojen yhteiselle kokoelmapolitiikalla YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA Alku Lapin yleisten kirjastojen yhteiselle kokoelmapolitiikalla Erikoiskirjastonhoitaja Kati Vuontisjärvi Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Lappi lukuina 21 kuntaa

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS

KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS Keski-Karjalan kirjastostrategian päivitys 1 KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS Keväällä 2004 valmistui Keski-Karjalan kirjastostrategia, jonka tilastotietoja on täydennetty vuosilla 2004-2006.

Lisätiedot

Meri-Lapin päättäjäpäivä: Millainen rooli kirjastolla on kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluissa?

Meri-Lapin päättäjäpäivä: Millainen rooli kirjastolla on kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluissa? Kutsu LAAVI/05.12.03/2014 Lappi Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 9.7.2014 Jakelussa mainitut Meri-Lapin päättäjäpäivä: Millainen rooli kirjastolla on kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluissa? Lapin

Lisätiedot

Lapin yleiset kirjastot 2014

Lapin yleiset kirjastot 2014 Lapin yleiset kirjastot 2014 Toimintakatsaus Kirjastotoimen ylitarkastaja Satu Ihanamäki OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 3/2015 Lapin aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

Lisätiedot

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014 Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014 Tilastotietoja Itä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2014 Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 23/2015 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja. Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa 9.8.2016 Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa Taustaa Suomen kirjastoseura selvitti kirjastoautojen tilannetta verkkokyselyllä kesäkuussa 2016. Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Opiskelijat Tökkikää päättäjiä, että saatte myös lauantaiaukiolot :). Vastaajat Vastaajia 32, joista naisia lähes 88 % ja miehiä yli 12

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista Neljäs valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2010. KTAMKn vastauksia kertyi 330 kappaletta.

Lisätiedot

Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta. 1. Sopijaosapuolet. Rovaniemen kaupunki. Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto

Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta. 1. Sopijaosapuolet. Rovaniemen kaupunki. Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta 1. Sopijaosapuolet Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Jorma Eton tie 6, 96100 Rovaniemi Kemin kaupunki.(tähän tulevat kaikki

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista Viides valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2013. KTAMKn vastauksia kertyi 282 kappaletta.

Lisätiedot

Käsiteltävät muuttujat

Käsiteltävät muuttujat Käsiteltävät muuttujat Lapset ja nuoret Lastensuojelun laitos- ja perhehoito ( / 0-17 v as.) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. %

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. % 300 Sivistystoimen hallinto Toimintakulut -81526-8888 -72638 10,9 Henkilöstökulut -26726-5596 -21130 20,9 Palkat ja palkkiot -18800-3628 -15172 19,3 Henkilösivukulut -7926-1968 -5958 24,8 Eläkekulut -7160-1795

Lisätiedot

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Joensuun kaupungin strategiaa Rajaton tulevaisuus toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Työikäisten palveluohjelmassa on yhtenä

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Lapin liikenneturvallisuustoimija

Lapin liikenneturvallisuustoimija Lapin liikenneturvallisuustoimija Työn esittely 12.5.2016 Noora Airaksinen Teemu Kinnunen Lappi toimija-alueena Kaksi toimija-aluetta: Länsi Itä Kemi-Tornion seutukunta (n. 60 300 as.) Kemi, Keminmaa,

Lisätiedot

Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella

Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella Lapin sote -mallin maakuntaseminaari 18-19.2.2014 Sari Kujala Palvelujohtaja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Motto päivän teemaan Sisältö Jos on käytettävissä oikeaa

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja Hämeenlinna

Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja Hämeenlinna Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja 1999-215 Aikasarjoihin sisältyvät kunnat Hauho 1999-28 (kunta lakkautettu 29) 1999-215 Kalvola 1999-28 (kunta lakkautettu 29) Lammi 1999-28 (kunta

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä

Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely 2012 Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä Sisältö 1 Kirjastoautopalvelujen asiakaskyselyn toteutus...2 2 Kirjastopalveluiden käyttö...3 2.1 Kirjastoautossa ja pää-

Lisätiedot

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 1 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala 2 18.11.2010

Lisätiedot

Pysytähän följys! Maakuntakirjastopäivä Seinäjoki 26.10.2010. Anneli Ketonen. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.10.

Pysytähän följys! Maakuntakirjastopäivä Seinäjoki 26.10.2010. Anneli Ketonen. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.10. Pysytähän följys! Maakuntakirjastopäivä Seinäjoki 26.10.2010 Anneli Ketonen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.10.2010 1 Ajankohtaisia seminaareja ja koulutuksia Kirjastoverkkopäivät

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeen maakuntakirjasto 25.3.2011 Kuntaliitoksen myötä kaupunki siirtyi tilaaja-tuottaja

Lisätiedot

Tavoitetaso/Vastuuhenkilöt. Arviointikriteerit, mittarit. palveluihin liittyvän kyselytutkimuksen. Työntekijöiden ja asiakkaiden

Tavoitetaso/Vastuuhenkilöt. Arviointikriteerit, mittarit. palveluihin liittyvän kyselytutkimuksen. Työntekijöiden ja asiakkaiden 1 ASIAKAS/ASUKASNÄKÖKULMA KIRJASTO Arviointikriteerit, mittarit Tavoitetaso/Vastuuhenkilöt Toimenpiteet Asiakkaiden tiedontarpeisiin vastaaminen, tiedollisen ja kulttuurisen tasa-arvon lisääminen, syrjäytymisen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmatyö. Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö, Hämeenlinna Forssa 19.11.2015

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmatyö. Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö, Hämeenlinna Forssa 19.11.2015 Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmatyö Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö, Hämeenlinna Forssa 19.11.2015 Tietoa Hämeenlinnasta Asukkaita n. 68 000 Vuoden 2009 alusta Hauho (4000), Kalvola (3500),

Lisätiedot

Kirjastojen käyttäjäkysely arvioinnin työvälineenä Turussa

Kirjastojen käyttäjäkysely arvioinnin työvälineenä Turussa Kirjastojen käyttäjäkysely arvioinnin työvälineenä Turussa Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 28.11.2013 Ulla-Maija Maunu Turun kaupunginkirjasto Turun kaupunginkirjasto lukuina: - Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020 Yleisten kirjastojen neuvosto 7.4.2016 Satu Ihanamäki, Lapin aluehallintovirasto 7.4.2016 1 Lapin yleiset kirjastot Lähde: Lapin

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Kattavat asiointipalvelut kasvotusten ja laadukkaasti. SADe- ohjelman etäpalveluhanke Lapin liitto 5.6.2013 Jarmo Riipinen

Kattavat asiointipalvelut kasvotusten ja laadukkaasti. SADe- ohjelman etäpalveluhanke Lapin liitto 5.6.2013 Jarmo Riipinen Kattavat asiointipalvelut kasvotusten ja laadukkaasti SADe- ohjelman etäpalveluhanke Lapin liitto 5.6.2013 Jarmo Riipinen SADe-ohjelma ja Etäpalvelutavoitteet 2010 Tavoitteena mahdollistaa kansalaisille

Lisätiedot

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2014

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2014 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2014 Merja Kummala-Mustonen OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 18/2015 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

Lisätiedot

Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016

Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016 Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016 1. Vastaajan sukupuoli: Vastaajien määrä: 1237 mies 19% 22% 16% 22% 24% nainen 81% 78% 84% 78% 76% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Hausjärvi

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Uusi kirjastoasetus ja muuta ajankohtaista kirjastotoimesta

Uusi kirjastoasetus ja muuta ajankohtaista kirjastotoimesta Uusi kirjastoasetus ja muuta ajankohtaista kirjastotoimesta Merja Kummala-Mustonen Raahe 13.11.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Merja Kummala-Mustonen 1 Kirjastoasetus

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2012

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2012 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2012 Merja Kummala-Mustonen (toim.) Limingan kirjasto (Kuva: Anna Kamula) 1. Esipuhe Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tilastot kehittämis- ja strategiatyökaluna. Porin ja Satakunnan kirjastot Asko Hursti

Tilastot kehittämis- ja strategiatyökaluna. Porin ja Satakunnan kirjastot Asko Hursti Tilastot kehittämis- ja strategiatyökaluna Porin ja Satakunnan kirjastot Asko Hursti 3.12.2013 Mihin tilastotietoja tarvitaan? Budjetin laadinta Kokoelmatyö Henkilöstön mitoitus Aukioloajat Maakunnallinen

Lisätiedot

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas Sisältö: Käyttötalous yhteensä Sosiaali- ja terveydenhuolto Opetus- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Itä-Suomessa vuonna Toimintatilastot

Yleiset kirjastot Itä-Suomessa vuonna Toimintatilastot Yleiset kirjastot Itä-Suomessa vuonna 2010 Toimintatilastot Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2011 Yleiset kirjastot Itä-Suomessa vuonna 2010 Toimintatilastot Pirkko

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli

Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli Oulun kaupunginkirjasto maakuntakirjasto, Pudasjärven kaupunginkirjasto ja Iin kunnankirjasto Lukuiloa kaikille hanke, Isa Kotilaine 2016 Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli Toimintamallin lähtökohdat

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 27.1.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1. 28.2. 31.3.

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa Päivi Savinainen 4.2.2015 Miksi yhteistyötä? Aineistorahat ovat kaikkialla laskussa ja aineisto kallistuu. Uudet aineistolajit tuovat uusia haasteita.

Lisätiedot

Lapin läänin yleiset kirjastot vuonna 2009

Lapin läänin yleiset kirjastot vuonna 2009 Lapin läänin yleiset kirjastot vuonna 2009 5/2010 Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja Lapin läänin yleiset kirjastot vuonna 2009 Satu Ihanamäki 5/2010 Lapin elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Lisäselvitys kirjastoverkkoselvitystyöryhmän raporttiin

Lisäselvitys kirjastoverkkoselvitystyöryhmän raporttiin 1 Lisäselvitys kirjastoverkkoselvitystyöryhmän raporttiin Jyväskylän kaupungin kirjastoverkkoa selvittänyt työryhmä on jättänyt raporttinsa kaupunginjohtajalle ja sivistystoimenjohtajalle määräaikaan 30.6.2005

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Kulttuuripalvelut - kirjastot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Kulttuuripalvelut - kirjastot Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Kulttuuripalvelut - kirjastot Mikko Kesä Minna Joutsen Tuomo Saarinen Innolink Research Oy 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Vastaajien taustatiedot 3. Tutkimuksen

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 19.5.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista

Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Merja Kummala-Mustonen 15.9.2016 PSAVI, Merja Kummala-Mustonen, Opetus ja kulttuuri

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 27.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 2.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1.

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 11.8.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Uudenmaan ELY:ssä nyt

Uudenmaan ELY:ssä nyt Uudenmaan ELY:ssä nyt Maakuntakirjastopalaveri, Hämeenlinna 25.3.2011 Kristiina Kontiainen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 31.3.2011 1 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin yhdistämällä TE-keskuksen,

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja 10 000 Toimintakate tilinpäätös 2014 /as. 9 000 8 868 8 000 7 000 6 000 5 000 7 411 7 328 6 739 6 259 6 327 6 461 5 839

Lisätiedot

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.7.2012 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli Työttömiä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 24.3.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2015-29.2.2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015

Lisätiedot

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 ISBN 978-951-805-534-4 (pdf) 10/2012 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen toiminnan resurssit

Lisätiedot

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / näkökulma Vetovoimainen kaupunki - Liikunnan ja kulttuurin tarjonta - Aktiivinen kaupunkielämä - Kehittyvä kaupunkikeskus - Liikunnan ja kulttuurin näkyvyys

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2015

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2015 Itä-Suomen yleiset kirjastot 2015 Tilastotietoja Itä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2015 Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 6/2016 Aluehallintovirastojen julkaisuja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

YHTEENVETO 3. KYSELYSTÄ

YHTEENVETO 3. KYSELYSTÄ YHTEENVETO 3. KYSELYSTÄ Kysymykset 1. Kuka kirjastossanne hoitaa seuraavia tehtäviä? (kirjastonjohtaja / kirjastonhoitaja / kirjastovirkailija / joku muu kuka?) a. aineiston valinta b. tilattavan aineiston

Lisätiedot

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus 2005 2004 Pelkosenniemi 5 770 5 159 Enontekiö 5 188 4 708 Utsjoki 4 955 5 244 Muonio 4 873 4 279 Sodankylä

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2015

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2015 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2015 Merja Kummala-Mustonen OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 12/2016 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Enontekiö. Kuntaraportti

Enontekiö. Kuntaraportti Enontekiö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Kemi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tornio. Kuntaraportti

Tornio. Kuntaraportti Tornio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET 2016

SIVISTYSLAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET 2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET 2016 400 OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUIDEN HALLINTO Palveluverkkopäätösten toimeenpaneminen asteittain eteenpäin; Kahden koulukiinteistön osalta palveluverkkopäätökset

Lisätiedot