Tehokasta led-valoa pimeään. Kansalaisjärjestöt vailla rahaa. Irlannin kasvu tarjoaa työtä. Valmistuville vinkkejä verkossa

Transkriptio

1 Tehokasta led-valoa pimeään Irlannin kasvu tarjoaa työtä Kansalaisjärjestöt vailla rahaa Valmistuville vinkkejä verkossa

2 Sisällys 7/ Logistiikka-alalla kehitetään 14 Oikea asenne palkitaan 16 Uranuurtajan leivissä 18 Työttömyysturvan kesto lyhenee 20 Vastaanotto lämmittää 22 Led tarjoaa valoa 24 Maanmittaus järjestelmällistä 26 Finnwatch vaatii vastuullisuutta 28 Amk-rahoitus pienenee 30 Järviruokoa voi hyötykäyttää 32 Puheenjohtajavaalit 43 Kakunkoristelulla mestaruuteen VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 27 Kolumni 36 Tutkittua 38 Oikeutta 40 Opiskelijat 42 Jäsenpiste KANNEN KUVA: Kimmo Brandt Maanmittaaja tarvitsee historian ja lain tuntemusta s. 24 2

3 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, Helsinki PUHELINVAIHDE PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä Minna Virolainen TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2015 / TARKASTETTU LEVIKKI kpl ( ) Painos OSOITTEENMUUTOKSET puh PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab ILMOITUSHINNAT Sivu /2 sivu /4 sivu TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Joustavuus ei saa tarkoittaa turvattomuutta Julkisen keskustelun perusteella työmarkkinoiden liikkuvuuden lisääminen on yksi avain parantaa tuottavuutta, kasvattaa osaamista ja saada aikaan taloudellista toimeliaisuutta. Kuvaan kuuluu, että kyseistä opinkappaletta hokevien mielestä kotikutoinen, sopimiseen perustuva työmarkkinajärjestelmä vie pohjan joustavilta ja liikkuvuutta lisääviltä työmarkkinoilta. Huvittavinta on, että moni järjestäytynyt palkansaaja nyökkää väitteelle myöntävästi miettimättä, mitä on sen takana. Työvoiman liikkuvuuden ja työelämän joustavuuden vastakohtana voidaan pitää työn vakautta ja pitkiä työsuhteita. Ennen ne olivat arvossaan, mutta eivät enää. Nyt pitää vaihtaa työpaikkaa tasaisin väliajoin, ei itsepintaisesti palvella yhtä työnantajaa. Tällaiseen ajattelumalliin meitä on opetettu, jopa kannustettu, jo vuosikymmeniä. Taloudellisesti hyvinä aikoina homma on jotenkin toiminut. Etenkin osaava ja koulutettu työvoima on voinut käydä kilpailua paremmista palkoista ja uran kannalta mielenkiintoisemmista työpaikoista ilman suurta huolta huomisesta. Kun töitä on ollut tarjolla enemmän kuin tarpeeksi, puheet työttömyysturvan tai irtisanomissuojan heikentämisestä ovat tuntuneet yhdentekeviltä. Taloudellisen taantuman pitkittyessä moni korkeasti koulutettukin on havainnut työmarkkinoiden liikkuvuuden muuttaneen muotoaan. Siinä missä ennen liikkuvuus tarkoitti työpaikan vaihtamista, nyt se tarkoittaa siirtymistä työllisestä työttömäksi vaihtelevaksi ajaksi. Viimeisimpien työttömyystilastojen etenkin hyvin koulutetuista nuorista ja ikääntyvistä työntekijöistä on tulossa uusi työvoimareservi kilpailemaan yhä vähenevistä työpaikoista. Synnyttääkö työmarkkinoiden kasvanut liikkuvuus ja joustavuus uutta, paraneeko tuottavuus, jos heikennämme hallituksen esityksen mukaisesti työttömyysturvaa ja kenties joustavoitamme työmarkkinoita paikallisen sopimisen kautta vielä lisää? Epäilen. Työntekijän näkökulmasta katsottuna turvattomuus kyllä lisääntyy, mikä voi johtaa siihen, että yhä harvempi uskaltaa hyvinäkään aikoina vaihtaa työpaikkaa. Työmarkkinoilla se tarkoittaa jäykkyyttä, joka ei hyödytä ketään. 3

4 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Ulla-Mari Pasala YTN:n yritysyhdistyspäivillä lokakuussa/lokakuun loppupuolella Tampereella osallistujat pääsivät kehittämään yhdistystoimintaa ja pohtimaan vaikuttamista yhdistyspelin kautta. 37 % Tilastokeskuksen mukaan kivihiilen kulutus väheni 37 prosenttia tammi-syyskuussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kivihiiltä käytettiin sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 1,8 miljoonaa tonnia. Verrattuna 2000-luvun tammi-syyskuun keskiarvoon kivihiilen kulutus oli nyt 47 prosenttia pienempää. Jäsenkalenteri Tämän Insinööri-lehden mukana on postitettu taskukalenteri niille Insinööriliiton jäsenille, jotka eivät ole sitä peruneet. Päivyritietojen lisäksi kalenterissa on tietoja jäseneduista sekä yhteystietoja. Jos haluat peruuttaa vuoden 2017 paperikalenterin, ota yhteyttä liiton asiakaspalveluuun sähköpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi. Uusia yrityksiä vähemmän kuin edellisvuonna Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna aloittaneiden yritysten määrä väheni edelleen; uusia yrityksiä perustettiin lähes viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi edelleen, yrityksiä lopetettiin 13 prosenttia enemmän kuin vuonna Vuonna 2014 aloittaneiden yritysten osuus koko yrityskannasta oli kahdeksan prosenttia. Eniten uusia yrityksiä aloitti kaupan toimialalla, joita oli 16 prosenttia kaikista viime vuonna aloittaneista. Viime vuonna lopettaneista yrityksistä eniten oli kaupan alalla, 19 prosenttia. Lopettaneiden yritysten osuus koko yrityskannasta oli yhdeksän prosenttia. Maakunnittaisen tarkastelun perusteella viime vuonna eniten uusia yrityksiä aloitti ja myös lopetti Uudellamaalla. Vuoteen 2013 verrattuna uusien yritysten määrä lisääntyi eniten Pohjois-Karjalassa ja väheni eniten Uudellamaalla. Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi eniten Uudellamaalla ja väheni eniten Pohjanmaalla. Oikeudellisen muodon mukaan tarkasteltuna viime vuonna toimintansa aloitti osakeyhtiötä ja liikkeen- tai ammatinharjoittajayritystä, joissa oli yhtiömuotona luonnollinen henkilö. Toimintansa lopetti osakeyhtiötä ja liikkeen- tai ammatinharjoittajayritystä. 4

5 BITTIKATTAUS Laskut verkkoon Arvioilta ainoastaan joka viides Suomessa lähetetty lasku on verkkolasku. Koska verkkolaskun digitaalinen tietosisältö toimii keskeisenä perustana yritysten taloushallinnon digitalisoimiselle, verkkolaskutuksen käyttöönottoon ja toimivuuteen on saatava mittava parannus. Tämä ilmenee Anders Tallbergin TEM:lle tekemästä selvityksestä, joka koskee pk-yritysten taloushallinnon digitalisointia. Merkittävänä ongelmakohtana Tallberg pitää palkanlaskentaa, joka on työehtosopimusten moninaisuuden ja tulkinnan-varaisuuden vuoksi vaikeasti ja kalliisti automatisoitavissa. Tallberg ehdottaa työehtosopimusten rakenteiden muuttamista helpommin digitalisoitaviksi. Luontevana kärkitoimijana tässä voi toimia julkinen sektori, jolla sekä palkanlaskentatapahtumien määrät että kustannukset ovat suuria. Yritysten taloushallinnon automatisointia vaikeuttaa myös julkishallinnon ja yhteiskunnan muiden toimijoiden välisen digitaalisen liittymäpinnan pirstaleisuus. Ratkaisuksi Tallberg esittää määräaikaista digitalisointivaltuutettua, joka kokoaisi yritysten taloushallinnon digitalisointiin liittyvistä tarpeista yhtenäisen kokonaiskuvan. Hyviä uutisia! Sinäkin voit vaikuttaa tulevaisuuden työelämään kuulumalla ammattiliittoon. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen kampanja tuo järjestäytymien tärkeyttä näkyväksi: Työeläketurvan indeksitarkistukset ensi vuodelle vahvistettu Ensi vuoden työeläkeindeksi pysyy samana kuin tänä vuonna, mikä tarkoittaa sitä, että työeläkkeet ja muut työeläkeindeksiin sidotut etuudet eivät nouse kuluvaan vuoteen verrattuna. Työeläkeindeksi vuonna 2016 on Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet sekä eräitä muita työeläkeindeksiin sidottuja etuuksia. Työeläkeindeksissä palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen 80 prosenttia. Palkkakertoimeksi vuodelle 2016 vahvistettiin 1,373. Palkkakerrointa käytetään työeläkkeen laskennassa, sen avulla työuran aikaiset vuosiansiot tarkistetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen 20 prosenttia. Palkkakerrointa käytetään työeläkkeen laskennan lisäksi eri päivärahojen, kuten esimerkiksi sairausja vanhempainrahojen perusteena olevien tulojen ja tulorajojen määrittelyssä. Palkkakertoimella korotetaan myös alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ja opiskelun ajalta karttuvan eläkkeen laskennallinen tulo. Finnvera on Suomen paras kesätyönantaja Finnveran Jyväskylän toimipiste on valittu vuoden 2015 Suomen parhaaksi kesätyönantajaksi. Voittajan valitsi Akavan opiskelijoiden raati, jonka puheenjohtajana toimi ylijohtaja Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä. Raati painotti valinnassaan voittajaorganisaation innostavaa ja kehitysmyönteistä ilmapiiriä sekä nuorten työntekijöiden kannustamista, motivointia ja ohjausta. Nuorten arvostaminen näkyi erityisesti hyvässä esimiestyössä ja kesätyöntekijän perehdytyksessä. Nuorten palkkaaminen on yrityksille sijoitus tulevaisuuteen. Varsinkin taloudellisesti haastavina aikoina on tärkeää nähdä nykyhetkeä kauemmas ja panostaa huomisen osaajiin, korostaa palkinnon luovuttanut Oivo. Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Henna Hirvonen kiittää Finnveraa luottamuksesta nuoria kesätyöntekijöitä kohtaan sekä mahdollisuudesta kehittyä ja kehittää omaa työtään. Hyvä ohjaus työpaikalla ja työyhteisön kannustus ovat omiaan tukemaan nuoria alkavalla työuralla. On tärkeää, että kesätyöntekijälle annetaan haastavia työtehtäviä ja työpaikalla esimies tai muut työkaverit auttavat ja ohjaavat uutta työntekijää, Hirvonen sanoo.. Akava haluaa palkinnollaan muistuttaa, että kesätyö on nuorille tärkeä ikkuna omaan alaan ja laajemmin työelämään. Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometreistä ilmenee, että opiskeluaikaista työkokemusta pidetään kaikkein merkittävimpänä myöhempää työllistymistä edistävänä tekijänä. Suomen paras kesätyönantaja -palkinto jaettiin tänä vuonna kahdeksatta kertaa kymmenien ehdokkaiden joukosta. 5

6 BITTIKATTAUS Suomi kansainvälisen eläkevertailun kärkipäässä Päätöksiä tarvitaan MIKON PALSTA Mikko Wikstedt Järjestöjohtaja Hallituksella on selkeä hallitusohjelma ja haastavat säästötavoitteet. Kenenkään on turha kuvitella, että julkisen talouden miljardien säästöt eivät kosketa meitä kaikkia jollain tavalla. Kuten on nähty, toteutus kuitenkin tökkii. Kaikille lienee tullut selväksi, että hallitus sekoilee etenkin työelämäasioissa. Lomarahasoppa on tästä hyvä esimerkki. Tuloksia kaivataan, mutta hätäilemällä ja kiireellä niitä ei synny. Hallituksen kannattaisikin keskittyä olennaiseen ja jättää työelämäasioiden yksityiskohdista sopimisen työmarkkinajärjestöille. Niillä kuitenkin on tämän alan ehdottomasti paras osaaminen. Paikallisen sopimisen lisäämisestä ollaan montaa mieltä. On paljon yrittäjiä, jotka ovat tyytyväisiä siihen, että on työehtosopimus, jota voi soveltaa, eikä tarvitse kaikista asioita itse sopia erikseen. Jää enemmän aikaa siihen tärkeimpään eli työntekoon. Selvitysmies Harri Hietalan esitys paikallisen sopimisen lisäämisestä on merkittävä paperi. Se on merkittävä siksi, että siinä on kaikille jotain. Ay-liikkeen kanneoikeus, henkilöedustus yritysten hallintoon ja riitojen ratkaisumenetelmät ovat niitä vastinpareja, joilla joustoja voidaan lunastaa. Sopiminen perustuu luottamukseen ja kaiken sopimustoiminnan tukipilarit ovat paikalliset luottamusmiehet. Työttömyysturvan leikkaamista en ymmärrä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen sadalla päivällä tilanteessa, jossa erityisesti koulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on nousussa, osuu väärään aikaan. Työttömyysturvaa voidaan tarkastella tilanteessa, kun työtä on tarjolla enemmän, ei nyt. Työstä on siis pulaa. Tarvitsemme innovaatioita ja investointeja erityisesti vientiteollisuuteen. Siinä meillä insinööreillä on keskeinen rooli. Hoidamme oman osuutemme, jotta saamme Suomen nousuun. Suomen eläkejärjestelmä sijoittui kuudenneksi kansainvälisessä Melbourne Mercer Global Pension Index -vertailussa. Vertailu nostaa Tanskan ja Hollannin eläkejärjestelmät maailman parhaiksi. Australia sijoittui kolmanneksi. Suomi on seuraavassa kategoriassa yhdessä Sveitsin ja Ruotsin kanssa. Mercer-indeksissä eri maiden eläkejärjestelmiä arvioidaan eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden näkökulmasta. Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto katsoo, että hyvään kokonaistulokseen voi päästä hyvinkin erilaisilla järjestelyillä. Suomen järjestelmä sai erinomaisen arvion luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä. Kauton mukaan maiden tasaisuudesta kertoo se, että erot pisteissä ovat pienet; pienikin muutos voi vaikuttaa maiden keskinäiseen järjestykseen. Parannusehdotuksiakin tuli: Suomen osalta todetaan, että vähimmäiseläke voisi olla korkeampi. Myös eläkemaksuja voisi nostaa ja lisätä rahastointia. Lisäksi parempi ikääntyneiden työllisyysaste korottaisi Suomen asemaa. Neljäntenä mainitaan eläkeoikeuden jakaminen, joka toisi avioeroissa paremman turvan. Suomea arvioitiin voimassa olevan eläkelainsäädännön pohjalta. Melbourne Mercer Global Pension Index on vuosittain koottava kansainvälinen eläkejärjestelmien vertailu, joka tehtiin nyt seitsemännen kerran. Vertailuun osallistui tänä vuonna 25 maata. Hyvinvointi on in Muistatko lentokoneen turvallisuusohjeen? Sen, missä kehotetaan hätätilanteessa asettamaan happinaamari ensin omille kasvoille, ennen kuin autetaan kaveria. Sama ohje pätee elämässä muutenkin. Tärkein tehtäväsi on huolehtia omasta hyvinvoinnistasi, jotta saat energiaa työhön, kotiin ja vapaa-aikaan. Kaaoksen keskellä oma hyvinvointi unohtuu. Arjesta tulee suorittamista ja iloa elämään tuottavat asiat muuttuvat velvollisuuksiksi. Avaimet tasapainoon ovat kuitenkin koko ajan olemassa. Sinä itse päätät, haluatko käyttää niitä. Insinööriliitossa on lokakuussa käynnistynyt Hyvinvoiva arki -verkkokoulutus. Koulutus ohjaa sinut oman hyvinvointisi äärelle viikoittain vaihtuvilla teemoilla. Saat käyttöösi sopivimmat stressinhallintakeinot, konkreettisia vinkkejä ajankäyttöön sekä työkaluja kiireiseen työpäivään. Koska koulutus toteutetaan verkkokoulutuksena, voit osallistua siihen joustavasti milloin ja mistä haluat. Koulutus on maksuton. Ilmoittaudu mukaan jäsennumerollasi 16. marraskuuta mennessä. Lue lisää: 6

7 BITTIKATTAUS Tausta vaikuttaa korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuuteen Suomalaiset korkeakouluopiskelijat osallistuvat kansainvälisesti vertailtuna aktiivisesti kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen. Eurostudent-tutkimustulosten mukaan yliopisto-opiskelijat lähtevät useammin vaihto-opiskelijaksi kuin ammattikorkeakouluopiskelijat. Kuitenkin sosioekonominen tausta Suomessa vaikuttaa paljon siihen, lähteekö opiskelija opiskeluaikana ulkomaille liikkuvuusjaksolle tai niin sanottuun opiskelijavaihtoon. Suomessa opiskelijat, joiden vanhemmilla ei ole korkeakoulututkintoa, lähtevät harvemmin vaihtoon kuin akateemisesta perheestä tulevat opiskelijat. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi opiskelijaliikkuvuusjakson aikana suoritettujen opintopisteiden hyväksilukemista. Suomalaisista opiskelijoista 70 prosenttia kertoi kyselyssä, että kaikki heidän ulkomailla suoritetut opintopisteet hyväksyttiin tutkintoon. Tämä on kansainvälisesti vertaillen hyvä tulos, sillä muun muassa Ruotsissa ja Italiassa kansainvälisen opintojakson opintoja hyväksiluetaan vähemmän kuin Suomessa. Tiedot ilmenevät tuoreesta Eurostudent-yhteenvedosta. Sähköinen rekisteröinti kiinnostaa Ajoneuvon rekisteröinti netissä tulee mahdolliseksi marraskuun puolivälissä. Kolmannes Ifin kyselytutkimukseen vastanneista kokee uuden rekisteröintimahdollisuuden erittäin kiinnostavana. Yli puolet vastaajista uskookin suosivansa jatkossa sähköistä rekisteröintiä katsastusasemalla asioimisen sijaan. Eri ikäryhmät suosivat eri tapoja rekisteröidä ajoneuvo. Kyselyyn vastanneista 54 prosenttia aikoo rekisteröidä ajoneuvon uudistuksen jälkeen sähköisesti, mikäli tarve auton rekisteröinnille tulee. 35 prosenttia kannattaa yhä katsastusasemalla rekisteröintiä ja 12 prosenttia ei osaa vielä sanoa, kumman rekisteröintivaihtoehdon tulevaisuudessa valitsisi. Pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla suositaan netissä tapahtuvaa ajoneuvon rekisteröintiä muuta maata enemmän. Katsastusasemilla tapahtuvaa rekisteröintiä suosivilta kysyttiin perustelua valinnalleen. Kaksi syytä oli yli muiden: netin käyttöä vieroksutaan ja katsastusasemalla saadaan henkilökohtaista palvelua, kertoo Ifin ajoneuvovakuutuksista vastaava johtaja Mikko Pöyhönen. 16. marraskuuta lähtien auton rekisteröinti-ilmoituksen voi tehdä esimerkiksi Trafin nettisivuilla. Mielenkiintoinen työ on tärkeintä Insinööriliiton lokakuun uutiskirjeessä kysyttiin lukijoilta, mikä on tärkein hyvän työpaikan osatekijä? Mielenkiintoiset työtehtävät ja työpaikan ilmapiiri olivat rinta rinnan tärkeimpiä tekijöitä; molemmilla on noin 35 prosentin kannatus. Vaikka hyvä palkka sinänsä kiinnostaisi, niin aikana, jolloin on suuri työttömyys, rahamäärän ei ensisijaisesti haeta. Pääasia, että palkka tulee ajallaan. Vain alle kymmenes arvostaa hyvää palkkaa tärkeimpänä osatekijöinä. Kaikista1 512 vastaajasta joka viides pitää tärkeimpänä tekijänä varmuutta työsuhteen jatkumisesta. 20 % varmuus työsuhteen jatkumisesta 36 % mielenkiintoiset työtehtävät 35 % työpaikan ilmapiiri 9 % hyvä palkkataso 7

8

9 PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Paikallinen sopimus syntyy luottamuksesta Yrityksissä on sovittu kautta aikojen monista asioista paikallisesti. Tyypillisin paikallinen sopimus syntyy työaikaratkaisuista. Yritykseen sovitaan esimerkiksi joustava liukuva työaika tai työaikoja ja -vuoroja järjestään yksilöllisesti yhdessä sopien. Sopimuksia kyllä syntyy, kun sopimuksen osapuolet kykenevät luottamaan toisiinsa ja sopimus hyödyntää tasapuolisesti molempia osapuolia. Työlainsäädännössä on lukuisia asioita, joista ensisijaisesti säädetään lailla, mutta erikseen on mainittu kohdat, joista voidaan poiketa valtakunnallisella työehtosopimuksella. Työehtosopimukset puolestaan avaavat lukuisia mahdollisuuksia sopia asioista työpaikkatasolla eli paikallisesti. Työehtosopimukset siis joustavoittavat työelämän pelisääntöjä tarjoten monipuolisesti mahdollisuuden sopia asioista työpaikoilla yrityksen ja sen työntekijöiden tarpeet huomioiden. Menestyäkseen yrityksessä moni asia pitää olla kunnossa, mutta yksi on ylitse muiden: kaikissa menestyneissä yrityksissä on toimiva vuoropuhelu henkilöstön kanssa. Se synnyttää luottamusta, jonka pohjalta asioista pystytään sopimaan. Työhyvinvointi on kohdallaan, henkilöstö jaksaa ja on motivoitunut. Tällainen yritys menestyy, eikä käy jatkuvia yt-neuvotteluja henkilöstön vähentämiseksi. Vuoden 2000 tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa sovittiin raamit työaikapankeille. Tämän jälkeen niitä on sovittu jonkin verran työehtosopimuksiin ja otettu käyttöön yrityksissä. Tahti ei ole ollut kiivas, mutta pääasia on, että niitä on ryhdytty käyttämään. Leimallista työaikapankeille on se, että kerran sovittuja ratkaisuja ei ole purettu. Tästä voi vetää johtopäätöksen, että niihin ollaan tyytyväisiä puolin ja toisin. Paikallisen sopimuksenhan voi aina sanoa irti kumpi osapuoli tahansa. Miksi sitten työaikapankkeja ei ole sovittu kuitenkaan kovin laajasti työmarkkinoilla, jos niissä yrityksissä, joissa pankit on, niihin ollaan varsin tyytyväisiä? Yksi syy on varmasti luottamuksen puute ja heikko työilmapiiri. Jos esimerkiksi yrityksen ainut motiivi sopia työaikapankista on kiertää työaikalain mukaiset ylityökorvaukset, ei ole ihme, että sopimuksia ei synny. Paikallinen sopimus voi siis syntyä vain vakaissa, luottamuksellisissa olosuhteissa vapaaehtoisuuteen perustuen. Siksi on vaikeata kuvitella, että pakkolainsääntöön perustuva paikallinen sopiminen toisi yritykseen mitään tuottavuutta lisäävää kannustettavuutta ja joustoa. 9

10 Prosessityö tuo välillä hektisyyttä TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Annika Rauhala Jotta kaupoissa riittää ostettavaa ja teollisuudella raaka-aineita, tuotteita on tuotava ja vietävä maiden rajojen yli. Logistiikka-alan insinöörit ovat varmistamassa kuljetusten sujumista. 10

11 Tiimivastaavana Tero Poikonen auttaa kollegoita, jotka ovat sekä kokenutta kaartia että muutaman vuoden yrityksessä olleita. 11

12 Liikenteenhoitaja Tero Poikosen työ on vaihtelevaa. Vaikka viikkojen runko on samanlainen, sisällöltään samanlaista viikkoa ei ole. Viikoittain työntunteja kertyy noin 37,5. Joustavan työajan ansiosta Poikonen tekee maanantaisin ja tiistaisin mahdollisuuksien mukaan kuutta tuntia. Loppuviikon työpäivät voivat venyä 10-tuntisiksi, jotta saa kaiken valmiiksi. Poikosen työpaikka on logistiikkayritys Varovan kansainvälisellä liikenneosastolla. Hän hoitaa maantieliikennepuolella vientiä ja tuontia. Alkuviikosta tuontiosuus vie eniten työaikaa. Loppuviikosta muualla Euroopassa lastatut ajoneuvot tulevat Suomeen. Keskiviikosta perjantaihin aika menee esimerkiksi viennin suunnitteluun, lastitilan varauksiin sekä noutojen järjestämiseen. Loppukuu on usein vilkkaampi, Poikonen kertoo. Hän hoitaa viennin osalta muun muassa Sveitsiä, Ranskaa, Espanjaa, Portugalia ja Baltian maita. Tuonnin osalta maalista on lyhyempi. Suunnilleen joka neljäs viikko Poikonen on päivystysvuorossa. Iltaisin edustajat soittavat, jos autoa ei näy, kun he lastaavat trailereita, liikenteenhoitaja kuvaa tyypillistä tilannetta. Poikonen työskentelee 15 hengen tiimissä. Hän on tiimivastaavana ilman henkilöstövastuuta; arkipäivän apuri, jota tarvitaan entistä vähemmän, sillä kollegat ovat jo aika kokeneita. Poikosen tehtäviin kuuluvat lisäksi muun muassa asiakkaiden kuljetusvakuutukset ja globaalit kuljetukset, joissa suomalaisen asiakkaan tavara liikkuu täysin Suomen rajojen ulkopuolella. Tero Poikonen laskee päivittäin esimerkiksi tilavuuksia, mutta vaativampaan matematiikkaan ei ole tarvetta. USEIMMITEN ENGLANTI RIITTÄÄ Jos lähetyksien määrän mukaan mitataan, asiakkaista suurin osa on vakioasiakkaita, joko Varovan omia tai edustajien. Työkielenä on englanti, jota kaikki edustajat käyttävät. Jos yksittäinen asiakas ei puhu englantia, kollegoilta saa apua, sillä talossa on useiden kielten osaajia. Logistiikka-alalla olemme iso osa ostajan ja myyjän välistä kauppaa. Myyjän lupaamasta toimitusaikataulusta voi tulla haasteita meille jossain vaiheessa, Poikonen sanoo. Hänen mielestään liikenteenhoitajalla on oltava hyvä kielitaito ja stressinhallintakyky. Kiireisinä päivinä pitää tehdä oikeat asiat oikeaan aikaan. Insinöörille luontaisesta piirteestä, järjestelmällisyydestä on hyötyä työssä. 12

13 Poikonen on valmistunut tietoteknisen logistiikan insinööriksi. Nykyisin koulutus tunnetaan nimellä tuotantotalous. Varovassa hän on ollut 11 vuotta ja viihtynyt hyvin. Viihtyvyydessä merkitsevät eniten työkaverit, joista monesta on tullut hyviä, pitkäaikaisia ystäviä sekä yritys itsessään. Perheyritys Varovassa henkilöstön määrä on 110. Poikonen arvostaa toimitusjohtaja Pekka Laitista, joka on hyvä johtamaan. Hän on tuttu näky työpaikalla ja käy välillä moikkaamassa. VIENTI VAIKUTTAA TYÖN MÄÄRÄÄN Logistiikka-ala on vahvasti sidoksissa globaaliin talouteen; jos vienti ei vedä, alalla on hiljaista ja epävarmuus kytee. Viime vuosina logistiikkayrityksessä kaikkien poislähteneiden tilalle ei ole palkattu uutta henkilöä, vaan lähteneen työt on jaettu uudelleen. Vuosi sitten syksyllä Varovassa oli yhtiön mittavimmat yhteistoimintaneuvottelut. Niiden seurauksena 24 henkilöä irtisanottiin ja loppuhenkilöstö lomautettiin kahdeksi viikoksi. Se ei ollut kenellekään mukavaa aikaa, sillä kaikilla oli pitkään epävarmuus tulevaisuudesta. Viimeisen vuoden ajan yhtiö on mennyt parempaa kohti, vaikka haasteita vielä riittää. Kiitokseksi hyvästä työstä toimitusjohtaja tarjosi koko henkilökunnalle viikon ylimääräisen vapaan, jonka voi käyttää kuluvan lomakauden aikana. Ylimääräinen viikon vapaa tarjoaa mahdollisuuden palautua, hengästystauon, Poikonen toteaa. Hän itse viettänee vapaansa tammikuun alussa. Varovan kvartaali on 25 vuotta. Euroopan lisäksi Varovan kartalla on lähes koko maailma. Taantumassa on aikaa kehittää Kansainvälisen logistiikan asiantuntijayritys Varova työllistää toista sataa työntekijää pääasiassa Helsingissä. Tarjoamme kaikkea, mitä liittyy logistiikkaan ja tavaran liikuttamiseen kaikkine dokumentteineen. Siihen kuuluvat eri kuljetusmuodot sekä Venäjän huolinta, kertoo henkilöstöjohtaja Camilla Karhunen. Huolinta on yksi peruspilareitamme. Varova on aloittanut maanhantuontiyrityksen huolintaosastona ja siitä kehittynyt perheyritykseksi. Olemme palaamassa juurille ja korostamme huolitsijan roolia ja palvelua. Maailman talous ja globaalin kaupan väheneminen vaikuttavat suoraan logistiikkayrityksen liiketoimintaa. Karhusen mukaan hankalat vuodet ovat takana, ja nyt mennään hyvällä meiningillä eteenpäin. Hän kertoo toimitusjohtaja Pekka Laitisen viestistä: Varovan kvartaali on 25 vuotta. Emme voi jäädä odottamaan, että vienti alkaa virkistyä. Vetoapuja ei tule ulkoa. Varovan resepti vaikeiden aikojen nujertamiseen on jatkuva kehittäminen. Viimeiset kahdeksan vuotta talossa on kehitetty kurinalaisesti substanssiosaamista, mutta yhtä lailla esimiestyötä ja organisaatiota. Kun työtä on vähemmän, valjastamme resursseja kehittämiseen, Karhunen sanoo. Esimerkiksi meillä oli parivuotinen hyvinvointihanke: millä mielellä avaa työpaikan oven. LAATUPALVELUJA TARPEESEEN Logistiikka-alalla on äärimmäisen kova hintakilpailu, mikä on haasteellista pienelle kotimaiselle yritykselle. Sen tähden talo tarjoaa asiakkaiden tarvitsemia, laadukkaita palveluja. Esimerkkeinä palveluista on lähetysten seuranta ja tilauspalvelu tai asiakkaalle nimetty, oma huolitsija. Yksi Varovan valtti on perheyrittäjyys, jota arvostavat muun muassa toiset perheyritykset. Isompiin yrityksiin verrattuna voimme nopeammin ja pitkäjänteisemmin päättää, mihin satsaamme, Karhunen arvioi. 13

14 Tero Kiviniemi kertoo, että YIT on merkittävä rakennusalan ammattilaisten työllistäjä Oikea asenne painaa rekrytoinnissa TEKSTI ja KUVA: Päivi-Maria Isokääntä 14 Harjoittelun ja YIT-opintojen kautta moni insinööriopiskelija on päätynyt töihin YIT:lle, jossa arvostetaan vahvaa tekniikan osaamista.

15 Ura urkenee harjoittelun kautta. Henkilöstökysymykset ovat keskeisesti esillä monikansallisen rakennuspalveluita tarjoavan YIT Oyj:n päivittäisessä toiminnassa. Yhtiön varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemen mukaan työvoimavaltaisella rakennusalalla tarvitaan ammattitaitoista henkilöstöä, jonka riittävyydestä, osaamisesta ja motivoinnista on huolehdittava. Henkilöstön kehittäminen ja rekrytointi on pitkäjänteistä työtä. Sellaista suhdannetta ei ole olemassakaan, jolloin henkilöstöasiat eivät olisi ajankohtaisia. YIT on Suomen suurin asuntorakentaja ja yksi suurimmista toimitilaja infrarakentajista. Yhtiön palveluksessa työskentelee yhteensä lähes henkilöä, joista yli puolet on Suomessa. Suomen ja Venäjän lisäksi yhtiö työllistää rakennusalan ammattilaisia Baltian maissa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. ISOJA HANKKEITA KOTIMAASSA Vaikka moni tuntee YIT:n parhaiten asuntorakentamisesta, yrityksellä on Suomessa vahva jalansija myös infra- ja toimitilarakentamisessa. Kiviniemi mainitsee esimerkkeinä isoista infrahankkeista Haminan ja Vaalimaan välille rakennettavan moottoritien sekä Tampereelle rakennettavan pikaraitiotien, joka tehdään yhteistyössä VR:n kanssa. Keski-Pasilan Tripla-rakennushanke työllistää yhtiötä niin infra-, toimitilakuin asuntorakentamisen myötä usean vuoden ajan. Kiviniemen mukaan infrarakentamisessa korostuu vaativien teknisten yksityiskohtien hallitseminen sekä haastavissa olosuhteissa työskentely. Infrarakentamisessa tulee vastaan hyvin haastavia ja ainutlaatuisia teknisiä kysymyksiä, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan vahvaa insinööriosaamista. NUORILLE TARJOTAAN URAPOLKUJA Kiviniemi sanoo, että nuorten rekrytointi ja työhön perehdyttäminen painottuvat YIT:n henkilöstöpolitiikassa. Yhtiö tarjoaa vuosittain harjoittelupaikan yli 600 opiskelijalle, jotka aloittavat niin sanottuina haalari harjoittelijoina. Opintojen edistyessä ja työkokemuksen karttuessa insinööriopiskelijat siirtyvät työnjohtajaharjoittelijoiksi. Kun valmistuminen lähestyy, opiskelijat pääsevät tekemään projekti- ja opinnäytetyötään. Harjoittelupolun kautta opiskelijat siirtyvät osaamisen karttuessa yhä vaativimpiin tehtäviin. Harjoittelun aikana he oppivat yrityskulttuuria ja työssä tarvittavia taitoja. Harjoittelun jälkeen moni YIT:läinen on edennyt vaativiin ja mielenkiintoisiin tehtäviin. Esimerkiksi Kiviniemi ja yhtiön toimitusjohtaja Kari Kauniskangas ovat tulleet taloon harjoittelun kautta. OMAA KOULUTUSTA OPISKELIJOILLE Muutama vuosi sitten YIT käynnisti kuuden ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa viiden opintopisteen mittaisen YITopintokokonaisuuden, johon valitaan opiskelijoita haastattelujen kautta. Opinnoissa käsitellään muun muassa laadukasta rakentamista, aikataulutusta, kustannusten hallintaa ja johtamista. Kaikki opintokokonaisuuden suorittaneet opiskelijat saavat työpaikan yhtiöstä, Kiviniemi toteaa. YIT-opintojen kouluttajina toimivat talon henkilökunta. Kiviniemi kertoo luennoivansa yhtiön arvoista ja ihmisten johtamisesta, jotka luovat perustan yrityskulttuurille. KOKEMUS ON ARVOSSAAN Vaikka nuoret ovat YIT:lle tärkeä rekrytoinnin kohde, yhtiö palkkaa myös kokeneita asiantuntijoita. Erityisesti työ- ja projektipäällikön tehtäviin tarvitaan hyvää työkokemusta omaavia insinöörejä. Kiviniemen mukaan kokeneista rakennusinsinööreistä on ajoittain jopa pulaa. Joidenkin hankkeiden kohdalla joudutaan miettimään, riittävätkö nykyiset henkilöstöresurssit projektin toteuttamiseksi. YIT pyrkii rekrytoimaan kaikenikäisiä ja erilaisen koulutustaustan omaavia naisia ja miehiä. Vaikka rakennusalan insinööreistä valtaosa on edelleen miehiä, naisia toimii esimerkiksi vastaavan mestarin ja työnjohtotehtävissä. Uutta henkilöä rekrytoitaessa tärkeintä on oikea asenne, motivaatio sekä kyky innovoida ja sopeutua uusiin tilanteisiin. Henkilön arvomaailman on oltava linjassa yhtiön arvojen kanssa. Kiviniemen mielestä maakunnissa rakennusalan osaajien rekrytointi on helpompaa kuin pääkaupunkiseudulla tai Pirkanmaalla. Esimerkiksi Oulussa on riittävästi hakijoita avoinna oleviin tehtäviin. Pyrimme pitämään kiinni maakuntien hyvistä osaajista. Kun hanke maakunnassa lähenee loppua, tarjoamme heille mahdollisuutta siirtyä töihin pääkaupunkiseudulla sijaitseviin kohteisiin. 15

16 Uranuurtajan leivissä TEKSTI: Sami Korkala KUVAT: Mikko Törmänen Pesunkestävänä insinöörinä Teemu Rautio teki Thingsee One -laitteesta autoon varashälyttimen. Jos auto poistuu asettamaltani gps-alueelta, saan hälytyksen puhelimeeni. 16

17 Verkkoon kytkettävissä olevien laitteiden määrä kasvaa. Kari Kujala. Vielä neljä vuotta sitten Teemu Rautio oli yksi oululaisista Nokia-insinööreistä. Nyt hän on yksi kasvuyritys Haltianin entisistä nokialaisista. Pari vuotta Haltianilla työskennellyt Teemu Raution mielestä oli lottovoitto päästä yritykseen töihin. Haltian tunnetaan parhaiten kehittämästään Thingsee One -laitteesta, joka on monipuolinen älysensori ja kehitysalusta asioiden internetiin. On ollut todella mielenkiintoista seurata Thingseen kehitystä läheltä. Olen itse ollut siinä mukana lähinnä silloin, kun on tarvittu apua, Rautio sanoo. Hän työskentelee Haltianilla eri asiakasprojekteissa; käytännössä hän ratkoo radiorajapinnan asioita rautapuolella. Asiakkaita on hyvin monenlaisia. Työn tekee mielenkiintoiseksi se, että projekteissa täytyy aina katsoa myös kokonaisuutta. Haltianilla Rautio hoitaa yleensä yhtä projektia kerrallaan. Se sopii minulle huomattavasti paremmin kuin monen projektin tekeminen päällekkäin. OSAAJIA VAPAUTUI NOKIALTA Oulun seudun ammattikorkeakoulusta insinööriksi valmistunut Rautio työskenteli Nokialla Meego-käyttöjärjestelmän hardware-kehitystiimissä. Nokian puhelimiin kehitetyn Meegon alasajo oli vaikea ymmärtää. Tuntui, että siitä on tulossa hyvä käyttöjärjestelmä ja pääsemme tekemään siihen hienoja tuotteita, Rautio sanoo. Rautio lähti Nokialta vuonna 2011 ja Haltianille hän tuli vappuna Raju rakennemuutos vapautti Oulussa ict-puolen insinööriosaamista ja se satoi muun muassa Haltianin laariin. Yrityksen perusti vuonna 2012 viisi entistä nokialaista. Vielä vähän aikaa sitten Haltianin työntekijät taisivat olla kaikki entisiä nokialaisia. Osa tiimikavereistani on tuttuja jo vuosien takaa. Viime aikoina on tullut uusia työntekijöitä muualtakin, Rautio kertoo. Haltianilla ja omaksi liiketoimintayksikökseen erotetussa Thingsee Oy:ssä työskentelee yhteensä noin 90 henkilöä, joista kymmenkunta Thingseellä. ASIANTUNTEVIA TYÖKAVEREITA Rautio kokee, että oma kompetenssi ei ole loppunut kesken. Osaamiseni riittää hyvin tehtäviini. Eikä töissä yleensäkään kysellä koulutusta tai titteleitä. Täällä on erittäin asiantuntevaa porukkaa töissä. Jos tarvitsee kysyä jotain, vastauksen saa aika nopeasti. Projektiluontoisissa tehtävissä on luonnollisesti välillä kiireellisiä aikoja. Rautio rentoutuu liikkumalla ja soittamalla kitaraa. IoT on vasta Bänditouhuissa saa hyvin ajatukset muualle arkikuvioista. Itse asiassa elektroniikkaharrastukseni avautumassaalkoi kitaran efektilaitteiden Thingsee Oy:n rakentelusta. myyntijohtaja Kari Kujala näkee, että asioiden internetin mahdollisuudet alkavat alkuhypen jälkeen avautua konkreettisesti yrityksille ja yksityisille kuluttajille. Asioiden internet IoT tarkoittaa yleisesti ottaen tietoverkkoon kytkettyjä laitteita ja elementtejä, jotka voivat kommunikoida keskenään. Verkkoon kytkettävissä olevia laitteita tulee markkinoille entistä enemmän, mikä tuo IoT:ta koko ajan lähemmäs ihmisten arkea töissä, kotona ja vapaa-ajalla. Sään- ja iskunkestävässä kestävässä Thingsee Onessa on antureita muun muassa nopeuden, kiihtyvyyden, lämpötilan sekä kosteuden mittaamiseen. Laitteen käyttömahdollisuudet ja markkinapotentiaali ovat rajattomat. Tuotetta on tilattu yli 35 maahan eri mantereilla, Kujala sanoo. EI SUORANAISIA KILPAILIJOITA Laite mahdollistaa IoT-palveluiden kehittämisen huomattavasti aiempaa halvemmalla. Esimerkiksi teollisuudessa kompakti anturilaitteemme voi nopeutensa ja avoimuutensa vuoksi korvata jopa monta kertaa hintavampia laitteita, Kujala kertoo. Haukiputaalla alihankkijan tehtaalla valmistettava laite on erittäin muokattava avoimen lähdekoodinsa ansiosta. Thingseen toimitukset alkoivat loppukesästä. Markkinoilla on paljon kilpailijoita, jotka kattavat joko osan Thingseen mahdollisuuksista tai toiminnallisuuksista. Samankaltaisella konseptilla kilpailijoita on alkanut nousta vasta viimeisen vuoden sisällä. Se on erittäin tervetullutta, koska jokainen vahvistaa osaltaan ajatuksiamme Thingseen suunnasta, Kujala näkee. 17

18 Miten työttömyysturvan leikkaus näkyy? TEKSTI: Birgitta Suorsa /UP Työttömäksi jäänyt saa vuoden 2017 alusta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa sadalta päivältä vähemmän kuin nykyisin. Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, ja nuorten vastavalmistuneiden on vaikeampi löytää työtä kuin aiemmin. 18

19 Rakennemuutospaikkakunnilla köyhyys alkaa varhemmin. Miten työttömyysturvan leikkaus vaikuttaa, professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta? Lyhyen aikaa työttöminä oleville muutos ei merkitse mitään. Muutoksella halutaan aikaistaa sitä pientä työnhakupiikkiä, joka näkyy tilastoissa juuri ennen ansiosidonnaisen työttömyysjakson loppumista. Lisääntyykö köyhyys? Käytännössä varsinkin rakennemuutospaikkakunnilla ja muilla korkean työttömyyden alueilla köyhyys alkaa aiempaa varhemmin. Tähän toki vaikuttaa perheen asumisratkaisu ja puolison tilanne. Yksinelävien, vuokralla asuvien tilanne on kohtuullisen selkeä: he joutuvat hakemaan myös toimeentulotukea, jolleivät he saa riittävästi työmarkkina- ja asumistukea. Pahiten köyhyys osuu yksineläviin, kaupunkialueilla vuokralla asuviin, kouluttamattomiin vuotiaisiin työttömiin. Köyhyys tulee kasvamaan. Uudistuksessa ei ole heille kannustimia. Useat vastavalmistuneet ovat joutuneet olemaan työttöminä jopa kolme kuukautta. Onko vastaavaa ilmiötä ollut aiemmin? Meillä oli 1990-luvulla vahva usko, että akateeminen koulutus takaa työpaikan ja että tohtoreiden määrää lisäämällä syntyy lisää työpaikkoja. Tämä piti paikkansa pitkään. Sen jälkeen tutkimusrahoitusta on leikattu ja on syntynyt puskurityöttömyyttä, eli työllistymiseen tulee suhdanteista johtuvaa kitkaa. Koulutus vähentää edelleen työttömyyttä, eli tämä ryhmä työllistyy ennemmin tai myöhemmin. Mitä tapahtuu yhteiskunnalle, jos pitkäaikaistyöttömyys kasvaa? Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vuodesta Erilaisten aktivointitoimenpiteiden ulkopuolelle jää entistä useampi työtön, koska aktivointitoimenpiteet kohdistetaan tarkkaan valittuihin ryhmiin. Työttömyys on tuhoisaa sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Tässä tarvittaisiin kaikki keinot, joilla pitkäaikaistyöttömyyttä voitaisiin helpottaa. Miten työhön pääsyä voisi helpottaa? Varsinkin maahanmuuttajien työllistymisen esteitä pitäisi purkaa. Sama koskee osatyökykyisiä. Kuinka niin sanottua kohtaantoongelmaa voisi vähentää? Tanskan joustoturvamallissa työvoiman ja työpaikan kohtaanto on helppoa, mutta siihen liittyy korkea työttömyysturva, aktivointitoimenpiteet ja elinikäinen koulutus. Sosiaaliturva on rakennettu siten, että se kannustaa aktiiviseen työnhakuun. Pitkäaikaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömiä ovat henkilöt, jotka ovat olleet työttömänä yli vuoden. Heitä on , joista yli kaksi vuotta työttömänä on ollut henkilöä. Pitkäaikaistyöttömyyttä eri vuosina on vaikea verrata. Aiemmin työttömyyseläke vähensi pitkäaikaistyöttömien määrää. Lisäksi vasta vuoden 2013 alusta lähtien puolison tulot eivät ole enää vaikuttaneet ansiosidonnaiselta pudonneen työttömän peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen. Se sai monet pitkäaikaistyöttömät ilmoittautumaan työttömiksi. Työmarkkinatuella on sekä ansiosidonnaiselta pudonneita että liian lyhyen työuran omaavia. Työttömyysturvan muutokset 2017 Ansiosidonnainen päivärahakausi voi kestää korkeintaan 400 arkipäivää, alle kolmen vuoden työuran hankkineilla korkeintaan 300 arkipäivää. Poikkeuksen tekevät 58 vuotta täyttäneet, joilla ansiopäivärahakausi säilyy 500 arkipäivässä. Omavastuuaika pitenee nykyisestä 5 päivästä 7 arkipäivään. Tuolta ajalta irtisanottu työntekijä ei saa työttömyyskorvausta. Omavastuuaika tulee vain kerran vuodessa, vaikka työttömyysjaksoja olisi useita. Kyse on paluusta vanhaan käytäntöön, sillä omavastuuaika lyhennettiin 5 päivään vasta vuoden 2014 alusta. Korotettu ansio-osa putoaa 58 ja 35 prosentista 55 ja 25 prosenttiin. Työtön saa korotettua ansio-osaa, kun hänelle on tehty työllistymissuunnitelma ja hän osallistuu aktivointitoimiin. Tukea voi saada 200 päivän ajan. Tuki on 58 prosenttia euron ansioihin asti, ylimenevästä osasta 35 prosenttia. Pitkän työuran tuomat korotukset poistetaan kokonaan. Vähintään 20 vuoden työhistorian perusteella työtön saa nyt korotettua ansio-osaa 90 päivän ajalta, jos hän ollut työttömyyskassan jäsen vähintään viisi vuotta. 19

20 Dublinin ehkä tunnetuin baari on nimeltään Temple Bar, joka sijaitsee samannimisellä alueella kaupungin keskustassa. Lämmin vastaanotto ilahduttaa maahanmuuttajaa TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Susanna Juurisen kotialbumi Vain vajaa puoli vuotta Irlannin pääkaupungissa Dublinissa ja Susanna Juurinen on jo täysin kotoutunut. Viime keväänä Susanna Juurinen latasi englanninkielisen ansioluettelonsa työnhakupalveluun. Seuraavana aamuna soi puhelin, headhunter kertoi hakeneensa kuukausia Juurisen kaltaista osaajaa irlantilaiseen tietoturvayritykseen. Samoihin aikoihin häntä kosiskeltiin myös suureen sveitsiläiseen pankkiin, jossa oli tarjolla asiantuntijatehtäviä. Pieni, mutta nopeasti kasvava irlantilaisyritys vei pidemmän korren. Juurisen mielestä Irlannissa tarjolla olevat päällikkötasoiset tehtävät antavat parempia mahdollisuuksia uran kehittymiselle. Juurisen työnantaja Integrity360 tarjoaa ennen kaikkea erilaista tietoturvakonsultointia. Hän työskentelee Security Information and Event Management SIEM -alueella konsulttina; lisäksi vastuulla ovat SIEM-palvelu ja tiimin esimiehenä olo. 20

21 Olen jo tottunut siihen, että irlantilaiset ovat usein myöhässä, sanoo järjestelmällisenä itseään pitävä Susanna Juurinen. SIEM-palvelu on yksinkertaisimmillaan tietoturvauhkien tunnistamista analysoimalla lokeja ja hälytyksiä sekä reagointia löydöksiin, Juurinen selventää. Hänen tiimillään on kovat kasvutarpeet ja tarkoitus onkin jättää konsultointitehtävät tiimille. Hän aikoo itse keskittyä ensisijaisesti tiimin ohjaukseen, palvelun kehittämiseen sekä myyntiin. Juurisen työhön kuuluu paljon matkustelua. Yleensä työmatkat kohdistuvat naapurimaahan Englantiin, jossa hän on viettänyt syksyn aikana jo yhteensä kuukauden verran. KANSAINVÄLINEN ILMAPIIRI TÖISSÄ Vain murto-osa Juurisen kollegoista on irlantilaisia; paikalliset työskentelevät lähinnä henkilöstöhallinnossa, myynnissä sekä markkinoinnissa. Eri kansallisuuksia on parikymmentä. Avoimessa ilmapiirissä yhteistyön toimivuus ja ryhmädynamiikka on koettu tärkeäksi. Omiin työtapoihini ja maailmankuvaani istuva työilmapiiri kannustaa jatkuvaan parantamiseen, Juurinen sanoo. Organisaatio työpaikalla on matala ja asiantuntijat ovat itseohjautuvia. Yrityksen johtoporras haluaa olla lähellä yrityksen työntekijöitä ja he ovatkin todella helposti lähestyttäviä. Irlannissa osaajille on töitä tarjolla. Olen rakenteeseen tyytyväinen, sillä tunnen teknologian hyvin ja ylempi johto luottaa osaamiseeni sekä päätöksentekokykyyni. KAKSIO LÄHELLÄ TYÖPAIKKAA Susanna Juurinen tuntee Dublinin ja oman asuntonsa kodiksi. Ensimmäiset viikot hän asui hotellissa. Avuliaiden kollegoiden avulla hän löysi vastavalmistuneesta kerrostalosta sen viimeisen vapaan asunnon. Oma byrokratiansa oli pankkitilin ja internet-yhteyden hankkimisessa sekä sähkö- ja kaasulaskun saamisessa. Parissa kuukaudessa ne kuitenkin järjestyivät. Irlannissa on suhteellisen lämmin vuoden ympäri. Dublinissa on laaja valikoima hinta laatu-suhteeltaan hyviä ravintoloita sekä paljon kauniita, historiallisia puistoja lenkkeilyyn, Juurinen listaa uuden kotikaupunkinsa hyviä puolia. OPINTOJA JA TÖITÄ YHTÄ AIKAA Tietotekniikan ja tuotantotalouden insinööreiksi valmistunut Juurinen on ollut uraorientoitunut nuoresta saakka. Jo pari vuotta opintojen aloittamisen jälkeen hän siirtyi iltaopiskelijaksi ja aloitti vakituisessa työssä omalla alallaan. Suomalaisen rahapelisektorin yrityksen järjestelmäasiantuntijasta tie vei järjestelmäarkkitehdiksi ja lopulta tietoturvakonsultiksi suureen kansainväliseen it-taloon, Juurinen kertoo. Sieltä minut sitten metsästettiinkin Irlantiin nykyiseen tehtävääni. Toiveena nykyisessä pestissä on tavoittaa bisnesmaailman englanninkielen taito erityissanastoineen ja kohteliaisuussääntöinen. Toinen tärkeä tavoite on kerätä mahdollisimman paljon tietoa ja toimintatapoja, joita suomalaisen työkulttuurin hyviin puoliin yhdistämällä saavuttaa vielä parempaa. Kun olen kartuttanut kansainvälistä työkokemusta, toivon, että voin hakeutuakotimaahan johtotason tehtäviin ja jatkaa kansainvälistä uraa Suomesta käsin. Uransa Juurinen pyrkii pitämään nousujohteisena kuten tähänkin saakka, mutta ilman liian tiukkoja raameja. Ennakkoluulot ja ylianalysointi saattavat piilottaa taakseen monta hyvää juttua. 21

22 Osramin myyntipäällikkö Terhi Höylä-Keskinen kertoo, että kun syksyn illat pimenevät, niin valaistusalalla kiireet alkavat. Uudessa valossa TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Kimmo Brandt 22

23 Osramin myyntipäällikkö Terhi Höylä-Koskisen mukaan ledit löivät itsensä lopullisesti läpi. Yli 30 vuotta valaistusalalla ollut insinööri Terhi Höylä-Koskinen ei ole kokenut aikaisemmin mitään, mitä voisi edes verrata nykyiseen ledien aiheuttamaan myllerrykseen. Ledit ovat kehittyneet lyhyessä ajassa valtavasti. Ne ovat olleet aina erittäin energiapihejä, mutta nyt vähillä wateilla saadaan aikaan entistä enemmän valoa. Valo on nykyään myös väriltään ja laadultaan erittäin hyvää. Samaan aikaan ledien hinnat ovat laskeneet. Led-valaisinten skaala kulkee pikkuruisista pistevaloista massiivisiin syväsäteilijöihin, korkeisiin varasto- ja tehdastiloihin tarkoitettuihin valaisimiin. Tarjolle on tullut myös perinteisiin valaisimiin sopivia lamppuja, joilla koti on helppo siirtää led-aikaan. Led on nykyään ykkösvaihtoehto niin yritys- kuin kuluttajapuolellakin. Esimerkiksi ruokakaupoissa myydään nykyään ledejä jo enemmän kuin energiansäästölamppuja, Höylä-Koskinen summaa. TOTTELEVAINEN, VAAN EI SAUNAAN Höylä-Koskinen huomauttaa, että plussarakkeeseen kuuluu myös ledien helppo ohjailtavuus. Ledeillä on helppo rakentaa vaikkapa tabletilla ohjailtavia ja erilaisia liike- tai läsnäolosensoreita sisältäviä älykkäitä valaistusratkaisuja. Ja toisin kuin esimerkiksi loisteputket, niin ledit syttyvät ja sammuvat nopeasti ja nikottelematta. Unohtaa ei sovi myöskään ledien mekaanista kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä. Parhaimmille ledeille luvataan jopa huikeaa tunnin käyttöikää. Tällöinkään lamppu, jossa ei Ledmoduulissa valaisin ja lamppu ovat yhdessä. ole liikkuvia osia, ei todennäköisesti rikkoudu, vaan veteraanin valontuotto vain alkaa hiipua. Hmm, onko ylipäätään mitään paikkaa, mihin led ei sopisi? No oikein kuumiin paikkoihin, vaikkapa saunan kattoon, led ei ole nykyään ehkä ensisijainen valinta, Höylä-Koskinen miettii. Huono saunakestävyys ei todennäköisesti aseta suuria esteitä ledien maailmanvalloitukselle. Markkinoille on tullut myös hehkulamppuja muistuttavia ledejä. LUOTA LUMENEIHIN Höylä-Koskinen kertoo, että hänen käy kuitenkin sääli kaupan lamppuhyllyn äärellä pähkäilevää ja itselleen sopivaa tuotetta etsivää maallikkoa. Jopa valaistusalan ammattilaisen on vaikeaa pysyä nopean muutoksen kyydissä. Ledeissä suuntauksena on, että ottotehot pienevät edelleen, mutta pienemmällä teholla saadaan aikaan sama määrä valoa. Yleisohje kuluttajalle onkin, että jos miettii, minkä verran valoa lamppu antaa, niin kannattaa unohtaa watit ja tutkailla lumeneita. Hyvä muistisääntö on, että ledeissä 806 lumenia vastaa 60 watin hehkulampun antamaa valoa. Toisaalta ledeissäkin on eroja. Niihin taitaa myös päteä universaali totuus: halpa ja nimetön tuote on harvoin hyvä. Mitä ilmeisemmin muiden lamppujen lähtölaskenta on alkanut, varsinkin, kun ledit kehittyvät edelleen koko ajan. Mutta jos kaapissa on vielä vanhoja halogeeneja tai vaikkapa hehkulamppuja, ne kannattaa käyttää ensiksi loppuun. LASERVALAISIMIA TEOLLISUUDELLE Vai olisiko kulman takana kuitenkin odottamassa vielä jokin aivan uusi 23

24 tekniikka, joka jättää valoa hohtavat puolijohteetkin varjoonsa? No, tulevaisuus näyttää. Frankfurtin valaistusmessuilla esiteltiin pari vuotta sitten lasersovellutus auton ajovaloiksi. Jos valaistusalalla on ollut paljon muutoksia, niin yksi asia on kuitenkin säilynyt entisellään. Vuodesta toiseen pimeys yllättää suomalaiset. Onhan se aika kummallista, kun vielä äsken oli kesä ja niin valoisaa Kun elokuun illat pimenevät, niin myyntipäällikön kiireet alkavat, Terhi Höylä-Koskinen naurahtaa. Itämeren tytär leditetään Helsingin kaupungin kaikki katuvaloa vaihdetaan tulevina vuosina asteittain ledeiksi. Hankkeen juuri käynnistyneessä ensimmäisessä vaiheessa katujen varsille vaihdetaan neljän vuoden aikana lediä. Aikaisempina vuosina ledejä on asennettu koeluontoisesti noin Helsingin kaupungin rakennusviraston valaistuspäällikkö Juhani Sandström kertoo, että ledit ovat kehittyneet ylivertaisiksi verrattuna esimerkiksi katuvalaistuksen perinteisiin elohopea- ja suurpainenatriumlamppuihin. Ledit kuluttavat selvästi vähemmän energiaa. Mutta erittäin tärkeää on myös ledien helppo ohjailtavuus vaikkapa kellon tai liiketunnistimen avulla. Kun katuvalot ovat päällä vain silloin, kun niitä tarvitaan, saavutetaan todella suuria säästöjä. LÄMMINTÄ VALOA KADUILLE Vielä jokin aika sitten led-katuvaloja moitittiin niiden kylmästä valosta. Tämä alkaa olla jo taakse jäänyttä elämää. Parhaimpien ledien valo on lämmintä ja miellyttävää. Halvemmissa malleissa tilanne voi toki olla vielä toinen, Sandström sanoo. Katujen ledittäminen ei ole halpaa hupia, sillä siitä ei selviä pelkällä lampulla, vaan koko valaisinlaite on vaihdettava. Kaikkia vanhoja katuvaloja ei ole tietenkään tarkoituksenmukaista eikä taloudellisesti mahdollista korvata kerralla. Kaupunki tekee myöhemmin päätöksen siitä, miten ja minkälaisella vauhdilla ledityksessä edetään ensimmäisen vaiheen jälkeen. Meidän on huomioitava, että led-tekniikka kehittyy edelleen. Haluamme varmistaa esimerkiksi sen, että saamme mahdollisimman hyvin ohjailtavan järjestelmän. Helsinki ei ole suinkaan ainoana liikkeellä. Led-katuvaloja asennetaan tällä hetkellä ahkerasti ympäri maata. Lapin ammattikorkeakoulusta valmistuva Anu Paananen suhtautuu rauhallisesti rajoista riiteleviin naapureihin. Tuleva maanmittausinsinööri luottaa ammattitaitoonsa. Selvitetään rajapyykit, kuullaan asianosaisia ja katsotaan vanhoista toimitusasiakirjoista, missä raja on ollut. Rajan oikea paikka löytyy aina, hän sanoo. Ensin tehdään salapoliisityö huolella, sitten neuvotellaan osapuolten kanssa. Järjestelmällisyys auttaa, ja lainsäädännössä on tarkat ohjeet, kuinka asiassa pitää toimia. Pöydällä on pino papereita, karttoja ja tulosteita kyselystä. Paananen selvittää opinnäytetyössään yhteisen maaalueiden käyttömahdollisuuksia. Opinnäytetyön idea syntyi, kun hän oli syntymäkunnassaan Sonkajärvellä seuraamassa yhteisalueen osakasluettelon vahvistamista. Paananen oli muutaman kerran mukana tilaisuuksissa, joissa vahvistettiin yhteisten alueiden osakasluettelo. 24

25 Vanhat rajakivet on korvattu rajapyykeillä, kertoo piakkoin valmistuva maanmittausinsinööri Anu Paananen. Järjestelmällisyys houkutti maanmittaukseen TEKSTI: Birgitta Suorsa /UP KUVA: Timo Hartikainen Maanmittarin työssä tarvitaan insinööritaitoja, lain tuntemusta ja historiaa sekä malttia toimia ihmisten kanssa. Kävi ilmi, ettei moni edes tiedä kiinteistöönsä liittyvästä yhteisalueesta. Jotkut tuntevat asian hyvinkin tarkkaan. Yhteisalue saattaa olla pala suota, hylätty mutapaikka tai kuivalle maalle jäänyt venevalkama. Yleensä alueet ovat pieniä ja osakkaita on paljon, jopa kymmeniä. Selvitän, kuinka hyvin osakkaat tietävät alueista, millaisia toiveita heillä on ja kuinka alueita voisi käyttää tulevaisuudessa. LYHYELLÄ MATEMATIIKALLA PÄRJÄÄ Kun Paananen seurasi veljensä insinööriopintoja, ne eivät houkuttaneet lainkaan. Silti oma työ artesaanina alkoi tuntua vieraalta. Sitten Paananen törmäsi nettisivuihin, joissa esiteltiin maanmittausta. Se vaikutti kiehtovalta yhdistelmältä karttoja, lakeja, asiakirjoja ja ihmisten kohtaamisia. Lyhyen matematiikan takia Paananen on joutunut tekemään opintojensa eteen enemmän töitä kuin moni kurssikaveri. Hän kertoo pärjäävänsä ihan hyvin. Maanmittaus on järjestelmällistä. Pitää hallita alan uusin teknologia. Tiedon pitää olla tarkkaa ja luotettavaa, ja asiat pitää perustella. Tykkään, kun työssä tarvitaan myös historian ymmärtämistä. Paananen luonnehtii maanmittausinsinöörin työtä vanhan ja uuden yhteensovittamiseksi. Tässä työskennellään jatkuvasti vanhojen asioiden kanssa, ja niiden rinnalla täytyy ottaa huomioon uudet tekijät. Täytyy tietää, mitkä kaikki asiat ovat vaikuttaneet kiinteistön määrittämisen ja mittaamisen aikoihin. Pitää osata penkoa arkistoja ja etsiä tietoa eri paikoista sekä huomata mahdolliset ristiriidat. Tietoja voi löytyä vanhoista asiakirjoista, vaikkapa käsin kuvitetuista 1600-luvun kartoista. Maanmittauslaitoksen historia ulottuu vuoteen Tuolloin kuningas Kustaa II Aadolf lähetti maanmittareita eri puolille valtakuntaansa saadakseen siitä täydellisen kartaston. METALLINPALJASTIN APUNA Maastotyöt ovat tulleet Paanaselle tutuksi, sillä hän on työskennellyt Kuopion kaupungin kiinteistönmuodostuksessa kolmena kesänä. Ensimmäisenä kesänä tein paljon rakennusvalvontamittauksia, kiinteistön muodostusmittauksia ja maastokartoituksia. Kahtena viimeisenä työ on ollut enemmän toimistotyötä, muun muassa lohkomisten ja rajankäyntien valmistelua. Paananen lähtee näyttämään, kuinka rajapyykki maastosta löytyy. Paikka on tuttu edelliskesiltä. Paananen harppoo talojen taakse, löytää polun, kävelee hieman ja siivoaa rajapyykin ympäristön lapiolla. Joskus näitä joutuu etsimään jonkin aikaa. Uusissa pyykeissä on kuitenkin usein oranssi näkevöityskappale, joka helpottaa löytämistä. Apuna käytetään myös metallinpaljastinta. 25