Lukio-opintojen aapinen huoltajille

Transkriptio

1 KOEPÄIVÄ päättöviikko RO ROTOVI Lukio-opintojen aapinen huoltajille Wilma KURSSITARJOTIN KOODI jakso Hatanpään lukio 2014

2 LUKIO-OPINTOJEN AAPINEN HUOLTAJILLE Tähän oppaaseen on koottu tietoa lukio-opinnoista yleensä ja erityisesti Hatanpään lukion käytännöistä. Laajemmin näistä asioista saa tietoa vanhempainilloissa, joihin koulu toivoo jokaisen opiskelijan huoltajan säännöllisesti osallistuvan. Opinto-opas Opiskelijoille jaetaan lukuvuoden alussa opinto-opas eli lukuvuositiedote, johon on koottu kunkin lukuvuoden keskeisimmät asiat. Oppaassa on mainittu jaksojen ajankohdat, päättöviikot ja päivät, jotka poikkeavat normaalista työjärjestyksestä (esim. tapahtumat, ylioppilaskirjoituspäivät). Oppaassa ovat myös koulun henkilökunnan puhelinnumerot tärkeitä yhteydenottoja varten. Opas sisältää kuvauksen eri oppiaineiden kurssien sisällöistä ja käytettävistä oppikirjoista. Luokaton lukio Lukio on kurssimuotoinen ja luokaton. Se merkitsee sitä, että opiskelija etenee opiskelussaan omaa tahtiaan. Hänellä on mahdollisuus valita oppiaineiden kursseja oman lukutahtinsa ja kiinnostuksensa mukaan. Kukin oppiaine muodostuu eri määrästä kursseja. Osa kursseista on pakollisia, jotka kaikkien on suoritettava. Syventävät kurssit ovat oppiaineen syventäviä opintokokonaisuuksia, joiden suoritus on tärkeää ylioppilastutkinnon kannalta, sillä kysymykset yo-tutkintoon laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta. Ns. soveltavat kurssit ovat koulukohtaisia. Opiskeltavien kurssien ryhmät muodostuvat opiskelijoiden suorittamien valintojen mukaan. Opetusryhmien opiskelijat ja koko vaihtelevat. Vain äidinkielen ja kirjallisuuden viisi kurssia suoritetaan pääsääntöisesti samassa ryhmässä, ja kurssin opettaja pysyy samana. Opiskelu ei etene luokkamuotoisesti laaditun lukujärjestyksen mukaan, vaan opiskelija itse tekee kunakin vuonna omat valintansa ja laatii näin lukujärjestyksensä. Ryhmänohjaaja Opiskelijat jaetaan lukioon tullessaan neljään ryhmänohjausryhmään. Ryhmänohjaaja on joku koulun opettajista. Ryhmänohjaaja on opiskelijan lähin ohjaaja opinnoissa (valinnoissa ja kurssimäärien seurannassa) ja koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä. Ryhmä pysyy samana, mikäli opiskelija on koulussa koko opiskelunsa ajan yhtäjaksoisesti. Ryhmänohjaaja antaa opiskelijalle myös luvan poissaoloon, jonka kesto on enintään kolme päivää. Sitä pidemmän ajan myöntää rehtori. Rotovi Ryhmänohjaajan tuokio (koskee koko ohjausryhmää) ns. ROTOVI järjestetään jaksossa kaksi kertaa tai useammin. Tuokion aikana käydään läpi opintoihin liittyviä tärkeitä, ajankohtaisia asioita tai seuraavaan jaksoon liittyviä asioita, jotka opiskelijan on syytä tietää. Jakson aikana ryhmänohjaaja voi kutsua ryhmän koolle muulloinkin ja sen lisäksi käydä henkilökohtaisia keskusteluja

3 ryhmänsä opiskelijoiden kanssa. Aloitteentekijänä voi olla opiskelija itse tai ryhmänohjaaja. Jokaisen on oltava läsnä ROTOVI-tuokioilla sekä sovituissa ryhmänohjaajan tapaamisissa. ROTOVIt pyrkivät kehittämään ryhmän vuorovaikutusta ja tukevat opiskelijan etenemistä opinnoissaan. Wilma Jakso Opiskelijoille tarkoitetut tiedotteet ovat luettavissa Wilma-järjestelmästä. Huoltajille tiedotetaan alaikäisen opiskelijan poissaoloista ja muista kouluun liittyvistä asioista Wilman avulla (osoite: ) ja huoltaja kuittaa opiskelijan poissaolot Wilmaan. Huoltajien yhteydenpito opettajiin tapahtuu myös pääsääntöisesti Wilman kautta. Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon, joiden pituus on noin 7½ viikkoa. Jakson aikana kukin opiskelee kutakin valitsemaansa ainetta kolme 75 minuutin pituista oppituntia viikossa. Poikkeuksena ovat 1. vuoden musiikin pop/jazz kurssit ja tietyt musiikkiteatterikurssit. Päättöviikko Jakson päättyessä on seitsemänpäiväinen päättöviikko, jolloin lähes jokaiselle kurssille on oma työpäivänsä klo Päättöviikon kurssiohjelmasta opettaja tiedottaa hyvissä ajoin: esitelmät, vierailut, kokeet, arviointi - ja palautetyöskentely voivat kuulua ohjelmaan. Päättöviikon tunneilla on opiskelijalla läsnäolovelvollisuus kuten muillakin kurssin oppitunneilla. Päättöviikon poissaolo on selvitettävä viimeistään samana päivänä, jotta opiskelijalla säilyy uusinta- ja täydennysoikeus arvioitaviin päättöviikon suorituksiin. Kun jakso päättyy, opiskelija on suorittanut yhden kurssin kustakin lukujärjestyksessään olleesta aineesta. Poikkeuksia ovat hajautetut kurssit. Opiskelusuunnitelma Jokainen opiskelija tekee lukioon tullessaan ns. opiskelusuunnitelman. Siihen hän valitsee ne aineet ja aineisiin liittyvät kurssit, jotka hän lukion aikana suorittaa. Järkevää on suorittaa ensin opinto-oppaassa suositellut kunkin aineen pakolliset tai valinnaiset kurssit. Suoritettuja kursseja pitää olla yhteensä vähintään 75 lukion päättyessä. Opiskelusuunnitelmaa voi täydentää ja muuttaa lukio-opintojen aikana. Muutoksia tekevät opinto-ohjaaja sekä rehtori ja ryhmänohjaajat. Muutokset pitää tarkoin harkita. Kurssitarjotin Opiskelija laatii lukujärjestyksensä valitsemalla ns. kurssitarjottimesta ne kurssit, joita hän kussakin jaksossa aikoo suorittaa. Alustavat kurssivalinnat tehdään keväällä ja lukionsa aloittavien osalta 1. jakson aikana ns. opiskeluun valmentavalla kurssilla (OP5). Tarjotin on opinto-oppaassa sekä koulun kotisivuilla. Opiskelija ja huoltajat pääsevät omilla tunnuksillaan katsomaan valintoja ja arvosanoja Wilmasta.

4 Opiskelija voi suorittaa lukiokursseja myös muissa toisen asteen kouluissa ja verkkokursseina. Tuntikiertokaavio Kurssitarjottimen vasemmassa reunassa on merkitty numerointi 1 8. Opiskelija valitsee vaakariveiltä ne kurssit, joita ko. jaksossa aikoo suorittaa. Kaikilta vaakariveiltä ei ole siis pakko valita mitään, mikäli vaakarivillä ei ole hänen opinto-ohjelmaansa kuuluvia kursseja. Tuntikiertokaavio on yhteinen Tampereen kaupungin lukioissa. Kutakin vaakarivin ainetta opetetaan kolme kertaa viikossa numeroinnin (= koodien = numerot tarjottimen vasemmassa reunassa) eli tuntikiertokaavion mukaisesti. Näin opiskelijalle muodostuu hänen oma lukujärjestyksensä. Opiskelija voi rytmittää jaksojensa työmäärää ottamalla jonkin koodin opetuksen ohjelmaansa tai jättämällä sen pois. Samoja kursseja on yleensä monissa jaksoissa, mutta opetusryhmät saattavat täyttyä. Tuntikiertokaaviolla ei opiskelijan tule taktikoida jättämällä päivien alussa ja lopussa olevia koodeja pois, sillä useimmiten opiskelun eteneminen vaarantuu. TUNTIKIERTOKAAVIO Kello Ma Ti Ke To Pe RU OK AI LU Poissaolot ja myöhästymiset Opiskelija on velvollinen olemaan läsnä oppitunneilla. Mikäli opiskelijalla on runsaasti poissaoloja, on kurssi käytävä uudelleen. Vain pitkäaikainen lääkärintodistuksella vahvistettu sairaus voi antaa oikeuden kurssin suorittamiseen ilman sen uudelleen käymistä. Poissaolot kirjataan Wilmaan, jossa huoltaja selvittää ja kuittaa opiskelijan poissaolot. Täysi-ikäinen voi kuitata omat poissaolonsa. Opiskelija on velvollinen ilmoittamaan poissaolostaan opettajalle heti (ensisijaisesti Wilman kautta tai puhelimitse), mikäli poissaolo koskee kokeeseen tai osakokeeseen osallistumista tai oppitunnille sovittua opiskelijan esitystä. Jos opiskelija on estynyt saapumaan kouluun pitkittyneen sairauden tai muun syyn vuoksi, hän on velvollinen ilmoittamaan poissaolostaan viimeistään kolmantena päivänä ryhmänohjaajalleen. Koulun tapahtuma- ja teemapäivien tilaisuuksista voi olla poissa ainoastaan ryhmänohjaajan tai rehtorin luvalla. Ryhmänohjaaja myöntää anomuksesta 1-3 päivän poissaolon ja rehtori myöntää perustellusta anomuksesta pidemmät poissaolot. Lomakkeen saa kansliasta tai koulun kotisivuilta (apuvälineet -> lomakkeet).

5 Opiskelijan tulee saapua oppitunneille ajoissa. Mikäli opiskelijalla on todistus esim. hammaslääkäriltä, lääkäriltä, kouluterveydenhoitajalta tai opettajalta, hänet voidaan päästää oppitunnille myöhässä. Jos opiskelija on myöhässä ilman edellä mainittua erityistä syytä, hänen ei tule pyrkiä luokkaan sisälle kesken tunnin ja hänelle tulee poissaolo kyseiseltä tunnilta. Uusinnat Kurssikokeet ja muut arvioidut suoritukset palautetaan opiskelijoille viimeistään opinto-oppaan kalenterissa ilmoitettuna aikana. Arvosanat ovat usein nähtävissä Wilmassa jo ennen palautusta. Kurssista hylätyn arvosanan (4) saaneella on oikeus osallistua uusintaan. Uusintoihin ilmoittaudutaan kalenteriin merkittynä aikana Wilmassa. Opiskelijan on oltava oppitunneilla uusintapäivänä. Jos hän on sairaana uusintakoepäivänä, hänen on ilmoitettava esteestä joko opettajalle tai kansliaan. Mikäli opiskelija ei ilmoita esteestä tulla kokeeseen, katsotaan uusintaoikeus käytetyksi. Opiskelijalla on oikeus uusintaan yhden kerran. Erittäin painavista syistä voidaan antaa oikeus lisäuusintakertaan. Lukuvuoden uusintakokeet seuraavasti: uusintakoepäivät ilmoittautuminen päättyy 1. jakso ja jakso ja klo jakso ja jakso 9.4. ja klo jakso ilmoitetaan myöhemmin Arvosanat Kurssin alussa opettaja selvittää kurssiarvosanan perusteet. Perusteisiin voi kuulua kurssin aikana tehtäviä kirjallisia ja suullisia esityksiä, ryhmätöitä, esitelmiä, erilaisia koeosioita ja/tai kurssikoe sekä yleinen tuntiaktiivisuus. Opiskelija saa jokaisesta suorittamastaan kurssista kurssiarvosanan (4-10 tai S). Wilmassa näkyvät opiskelijan kurssiarvosanat. Päättötodistuksen arvosanaksi tulee pakollisten ja syventävien kurssien arvosanojen keskiarvo, elleivät aineenopettajat sitä varsinaisen opiskeluajan päätyttyä harkintansa mukaan korota. Todistus ja sen merkinnät Opiskelija saa kurssiarvioinnin jakson päätyttyä. Kurssiarviointi näkyy Wilmassa. Tulostettuja jaksotodistuksia jaetaan 2. ja 5. jakson jälkeen. Todistuksessa näkyvät merkinnät: p = pakollinen kurssi, pieni s = soveltava kurssi, v = syventävä kurssi, iso S = suoritettu, H = hylätty, T = täydennettävä, K= kurssi on käytävä uudelleen. Kurssin täydentäminen (poissaoloselvitykset, jokin kurssin osa-alue puuttuu) on tehtävä seuraavan jakson aikana. Jos täydennystä ei ole tehty, opiskelija saa merkinnän K tai opettajan harkinnan mukaan alemman arvosanan.

6 Etenemiseste Etenemiseste (kyseisen aineen opintoja ei voi jatkaa) syntyy, kun opiskelijalla on valitsemistaan valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä kursseista hylättyjä kursseja enemmän kuin oppiaineen hyväksytty suoritus sallii. Taulukko hylättyjen enimmäismääristä: oppiaineessa on kursseja hylättyjä kursseja voi olla tai enemmän 3 Etenemisestettä voi yrittää poistaa uusintakuulustelussa tai käymällä kurssin uudelleen. 2/3 -sääntö Opiskelijan on suoritettava hyväksyttävästi opiskelusuunnitelmansa oppiaineiden oppimäärästä 2/3. Mikäli ehto ei täyty, on opiskelijan täydennettävä suoritustaan (uusittava jokin/joitakin kursseja). Päättötodistus voidaan antaa vain em. ehdon täyttyessä. Esimerkiksi: opiskelijalla on ruotsin viidestä pakollisesta kurssista hyväksytysti suoritettuina kolme kurssia. Opiskelijan on korotettava yhden hylätyn kurssin arvosana hyväksytyksi, jotta 2/3-ehto täyttyy. Kurssimäärät Opiskelijan on suoritettava lukion aikana vähintään 75 kurssia. Tämän kurssimäärän opiskelija saavuttaa kolmen vuoden aikana, jos jaksoissa on keskimäärin kuusi kurssia. Viikkotyömääränä tämä vastaa 30 tuntia. Ensimmäisen vuoden loppuun mennessä suoritettavaksi suositeltava kurssimäärä on 30, toisen vuoden loppuun 60 ja kolmannen vuoden loppuun 75 tai enemmän (kolmannen vuositason opetus päättyy kolmen jakson jälkeen, jolloin opiskelijalla alkaa ns. lukuloma yo-kirjoituksia varten). Jos jokin jakso jää vajaaksi, on vaikea kuroa vajausta kiinni. Jos vajaita jaksoja on enemmän kuin yksi, opiskeluaika pitenee. 75 kurssisuoritusta on minimi, kurssimäärälle ei ole ylärajaa. Yo-tutkinto Lukio-opiskelunsa aikana opiskelijalla on mahdollisuus ryhtyä suorittamaan yo-tutkintoa hajautetusti, mikäli yo-kirjoituksiin osallistumisen edellytykset täyttyvät. Tutkinnon suorittaminen hajautetusti voi käytännössä alkaa jo toisen vuoden keväällä. Pääsääntönä on, että kirjoitettavasta aineesta on suoritettu vähintään pakolliset kurssit. Yo-tutkinnon kokeet laaditaan kuitenkin pakollisten ja syventävien kurssien mukaan. Opiskelijan on suoritettava aloittamansa ylioppilastutkinto kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Ilmoittautuminen on siis harkittava tarkkaan!

7 Opinto-ohjaus Opiskelija voi halutessaan varata ajan keskusteluun opinto-ohjaajan kanssa. Myös huoltajat voivat tarvittaessa olla yhteydessä opinto-ohjaajaan. Opintoohjaaja ylläpitää omaa verkkosivua koulun kotisivuilla sekä Facebookissa. Erityisopettaja, kuraattori ja psykologi Erityisopettaja on tavattavissa koulullamme keskiviikkoisin ja torstaisin, kuraattori torstaisin ja tarvittaessa perjantaisin, psykologi maanantaista keskiviikkoon. Tarkemmat työnkuvaukset sekä yhteystiedot ovat opintooppaassa ja osoitteessa Tutorit Edellisen vuoden opiskelijoista on koulutettu aloittavien ryhmien tueksi tutoreita, jotka ovat ryhmänohjaajan mukana ensimmäisen jakson alussa tutustuttamassa opiskelijoita uuteen ympäristöön ja toisiinsa. Kutakin ryhmää varten nimetty on vähintään kaksi tutoria. Mediateekki Lukion kirjasto mediateekki on opiskelijoiden käytössä taukotunneilla ja välitunneilla. Opiskelijat voivat lainata lainakokoelman teoksia itsepalvelutiskiltä saatuaan lainausoikeuden. Käsikirjaston kokoelmia ei voi lainata. Myös lehdet ovat luettavissa ainoastaan mediateekin tiloissa. Opiskelija vastaa lainaamansa materiaalin asianmukaisesta käytöstä ja lainan palauttamisesta ajoissa. Opiskelijakunta Opiskelijoiden edusjärjestönä koulussa toimii opiskelijakunta, joka pyrkii edistämään viihtyvyyttä ja järjestämään erilaisia tempauksia koulupäivien aikana. Jokainen voi aktiivisesti osallistua opiskelijakunnan toimintaan, jotta se todella toimisi opiskelijoiden etujärjestönä!

8 Lukuvuoden kurssitarjotin on koulumme kotisivuilla sekä opiskelijoille jaetussa opinto-oppaassa. Kurssitarjottimessa olevien oppiainelyhenteiden selitykset: Esim: ÄI1.1 = äidinkielen ja kirjallisuuden (ÄI ) ensimmäinen kurssi ( 1 ) ryhmä yksi (1) Ainelyhenteet: ÄI = äidinkieli ja kirjallisuus ENA = englanti (pitkä oppimäärä) SAA = saksa (pitkä oppimäärä) RUB = ruotsi (keskipitkä oppimäärä) EAB3 = espanja (lukiossa alkanut) SAB2 = saksa (yläkoulussa alkanut) SAB3 = saksa (lukiossa alkanut) RAB2 = ranska ( yläkoulussa alkanut ) RAB3 = ranska ( lukiossa alkanut ) MAA = pitkä matematiikka MAB = lyhyt matematiikka FY = fysiikka KE = kemia TVT = tietotekniikka HI = historia YH = yhteiskuntaoppi UE = uskonto ( ev.lut. ) UI = uskonto (islam) UO = uskonto ( ort. ) ET = elämänkatsomustieto BI = biologia GE = maantieto PS = psykologia FI = filosofia LI = liikunta TE = terveystieto KU = kuvataide MU = musiikki MUTE = musiikkiteatteri LUVA = lukioon valmistava linja