Mestari ja kisälli II - hanke Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mestari ja kisälli II - hanke 2.2.2009 31.12.2010 Loppuraportti"

Transkriptio

1 Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Kalakouluntie Kirjala EU investoi kestävään kalatalouteen Mestari ja kisälli II - hanke Loppuraportti Turussa Maria Saarinen

2 Sisältö 1. Johdanto 2. Hankkeen tavoitteet 3. Hankkeen organisaatio 4. Hankkeen rahoitus ja aikataulu 5. Hankkeen toteutus ja tulokset 5.1. Mestari ja kisälliparien hakumenettely ja parien valinta 5.2. Oppisopimukset ja kisällien koulutukset 5.3. Mestareiden neuvottelupäivät ja palautteen kerääminen 6. Tiedotus 7. Järjestelmän toimivuuden arviointi 8. Nuoren kalastajan aloitustuki 9. Kalastusyrittäjän yrityskoulutuspaketti Lopuksi Liitteet Liitteet 1-6 Liite 7 Liitteet 8-11 Liitteet Liitteet Liitteet Liite 26 Liite 27 Liite 28 Liite 29 Liite Liite 33 Liite 34 Seurantaryhmän kokouspöytäkirjat Valintakriteerit mestareille ja kisälleille Suomenkieliset esitteet (yleisesite, kalastaja, kalanviljelijä, kalanjalostaja) Ruotsinkieliset esitteet(yleisesite, kalastaja) Suomenkieliset hakulomakkeet (kalastus, kalanviljely, kalanjalostus) Ruotsinkieliset hakulomakkeet (kalastus, kalanviljely, kalanjalostus) Hankkeeseen ilmoittautuneiden kisällien sijoittuminen kartalle Yhteenveto kisällien koulutusten toteutumisesta Mestareiden neuvottelupäivän ohjelma Lehtiartikkeli Mestari ja kisälli II käynnistyi helmikuussa Esimerkkilaskelmia aloittavan kalastusyrityksen kustannuksista Esimerkkilaskelma Nuoren kalastajan aloitustuen vaikutuksesta poistoja verkkokalastajan talouteen Kalastajan yrityskoulutuspaketti Kannen kuvassa mestari Olavi Sahlstén (vasemmalla) ja kalastusyrittäjäkisälli Jalmari Kaima (kuva Maria Saarinen). 2

3 1. Johdanto Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti toteutti uusia ammattikalastajia kouluttaneen Mestari ja kisälli pilottihankkeen Hankkeen tavoitteena oli maa- ja metsätalousministeriössä suunnitellun elinkeinokalatalouden mestari ja kisälli järjestelmän testaaminen käytännössä. Syynä koulutusjärjestelmän kehittämiseen ja pilottikoulutuskokeilun käynnistämiseen oli huoli ammattikalastuksen jatkuvuudesta Suomessa ja kotimaisen kalan tarjonnan varmistamisesta tulevaisuudessa. Koska kalatalouden perustutkintokoulutus saatetaan kokea liian pitkäkestoisena, laaja-alaisena ja teoreettisena, oli tarvetta kehittää koulutusjärjestelmä, jossa nuori voi hankkia tarvitsemansa ammattitaidon pääasiassa työssä oppimalla niin sanotun hiljaisen tiedon siirtymisen avulla. Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään tietopuolisella opetuksella oppilaitoksessa. Mestari ja kisälli pilottihankkeessa koulutettiin yhteensä 13 kalastusyrittäjää ja -työntekijää. Pilottikoulutushankkeen tavoitteena oli myös selvittää koulutusjärjestelmän laajentamista vesiviljelyn ja kalanjalostuksen sektoreille, joilla tarvitaan lisää ammattitaitoista työvoimaa. Koulutusjärjestelmä herätti runsaasti kiinnostusta ammattikalastajien ja kalatalousalalla työskentelevien lisäksi myös koulutuksen edustajien keskuudessa. Sen hyvinä puolina pidettiin työelämälähtöisyyttä ja opiskelijan tarpeiden mukaan joustavaa koulutuksen toteutusta. Hankkeen aikana järjestelmästä saatu palaute oli pääosin positiivista. Projektipäällikölle ammattikalastajilta ja mahdollisilta kisälleiltä tulevat kyselyt osoittivat koulutukseen kohdistuvaa kiinnostusta. Mestari ja kisälli järjestelmän kokeilua haluttiin jatkaa ja laajentaa sitä myös vesiviljelyn ja kalanjalostuksen sektoreille, ja sitä varten perustettiin Mestari ja kisälli II hanke. Koulutusten toteutuksessa huomioitiin pilottikoulutushankkeessa esiin tulleet kehittämiskohteet kuten parien valintakriteerien täsmentäminen, yhteistyön tiivistäminen oppisopimustoimistojen kanssa ja rahoitusjärjestelmän kehittäminen. 2. Hankkeen tavoitteet Mestari ja kisälli II hankkeen tavoitteena oli käynnistää kalastuksen kisällien pilottikoulutusryhmän lisäksi toinen koulutusryhmä. Lisäksi tavoitteena oli käynnistää kalanviljelyn ja kalanjalostuksen työntekijöiden koulutus kokemusten hankkimiseksi mestari ja kisälli järjestelmän soveltuvuudesta näille sektoreille. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet olivat: - kouluttaa viisi kisälliä elinkeinokalastuksen yrittäjäksi ja 30 kalataloustyöntekijäksi joko kalastuksen, vesiviljelyn tai kalanjalostuksen sektoreille - toteuttaa kisällien koulutus oppisopimuspohjaisena ammatillisena lisäkoulutuksena henkilökohtaistetun opiskelusuunnitelman mukaisesti o kisälli voi osallistua tietopuoliseen koulutukseen omaa kotipaikkakuntaansa lähinnä olevassa kalatalousalan opetusta järjestävässä oppilaitoksessa 3

4 o ostopalveluna toteutettaville kursseille, esimerkiksi kalastajan perusturvallisuusja paloturvallisuuskursseille, kisällit koottaisiin samanaikaisesti koko maasta - järjestää mestareille koulutustilaisuuksia, joissa heidät perehdytetään oppisopimusjärjestelmään sekä opiskelijan ohjaamiseen ja arviointiin - kehittää sähköistä hakumenettelyä sivustolla uudistamalla kalastuksen mestarin ja kisällin lomakkeet ja luomalla uudet lomakkeet vesiviljelyn ja kalanjalostuksen pareille - arvioida seurantaryhmän kokouksissa järjestelmän toimivuutta ja tuloksia sekä suunnitella kehittämistoimenpiteitä 3. Hankkeen organisaatio Hanketta hallinnoi Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö, joka valitsi osa-aikaiseksi projektipäälliköksi Maria Saarisen ja nimesi hankkeen ohjausryhmän. Ohjausryhmään kuuluivat: Bondestam Orian, MMM/KRO Halonen Timo, MMM/KRO Heinonen Veli, Suomen Sisävesiammattikalastajat ry Jordas Kim, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry Karkama Markku, Opetushallitus Karttunen Vesa, Kalatalouden Keskusliitto ry Kuuppo Mailis (pj), Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Mustonen Irmeli, ETL/Kalateollisuusyhdistys ry saakka Poskiparta Mikko, Suomen kalankasvattajaliitto ry Röntynen Kai, Suomen Kalakauppiasliitto ry Törmälä Sakari, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Vainikainen Anna, ETL/Kalateollisuusyhdistys ry alkaen Ohjausryhmän kokouksiin kutsuttiin rahoittajan edustajana Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY keskuksesta ja hänen varajäsenenään Anneli Malmberg. Sihteerinä toimi Maria Saarinen. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana yhteensä kuusi kertaa, joista viisi oli varsinaisia kokouksia ja yksi sähköpostikokous (kokouspöytäkirjat liitteinä 1 6, s. 18). Kahta viimeistä kokousta lukuun ottamatta kokouksissa käsiteltiin myös Mestari ja kisälli pilottihankkeen asiat. 4. Hankkeen rahoitus ja aikataulu Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö toimitti projektin hankesuunnitelman ja rahoitushakemuksen Varsinais-Suomen TE-keskukseen (nyk. ELY-keskus) Hakemusta 4

5 tarkennettiin ja täydennettiin ja , jolloin koulutettavien kisällien määrä oli selvillä. Varsinais-Suomen TE-keskus myönsi päätöksellään hankkeelle euron avustuksen elinkeinokalatalouden kansallisesti rahoitettavista edistämistoimenpiteistä. Myönnetty avustus oli 100 prosenttia hyväksyttyjen kustannusten kokonaismäärästä hankkeelle haettiin euron lisäavustus, jotta Mestari ja kisälli pilottihankkeen neljä kisällinpalkkiota voitiin maksaa jatkohankkeen kautta. Kyseinen summa oli jäänyt pilottihankkeelta käyttämättä, koska pilottihanke päättyi, ennen kuin kisällien yritykset olivat ehtineet olla toiminnassa vuoden ja palkkiot voitiin maksaa. Varsinais-Suomen ELY-keskus hyväksyi hakemuksen Näin ollen Mestari ja kisälli II hankkeen lopullinen avustus lisäavustuksen jälkeen oli euroa. Hankkeen lopulliset kustannukset olivat ,90 euroa. Mestari- ja kisälli II - hankkeen suunniteltu toteutusaika oli Hankkeen seurantaryhmä päätti kuitenkin kokouksessaan hakea hankkeelle jatkoaikaa saakka. Syynä jatkoajan tarpeelle oli muun muassa se, että loppuraporttiin haluttiin mukaan selvitys maatalouspuolen aloitustukijärjestelmän mahdollisuuksista kalastuspuolella sekä suunnitelma tulevien kalastusyrittäjien yrittäjäkoulutuspaketin sisällöksi. 5. Hankkeen toteutus ja tulokset Mestari ja kisälli pilottihankkeen seurantaryhmä hyväksyi kokouksessaan esityksen kisällien ja mestareiden valintakriteereistä jatkohankkeessa (liite 7, s. 31). Samassa kokouksessa päätettiin hankkeen tukiperusteista ja määristä sekä koulutussuosituksista. Päätösten pääkohdat olivat seuraavat: - pilottikoulutushankkeessa oppisopimusten solmimisen yhteydessä ilmenneiden vaikeuksien vuoksi oppisopimukset tehtäisiin jatkossa pääsääntöisesti oppilaitosten omien oppisopimustoimistojen kanssa kisällin palkkaa varten maksettavat tuet ovat: - kalastusyrittäjä euroa / kk - kalastustyöntekijä euroa / kk harkinnanvaraisesti - kalanviljelytyöntekijä euroa / kk harkinnanvaraisesti - kalanjalostustyöntekijä 400 euroa / kk Toisin kuin pilottihankkeessa, palkan sivukustannuksia ei korvata työntekijäkoulutuksessa mestarille ei makseta palkkiota, ja kalastusyrittäjäkoulutuksessa mestarille maksetaan harkinnanvarainen palkkio euroa (ei palkkiota sukupolvenvaihdostapauksissa) 5

6 yritystoiminnan koulutuksen aikana tai heti sen jälkeen aloittavalle yrittäjäkisällille maksettava tuki on harkinnanvarainen ja suuruudeltaan euroa ja mikäli yritys toimii vielä vuoden kuluttua sen perustamisesta. Palkkiota ei kuitenkaan makseta, jos kisälli on perustanut yrityksen jo ennen oppisopimusta tai jos hän jatkaa olemassa olevaa yritystä suositellaan, että jokainen kisälli suorittaisi vähintään yhden tutkinnon osan esimerkiksi kalatalouden perustutkinnosta tai yrittäjän, kalanviljelijän tai kalanjalostajan ammattitutkinnosta parit valitaan sen mukaan, miten ne täyttävät valintakriteerit. Kalastusyrittäjäkoulutukseen hakeutuvat ovat kuitenkin etusijalla 5.1 Mestari ja kisälliparien hakumenettely ja parien valinta Hankkeen esitteet (liitteet 8 13, s. 32) ja hakulomakkeet (liitteet 14 25, s. 38) liitettiin -sivulle Hakulomakkeet voi täyttää ja lähettää napin painalluksella suoraan netissä, jolloin ne tulivat automaattisesti projektipäällikön sähköpostiin, tai ne voi lähettää erillisinä lomakkeina sähköpostitse tai postitse. Sähköistä hakujärjestelmää ja hakulomakkeita täydennettiin Mestari ja kisälli pilottihankkeen kokemusten pohjalta. Avoinna olevasta hausta tiedotettiin kahteen eri otteeseen kaikkia TE-keskuksia, kalatalouskeskuksia ja Pro Agrioita sekä Kalatalouden keskusliittoa. Edellisten lisäksi tiedotteen sai suoraan sähköpostiinsa noin 100 ammattikalastajaa Suomen merialueella Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n ja projektipäällikkö Maria Saarisen kautta. Pilottihankkeen projektipäällikkö oli tiedottanut tulevasta jatkohankkeesta useissa kalatalous- ja koulutusalojen tilaisuuksissa. Hakuaika päättyi Yhteensä 21 paria lähetti hakemuksen, joista 16:n tavoitteena oli kalastusyrittäjän tai työntekijän koulutus ja viiden vesiviljelytyöntekijän koulutus. Lisäksi saatiin kolme hakemusta parittomilta kalastuksen kisälleiltä ja yksi vesiviljelyn kisälliltä. Parittomia kalastuksen mestareita ilmoittautui kaksi. Kalanjalostuspuolelta ei saatu yhtään hakemusta, mutta hakuajan päätyttyä alalta tuli muutamia kiinnostuneita kyselyitä. Yksi kalastuksen pari (työntekijä) peruutti hakemuksensa ennen valintatilaisuutta. Maantieteellisesti hakijoita oli koko maan alueelta pääosan ollessa kuitenkin Keski- ja ItäSuomesta sekä Länsirannikolta (karttaliite 26, s. 60). Useilta hakijoilta pyydettiin lisäselvityksiä ennen parien lopullista valintaa, ja alueellisilta TEkeskuksilta pyydettiin arvioinnit erityisesti mestareiden soveltuvuudesta tehtäväänsä. Seurantaryhmä valitsi kokouksessaan hankkeeseen 20 paria. Kolme paria jätti koulutuksen aloittamatta. Kaksi kalastuksen kisälliä muutti suunnitelmiaan, ja yksi mestari oli hakenut ja saanut kisällille palkkatukea TE-toimistolta ja halusi jättäytyä pois Mestari ja kisälli hankkeesta. Koulutuksen aloitti siten 17 paria, joista kahdeksan kalastusyrittäjäkoulutuksessa, neljä kalastustyöntekijäkoulutuksessa ja viisi kalanviljelytyöntekijäkoulutuksessa. 6

7 5.2 Oppisopimukset ja kisällien koulutukset Oppisopimukset Parien valinnan jälkeen projektipäällikkö otti yhteyttä paikallisiin oppisopimustoimistoihin. Ensisijaisena tavoitteena oli saada oppisopimukset oppilaitosten omien oppisopimustoimistojen kautta. Aina tämä ei kuitenkaan onnistunut, myöskään muutama muu oppisopimustoimisto ei ottanut kisällejä asiakkaaksi. Syyksi esitettiin useimmiten rahan puute tai se, että kisälli oli suorittamassa vain tutkinnon osaa. Yhden kisällin kohdalla vasta kolmas kysytty oppisopimustoimisto suostui tekemään sopimuksen Oppisopimukset laadittiin oppisopimustoimistossa, mestariyrityksessä tai oppilaitoksessa. Hankkeen projektipäällikkö, pilottihankkeen projektipäällikkö tai molemmat olivat paikalla yhdeksässä oppisopimuksen laadintatilaisuudessa. Oppisopimukset saatiin solmittua elokuun puoleenväliin 2009 mennessä. Oppisopimustoimistojen mestareille maksamat koulutuskorvaukset vaihtelivat 0 eurosta 180 euroon kuukaudessa. Yhdellä mestarilla oli kaksi kisälliä (kalastusyrittäjä ja -työntekijä), joista toinen oli hakutilanteessa pariton kisälli. Yhdellä kisällillä (kalastusyrittäjä) oli kaksi mestaria kahdella eri troolialuksella. Koulutussuunnitelmat Tavoitteena oli, että kisällien koulutussuunnitelmat räätälöitäisiin heidän omien kehittämistarpeidensa pohjalta, jotta koulutus antaisi heille mahdollisimman hyvät valmiudet toimia jatkossa ammatissaan. Kaikilla kisälleillä ei kuitenkaan ollut käsitystä siitä, mitä oppia he eniten tarvitsivat, eivätkä oppisopimustoistotkaan tunteneet kalatalouden perustutkinnon sisältöä erityisen hyvin. Tällöin koulutussuunnitelmat laadittiin oppilaitosten ja mestarien parhaan käsityksen mukaan ja siten, että oppisopimustoimistojen esittämät kriteerit täyttyivät. Jotkin mestarit suhtautuivat kriittisesti kalatalousoppilaitosten antamaan koulutukseen ja olivat sitä mieltä, että pystyvät itse antamaan kisällille tarpeellisen koulutuksen. Näissä tapauksissa vain kisällin tutkintotilaisuus oli tarkoitus järjestää oppilaitoksessa. Kalastuksen kahdeksasta yrittäjäkisällistä kuusi lähti suorittamaan yrittäjyyteen liittyviä opintoja eli yrittäjän ammattitutkintoa joko kokonaan (neljä kisälliä) tai osia tutkinnosta (yksi kisälliä) tai avointa yrittäjävalmennusta (yksi kisälli). Yrittäjyyttä opiskelemaan lähteneistä kisälleistä kaksi oli suorittanut aikaisemmin kalatalouden perustutkinnon. Kahden kisällin tavoitteena oli suorittaa osia kalatalouden perustutkinnosta. Nämä opinnot liittyivät lähinnä vesillä liikkumiseen ja kalastuksen perustaitoihin. Yhden kisällin alkuperäisenä tavoitteena oli suorittaa Merenkulkualan perustutkinnosta kalastusaluksen päällikön koulutus. Hankkeen alussa kuitenkin selvisi, että Rauman ammattiopiston Merenkulkualan yksikön koulutuksia ei voinut suorittaa oppisopimuksella, eikä kalastusaluksen päällikön koulutusta myöskään voinut suorittaa näyttötutkintona. Kalastuksen työntekijäkisällit lähtivät suorittamaan osia kalatalouden perustutkinnosta. Koulutus keskittyi kalastuksen ja kalankäsittelyn perustaitoihin. Kaikkien vesiviljelyn kisällien tavoitteena oli suorittaa kalanviljelijän ammattitutkinto joko kokonaan tai osittain. 7

8 Koulutusten toteutuminen Tietopuolista koulutusta antoivat Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto (viisi kisälliä), Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti (kolme kisälliä), Ammattiopisto Lappia (kaksi kisälliä), Koulutuskeskus Salpaus (yksi kisälli), Turun aikuiskoulutuskeskus (2 kisälliä), Lapin aikuiskoulutuskeskus (kaksi kisälliä) ja Johtamistaidon Opisto Satakunta (yksi kisälli). Hankkeen rahoittamina osa kisälleistä osallistui useiden eri tahojen järjestämiin ensiapukoulutuksiin, kalastajan perusturvallisuuskurssille, kuljettajakurssille ja palokoulutukseen sekä suoritti hygieniaosaamis- ja tulityökortit. Kalastajan perusturvallisuuskurssi järjestettiin Airisto Centerissä yhteisenä sekä pilotti- että jatkohankkeen kisälleille (kuva 1). Kuva 1. Kisällit turvallisuuskurssilla Airisto centerissä Paraisilla syksyllä 2009 (kuva Maria Saarinen). Opintojen etenemistä seurattiin yhteydenotoilla pääasiassa kisälleihin ja mestareihin mutta myös tietopuolisen koulutuksen järjestäjiin ja oppisopimustoimistoihin. Koulutusten toteutumisessa kisällien välillä oli suuria eroja (LIITE 27, S. 61). Kalastuksen kisällit Osa kisälleistä suoritti tietopuoliset opinnot opiskelusuunnitelman mukaisesti, mutta joidenkin kisällien tietopuolinen koulutus jäi osittain toteutumatta. Kisälleiltä saadun palautteen mukaan syynä olivat useimmiten kisällin työkiireet juuri silloin, kun tarvittava kurssi tai koulutusta olisi ollut tarjolla ja koulutusta ei voitu järjestää silloin, kun kisällillä olisi ollut mahdollisuus siihen osallistua. Joissakin tapauksissa oppilaitoksen puolelta tuli myös viivästymistä koulutuksen järjestämisessä. Vaikeimmin toteutettaviksi osoittautuivat koneenhoitajan pätevyyksiin liittyvät koulutukset, joita järjestetään vain tiettyinä ajankohtina ja jotka toteutetaan vain silloin, kun osallistujia saadaan tietty määrä. Hankkeen aikana kaksi koneenhoitajan kurssia peruutettiin liian vähäisen osallistujamäärän vuoksi. 8

9 Yrittäjän ammattitutkintoa suorittaneiden kisällien mukaan opintojen sisältöä oli vaikea soveltaa kalastusyrityksen toimenkuvaan, vaikka jotakin hyötyä koulutuksesta koettiinkin olleen. Yrittäjän ammattitutkinto sellaisenaan soveltuu parhaiten esimerkiksi vähittäiskaupan tai erilaisten pikkukauppojen alalle. Yhden kalastusyrittäjäkisällin koulutus (yrittäjän at) jatkuu alkuvuoteen 2011 saakka. Yhden kalastusyrittäjäkisällin koulutus keskeytyi neljän kuukauden jälkeen. Mestari purki työsuhteen, koska hänen mielestään kisällistä ei ollut ammattikalastajaksi. Myös yhden kalastustyöntekijäkisällin koulutus keskeytyi neljän kuukauden jälkeen molemminpuoliseen motivaation puutteeseen. Syynä olivat myös monet erimielisyydet muun muassa lomapäivien pitämisestä ja työajoista. Mestari totesi, että kalastustyöntekijän työllistymiseen tähtäävä koulutus on mahdottomuus hänen toimialueellaan, jossa kalamäärät ovat erittäin pieniä. Yrittäjäkisällin koulutus saattaisi kuitenkin onnistua sellaisessa isältä pojalle tai muussa vastaavassa tapauksessa, kun toimitaan laajemmin kalatalouden parissa ja kalastus on yhdistetty esimerkiksi jalostukseen. Kalastuksen yrittäjäkisälleistä vain yksi perusti oman yrityksen koulutuksen jälkeen syksyllä Kaksi oli perustanut oman yrityksen jo ennen kuin hanke alkoi, ja he toimivat edelleen joko pää- tai sivutoimisina ammattikalastajina. Kaksi kisälliä on nyt muissa töissä, mutta harkitsevat kalastusyrityksen perustamista. Yksi kisälli jäi työttömäksi koulutuksen jälkeen mutta aikoo perustaa yrityksen vuonna 2011 ja on jo ilmoittautunut ammattikalastajarekisteriin. Pareista yksi oli isä ja poika pari, jonka kohdalla sukupolvenvaihdos lähivuosina on mahdollista. Puolet kalastustyöntekijäkisälleistä on edelleen vakituisina työntekijöinä mestariyrityksissä, puolet on hakeutunut muihin töihin. Vesiviljelyn kisällit Vesiviljelytyöntekijäkisälleistä kolme teki oppisopimuksen kalanviljelijän ammattitutkinnon suorittamisesta kokonaan, minkä vuoksi heidän oppisopimuksensa tehtiin mestari ja kisälli koulutusaikaa pidemmälle ajalle. Koulutukset päättyvät vuoden 2011 puolivälissä. Koulutuksen järjestämisessä on ollut aikataulullisia ongelmia, eikä sitä ole pystytty järjestämään mestariyritysten toivomassa tahdissa. Kahdesta koulutuksen päättäneestä kisällistä toinen on edelleen mestariyrityksen vakituisena työntekijänä, mutta toinen palasi entiseen työpaikkaansa. 5.3 Mestareiden neuvottelupäivät ja palautteen kerääminen Hankesuunnitelman mukaisesti mestareille järjestettiin alueellisesti yhteisiä koulutus- ja keskustelutilaisuuksia. Mahdollisimman monen mestarin saamiseksi mukaan tilaisuuksiin yhtä aikaa tilaisuudet järjestettiin yhdessä Mestari ja kisälli pilottihankkeen kanssa. PohjoisSuomen mestarit kokoontuivat Rovaniemellä , Varsinais-Suomen mestarit Porissa ja Itä-Suomen mestarit Savonlinnassa Mestari ja kisälli II hankkeesta neuvottelupäiville osallistui yhteensä 13 mestaria, myös koulutuksensa keskeyttäneiden kisällien mestarit osallistuivat. Koulutustilaisuuksien sisältöinä olivat oppisopimusopiskelijan ohjaaminen ja arviointi sekä työturvallisuusasiat (LIITE 28, s. 63). Rovaniemellä kouluttajana toimi Esa Rastas Ammattiopisto Lappiasta, Porissa Kalle Niemi Suomen kalatalous- ja 9

10 ympäristöinstituutista ja Savonlinnassa Sakari Törmälä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistosta. Sekä jatkohankkeen että pilottihankkeen projektipäälliköt osallistuivat tilaisuuksiin. Koulutusteemojen ohella mestaritapaamisten keskeisenä asiana oli myös keskustelu järjestelmän toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Kaikissa tilaisuuksissa keskusteluissa nousivat esiin erityisesti mestarille kuukausittain kisällin palkkakustannuksia varten maksettavan tuen suuruus sekä tuen ja lisätiedon tarve työsopimusta ja oppisopimusta solmittaessa, mestarin ja kisällin välisissä työaikaa ja lomaa koskevissa asioissa ja oppisopimusopiskelijan arvioinnissa. Mestarien palautetta on kerätty tapaamisten jälkeen myös puhelimitse ja sähköpostitse. Oppisopimustoimistojen sopimuksen solmimisen yhteydessä antama informaatio vaihteli melkoisesti. Osa koulutustarkastajista kävi mestarille ja kisällille antamiensa kansioiden sisällön yksityiskohtaisesti läpi toisten vain antaessa kansiot luettaviksi. Epäselvyyttä mestareilla oli lähinnä arvioinneista sekä koulutuskorvausten hakemisesta. Oppisopimuksen solmimisen edellytyksenä on mestarin ja kisällin välinen työsopimus, jossa sovitaan muun muassa palkasta ja työajoista. Mestarin ja kisällin välillä esiintyi joissakin tapauksissa erimielisyyttä työajoista. Mestarit toivoivatkin erityisesti kalastusyrittäjäkisälleiltä yrittäjämäisempää otetta ja joustoa työaikoihin siten, että sesonkiaikoina tehtäisiin pitkiä työpäiviä ja vapaapäivät pidettäisiin hiljaisempina ajankohtina. Mestarien mielestä tämä pitäisi ottaa huomioon mahdollisessa pysyvässä järjestelmässä heti alkumetreillä siten, että koulutukseen hyväksyttäisiin vain ne yrittäjäkisällit, jotka hyväksyisivät kalastusyrittäjän todelliset vaatimukset ja työajat jo koulutusaikana. Eräs mestari esitti koulutusjärjestelmää, jossa kisälli tulisi oppisopimuskoulutukseen yrittäjänä esimerkiksi saalispalkalla. Lomapäivistä ilmeni myös jonkin verran erimielisyyttä kisällin katsoessa voivansa itse päättää, milloin pitää lomapäivänsä. Jotkut kisällit eivät myöskään olisi halunneet osallistua pyydysten ja alusten huolto- ja korjaustöihin, vaikka ne kuuluvat olennaisesti kalastajan työnkuvaan. Mestareista osa esittikin kalastuskisälleille esimerkiksi kolmen kuukauden koeaikaa, jona aikana mestari pystyisi arvioimaan, onko kisällistä kalastusyrittäjäksi. Tietopuolisen opetuksen useimmat mestarit katsoivat olevan hyvä tuki työssä opitun ammattitaidon syventämiseksi. Toiveena oli, että lähiopiskelujaksot oppilaitoksissa sijoitettaisiin kalastuksen hiljaisten kausien ajalle. Jotkin kalastuksen mestarit olivat sitä mieltä, että alan omia erityistarpeita ei kyetty ottamaan tarpeeksi huomioon koulutusta suunniteltaessa, ja että osatutkintojen sisältö oli liian jäykkää ja tiettyyn raamiin sidottu. Muutaman mestarin mielestä koulutuksen suunnitteluun olisi kaikkien osapuolten pitänyt paneutua syvemmin; nyt saattoi tuntua siltä, että koulutussuunnitelma väännettiin väkisin ja koulutus toteutettiin hätäisesti. Mestareiden kisällin palkkaa varten saamaa tukea pidettiin liian alhaisina. Kisällin opettaminen ja ohjaaminen vie alkuvaiheessa runsaasti ylimääräistä aikaa. Kisälli voi aluksi toiminnallaan aiheuttaa jopa rahallista menetystä, josta mestarit mainitsivat esimerkkinä kalan fileoinnissa muodostuvien painohävikkien suuruuden. Jo pilottihankkeessa mukana ollut mestari kritisoi sitä, että jatkohankkeessa tukea ei enää maksettu kisällin palkan sivukuluihin. Joidenkin mielestä mestarille maksettava palkkio hupeni nyt kisällin palkan sivukuihin ja muihin tästä koituviin ylimääräisiin kuluihin. Kritiikkiä tuli myös tukien ja palkkioiden 10

11 muuttamisesta harkinnanvaraisiksi. Mestarit esittivät kuukausittaisen tuen määräksi euroa kalastusyrittäjän koulutuksessa ja euroa kalastustyöntekijän koulutuksessa. Kysyttäessä mestareilta, olisivatko he valmiita ottamaan uudestaan kisällejä ohjattavikseen, mikäli järjestelmästä tulisi pysyvä, enemmistö vastasi myöntävästi. Loput sanoivat harkitsevansa asiaa, mikäli tukia saataisiin korotettua ja kisälleiden kanssa saataisiin aikaan joustavat työajat. 6. Tiedotus Mestari ja kisälli pilottihankkeesta oli tiedotettu hyvin kattavasti sen toteutusaikana. Maa- ja metsätalousministeriö laati tällöin mestari- ja kisällijärjestelmästä tiedotteen sekä esitteen, jota jaettiin sähköisenä kalatalousalan neuvontajärjestöille ja TE-keskuksille. Järjestelmän esitettä lähetettiin myös kalatalousalan oppilaitoksiin, oppisopimustoimistoihin ja asiasta kiinnostuneille ja jaettiin kalatalousalan tilaisuuksissa. Hanketta esiteltiin monissa tilaisuuksissa, joissa myös kerrottiin tulevasta jatkohankkeesta. Järjestelmän laajentamisesta kalanviljely- ja kalanjalostussektoreille laadittiin tiedotteet Suomen Kalankasvattajaliitolle ja Suomen Kalakauppiasliitolle, jotka lähettivät sen edelleen jäsenistölleen. Mestari ja kisälli II hankkeen tiedotustyö aloitettiin talvella 2009, jolloin tiedotteet jatkohankkeesta lähetettiin kaikkiin kala-alan järjestöihin, TE keskuksiin ja Pro Agrioihin. Suomen ammattikalastajaliitto SAKL ry julkaisi tiedotteen www-sivuillaan. Projektipäällikkö Saarisen kautta tiedotteen sai suoraan sähköpostiinsa noin 100 ammattikalastajaa Suomen rannikolla. Mestari ja kisälli -järjestelmästä sekä oppisopimuskoulutussysteemistä yleensä annettiin koko hankkeen ajan tietoa sekä puhelimitse että sähköisesti, tiedusteluja hankkeesta tuli paljon sekä jatko- että pilottihankkeen projektipäälliköille. Kuva 2. Kisälli Jaakko Ahtonen, mestari Heikki Eskelinen ja projektipäällikkö Maria Saarinen esitelmää pitämässä Kalaviikolla 2010 (kuva Kim Jordas). 11

12 Projektipäällikkö kirjoitti hankkeesta artikkelin Kalahaaviin, Kalastajaan ja Fiskarposteniin (LIITE 29, s. 64). Lisäksi hän piti aiheesta esitelmän Kalaviikolla 2010, jolloin mukana oli myös yksi mestari ja kisälli pari kertomassa kokemuksistaan (kuva 2, s. 11). Yksi kalastuksen pari oli kertomassa kokemuksistaan Mestari ja kisälli koulutusjärjestelmästä ohjemassa A-talk keväällä Järjestelmän toimivuuden arviointi Mestari ja kisälli järjestelmän toimivuudesta kerättiin palautetta mestareilta ja kisälleiltä, oppisopimustoimistoilta, tietopuolisen koulutuksen toteuttaneilta oppilaitoksilta ja järjestelmästä kiinnostuneilta ammattikalastajilta koko hankkeen ajan. Seurantaryhmä pohti esiin tulleita kehittämistarpeita kokouksissaan ja teki esityksiä käytänteiden muuttamiseksi mahdollista pysyvää järjestelmää varten. Järjestelmän toimivuutta on pohdittu laajasti jo Mestari ja kisälli pilottihankkeen loppuraportissa. Osittain samat kokemukset saatiin jatkohankkeesta, joten pääkohdat pilottihankkeen arvioinnista esitetään alla, jonka jälkeen esitetään Mestari ja kisälli II hankkeen seurantaryhmän lopulliset johtopäätökset järjestelmästä. Pilotti- ja jatkohankkeen yhteiset kokemukset - oppisopimuskoulutus oli useimmille pareille tuntematon koulutusmuoto, johon liittyvää selvitysten, anomusten ja arviointien tekemistä osa mestareista piti hankalana. Koulutusjärjestelmä, jossa erilaisia kortti- ja pätevöitymiskoulutuksia maksettiin hankerahoituksella, oli uutta myös oppisopimustoimistojen koulutustarkastajille. Vaikeuksia voidaan vähentää lisäämällä tiedotusta sekä mestareille ja kisälleille että oppisopimustoimistoille ja tietopuolisen koulutuksen toteuttajille - oppisopimusta tehtäessä kisällille laadittiin henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat, joissa määriteltiin opintojen sisältö sekä mitä opitaan työpaikalla ja mitä tietopuolisessa koulutukses-sa. Opiskelusuunnitelman tekeminen ja toteuttaminen vaatii kisällin ja mestarin sekä tietopuolisen kouluttajan ja oppisopimustoimiston hyvää yhteistyötä. Hankkeessa tämä ei joidenkin kisällien kohdalla täysin toiminut tietopuolisen koulutuksen osalta osittain kisällin ja osittain kouluttajan aktiivisuuden puutteesta johtuen. Osa koulutuksista jäi toteutumatta myös kisällin työkiireiden vuoksi - koulutusten aikana joillakin pareilla ilmenneet erimielisyydet työajoista, palkoista ja lomista voitaneen myös välttää riittävällä tiedotuksella työsopimuksen solmimisvaiheessa. Keskeiset asiat voitaisiin koota lyhyeen tiedotteeseen, jota päivitettäisiin tarpeen mukaan - mikäli mestari ja kisälli järjestelmän mukaisia koulutuksia tullaan järjestämään jatkossakin, parit tulisi sitouttaa siihen, että kisälli pystyy osallistumaan myös suunniteltuun tietopuoliseen koulutukseen ja suorittaa sovitut tutkinnot, tutkinnon osat tai kurssit sekä pätevöitymiskoulutukset - mestarit esittivät palkkatuen nostamista siten, että se olisi yrittäjäkisällin koulutuksessa euroa ja työntekijäkisällin koulutuksessa euroa. Mikäli järjestelmästä pyritään 12

13 tekemään pysyvä, olisi selkeintä maksaa mestarille tukena kiinteä summa ilman koulutuskorvauksen suuruista vähennystä - jotta pysyvästä järjestelmästä saataisiin hyvin toimiva, tulisi tuottaa eri osapuolille jaettavaa selkeää tiedotusmateriaalia, jota kiinnostuneet mestarit ja kisällit voisivat saada esimerkiksi ELY keskuksista, oppisopimustoimistoista, kalatalousalan oppilaitoksista, ammattikalastajien järjestöiltä ja neuvontajärjestöiltä Mestari ja kisälli II hankkeessa vain yksi kalastuksen yrittäjäkisälli perusti oman yrityksen koulutuksen päätyttyä. Kalastustyöntekijäkisälleistä kaksi jäi alalle. Koulutuksensa päättäneistä vesiviljelykisälleistä yksi jäi alalle. Kolmen koulutus jatkuu edelleen, ja heillä on tiedossa vakituinen työpaikka mestariyrityksissä. Kisällejä oli vaikea saada sitoutumaan koulutuksiin, eivätkä koulutukset aina järjestyneet toimivalla tavalla. Yhteydet oppisopimustoimistojen ja oppilaitosten välillä toimivat joissakin tapauksessa huonosti. Ainakin osa ongelmista johtui varmasti siitä, että testattava järjestelmä oli vielä niin uusi kaikille koulutukseen ja sen järjestämiseen osallistuneille tahoille. Hankkeen projektipäällikkö esitteli seurantaryhmän kokouksessa ehdotuksen pysyväksi Mestari ja kisälli järjestelmäksi, minkä lisäksi seurantaryhmä tutustui projektipäällikön laatimiin esimerkkilaskelmiin nuoren kalastajan aloitustuesta ja sen vaikutuksista nuoren mahdollisuuksiin ryhtyä ammattikalastajaksi. Seurantaryhmä piti laskelmia (Liitteet 30-32, s. 67) hyvinä, koska ne kertoivat selvästi, kuinka vaikeaa alalle on täysin ulkopuolelta tulla, mutta päätti hankkeesta saatujen kokemusten ja tulosten perusteella, että järjestelmää ei jatketa sen nykyisessä muodossa. Seurantaryhmä näki kuitenkin jatkossa mahdolliseksi toteuttaa ammattikalastuksessa maatalouspuolen kaltainen malli (vrt. Nuoren viljelijän aloitustuki ), jossa aloittava kalastaja (sukupolvenvaihdos tai muu luonnollinen jatkaja) voisi saada rahallisen avustuksen ja taattua korkotukilainaa. Seurantaryhmä päätti tehdä selvityksen maatalouspuolen aloitustukijärjestelmän mahdollisuuksista kalastuspuolella (katso kohta 8. Nuoren kalastajan aloitustuki). Todettiin myös, että tulevien kalastusyrittäjien koulutusta varten on hankkeen puitteissa tarpeen tuottaa tietopaketti, johon kootaan kalastusyrityksen toiminnan kannalta keskeiset asiat ja säädökset. 8. Nuoren kalastajan aloitustuki Mestari ja kisälli II hankkeen seurantaryhmä ehdottaa, että Nuoren kalastajan aloitustukijärjestelmä esitettäisiin EU-komission hyväksyttäväksi ja otettaisiin käyttöön viimeistään vuoden 2012 alussa. Aloitustuen tavoitteena on edistää kalastusyritysten sukupolvenvaihdoksia tai yritysten siirtymistä muille luonnollisille jatkajille. Syynä kalastuksen aloitustukijärjestelmän suunnitteluun on huoli ammattikalastuksen jatkuvuudesta Suomessa ja kotimaisen kalan saatavuudesta tulevaisuudessa. Ammattikalastajien määrä on vähentynyt jatkuvasti kalastajien keski-iän samalla noustessa. Syinä 13

14 tähän ovat olleet muun muassa Euroopan Yhteisön jäsenyyden mukanaan tuomat muutokset, kalastuksen kannattavuuden heikentyminen ja lisääntyvien hyljekantojen kalastukselle aiheuttamat ongelmat. Uuden kalastajan on erittäin vaikea tulla alalle täysin sen ulkopuolelta, jo pelkästään aluksen, pyydysten, rantapaikan ja kalavesien hankinta on nuorelle kalastajalle useinkin liian suuri riskisijoitus suhteessa odotettuun tuottoon. Sen sijaan kalastusyrityksen jatkaminen sukupolvenvaihdoksen kautta saattaisi olla nuorelle kalastajalle varteenotettava mahdollisuus. Nuoren kalastajan aloitustuki on suunniteltu tähän tarpeeseen sukupolvenvaihdosta helpottamaan. Tuen avulla voidaan parantaa yritystoimintaa aloittavan kalastajan taloudellisia toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa jatkossakin. Tuen kohteena on merialueella pienimuotoinen rannikkokalastus (< 12 m alukset) sekä sisävesikalastus. NUOREN KALASTAJAN ALOITUSTUKIJÄRJESTELMÄN PÄÄPERIAATTEET Aloitustuki myönnetään avustuksen ja valtion (tai Finnveran) takaaman korkotukilainan yhdistelmänä. Sukupolvenvaihdos tai muu luonnollinen jatkaja aloitustukea voidaan myöntää kalastusyrityksen jatkajalle sukupolvenvaihdoksessa tai kun yritys siirtyy muulle luonnolliselle jatkajalle Nuori kalastaja nuoren kalastajan aloitustukea myönnetään kalastusyrityksen jatkajalle (sukupolven-vaihdos tai yrityksen muu luonnollinen jatkaja), joka on hakemuksen vireille tullessa alle 40-vuotias ja joka ensimmäistä kertaa ryhtyy kalastusyrityksestä vastaavaksi elinkeinonharjoittajaksi Ammattitaito tukea hakevalla henkilöllä on oltava riittävä ammattitaito kalastuselinkeinon harjoittamiseen kalastusalan koulutus (kalatalouden perustutkinto, suuntautumisvaihtoehto elinkeinokalastus) tai vähintään 1,5 vuoden työkokemus kalastuksessa sekä kalastuksen yrittäjyyskoulutus (esim. Kalastusyrittäjän yrityskoulutuspaketti, loppuraportti k. 9.) hakijalla on 24 kk tukipäätöksen saamisesta aikaa täyttää ammattitaitovaatimus Päätoimisuus nuori kalastaja voi työskennellä myös kalastusyrityksen ulkopuolella. Kuitenkin kalastustulolla tulee olla oleellista merkitystä yrittäjän toimeentulon kannalta. Kalastuksesta saatavan tulon tulee ylittää päätoimiseksi luokiteltavan ammattikalastajan tuloraja (v %) 14

15 Kalastusyrityksen toiminta kannattavaa kalastusyrityksen toiminnan on oltava kannattavaa. Kannattavuuden tarkastelu perustuu yrittäjän tukikelpoisuus -kriteeriin (katso, mitä yleisesti säädetään kalastusyrittäjän tukikelpoisuudesta) tukikelpoisuuskriteerin on täytyttävä viimeistään kolmen vuoden kuluttua nuoren kalastajan yritystoiminnan alkamisesta Aloitustuen määrät ja ehdot Aloitustuki muodostuu avustuksesta, joka sisältää korkotuen ja Valtion (tai Finnveran) takaamasta korkotukilainasta. Avustus ja korkotuki Avustus muodostuu perusosasta ja lisäosasta. avustuksen perusosa on euroa avustuksen lisäosan tulee olla suhteessa kalastusyrityksen tuottoon, ja sitä voidaan maksaa neljänä vuotena yrityksen perustamisvuoden jälkeen (esimerkiksi: lisäavustus on 15 % edellisen vuoden saaliin arvosta (vrt. hyljesietokorvaus, alkutuotannon oma saalis)) perusosa ja lisäosat voivat yhteensä olla korkeintaan euroa Avustuksen perusosa maksetaan tukipäätöstä tai yritystoiminnan aloittamista seuraavan maaliskuun tai lokakuun lopussa ja lisäosat maaliskuussa neljänä vuotena yrityksen perustamisvuoden jälkeen. Avustus voidaan käyttää halutulla tavalla eikä sen käyttämisestä tarvitse esittää selvitystä. Avustus on veronalaista tuloa. Korkotukilainan korkotuki voi olla korkeintaan euroa. (katso esimerkkilaskelma tukien vaikutuksesta yrityksen tuottoon, LIITE 33, s. 73) Korkotukilaina Korkotuettua lainaa voidaan myöntää rahassa maksettavan kauppahinnan suorittamiseen tai vuoden aikana hankittavan tarpeellisen kalastusirtaimiston hankintaan tai irtaimiston kunnossapitoon. Lainaa voidaan myöntää enintään 80 % hyväksyttyjen investointien kustannuksista ja enintään euroa. Lainaehdot lainan kokonaiskorko ja laina-aika neuvotellaan lainanhakijan ja pankin kesken korkotukilainan korkotuki on 4 % -yksikköä ja lainansaaja maksaa ainakin yhden prosentin 15

16 Tuen hakeminen nuoren kalastajan aloitustukea haetaan aloitustukihakemuksella kauppakirjan tai sen luonnoksen perusteella. Mukana on oltava pankin luottolupaus. Aloitustukea voidaan hakea jatkuvasti. Jos tukea haetaan yritystoiminnan aloittamisen jälkeen (lopullisen kauppakirjan perusteella), tukea on haettava 10 kuukauden kuluessa aloittamisesta. Hakemus on toimitettava ELY-keskukseen ennen kuin hakija täyttää 40 vuotta hakemukseen liitetään muun muassa kalastusyrityksen kehittämissuunnitelma kannattavuusja maksuvalmiuslaskelmineen sekä yritystä ja hakijaa koskevat verotiedot Tuen myöntäminen aloitustuen myöntää paikallinen ELY-keskus. Se arvioi tuen ehtojen täyttymisen tapauskohtaisesti. Lainan myöntää luottolaitos sen jälkeen, kun ELY-keskus on tehnyt päätöksen tuesta Lainan nostaminen korkotukilaina voidaan nostaa yhdessä tai kahdessa erässä. Laina nostetaan ELY-keskuksen nostoluvan mukaisesti. Nostoluvan myöntämisen edellytyksenä ovat tuen ehtojen noudattaminen, tuen saajalle aiheutuneen menon lopullisuus ja todennettavuus sekä kohdentuminen tuettavaan toimenpiteeseen. Kuitit kauppahinnan maksamisesta ja irtaimiston tai sen kunnossapitoon liittyvistä hankinnoista on liitettävä nostolupahake-mukseen Avustuksen ja korkotuen takaisinperintä avustus ja korkotuki voidaan periä takaisin Maa- ja metsätalousministeriön myöhemmin määrittävin perustein Sukupolvenvaihdos tai yrityksen siirtyminen muulle luonnolliselle jatkajalle voidaan toteuttaa joko kerralla tai vaiheittain. Jos yrityksen aikaisempi omistaja ei ole vielä eläkeiässä, tai muuten koko yrityksen luovutus ei ole ajankohtainen, saattaa vaiheittainen omistajanvaihdos olla sopiva tapa siirtää yritys jatkajalle. Tällöin yrityksestä muodostuu aikaisemman omistajan ja jatkajan verotusyhtymä, jossa tulo jaetaan omistus- ja työpanoksen mukaan. Jotta aloitustukea voitaisiin myöntää, jatkajan on kuitenkin saatava hallintaansa vähintään puolet yrityksestä niin, että hankittu osuus yksin täyttää kannattavuuden edellytykset tai että ne täyttyvät kolmen vuoden kuluessa. Luovuttajan on lisäksi annettava sitoumus loppuosan luovuttamisesta tuen saajalle. Jos kalastusyrityksen aloittaa useampi henkilö yhdessä, myönnetään yritystä kohden vain yksi aloitustuki. Kannattavuusvaatimus kerrotaan jatkajien lukumäärällä, paitsi jos kysymyksessä on aviopari. 16

17 Luopumistukijärjestelmä myös kalastusyrittäjille Myös yrityksestään luopuvan kalastajan toimeentulo on turvattava luopumisen jälkeen ennen vanhuuseläkeikää. Samanaikaisesti Nuoren kalastajan aloitustukijärjestelmän kanssa on suunnittelutyön alle otettava kalastuksen luopumistukijärjestelmä. Mela:n maksama luopumistuki turvaa maatalous- ja porotalousyrittäjän toimeentuloa ennen vanhuuseläkeikää silloin, kun yrittäjä toteuttaa sukupolvenvaihdoksen tai luovuttaa pellot lisämaaksi tai luovuttaa porot ja rakennukset. Luopumistukeen ovat oikeutettuja viljelijät ja poronhoitajat, jotka pysyvästi lopettavat maataloustuotannon tai porotalouden harjoittamisen ennen varsinaista eläkeikää. Myös ammattikalastajat kuuluvat MYEL-vakuutuksen piiriin. Luopumistukijärjestelmä tuleekin laajentaa koskemaan myös ammattikalastajia, jotka luovuttavat kalastusyrityksen sukupolvenvaihdoksen kautta tai muulle luonnolliselle jatkajalle. 9. Kalastusyrittäjän yrityskoulutuspaketti (Nuoren kalastajan koulutusohjelma) Hankkeen seurantaryhmä päätti hankkeesta saatujen kokemusten ja tulosten perusteella, että Mestari ja kisällijärjestelmä ei jatku nykyisessä muodossaan. Seurantaryhmässä todettiin kuitenkin, että tulevien kalastusyrittäjien yrittäjäkoulutuspaketille on selvä tarve. Paketti on runkosuunnitelma siitä, mitä kalastusyrittäjäksi aikovan kisällin yrityskoulutuksen tulisi sisältää. ELY keskukselta haettiin ja saatiin lupa budjetin sisäiselle varojen siirrolle, ja päätettiin, että suunnittelutyö tehtäisiin Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutissa Kalle Niemen ja Mailis Kuupon toimesta (LIITE 34, s.75). Lopuksi Ammattikalastajien määrä on vähentynyt viimeisen 20 vuoden aikana rajusti, ja kalastuksen kannattavuus on heikentynyt. Vaikka kotimaisen kalan kysyntä ja arvostus ovat kasvaneet, kalan reaalihinnan kehitys on jäänyt selvästi jälkeen työn kustannusten noususta. Haittaeläimet kuten harmaahylkeet ja merimetsot aiheuttavat suorien vahinkojen lisäksi muutoksia kalojen käyttäytymisessä ja kalakantojen tilassa. Ulkoisten tekijöiden lisäksi ammattikalastajien määrän vähenemiseen vaikuttaa ammattikunnan ikärakenne. Kalastajien keski-ikä on yli 50 vuotta, eikä eläkkeelle jäävien tilalle saada helposti uusia kalastajia. Alan kiinnostavuus nuorten keskuudessa on vähentynyt. Toisaalta alalle tulo ei ole helppoa nuorelle, jolle pyydykset, alukset, ranta ja kalavedet eivät tule isän perintönä. Merialueen ammattikalastajalle akuutein ongelma tällä hetkellä ovat harmaahylkeet. Suuri osa aikaisemmin kalastukseen soveltuvista vesialueista on jäänyt hylkeiden takia käyttökelvottomiksi. Merimetson vaikutukset saattavat osoittautua vähintään yhtä vakaviksi. Jos haluamme varmistaa kotimaisen kalan tarjonnan tulevaisuudessakin ja sitä varten alalle koulutetaan uusia ammattikalastajia, meidän on myös pystyttävä varmistamaan kalastajille sellainen toimintaympäristö, jossa kalastusammatin harjoittaminen on ylipäätään mahdollista. Maria Saarinen projektipäällikkö 17

18 LIITE 1 Mestari ja kisälli Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Ohjausryhmän kokous, pöytäkirja 2/2009 Aika: Paikka: klo Kokoushuone Kartano, Maa- ja metsätalousministeriö Mariankatu 23, Helsinki Läsnä Halonen Timo, MMM/KRO Heinonen Veli, Suomen Sisävesiammattikalastajat ry Jordas Kim, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry Kuuppo Mailis, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Mustonen Irmeli, Elintarviketeollisuusliitto ry Poskiparta Mikko, Suomen Kalankasvattajaliitto ry Saarinen Maria, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Törmälä Sakari, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Vainikainen Anna, Elintarviketeollisuusliitto ry 1 Kokouksen avaus Mailis Kuuppo avasi kokouksen klo ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja Edellisen kokouksen ( , liite 1) pöytäkirja hyväksyttiin muutoksitta 3 Mestari ja kisälli -pilottihankkeen tilannekatsaus Mailis Kuuppo kertoi seuraavaa: -hankkeesta on tulossa kirjallinen tiedote, kun maksatushakemuksen väliraportti valmistuu -kisälli Pitkäsen oppisopimus Kuusamossa on vihdoin tehty (viivästymiseen syynä oppisopimustoimiston yhteistyöhaluttomuus) -pilottihanke on päättymässä Loppurahat siirretään jatkohankkeelle tai pilotille haetaan jatkoaikaa -kolmen yrittäjän ja kolmen työntekijän koulutukset on saatu päätökseen. Yksi yrittäjä on jo perustanut yrityksen -ilta- tai viikonloppukursseille kisällejä on ollut vaikea saada, eivät ehdi, koska oltava kalassa. Erityisen vaikeaa osallistuminen on TE-keskusten avoimeen yrittäjävalmennukseen, jossa päiviin ei voida järjestää joustoa 18

19 4 Mestari ja kisälli II hankkeen parien valinta Kuuppo esitteli valintakriteerit (liite 2) ja Saarinen hakijoiden perustiedot (liite 3) sekä kartan hakijoiden maantieteellisestä sijoittumisesta (liite 4). Ohjausryhmä keskusteli vilkkaasti hakijoista ja teki liitteen 5 mukaiset päätökset. Päätettiin lisäksi, että Saarinen informoi ohjausryhmää mahdollisimman pian joidenkin parien kohdalla tarvittavista lisätiedoista, jonka jälkeen johtoryhmä voi tehdä lopulliset päätökset. Lisäksi todettiin seuraavaa: -parittomat kisällit ja mestarit jäävät rekisteriin -jalostuspuolelta ei saatu yhtään hakemusta. Jatkossa Mustosen ja Vainikaisen roolia ohjausryhmässä mietitään, pysyvät mukana ainakin postituslistalla -työvoimatoimistot on saatava paremmin mukaan tiedotukseen -tässä vaiheessa ei kannatettu uutta hakua, vaikka Heinonen totesikin kalastajien olevan hitaita harkitsemaan hankkeisiin mukaan lähtemistä -jos / kun järjestelmästä saadaan pysyvä, hausta tulee jatkuva -hankkeen tavoite on paitsi lisätä työllisyyttä lisätä myös koulutustasoa 5 Muut asiat Kuuppo kertoi Chips Foodin yhteydenotosta Ahvenanmaalta, jossa odoteltiin hankkeen järjestävän heille kisällejä. Päätettiin selvittää (SKYI) Ahvenanmaan maakuntahallituksen kiinnostus vastaavaan pilottihankkeeseen kuin Manner-Suomessa. 6 Ohjausryhmän seuraava kokous Päätettiin, että Saarinen kutsuu kokouksen koolle tarpeen tullen syksyn aikana. 7 Kokouksen päättäminen Kuuppo päätti kokouksen klo Mailis Kuuppo puheenjohtaja Maria Saarinen sihteeri 19

20 LIITE 2 Mestari ja kisälli Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Ohjausryhmän kokous, pöytäkirja 3/2009 Aika: Paikka: klo Kokoushuone Pihatto, Maa- ja metsätalousministeriö Läsnä Halonen Timo, MMM/KRO Heinonen Veli, Suomen Sisävesiammattikalastajat ry Jordas Kim, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry Karttunen Vesa, Kalatalouden keskusliitto ry Kuuppo Mailis, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Malmberg Anneli, Varsinais-Suomen TE-keskus Poskiparta Mikko, Suomen Kalankasvattajaliitto ry Röntynen Kai, Suomen kalakauppiasliitto ry Saarinen Maria, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja Mailis Kuuppo avasi kokouksen klo ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja Edellisen kokouksen ( , liite 1) pöytäkirja hyväksyttiin muutoksitta 3 Mestari ja kisälli -pilottihankkeen tilannekatsaus Mailis Kuuppo jakoi ohjausryhmän jäsenille pilottihankkeen tilannetiedotteen ajalta (liite 2). Lisäksi Kuuppo kertoi seuraavaa: -tällä hetkellä menossa maksatushakemuksen laatiminen -suurimmalla osalla kisälleistä koulutus päättyi elo syyskuun vaihteessa -useat kisällit ovat pyytäneet oppilaitoksesta todistusta, mutta koska tutkintoa tai joissakin tapauksissa edes tutkinnon osaa ei ole suoritettu, todistusta ei voi antaa ohankkeen puolesta annetaan todistus, jossa lukee että kisälli on ollut mukana Maa- ja metsätalousministeriön Mestari ja kisälli hankkeen x kk kestäneessä kalastusyrittäjä- tai kalastustyöntekijäkoulutuksessa -ensimmäisen yrittäjäkisällin yrityksen perustamisesta tulee lähiaikoina vuosi täyteen, jolloin myös yrittäjäpalkkio tulee maksuun opalkkion maksuissa lähdetään liikkeelle hankkeesta nyt säästyneillä rahoilla ojatkossa joko haetaan hankkeelle lisärahoitusta tai maksut hoidetaan uuden hankkeen kautta opalkkio maksetaan, jos yritys on toiminut vuoden ja 1-ryhmän ammatti-kalastajan kriteerit täyttyvät. Myös kehittämissuunnitelma pyydetään, ja suunnitelman on oltava realistinen 20

21 4 Mestari ja kisälli II -hankkeen tilannekatsaus ja väliraportti ajalta Maria Saarinen esitteli väliraportin (liite 3) ja tilannetiedotuksen kunkin kisällin kohdalla. Saarinen kertoi lisäksi seuraavaa: -väliraportin jälkeen on tullut yksi keskeytys lisää pari Eriksson / Salokangas. Syynä olivat monet erimielisyydet mm. lomapäivien pitämisestä ja työajoista sekä molemminpuolinen motivaation puute. Salokangas totesi, että kalastustyöntekijän työllistymiseen tähtäävä koulutus on mahdottomuus Selkämeren rannikkokalastuk-sessa, jossa kalamäärät ovat erittäin pieniä. Yrittäjäkisällin koulutus saattaa kuitenkin onnistua sellaisessa isältä pojalle tai muussa vastaavassa tapauksessa, kun toimitaan laajemmin kalatalouden parissa ja kalastus yhdistettynä esim. jalostukseen on toimintalinja -Martti Lahti haluaisi ottaa uuden kisällin lähtien. Kisälli olisi 17-vuotias Jasmin Lindberg (elokuussa keskeyttäneen Onerva Lindbergin tytär) -mestarien neuvottelupäivien suunnittelu on parhaillaan meneillään. Tilaisuuksia tulee neljä; Pori, Rovaniemi, Savonlinna ja Kuopio. Porin tilaisuus on , ja todennäköisesti saadaan vielä toinen tilaisuus järjestettyä ennen Joulua. Tilaisuuksiin kutsutaan sekä vanhat että uudet mestarit Ohjausryhmä totesi / päätti seuraavaa: -kokonaistilanne ei näytä kovin hyvältä -järjestelmä sinänsä on kyllä hyvä, mutta koska ammattikalastuksen perustila on niin huono, hyväkään järjestelmä yksinään ei voi sitä pelastaa eikä ongelmilta voida välttyä -pysyvään järjestelmään kuitenkin tähdätään ojatkossa kisällit on seulottava ja haastateltava paljon tarkemmin, mahdolli-sesti myös parin päivän konkreettinen tutustuminen alan töihin ja olosuh-teisiin otuen kohteena jatkossa ehkä ensisijaisesti sukupolvenvaihdokset ja kalastusyrittäjät. Kalastustyöntekijäkoulutus ok, mikäli kisällillä on todellinen mahdolli-suus työllistyä mestariyritykseen koulutuksen jälkeen opalkkioiden tasoa vielä harkittava. Saarisen mielestä mestarin palkkion tulisi olla tuntuvasti korkeampi oviljely- jalostustyöntekijäkoulutusta tarvitaan jatkossakin. Maahanmuuttajat saattavat jatkossa olla yksi tärkeimmistä kohderyhmistä -Jasmin Lindbergiä ei hyväksytä koulutukseen kesken hankkeen. Muitakaan haku-ajan päättymisen jälkeen yhteyttä ottaneita ei ole hyväksytty mukaan 5 Muut asiat Vesa Karttunen muistutti Kalaviikosta, joka on , ensimmäinen päivä Turussa ja toinen Silja Europalla. 6 Ohjausryhmän seuraava kokous Ohjausryhmän seuraava kokous päätettiin pitää Kalaviikon yhteydessä messukeskuk-sessa klo ennen seminaariohjelman alkua. Käsitellään kiireelliset asiat. 21

22 7 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Mailis Kuuppo puheenjohtaja Maria Saarinen sihteeri 22

23 LIITE 3 Mestari ja kisälli Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Ohjausryhmän kokous, pöytäkirja 1/2010 Läsnä Halonen Timo, MMM/KRO Heinonen Veli, Suomen Sisävesiammattikalastajat ry Jordas Kim, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry Karttunen Vesa, Kalatalouden keskusliitto ry Kuuppo Mailis, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Poskiparta Mikko, Suomen Kalankasvattajaliitto ry Saarinen Maria, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Törmälä Sakari, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Aika: Paikka: klo Kokoushuone Pihatto, Maa- ja metsätalousministeriö Mariankatu 23, Helsinki 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja Mailis Kuuppo avasi kokouksen klo ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja Edellisen kokouksen pöytäkirja ( ) hyväksyttiin muutoksitta (liite 1). 3 Mestari ja kisälli -pilottihankkeen tilannekatsaus ja loppuraportti Mailis Kuuppo esitteli loppuraportin sisällysluettelon ja kertoi, mitä sisältöä kunkin otsikon alle on tulossa. Loppuraportti on valmisteilla, ei kuitenkaan vielä esittelyvaiheessa. Viimeinen kisällikoulutus saatiin päätökseen helmikuun lopussa. Ensimmäisten kisällien (Hellén ja Jyly) palkkiot tulevat maksuun maaliskuussa. Todettiin, että kalastajien vuoden 2009 tilinpäätöstiedot valmistunevat vasta ja verotustiedot vielä myöhemmin Ohjausryhmä päätti seuraavaa: -kisälleiltä pyydetään palkkion maksamista varten selvitys yrityksen toiminnasta + tilinpäätöstiedot vuodelta 2009 sekä realistinen ja ajantasainen kehittämis-suunnitelma -tiedot pyydetään kisälleiltä palkkion maksamisen jälkeen huomautuksella, että palkkio voidaan periä takaisin, jos todetaan, että yritys ei ole toiminut vaaditulla tavalla. Vaihtoehtoisesti hankkeelle voitaisiin hakea vielä jatkoaikaa, jotta kisällit ehtisivät toimittaa vaadittavat tiedot (muut kuin verotustiedot) ennen palkkion maksamista 23

24 4 Mestari ja kisälli II -hankkeen tilannekatsaus Maria Saarinen jakoi ohjausryhmälle tilannetiedotukset (liitteet 2 ja 3). Jatkosta keskusteltiin seuraavaa: -parhaiten ovat onnistuneet ne koulutukset, joissa on voimakastahtoinen mestari, innostunut kisälli ja kisällin ja mestarin välillä luontainen yhteys jo ennestään -järjestelmä voisi jatkua suhteellisen kevyessä muodossa onormaalina oppisopimuskoulutuksena oppisopimustoimistojen kautta? eivät ehkä pysty hoitamaan? oely keskusten kautta? Keskitetysti yhden ELY keskuksen kautta? ovoitaisiinko hyödyntää samanlaista rakennetta kuin maaseutupuolella? -yrittäjän tietopuolisen koulutuksen sisällöstä muokattava valmis paketti Ohjausryhmä päätti seuraavaa: -tuen kohteena ovat jatkossa kalastusyrittäjäkisällit; sukupolvenvaihdokset ja muut luonnolliset jatkajat otuki kohdistuu erityisesti kisälleihin; mahdollinen starttipaketti, joka sisältäisi myös tietopaketin -Kuuppo ja Saarinen esittävät ohjausryhmälle mennessä vaihtoehtoja järjestelmän toteuttamistavoista jatkossa -Ahvenanmaan selvitys jätetään tässä vaiheessa tekemättä 5 Muut asiat Muita asioita ei tullut esille. 6 Ohjausryhmän seuraava kokous Päätettiin, että Saarinen kutsuu koolle kokouksen tarvittaessa. 7 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Mailis Kuuppo puheenjohtaja Maria Saarinen sihteeri 24

25 LIITE 4 Mestari ja kisälli II Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Ohjausryhmän kokous, pöytäkirja 2/2010 Läsnä Halonen Timo, MMM/KRO Heinonen Veli, Suomen Sisävesiammattikalastajat ry Jordas Kim, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry Karttunen Vesa, Kalatalouden keskusliitto ry Kuuppo Mailis, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Poskiparta Mikko, Suomen Kalankasvattajaliitto ry Ranta-aho Kari, Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalouspalvelut Röntynen Kai, Suomen Kalakauppiasliitto ry Saarinen Maria, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Törmälä Sakari, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Aika: Paikka: klo Kokoushuone Pihatto, Maa- ja metsätalousministeriö Mariankatu 23, Helsinki 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja Mailis Kuuppo avasi kokouksen klo ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja Edellisen kokouksen pöytäkirja ( ) hyväksyttiin muutoksitta (LIITE 1). 3 Mestari ja kisälli pilottihanke Kuuppo esitteli pilottihankkeen loppuraportin (LIITE 2). Ohjausryhmä hyväksyi loppuraportin sellaisenaan. Todettiin, että paras sitoutuminen hankkeeseen ja koulutukseen syntyi perheiden sisällä. Todettiin, että hankkeen viimeinen maksatuspäätös on saatu ja kaikki kulut hyväksytty. Hankkeelta jäi rahaa noin euroa. Hankkeen päättymisen jälkeen on tullut kolme kisällin palkkiohakemusta: -Andersson Jörgen (Nauvo), sukupolvenvaihdos trooliyrityksessä. On ostanut uuden troolarin, ja suunnittelee silakan jalostusta Käldingen kalasatamassa -Mickelsson Stefan (Nauvo), sukupolvenvaihdos trooliyrityksessä -Lehtonen Pauli (Pyhämaa) 25

26 Todettiin, että kisällit Andersson ja Mickelsson täyttävät kisällin palkkion vaatimukset, mutta Varsinais-Suomen ELY - keskus tekee lopulliset päätökset. ELY keskus arvioi myös tarkempien tietojen perusteella Lehtosen tapauksen. Todettiin, että pilottihankkeelta jääneitä rahoja ei voi enää suoraan käyttää kisällien palkkioiden maksuun. Ohjausryhmä päätti, että kisällien palkkioiden maksua varten tehdään erillinen rahoitushakemus euroa (3 x ). Hakemusta varten tarvitaan ELY keskuksen arviointi kisällit. 4 Mestari ja kisälli II - hankkeen tilannekatsaus Saarinen esitteli Mestari ja kisälli II hankkeen tilanteen (LIITE 3). Todettiin, että kokonaistilanne ei näytä kovin hyvältä. Saarinen esitteli hankkeen budjettitilanteen (LIITE 4). Todettiin, että vaikka hanke saisi jatkoaikaa vuoden 2010 loppuun saakka, hankkeelta on jäämässä rahaa runsaat euroa. Saarinen ja Kuuppo ehdottivat, että osa jäämässä olevista rahoista käytettäisiin tulevien kalastusyrittäjien yrittäjäkoulutuspaketin suunnitteluun. Paketti olisi runkosuunnitelma siitä, mitä kalastusyrittäjäksi aikovan kisällin yrityskoulutuksen tulisi sisältää. Suunnittelutyö tehtäisiin Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutissa pääasiassa Mailis Kuupon ja Kalle Niemen toimesta. Ohjausryhmä päätti pyytää ELY keskukselta lupaa sille, että osa jäämässä olevista rahoista (noin viikon työ Kuupolta ja Niemeltä) voidaan käyttää tulevien kalastusyrittäjien yrittäjäkoulutuspaketin suunnitteluun hakea hankkeelle jatkoaikaa saakka kohdan a) toteuttamista ja hankkeen loppuun saattamista varten 5 Pysyvä Mestari ja kisällijärjestelmä Saarinen esitteli ehdotuksen pysyväksi Mestari ja kisälli järjestelmäksi (LIITE 5, laskelmia LIITTEET 5a ja 5b) Ohjausryhmä suhtautui ehdotuksiin varauksella. Laskelmia pidettiin hyvinä, koska ne kertoivat selvästi, kuinka vaikeaa alalle on täysin ulkopuolelta tulla. Ranta-aho muistutti olemassa olevasta ammattikalastuksen investointitulijärjestelmästä, joka on melko kattava. Timo Halonen totesi, että Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman väliarvioinnissa 2011 tukijärjestelmää on mahdollista muuttaa. Halonen näki mahdolliseksi saada järjestelmään ammattikalastukselle maatalouspuolen kaltainen malli ( Nuoren viljelijän aloitustuki ). Tällöin aloittava kalastaja (sukupolvenvaihdos tai muu luonnollinen jatkaja) voisi saada mm. korkotuettua lainaa, mikä ei vääristäisi kilpailua. 26

27 Ohjausryhmä päätti, että tehdään selvitys / malli maatalouspuolen aloitustukijärjestelmän mahdollisuuksista kalastuspuolella. Malli valmiina seuraavassa kokouksessa. 6 Muut asiat Martti Lahden mestarin palkkio Lahti ehti toimia Onerva Lindbergin mestarina Koulutus ja oppisopimus katkesivat Lindbergin muutettua pois paikkakunnalta. Saarinen tiedusteli, maksetaanko Lahdelle mestarin palkkio neljän kuukauden ajalta. Ohjausryhmä päätti, että palkkio (1 333 ) maksetaan, mikäli sopimusehdot sen sallivat. 7 Ohjausryhmän seuraava kokous Ohjausryhmän seuraava kokous päätettiin pitää torstaina klo Maa- ja metsätalousministeriön tiloissa. Tällöin ensimmäinen versio hankkeen loppuraportista sekä yrityskoulutuspaketin sisällön tulee olla valmiina. 8 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Mailis Kuuppo puheenjohtaja Maria Saarinen sihteeri 27

28 LIITE 5 Mestari ja kisälli II Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Ohjausryhmän kokous, pöytäkirja 3/2010 Läsnä Halonen Timo, MMM/KRO Jordas Kim, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry Karkama Markku, Opetushallitus Karttunen Vesa, Kalatalouden keskusliitto ry Kuuppo Mailis, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Röntynen Kai, Suomen Kalakauppiasliitto ry Saarinen Maria, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Törmälä Sakari, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Vainikainen Anna, Kalateollisuusyhdistys Aika: Paikka: Sähköpostikokous 1 Siirto hankkeelta jäämässä olevista rahoista M&K - pilottihankkeelle ELY keskuksesta saadun tiedon mukaan pilottihankkeen kisällipalkkiot voitaisiin kuitenkin maksaa pilotista jääneillä rahoilla, vaikka hanke onkin jo päättynyt. Hankkeelta jäi ,35. Tarvittava kokonaissumma on kuitenkin (4 x ). Keskusteluissa (Malmberg / Saarinen) on todettu, että puuttuva summa 5 695,65 euroa olisi käytännöllisintä siirtää tätä tarkoitusta varten M&K II - hankkeelta, josta joka tapauksessa on jäämässä rahaa muutama kymmenen tuhatta. Päätös: ohjausryhmä päätti esittää Varsinais-Suomen ELY - keskukselle, että M&K pilottihankkeen kisällien palkkioihin voidaan käyttää M&K II - hankkeelta jäämässä olevaa rahaa 5 695,65. Mailis Kuuppo puheenjohtaja Maria Saarinen sihteeri 28

29 LIITE 6 Mestari ja kisälli II Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Ohjausryhmän kokous, pöytäkirja 4/2010 Läsnä Halonen Timo, MMM/KRO Heinonen Veli, Suomen Sisävesiammattikalastajat ry Karttunen Vesa, Kalatalouden keskusliitto ry Kuuppo Mailis, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Poskiparta Mikko, Suomen Kalankasvattajaliitto ry Röntynen Kai, Suomen Kalakauppiasliitto ry Saarinen Maria, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Törmälä Sakari, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Aika: klo Paikka: Kokoushuone Perkaamo, Maa- ja metsätalousministeriö Mariankatu 23, Helsinki 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja Mailis Kuuppo avasi kokouksen klo ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi 2 Edellisten kokousten ja pöytäkirjat (LIITTET 1 ja 2) Kokouksen pöytäkirjaan tehtiin muutos 5 :n 4. kappaleeseen seuraavasti: Halonen näki mahdolliseksi, että EU komission hyväksyttäväksi voitaisiin esittää ammattikalastuselinkeinolle sovellettu, maatalouspuolen kaltainen aloitustukijärjestelmä (vrt. Nuoren viljelijän aloitustuki ). Tällöin aloittava kalastaja (sukupolvenvaihdos tai muu luonnollinen jatkaja) voisi saada avustusta sekä Valtion tai Finnveran takaamaa korkotuettua lainaa. Sähköpostikokouksen pöytäkirja hyväksyttiin muutoksitta. 3 Mestari ja kisälli II hanke Saarinen kertoi aluksi, että hankkeen toinen maksatushakemus ( saakka) oli toimitettu ELY-keskukseen marraskuun lopulla. Viimeiseen maksatushakemukseen tulee näin ollen kulut ajalla Loppuraportti (LIITE 3) (sisältää Nuoren kalastajan aloitustuen) -Saarinen esitteli loppuraportin alustavan version, ja siitä käytiin keskustelu. Nuoren kalastajan aloitustukea päätettiin muuttaa siten, että 29

30 1.tukimuoto koskisi vain sisävesikalastusta ja merialueella pienimuotoista rannikkokalastusta 2.tukimuotoon tulisi mukaan myös harkinnanvarainen rahallinen avustus. Avustus olisi riippuvainen yrityksen tuotosta ja se voisi olla korkeintaan Loppuraportin kohdan 7. toiseksi viimeistä kappaletta muutettiin yllä olevaa vastaavaksi 3.korkotukilainalle pyrittäisiin saamaan Valtion tai Finnveran takaus 4.korkotukilainaa voisi saada korkeintaan ammattitaitovaatimuksena olisi alan koulutus tai riittävä työkokemus ja yrittäjyyskoulutus 6.yrityksen kannattavuusvaatimuksen kriteerinä olisi hakijan tukikelpoisuus (katso, mitä tukikelpoisuudesta säädetään muualla) -Poskiparta totesi, että nyt suunnitteilla oleva kalastuksen aloitustukipaketti olisi hy-vin tervetullut myös vesiviljelypuolelle, ja sen mahdollisuuksia kannattaisi jatkossa selvittää -Kuuppo esitteli Kalle Niemen laatiman rungon kalastusyrittäjän yrityskoulutus-paketiksi (LIITE 4). Sisältöä täydennetään, ja se toimitetaan seurantaryhmälle hyväksyttäväksi - todettiin, että yrittäjäkoulutus olisi toteutettava täsmäkoulutuksena keskite-tysti kuten kalastajien perusturvallisuuskurssit Budjetti siirtojen ja lisäavustuksen jälkeen -Saarinen esitteli seurantaryhmälle budjettitilanteen (LIITE 5). Hankkeelta on jää-mässä noin euroa Pilottihankkeen kisällien palkkioiden maksu jatkohankkeen kautta -Kuuppo kertoi, että haussa olevista neljästä kisällinpalkkiosta oli maksettu kolme. ELY keskuksen päätöksellä yhden kisällin palkkiota ei makseta, koska yritys on toimenpidekiellossa 4 Muut asiat Muita asioita ei tullut esille. 5 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Mailis Kuuppo puheenjohtaja Maria Saarinen sihteeri 30

31 LIITE 7 Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Mestari ja kisälli II Ehdotus valintakriteereiksi valittaessa pareja Mestari ja kisälli II -hankkeeseen Kalastusyrittäjäkoulutus -mestarilla on riittävästi kokemusta ammattikalastuksesta ja yritystoiminnasta ja hän on 1-luokan kalastaja -mestarin kalastustoiminta on kisällin koulutustarpeisiin nähden riittävän laajaa ja nykyaikaista tai mestari muodostaa 1 2 muun kalastajan kanssa mestariringin, jonka puitteissa kisällin koulutustarpeet voidaan toteuttaa -kisällillä on vakaa aikomus aloittaa yritystoiminta ja hänellä on siihen mahdollisuudet (esimerkiksi sukupolvenvaihdos, riittävästi kalavesiä) -kisälli soveltuu ikänsä puolesta kalastusyrittäjäksi (suositus vuotta) -kisällillä on työn kuormituksen kannalta riittävä fyysinen kunto eikä hänellä ole vaikeaa liikuntaelin- tai selkäsairautta, tasapainoelimistön toiminnan häiriötä tai vaikeaa yliherkkyyttä Kalastustyöntekijäkoulutus -mestarilla on riittävästi kokemusta ammattikalastuksesta -kisälli voi mahdollisesti työllistyä mestarin kalastusyritykseen -kisälli on kiinnostunut työskentelemään alalla, eikä hänellä ole siihen terveydellistä estettä kuten vaikeaa liikuntaelin- tai selkäsairautta, tasapainoelimistön toiminnan häiriötä tai vaikeaa yliherkkyyttä Vesiviljely- ja kalanjalostustyöntekijäkoulutus -mestariyrityksen toiminta on riittävän laajaa ja nykyaikaista -yritys nimeää kisällille mestarin, jolla on riittävästi alan työkokemusta -kisälli voi mahdollisesti työllistyä yritykseen -kisälli on kiinnostunut työskentelemään alalla eikä hänellä ole siihen terveydellistä estettä kuten vaikeaa liikuntaelin- tai selkäsairautta tai vaikeaa yliherkkyyttä 31

32 LIITE 8 Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Mestari ja kisälli II -hanke Kalatalousalan osaajien kouluttaminen mestari ja kisälli -järjestelmän avulla Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutissa on käynnistetty Mestari ja kisälli II -hanke, jonka aikana koulutetaan kalastusyrittäjien ja työntekijöiden lisäksi vesiviljelyn ja kalanjalostuksen työntekijöitä. Tavoitteena on edistää nuorten hakeutumista kalatalousalalle. Mestari ja kisälli -järjestelmässä kisälli hankkii tarvittavan ammattitaidon pääosin työskentelemällä mestarin ohjauksessa kalastuksessa tai kalatalousalan yrityksessä. Yrittäjälle järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden uuden työntekijän rekrytointiin ja kouluttamiseen oman yrityksen tarpeiden mukaisesti. Ammattikalastaja voi järjestelmän avulla kouluttaa alalle myös uusia kalastusyrittäjiä. Mestari ja kisälli -järjestelmästä vastaa maa- ja metsätalousministeriö, ja se rahoitetaan pääosin Euroopan kalatalousrahaston varoista. Räätälöityä koulutusta Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena kisällin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti, ja sen sisältö laaditaan kisällin tavoitteiden ja osaamistarpeiden perusteella. Mestarin opastuksella tapahtuvaa työssäoppimista täydennetään lyhyillä tietopuolisilla opiskelujaksoilla alan oppilaitoksessa sekä etä- ja verkko-opiskelulla. Työntekijäkoulutus kestää noin kuusi ja kalastusyrittäjän koulutus noin 12 kuukautta. Kalastajan koulutuksessa opiskellaan monipuolisesti kalastuksen keskeisiä työtehtäviä, vesillä liikkumista ja yrittäjyyttä. Kalastusyrittäjäksi aikovan kisällin koulutuksessa painotetaan yrittäjyyttä ja valmistautumista oman yrityksen perustamiseen. Kalanviljelytyöntekijän koulutuksessa keskitytään kalanviljelyn keskeisiin työtehtäviin, ja tarvittaessa siihen voidaan sisällyttää alaan liittyviä muita opintoja, kuten kalankäsittelyä tai yritystoimintaa. Kalanjalostustyöntekijäksi aikova perehtyy mestariyrityksestä riippuen esimerkiksi tuoreen kalan käsittelyyn, kalan jatkojalostukseen tai kalakauppaan Tavoitteena on, että kisälli suorittaisi ainakin yhden tutkinnon osan esimerkiksi kalatalouden perustutkinnosta osoittaen ammattitaitonsa työssäoppimisen yhteydessä järjestettävässä tutkintotilaisuudessa. Tukea sekä mestarille että kisällille Oppisopimuskoulutus on julkisin varoin toteutettavaa ammatillista koulutusta, jonka aikana mestari saa oppisopimustoimistolta koulutuskorvausta työssäoppimisen ohjauksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Tietopuoliset opinnot ovat kisällille pääsääntöisesti maksuttomia, ja hän voi saada oppisopimustoimistolta korvauksia matkakuluista sekä päivärahaa. Mestari ja kisälli -järjestelmässä mestari saa kisällin palkan maksamista varten tukea kalastusyrittäjäkoulutuksessa 1000 euroa kuukaudessa. Työntekijäkoulutuksessa harkinnanvarainen tuki on kalastuksessa euroa, kalanviljelyssä euroa ja kalanjalostuksessa 400 euroa kuukaudessa. Kalastusyrittäjän kouluttanut mestari voi lisäksi saada harkinnanvaraisen euron suuruisen palkkion. Koulutukseen hakeutuminen Koulutukseen mestari tai kisälli voi hakeutua täyttämällä ja lähettämällä -sivustolla olevan sähköisen hakuilmoituksen tai lähettämällä täytetyn hakulomakkeen Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiin. Hakuaika on Koulutuksen aloittamiseksi mestari ja kisälli solmivat oppisopimuksen, jonka ajaksi he tekevät määräaikaisen työsopimuksen. Kisällin henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppisopimustoimiston ja oppilaitoksen kanssa. Mestarille järjestetään päivän mittainen perehdytystilaisuus. Lisätietoja: Mailis Kuuppo, puh , Maria Saarinen, puh , Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti, Kalakouluntie 72, Kirjala 32

33 LIITE 9 Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Mestari ja kisälli II -hanke Kalastajien kouluttaminen mestari ja kisälli -järjestelmän avulla Mestarin opissa kalastajaksi Kalastus on kovaa työtä, mutta samalla palkitseva ammatti. Ala tarjoaa mielenkiintoisia ammattivaihtoehtoja itsenäisenä yrittäjänä tai työntekijänä toisen palveluksessa. Uuden mestari ja kisällikoulutuksen kautta alalle on helppo hakeutua. Mestari ja kisälli -järjestelmässä kisälli hankkii tarvittavan ammattitaidon pääosin työskentelemällä mestarina toimivan ammattikalastajan kanssa. Ammattikalastaja taas voi järjestelmän avulla kouluttaa alalle uusia yrittäjiä tai rekrytoida uusia työntekijöitä, jotka hän kouluttaa itse yrityksensä tarpeiden mukaan. Järjestelmästä vastaa maa- ja metsätalousministeriö ja se rahoitetaan pääosin Euroopan kalatalousrahaston varoista. Tavoitteena on edistää nuorten hakeutumista kalatalousalalle ja helpottaa sukupolvenvaihdoksia kalastajatiloilla. Räätälöityä koulutusta Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena kisällin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti, ja sen sisältö laaditaan kisällin tavoitteiden ja osaamistarpeiden perusteella. Mestarin opastuksella tapahtuvaa työssäoppimista täydennetään lyhyillä tietopuolisilla opiskelujaksoilla alan oppilaitoksessa sekä etä- ja verkko-opiskelulla. Opiskelussa keskitytään monipuolisesti kalastuksen keskeisiin työtehtäviin, vesillä liikkumiseen ja yrittäjyyteen. Kalastusyrittäjäksi aikovan kisällin koulutuksessa painotetaan yrittäjyyttä ja valmistautumista oman yrityksen perustamiseen. Tavoitteena on, että kisälli suorittaisi ainakin yhden tutkinnon osan esimerkiksi kalatalouden perustutkinnosta osoittaen ammattitaitonsa työssäoppimisen yhteydessä järjestettävässä tutkintotilaisuudessa. Tukea sekä mestarille että kisällille Oppisopimuskoulutus on julkisin varoin toteutettavaa ammatillista koulutusta, jonka aikana mestari saa oppisopimustoimistolta koulutuskorvausta työssäoppimisen ohjauksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Tietopuoliset opinnot ovat kisällille pääsääntöisesti maksuttomia, ja hän voi saada oppisopimustoimistolta korvauksia matkakuluista sekä päivärahaa. Mestari ja kisälli -järjestelmässä mestari saa kisällin palkan maksamista varten tukea 1000 euroa kalastusyrittäjäkoulutuksessa ja kalastustyöntekijän koulutuksessa harkinnanvaraisesti euroa kuukaudessa. Kalastusyrittäjän kouluttamisesta mestari voi saada harkinnanvaraisen euron suuruisen palkkion. Yritystoiminnan koulutuksen aikana tai sen päätyttyä aloittanut kalastusyrittäjäkisälli voi saada harkinnanvaraisen enintään euron suuruisen palkkion, mikäli yritys on toiminnassa vielä vuoden kuluttua perustamisesta. Koulutukseen hakeutuminen Koulutukseen mestari tai kisälli voi hakeutua täyttämällä ja lähettämällä kalatalousoppilaitosten -sivustolla olevan sähköisen hakuilmoituksen tai lähettämällä täytetyn hakulomakkeen Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiin. Hakuaika on Koulutuksen aloittamiseksi mestari ja kisälli solmivat oppisopimuksen ja tekevät määräaikaisen työsopimuksen oppisopimuksen ajaksi. Kisällin henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppisopimustoimiston ja oppilaitoksen kanssa. Mestarille järjestetään päivän mittainen perehdytystilaisuus. Lisätietoja: Mailis Kuuppo, puh , mailis.kuuppo(at)kalakoulu.fi Maria Saarinen, puh , maria.saarinen(at)sampi.inet.fi 33

34 LIITE 10 Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Mestari ja kisälli II -hanke Kalanviljelytyöntekijöiden kouluttaminen mestari ja kisälli -järjestelmän avulla Mestarin opissa kalanviljelijäksi Kalanviljely on Suomessa tärkeä syrjäseutujen työllistäjä, joka ylläpitää ympärivuotisia työpaikkoja muun muassa Saaristomerellä, Ahvenanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Alueellisesti esiintyy pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta, koska työskentely kalanviljelylaitoksilla ei houkuttele nuoria. Kalanviljelyn työntekijöiden kouluttamiseksi ja uusien työntekijöiden rekrytoimiseksi alalle elinkeinokalatalouden mestari ja kisälli -koulutusjärjestelmää laajennetaan kalanviljelysektorille. Mestari ja kisälli -järjestelmässä kisälli hankkii tarvittavan ammattitaidon pääosin työskentelemällä mestarin ohjauksessa kalanviljely-yrityksessä. Yrittäjälle järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden uuden työntekijän rekrytointiin ja kouluttamiseen oman yrityksensä tarpeiden mukaisesti. Järjestelmästä vastaa maa- ja metsätalousministeriö ja se rahoitetaan pääosin Euroopan kalatalousrahaston varoista. Tavoitteena on edistää nuorten hakeutumista kalatalousalalle. Räätälöityä koulutusta Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena kisällin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti, ja sen sisältö laaditaan kisällin tavoitteiden ja osaamistarpeiden perusteella. Mestarin opastuksella tapahtuvaa työssäoppimista täydennetään lyhyillä tietopuolisilla opiskelujaksoilla kalatalousalan oppilaitoksessa sekä etä- ja verkko-opiskelulla. Opiskelussa keskitytään kalanviljelyn keskeisiin työtehtäviin, ja tarvittaessa siihen voidaan sisällyttää alaan liittyviä muita opintoja, kuten kalankäsittelyä tai yritystoimintaa. Tavoitteena on, että kisälli suorittaisi yhden tutkinnon osan esimerkiksi kalatalouden perustutkinnosta osoittaen ammattitaitonsa kalanviljely-yrityksessä järjestettävässä tutkintotilaisuudessa. Tukea sekä mestarille että kisällille Oppisopimuskoulutus on julkisin varoin toteutettavaa ammatillista koulutusta, jonka aikana mestari saa oppisopimustoimistolta koulutuskorvausta työssäoppimisen ohjauksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Tietopuoliset opinnot ovat kisällille pääsääntöisesti maksuttomia, ja hän voi saada oppisopimustoimistolta korvauksia matkakuluista sekä päivärahaa. Mestari ja kisälli -järjestelmässä mestari saa kisällin palkan maksamista varten harkinnanvaraista tukea euroa kuukaudessa. Koulutukseen hakeutuminen Koulutukseen mestari tai kisälli voi hakeutua täyttämällä ja lähettämällä kalatalousoppilaitosten -sivustolla olevan sähköisen hakuilmoituksen tai lähettämällä täytetyn hakulomakkeen Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiin. Hakuaika on Koulutuksen aloittamiseksi mestari ja kisälli solmivat oppisopimuksen ja tekevät määräaikaisen työsopimuksen oppisopimuksen ajaksi. Kisällin henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppisopimustoimiston ja oppilaitoksen kanssa. Mestarille järjestetään päivän mittainen perehdytystilaisuus. Lisätietoja: Mailis Kuuppo, puh , Maria Saarinen, puh , Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti, Kalakouluntie 72, Kirjala 34

35 LIITE 11 Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Mestari ja kisälli II -hanke Kalanjalostustyöntekijöiden kouluttaminen mestari ja kisälli -järjestelmän avulla Mestarin opissa kalanjalostajaksi Kalaruokien arvostuksen ja kalan kulutuksen lisääntyessä kalanjalostusyrityksissä ja kalatukkuliikkeissä tarvitaan osaavia työntekijöitä. Nopeasti kehittyvä, monipuolisia ja haastavia työtehtäviä tarjoava ala ei kuitenkaan houkuttele nuoria. Uusien työntekijöiden kouluttamiseksi ja rekrytoimiseksi alalle elinkeinokalatalouden mestari ja kisälli -koulutusjärjestelmää laajennetaan kalanjalostussektorille. Mestari ja kisälli -järjestelmässä kisälli hankkii tarvittavan ammattitaidon pääosin työskentelemällä mestarin ohjauksessa kalanjalostusyrityksessä. Yrittäjälle järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden uuden työntekijän rekrytointiin ja kouluttamiseen oman yrityksensä tarpeiden mukaisesti. Järjestelmästä vastaa maa- ja metsätalousministeriö ja se rahoitetaan pääosin Euroopan kalatalousrahaston varoista. Tavoitteena on edistää nuorten hakeutumista kalatalousalalle. Räätälöityä koulutusta Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena kisällin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti, ja sen sisältö laaditaan kisällin tavoitteiden ja osaamistarpeiden perusteella. Mestarin opastuksella tapahtuvaa työssäoppimista täydennetään lyhyillä tietopuolisilla opiskelujaksoilla alan oppilaitoksessa sekä etä- ja verkko-opiskelulla. Kalanjalostustyöntekijäksi aikova perehtyy mestariyrityksestä riippuen esimerkiksi tuoreen kalan käsittelyyn, kalan jatkojalostukseen tai kalatukkukaupan työtehtäviin. Tavoitteena on, että kisälli suorittaisi yhden tutkinnon osan esimerkiksi kalatalouden perustutkinnosta osoittaen ammattitaitonsa työssäoppimisen yhteydessä järjestettävässä tutkintotilaisuudessa. Tukea sekä mestarille että kisällille Oppisopimuskoulutus on julkisin varoin toteutettavaa ammatillista koulutusta, jonka aikana mestari saa oppisopimustoimistolta koulutuskorvausta työssäoppimisen ohjauksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Tietopuoliset opinnot ovat kisällille pääsääntöisesti maksuttomia, ja hän voi saada oppisopimustoimistolta korvauksia matkakuluista sekä päivärahaa. Mestari ja kisälli -järjestelmässä mestari saa kisällin palkan maksamista varten tukea 400 euroa kuukaudessa. Koulutukseen hakeutuminen Koulutukseen mestari tai kisälli voi hakeutua täyttämällä ja lähettämällä kalatalousoppilaitosten -sivustolla olevan sähköisen hakuilmoituksen tai lähettämällä täytetyn hakulomakkeen Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituuttiin. Hakuaika on Koulutuksen aloittamiseksi mestari ja kisälli solmivat oppisopimuksen ja tekevät määräaikaisen työsopimuksen oppisopimuksen ajaksi. Kisällin henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppisopimustoimiston ja oppilaitoksen kanssa. Mestarille järjestetään päivän mittainen perehdytystilaisuus. Lisätietoja: Mailis Kuuppo, puh , Maria Saarinen, puh , Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti, Kalakouluntie 72, Kirjala, puh (02)

36 LIITE 12 Finlands fiskeri- och miljöinstitut Mästar-gesäll II Utbildning av fiskare, fiskodlare och fiskförädlare genom mästar-gesäll -system Finlands fiskeri- och miljöinstitut har startat Mästar-gesäll II projektet för utbildning av fiskeföretagare och fiskeri-, fiskodlings- och fiskförädlingsarbetare. Målet är att främja ungdomarnas intresse för fiskeribranschen. I mästar-gesäll -systemet lär sig gesällen yrkeskunskap huvudsakligen genom att arbeta antingen tillsammans med en yrkesfiskare som fungerar som mästare eller i ett företag inom fiskeribranschen. Företagaren kan å sin sida använda systemet för att rekrytera och utbilda nya arbetstagare i enlighet med företagets behov. Yrkesfiskaren kan i systemet också utbilda nya företagare till branschen. Jord- och skogsbruksministeriet ansvarar för systemet, och det finansieras till största delen med medel ur Europeiska fiskerifonden. Skräddarsydd utbildning Utbildningen genomförs som läroavtalsutbildning i enlighet med gesällens individuella studieplan. Utbildningens innehåll uppgörs enligt gesällens tidigare kompetens, mål och behov. Inlärningen i arbetet kompletteras med korta, teoretiska studieperioder vid fiskeriläroanstalterna samt med distans- och webbstudier. Arbetarutbildningen pågår i cirka sex månader och fiskeföretagarutbildningen i cirka tolv månader. I fiskarens studier fokuserar man på ett mångsidigt sätt på de centrala arbetsuppgifterna inom fiskeri, sjövett och företagande. I utbildningen för en gesäll som vill bli fiskeföretagare betonas speciellt företagandet och förberedelsen inför att grunda ett eget företag. I fiskodlingsarbetarens studier fokuserar man på de centrala arbetsuppgifterna inom fiskodlingsbranschen. Vid behov kan man inta också andra studier i anslutning till branschen såsom t.ex. fiskbehandling eller företagande. Gesällen som skall bli fiskförädlingsarbetare utbildar sig, beroende på mästarföretaget, i t.ex. behandlingen av färsk fisk eller fiskhandel. Målet är att gesällen skulle avlägga åtminstone en examensdel av t.ex. grundexamen i fiskeri. Detta görs genom att gesällen påvisar sin yrkesskicklighet vid ett fristående yrkesprov, som arrangeras i samband med inlärningen i arbetet. Stöd för både gesäller och mästare Läroavtalsutbildningen är yrkesutbildning som genomförs med offentliga medel. Under utbildningen kan mästaren få utbildningsersättning för handledningskostnader av läroavtalsbyrån. De teoretiska studierna är i allmänhet avgiftsfria för gesällen, och han/hon kan få reseersättning samt dagpenning av läroavtalsbyrån. I mästar-gesäll -systemet får mästaren stöd för gesällens lönekostnader på följande sätt: euro per månad för att utbilda en fiskeföretagare samt, enligt prövning, euro per månad för att utbilda en fiskeriarbetare, euro per månad för en fiskodlingsarbetare och 400 euro per månad för en fiskförädlingsarbetare. Dessutom kan mästaren enligt prövning få en ersättning på euro för att utbilda en fiskeföretagare. Ansökning i utbildningen Gesäller och mästare kan ansöka om en studieplats genom att ifylla och skicka en elektrisk ansökningsblankett på fiskeriläroanstalternas webbsida på eller genom att skicka ett ifyllt blankett till projektkoordinator Maria Saarinen, Universitetsgatan 11 ab 21, ÅBO. Ansökningstiden är Då mästaren och gesällen har avtalat om att inleda utbildningen ingår de ett läroavtal och ett tidsbundet arbetsavtal för den tid läroavtalet är i kraft. Gesällens individuella studieplan utarbetas i samarbete med läroavtalsbyrån och läroanstalten. För mästarna ordnas en inskolningsdag. Tilläggsinformation: Mailis Kuuppo, puh , Maria Saarinen, puh , 36

37 LIITE 13 Finlands fiskeri- och miljöinstitut Mästar-gesäll II Utbildning av fiskare genom mästar-gesäll -system Bli fiskare med hjälp av en mästare Fiske är hårt arbete, men samtidigt ett givande yrke. Branschen erbjuder intressanta yrkesalternativ som självständig företagare eller arbetstagare i någon annans tjänst. Det är enkelt att komma in i branschen med hjälp av den nya mästar-gesäll -utbildningen. I mästar-gesäll -systemet lär sig gesällen yrkeskunskap i allmänhet genom att arbeta tillsammans med en yrkesfiskare som fungerar som mästare. Yrkesfiskaren kan å sin sida använda systemet för att utbilda nya företagare inom branschen eller rekrytera nya arbetstagare, som yrkesfiskaren själv utbildar i enlighet med företagets behov. Jord- och skogsbruksministeriet ansvarar för systemet och det finansieras till största delen med medel ur Europeiska fiskerifonden. Målet är att väcka ungdomarnas intresse för branschen och underlätta generationsväxlingen på fiskelägenheterna. Skräddarsydd utbildning Utbildningen genomförs som läroavtalsutbildning i enlighet med gesällens individuella studieplan. Utbildningens innehåll uppgörs enligt gesällens tidigare kompetens, mål och behov. Inlärningen i arbetet kompletteras med korta, teoretiska studieperioder vid fiskeriläroanstalterna samt med distans- och webbstudier. I studierna fokuserar man på ett mångsidigt sätt på de centrala arbetsuppgifterna inom fiskeri, sjövett och företagande. I utbildningen för en gesäll som vill bli fiskeföretagare betonas speciellt företagandet och förberedelsen inför att grunda ett eget företag. Målet är att gesällen skulle avlägga åtminstone en examensdel av t.ex. grundexamen i fiskeri. Detta görs genom att gesällen påvisar sin yrkesskicklighet vid ett fristående yrkesprov, som arrangeras i samband med inlärningen i arbetet. Stöd för både gesäller och mästare Läroavtalsutbildningen är yrkesutbildning som genomförs med offentliga medel. Under utbildningen kan mästaren få utbildningsersättning för handledningskostnader av läroavtalsbyrån. De teoretiska studierna är i allmänhet avgiftsfria, och gesällen kan få reseersättning samt dagpenning av läroavtalsbyrån. I mästar-gesäll -systemet får mästaren stöd för gesällens lönekostnader på följande sätt: euro per månad för en fiskeföretagarstuderande och enligt prövning euro per månad för en fiskeriarbetarstuderande. För att utbilda en företagare kan mästaren enligt prövning få en ersättning på euro. Om fiskeföretagargesällen grundar ett företag under utbildning eller efter att ha slutat utbildningen kan han eller hon få enligt prövning en engångsersättning på högst euro om hans eller hennes företagsamhet fortsätter ännu ett år efter avslutad utbildning. Ansökning i utbildningen Gesäller och mästare kan ansöka om en studieplats genom att ifylla och skicka en elektrisk ansökningsblankett på fiskeriläroanstalternas webbsida på eller genom att skicka ett ifyllt blankett till Finlands fiskeri- och miljöinstitut. Ansökningstiden är Då mästaren och gesällen har avtalat om att inleda utbildningen ingår de ett läroavtal och ett tidsbundet arbetsavtal för den tid läroavtalet är i kraft. Gesällens individuella studieplan utarbetas i samarbete med läroavtalsbyrån och läroanstalten. För mästarna ordnas en inskolningsdag. Tilläggsuppgifter: Mailis Kuuppo, tfn , mailis.kuuppo(at)kalakoulu.fi Maria Saarinen, tfn , maria.saarinen(at)sampi.inet.fi 37

38 LIITE 14 Euroopan kalatalousrahasto EKTR Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti MESTARI JA KISÄLLI II Hakemus kisälliksi Kalastus Nimi Syntymäaika Lähiosoite Kotikunta Pvm Postinro ja -toimipaikka Puhelin Matkapuh. sähköposti Haluan kouluttautua kalastusyrittäjäks i Mestarin nimi ja kotikunta (jos on tiedossa) Haluan perehtyä seuraaviin kalastusmuotoihin ja erityisesti seuraavien kalalajien kalastukseen: Aiempi perus- ja ammatillinen koulutus ja valmistumisvuosi 38 kalastustyöntekijäksi

39 Työkokemus/työtehtävät ja työskentelyaika Minulla on seuraavat pätevyydet/olen suorittanut seuraavat kurssit: kalastajan perusturvallisuuskurssi kalastajan STCW -turvallisuuskurssi merenkulun pätevyys, mikä? radioteknillinen kurssi, mikä? paloturvallisuuskurssi tulityökortti EA 1 vuodelta EA 2 vuodelta yrittäjyysvalmennuskoulutus hygieniaosaamistodistus muu, mikä? muu, mikä? muu, mikä? muu, mikä? Lisätietoja (esim. suunnitelmat yrityksen perustamiseksi) Lähetä hakemus painamalla Lähetä-painiketta Lähetä Voit lähettää hakemuksen myös sähköpostina osoitteeseen tai postin välityksellä osoitteeseen Maria Saarinen, Yliopistonkatu 11 ab 21, TURKU 39

40 LIITE 15 Euroopan kalatalousrahasto EKTR Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti MESTARI JA KISÄLLI II Hakemus mestariksi Kalastus Pvm Nimi Syntymävuosi Osoite Kotikunta Postinro ja -toimipaikka Puhelin Matkapuhelin s-posti Haluan kouluttaa kalastusyrittäjän kalastustyöntekijän Kisällin nimi ja kotikunta (jos tiedossa) Olen pääammattikalastaja Olen toiminut kalastajana sivuammattikalastaja vuotta Harjoittamani kalastusmuoto/muodot ja kalastuksen pääkohteena olevat lajit: Lisätietoja (esim. sukupolvenvaihdos tai työn jatkajan kouluttaminen) Tyhjennä Lähetä tiedot Voit lähettää hakemuksen myös sähköpostina osoitteeseen tai postin välityksellä osoitteeseen Maria Saarinen, Yliopistonkatu 11 ab 21, TURKU 40

41 LIITE 16 Euroopan kalatalousrahasto EKTR Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti MESTARI JA KISÄLLI II Hakemus kisälliksi Kalanviljely Pvm Nimi Syntymäaika Lähiosoite Kotikunta Postinro ja -toimipaikka Puhelin Matkapuh. Mestarin nimi ja kotikunta (jos on tiedossa) Olen työtön työnhakija Haluan perehtyä poikaskalatuotantoon ruokakalatuotantoon sekä poikas- että ruokakalatuotantoon Aiempi perus- ja ammatillinen koulutus ja valmistumisvuosi 41

42 Työkokemus/työtehtävät ja työskentelyaika Minulla on seuraavat pätevyydet/olen suorittanut seuraavat kurssit: tulityökortt i EA 1 vuodelta EA 2 vuodelta hygieniaosaamistodistus eläinkuljetuskoulutus työturvallisuuskortti muu, mikä? muu, mikä? Lisätietoja : Lähetä hakemus painamalla Lähetä-painiketta Läh etä Voit lähettää hakemuksen myös sähköpostina osoitteeseen tai postin välityksellä osoitteeseen Maria Saarinen, Yliopistonkatu 11 ab 21, TURKU 42

43 LIITE 17 Euroopan kalatalousrahasto EKTR Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti MESTARI JA KISÄLLI II Hakemus mestariyritykseksi Pvm Kalanviljely Yrityksen nimi Osoite Kotikunta Postinro ja -toimipaikka Yrittäjän nimi Puhelin Matkapuh. s-posti Mestarin nimi (jos eri henkilö kuin yrittäjä) s-posti Matkapuh. Kisällin nimi ja kotikunta (jos tiedossa) Yritys on poikaskalalaitos ruokakalalaitos sekä poikas- että ruokakalalaitos Yritys on toiminut vuotta Henkilökunnan määrä 43

44 Lisätietoja : Tyhjennä Lähetä tiedot Voit lähettää hakemuksen myös sähköpostina osoitteeseen tai postin välityksellä osoitteeseen Maria Saarinen, Yliopistonkatu 11 ab 21, TURKU 44

45 LIITE 18 Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Euroopan kalatalousrahasto EKTR MESTARI JA KISÄLLI II Hakemus kisälliksi Kalanjalostus Nimi Syntymäaika Lähiosoite Kotikunta Pvm Postinro ja -toimipaikka Puhelin Matkapuh. Mestarin nimi ja kotikunta (jos on tiedossa) Olen työtön työnhakija Haluan perehtyä tuoreen kalan käsittelyyn kalatukkukauppaan kalan jatkojalostukseen kaikkin mainittuihin Olen erityisesti kiinnostunut: Aiempi perus- ja ammatillinen koulutus ja valmistumisvuosi Työkokemus/työtehtävät ja työskentelyaika 45

46 Minulla on seuraavat pätevyydet/olen suorittanut seuraavat kurssit tulityökortti EA 1 vuodelta EA 2 vuodelta hygieniaosaamistodistus työturvallisuuskortti muu, mikä? muu, mikä? muu, mikä? Lisätietoja Lähetä hakemus painamalla Lähetä-painiketta Lähetä Voit lähettää hakemuksen myös sähköpostina osoitteeseen tai postin välityksellä osoitteeseen Maria Saarinen, Yliopistonkatu 11 ab 21, TURKU 46

47 LIITE 19 Euroopan kalatalousrahasto EKTR Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti MESTARI JA KISÄLLI II Hakemus mestariyritykseksi Kalanjalostus Pvm Yrityksen nimi Osoite Kotikunta Postinro ja -toimipaikka Yrittäjän nimi Puhelin Matkapuh. s-posti Mestarin nimi (jos eri henkilö kuin yrittäjä) s-posti Matkapuh. Kisällin nimi ja kotikunta (jos tiedossa) Yritys harjoittaa tuoreen kalan jalostusta kalatukkukauppaa Tuotteet ja palvelut: 47 kalan jatkojalostus ta

48 Yritys on toiminut vuotta Henkilökunnan määrä Lisätietoja: Tyhjennä Lähetä tiedot Voit lähettää hakemuksen myös sähköpostina osoitteeseen tai postin välityksellä osoitteeseen Maria Saarinen, Yliopistonkatu 11 ab 21, TURKU 48

49 LIITE 20 Europeiska fiskerifonden Finlands fiskeri- och miljöinstitut MÄSTARE OCH GESÄLL II Ansökan till gesäll Fiske Datum Namn Födelsetid Näradress Hemkommun Postnummer och -ort Telefon Mobil Jag vill utbilda mig fiskeriföretagare Mästarens namn och hemkommun (om känd) Jag vill utbilda mig i följande fiskesätt, och jag är intresserad av fiske av följande fiskarter: Tidigare grund- och yrkesutbildning och examensår Arbetserfarenhet/arbetsuppgifter och anställningstid 49 fiskeriarbetare

50 Jag har följande meriter/har avlagt följande grundläggande säkerhetskurs för fiskare STCW-F kurs för större fiskefartyg sjöfartsbehörighet, vilken radioteknisk kurs, vilken brandsäkerhetskurs kort i heta arbeten Fhj 1 år Fhj 2 år preparationskurs för företagare hygienkompetensintyg andra meriter/utförda kurser andra meriter/utförda kurser andra meriter/utförda kurser andra meriter/utförda kurser Tilläggsuppgifter (t.ex. planer för grundandet av företag) Skicka ansökan genom att trycka på "Skicka" Skicka Du kan också skicka ansökan som eller via post: Maria Saarinen, Universitetsgatan 11 ab 21, ÅBO 50

51 LIITE 21 Finlands fiskeri- och miljöinstitut Europeiska fiskerifonden MÄSTARE OCH GESÄLL II Ansökan till mästare Datum Fiske Namn Födelseår Näradress Hemkommun Postnummer och -ort Telefon Mobil Jag vill utbilda fiskeriföretagare fiskeriarbetare Gesällens namn och hemkommun (om känd) Jag är yrkesfiskare i huvudsyssla Jag har verkat som fiskare i yrkesfiskare i bisyssla år Fiskesätt jag använt mig av, samt huvudsakliga målarter Tilläggsuppgifter (t.ex. Generationsväxling eller utbildning av någon som tar över mitt arbete) Töm Skicka uppgifterna Du kan också skicka ansökan som eller via post: Maria Saarinen, Universitetsgatan 11 ab 21, ÅBO 51

52 LIITE 22 Europeiska fiskerifonden Finlands fiskeri- och miljöinstitut MÄSTARE OCH GESÄLL II Ansökan till gesäll Fiskodling Namn Födelsetid Näradress Hemkommun Datum Postnummer och ort Telefon Mobil Mästarens namn och hemkommun (om känd) Jag är arbetslös och jag söker mig arbete Jag vill utbilda mig i produktion av fiskyngel i produktion av matfisk både i produktion av fiskyngel och i produktion av matfisk Tidigare grund- och yrkesutbildning och examensår Arbetserfarenhet/arbetsuppgifter och anställningstid 52

53 Jag har följande meriter/har avlagt följande kort i heta arbeten Fhj 1 år Fhj 2 år hygienkompetensintyg utbildning i djurtransport kort i arbetssäkerhet annat,vad? annat,vad? Tilläggsuppgifter: Skicka ansökan genom att trycka på "Skicka" Skicka Du kan också skicka ansökan som eller via post: Maria Saarinen, Universitetsgatan 11 ab 21, ÅBO 53

54 LIITE 23 Finlands fiskeri- och miljöinstitut Europeiska fiskerifonden MÄSTARE OCH GESÄLL II Ansökan till mästare Fiskodling Datum Företagets namn Adress Hemkommun Postnummer och -ort Företagarens namn Telefon Mobil Mästarens namn (i fall annan person än företagaren) Mobil Gesällens namn och hemkommun (om känd) Företaget producerar fiskyngel matfisk både fiskyngel och matfisk Företaget har verkat i år Antalet anställda: 54

55 Tilläggsuppgifter: Töm Skicka uppgifterna Du kan också skicka ansökan som eller via post: Maria Saarinen, Universitetsgatan 11 ab 21, ÅBO 55

56 LIITE 24 Europeiska fiskerifonden Finlands fiskeri- och miljöinstitut MÄSTARE OCH GESÄLL II Ansökan till gesäll Fiskförädling Namn Födelsetid Näradress Hemkommun Datum Postnummer och ort Telefon Mobil Mästarens namn och hemkommun (om känd) Jag är arbetslös och jag söker mig arbete Jag vill utbilda mig i hantering av färsk fisk vidareförädling av fisk Jag är speciellt intresserad i: Tidigare grund- och yrkesutbildning och examensår 56 partihandel av fisk alla förut nämnda

57 Arbetserfarenhet/arbetsuppgifter och anställningstid Jag har följande meriter/har avlagt följande kort i heta arbeten Fhj 1 år Fhj 2 år hygienkompetensintyg kort i arbetssäkerhet andra meriter/utförda kurser andra meriter/utförda kurser andra meriter/utförda kurser Tilläggsuppgifter Skicka ansökan genom att trycka på "Skicka" Skicka Du kan också skicka ansökan som eller via post: Maria Saarinen, Universitetsgatan 11 ab 21, ÅBO 57

58 LIITE 25 Europeiska fiskerifonden Finlands fiskeri- och miljöinstitut MÄSTARE OCH GESÄLL II Ansökan till mästare Fiskförädling Datum Företagets namn Adress Hemkommun Postnummer och -ort Företagarens namn Telefon Mobil Mästarens namn (i fall annan person än företagaren) Mobil Gesällens namn och hemkommun (om känd) Företagets verksamhet förädling av färsk fisk partihandel av fisk Produkter och tjänster: 58 vidareförädling av fisk

59 Företaget har verkat i år Antalet anställda Tilläggsuppgifter Töm Skicka uppgifterna Du kan också skicka ansökan som eller via post: Maria Saarinen, Universitetsgatan 11 ab 21, ÅBO 59

60 LIITE 26 60

61 LIITE 27 MESTARI JA KISÄLLI II - hanke Tilanne Kisällien suunniteltu ja toteutunut teoriapuolen koulutus sekä nykyinen työtilanne KALASTUSYRITTÄJÄKOULUTUS 1. Koulutuksen toteutuminen / nykyinen työtilanne Kävi vain muutamilla luennoilla työkiireiden vuoksi, aikoo jatkaa opiskelua myöhemmin / Yrittäjän at:sta liikeidean täsmentäminen ja sivutoiminen ammattikalastaja (oma yritys oli liiketoimintasuunnitelman laatiminen perustettu jo aikaisemmin) 2. Kalatalouden pt:sta kalastuksen perustaidot ja vesillä liikkuminen Kalastajan perusturvallisuuskurssi (3 pv) STCW palokoulutus (2 pv) Koneenhoitajan kurssi Koneenhoitajan kurssia lukuun ottamatta kaikki suoritettu (kurssia ei ollut saatavilla) / päätoiminen ammattikalastaja (ei omaa yritystä, sukupolvenvaihdos myöhemmin mahdollinen) 3. Yrittäjän at Hygieniaosaaminen Suoritettu / päätoiminen ammattikalastaja (oma yritys perustettu syksyllä 2010) 4. Yrittäjän at Koulutus kesken, päättyy 2011 / päätoiminen ammattikalastaja mestarin kalastusyrityksessä (oma yritys on perustettu jo aikaisemmin) 5. Yrittäjän at Kalastajan perusturvallisuuskurssi (2 pv) Hygieniaosaaminen EA 1 ja EA 2 Mestari ja kisälli -koulutus keskeytyi 4 kk jälkeen, mestarin mukaan kisällistä ei ollut kalastajaksi 6. Kalastusaluksen kuljettajankirja B Kalastajan perusturvallisuuskurssi (2 pv) Turvallisuuskurssi suoritettu, kuljettajankirja suoritetaan v / mestari ja kisällikoulutus kesken, päättyy 2010 lopussa (suunnittelee oman yrityksen perustamista) 7. Yrittäjän at Kalastajan perusturvallisuuskurssi (2 pv) Yrittäjän at suoritettu / muissa töissä (ei omaa kalastusyritystä ainakaan vielä) 8. Avoin yrittäjyysvalmennus Kalastusaluksen kuljettajankirja B Kalastajan perusturvallisuuskurssi (2 pv) EA 1 Avoin yrittäjyysvalmennus ja turvallisuuskurssi suoritettu / käy autokoulua ja suunnittelee oman yrityksen perustamista Kisälli nro Suunniteltu tietopuolinen koulutus 61

62 KALASTUSTYÖNTEKIJÄN KOULUTUS Kisällin nro 9. Kalatalouden pt:sta kalastuksen perustaidot Kalastajan perusturvallisuuskurssi (3 pv) Koulutuksen toteutuminen Turvallisuuskurssi suoritettu, mestari ja kisälli -koulutus keskeytyi 4 kk jälkeen molemminpuoliseen motivaation puutteeseen / muissa töissä 10. Kalatalouden pt:sta kalastuksen perustaidot Kalastajan perusturvallisuuskurssi (3 pv) Hygieniaosaaminen Turvallisuuskurssi ja hygieniaosaaminen suoritettu, kalastuksen perustaidoissa jäi toinen tutkintotilaisuus suorittamatta / muissa töissä 11. Kalatalouden pt:sta kalatalous, kalastuksen Kävi vain muutamassa lähiopetustilaisuudessa perustaidot ja kalankäsittelyn perustaidot työkiireiden vuoksi. Turvallisuuskurssi suoritettu / Kalastajan perusturvallisuuskurssi (2 pv) töissä edelleen mestariyrityksessä 12. Suunniteltu tietopuolinen koulutus Kalatalouden pt:sta kalankäsittelyn perustaidot ja kalatalouden yritystoiminta Kalastajan perusturvallisuuskurssi (2 pv) Kalatalouden lähiopetus ja tutkintotilaisuus joulukuussa 2010 / töissä edelleen mestariyrityksessä KALANVILJELYTYÖNTEKIJÄN KOULUTUS Kisällin nro Suunniteltu tietopuolinen koulutus Koulutuksen toteutuminen 13. Kalanviljelijän at:sta kalanviljely opintokokonaisuus Suoritettu / töissä edelleen mestariyrityksessä 14. Kalanviljelijän at:sta kalanviljely opintokokonaisuus Suoritettu / palasi muihin töihin Kalanviljelijän at Koulutus kesken, päättyy 2011 / töissä mestariyrityksessä Kalanviljelijän at Koulutus kesken, päättyy 2011 / töissä mestariyrityksessä Kalanviljelijän at Koulutus kesken, päättyy 2011 / töissä mestariyrityksessä

63 LIITE 28 Suomen Kalatalous- ja ympäristöinstituutti Mestari ja kisälli II hanke Mestari ja kisälli pilottikoulutushanke Mestareiden koulutus- ja neuvottelupäivä Ohjelma Tervetuliaispuhe ja lounas Oppisopimusopiskelijan arviointi ja työssä oppiminen sekä perusturvallisuus Kahvitauko Mestareiden kokemukset Mestari ja kisälli järjestelmästä, toivomukset ja kehittämistarpeet Tilaisuuden päättäminen Tilaisuudessa ovat läsnä myös Mestari ja kisälli II hankkeen projektipäällikkö Maria Saarinen ja pilottihankkeen projektipäällikkö Mailis Kuuppo Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutista. 63

64 LIITE 29 Mestari ja kisälli II käynnistyi helmikuussa Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutissa käynnistyi helmikuun alussa Mestari ja kisälli II hanke. Hanke on jatkoa Mestari ja kisälli pilotille, ja tällä kertaa hankkeessa koulutetaan kalastusyrittäjien ja työntekijöiden lisäksi kalanviljelytyöntekijöitä. Hankkeesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö, ja se rahoitetaan pääosin Euroopan kalatalousrahaston varoista. Tavoitteena on edistää nuorten hakeutumista kalatalousalalle. Mukana koulutuksissa on yhteensä 17 paria. Kahdeksan kisälliä kouluttautuu kalastusyrittäjäksi, neljä kalastustyöntekijäksi ja viisi kalanviljelytyöntekijäksi. Kalastuksen kisälleistä kahdeksan toimii merialueella. Järvialueen kisälleistä pohjoisin tulee Sodankylästä. Kisällien koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena jokaisen kisällin henkilökohtaisen koulutustarpeen mukaisesti. Pääosan tarvittavasta ammattitaidosta kisälli hankkii työskentelemällä kokeneen mestarin ohjauksessa. Mestarin opastuksella tapahtuvaa työssäoppimista täydennetään lyhyillä tietopuolisilla opiskelujaksoilla alan oppilaitoksissa sekä etä- ja verkko-opiskelulla. Tavoitteena on, että kisälli suorittaisi ainakin yhden tutkinnon osan esimerkiksi kalatalouden perustutkinnosta tai kalanviljelijän ammattitutkinnosta. Osa yrittäjäkisälleistä suorittaa yrittäjän ammattitutkinnon. Kalastusyrittäjän koulutus kestää noin vuoden ja työntekijäkoulutus 6 8 kuukautta. Mestari saa kisällin palkan maksamista varten tukea kalastusyrittäjäkoulutuksessa / kk ja työntekijän koulutuksesta 800 / kk. Kalanviljelytyöntekijän koulutuksesta tukea maksetaan 400 / kk. Oppisopimustoimiston mestarille maksama koulutuskorvaus vähennetään hankkeen maksamasta palkkatuesta. Yli 30 vuotta alalla toiminut ammattikalastaja Olavi Sahlstén Merimaskusta on ottanut oppiinsa kaksi kisälliä. Kalastusyrittäjäksi kouluttautuva Jalmari Kaima on aloittanut työnsä Kalastusyhtymä Sahlsténilla toukokuun puolivälissä. Haastatteluhetkellä kisälli oli juuri palannut mestarinsa kanssa Merimaskun kalasatamaan aamukolmelta alkaneelta kalareissulta (kuva 1). 15 tonnin rysäsilakkasaaliin lajittelu oli loppusuoralla, ja Kaima lapioi jäitä kalasammioihin. Kaima on suorittanut kalatalouden perustutkinnon vuonna 2008, mutta haluaa käytännön kokemusta kalastajan ammatista ennen oman kalastusyrityksen perustamista. Maailmantalous on nyt niin sekaisin, että otan mieluummin vuoden lisää kokemusta ja taitoja, kuin lähtisin lainarahalla investoimaan Kaima tuumailee. Nuori kisälli uskoo rannikkokalastuksen tulevaisuuteen, mikäli haittaeläinten kuten hylkeiden ja merimetsojen kannat saadaan kuriin. Tällä kertaa silakkarysään on uinut myös muutama siika ja lohi, joita Kaima ryhtyy perkaamaan. Mestari Olavi Sahlstén uskoo, että Kaima tulee oppisopimuksensa aikana saamaan realistisen kuvan ammattikalastajan arjesta. Esimerkiksi rysäsilakan sesonkiaikana touko kesäkuussa merelle on lähdettävä melkeinpä keskellä yötä, ja työpäivät ovat pitkiä. 64

65 Sahlstén on ylpeä ammatistaan, ja toivoo voivansa siirtää kisälleilleen sellaista ammattimiehen osaamista, jota oppilaitokset eivät pysty antamaan. Tällainen niin sanottu hiljainen tieto on ainutlaatuisen arvokasta, ja mestarille maksetaan sen siirtämisestä eteenpäin euron palkkio. Mikäli kysymyksessä on sukupolven vaihdos (isältä pojalle / tyttärelle), mestarin palkkiota ei makseta. Yrittäjäkisälli saa vastaavasti euron kannustuspalkkion, mikäli hän perustaa oman yrityksen koulutuksen aikana tai heti sen päätyttyä ja mikäli yritys toimii vielä vuoden kuluttua sen perustamisesta. Palkkiota ei kuitenkaan makseta, jos kisälli on perustanut yrityksen jo ennen oppisopimusta tai jos hän jatkaa olemassa olevaa yritystä. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on saada mestari ja kisälli järjestelmästä pysyvä. Palkkiot ja niiden myöntämisperusteet pyritään hankkeen aikana saamaan realistiselle tasolle. Maria Saarinen projektipäällikkö Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Kuva 1. Mestari Olavi Sahlstén (vas.) ja kisälli Jalmari Kaima. 65

66 66

67 LIITE 30 ERITTÄIN YKSINKERTAISTETTU MALLI, ALOITTAVA PU RYSÄKALASTAJA MERIALUEELLA Tässä esimerkissä ei mukana alvia. Korkoprosentti korkotuki (max 4 %, kalastaja maksaa aina yhden prosentin) VUOSI 2. VUOSI 3. VUOSI 4. VUOSI 5. VUOSI 6. VUOSI 7. VUOSI INVESTOINNIT VENE, KONEET JA VARUSTEET tuki alle 40 v. 15 % PYYDYKSET PU - rysä lukumäärä hinta á PU-RYSIEN HINTA YHTEENSÄ tuki hylkeenkestäviin osiin 75 % ankkurit, lukumäärä (10 / rysä) ankkureiden hinta yhteensä á 40 köydet, metrimäärä (50 m / ankkuri) köysien hinta yhteensä á 1 / m verkot (50 kpl á 50 ) ja ankkurit (20 kpl á 15 ) KALANKULJETUSVÄLINE, auto MUUT VARUSTEET RAHOITUSTARVE omarahoitusosuus 20 % pankista lainaa 80 % korkotuen piirissä 80 % LAINAN HOITOKUSTANNUKSET Lyhennyksen määrä / kk Lyhennykset / vuosi Korot Tukina takaisin 1. vuoden aikana

68 LAINAA VUODEN LOPUSSA, jos tuet käytetään kokonaisuudessaan lainan lyhentämiseen MENOT YHTEENSÄ (investoinnin oma osuus, korot, iso lyhennys + normaalit lyhennykset + muut menot) TULOT YHTEENSÄ (investointituet, avustus, korkotuki, kalan myynti, sietokorvaus 2. vuodesta lähtien) VESIALUEIDEN VUOKRAT 10 % SAALIISTA POLTTOAINEKULUT JÄÄT (1/3) kalamäärästä, 25 / 1000 kg KALUSTON YLLÄPITO VAKUUTUKSET PU - rysäsaalis ka 1000 kg / rysä, saaliin kasvu 5 % vuodessa PU - rysäsaaliin arvo, á 5 / kg verkkosaalis kg hylkeensietokorvaus AVUSTUS; investointien omarahoituksen verran (veroton osuus kuitenkin max ) KORKOTUKI TULOT ENNEN VEROJA

69 LIITE 31 ERITTÄIN YKSINKERTAISTETTU, SUUNTAA ANTAVA MALLI, ALOITTAVA PU RYSÄKALASTAJA MERIALUEELLA Tässä esimerkissä ei mukana alvia. Vaihtoehto 2. avustuksen osalta - valtion takaama laina - avustus on sidottu saaliin arvoon samalla tavalla kuin sietokorvaus - ei korkotukea Korkoprosentti 4 1. VUOSI 2. VUOSI 3. VUOSI 4. VUOSI 5. VUOSI 6. VUOSI 7. VUOSI INVESTOINNIT VENE, KONEET JA VARUSTEET tuki alle 40 v. 15 % PYYDYKSET PU - rysä lukumäärä hinta á PU-RYSIEN HINTA YHTEENSÄ tuki hylkeenkestäviin osiin 75 % ankkurit, lukumäärä (10 / rysä) ankkureiden hinta yhteensä á 40 köydet, metrimäärä (50 m / ankkuri) köysien hinta yhteensä á 1 / m verkot (50 kpl á 50 ) ja ankkurit (20 kpl á 15 ) KALANKULJETUSVÄLINE, auto MUUT VARUSTEET RAHOITUSTARVE omarahoitusosuus 20 % pankista lainaa 80 % LAINAN HOITOKUSTANNUKSET Lyhennyksen määrä / kk Lyhennykset / vuosi

70 Korot Tukina takaisin 1. vuoden aikana LAINAA VUODEN LOPUSSA, jos tuet käytetään kokonaisuudessaan lainan lyhentämiseen MENOT YHTEENSÄ (investoinnin oma osuus, korot, lyhennykset + iso lyhennys + muut menot) TULOT YHTEENSÄ (investointituet, kalan myynti, + avustus ja sietokorvaus 2. vuodesta lähtien) VESIALUEIDEN VUOKRAT 10 % SAALIISTA POLTTOAINEKULUT JÄÄT (1/3) kalamäärästä, 25 / 1000 kg KALUSTON YLLÄPITO VAKUUTUKSET PU - rysäsaalis ka 1000 kg / rysä, saaliin kasvu 5 % vuodessa PU - rysäsaaliin arvo, á 5 / kg verkkosaalis kg hylkeensietokorvaus AVUSTUS (saaliin arvoon sidottu samalla tavalla kuin sietokorvaus; 2. vuonna 35 %, 3. vuonna 25 % ja 4. vuonna 15 %) TULOT ENNEN VEROJA Vielä auki: mistä kalastaja toimii? missä hän säilyttää pyydyksiä? Missä säilyttää saalista, vai viekö suoraan ostajalle? 70

71 LIITE 32 ERITTÄIN YKSINKERTAISTETTU, SUUNTAA ANTAVA MALLI, ALOITTAVA POISTO- JA VERKKOKALASTAJA MERIALUEELLA Tässä esimerkissä ei mukana alvia. Vaihtoehto 2. avustuksen osalta - valtion takaama laina - avustus on sidottu saaliin arvoon samalla tavalla kuin sietokorvaus - ei korkotukea Korkoprosentti 4 Voit muuttaa keltaisia luukkuja 1. VUOSI 2. VUOSI 3. VUOSI 4. VUOSI 5. VUOSI 6. VUOSI 7. VUOSI INVESTOINNIT VENE, KONEET JA VARUSTEET tuki alle 40 v. 15 % PYYDYKSET RYSIEN lukumäärä hinta á RYSIEN HINTA YHTEENSÄ ankkurit, lukumäärä (10 / rysä) ankkureiden hinta yhteensä á 40 köydet, metrimäärä (30 m / ankkuri) köysien hinta yhteensä á 1 / m VERKOT (150 kpl á 50 ) ja ankkurit (60 kpl á 15 ) KALANKULJETUSVÄLINE, auto MUUT VARUSTEET RAHOITUSTARVE omarahoitusosuus 20 % pankista lainaa 80 % LAINAN HOITOKUSTANNUKSET Lyhennyksen määrä / kk Lyhennykset / vuosi Korot

72 Tukina takaisin 1. vuoden aikana LAINAA VUODEN LOPUSSA MENOT YHTEENSÄ (investoinnin oma osuus, lyhennykset, korot + muut menot) TULOT YHTEENSÄ (investointituet, kalan myynti, + avustus ja sietokorvaus 2. vuodesta lähtien) VESIALUEIDEN VUOKRAT 10 % SAALIISTA POLTTOAINEKULUT JÄÄT (1/3) kalamäärästä, 25 / 1000 kg KALUSTON YLLÄPITO VAKUUTUKSET rysäsaalis ka kg / rysä rysäsaaliin arvo, á 0,33 / kg verkkosaalis kg á 5 / kg hylkeensietokorvaus AVUSTUS (saaliin arvoon sidottu samalla tavalla kuin sietokorvaus; 2. vuonna 35 %, 3. vuonna 25 % ja 4. vuonna 15 %) TULOT ENNEN VEROJA Ongelma: uusi kalastaja ei todennäköisesti saa vuokralle hyvin tuottavia verkkokalastusalueita! Vielä auki: mistä kalastaja toimii? missä hän säilyttää pyydyksiä? Missä säilyttää saalista, vai viekö suoraan ostajalle? poistokalastussaaliin hinta / kg ilman alvia 0,33 72

73 LIITE 33 OLEMASSA OLEVAA YRITYSTÄ JATKAVA POISTO- JA VERKKOKALASTAJA MERIALUEELLA, SUUNTAA ANTAVA ESIMERKKILASKELMA. Mukana vain perusinvestoinnit, ei esimerkiksi vene- tai moottori-investointeja Mukana vain perusmenot ja -tulot, esim. poistoja ei huomioitu Tässä esimerkissä ei mukana alvia. OSTOHETKELLÄ YRITYKSESSÄ TUKIMUODOT - valtion tai Finnveran takaama laina - avustus (perusosa ja lisäosa) - korkotuki max. 4 %, kalastaja maksaa aina vähintään 1 % Korkoprosentti tässä laskelmassa 3,50 1. VUOSI INVESTOINNIT YRITYKSEN KAUPPAHINTA (sis. koko kalastuskaluston) PYYDYKSET RYSIEN lukumäärä hinta á RYSIEN HINTA YHTEENSÄ 2. VUOSI 3. VUOSI 4. VUOSI 5. VUOSI 6. VUOSI 7. VUOSI 8. VUOSI 9. VUOSI 10. VUOSI muut rysätarvikkeet - (ankkurit, köydet ym.) VERKOT muut tarvikkeet (ankkurit, köydet) MUUT VARUSTEET RAHOITUSTARVE Korkotuettua lainaa 80 % Omaa rahaa RYSIÄ KLP 10 VERKKOJA 150 TARVITTAVAT ALUKSET MUU KALUSTO RANTAPAIKKA LAINAN HOITOKUSTANNUKSET Lyhennyksen määrä / kk Lyhennykset / vuosi Korot KORKOTUKI Todellinen korkomeno 73

74 MENOT YHTEENSÄ (investoinnit (ei kauppahinta), korot ja muut menot) TULOT YHTEENSÄ (kalan myynti + avustus ja sietokorvaus 2. v lähtien) LAINAA VUODEN LOPUSSA VESIALUEVUOKRAT 10 % SAALIISTA POLTTOAINEKULUT JÄÄT (1/3) kalamäärästä, 25 /1000 kg KALUSTON YLLÄPITO VAKUUTUKSET rysäsaalis ka kg / rysä rysäsaaliin arvo, á 0,33 / kg (+ 1 % vuosittain) verkkosaalis kg (1. vuosi) á 5 / kg hylkeensietokorvaus muusta kuin poistokalasta AVUSTUS (1. vuosi 5 000, sen jälkeen neljänä vuotena 15 % oman alkutuotannon saaliin arvosta (vrt- sietokorvaus). Yht. MAX ) *) TULOT ENNEN VEROJA Tulos verojen jälkeen riippuu mm. poistoista Verotetusta tulosta maksettava lainan lyhennykset jää korkeintaan Poistokalan hinta / kg ????????? ,33 0, ,33 0,34 0,34 0,34 0,35 0,35 0, ? ,36

75 75

76 76

77 77

78 78

79 79

80 80

81 81

82 82

83 83

84 84

85 85

86 86

Mestari ja kisälli pilottikoulutushanke 3.1.2008 30.4.2010

Mestari ja kisälli pilottikoulutushanke 3.1.2008 30.4.2010 Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Kalakouluntie 72 21610 Kirjala Mestari ja kisälli pilottikoulutushanke 3.1.2008 30.4.2010 Loppuraportti 30.4.2010 Sisältö

Lisätiedot

MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012

MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012 MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012 ALKUVOIMAA ALOITUSTUESTA Nuoren viljelijän aloitustuki helpottaa elinkeinon siirtymistä sukupolvelta toiselle ja takaa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

Aika: 5.1.2011 klo 10.30. Kim Jordas

Aika: 5.1.2011 klo 10.30. Kim Jordas Kalatalouden tutkintotoimikunta 8227 pöytäkirja Aika: 5.1.2011 klo 10.30 Paikka: Koulutuskeskus Salpaus, Asikkala Läsnä: Leena Jääskeläinen phj. Irja Skytén Suominen Juha Happonen Kim Jordas Hannu Moilanen

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015

MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Sivu 1 9.6.2015 ALKUVOIMAA ALOITUSTUESTA Nuoren viljelijän aloitustuki helpottaa elinkeinon siirtymistä sukupolvelta

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen Stadin oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen! Kun haluat yhdistää työnteon ja opiskelun, oppisopimuskoulutus on juuri sinulle sopiva

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

NUOREN VILJELIJÄN ALOITUSTUKI 2014

NUOREN VILJELIJÄN ALOITUSTUKI 2014 NUOREN VILJELIJÄN ALOITUSTUKI 2014 Pirkanmaan ELY-keskus Maaseutu ja energia Rahoituspäällikkö Heli Hantula p. 0295 036 044 Maatalousrahoituksen asiantuntija Mikko Teivaala p. 0295 036 108 Maksatusasiantuntija

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään

Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään 1 Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään sellaisenaan. EU-osarahoitteiset tuet vaativat mm otantatarkastukset

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Sipoo Opiskelijoita noin 7 000, henkilökuntaa noin 620 12 koulutusyksikköä (Järvenpää,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Heikki Mäntykoski 20.5.2015 1 E-P:N ELY:N MAATALOUSRAHOITUKSEN PARISSA TYÖSKENTELEVÄT HENKILÖT VALTAKUNNALLISEN

Lisätiedot

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta.

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta. 1 (8) Nuoren viljelijän tuki (EU), kevään 2015 koulutuksen taustamateriaali 1. Tukiehdot Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä

Lisätiedot

NUOREN VILJELIJÄN ALOITUSTUKI 2009-2013

NUOREN VILJELIJÄN ALOITUSTUKI 2009-2013 NUOREN VILJELIJÄN ALOITUSTUKI 2009-2013 Pirkanmaan ELY-keskus Maaseutu ja energia Rahoituspäällikkö Heli Hantula p. 050 395 0128 Maatalousrahoituksen asiantuntija Mikko Teivaala p. 040 736 8741 Maksatusasiantuntija

Lisätiedot

OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk)

OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk) 2014 OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk) Työllistymiseen liittyvänä tukimuotona Oulun kaupunki myöntää yritysten palkkatuettuihin oppisopimustyösuhteisiin

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Härmänmaan TE-toimisto Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Starttirahan hakeminen Starttirahaa haetaan siitä

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

OHJELMAKAUSI 2007-2013 - viljelijätuet 2008 - tuet tallien uudisrakennuksiin, laajennuksiin ja peruskorjauksiin

OHJELMAKAUSI 2007-2013 - viljelijätuet 2008 - tuet tallien uudisrakennuksiin, laajennuksiin ja peruskorjauksiin OHJELMAKAUSI 2007-2013 - viljelijätuet 2008 - tuet tallien uudisrakennuksiin, laajennuksiin ja peruskorjauksiin Esko Leinonen Maaseutuvirasto Hevosjalostusliittojen toiminnanjohtajien ja ProAgrian neuvojien

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

MAATALOUDEN RAKENNETUET

MAATALOUDEN RAKENNETUET MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki Mauri Räsänen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2015 ALKUVOIMAA ALOITUSTUESTA Aloitustuesta saat apua, kun aloitat viljelijänä ensimmäistä kertaa. Tuki helpottaa

Lisätiedot

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Oppisopimuksia ammattikoululaisille Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) suorittaneelle

Lisätiedot

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin

Lisätiedot

Ryhmärakennuttamiseen varattujen tonttien hakeminen jatkuvan tonttihaun kautta / hakuehdot 10.6.2015

Ryhmärakennuttamiseen varattujen tonttien hakeminen jatkuvan tonttihaun kautta / hakuehdot 10.6.2015 1 Ryhmärakennuttamiseen varattujen tonttien hakeminen jatkuvan tonttihaun kautta / hakuehdot 10.6.2015 1 Hakukohteet Jatkuvaan tonttihakuun on siirretty neljä ryhmärakennuttamiseen tarkoitettua tonttia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3. Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020 Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.2015 Lahti Esityksen sisältö Kehittämishanketuen hyväksyttävät kustannukset

Lisätiedot

4 Tutkintotodistusten hyväksyminen ja kirjaaminen

4 Tutkintotodistusten hyväksyminen ja kirjaaminen SÄHKÖALAN PERUSTUTKINNON TUTKINTOTOIMIKUNNAN (8316) KOKOUS Pöytäkirja Aika: 3.11.2011 klo 10:00-15:15 Paikka: Jyväskylän aikuisopisto Taulumäentie 45, 40100 Jyväskylä Läsnä: Kalle Heikkinen OP paikalla

Lisätiedot

Nuoren viljelijän aloitustuki

Nuoren viljelijän aloitustuki Nuoren viljelijän aloitustuki Soini Kattilakoski Yritystutkija Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan toimipiste viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 22.4.2015 1 Pykäliä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS

KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut 2014-2018 KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS Verkostopäivä 21.11.2014 Marja Veikkola, koulutuskokeilujen koordinaattori (Osekk) Koulutuskokeilujen koordinointi Opetushallitus

Lisätiedot

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2013 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kisällikoulu 2013-2014

Keski-Uudenmaan kisällikoulu 2013-2014 Keski-Uudenmaan kisällikoulu 2013-2014 15.11.2013 Kisällikoulun toiminta-ajatus Haasteena on luodaan oppimisympäristömalli, jossa toiminta on mahdollisimman tarkkaan oikean rakennustyömaan hengen mukainen

Lisätiedot

Rahoitustuet ja ympäristö

Rahoitustuet ja ympäristö Rahoitustuet ja ympäristö Ympäristökorvauksen koulutustilaisuudet 2016 Antti Jaatinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Jarmo Saukkola, Varsinais-Suomen ELY-keskus Rahoitustuet maatalouden investointeihin Tukea

Lisätiedot

Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 1 RYMÄTTYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2010 Seurakuntaneuvosto 20.1.2010 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko 20.1.2010 klo 17-18.20 Paikka: Seurakuntakoti Läsnä: Sirén Petri puheenjohtaja Heino,

Lisätiedot

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Raisa Kääriä lehtori Turun ammattikorkeakoulu Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Historiaa 80- ja 90-luvuilla Paraisilla Valtion

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2014 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole Yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit. EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012

Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit. EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012 Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012 EKA Opin Ovi -projektissa toimii neljä kehittämisryhmää, jotka on muodostettu aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

Hanketukien maksatus 2014-2020

Hanketukien maksatus 2014-2020 Hanketukien maksatus 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit ja maksatuksen hakeminen Anette Mäkelä 18.3.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit 2014-2020 Käytetään pääsääntöisesti Perustuvat EU:n yleisasetuksen

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Kalatalouden rahoituksen käyttö:

Kalatalouden rahoituksen käyttö: Työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalouden rahoituksen käyttö: kalatalouden edistämisen rahoittaminen Mari Nykänen, Keski-Suomen TE-keskus 3.3.2009 Kalastuslain uudistamishankkeen rahoitusjaoston kokous

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI!

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI! OPPISOPIMUS on DIILI! HYVÄ Oppisopimuksella osaajaksi stadissa. Työelämälähtöistä oppisopimuskoulutusta Keski- Uudellamaalla. Oppisopimukset Itä- Uudellamaalla. OPPISOPIMUS Viikkotyöaika: min. 25h/vko

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Sovellettavat säädökset ja ohjeet Laki julkisesta työvoima-

Lisätiedot

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara 3D-tulostaminen ja palvelut suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus Valvoja: Uudenmaan TE-toimisto Koulutuksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka 8.12.2011

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka 8.12.2011 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 Jakelussa mainituille OPINTOVAPAAN MYÖNTÄMINEN 1 Opintovapaan pituus Opintovapaan myöntäminen perustuu opintovapaalakiin ja - asetukseen. Opintovapaajärjestelmä ei koske oppisopimuslaissa

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus Osaavaa työvoimaa RekryKoulutus Töitä on kun vain joku tekisi! Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Suomen Yrittäjien näkökulma Miikka Venäläinen Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt

Lisätiedot

Koulutuspaikkasopimus

Koulutuspaikkasopimus Koulutuspaikkasopimus Työterveyshuollon erikoislääkärin tutkintoon johtava koulutusohjelma Tämä sopimus on tehty Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan työterveyshuollon koulutusalan ja alla mainitun

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus ja tarkastukset - käytännön esimerkkejä ja mitä niistä olisi opittavaa? Tuija Laukkanen Syksy 2013

Oppisopimuskoulutus ja tarkastukset - käytännön esimerkkejä ja mitä niistä olisi opittavaa? Tuija Laukkanen Syksy 2013 Oppisopimuskoulutus ja tarkastukset - käytännön esimerkkejä ja mitä niistä olisi opittavaa? Tuija Laukkanen Syksy 2013 Käytännön esimerkit ja mitä niistä olisi opittavaa? Tarkastuskohteet ja päätökset;

Lisätiedot