PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2013"

Transkriptio

1 PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2013

2

3 PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS 2013 Sivu TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus 1 Kunnan hallinto 3 Yleinen taloudellinen tilanne 4 Kuntatalous 6 Pelkosenniemen kunnan talouden kehitys 7 Arvio kunnan tulevasta talouskehityksestä 9 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 12 Tilikauden tuloksen muodostuminen 16 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 17 Toiminnan rahoitus 18 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 19 Rahoitusasema ja sen muutokset 20 Tasetarkastelu 21 Tase ja sen tunnusluvut 21 Kokonaistulot ja menot 22 Kuntakonsernin toiminta ja sen talous 23 Konsernirakenne 23 Konsernin toiminta ja talous 24 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 24 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 26 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 27 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 28 Konsernitase ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen sekä käyttötalousosan toteutumisvertailu 31 Keskusvaalilautakunta 31 Tarkastuslautakunta 31 Kunnanhallitus 32 Sosiaalilautakunta 48 Sivistyslautakunta 58 Tekninen lautakunta 68 Käyttötalous yhteensä Investoinnit Investointien toteutuminen Investointien toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 85 Rahoituslaskelma 87 Tase 88 Konsernituloslaskelma 90 Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut 91 Konsernitase ja tunnusluvut Tilinpäätöksen liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 95 Konserniyhteisöjen osuudet 96 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 97 Pysyvien vastaavien arvostus 98 Tasetta koskevat liitetiedot 100 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 105 Luettelo kirjanpitokirjoista 106 Allekirjoitus 107 Tilintarkastajan merkintä 107 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 A PELKOSENNIEMI Puh , Säilytetään pysyvästi

4

5 TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Pelkosenniemen kunnan tilinpäätös 2013 on maailman- ja kansantalouden kriisi ja kuntatalouden sekä oman kuntamme vaikeat taloudelliset ja toiminnalliset haasteet huomioon ottaen kohtuullinen. Olemme pystyneet vaikeissa olosuhteissa järjestämään ja tuottamaan laadukkaat peruspalvelut kuntalaisille. Tämä on kunnan tärkein tehtävä. Elinkeinojen edistämiseen ja työpaikkojen turvaamiseen ja uusien syntymiseen on panostettu. Tästä esimerkkinä on vahva yhteistyö Sodankylän kunnan kanssa Pyhä-Luosto matkailualueen kehittämiseen liittyen. Tilinpäätös on n. 0,15 M alijäämäinen jääden kuitenkin alle tarkistetun talousarvion alijäämän. Terveydenhuollon kustannusten kasvu kokonaisuutena on merkittävin alijäämän aiheuttaja. Kunnan taseessa on kertynyttä ylijäämää n. 2,4 M, mistä tilinpäätöksen alijäämä katetaan. Merkittävää on, että vaikeassa taloudellisessa toimintaympäristössä on velkamäärää edelleen pystytty alentamaan suunnitellusti. Paras Pelkosenniemi toimenpideohjelmaa ja valtuuston vahvistamia strategisia ja toiminnallisia linjauksia on toteutettu. Ennaltaehkäisevän työn merkitystä on entisestään korostettu. Olemme mukana yhtenä pilottikuntana Lapin aluehallintoviraston hallinnoimassa Arjen Turvaa hankkeessa. Hankkeessa vahvistetaan sektori- ja organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä sekä taloudellisia että toiminnallisia resursseja palvelujen tuottamiseen yhdessä kunnan, valtion, yritysten ja kolmannen sektorin kesken. Hanke ja sen toimintamalli palkittiin marraskuussa Maastrichtissa Euroopan julkisen hallinnon instituutin (EIPA) järjestämässä hankekilpailussa Euroopan parhaana aluetason hankkeena. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja nuoriso- ja vapaa-aikatyöhön on panostettu vahvasti erilaisessa kerho- ja muussa viriketoiminnassa sekä Etsivän Nuorisotyön kautta. Pelkosenniemen kylät hankkeessa saavutettiin hyviä tuloksia kunnan imagon, markkinoinnin ja viihtyvyyden parantamisessa sekä uusien asukkaiden saamisessa. Vanhusten kotona asuminen, mikä on inhimillisesti ja taloudellisesti järkevintä, tarvitsee ympärilleen vahvaa ja elinvoimaista kyläyhteisöä sekä elinvoimaista kuntaa. Pyhän matkailualueen kasvun tukeminen sekä koko kunnan alueen elinvoimaisuus kulkevat käsi kädessä. Taloudessa verotulot kasvoivat kokonaisuutena ja kaikissa verolajeissa oli kehitys myönteistä. Verotulojen merkitys korostuu entisestään valtionosuuksien vähentyessä. Kiinteistövero on verolajeista vakain ja Pelkosenniemen kunnan tulee tehdä määrätietoisesti kaikki toimet kiinteistöveropohjan vahvistamiseksi. Tehokkaalla ja määrätietoisella kaavoituksella ja rakentamisen edellytysten turvaamisella on tässä työssä keskeisin merkitys. Vahva elinkeinopolitiikka tukee tätä työtä ja saa siitä myös osaltaan edellytykset uusien työpaikkojen luomiseen ja sitä kautta verotulojen kasvattamiseen. Kunnan päätöksenteon ja toimien painopiste on väestöryhmistä edelleen lapsissa, nuorissa ja lapsiperheissä sekä uusien asukkaiden saamisessa. Vuonna 2013 käyttöön otettu sähköinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma sekä niissä olevat tilastoindikaattorit vahvistavat tämän valtuuston tekemän valinnan oikeaksi. Uudet työpaikat ja monipuoliset asumismahdollisuudet sekä laadukkaat julkiset ja yksityiset palvelut ovat kehittämistoimien keskiössä. Vuoden lopulla laitettiin vireille kunnan elinkeinostrategian uudistaminen. Tällä työllä on tärkeä merkitys oikeiden painopisteiden valinnassa ja toiminnallisten resurssien suuntaamisen ohjaamisessa. 1

6 Esitän kuluneesta vuodesta lämpimät kiitokset henkilöstölle, kunnan päättäjille, päätöksentekoa tukeneille kuntalaisille sekä vahvalle ja laajalle yhteistyökumppanijoukolle. Vaikeissa olosuhteissa ja monenlaisten uudistushankkeiden myllerryksessä olemme yhdessä kyenneet turvaamaan kuntalaisille laadukkaat peruspalvelut. Lähivuosiin liittyy sekä taloudellisia että toiminnallisia haasteita. Vahva avoin yhteistyö ja määrätietoinen omiin vahvuuksiimme perustuva elinkeinojen kasvun edistäminen ovat avain kunnan elinvoimaisuuteen ja kuntalaisten hyvinvointiin myös tulevaisuudessa. Erkki Parkkinen kunnanjohtaja 2

7 PELKOSENNIEMEN KUNTA Kunnanvaltuuston poliittinen jakauma: Sitoutumattomat 3 Suomen Keskusta 5 Vasemmistoliitto 3 Perussuomalaiset 2 Vihreät 2 TARKASTUSLAUTAKUNTA 3 jäsentä KUNNAN HALLINTO VALTUUSTO 15 jäsentä Kunnanvaltuuston pj. Luoma-aho Tero Kunnanvaltuuston I vpj. Oikarinen Hannu Kunnanvaltuuston II vpj. Honkanen Heikki Kunnanhallituksen pj. Kostamo Annika Kunnanhallituksen vpj. Salmela Janni KUNNAN- HALLITUS 7 jäsentä KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA 5 jäsentä KUNNANJOHTAJA JOHTORYHMÄ Kunnanjohtaja Osastonjohtajat Kunnanhallituksen poliittinen jakauma: Sitoutumattomat 1 Suomen Keskusta 3 Vasemmistoliitto 1 Perussuomalaiset 1 Vihreät 1 HALLINTO- OSASTO SOSIAALI- LAUTAKUNTA 7 jäsentä SIVISTYS- LAUTAKUNTA 7 jäsentä TEKNINEN LAUTAKUNTA 5 jäsentä KESKUS- TOIMISTO Kunnansihteeri SOSIAALI- TOIMISTO Sosiaalisihteeri - lastenvalvoja OPETUSTOIMI LIIKUNTA NUORISO JA KULTTUURI Rehtori-sivistystoimenjohtaja TEKNINEN TOIMISTO Rakennusmestari 3

8 TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi su- pistui 1,4 prosenttia vuonnaa Kansantalouden tuotantoa kuvaava brutto- kansantuote oli viime vuonna 193 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja ku- vaava kansantulo supistui reaalisesti 1,6 prosenttia. Kuvio: Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, % Vuoden 2013 talouskehitys oli tasaisen heikkoaa ja viime vuosi oli siten toinenn peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Kansantaloudenn kysyntäää vähensi viime vuonna yksityisen kulutuksen ja nvestointien supistuminen. Yk- sityisen kulutuksen volyymi väheni 0, 8 prosenttia, mutta julkinen kulutus kas- voi 0,8 prosenttia.. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,4 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kas- voivat 6,8 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,33 prosenttia, mutta tuonnin vo- lyymi väheni 1,8 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli viidettä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,6 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 4, 3 miljardiaa euroa. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 1,55 miljardia euroa, kun se edelli- senä vuonna oli 2,2 miljardiaa euroa. Kotitalouksien käytettävissää oleva tulo kasvoi vuonna 2013 nimellisesti 1,3 prosenttia, mutta aleni reaalisesti 0,3 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytet- tävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 1,6 prosenttia, mutta väheni reaalisestii 0,1 prosenttia. Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut, eli julkisyhteisö- 4

9 jen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Kotitalouksien saama palkkasumma kasvoi 1 prosentin ja sosiaalietuudet 5,5 prosenttia. Sosiaalietuuksia kasvatti muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvu. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 0,6 prosenttia. Vuoden 2013 osalta tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen muutos, eli inflaatio pysyi koko vuoden hyvin alhaisena ollen koko vuoden alle 1,7 prosenttia. Korkeimmillaan inflaatio oli helmikuussa ollen silloin 1,7 prosenttia. Alimmillaan inflaatio oli elokuussa ja syyskuussa jolloin inflaatio oli 1,2 prosenttia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2013 joulukuussa , mikä oli enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,9 prosenttia, kun se edellisvuoden joulukuussa oli 6,9 prosenttia. Työllisiä oli vuoden 2013 joulukuussa , mikä oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli noin vähemmän ja naisia noin enemmän kuin vuoden 2012 joulukuussa. Työllisten määrä kasvoi julkisella sektorilla ja väheni yksityisellä sektorilla edellisvuoden joulukuuhun verrattuna. Työllisyysaste, eli työllisten osuus vuotiaista, oli joulukuussa 66,9 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työllisyysaste laski edellisen vuoden joulukuusta 1,8 prosenttiyksikköä 67,2 prosenttiin. Naisten työllisyysaste nousi 1,1 prosenttiyksikköä 66,6 prosenttiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty eräiden keskeisten muuttujien kehitys Suomessa vuosina Muuttuja Tot 2007 Tot 2008 Tot 2009 Tot 2010 Tot 2011 Tot 2012 Tot 2013 ( % muutos) Bruttokansantuote 5,3 0,3-8,5 3,4 2,8-1,0* -1,4* Palkkasumma 5,9 7,0-1,1 1,7 4,7 3,4 1,1* Ansiotasoindeksi 3,3 5,6 4,0 2,6 2,7 3,2 2,0* Inflaatio 2,5 4,1 0,0 1,2 3,4 2,8 1,5* Työttömyysaste 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7 8,2* % Euribor 3 kk, % 4,277 4,644 1,218 0,813 1,393 0,571 0,221 * ennakkotieto 5

10 Kuvio: 2013* Kuntien valtionosu uudet, verotulot, vuosikate ja Kuntatalous Tilastokeskuksen keräämienn tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet paranivat vuonna 2013 yhteensä 669 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä selittää toimintamenojen kasvun taittumi- nen sekä verotulojen ja valtionosuuksien edellistä vuotta voimakkaampi nou- su. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi 13,4 prosenttiin. lainakanta 2002 Kuntienn toimintamenot, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 3,0 prosentilla edellises- tä vuodesta. Palkkamenoissa oli kasvua 2,2 prosenttia ja palveluiden ostoissa 3,4 prosenttia. Kuntien toimintatulot kasvoivat 1, 4 prosenttia. Toimintamenojenn kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuosina (vuonnaa 2012 kasvua oli 5,4 %). Kuntienn toimintakatteet heikentyivät aikaisempia a vuosia vähemmän,, yhteensä 0,9 miljardilla eurolla. Verorahoitus kasvoi edellistä vuotta enemmän. Verotulott kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Tämä 1,5 miljardin euron verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakat- teiden heikkenemisen, mikää näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntienn vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla ja samalla yhä harvemmil- la kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiivi- seksi 36 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 84 kunnassa. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia (71,99 % vuonna 2012) ja investoinneista 51,7 prosenttia (38 % vuonna 2012). 2 Tunnusluvut parantuivat t edellisestä vuodesta, vaikkaa sekä poistoissa että investointimenoissa oli kas- vua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia. Kuntienn yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 13,8 miljardia eu- roa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,44 prosenttia, eli noinn 1,6 miljardia euroa. Vuonnaa 2012 kasvua oli 11,5 prosenttia, eli noin 1,3 mil- jardia euroa. Lainakannan kasvu oli näin ollenn edellistää vuotta suurempaa. 6

11 Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2553 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 2262 euroa. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi loppuvuotta kohti. Neljännen neljänneksen aikana kuntien lainakanta, ilman liikelaitoksia, nousi 7,8 prosenttia. Kuntayhtymien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, pienenivät 0,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Palkkamenot, kuntayhtymien suurin menoerä, pienentyivät 1,1 prosenttia ja palveluiden ostot kasvoivat 1,3 prosenttia. Toimintatulot nousivat 1,5 prosenttia. Kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 2,9 miljardia euroa ja kasvua oli 5,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuoden 2012 lopussa lainakanta kuntayhtymien osalta oli 2,7 miljardia euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 9,9 %. Pelkosenniemen kunnan talouden kehitys Väestön ja työllisyyden kehitys Pelkosenniemen kunnan asukasluku oli 968 henkilöä (edellisenä vuonna 960). Asukasluku kasvoi 8 henkilöllä Yli 90 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 0 9 vuotiaat Kuvio 3: Pelkosenniemen kunnan väestö vuonna 2012 ikäryhmittäin Työttömyys-prosentti vuonna 2012 oli keskimäärin 17,7 %, kun vuonna 2011 se oli 18,8 % ja vuonna 2010 keskimäärin 19,3 %. Työttömien määrä oli keskimäärin 79 henkilöä (ollen alimmillaan syyskuussa 60 henkeä ja ylimmillään huhtikuussa 93 henkeä). Vuoden 2013 tiedot puuttuvat. 7

12 Pelkosenniemen kunnan talouden kehitys Toimintatuotot vuodelta 2013 olivat n. 1,445 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 1,440 milj. euroa), joka on noin 0,3 % enemmän kuin vuonna 2012 ja noin 7,3 % vähemmän kuin vuonna Vaikka toimintatuotot nousivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna, vaikuttivat esimerkiksi maankäytön, kaavoituksen ja rakennusvalvonnan maksu- ja myyntituottojen hidas kehitys (kaavoituksen hidastuminen, valitukset) sekä tonttien myyntituottoihin liittyvien myyntivoittojen vähäisyys kehitykseen negatiivisesti. Toimintakulut olivat noin 9,466 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 8,896 milj. euroa), joka on noin 6,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Koko maassa toimintakulut kasvoivat noin 3 %. Toimintakuluja kasvattivat erityisesti terveydenhoidon ostopalveluiden merkittävä kasvu 14,4 % (kasvua ,37 euroa verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen) ja sosiaalipalveluiden toimintakulujen kasvu 4,9 % (kasvua ,85 euroa vuoden 2012 tilinpäätökseen). Sivistysosaston toimintakulut sen sijaan pienenivät 0,3 % (4 739,43 euroa vähemmän kuin vuonna 2012) ja teknisen lautakunnan toimintakulut pienenivät 11,2 % ( ,93 euroa vähemmän kuin vuonna 2012). Verotuloja kertyi vuonna 2013 yhteensä 4,23 miljoonaa euroa (vuonna 2012 noin 4,03 milj. euroa ja vuonna 2011 noin 4,28 milj. euroa), mikä on 4,9 prosenttia enemmän kuin vuonna Kunnan tulovero oli vuonna 2013 noin 2,52 miljoonaa euroa (vuonna 2012 noin 2,36 milj. euroa ja vuonna 2011 noin 2,54 milj. euroa), joka on 6,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnan tuloveroprosentti oli 19,50 (vuonna ,75). Kunnan saama kiinteistövero oli vuonna 2013 noin 1,53 miljoonaa euroa (vuonna 2012 noin 1,45 milj. euroa ja vuonna 2011 noin 1,36 milj. euroa), joka on noin 5,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2013 kunnan osuus yhteisöveron tuotosta oli noin euroa, joka on noin 15 % enemmän kuin edellisenä vuonna (noin euroa). Käyttötalouden valtionosuudet olivat tilikaudella 2013 noin 3,93 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 3,87 milj. euroa), joka on noin 1,6 % enemmän kuin vuonna Eri investointikohteisiin käytettiin nettona euroa. 8

13 Vuosikatteen kehitys (1000 euroa): TA Kunnan taloudelle, kuten yleisesti Suomen kunnissa, on asettanut haasteita pidempään jatkunut taantuma, mikä on vaikuttanut matkailualueen kehitykseen, tonttien myyntiin ja rakentamiseen. Kunnan veropohjan laajentumisen ja lisätulojen kerryttämisen edellytyksenä oleva kaavoituksen joustava eteneminen on vaikeutunut ja hidastunut valitusten aiheuttamien viiveiden vuoksi. Yhteenveto vuoden 2013 tilinpäätöksestä verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen: 1000 TP 2011 TP2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,4 Toimintakate ,6 Palkat ja palkkiot ,5 Verotulot ,6 Valtionosuudet ,5 Vuosikate ,6 Vuosikate eur/as ,9 Yli-/alijäämä Kertynyt yli-/alij ,5 Arvio kunnan tulevasta talouskehityksestä Kunnan talouskehityksen kannalta yhdessä merkittävimmistä mittareista eli väestönkehityksessä saatiin vuonna 2013 aikaan käänne. Tulomuutto ja asukasluku kasvoivat pitkään jatkuneen negatiivisen kehityksen jälkeen. Tämä tapahtui vaikeassa kansallisessa ja kansainvälisessä taloudellisessa taantumassa, joten kunnan strategian painopisteitä ja niiden toteutusta voidaan pitää onnistuneena. Tulevan talouskehityksen kannalta uusien asukkaiden saaminen, mikä kytkeytyy luonnollisesti suoraan uusien työpaikkojen synnyttämiseen, on edelleen keskeistä. Kansainvälinen taantuma jatkuu edelleen ja näkyy myös kuntien taloudessa. Uutena talouskehitystä uhkaavana tekijänä ovat nousseet esiin Ukrainan kriisi ja siihen liittyen Venäjän ja EU:n suhteiden kiristyminen ja erityisesti tilanteen vaikutukset Venäjän taloudellisen kehitykseen. Venäjä on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja matkailussa ja siihen liittyen kaupassa ja palveluissa kokonaisuutena merkittävin ostovoiman ja kasvun synnyttäjä. Venäläisten matkailijoiden määrien ja rahankäytön kautta vaikutus matkailun liikevaihdon kasvuun Pyhällä on ollut viime vuosina myönteistä ja täten asialla on myös Pelkosenniemen kunnalle suuri merkitys. Mikäli kriisi syvenee, tuleekin mark- 9

14 kinointiponnistuksia suunnata entistä vahvemmin muihin potentiaalisiin matkailijamaihin. Valtion säästötoimet heikentävät edelleen kuntien toimintaedellytyksiä. Toisaalta valtio on sitoutunut miljardilla eurolla vähentämään kuntien tehtäviä, mikä keventäisi kuntien taloudellista rasitusta. Kiinteistöverotuksen verotusarvojen ja ikäalennusten tarkistukset vuodesta 2014 alkaen ja jäteveron tuoton ohjaaminen kunnille parantaa osaltaan kuntien tilannetta. Pelkosenniemen kunnan kohdalla kiinteistöverotuksen perusteiden tarkistus nostaa kiinteistöverokertymää n. 7,5 % vuonna Valtionosuusuudistus on merkittävin uhka kunnan talouden kehitykselle. Selvitysmiehen alkuvuodesta 2014 tekemä esitys vähentäisi nykytilaan verrattuna valtionosuuksia Pelkosenniemellä vaiheittain vuoteen 2020 mennessä yhteensä 614 /asukas. Tällainen muutos asettaa kunnan toiminnot ja peruspalvelujen järjestämisen kuntalaisille erittäin haastavaan tilanteeseen. Esitystä ei tule hyväksyä ja on todennäköistä, että esitykseen tulee vielä muutoksia. Muutoin eivät täyty perustuslain vaatimukset yhdenvertaisten palveluiden järjestämisestä ja turvaamisesta kaikille Suomen kansalaisille asuinpaikasta riippumatta eivätkä rahoituksen jakoon ja turvaamiseen liittyvät vastaavat perustuslaista ja valtionosuusjärjestelmän perimmäisestä tarkoituksesta nousevat vaateet. Riippumatta valtionosuusuudistuksen lopputuloksestakin, mutta erityisesti myös siitä johtuen, nousee kunnan elinvoiman ja palvelujen järjestämiskyvyn turvaamisen näkökulmasta kunnan muu tulorahoitus (verotulot ja toimintatuotot) entistä merkittävämpään asemaan. Matkailun kehitys on Pyhällä ja Pyhä-Luoston alueella ollut vallitsevat kansanja maailmantalouden olosuhteet huomioon ottaen suhteellisen hyvää. Kotimaisten matkailijoiden määrissä on tapahtunut laskua, mutta kansainvälinen matkailu on selvästi kasvanut. Liikevaihdot ovat kasvaneet. Huolimatta Venäläisten matkailuun liittyvistä uhista on kansainvälisten matkailijoiden kasvunäkymä hyvä. Kunnan määrätietoisilla omilla ja erityisesti yhteistyössä muiden tahojen kanssa tehtävillä kehitys- ja markkinointitoimilla voidaan tukea ja edistää matkailun tulevaa kasvua. Toisaalta mikäli kunnan toiminnan aktiivisuus vähenisi, olisi sillä kasvua hidastava vaikutus. Pelkosenniemen kunnan alueella on kaivostoimintaan liittyen mineraalien etsintä ja potentiaalisten esiintymien tutkimustyö lisääntyneet. Pelkästään jo tämä tutkimustyö ja etsintä sekä lähikuntien mittavat kaivoshankkeet ovat synnyttäneet ja synnyttävät uusia työpaikkoja. Kunnan tulevan talouskehityksen kannalta on erityisen tärkeää turvata kokonaisverorahoituksen tasainen kasvu. Positiivinen työpaikkakehitys synnyttää sekä verotulojen että valtionosuuksien kasvua. Uusia työpaikkoja syntyy matkailuun laajasti ottaen, kaivostoimintaan ja myös julkisiin palveluihin, viimemainittuihin erityisesti eläköitymisen kautta. Uudet työpaikat ja vapautuvat työtilaisuudet merkitsevät myös olemassa oleville vakautta ja yritysten elinvoiman kasvua, myönteisen tulomuuton ja asukkaiden tulotason kasvun aikaansaaman ostovoiman lisääntymisenä. 10

15 Kunnan väkiluku ja sen myönteinen kehitys vahvistavat kunnan elinvoimaa ja kykyä järjestää ja tuottaa laadukkaat palvelut kuntalaisille. Työpaikat edistävät uusien vakituisten asukkaiden saantia ja perheiden tulomuuttoa. Tulomuutto vaatii toteutuakseen työpaikan lisäksi myös monipuolista vakituisen asumisen tonttivarantoa ja uutta asuntokantaa. Kunnan tulee määrätietoisesti saattaa loppuun uuden, korkeatasoisen vakituisen asumisen alueen suunnittelu Pyhälle ja siirtyä vaiheittaiseen toteutukseen. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tulee aluetta määrätietoisesti markkinoida ja hakea hankkeen toteutukseen hyviä yhteistyökumppaneita. Edelleen tulee vahvistaa panostusta erityisesti lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. Kunnan henkilöstön ikärakenne huomioon ottaen on tärkeää parantaa myös henkilöstön työssä jaksamista ja työssä viihtymistä ja etsiä riskienhallintaa ja toimintavarmuutta parantavia yhteistyömalleja, joilla turvataan kuntalaisen palveluiden ongelmaton tuotanto jatkossakin. Kunta on panostanut ja investoinut merkittävästi matkailualueen rakentamisen edellytyksiin. Kiinteistövero on vakain kunnan verotuloista, ja sen kasvu onkin ollut tasaista. Säädösmuutokset lisäävät kiinteistöverokertymää vuonna 2014 merkittävästi. Kiinteistöveron muu lisäys tulee tällä hetkellä pääsääntöisesti Pyhän matkailualueen tonteista ja rakennuksista. Uusien työpaikkojen syntymisen edistämisen lisäksi kaavoitusta ja rakentamista tuleekin tässä epävarmassa taloudellisessa tilanteessa määrätietoisesti entisestään edistää ja hyväksyä tämä kunnan strategisesti tärkeimmäksi tavoitteeksi ja toimia yksituumaisesti tavoitteen toteutumiseksi yhdessä maanomistajien kanssa. Kunnan lainamäärää on suunnitellusti vähennetty viimeisen seitsemän vuoden aikana. Vallitsevissa taloudellisissa olosuhteissa ei velan määrän vähentäminen ole enää keskeisin tavoite eikä itsetarkoitus. Matkailualueen tuleva kehitys ja pitkälle siihen perustuva kunnan oman vero- ja muun tulorahoituksen kertymä ja valtionosuusuudistuksen lopullinen sisältö määrittävät jatkossa kyvyn lyhentää velkaa. Historiallisen alhainen korkotaso on ollut myönteinen seikka ja taantumasta johtuen korkotaso pysynee vielä useamman vuoden alhaisena, mikä pienentää velan aiheuttamaa rasitusta. Kunnalla on mittavaa varallisuutta mm. tonteissa ja yhtiöomistuksissa, mikä antaa pidemmällä tähtäimellä talouden kehitykselle vakautta ja kunnalle kehittämismahdollisuuksia. 11

16 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäinen valvonta ja riskienhallinta vuonna 2013 Hallintosäännön mukaisesti on suoritettu sisäistä talouden ja toiminnan seurantaa. Kunnanvaltuustolle, kunnanhallitukselle ja lautakunnille on raportoitu toiminnan ja talouden kehittymisestä hallintosäännön mukaan neljännesvuosittain. Talouden kehittymistä on arvioitu näin maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun lopun tilanteista. Kunnanhallituksen tammikuussa 2013 antamassa talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa ohjeistettiin hallintokuntia, että varsinainen kattavampi talousarvion toteutumaraportti tuli tehdä tilanteesta, koska se on ennustettavuuden osalta talousarviovuoden sisällä ja talousarvion toteutumamielessä merkittävin. Lautakunnissa puolivuotisraportit käsiteltiin elokuun loppuun mennessä. Kukin toimielimen ja viranhaltija on omalta osaltaan seurannut asetettujen tavoitteiden ja talousarvion toteutumista. Menojen lisäksi on erityistä huomiota kiinnitetty myös tulopuolen ja investointien toteutumiseen. Tarvittaessa on tehty valtuustolle esitykset merkittävistä muutoksista talousarvioon heti kun se seurannan ja toteutumisen aste ja taloudellinen lopputulos huomioon ottaen on ollut mahdollista. Tulot on laskutettu ajallaan ja perintää on hoidettu tarpeen mukaan. Kukin hallintokunta on vastannut osaltaan valtion tukien perimisestä. Vakinaisten virkojen ja toimien täyttäminen ja yli kaksi kuukautta kestävien määräaikaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkaaminen on hallintosäännön mukaisesti tuotu kunnanhallitukselle tiedoksi. Merkittävämpiä puutteita tai kehittämisen kohteita sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu. Sisäistä valvontaa helpottaa toimintaa koskevien ohjeiden ja sääntöjen keskittyminen yhteen hallintosääntöön. Vuoden 2012 aikana päivitetty hallintosääntö astui voimaan Kuntalakiin (325/2012) kesällä 2012 lisätyt säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta tulevat voimaan vuonna Tämän vuoksi vuoden 2013 aikana aloitettiin kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden päivitys. Uudet sisäisen valvonnan ohjeet on määrä ottaa käyttöön alkuvuodesta Sisäisen valvonnan ohjeiden päivitystyössä sisäiseen valvontaan liittyvät prosessit ja toimintatavat käydään seikkaperäisesti läpi. Tämä työ osaltaan kehittää sisäisen valvonnan menetelmiä ja prosesseja. Sisäistä valvontaa on toteutettu myös niin, että hallintokuntien toimielimissä on kunnanhallituksen edustajalla läsnäolo- ja puheoikeus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lautakuntien kokouksissa on pääsääntöisesti aina paikalla joko kunnanjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja tai kunnanhallituksen jä- 12

17 sen. Lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus on valtuuston puheenjohtajalla. Lautakuntien pöytäkirjat on tuotu kunnanhallitukselle jälkikäteen tiedoksi. Johtoryhmätyöskentelyssä on käyty läpi kunnanjohtajan ja osastonjohtajien kanssa ajankohtaisia asioita ja tuolloin on nopeastikin reagoitu esimerkiksi talouteen, rahoitukseen tai henkilöstövajeeseen liittyvään tai johonkin muuhun riskienhallinnan kannalta oleelliseen asiaan. Riskienhallinnan näkökulmasta ongelmana on edelleen erilaista tukea saaneiden investointien ja kehittämishankkeiden tukimaksatusten kunnasta riippumattomista syistä pitkittyneet maksatusajat ja ristiriitaiset sekä muuttuvat tulkinnat maksatusperusteissa. Tämä on aiheuttanut lisätyötä hanketyöntekijöiden lisäksi omalle sisäistä valvontaa ja talouden seurantaa sekä maksatusten sisäistä vastuuta kantavalle henkilöstölle. Tämä on lisännyt myös kassan riittävyyteen liittyviä tilapäisiä järjestelyvaatimuksia. Sisäistä valvontaa on suoritettu kaikilla esimiestasoilla normaalissa päivittäisessä työssä. Tässä suhteessa ei ole ilmennyt omassa toiminnassa mitään normaalista poikkeavia puutteita tai ongelmia tilivuoden aikana. Riskienhallinnassa on toiminnalliset riskit minimoitu riittävällä resursoinnilla palvelujen tuottamiseen. Tämä koskee sekä taloudellisia että henkilöresursseja. Ajoittain on syntynyt henkilöstön vajausten vuoksi ongelmia, mitkä on kyetty kuitenkin kohtuudella erilaisin järjestelyin ratkaisemaan. Perinteisen riskienhallinnan näkökulmasta on mm. turvattu omaisuuden riittävä vakuuttaminen, seurattu kunnan saatavien kehittymistä ja suoritettu säännöllistä riskianalyysiä, huolehdittu henkilöstön tarpeellisesta koulutuksesta, työterveyshuollosta ja virkistäytymisestä sekä luotu päätöksenteolle avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Kunnan päätöksistä tehtyjen valitusten vähäisyys kokonaisuutena viestii onnistumista viimemainitussa ja muutoinkin laadukkaasta päätöksenteosta, mikä on omiaan vähentämään riskejä kunnan toiminnassa. Edelleen kuitenkin valitukset esim. merkittävissä kaavoitusasioissa ovat hidastaneet kunnan tulopohjan laajentamista ja varmistamista sekä yleistä kehittämistä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen Sisäisen valvonnan järjestämistä kehitetään uudella sisäisen valvonnan ohjeella. Tulevaisuudessa sisäisen valvonnan painopisteenä on erityisesti kunnan talouden suotuisan kehittymisen turvaavien edellytysten täyttymisen varmistaminen ja toiminnallisten riskien ennakoinnin mahdollistaminen ja riskien minimoiminen. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä 1. Talouden kehittyminen Yleinen taloudellinen tilanne on edelleen haastava globaalisti, kansantaloudessa sekä niihin liittyvinä kunnan osalta. Menot kasvavat tasaisesti ja jollei 13

18 tulokehitys ole myönteistä seurauksena ovat väistämättä taloudelliset vaikeudet. Tästä johtuen tulee toimia erittäin tehokkaasti elinkeinojen kehittämisessä, uusien työpaikkojen synnyttämisessä, kaavoituksen ja rakentamisen edistämisessä ja näihin suoraan liittyen verotulopohjan laajentamisessa ja verotulojen kertymien kasvattamisessa. Valtionosuusjärjestelmään kaavaillut muutokset pienentäisivät toteutuessaan kunnan tuloja merkittävästi. Uudistusta tulee seurata jatkossa tarkasti ja kunnan edunvalvontaa lisätä. Kunnan vakaan taloudellinen aseman säilyttämiseksi tulee saada lisää muita tuloja. Vähäisimpinä eivät tässä tarkastelussa ole maankäytön ja kaavoituksen maksu- ja myyntituotot sekä tonttivarannon myyntituotot. Näillä on Pelkosenniemen kunnan taloudelle erittäin suuri merkitys. 2. Kuntien tehtävät, kuntien ja valtion välinen vastuujako, valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, kuntarakenne- ja SOTE uudistus Kuntien tehtävät, kuntien ja valtion välinen vastuujako, valtionosuusjärjestelmään uudistaminen, kuntarakenne- ja SOTE -uudistus ovat merkittäviä riskienhallinnan kannalta. Tämä koskee sekä peruspalvelujen järjestämistä ja tuottamista ja kuntalaisten lähipalvelujen turvaamista että kunnan taloutta. Kuntauudistus ei voi toteutua Lapissa harvaan asutuilla alueilla suurkuntia muodostamalla. Pelkosenniemi on tehokas tuottamaan palvelut lähellä asukkaita ja kuntalaiset ovat motivoituneita kunnan kehittämiseen. Valtionosuusuudistus pitää sisällään merkittäviä riskitekijöitä kunnan talouden kannalta, jonka vuoksi kunnan edunvalvonnassa tulee keskittyä siihen, että uudistus ei toteudu esitetyn mukaisena. Maaliskuussa 2014 linjattiin SOTE-uudistuksessa järjestämisvastuu viidelle ERVA-alueelle. Jatkovalmistelussa olennaista on turvata lähipalvelut kuntalaisille sekä rahoituksen kohtuullisuus. Merkittäviä riskitekijöitä ovat jatkuvat muutokset ja muutosprosessit jotka luovat jatkuvaa epävarmuutta kuntakenttään, sen työntekijöihin, valmisteleviin virkamiehiin, luottamushenkilöihin ja kuntalaisiin. 3. Väestökehitys ja väestön ikärakenne Myönteisistä näkymistä huolimatta kunnan väestökehitys on edelleen haasteellinen ja sisältää riskejä ikärakenteen painottuessa työikäiseen ja vanhempaan väestöön. Väestön ikärakenteen suotuisa kehitys riippuu suoraan uusista työpaikoista ja paikkakunnalle muuttavien uusien asukkaiden määrästä. Kuntaan tulee saada muuttamaan uutta työikäistä väestöä ja erityisesti lapsiperheitä. Uudet työpaikat sekä houkutteleva, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö ja laadukkaat palvelut ovat paras keino myönteiseen tulomuuttoon ja väestökehitykseen. 14

19 4. Elinkeino- ja teknisen toimen resurssit vahva kehittämistyö ja kaavoitus, investoinnit ja rakentaminen Positiivista väestökehitystä ja verorahoituksen kasvua tukee vahva kehittämistyö elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamisessa. Tämä vaatii edelleen resursointia elinkeinotoimeen ja kehittämistyöhön kokonaisuutena sekä tekniseen toimeen. Näiden toimintojen tehokkuus luo osaltaan uusia työpaikkoja sekä antaa edellytykset uusille investoinneille ja rakentamiselle. Maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta tulee entisestään tehostaa. Kunnan oman tulopohjan vahvistaminen on keskiössä valtionosuuksien epävarmuustekijöiden vuoksi. Pyhän matkailualueen häiriötön kasvu sekä uusien yritystoiminnan ja muun rakentamisen hankkeet eivät saa estyä taikka hidastua ainakaan kunnasta johtuvista syistä. 5. Kohtuuhintaisten asuntojen ja tonttien saatavuus Kohtuuhintaisten erityyppisten (vuokra/omistus) ja -tasoisten asuntojen ja tonttien saatavuuden turvaaminen on erityisen merkittävää sekä työvoiman saannin että väestökehityksen ja sitä kautta verorahoituksen sekä kunnan kehittymisen turvaamisessa kokonaisuutena. Vuoden 2013 aikana on jatkettu vuonna 2012 aloitettua Pyhän laadukkaan vakituisen asumisalueen suunnittelu- ja toteutustöitä. Alueeseen liittyvät ensimmäiset infra-investoinnit alkavat vuonna Aluetta tulee markkinoida ja toteutusta viedä määrätietoisesti eteenpäin. 6. Henkilöstön keski-ikä ja jaksaminen, varajärjestelmät Kunnan henkilöstön keski-ikä on korkeahko ja henkilöstön jaksaminen on edelleen yhtenä painopistealueena. Vuoden 2013 aikana työyksikkötasoisia kyselyn ja muiden toimintojen aikaansaamia tuloksia hyödynnetään työhyvinvoinnin parantamisessa. Varajärjestelmiä tulee muiden kuntien ja kuntayhtymän kanssa kehittää. Vuonna 2013 on käynnistetty hyvinvointikertomuksen laadintatyö. Hyvinvointikertomuksesta on tarkoitus tulla pysyvä osa kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. Tällä tavalla hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet saadaan kytkettyä osaksi kunnan jokapäiväisen toiminnan suunnittelua. 15

20 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa, mikä sisältää vain ulkoiset tuotot ja kulut. Tuloslaskelman toimintakate ilmoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Tunnusluku toimintatuottojen prosenttiosuus toimintakuluista osoittaa, paljonko toimintakuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitosten ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon sekä selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Pelkosenniemen kunnan vuosikate on ,70 euroa. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot. Poistot vuonna 2013 olivat ,60 euroa. Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat vuosikatetavoitteen määrittämiseen vaikuttavia tekijöitä kunnassa. Vertailtaessa eri kuntien talouden tasapainoa ja liikkumavaraa on otettava huomioon erot veroprosenteissa. Arviot kunnan palvelutarjonnan ja sen jäseniinsä kohdistaman vero- ja maksurasitteen välillä on tehtävä tehtäväkohtaisesti, ei kunnan kokonaistalouden tuloslaskelmasta. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Kuluvan vuoden tilikauden tulos on ,90 euroa alijäämäinen. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. 16

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu VERSIO 2.6/2010 Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen 1 2 Talousarvion rahoitusosan toteutuminen 3 2 Kunnan tuloslaskelma 5 2 Kunnan tase 7 3 Kunnan rahoituslaskelma

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA SYYSKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 75,0 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.10.20169:55:18 Tili(T) +muutos

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

UB urheiluseura alv UB14.WTR

UB urheiluseura alv UB14.WTR TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset lyhytaik.

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS 1.11.1997 31.10.1998 TOIMINTA LYHYESTI Toiminnan tulos milj. mk 1998 1997 150 100 50 0 Voitto ennen veroja Voitto Liikevaihto mmk 2 227 1 687 Liikevaihdon muutos % +31.9 +28.0 Käyttökate

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS 30.9.2010 Tulos ja tase, FAS (Toteuma) Finavia konserni TULOSLASKELMA, FAS EUR 1.1.-30.9.2010 1.1.-30.9.2009 LIIKEVAIHTO 231 834 836,24 241 094 465,00 Valmiiden

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TULOSSUUNNITELMA TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE ilmoittaa, paljonko

Lisätiedot