PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2013"

Transkriptio

1 PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2013

2

3 PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS 2013 Sivu TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus 1 Kunnan hallinto 3 Yleinen taloudellinen tilanne 4 Kuntatalous 6 Pelkosenniemen kunnan talouden kehitys 7 Arvio kunnan tulevasta talouskehityksestä 9 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 12 Tilikauden tuloksen muodostuminen 16 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 17 Toiminnan rahoitus 18 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 19 Rahoitusasema ja sen muutokset 20 Tasetarkastelu 21 Tase ja sen tunnusluvut 21 Kokonaistulot ja menot 22 Kuntakonsernin toiminta ja sen talous 23 Konsernirakenne 23 Konsernin toiminta ja talous 24 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 24 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 26 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 27 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 28 Konsernitase ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen sekä käyttötalousosan toteutumisvertailu 31 Keskusvaalilautakunta 31 Tarkastuslautakunta 31 Kunnanhallitus 32 Sosiaalilautakunta 48 Sivistyslautakunta 58 Tekninen lautakunta 68 Käyttötalous yhteensä Investoinnit Investointien toteutuminen Investointien toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 85 Rahoituslaskelma 87 Tase 88 Konsernituloslaskelma 90 Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut 91 Konsernitase ja tunnusluvut Tilinpäätöksen liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 95 Konserniyhteisöjen osuudet 96 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 97 Pysyvien vastaavien arvostus 98 Tasetta koskevat liitetiedot 100 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 105 Luettelo kirjanpitokirjoista 106 Allekirjoitus 107 Tilintarkastajan merkintä 107 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 A PELKOSENNIEMI Puh , Säilytetään pysyvästi

4

5 TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Pelkosenniemen kunnan tilinpäätös 2013 on maailman- ja kansantalouden kriisi ja kuntatalouden sekä oman kuntamme vaikeat taloudelliset ja toiminnalliset haasteet huomioon ottaen kohtuullinen. Olemme pystyneet vaikeissa olosuhteissa järjestämään ja tuottamaan laadukkaat peruspalvelut kuntalaisille. Tämä on kunnan tärkein tehtävä. Elinkeinojen edistämiseen ja työpaikkojen turvaamiseen ja uusien syntymiseen on panostettu. Tästä esimerkkinä on vahva yhteistyö Sodankylän kunnan kanssa Pyhä-Luosto matkailualueen kehittämiseen liittyen. Tilinpäätös on n. 0,15 M alijäämäinen jääden kuitenkin alle tarkistetun talousarvion alijäämän. Terveydenhuollon kustannusten kasvu kokonaisuutena on merkittävin alijäämän aiheuttaja. Kunnan taseessa on kertynyttä ylijäämää n. 2,4 M, mistä tilinpäätöksen alijäämä katetaan. Merkittävää on, että vaikeassa taloudellisessa toimintaympäristössä on velkamäärää edelleen pystytty alentamaan suunnitellusti. Paras Pelkosenniemi toimenpideohjelmaa ja valtuuston vahvistamia strategisia ja toiminnallisia linjauksia on toteutettu. Ennaltaehkäisevän työn merkitystä on entisestään korostettu. Olemme mukana yhtenä pilottikuntana Lapin aluehallintoviraston hallinnoimassa Arjen Turvaa hankkeessa. Hankkeessa vahvistetaan sektori- ja organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä sekä taloudellisia että toiminnallisia resursseja palvelujen tuottamiseen yhdessä kunnan, valtion, yritysten ja kolmannen sektorin kesken. Hanke ja sen toimintamalli palkittiin marraskuussa Maastrichtissa Euroopan julkisen hallinnon instituutin (EIPA) järjestämässä hankekilpailussa Euroopan parhaana aluetason hankkeena. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja nuoriso- ja vapaa-aikatyöhön on panostettu vahvasti erilaisessa kerho- ja muussa viriketoiminnassa sekä Etsivän Nuorisotyön kautta. Pelkosenniemen kylät hankkeessa saavutettiin hyviä tuloksia kunnan imagon, markkinoinnin ja viihtyvyyden parantamisessa sekä uusien asukkaiden saamisessa. Vanhusten kotona asuminen, mikä on inhimillisesti ja taloudellisesti järkevintä, tarvitsee ympärilleen vahvaa ja elinvoimaista kyläyhteisöä sekä elinvoimaista kuntaa. Pyhän matkailualueen kasvun tukeminen sekä koko kunnan alueen elinvoimaisuus kulkevat käsi kädessä. Taloudessa verotulot kasvoivat kokonaisuutena ja kaikissa verolajeissa oli kehitys myönteistä. Verotulojen merkitys korostuu entisestään valtionosuuksien vähentyessä. Kiinteistövero on verolajeista vakain ja Pelkosenniemen kunnan tulee tehdä määrätietoisesti kaikki toimet kiinteistöveropohjan vahvistamiseksi. Tehokkaalla ja määrätietoisella kaavoituksella ja rakentamisen edellytysten turvaamisella on tässä työssä keskeisin merkitys. Vahva elinkeinopolitiikka tukee tätä työtä ja saa siitä myös osaltaan edellytykset uusien työpaikkojen luomiseen ja sitä kautta verotulojen kasvattamiseen. Kunnan päätöksenteon ja toimien painopiste on väestöryhmistä edelleen lapsissa, nuorissa ja lapsiperheissä sekä uusien asukkaiden saamisessa. Vuonna 2013 käyttöön otettu sähköinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma sekä niissä olevat tilastoindikaattorit vahvistavat tämän valtuuston tekemän valinnan oikeaksi. Uudet työpaikat ja monipuoliset asumismahdollisuudet sekä laadukkaat julkiset ja yksityiset palvelut ovat kehittämistoimien keskiössä. Vuoden lopulla laitettiin vireille kunnan elinkeinostrategian uudistaminen. Tällä työllä on tärkeä merkitys oikeiden painopisteiden valinnassa ja toiminnallisten resurssien suuntaamisen ohjaamisessa. 1

6 Esitän kuluneesta vuodesta lämpimät kiitokset henkilöstölle, kunnan päättäjille, päätöksentekoa tukeneille kuntalaisille sekä vahvalle ja laajalle yhteistyökumppanijoukolle. Vaikeissa olosuhteissa ja monenlaisten uudistushankkeiden myllerryksessä olemme yhdessä kyenneet turvaamaan kuntalaisille laadukkaat peruspalvelut. Lähivuosiin liittyy sekä taloudellisia että toiminnallisia haasteita. Vahva avoin yhteistyö ja määrätietoinen omiin vahvuuksiimme perustuva elinkeinojen kasvun edistäminen ovat avain kunnan elinvoimaisuuteen ja kuntalaisten hyvinvointiin myös tulevaisuudessa. Erkki Parkkinen kunnanjohtaja 2

7 PELKOSENNIEMEN KUNTA Kunnanvaltuuston poliittinen jakauma: Sitoutumattomat 3 Suomen Keskusta 5 Vasemmistoliitto 3 Perussuomalaiset 2 Vihreät 2 TARKASTUSLAUTAKUNTA 3 jäsentä KUNNAN HALLINTO VALTUUSTO 15 jäsentä Kunnanvaltuuston pj. Luoma-aho Tero Kunnanvaltuuston I vpj. Oikarinen Hannu Kunnanvaltuuston II vpj. Honkanen Heikki Kunnanhallituksen pj. Kostamo Annika Kunnanhallituksen vpj. Salmela Janni KUNNAN- HALLITUS 7 jäsentä KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA 5 jäsentä KUNNANJOHTAJA JOHTORYHMÄ Kunnanjohtaja Osastonjohtajat Kunnanhallituksen poliittinen jakauma: Sitoutumattomat 1 Suomen Keskusta 3 Vasemmistoliitto 1 Perussuomalaiset 1 Vihreät 1 HALLINTO- OSASTO SOSIAALI- LAUTAKUNTA 7 jäsentä SIVISTYS- LAUTAKUNTA 7 jäsentä TEKNINEN LAUTAKUNTA 5 jäsentä KESKUS- TOIMISTO Kunnansihteeri SOSIAALI- TOIMISTO Sosiaalisihteeri - lastenvalvoja OPETUSTOIMI LIIKUNTA NUORISO JA KULTTUURI Rehtori-sivistystoimenjohtaja TEKNINEN TOIMISTO Rakennusmestari 3

8 TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi su- pistui 1,4 prosenttia vuonnaa Kansantalouden tuotantoa kuvaava brutto- kansantuote oli viime vuonna 193 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja ku- vaava kansantulo supistui reaalisesti 1,6 prosenttia. Kuvio: Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, % Vuoden 2013 talouskehitys oli tasaisen heikkoaa ja viime vuosi oli siten toinenn peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Kansantaloudenn kysyntäää vähensi viime vuonna yksityisen kulutuksen ja nvestointien supistuminen. Yk- sityisen kulutuksen volyymi väheni 0, 8 prosenttia, mutta julkinen kulutus kas- voi 0,8 prosenttia.. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,4 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kas- voivat 6,8 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,33 prosenttia, mutta tuonnin vo- lyymi väheni 1,8 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli viidettä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,6 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 4, 3 miljardiaa euroa. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 1,55 miljardia euroa, kun se edelli- senä vuonna oli 2,2 miljardiaa euroa. Kotitalouksien käytettävissää oleva tulo kasvoi vuonna 2013 nimellisesti 1,3 prosenttia, mutta aleni reaalisesti 0,3 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytet- tävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 1,6 prosenttia, mutta väheni reaalisestii 0,1 prosenttia. Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut, eli julkisyhteisö- 4

9 jen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Kotitalouksien saama palkkasumma kasvoi 1 prosentin ja sosiaalietuudet 5,5 prosenttia. Sosiaalietuuksia kasvatti muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvu. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 0,6 prosenttia. Vuoden 2013 osalta tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen muutos, eli inflaatio pysyi koko vuoden hyvin alhaisena ollen koko vuoden alle 1,7 prosenttia. Korkeimmillaan inflaatio oli helmikuussa ollen silloin 1,7 prosenttia. Alimmillaan inflaatio oli elokuussa ja syyskuussa jolloin inflaatio oli 1,2 prosenttia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2013 joulukuussa , mikä oli enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,9 prosenttia, kun se edellisvuoden joulukuussa oli 6,9 prosenttia. Työllisiä oli vuoden 2013 joulukuussa , mikä oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli noin vähemmän ja naisia noin enemmän kuin vuoden 2012 joulukuussa. Työllisten määrä kasvoi julkisella sektorilla ja väheni yksityisellä sektorilla edellisvuoden joulukuuhun verrattuna. Työllisyysaste, eli työllisten osuus vuotiaista, oli joulukuussa 66,9 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työllisyysaste laski edellisen vuoden joulukuusta 1,8 prosenttiyksikköä 67,2 prosenttiin. Naisten työllisyysaste nousi 1,1 prosenttiyksikköä 66,6 prosenttiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty eräiden keskeisten muuttujien kehitys Suomessa vuosina Muuttuja Tot 2007 Tot 2008 Tot 2009 Tot 2010 Tot 2011 Tot 2012 Tot 2013 ( % muutos) Bruttokansantuote 5,3 0,3-8,5 3,4 2,8-1,0* -1,4* Palkkasumma 5,9 7,0-1,1 1,7 4,7 3,4 1,1* Ansiotasoindeksi 3,3 5,6 4,0 2,6 2,7 3,2 2,0* Inflaatio 2,5 4,1 0,0 1,2 3,4 2,8 1,5* Työttömyysaste 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7 8,2* % Euribor 3 kk, % 4,277 4,644 1,218 0,813 1,393 0,571 0,221 * ennakkotieto 5

10 Kuvio: 2013* Kuntien valtionosu uudet, verotulot, vuosikate ja Kuntatalous Tilastokeskuksen keräämienn tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet paranivat vuonna 2013 yhteensä 669 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä selittää toimintamenojen kasvun taittumi- nen sekä verotulojen ja valtionosuuksien edellistä vuotta voimakkaampi nou- su. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi 13,4 prosenttiin. lainakanta 2002 Kuntienn toimintamenot, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 3,0 prosentilla edellises- tä vuodesta. Palkkamenoissa oli kasvua 2,2 prosenttia ja palveluiden ostoissa 3,4 prosenttia. Kuntien toimintatulot kasvoivat 1, 4 prosenttia. Toimintamenojenn kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuosina (vuonnaa 2012 kasvua oli 5,4 %). Kuntienn toimintakatteet heikentyivät aikaisempia a vuosia vähemmän,, yhteensä 0,9 miljardilla eurolla. Verorahoitus kasvoi edellistä vuotta enemmän. Verotulott kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Tämä 1,5 miljardin euron verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakat- teiden heikkenemisen, mikää näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntienn vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla ja samalla yhä harvemmil- la kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiivi- seksi 36 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 84 kunnassa. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia (71,99 % vuonna 2012) ja investoinneista 51,7 prosenttia (38 % vuonna 2012). 2 Tunnusluvut parantuivat t edellisestä vuodesta, vaikkaa sekä poistoissa että investointimenoissa oli kas- vua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia. Kuntienn yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 13,8 miljardia eu- roa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,44 prosenttia, eli noinn 1,6 miljardia euroa. Vuonnaa 2012 kasvua oli 11,5 prosenttia, eli noin 1,3 mil- jardia euroa. Lainakannan kasvu oli näin ollenn edellistää vuotta suurempaa. 6

11 Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2553 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 2262 euroa. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi loppuvuotta kohti. Neljännen neljänneksen aikana kuntien lainakanta, ilman liikelaitoksia, nousi 7,8 prosenttia. Kuntayhtymien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, pienenivät 0,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Palkkamenot, kuntayhtymien suurin menoerä, pienentyivät 1,1 prosenttia ja palveluiden ostot kasvoivat 1,3 prosenttia. Toimintatulot nousivat 1,5 prosenttia. Kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 2,9 miljardia euroa ja kasvua oli 5,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuoden 2012 lopussa lainakanta kuntayhtymien osalta oli 2,7 miljardia euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 9,9 %. Pelkosenniemen kunnan talouden kehitys Väestön ja työllisyyden kehitys Pelkosenniemen kunnan asukasluku oli 968 henkilöä (edellisenä vuonna 960). Asukasluku kasvoi 8 henkilöllä Yli 90 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 0 9 vuotiaat Kuvio 3: Pelkosenniemen kunnan väestö vuonna 2012 ikäryhmittäin Työttömyys-prosentti vuonna 2012 oli keskimäärin 17,7 %, kun vuonna 2011 se oli 18,8 % ja vuonna 2010 keskimäärin 19,3 %. Työttömien määrä oli keskimäärin 79 henkilöä (ollen alimmillaan syyskuussa 60 henkeä ja ylimmillään huhtikuussa 93 henkeä). Vuoden 2013 tiedot puuttuvat. 7

12 Pelkosenniemen kunnan talouden kehitys Toimintatuotot vuodelta 2013 olivat n. 1,445 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 1,440 milj. euroa), joka on noin 0,3 % enemmän kuin vuonna 2012 ja noin 7,3 % vähemmän kuin vuonna Vaikka toimintatuotot nousivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna, vaikuttivat esimerkiksi maankäytön, kaavoituksen ja rakennusvalvonnan maksu- ja myyntituottojen hidas kehitys (kaavoituksen hidastuminen, valitukset) sekä tonttien myyntituottoihin liittyvien myyntivoittojen vähäisyys kehitykseen negatiivisesti. Toimintakulut olivat noin 9,466 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 8,896 milj. euroa), joka on noin 6,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Koko maassa toimintakulut kasvoivat noin 3 %. Toimintakuluja kasvattivat erityisesti terveydenhoidon ostopalveluiden merkittävä kasvu 14,4 % (kasvua ,37 euroa verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen) ja sosiaalipalveluiden toimintakulujen kasvu 4,9 % (kasvua ,85 euroa vuoden 2012 tilinpäätökseen). Sivistysosaston toimintakulut sen sijaan pienenivät 0,3 % (4 739,43 euroa vähemmän kuin vuonna 2012) ja teknisen lautakunnan toimintakulut pienenivät 11,2 % ( ,93 euroa vähemmän kuin vuonna 2012). Verotuloja kertyi vuonna 2013 yhteensä 4,23 miljoonaa euroa (vuonna 2012 noin 4,03 milj. euroa ja vuonna 2011 noin 4,28 milj. euroa), mikä on 4,9 prosenttia enemmän kuin vuonna Kunnan tulovero oli vuonna 2013 noin 2,52 miljoonaa euroa (vuonna 2012 noin 2,36 milj. euroa ja vuonna 2011 noin 2,54 milj. euroa), joka on 6,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnan tuloveroprosentti oli 19,50 (vuonna ,75). Kunnan saama kiinteistövero oli vuonna 2013 noin 1,53 miljoonaa euroa (vuonna 2012 noin 1,45 milj. euroa ja vuonna 2011 noin 1,36 milj. euroa), joka on noin 5,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2013 kunnan osuus yhteisöveron tuotosta oli noin euroa, joka on noin 15 % enemmän kuin edellisenä vuonna (noin euroa). Käyttötalouden valtionosuudet olivat tilikaudella 2013 noin 3,93 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 3,87 milj. euroa), joka on noin 1,6 % enemmän kuin vuonna Eri investointikohteisiin käytettiin nettona euroa. 8

13 Vuosikatteen kehitys (1000 euroa): TA Kunnan taloudelle, kuten yleisesti Suomen kunnissa, on asettanut haasteita pidempään jatkunut taantuma, mikä on vaikuttanut matkailualueen kehitykseen, tonttien myyntiin ja rakentamiseen. Kunnan veropohjan laajentumisen ja lisätulojen kerryttämisen edellytyksenä oleva kaavoituksen joustava eteneminen on vaikeutunut ja hidastunut valitusten aiheuttamien viiveiden vuoksi. Yhteenveto vuoden 2013 tilinpäätöksestä verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen: 1000 TP 2011 TP2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,4 Toimintakate ,6 Palkat ja palkkiot ,5 Verotulot ,6 Valtionosuudet ,5 Vuosikate ,6 Vuosikate eur/as ,9 Yli-/alijäämä Kertynyt yli-/alij ,5 Arvio kunnan tulevasta talouskehityksestä Kunnan talouskehityksen kannalta yhdessä merkittävimmistä mittareista eli väestönkehityksessä saatiin vuonna 2013 aikaan käänne. Tulomuutto ja asukasluku kasvoivat pitkään jatkuneen negatiivisen kehityksen jälkeen. Tämä tapahtui vaikeassa kansallisessa ja kansainvälisessä taloudellisessa taantumassa, joten kunnan strategian painopisteitä ja niiden toteutusta voidaan pitää onnistuneena. Tulevan talouskehityksen kannalta uusien asukkaiden saaminen, mikä kytkeytyy luonnollisesti suoraan uusien työpaikkojen synnyttämiseen, on edelleen keskeistä. Kansainvälinen taantuma jatkuu edelleen ja näkyy myös kuntien taloudessa. Uutena talouskehitystä uhkaavana tekijänä ovat nousseet esiin Ukrainan kriisi ja siihen liittyen Venäjän ja EU:n suhteiden kiristyminen ja erityisesti tilanteen vaikutukset Venäjän taloudellisen kehitykseen. Venäjä on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja matkailussa ja siihen liittyen kaupassa ja palveluissa kokonaisuutena merkittävin ostovoiman ja kasvun synnyttäjä. Venäläisten matkailijoiden määrien ja rahankäytön kautta vaikutus matkailun liikevaihdon kasvuun Pyhällä on ollut viime vuosina myönteistä ja täten asialla on myös Pelkosenniemen kunnalle suuri merkitys. Mikäli kriisi syvenee, tuleekin mark- 9

14 kinointiponnistuksia suunnata entistä vahvemmin muihin potentiaalisiin matkailijamaihin. Valtion säästötoimet heikentävät edelleen kuntien toimintaedellytyksiä. Toisaalta valtio on sitoutunut miljardilla eurolla vähentämään kuntien tehtäviä, mikä keventäisi kuntien taloudellista rasitusta. Kiinteistöverotuksen verotusarvojen ja ikäalennusten tarkistukset vuodesta 2014 alkaen ja jäteveron tuoton ohjaaminen kunnille parantaa osaltaan kuntien tilannetta. Pelkosenniemen kunnan kohdalla kiinteistöverotuksen perusteiden tarkistus nostaa kiinteistöverokertymää n. 7,5 % vuonna Valtionosuusuudistus on merkittävin uhka kunnan talouden kehitykselle. Selvitysmiehen alkuvuodesta 2014 tekemä esitys vähentäisi nykytilaan verrattuna valtionosuuksia Pelkosenniemellä vaiheittain vuoteen 2020 mennessä yhteensä 614 /asukas. Tällainen muutos asettaa kunnan toiminnot ja peruspalvelujen järjestämisen kuntalaisille erittäin haastavaan tilanteeseen. Esitystä ei tule hyväksyä ja on todennäköistä, että esitykseen tulee vielä muutoksia. Muutoin eivät täyty perustuslain vaatimukset yhdenvertaisten palveluiden järjestämisestä ja turvaamisesta kaikille Suomen kansalaisille asuinpaikasta riippumatta eivätkä rahoituksen jakoon ja turvaamiseen liittyvät vastaavat perustuslaista ja valtionosuusjärjestelmän perimmäisestä tarkoituksesta nousevat vaateet. Riippumatta valtionosuusuudistuksen lopputuloksestakin, mutta erityisesti myös siitä johtuen, nousee kunnan elinvoiman ja palvelujen järjestämiskyvyn turvaamisen näkökulmasta kunnan muu tulorahoitus (verotulot ja toimintatuotot) entistä merkittävämpään asemaan. Matkailun kehitys on Pyhällä ja Pyhä-Luoston alueella ollut vallitsevat kansanja maailmantalouden olosuhteet huomioon ottaen suhteellisen hyvää. Kotimaisten matkailijoiden määrissä on tapahtunut laskua, mutta kansainvälinen matkailu on selvästi kasvanut. Liikevaihdot ovat kasvaneet. Huolimatta Venäläisten matkailuun liittyvistä uhista on kansainvälisten matkailijoiden kasvunäkymä hyvä. Kunnan määrätietoisilla omilla ja erityisesti yhteistyössä muiden tahojen kanssa tehtävillä kehitys- ja markkinointitoimilla voidaan tukea ja edistää matkailun tulevaa kasvua. Toisaalta mikäli kunnan toiminnan aktiivisuus vähenisi, olisi sillä kasvua hidastava vaikutus. Pelkosenniemen kunnan alueella on kaivostoimintaan liittyen mineraalien etsintä ja potentiaalisten esiintymien tutkimustyö lisääntyneet. Pelkästään jo tämä tutkimustyö ja etsintä sekä lähikuntien mittavat kaivoshankkeet ovat synnyttäneet ja synnyttävät uusia työpaikkoja. Kunnan tulevan talouskehityksen kannalta on erityisen tärkeää turvata kokonaisverorahoituksen tasainen kasvu. Positiivinen työpaikkakehitys synnyttää sekä verotulojen että valtionosuuksien kasvua. Uusia työpaikkoja syntyy matkailuun laajasti ottaen, kaivostoimintaan ja myös julkisiin palveluihin, viimemainittuihin erityisesti eläköitymisen kautta. Uudet työpaikat ja vapautuvat työtilaisuudet merkitsevät myös olemassa oleville vakautta ja yritysten elinvoiman kasvua, myönteisen tulomuuton ja asukkaiden tulotason kasvun aikaansaaman ostovoiman lisääntymisenä. 10

15 Kunnan väkiluku ja sen myönteinen kehitys vahvistavat kunnan elinvoimaa ja kykyä järjestää ja tuottaa laadukkaat palvelut kuntalaisille. Työpaikat edistävät uusien vakituisten asukkaiden saantia ja perheiden tulomuuttoa. Tulomuutto vaatii toteutuakseen työpaikan lisäksi myös monipuolista vakituisen asumisen tonttivarantoa ja uutta asuntokantaa. Kunnan tulee määrätietoisesti saattaa loppuun uuden, korkeatasoisen vakituisen asumisen alueen suunnittelu Pyhälle ja siirtyä vaiheittaiseen toteutukseen. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tulee aluetta määrätietoisesti markkinoida ja hakea hankkeen toteutukseen hyviä yhteistyökumppaneita. Edelleen tulee vahvistaa panostusta erityisesti lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. Kunnan henkilöstön ikärakenne huomioon ottaen on tärkeää parantaa myös henkilöstön työssä jaksamista ja työssä viihtymistä ja etsiä riskienhallintaa ja toimintavarmuutta parantavia yhteistyömalleja, joilla turvataan kuntalaisen palveluiden ongelmaton tuotanto jatkossakin. Kunta on panostanut ja investoinut merkittävästi matkailualueen rakentamisen edellytyksiin. Kiinteistövero on vakain kunnan verotuloista, ja sen kasvu onkin ollut tasaista. Säädösmuutokset lisäävät kiinteistöverokertymää vuonna 2014 merkittävästi. Kiinteistöveron muu lisäys tulee tällä hetkellä pääsääntöisesti Pyhän matkailualueen tonteista ja rakennuksista. Uusien työpaikkojen syntymisen edistämisen lisäksi kaavoitusta ja rakentamista tuleekin tässä epävarmassa taloudellisessa tilanteessa määrätietoisesti entisestään edistää ja hyväksyä tämä kunnan strategisesti tärkeimmäksi tavoitteeksi ja toimia yksituumaisesti tavoitteen toteutumiseksi yhdessä maanomistajien kanssa. Kunnan lainamäärää on suunnitellusti vähennetty viimeisen seitsemän vuoden aikana. Vallitsevissa taloudellisissa olosuhteissa ei velan määrän vähentäminen ole enää keskeisin tavoite eikä itsetarkoitus. Matkailualueen tuleva kehitys ja pitkälle siihen perustuva kunnan oman vero- ja muun tulorahoituksen kertymä ja valtionosuusuudistuksen lopullinen sisältö määrittävät jatkossa kyvyn lyhentää velkaa. Historiallisen alhainen korkotaso on ollut myönteinen seikka ja taantumasta johtuen korkotaso pysynee vielä useamman vuoden alhaisena, mikä pienentää velan aiheuttamaa rasitusta. Kunnalla on mittavaa varallisuutta mm. tonteissa ja yhtiöomistuksissa, mikä antaa pidemmällä tähtäimellä talouden kehitykselle vakautta ja kunnalle kehittämismahdollisuuksia. 11

16 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäinen valvonta ja riskienhallinta vuonna 2013 Hallintosäännön mukaisesti on suoritettu sisäistä talouden ja toiminnan seurantaa. Kunnanvaltuustolle, kunnanhallitukselle ja lautakunnille on raportoitu toiminnan ja talouden kehittymisestä hallintosäännön mukaan neljännesvuosittain. Talouden kehittymistä on arvioitu näin maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun lopun tilanteista. Kunnanhallituksen tammikuussa 2013 antamassa talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa ohjeistettiin hallintokuntia, että varsinainen kattavampi talousarvion toteutumaraportti tuli tehdä tilanteesta, koska se on ennustettavuuden osalta talousarviovuoden sisällä ja talousarvion toteutumamielessä merkittävin. Lautakunnissa puolivuotisraportit käsiteltiin elokuun loppuun mennessä. Kukin toimielimen ja viranhaltija on omalta osaltaan seurannut asetettujen tavoitteiden ja talousarvion toteutumista. Menojen lisäksi on erityistä huomiota kiinnitetty myös tulopuolen ja investointien toteutumiseen. Tarvittaessa on tehty valtuustolle esitykset merkittävistä muutoksista talousarvioon heti kun se seurannan ja toteutumisen aste ja taloudellinen lopputulos huomioon ottaen on ollut mahdollista. Tulot on laskutettu ajallaan ja perintää on hoidettu tarpeen mukaan. Kukin hallintokunta on vastannut osaltaan valtion tukien perimisestä. Vakinaisten virkojen ja toimien täyttäminen ja yli kaksi kuukautta kestävien määräaikaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkaaminen on hallintosäännön mukaisesti tuotu kunnanhallitukselle tiedoksi. Merkittävämpiä puutteita tai kehittämisen kohteita sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu. Sisäistä valvontaa helpottaa toimintaa koskevien ohjeiden ja sääntöjen keskittyminen yhteen hallintosääntöön. Vuoden 2012 aikana päivitetty hallintosääntö astui voimaan Kuntalakiin (325/2012) kesällä 2012 lisätyt säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta tulevat voimaan vuonna Tämän vuoksi vuoden 2013 aikana aloitettiin kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden päivitys. Uudet sisäisen valvonnan ohjeet on määrä ottaa käyttöön alkuvuodesta Sisäisen valvonnan ohjeiden päivitystyössä sisäiseen valvontaan liittyvät prosessit ja toimintatavat käydään seikkaperäisesti läpi. Tämä työ osaltaan kehittää sisäisen valvonnan menetelmiä ja prosesseja. Sisäistä valvontaa on toteutettu myös niin, että hallintokuntien toimielimissä on kunnanhallituksen edustajalla läsnäolo- ja puheoikeus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lautakuntien kokouksissa on pääsääntöisesti aina paikalla joko kunnanjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja tai kunnanhallituksen jä- 12

17 sen. Lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus on valtuuston puheenjohtajalla. Lautakuntien pöytäkirjat on tuotu kunnanhallitukselle jälkikäteen tiedoksi. Johtoryhmätyöskentelyssä on käyty läpi kunnanjohtajan ja osastonjohtajien kanssa ajankohtaisia asioita ja tuolloin on nopeastikin reagoitu esimerkiksi talouteen, rahoitukseen tai henkilöstövajeeseen liittyvään tai johonkin muuhun riskienhallinnan kannalta oleelliseen asiaan. Riskienhallinnan näkökulmasta ongelmana on edelleen erilaista tukea saaneiden investointien ja kehittämishankkeiden tukimaksatusten kunnasta riippumattomista syistä pitkittyneet maksatusajat ja ristiriitaiset sekä muuttuvat tulkinnat maksatusperusteissa. Tämä on aiheuttanut lisätyötä hanketyöntekijöiden lisäksi omalle sisäistä valvontaa ja talouden seurantaa sekä maksatusten sisäistä vastuuta kantavalle henkilöstölle. Tämä on lisännyt myös kassan riittävyyteen liittyviä tilapäisiä järjestelyvaatimuksia. Sisäistä valvontaa on suoritettu kaikilla esimiestasoilla normaalissa päivittäisessä työssä. Tässä suhteessa ei ole ilmennyt omassa toiminnassa mitään normaalista poikkeavia puutteita tai ongelmia tilivuoden aikana. Riskienhallinnassa on toiminnalliset riskit minimoitu riittävällä resursoinnilla palvelujen tuottamiseen. Tämä koskee sekä taloudellisia että henkilöresursseja. Ajoittain on syntynyt henkilöstön vajausten vuoksi ongelmia, mitkä on kyetty kuitenkin kohtuudella erilaisin järjestelyin ratkaisemaan. Perinteisen riskienhallinnan näkökulmasta on mm. turvattu omaisuuden riittävä vakuuttaminen, seurattu kunnan saatavien kehittymistä ja suoritettu säännöllistä riskianalyysiä, huolehdittu henkilöstön tarpeellisesta koulutuksesta, työterveyshuollosta ja virkistäytymisestä sekä luotu päätöksenteolle avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Kunnan päätöksistä tehtyjen valitusten vähäisyys kokonaisuutena viestii onnistumista viimemainitussa ja muutoinkin laadukkaasta päätöksenteosta, mikä on omiaan vähentämään riskejä kunnan toiminnassa. Edelleen kuitenkin valitukset esim. merkittävissä kaavoitusasioissa ovat hidastaneet kunnan tulopohjan laajentamista ja varmistamista sekä yleistä kehittämistä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen Sisäisen valvonnan järjestämistä kehitetään uudella sisäisen valvonnan ohjeella. Tulevaisuudessa sisäisen valvonnan painopisteenä on erityisesti kunnan talouden suotuisan kehittymisen turvaavien edellytysten täyttymisen varmistaminen ja toiminnallisten riskien ennakoinnin mahdollistaminen ja riskien minimoiminen. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä 1. Talouden kehittyminen Yleinen taloudellinen tilanne on edelleen haastava globaalisti, kansantaloudessa sekä niihin liittyvinä kunnan osalta. Menot kasvavat tasaisesti ja jollei 13

18 tulokehitys ole myönteistä seurauksena ovat väistämättä taloudelliset vaikeudet. Tästä johtuen tulee toimia erittäin tehokkaasti elinkeinojen kehittämisessä, uusien työpaikkojen synnyttämisessä, kaavoituksen ja rakentamisen edistämisessä ja näihin suoraan liittyen verotulopohjan laajentamisessa ja verotulojen kertymien kasvattamisessa. Valtionosuusjärjestelmään kaavaillut muutokset pienentäisivät toteutuessaan kunnan tuloja merkittävästi. Uudistusta tulee seurata jatkossa tarkasti ja kunnan edunvalvontaa lisätä. Kunnan vakaan taloudellinen aseman säilyttämiseksi tulee saada lisää muita tuloja. Vähäisimpinä eivät tässä tarkastelussa ole maankäytön ja kaavoituksen maksu- ja myyntituotot sekä tonttivarannon myyntituotot. Näillä on Pelkosenniemen kunnan taloudelle erittäin suuri merkitys. 2. Kuntien tehtävät, kuntien ja valtion välinen vastuujako, valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, kuntarakenne- ja SOTE uudistus Kuntien tehtävät, kuntien ja valtion välinen vastuujako, valtionosuusjärjestelmään uudistaminen, kuntarakenne- ja SOTE -uudistus ovat merkittäviä riskienhallinnan kannalta. Tämä koskee sekä peruspalvelujen järjestämistä ja tuottamista ja kuntalaisten lähipalvelujen turvaamista että kunnan taloutta. Kuntauudistus ei voi toteutua Lapissa harvaan asutuilla alueilla suurkuntia muodostamalla. Pelkosenniemi on tehokas tuottamaan palvelut lähellä asukkaita ja kuntalaiset ovat motivoituneita kunnan kehittämiseen. Valtionosuusuudistus pitää sisällään merkittäviä riskitekijöitä kunnan talouden kannalta, jonka vuoksi kunnan edunvalvonnassa tulee keskittyä siihen, että uudistus ei toteudu esitetyn mukaisena. Maaliskuussa 2014 linjattiin SOTE-uudistuksessa järjestämisvastuu viidelle ERVA-alueelle. Jatkovalmistelussa olennaista on turvata lähipalvelut kuntalaisille sekä rahoituksen kohtuullisuus. Merkittäviä riskitekijöitä ovat jatkuvat muutokset ja muutosprosessit jotka luovat jatkuvaa epävarmuutta kuntakenttään, sen työntekijöihin, valmisteleviin virkamiehiin, luottamushenkilöihin ja kuntalaisiin. 3. Väestökehitys ja väestön ikärakenne Myönteisistä näkymistä huolimatta kunnan väestökehitys on edelleen haasteellinen ja sisältää riskejä ikärakenteen painottuessa työikäiseen ja vanhempaan väestöön. Väestön ikärakenteen suotuisa kehitys riippuu suoraan uusista työpaikoista ja paikkakunnalle muuttavien uusien asukkaiden määrästä. Kuntaan tulee saada muuttamaan uutta työikäistä väestöä ja erityisesti lapsiperheitä. Uudet työpaikat sekä houkutteleva, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö ja laadukkaat palvelut ovat paras keino myönteiseen tulomuuttoon ja väestökehitykseen. 14

19 4. Elinkeino- ja teknisen toimen resurssit vahva kehittämistyö ja kaavoitus, investoinnit ja rakentaminen Positiivista väestökehitystä ja verorahoituksen kasvua tukee vahva kehittämistyö elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamisessa. Tämä vaatii edelleen resursointia elinkeinotoimeen ja kehittämistyöhön kokonaisuutena sekä tekniseen toimeen. Näiden toimintojen tehokkuus luo osaltaan uusia työpaikkoja sekä antaa edellytykset uusille investoinneille ja rakentamiselle. Maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta tulee entisestään tehostaa. Kunnan oman tulopohjan vahvistaminen on keskiössä valtionosuuksien epävarmuustekijöiden vuoksi. Pyhän matkailualueen häiriötön kasvu sekä uusien yritystoiminnan ja muun rakentamisen hankkeet eivät saa estyä taikka hidastua ainakaan kunnasta johtuvista syistä. 5. Kohtuuhintaisten asuntojen ja tonttien saatavuus Kohtuuhintaisten erityyppisten (vuokra/omistus) ja -tasoisten asuntojen ja tonttien saatavuuden turvaaminen on erityisen merkittävää sekä työvoiman saannin että väestökehityksen ja sitä kautta verorahoituksen sekä kunnan kehittymisen turvaamisessa kokonaisuutena. Vuoden 2013 aikana on jatkettu vuonna 2012 aloitettua Pyhän laadukkaan vakituisen asumisalueen suunnittelu- ja toteutustöitä. Alueeseen liittyvät ensimmäiset infra-investoinnit alkavat vuonna Aluetta tulee markkinoida ja toteutusta viedä määrätietoisesti eteenpäin. 6. Henkilöstön keski-ikä ja jaksaminen, varajärjestelmät Kunnan henkilöstön keski-ikä on korkeahko ja henkilöstön jaksaminen on edelleen yhtenä painopistealueena. Vuoden 2013 aikana työyksikkötasoisia kyselyn ja muiden toimintojen aikaansaamia tuloksia hyödynnetään työhyvinvoinnin parantamisessa. Varajärjestelmiä tulee muiden kuntien ja kuntayhtymän kanssa kehittää. Vuonna 2013 on käynnistetty hyvinvointikertomuksen laadintatyö. Hyvinvointikertomuksesta on tarkoitus tulla pysyvä osa kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. Tällä tavalla hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet saadaan kytkettyä osaksi kunnan jokapäiväisen toiminnan suunnittelua. 15

20 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa, mikä sisältää vain ulkoiset tuotot ja kulut. Tuloslaskelman toimintakate ilmoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Tunnusluku toimintatuottojen prosenttiosuus toimintakuluista osoittaa, paljonko toimintakuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitosten ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon sekä selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Pelkosenniemen kunnan vuosikate on ,70 euroa. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot. Poistot vuonna 2013 olivat ,60 euroa. Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat vuosikatetavoitteen määrittämiseen vaikuttavia tekijöitä kunnassa. Vertailtaessa eri kuntien talouden tasapainoa ja liikkumavaraa on otettava huomioon erot veroprosenteissa. Arviot kunnan palvelutarjonnan ja sen jäseniinsä kohdistaman vero- ja maksurasitteen välillä on tehtävä tehtäväkohtaisesti, ei kunnan kokonaistalouden tuloslaskelmasta. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Kuluvan vuoden tilikauden tulos on ,90 euroa alijäämäinen. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. 16

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS

PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2014 PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS 2014 Sivu TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus 1 Kunnan hallinto 2 Yleinen taloudellinen tilanne

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS

PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2012 PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO TP 2012 Sivu TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus 1-2 Kunnan hallinto 3 Yleinen taloudellinen tilanne 4 Kuntatalous

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talouden tilanne jatkui vuonna 2014 huolestuttavana. Talouskasvu oli negatiivista kolmantena vuonna peräkkäin. Myös työllisyystilanne heikkeni. Naantalin työttömyys on

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt

Lisätiedot