KÄRKÖLÄN KUNNAN TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2014

Transkriptio

1 Kärkölän kunta puh Virkatie 1 fax Järvelä karkolan.kunta@karkola.fi KÄRKÖLÄN KUNNAN LOUSSUUNNITELMA 2016 LOUSARVIO

2 Sisällys 1. Kunnanjohtajan katsaus Yleiset lähtökohdat Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Sisältö ja rakenne Talousarvion rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset Yleisperustelut Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous Väestö ja työpaikat Kärkölän taloudellinen tilanne Talousarvion laatimisen lähtökohdat Kärkölän kunnan organisaatiokaavio Yhdistelmä kuntakonserniin kuuluvista yhteisöistä Toimialakohtaiset perustelut Tuloslaskelma Investointiosa Rahoitusosa Talousarvion sitovuustasot

3 2 1. Kunnanjohtajan katsaus Maailmantalouden heikko tilanne ja Euroopan velkakriisi jatkuu edelleen ja lähivuosien talouskehityksen paraneminen on hidasta. Vuonna Suomen BKT:n arvioidaan supistuvan ja ensi vuonna kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan vain runsaan prosentin. Kun BKT supistui jo vuonna, on kokonaistuotanto vähenemässä kahtena vuotena peräkkäin. Tämä vaikuttaa julkisen talouden tilanteeseen. Valtio ja kunnat pysyvät alijäämäisinä lähivuodet ja julkinen velka kasvaa. Maan hallituksen budjetti- ja rakenneratkaisut pyrkivät osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen eli tulojen ja menojen epätasapainon poistamiseen. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisella pyritään kunnissa miljardin euron säästöihin. Kärkölän kunnassa on rakenteellisia muutoksia tehty jo jonkin aikaa. Toimintaa on virtaviivaistettu ja tuotantovastuu toiminnasta on pitkälti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta Hollolan kunnassa. Toimintaa on siirretty suuremman yksikön hoidettavaksi ja näin haetaan tehokkuus- ja tuottavuusetuja. Tämä on ollutkin tarpeen, sillä kunnan talouden tilanne on heikko. Vuoden tilinpäätöksen alijäämä oli yli 500 euroa asukasta kohti. Mikäli vuoden tilinpäätöksen alijäämä ylittää 1000 euroa per asukas, luokitellaan Kärkölä kriisikunnaksi. Tämän hetkinen ennuste tilikauden lopun tilanteesta näyttää siltä, että alijäämä olisi euroa asukasta kohti. Eduskunta on säätänyt kuntarakenneuudistuksesta lain, jonka perusteella kaikki kunnat joutuvat osallistumaan yhdistymisselvitykseen, jonka tavoitteena on kuntien yhdistyminen. Tällä tavoitellaan niitä rakenteellisia muutoksia, jotka osaltaan vaikuttaisivat kestävyysvajeen poistamiseen. Kärkölä osallistuu yhdessä Lahden, Hollolan, Hämeenkosken, Nastolan ja Iitin kanssa kuntajakoselvitykseen, joka on nimetty Salpausselän kuntajakoselvitykseksi. Ministeriö on nimennyt Kärkölän kunnanjohtaja Seppo Huldénin kuntajakoselvittäjäksi ja selvitystyölle on annettu aikaa asti. Kunnan talousarvioesityksessä säilyvät nykyiset palvelut. Kunnan peruspalvelut ovatkin pääsääntöisesti hyvässä kunnossa ja ne on voitu pitää vielä lähipalveluina. Lähipalvelut ja palvelurakenne yleensä ovat keskeisiä painopisteitä myös tulevassa kuntajakoselvityksessä.

4 3 Mikäli Kärkölän kunnan kantokyky ei enää riitä toimintaan itsenäisenä kuntana vaan olemme jatkossa osa suurempaa kuntayksikköä, on sitäkin tärkeämpää olla vahvasti osallisena kuntajakoselvityksessä ja tuoda Kärkölälle tärkeät palvelutuotannon näkökulmat esiin. Yksi tällainen näkökulma on toimiminen yhdessä seurojen ja yhdistysten kanssa. Jatkossa myös kuntalaisen oma, perheen ja lähipiirin vastuu kunkin hyvinvoinnista tulee kasvamaan. Talousarvion tulojen osalta valtuusto korotti kunnallisveroprosenttia ensi vuodelle 21 prosenttiin. Korotus on 0,25 prosenttiyksikköä ja verotuloja se lisää noin euroa. Talousarvion investointiosassa on pientä panostusta kaavateiden kunnossapitoon ja päällystykseen sekä viemäriverkoston saneeraukseen. Lisäksi valtuusto on jo päättänyt uimahallin saneerauksesta, joka alkaa ensi kesänä. Kärkölä katsoo vaikeina aikoinakin tulevaisuuteen ja rakentaa asukkailleen hyvän elämisen lähtökohtia. Erja Viitala vs. kunnanjohtaja

5 4 2. Yleiset lähtökohdat 2.1.Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Talousarvion ja suunnitelman valmistelusta, rakenteesta ja sisällöstä sekä sen hyväksymisestä, muuttamisesta ja sitovuudesta säädetään kuntalain 65 pykälässä. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi vuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon tulee ottaa toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot, sekä siinä tulee osoittaa, miten rahoitustarve tulorahoituksen lisäksi muutoin katetaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, jolla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena Sisältö ja rakenne Kuntalain mukaan talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta käytetään taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Talousarvion ja suunnitelman yleisperusteluissa esitetään suunnitelmien yleiset perusteet, joita tarkastellaan kansantalouden, kuntatalouden sekä alueellisten ja oman kunnan kehityksen näkökulmasta.

6 5 Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskennan ja rahoituksen näkökulmista. Käyttötaloudessa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden, kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Tuloslaskelmassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Taloussuunnitelma laaditaan kolmivuotisena vuosille Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. 2.3.Strategiset lähtökohdat Kärkölän kunnan suunnittelua ohjaa kunnanvaltuuston hyväksymät strategiat ja suunnitelmat, joista voidaan tärkeimpinä mainita seuraavat: Talousarvion ja suunnittelun lähtökohtana on kunnanvaltuuston hyväksymä kuntastrategia vuosille Sen tavoitteena on, että Kärkölän asukkaille järjestetään laadukkaita ja ihmisläheisiä palveluita, jotka tuotetaan pääosin yhteistyössä kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Kärkölä on turvallinen ja virikkeellinen asuinpaikka. Palvelut järjestetään taloudellisesti kestävällä tavalla. Kunnanvaltuusto on lisäksi hyväksynyt osana kuntastrategiaa Kärkölän kunnan elinkeinostrategian vuosille Se sisältää tavoitteita elinkeinoelämän edellytysten turvaamiseksi Kärkölässä. Elinkeinostrategian päivittäminen on aloitettu elinkeinotoimikunnassa syksyllä hyväksytyssä viestintä- ja markkinointistrategiassa asetetaan viestinnälle ja markkinoinnille kehittämistavoitteet ja määritellään toimenpiteet, joilla ne saavutetaan. Terveydenhuoltolain perusteella kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Vuosittain laaditaan hyvinvointisuunnitelma, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus on esitetty valtuustolle edellisen kerran Valtuustokauden hyvinvointikertomus on tarkoitus laatia vuonna.

7 6 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista tuli voimaan Lain 5 :n mukaan kunnan on laadittava suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi. Tehtävässä suunnitelmassa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä ja suunnitelma on laadittava osana kaikkien yhteistoiminta-alueen kuntien strategista suunnittelua. Suunnitelma tulee hyväksyä kaikkien yhteistoiminta-alueen kuntien kunnanvaltuustoissa ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Suunnitelmaa laaditaan Hollolan perusturvalautakunnan toimesta ja se tulee valtuustojen hyväksyttäväksi vuoden aikana. Lastensuojelulain mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan valtuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Oiva -kunnille on laadittu yhteinen lastensuojelusuunnitelma vuosille Suunnitelma on tarkistettu vuosille Sisäinen valvonta ja konserniohjeet Vuoden kuntalain muutoksen myötä kunnanvaltuuston on päätettävä kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan vastuulla ja valtuusto päätöksellään ohjaa toimintaa. Vastaavasti hallituksen on ohjeistettava ja järjestettävä toiminta kunnassa. Kärkölän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kartoituksen, ohjeistuksen ja valvonnan järjestämisen valmistelutyö ja organisointi on alkanut ja se saataneen päätöksentekoon alkuvuonna Talousarvion rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset. Talousarviorakenne noudattaa voimassa olevaa organisaatiota. Vuoden talousarviossa ei ole rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia aikaisempaan nähden.

8 7 3. Yleisperustelut 3.1. Yleinen taloudellinen tilanne Suomen taloudellinen tilanne on edelleen huono. Taantumasta ei ole selvitty, odotuksia paremmasta on elätelty jo muutaman vuoden ajan, mutta nousua ei ole tapahtunut. Yksi syy heikkoon kehitykseen on ollut Euroopan velkakriisin pitkittyminen. Suurien ikäluokkien eläköitymisestä aiheutunut huoli työvoiman riittävyydestä on osoittautunut suurimmalta osin aiheettomaksi, koska samaan aikaan on tapahtunut varsinkin perustuotannossa työpaikkojen väheneminen yritysten lopettaessa toimintaansa tai siirtäessä sitä ulkomaille. Työttömyys on tästä johtuen lisääntynyt ja varsinkin nuorisotyöttömyys on suuri huolenaihe. Ainoastaan hoitoalalla on työvoimapulaa. Näyttää siltä, että edessä on pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan Kuntatalous Vuoden tilinpäätösten mukaan kuntatalous on ollut pelättyäkin huonommassa kunnossa. Uusien tietojen mukaan neljänneksellä kuntien lukumäärästä eli peräti 84 kunnalla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikate oli poistoja pienempi 241 kunnan tilinpäätöksessä. Syitä kuntien heikkoon talouskehitykseen olivat verotulojen vaatimaton kasvu sekä menojen suhteellisen nopeana jatkunut kasvu. Kuntien verotilitysten kasvu vuonna hidastui merkittävästi edellisvuodesta ja jäi vain noin yhteen prosenttiin. Myös kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu toimintatuottojen suhteellinen kasvu jäi hitaammaksi (3,8 %) kuin toimintakulujen lisäys (5,3 %). Valtionosuudet Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee vuoden 30,96:sta vuonna 29,53:n. Samalla kunnan omarahoitusosuus nousee 3.136,92 eurosta euroon.

9 8 Osana rakenneuudistusta on tarkoitus toteuttaa valtionosuusuudistus vuoden 2015 alusta. Nykyinen järjestelmä perustuu liiaksi ikärakenteeseen, ottamatta huomioon esimerkiksi sairastavuutta. Uudistuksen on todettu muuttavan valtionosuuksien kohdentumista kunnille niin paljon, että sen käyttöön ottoon sovelletaan useamman vuoden siirtymäaikaa. Verotulot Vuonna kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin runsaan prosentin. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat muutamaa edellistä vuotta nopeammin eli lähes neljä prosenttia. Yhteisöveron tilitykset alenivat erittäin paljon, yli 27 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät kuutisen prosenttia. Maltillisten palkkaratkaisujen myötä verotulokertymiin ei jatkossakaan ole odotettavissa suurta nousua. Suurin yksittäinen kuntien verotuloihin vaikuttava muutos on yhteisöverokannan alentaminen nykyisestä 24,5 %:sta 20 %:in vuodesta alkaen. On kuitenkin esitetty, että muutos kompensoidaan kunnille jako-osuutta muuttamalla. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Hallitus on esittänyt lisäksi verotusarvojen määräytymisperusteisiin muutoksia, jotka lisäävät verotuloja. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kuntarakennelaki tuli voimaan Siinä säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Kunnalla on velvollisuus selvittää yhdistymistä selvitysperusteilla, jotka koskevat palveluiden edellyttämää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilannetta. Valtiovarainministeriö määräsi kuntarakennelain perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän ja Nastolan kuntien sekä Lahden kaupungin välillä. Kuntajakoselvittäjäksi asetettiin varatuomari Seppo Huldén. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki). Järjestämislain valmisteluryhmän tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus mennessä

10 Väestö ja työpaikat Osana kuntarakenneuudistusta uudistetaan myös valtionosuusjärjestelmä. Tavoitteena on, että yksinkertaisempi ja selkeämpi valtionosuuslaki tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Kärkölän kunnan asukasmäärä oli vuoden lopussa asukasta. Asukasmäärä on vähentynyt viime vuosina noin 30 asukkaalla vuosittain. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan asukasluvussa ei tapahdu oleellista muutosta vuoteen 2040 mennessä. Väestön ikärakenteessa sen sijaan tulee tapahtumaan suuri muutos. Vuoteen 2040 mennessä yli 65- vuotiaiden määrän ennustetaan olevan puolitoistakertainen vuoden tilanteeseen verrattuna

11 10 Seuraavassa taulukossa on kuvattu Kärkölän taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde vuonna 2011 verrattuna Päijät-Hämeen ja koko maan vastaaviin lukuihin. Taloudellinen huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Erikseen määritellään väestöllinen huoltosuhde, jossa verrataan työikäisen väestön määrää lasten ja vanhuuseläkeikäisten määrään. Tämä tunnusluku mittaa siis ainoastaan ikärakennetta, eikä huomioi mitenkään sitä, tekeekö ihminen työtä vai ei. Taloudellinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde Kärkölä Päijät- Häme Koko maa 1,32 1,43 1,29 0,54 0,56 0,53 Tilastokeskuksen ennuste Kärkölän väestöllisen huoltosuhteen muutoksesta vuosille :

12 11 Työpaikat ja työvoima Kärkölän kunta on luokiteltu maaseudun teollistuneeksi kunnaksi. Työpaikkaomavaraisuus eli työpaikkojen määrä suhteutettuna työlliseen työvoimaan on noin 94,5 %. Työvoiman määrä Kärkölässä on syyskuun lopussa 2.275, joista työttömänä oli 9,2 % eli 209 henkilöä. Päijät-Hämeen työttömyysaste oli 13,5 %. Pitkäaikaistyöttömiä Kärkölässä oli 57 ja alle 25 vuotiaita 26. Avoimia työpaikkoja Kärkölässä oli syyskuussa 10. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Kärkölän kunnan väestö pääasiallisen toiminnan mukaan muuttujina ikäluokitus/pääasiallinen toiminta ja vuosi: 3.4. Kärkölän taloudellinen tilanne Taloudellisen tasapainon tarkastelussa tärkein mittari on vuosikatteen riittävyys. Talous on rahoituksen näkökulmasta tasapainossa kun vuosikatteella pystytään kattamaan investoinnit. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulisi lisäksi kattaa myös lainojen lyhennykset.

13 12 Vuosikate oli jo vuonna negatiivinen. Silloin kun vuosikate on negatiivinen, tehdään syömävelkaa Sosiaali- ja terveysmenojen rajun kasvun johdosta Kärkölän kunnan vuoden tilinpäätös oli 2,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Nollatuloksen saavuttaminen olisi edellyttänyt 4,5 %-yksikköä korkeamman tuloveroprosentin. Alijäämä on runsaat 500 euroa asukasta kohden. Vuoden talousarvion alijäämä on samaa tasoa. Alijäämän kattaminen suunnitelmakaudella on käytännössä mahdotonta. Kriisikuntakriteeri täyttyy siis viimeistään vuoden 2015 keväällä kun vuoden tilinpäätös valmistuu. Tilinpäätöksen mukaan kunnalla on pitkäaikaista lainaa 2016 euroa asukasta kohden. Taloussuunnitelman investointiohjelma on maltillinen, joten velkamäärä ei tulevaisuudessa ole vaarassa nousta niinkään investointien vaan käyttömenojen kasvun vuoksi. Mikäli talous tasapainotettaisiin vuoteen 2020, eli seuraavan valtuustokauden loppuun mennessä veroprosenttia nostamalla olisivat veroprosentit seuraavat: 21, , , , , , , Talousarvion laatimisen lähtökohdat Kuntastrategian mukaiset tavoitteet Hyväksytyn kuntastrategian mukaan Kärkölän asukkaille järjestetään laadukkaita ja ihmisläheisiä palveluja. 1) Laadukkaat palvelut Päivähoitopaikka lainsäädännön edellyttämässä ajassa. Yhdenvertainen ja laadukas perusopetus. Riittävä tukiopetus. Painotetaan ennalta ehkäisyä ja kansalaisten omaa vastuuta terveydentilastaan.

14 13 Varmistetaan lähipalveluiden saatavuus Kärkölän kunnan alueella. Mahdollistetaan ikäihmisten asuminen kotona tai kotikunnassa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Päihteiden käytön vähentäminen. Liikunnan lisääminen kaikissa väestöryhmissä osana ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa. 2) Seudullinen yhteistyö Lahden kaupunkiseudulla tehdään kuntien, yhdistysten ja yritysten kanssa yhteistyötä siten, että kuntalaisten palvelut pystytään säilyttämään hyvinä ja tuotanto on tehokasta. 3) Ympäristö ja asuminen Kärkölässä on terveellinen, turvallinen ja virikkeellinen asuinympäristö. 4) Tasapainoinen talous Vuosittaiset talousarviot laaditaan vain poikkeustapauksessa alijäämäisiksi. Henkilöstömenot Henkilöstömenoihin on varattu nykyisen henkilöstön palkat. Palkkamenoihin on laskettu prosentin suuruinen korotusvara. Sosiaaliturvamaksuun ja työantajan vakuutusmaksuihin on varattu 3,3 %:a ja palkkaperusteisiin eläkevakuutusmaksuihin ja varhe-maksuun 17,7 %:a. Eläkemenoperusteisiin eläkevakuutusmaksuihin on varattu yhteensä euroa. Kärkölän kunta on ulkoistanut suurimman osan palveluistaan. Vakituisia työntekijöitä on syksyllä 41. Suurin osa työntekijöistä on siivousja ruokahuollon tai kiinteistöpalvelujen palveluksessa.

15 14 Yhteenveto Kärkölän kunnan henkilöstöstä: Keskushallinto 6 Maaseututoimi 1 Liikuntatoimi 2 Ympäristönsuojelu 1 Tekninen toimi 3 Kiinteistötoimi 4 Kärkölän Vesi 2 Ruokahuolto 13 Siivous 9 Arvonlisävero Määrärahat on varattu arvonlisäverottomina. Sisäiset ja ulkoiset menot ja tulot Määrärahoihin sisältyy sekä sisäisiä että ulkoisia menoja ja tuloja. Sisäisinä erinä käsitellään sellaiset menot ja tulot, joissa maksutapahtuma kulkee kunnan yksiköltä toiselle ja suoritus perustuu ostavan yksikön tilaamaan tavaraan tai palveluun. Sisäiset määrärahat eivät ole määrärahoja kunnan ulkoisessa tuloslaskelmassa, vaikka ne sisältyvätkin kunkin hallintokunnan määrärahoihin ja toteutumisvertailuihin. Poistot ja aktivointiraja Suunnitelmapoistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Investointien aktivointiraja on euroa. Sitä pienemmät hankinnat kirjataan käyttötalousosaan ja ne tulevat kerralla kyseisen vuoden menoksi. Hankinnat Kunnan hankinnoissa noudatetaan Kuntaliiton yleisiä hankintaohjeita. Sitovuustaso Talousarviossa sitovuustaso on toimielintaso. Jokainen lautakunta voi itse päättää, miten talousarvio sitoo siitä alaspäin lautakuntaa ja yksittäistä viranhaltijaa. Talousarvio esitetään vastuualue -tasolla.

16 15 Tuloslaskelmassa toimintakatteen jälkeiset erät sitovat valtuustoon nähden aina tilikauden tulokseen saakka. Tämän jälkeen esitetään tilikauden tuloksen käsittelyerät, jotka eivät ole määrärahoja ja tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Vuosittainen poistojen määrä on sidottu valtuuston tekemään poistosuunnitelmaan. Investointiosa sitoo valtuustoon nähden sillä tarkkuudella, jolla hankkeet on investointiohjelmassa esitetty eli yksittäisinä hankkeina tai hankeryhminä. Rahoitusosassa sitovia määrärahoja ovat rahoitustoiminnan määrärahat. Sitä aiemmat erät ovat sitovia talousarvion muissa osissa. Menot Kärkölän kunnan vuoden talousarvion toimintamenot ovat 30,8 miljoonaa euroa, mikä on 1,5 %:a vähemmän kuin vuonna. Perusturvapalvelujen ja erikoissairaanhoidon menot ovat nousseet edelleen jyrkästi. Vuoden talousarvion sosiaali- ja terveysmenojen määräraha on pienempi kuin vuoden tilinpäätösennuste. Tulot Käyttötalouden tulot ovat 5,7 miljoonaa euroa, mikä on 5,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna. Talousarvioon sisältyy Kärkölän Veden perusmaksujen korotus. Verotulot ja valtionosuudet Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta, osuudesta yhteisöveron tuottoon sekä kiinteistöverosta. Verorahoitukseen luetaan edellisten lisäksi myös valtionosuudet. Kunnanvaltuusto päättää vuosittain kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentit. Kärkölän kunnan kunnallisverotuksen tuloveroprosentti vuonna on 21 %:a. Viimeksi tuloveroprosenttia korotettiin vuodelle. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on vuonna 19,38. Kärkölän kunnan efektiivinen veroaste vuonna on 14,48 %. Tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen ero muodostuu kunnallisverotuksen vähennyksistä. Verotettavien tulojen arvioidaan kasvavan vuodesta vuoteen 0,8 %:a.

17 16 Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero. Yhteisöveronsaajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat. Kuntien osuus verosta on vaihdellut vuosittain. Hallituksen päätösten mukaan yhteisöveron verokantaa alennetaan vuoden alusta lukien nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Lisäksi yhteisöveroon tulee vuosina ja 2015 muita pienempiä muutoksia joilla on vaikutusta yhteisöveron tuottoon. Muutokset alentavat yhteisöveron kokonaiskertymää merkittävästi. Kuntien osalta muutokset kompensoidaan nostamalla kuntien ryhmäosuutta vastaavasti. Veroennusteissa on siten lähdetty oletuksesta, että veroperustemuutoksilla ei pitäisi olla vaikutusta kuntien euromääräiseen yhteisöverokertymään. Kärkölän kunnan yhteisöveron jako-osuus kasvaa 1,5 %-yksikköä vuodelle. Kiinteistövero Kiinteistövero on kiinteistön verotusarvon perusteella kunnalla vuosittain suoritettava vero. Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä, maatalousmaita ja eräitä yleisiä alueita. Kiinteistövero maksetaan kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistöveroprosenteille on laissa säädetty ala- ja ylärajat, joiden puitteissa kunnanvaltuusto vahvistaa veron vuosittain. Kärkölän kunnan kiinteistöveroprosentit vuonna - yleinen kiinteistövero 1,25 %, - vakituinen asuminen 0,50 %, - muu asuminen 1,10 %. - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % - yleishyödylliset yhteisöt 0,00 %. - Kärkölän kunnan kiinteistöjen verotusarvot, kiinteistöveroprosentit ja kiinteistöveron tuotto: Verotusarvo Vaihteluväli Kiinteistövero% Tuotto Vakituinen asuinrakennus ,32-0,75 0, Muu kuin vakituinen asuinrakennus ,60-1,35 1, Yleishyödyllisessä käytössä oleva rakennus ,00-1,35 0,00 0 Yleishyödyllisessä käytössä oleva maapohja ,00-1,35 0,00 0 Rakentamaton rakennuspaikka ,00-3,00 3, Yleinen rakennus ,60-1,35 1, Yleinen maapohja ,60-1,35 1, Maksuunpantava määrä

18 17 Seuraavassa taulukossa on esitetty eri verolajien euromääräinen kertymä vuonna sekä arviot vuodelle ja : Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yhteensä Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ns. yhden putken valtionosuus muodostuu yleisestä valtionosuudesta, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista, esi- ja perusopetuksen ja kirjaston valtionosuuksista sekä verotulojen tasauksesta. Yhden putken valtionosuuden ulkopuolelle jäävät mm. lukio-opetuksen, liikunnan ja nuorisotyön valtionosuudet. Peruspalvelujen valtionosuudessa huomioidaan kunnan verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. Seuraavassa taulukossa on eritelty Kärkölän kunnan valtionosuuksien kertymä vuodelta sekä arviot vuosille ja : Peruspalvelujen valtionosuus Verotulojen valtionosuustasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kultt.toimen muut vo:t Valtionosuudet yhteensä Kärkölän Vesi Vesi- ja jätevesilaitos on eriytetty laskennallisesti kunnan muusta kirjanpidosta. Vesi- ja jätevesimaksuihin on päätetty korotukset vuoden alusta. Kärkölän Veden tulosta huonontavat jo tähän mennessä tehtyjen suurien investointien poistot. Suunnitelmakauden vuosille 2015 ja 2016 on huomioitu vielä yhteensä 3,5 milj. euron kustannukset siirtoviemärin rakentamiseen. Lainat Vuoden alussa talousarviolainoja on yhteensä n. 11,3 miljoonaa euroa. Vuoden rahoituslaskelmassa uutta lainaa on laskettu otettavaksi euroa. Kun lyhennykset ovat noin euroa pitkäaikaista lainaa on siten vuoden lopussa noin 15,8 milj. euroa, mikä on noin euroa asukasta kohden.

19 3.6. Kärkölän kunnan organisaatiokaavio 18

20 Yhdistelmä kuntakonserniin kuuluvista yhteisöistä Kärkölän kuntakonserniin kuuluvat seuraavat yhteisöt, suluissa Kärkölän kunnan omistusosuus yhteisöstä: Kuntayhtymät : Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (2,91 %) Päijät-Hämeen liitto (2,58 %) Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä(1,01 %) Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymä (0,87 %) Eteva kuntayhtymä (0,40 %) Tytäryhtiöt: Kärkölän Lämpö Oy (75,0 %) Osakkuusyhteisöt: As Oy Väinölänrinne (25,7 %)

21 20 4. Toimialakohtaiset perustelut KESKUSVAALILAUKUN Vaalit ehd. TOIMINTUOTOT TOIMINKULUT TOIMINKATE POISTOT TILIK.TULOS Palvelusuunnitelma Keskusvaalilautakunta vastaa siitä, että vaalitoimitukset Kärkölän kunnassa suoritetaan oikeusministeriön antamien määräysten ja ohjeiden mukaan. Vuonna toimitetaan Eu-vaalit. KESKUSVAALILAUKUN YHTEENSÄ ehd. TOIMINTUOTOT TOIMINKULUT TOIMINKATE POISTOT TILIK.TULOS RKASTUSLAUKUN Tilintarkastus ehd. TOIMINTUOTOT ,0 0 0 TOIMINKULUT , TOIMINKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS , Palvelusuunnitelman kuvaus Tilintarkastaja valvoo kunnan hallintoa ja taloutta ja tarkastuslautakunta arvioi valtuuston tavoitteiden toteutumista kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti.

22 21 Valtuustotason sitova tavoite RKASTUSLAUKUN YHTEENSÄ Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan esittämät huomiot ovat vähintään 70-prosenttisesti johtaneet toimenpiteisiin. ehd. TOIMINTUOTOT ,0 0 0 TOIMINKULUT , TOIMINKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS , KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus vastaa keskushallinnosta, elinkeinotoimesta, maaseututoimesta, pelastustoimesta,, sosiaali- ja terveystoimesta sekä sivistystoimesta. Kärkölän kunta järjestää palvelunsa suurimmaksi osaksi yhteistyössä lähikuntien, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Tavoitteena on, että kunnan asukkailleen tuottamat palvelut ovat laadukkaita ja ihmisläheisiä. Lähipalvelut tuotetaan Kärkölän kunnan alueella. Terveydenhuollossa painotetaan ennalta ehkäisyä ja kansalaisten omaa vastuuta terveydentilastaan. Liikunnan määrää kaikissa väestöryhmissä pyritään lisäämään osana ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa. Lapsiin ja nuoriin panostetaan ja syrjäytymisen ehkäisy on otettu erityiseksi painopistealueeksi. Kunnan elinkeino-ohjelmaa toteutetaan yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa. Hyvin järjestetyillä, laadukkailla palveluilla kunnalle luodaan myönteinen imago, jota käytetään mm. tontti- ja yritysmarkkinoinnissa. Valtuustotason sitovat tavoitteet 1a)Kunnanhallitus valmistelee kuntajakoselvittäjän ehdotuksen niin, että valtuusto voi päättää siitä mennessä. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja vastaavat siitä, että selvityksestä järjestetään kuntalaisille tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia vähintään yksi selvityksen aikana ja yksi selvityksen valmistuttua. 1b)Kukin tilivelvollinen informoi yksikköään selvityksestä vähintään kaksi kertaa selvityksen valmistelun aikana ja kerran selvityksen valmistuttua.

23 22 Valtuustotason konsernia koskevat tavoitteet: 2)Kärkölän kunnan ja Peruspalvelukeskus Oivan yhteisten uusien toimintatapojen löytäminen, jotta kustannusten nousu saadaan taittumaan erityisesti lastensuojelussa. 3)Syrjäytymistä ehkäistään ja yhteisöllisyyttä lisätään siten, että kunta koordinoi ja kehittää kumppanuutta eri toimijoiden välillä. 4)Asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia palvelujen kehittämiseen lisätään asiakastyytyväisyyskyselyllä saatujen tulosten perusteella. Tähän liitetään yksilön ja perheen vastuun korostaminen omasta hyvinvoinnistaan. 5)Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen saadaan osaksi johtamisjärjestelmää ja kunnan toimintaa. Luottamushenkilöt ja työntekijät mieltävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kunnan keskeiseksi tehtäväksi. 6) Kunnanvaltuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja toiminta saadaan osaksi kunnan strategista johtamista. 7) Elinkeinostrategian päivitys valmistuu alkuvuonna. Kärkölän Lämpö Oy Kärkölän Lämpö Oy tuottaa edullisesti ja ympäristöystävällisesti lämpöenergiaa toiminta-alueellaan Järvelässä. Lähivuosien tavoitteena on liittää kaikki verkon lähialueella olevat suuremmat kiinteistöt kaukolämmön piiriin. Keskushallinto ehd. TOIMINTUOTOT , TOIMINKULUT , TOIMINKATE , POISTOT TILIK.TULOS , Palvelusuunnitelman kuvaus Kunnanvaltuusto ylimpänä päätösvallan käyttäjänä vastaa kunnan toiminnan ja talouden keskeisten tavoitteiden asettamisesta ja toiminnan järjestämisestä.