KAARINAN KAUPUNGINKIRJASTO. Maija Söderblom

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAARINAN KAUPUNGINKIRJASTO. Maija Söderblom"

Transkriptio

1 KAARINAN KAUPUNGINKIRJASTO Maija Söderblom

2 KIRJASTOLAKI 1998 Yleisten kirjastojen kirjasto ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä

3 MITEN ONNISTUIMME 2011 Käynnit: Fyysiset: , verkkokäynnit: Lainaajat: = 36% koko maa: 39% Lainaus: = 17/as koko maa: 18/as Hankinnat: = 422/as koko maa: 412 Lainauskierto: 4,28 koko maa: 2,47 Lainan hinta: 2,68 koko maa: 3,18 Henkilöstö /1000 as: 19,5= 0,61 koko maa: 0,79 Tilat, m² /1000 as: 58,56 koko maa: 93,08 Kulut/as: 46,22 koko maa: 58,03 3

4 VASKI KIRJASTOT Yhteistyötä yli rajojen

5 Onnistunut seutuhanke Asiakkaalla laajan kokoelma käytössä Joustava asiointi Varaukset saa nopeasti Yhteinen järjestelmä tuo säästöjä Yhdessä voidaan toteuttaa suurempia hankkeita Yhdessä opitaan toisilta

6 Aikuisten osasto auttaa Opastaa tiedon etsimisessä Esittelee aineistoja Neuvoo laitteiden käytössä Järjestää näyttelyitä ja tapahtumia

7 Kokoelma on kohdennettu kaarinalaisille Kokoelma on tuore ja ajantasainen (vanhempaa ja vähän käytettyä aineistoa varataan kysyttäessä Vaskista)

8 Sähköinen kokoelma täydentää Tietokannat (Ebsco, Aleksi) Sähköiset palvelut (PressDisplay, Kansallisbiografia) Käyttö Vaskin verkkokirjaston kautta

9 E kirjat (Ellibs, OverDrive) Lisäksi epress palvelu, joka tarjoaa kotimaisia lehtiä ja sen käyttö on kirjaston koneilla

10 Kirjastossa voi lukea ja käyttää Zola (pääkirjastossa) tietokoneita lukutila, jossa on luettavissa uutuuskirjoja lukulaite sähköisten kirjojen lukemiseen Tietokoneita asiakkaiden käyttöön

11 Sekä digitoida Digitointitila (pääkirjastossa) asiakkaalla mahdollisuus digitoida (myös editoida) omaa aineistoa (vhs, c kasetit, vinyylit, diakuvat) Piikkiön kirjastossa vhskasettien digitoinitimahdollisuus

12 Kirjastossa voi myös harrastaa Dekkarilukupiiri, Kirjavien kulttuurien lukupiiri ja Runolukupiiri (Pk) Lukupiiri Littoisten kirjastossa Ikäihmisten kulttuurikerho (Pk)

13 Käsityöte lat (Pk) Skräppäyskerhot Piikkiön ja Littoisten kirjastossa

14 Kotikirjasto Hopeakettu Kaarinan kirjaston kotipalvelu Siirtokokoelmat palvelutaloihin (8 kpl) Kotipalveluasiakkaat, jotka saavat 1 kirjakassin / kuukausi (12 asiakasta) Kirjavinkkaukset syksyisin ja keväisin Kehitteillä toiminnallisia aineistoesittelyjä

15 Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa Satuseikkailu neuvolaesite ja kirjastovauvat Tiedotteet päiväkodeille ja perhepäivähoitajille Satu ja elokuvahetket Näyttelytilan tarjoaminen Tapahtumat esim. Nallepäivät, Satupäivä Lue lapselle lukupassi, teemavuosi 2013

16

17 Yhteistyö koulujen kanssa Lapaset tiimi tarjoaa palveluita 12 peruskoululle, noin 3400 oppilaalle ja opettajille, myös ruotsinkieliselle koululle Tehtäviä: lukemaan innostaminen, lukuharrastuksen edistäminen, kirjastonkäytön ja tiedonhallintataitojen opetus Opettajien ja luokkien kannustaminen säännöllisiin lainauskäynteihin kirjastossa Koulukirjastotiedotteet opettajille 4 krt/vuosi Viisi koulukirjastoa Auranlaakson, Empolan, Kuusiston, Kotimäen ja Piispanlähteen kouluissa

18 Lukemaan innostaminen ja lukuharrastuksen edistäminen Ketunkierros lukudiplomi Alakouluikäisille Aloitus ekaluokalla Kirjalistat päivitetään joka vuosi Toteutus yhteistyössä opettajien kanssa Keväällä 2012 jaettiin 457 kunniakirjaa (kevät 2011: 350)

19 Lukemaan innostaminen ja lukuharrastuksen edistäminen Kirjavinkkaukset Vinkkaukset 2., 3., 5. ja 8. luokille Vuonna 2012: 69 luokkaa, 1400 oppilasta Vuonna 2011: 23 luokkaa, 452 oppilasta

20 Lukemaan innostaminen ja lukuharrastuksen edistäminen Kesälukukampanjat Kesälukukampanjat kesäisin alakouluikäisille: Jäätelökesä, Kesäkettu, Matka maailman ympäri, Lue ja liiku

21 Lukemaan innostaminen ja lukuharrastuksen edistäminen Kirjava Kettu kilpailu Kirjava Kettu on Kaarinan kirjaston myöntämä palkinto varsinaissuomalaisen kirjailijan lasten tai nuortenkirjalle Kaarinalaiset lapset ja nuoret valitsevat Äänestys joka toinen vuosi kirjastoissa ja kouluissa

22

23 Kirjastonkäytön ja tiedonhallintataitojenopetus Kirjastonkäytönopetus luokille pyydettäessä Tiedonhaunopetus Kaarinan yläkouluilla kaikille 7. luokkalaisille (2x45min.) Kompassi kokonaisuus kirjaston nettisivuille työn alla

24 Tilaa lasten ja nuorten näyttelyille ja tapahtumille

25 Nuortenkirjastotyö Yökirjastot Littoisten ja Piikkiön lähikirjastoissa

26 Luetaan koiralle tutkimusprojekti Tartu tassuun hanke 2012 Lukemaan innostamista uusin tavoin Suunnattu erityisesti lapsille, jotka kamppailevat lukuvaikeuksien kanssa Koiralle lukeminen ei tunnu harjoittelulta. Koira ei arvostele ja lukeminen on mukavaa. Tavoitteena luoda lapselle positiivinen kuva itsestään lukijana > lukeminen on hauskaa > lukutaito kehittyy > lukeminen on vielä hauskempaa > lukutaito kehittyy. Positiivinen kehä! Lukuhetkiä, vinkkauksia, koiralle kirjoittamista Informaatikko kiertänyt ympäri Suomen kirjastojen koulutustilaisuuksissa

27

28 SIVISTYSLAUTAKUNNAN PEREHDYTYS Koulutuksen vastuualue Johtava rehtori Mika Rantanen

29 Perusopetuslain kokonaisuudet Soveltamisala ja tavoitteet Kunta opetuksen järjestäjänä Muut opetuksen järjestäjät Opetus Arviointi Työaika Oppivelvollisuus sekä oppilaan oikeudet ja velvollisuudet Erinäiset säännökset Aamu ja iltapäivätoiminta Perusopetusasetuksen kokonaisuudet

30 Lukiolaki ja asetus: sisältökokonaisuudet Laki Soveltamisala ja tavoitteet Koulutuksen järjestäminen Opetus Arviointi ja ylioppilastutkinto Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet Asetus Opetus Opiskelijan arviointi Opiskelijan oikeusturva

31 KUNTATASO: Paikallinen OPS laaditaan valtakunnallisten perusteiden mukaan Kaupunkitasoinen opetussuunitelma (tai koulutasoinen) määrittää mm. mitä opetetaan (esim. kielet, valinnaisuudet, ) milloin opetetaan (esim. kieliohjelma) kuinka monta tuntia (esim. tuntijako) arvioinnin (esim. todistukset) ja kaikki muut käytännön koulutyön puitteet

32 KOULUTASO: Vuotuinen suunnitelma Sivistyslautakunta hyväksyy syksyllä koulukohtaisen vuotuisen suunnitelman, joka on koulun laatima yksityiskohtainen suunnitelma lukuvuoden toteuttamisesta: tavoitteet, teemat, painopisteet opettajien työjako ja työmäärä

33

34 Perusopetuksen koulut lk eli alakoulut Koulu; opp. Auranlaakso; 146 Hovirinta; 225 Kuusisto; 178 Niemenkulma + Harvaluoto; Runko; 155 St. Karins svenska skola; 94 rehtori Matti Kallio (1.3.) Markku Heinonen Seppo Aarnio Esa Hämäläinen Jyrki Leppäniemi Maria Engblom Esiop.+ APIP on on ei on on ei ei ei ei on on on Erityistä Asunto osan remonttiin rahaa v Paljon toimintoja samassa rakennuksessa Kaksi kiinteistöä; Empola ja pääkoulu; oppilasmäärän kasvua toistaiseksi Harvaluoto lakkaa hallinnollisesti Koulu on melko täynnä Yläkoulu Turussa, oppilasmäärä kasvaa

35 Perusopetuksen koulut lk eli yhtenäiskoulut Koulu; opp. rehtori Esiop.+ APIP Erityistä mm. Kotimäen koulu; 656 Katariina Kavantola on on Kaksi kiinteistöä: Ristikallio ja Kotimäki Piikkiön yhtenäiskoulu; 575 Marko Kuuskorpi ei on Oppimisympäristön kehittämishankkeita; JOPO Piispanlähteen koulu; 580 Hannu Rautanen on on Kaksi kiinteistöä: lastentalo ja nuorten talo (6. 9. lk); JOPO Valkeavuoren koulu; 710 Kaj Kanervavuori ei on Paljon pienryhmiä, tilapulaa tulevaisuudessa? 10. lk

36 Lukiot; hallinnollinen yhdistäminen Koulu rehtori Opp. määrä Kaarinan lukio Liisa Jukola 1. k:lle otetaan 120; kokonaisoppilasmäärä on n 420 Kaarinan aikuislukio Heikki Mäkelä ylioppilastutkinto, lukion oppimäärä tai yksittäisiä opintoja. Tutkintotavoitteisia opiskelijoita noin 120

37 Ammatillinen koulutus Perusopetuksen jälkeen siirrytään toiselle asteelle, joko lukioon tai ammatillisiin opintoihin. Kaarina, Paimio ja Parainen muodostavat Peimarin koulutuskuntayhtymän eli Ammattiopisto Livian, joka tarjoaa opetusta luonnonvara alalla sekä sosiaalija terveysalalla. Toimipisteet Kaarinassa: Maaseutuopisto Tuorlassa ja Sosiaali ja terveysopisto Voivalassa.

38 TVT eli tieto ja viestintätekniikka Opetusteknologiapäällikkö Keijo Sipilä

39

40

41

42

43

44

45 Perusopetus vuoden 2013 talousarviossa

46 Lukio vuoden 2013 talousarviossa

47 Tuntikehys Kaarinassa (2) Peruskehys 2013, muutos lukuvuoden vaihtuessa Vuosiluokat 1 6: 1,35 1,38/oppilas Vuosiluokat 7 9: 1,95 1,93/oppilas Laaja alainen erityisopetus 1 9: 0,078/oppilas

48 Koulukuljetukset: PoL 32 : jos koulumatka yli 5 km, on oppilaalla oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. Lisäksi maksuton koulukuljetus, jos liian vaarallinen koulumatka (Koululiitu) lääkärintodistus Kaarinassa kuljetetaan 280 lasta (myös esiopetuksen lapsia) Uusille musiikkiluokkalaisille ei enää ilmaista koulukuljetusta Kustannukset n /v Logistiikka asiantuntija Tuomo Mutanen

49 Kaarinalaiset perusopetuksen oppilaat muissa kunnissa (1) Katariinan koulu 5 Luolavuoren koulu 38 Satulavuoren koulu vieraskuntalaista Tapulikujan koulu 2 Mylly Antin koulu 3 Lastensuojelulain perusteella sijoitettu: Märynummen koulu 2 Mikaelin koulu 3 Harjavalta 2 Hämeenlinna 1 Raisio 2 Kangasala 1

50 Kaarinalaiset perusopetuksen oppilaat muissa kunnissa (2) Turun Kansainvälinen koulu 23 (+4 lukiolaista) Ruotsinkielinen opetus Sirkkala skola lk 3 Sirkkalabacken lk 2 Cygnaeus skola lk 2 S:t Olofsskolan 7. 9.lk 39 / yht. 46

51 Muutama luku Oppilaat: 3428 / perusopetus; 415 / päivälukio; 250 / aikuislukio Kustannukset: 26,6 M / perusopetus 2,68 M / päivälukio 0,47 M / aikuislukio

52 Varhaiskasvatuksen esittely Päivi Kemppainen

53 Henkilöstön kelpoisuus ja mitoitus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Laki lasten päivähoidosta /36 Asetus lasten päivähoidosta /239 Asetus sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusehdoista /804 Perusopetuslaki / 628 ja Perusopetusasetus 852/1998 Päiväkodissa tulee vähintään joka kolmannella hoito ja kasvatustehtävissä toimivalla olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksessa säädetty ammatillinen kelpoisuus (806/1992) =lastentarhanopettaja Kelpoisuusvaatimuksena lastentarhanopettajan tehtäviin on yliopistossa suoritettu vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus, taikka sellainen sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (sosionomi amk), johon sisältyy 60 opintopistettä varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneita opintoja. Tehtävään soveltuva sosiaali ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto (272/2005) 8 =lastenhoitaja 53

54 Kasvatus ja ohjaushenkilöstön määrä kokopäivähoidossa 1/7 1/4 Päiväkodissa tulee hoito ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa hoitoja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus. 54

55 Kasvatus ja ohjaushenkilöstön määrä osapäivähoidossa 1/13 Päiväkodissa tulee hoito ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on 1 momentissa mainittu ammatillinen kelpoisuus enintään 13 osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. 55

56 Sallittu poikkeama säädetystä Kunta voi poiketa 1 ja 2 momentissa säädetystä suhdeluvusta, jos lasten keskimääräiset hoitopäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti hoidossa enempää kuin kokonaissuhdeluku edellyttää. ( /1345) Lisäksi 1 ja 2 momentissa säädetystä suhdeluvusta voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen hoitoaikaa edellä 2 :n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. ( /442) Mikäli päivähoidossa olevan lapsen hoitotarve muuttuu osapäivähoidosta tai muusta osa aikahoidosta kokopäivähoitoon ennakoimattomasta työllistymisestä, opinnoista tai koulutuksesta johtuen, kunnan on kuitenkin järjestettävä edellä mainituista syistä laajentuneen hoitotarpeen mukainen hoitopaikka välittömästi saatuaan tiedon tarpeen muutoksesta. ( /442) 56

57 Esiopetuksen opettajan kelpoisuudet Esiopetuksen opettajan kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksen 7 :ssä (865/2005). Samat vaatimukset koskevat niin päivähoidossa kuin peruskoulussa järjestettävää esiopetusta. Esiopetusta on aina kelpoinen antamaan opettaja, joka on 4 :n (865/2005) mukaan kelpoinen antamaan luokanopetusta. Päiväkodissa ja peruskoulun erillisessä esiopetusryhmässä kelpoinen on myös henkilö, joka on suorittanut kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon (A 794/ mom. ja 20 1 mom.) tai lastentarhanopettajan tutkinnon. Asetuksessa (7 3 4 mom.) säädetään lisäksi sosiaalikasvattajan, sosiaalialan ohjaajan ja sosionomin (AMK) tutkinnon suorittaneiden henkilöiden kelpoisuudesta. Heillä oli tietyin edellytyksin oikeus hankkia kelpoisuus esiopetuksen opettajiksi suorittamalla opetusministeriön hyväksymät esiopetuksen opinnot (15 tai 20 ov. tutkinnosta ja työkokemuksesta riippuen). Opintojen suorittamisaika rajattiin asetuksessa siten, että ne on pitänyt suorittaa ennen vuotta Sen jälkeen suoritetut esiopetuksen opinnot eivät tuota kelpoisuutta. 57

58 Ryhmäkoko esiopetuksessa Toistaiseksi voimassa on vain Opetusministeriön esiopetuksen järjestämiseksi antama suositus opetusryhmien muodostamisesta (Dnro 312/430/2001)). Suosituksen mukaan esiopetuksen opetusryhmään saa kuulua pääsääntöisesti enintään 13 oppilasta. Mikäli esiopetusta antavan opettajan ohella ryhmän työskentelyyn osallistuu lastenhoitaja, koulunkäyntiavustaja tai muu tehtävään soveltuvan ammatillisen koulutuksen suorittanut henkilö, opetusryhmän enimmäiskoko voi olla enintään 20 lasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan väliaikaisesti ylittää, jos se on opetuksen luonteen, opetuksessa käytettävän työskentelytavan tai jonkin pakottavan syyn takia perusteltua eikä järjestely vaaranna opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Kun esiopetus järjestetään päivähoitopaikassa, jossa lapsi on koko päivän, noudatetaan päivähoitoasetuksen 6 1 momentin säännöstä eli seitsemää yli kolmevuotiasta lasta kohden tulee olla yksi kasvatusvastuussa oleva henkilö. Kun esiopetusta järjestetään päivähoitopaikassa vain esiopetukseen osallistuville lapsille, sovelletaan henkilöstömitoituksessa päivähoitoasetuksen 6 :n 2 momenttia eli yhtä kasvatusvastuussa olevaa henkilöä kohden voi olla enintään 13 lasta. 58

59 Ryhmäkoko / erityinen tuki Perusopetusasetuksen mukaan erityiseen tukeen otetuille ja siirretyille oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kymmenen oppilasta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmän koko saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammaisista muodostetuissa oppilasryhmissä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppilasta. Jos tällaisen oppilaan opetusta järjestetään yhdessä muiden kuin pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien tai erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta. 59

60 Perhepäivähoitajan ja ryhmäperhepäivähoitajan kelpoisuus ja mitoitus Perhepäivähoitajan kelpoisuusehtona on soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus (Laki 272/ ). Perhepäiväkodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat, alle kouluikäiset lapset. Viidentenä lapsena voidaan hoitaa yhtä esiopetusta saavaa lasta, perusopetuksen aloittanutta lasta tai sellaista kunnan järjestämässä osapäivähoidossa olevaa lasta, joka aloittaa perusopetuksen toimintavuotta seuraavana vuonna ( /329). Perhepäiväkodissa kaksi hoitajaa voi samanaikaisesti hoitaa enintään kahdeksaa lasta ja lisäksi osapäiväisesti kahta edellä mainittua osapäivähoidossa olevaa lasta. Erityisistä syistä ja huomioon ottaen paikalliset olosuhteet kolme hoitajaa voi hoitaa samanaikaisesti enintään kahtatoista lasta. Tällöin yhdellä perhepäivähoitajalla tulee olla vähintään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen 5 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus ( /806). 60

61 Varhaiskasvatuksen palvelut Päiväkodit, kunnalliset Keskustan alue: Hovirinnan päiväkoti, Koriston päiväkoti ja Hovirinta förskola Läntinen alue: Piispanlähteen päiväkoti, Rauvolan päiväkoti ja Kuovinkadun päiväkoti Pohjoinen alue: Littoisten päiväkoti, Kultanummen päiväkoti, Kesämäen päiväkoti ja Kuusiston päiväkoti Piikkiön alue: Tienniityn päiväkoti ja Päiväkoti Pihlajanmarja Päiväkodit, yksityiset Keskusta: Skogsgläntans daghem Läntinen alue: Verkavekarat Pohjoinen alue: Nappulalaakso ja Voivalan lastentalo Piikkiön alue: Raadelman Omppula, Hakametsän päiväkoti ja Nappulalinna Vuorokoti Rinkeli keskustan alueella 61

62 Varhaiskasvatuksen palvelut Ryhmäperhepäiväkodit Keskusta: varahoitoryhmä Pikku Pehtoori Pohjoinen alue: varahoitoryhmä Pihlajanmäki Monitoimitalolla, Voivalan ryhmäperhepäivähoito Piikkiön alue: iltahoitoa tarjoava ryhmäperhepäivähoito Sinivuokko ja Kolamäen ryhmäperhepäivähoito Perhepäivähoitajia 77 Leikkipuistot Pohjoinen alue: Kesämäen puisto ja Kuusiston puisto Läntinen alue: Karhupuisto Piispanlähteen päiväkodin yhteydessä Koululaisten aamu ja iltapäiväkerhot Keskusta: Hovirinnan koulun kerhotila, St. Karins Svenska skola (Folkhälsans eftis) ja Valkeavuoren koulun kerhotila Pohjoinen alue: Auranlaakson koulun kerhotila, Kuusiston koulun kerhotila ja Ristikallion kerhotila Piikkiön alue: Piikkiön yhtenäiskoulu Heinäsirkat, Nuppulan kerho MLL:n iltapäiväkerho ja Rungon koulu Harakanpesä 62

63 Varhaiskasvatuksen tuet Kotihoidontuki: Kelan kotihoidontuki Alle 3 vuotias 336,67 kuukaudessa Sisarkorotus alle 3 vuotias 100,79 kuukaudessa Sisarkorotus yli 3 vuotias 64,77 kuukaudessa Kunnallinen kotihoidontuki (Kaarina lisä) Alle 3 vuotias 200 kuukaudessa Sisarus 100 kuukaudessa Yksityisen hoidon tuki: Kelan hoitoraha 171,40 / lapsi kuukaudessa Kelan hoitolisä (tulosidonnainen) Maksimimäärä 144,14 kuukaudessa Kunnallinen yksityisen hoidon tuki Alle 3 vuotias 250 kuukaudessa Yli 3 vuotias 200 kuukaudessa 63

64 Tilastotietoja Kaarinan varhaiskasvatuksesta (henkilöstö) Työntekijöitä noin 334 (ilman apip toimintaa) Perhepäivähoitajia 77 Ryhmäperhepäivähoitajia 13 Lastentarhanopettajia 87, (joista 14 määräaikaista) Lastenhoitajia 114, (joista 14 määräaikaista) Varhaiskasvatuksen erityisopettajia 11 Päiväkodinjohtajia 11 Perhepäivähoidon ohjaajia 3,5 Avustajia 16 Hallinto 1,5 64

65 Tilastotietoja Kaarinan varhaiskasvatuksesta (lasten määrä) Alle kouluikäisiä yht Lapsia päivähoidossa yht Päiväkotihoidossa 1457, josta pelkässä esiopetuksessa 59 Perhepäivähoidossa 277 Alle 3 vuotiaita 353 (20 % hoidossa olevista) Yli 3 vuotiaita 1381 (80% hoidossa olevista) Alle kouluikäisistä kunnallisessa päivähoidossa 60 % Aamu ja iltapäiväkerhoissa yhteensä noin 490 lasta 65

66 Kaarinan kaupungin varhaiskasvatuksen arvot, strategiat, tavoitteet, visio ja vuoden 2016 tavoitetila Tavoitetila / tahtotila vuosi 2016 Visio Kaarinan varhaiskasvatus on lasta arvostavaa, ympäristötietoista, kiireetöntä toimintaa, jota hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilökunta laadukkaasti toteuttaa Toiminnan yhtenäisyys Päivähoitopaikkatakuu Lähipalvelut Lapsen ja perheen tarpeen mukainen hoitopaikka Arvot turvallisuus yhteisöllisyys, lapsilähtöisyys Toiminta Ajatus Varhaiskasvatus Kaarinassa tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä vanhempia kasvattajina hyväksyvässä ja kuuntelevassa ilmapiirissä ja vahvistaa lapsen vertaissuhteita Strategiset päämäärät, kriittiset menestystekijät Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti > Lapsen hyvä päivä päivähoidossa > Monipuolinen ja toimiva palvelujärjestelmä Laatu ja kustannustietoinen johtaminen > Pysyvä, kasvatustietoinen ja osaava henkilöstö. Hyvinvoiva työyhteisö > Kustannustietoinen palvelutuotanto > Varhaiskasvatuksen ekologinen jalanjälki Ekologisesti viihtyisä ympäristö Luovuudesta tunnettu Kaarina Tuloskortti ja tavoitteet 2012 Tuloskortti ja tavoitteet 2011 Tuloskortti ja tavoitteet 2015 Tuloskortti ja tavoitteet 2014 Tuloskortti ja tavoitteet 2013 Tuloskortti ja tavoitteet 2016

67 Näkökulmat: Vaikuttavuus Lapsen hyvä päivä päivähoidossa Tavoitteet 2013: Varhaiskasvatuksen laatu on varhaiskasvatussuunnitelman mukaista. Lue lapselle kampanjan käynnistäminen. (P) Pienryhmätoiminta on vakiintunut kaikkiin työyksiköihin (P) Taloudellisuus Kustannustietoinen palvelutuotanto Tavoitteet 2013: Tarpeen mukaan kohdistetut resurssit. Kunnallisen ja yksityisen palvelutuotannon kustannusvertailu ja kustannuseron pienentäminen (L) Yksiköiden ympäristökasvatusohjelmat toteutuvat käytännön Arjessa lapsen ikä huomioiden (P) Prosessien laatu Monipuolinen ja toimiva palvelujärjestelmä Tavoitteet 2013: Hakuprosessin arvioiminen aluetyöryhmissä ja foorumissa (P) Hoitopaikan tutustumisessa yhteinen käytäntö (P) Ajan tasalla olevat kotisivut (P) Ajan tasalla oleva Pro Consona (P) Uudistuminen ja työkyky Pysyvä, kasvatustietoinen ja osaava henkilöstö. Hyvinvoiva työyhteisö. Tavoitteet 2013: Esimiesten tietotaidon lisääminen ikäjohtamisessa. Ikäohjelman laatiminen (L) Työntekijöiden ammatillisuuden ja pedagogisen johtamisen kehittäminen (P) Perehdytyssuunnitelman rungon laatiminen (P) 67

68 Vahvuudet Hyvin koulutettu ja osaava henkilökunta Sähköiset palvelut (sähköinen hakemus, perhepäivähoitajien mobiiliraportointi ensimmäisenä Suomessa, sähköiset työvuorolistat, Kuntarekry) Resurssien painopiste on lapsissa (avustajat, varhaiskasvatuksen erityisopettajat, hallinnolliset johtajat) Panostaminen henkilöstön työhyvinvointiin on vähentänyt sairauspoissaoloja ja näkyy työhyvinvointikyselyn tuloksissa (Kunnossa Kaiken Ikää hanke; liikuntaan kannustaminen, ikäohjelma, nopea puuttuminen työyhteisöongelmiin) Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin Hyvä maine seutukunnalla (edistyksellinen ja kehityshakuinen) 68

69 Varhaiskasvatuksen sairauspoissaolot vuosina Sairauspoissaolot ovat vähentyneet ajalla yhteensä 1571 päivällä. Se vastaa neljän työntekijän vuosityöaikaa. 69

70 Sijaisten palkkaamiseen käytetyt rahat vuosina Varhaiskasvatuksen sijaiskulut Muut sijaiset Vuosilomansijaiset Sairaus ja äitiyslomansij

71 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄ SIVISTYSPALVELUT JA VUODEN 2013 VALTIONOSUUDET

72 KUNNAN PALVELUJEN RAHOITUS Kunnan tulonlähteitä: Kunnallisvero Verotuotot kiinteistöistä sekä osuudet yhteisöveroista Toimintatuotot mm. maksuista Valtionosuudet Valtionosuuksien merkitys kuntien tuloista vaihtelee 2 % 60 %:iin. Kaarinassa n. 16 % (TA 2013)

73 VALTIONOSUUDET RAHOITUSJÄRJESTELMÄN RAKENNE Valtio osallistuu kunnallisten palveluiden rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Valtionosuusjärjestelmällä on kolme päätavoitetta: Kuntien välisten kustannus ja tarve erojen tasaaminen (kunnissa erilainen ikäprofiili ja ominaisuudet) Tulopohjan tasaaminen (paikallinen tulopohja vaikuttaa) Ohjausväline (kohdennetut avustukset) Valtionosuudet: Peruspalvelujen valtionosuus (VM) Opetus ja kulttuuritoimen valtionosuus (OKM)

74 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste Sosiaali ja terveydenhuolto Esi ja perusopetus Kirjasto, taiteen perusopetus ym. Muut opetus ja kulttuuritoimen valtionosuudet (OKM) Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste Esi ja perusopetuksen lisärahoitus Kunnan omarahoitusosuus 3 136,92 euroa/asukas Ylläpitäjän yksikköhintarahoitus Yleinen osa, lisäosat, vähennykset ja lisäykset ym. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Esi ja perusopetuksen kotikuntakorvaustulot ja menot Muu opetus ja kulttuuritoimen rahoitus Kunnan omarahoitusosuus 357,44 euroa/asukas Kunnan valtionosuusrahoitus

75 PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUS Laskennallinen peruste Sosiaali ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset: Perushintoja määräävät mm. ikärakenne ja olosuhdetekijät (työttömien määrä, vammaiset, sairastavuus) Esi ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset: Perushintoja määräävät mm. ikärakenne ja olosuhdetekijät (asukastiheys, kaksikielisyys, saaristoisuus, vuotiaiden osuus, ruotsinkielisyys ja vieraskielisyys)

76 PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUS Kirjasto, kulttuuri ja taiteen perusopetus Asukaspohja Kunta Kirjasto, 1000 euroa: Yleinen Taiteen Perus Asukas Yhteensä kulttuuri perusosa tiheys toimi opetus korotus Kaarina

77 PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUS Kaarina, 2013 Yhteensä, euroa Euroa/asukas Sosiaali ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset ,39 Esi ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset ,98 Kirjastojen laskennalliset kustannukset ,19 Yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet ,50 Taiteen perusopetuksen määräytymisperusteet ,40 Valtionosuuden laskennalliset perusteet ,46 Kunnan omarahoitusosuus ,92 Yleinen osa ,43 Harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisuuden lisäosat 0 0 Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset ,62 mistä elatustuen takaisinperinnän palautus vuodelta ,86 Järjestelmämuutoksen tasaus ,96 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ,18 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ,46 Kaikille kunnille sama euroa/asukas Kaikille kunnille sama pohja 33,05 euroa/asukas, Kaarinalle saaristoosa korotus Esim. tietojärjestelmähankkeet ja veromenetysten kompensaatio (johtuen esim. kotitalousvähennyksestä) Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pieni > tasauslisä

78 KOTIKUNTAKORVAUSTULOT JA MENOT Kunta saa valtionosuuden kaikkien väestötietojärjestelmään merkittyjen kuntalaisten perusteella Näin on huolimatta siitä, suorittavatko 6 15 vuotiaat kuntalaiset oppivelvollisuuttaan oman kunnan tai jonkin toisen opetuksen järjestäjän esi tai perusopetuksessa. Kun oppilas suorittaa oppivelvollisuuttaan muualla kuin oman kotikuntansa esi tai perusopetuksessa, on ylläpitäjällä oikeus saada kotikuntakorvaus oppilaan kotikunnalta. Kotikuntakorvaustulot ja menot kohdistetaan maksajille ja saajille keskitetyllä palvelulla, eikä järjestelmä edellytä laskutusta. Kunnat toimittavat tiedot oppilaistaan ikäryhmittäin ja kotikunnittain kotikuntakorvauskyselyssä tilanteesta Tilastokeskukselle, joka toimittaa opetuksenjärjestäjäkohtaiset tiedot oppilaiden iästä ja kotikunnista edelleen valtiovarainministeriölle.

79 KOTIKUNTAKORVAUSTULOT JA MENOT Kunnat ja opetuksen järjestäjät voivat sopia kotikuntakorvauksen määräytymisestä toisinkin, kuin mitä niistä säädetään. Esim. Kaarinassa kuntien välillä on useita sopimuksia, joiden osalta opetuksen järjestäjälle maksetaan myös tarvittaessa kotikuntakorvauksen ylittäviä kustannuksia (esim. erityisopetus). Vuoden 2013 kotikuntakorvaukset perustuvat kotikuntakorvauskyselyyn : 6 vuotiaat 7 12 vuotiaat vuotiaat Oppilaat yhteensä Euroa, yhteensä Kotikuntakorvaustulot Kotikuntakorvausmenot Kotikunnan ulkopuolelle sijoitettujen lasten osalta kotikunta on velvollinen maksamaan kotikuntakorvauksen ylittävät kustannukset opetuksen järjestävälle kunnalle.

80 VALTIO KOTIKUNTAKORVAUS Jos oppilas ei käy koulua kotikunnassaan, maksetaan VM:n kautta kotikuntakorvaus koulun sijaintikuntaan. Tiedonkeruu vuoden 2013 kotikuntakorvausten pohjaksi kerätty VALTIONOSUUS VM:n kautta kunnan peruspalvelujen valtionosuus ja OKM:n kautta muut opetus ja kulttuuritoimen valtionosuudet KOTIKUNTAKORVAUS OPPILAAN KOTIKUNTA Perusopetusikäisen oppilaan kotikunta Jos oppilas sijoitettu lastensuojelulain perusteella (Kuntaliiton suositus) tai jos kuntien välillä erillissopimus KOTIKUNTAKORVAUKSEN YLITTÄVÄT KUSTANNUKSET KOULUN SIJAINTIKUNTA Kunta, jossa perusopetusikäinen käy koulua OPPILAAN ASUINKUNTA Velvollinen järjestämään oppilaan opetuksen Voi joissakin tapauksissa joutua esim. maksamaan kuljetuskustannuksia ja laskuttaa niitä edelleen kotikunnalta

81 OPETUS JA KULTTUURITOIMEN VALTIONOSUUS Opetus ja kulttuuriministeriö myöntää esi ja perusopetukseen rahoitusta sellaisen toiminnan osalta, jota kuntien ikäluokkapohjainen valtionosuus ei kata. Laki opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009 Rahoitus esi ja perusopetuksen lisärahoitus: Perusopetuksen lisäopetus (kerroin 1,21) Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus (kerroin 2,39) Muille kuin oppivelvollisille järjestettävä esi ja perusopetus (kerroin 1,35 tai 0,49) Perusopetuksen aineopetus

82 OPETUS JA KULTTUURITOIMEN VALTIONOSUUS Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden lisärahoitus Vaikeimmin kehitysvammaiset n euroa Muut pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat n euroa Sisäoppilaitoslisä Koulukotikorotus Joustavan perusopetuksen lisärahoitus (n euroa/oppilas) Rahoitus yksityisen opetuksen järjestäjän toiminnan aloittamiseen Ulkomailla järjestettävän perusopetuslain mukaisen opetuksen rahoitus Yksityisten opetuksenjärjestäjien harkinnanvaraiset avustukset

83 OPETUS JA KULTTUURITOIMEN VALTIONOSUUS Rahoitus ylläpitäjän yksikköhintarahoitus: Lukiokoulutus (alle ja yli 18 vuotiaana aloittaneet) N euroa/oppilas Aineopiskelijoiden osalta suoritetut kurssit muutetaan laskennallisesti opiskelijamääriksi Ammatillinen peruskoulutus Ym. Rahoitus Muu opetus ja kulttuuritoimen rahoitus Aamu ja iltapäivätoiminta (26 euroa/tunti) Vapaa sivistystyö / kansalaisopistot (90,56 euroa/tunti) Liikuntatoimi (12 euroa/asukas) Nuorisotoimi (15 euroa/nuori)

84 OPETUS JA KULTTUURITOIMEN VALTIONOSUUS Yksiköt Laskennallinen peruste/yksikkö Valtionosuuden laskennallinen peruste Rahoitus % Kokonaisrahoitus Perusopetuksen lisäopetus , Esiopetus: 5 vuotiaat , Perusopetus: muut vammaiset , Joustava perusopetus, lisä , Aamu ja iltapäivätoiminta , Lukiokoulutus 423, , Lukiokoulutus yli 18 vuotiaana aloittaneet 97, , Kaarinan kansalaisopisto , Liikuntatoiminta , Nuorisotoiminta , Kunnan rahoitusosuus , Kaarinan kaupunki yht

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus 2010 perusopetuksen näkökulmasta

Valtionosuusuudistus 2010 perusopetuksen näkökulmasta Valtionosuusuudistus 2010 perusopetuksen näkökulmasta Laki kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2009 ja asetus 1732/2009 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009 ja asetus 1766/2009

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2014-2015. 1. Soveltamisala

KAARINAN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2014-2015. 1. Soveltamisala KAARINAN KAUPUNKI 1 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2014-2015 1. Soveltamisala Lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa säätelee Perusopetuslaki (628/1998). Mikäli kunta

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot

Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot B 2 Taloushallinto Valtion talousarvio Perusteista säädetään lailla Laki valtion talousarviosta (423/1988) Varainhoitovuodeksi kerrallaan Bruttobudjetointi Poikkeus: nettobudjetointi eräissä tuloissa ja

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. / SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien

Lisätiedot

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi LAUSUNTO 30.3.2015 1(1) Opetus-ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö OKM 15/010/2015 Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi Lausunnon keskeinen sisältö

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Talous- ja veroennustepäivät 25.4.-26.4.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014:

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytyminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti lisätään perusopetusasetuksen (852/1998) 2 :ään, sellaisena kuin se

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ryhmien muodostamisen ja toiminnan periaatteet alkaen

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ryhmien muodostamisen ja toiminnan periaatteet alkaen Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ryhmien muodostamisen ja toiminnan periaatteet 1.8.2016 alkaen Sivi 21/16.2.2016 Huoltajat voivat hakea lapsilleen varhaiskasvatuspaikkaa koko kaupungin alueelta ja erilaisista

Lisätiedot

A B C 4 03 04 01 2 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 49 49 49

A B C 4 03 04 01 2 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 49 49 49 1 LIITE 1 PERUSKOULU 5 Oppilaanohjauksen lehtori 2 mom. Jos oppilaanohjauksen lehtorilla on oppilaanohjaajan koulutus, korotetaan liukuman ylärajaa yhdellä palkkaluokalla. 6 Erityisopetuksen opettajan

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

27.5.2015. OAJ:n linjaukset lapsiryhmien muodostamisesta päiväkodissa 1.8.2015 alkaen

27.5.2015. OAJ:n linjaukset lapsiryhmien muodostamisesta päiväkodissa 1.8.2015 alkaen 1 (5) OAJ:n linjaukset lapsiryhmien muodostamisesta päiväkodissa 1.8.2015 alkaen Varhaiskasvatuslain ensimmäinen vaihe tulee voimaan 1.8.2015. Tämä linjaus on voimassa 1.8 alkaen siihen asti kunnes uuden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla 06.06.2013 Sivu 1 / 1 2608/01.03.00/2013 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) 816

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) VARHAISKASVATUSVIRASTO

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) VARHAISKASVATUSVIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) Yksityisen palvelun tuottajalle ESIOPETUS YKSITYISISSÄ TOIMIPISTEISSÄ Lapsen tulee osallistua vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan talousarvio Kaupunginhallituksen ja valtuuston talousarvioseminaari

Sivistyslautakunnan talousarvio Kaupunginhallituksen ja valtuuston talousarvioseminaari Sivistyslautakunnan talousarvio 2017 Kaupunginhallituksen ja valtuuston talousarvioseminaari 3.10.2016 Sivistyslautakunnan talousarvio 2017 Sivistyslautakunnan talousarvio kokonaisuudessaan: 1 000 euroa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 1.8.2011 SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU SIVISTYSLAUTAKUNTA 1 Sivistyslautakunta ja jaostot Sivistystoimen toimialalla on sivistyslautakunta. Sivistyslautakunnalla

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU... 2 SIVISTYSTOIMEN YLEISET TOIMINTAPERUSTEET... 2 1 Toiminta-ajatus... 2 2 LUKU... 2 ORGANISAATIO... 2 2 Lautakunnat... 2 3 Lautakuntien

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti:

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti: JOHTOSÄÄNTÖ / SIVISTYSPALVELUT Hyväksytty Kv 28.3.2013 6 Voimaantulo 1.1.2013 1 Luku SIVISTYSPALVELUIDEN PALVELUALUE 1 Organisaatio Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

2.Perusopetuksen oppilasmäärät, alle 18-vuotiaat

2.Perusopetuksen oppilasmäärät, alle 18-vuotiaat OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut PERUSTIEDOT/Perusopetus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.9.2008 Oppilaitostyyppi Ulkomaankoulu Kansanopisto Aikuislukio/-linja Muu laitos

Lisätiedot

Vantaan kaupungin lausunto

Vantaan kaupungin lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi, rahoitus@minedu.fi OKM/26/010/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Vantaan kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) VARHAISKASVATUSVIRASTO 3.9.2015

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) VARHAISKASVATUSVIRASTO 3.9.2015 HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) Yksityisen palvelun tuottajalle ESIOPETUS YKSITYISISSÄ TOIMIPISTEISSÄ Lapsella on oikeus saada maksutonta esiopetusta vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua. Esiopetuksen tehtävänä

Lisätiedot

7.4.2015. JHL on omassa lausunnossaan esittänyt pykäliin täydennyksiä.

7.4.2015. JHL on omassa lausunnossaan esittänyt pykäliin täydennyksiä. 1 (5) Lausunnon keskeinen sisältö JHL on omassa lausunnossaan esittänyt pykäliin täydennyksiä. Varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöä on arvioitava perusteellisesti ja harkittava, onko tarpeen säätää

Lisätiedot

- 1 - koulutoimen tavoite sujuvan oppimispolun prosessista ja varhaisen tuen käytännöistä.

- 1 - koulutoimen tavoite sujuvan oppimispolun prosessista ja varhaisen tuen käytännöistä. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Liite 1, Palvelukuvaus 1 (7) 3624/ / HANKINNAN TAUSTA

Liite 1, Palvelukuvaus 1 (7) 3624/ / HANKINNAN TAUSTA Liite 1, Palvelukuvaus 1 (7) 3624/02.08.00/2013 2.12.2013 1. HANKINNAN TAUSTA Espoon Kaupunki hakee tällä hankinnalla yksityisiä päivähoitopalvelujen tuottajia viiteen päiväkotiin: Kyyhkysmäen päiväkoti,

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Kirjastopalveluiden johtaja Jouni Pääkkölä Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto,

Lisätiedot

KARVIAN KUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 1 / 2013

KARVIAN KUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 1 / 2013 1 KARVIAN KUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 1 / 2013 Aika 17.1.2013 klo 19.05 20.02 Paikka Karvian kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä Niskala Jorma puheenjohtaja Mustasilta Timo varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope

Lisätiedot

Lausunto varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksiin

Lausunto varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksiin Lausunto varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksiin Viite: OKM059:00/2012 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman (22.6.2011) mukaan säädetään laki varhaiskasvatuksesta.

Lisätiedot

- 1 - Kaikki varhaiskasvatuksen yksiköt toimivat perhepäivähoidon varahoitopaikkoina.

- 1 - Kaikki varhaiskasvatuksen yksiköt toimivat perhepäivähoidon varahoitopaikkoina. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Uuden 1.8.2015 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain mukaisia tavoitteita viedään eteenpäin mm. varhaiskasvatussuunnitelmia ja lasten ja vanhempien osallisuutta

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen rahoituskysely 20.9.2010

Esi- ja perusopetuksen rahoituskysely 20.9.2010 1(7) Esi- ja perusopetuksen rahoituskysely 20.9.2010 Tiedonantajat Esi- ja perusopetuksen rahoituskyselyn täyttävät kaikki Manner-Suomen kunnat sekä esiopetukseen, perusopetukseen ja lisäopetukseen sekä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014.

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014. SUONENJOEN KAUPUNKI 1 KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27 Voimaantulo: 1.8.2014 1 Soveltamisala Koulutuslautakunnan alaisen toiminnan järjestämisessä noudatetaan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ

SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ 1 SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ 1 Sopijaosapuolet 1. Lappeenrannan kaupunki 2. X kunta 2 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on sopia esiopetuksen,

Lisätiedot

Katsaus opetus- ja kulttuuritoimen ajankohtaiseen lainsäädäntöön. Minna Antila Lakimies 10.9.2014

Katsaus opetus- ja kulttuuritoimen ajankohtaiseen lainsäädäntöön. Minna Antila Lakimies 10.9.2014 Katsaus opetus- ja kulttuuritoimen ajankohtaiseen lainsäädäntöön Minna Antila Lakimies 10.9.2014 Sisältö Päivähoito-oikeuden muutokset Kotihoidon tuen puolittaminen Oppivelvollisuus Esiopetuksen velvoittavuus

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat esiopetusta,

Lisätiedot

KUNNAN VALTIONOSUUSRAHOITUS 2015

KUNNAN VALTIONOSUUSRAHOITUS 2015 14.11.2014, Kuntaliitto / SL KUNNAN VALTIONOSUUSRAHOITUS 2015 YHTEENVETO Taulukon tayttoohje: Valitse, sydta tai tarkista sinisten ken ttien tiedot Tiedot siirtyvat automaattisesti tyokirjan muista taulukoista

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN PERUSKOULUN ENSIMMÄISELLE LUOKALLE

ILMOITTAUTUMINEN PERUSKOULUN ENSIMMÄISELLE LUOKALLE ILMOITTAUTUMINEN PERUSKOULUN ENSIMMÄISELLE LUOKALLE Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoitetaan - vuonna 2008 syntyneet lapset sekä - vuonna 2007 syntyneet lapset, joiden perusopetuksen alkamista on

Lisätiedot

SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ

SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ 1 SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ 1 Sopijaosapuolet 1. Lappeenrannan kaupunki 2. X kunta 2 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on sopia esiopetuksen,

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Op 401 L taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 1. Taiteen perusopetuksen tarkoitus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää

Lisätiedot

Opetus ja kulttuuri. Pohjatietoa kuntavaaleihin. Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst.

Opetus ja kulttuuri. Pohjatietoa kuntavaaleihin. Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Opetus ja kulttuuri Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kunta huolehtii kuntalaisten opetusja kulttuuripalveluista Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät vuosittain yli

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 322. Laki. tilintarkastuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000

SISÄLLYS. N:o 322. Laki. tilintarkastuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2000 N:o 322 331 SISÄLLYS N:o Sivu 322 Laki tilintarkastuslain muuttamisesta... 827 323 Tasavallan presidentin asetus Bulgarian kanssa

Lisätiedot

Selvitys Raision kaupungin päivähoidosta syksyllä 2015

Selvitys Raision kaupungin päivähoidosta syksyllä 2015 29.10.2015 Selvitys Raision kaupungin päivähoidosta syksyllä 2015 Sivistysjohtaja Matti Sivonen Päivähoidon johtaja Päivi Rantanen Päiväkodinjohtaja Satu Ojala Päiväkodit Raisiossa on syksyllä 2015 toiminnassa

Lisätiedot

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen

Lisätiedot

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Antti Moisio GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) VM:n työryhmä Tausta: valtionosuusuudistus 2010 Esitys uudesta valtionosuusjärjestelmästä

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio

YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet Laatukriteerit

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 153. 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 153. 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 23.09.2015 Sivu 1 / 1 3991/12.01.00/2015 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh.

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista M Muistio Lehtonen Sanna 4.1.2013 Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista 28.12.2012. Valtionosuudet 2013 Kuntaliitto julkaisi

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Varhaiskasvatuslakia etsimässä!

Varhaiskasvatuslakia etsimässä! Varhaiskasvatuslakia etsimässä! Kuntamarkkinat 10.9.2014 Jarkko Lahtinen Suomen Kuntaliitto jarkko.lahtinen@kuntaliitto.fi p. 050-3614526 Eteneminen; löytyykö se? Työryhmän raportti luovutettu ministerille

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Kansanopistojen talouspäivät 2009 Ajankohtaista rahoituksesta ja tiedonkeruusta. 18.11.2009 Helsinki Raakel Tiihonen

Kansanopistojen talouspäivät 2009 Ajankohtaista rahoituksesta ja tiedonkeruusta. 18.11.2009 Helsinki Raakel Tiihonen Kansanopistojen talouspäivät 2009 Ajankohtaista rahoituksesta ja tiedonkeruusta 18.11.2009 Helsinki Raakel Tiihonen Valtionosuuksien yhdistäminen, ns. yhden putken malli Yhden putken valtionosuudet Opetus-

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Perheiden odotukset päivähoitopaikalle ja peruskoululle Helposti ja turvallisesti saavutettavissa Lapsella on hyvä olla aikuisten

Lisätiedot

Sijoitettujen lasten perusopetuksen järjestäminen

Sijoitettujen lasten perusopetuksen järjestäminen Sijoitettujen lasten perusopetuksen järjestäminen Tampere 7.4.2016 Thomas Sundell Lakimies Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto / Thomas Sundell 4.4.2016

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kuntatalo Jarkko Lahtinen Varhaiskasvatus palveluna Varhaiskasvatuslaki 1 1 momentti:» Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö

Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö Valtionosuusjärjestelmän tehtävä Valtionosuusjärjestelmällä varmistetaan kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27 Sisällys Esipuhe.................................................................. 11 Simo Juva Inhimillinen pääoma ja koulutuksen tehokkuus koulutus taloustieteen tutkimuskohteena...................................................

Lisätiedot

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41?

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? 2. Syventävä - opetustoimen tiedonkeruu 2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? kiinteistöjen ylläpito, sar. 02 2.2 - Minkä rivien tulee

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 Sepänmäen koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Sepänmäen erityisopetusyksikkö toteuttaa oppilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevää kasvatusta tavoitteena

Lisätiedot

Perusopetuksen ajankohtaiskatsaus

Perusopetuksen ajankohtaiskatsaus Perusopetuksen ajankohtaiskatsaus Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma Hallitusohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan talousarvioesitys 2012 Kuntamarkkinat 14.9.2011, Kuntatalo, B 3.8

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot