KAARINAN KAUPUNGINKIRJASTO. Maija Söderblom

Transkriptio

1 KAARINAN KAUPUNGINKIRJASTO Maija Söderblom

2 KIRJASTOLAKI 1998 Yleisten kirjastojen kirjasto ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä

3 MITEN ONNISTUIMME 2011 Käynnit: Fyysiset: , verkkokäynnit: Lainaajat: = 36% koko maa: 39% Lainaus: = 17/as koko maa: 18/as Hankinnat: = 422/as koko maa: 412 Lainauskierto: 4,28 koko maa: 2,47 Lainan hinta: 2,68 koko maa: 3,18 Henkilöstö /1000 as: 19,5= 0,61 koko maa: 0,79 Tilat, m² /1000 as: 58,56 koko maa: 93,08 Kulut/as: 46,22 koko maa: 58,03 3

4 VASKI KIRJASTOT Yhteistyötä yli rajojen

5 Onnistunut seutuhanke Asiakkaalla laajan kokoelma käytössä Joustava asiointi Varaukset saa nopeasti Yhteinen järjestelmä tuo säästöjä Yhdessä voidaan toteuttaa suurempia hankkeita Yhdessä opitaan toisilta

6 Aikuisten osasto auttaa Opastaa tiedon etsimisessä Esittelee aineistoja Neuvoo laitteiden käytössä Järjestää näyttelyitä ja tapahtumia

7 Kokoelma on kohdennettu kaarinalaisille Kokoelma on tuore ja ajantasainen (vanhempaa ja vähän käytettyä aineistoa varataan kysyttäessä Vaskista)

8 Sähköinen kokoelma täydentää Tietokannat (Ebsco, Aleksi) Sähköiset palvelut (PressDisplay, Kansallisbiografia) Käyttö Vaskin verkkokirjaston kautta

9 E kirjat (Ellibs, OverDrive) Lisäksi epress palvelu, joka tarjoaa kotimaisia lehtiä ja sen käyttö on kirjaston koneilla

10 Kirjastossa voi lukea ja käyttää Zola (pääkirjastossa) tietokoneita lukutila, jossa on luettavissa uutuuskirjoja lukulaite sähköisten kirjojen lukemiseen Tietokoneita asiakkaiden käyttöön

11 Sekä digitoida Digitointitila (pääkirjastossa) asiakkaalla mahdollisuus digitoida (myös editoida) omaa aineistoa (vhs, c kasetit, vinyylit, diakuvat) Piikkiön kirjastossa vhskasettien digitoinitimahdollisuus

12 Kirjastossa voi myös harrastaa Dekkarilukupiiri, Kirjavien kulttuurien lukupiiri ja Runolukupiiri (Pk) Lukupiiri Littoisten kirjastossa Ikäihmisten kulttuurikerho (Pk)

13 Käsityöte lat (Pk) Skräppäyskerhot Piikkiön ja Littoisten kirjastossa

14 Kotikirjasto Hopeakettu Kaarinan kirjaston kotipalvelu Siirtokokoelmat palvelutaloihin (8 kpl) Kotipalveluasiakkaat, jotka saavat 1 kirjakassin / kuukausi (12 asiakasta) Kirjavinkkaukset syksyisin ja keväisin Kehitteillä toiminnallisia aineistoesittelyjä

15 Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa Satuseikkailu neuvolaesite ja kirjastovauvat Tiedotteet päiväkodeille ja perhepäivähoitajille Satu ja elokuvahetket Näyttelytilan tarjoaminen Tapahtumat esim. Nallepäivät, Satupäivä Lue lapselle lukupassi, teemavuosi 2013

16

17 Yhteistyö koulujen kanssa Lapaset tiimi tarjoaa palveluita 12 peruskoululle, noin 3400 oppilaalle ja opettajille, myös ruotsinkieliselle koululle Tehtäviä: lukemaan innostaminen, lukuharrastuksen edistäminen, kirjastonkäytön ja tiedonhallintataitojen opetus Opettajien ja luokkien kannustaminen säännöllisiin lainauskäynteihin kirjastossa Koulukirjastotiedotteet opettajille 4 krt/vuosi Viisi koulukirjastoa Auranlaakson, Empolan, Kuusiston, Kotimäen ja Piispanlähteen kouluissa

18 Lukemaan innostaminen ja lukuharrastuksen edistäminen Ketunkierros lukudiplomi Alakouluikäisille Aloitus ekaluokalla Kirjalistat päivitetään joka vuosi Toteutus yhteistyössä opettajien kanssa Keväällä 2012 jaettiin 457 kunniakirjaa (kevät 2011: 350)

19 Lukemaan innostaminen ja lukuharrastuksen edistäminen Kirjavinkkaukset Vinkkaukset 2., 3., 5. ja 8. luokille Vuonna 2012: 69 luokkaa, 1400 oppilasta Vuonna 2011: 23 luokkaa, 452 oppilasta

20 Lukemaan innostaminen ja lukuharrastuksen edistäminen Kesälukukampanjat Kesälukukampanjat kesäisin alakouluikäisille: Jäätelökesä, Kesäkettu, Matka maailman ympäri, Lue ja liiku

21 Lukemaan innostaminen ja lukuharrastuksen edistäminen Kirjava Kettu kilpailu Kirjava Kettu on Kaarinan kirjaston myöntämä palkinto varsinaissuomalaisen kirjailijan lasten tai nuortenkirjalle Kaarinalaiset lapset ja nuoret valitsevat Äänestys joka toinen vuosi kirjastoissa ja kouluissa

22

23 Kirjastonkäytön ja tiedonhallintataitojenopetus Kirjastonkäytönopetus luokille pyydettäessä Tiedonhaunopetus Kaarinan yläkouluilla kaikille 7. luokkalaisille (2x45min.) Kompassi kokonaisuus kirjaston nettisivuille työn alla

24 Tilaa lasten ja nuorten näyttelyille ja tapahtumille

25 Nuortenkirjastotyö Yökirjastot Littoisten ja Piikkiön lähikirjastoissa

26 Luetaan koiralle tutkimusprojekti Tartu tassuun hanke 2012 Lukemaan innostamista uusin tavoin Suunnattu erityisesti lapsille, jotka kamppailevat lukuvaikeuksien kanssa Koiralle lukeminen ei tunnu harjoittelulta. Koira ei arvostele ja lukeminen on mukavaa. Tavoitteena luoda lapselle positiivinen kuva itsestään lukijana > lukeminen on hauskaa > lukutaito kehittyy > lukeminen on vielä hauskempaa > lukutaito kehittyy. Positiivinen kehä! Lukuhetkiä, vinkkauksia, koiralle kirjoittamista Informaatikko kiertänyt ympäri Suomen kirjastojen koulutustilaisuuksissa

27

28 SIVISTYSLAUTAKUNNAN PEREHDYTYS Koulutuksen vastuualue Johtava rehtori Mika Rantanen

29 Perusopetuslain kokonaisuudet Soveltamisala ja tavoitteet Kunta opetuksen järjestäjänä Muut opetuksen järjestäjät Opetus Arviointi Työaika Oppivelvollisuus sekä oppilaan oikeudet ja velvollisuudet Erinäiset säännökset Aamu ja iltapäivätoiminta Perusopetusasetuksen kokonaisuudet

30 Lukiolaki ja asetus: sisältökokonaisuudet Laki Soveltamisala ja tavoitteet Koulutuksen järjestäminen Opetus Arviointi ja ylioppilastutkinto Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet Asetus Opetus Opiskelijan arviointi Opiskelijan oikeusturva

31 KUNTATASO: Paikallinen OPS laaditaan valtakunnallisten perusteiden mukaan Kaupunkitasoinen opetussuunitelma (tai koulutasoinen) määrittää mm. mitä opetetaan (esim. kielet, valinnaisuudet, ) milloin opetetaan (esim. kieliohjelma) kuinka monta tuntia (esim. tuntijako) arvioinnin (esim. todistukset) ja kaikki muut käytännön koulutyön puitteet

32 KOULUTASO: Vuotuinen suunnitelma Sivistyslautakunta hyväksyy syksyllä koulukohtaisen vuotuisen suunnitelman, joka on koulun laatima yksityiskohtainen suunnitelma lukuvuoden toteuttamisesta: tavoitteet, teemat, painopisteet opettajien työjako ja työmäärä

33

34 Perusopetuksen koulut lk eli alakoulut Koulu; opp. Auranlaakso; 146 Hovirinta; 225 Kuusisto; 178 Niemenkulma + Harvaluoto; Runko; 155 St. Karins svenska skola; 94 rehtori Matti Kallio (1.3.) Markku Heinonen Seppo Aarnio Esa Hämäläinen Jyrki Leppäniemi Maria Engblom Esiop.+ APIP on on ei on on ei ei ei ei on on on Erityistä Asunto osan remonttiin rahaa v Paljon toimintoja samassa rakennuksessa Kaksi kiinteistöä; Empola ja pääkoulu; oppilasmäärän kasvua toistaiseksi Harvaluoto lakkaa hallinnollisesti Koulu on melko täynnä Yläkoulu Turussa, oppilasmäärä kasvaa

35 Perusopetuksen koulut lk eli yhtenäiskoulut Koulu; opp. rehtori Esiop.+ APIP Erityistä mm. Kotimäen koulu; 656 Katariina Kavantola on on Kaksi kiinteistöä: Ristikallio ja Kotimäki Piikkiön yhtenäiskoulu; 575 Marko Kuuskorpi ei on Oppimisympäristön kehittämishankkeita; JOPO Piispanlähteen koulu; 580 Hannu Rautanen on on Kaksi kiinteistöä: lastentalo ja nuorten talo (6. 9. lk); JOPO Valkeavuoren koulu; 710 Kaj Kanervavuori ei on Paljon pienryhmiä, tilapulaa tulevaisuudessa? 10. lk

36 Lukiot; hallinnollinen yhdistäminen Koulu rehtori Opp. määrä Kaarinan lukio Liisa Jukola 1. k:lle otetaan 120; kokonaisoppilasmäärä on n 420 Kaarinan aikuislukio Heikki Mäkelä ylioppilastutkinto, lukion oppimäärä tai yksittäisiä opintoja. Tutkintotavoitteisia opiskelijoita noin 120

37 Ammatillinen koulutus Perusopetuksen jälkeen siirrytään toiselle asteelle, joko lukioon tai ammatillisiin opintoihin. Kaarina, Paimio ja Parainen muodostavat Peimarin koulutuskuntayhtymän eli Ammattiopisto Livian, joka tarjoaa opetusta luonnonvara alalla sekä sosiaalija terveysalalla. Toimipisteet Kaarinassa: Maaseutuopisto Tuorlassa ja Sosiaali ja terveysopisto Voivalassa.

38 TVT eli tieto ja viestintätekniikka Opetusteknologiapäällikkö Keijo Sipilä

39

40

41

42

43

44

45 Perusopetus vuoden 2013 talousarviossa

46 Lukio vuoden 2013 talousarviossa

47 Tuntikehys Kaarinassa (2) Peruskehys 2013, muutos lukuvuoden vaihtuessa Vuosiluokat 1 6: 1,35 1,38/oppilas Vuosiluokat 7 9: 1,95 1,93/oppilas Laaja alainen erityisopetus 1 9: 0,078/oppilas

48 Koulukuljetukset: PoL 32 : jos koulumatka yli 5 km, on oppilaalla oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. Lisäksi maksuton koulukuljetus, jos liian vaarallinen koulumatka (Koululiitu) lääkärintodistus Kaarinassa kuljetetaan 280 lasta (myös esiopetuksen lapsia) Uusille musiikkiluokkalaisille ei enää ilmaista koulukuljetusta Kustannukset n /v Logistiikka asiantuntija Tuomo Mutanen

49 Kaarinalaiset perusopetuksen oppilaat muissa kunnissa (1) Katariinan koulu 5 Luolavuoren koulu 38 Satulavuoren koulu vieraskuntalaista Tapulikujan koulu 2 Mylly Antin koulu 3 Lastensuojelulain perusteella sijoitettu: Märynummen koulu 2 Mikaelin koulu 3 Harjavalta 2 Hämeenlinna 1 Raisio 2 Kangasala 1

50 Kaarinalaiset perusopetuksen oppilaat muissa kunnissa (2) Turun Kansainvälinen koulu 23 (+4 lukiolaista) Ruotsinkielinen opetus Sirkkala skola lk 3 Sirkkalabacken lk 2 Cygnaeus skola lk 2 S:t Olofsskolan 7. 9.lk 39 / yht. 46

51 Muutama luku Oppilaat: 3428 / perusopetus; 415 / päivälukio; 250 / aikuislukio Kustannukset: 26,6 M / perusopetus 2,68 M / päivälukio 0,47 M / aikuislukio

52 Varhaiskasvatuksen esittely Päivi Kemppainen

53 Henkilöstön kelpoisuus ja mitoitus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Laki lasten päivähoidosta /36 Asetus lasten päivähoidosta /239 Asetus sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusehdoista /804 Perusopetuslaki / 628 ja Perusopetusasetus 852/1998 Päiväkodissa tulee vähintään joka kolmannella hoito ja kasvatustehtävissä toimivalla olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksessa säädetty ammatillinen kelpoisuus (806/1992) =lastentarhanopettaja Kelpoisuusvaatimuksena lastentarhanopettajan tehtäviin on yliopistossa suoritettu vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus, taikka sellainen sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (sosionomi amk), johon sisältyy 60 opintopistettä varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneita opintoja. Tehtävään soveltuva sosiaali ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto (272/2005) 8 =lastenhoitaja 53

54 Kasvatus ja ohjaushenkilöstön määrä kokopäivähoidossa 1/7 1/4 Päiväkodissa tulee hoito ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa hoitoja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus. 54

55 Kasvatus ja ohjaushenkilöstön määrä osapäivähoidossa 1/13 Päiväkodissa tulee hoito ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on 1 momentissa mainittu ammatillinen kelpoisuus enintään 13 osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. 55

56 Sallittu poikkeama säädetystä Kunta voi poiketa 1 ja 2 momentissa säädetystä suhdeluvusta, jos lasten keskimääräiset hoitopäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti hoidossa enempää kuin kokonaissuhdeluku edellyttää. ( /1345) Lisäksi 1 ja 2 momentissa säädetystä suhdeluvusta voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen hoitoaikaa edellä 2 :n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. ( /442) Mikäli päivähoidossa olevan lapsen hoitotarve muuttuu osapäivähoidosta tai muusta osa aikahoidosta kokopäivähoitoon ennakoimattomasta työllistymisestä, opinnoista tai koulutuksesta johtuen, kunnan on kuitenkin järjestettävä edellä mainituista syistä laajentuneen hoitotarpeen mukainen hoitopaikka välittömästi saatuaan tiedon tarpeen muutoksesta. ( /442) 56

57 Esiopetuksen opettajan kelpoisuudet Esiopetuksen opettajan kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksen 7 :ssä (865/2005). Samat vaatimukset koskevat niin päivähoidossa kuin peruskoulussa järjestettävää esiopetusta. Esiopetusta on aina kelpoinen antamaan opettaja, joka on 4 :n (865/2005) mukaan kelpoinen antamaan luokanopetusta. Päiväkodissa ja peruskoulun erillisessä esiopetusryhmässä kelpoinen on myös henkilö, joka on suorittanut kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon (A 794/ mom. ja 20 1 mom.) tai lastentarhanopettajan tutkinnon. Asetuksessa (7 3 4 mom.) säädetään lisäksi sosiaalikasvattajan, sosiaalialan ohjaajan ja sosionomin (AMK) tutkinnon suorittaneiden henkilöiden kelpoisuudesta. Heillä oli tietyin edellytyksin oikeus hankkia kelpoisuus esiopetuksen opettajiksi suorittamalla opetusministeriön hyväksymät esiopetuksen opinnot (15 tai 20 ov. tutkinnosta ja työkokemuksesta riippuen). Opintojen suorittamisaika rajattiin asetuksessa siten, että ne on pitänyt suorittaa ennen vuotta Sen jälkeen suoritetut esiopetuksen opinnot eivät tuota kelpoisuutta. 57

58 Ryhmäkoko esiopetuksessa Toistaiseksi voimassa on vain Opetusministeriön esiopetuksen järjestämiseksi antama suositus opetusryhmien muodostamisesta (Dnro 312/430/2001)). Suosituksen mukaan esiopetuksen opetusryhmään saa kuulua pääsääntöisesti enintään 13 oppilasta. Mikäli esiopetusta antavan opettajan ohella ryhmän työskentelyyn osallistuu lastenhoitaja, koulunkäyntiavustaja tai muu tehtävään soveltuvan ammatillisen koulutuksen suorittanut henkilö, opetusryhmän enimmäiskoko voi olla enintään 20 lasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan väliaikaisesti ylittää, jos se on opetuksen luonteen, opetuksessa käytettävän työskentelytavan tai jonkin pakottavan syyn takia perusteltua eikä järjestely vaaranna opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Kun esiopetus järjestetään päivähoitopaikassa, jossa lapsi on koko päivän, noudatetaan päivähoitoasetuksen 6 1 momentin säännöstä eli seitsemää yli kolmevuotiasta lasta kohden tulee olla yksi kasvatusvastuussa oleva henkilö. Kun esiopetusta järjestetään päivähoitopaikassa vain esiopetukseen osallistuville lapsille, sovelletaan henkilöstömitoituksessa päivähoitoasetuksen 6 :n 2 momenttia eli yhtä kasvatusvastuussa olevaa henkilöä kohden voi olla enintään 13 lasta. 58

59 Ryhmäkoko / erityinen tuki Perusopetusasetuksen mukaan erityiseen tukeen otetuille ja siirretyille oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kymmenen oppilasta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmän koko saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammaisista muodostetuissa oppilasryhmissä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppilasta. Jos tällaisen oppilaan opetusta järjestetään yhdessä muiden kuin pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien tai erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta. 59

60 Perhepäivähoitajan ja ryhmäperhepäivähoitajan kelpoisuus ja mitoitus Perhepäivähoitajan kelpoisuusehtona on soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus (Laki 272/ ). Perhepäiväkodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat, alle kouluikäiset lapset. Viidentenä lapsena voidaan hoitaa yhtä esiopetusta saavaa lasta, perusopetuksen aloittanutta lasta tai sellaista kunnan järjestämässä osapäivähoidossa olevaa lasta, joka aloittaa perusopetuksen toimintavuotta seuraavana vuonna ( /329). Perhepäiväkodissa kaksi hoitajaa voi samanaikaisesti hoitaa enintään kahdeksaa lasta ja lisäksi osapäiväisesti kahta edellä mainittua osapäivähoidossa olevaa lasta. Erityisistä syistä ja huomioon ottaen paikalliset olosuhteet kolme hoitajaa voi hoitaa samanaikaisesti enintään kahtatoista lasta. Tällöin yhdellä perhepäivähoitajalla tulee olla vähintään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen 5 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus ( /806). 60

61 Varhaiskasvatuksen palvelut Päiväkodit, kunnalliset Keskustan alue: Hovirinnan päiväkoti, Koriston päiväkoti ja Hovirinta förskola Läntinen alue: Piispanlähteen päiväkoti, Rauvolan päiväkoti ja Kuovinkadun päiväkoti Pohjoinen alue: Littoisten päiväkoti, Kultanummen päiväkoti, Kesämäen päiväkoti ja Kuusiston päiväkoti Piikkiön alue: Tienniityn päiväkoti ja Päiväkoti Pihlajanmarja Päiväkodit, yksityiset Keskusta: Skogsgläntans daghem Läntinen alue: Verkavekarat Pohjoinen alue: Nappulalaakso ja Voivalan lastentalo Piikkiön alue: Raadelman Omppula, Hakametsän päiväkoti ja Nappulalinna Vuorokoti Rinkeli keskustan alueella 61

62 Varhaiskasvatuksen palvelut Ryhmäperhepäiväkodit Keskusta: varahoitoryhmä Pikku Pehtoori Pohjoinen alue: varahoitoryhmä Pihlajanmäki Monitoimitalolla, Voivalan ryhmäperhepäivähoito Piikkiön alue: iltahoitoa tarjoava ryhmäperhepäivähoito Sinivuokko ja Kolamäen ryhmäperhepäivähoito Perhepäivähoitajia 77 Leikkipuistot Pohjoinen alue: Kesämäen puisto ja Kuusiston puisto Läntinen alue: Karhupuisto Piispanlähteen päiväkodin yhteydessä Koululaisten aamu ja iltapäiväkerhot Keskusta: Hovirinnan koulun kerhotila, St. Karins Svenska skola (Folkhälsans eftis) ja Valkeavuoren koulun kerhotila Pohjoinen alue: Auranlaakson koulun kerhotila, Kuusiston koulun kerhotila ja Ristikallion kerhotila Piikkiön alue: Piikkiön yhtenäiskoulu Heinäsirkat, Nuppulan kerho MLL:n iltapäiväkerho ja Rungon koulu Harakanpesä 62

63 Varhaiskasvatuksen tuet Kotihoidontuki: Kelan kotihoidontuki Alle 3 vuotias 336,67 kuukaudessa Sisarkorotus alle 3 vuotias 100,79 kuukaudessa Sisarkorotus yli 3 vuotias 64,77 kuukaudessa Kunnallinen kotihoidontuki (Kaarina lisä) Alle 3 vuotias 200 kuukaudessa Sisarus 100 kuukaudessa Yksityisen hoidon tuki: Kelan hoitoraha 171,40 / lapsi kuukaudessa Kelan hoitolisä (tulosidonnainen) Maksimimäärä 144,14 kuukaudessa Kunnallinen yksityisen hoidon tuki Alle 3 vuotias 250 kuukaudessa Yli 3 vuotias 200 kuukaudessa 63

64 Tilastotietoja Kaarinan varhaiskasvatuksesta (henkilöstö) Työntekijöitä noin 334 (ilman apip toimintaa) Perhepäivähoitajia 77 Ryhmäperhepäivähoitajia 13 Lastentarhanopettajia 87, (joista 14 määräaikaista) Lastenhoitajia 114, (joista 14 määräaikaista) Varhaiskasvatuksen erityisopettajia 11 Päiväkodinjohtajia 11 Perhepäivähoidon ohjaajia 3,5 Avustajia 16 Hallinto 1,5 64

65 Tilastotietoja Kaarinan varhaiskasvatuksesta (lasten määrä) Alle kouluikäisiä yht Lapsia päivähoidossa yht Päiväkotihoidossa 1457, josta pelkässä esiopetuksessa 59 Perhepäivähoidossa 277 Alle 3 vuotiaita 353 (20 % hoidossa olevista) Yli 3 vuotiaita 1381 (80% hoidossa olevista) Alle kouluikäisistä kunnallisessa päivähoidossa 60 % Aamu ja iltapäiväkerhoissa yhteensä noin 490 lasta 65

66 Kaarinan kaupungin varhaiskasvatuksen arvot, strategiat, tavoitteet, visio ja vuoden 2016 tavoitetila Tavoitetila / tahtotila vuosi 2016 Visio Kaarinan varhaiskasvatus on lasta arvostavaa, ympäristötietoista, kiireetöntä toimintaa, jota hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilökunta laadukkaasti toteuttaa Toiminnan yhtenäisyys Päivähoitopaikkatakuu Lähipalvelut Lapsen ja perheen tarpeen mukainen hoitopaikka Arvot turvallisuus yhteisöllisyys, lapsilähtöisyys Toiminta Ajatus Varhaiskasvatus Kaarinassa tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä vanhempia kasvattajina hyväksyvässä ja kuuntelevassa ilmapiirissä ja vahvistaa lapsen vertaissuhteita Strategiset päämäärät, kriittiset menestystekijät Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti > Lapsen hyvä päivä päivähoidossa > Monipuolinen ja toimiva palvelujärjestelmä Laatu ja kustannustietoinen johtaminen > Pysyvä, kasvatustietoinen ja osaava henkilöstö. Hyvinvoiva työyhteisö > Kustannustietoinen palvelutuotanto > Varhaiskasvatuksen ekologinen jalanjälki Ekologisesti viihtyisä ympäristö Luovuudesta tunnettu Kaarina Tuloskortti ja tavoitteet 2012 Tuloskortti ja tavoitteet 2011 Tuloskortti ja tavoitteet 2015 Tuloskortti ja tavoitteet 2014 Tuloskortti ja tavoitteet 2013 Tuloskortti ja tavoitteet 2016

67 Näkökulmat: Vaikuttavuus Lapsen hyvä päivä päivähoidossa Tavoitteet 2013: Varhaiskasvatuksen laatu on varhaiskasvatussuunnitelman mukaista. Lue lapselle kampanjan käynnistäminen. (P) Pienryhmätoiminta on vakiintunut kaikkiin työyksiköihin (P) Taloudellisuus Kustannustietoinen palvelutuotanto Tavoitteet 2013: Tarpeen mukaan kohdistetut resurssit. Kunnallisen ja yksityisen palvelutuotannon kustannusvertailu ja kustannuseron pienentäminen (L) Yksiköiden ympäristökasvatusohjelmat toteutuvat käytännön Arjessa lapsen ikä huomioiden (P) Prosessien laatu Monipuolinen ja toimiva palvelujärjestelmä Tavoitteet 2013: Hakuprosessin arvioiminen aluetyöryhmissä ja foorumissa (P) Hoitopaikan tutustumisessa yhteinen käytäntö (P) Ajan tasalla olevat kotisivut (P) Ajan tasalla oleva Pro Consona (P) Uudistuminen ja työkyky Pysyvä, kasvatustietoinen ja osaava henkilöstö. Hyvinvoiva työyhteisö. Tavoitteet 2013: Esimiesten tietotaidon lisääminen ikäjohtamisessa. Ikäohjelman laatiminen (L) Työntekijöiden ammatillisuuden ja pedagogisen johtamisen kehittäminen (P) Perehdytyssuunnitelman rungon laatiminen (P) 67

68 Vahvuudet Hyvin koulutettu ja osaava henkilökunta Sähköiset palvelut (sähköinen hakemus, perhepäivähoitajien mobiiliraportointi ensimmäisenä Suomessa, sähköiset työvuorolistat, Kuntarekry) Resurssien painopiste on lapsissa (avustajat, varhaiskasvatuksen erityisopettajat, hallinnolliset johtajat) Panostaminen henkilöstön työhyvinvointiin on vähentänyt sairauspoissaoloja ja näkyy työhyvinvointikyselyn tuloksissa (Kunnossa Kaiken Ikää hanke; liikuntaan kannustaminen, ikäohjelma, nopea puuttuminen työyhteisöongelmiin) Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin Hyvä maine seutukunnalla (edistyksellinen ja kehityshakuinen) 68

69 Varhaiskasvatuksen sairauspoissaolot vuosina Sairauspoissaolot ovat vähentyneet ajalla yhteensä 1571 päivällä. Se vastaa neljän työntekijän vuosityöaikaa. 69

70 Sijaisten palkkaamiseen käytetyt rahat vuosina Varhaiskasvatuksen sijaiskulut Muut sijaiset Vuosilomansijaiset Sairaus ja äitiyslomansij

71 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄ SIVISTYSPALVELUT JA VUODEN 2013 VALTIONOSUUDET

72 KUNNAN PALVELUJEN RAHOITUS Kunnan tulonlähteitä: Kunnallisvero Verotuotot kiinteistöistä sekä osuudet yhteisöveroista Toimintatuotot mm. maksuista Valtionosuudet Valtionosuuksien merkitys kuntien tuloista vaihtelee 2 % 60 %:iin. Kaarinassa n. 16 % (TA 2013)

73 VALTIONOSUUDET RAHOITUSJÄRJESTELMÄN RAKENNE Valtio osallistuu kunnallisten palveluiden rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Valtionosuusjärjestelmällä on kolme päätavoitetta: Kuntien välisten kustannus ja tarve erojen tasaaminen (kunnissa erilainen ikäprofiili ja ominaisuudet) Tulopohjan tasaaminen (paikallinen tulopohja vaikuttaa) Ohjausväline (kohdennetut avustukset) Valtionosuudet: Peruspalvelujen valtionosuus (VM) Opetus ja kulttuuritoimen valtionosuus (OKM)

74 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste Sosiaali ja terveydenhuolto Esi ja perusopetus Kirjasto, taiteen perusopetus ym. Muut opetus ja kulttuuritoimen valtionosuudet (OKM) Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste Esi ja perusopetuksen lisärahoitus Kunnan omarahoitusosuus 3 136,92 euroa/asukas Ylläpitäjän yksikköhintarahoitus Yleinen osa, lisäosat, vähennykset ja lisäykset ym. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Esi ja perusopetuksen kotikuntakorvaustulot ja menot Muu opetus ja kulttuuritoimen rahoitus Kunnan omarahoitusosuus 357,44 euroa/asukas Kunnan valtionosuusrahoitus

75 PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUS Laskennallinen peruste Sosiaali ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset: Perushintoja määräävät mm. ikärakenne ja olosuhdetekijät (työttömien määrä, vammaiset, sairastavuus) Esi ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset: Perushintoja määräävät mm. ikärakenne ja olosuhdetekijät (asukastiheys, kaksikielisyys, saaristoisuus, vuotiaiden osuus, ruotsinkielisyys ja vieraskielisyys)

76 PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUS Kirjasto, kulttuuri ja taiteen perusopetus Asukaspohja Kunta Kirjasto, 1000 euroa: Yleinen Taiteen Perus Asukas Yhteensä kulttuuri perusosa tiheys toimi opetus korotus Kaarina

77 PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUS Kaarina, 2013 Yhteensä, euroa Euroa/asukas Sosiaali ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset ,39 Esi ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset ,98 Kirjastojen laskennalliset kustannukset ,19 Yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet ,50 Taiteen perusopetuksen määräytymisperusteet ,40 Valtionosuuden laskennalliset perusteet ,46 Kunnan omarahoitusosuus ,92 Yleinen osa ,43 Harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisuuden lisäosat 0 0 Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset ,62 mistä elatustuen takaisinperinnän palautus vuodelta ,86 Järjestelmämuutoksen tasaus ,96 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ,18 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ,46 Kaikille kunnille sama euroa/asukas Kaikille kunnille sama pohja 33,05 euroa/asukas, Kaarinalle saaristoosa korotus Esim. tietojärjestelmähankkeet ja veromenetysten kompensaatio (johtuen esim. kotitalousvähennyksestä) Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pieni > tasauslisä

78 KOTIKUNTAKORVAUSTULOT JA MENOT Kunta saa valtionosuuden kaikkien väestötietojärjestelmään merkittyjen kuntalaisten perusteella Näin on huolimatta siitä, suorittavatko 6 15 vuotiaat kuntalaiset oppivelvollisuuttaan oman kunnan tai jonkin toisen opetuksen järjestäjän esi tai perusopetuksessa. Kun oppilas suorittaa oppivelvollisuuttaan muualla kuin oman kotikuntansa esi tai perusopetuksessa, on ylläpitäjällä oikeus saada kotikuntakorvaus oppilaan kotikunnalta. Kotikuntakorvaustulot ja menot kohdistetaan maksajille ja saajille keskitetyllä palvelulla, eikä järjestelmä edellytä laskutusta. Kunnat toimittavat tiedot oppilaistaan ikäryhmittäin ja kotikunnittain kotikuntakorvauskyselyssä tilanteesta Tilastokeskukselle, joka toimittaa opetuksenjärjestäjäkohtaiset tiedot oppilaiden iästä ja kotikunnista edelleen valtiovarainministeriölle.

79 KOTIKUNTAKORVAUSTULOT JA MENOT Kunnat ja opetuksen järjestäjät voivat sopia kotikuntakorvauksen määräytymisestä toisinkin, kuin mitä niistä säädetään. Esim. Kaarinassa kuntien välillä on useita sopimuksia, joiden osalta opetuksen järjestäjälle maksetaan myös tarvittaessa kotikuntakorvauksen ylittäviä kustannuksia (esim. erityisopetus). Vuoden 2013 kotikuntakorvaukset perustuvat kotikuntakorvauskyselyyn : 6 vuotiaat 7 12 vuotiaat vuotiaat Oppilaat yhteensä Euroa, yhteensä Kotikuntakorvaustulot Kotikuntakorvausmenot Kotikunnan ulkopuolelle sijoitettujen lasten osalta kotikunta on velvollinen maksamaan kotikuntakorvauksen ylittävät kustannukset opetuksen järjestävälle kunnalle.

80 VALTIO KOTIKUNTAKORVAUS Jos oppilas ei käy koulua kotikunnassaan, maksetaan VM:n kautta kotikuntakorvaus koulun sijaintikuntaan. Tiedonkeruu vuoden 2013 kotikuntakorvausten pohjaksi kerätty VALTIONOSUUS VM:n kautta kunnan peruspalvelujen valtionosuus ja OKM:n kautta muut opetus ja kulttuuritoimen valtionosuudet KOTIKUNTAKORVAUS OPPILAAN KOTIKUNTA Perusopetusikäisen oppilaan kotikunta Jos oppilas sijoitettu lastensuojelulain perusteella (Kuntaliiton suositus) tai jos kuntien välillä erillissopimus KOTIKUNTAKORVAUKSEN YLITTÄVÄT KUSTANNUKSET KOULUN SIJAINTIKUNTA Kunta, jossa perusopetusikäinen käy koulua OPPILAAN ASUINKUNTA Velvollinen järjestämään oppilaan opetuksen Voi joissakin tapauksissa joutua esim. maksamaan kuljetuskustannuksia ja laskuttaa niitä edelleen kotikunnalta

81 OPETUS JA KULTTUURITOIMEN VALTIONOSUUS Opetus ja kulttuuriministeriö myöntää esi ja perusopetukseen rahoitusta sellaisen toiminnan osalta, jota kuntien ikäluokkapohjainen valtionosuus ei kata. Laki opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009 Rahoitus esi ja perusopetuksen lisärahoitus: Perusopetuksen lisäopetus (kerroin 1,21) Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus (kerroin 2,39) Muille kuin oppivelvollisille järjestettävä esi ja perusopetus (kerroin 1,35 tai 0,49) Perusopetuksen aineopetus

82 OPETUS JA KULTTUURITOIMEN VALTIONOSUUS Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden lisärahoitus Vaikeimmin kehitysvammaiset n euroa Muut pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat n euroa Sisäoppilaitoslisä Koulukotikorotus Joustavan perusopetuksen lisärahoitus (n euroa/oppilas) Rahoitus yksityisen opetuksen järjestäjän toiminnan aloittamiseen Ulkomailla järjestettävän perusopetuslain mukaisen opetuksen rahoitus Yksityisten opetuksenjärjestäjien harkinnanvaraiset avustukset

83 OPETUS JA KULTTUURITOIMEN VALTIONOSUUS Rahoitus ylläpitäjän yksikköhintarahoitus: Lukiokoulutus (alle ja yli 18 vuotiaana aloittaneet) N euroa/oppilas Aineopiskelijoiden osalta suoritetut kurssit muutetaan laskennallisesti opiskelijamääriksi Ammatillinen peruskoulutus Ym. Rahoitus Muu opetus ja kulttuuritoimen rahoitus Aamu ja iltapäivätoiminta (26 euroa/tunti) Vapaa sivistystyö / kansalaisopistot (90,56 euroa/tunti) Liikuntatoimi (12 euroa/asukas) Nuorisotoimi (15 euroa/nuori)

84 OPETUS JA KULTTUURITOIMEN VALTIONOSUUS Yksiköt Laskennallinen peruste/yksikkö Valtionosuuden laskennallinen peruste Rahoitus % Kokonaisrahoitus Perusopetuksen lisäopetus , Esiopetus: 5 vuotiaat , Perusopetus: muut vammaiset , Joustava perusopetus, lisä , Aamu ja iltapäivätoiminta , Lukiokoulutus 423, , Lukiokoulutus yli 18 vuotiaana aloittaneet 97, , Kaarinan kansalaisopisto , Liikuntatoiminta , Nuorisotoiminta , Kunnan rahoitusosuus , Kaarinan kaupunki yht