Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS. vuodelta 2012

Transkriptio

1 Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS vuodelta 2012 Kunnanvaltuusto hyväksynyt

2 Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo Kannen kuva Hannu Huttu

3 Toimintakertomus ja tilinpäätös v Sisällys 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus vuoteen Suomussalmen kunnan toimintastrategia Kunnan toimintalinjat ja päämäärät Kunnan hallinto Yleinen taloudellinen kehitys Kainuun talousalueen kehitys Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Lainojen hoito Maksuvalmius RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalousosan ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Verotulojen ja valtionosuuksien erittely Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tuloslaskelma Kunnan rahoituslaskelma Kunnan tase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernin tase 118

4 8.7. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tase LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset Tuloslaskelman liitetiedot Kunnan toimintatuotot tehtäväalueittain Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot Rahoitustuotot ja -kulut Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset Arvonkorotukset Aktivoidut korkomenot Saamiset Muut lainasaamiset Rahoitusarvopaperit Siirtosaamiset Tase-eräkohtainen erittely käyttöomaisuudesta Osakkeet ja osuudet Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erien erittely Pitkäaikainen vieras pääoma Pakolliset varaukset Velat samaan konserniin kuuluville Muut velat Shekkilimiitti Vuokrakohteen lunastusvelka Siirtovelat Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Muut vastuusitoumukset Muut taloudelliset vastuut Ympäristövastuut Arvonlisäveron palautusvastuu Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstö Henkilöstökulut Kunnan omistukset muissa yhteisöissä Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Arvonkorotukset Maa- ja vesialueet Pysyvien vastaavien sijoitukset Saamiset Siirtosaamiset Oma pääoma Pakolliset varaukset Vieras pääoma Muut velat MUUT LIITETIEDOT Yhteenveto lautakunnittain käyttötaloudesta 145

5 10.2. Käyttötalouden yhteenveto tuloista ja menoista lajeittain Projektiluettelo YHTEENVETO, KESKEISET TUNNUSLUVUT JA KUVIOT KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSTIETOJA LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tilinpäätöksen säilytys Tositelajit ja tositenumerosarjat TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 173

6

7 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2012 Kulunut vuosi oli Suomussalmen kunnan ja koko Kainuun kannalta merkittävä. Kahdeksan vuotta kestänyt Kainuun hallintokokeilu päättyi. Seurantyöryhmän loppuraportin mukaan hallintokokeilu päättymisen keskeisiksi syiksi nousivat vaatimus yksimielisyydestä kokeilun jatkamisesta, neuvottelukulttuuri ja yhteistyö sekä rahoitusjärjestelyjä koskevat erimielisyydet. Päättymisestään huolimatta hallintokokeilulla on raportin mukaan saatu Kainuussa aikaan myönteistä kehitystä erityisesti palvelujen järjestämisen kautta. Hallintokokeilusta saatujen hyvien kokemusten ansiosta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä Kainuussa haluttiin Puolangan poisjäännistä huolimatta jatkaa. Tilalle palvelujen tuottamista varten perustettiin kaksi uutta kuntayhtymää: Kainuun liitto ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymä, joiden toiminta alkoi vuoden 2013 alussa. Suomussalmen kunnan järjestämien palvelujen osalta vuosi toteutui suunnitelmien mukaisesti. Kaikki peruspalvelut pystyttiin tuottamaan kuntalaisille hyvätasoisina. Sivistyspalveluissa panostettiin mm. opetuksen laatuun ja toiminnan kehittämiseen erilaisten projektien avulla. Teknisiä palveluja työllistivät erityisesti useat suuret perusparannus- ja uudisrakentamiskohteet, joista merkittävimmät ovat kylpylän perusparannus, uuden paloaseman rakentaminen ja Mehi Oy:n teollisuushallin laajentaminen. Kunnan keskustaajaman kehittämiseksi tehtiin kokonaisvaltainen suunnitelma, jonka tavoitteena on keskustan vetovoimaisuuden lisääminen sekä asukkaille että yrityksille. Lisäksi Kirkonkylällä toteutettiin oma maiseman hoitohanke. Aivan uutena kunnan omana toimintana käynnistettiin työpalvelukeskus Miilu, jonka tarkoituksena on parantaa pitkäaikaistyöttömien edellytyksiä työllistyä avoimille työmarkkinoille. Viime vuonna kunnan talous heikkeni selvästi verrattuna edellisvuosiin. Ilman varauksien purkamista ja rahastojen arvonkorotuksia kunnan tulos olisi ollut noin 1,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kunnan verorahoituksessa eli verotuloissa ja valtionosuuksissa yhteen laskettuna ei tapahtunut lainkaan kasvua edellisvuoteen verrattuna. Tästä johtuen kokonaistalous heikkeni, vaikka menojen kasvu ilman varauksien purkua oli maltillinen eli alle kolme prosenttia edellisvuodesta. Kunnan suurimmat ongelmat ovat edelleen väestön väheneminen ja työttömyys. Työllisyys heikkeni edellisvuodesta reilulla prosenttiyksiköllä. Työttömien suomussalmelaisten määrä vuoden aikana oli keskimäärin 546 henkilöä eli 14,3 prosenttia työvoimasta. Edellisvuoden vastaava luku oli 13 prosenttia. Työttömien määrä lisääntyi 45 henkilöllä lomautuksista ja irtisanomisista johtuen erityisesti rakennusalalla. Suomussalmen asukasmäärä väheni vuoden aikana 130 henkilöllä. Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa asukasta. Muuttotappio oli 48 asukasta. Syntyneiden lasten määrä oli 52 ja kuolleiden määrä oli 134 henkilöä. Ainut kestävä keino torjua väestön vähenemistä on saada uusia pysyviä työpaikkoja paikkakunnalle. Kunnan rooli ja tehtävä tässä työssä on parantaa paikallisista lähtökohdista katsoen yritysten toimintaympäristöä. Kunta kaavoittaa maata tarpeen mukaan ja osallistuu yrityshankkeiden suunnitteluun, rahoituksen valmisteluun ja rahoitusneuvotteluihin. Kunta antaa tai järjestää yritysneuvontaa ja koulutusta. Tarvittaessa kunta rakentaa yrityksille toimitiloja ja muun perusinfrastruktuurin. Lisäksi kunta vuokraa ja myy tontteja ja toimitiloja sekä osallistuu erilaisiin yritystoimintaa tukeviin hankkeisiin. Kunta itse ei kuitenkaan voi ryhtyä elinkeinotoiminnanharjoittajaksi kilpailemaan muiden yritysten kanssa. Lokakuussa pidetyt kunnallisvaalit valtuustokaudelle muuttivat kunnanvaltuuston kokoonpanoa siten, että 35 valtuutetusta uusia on 21 valtuutettua. Keskusta säilytti valtuustossa 19 paikkaa. Vasemmisto sai 10 paikkaa, Perussuomalaiset saivat 4 ja Kokoomus 2 paikkaa. Alkaneen vuoden aikana julkista hallintoa ja kuntia tulee erityisesti työllistämään meneillään oleva kuntauudistus. Kuntarakennelaki on juuri palannut ministeriöön lausuntokierrokselta kunnista. Uutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia ja kuntalakia valmistellaan parhaillaan. Kuntien valtionosuusjärjestelmä tullaan myös tämän vuoden aikana uudistamaan. Tämän lisäksi syksyyn mennessä kunnilla on velvollisuus käynnistää yhdistymisneuvottelut ja liittymisselvitysten tekeminen yhdessä naapurikuntien kanssa. Tavoitteena on turvata kansalaisille yhdenvertaiset peruspalvelut ja niiden saatavuus koko maassa myös harvaan asutuilla seuduilla. Kiitän kaikkia hyvin hoidetusta menneestä vuodesta. Suomussalmella on selkeästi tahto menestyä, tahto koota voimat ja tahto tehdä yhdessä. Suomussalmella Asta Tolonen, kunnanjohtaja 1

8 1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia Kunnan strategiseen ohjausjärjestelmään kuuluu, että kunta määrittelee itselleen vision eli tavoitetilan, joka tulevaisuudessa halutaan saavuttaa. Tähän tavoitetilaan päästäkseen kunnanvaltuusto määrittelee taloussuunnitelmassa koko organisaation yhteiset toiminnalliset linjaukset. Lisäksi samalla määritellään kunnan yhteiset päämäärät, jotka tukevat toimintalinjoja ja visiota. Suomussalmen kunnan toiminta-ajatus Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita kuntalaisten hyvinvointia tukevia palveluja ja luo edellytyksiä yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän elämän. Suomussalmen kunnan arvot SIVISTYS: Kehitämme itseämme. Panostamme koulutukseen ja kulttuuriin. Kasvatamme suomussalmelaisista suvaitsevia ja kansainvälisiä kansalaisia. KANNUSTAVUUS: Tuemme toisiamme ja yrittäjyyttä. Otamme vastuuta tehtävistä ja kuntalaisista. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. YHTEISÖLLISYYYS: Kannamme yhteisesti vastuuta kuntalaisista. Huolehdimme heidän turvallisuudestaan. Toimimme oikeudenmukaisesti toisistamme välittäen, jolloin luottamus kuntaan kasvaa. MUUTOSVALMIUS: Kunnan päätöksenteossa vallitsee rohkeus ja tahto toimia jatkuvan muutoksen kärjessä. MONIARVOISUUS: Sisältyy muihin arvoihin. Visio Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 2

9 Kunnan toimintalinjat ja päämäärät Toimintalinjat 1. Kestävän kehityksen toimintalinja Sosiaalinen kestävä kehitys - kuntalaisten hyvinvoinnin ja toimeentulon edistäminen - työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Taloudellinen kestävä kehitys - talouden tarkka suunnittelu ja tulopohjan vahvistaminen - toimintaprosessien taloudellisuuden ja tehokkuuden varmistaminen - suunniteltu sopeuttaminen väestömuutoksiin - uusien ja vaihtoehtoisten toimintatapojen käyttöönotto Ekologinen kestävä kehitys - luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristön puhtaus - elinkaariajattelun huomioiminen kaikessa toiminnassa. 2. Kannustavuuden toimintalinja - yrittäjyyden lisääminen kuntaorganisaatiossa - yrittäjäkoulutuksen ja yrittäjämyönteisyyden kehittäminen - vastuullisuuden kasvattaminen - tulevaisuususkon ja motivaation vahvistaminen - luovuuden ja innovatiivisuuden suosiminen 3. Yhteisöllisyyden toimintalinja - organisaation sisäisen yhteistyön vahvistaminen - yhteisvastuun korostaminen toiminnassa ja päätöksenteossa - kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen - oikeudenmukaisuuden varmistaminen toiminnassa - toisistaan välittäminen - henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - kuntalaisten valmiuksien parantaminen - tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen - viestinnän ja tiedottamisen kehittäminen - positiivisen kuntakuvan luominen. 4. Sivistyksen toimintalinja - itsensä kehittämisen tukeminen - kuntalaisten ja henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - paikallisen kulttuurin vahvistaminen - suvaitsevaisuuden lisääminen - kansainvälisyyskasvatus 3

10 Päämäärät ELINKEINOJEN KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Tuotannollisten työpaikkojen lisääminen ja työllisyyden parantaminen. 2. Kuntamarkkinointi ja imagon luominen. 3. Luontaisten vahvuuksien ja edellytysten parantaminen. 4. Maaseudun kehittäminen. 5. Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteyksien parantaminen. TALOUDEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan 1 %- yksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET Parannamme osaamista 1. toimintaympäristön muutosten ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti 2. kehittäen arviointia 3. ylläpitäen ja kehittäen ammattitaitoa 4. valmentautumalla uusien haasteiden vastaanottamiseen ja elinikäiseen oppimiseen Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 1. toisiamme arvostaen 2. ottaen vastuuta ja olemalla avoimia 3. parantaen työtapoja ja tuloksellisuutta 4. antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta 5. parantaen tiedonkulkua Lisäämme motivaatiota 1. työtämme arvostaen 2. tukien palvelussuhteen jatkuvuutta 3. kannustaen henkilöstöä muuttuviin tehtäviin 4. palkkausjärjestelmää kehittäen 5. esimiestyötä kehittäen Parannamme työhyvinvointia 1. mielekkäällä työllä sekä viihtyisällä ja turvallisella työympäristöllä 2. huolehtien yhdessä työilmapiiristä 3. käyttäen henkilöstövoimavaroja tarkoituksenmukaisesti 4. kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Varmistamme uusien osaajien saannin 1. kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä työnantajana 2. esitellen kunnassa tehtäviä töitä jo kouluissa 3. markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset 4. edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista 5. turvaten hiljaisen tiedon siirto uusille työntekijöille SIVISTYSPALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi 2. Sivistyspalvelujen hyvä saavutettavuus 3. Yhteistyö maakuntahallinnon kanssa saumatonta ja toimivaa 4. Kuntalaisten sisäisen yrittäjyyden tukeminen ja yhteisöllisyyden tukeminen 5. Kestävän kehityksen edistäminen TEKNISTEN PALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Viihtyisä ympäristö 2. Taloudellisesti hoidetut, toimintavarmat liikelaitokset 3. Toimivat, tarpeen mukaiset ja turvalliset liikenneverkot 4. Hyvin hoidetut, käyttäjien tarpeiden mukaiset toimitilat 5. Hyvälaatuinen, taloudellisesti tuotettu ruoka 4

11 1.3. Kunnan hallinto Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä. Poliittinen paikkajakauma on v alkaneena toimikautena seuraava: Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Kansallinen Kokoomus 4 Puheenjohtajat puheenjohtaja... I varapuheenjohtaja... II varapuheenjohtaja... Pentti Moilanen Veikko Timonen Raija Hekkala Kunnanhallitus Kunnanhallituksessa on 11 jäsentä. Puheenjohtajat v Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Ritva Huttunen Veijo Holappa Ahti Pakarinen Jäsenet: Leena Kela Keijo Mulari Alpo Paasovaara Anna-Liisa Pesola Olavi Pyykkönen Aune Juntunen Rauni Niskanen Martti Seppänen Esittelijä: Asta Tolonen, kunnanjohtaja LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kunnanvaltuusto 35 Keskusvaalilautakunta 5 Tarkastuslautakunta 5 Kunnanhallitus 11 Sivistyslautakunta 11 Tekninen lautakunta 11 Ympäristölautakunta 11 5

12 KONSERNIORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Vastuualueet Konserniyhtiöt/-yhteisöt Palveluorganisaatio Kunnan toiminnot jakautuvat hallintopalvelujen, sivistyspalvelujen ja teknisten palvelujen vastuualueisiin. Kunnanjohtaja, vastuualueiden johtajat ja kunnanjohtajan määräämänä talousjohtaja ja elinkeinoasiamies muodostavat kunnan johtoryhmän. Vastuualueet jakaantuvat palveluyksiköihin. Johtoryhmä: Asta Tolonen, kunnanjohtaja Aila Virtanen, hallintojohtaja Sirpa Mikkonen, sivistysjohtaja Antti Westersund, tekninen johtaja Matti Mulari, talousjohtaja Hannu Leinonen, elinkeinoasiamies Kunnanjohtajat vuonna 2012: Matti Mentilä asti Timo A. Säkkinen, va. kunnanjohtaja Asta Tolonen alkaen 6

13 PALVELUORGANISAATIO Kunnanjohtaja Johtoryhmä Vastuualueet Elinkeinoasiamies Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Palveluyksiköt: hallintopalvelut Palveluyksiköt: varhaiskasvatus perusopetus Kianta-Opisto liikuntapalvelut nuorisopalvelut kulttuuripalvelut kirjastopalvelut Palveluyksiköt: tilapalvelut ympäristöpalvelut liikelaitokset ruoka- ja siivouspalvelut ympäristön valvonta Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat: -kunnan toimielinten jäsenet (ei kuitenkaan valtuutettu) -asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Asta Tolonen hallintojohtaja Aila Virtanen talousjohtaja Matti Mulari elinkeinoasiamies Hannu Leinonen maaseutusihteeri Ilmari Schepel sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen päivähoidon johtaja Jaana Heikkinen kulttuurituottaja Joni Kinnunen liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen nuorisosihteeri Eija Järvenpää kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen tekninen johtaja Antti Westersund rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristösihteeri Jukka Korhonen 7

14 1.4. Yleinen taloudellinen kehitys Talouskehityksen pääpiirteitä 2012 Lähteet Valtiovarainministeriön kansantalousosaston suhdannekatsaus 2/2012, Kunnallistalous 4/2012. Luvut ovat osittain vielä ennakkotietoja. Maailman talous Maailman talouden kasvu hidastui jo vuoden 2011 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkuu vielä ainakin 2013 alkupuolella. Kasvun hidastumisen taustalla ovat hallitusten elvytystoiminnan päättyminen, julkisten talouksien vakautustarpeet sekä yksityisen kysynnän hauraus Euroalueen talous Euroalue ja EU ovat kääntyneet lievään taantumaan joka oikenee hitaaksi kasvuksi vuoden 2013 lopulla. Kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, julkisten talouksien mittavat vakautustarpeet, kuluttajien ja yritysten epäluottamus sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Euroopan vahvimpiin talouksiin kuuluvat Ruotsi ja Saksa yltävät vain 1-2 prosentin kasvuun. Talous- ja rahoituskriisien kanssa painivien maiden taloudet supistuvat vielä Venäjän talous Venäjän talous on kasvanut yli 4 prosentin vauhtia korkeana pysyneen öljyn hinnan ansiosta. Jatkossa korkeana pysyttelevä öljyn hinta ei kuitenkaan tuo vastaavaa kasvua kapasiteettipulan ja vähäisten investointien vuoksi. Kotimaan talous Suomen kokonaistuotanto supistui 0,1 prosenttia. Vuodelle 2013 kasvuksi ennustetaan 0,5 prosenttia. Vuonna 2011 kasvu oli vielä 2,7 prosenttia. Työllisyys alkoi heikentyä vuoden lopulla. Työttömyysaste oli 7,7 prosenttia. Työttömyysaste kohoaa 8,1 prosenttiin vuonna Kuluttajahintaindeksi laski 2,8 prosenttiin vuonna 2012 edellisen vuoden 3,4 prosentista. Vuonna 2013 sen ennustetaan olevan 2,2 prosenttia. Kunnallistalous Luvut perustuvat ennakkotietoihin vuoden 2012 osalta (Tilastokeskus ja Kuntaliitto ). (Manner Suomi) Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu toimintakate heikkeni 1,57 miljardia euroa vuonna 2012, eli 6,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Toimintamenot kasvoivat 5,0 %. Vuosikate oli 1,74 Mrd. euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 2,55 Mrd. euroa. Vuosikate heikkeni edellisestä vuodesta 31,7 prosenttia. Vuosikate kunnissa asukasta kohti on 238 euroa (ed. vuonna 382 euroa). Vuosikate kunnissa oli poistoista 70 % (ed. vuonna 118 %). Peräti 220 kunnalla vuosikate ei kattanut poistoja. (ed. vuosi 143 kuntaa). Negatiivisten vuosikatteiden kuntia oli 63 (ed. vuonna 34). Kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos oli -0,35 Mrd. (ed. vuosi 0,44 Mrd. ). Kuntien lainat asukasta kohti olivat 2282 euroa (ed. vuosi 2037 euroa). 8

15 Kuntien ja kuntayhtymien keskeiset tulojen ja menojen muutokset 2012 Toimintatulot 2,0 % Toimintamenot 5,0 % Verotulot 1,4 % Valtionosuudet 5,4 %. Suomen talouden tunnuslukuja (Lähde: Suomen Kuntaliitto , J. Turkkila) Muuttuja * 2012** 2013** Tuotanto -8,5 3,3 2,8-0,2 0,4 Palkkasumma -1,1 2,3 4,5 3,2 1,9 Ansiotaso 4,0 2,6 2,7 3,5 2,4 Inflaatio 0,0 1,2 3,4 2,8 2,1 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,2 8,4 7,8 7,7 8,2 Verot/BKT 42,7 42,4 43,4 43,5 44,1 Julkiset menot/bkt 56,1 55,8 55,0 56,0 56,7 Julkinen velka/bkt 43,5 48,6 49,0 53,0 56,3 Euribor 3 kk, % 1,2 0,8 1,4 0,6 0,3 Korkotaso; 10 v. korko, % 3,7 3,0 3,0 1,9 1,9 * ennakkotieto ** ennuste Kuntien vuosikate ja lainat (Lähde: Suomen Kuntaliitto , ennakkotieto) (Manner-Suomi) * TP TP TP TP TPA Mrd. 1,92 1,8 2,47 2,1 1,3 Vuosikate asukasta kohti, Vuosikate % poistoista Negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä Lainakanta /asukas Kainuun talousalueen kehitys Kainuun väkiluku (ennakkotieto) oli yhteensä Laskua edelliseen vuoteen oli 564 henkilöä eli 0,7 prosenttia. Väestön väheneminen jatkui entisellä tasolla. Väestöennusteet ovat edelleenkin laskevia. Väestörakenteessa aktiiviväestön osuus pienenee voimakkaasti. Työvoima ja työllisyys Kainuun keskimääräinen työttömyysaste nousi hieman vuonna 2012 edellisestä vuodesta. Työttömyysaste oli keskimäärin 12,7 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli Työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 12,5 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli 4550 henkilöä. 9

16 1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Asukasmäärä Syntyvyys Vuosi Hlöä Muutos (hlöä) Muutos % -1,45-2,33-1,9-1,1-2,1 Vuosi 2012* Hlöä Kuolleisuus Vuosi 2012* Hlöä Nettomuutto kunnasta pois Vuosi 2012* Hlöä * = ennakkotieto Väkiluvun väheneminen hidastui vuonna Alkanut lama hillitsi muuttoliikettä. Vuonna 2010 ja 2011 muuttoliike voimistui uudelleen. Vuonna 2012 väkiluvun väheneminen hidastui ja oli 1,45 prosenttia. Muuttoliike jatkuu tulevaisuudessakin, joskin hillitymmin, mikäli uusia ja korvaavia työpaikkoja ei saada. Poismuuttajat ovat pääasiassa työvoimaan kuuluvaa väestöä. Paitsi väestön kokonaismäärän väheneminen, myös ikärakenteen muutos on huolestuttava. Suomussalmi Väestön ikärakenne Vuosi 0-14 % % 65 - % Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

17 Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Suomussalmi Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: ELY-keskus työttömyys - % as.luku atv-% työvoima työlliset työttömät , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus % Suomussalmi Kainuu Koko maa % Suomussalmi Kainuu Kokomaa lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Alkutuotanto , , ,7 Alkutuotanto , , ,7 Jalostus , , ,1 Jalostus , , ,2 Palvelut , , ,9 Palvelut , , ,9 Tuntematon 68 2, , ,3 Tuntematon 36 1, , ,1 Yhteensä , , ,0 Yhteensä , , ,0 Yritystoimipaikat kunnassa: v. 2011: 399, v. 2010: 400. Työllinen työvoima (kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus lkm % lkm % Maa- ja metsätalous , ,1 Jalostus , ,3 Palvelut , ,4 Tuntematon 68 2,2 36 1,2 Yhteensä Lähteet: Tilastokeskus: Työllinen työvoima ja Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. 11

18 Asuntotuotannon määrä ja rahoitusmuodot Valmist. Asuntoja/kpl MMM Vapaa vuosi yhteensä Vuokra-as. Osakeas. Omakotitalot rahoitus rahoitus Tilasto: (käyttöönottovuosi) Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tullut esiin sellaisia oleellisia toiminnan ja talouden muutoksia, joita ei olisi huomioitu jo vuoden 2013 talousarviossa lukuun ottamatta Kainuun sote -kuntayhtymän todennäköistä alijäämävastuuta vuonna Sote-kuntayhtymän talousarvio vuodelle 2013 on alijäämäinen n. 6,3 M, josta Suomussalmen osuus on 14,35 % Henkilöstö Kunnan henkilöstömäärän kehitys Henkilöstön lukumäärä vuosina Kunnanhallitus Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Vuoden 2005 alusta Kainuun maakunnan palvelukseen siirtyi 309 henkilöä. Lisäksi Ylä-Kainuun palvelukeskuksen puolankalaisesta henkilöstöstä siirtyi maakuntaan 85 henkilöä ja Puolangan kuntaan 25 henkilöä. Ruokapalvelut siirtyivät hallintopalveluista teknisiin palveluihin (30 henkilöä). 12

19 Henkilöstöä koskevista tunnusluvuista laaditaan vuosittain erillinen henkilöstöraportti. Erityisesti seurataan muutoksia sairauspoissaoloissa sekä henkilöstön keski-iässä. Sairauspoissaolot nousivat edellisestä vuodesta eli henkilöä kohden sairauspäiviä oli 10 työpäivää. Poissaolot ovat pysyneet melko vakaina viime vuosina vaihdellen välillä Vuonna 2012 kaikkien kuntien keskiarvo oli 8,4. Sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden Vuosi Sairauspo/hlö Muutos% Vakituisen henkilöstön keski-ikä on pysynyt liki samanlaisena viime vuosina. Koko henkilöstön keski-ikä nousi 0,3 vuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Keski-iän kehitys Vuosi Vakituiset Kaikki Koko maa ,7 46,6 45, , , ,7 47,3 44, ,8 47,3 45, ,2 47,6 46, ,3 47,8 45, ,6 48, ,0 48,9 45, Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä toiminnalliset riskit, rahoitus-, henkilö- ja vahinkoriskit. Suomussalmen kunnan riskienkartoitus on tehty vuonna Riskikartoituksen tekijä oli kunnan vakuutusmeklari. Ns. sietämättömiä riskejä ei tullut esiin tässä kartoituksessa. Merkittävimmät riskit kohdentuivat henkilöstöön (fyysinen kunto, stressi ja työuupumus, matkustus ja henkilöstön eläköityminen nopealla aikataululla ja liikeriskeihin (työpaikkakehitys, isot työpaikat ja suhdanneherkkyys). Suomussalmen kunnan talousanalyysi on laadittu vuosille Talousanalyysin laati Oy Audiapro Ab. Analyysin mukaan kunnan nykytason palvelut voidaan turvata ja talous pitää vakaalla pohjalla. Aikaisempi vastaavanlainen analyysi laadittiin vuonna Vuonna 2013 kunnan talous heikkenee voimakkaasti. Kunnan talousarvio vuodelle 2013 on alijäämäinen 2,186 M. Syynä tähän ovat tulorahoituksen heikkeneminen ja sosiaali- ja terveystoimen maksuosuuksien voimakas kasvu. Vuonna 2013 laaditaan kunnalle talouden tasapainottamisohjelma. Kuntarakenneuudistus ja valtionosuusjärjestelmän uudistus vuonna 2015 luovat epävarmuutta. Vuonna 2012 ei tullut esiin mitään merkittäviä vahinkotapahtumia. 13

20 Kunnan vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2008, jonka yhteydessä päivitettiin riskikartoitusta. Toiminnan vastuuvakuutus korotettiin 1 milj. euroon. Uudet vakuutussopimukset tulivat voimaan Vuonna 2013 vakuutukset kilpailutetaan ja tällöin kartoitetaan vakuutusturva. Riskikartoitusta on päivitetty vastuualueittain vuonna 2009 sisäisen valvonnan ohjeiden uudistamisen yhteydessä. Sisäisen valvonnan ohjeissa on ohjeistusta riskienhallinnasta. Suomussalmen kunnan vakuutusinfo ja riskienkartoituspäivä pidettiin Ympäristötekijät Suomussalmen kunnan lämpölaitos on päästöoikeusjärjestelmän piirissä. Vuoden 2012 aikana syntyneet päästöt alittavat lämpölaitoksen vuotuiset päästöoikeudet. Päästöoikeuksia ei ole myyty kuluneen vuoden aikana. Suomussalmen kunnan vesihuoltolaitoksella on kolme jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamot sijaitsevat Pitämällä, Juntusrannassa ja Hossassa. Niissä puhdistetaan Suomussalmen, kirkonkylän, Juntusrannan ja Hossan taajamien, sekä niiden lähialueiden jätevedet. Puhdistamolietteet käsitellään Metsärinteen kompostointialueella. Puhdistamojen rakentamiseen ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen vesistöön sekä lietteen kompostointiin ja valmiin kompostin myyntiin on saatu tarvittavat viranomaisluvat. Kainuun ELY-keskus, Evira ja Suomussalmen kunnan ympäristölupaviranomainen valvovat lupaehtojen noudattamista. Vuoden 2012 toiminta on tapahtunut lupaehtojen puitteissa lukuun ottamatta Juntusrannan puhdistamoa. Siellä tapahtui lievä lupaehdon ylitys kiintoaineen osalta. Ylitys johtui rankkasateiden aiheuttamasta tulvasta. Puhdistusprosessi on saatu hallintaan 1.7. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut tarkennetun sitovan ohjeen kunnille ja kuntayhtymille tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Suomussalmen kunnan sisäisen valvonnan yleisohjeet on tarkistettu vuonna Ohjeistuksen laatimisessa on avustanut ulkopuolinen konsultti. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan yleisohjeet Tarkistetut ohjeet ovat tulleet voimaan Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan hallintosäännön ja se on tullut voimaan Kunnanvaltuuston päätöksellä on muutettu hallintosääntöä Kunnanhallitus on hyväksynyt Suomussalmen kunnan yleiset hankintaohjeet ja pienhankintaohjeet Kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet Suomussalmen kunnan riskienkartoitus on tehty vuonna Riskikartoituksen tekijä oli kunnan vakuutusmeklari. Kunnan vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2008, samassa yhteydessä päivitettiin riskikartoitusta. Riskikartoitusta päivitettiin myös vastuualueittain sisäisen valvonnan ohjeistuksen uudistamisen yhteydessä vuonna Kunnan vakuutukset kilpailutetaan vuoden 2013 alkupuolella. Tällöin kartoitetaan vakuutusturvan riittävyys. Vakuutusinfo ja kunnan riskikartoituspäivä järjestettiin Päivän sisällöstä vastasi vakuutusmeklarin edustajat. Osallistujia oli 22 henkilöä kunnan eri vastuualueilta. Vakuutusmeklarin edustajia oli 3 henkilöä. 14