Oulun seudun koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2014

Transkriptio

1 Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2014 Henkilöstötoimikunta Yhtymähallitus Yhtymäkokous

2 Sisällysluettelo 1 Vuoden 2014 olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS AMMATTIOPISTON REHTORIN KATSAUS KUNTAYHTYMÄN PÄÄTÖKSENTEKOTASOT JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asiakas ja vaikuttavuus 8 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen: opiskelijamäärät vuonna Asiakas ja vaikuttavuus mittareiden tavoitteiden toteutuminen Prosessit, rakenteet ja toimintatavat 15 Prosessit, rakenteet ja toimintatavat mittareiden tavoitteiden toteutuminen Uudistuminen ja työkykyisyys 17 Uusiutuminen ja työkykyisyys mittareiden tavoitteiden toteutuminen Talouden ja resurssien hallinta 19 Ympäristöasiat 19 Talouden ja resurssien hallinta mittareiden toteutuminen 20 Toiminnan rahoitus 20 Talousarvion toteutuminen 21 Talouden tunnusluvut 21 Yhteenveto vuoden 2014 TTS-mittareiden toteutumisesta Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU Tilikauden tuloksen muodostuminen, tuloslaskelma 1000 euroa Toiminnan rahoitus, rahoituslaskelma 1000 euroa Rahoitusasema ja sen muutokset, tase 1000 euroa Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot tilikaudella TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTUS Tilikauden tuloksen muodostuminen vuosikatteen jälkeen Yhtymähallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu (sisäiset erät mukana) Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu (ulkoinen tuloslaskelma) Talousarvion 2014 toteutuminen toimialoittain (sisäiset erät mukana) Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu 39 2 Tilinpäätöslaskelmat TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE Tilinpäätöksen liitetiedot 44 4 Luettelo tilikaudella käytetyistä tilikirjoista 51 5 Osekk: tilinpäätöksen allekirjoittaminen 52 6 Tilinpäätösmerkintä 52 Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

3 1 Vuoden 2014 olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 K U N T AY H T Y M ÄN J O H T AJ A N K AT S AU S Vuosi 2014 oli Oulun seudun koulutuskuntayhtymälle onnistunut, mutta eräiltä osin kuitenkin parannettavaa jäi. Oulun seudun ammattiopiston pedagogiset tulokset olivat hyviä paikoin erinomaisia. Negatiiviset erot on saatu pysymään jo vuosia noin neljän prosentin tuntumassa. Läpäisy on puolestaan vakiintunut noin 65 prosentin kohdalle. Opiskelijamme ovat sijoittuneet tutkinnon suorittamisen jälkeen mukavasti, ja OSAO pääsikin tulosrahoitusvertailussa parhaan tulokseensa tähän saakka. Myös opiskelijapaikat täyttyivät sataprosenttisesti. Edellä mainituista tuloksista läpäisy kaipaa edelleen kohentamista, mikä on entistä suurempi vaade jatkossa, kun yhteishakujärjestelmän muutoksen myötä oppilaitosmuotoisen koulutuksen ryhmien opiskelijat ovat entistä haastavampia. Vuonna 2014 Osekkille laadittiin vuoteen 2020 ulottuva strategia. Strategiaprosessia voi kuvata onnistuneeksi, koska se tehtiin opiskelijoiden, henkilöstön, luottamushenkilöiden ja sidosryhmäkumppaneiden yhteistyöllä. Tavoitteisiimme kuuluu muun muassa tasapainoinen talous ja entistä vahvempi työelämäläheisyys. Osekk pyrkii olemaan, ei vain Pohjois-Suomen ammatillisen koulutuksen vaan koko työelämän uudistaja ei toki yksin vaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa ja tuella. Strategian lisäksi Osekkille laadittiin uusi hallintosääntö, jota edelleen päivitetään kuntalain muutosten edellyttämällä tavalla vuoden 2015 aikana. Osekkin ylläpitämä Oulun seudun ammattiopisto oli vuonna 2014 edelleen Suomen suosituin ammattiopisto. Aikuiskoulutuksessa vahvistimme asemiamme ennen kaikkea tekniikan- ja liikenteen alan koulutuksessa. Oppisopimuskoulutuksessa olemme edelleen Pohjois-Suomen suurin toimija. Oppisopimus kärsi valtakunnallisesta heikosta taloustilanteesta ja toisaalta valtiovallan siihen kohdistuneista säästöistä. Osekkin omistama kiinteistömassa on arvioitu noin 300 miljoonan euron arvoiseksi. Haukiputaan yksikön yli 30 miljoonan euron investoinnin valmistuminen oli juhlan paikka, mutta valitettavasti Haukiputaan uusissa tiloissa, Kontinkankaalla ja Myllytullissa esiintyi pahoja hengitysilmaongelmia. Oma kiinteistöorganisaatiomme yhdessä yksiköiden henkilöstön kanssa toimivat kuitenkin nopeasti ja korvaavat liikkeet aloitettiin välittömästi. Yhtymähallitus teki myös päätöksen luopua Myllytullin kiinteistöstä, mutta ei koulutuksesta. Myllytullin yksikön koulutus sijoitetaan tulevina vuosina uusiin paikkoihin. Muutenkin olemassa olevien kiinteistöjen käyttöä tehostetaan. Tällä tavoin saamme kiristyvinä talousaikoina turvattua paremmin ainakin ydintoiminnan eli koulutuksen resurssin. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä teki erinomaisen taloustuloksen, kun katsomme yli 10 miljoonan euron vuosikatetta. Sen ei pidä antaa kuitenkaan hämätä; Osekkin poistot olivat jälleen isot ja kiinteistöjen osittainen heikko kunto luo talouspaineita. On syytä myös huomioida Taivalkosken yksikössä käymämme yt-neuvottelut. Valitettavasti yksikön aloittavat opiskelijaryhmät täyttyivät vain hieman yli 30 prosenttisesti. Tämän seurauksena Osekk joutui lomauttamaan koko yksikön henkilöstön. Tämä muistuttaa meitä konkreettisesti siitä, että opiskelijat ovat toimintamme elinehto. Metsäkoneenkuljettajakoulutus Taivalkoskella ja Muhoksella sekä prosessinhoitajakoulutus Pudasjärvellä olisivat hyviä valintoja opiskelijalta, koska alat työllistävät. Suomen viennin yhdellä tukipilarilla on seuraavina vuosina etsikkoaika: mistä opiskelijat ja sitä kautta työntekijät? Vuosi 2014 oli jälleen vaativa myös henkilöstön jaksamisen kannalta. Osekkin henkilöstö kuitenkin onnistui jälleen hyvin. Ilman motivoituneita ja osaamisensa kehittämiseen sitoutuneita ihmisiä tuloksemme eivät olisi olleet niin hyvät. Osekkilla ja OSAOlla riittää opiskelijoita, ja meillä riittää töitä. Näin ei ole enää kaikilla koulutuksenjärjestäjillä. Jarmo Paloniemi Kuntayhtymän johtaja Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

4 1.2 AM M AT T I O P I S T O N R E H T O R I N K AT S AU S Vuonna 2014 Oulun seudun ammattiopisto ja sen yksiköt kävivät läpi useita hallinnollisia uudistuksia. Osa niistä liittyi koko Osekk:n muutoksiin, osa aikaisempiin selvityksiin ja yhteiseen näkymään tulevaisuudesta. Koulutuskuntayhtymä sopeutti hallintoaan vuoden 2014 aikana Oulun Ammattikorkeakoulun irrottautumisesta johtuen. Vuoden lopussa Yhtymäkokous päätti lopettaa Ammattiopiston lautakunnan. Vuoden 2015 alusta alkaen monijäsenisenä päätöksentekotoimielimenä jatkoi ainoastaan yhtymähallitus. Siirtymäajaksi lisättiin yhtymähallituksen jäsenmäärää ja useita aikaisemmin lautakunnassa toimineita henkilöitä siirtyi jatkamaan työtä uudessa yhtymähallituksessa. Tämä uudistus oli osa suurempaa hallintosääntöuudistusta, jonka tavoitteena on selkeyttää toimivaltasuhteita. Ammattiopiston lautakunnan tehtävissä vuonna 2014 korostui useiden yksikönjohtajien viran täytöt. Ensimmäisenä täytettiin vakinaisesti Muhoksen yksikön yksikönjohtajan tehtävä. Siihen valittiin MMM Kirsti Joki-Tokola. Seuraavana oli vuorossa Myllytullin ja Pikisaaren yksiköiden hallinnollinen yhdistyminen ja uuden yhteisen yksikönjohtajan valitseminen. Tähän tehtävään valittiin Insinööri (YAMK) Juha Virsiheimo. Kahden perinteisen yksikön yhdistyminen on vaativa tehtävä ja käytännössä se tulee kestämään useita vuosia. Tähän yhteyteen nimettiin Myllytulli-Pikisaari tilatyöryhmä, jonka tehtävänä oli aloittaa valmistautuminen Myllytullin tiloista siirtymiseen. Työryhmä sai tehtävänsä suoritetuksi joulukuussa. Sen seurauksena nimettiin useita jatkotyöryhmiä työstämään alakohtaisia suunnitelmia siirtymisistä ja sijoittumista. Kevään aikana valittiin vielä yksikönjohtaja nimensä muuttaneeseen Oppisopimusyksikköön (aikaisemmin Aikuis- ja Työpaikkakoulutuspalvelut yksikkö). Tehtävään valittiin KM Virpi Spangar. Aikuiskoulutuksen koordinointi siirtyi 1.8 alkaen aikuiskoulutusjohtaja Reijo Haapalahden alaisuuteen. Syksyn aikana päätettiin yhdistää hallinnollisesti Kempeleen ja Limingan yksiköt alkaen. Uuden yksikönjohtajan virantäyttö keskeytettiin. Opetushenkilökunnan kannalta suurin ponnistus perustehtävän hoitamisen lisäksi oli valmistautua opetussuunnitelmauudistukseen. Joillakin aloilla muutos aikaisempaa on suuri, osa aloita pääsee helpommalla. Opiskeluhuoltolaki uudistui Siihen liittyen tapahtui uudelleen organisoitumista mm. kuraattoripalveluiden osalta. Muutosta oli siis lähes kaikilla osa-alueilla. Muutos on kuitenkin mahdollisuus, josta ponnistamme yhä parempaan huomiseen vahvalla yhteistyöllä! Saija Niemelä-Pentti Ammattiopiston rehtori, vs Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

5 1.3 K U N T AY H T Y M ÄN P Ä Ä T Ö K S E N T E K O T A S O T J A V A L V O N T A J ÄR J ES- T E L M Ä Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk) on kahdeksan kunnan omistama koulutusorganisaatio. Osekkin jäsenkunnat ovat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä. Kuntien tekemä perussopimus on kuntayhtymän perustamis- ja perusasiakirja, jossa määritellään kuntayhtymän tehtäväksi järjestää jäsenkuntiensa puolesta järjestämislupiin perustuvaa ammatillista koulutusta. Kuntayhtymätason strategisia päätöksentekijöitä ovat yhtymäkokous ja yhtymähallitus. Yhtymäkokous pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kullakin jäsenkunnalla on yhtymäkokouksessa yhtä monta ääntä kuin jäsenkunnassa viimeksi toimitettuja kunnallisvaaleja seuraavassa vuoden vaihteessa on asukkaita. Yhtymäkokous päättää muun muassa kuntayhtymän tavoitteet, yhtymän talousarvion ja -suunnitelman, valitsee yhtymähallituksen ja lautakuntien jäsenet, hyväksyy tilinpäätöksen sekä päättää tilikauden tuloksen käsittelystä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän taloudesta ja hallinnosta, valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Vuonna 2014 yhtymähallituksessa oli yhdeksän jäsentä ja sen esittelijänä toimi kuntayhtymän johtaja. Ammattiopiston rehtorilla oli puheja läsnäolo-oikeus yhtymähallituksen kokouksissa myös muiden kuin esittelemiensä asioiden osalta. Yhtymähallituksen kokouksissa oli puhe- ja läsnäolo-oikeus myös ammattiopiston lautakunnan puheenjohtajalla. Kuntayhtymää johtaa yhtymähallituksen alaisuudessa kuntayhtymän johtaja. Vuonna 2014 ammatillista koulutusta johti ja ohjasi yhtymäkokouksen kuntalain mukaisesti valitsema ammattiopiston lautakunta. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten yhtymähallitus on asettanut ammattiopiston arviointitoimikunnan. Arviointitoimikunta hyväksyy ammattiopiston opetus- ja arviointisuunnitelmat, valvoo näyttötoimintaa sekä päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista. Arviointitoimikunta käsittelee myös opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Arviointitoimikuntaan kuuluu työelämän, koulutuksen järjestäjän sekä opettajien ja opiskelijoiden edustajat. Oikeusturvatoimikunta toimii lain ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (951/2011) 35 a :n tarkoittamana koulutuksen järjestäjän asettamana monijäsenisenä toimielimenä. Mainittua pykälää sovelletaan myös ammatilliseen aikuiskoulutukseen (L 952/ ). Kuntayhtymän tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat vuonna 2014 olivat yhtymähallitus, kuntayhtymän johtaja, ammattiopiston lautakunta, ammattiopiston rehtori, ammattiopiston yksikönjohtajat sekä kuntayhtymäpalvelujen tulosalue- ja yksikönjohtajat. Kuntayhtymän ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja kuntayhtymän tarkastussäännön mukaisesti. Tilivuoden 2014 tilintarkastuspalvelujen tuottaja oli KPMG Julkishallinnon palvelut Oy. Kuntayhtymässä toimii yhteistoimintamenettelystä annettujen suositusten mukainen henkilöstötoimikunta, jossa työnantajan lisäksi ovat edustettuina kaikki henkilöstöjärjestöt. Henkilöstötoimikunta toimii myös yhtymän työsuojelutoimikuntana ja tasa-arvotoimikuntana. Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

6 Kuva 1 Kuntayhtymän organisaatio ja päätöksentekotasot vuonna 2014 Myllytullin ja Pikisaaren yksiköt yhdistettiin hallinnollisesti alkaen. Taulukko 1 Jäsenkuntien edustajat yhtymäkokouksissa ja jäsenkuntien äänimäärät vuonna 2014 Jäsenkunta Äänimäärä, yht Yhtymäkokous Yhtymäkokous Hailuoto 989 Maikkola Minna Räinä Jari Ii Paaso Aila Höyhtyä Jaakko Paaso Aila Kempele Okkonen Jaakko Räihä Teuvo Okkonen Jaakko Räihä Teuvo Liminka Härmä Ville Lumijoki Kyrö Sirkka Kyrö Sirkka Virolainen Kari Muhos Juka Paula Vääräniemi Juhani Juka Paula Vääräniemi Juhani Oulu Tyrnävä Alanko Karita Haapala Antti Hekkala Rauno Huhtalo Oskari Inkala Krista Jaara Oskari Keskisärkkä Kauko Korhonen Marjo Lindén Suvi Orava Jukka Paakkola Tanja Pitkänen Jouni Raudaskoski Mikko Saarela Pia Törmänen Sari Vehkaperä Mirja Alanko Karita Haapala Antti Hekkala Rauno Inkala Krista Kaisto Heikki Kanniainen Jari-Pekka Lindén Suvi Paakkola Tanja Ruokamo Teija Saarela Pia Törmänen Sari Vehkaperä Mirja Viholainen Kari Uitto Tauno Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

7 Yhtymäkokouksen puheenjohtaja on Suvi Linden (kok, Oulu), 1. varapuheenjohtaja Mikko Raudaskoski (vas, Oulu) ja 2. varapuheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk, Oulu). Taulukko 2 Yhtymähallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet 2014 Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Huikari Juha, pj (kesk., Oulu) Kontio Antti (kesk., Oulu) Saarinen Vesa,vpj (sd., Oulu) Repo-Tervonen Erja (sd., Oulu) Hyvärinen Katri (kesk, Muhos) Uitto Tauno (kesk., Tyrnävä) Kokkoniemi Elina (ps., Oulu) Halonen Toivo (ps., Oulu) Lepistö Anna-Kaisa (kesk., Oulu) Tikkala Sirpa (kesk., Oulu) Manninen Eero (kok., Oulu) Similä Kaisu (kok., Oulu) Melgin-Keränen Raija (kok., Kempele) Tikkanen Raimo (kok., Kempele) Myllyniemi Kari (kesk., Oulu) Jaako Juha (kesk., Oulu) Urpilainen Erkki (vas., Oulu) Kanniainen Jari-Pekka (vas., Oulu) Pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintosihteeri Mirjami Tantarimäki. Taulukko 3 Tarkastuslautakunnan varsinaiset jäsenet ja varajäsenet 2014 Varsinainen jäsen Lämsä Kalevi, pj (kes., Oulu) Koskela Janne, vpj (ps., Oulu) Halotie- Flink Liisa (sd., oulu) Koskela Liisa (vas., Oulu) Maijala Eva (kesk., Kempele) Ruostesuo Mika (kok., Oulu) Tahkola Ahti (kesk., Kempele) Henkilökohtainen varajäsen Rahkola Rauno (kesk., Oulu) Syrjälä Riku (ps., Oulu Lähteenmäki Saila (sd., Oulu) Siekkinen Risto (vas., Oulu) Pramila Sauli (kesk., Hailuoto) Kangas Erkki (kok., Oulu) Kyrö Sirkka (kesk., Lumijoki) Taulukko 4: Oulun seudun ammattiopiston lautakunnan varsinaiset ja varajäsenet 2014 Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Pitkänen Jouni (kesk., Oulu) Hekkala Urpo (kesk., Oulu) Valkama Lauri, vpj (vas., Oulu) Pohjola Pia-Inka (vas,oulu) Korhonen Marjo (kesk., Oulu) Lumijärvi Riitta (kesk., Oulu) Lämsä Anna-Liisa (kok., Oulu) Juntunen Petri (kok., Oulu) Rautiola Raimo (ps., Oulu) Niskakoski Marko (ps., Oulu) Saarela Pia (sd.,oulu) Autio Timo (sd.,oulu) Sainio Lauri (kok., Tyrnävä) Leskinen Hanna ( kok., Liminka) Törmänen Sari (vihr.,oulu) Hilli Mats (vihr, Oulu) Ylönen Kari (kesk., Liminka) Tihinen Maarit (kesk., Ii) Yhtymähallituksen edustajana lautakunnassa toimi Kari Myllyniemi ja varalla Erkki Urpilainen. Opiskelijoiden edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeuden erikseen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavissa asioissa. Vuonna 2014 opiskelijoilla ei ollut edustajaa lautakunnan kokouksissa. Taulukko 5 Ammattiopiston oikeusturvatoimikunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet 2014 Varsinainen jäsen Koulutuksen järjestäjän edustajat Pudas Tapio, yksikönjohtaja, puheenjohtaja Opiskelijahuollon edustajat Hakalin Ilona, kuraattori, varapuheenjohtaja Opettajien edustajat Toivonen Panu, lehtori Työelämän edustajat Kärsämänoja Taina, ylihoitaja, PPSHP Opiskelijoiden edustajat Tikka Niclas Henkilökohtainen varajäsen Kaisto Alpo, yksikönjohtaja Kuure Marita, kuraattori Kemppainen Erja, tuntiopettaja Jaakkola Anneli, toimitusjohtaja, Oulun Baari Hämäläinen Kalle Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

8 Taulukko 6 Ammattiopiston arviointitoimikunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet 2014: Varsinainen jäsen Koulutuksen järjestäjän edustajat Niemelä-Pentti Saija puheenjohtaja Pirilä Vesa, varapuheenjohtaja Työelämän edustajat Lämsä Arto Savikko Minna Korpua Jarkko Sivonen Tuula Palo Pekka Kolehmainen Marjo Opettajien edustajat Pöyhtäri Suvi Hirsikorpi Sari Opiskelijoiden edustajat Virpi Hanna-Leena Leskelä Tytti Taulukko 7 Kuntayhtymän henkilöstötoimikunta 2014 Varsinainen jäsen Työntekijöiden edustajat Heiskari Kari Juola Sari Karjalainen Sirpa Matila Timo Nissilä Sirkka-Liisa Tohmola Pirjo Vitikka Veikko Pasma Tuovi, työsuojeluvaltuutettu Työnantajan edustajat Paloniemi Jarmo, kuntayhtymän johtaja, pj. Niemelä-Pentti Saija Männistö Irmeli Ojutkangas Anssi Spangar Virpi Pirilä Vesa Tolonen Teija Heikkinen Petri, työsuojelupäällikkö Henkilökohtainen varajäsen Haapalahti Reijo Männistö Irmeli Hammar Timo Grekelä Antti Toivanen Irma Kuittinen-Jussila Marjukka Ahola Mikko Anttila Kirsi Schroderus Noora Karjalainen Sirpa Helanen Niko Ukonaho Jessica Henkilökohtainen varajäsen Mustonen Heikki Papunen Jaana Tuomela Kari Vesenterä Johanna Finnilä Niko Kemppainen Esa Rukkinen Petri Karjalainen Sirpa, 1 varatyösuojeluvaltuutettu Mäntynen Eeva-Maija Virsiheimo Juha Rovamo Antti Remes Timo Kaisto Alpo Kettunen Ilkka Laakso Elisa Huotari Ollipekka Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

9 1.4 T O I M I N N AL L I S T E N T AV O I T T E I D E N T O T E U T U M I N E N Asiakas ja vaikuttavuus OSAAMISEN TUOTTAMINEN, YHTEISHAKUJÄRJESTELMÄN MUUTTUMINEN JA OPISKELIJA- PAIKKKOJEN RIITTÄVYYDEN VARMISTAMINEN Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita on muutettu siten, että kevään 2014 yhteisvalinnassa hakukelpoisia olivat vain keväällä juuri peruskoulusta valmistuneet tai ilman ammatillista tutkintoa olevat hakijat. Yhteishakujärjestelmän muutos näkyi vähäisempinä hakijamäärinä koko maassa. Vaikka muutos näkyi Osekkissakin ensisijaisten hakijoiden määrässä, oli suurista koulutuksen järjestäjistä OSAOn vetovoima maan paras. OSAOssa yhteishaun vetovoima oli 1,56, kun se edellisenä vuonna oli peräti 2,24. OSAOssa tehtiin iso voimanponnistus elo-syyskuussa aloituspaikkojen täyttymiseksi. Se onnistui Oulun seudulla hyvin. Sen sijaan Taivalkoskella yhteishaun hakijamäärä jäi tästä huolimatta erittäin vähäiseksi. Peruskoulun päättävien ikäluokat Taivalkoskella ja lähialueilla ovat pienentyneet. Metsäkone- ja kaivosalojen kiinnostavuus heikkeni alojen yleisen huonon suhdannetilanteen vuoksi. Nuoriso hakeutuu opiskelemaan kaupunkikeskuksiin. Maarakennus- ja metsäalojen koulutustarjontaa on lisätty Oulun lähialueilla mm. työelämän edustajien toivomuksesta. Yhteishaussa perusopetuksesta suoraan tulevien ohituskaista olisi voinut aiheuttaa vielä suurempia vaikeuksia opiskelijamäärätavoitteen saavuttamiselle. Aloituspaikkapäätöksessä vuodelle 2014 oli valmistauduttu yhteishaun muutokseen ja osoitettu iso kiintiö näyttöperusteisille tutkinnoille eli aikuisopiskelijoille, jotka muuten olisivat jääneet ilman opiskelupaikkaa. Aloituspaikkoja lisättiin vielä kesken vuotta nimenomaan näyttötutkintokoulutuksena suoritettavaksi. Kaikkiaan näyttötutkintopaikkoja oli 350 paikkaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Peruskoulusta suoraan tulevien kokonaisaloituspaikkamäärä osoittautui olevan oikean suuruinen. Vuoden 2014 opiskelijamäärä oli 6573, joten järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä ylitettiin ja nuorisotakuu ei vaarantunut. Uudistetun yhteishaun aiheuttamiin muutoksiin tulevaisuudessa pyrittiin varautumaan ja kohdistamaan aloituspaikat entistä paremmin. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja päätettäessä vuodelle 2015 valmistauduttiin uusien järjestämislupien hakuprosessiin ja tuleviin hallituksen rakennepoliittisen ohjelman uudistuksiin koulutusjärjestelmässä. Koulutustarjontaa laajennettiin. Uusina koulutuksina aloitettiin pikapäätöksellä kokeiluluvalla sosiaali- ja terveysalalla välinehuoltoalan perustutkintokulutus sekä perustason ensihoidon koulutusohjelma. Oppisopimuksena järjestettiin valmistavaan koulutukseen ns. oppisopimuksen ennakkojakso. Päätettiin aloittaa tekniikan ja liikenteen alalla hyvinvointiteknologian koulutus vuonna 2015 niin ikään kokeiluluvan turvin. Vuonna 2014 ei tehty yksittäisiä koulutuksen siirtoja yksiköstä toiseen, vaan koulutustarjonnan kokonaisuus siirrettiin organisaatiouudistuksen yhteyteen. OSAOssa valmisteltiin ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan yhtenäisen koulutuskokonaisuuden (VALMA) toteutusta yhteistoimintana Oulun seudun eri koulutuksen järjestäjien kanssa laatimalla esitys VALMA-koulutuksen järjestämiseksi Oulun seudulla ja sopimalla koordinaatiovastuut OSAOssa. Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistamista koskeva hallituksen esitys (TUTKE2) annettiin keväällä 2014 siten, että uudistus tulee voimaan Eduskunta hyväksyi tutkintouudistukseen vaikuttavan lainsäädännön pääpiirteissään lokakuussa 2014 ja Opetushallitus antoi tutkinnon perusteet sekä muut määräykset marraskuussa Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä ja tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta. Tällä tuetaan joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista ja edistetään aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa. Tutkintouudistuksen Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

10 mukainen laaja opetussuunnitelmauudistus käynnistettiin välittömästi Osekkissa. Tutkinto- ja työelämätiimit aloittivat opetussuunnitelmatyön Opetushallituksen ohjeistaman perusteluonnoksien pohjalta. OSAOssa laadittiin Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (voimaan ) mukainen opiskeluhuollon suunnitelma ja päivitettiin Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma sekä opetussuunnitelman yhteinen osa vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja tutkinnon perusteiden muutosta. Opiskeluhuollon käytännön toteutuksesta neuvoteltiin ja sovittiin yksiköiden sijaintikuntien kanssa. Opiskeluhuollon toimeenpanon tukeen saatiin Opetushallituksen valtionavustus yhdessä OSAOn toiminta-alueen muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Henkilöstölle järjestettiin koulutusta opiskeluhuollosta sekä tutkintouudistuksesta. Vuonna 2014 oli käynnissä yhteensä 23 hanketta ESR-, OPH- tai CIMO- rahoituksella rehtorin toimiston hallinnoimana. Lisäksi yksiköissä toteutettiin vuoden aikana 39 eri hanketta. Hanketoiminnalla on kehitetty pedagogisia menetelmiä, työssäoppimista ja työturvallisuutta, tehostettu opintojen läpäisyä, tuotettu työkaluja ohjauksen ja opiskeluhuollon tueksi, edistetty laatutyötä ja valmistauduttu Opetus- ja kulttuuriministeriön itsearviointiin sekä mahdollistettu opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälistymistä. Kansainvälisyys-opintotarjotin on otettu käyttöön. OSAOn opintojen modulointihankkeessa kehitettiin mallia opetusjärjestelyjen toteuttamiseen siten, että se mahdollista aiempaa joustavammat opintopolut ja toimivamman valinnaisuuden. Syksyllä 2014 käynnistyi moduloinnin pilotointi Haukiputaan yksikössä. Henkilöstön ohjausosaamista on kehitetty YTY-hankkeen koulutuksissa, jossa toteutettiin myös erityisopetuksen vertaisarviointi. Työ tekijäänsä opettaa -hankkeessa (OKM) tehtiin OSAOn laajennetun työssäoppimisen linjausten pohjaksi selvitys eri tavoista toteuttaa laajennettua työssäoppimista OSAOn eri yksiköissä. Oppia niinku töissä -hankkeessa (OPH) kehitettiin OSAOn 2+1 -toimintamallia Haukiputaan, Kaukovainion tekniikan ja Kaukovainion liiketalouden yksiköissä. Oulun TOPPI-hankkeessa (OKM) on laadittu Oulun seudun ammatillista koulutusta tarjoavien oppilaitoksien kanssa konkreettinen ja toteuttamiskelpoinen työpaikkaohjaajakoulutuksen toteuttamissuunnitelma, jonka mukaisesti työpaikkaohjaajakoulutusta alettiin pilotoida syksystä 2014 alkaen. Hanketoiminnan itsearviointi toteutettiin yksiköittäin ja koko OSAOn osalta. OSAO on osallistunut NOPPA (Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Pohjanmaan alueen ammatillisissa oppilaitoksissa), LANUKE (OKM:n lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämishanke) ja NYT (nuorten yhteiskuntakuun toteuttaminen ammatillisen koulutuksen rajapinnoilla) hankkeisiin, joiden kautta on kehitetty yhdessä sidosryhmien kanssa toimenpiteitä nuorisotakuun toteutumiseksi. STRATEGIAN UUDISTAMINEN Oulun seudun koulutuskuntayhtymän strategia päivitettiin vastaamaan toimintaympäristön muutoksia ja tulevaisuuden haasteita ja se laadittiin tiiviissä yhteistyössä niin opiskelijoiden ja henkilöstön kuin luottamushenkilöiden sekä työelämän ja muiden sidosryhmien edustajien kanssa. Osekkin yhtymäkokous hyväksyi uuden Osekk 2020 strategian kesäkuussa ( ). AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN Opetushallituksen velvoittaman Ammatillisen koulutuksen alueellisen kehittämissuunnitelman (AmKesu) tavoitteena on auttaa koulutuksenjärjestäjiä sitomaan valtakunnalliset tavoitteet vahvemmin yhteen paikallisista tarpeista nousevien kehittämiskohteiden kanssa yhteistyössä työelämän ja paikallis- ja aluehallinnon kanssa sekä lisätä koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia vaikuttaa kansalliseen koulutuspolitiikkaan. Opetushallitukselle lähetettiin määräaikaan mennessä yhteinen ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma. Työssä olivat mukana Oulun Aikuiskoulutuskeskus (OAKK), Oulun Palvelualan opisto (OPAO), Oulun Diakoniaopisto (ODO) ja PSK-Aikuisopisto. Syksyllä 2014 Opetushallitus järjesti aiheeseen liittyvän alueellisen kierroksen, joka aloitettiin Oulusta. Sen käytännönjärjestelyistä vastasi Osekk. Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

11 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen: opiskelijamäärät vuonna 2014 Ammattiopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärätavoite opiskelijaa toteutui (taulukko 8). OKM:n vahvistaman järjestämisluvan mukainen Osekkin ammatillisen peruskoulutuksen enimmäisopiskelijamäärä on lukien opiskelijaa (kuva 2). Järjestämislupa ylitettiin siten kolmella opiskelijalla. Taulukko 8 Oulun seudun ammattiopiston toiminnan laajuutta kuvaavat tunnusluvut: opiskelijamäärät koulutustyypeittäin Toteutuma Toteutuma Toteutuma TTS-tavoite korjattu Oulun seudun ammattiopisto Ta 2014 Ammatillinen peruskoulutus Oppisopimuskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus * Joulukuussa 2012 OKM muutti tekemäänsä järjestämislupapäätöstä siten, että voimassa ollut järjestämisluvan enimmäisopiskelijaa kasvoi opiskelijaan asti. Kuva 2 Ammatillisen perustutkintokoulutuksen järjestämisluvan enimmäisopiskelijamäärän kehitys vuodesta 2009 lukien Osekkin valtionosuusrahoituksen perustana oleva ammatillisen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärä on kasvanut vuosien välillä 43 prosentilla (kuva 3). Kasvu perustuu Pohjois- Pohjanmaan maakunnan ja erityisesti Oulun seudun nuorten ikäluokkien kasvuun. Vuonna 2014 Osekkin kokonaisopiskelijamäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna +0,2 %. Kuva 3 Osekkin valtionosuusrahoituksen perustana oleva kokonaisopiskelijamäärän kehitys vuosina Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

12 Oulun seudun ammattiopiston vuoden 2014 opiskelijamäärät opiskelijatyypeittäin on esitetty taulukossa 9. Ammatillinen peruskoulutuksen näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijamäärä kasvoi merkittävästi, koska kevään yhteishakua uudistettiin siten, että etusijalla olivat peruskoulun päättäneet nuoret. Näin aikuisopiskelijat saatiin ohjattua heille paremmin soveltuvaan näyttötutkintoperusteiseen koulutukseen ja opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen aloituspaikat voitiin osoittaa peruskoulun päättäneille ja ilman ammattia oleville nuorille. Oppisopimuskoulutuksen tutkintotavoitteisen koulutuksen supistuminen selittyy talouden taantumalla. Taulukko 9 Osekkin valtionosuusjärjestelmän mukaiset opiskelijamäärät vuosina 2014 ja 2013 sekä opiskelijamäärien muutos edelliseen vuoteen verrattuna Muutos-% Valtionosuusjärjestelmän mukaiset opiskelijat Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus ,1 % Näyttötutkintona suoritettava ammatillinen perustutkinto ,7 % Valmistava ja valmentava koulutus ,3 % Ammatillinen peruskoulutus yhteensä ,3 % Oppisopimuskoulutus Tutkintoon johtava ammatillinen peruskoulutus ,3 % Ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistava ammatillinen koulutus ,0 % Ei-tutkintotavoitteinen koulutus ,1 % Oppisopimus yhteensä ,6 % Ammatillinen lisäkoulutus, opiskelijatyövuodet ,9 % Nuorten aikuisten osaamisohjelma ,3 % Oulun seudun ammattiopisto yhteensä ,26 % Suurimmat koulutusalat olivat tekniikan ja liikenteen ala (42 %), sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (20 %) sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (16 %). Humanistisen ja kasvatusalan koulutusta toteutettiin oppisopimuskoulutuksena. (Kuva 4). Kuva 4 Osekkin valtionosuusjärjestelmän mukaiset opiskelijat koulutusaloittain opetushallinnon tilastointipäivänä Kuva 5 Osekkin opiskelijoiden kotikunnat opetushallinnon tilastointipäivänä Syksyllä 2014 Osekkin opiskelijoista 65 prosentilla oli kotikuntana Oulu ja 20 prosentilla muu kuntayhtymän omistajakunta. Ulkopaikkakuntalaisten osuus oli 15 %, ja 0,3 prosentti opiskelijoista oli ulkomaalaisia (ei kotikuntaa). (Kuva 5) Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

13 Asiakas ja vaikuttavuus mittareiden tavoitteiden toteutuminen Oulun seudun ammattiopisto Taulukko 10 Asiakas ja vaikuttavuus mittareiden toteumat, OSAO Toteutuma TTS-tavoite Oulun seudun ammattiopisto Koulutuksen vetovoimaisuus 2,17 2,19 2,24 1,56 1,99 Suoritetut ammatilliset perustutkinnot Suoritetut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin 90,1 % 89,3 % 84,3 % 84,4 % 87,9 % Yhteishaun vetovoima oli 1,56 ja se laski edellisvuosista yhteishakujärjestelmän muutoksesta johtuen. Muutoksista huolimatta OSAOn vetovoima oli kuitenkin valtakunnan korkein suurten koulutuksen järjestäjien keskuudessa. Opintoprosessien kehittämistoimenpiteiden tuloksena suoritettujen tutkintojen määrä kasvoi edellisvuodesta lähes seitsemän prosenttia ja asetetut tavoitteet ylittyivät. Työelämään tai jatko-opintoihin sijoittuminen toteutui 84,4 prosenttisesti. Huolimatta Oulun seudun suuresta työttömyysasteesta ja korkeasta nuorisotyöttömyydestä, OSAOsta valmistuneiden sijoittuminen pysyi edellisen vuoden tasolla. Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

14 1.4.2 Prosessit, rakenteet ja toimintatavat OSEKKIN JA OSAON SISÄINEN ORGANISOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymän organisaatio muuttui vuoden 2014 alusta lukien kun Oulun seudun ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen myötä ammattikorkeakoulu irtosi Osekkin organisaatiosta ja aloitti toimintansa itsenäisenä organisaationa ja oikeushenkilönä, Oamk Oy:nä, Muutoksen seurauksena Osekkissa tehtiin hallintotehtävien uudelleenjärjestelyjä ja sopeutettiin toimintoja. Marraskuun yhtymäkokous lakkautti Oulun seudun ammattiopiston lautakunnan alkaen ja siirsi lautakunnan tehtävät yhtymähallitukselle. Yhtymäkokous nimesi yhtymähallituksen ja tarkastuslautakunnan toimkaudelle Samalla yhtymähallituksen kokoonpanoa laajennettiin. Yhtymäkokous hyväksyi Osekkin uuden hallintosäännön. Uusi hallintosääntö korvasi lukien vanhan hallintosäännön sekä ammattiopiston johtosäännön ja yhtymähallituksen johtosäännön. Yhtymäkokous hyväksyi uuden kuntayhtymän hallintomallin, jonka mukaan kuntayhtymä jakautuu kahteen tulosalueeseen: 1) Oulun seudun ammattiopisto (OSAO), joka vastaa koulutuksen osalta operatiivisesta toiminnasta ja 2) Ylläpitäjäpalvelut (Ylli), joka avustaa yhtymäkokousta, yhtymähallitusta ja kuntayhtymäjohtaja-rehtoria päätöksenteossa ja johtamisessa sekä edistää kuntayhtymän toiminnan tuloksellisuutta yhteistyössä ammattiopiston yksiköiden kanssa. OSAOn yksiköissä ja niiden johdossa tapahtui muutoksia vuonna Muhoksen vakinaiseksi yksikönjohtajaksi valittiin Kirsti Joki-Tokola. OSAOn neljän selvitystyöryhmän työn perusteella jatkettiin ammattiopiston yksikkörakenteen kehittämistä. Yksiköistä hallinnollisesti yhdistyivät alkaen Myllytullin ja Pikisaaren yksiköt. Yhdistynyttä yksikköä johtamaan valittiin Juha Virsiheimo alkaen. Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikön nimi muuttui Oppisopimusyksiköksi ja yksikönjohtajaksi valittiin Virpi Spangar. Ammattiopiston lautakunta päätti marraskuun kokouksessaan yhdistää Kempeleen ja Limingan yksiköt hallinnollisesti alkaen. Yhdistyneen Myllytulli-Pikisaaren yksikön kehittämiseksi nimettiin erillinen työryhmä, jonka työn erityisenä lähtökohtana olivat kiinteistökysymykset. Työryhmän työn yhteydessä selvitettiin kaikkien OSAOn käytössä olevien kiinteistöjen käyttöasteita. Työryhmä sai työnsä valmiiksi marraskuussa. Työryhmäraportin perusteella nimettiin työryhmiä jatkotyöstämään Myllytullin tiloista luopumista TOIMINTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Osekkin uusi intranet-sivusto otettiin käyttöön Nimikilpailun kautta intranet sai nimekseen Intra. Uudistuksen lähtökohtana oli yhtymän viestintästrategian mukainen käsitys toimintatavoistamme: työmme on tieto- ja asiantuntijaperusteista, verkostomaista ja virtuaalista. Käyttöönoton myötä OSAOn Santra-intranet ja Osekkin ekstranet-sivusto sekä IT:n erillissivusto poistuivat käytöstä. Uudistuksessa ei ollut kyse pelkästään näiden sivustojen sisältöjen yhteensovittamisesta, vaan uusi intranet tuo yhtymään kokonaan uuden toimintakulttuurin ja uusia toimintatapoja. Intran käyttöönoton yhteydessä jokainen työntekijä sai Intraan oman OneDrive-sivustonsa, jossa hän säilyttää omat dokumenttinsa, joita voi myös jakaa muille Intran käyttäjille. Intrassa olevat työtilat tulevat korvaamaan yksiköiden käytössä olleet verkkolevyasemat. OneDrivet ja työtilat otetaan kokonaisvaltaisesti käyttöön vuoden 2015 aikana. Osekkin Intra on rakennettu SharePoint 2013-alustalle. Teknisenä parannuksena uusi intranet toi mukanaan muun muassa mobiilikäytön helpottumisen. Intra kuvaa yhtymän toimintajärjestelmän ja sisältää siihen kuuluvan dokumentaation. Jokaisella koulutuksenjärjestäjällä on vuoteen 2015 mennessä oltava laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä (toimintajärjestelmä). Toimintajärjestelmän dokumentaatiossa kuvatut toimintatavat koskevat koko Osekkin henkilöstöä. Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

15 Toimintajärjestelmän kehittämistä toteutettiin projektisuunnitelman mukaisesti. OKM:n laatimien laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteerien pohjalta laadittiin kuntayhtymän nykytilakuvaukset kaikkiin kriteeristön arviointialueisiin. Vuonna 2015 toteutettavaan OMK:n edellyttämään itsearviointiin valmistauduttiin tekemällä koearviointeja viiteen kriteeristön arviointikohtaan Kuntayhtymän johtaja hyväksyi Osekkin toimintajärjestelmän graafisen kuvauksen ja määritelmän joulukuussa 2014 ( 27). Toimintajärjestelmän kehittämistä varten nimettiin jaoksia ja tiimejä, joiden toimikausi käynnistyi vuoden vaihteessa. Toimintajärjestelmän dokumentaatio sijoitetaan intranetiin. Intranetissä käytettävissä asiakirjoissa käytettävät asiakirjatunnisteet määriteltiin ja intranetin tiedostoissa otettiin metatiedot käyttöön. Metatietoja tarvitaan, jotta intranetin (toimintajärjestelmän) hakutoiminnosta saadaan tehokas. Kuva 6 Osekkin toimintajärjestelmä Prosessit, rakenteet ja toimintatavat mittareiden tavoitteiden toteutuminen Taulukko 11 Prosessit, rakenteet ja toimintatavat mittareiden toteumat, OSAO Toteutuma TTS-tavoite Oulun seudun ammattiopisto Täyttöaste 99,4 % 101,8 % 100,6 % 100,5 % 100 % 100 % Läpäisyaste 62,6 % 65,3 % 64,7 % 66,2 % 64,9 % 67,6 % Negatiivinen keskeyttäminen 3,9 % 4,0 % 4,1 % 4,1 % 4,1 % 3,5 % Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman järjestämisluvan mukainen ammattiopiston ammatillisen peruskoulutuksen enimmäisopiskelijamäärä on lukien opiskelijaan. Järjestämislupa ylitettin kolmella opiskelijalla ja opiskelijapaikkojen täyyttöaste oli 100%. Opintojen läpäisyaste laski vuoden 2012 tasolle. Oppilaitosmuotoisen perustutkintokoulutuksen läpäisyaste oli 65,8 %, samalla tasolla kuin edellisvuonna. Negatiivisten keskeyttämisten määrässä (4,1 %) ei ole tapahtunut muutoksia. Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

16 1.4.3 Uudistuminen ja työkykyisyys TYÖHYVINVOINNIN VARMISTAMINEN Taivalkosken yksikön avoimia opiskelupaikkoja kolmivuotisiin perustutkintokoulutuksiin ei saatu täyteen syksyllä Kevään yhteishaun perusteella todettiin, että hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkintokoulutusta ei voitu aloittaa. Tähän liittyvät yt-neuvottelut aloitettiin Aktiivisista markkinointitoimenpiteistä huolimatta jouduttiin loppukesästä toteamaan, että muutkin aloitusryhmät jäivät vajaiksi, metsäalan perustutkintokoulutusta voitiin aloittaa yksi ryhmä kolmen sijaan ja ammattistarttikoulutusta ei voitu aloittaa. Koko yksikön henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut aloitettiin Yksikön henkilöstöresurssia tarkasteltiin ja tehtäviä järjesteltiin siten, että eläkkeelle/osa-aikaeläkkeelle jääneiden tilalle ei palkattu uusia henkilöitä vakituiseen palvelussuhteeseen vaan tehtävät on hoidettu sisäisin järjestelyin. Määräaikaisten sivutoimisten tuntiopettajien palkkaamiseen ei ollut enää tarvetta. Kahdelle lehtorille järjesteltiin siirto toiseen yksikköön ja kolme tehtävää osa-aikaistettiin. Henkilöstöjärjestelyjen vuoksi yksikön n. 60 henkilön henkilöstö on vähentynyt n. 45 henkilöön. Yt-neuvotteluihin sisältyi myös tilajärjestelyt joiden tuloksena asuntolatoiminnasta Opintiellä luovuttiin, lähihoitajakoulutus siirrettiin Jokijärventiellä toteutettavaksi ja Opintielle jäi alkaen tarjoilijakoulutus ja sen vaatimat tilat. Yhtymähallitus päätti lomauttaa Taivalkosken yksikön henkilöstön 19 päivän ajaksi. Lomautukset jaksotettiin loppuvuoteen 2014 ja alkuvuoteen Osekkin täyttölupa- ja rekrytointiohjetta päivitettiin henkilöstösuunnittelun näkökulmasta huomioimaan muun työn tarjoamisen ja henkilöstön uudelleen sijoittamisen tarpeet. Osekkin ensimmäinen lakisääteinen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman vuodelle 2014 hyväksyttiin toukokuussa Osekkissa päätettiin yhdistää lakien (laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä (1136/2013), laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (1138/2013), laki koulutuksen korvaamisesta (1140/2013), tasa-arvolaki (609/1986), yhdenvertaisuuslaki (21/2004) ja työsopimuslaki (55/2001) vaatimukset ja laatia yhteistoiminnassa Henkilöstö-, tasa-arvo- ja koulutussuunnitelma, joka hyväksyttiin lokakuussa Vuonna 2015 tehdään selvitys Osekkin tasa-arvotilanteesta mm. mittaamalla työntekijöiden kokemusta tasa-arvosta (TOB). Työolobarometri-toimintamalli (prosessikuvaus) laadittiin loppuvuodesta 2014 ja kysely toteutetaan keväällä Valtaosa HR-ohjeista päivitettiin intran uudistamisen yhteydessä kuntayhtymäjohtajan päätöksellä. Henkilöstöohjeita päivitettiin muun muassa palvelussuhteen alkamiseen ja päättymiseen sekä palkanmaksuun ja matkustamiseen liittyen. Osekkin päihdeohjelma, työaikaohjeistus sekä virka- ja työvapaaohjeet päivitettiin. Osekkin osaamistyöryhmä aloitti henkilöstön osaamisen kehittämisen toimintamallin edelleen kehittämisen. Kuntayhtymän perehdytysohjelma liitettiin osaksi toimintamallia. Yhtymähallitus teki päätöksen työterveyshuollon palveluntuottajista elokuussa Työterveyshuollon palveluntuottajia ovat Caritas Lääkärit Oy (Oulun toimialue), Oulunkaaren kuntayhtymä (Pudasjärvi) sekä Suomen Terveystalo Oy (Taivalkoski). Sopimuskausi on Palvelusopimus sisältää ehkäisevän työterveyshuollon sekä työterveyspainotteisen sairaanhoidon. Palveluntuottajalta toivotaan kustannustehokasta panostusta ennaltaehkäisevään työhön sekä sairaanhoidon sujuvuutta. Työterveyshuollon palvelut ovat lähtökohtaisesti koko henkilöstön käytettävissä. Sairaanhoidon osalta on joitain rajoitteita pidempien palkattomien työlomien tai virkavapauksien suhteen. Palvelusopimuksia työstettiin loppuvuosi Terveyden ja sairauden hoitoon liittyvien ohjeiden ja varhaisen tuen toimintamallin päivittäminen aloitettiin vuonna Ehkäisevän ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan panostuksia lisättiin vuonna Henkilöille, joilla oli tunnistettu kuntoutustarve, mutta eivät olleet tulleet valituiksi kuntoutukseen, suunniteltiin keväällä 2014 työkykyä edistävää suunnattua yksilö- ja ryhmätoimintaa. Kymmenen hengen pilottiryhmän toiminta käynnistyi elokuussa 2014 ja jatkuu kesäkuuhun Muuta ehkäisevää toimintaa, kuten työpaikkaselvityksiä ja terveystarkastuksia, toteutettiin Osekkin ja yksiköiden omien työterveyshuollon toimintasuunnitelmien mukaisesti. Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

17 Vuoden 2014 aikana kartoitettiin organisaation turvallisuustyön nykytila ja tunnistettiin mahdolliset kehittymisalueet. Turvallisuusorganisaation vastuut selvennettiin ja kuvattiin osaksi toimintajärjestelmää. Yksikönjohtajien turvallisuuskoulutus suunniteltiin vuoden 2014 aikana ja se toteutetaan vuoden 2015 aikana. Koulutus osaltaan tukee johdon sitoutumista turvallisuustyöhön ja täten pyritään turvallisuuskulttuurin jatkuvaan kehittymiseen Osekkissa. Uusiutuminen ja työkykyisyys mittareiden tavoitteiden toteutuminen Kuntayhtymässä oli töissä vuoden 2014 lopussa yhteensä 1058 työntekijää. Kun kokonaismäärästä vähennetään virkavapaalla olijat saadaan todellinen henkilöstömäärä, 984. Ammattiopiston ja yhteisten palvelujen henkilöstömäärät pysyivät edellisen vuoden tasolla tavoitteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen myötä siirtyi perustettuun osakeyhtiöön liikkeenluovutuksella vanhoina työntekijöinä 537 henkilöä lukien. Taulukko 12 Osekkin todellinen henkilöstömäärä toimialoittain Todellinen henkilöstömäärä TTS-tavoite toteuma/ muutos% tavoite% Ammattiopisto ,4 % 1,8 % Yhteiset palvelut ,0 % -3,0 % Ammattikorkeakoulu Osekk yhteensä Edellisvuoteen verrattuna henkilöstömenot laskivat 46 % ammattikorkeakoulun irtautumisesta johtuen. Henkilöstömenot olivat euroa, josta ammattiopiston osuus euroa ja yhteiset palvelut euroa. Taulukko 13 Uudistuminen ja työkykyisyys mittareiden toteumat, OSAO TTS-tavoite Oulun seudun ammattiopisto Henkilöstön kehittämiskustannukset henkilöstömenoista 3,8 % 4,0 % 3,2 % 2,9 % 3,5 % Opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus 85,9 % 87,7 % 90,9 % 92,1 % 90 % Kehityskeskustelut 92,1 % 91,8 % 97,2 % 97,7 % 100 % Sairauspoissaolopäivät / henkilö 10,0 pv 11,0 pv 10,3 pv 12,1 pv <9,3 pv OSAOn henkilöstön kehittämiskustannukset olivat 1,329 miljoona euroa, mikä on 2,9 % henkilöstömenoista. Opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus parani edelleen ja kehityskeskustelut toteutuivat tavoitteen mukaisesti. Taulukko 14 Uudistuminen ja työkykyisyys mittareiden toteumat, Yhteiset palvelut TTS-tavoite Yhteiset palvelut Henkilöstön kehittämiskustannukset henkilöstömenoista 4,5 % 3,6 % 3,0 % 3,0 % 2,8 % 3,0 % Kehityskeskustelut 100 % 85 % 100 % 100 % 100 % 100,0 % Sairauspoissaolopäivät / henkilö 19,1 pv 20,0 pv 19,6 pv 16,7 pv 16,9 pv <18 pv Yhteisten palvelujen henkilöstön kehittämiskustannukset olivat euroa, mikä vastaa 2,8 % henkilöstömenoista. Kehityskeskustelut käytiin täysmääräisesti ja sairaispoissaolot laskivat edelleen. Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

18 1.4.4 Talouden ja resurssien hallinta INVESTOINTIOHJELMAN KUSTANNUSTEHOKKUUDESTA HUOLEHTIMINEN Osekk kiinteistöt 2020 suunnitelma valmistui alkuvuoden aikana ja yhtymähallitus hyväksyi sen ohjeellisesti noudatettavaksi. Suunnitelman pohjalta käynnistettiin tarveselvitystyöryhmän työ Myllytullin ja Pikisaaren kampusten toimintojen jatkosijoittelusta. Yhtymähallitus päätti selvityksen pohjalta, että Myllytullin kampuksesta luovutaan ja toimintojen hajasijoittumisen jatkotyöryhmät käynnistetään ja tontin kaavamuutosaloite tehdään Oulun kaupungille. Oamk Oy jatkoi toimintaansa pääosin Osekkin omistamissa kiinteistössä. Osekk ja Oamk Oy sopivat tilojen vuokraamisesta alkaen neljällä erillisellä vuokrasopimuksella. Metsäkouluntien kiinteistöjen myynnin osalta saatiin yksi myyntitarjous, joka ei johtanut jatkoneuvotteluihin. Limingassa vuokrattiin lokakuun alusta alkaen tiloja Limingan kunnalle. Albertinkujan myynti ei toteutunut rakennuksen kuntoon liittyvien kantavuusongelmien lisäselvitysten vuoksi. Haukiputaan uudisrakennuksen viimeistelytyöt ja ulkoalueiden rakentaminen toteutettiin syyskuuhun mennessä. Haukiputaan uudisrakennus on vaatinut taloudellisesti ennakoitua enemmän rahoitusta ja vuodelle 2014 varattua investointimäärärahaa korotettiin yhtymäkokouksen kesäkuisella päätöksellä eurolla. Vastaavasti muuta investointiohjelmaa pienennettiin vastaavalla summalla, joten kokonaisinvestointibudjettiin ei tarvinnut tehdä tarkistuksia. Haukiputaan uudisrakennuksessa havaittiin henkilöiden sisäilmaoireilua, jonka vuoksi käynnistettiin sisäilmaja lattiapintojen kosteustutkimukset. Kempeleen Niittyrannan opetuskeittiöiden peruskorjaus- ja laajennushanke saatiin valmiiksi lokakuussa Sisäilmakorjausten ennakoiva työ toteutettiin Kontinkankaalla, jossa laadittiin rakennusten lähiympäristöä koskeva pihanparannussuunnitelma. Suunnitelman mukaisesti toteutettiin osa Louhi-rakennuksen sokkelirakenteen kuivatusta parantavista toimenpiteistä. Puhdistuspalvelut kilpailutettiin ja palvelun tuottaja vaihtui. Uutena palvelun tuottajana on aloittanut 1.6. alkaen Coor Service Management Oy. Kilpailutuksen tuloksena puhdistuspalveluiden kustannukset laskivat. Kiinteistöpalveluiden omien toimitilahuoltajien keskitetty sijoittumispaikka kesäkuusta alkaen on ollut Kotkantie 2. Suunnittelu ja tutkimuskonsulttien kilpailuttaminen siirtyi vuodelle Talouden seurannan osalta lisättiin seurantatiedon säännöllistä läpikäyntiä ja Oamk Oy:n erillisiin tilamuutoshankkeisiin luotiin henkilötuntien seurantajärjestelmä. Ympäristöasiat Vuoden 2014 alussa käyttöön otettuun Haukiputaan uudisrakennukseen valittiin kestävän kehityksen energiaratkaisut: Uudisrakennuksen lämmitysmuotoina ovat maalämpö ja aurinkoenergia. Lisäksi käytössä on erilaisia lämmön talteenottomenetelmiä. Valaistuksessa on automaattiset ohjausjärjestelmät ja vähän sähköä kuluttavat ratkaisut. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä on siirtynyt käyttämään pelkästään uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköenergiaa. Vuoden 2014 alusta kaikki Osekkin kiinteistöihin toimitettu sähkö on tuotettu auringosta, tuulesta, biopolttoaineista ja vesivoimasta. Nordic Green Energyn kanssa tehty vihreän energian toimitussopimus koskee vuosia Yhtymähallitus hyväksyi Oulun seudun koulutuskuntayhtymän osallistumisen Kauppa- ja teollisuusministeriön ehdottamaan kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS) Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

19 kaudelle Sopimus pohjautuu toukokuussa 2006 voimaan tulleeseen energiapalveludirektiiviin, joka asettaa jäsenvaltioille ohjeellisen 9 %:n säästötavoitteen jaksolle sekä velvoittaa varmistamaan, että julkisella sektorilla on direktiivin mukaisessa energiansäästön edistämisessä esimerkillinen rooli. Tehdyssä sopimuksessa energiansäästöllä tarkoitetaan nykyisen kulutuksen vähentämistä tai sellaisen tulevan kulutuksen estämistä, joka aiheutuisi ilman toimenpiteitä. Kuntayhtymä raportoi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energian käytöstä ja sopimuksen mukaisista toimenpiteistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Motiva Oy:lle. Motiva Oy laatii vuosittain yhteenvedon koko sopimusalueen toiminnasta ja tuloksista. Kuntayhtymän hankinnoissa tulee pyrkiä eettisten ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattamiseen. Hankintoja tehtäessä tulee ympäristönäkökohdat ottaa huomioon siten, että pyritään hankkimaan tuotteita, joiden koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Tällöin tarkastellaan mm. valmistusta, tuotteiden materiaaleja, kestävyyttä, korjattavuutta, uudelleenkäyttöä, energiasisältöä, energiankulutusta, kuljetusta, varastointia, myrkyllisyyttä, kierrätettävyyttä sekä hävityksestä aiheutuvia haittoja. Tarkasteluun liitetään myös tuotteiden pakkaus- ja kuljetustavat. Limingan yksikössä toteutetiin ISO14001-sertifikaatin edellyttämä sisäinen auditointi kesällä Talouden ja resurssien hallinta mittareiden toteutuminen Taulukko 15: Talouden ja resurssien hallinta-mittareiden toteumat Oulun seudun ammattiopisto TP 2013 TA 2014 TA 2014 TP 2014 Toteutunut Alkuperäinen Korjattu Toteutunut Ero Vuosikate Nettoinvestoinnit Yhteiset palvelut (sis. Kiinteistöpalvelut) TP 2013 TA 2014 TA 2014 TP 2014 Toteutunut Alkuperäinen Korjattu Toteutunut Ero Vuosikate Nettoinvestoinnit Osekk TP 2013 TA 2014 TA 2014 TP 2014 Toteutunut Alkuperäinen Korjattu Toteutunut Ero Tilikauden tulos Rakennusinvestoinnit, netto Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate 3,69 3,31 3,31 3,81 0,50 Toiminnan rahoitus Vuonna 2014 Osekk sai yksikköhintarahoitusta ammatillisen perusopetuksen toteutukseen, yksikköhintarahoitusta kaikkeen toimintaan ja Osekkin kokonaistulot olivat ,59. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoitus oli siten 73,9 % kokonaistuloista ja kaikkien toimintamuotojen yhteenlaskettu yksikköhintarahoitus 82,6 % kokonaistuloista. Yksikköhintarahoitus väheni edellisvuoteen verrattuna euroa (-1,1 %) kun pois luetaan ammattikorkeakoulutoimintaan saatu yksikköhintarahoitus vuonna Suunniteltuja talousarviolainoja ei tarvinnut nostaa. Investoinnit olivat suuruudeltaan 6,3 M, joten vuosikate riitti hyvin investointimenoihin ja kassa vahvistui vuoden aikana. Käytöstä poistettuja rakennuksia ei saatu myydyksi. Mahdollisilla kiinteistöjen myyntituloilla aiottiin lyhentää vel- Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

20 koja, joten lainojen lyhentäminenkään ei siltä osin toteutunut. Suhteellinen velkaantuneisuus kasvoi, koska toimintatuotot alenivat merkittävästi ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen seurauksena. Talousarvion toteutuminen Talousarvio toteutui vuonna 2014 tavoitteisiin verrattuna hyvin. Toimintatuottoja kertyi 94,5 M, 99,0 % tavoitteesta. Toimintakulut olivat 81,8 M, 96,7 % tavoitteesta. Vuosikate oli ,70, 125,2 % tavoitteesta. Merkittävin säästö talousarvioon verrattuna toteutui tiliryhmässä Palvelujen ostot. Toimintatuotot / toimintakulut suhdeluku parani. Talouden tunnusluvut Tuloslaskelman, rahoituslaskelman, maksuvalmiuden ja taseen tunnuslukujen kehitys Osekkissa vuosina : Kuva 7 Tuloslaskelma: toimintatuottojen ja toimintakulujen suhde Kuva 10 Tase: Suhteellinen velkaaantuneisuus vuosina Suhteellinen velkaantuneisuus kuvaa velan suhdetta toimintatuottoihin. Velka ei ole vuonna 2014 kasvanut, mutta toimintatuotot ovat alentuneet Kuva 8 Rahoituslaskelma: Investointien tulorahoitusprosentti Kuva 11 Tase: Lainakanta vuoden viimeisenä päivänä vuosina Kuva 9 Maksuvalmius: Kassan riittävyys pv vuosina Kuva 12 Vuosikate ja investoinnit vuosina Osekk: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta