TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO Kaupunginvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 TALOUSARVIO 2015. Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 88"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2015 Kaupunginvaltuusto

2 Sisällys YLEISPERUSTELUT... 2 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 2 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKISTRATEGIA... 4 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 5 Yleinen taloudellinen tilanne... 5 Järvenpään toimintaympäristö ja talous... 6 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT... 9 Taloussuunnitelman talousperusteet vuosina Verotulot Valtionosuudet Henkilöstöpolitiikka Maapolitiikka ja kaavoitus TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYKSET KÄYTTÖTALOUSOSA KONSERNIPALVELUT TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE TEKNINEN PALVELUKESKUS KAUPUNKIKEHITYS JÄRVENPÄÄN VESI TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSOSA INVESTOINTIOSA LIITTEET LIITE 1 RAHAMÄÄRÄISET RATKAISUVALTARAJAT LIITE 2 HENKILÖSTÖN PALVELUSUHTEEN PERIAATTEET LIITE 3 JÄRVENPÄÄN VEDEN TALOUSARVIOESITYS LIITE 4 TYTÄRYHTEISÖN TAVOITTEET JA TULOSLASKELMA LIITE 5 KONSERNIYHTEISÖJEN TAVOITTEET LIITE 6 MESTARITOIMINTA OY / ALLIANSSISOPIMUKSEN LIITTEET

3 YLEISPERUSTELUT KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomessa ja maailmalla, mutta erityisesti myös Järvenpäässä ensi vuosi on juhlavuosi. Kaupunkimme kautta aikojen tunnetuimman asukkaan syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. On hyvä, että on myös juhlan aiheita. Monia valonpilkahduksia tuleva vuosi ei talouden näkymiin tule tuottamaan. Tulevana vuonna kaupunkirakenne on muuttumassa uuden rakentamisen myötä. Merkittävin ensi vuoden rakennuskohde on Järvenpään uusi sosiaali- ja terveysasema. Se tulee olemaan myös kaupungin kallein investointi kautta aikojen, mutta se tulee tuottamaan sijoitetut eurot takaisin toimintaprosessien parantumisen myötä sekä myös siitä johtuen, että voimme luopua nykyisistä epäkäytännöllisistä sosiaali- ja terveydenhuollon tiloista. Toinen kohde, joka muuttaisi näkyvällä tavalla kaupunkikeskustaa on ns. Tupalankulma. Ensi vuoden aikana edetään Perhelän korttelin kohdalla uudelta omistajapohjalta, kun kaupunki saa korttelin omistukseensa. Merkittävä yritys- ja palvelualue alkaa rakentua oikoradan ja pääradan väliselle alueelle. Tästä Boogie -nimisestä alueesta tulee merkittävä yritysten ja tilaavievän kaupan vetovoimainen paikka. Investointiohjelmassa on lähivuosina merkillepantavaa se, että ohjelma ei pidä sisällään varsinaisia talonrakennusinvestointeja. Tällä erää viimeinen emon taseeseen valmistuva talonrakennusinvestointi on paloasema, joka on toiminnassa ensi vuonna. Jotta saamme kaupunkiin asunto- ja työpaikkarakentamista, täytyy ensin investoida maaperään merkittäviä summia. Tällä hetkellä merkittävin meneillään oleva investointi on Poikkitie, jonka kokonaiskustannus tulee olemaan n. 18 miljoonaa euroa. Toinen merkittävä maanrakennuskohde on Poikkitien yritys- ja palvelualue. Kumpikin investointikokonaisuus jatkuu koko suunnitelmakauden ajan. Maanrakennusinvestointien kustannukset saadaan myöhemmin takaisin maanmyyntituloina sekä lisääntyvinä vero- ja yhteisverotuloina. Ensi vuonna arvioidaan saatavan maan myyntituloja noin 6,55 miljoonaa euroa. Myös suunnitelmavuosien kohdalla maan myyntitulot ovat samaa tasoa. Maanmyyntiin liittyy aina myös riskitekijöitä, etenkin näinä aikoina, kun talouden kehitys on hidasta. Ensi vuoden budjetti rakentuu valtuuston marraskuussa hyväksymään kaupungin tasapainottamisohjelman linjauksiin. Toimintakatteen kasvuluku on 2,2 % ja se on merkittävästi pienempi kuin tämän vuosikymmenen alkuvuosina. Verorahoituksen kasvu eli verotulojen ja valtionosuuksien kasvu jää vaatimattomaksi, 0,9 %:iin. Syynä ovat talouden heikko kehitys ja edelleen jatkuvat valtionosuusleikkaukset. Vuosikate - %:ksi saadaan 56,3; mikä johtaa siihen, että investointien tulorahoitus jää n. 40 %:iin eli investointeja täytyy rahoittaa pankkilainoituksella noin 60 % osuudella. Suunitelmakaudella velan kasvu saadaan pysähtymään. Myös taseen oman pääoman erä eli laskennallinen puskuri saadaan tasaantumaan kohtuulliselle tasolle. Edellä sanottu edellyttää kuitenkin tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamista. Yhteensä ne merkitsevät vuoteen 2019 yltävällä jaksolla lähes 23 miljoonaa euroa säästöjä. Ensi vuodelle kohdistuvista tasapainottamisohjelman yksittäisistä kohteista merkittäväksi nousee uudistetun Mestaritoiminta Oy:n toiminnan käynnistyminen. Seitsemän kunnan kuntaselvityksen ensi vuoden pääasiat liittyvät lähentymiskriteereihin, erityisesti henkilöstökriteereihin, joiden toteutus käynnistyy konkreettisesti vuoden alkupuolella. 2

4 Kuntaselvityksestä erilliseksi selvitykseksi erotettu sote-alueen keskiuusimaalaisen tuotantoalueen selvittäminen, on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden syksyllä. Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja 3

5 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKISTRATEGIA Järvenpään kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Järvenpään kaupunkistrategian vuosille Kaupunginhallitus hyväksyi strategiset ohjelmat kokouksessaan Kaupunkistrategiassa on määritetty toimintaympäristön tärkeimmät muutosvoimat, jotka ovat: Muutosvoimat tiedostaen kaupunkistrategiassa on määritetty kaupungin visio vuoteen 2025 sekä toiminta-ajatus, arvot ja strategiset päämäärät vaikuttavuusindikaattoreineen: 4

6 Talouden tasapainottamisohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Talouden tasapainottamisohjelmalla tavoitellaan strategisen päämäärän nro 9 (kaupungin talous tasapainossa ja resurssit kohdistettu tarkoituksenmukaisesti) toteutuminen. Talousarvio on keskeisessä roolissa kaupunkistrategian toteuttamisessa. Vuoden 2015 talousarvion toiminnalliset tavoitteet on johdettu uuden kaupunkistrategian strategisista päämääristä. Talouden näkulmasta vuoden 2015 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma on valtuustossa hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman mukainen. Järvenpään kaupungin strategia löytyy kokonaisuudessaan kaupungin www-sivuilta (www.jarvenpaa.fi). TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen tilanne Valtionvarainministeriön syksyn suhdannekatsauksen mukaan Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaan kolme prosenttia ja vuonna 2016 kasvun arvioidaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy seitsemän prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi myös pääsemässä tasaiseen puolentoista prosentin kasvuvauhtiin. Euroalueen kasvuksi ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Ennuste pitää sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen, eli tämän vuoden sisäinen kasvu muodostuu positiiviseksi. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on selvästi positiivinen ja merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 % johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Inflaatio jää 1,1 prosenttiin, josta n. 0,5 %-yksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi vuonnakin. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman; 0,3 %. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Nettoviennin kontribuutio pysyy myös positiivisena, mutta edelleen Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Ennustelaitosten arviot tulevien vuosien kehityksestä vaihtelevat ja se näkyy alla olevassa yhteenvedossa: 5

7 Järvenpään toimintaympäristö ja talous Väestö Järvenpään väkiluku oli vuoden 2013 lopussa Väestömäärä lisääntyi 0,8 %. Vuoden 2014 tammi-syyskuun väkiluvun kehityksen perusteella arvioidaan, että väkiluku on vuoden 2014 lopussa asukasta eli 342 asukasta enemmän kuin vuonna Kuntien välisessä nettomuutossa on syyskuun loppuun mennessä saatu 75 ja nettomaahanmuutossa 46 asukasta lisää. Vuonna 2013 väestö kasvoi kuntien välisessä nettomuutossa 26 asukkaalla ja nettomaahanmuutossa 68 asukkaalla. Väestötilaston mukaan vuonna 2013 syntyneitä oli 474 eli 6 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2014 syyskuun loppuun mennessä syntyneitä oli 301, joten lapsia syntynee koko vuonna hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Taloussuunnitelman väestökasvuarviona on käytetty päivitetyn väestösuunnitteen mukaisia tietoja. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on 1,5 %:n vuotuinen kasvu. 6

8 Vertailutiedot KUUMA-kunnissa asui vuoden 2013 lopussa henkilöä. Väestökasvu edellisestä vuodesta oli henkilöä eli 0,9 %. Vuoden 2014 syyskuun lopussa KUUMA-kunnissa oli asukasta. Väestömuutos Väkiluku tammi-syyskuu (ennakkotieto) Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA yht KYMPPIKUNNAT Asukasluvun muutokset KIRKKONUMMI NURMIJÄRVI TUUSULA VIHTI KERAVA MÄNTSÄLÄ HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ PORNAINEN SIPOO Lähde: Tilastokeskus Järvenpään väestö on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana 2839 asukkaalla eli keskimäärin 0,7 % vuodessa. Kuuma-kunnista vain Hyvinkää ja alueluovutuksista johtuen Sipoo kasvoivat suhteellisesti hitaammin. Kirkkonummi on kasvanut noin 1,8 % vuodessa. 7

9 Järvenpäässä työikäisten osuus väestöstä on Kuuma-kuntien korkein. Alle kouluikäisten määrä on kymmenessä vuodessa lisääntynyt 116 lapsella ja peruskouluikäisten määrä vähentynyt lapsella. 75 vuotta täyttäneiden määrä on lisääntynyt 771:llä. Työssäkäynti ja työttömyys Järvenpään työvoiman määrä oli vuoden 2012 lopussa eli 248 enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisten määrä oli 19618, mikä oli 197 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyysaste oli kuluvan vuoden tammikuussa 9,1 eli 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden tammikuussa. Vuonna 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli 8,0 %, kun se tammi-syyskuussa 2014 on ollut 9,2 %. Syyskuussa työttömyysaste oli 8,8 % eli 0,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2013 syyskuussa. Syyskuun 2014 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 1860, näistä 291 alle 25-vuotiaita ja 543 yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita. Järvenpäässä oli vuoden 2012 lopussa työpaikkaa. Työpaikkojen määrä kasvoi 104 työpaikalla edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailutiedot KYMPPIKUNNAT Työpaikkamuutokset TUUSULA HYVINKÄÄ KERAVA NURMIJÄRVI KIRKKONUMMI MÄNTSÄLÄ VIHTI JÄRVENPÄÄ SIPOO PORNAINEN Lähde: Tilastokeskus Järvenpään työpaikat ovat kasvaneet kymmenen vuoden aikana keskimäärin 34 työpaikalla vuodessa. Hyvinkään työpaikat ovat lisääntyneet vastaavana aikana keskimäärin 266 työpaikalla vuodessa. 8

10 Työpaikkaomavaraisuusaste oli vuonna 2012 Järvenpäässä 63,6 %, kun se Kuuma-alueella keskimäärin oli 65,4 %. Korkein työpaikkaomavaraisuus oli Hyvinkäällä 93,6 %. Järvenpään työttömyysaste oli 2014 syyskuussa 8,8 %, kun se muulla KUUMA-alueella oli keskimäärin 7,9 %. TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT Taloussuunnitelman talousperusteet vuosina Käyttötalous Vuoden 2014 tilinpäätösennuste (syyskuu) ennakoi n. -0,38 Me:n alijäämää ja toimintakatteen noin 3,6 % kasvua. Vuoden 2014 menokasvuksi näyttää muodostuvan n. 2,3 %. Käyttötaloudessa suunnitelmakaudella tavoitteena on toimintakatteen ja menokasvun merkittävä hillitseminen. Vuonna 2015 toimintakatteen kasvu on 2,2 %. Ilman maanmyyntivoittoja toimintakatteen kasvu on 2,7 %.Vuonna 2016 toimintakatteen muutos on 1,8 % (1,7 %), v n. 3,2 % (3,3 %), v n. 2,5 % (2,2 %) ja 2019 n. 4,5 % (4,4 %). Sulkeissa on suunnitelmavuosien osalta kasvut ilman maanmyyntivoittoja. Vuoden 2015 talousarvion menokasvuksi muodostuu 2,6 %. Suunnitelmakauden merkittävin haaste käyttötalouden osalta on Terveystalo, jonka arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 lopulla. Sen käyttötalous- ja rahoitusvaikutukset näkyvät kaupungin taloudessa vuonna Käyttötalouden kasvuvara tulevina vuosina on niukka ja sen toteutumisen varmistamiseksi onkin laadittu talouden tasapainottamisohjelma, johon tämäkin talousarvio perustuu. Maanmyyntivoittoja on vuodelle 2015 arvioitu 6,55 Me, mikä on noin 1,1 Me enemmän kuin kuluvana vuonna. Vuonna 2016 maanmyyntivoittojen arvio on 6,35 Me ja vuonna 2017 arvio on 6,8 Me. Vuosina 2018 ja 2019 maanmyyntivoittoja arvioidaan saatavan 6,3 Me. Vuoden 2015 talousarviossa varaudutaan 0,4 % palkankorotukseen heinäkuun alusta 2015 alkaen. Talousarvio sisältää seuraavat henkilölisäykset: Konsernipalvelut, 2 henkilöä: (1) lakimies (1) arkistosihteeri Lasten ja nuorten palvelualue, 21 henkilöä (josta Polle 13 henkilöä): (1) perhekuntoutuksen ohjaaja (2) erityissosiaaliohjaaja (2) koulukuraattori (1) koulupsykologi (1) terveydenhoitaja (1) varhaiskasvatuksen esimies / Polle (8) lastentarhanopettaja / Polle (4) lastenhoitaja / Polle 9

11 (1) ryhmäavustaja (varhaiskasvatus) Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue, 2 henkilöä (1) hankepäällikkö (Kuuma) (1) lukion virka-apulaisrehtori Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue, 8 henkilöä (1) terveydenhoitaja (2) psykiatrinen sairaanhoitaja (erikoissairaanhoidosta omaksi toiminnaksi) (1) vastaava ohjaaja (erikoissairaanhoidosta omaksi toiminnaksi) (1) ohjaaja (erikoissairaanhoidosta omaksi toiminnaksi) (1) suuhygienisti (1) sosiaalityöntekijä (1) yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue, 4 henkilöä (1) sairaanhoitaja (kotihoito) (2) lähihoitaja (kotihoito) (1) asumispalvelusihteeri Tekninen palvelukeskus, 2 henkilöä (2) ruokapalveluvastaava Sisäisten erien muutokset on huomioitu lukuun ottamatta Mestaritoiminta Oy:lle siirtyneitä toimintoja. Talousarviossa ko. erät on käsitelty kuin ne olisivat kaupungin omaa toimintaa myös vuonna suunnitelmakaudella Vuoden 2015 aikana tullaan tekemään näiden osalta talousarviomuutos, jonka seurauksena sisäiset erät nollautuvat ja esim. puhtaanapitopalveluiden osalta henkilöstömenot siirtyvät palveluiden ostoihin. Näihin liittyvillä talousarviomuutoksilla ei ole toimintakatevaikutusta kaupunkitasolla. Laadittu talousarvio on tiukka ja tavoitteellinen. Talousarviossa pysyminen edellyttää talouden tasapainottamisohjelman toimeenpanossa onnistumista. 10

12 100 % 90 % 80 % 70 % Toimintatulot (ulk+sis) 2015, yhteensä 79,1 Me, palvelualueiden suhteelliset osuudet % (ei sis. maanmyyntivoittoja) 4,8 % 7,6 % 9,2 % 11,1 % 3,8 Me Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue 6,1 Me Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue 7,3 Me Lasten ja nuorten palvelulaue 8,8 Me Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue 60 % 14,3 % 11,3 Me Kaupunkikehitys ja Järvenpään Vesi 50 % 40 % 16,8 % 13,3 Me Tekninen palvelukeskus 30 % 20 % 10 % 36,1 % 28,6 Me Konsernipalvelut 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Toimintamenot (ulk+sis) 2015, yhteensä 277,1 Me, palvelualueiden suhteelliset osuudet % (ei sis. kohdentamattomat erät) 4,2 % 7,1 % 7,4 % 8,2 % 13,0 % 29,7 % 11,7 Me Kaupunkikehitys ja Järvenpään Vesi 19,8 Me Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue 20,6 Me Tekninen palvelukeskus 22,8 Me Konsernipalvelut 36,0 Me Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue 82,2 Me Lasten ja nuorten palvelulaue 30 % 20 % 10 % 30,3 % 83,9 Me Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue 0 % Investoinnit Järvenpään kaupungin (sis. Järvenpään Vesi) nettoinvestoinnit vuonna 2015 on 19,7 Me. Määrä on 17,3 Me pienempi kuin vuonna 2014, jolloin investointitaso on poikkeuksellisen suuri. 11

13 Vuoden 2015 kärki-investoinnit ovat 4,7 Me ja ne jakaantuvat seuraavasti: netto (1000 eur) 2015 Lepola I 65 Lepola II 550 Lepola III 545 Pajalan alue 580 Reservikomppania 80 Keskustan kehittäminen (Tupalankulma) 90 Poikkitien yritysalueen itäosa Satukukankadun alue 430 Suunnittelu 930 Yhteensä Suunnitelmavuosien investoinnit (netto) ovat seuraavat: v. 2016: 20,1 Me, josta kärki-investoinnit 5,1 Me v. 2017: 20,5 Me, josta kärki-investoinnit 3,9 Me v. 2018: 18,1 Me, josta kärki-investoinnit 2,2 Me v. 2019: 19,2 Me, josta kärki-investoinnit 5,3 Me Tarkemmat tiedot investoinneista näkyvät investointiohjelmasta. Verotulot Talousarvio perustuu 19,75 %:n tuloveroon ja kiinteistöveroissa seuraaviin veroprosentteihin: yleinen 1,35 %, vakituiset asuinrakennukset 0,55 %, muut asuinrakennukset 1,15 % ja rakentamattomat rakennuspaikat 3,00 % sekä yleishyödylliset yhteisöt 0,50 %. Verotulojen ennakoidaan kasvavan vuoden 2014 tasosta n. 2,6 %. Suunnitelmavuosilla kasvu on noin 4,5-5,0 %:n tasoa eikä suunnitelmakausi sisällä oletusta veroperusteiden muuttamisesta, vaikka uusi lainsäädännön muutos nostaakin kiinteistöverojen ylärajoja. Valtionosuudet Valtionosuuden muutos vuodelle 2015 on -11,3 %. Suunnitelmavuosien osalta valtionosuuksien arvioidaan laskevan vuonna 2016 n. 6,3 % ja vuosina n. 3,0 % vuosittain. On hyvin todennäköistä että hallituksen talousarvioesityksessä suunnitellut toimenpiteet eivät riitä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Koska kuntien valtionosuudet muodostavat valtion menoista ison osan, on todennäköistä, että niihin kohdistetaan vielä lisää supistuksia myös tulevina vuosina. On myös todennäköistä, että valmisteilla olevan mahdollisen sote-ratkaisun rahoitusvaihtoehdot vaikuttavat kuntien valtionosuuspohjaan sitä edelleen heikentävästi. Vuoden 2015 valtionosuudet selviävät lopullisesti vasta vuoden lopulla. Verorahoitteisia tuloja on muutenkin syytä tarkastella kokonaisuutena. Verorahoitteisten tulojen kasvuksi vuonna 2015 arvioidaan 0,9 %. 12

14 Lainamäärä ja tulorahoituksen riittävyys Vuonna 2015 kaupunki (emo) joutuu ottamaan nettolainaa 5,6 Me. Lainamäärä nousee vuonna 2015 n. 70,3 Me tasoon ja investointien tulorahoitusasteeksi muodostuu 42,9 %. Suunnitelmakauden lopulla vuonna 2019 siinä saavutetaan 88,7 % taso jolloin emo-kaupungin lainamäärä vuoden 2019 lopulla arvioidaan olevan noin 69,9 Me. Lainarahoituksella turvataan kaupungin kärkihankkeiden toteuttaminen ja kaupungin elinvoimainen kehittyminen, ns. syömävelkaa ei siis oteta eli vuosikate pysyy positiivisena koko suunnitelmakauden ajan. Ilman kärki-investointeja emo-kaupungin lainamäärä vuoden 2019 lopussa olisi yhteensä 47,3 Me. Talousarvioehdotuksen mukainen vuosikate vuonna 2015 on 8,5 Me ja alijäämä -3,7 Me. Koko suunnitelmakaudella tuloskehitys saadaan pysymään hallussa siten että kumulatiivinen ylijäämä taseessa säilyy n. 50 Me:n tasossa. Kaupunkikonsernin lainamäärä on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla mm. asuntorakentamisen seurauksena. Vuoden 2013 lopulla kaupunkikonsernilla oli velkaa 171,7 Me (4.299 eur / asukas). Vuonna 2015 konsernivelan arvioidaan olevan noin 265,0 Me ja suunnitelmakauden lopulla vähintään 311,3 Me. Konsernivelkaan tulee vaikuttamaan oleellisesti mm. terveystalo investointi jonka kustannusarvio kokonaisuudessaan (ml. pysäköinti) on noin 53 Me (n euroa / asukas). 13

15 Järvenpään kaupunki Konsernin lainamäärä euroa ja euroa/asukas LAINAMÄÄRÄN KASVUTEKIJÄT Terveystalo 51,8 Me v Mestariasunnot 8,4 Me v ja 6-8 Me/vuosi v Mestariasunnot Wärttinä 2 8 Me v Mestariasunnot päiväkodit (2 kpl) 7,5 Meur v ja 7,5 Me v Kaupunki -4,5-18,9 Me/vuosi v KONSERNIN LAINAMÄÄRÄ YHT TERVEYSTALON LAINAT MESTARIASUNNOT / WÄRTTINÄ 2 MESTARIASUNNOT / PÄIVÄKODIT JA TOIMITILAT MESTARIASUNNOT / VANH ASUIN- JA PALVELUTALOT MESTARIASUNNOT / UUDISRAKENNUKSET MESTARIASUNNOT / VANHA ASUNTOKANTA EMON LAINAMÄÄRÄ MUUN KONSERNIN LAINAMÄÄRÄ KONSERNIN LAINAMÄÄRÄ EUR/ASUKAS MUUN KONSERNIN LAINAMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN YHTEISÖITTÄIN TILINPÄÄTÖKSESSÄ 2013: - HUS n. 6,2 Me - Lepolan Helmi n. 4 Me - Eteva n. 1,4 Me - Tanhuaspi n. 1,1 Me - TSV n. 0,8 Me - Keuda n. 0,2 Me 14

16 Henkilöstöpolitiikka Kaupungin vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi syksyllä 2014 päivitetty talouden tasapainottamisohjelma tulee vaikuttamaan edelleen henkilöstöön erilaisten säästötoimenpiteiden kautta. Toisaalta keskitytään, samoin kuin edellisenäkin vuonna, henkilöstösopimuksen tavoitteiden toteuttamiseen ja käytäntöön viemiseen koko organisaatiossa. Säästötoimenpiteinä joudutaan henkilöstöetuuksia leikkaamaan ja lomautukset ovat edessä myös vuonna Lomautusten pituudet toteutuvat kuitenkin edellisvuotta lyhyempinä. Lomautukset toteutetaan 7 vrk:n mittaisina lukuun ottamatta perusopetuksen opettajia, joilla lomautus on 5 vrk. Palvelualueilla laaditaan suunnitelmat, miten lomautukset on mahdollista järjestää siten, että palvelut kuntalaisille häiriintyisivät mahdollisimman vähän. Näiden säästötoimenpiteiden toimeenpano on keskeisessä roolissa monen esimiehen työssä tulevana vuonna ja ne edellyttävät kaikilta esimiehiltä sitoutumista työnantajan tekemiin ratkaisuihin. Esimiestyössä tulee myös korostumaan työhyvinvoinnin johtaminen omissa työyksiköissään. Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2014 päivitetyn henkilöstösopimuksen osana vuosien talouden tasapainottamisohjelmaa. Henkilöstösopimuksella edistetään tuloksellisuutta ja työelämän laatua ja sen toimenpiteillä vastataan myös kaupungin taloudellisiin haasteisiin. Sopimus hyväksyttiin ensimmäisen kerran kaupunginvaltuustossa osana vuoden 2013 taloudentasapainottamisohjelmaa Sopimus on valmisteltu sekä päivitetty yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa. Henkilöstösopimuksen keinojen ja menetelmien taustalla on vahvasti työhyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on vaikuttaa sairauspoissaolojen määrään vähentävästi. Tämän tavoitteen saavuttamisessa on edelleen keskeisessä roolissa Aktiivisen tuen toimintamallin käyttö ja esimiesten varhaisen puuttumisen osaamisen vahvistaminen. Ennenaikaisen työkyvyttömyyden vuoksi syntyvien ns. varhemaksujen väheneminen on myös osa Aktiivisen tuen mallia sekä perustettua työkykyrahastoa. Osa työhyvinvoinnin taloudellisista vaikutuksista on nähtävissä välittömästi, osa vasta pidemmän ajan kuluttua. Säästötoimenpiteiden vaikutuksia työhyvinvointiin seurataan myös vuoden 2015 aikana. Johtamisen ja esimiestyön osaaminen ja sen kehittäminen on jo vuosia muodostanut vankan perustan kaupungin onnistumiselle sekä palvelutuotannon järjestämisessä että henkilöstön työhyvinvoinnin johtamisessa. Johtamisen ja esimiestyön kehittämistä jatketaan myös vuoden 2015 aikana, erityisesti osallistumalla valtakunnalliseen hankkeeseen "Uudistuva esimiesosaaminen kuntakonsernissa". Maapolitiikka ja kaavoitus Järvenpään kaupungin maanhankinta on viime vuosina tehostunut merkittävästi. Kaupungin yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen osoitettu raakamaareservi on 2014 syksyllä toteutettujen kauppojen jälkeen noin 165 hehtaaria. Vapaaehtoisiin kauppoihin tähtääviä maanostoneuvotteluja on saatettu loppuun ja niissä on keskitytty kaupunkistrategian kannalta tärkeille työpaikka- ja asuinalueille pääasiassa Haarajoelle. Maapolitiikan kannalta tärkein vaihe on vuoden 2013 alussa aloitettu Ristinummen 54 hehtaarin maa-alueiden lunastus. Lunastustoimitus on vuoden 2014 aikana saatettu lunastuskorvausten osalta vaatimus- ja vastinevaiheeseen. Tämän lunastuksen jälkeen kaupungilla on hallussaan lähes kaikki yleiskaavan mukaiset pientalojen uudisrakennusalueet. Kerrostaloalueiden osalta maapolitiikassa keskitytään keskustan alueen tiivistämiseen. Perhelän korttelialueiden hankinta kaupungin omistukseen on edennyt ja saatettaneen loppuun kuluvan vuoden aikana. 15

17 Tavoitteena on edelleen, että maanhankinnassa ja luovutuksissa ovat käytössä kaikki lainmukaiset keinot. Raakamaan hinnoittelussa noudatetaan periaatetta, joka ottaa huomioon alueen sijainnin ja käyttökelpoisuuden. Kaavoituksen strateginen merkitys kaupungin kehittämisessä on kasvanut yleiskaavaa toteuttavan väestö- ja palveluverkkosuunnittelun sekä asuntotuotannon ohjelmoinnin myötä. Näihin liittyy kaupungin aktiivisen maapolitiikan ohjelmointi ja toimenpidepäätökset sekä tarvittavien kaavoitushankkeiden ja investointien suunnittelun prosessimainen ohjaus. Kaavoituksen painopisteitä ovat keskusta-alueiden tiivistäminen ja kehittäminen, uusien yritysrakennusten sijoituspaikkojen aikaansaaminen sekä monipuoliseen asuntotuotantoon luovutettavien tonttien tuottaminen. Lisäksi priorisoidaan kaupungin kiinteistöomaisuuden jalostamista tarvittavin kaavoitustoimin. Alueellisesti kaupungin kasvu suuntautuu etelään Ristinummelle. Raakamaan hankinnassa onnistuminen on keskeinen edellytys sille, että yleiskaavan toteuttaminen on taloudellisesti mahdollista. Maan hankinnan rahoitus hoidetaan kohteittain siinä vaiheessa, kun kauppoja syntyy. Maanmyyntivoitoista arvioidaan kertyvän vuoden 2015 talousarvion katteeksi n. 6,55 Me. Raakamaan hankintaan, lunastuksiin ja takaisinostoista johtuvaan välttämättömään maanhankintaan on talousarviossa osoitettu varoja 1 Me vuodelle 2015 ja suunnitelmakaudelle 1 Me/v. Investointiosan hankkeisiin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Merkittävin näistä on pilaantuneiden maa-alueiden puhdistaminen. Vireillä olevan lunastuksen lunastuskorvaukset tulevat olemaan 1,5-2,0 Me ja ne tulevat maksettaviksi todennäköisimmin vuoden 2014 jälkeen. TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYKSET Käyttötalousosa Talousarvion toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden palvelualue- ja muu toimintakokonaisuus -tasolla. Valtuusto päättää erikseen toimintatuotoista, toimintakuluista sekä sitovista toiminnallisista tavoitteista kaikista erikseen jokaisen palvelualueen ja muun yksikön kohdalla. Muilla toimintakokonaisuuksilla tarkoitetaan konsernipalveluita, kaupunkikehitystä ja teknistä palvelukeskusta. Talousarvion merkitys kaupunginvaltuuston strategisen ohjauksen välineenä toteutuu niin, että talousarvion ja taloussuunnitelman toiminnalliset tavoitteet on johdettu kaupunkistrategiasta ja sen strategisista päämääristä. Käyttösuunnitelmien roolia on vahvistettu lautakuntien ja kaupunginhallituksen ohjaus- ja seurantavälineenä vakioimalla käyttösuunnitelmien rakenteita ja määrittelemällä käyttösuunnitelmatasoisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden lautakuntatason sitovuus. Käyttösuunnitelmat hyväksytään lautakunnissa sen jälkeen, kun valtuusto on joulukuussa hyväksynyt talousarvion. Seuraavat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia: 1. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Sitovat toiminnalliset tavoitteet ja niiden mittarit ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. 16

18 2. Määrärahojen sitovuus Määrärahat ovat bruttositovia eli erikseen sitovia toimintatuottojen ja -kulujen osalta. Valtuusto kuitenkin päättää, että toiminnallisista yksiköistä rekrytointi- ja sijaispalvelut, työterveyshuolto, Järvenpään Opisto sekä Nuorisokeskus ovat nettositovia. Avainalueista Kulttuuri- ja tapahtumapalvelut on nettositova. 3. Järvenpään Vesi Vesihuoltolaitos muutettiin vuoden 2006 alussa kunnalliseksi liikelaitokseksi. Vesihuollon liikelaitoksen alustava taloussuunnitelma ja talousarvio esitetään valtuustolle taloussuunnitelman yhteydessä (liite 3). Järvenpään Veden johtokunta hyväksyy lopullisen taloussuunnitelman valtuuston käsittelyn jälkeen vuoden 2014 loppuun mennessä. Järvenpään Veden toimintakatteen tulee olla vähintään talousarvion mukainen. Laitokseen sijoitetun pääoman tuotosta (=peruspääoman korko) päätetään valtuuston hyväksymässä kaupungin ja laitoksen välisessä palvelusopimuksessa. Valtuustoon nähden sitova peruspääoman korko on palvelusopimuksen mukaan 6 %. Hallintokuntien päätöksentekoa ohjaavat rahamääräiset ratkaisuvaltarajat määrätään liitteessä 1. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma sitoo bruttositovuudella kaupunginvaltuustoon nähden seuraavien ryhmien osalta: Maanmyyntivoitot Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Satunnaiset tulot ja menot Käyttöomaisuuden poistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistot tullaan kohdistamaan toimintayksiköille, jotta toimintaan sitoutuneiden varojen määrä voidaan osoittaa. Poistot eivät ole sitovia. Investointiosa Investointiosassa on käytössä bruttositovuus. Investointiosassa korostettuina esitetyt investointiryhmät ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia. Valtuustoon nähden sitoviin investointiryhmiin sisältyvät hankeryhmät ja yli kahden miljoonan euron hankkeet ovat kaupunginhallitukseen nähden sitovia. Hallitukseen nähden sitoviin hankeryhmiin osoitettujen määrärahojen kohdistamisesta yksittäisille hankkeille päätetään mitä liitteessä 1 rahamääräisistä ratkaisuvaltarajoista on säädetty. 17

19 Mikäli investoinnin hankintamenon arvioidaan jakaantuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksytään investoinnin kokonaiskustannusarvio. Kustannusarviot tarkistetaan ja hankkeille varattavat määrärahat päätetään vuosittain taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Investointihankkeita koskevat toimivaltuudet on tehtävän mukaisella esimiehellä. Investointiosassa on myös esitetty havainnollistavassa mielessä kaupunkikehityksen kannalta merkittävät kärki-investoinnit ja maanmyyntivoitot. Rahoitusosa Lainanotto vuonna 2015 Talousarvion mukaan vuonna 2015 otetaan uutta nettolainaa. Maksuvalmiuden turvaamiseksi tarkoitetun tilapäisluoton ottamiseen valtuusto antaa talousjohtajalle oikeuden niin, että ko. rahoitusta on käytössä yhtä aikaa enintään 100 Me. Kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallitukselle oikeuden 1. ottaa talousarviossa oleva ja/tai lyhytaikaisia lainoja korvaava lainamäärä kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja niin, että kaupungin lainamäärä on vuoden 2015 lopussa enintään 69,9 Me. 2. tehdä laina- ja leasingsalkun suojaustarkoituksessa koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskoroista enintään hyväksytyssä talousarviossa olevan lainakannan ja kaupungin leasingvastuiden yhteismäärän verran. Lainan ja vakuuden antaminen Lainan ja vakuuden antamisessa noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymää ja talousjohtajan päätöksellä tarkistettua omistajaohjeistusta. Lisäksi kaupunginvaltuusto voi myöntää tytäryhteisöilleen antolainoja asuntotuotannon omien varojen rahoitukseen. Lainojen korko sidotaan aravatuotannon omien varojen enimmäiskorkoon. kaupunginhallitus voi myöntää päättämällään korolla kaupungin kassavaroista tilapäislainoja EU- tai vastaavien hankkeiden lyhytaikaiseen rahoitukseen sekä kaupungin tytäryhteisöjen tilapäisrahoitukseen valtuuston talousarviossa määrittelemään enimmäismäärään saakka. Enimmäismäärä on vuosina yhteensä euroa. Kustannuslaskennalliset erät Sisäisten erien muutokset on huomioitu lukuun ottamatta Mestaritoiminta Oy:lle siirtyneitä toimintoja. Talousarviossa ko. erät on käsitelty kuin ne olisivat kaupungin omaa toimintaa myös vuonna suunnitelmakaudella Vuoden 2015 aikana tullaan tekemään näiden osalta talousarviomuutos, jonka seurauksena sisäiset erät nollautuvat ja esim. puhtaanapito- 18

20 palveluiden osalta henkilöstömenot siirtyvät palveluiden ostoihin. Näihin liittyvillä talousarviomuutoksilla ei ole toimintakatevaikutusta kaupunkitasolla. Järvenpään Veden peruspääoman korko on 6 %. Järvenpään Veden ja kaupungin välisistä suorituksista laskutetaan osapuolten välisen valtuuston hyväksymän palvelusopimuksen mukaisesti. Sisäisten laskentapalveluiden, tietohallinnon palvelukeskuksen (Tipake) ja Resinan sijaisvälityksen kustannukset sisältyvät palvelualueiden ja muiden yksiköiden käyttötalousosaan. Konsernipalveluiden, talous-, HR- ja hallintopalveluiden nettomenot vyörytetään hallintokunnille menoksi tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarvion ja käyttösuunnitelmien muutokset Kaupunginvaltuuston päättämät palvelualue- ja muu yksikkö -tasoiset sitovat toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi myönnetyt määrärahat ovat muutettavissa vain valtuuston päätöksellä. Talousarvion muutostarpeista on raportoitava talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. Käyttösuunnitelmien muutoksista päätetään vastaavalla tavalla lautakunnissa palvelualueita ja muita toiminnallisia kokonaisuuksia koskien sekä kaupunginhallituksessa konsernipalveluita koskien. Kaupunkikehitykseen kuuluvasta rakennusvalvonnasta päättää lupajaosto. Talousarvio- ja käyttösuunnitelmamuutoksista on ohjeistettu kaupunginvaltuuston tarkistamassa sisäisen valvonnan ohjeessa. Raportointi Talousarvion sitovien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle kolmannesvuosittain Johdon raporteilla. Talousarvion ja käyttösuunnitelmien rahamäärien toteutumisesta raportoidaan lautakuntia niiden päättäminä ajankohtina, kuitenkin vähintään kolmannesvuosittain. Talouden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle kuukausittain tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Kuntakonserni Omistajapolitiikassa noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymää ja talousjohtajan päätöksellä tarkistettua omistajaohjeistusta. Kaupunginvaltuuston hyväksymä tasapainotettu strategia ja kaupungin voimassaolevat henkilöstöohjeet ja henkilöstöstrategia sitovat konsernia soveltuvin osin. Kaupungin 100 %:ssa omistuksessa olevan tytäryhteisön Järvenpään Mestariasunnot Oy:n talousarvio on liitteenä 4 Liitteenä 5 on kaupunginhallituksen hyväksymät konserniyhteisöjen tavoitteet vuodelle 2014 ja alustavasti vuodelle Konserniyhteisöjen kanssa tullaan käymään keväällä tavoitekeskustelut, joissa tavoitteet tarkistetaan vuodelle 2015 ja alustavasti vuodelle Kun tavoitteita täsmennetään kevään 2015 aikana, tuodaan tavoitteet kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. 19

21 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivujen lukuohje Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan kaupunkistrategian vuosille Sitovat tavoitteet vuodelle 2015 on johdettu kaupunkistrategiasta. Ne ovat sitovia valtuustoon nähden palvelualueittain ja muu toimintakokonaisuus -tasolla. Talousarviotavoitteet ovat sitovia erikseen toimintatuottojen ja -kulujen osalta palvelualue- ja muu toimintakokonaisuus-tasolla. Rahatauluissa sitovat erät on esitetty kursiivilla. Talousarvio on valmisteltu nykyisen organisaation mukaisena. Talousarvio sisältää kohdentamattomia eriä (talouden tasapainottamisohjelmassa esitetyt palvelualueille kohdennettavat erät). Nämä erät tullaan kohdentamaan vuoden 2015 aikana talousarviomuutoksin. Rahatauluissa käytetty rahayksikkö on euroa. Sarakeotsikot ovat: TP 2013 Tilinpäätös 2013 KTA 2014 Korjattu talousarvio eli talousarvio 2014 valtuuston päättämien muutosten jälkeen (KV ) TAE 2015 Lautakunnan/johtokunnan esitys talousarvioksi 2015 TA 2015 Talousarvio 2015 % Muutos KTA 2014 ja TA 2015 välillä prosentteina TS 2016, TS 2017, TS 2018, TS 2019 Taloussuunnitelmavuodet 2016, 2017, 2018, 2019 Tuloslaskelmissa käytetty rahayksikkö on euro. Sarakeotsikot ovat: TP 2013 Tilinpäätös 2013 KTA 2014 Korjattu talousarvio eli talousarvio 2014 valtuuston päättämien muutosten jälkeen (KV ) TA 2015 Talousarvio 2015 % Muutos KTA 2014 ja TA 2015 välillä prosentteina Kunkin tuloslaskelman jälkeen on esitetty ympyrädiagrammit vuoden 2015 toimintatuottojen ja -kulujen tiliryhmätasoisesta jakautumasta. 20

22 KÄYTTÖTALOUSOSAN YHTEENVETO KAUPUNKI ILMAN JÄRVENPÄÄN VESI -LIIKELAITOSTA e TP 2013 KTA 2014 KEHYS 2015 TA 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT , VALMIST. OMAAN KÄYTT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot , Netto , KAUPUNKI JA VESI YHTEENSÄ e TP 2013 KTA 2014 KEHYS 2015 TA 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT , VALMIST. OMAAN KÄYTT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot , Netto ,

23 KAUPUNKI ILMAN JÄRVENPÄÄN VESI -LIIKELAITOSTA TULOSLASKELMA TP 2013 KTA 2014 TA 2015 % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,2 MAKSUTUOTOT ,6 TUET JA AVUSTUKSET ,7 MUUT TOIMINTATUOTOT ,7 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana ,8 TOIMINTATUOTOT ,9 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,9 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,4 PALVELUJEN OSTOT ,0 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT ,5 AVUSTUKSET ,1 MUUT TOIMINTAKULUT ,4 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana ,7 TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE ,0 22

24 Kaupunki ilman Järvenpään Vettä, toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT % MUUT TOIMINTATUOTOT % TUET JA AVUSTUKSET % MAKSUTUOTOT % AVUSTUKSET % TOIMINTAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT % HENKILÖSTÖKULUT % PALVELUJEN OSTOT % 23

25 KONSERNIPALVELUT Vastuuhenkilö: talousjohtaja Antti Peltola Toiminta-ajatus / Tehtävät: Konsernipalveluiden tarkoituksena on taata kunnallisen demokratian toimivuus, luoda henkilöstölle edellytykset sujuvaan palveluun, huolehtia konserninäkökulman välittymisestä kaikkeen päätöksentekoon sekä tuottaa kaupunkikonsernin toimintayksiköille niiden toimintaa tukevia palveluja kilpailukykyisesti. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Konsernipalveluiden roolina on yhä vahvemmin luoda palvelualueille tukipalveluprosesseja, jotka selkeyttävät ja tukevat aidosti alueilla tehtävää perustyötä erityisesti talouden tasapainottamisohjelman tavoitteiden toteuttamiksi. Taloushallinnon palveluntuottajan vaihtumisen myötä tullaan talous- ja henkilöstöpalveluiden prosesseja tarkastelemaan koko kaupungin tasolla. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2015 Konsernipalveluiden roolia asiantuntijapalveluiden tarjoajana palvelualueille ja koko konsernille vahvistetaan edelleen. Erityisesti painopisteenä on kaupunkistrategian toimeenpanosuunnitelmien laadinta. Myös työ talouden tasapainottamisohjelman toimeenpanon ja seurannan parissa jatkuu aktiivisesti päivitetyn tasapainottamisohjelman myötä. Kiinteistöjohtaminen siirtyy vuoden alusta Mestaritoiminta Oy:lle hyväksyttävän Allianssisopimuksen myötä. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2015 Kiinteistöpalveluiden uudelleen järjestely aiheuttaa tulo- ja menoerien muutoksia sekä konsernipalveluissa omana työnä tehtyjen tehtävien osalta että koko kaupunkitasolla sisäisten ja ulkoisten erien osalta vuoden vaihteessa. Muutokset tullaan toteuttamaan alkuvuonna talousarviomuutoksena. Tilakeskuksen ja teknisen palvelukeskuksen välinen sisäinen laskutus, reilu 2 miljoonaa euroa on jo purettu pois talousarvion valmisteluvaiheessa sekä teknisestä palvelukeskuksesta että konsernipalveluista. Lisäksi Resinan ja palvelualueiden välille tehtiin muutos vakituisen sijaishenkilöstön palkkamenojen kohdistamisesta suoraan palvelualueelle, näin jää ylimääräinen läpilaskutus välistä pois. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2015 Kuntapro-hankkeessa siirrytään suunnitelman mukaisesti toiseen vaiheeseen vuoden 2015 alusta, jolloin käyttöön tulee uudet järjestelmät ja uusiakin toimintatapoja. Nämä vaikuttavat taloushallinnon tehtävien suorittamiseen käytännön tasolla ja tavoitteena onkin toiminnan tuloksellisuuden parantaminen. Konsernipalveluissa on edetty talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti henkilöstön osalta. Vuodelle 2015 esityksenä on kahden henkilön lisäys: lakimies ja arkistosihteeri. Perusteena on kaupungin lainopillisen neuvonnan tarpeen kasvu ja kaupunkitason arkistoinnin ylläpito, hallinta ja kehittäminen. 24

26 ARVIO RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Toimintojen muutosten hallinta samanaikaisesti käynnissä olevien eri selvitysten keskellä vaatii laaja-alaista tarkastelua ja pitkän tähtäimen suunnitelmallisuutta. Osaamisen merkitys päätöksenteon pohjana olevien selvitysten ja tietojen tuottamisessa korostuu henkilöstöresurssien tiukentuessa. SITOVAT TAVOITTEET Kaupunginhallitus sitoutuu omalta osaltaan suunnitelmakauden tavoitteisiin. Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Talouden tasapainottamisohjelman ja henkilöstösopimuksen toimeenpanon varmistaminen Talouden tunnusluvut Henkilöstösopimuksen mittarit Kiinteistöallianssin toiminta on käynnissä koko laajuudessaan alkaen ja vastaa kaupungin asettamia tavoitteita (omistajaohjausnäkökulma) Kaupungin strategiakokonaisuuden kehittäminen toimeenpanosuunnitelmien osalta Toimeenpanosuunnitelmien malli luotu ja hyväksytty lautakunnissa Kaupungin riskienhallinnan yleisohjeen toimeenpano ja kokonaisvaltainen riskienhallinta Riskienhallinnassa edetty arviointiohjelman aikataulun mukaisti KONSERNIPALVELUT e TP 2013 KTA 2014 TAE 2015 TA 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT , VALMIST. OMAAN KÄYTT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot Netto ,

27 TULOSLASKELMA TP 2013 KTA 2014 TA 2015 % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,6 MAKSUTUOTOT ,0 TUET JA AVUSTUKSET ,3 MUUT TOIMINTATUOTOT ,2 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana ,7 TOIMINTATUOTOT ,1 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,0 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,2 PALVELUJEN OSTOT ,8 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT ,1 AVUSTUKSET ,6 MUUT TOIMINTAKULUT ,0 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana ,6 TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKATE ,0 26

28 Konsernipalveluiden toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT % MAKSUTUOTOT % TUET JA AVUSTUKSET % MUUT TOIMINTATUOTOT % AVUSTUKSET % MUUT TOIMINTAKULUT % TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT % PALVELUJEN OSTOT % 27

29 TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Palvelualuejohtaja Tiina Salminen Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualueen perustehtävänä on tarjota kustannustehokkaita ja laadukkaita palveluita kuntalaisille. Näiden palveluiden avulla elämänhallinta, terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen, hyvä diagnostiikka, hoito ja kuntoutus sekä viimesijainen toimeentuloturva mahdollistetaan asiakaslähtöisesti, yksilön omia voimavaroja tukien, itse- ja omahoitokykyä vahvistaen sekä aktiivista vastuunottoa lisäten. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevaan lainsäädäntöön tehdään tulevina vuosina merkittäviä uudistuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveysalueet on muodostettava niin, että ne aloittavat toimintansa viimeistään vuoden 2016 alussa ja järjestämisvastuu siirtyy niille vuoden 2017 alusta alkaen. Lakiesitys painottaa vahvasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, josta ensisijainen vastuu kuuluu kunnille. Sosiaali- ja terveysalueen tuotanto-organisaation osalta Keski-Uudenmaan kunnat ovat ilmaisseet toiveenaan muodostaa yhteisen Keski-Uudenmaan kattavan tuotantoalueen, jossa Hyvinkään sairaalan tuottamat palvelut integroitaisiin Keski-Uudenmaan tuottajaorganisaatioon. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee vaikuttamaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen muutoksina merkittävästi vahvemmin kuin mahdollinen kuntaliitos. Kuntakentän tulevat muutokset vaikuttavat merkittävästi myös ICT-ratkaisuihin, joita on vaikea tässä vaiheessa ennustaa. Todennäköisesti alueellistaminen tuo järjestelmävaihdoksia, kun käytössä olevia tietojärjestelmiä yhtenäistetään alueellisesti. Uuden sosiaalihuoltolain tavoitellaan astuvan voimaan huhtikuussa Laki korostaa erityisesti lapsiperheiden varhaista tukea. Lain uudistaminen lisää kunnan tehtäviä ja edellyttää painopisteen muutosta raskaasta lastensuojelusta lapsiperheiden perhetyöhön, kotipalveluun sekä nuorten sosiaaliseen kuntoutukseen. Uuden sosiaalihuoltolain myötä korostuu asiakkaiden oikeus nimettyyn omatyöntekijään ja varhaisen tuen palveluihin. Aikuisten sosiaalipalvelujen osalta muutos koskettanee erityisesti aikuissosiaalityön ja sosiaaliturvatyön yksikköjä. Laki työvoiman palvelukeskuksista säätää alueellisesta pitkäaikaistyöttömien yhteispalvelupisteestä. Uusi toimintamalli selkeyttää ja kasvattaa kunnan roolia pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa ja edellyttää uudenlaista, yhteistä moniammatillista työotetta sekä konkreettisen, yhden palvelupisteen vastaanottotoiminnan käynnistämistä. Laki työmarkkinatuen rahoitusosuuden muutoksesta puolestaan laajentaa kunnan rahoitusvastuuta pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksista. Lakimuutoksen toivotaan olevan kannusteena kunnan aktivointi- ja työllistämispalvelujen lisäämiselle. Vuodelle 2016 odotetaan työelämäosallisuuden erityislainsäädäntöä, joka tulee korvaamaan lain kuntouttavasta työtoiminnasta. Se vahvistaa sosiaalisen kuntoutuksen palveluja ja lisää työelämäosallisuuden palvelujen tuottamista myös osatyökykyisille. Lainsäädännön kustannusvaikutusten arviointi on tässä vaiheessa vielä liian aikaista. Vuonna 2017 toteutunee perustoimeentulotuen siirto Kansaneläkelaitokselle. Muutos siirtää merkittävän määrän toimeentulotuen asiakkaita KELA:lle ja lisää yhteistyötä Kelan kanssa. Muutos vahvistaa kuntien mahdollisuutta keskittyä suoraan asiakastyöhön sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin. 28

30 Terveydenhuoltolain mukainen vapaa liikkuvuus saattaa aiheuttaa kasvavia potilasmääriä erityisesti suun terveydenhuollossa ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Väestörakenteen muutos vaikuttaa merkittävästi palvelualueen toimintaan. Vanhusten suhteellinen osuus väestössä kasvaa, sairastavuus lisääntyy ja monisairaiden vanhusten määrä lisääntyy noin 3 % vuodessa. Vanhuspalvelulain (980/2012) velvoitteet ikääntyneiden hyvinvointia edistävien palveluiden osalta vaikuttavat palvelualueeseen. Muiden sosiodemografisten muutosten osalta merkityksellistä on päihde- ja mielenterveyspotilaiden määrän kasvu. Taloudellinen taantuma ja työttömyyden kasvu lisäävät terveyserojen, elämänhallinnan ja sosiaalisen hyvinvoinnin erojen kasvua. Työttömyyden kasvun ennustetaan jatkuvan vuonna 2015, mikä kasvattaa toimeentulotukea hakevien kuntalaisten määrää. Vuoden 2016 loppupuolella valmistuu uusi sosiaali- ja terveyskeskus. Valmistuessaan se antaa kokonaan uudenlaiset puitteet sosiaali- ja terveydenhuollon monialaiselle yhteistyölle yhteisissä tiloissa ja muuttaa palveluratkaisuja merkittävästi. Erityistä huomiota on kiinnitetty myös itse- ja omahoitoon sekä sähköisiin palveluihin kannustaviin ratkaisuihin kaikissa palveluissa. Uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen ICT-ratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan omana kokonaisuutena vuosien aikana. Valmisteilla oleva metropolihallinnon toteutuminen vaikuttaisi asuntotuotannon linjauksiin ja toimeenpanoon lähialueilla ja näin sillä olisi suora vaikutus sosiaalihuollon asiakkaisiin. Oletettavasti kuntien omistamien vuokrataloyhtiöiden yhdistäminen isoksi yhtiöksi tulee vaikuttamaan asukasvalintojen tekemiseen. On todennäköistä, että kohtuuhintaisista pienistä asunnoista, joihin asukasvalinta tehdään sosiaalisin perustein, tulee jatkossakin olemaan pulaa. Tällöin kuntien omat palvelutuotannonratkaisut ovat keskeisiä. Tietojärjestelmämuutoksien osalta Järvenpää liittyi earkiston käyttäjäksi earkiston II vaihe tulee toteuttaa vuonna 2016, jolloin siihen liitetään laajasti uusia osioita. Kansalaisen sähköisten palveluiden kokonaisuutta valmistellaan osana Valtiovarainministeriön rahoittamaa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). Palveluilla pyritään vastaamaan asiakkaan tarpeisiin elämänkaaren eri vaiheissa ja tilanteissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta. Ohjelman toimikausi kestää vuoden 2015 loppuun. Sosiaalihuoltoon on suunniteltu terveydenhuollon KanTa-palveluja vastaavia valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja. KanSa-arkiston käyttöönottojen on suunniteltu ajoittuvan vuosille KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2015 Terveyden ja itsehoidon edistämisessä vahvistetaan uusia rakenteita, joilla painopistettä saadaan siirrettyä korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Koko kaupunkiorganisaation käsittävien poikkihallinnollisten prosessien sujuvuutta parannetaan. Samoin yhteistyötä yritysten, kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa kehitetään. Sähköisten palvelujen kehittämistä jatketaan, ryhmä- ja teemavastaanottoja sekä uusia eri ammattiryhmien työnjakomalleja otetaan käyttöön. Vertaistoimintaa sekä oma- ja itsehoitoa lisätään ja asukkaiden aktiivista vastuunottoa vahvistetaan. Sähköinen hyvinvointikertomus ja ennakkoarviointi (EVA) otetaan käyttöön. Työterveyspalvelujen alueellistamisselvityksen tulokset ja siihen liittyvät päätökset vaikuttavat työterveyspalvelujen järjestäytymiseen. 29

31 Aikuisten sosiaalipalvelujen kohdalla uuden lainsäädännön keskeneräisyyden vuoksi ei vuoden 2015 toimintaan ole suunniteltu isoja uudistuksia. Uuden sosiaalihuoltolain voimaantulon vaikutuksia palvelurakenteeseen ja lapsiperheiden kanssa tehtävään työhön työstetään lain sisällön varmistumisen jälkeen yhteistyössä lasten ja nuorten palvelualueen kanssa. Toteutuessaan laki edellyttää mittavia palvelurakenteen muutoksia korvaavan työn painopisteen siirtyessä ennalta ehkäisevään työhön. Muutos tulee edellyttämään kaupungin sisäisiä johtamisen, työn- ja vastuunjaon uudistuksia. Aikuisten sosiaalipalvelujen painopisteeksi on nostettu asumisen vaihtoehtojen kehittäminen ja asiakkuusprosessin sujuvuuden kehittäminen. Sosiaaliturvatyössä etuuskäsittelyn ohella on tärkeää sosiaaliohjauksen välittömän asiakastyön määrän lisääminen sekä työtapojen kehittäminen. Asiakasmäärien kasvun odotettu jatkuminen edellyttää entistä systemaattisemman ja saumattomamman yhteistyön löytämistä eri toimijoiden kanssa. Muutokseen tähtäävässä sosiaalityössä toiminnassa panostetaan aktivointimäärien kasvattamiseen ja valmisteilla olevan yhteispalvelupisteen toiminnan suunnitteluun. Sosiaalisessa kuntoutuksessa palvelut laajentuvat mielenterveyskuntoutujien työsalitoimintaan. Tuetun asumisen palveluissa tavoitteena on parantaa toimintakyvyn ja asumisvalmiuksien systemaattista arviointia uusien työvälineiden (RAI) avulla ja parantaa palveluprosessien välistä työtä asiakkaalle tarpeenmukaisen asumisvaihtoehdon löytämiseksi. Ensi vuodelle mahdollisesti saatavat tukiasuntojen lisäykset edellyttävät myös asuttamisprosessin tarkentamista ja asuttamistyöryhmän työn kehittämistä. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2015 Talouden taantuma ja kaupungin tasapainottamisohjelma asettavat palvelualueen todella tiukkaan talousraamiin. Samanaikaisesti palvelutarve kasvaa ikääntyvien sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden määrän kasvaessa. Työmarkkinatukilain rahoitusosuuden muutos tuo ison kasvupaineen KELA:lle maksettaviin työmarkkinatuen kuntaosuuksiin, mikä edellyttää laaja-alaisten poikkihallinnollisten toimenpiteiden lisäämistä kustannusten ja asiakasvaikutusten lieventämiseksi. Jo ilman työmarkkinatuen korvausperusteiden muutosta pitkäaikaistyöttömyyden hoidon kustannukset kasvavat edellisvuoden talousarvioon nähden n. 12 %. Työttömyyden kasvun jatkuessa on oletettavaa, että myös toimeentulotukimenot kasvavat edelleen. Toimenpiteitä kustannustason hillitsemiseksi jatketaan tulevanakin vuonna, joten toimintakulujen kasvuun on arvioitu vain noin 2 % edellisvuoteen nähden. Tukiasuntojen lisäyksellä pyritään tuntuviin säästöihin asumispolun eri vaiheissa, jolloin tuetun asumisen toimintamenot pysyvät suurin piirtein vuoden 2014 tasolla. Asiakas- ja potilastyö sekä toimistotyö muuttuvat aina vain sähköisemmäksi, jolloin sovelluksiin tarvitaan laajennusosioita, joiden lisääntyvät ylläpitomaksut eivät mahdu aikaisempaan raamiin. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2015 Terveyden ja itsehoidon edistämisen alueella on vuoden 2014 aikana aloittanut neljä lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden suorittanutta sairaanhoitajaa sekä asiakasvastaava (As- Va)-tutkinnon suorittanut sairaanhoitaja. Erityisosaamisen lisääntyminen, erikoistuminen ja sen hyödyntäminen muuttaa asiakkaan prosessia ja ammattiryhmien työnjakoa. Painopisteen 30

32 siirtyminen terveyden ja itsehoidon edistämiseen asettaa uusia vaatimuksia henkilöstön osaamiselle ja asiantuntijuudelle. Koulutustarpeita on erityisesti palvelutoiminnan systemaattisessa arvioinnissa, hoidon tarpeen arvioinnissa (HTA) ja triage-osaamisessa sekä terveyden ja itsehoidon edistämisen tuessa. Terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn vahvistamiseksi avainalueella on paineita kahden hoitajan ja yhden asiantuntijan työpanoksen lisäämiseen, mutta näiden kustannukset eivät mahdu palvelualueen talousarvioon. Ikääntyneiden palvelujen parantamiseksi ja heidän erityistarpeisiinsa vastaamiseksi on sairaudenhoidon avainalueelle haettu geriatria ja paikka täytetään niin pian kuin mahdollista ja lisäksi perustetaan uusi yleislääketieteeseen erikoistuvan lääkärin virka. Aikuisten sosiaalipalvelujen henkilöstösuunnitelma lähtee vuoden 2014 resurssien tasosta lukuun ottamatta työllisyydenhoitoon liittyvää toimintaa. Toimeentulotukityöhön v saatujen määräaikaisten sosiaaliohjaajan ja sosiaalityön sihteerin virkoihin haetaan jatkoa, koska asiakasmäärän laskua ei ole näköpiirissä. Sosiaalisen kuntoutuksen määräaikainen kehittämishanke päättyy keväällä 2015 ja sen vakinaistamista haetaan toiminnan tuloksellisuuden, muuttuvan lainsäädännön ja sen vuoksi kasvaneiden kustannusten vuoksi. Virkojen ja toimien vakinaistamisen/jatkamisen myötä vastuualueen htv-taso pysyy ennallaan. Uutena palveluna avainalueella alkaa mielenterveyskuntoutujien työsalitoiminta, joka siirtyy erikoissairaanhoidon palveluista kunnan omaksi toiminnaksi. Toiminnan rahoitus toteutetaan kustannusneutraalisti määrärahasiirrolla erikoissairaanhoidosta, mutta edellyttää kolmen henkilötyövuoden (2 sosiaalisen kuntoutukseen ja 1 mielenterveys- ja päihdeyksikköön) lisäystä. Uutena resurssina vuodelle 2015 perustetaan aikuissosiaalityön yksikköön sosiaalityöntekijän virka aktivointiasteen parantamiseksi. Näin työllistämistoimenpiteiden piiriin on mahdollista saada enemmän asiakkaita. Aktivointityöhön keskittyvä sosiaalityöntekijä vastaa osaltaan TYP-lainsäädännön vuoden 2016 alusta tuleviin resursointitarpeisiin. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA SUUNNITELMAVUOSINA Tiukka talous edellyttää tuottavuuden ja kustannustehokkuuden lisäämistä kaikin mahdollisin keinoin. Talouden muutoksiin vaikuttavat merkittävimmin toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Tähän liittyen lainsäädännöllisillä ratkaisuilla voi olla merkittävä vaikutus esimerkiksi sosiaalipalvelujen kustannuksia kasvattavasti. Aikuisten sosiaalipalveluissa talouden taantuma näkyy työllisyystilanteesta johtuvana toimeentulotuen tarpeena. Toisaalta perustoimeentulotuen suunniteltu KELA-siirto vähentää toteutuessaan sosiaaliturvatyön henkilöstötarvetta. Arvioidut vaikutukset lienevät 6-10 henkilötyövuotta. Siirto saattaa vaikuttaa kunnan muihin toimeentulotukimenoihin, lainsäädännön ratkaisuista riippuen, joko kasvattaen tai vähentäen niitä. Tuetun asumisen puolella kaksivuotinen nuorten asumisohjaushanke päättyy keväällä Avainalue on näillä näkymin myös saamassa lisää tukiasuntoja vuodelle Hankkeen vaikuttavuus ei ole vielä tiedossa, mutta hanke ja käytettävissä olevat tukiasunnot saattavat nostaa esiin toimintamalleja, joita toteuttamalla voidaan tehokkaasti vähentää nuorten asunnottomuutta ja siihen liittyviä kustannuksia. ICT-kustannukset tulevat lisääntymään yleisen kustannustason noustessa ja sähköisten lisätyökalujen tarpeen kasvaessa. Myös sähköisen asioinnin lisääminen vaatii resursseja. 31

33 ARVIO PALVELUALUEEN RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Tasapainottamisohjelman leikkausten kohdistuminen asukkaisiin ja asiakkaisiin kasvattaa merkittävästi riskiä väestön terveyserojen kasvuun. Tämä tulisi huomioida ennakoivasti. Lisäksi tasapainottamisohjelman henkilöstövaikutukset lisäävät esimiestyön kuormittavuutta ja vaativuutta. Henkilöstön saatavuus on palvelualueen suurin riski. Henkilöstön osaamisessa ja asenteissa tulee kiinnittää huomiota terveyden ja itsehoidon edistämiseen, jotta näiden palvelujen kehittämiselle asetetut tavoitteet saavutetaan. Vapaan liikkuvuuden, vanhusten määrän ja päihdepotilaiden määrän aiheuttamaan palvelutarpeen kasvuun tulee voida vastata, jotta asiakkaat eivät ajaudu päivystyksen kautta erikoissairaanhoitoon. Aikuisten sosiaalipalvelujen suurimmat riskit liittyvät yleiseen työllisyystilanteeseen ja sen mukanaan tuomiin asiakasvaikutuksiin sekä keskeneräiseen lainsäädäntöön. Toimeentulotuen KELA-siirtoon liittyy riski sen kustannusvaikutuksista, jotka riippuvat vahvasti lainsäädännön ratkaisuista ja yhteistyön onnistumisesta Kelan kanssa. Asiaan valmistaudutaan olemalla tiiviisti mukana Kela-yhteistyössä. Tarpeenmukaisten asumispalveluiden ja asuntojen puuttuminen voi johtaa kalliiden eritysasumisen palveluasuntopaikkojen ja tilapäismajoituksen hinnakkaiden ostopalvelujen epätarkoituksenmukaiseen käyttöön. Erityisenä riskinä on kaupungin huonokuntoisissa erillisasunnoissa olevien asiakkaiden tilanne korvaavien asuntojen puuttuessa. Kustannusriskiin on yritetty valmistautua erityisryhmien asumisen kehittämishankkeella (Wärttinä II), joka on ollut päätöksenteon eri portaissa nyt yli kaksi vuotta. Sosiaalihuoltolain mukana mahdollisesti tulevia muutoksia on tärkeä suunnitella myös henkilöstön jaksamisen näkökulmasta. Palvelurakenteen muutostarpeet voidaan arvioida vuoden 2015 aikana tarkemmin. Tulevien vuosien suurimpia taloudellisia riskejä ovat ICT:n yleisen kustannustason nousu ja kunnille tulevien vaatimusten täyttäminen. Toiminta useissa yksiköissä on ympärivuorokautista, jolloin myös sovellusten on oltava käytettävissä ympäri vuorokauden. Sekä infrapalvelujen että sovelluspalveluiden tuki on siis tarpeen hankia 24/7, mitä se nykyisellään ei ole. SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Palvelujen saatavuus paranee. Hoitajien ja lääkärien T3 (kolmas vapaa aika kiireettömälle vastaanotolle). Keskimääräinen hoitoaika akuuttiosastolla (vrk). Akuuttiosastolla jonotusaika jatkohoitoon (vrk). Maksulliset siirtoviivepäivät (kpl). Eriarvoisuus vähenee terveyttä ja hyvinvointia edistämällä ja ennaltaehkäiseviä palveluja vahvistamalla. eterveyspalvelun käyttäjämäärät. STAR (sähköinen tarkastus) -terveystarkastuksen ja terveysvalmennuksien käyttäjämäärät. Terveyskioskin kävijämäärät ja toiminnasta annettu palaute. Ryhmien määrä. Ryhmiin osallistuneet. Osaamisella turvataan asiakastarpeen mukaiset palvelut. Palvelualueiden yhteisten koulutuksien rakenne on luotu. Järjestetyt koulutukset ja osallistujamäärät/avainalue. 32

34 ERIKOISSAIRAANHOITO e TP 2013 KTA 2014 TAE 2015 TA 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Netto , TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOA e TP 2013 KTA 2014 TAE 2015 TA 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot Netto , ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA TP 2013 KTA 2014 TA 2015 % TOIMINTATUOTOT MAKSUTUOTOT ,1 MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTATUOTOT ,4 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,3 PALVELUJEN OSTOT ,9 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT MUUT TOIMINTAKULUT ,6 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana ,0 TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE ,1 33

35 Erikoissairaanhoito toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT % MAKSUTUOTOT % MUUT TOIMINTAKULUT % TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT % PALVELUJEN OSTOT % 34

36 TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOA TULOSLASKELMA TP 2013 KTA 2014 TA 2015 % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,0 MAKSUTUOTOT ,1 TUET JA AVUSTUKSET ,2 MUUT TOIMINTATUOTOT ,1 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana ,0 TOIMINTATUOTOT ,8 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,0 PALVELUJEN OSTOT ,3 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT ,3 AVUSTUKSET ,3 MUUT TOIMINTAKULUT ,0 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana ,2 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,7 35

37 Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT % MYYNTITUOTOT % TUET JA AVUSTUKSET % MAKSUTUOTOT % MUUT TOIMINTAKULUT % TOIMINTAKULUT AVUSTUKSET % HENKILÖSTÖKULUT % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT % PALVELUJEN OSTOT % 36

38 SUORITTEET TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUKOKONAISUUS TP TA TA Muutos suorite /15 % TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyden ja itsehoidon palvelut Sairaanhoitajavastaanotto käynti ,0 % *ei sis. kouluterv., opiskelu. ja neuvolakäyntejä 3. vapaa aika kiireettömälle vo:lle T3mediaani / vrk ,0 % Fysioterapia käynti ,0 % Sähköiset asioinnit asiakkuudet Työterveyshuolto käynti ,0 % SAIRAUDEN HOITO Avosairaanhoito Lääkärivastaanotto* käynti ,2 % *ei sis. kouluterv., opiskelu. ja neuvolalääkärikäyntejä Lääkäripuhelut puhelu ,0 % 3. vapaa aika kiireettömälle vo:lle T3mediaani / vrk ,0 % Sairaalahoito ja erikoislääkäripalvelut Erikoissairaanhoito Avokäynnit käynnit ,0 % NordDRG-hoitojaksot hoitojaksot ,0 % Psykiatriset hoitopäivät hoitopäivät ,5 % euroa / asukas (T) eur ,8 % Suun terveydenhuolto Käynnit 0-17v. käynnit ,0 % Käynnit 18 v. - käynnit ,2 % Käynnit yhteensä käynnit ,6 % Asiakkaat 0-17 v. asiakkaat ,0 % Asiakkaat 18 v.- asiakkaat ,0 % Asiakkaat yhteensä asiakkaat ,0 % 3. vapaa aika kiireettömälle hammaslääkärikäynnille T ,0 % 3. vapaa aika kiireettömälle suuhygienistikäynnille T ,0 % Ryhmäkäynnit käynnit Terveyskeskussairaala Akuuttiosasto (54 ss) hoitopäivät ,0 % Keskimääräinen hoitoaika / hoitojakson kesto vrk ,0 % SAS-jono vrk ,0 % Siirtoviivepäivät (HUS) kpl ,0 % Kotisairaalan kotikäynnit käynnit ,1 % Kotisairaalan hoitopuhelut lukumäärä Mielenterveys- ja päihdetyö Mielenterveys- ja päihdeyksikkö käyntimäärä ,0 % Vierotushoitojaksot laitoksessa hoitojakso ,0 % T3 psykiatri vrk ,0 % T3 psykiatrinen sairaanhoitaja vrk ,0 % Ryhmäkäynnit käynnit AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT Sosiaaliturvatyö Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet kotitaloudet ,0 % Toimeentulotukea saaneet alle 30-vuotiaat asiakkaat ,0 % Sosiaaliohjauksen asiakastapaamiset lukumäärä vapaa aika kiireettömälle vo:lle mediaani/vrk Muutokseen tähtäävä sosiaalityö Muutossosiaalityön asiakastapaamiset lukumäärä ,0 % 3. vapaa aika kiireettömälle vo:lle mediaani/vrk ,0 % Kuntouttava työtoiminta asiakkaat ,0 % Aktivointisuunnitelmat lukumäärä yht ,0 % Tuettu asuminen Päiväkeskuksen kävijämäärä ka/vrk ,0 % Asukasvaihtuvuus hlö/vuosi ,3 % Asunnottomien määrä ARA laskenta ,0 % 37

39 IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Palvelualuejohtaja Tiina Salminen Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueen tehtävänä on kustannustehokkailla palveluratkaisuilla varmistaa, että ikääntyneet ja toimintarajoitteiset järvenpääläiset voivat elää ja asua kunnassa turvallisesti, täysivaltaisina ja vaikuttavina yhteiskunnan jäseninä. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueen asiakkaita ja toimintaa koskeva lainsäädäntö on muuttumassa merkittävästi useiden lakien osalta. Uuden sosiaalihuoltolain on tarkoitus astua voimaan huhtikuussa Lain tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Painopiste siirtyy siis nykyistä vahvemmin ennaltaehkäisevään toimintaan, varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin. Lailla parannetaan asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistetään virnaomaisten yhteistyötä esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden, poliisin sekä työ- ja elinkeinohallinnon viranomaisten kesken. Osana sosiaalihuoltolain kokonaisuudistusta uudistetaan myös vammaislainsäädäntöä. Tarkoituksena on yhdistää nykyiset vammaispalvelu- ja kehitysvammalait niin, että luonnos hallituksen esitykseksi olisi valmis vuoden 2014 loppuun mennessä ja uusi laki tulisi voimaan vuonna Uudella lailla on merkittävä vaikutus henkilökohtaiseen apuun niin, että avustajien määrä lisääntyy merkittävästi ja henkilökohtaisen avun järjestämistapoja tulee kehittää. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki tulee muuttamaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon kenttää merkittävästi. Lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveysalueet on muodostettava niin, että ne aloittavat toimintansa viimeistään vuoden 2016 alussa ja järjestämisvastuu siirtyy niille vuoden 2017 alusta alkaen. Järvenpään kaupunki kuuluisi HYKS erva -alueen mukaiseen sosiaali- ja terveysalueeseen. Keski-Uudenmaan kunnat ovat ilmaisseet toiveenaan muodostaa yhteisen Keski-Uudenmaan kattavan tuotantoalueen, jossa nykyisten kehitysvammahuollon kuntayhtymien, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän ja Hyvinkään sairaalan tuottamat palvelut integroitaisiin Keski-Uudenmaan tuottajaorganisaatioon. Samanaikaisesti selvitetään myös Keski-Uudenmaan mahdollisia kuntaliitoksia, jotka osaltaan vaikuttavat tulevaisuuden palvelujen tuottamiseen. Lisäksi voimaan tullut vanhuspalvelulaki (980/2012) asettaa edelleen kunnille merkittäviä velvoitteita, jotka liittyvät ennaltaehkäisevään sekä osallisuutta ja toimintakykyä edistävään toimintaan ja palvelujen arviointiin. Laki ottaa kantaa myös palvelujen järjestämiseen ja riittävyyteen. Väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa paitsi huoltosuhteen muutoksen kautta, myös palvelujen tarpeen kautta kuntien toimintaan. Yli 75-vuotiaiden järvenpääläisten määrä lisääntyy vuosittain tasaisesti ja vuonna 2019 yli 75-vuotiaita on väestöennusteen mukaan 651 henkilöä enemmän kuin vuonna Samanaikaisesti muistisairauksien määrä kasvaa myös alle 75- vuotiailla, mikä edellyttää panostusta varhaiseen diagnosointiin, muistisairaiden kotona selviytymiseen, toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen, kuntoutukseen ja hoivapalvelujen turvaamiseen. Kotihoidon piiriin arvioidaan seuraavan viiden vuoden aikana tulevan noin 95 uutta yli 65-vuotiasta asiakasta. Omaishoitajien määrään lisäämisessä tavoitellaan 5-6 % osuutta yli 75-vuotiaista ja kotona asumisen painopisteestä huolimatta myös ympärivuorokautisten asumispalvelupaikkojen määrää tulee lisätä seuraavan viiden vuoden aikana noin 60 hoivapaikalla. 38

40 KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2015 Palveluohjausta kehitetään niin, että se toimii asiakkaalle päin ns. yhden luukun periaatteella Myllytien toimintakeskuksessa, vaikka tarpeen mukaiset palvelut räätälöidään moniammatillisesti. Työ- ja päivätoimintaa kehitetään nykyistä monipuolisemmaksi hankeyhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kotona asumista tukevissa palveluissa vuoden 2015 keskeinen teema on asiakkaan toimintakyvyn, omatoimisuuden ja omahoidon tukeminen. Vuoden aikana kotona asumisen tuen avainalueella kehitetään voimavarakeskeistä ja verkostomaista toimintamallia ikääntyneen ja toimintarajoitteisen kotona asumisen tueksi. Lisäksi laajentamalla palvelusetelitoimintaa ja panostamalla oikea-aikaiseen palvelutarpeen arviointiin ja palvelujen käynnistämiseen vaikutetaan asiakkaiden kotona selviytymiseen. Väestöennusteen mukaan kotihoidon piiriin tulee vuoden 2015 aikana noin uutta asiakkuutta, joista suurimmalle osalle tarjotaan mahdollisuus palveluihin palvelusetelin kautta. Tehostetussa kotihoidossa kehitetään toimintaa Pegasos-Mukana -järjestelmän avulla. Tavoitteena on lisätä asiakkaiden luona käytettyä aikaa sekä parantaa hoito- ja palvelusuunnitelman toteutumista. Omaishoidossa keskitytään erityisesti uusien omaishoitajien tavoittamiseen, omaishoidon tukemiseen sekä hyvän hoidon ja toimintakyvyn edistämiseen. Omaishoidon tukikeskustoiminta käynnistyy, joka antaa uusille ja jo toimiville omaishoitajille ja -hoidettaville tukea arjen erilaisissa tilanteissa. Tulevaisuuden toiminnallisiin muutoksiin valmistaudutaan Keski-Uudenmaan kuntien yhteisellä suunnittelutyöllä. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2015 Vuonna 2015 kuntatalous kiristyy yhä ja talouden tasapainottamisen vaatimus kohdistuu myös Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueeseen. Ikääntyneiden asiakkaiden määrän kasvaessa ns. kevyisiin palveluihin panostetaan ensisijaisina palveluina, kuitenkin niin että ne tuotetaan asiakkaiden tarpeita vastaavasti. Kotona asumisessa panostetaan palveluseteleiden kautta annettavien palvelujen kehittämiseen. Toimintarajoitteisten asiakkaiden tuetun kotiasumisen tarve on kasvanut siinä määrin, että siihen tulee jatkossa ohjata nykyistä enemmän määrärahoja. Lisäksi vuonna 2015 tarvitaan väestöennusteen mukaisesti lisäpaikkoja ympärivuorokautiseen hoivaan noin kymmenen uuden tehostetun palveluasumispaikan verran sekä mahdollisesti 1-2 lisäpaikkaa kehitysvammaisten vaativaan laitoshoitoon. Lisäksi kehitysvammaisten ja vammaisten lyhtyaikaishoidon kilpailutus saattaa nostaa palvelujen hintoja. Palvelukustannuksista säästäminen onnistuu lähinnä myöntämiskriteerejä täsmentämällä ja linjauksia tarkentamalla. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2015 Muuttuva toimintaympäristö sekä palvelutarpeiden muutokset edellyttävät tulevina vuosina hoitohenkilöstöltä uudistuvaa ja kehittyvää osaamista erityisesti moniongelmaisten asiakkaiden, mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden ja muistisairaiden henkilöiden hoidossa ja kohtaamisessa. 39

41 Kotona asumista tukevissa palveluissa on kolmen henkilötyövuoden lisäystarve. Kaupungin oman kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden määrän ja hoitoisuuden kasvu edellyttää kahden uuden lähihoitajan työpanosta. Asiakasmäärän kasvuun vastataan myös palvelusetelitoimintaa lisäämällä, mikä edellyttää yhden sairaanhoitajan työpanosta asiakasohjaukseen, koordinointiin ja palvelutarpeen arviointiin. Palvelusetelien kautta järjestetty palvelu on kuitenkin tässä tilanteessa kunnalle kustannustehokkaampi ratkaisu ja vaihtoehtoinen oma toiminta edellyttäisi suurempaa resurssointia. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA SUUNNITELMAVUOSINA Kotona asumista tukeviin palveluihin tarvitaan lähivuosina henkilöstöä asiakastarpeeseen vastaamiseksi ja kotona asumisen mahdollistamiseksi. Kaupungin omaan kotihoitoon tarvitaan vuosittain 1-3 uutta hoitajan toimea. Näiden lisäksi vuosittain avainalueen vammaisten ja mielenterveysasiakkaiden tuettu kotiasuminen kevyimpänä palvelumuotona kasvaa, johon tulee varata riittävästi määrärahoja. Toiminta ehkäisee raskaimpiin palveluihin siirtymistä. Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen tullaan sekä ikääntyneiden että toimintarajoitteisten osalta tarvitsemaan vuosittain lisää määrärahoja. Alustavan arvion mukaan vuosittain tarvitaan noin lisäys ikääntyneiden palvelutarpeeseen vastaamiseksi. Kaupungin omana toimintana käynnistyy vuonna 2016 Vaahterakodin toiminta Jampankaaren palvelupihassa. Vaahterakotiin siirtyy Vanhankylänniemen osasto 3:n asukkaat ja henkilökunta. Vaahterakodissa on Vanhankylänniemestä siirtyvien asiakaspaikkojen lisäksi 14 lyhytaikaishoidon paikkaa ja 23 uutta ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikkaa, minkä vuoksi uusia hoitajia tarvitaan arvion mukaan 21. ARVIO PALVELUALUEEN RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen sekä omahoidon, itsehoidon ja toimintakyvyn tukeminen ennaltaehkäisevät tai hidastavat ikääntyvän siirtymistä ympärivuorokautisen hoidon piiriin. Heikko kotona asumisen tukeminen voi aiheuttaa nopeutuvaa tarvetta raskaimpiin palveluihin. Tästä syystä ikääntyneen ja toimintarajoitteisen kotiasumisen tukeminen tulee nähdä koko kaupunkia koskevana asiana asuinympäristöstä, asumismuodosta, esteettömyydestä, turvallisuudesta, lähipalveluista ja erilaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudesta käsin. Kotona asumisen tukeen sisältyy myös omaishoito. Omaishoitoa tukeviin palveluihin tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta omaishoitajien jaksamista ei riskeerata. Erityisasumisen palveluissa on keskeistä huolehtia riittävästä hoivapaikkojen saatavuudesta ja suunniteltujen uusia hoivayksiköitä koskevien hankkeiden toteutuminen tulisikin varmistaa. Vammaisten asiakkaiden kohdalla vammaislakien yhdistäminen tulee lisäämään palveluvaateita, mikä kasvattaa kustannuksia. 40

42 SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet paranevat. Hankkeiden ja tilaisuuksien määrät, joissa on hyödynnetty kokemusasiantuntijoita. Asiakkailta ja omaisilta tulleiden palautteiden ja ehdotuksien määrät. Toimenpiteisiin johtaneiden kehittämisehdotusten prosenttiosuus kaikista palautteista. Terveydentilan ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Itse- ja omahoitoa tukevien tiedotteiden ja tietoiskujen määrät. Intoa elämään - hankkeeseen osallistuneiden määrä. Osaamisella turvataan asiakastarpeen mukaiset palvelut. Palvelualueiden yhteisten koulutuksien rakenne on luotu. Järjestetyt koulutukset ja osallistujamäärät/avainalue. IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE e TP 2013 KTA 2014 TAE 2015 TA 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot Netto ,

43 IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE TULOSLASKELMA TP 2013 KTA 2014 TA 2015 % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,2 MAKSUTUOTOT ,7 TUET JA AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana TOIMINTATUOTOT ,7 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,2 PALVELUJEN OSTOT ,0 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT ,3 AVUSTUKSET ,8 MUUT TOIMINTAKULUT ,1 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana ,8 TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE ,4 42

44 Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin MUUT TOIMINTATUOTOT % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT % MAKSUTUOTOT % AVUSTUKSET % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT % TOIMINTAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT % HENKILÖSTÖKULUT % PALVELUJEN OSTOT % 43

45 SUORITTEET IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE TP TA TA Muutos suorite /15 % ARJEN OSALLISUUDEN TUKI Henkilökohtainen apu avustettavat ,0 % Hoiva-avustajien määrä 10 % henk.koht.avustajista Kuljetuspalvelut (VpL) voimassa olevat päätökset ,8 % Vanhusten päivätoiminta käynnit ,1 % Työ- ja päivätoiminta (oma toiminta) asiakkaat Työ- ja päivätoiminta (oma toiminta) käynnit KOTONA ASUMISEN TUKI Kotiasuminen Kotihoito / oma toiminta yhtäaik. asiakkaat ,0 % Kotihoito / oma toiminta käynnit ,0 % Kotihoito / oma toiminta yli 75-vuotiaat asiakkaat ,0 % Kotihoito / säännöllinen palveluseteli asiakkaat Kotiateriat kuukauden viimeinen päivä aterioiden lukumäärä ,1 % Kuljetuspalvelumatkat (ShL) matkat ,8 % Omais- ja lyhytaikaishoito Omaishoito yhtäaik. asiakkaat ,6 % Omaishoito yli 75-vuotiaat asiakkaat ,3 % Omaishoito yli 75-vuotiaat asiakkaat % ikäryh ,1 % ERITYISASUMINEN Ikääntyneiden asumispalvelut Asumispalvelujen osuus 75+ väestöstä 75 täyttäneet / 75+ väestö % 6-7% Hoitopaikkatavoite yli 75-vuotiaat lukumäärä ,0 % Ikäryhmän %-osuus hoitopaikoista alle 65 v. - alle 1 % alle 1 % Ikäryhmän %-osuus hoitopaikoista v - alle 20 % alle 20 % Ikäryhmän %-osuus hoitopaikoista % 80 % Ikääntyneiden laitoshoito Laitoshoidon osuus 75+ väestöstä 75 täyttäneet / 75+ väestö % 1-2% Laitoshoitopaikkatavoite yli 75-vuotiaat lukumäärä ,5 % Ikäryhmän %-osuus laitoshoitopaikoista alle 65 v. - alle 1 % alle 1 % Ikäryhmän %-osuus laitoshoitopaikoista v - alle 20 % alle 20% Ikäryhmän %-osuus laitoshoitopaikoista % 80 % Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut Hoitopaikat yhteensä lukumäärä ,5 % Tuettu asuminen (ostopalvelut) %-osuus hoitopaikoista - 10 % 3 % Tuettu asuminen (oma toiminta) %-osuus hoitopaikoista % Palveluasuminen %-osuus hoitopaikoista - 40 % 46 % Tehostettu palveluasuminen %-osuus hoitopaikoista - 50 % 40 % Kehitysvammaisten asumis- ja laitospalvelut Asumisasiakaspaikat yhteensä lukumäärä ,9 % Ohjattu asuminen %-osuus asumisasiakaspaikoista - 7 % 15 % Autettu asuminen %-osuus asumisasiakaspaikoista - 31 % 24 % Vahvasti autettu asuminen %-osuus asumisasiakaspaikoista - 16 % 29 % Erittäin vahvasti autettu asuminen %-osuus asumisasiakaspaikoista - 27 % 32 % Laitoshoitopaikat lukumäärä ,7 % Vaikeavammaisten asumispalvelut Asiakaspaikat yhteensä lukumäärä ,0 % Palveluluokka 1 %-osuus asiakaspaikoista % Palveluluokka 2 %-osuus asiakaspaikoista % Palveluluokka 3 %-osuus asiakaspaikoista % Palveluluokka 4 %-osuus asiakaspaikoista % 44

46 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät palvelualuejohtaja Marju Taurula Edistää ja tukee lasten ja nuorten turvallista kasvua ja oppimista sekä vahvistaa lapsiperheiden hyvinvointia ja toimintakykyä. Tehtävää toteutetaan järjestämällä varhaiskasvatusta ja perusopetusta sekä kasvun tuen ja perhesosiaalityön palveluja. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Lasten ja nuorten palvelualueen lähivuosien toimintaan vaikuttavat valtion rakenneuudistuksiin liittyvät toimenpiteet, lakiuudistukset sekä valtion tuen väheneminen. Yleinen heikko taloustilanne ja erityisesti kuntatalouden kiristyminen edellyttävät palvelujen uudelleen arviointia ja toiminnan suhteuttamista niukkeneviin talousresursseihin. Palvelualueen suunnittelukauden toimintaa tulee ohjaamaan kaupungin talouden tasapainottamisohjelman linjaukset. Palvelualueen prosesseja ja organisaatiota tarkistetaan johtamisjärjestelmän arvioinnin tulosten mukaisesti. Koko kuntakenttään merkittävimmin vaikuttavat asiat ovat Sote - palvelujen järjestämistavan muutos sekä vuonna 2017 mahdollisesti toteutuvat kuntayhdistymiset. Lasten ja nuorten palvelualue osallistuu omien palvelujensa osalta tarvittaessa alueen kuntaselvityksen jatkovalmisteluun. Työryhmän esitys päivähoitolakia korvaavasta varhaiskasvatuslaista on valmistunut, mutta lakiesitystä eduskunnalle ei ole vielä annettu. Kuntien varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseen tulee vaikuttamaan uuden lain linjaukset subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta, päivähoitomaksujen mahdollisesta muuttamisesta hoitoaikaperusteisiksi, mahdollinen lapsiryhmien katon määritys sekä hallituksen esitykset kotihoidontuen jakamisesta puoliksi vanhempien kesken. Hoitojärjestelmän muutosten seurauksena varhaiskasvatuspalvelujen kysyntä kunnissa kasvanee. Koska varhaiskasvatuslain käsittely on viivästynyt, on osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa annettu esitys nykyisen päivähoitolain muuttamista alkaen siten, että subjektiivinen päivähoito- oikeus rajattaisiin osapäiväiseen eli viisi tuntia päivässä kestävään päivähoitoon, jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja hoitaa erilaisilla perhevapailla tai -etuuksilla perheen muuta lasta kotona. Lasten tasa-arvoisten oppimisvalmiuksien parantamiseksi on eduskunnalle annettu lakiesitys esiopetuksen muuttamisesta velvoittavaksi vuonna Lainmuutos ei kuitenkaan tuo suurta muutosta esiopetuksen osallistumisen nykyisen tilanteeseen. Esi- ja perusopetuksen tuntijaon sekä opetussuunnitelmien uudistamisen valmistelu jatkuvat. Tavoitteena on saada valtakunnalliset perusteet valmiiksi vuoden 2014 loppuun ja kuntakohtaiset opetussuunnitelmat käyttöön elokuussa Osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa on esitetty, että perusopetuksessa ja lukiossa muiden uskontojen kuin evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen uskonnon opetuksen minimiryhmäkoko nostetaan kolmesta oppilaasta kymmeneen. Tämä vähentänee muiden uskontojen opetuksen järjestämistä. Maahanmuuttajataustaisen väestön määrän odotetaan edelleen kasvavan erityisesti Uudellamaalla, jossa on ajankohtaiseksi teemaksi nousemassa kaksisuuntaisen kotoutumisen vahvistaminen. 45

47 Esiopetusta, perusopetusta ja toiseen asteen koulutusta koskeva Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan Painopistettä on siirretty korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään ja yksilökohtaisesta työstä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen. Oppilaille ja opiskelijoille tarjotaan matalan kynnyksen tukea hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Perusopetuksen lisäksi myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat tulivat kuraattori- ja psykologipalveluiden piiriin, mikä lisää kuntien kustannuksia erityisesti paikkakunnalla olevien toisen asteen oppilaitosten opiskelijahuollon palvelujen osalta. Eduskunnalle on annettu ehdotus lain laajentamisesta siten, että myös yksityisten ylläpitäjien ja valtion koulujen oppilaat tulisivat kunnan järjestämien opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin. Eduskunnalle on annettu esitys uudesta Sosiaalihuoltolaista, jonka on tarkoitus tulla voimaan ja kotipalvelun säädösten osalta jo alkaen. Uuden lain tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Lain toimeenpanossa vastuuta lapsille ja perheille tarjottavista palveluista ja tukimuodoista tullaan siirtämään entistä enemmän peruspalveluihin. Uuden lain mukaan lapsiperheillä olisi oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Myös perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa olisi jatkossa saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata oikea-aikainen tuki perheille. Lastensuojelun asiakkuus alkaisi vasta, jos lastensuojelun tarve todettaisiin tai perheelle annettaisiin lastensuojelun palveluja tai tukitoimia. Lakiin sisältyisi myös nuorisopalvelutakuu, jonka mukaan nuori saisi moniammatillista tukea yhden luukun kautta. Sähköisen asioinnin kysyntä kasvaa ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen tarve lisääntyy mm. sähköisen ajanvarauksen lisääntymisenä. Opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa tulevaisuuskatsauksessaan 2014 digitaalisuuden tuomia uusia tapoja oppia, opettaa ja tehdä työtä. Tavoitteena on lisätä tietotekniikan ja digitaalisen tiedon käyttöä myös opetuksessa. Tämä pedagoginen muutos edellyttää oppilaitosten sähköisten toimintaympäristöjen ja laitteiden ajanmukaisuutta sekä henkilöstön osaamisen päivittämistä. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2015 Palvelualueen painopisteitä ja tavoitteita vuodelle 2015 on johdettu kaupunkistrategiaan pohjautuvista strategisista ohjelmista sekä edellä kuvatuista valtakunnallisista toimintaympäristön ja lainsäädännön muutoksista. Palvelualueelle laaditaan strategisiin ohjelmiin pohjautuva konkreettinen palvelualueen toimeenpanosuunnitelma sekä uusi Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelma. Koko palvelualueella toimintaa sopeutetaan edelleen supistuviin resursseihin. Kaikilla avainalueilla tehdään toiminnan ja tilojen käytön tehostamista, palvelujen järjestämistavan rakenteellisia muutoksia ja palvelujen keskittämistä sekä supistamista. Merkittävimmät rakenteelliset muutokset ovat varhaiskasvatuksessa, jossa toimintaa kootaan isoihin päiväkoteihin ja esiopetusryhmiä koulujen tiloihin sekä luovutaan pienistä yksiköistä. Tavoitteena on myös yksityisen päivähoidon osuuden lisääminen. Perusopetuksessa jatketaan ja laajennetaan vuonna 2014 aloitettuja opetusryhmä- ja tuntiresurssimuutoksia sekä toiminnan uudelleen järjestelyjä. Palvelujen myyntiä muille kunnille pyritään lisäämään ja toisaalta omaa toimintaa kehittämällä vähentämään kalliita ostopalveluja esimerkiksi perhesosiaalityössä. Järvenpään väestö lisääntyy täydentyvillä ja uusilla asuinalueilla. Väestösuunnitteen mukaan varhaiskasvatusikäisten määrä kasvaa vain hieman, mutta alakouluikäisten määrä yli sadalla edellisestä vuodesta. Lepolan alueen uusi päiväkoti Polle ja sen yhteydessä toimiva perhekeskus otetaan käyttöön helmikuussa Kesällä lakkaa vastaavasti pienissä yksiköissä yhteensä kolme päiväkotiryhmää ja yksi ryhmäperhepäiväryhmä. Päiväkotipaikkojen nettolisäys 46

48 on kolme ryhmää, joihin voidaan lasten ikärakenteen mukaisesti sijoittaa lasta. Lisäksi syyskuussa on aloittamassa toimintansa uusi yksityinen kolmen ryhmän päiväkoti Pajalassa. Subjektiivisen päivähoidon rajoittaminen osa-aikaiseen hoitoon koskisi Järvenpäässä noin 60 lasta. Osa-aikaiset päivähoitoryhmät pyritään pääosin sijoittamaan keskustassa olevaan päiväkotiin. Väestösuunnitteen mukaan vuonna 2015 järvenpääläisten oppivelvollisuusikäisten määrän arvioidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla, mutta alakouluikäisten määrän kasvavan noin sadalla. Perusopetuksen koko oppilasmäärän arvioidaan kasvavan edellisestä vuodesta noin 40 oppilaalla, alakoululaisten määrä kasvaa ja yläkoululaisten pienenee. Alakoulujen opetusryhmien kokonaismäärä kasvaa kahdella ( yht. 123) koulutulokkaiden määrän kasvun vuoksi. Koulutulokkaiden ryhmien kokojen tasausta jatketaan. Myös koululaisten iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten määrän arvioidaan hieman kasvavan, mikä aiheuttaa painetta ryhmiin. Esi- ja perusopetuksessa jatketaan uusien paikallisten opetussuunnitelmien valmistelua huomioiden valtakunnalliset aikataulut ja päätökset. Pienten lasten palvelujen, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnoissa vahvistetaan uuden liikuntalain mukaisesti yhteistyötä liikuntapalvelujen kanssa pienten lasten ja koululaisten sekä heidän perheidensä arkiliikunnan edistämiseksi. Uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki astui voimaan ja sen edellyttämien toimenpiteiden vakiinnuttamista ja prosessien toimivuutta seurataan esiopetuksen yksiköissä, perusopetuksen kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa yhteistyössä oppilaitosten toimijoiden kanssa. Lain toimeenpano edellyttää kahden koulukuraattorin ja yhden koulupsykologin lisäämistä kouluikäisten palveluihin pääasiassa toisen asteen oppilaitosten palvelujen järjestämiseksi. Lepolan perhekeskukseen keskitetään toimintaa ja Kyrölän alueen Neilikkatien kiinteistöstä luovutaan. Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään ja vahvistetaan edelleen v solmitun kumppanuussopimuksen mukaisesti. Uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanossa vastuuta lapsille ja perheille tarjottavista palveluista ja tukimuodoista tullaan siirtämään entistä enemmän peruspalveluihin. Lain toimeenpano merkitsee muutoksia perhesosiaalityön ja kasvun tuen palvelujen tehtävissä. Kasvun tuen palveluiden toiminta laajentuu ja sinne muodostetaan pienten lasten kasvun tukemisen rinnalle uusi, Vanhemmuuden tukemisen prosessi. Järvenpään uuden kotiin vietävän perhetyön mallin mukaisesti pääosa perhettä ja vanhemmuutta tukevista matalan kynnyksen palveluista järjestetään perhekeskusten kautta. Perhekeskuspalveluihin siirtyvät myös perhetyön palvelujen kolme kotipalvelun perhetyöntekijää. Koulunuorisotyötä, nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelun (Nuovo) ostopalvelua ja muita matalankynnyksen toimintamuotoja sekä ryhmätoimintoja jatketaan ja edelleen kehitetään. Lisäksi vahvistetaan osaamista sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioimiseksi ja dokumentoinnin vaatimuksiin vastaamiseksi. Perhesosiaalityössä tavoitteena on palveluiden monimuotoistaminen. Kuntalaisten hyvinvointia tukevia yleisen, tehostetun ja erityisen tuen palveluita toteutetaan useilla eri palvelumalleilla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Myös kolmen kunnan yhteisen perheoikeudellisen yksikön palvelutoimintaa laajennetaan. Uudessa sosiaalihuoltolaissa kiireellisen sijoituksen ehtoja tiukennetaan ja ensisijaisesti tulisi käyttää avohuollon tukitoimia, kuten kotiin annettavaa tehostettua perhetyötä sekä avohuollon sijoituksia. Järvenpäässä pyritään pienentämään lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen tarvetta lastensuojelun yhteistyöllä neuvoloiden, perhekeskusten, päiväkotien ja koulujen kanssa sekä vahvistamalla siltatyötä ja kotiin vietävää työtä sekä luomalla perhekuntoutukseen oma toimintamalli. Lastensuojeluun palkataan lisää henkilöstöä laissa asetettujen ehdottomien 47

49 määräaikojen saavuttamiseksi. Auerkulmaan rakennettavat tukiasunnot mahdollistavat entistä paremmin omien palvelujen kehittämistä ja kalliista ostopalveluista luopumista. Syksyllä 2014 aloitettuja tilajärjestelyjä ja tilojen käytön tehostamista jatketaan koko palvelualueella. Varhaiskasvatuksen esiopetusryhmien sijoittelua kouluille on jatkettu ja Järvenpään Opisto siirtyy vuoden vaihteessa kokonaan Järvenpään Yhteiskoulun Kansakoulunkadun kiinteistöön. Lisäksi Järvenpään Yhteiskoulun alueella valmistellaan koulujen välillä yksittäisten opetusryhmien uudelleen sijoitteluja. Perheoikeudellinen yksikkö ja Varhaiskasvatuksen aluepäälliköt siirtyvät Järvenpään Opistolta vapautuviin tiloihin Mannilantielle. Lastensuojelun vastaanottotiimi siirtyy kaupungintalolle vapautuviin tiloihin. Edellä mainittujen palvelujen nykyisistä tiloista sekä aiemmin mainituista kolmesta pienestä päivähoidon yksiköstä ja Neilikkatiellä olevasta talosta luovutaan. Sisäisten vuokrien kustannusten uusi kohdistamien tehdään talousarviomuutoksena vuoden 2015 alkupuolella. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2015 Lasten ja nuorten palvelualueen talousarvio sisältää tasapainottamisohjelmassa vuodelle 2015 päätetyt toimenpiteet. Palvelualueen osuus on euroa, jossa on uusia toimenpiteitä yhteensä euroa. Talousarviossa on huomioitu eläkemenoperusteisen maksun budjetointitavan muutos euroa sekä lomautuksia vastaavan henkilöstösäästön vaikutus euroa. Lomautusten tarkemmat palvelualuekohtaiset vaikutukset selviävät lomautussuunnitelmien valmistuttua ja vuoden 2015 aikana tullaan tekemään tarvittavat talousarviomuutokset. Palvelualueen toimintakatteen kehys euroa on annetun tasapainottamisohjelman lisävelvoitteen vuoksi alkuperäistä kaupunginhallituksen antamaa kehystä euroa pienempi. Lasten ja nuorten palvelualueen tulot kasvavat noin euroa. Tulojen osalta volyymiltään merkittävimmät muutokset ovat ryhmäkoon pienentämiseen saadun valtionavustuksen kevään 2015 osuus n euroa, kotikuntakorvaustulojen lisäys n euroa sekä Varhaiskasvatuksen volyymin lisäyksestä aiheutuvat päivähoitomaksujen lisäykset n euroa. Muut tulomuutokset ovat vaikutukseltaan pienempiä. Palvelualueen talousarvion 2015 merkittävin muutostekijä, euroa on päiväkoti Pollen valmistuminen alkuvuonna. Muita suuria menolisäyksiä ovat varhaiskasvatuksen kokopäiväisten esiopetusryhmien lisääminen kouluille euroa, lasten kotihoidon tuki euroa ja yksityisen hoidon tuki euroa sekä lasten määrän lisäyksen aiheuttama ravitsemispalvelujen menonlisäys euroa. Muita merkittäviä menolisäyksiä ovat perusopetuksessa kotikuntakorvausmenojen nettokasvu euroa ja Kasvun tuen palveluissa Lepolan perhekeskuksen käynnistäminen sekä oppilashuoltolain uudistamisen aiheuttamat velvoitteet euroa. Perhesosiaalityön merkittävin menomuutos on lastensuojelun henkilöstölisäys euroa. Vastaavasti kaikilla avainalueilla on taloutta tasapainottavia menovähennyksiä. Näistä merkittävimpiä ovat Järvenpää-lisän poiston kevään osuus euroa sekä pienistä päiväkotiyksiköistä luopuminen euroa. Perusopetuksen merkittävimpiä menovähennyksiä ovat määräaikaisten opettajien kesäajan palkkojen säästö euroa, ei-kelpoisten opettajien palkkavaraussäästö euroa ja kolmiportaisen tuen resurssivähennysten kevään osuus euroa sekä kouluisäntä- ja koulupuuseppä palveluista luopuminen euroa. Muutostekijöiden vaikutukset avainalueiden toimintakatteeseen ilman eläkemenoperusteisen maksun budjetointitavan muutosta, sisäisiä siirtoja ja palkankorotusvarauksia ovat; Esikunnan 48

50 kasvaa euroa, Varhaiskasvatuksen kasvaa euroa, Perusopetuksen pienenee euroa, Kasvun tuen kasvaa euroa ja Perhesosiaalityön kasvaa n euroa. Muut toiminnalliset muutokset ovat talousvaikutuksiltaan merkittävästi pienempiä ja avainaluetasoiset määrärahat täsmentyvät käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2015 Palvelualueen merkittävin henkilöstömuutos on helmikuussa aloittavan päiväkoti Pollen uuden henkilöstön lisäys 13 henkilöä. Lisäksi päiväkotiin siirtyy lakkautettavista yksiköistä 10 henkilöä. Kasvun tuen palveluissa uuteen Lepolan perhekeskukseen palkataan yksi terveydenhoitaja ja yksi toiminnanohjaaja. Oppilas- ja opiskeluhuoltolain toimeenpano edellyttää kahden koulukuraattorin ja yhden koulupsykologin palkkaamista lisää kouluikäisten palveluihin pääosin toisen asteen oppilaitosten tarpeisiin. Perheneuvolasta eläkkeelle siirtyvän toimistosihteerin sijalle palkataan vain osa-aikainen sihteeri. Perhesosiaalityön perhetyön palvelujen yksiköstä siirtyy kolme kodinhoidollista työtä tekevää perhetyöntekijää Kasvun tuen perhekeskuspalveluihin. Lastensuojeluun palkataan kaksi uutta erityissosiaaliohjaajaa, jotta selvitään lakisääteisistä tehtävistä määräajassa. Perusopetuksessa lakkautetaan koulupuusepän ja vähennetään kahden koulunkäynnin ohjaajan resurssi syksystä 2015 alkaen. Perusopetuksessa on palkattuna ns. ryhmärahalla ja muulla hankerahoituksella 10 määräaikaista resurssiopettajaa. Palvelualueen henkilöstötyövuosissa tapahtuu koulujen tuntien vähentymisen seurauksena vielä kohdistamattomia pieniä muutoksia. Lisäksi palvelualueen sisällä voi olla henkilöstöresurssien uusia kohdistamisia. Vuoden 2015 henkilöstövuodet ovat lisääntyneet n. 17 htv edellisestä vuodesta. ARVIO PALVELUALUEEN RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Palvelualueen toiminnan merkittävin riski on kaupungin yleisen taloudellisen tilanteen kehitys ja talouden tasapainottamisohjelman henkilöstösäästöjen vaikutus palvelujen tuottamiseen. Resurssien vähetessä henkilöstöön kohdistuva paine yleensä kasvaa, samoin henkilöstön jaksamisriski. Talouden yleisen epävarmuuden jatkuminen heijastuu yleensä myös perheisiin, mikä lisää usein erityisesti lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelujen ja tuen tarvetta. Jos perusopetuksen valtakunnalliset hankerahoitukset huomattavasti pienenevät, opetuksen toimintaresurssit myös vähenevät merkittävästi. Perhesosiaalityössä riskiksi voi edelleen muodostua perhesijoituspaikkojen riittävyys. Osassa tehtäviä voi olla kelpoisen henkilöstön rekrytointivaikeuksia. Valmisteilla olevien ja vuoden aikana voimaantulevien useiden merkittävien lakimuutosten toimeenpanoa tarkentavat ohjeistukset ovat useimpien osalta vielä hyvin yleisiä, niin ettei uusien lakien vaatimuksia ja resurssivarauksia sekä konkreettisia vaikutuksia pystytä täsmällisesti arvioimaan. 49

51 Uuden yhteisen sähköisen Edison- oppimisympäristön laajan opetuskäytön riskiksi voi muodostaa se, ettei uusi toimintaympäristö ja laitteistot toimi odotetulla tavalla eikä opettajia saada koulutettua riittävästi. SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Kaupungin strategisiin ohjelmiin pohjautuvan Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelman sekä palvelualueen toimeenpanosuunnitelman laadinta Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelman valmistuminen Palvelualueen toimeenpanosuunnitelman valmistuminen Toiminnan sopeuttaminen supistuviin taloudellisiin resursseihin Talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden/säästöjen toteutuminen Tilankäyttöä tehostavien suunnitelmien toteutuminen Johtamisjärjestelmän kehittäminen arvioinnin päätösten mukaisesti Suunniteltujen toimenpiteiden toteutuminen Vaihtoehtoisten varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen tarpeen ja tasapainottamisohjelman linjausten mukaisesti sekä esiopetus koko ikäluokkaa velvoittavana Päivähoitopaikan osoittaminen hakijoille säädösten mukaisessa aikataulussa (tavoite: 100%) Päivähoidossa olevien lasten määrä/ osuus ikäluokasta (tavoite: osuus ma. 63 % 1-6-vuotiaista) Eri päivähoitomuotojen osuudet (%) sekä yksityisten ja kunnallisten päivähoitopaikkojen suhde (tavoite: osaaikaisen ja yksityisen määrät kasvavat) Uusien päiväkotien toiminnan käynnistyminen sekä pienten yksiköiden ja ryhmäperhepäivähoidon lakkaaminen Sitova tavoite Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ja psyykkisen oireilun sekä erityisen tuen ja erityispalvelujen tarpeen vähentäminen oikea-aikaisella tuella Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen lasten määrän ja osuuden kehitys (tavoite: erityisen tuen vähenee) Kuntatason opiskeluhuoltosuunnitelman jalkauttaminen kaikkiin oppilaitoksiin Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteutuminen asetettujen tavoitteiden mukaisesti Yksilökohtaisen monialaisen opiskeluhuollon asiakkuudet ja tapaamisten määrät Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasmäärien kehitys Peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon käytön suhde (tavoite: Esh - vähenee) Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Lapsiperheiden arjen sujuvuuden tukeminen sekä ennaltaehkäisevien palvelujen ja matalankynnyksen perhetyön vahvistaminen uuden sosiaalihuoltolain suuntaisesti Lepolan perhekeskuksen toiminnan käynnistyminen Perhekeskustoimintoihin osallistujien määrät (tavoite: kasvaa) 1) Neuvolan ja varhaiskasvatuksen perhetyön, 2) vanhempainohjauksen, 3) lapsiperheiden kotipalvelun ja 4) koulun perhetyön asiakkuuksien ja käyntimäärien kehitys verrattuna vuoden 2014 tasoon (tavoite: kasvaa v.2014 tasosta) Ryhmätoimintojen määrän kehitys verrattuna vuoden 2014 tasoon ( tavoite: kasvaa v.2014 tasosta) Lastensuojelun sijoitustarpeen kasvun pysäyttäminen Lastensuojelun asiakkaiden sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrät sekä niiden suhteellinen osuus 0-17 vuotiaista verrattuna vuoden 2014 tasoon (tavoite: ei kasva) Perhekuntoutuksen rakenteen ja prosessikuvauksen laatiminen palvelu- ja avainalueiden yhteistyönä Liikunnallisen elämäntavan ja liikunnan saavutettavuuden edistäminen osana lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia yhteistyössä muiden palvelualojen kanssa Liikunta edistävien hankkeiden toteutuminen ja niiden osallistujamäärät Lähiliikuntapaikkojen toteutuminen koulujen pihoilla suunnitelmien mukaisesti Liikuntapainotteisen opetuksen pilottien aloittaminen ja siihen osallistuvien opiskelijoiden ja seurojen määrä Tietotekniikan pedagoginen ja tehokas käyttö perusopetuksessa Edison-oppimisympäristö käytettävissä kaikissa perusopetuksen kouluissa % (tavoite: 100%) Käyttöönottokoulutusten toteutuminen kouluilla % (tavoite:100% päätoimisista opettajista) Opettajilla opetuskäytössä Edison oppimisympäristö syyslukukaudella 2015 ( 50 % päätoimisista opettajista) Peruskoulujen laitteistojen käytön seurantajärjestelmän valmistuminen ja käyttöönotto 50

52 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE e TP 2013 KTA 2014 TAE 2015 TA 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot Netto , LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE TULOSLASKELMA TP 2013 KTA 2014 TA 2015 % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,0 MAKSUTUOTOT ,9 TUET JA AVUSTUKSET ,7 MUUT TOIMINTATUOTOT ,6 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana TOIMINTATUOTOT ,5 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,8 PALVELUJEN OSTOT ,3 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT ,2 AVUSTUKSET ,9 MUUT TOIMINTAKULUT ,2 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana ,5 TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE ,3 51

53 Lasten ja nuorten palvelualue toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin MUUT TOIMINTATUOTOT % TUET JA AVUSTUKSET % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT % MAKSUTUOTOT % MUUT TOIMINTAKULUT % TOIMINTAKULUT AVUSTUKSET % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT % HENKILÖSTÖKULUT % PALVELUJEN OSTOT % 52

54 SUORITTEET SUORITTEET TP 2013 KTA 2014 TAE 2015 PERUSOPETUSPALVELUT Järvenpääläiset oppivelvollisuusikäiset Perusopetus Oppilasmäärä Toimintakate eur/oppilas (T) ilman sisäisiä vuokria (T) Aamu- ja iltapäivätoiminta toimintaan osallistuvat IP-toiminta, toimintakate eur/ip-kerholainen (T) VARHAISKASVATUSPALVELUT kaikki lapset päivähoidossa yht esiopetuksessa olevat Päiväkodit, lapsia päiväkodit lapsia yhteensä kunnalliset toimintakate euroa / lapsi (T) muut päiväkodit (yhteensä) Perhepäivähoito, lapsia 132 kunnalliset toimintakate euroa / lapsi (T) - ostopalvelu Lasten kotihoidontuki (327,46 e/kk v.2012), lapsia (ka/v) Järvenpää-lisä (145 e/kk v. 2012), lapsia (ka/v) euroa / lapsi KASVUN JA VANHEMMUUDEN TUEN PALVELUT Tuen ostopalvelukäynnit yhteensä Pienten lasten ja kouluikäisten palvelut Terveydenhuoltokäynnit Oppilashuoltopalvelujen käynnit Perheneuvola-käynnit yhteensä Perhekeskustoiminta, käynnit yhteensä Nuorisotyö Kerhotoimintaan/nuorisotalotoimintaan osallistuvien määrä, nuorta/vko Toimintakate eur/alle 29-v. asukas PERHESOSIAALITYÖN PALVELUT Perhetyön yksikkö, asiakkaita yhteensä toimintakate euroa / asiakas tai käynti (T) Lastensuojelun asiakkaita yhteensä toimintakate euroa / asiakas (T) Kodin ulkopuolelle sijoitettuja asiakkaita yhteensä 112 # euroa / asiakas (T) perhehoidon hoitovuorokaudet / kaikki hoitovuorokaudet (23200) Sosiaalipäivystys suoritteita yhteensä (Jpään osuus) (2939) (3600) (3700) Perheoikeudellinen yksikkö suoritteita yht. (Jpään os.) X 2050 (880) 3500 (1395) X tietoa ei saatavilla # luku ei vertailukelpoinen T tuottavuusmittari 53

55 SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät palvelualuejohtaja Marju Taurula Edistää kulttuuria sekä asukkaiden osaamista ja hyvinvointia luomalla edellytyksiä elämysten kokemiseen, elinikäiseen oppimiseen, itsensä kehittämiseen sekä elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Huolehtii kulttuuri- ja tapahtumapalveluista, vapaa-aika- ja harrastuspalveluista sekä oppivelvollisuuden jälkeisistä koulutus- ja ohjauspalveluista, ml. lukiokoulutus ja nuorisokeskustoiminta. Lisäksi vastaa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja palvelujen yhteensovittamisesta ja koordinoinnista. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Palvelualueen lähivuosien toimintaan vaikuttavat valtion rakenneuudistuksiin liittyvät toimenpiteet, valtion tuen väheneminen ja lainsäädännön muutokset. Yleinen heikko taloustilanne ja erityisesti kuntatalouden kiristyminen edellyttävät palvelujen uudelleen tarkastelua ja toiminnan suhteuttamista niukkeneviin talousresursseihin. Palvelualueen suunnittelukauden toimintaa tulee ohjaamaan kaupungin talouden tasapainottamisohjelman linjaukset. Palvelualueen prosesseja ja organisaatiota tarkistetaan johtamisjärjestelmän arvioinnin tulosten mukaisesti. Koko kuntakenttään merkittävimmin vaikuttava asia on vuonna 2017 mahdollisesti toteutuvat kuntien yhdistymiset. Palvelualue osallistuu omien palvelujensa osalta tarvittaessa alueen kuntaselvityksen jatkovalmisteluun. Vuosi 2015 on Sibelius 150 vuotta -juhlavuosi, mikä huomioidaan ympäri vuoden sekä paikallisella että kansallisella ja kansainvälisellä tasolla erilaisin tapahtumin. Vuoden 2015 alusta tullee voimaan uusi liikuntalaki, jossa on keskeistä koko väestön liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja liikunnan saavutettavuuden varmistaminen kaikissa elämänkaaren vaiheissa. Uusi laki korostaa liikunnan peruspalvelun luonnetta sekä liikunnan merkitystä terveyttä ja hyvinvointia lisäävänä ja edistävänä tekijänä. Myös muussa kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavassa harrastustoiminnassa ja itsensä kehittämisessä korostetaan kansalaisten omaa vastuuta ja vertaistoimintaa. Kuntien ensisijaisena tehtävänä on edellytysten luominen ja neuvonta. Eläkeläisten ja ikäihmisten osuuden kasvaessa myös päiväaikaan järjestettävien harrastusmahdollisuuksien tarve kasvaa. Maahanmuuttajataustaisen väestön määrän odotetaan edelleen kasvavan erityisesti Uudellamaalla, jossa on ajankohtaiseksi teemaksi nousemassa kaksisuuntaisen kotoutumisen vahvistaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistuksen Sen tarkoituksena on toteuttaa toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistus siten, että lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) sekä vapaan sivistystyön järjestäjäverkko tiivistyy. Tavoitteena ovat vahvoihin toisen asteen koulutuksen järjestäjiin perustuva koulutuksen järjestäjäverkko sekä riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset, jotta toiminnan laatu ja vaikuttavuus voidaan varmistaa. Rakenneuudistuksen lainsäädäntöä uudistetaan asteittain ja vapaan sivistystyön uusi rahoitusjärjestelmä tulee voimaan sekä järjestäjäverkkoa koskeva uudistus Tähän valmisteilla olevaan uudistukseen liittyen Järvenpään kaupunki 54

56 esittää alueen kuntakokeilussa jatkaville kunnille yhteisen selvityksen tekemistä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen yhteisestä opistosta/opistoista. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tärkeänä nuorisotakuun toteutumisen varmistamista nuorten koulutuspolun ja työurien pidentämisen turvaamiseksi. Nuorisotakuun toteuttamismalleja kehitetään eri puolilla Suomea, myös Keski-Uudellamaalla, käynnistyneissä eri ministeriöiden yhteisissä Nuorisotakuun kuntakokeiluissa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan lukuvuoden alusta. Sen myötä myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat tulivat kuraattori- ja psykologipalveluiden piiriin. Lukion valtakunnallista tuntijakoa ja opetussuunnitelman perusteita uudistetaan. Tavoitteena on saada uusi tuntijako vuoden 2014 aikana sekä uudet kuntakohtaiset opetussuunnitelmat käyttöön elokuussa Myös taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmia uudistetaan ja tämän hetkisen tiedon mukaan tavoitteena on saada uudet paikalliset opetussuunnitelmat käyttöön vuonna Sähköisen asioinnin kysyntä kasvaa ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen tarve lisääntyy. Opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa tulevaisuuskatsauksessaan 2014 digitaalisuuden tuomia uusia tapoja oppia, opettaa ja tehdä työtä. Tavoitteena on lisätä tietotekniikan ja digitaalisen tiedon käyttöä opetuksessa. Tämä pedagoginen muutos edellyttää oppilaitosten sähköisten toimintaympäristöjen ja laitteiden ajanmukaisuutta sekä henkilöstön osaamisen päivittämistä. Lukioiden lähiaikojen toimintaa merkittävästi suuntaava tavoite on sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen portaittain syksystä 2016 alkaen vuoteen 2019 mennessä. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2015 Palvelualueen painopisteitä ja tavoitteita vuodelle 2015 on johdettu kaupunkistrategiaan pohjautuvista strategisista ohjelmista sekä edellä kuvatuista valtakunnallisista toimintaympäristön ja lainsäädännön muutoksista. Palvelualueelle laaditaan strategisiin ohjelmiin pohjautuva konkreettinen palvelualueen toimeenpanosuunnitelma sekä osallistutaan uuden Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelman laadintaan. Palvelualueen organisaatiota muutettiin alkaen siten, että kirjastopalvelut ja sitä vastaava palveluprosessi siirtyivät Vapaa-ajan ja harrastamisen avainalueelta osaksi kulttuurijohtajan johtamaa Kulttuuri- ja tapahtumapalvelujen avainaluetta. Vapaa-aikajohtajan virka lakkautettiin ja koulutusjohtaja johtaa Koulutus- ja ohjauspalveluiden avainalueen lisäksi Vapaa-ajan ja harrastamisen avainaluetta. Johtamisjärjestelmän arvioinnin perustella ehdotetaan tarkennuksia prosessien ja tulosyksiköiden nimiin sekä pienehköjen palvelukokonaisuuksien ja esimiehisyyksien yhdistämistä. Merkittävin palveluprosesseja koskeva muutosehdotus on koota kaikki tapahtumatoiminta ja sen edistäminen, ml. Järvenpää-talon toiminta, yhteen prosessiin ja tulosyksikköön, jota johtaisi kulttuurijohtaja. Koko palvelualueella toimintaa sopeutetaan edelleen supistuviin resursseihin. Kaikilla avainalueilla palvelujen tarjontaa ja hankintoja supistetaan mm. liikunnanohjausta, opistojen ja lukion kurssitarjontaa sekä kirjaston hankintamäärärahoja. Lisäksi mm. Järvenpään Opiston, Musiikkiopiston sekä Järvenpää-talon tulotavoitteita on suurennettu mm. maksujen ja vuokrien 5 %:n korotusten sekä oppilasmäärien ja maksullisen palvelutoiminnan lisäysten kautta. Henkilöstön käyttöä pyritään tehostamaan mm. jättämällä täyttämättä eläkkeelle siirtyvien tehtäviä. 55

57 Järvenpään Taidepalkinto jaetaan seuraavan kerran vasta vuonna Yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa pyritään lisäämään omaa toimintaa täydentävissä palveluissa mm. vesiliikunnassa ja Kunnan Kinon toiminnassa. Sibeliuksen 150-juhlavuosi näkyy Järvenpäässä, Sibeliuksen kotikaupungissa laajasti monina tapahtumina. Merkittävimpiä näistä ovat Järvenpää -talolla huhtikuussa järjestettävä III Sibelius -laulukilpailu, Taidemuseolla maaliskuusta lokakuun alkupuolelle kestävä Aino Sibelius - näyttely oheistapahtumineen sekä loppukesän kansanjuhla ja loppuvuoden suuret konsertit. Musiikkioppilaitosten liiton kevätpäivät järjestetään myös Järvenpäässä. Kirjaston merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille vahvistuu yleensä taloudellisesti tiukkoina aikoina. Sibeliuksen juhlavuosi näkyy myös kirjaston ja sen kumppaneiden toiminnassa. Kirjaston toiminta keskittyy pääkirjastolle ja sähköisten itsepalvelujen laajempaa hyödyntämistä selvitetään. Kirjaston hankintamäärärahojen pienentämistä pyritään kompensoimaan osittain Kirkes-kirjastojen hankintayhteistyöllä. Järvenpään Opiston kurssitarjontaa suunnataan asiakastoiveiden perusteella aiempaa enemmän lyhyihin kursseihin ja lapsille suunnatussa tarjonnassa tehdään yhteistyötä erityisesti samassa kiinteistössä toimivan Järvenpään Yhteiskoulun kanssa. Uuden liikuntalain mukaan kunnan on luotava edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalais- ja seuratoimintaa tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Kunta voi toteuttaa tehtäväänsä hankkimalla palveluita myös muilta toimijoilta ja yrityksiltä. Uuden lain suuntaisesti Järvenpään Opisto ja liikuntapalvelut järjestävät yhdessä monipuolista ohjattua terveysliikuntaa. Liikuntapalveluiden resurssit ovat riittävät nykyiseen palvelutuotantoon, mutta väestömäärän kasvaessa ja ikääntyessä kysyntä tulee lisääntymään. Liikunnallista elämäntapaa pyritään jatkossa edistämään entistä kiinteämmässä yhteistyössä muiden toimijoiden ja palvelun järjestäjien kanssa. Liikuntapalvelujen projekteissa pyritään lisäämään ihmisten liikuntaa laajennetun yksilö- ja ryhmäliikuntaneuvonnan avulla. Erityisen lasten ja nuorten liikunnan saavutettavuutta parannetaan kehittämällä yhdessä koulujen kanssa niiden pihoja lähiliikuntapaikoiksi sekä osallistumalla Nuorisopuiston toteuttamiseen Rantapuistoon. Liikuntapainotteisen opetuksen pilotit lukiossa ja yläkoulussa käynnistyvät seurojen, koulujen ja liikuntapalvelun yhteistyönä syksyllä Alueen matkailullista vetovoimaisuutta ja matkailuyhteistyötä vahvistetaan kaupunkikehityksen, alueen yrittäjien ja Tuusulan kunnan kanssa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on astunut voimaan elokuussa 2014 ja sen toimeenpano edellyttää koulukuraattori- ja koulupsykologiresurssin lisäystä erityisesti toisen asteen oppilaitosten tarpeisiin. Opiskeluhuollon prosessien ja palvelun yhdenmukaistamista toteutetaan kaikissa toisen asteen oppilaitoksissa yhteistyössä oppilaitosten toimijoiden kanssa. Lukion kurssitarjontaa tiivistetään ja aloituspaikkoja lisätään syksystä 2015 alkaen 15 paikalla. Aloituspaikkojen lisäyksellä pyritään ennakoimaan valtionosuuden perusteiden tulevaa muutosta. Nuorisotakuun alueellisen toimintamallin kehittämiseksi on myös Keski- Uudellamaalla käynnistynyt laaja kahden vuoden kestävä Nuorisotakuun kuntakokeilu, jossa Järvenpää on isäntäkuntana. Kokeilussa ovat mukana kaikki alueen kunnat sekä Keudan ja Hyrian koulutuskuntayhtymät sekä erityisoppilaitos Validia. Järvenpään Nuorisokeskus osallistuu myös monialaisella toiminnallaan kokeiluun. 56

58 Syksyllä 2014 aloitettuja tilajärjestelyjä ja tilojen käytön tehostamista jatketaan koko palvelualueella. Harrastuksen ja vapaa-ajan palvelupiste sekä liikuntapäällikkö ovat siirtyneet jo syksyllä 2014 Järvenpää -talolle ja Järvenpään Opisto siirtyy vuoden vaihteessa kokonaan Järvenpään Yhteiskoulun Kansakoulunkadun kiinteistöön. Opiston Mannilantien tiloihin sijoittuu keväällä perheoikeudellinen yksikkö. Harjulan voimailusalista sekä entisestä kirjaston Haarajoen sivupisteen tilasta luovutaan kokonaan. Sisäisten vuokrien kustannusten uusi kohdistaminen tehdään vuoden 2015 alkupuolella talousarviomuutoksena. Sähköisten palvelujen kehittämisessä merkittävin muutos on lukiolla sähköisen Edison- oppimisympäristön käyttöön siirtyminen ja oppilaiden omien koneiden käytön lisääntyminen sekä valmistautuminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin portaittain syksystä 2016 alkaen vuoteen 2019 mennessä. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2015 Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen talousarvio sisältää tasapainottamisohjelmassa vuodelle 2015 päätetyt toimenpiteet. Palvelualueen osuus on euroa, jossa on uusia toimenpiteitä yhteensä euroa. Talousarviossa on huomioitu eläkemenoperusteisen maksun budjetointitavan muutos euroa sekä lomautuksia vastaavan henkilöstösäästön vaikutus euroa. Lomautusten tarkemmat palvelualuekohtaiset vaikutukset selviävät lomautussuunnitelmien valmistuttua ja vuoden 2015 aikana tullaan tekemään tarvittavat talousarviomuutokset. Palvelualueen talousarvion toimintakate on euroa on annetun tasapainottamisohjelman lisävelvoitteen vuoksi alkuperäistä kaupunginhallituksen antamaa kehystä euroa pienempi. Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen tulot kasvavat noin euroa lähinnä maksujen ja vuokrien n. 5 %:n korotusten vuoksi. Suurin tulonlisäys n euroa kohdistuu vapaaaika ja harrastuspalveluihin. Merkittävimmät yksittäiset menolisäykset ovat Sibeliuksen juhlavuoden kustannuksia. Näistä suurin on Sibelius -laulukilpailun ja Aino-näyttelyn määrärahavaraus yhteensä euroa. Toinen suuruudeltaan merkittävä yksittäinen määrärahavaraus on sähköisen oppimisympäristön muutoksiin varattu euroa. Muutostekijöiden vaikutukset avainalueiden toimintakatteeseen ilman eläkemenoperusteisen maksun budjetointitavan muutosta, sisäisiä siirtoja ja palkankorotusvarauksia ovat; Esikunnan kasvaa euroa, Koulutus- ja ohjaus kasvaa euroa, Vapaa-aika ja harrastus pienenee euroa ja Kulttuuri- ja tapahtumapalvelut kasvaa euroa. Muut toiminnalliset muutokset ovat talousvaikutuksiltaan merkittävästi pienempiä ja avainaluetasoiset määrärahat täsmentyvät käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2015 Heikon taloustilanteen vuoksi vuoden 2015 henkilöstömuutokset ovat pääosin henkilöstön vähennyksiä. Syksyllä 2014 väheni asiakkuusjohtajien määrä kolmesta kahteen, kun vapaaaikajohtajan virka lakkautettiin ja tehtävät jaettiin koulutusjohtajan ja kulttuurijohtajan kesken. Myös Järvenpää-talon henkilöstö väheni jo syksyllä 2014 yhdellä, kun lippupisteen tehtävät siirtyivät vapaa-aika ja harrastuspalvelujen palvelupisteen hoidettavaksi. Järvenpää-talon 57

59 palvelupäällikön tehtävä esitetään muutettavaksi palveluprosessien yhdistämisen myötä esimies- ja talopäällikön tehtäväksi. Liikuntapalveluissa, kirjastolla ja Musiikkiopistolla yhteensä kolmen eläkkeelle siirtyvän henkilön tilalle ei palkata uutta henkilöstöä. Lisäksi kahden liikunnanohjauksen esimiehen tehtävät yhdistetään ja toisen työpanos siirtyy vesiliikunnan ohjaukseen. Kesän jälkeen vähennetään vesiliikunnan ohjaajien määrää yhdellä. Merkittävin henkilöstölisäys on Järvenpään lukiolle esitetty apulaisrehtorin virka alkaen. Aiemmin lukion apulaisrehtorin tehtäviä on hoidettu opettajan toimen ohella erilliskorvauksella, mikä on osoittautunut täysin riittämättömäksi resurssiksi suuressa lukiossa. Järvenpää toimii isäntänä Keski-Uudenmaan kuntien Nuorisotakuun kuntakokeilussa ja kokeilun hankepäällikkö (1 htv) sisältyy palvelualueen henkilöstömääriin. Palvelualueen henkilöstötyövuosissa tapahtuu oppilaitosten kurssien ja tuntien vähentymisen seurauksena vielä kohdistamattomia pieniä muutoksia. Vuoden 2015 henkilöstövuodet vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna noin kolme (3) henkilötyövuotta, koska useimmat uudet muutokset toteutuvat kesän jälkeen. ARVIO PALVELUALUEEN RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Palvelualueen toiminnan merkittävin riski on kaupungin yleisen taloudellisen tilanteen kehitys ja talouden tasapainottamisohjelman henkilöstösäästöjen vaikutus palvelujen tuottamiseen. Resurssien vähetessä henkilöstöön kohdistuva paine yleensä kasvaa, samoin henkilöstön jaksamisriski. Talouden yleisen epävarmuuden jatkuessa asiakaspalveluiden, kurssimaksujen, pääsymaksujen ym. tuotot saattavat myös jäädä arvioitua pienemmäksi. Valmisteilla oleva II-asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakennemuutos sekä erityisesti sen ja taiteen perusopetuksen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttäisi palvelujen uudelleen arviointia ja alueellisen yhteistyön tiivistämistä, mutta riskinä on, ettei siihen löydy riittävää yksimielisyyttä. Lukion opetussuunnitelman uudistaminen aikataulussa voi vaikeutua ellei valtakunnallista tuntijakoa saada vuoden 2014 aikana vahvistettua. Uuden yhteisen sähköisen Edison- oppimisympäristön laajan opetuskäytön riskiksi voi muodostaa se, ettei uusi toimintaympäristö ja laitteistot toimi odotetulla tavalla eikä opettajia saada koulutettua riittävästi. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtymisen toteutuminen porrastetusti syksystä 2016 alkaen sisältää riskejä siihen saakka kunnes saadaan laadittua kattava suunnitelma toteuttamistavasta sekä varmistettua sen toimivuus. 58

60 SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Kaupungin strategisiin ohjelmiin pohjautuvan Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelman sekä palvelualueen toimeenpanosuunnitelman laadinta Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelman valmistuminen Palvelualueen toimeenpanosuunnitelman valmistuminen Toiminnan sopeuttaminen supistuviin taloudellisiin resursseihin Talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden/säästöjen toteutuminen Tilankäyttöä tehostavien suunnitelmien toteutuminen Johtamisjärjestelmän kehittäminen arvioinnin päätösten mukaisesti Suunniteltujen toimenpiteiden toteutuminen Sibeliuksen 150-juhlavuoden tapahtumien toteutuminen Järvenpäässä ja osallistuminen juhlavuoden valtakunnalliseen toteutukseen Juhlavuoden suunnitelman toteutuminen Järvenpäässä ja valtakunnalliseen juhlavuoden toimintaan osallistuminen / tapahtuma- ja kävijämäärät (tavoite: kasvaa v.2013 tasosta) Sibelius laulukilpailujen toteutuminen huhtikuussa 2015 / tapahtuma- ja kävijämäärät (tavoite: kasvaa edellisestä kilpailusta) Aino Sibelius näyttelyn ja sen laajan oheistarjonnan toteutuminen / tapahtuma- ja kävijämäärät (tavoite: kasvaa v.2013 E&V- näyttelystä) Kesäterassin toiminnan toteutuminen Järvenpää-talolla yhdessä Fazerin kanssa Liikunnallisen elämäntavan ja liikunnan saavutettavuuden edistäminen osana kuntalaisten hyvinvointia yhteistyössä muiden palvelualojen kanssa Liikunta edistävien hankkeiden ja neuvonnan toteutuminen ja niiden osallistujamäärät Liikuntapaikkojen rakentaminen ja korjaus suunnitelmien mukaisesti Liikuntapainotteisen opetuksen pilottien aloittaminen ja siihen osallistuvien opiskelijoiden ja seurojen määrä Nuorisotakuun asiakaslähtöisen palveluprosessin kehittäminen alueellisena yhteistyönä kuntakokeilulainsäädännön puitteissa Alueellisen toimintamallin kuvauksen valmistuminen ja ensimmäisten kokeilutoimenpiteiden toteutuminen Tietotekniikan pedagoginen ja tehokas käyttö lukiossa Sähköinen Edison oppimisympäristö käytössä lukiossa Opettajilla opetuskäytössä Edison oppimisympäristö syyslukukaudella 2015 (tavoite: 100% päätoimisista opettajista) Lukion opiskelijoilla käytössä olevat henkilökohtaiset tietokoneet/määrä/% osuus (tavoite: vuoden lopussa min. 60 %) Suunnitelman valmistuminen sähköisten ylioppilaskirjoitusten toteuttamisesta lukiolla SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE e TP 2013 KTA 2014 TAE 2015 TA 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot Netto ,

61 SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE TULOSLASKELMA TP 2013 KTA 2014 TA 2015 % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,0 MAKSUTUOTOT ,7 TUET JA AVUSTUKSET ,8 MUUT TOIMINTATUOTOT ,1 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana ,0 TOIMINTATUOTOT ,8 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,1 PALVELUJEN OSTOT ,4 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT ,8 AVUSTUKSET ,8 MUUT TOIMINTAKULUT ,2 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana ,2 TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKATE ,3 60

62 Sivistyksen ja vapaa-ajan palveluiden toimintatuotot ja -kulut MUUT TOIMINTATUOTOT % TOIMINTATUOTOT TUET JA AVUSTUKSET % MYYNTITUOTOT % MAKSUTUOTOT % TOIMINTAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT % HENKILÖSTÖKULUT % AVUSTUKSET % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT % PALVELUJEN OSTOT % 61

63 SUORITTEET SUORITTEET TP 2013 KTA 2014 TAE 2015 KOULUTUS- JA OHJAUSPALVELUT Lukiokoulutus Opiskelijamäärä keskim Toimintakate eur/opiskelija (T) ilman sisäisiä vuokria (T) Nuorisokeskus Nuorisokeskuksen asiakasmäärät Toimintakate eur/asiakas (T) VAPAA-AIKA- JA HARRASTUSPALVELUT Liikuntapalvelut Ohjatun liikunnan ohjaustunnit Liikuntapaikkojen käyttötunnit Nettomenot / asukas (T) Järvenpään Opisto Kokonaistuntimäärä yht Nettomenot eur/tunti (T) Musiikkiopisto Kokonaistuntimäärä yht Kokonaisoppilasmäärä Nettomenot eur/tunti (T) KULTTUURI- JA TAPAHTUMAPALVELUT Kulttuuripalvelut Tuettujen ja järjestettyjen kulttuuritapahtumien määrä Kulttuuritapahtumien kävijämäärät yht Kulttuurikohteiden kävijämäärät yht Toimintakate eur/asukas (T) 51 # Kirjastopalvelut Käynnit yhteensä Lainat, kpl Kokonaiskulut eur/asukas Kirjastojen taloudellisuusmittari (T) 1,12 1,09 X tietoa ei saatavilla # luku ei vertailukelpoinen T tuottavuusmittari 62

64 TEKNINEN PALVELUKESKUS Vastuuhenkilö katupäällikkö Heli Randell Toiminta-ajatus / Tehtävät Tekninen palvelukeskus on muu toiminnallinen yksikkö, jonka tehtävänä on teknisen lautakunnan ohjauksessa tuottaa tehokkaita, taloudellisia ja asiakaslähtöisiä teknisiä palveluita kaupunkikonsernin eri yksiköille sekä kuntalaisille. Palvelutuotannon järjestämisessä palvelukeskus toimii osana kaupungin Konsernipalveluita. Tuotettavat palvelut määritellään osana kaupungin toiminnan järjestämistä sekä konserniohjausta. Lautakunnan tehtävänä on tehdä palvelualueille ehdotus sen tehtäväalaan kuuluvan palvelutoiminnan järjestämisen periaatteista ja hinnoittelusta sekä vaihtoehdoista. Tekninen palvelukeskus jakautuu tällä hetkellä organisatorisesti kahteen kokonaisuuteen (ns. avainalueeseen: infrapalvelut ja käyttäjäpalvelut. Yksikkö järjestää kuntalaisille peruspalveluina yleisten alueiden ja liikenneväylien sekä puistojen kunnossapidon ja rakentamisen. Yksikkö vastaa toimitilojen ylläpidosta ja peruskorjauksista sekä siivous- ja ravitsemispalveluista mahdollistaen näin kaupungin muiden yksiköiden palvelutuotannon. Kaupunkitasoiseen taloudentasapainottamishankkeeseen liittyvät muutokset tulevat vaikuttamaan Teknisen palvelukeskuksen tavoitteisiin, tehtäviin ja organisoitumiseen. Muutosten suunnittelu on talousarvion valmisteluvaiheessa kesken, minkä seurauksena lautakuntavaiheen valmistelu on tehty nykyisen organisaation ja tehtäväkokonaisuuden perusteella sekä niihin syyskuun valmistelutilanteen mukaisesti kohdistuvien muutosten mukaisena. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Valtakunnallisina trendeinä on Teknisen palvelukeskuksen osalta nähtävissä seuraavia muutoksia: Kuntien talousahdinko lisääntyy Rakenteelliset muutokset edessä; kunta- ja palvelurakenneuudistus, metropolihallinto. Palvelujen kehittämisen linjaukset ovat kohti suurempia ja kustannustehokkaampia palvelukokonaisuuksia, organisaation osaamisen ja työhyvinvoinnin parantamista, markkinoiden tehokkaampaa hyödyntämistä, prosessimaista toimintaa sekä palvelusopimuskäytäntöä. Alueellisina kehitystrendeinä on Teknisen palvelukeskuksen osalta nähtävissä seuraavia muutoksia: Kuntien yhdistymishanke: Kuntien välisen yhteistyön kehittyminen sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus tulevina vuosina tulevat todennäköisesti vaikuttamaan Teknisen palvelukeskuksen palvelujen järjestämistapaan ja kehittämisresursseihin. Asiakastarpeet, vaatimustasot ja palvelumäärät lisääntyvät. Palvelutuotantoa voidaan tehostaa edelleen parantamalla asiakaslähtöisiä palveluketjuja, lisäämällä sähköisiä palveluja sekä hyödyntämällä henkilöstön moniammatillista osaamista ja markkinoita. Osaamista ja resursseja tarvitaan etenkin viestintään, hankintojen läpivientiin, lainsäädännön ja sopimusjuridiikan hallintaan, tilojen sisäilma-asioiden hoitamiseen ja 63

65 valvontatehtäviin. Muutokset työkulttuurissa painottuvat lähivuosina etenkin asiakaspalvelun, sähköisten palvelujen ja moniammatillisen osaamisen kehittämiseen. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2015 Talouden tasapainottamishankkeeseen liittyvät muutokset tulevat vaikuttamaan Teknisen palvelukeskuksen tavoitteisiin, tehtäviin ja organisoitumiseen. Talousarviovuoden keskeisenä tavoitteena tulee olemaan uuden organisaation mukaisen toiminnan käynnistäminen ja liittymäpintojen hallinta palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien kanssa. Merkittävin kehittämisalue tulee olemaan kaupungin kiinteistö- ja tilaomistajuuden kehittäminen (omistajaohjaus). KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2015 Talousarvion valmistelua on ohjannut vahvasti talouden tasapainottamisen työ. Talousarvio edellyttää toimintatapojen ja palvelujen määrän ja laadun uudelleen arviointia. Talousarvio on tehty nykyisen, voimassaolevan organisaation ja siihen kohdistuvien talousarvion valmisteluvaiheessa tiedossa olevien muutosten mukaisena. Vuoden 2015 talousarvio on valmisteltu normaalin talvikauden edellyttämin resurssein. Mahdolliseen kovaan talveen reagoidaan talousarviomuutoksella vuoden 2015 aikana. Teknisen palvelukeskuksen tulot ja menot muuttuvat vuodesta 2014, ulkoisissa tuloissa maankaatopaikan ja kaivuulupien tuotot alittuvat merkittävästi jo vuoden 2014 toteumassa, johon varaudutaan myös vuoden 2015 talousarviossa. Tulojen pieneneminen vaikuttaa myös vastaavan palvelun tuottamisen menojen alenemiseen. Valmistus omaan käyttöön -erä on budjetoitu vuodelle 2015 vuoden 2014 suuruisena. Erästä tulee poistumaan euroa siirtyvien/lakkautettavien toimintojen osalta. Sisäisistä eristä on purettu jo tilakeskuksen ja teknisen palvelukeskuksen välinen sisäinen veloitus pois, reilu 2 miljoonaa euroa, vuodelta Mestaritoiminta Oy:öön siirtyvien toimintojen osalta tehdään tarvittavat muutokset talousarvioon vuoden 2015 alkupuolella. Siirtyvän kuluerän arvioitu suuruus on vajaa 6,0 miljoonaa euroa. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2015 Talousarvio on tehty nykyisen, voimassa olevan organisaation ja siihen kohdistuvien talousarvion valmisteluvaiheen muutosten mukaisena. Talouden tasapainottamistyön kautta on henkilöstöpalveluissa valmisteilla uusia rekrytointiohjeita ja eläköityvien tehtävien tarkastelua tulee tehostaa kullakin toimialalla. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA SUUNNITELMAVUOSINA Talouden tasapainottamistyötä jatketaan syksyn 2014 aikana päivitetyn suunnitelman mukaan. Jätehuollon kilpailutus toteutetaan Tässä yhteydessä päätetään, siirretäänkö kaikki jätehuollon järjestelytehtävät Kiertokapulalle. Tämä vaikuttaa teknisen palvelukeskuksen sekä tulo- että menopuolelle noin 2,0 miljoonaa euroa, kun rahavirrat siirtyvät pois kaupungilta. 64

66 ARVIO RISKEISTÄ, NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Teknisen palvelukeskuksen osalta talousarviossa pysymisen ja palveluiden tuottamista koskevat merkittävimmät riskit liittyvät mm. poikkeuksellisiin luonnonolosuhteisiin (kylmä talvi, lumisateet, nollakelivaihtelujen liukkaudet jne.) energian ja muiden hankintojen yksikköhintojen nousuun budjetoidusta tulokertymän pienenemiseen budjetoidusta (määrät ja hinnat) palvelujen määrien, laatutasojen ja kustannusten nousuun budjetoidusta, esimiestason ja avainhenkilöstön mahdollisiin irtisanoutumisiin taloudentasapainottamishankkeen toimeenpanon myötä mahdollisiin laadunaleneman riskeihin Käynnissä olevan kaupunkitason mittavan kehittämistyön lisäksi tulee yksikössä olla resursseja panostaa myös sisäiseen kehitystyöhön palveluiden järjestämisen, talouden, riskien ennakoinnin ja työhyvinvoinnin näkökulmista (töiden priorisointi). SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Kunnossapidon alueurakka toimii suunnitellusti (= tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti) Alueurakan valvontaa toteutetaan tehokkaasti Ravitsemuspalveluiden henkilöstön työmitoitus on valmis Valittujen pilottikohteiden mitoitustyö on tehty 12/2015 mennessä Puolmatkan suljetun kaatopaikan alueen viimeistelytyöt ja työn raportointi on valmis. Nykyinen tutkimusohjelma tarkistetaan ja tutkimukset kilpailutetaan 12/2015 mennessä TEKNINEN PALVELUKESKUS e TP 2013 KTA 2014 TAE 2015 TA 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT , VALMIST. OMAAN KÄYTT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot Netto ,

67 TEKNINEN PALVELUKESKUS TULOSLASKELMA TP 2013 KTA 2014 TA 2015 % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,8 MAKSUTUOTOT ,8 TUET JA AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTATUOTOT ,2 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana ,8 TOIMINTATUOTOT ,3 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,3 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,2 PALVELUJEN OSTOT ,6 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT ,3 MUUT TOIMINTAKULUT ,9 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana ,7 TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE ,6 66

68 Tekninen palvelukeskus toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin TUET JA AVUSTUKSET % MAKSUTUOTOT % TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT % MYYNTITUOTOT % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT % TOIMINTAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT % HENKILÖSTÖKULUT % PALVELUJEN OSTOT % 67

69 KESKEISET SUORITTEET Infrapalvelut TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA % Kadut Aurauskerrat % Katuja km % Kevytväyliä km % Jalkakäytäviä km % Yksityisteitä km % Viherpalvelut Rakennetut puistot ha % Hoidettavia puistometsiä ha % Luonnonsuojelualueet ha % Käyttäjäpalvelut TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA % Puht.pitopalvelut e/m2/kk 2,05 2,06 2,48 2,52 - Ateriakustannus - Kouluruokailu e/ateria 2,14 2,3 2,40 2,04 2,01-1 % - Päiväkotiruokailu e/ateria 2,66 2,62 2,92 2,96 2,96 0 % - Potilasruokailu e/ateria 4,27 4,77 4,76 5,04 5,09 1 % 68

70 KAUPUNKIKEHITYS Vastuuhenkilö: Toiminta-ajatus/ Tehtävät: kehitysjohtaja Minna Karhunen Kaupunkikehitys vastaa yhdestä kaupungin viidestä ydinprosessista eli elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistamisesta. Kaupunkikehityksen keskeisempiä asiakkaita ovat asukkaat ja yritykset. Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppaneiden, kuten esimerkiksi valtion aluehallinnon sekä Helsingin seudun muiden kuntien kanssa. Kaupunkikehityksen tarkoituksena on edesauttaa monipuolisten asumismahdollisuuksien syntymistä sekä huolehtia yritysten toimintaedellytysten kehittymisestä ja työvoiman saatavuudesta. Kaupunkikehitys vastaa myös ympäristöasioiden suunnittelun ja johtamisen koordinoinnista kaupungissa. Kaupunkikehitykseen kuuluvat elinkeino- ja työllisyyspalvelut, asuntopalvelut, yleissuunnittelu, asemakaavoitus, maankäyttö- ja karttapalvelut, kunnallistekniikan suunnittelupalvelut sekä rakennusvalvonta. Lisäksi kaupunkikehitys vastaa kadunpidon järjestämisestä sekä tielainsäädäntöön ja pysäköinninvalvontaan liittyvistä asioista. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi sitouttaa kunnan kasvattamaan asuntotonttien kaavoitusta kerrosalana mitattuna 25%:lla verrattuna voimassa olevaan MAL-aiesopimukseen. Järvenpään kyky vastata tavoitteeseen on kohtuullisen hyvä. Kaavoituksessa on pystytty ottamaan 5-8 vuoden etunoja. Kaupungin raakamaatilanne on parantunut huomattavasti parin viime vuoden aikana. Vuonna 2015 viedään loppuun merkittävät vapaaehtoiset maakaupat ja maanlunastukset. Maapolitiikassa ja maanhankinnassa toimenpiteet painottuvat keskustan, teollisuusalueiden ja pientaloalueiden tiivistämiseen ja kehittämiseen. Kovan rahan asuntotuotanto on käynyt säästöliekillä viime vuodet. Samanaikaisesti kohtuuhintaisten asuntojen kysyntä kasvaa niin vuokra- kuin omistuspuolellakin. Kaupungilla on hyvä reservi omakotitontteja, mutta kerrostalorakentamiseen tontteja on niukasti. Kunnallistekniikan kynnysinvestointien kalleus hidastaa alueiden käyttöönottoa. Suuret infrastruktuuri-investoinnit nielaisevat leijonanosan kunnallistekniikan määrärahoista. Samanaikaisesti olemassa olevan jo rakennetun infran korjausvelan osuutta pyritään pienentämään ja se huomioidaan investointiohjelmassa uudisrakentamiskohteiden ohella. Talouden taantuma näkyy erityisesti teollisuus- ja liikerakentamisen sekä asuinpientalojen rakentamisen vähentymisenä. Lupa- ja valvontaprosessien digitalisointi luo uusia mahdollisuuksia viranomaistyön suorittamiseen. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus sopi elokuussa 2013 budjettiriihessään rakennepoliittisesta ohjelmasta talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta tekemän päätöksen mukaisesti rakennusvalvontatoimi kootaan suuremmiksi ylikunnallisiksi yksiköiksi. Uudet rakennusvalvontayksiköt kattaisivat toimintansa täysimääräisesti lupamaksuilla. Uusien organisaatioiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta. Yritysten ja kaupallisten toimijoiden toimintaympäristö on muuttunut yleisestä heikosta taloustilanteesta johtuen haastavaksi. 69

71 Työttömyysaste on valtakunnallisesti ja paikallisesti noussut tasaisesti menneen viiden vuoden ajan. Näyttää siltä, että työttömyysaste on jäänyt pysyvästi korkealle, mikä vaikuttaa oleellisesti kaupungin kustannuksiin lisääntyvinä toimeentulotukimenoina, työmarkkinatuen kuntaosuutena sekä muina välillisinä kustannuksina. Merkittäviä lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka ovat suurella todennäköisyydellä tulossa alkaen: Työttömyyden aikaisen työmarkkinatuen rahoitusosuuden muutos sekä Työvoimanpalvelukeskustoiminnan valtakunnallistaminen KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2015 Asumisoikeusjärjestelmän hoitaminen siirtyy kokonaisuudessaan ostopalveluksi Helsingin kaupungilta. Työllisyyspalvelut suuntaa resursseja selkeästi aikaisempaakin enemmän yritys- ja yhdistysyhteistyöhön, sillä kaupungille työllistäminen ja työkokeiluiden järjestäminen vaikuttaa erittäin haastavalta johtuen talouden tasapainottamisen haasteiden mukanaan tuomista sopeuttamistoimista. Rakennusvalvonta: Lupa- ja valvontaprosessit sähköistetään kokonaisuudessaan. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2015 Kaupungin kiinteistöomaisuuden realisointi lisää asiantuntijapalveluiden käytettäviä määrärahoja kaupunkikehityksessä. Asunto-osakkeiden myynnin johdosta nettotulot vähentyvät. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2015 Viestintäsihteerin määräaikainen tehtävä lakkaa alkaen. Rakennustarkastuksen määräaikainen skannaajan tehtävä lakkaa Eläköityvän maastomittamiehen tehtävää ei täytetä. Asuntopalveluiden suunnittelupäällikkö jää eläkkeelle alkaen eikä virkaa täytetä. Yksi työsopimussuhteinen tehtävä on muutettava viraksi, koska asuntoviranomaistehtävien hoitaminen edellyttää virkaa. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA SUUNNITTELUVUOSINA Asunto-osakkeiden myynti vähentää vuokratuloja. Tulovähennystä aiheutuu myös muutamien asuntojen tyhjillään olosta myynnin takia. Vuokraustoiminnan nettotulot ovat olleet n euroa vuosittain ja tämä tulo poistuu vähitellen jakaantuen vuosille Kaavoitusmaksua tavoitteena ottaa aktiivisemmin käyttöön. Maankäyttö- ja karttapalveluiden tulokehitys etenee rakentamisen suhdanteiden mukaan. Rakennusvalvonnan tavoitteena on kattaa kulut täysimääräisesti lupamaksuilla. 70

72 ARVIO RISKEISTÄ, NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Koko kaupunkikehityksessä riskinä ovat kaupungin taloudellisen tilanteen vaikutukset käyttötalouteen, henkilöstön siirtyminen muualle, resurssien pienentyminen ja henkilöstön mahdollisten sairauspoissaolojen vaikutus työtehtävien hoitamiseen. Organisaatio on erittäin haavoittuvainen henkilöstövähennysten vuoksi. Kaupungin talouden tasapainottamisen haasteisiin liittyvät käytännön sopeuttamistoimet (ytneuvottelut, irtisanomiset, lomautukset yms.) vaikeuttavat oleellisesti palkkatuettua työllistämistä ja työkokeiluiden järjestämistä niin kauan kuin sopeuttamistoimenpiteitä on Järvenpään kaupungissa. Tilanne vaikuttaa oleellisesti mahdollisuuksiin ohjata järvenpääläisiä työttömiä kohti avoimia työmarkkinoita. Riski on erittäin todennäköinen. Hallintatoimenpiteenä on työn suuntaaminen yritys- ja yhdistysyhteistyöhön. Työttömyyden aikaisen työmarkkinatuen rahoitusosuuden muutos säädetään lailla alkaen. Tämä lisää merkittävästi kaupungin kustannuksia. Lisäystä tulee arviolta vuonna 2015, kustannus yhteensä noin 2 M. Kustannus ei kohdistu suoraan kaupunkikehitykseen, mutta vaikuttaa suoraan työntekijöiden työpanoksen kohdentamiseen. Hallintatoimenpiteenä työllisyyspalvelut ohjaa kohderyhmään kuuluvia asiakkaita kohti avoimia työmarkkinoita. Rakennusvalvonnassa riskinä on taantumasta johtuva lupatulojen pieneneminen. SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Elinvoimainen keskusta: Perhelän asuin- ja liikekeskuksen hanke käynnistyy. Korttelin kaavoittaminen on aloitettu. Rohkea ja menestymistä tukeva elinkeinopolitiikka: Poikkitien yritysalueen Boogien markkinointi onnistuu. Ensimmäiset kumppanit alueen toteuttamiselle on löydetty. Ympäristön laadun ja terveellisyyden hallinta: 50 % hulevesisuunnitelman toimenpiteistä on toteutettu. Kaupunki on kehittänyt ja ottanut käyttöön hulevesien hallinnan prosessin ja työ on vastuutettu organisaatiossa. Hulevesien hallintatoimenpiteet ovat vakiintuneita. Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa mainittujen 2. luokan kohteiden suojelu ja toimenpiteet etenevät, kaupungin omistamat kohteet varmistetaan 2020 mennessä. Kaupunki varmistaa että kaupungin omistamissa 2. luokan kohteissa jotka ovat talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti määritelty jalostettaviksi ja myytäviksi, huomioidaan suojelutoimenpiteet mahdollisuuksien mukaan. KAUPUNKIKEHITYS e TP 2013 KTA 2014 TAE 2015 TA 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT , VALMIST. OMAAN KÄYTT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot Netto ,

73 KAUPUNKIKEHITYS TULOSLASKELMA TP 2013 KTA 2014 TA 2015 % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,3 MAKSUTUOTOT ,3 TUET JA AVUSTUKSET ,3 MUUT TOIMINTATUOTOT ,7 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana ,4 TOIMINTATUOTOT ,0 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,1 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,6 PALVELUJEN OSTOT ,5 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT ,9 AVUSTUKSET ,7 MUUT TOIMINTAKULUT ,6 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana ,4 TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKATE ,1 72

74 Kaupunkikehityksen toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT % MAKSUTUOTOT % MUUT TOIMINTATUOTOT % TUET JA AVUSTUKSET % MUUT TOIMINTAKULUT % TOIMINTAKULUT AVUSTUKSET % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT % HENKILÖSTÖKULUT % PALVELUJEN OSTOT % 73

75 SUORITTEET Kaupunkikehityksen suoritteet *talousarvion suoritteet Yleissuunnittelu TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Liikent.ohjausaloitteet ja luvat, käs Asemakaavoitus TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Poikkeusluvat / käsitelty* Asemakaavat/nimikkeitä Asemakaavat / työn alla Asemakaavat / hyväksytty* Maankäyttö- ja karttapalvelut TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Erill. tonttijaot ja niiden muutokset Kiinteistötoimitukset* Tontteja merkitty kiinteistörekisteriin Rakennuspaikan merkitsemiset Rakennusten sijaintikatselmukset Rakennusvalvonta TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Valmistuneet asunnot (kpl)* - erilliset pientalot* rivi- ja ketjutalot* asuinkerrostalot* asunnot yhteensä* Myönnetyt luvat ja ilmoitukset (m 3 )* Myönnetyt luvat ja ilmoitukset (kpl)* Valmistuneet rakennukset (m 3 )* Valmistuneet rakennukset (kpl)* Kunnallistekniikan suunnittelupalvelut TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Suunnittelukohteita

76 JÄRVENPÄÄN VESI Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät toimitusjohtaja Ari Kaunisto Huolehdimme toiminta-alueemme laadukkaasta vesihuollosta yhdessä kumppaneidemme kanssa asiakaslähtöisesti, vastuullisesti, kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti kestävää kehitystä edistäen. SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Järvenpään Vesi huolehtii, että toimintavarmuuteen liittyvät keskeiset tekijät on tiedostettu ja huomioitu toiminnan suunnittelussa. Toimintavarmuuteen liittyvien asioiden huomiointi ja seuranta eri toiminta- ja suunnitteluprosesseissa. Osallistutaan toimintavarmuuteen liittyviin koulutustilaisuuksiin. Seuranta johdon raporteissa. JÄRVENPÄÄN VESI e TP 2013 KTA 2014 TAE 2015 TA 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT , VALMIST. OMAAN KÄYTT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot , Netto ,

77 TULOSLASKELMAOSA Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat erät on esitetty harmaalla pohjalla (Järvenpään Veden toimintakatteen oltava vähintään taulukossa esitetty). TA 2015 TULOSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä Toimintatulot (ilman maanmyyntivoittoja) Toimintamenot Toimintakate (ilman maanmyyntivoittoja) Maanmyyntivoitot TOIMINTAKATE Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) Korkomenot Muut rahoitusmenot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Vapaaehtoiset varaukset TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ Asukasluku Toimintatulot / Toimintamenot % 28,5 236,0 31,0 Vuosikate eur / asukas Vuosikate / Poistot % 42,1 133,1 56,3 76

78 TS 2016 TS 2017 TULOSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä yhteensä Toimintatulot (ilman maanmyyntivoittoja) Toimintamenot Toimintakate (ilman maanmyyntivoittoja) Maanmyyntivoitot TOIMINTAKATE Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) Korkomenot Muut rahoitusmenot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Vapaaehtoiset varaukset TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ Asukasluku Toimintatulot / Toimintamenot % 28,3 231,3 30,8 28,7 231,3 31,1 Vuosikate eur / asukas Vuosikate / Poistot % 68,2 125,5 76,9 75,5 118,4 81,9 77

79 TS 2018 TS 2019 TULOSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä yhteensä Toimintatulot (ilman maanmyyntivoittoja) Toimintamenot Toimintakate (ilman maanmyyntivoittoja) Maanmyyntivoitot TOIMINTAKATE Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) Korkomenot Muut rahoitusmenot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Vapaaehtoiset varaukset TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ Asukasluku Toimintatulot / Toimintamenot % 28,5 231,3 30,8 28,0 231,3 30,3 Vuosikate eur / asukas Vuosikate / Poistot % 93,0 110,0 95,6 84,6 105,8 87,8 78

80 RAHOITUSOSA TA 2015 RAHOITUSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinainen toiminta ja investoinnit yht Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminta yhteensä Kassavarojen muutos Kassavarat Asukasluku Nettolainanotto Lainakanta Lainat e/asukas Investointien tulorahoitus % 42,9 79

81 TS 2016 TS 2017 RAHOITUSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä yhteensä Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinainen toiminta ja investoinnit yht Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminta yhteensä Kassavarojen muutos Kassavarat Asukasluku Nettolainanotto Lainakanta Lainat e/asukas Investointien tulorahoitus % 62,1 69,5 TS 2018 TS 2019 RAHOITUSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä yhteensä Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinainen toiminta ja investoinnit yht Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminta yhteensä Kassavarojen muutos Kassavarat Asukasluku Nettolainanotto Lainakanta Lainat e/asukas Investointien tulorahoitus % 97,1 88,7 80

82 VERTAILUTIETOJA VUOSILTA HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ SIPOO KIRKKONUMMI JÄRVENPÄÄ TUUSULA KERAVA NURMIJÄRVI VIHTI Toimintakulut / asukas KERAVA MÄNTSÄLÄ TUUSULA NURMIJÄRVI JÄRVENPÄÄ HYVINKÄÄ SIPOO VIHTI KIRKKONUMMI Vuosikate % poistoista 168,5 135,1 112,6 101,6 101,3 98,9 74,9 65,9 51,1 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,

83 VERTAILUTIETOJA VUOSILTA Investointien tulorahoitus-% KERAVA TUUSULA MÄNTSÄLÄ HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ VIHTI KIRKKONUMMI NURMIJÄRVI SIPOO 102,40 90,6 79,5 69,4 65,4 48,4 46, ,1 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250, Lainakanta / asukas TUUSULA JÄRVENPÄÄ KERAVA NURMIJÄRVI KIRKKONUMMI HYVINKÄÄ VIHTI SIPOO MÄNTSÄLÄ

84 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TPE 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vuosikate 1000 eur Nettoinvestoinnit, 1000 eur TP 2011 TP 2012 TP 2013 TPE 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Taseen jäämä, 1000 eur Lainakanta (emo), 1000 eur 83

85 INVESTOINTIOSA Kaupunkikehityksen kannalta merkittävät kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kärki-investoinnit on esitetty havainnollisuuden vuoksi omana eränään, mutta sitovuustaso on kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä. Kalusto ja aineettomat hyödykkeet -erän jaosta palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien välillä päättää kaupunginhallitus. Investointiosan jälkeen on esitetty irtaimisto- ja leasinglimiitin jako palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien kesken. KTA 2014 päivitetty 1000 eur KTA INVESTOINNIT YHTEENSÄ sisäiset tulot (JV+TK) Kaupunki (sis. Järvenpään vesi) ulkoiset tulot tulot yhteensä sisäiset menot ulkoiset menot menot yhteensä netto Valtuustoon nähden sitovat erät INVESTOINNIT YHTEENSÄ sisäiset tulot (JV) Kaupunki (ilman Järvenpään vesi) ulkoiset tulot tulot yhteensä menot netto KALUSTO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET tulot menot netto MAA- JA VESIALUEET tulot menot netto RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT tulot menot netto Peruskorjaushankkeet menot Muut rakennukset, jakamaton määräraha menot Työ- ja toimintakeskuksen keittiö menot Toimitilojen käytettävyyskorjaukset menot Keittiökoneet ja laitteet menot Kiinteistöjen pihat menot Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet menot Talotekniikan investoinnit menot Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen menot Rakennusten toiminnalliset muutokset menot Sivistystoimen tilojen toiminnalliset muutokset menot Sos. ja terv.toimen tilojen toiminn. muutokset menot Talonrakennusinvestoinnit Talonrakennusinvestoinnit tulot -450 tulot -450 menot netto menot netto Rakennusten suunnittelu menot Sisäilma- ja kosteusvauriokorjaukset menot Kiinteistöjen myynti (tasearvot) tulot

86 KTA KTA 2014 päivitetty 1000 eur KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ sisäiset tulot (JV) ulkoiset tulot (ARA ja Ely) tulot yhteensä menot netto KAUPUNKIKEHITYKSEN KÄRKI-INVESTOINNIT sisäiset tulot (JV) KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET ulkoiset tulot (ARA) tulot yhteensä menot netto Kadut, uudisrakentaminen sisäiset tulot (JV) ulkoiset tulot (ARA) tulot yhteensä menot netto Kunnallistekniikan suunnittelu sisäiset tulot (JV) menot netto Lepola I sisäiset tulot (JV) 0-20 menot netto Lepola II sisäiset tulot (JV) (sis lity) menot netto Lepola III sisäiset tulot (JV) ulkoiset tulot (ARA) tulot yhteensä menot netto Pajalan alue sisäiset tulot (JV) menot netto Reservikomppania sisäiset tulot (JV) 0 0 menot netto Keskustan kehittäminen (Tupalankulma) sisäiset tulot (JV) menot netto Saunaniitty sisäiset tulot (JV) 0 menot 90 netto Poikkitien yritysalueen itäosa sisäiset tulot (JV) menot netto Alhotien alue sisäiset tulot (JV) menot netto Satukukankadun alue sisäiset tulot (JV) menot netto Rousu sisäiset tulot (JV) menot netto 0 Jamppa (Jäppilänkatu-Pietolankatu) sisäiset tulot (JV) -120 menot 240 netto 120 Vanhankylänniemi, virkistyskäyttö sisäiset tulot (JV) 0 menot 100 netto 100 Kähösenmäki sisäiset tulot (JV) -60 menot 170 netto

87 KTA 2014 päivitetty 1000 eur KTA KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET, MUUT sisäiset tulot (JV) ulkoiset tulot Ely) tulot yhteensä menot netto Kadut, korjausrakentaminen sisäiset tulot (JV) ulkoiset tulot (Ely) tulot yhteensä menot netto Yleisten alueiden viimeistely sisäiset tulot (JV) menot netto Kunnallistekniikan jakamaton määräraha sisäiset tulot (JV) menot netto Poikkitien parantaminen sisäiset tulot (JV) ulkoiset tulot (Ely) tulot yhteensä menot netto Kärkikujan kuivatus sisäiset tulot (JV) menot netto Tataarikuja, Kiviojantie ja Pykälistöntie sisäiset tulot (JV) menot netto Kirjastokadun Lpa (lity) sisäiset tulot (JV) menot netto Katujen peruskorjaus sisäiset tulot (JV) menot netto Haarajoen lity sisäiset tulot (JV) menot netto Jouluvalaistus sisäiset tulot (JV) menot netto Linnaistenkuja sisäiset tulot (JV) -85 menot 230 netto 145 Holvikiven asuntoalue sisäiset tulot (JV) menot netto Puisto- ja liikuntapaikkarakentaminen sisäiset tulot (JV) menot netto Puistot sisäiset tulot (JV) menot netto Rantapuisto (Nuoriso- ja toimintapuisto ) sisäiset tulot (JV) menot netto Liikuntapaikat sisäiset tulot (JV) menot netto Katuvalaistus-, päällystys- ja liikenneturvallisuuskohteet sisäiset tulot (JV) menot netto Katuvalaistus menot Asfalttipäällysteiden uusiminen menot Haarajoen kunnallistekniikka menot Keskustan viiheralueiden perusparantaminen menot Viitoituksen uusiminen menot Liikenneturvallisuus sisäiset tulot (JV) menot netto Muu rakentaminen menot Asematunnelin peruskorjaus menot Maankaatopaikan laajennus (sis. lumenkaatopaikka) menot Valokuitukaapelointi menot Hulevesienhallinta menot Pajalantien ak menot 100 Pasila-Riihimäki lisäraide menot Horsmatien silta menot 200 Tuusulanjärven pato menot 50 OSAKKEET JA OSUUDET tulot menot netto Osakkeiden myynti tulot Kiljavan sairaala menot Terveystalo menot Kuntapro menot 200 Perhelä menot

88 KTA KTA 2014 päivitetty 1000 eur JÄRVENPÄÄN VESI, YHTEENSÄ tulot sisäiset menot (Kaupunki) ulkoiset menot menot yhteensä netto KÄRKI-INVESTOINNIT tulot JÄRVENPÄÄN VESI sisäiset menot (kaupunki) ulkoiset menot menot yhteensä netto Kadut, uudisrakentaminen tulot sisäiset menot netto Kunnallistekniikan suunnittelu sisäiset menot Lepola I sisäiset menot Lepola II sisäiset menot Lepola III sisäiset menot Pajalan alue sisäiset menot Keskustan kehittäminen (Tupalankulma) sisäiset menot Poikkitien yritysalueen itäosa sisäiset menot Alhotien alue sisäiset menot Satukukankadun alue sisäiset menot Pajalanpiha sisäiset menot Rousu sisäiset menot Jamppa (Jäppilänkatu-Pietolankatu) sisäiset menot 120 Vanhankylänniemi, virkistyskäyttö sisäiset menot 0 Kähösenmäki sisäiset menot 60 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET, MUUT tulot JÄRVENPÄÄN VESI sisäiset menot (Kaupunki) ulkoiset menot menot yhteensä netto Kadut, korjausrakentaminen sisäiset menot ulkoiset menot menot yhteensä Katujen peruskorjaus sisäiset menot JV:n 100 % omat investoinnit ulkoiset menot Poikkitien parantaminen sisäiset menot Holvikiven asuntoalue sisäiset menot Linnaistenkuja sisäiset menot 85 Tataarikuja, Kiviojantie, Pykälistöntie sisäiset menot Kirjastokadun LPA sisäiset menot 10 0 Kunnallistekniikan jakamaton määräraha sisäiset menot Kärkikujan kuivatus sisäiset menot 20 0 Haarajoen lity sisäiset menot 60 0 Puisto- ja liikuntapaikkarakentaminen sisäiset menot Puistot sisäiset menot Rantapuisto (Nuoriso- ja toimintapuisto ) sisäiset menot Katuvalaistus-, päällystys- ja liikenneturvallisuuskohteet sisäiset menot Liikenneturvallisuus sisäiset menot

89 KTA 2014 päivitetty 1000 eur KTA KAUPUNKIKEHITYKSEN KÄRKI-INVESTOINNIT sisäiset tulot (JV+TK) YHTEENSÄ ulkoiset tulot tulot yhteensä sisäiset menot ulkoiset menot menot yhteensä netto KAUPUNKIKEHITYKSEN KÄRKI-INVESTOINTIEN JA MAANMYYNTIVOITTOJEN TARKASTELUA netto (1000 eur) Lepola I Lepola II Lepola III Pajalan alue Reservikomppania Keskustan kehittäminen (Tupalankulma) Saunaniitty Poikkitien yritysalueen itäosa Alhotien alue Satukukankadun alue Jamppa (Jäppilänkatu-Pietolankatu) Vanhankylänniemi, virkistyskäyttö Kähösenmäki Suunnittelu Yhteensä Maanmyyntivoitot Kaupunkikehityksen kärki-investoinnit ja maanmyyntivoitot (1000 euroa) Maanmyyntivoitot Kärki-investoinnit, netto Kaupunkikehityksen kärki-investoinnit ja maanmyyntivoitot, kumulatiivinen (1000 euroa) Maanmyyntivoitot (kumulatiivinen) Kärki-investoinnit, netto (kumulatiivinen) 88

90 Irtaimisto- ja leasinghankinnat 2015 Kaupunginhallitus päättää, että investointiosan Kalusto ja aineettomat hyödykkeet -erä sekä leasinglimiitti vuonna 2015 jaetaan alla olevan taulukon mukaisesti palvelualueiden ja muiden toimintakokonaisuuksien kesken. Palvelualueita ja muita toiminnallisia kokonaisuuksia sitoo myönnetty kokonaissumma. Listassa olevat hankinnat ovat palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien antamia alustavia ehdotuksia. IRTAIMISTO LEASING PALVELUALUE TAI MUU TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS / Hankinnan kuvaus TA 2015 eur PALVELUALUE TAI MUU TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS / Hankinnan kuvaus TA 2015 eur KONSERNIPALVELUT KONSERNIPALVELUT Intranet ja ohjelmistomuutokset Tietokoneiden uusinnat LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE Lepolan perhekeskuksen käynnistäminen, ensikertainen Työasemien uudistaminen eri avainalueilla Jälkihuolto- ja perhekuntoutusasuntojen ja tilojen Opettaja- ja oppilaskoneiden uusiminen ensikertainen kalustus Tilamuutosten aiheuttama kalustus ja uusista AV-laitteistot vakansseista aiheutuvat kalustetarpeet Oppilaskalusteiden uusiminen Timecon työajanseuranta eri yksiköissä Ergonomiakalusteita (varhaiskasvatus) Monitoimikoneiden uusiminen eri avainalueilla Vaka ipad-laajennus esiopetuksen ryhmissä ipad-pilottillaajennus perusopetuksessa Purunpoistolaitteiston uusiminen kahteen teknisen työn luokkaan SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE Oppilaskalusteiden uusiminen Työasemauusinnat eri avainalueilla Musiikkiopiston oppilaille soittimia musiikkiopiston Lukion oppilaskoneet soitinlainaamon kautta Ainola-aseman kyltitys Monitoimilaitteiden uusinta Kirjaston itsepalveluaukioloaikojen käyttöönottoon Tietokoneet ja näytöt Lukion tulostaulun uusiminen Lukion musiikinopetuksessa käytettävien laitteistojen hankinta Järvenpää-talon kesäkahvila Sähköinen päiväkirja Autopajan koneiden uusinta Lukion opetusvälineistön uusiminen TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE PALVELUALUE Atk-laitteet (sekä Terassi että Ikähyvä) Lääkintalaitteita Hammashoitotuoli-yksikkö 2 kpl Korkean riskin decubituspatjoja ICT / aineettomat hyödykkeet (sekä Terassi että Effica ja Jive palvelinvaihdot Pegasos Mukana uudet ominaisuudet Pegasos uudet ominaisuudet (eresepti ja kotihoito) Pegasos muutokset ja päivitys (digisanelinohjelmisto, Avohilmo, kunvantamisen earkisto II vaihe projektityö (Pegasos); lisenssit earkisto II vaihe projektityö (Effica); lisenssit Mielenterveys RAI Saas-palvelu, terveysportin verkkokurssi ja Forsante Timecon kulunvalvonta Vniemi ja Mtien tk Pegasos sähköisen asioinnin uudet ominaisuudet (lisenssit työt) 89

91 IRTAIMISTO LEASING PALVELUALUE TAI MUU TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS / Hankinnan kuvaus IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE TA 2015 eur PALVELUALUE TAI MUU TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS / Hankinnan kuvaus 0 IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE TA 2015 eur Sosiaalitekniikan uusiminen Jamppa 4 E Sosiaalitekniikan uusiminen Jamppa 4 CD Sosiaalitekniikan uusiminen Jamppa 4 AB Sosiaalitekniikan uusiminen; kulkuyhteydet Jampan palvelupihan ja Vaahterakodin väliin (kaivuut, kaapelit, varaukset yms.) TEKNINEN PALVELUKESKUS 0 TEKNINEN PALVELUKESKUS Taajamatraktori KAUPUNKIKEHITYS KAUPUNKIKEHITYS Kartastohankinnat, korkeusjärjestelmän vaihto: Atk-laitteiden hankinnat Laserkeilaus ja ortokuva Kartastohankinnat, korkeusjärjestlmän vaihto: Takymetri tietokantamuutokset (FactaMap, Novapoint soundings, Kartastohankinnat, korkeusjärjestelmän vaihto, käyrien Rakennusvalvonnan sähköisen asioinnin kehittäminen Paikkatietoon liittyvät ohjelmistohankinnat Factan osoiterekisteri Uusi kiinteä rakennustunnus ja asuinpaikkatunnus: Facta-kuntarekisterin vaatimat muutokset sekä tarvittava aineistoparannus YHTEENSÄ YHTEENSÄ

92 LIITTEET RAHAMÄÄRÄISET RATKAISUVALTARAJAT LIITE 1 HENKILÖSTÖN PALVELUSUHTEEN PERIAATTEET LIITE 2 JÄRVENPÄÄN VEDEN TALOUSARVIOESITYS LIITE 3 TYTÄRYHTEISÖN TAVOITTEET JA TULOSLASKELMA LIITE 4 KONSERNIYHTEISÖJEN TAVOITTEET LIITE 5 MESTARITOIMINTA OY / ALLIANSSI KAUPALLINEN SOPIMUS LIITE 6 91

93 LIITE 1 RAHAMÄÄRÄISET RATKAISUVALTARAJAT Hallintosäännössä määrätään kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja kaupunginjohtajalle kuuluvasta ratkaisuvallasta. Em. säännön :ssä määrätään viranhaltijoiden taloudellisesta vastuusta koskien johtamaansa hallintoyksikköä. Taloudellista päätösvaltaa yhdenmukaistetaan valtuuston päätöksellä: Hallintosäännön 41 :n mukaisesti toimielimet ja viranhaltijat voivat siirtää ratkaisuvaltaa edelleen alaisilleen toimielimille, viranhaltijoille ja työntekijöille. Toimivallan siirrosta pidetään luetteloa konsernipalveluissa. Hankintalain euromääräiset kynnysarvot ylittävien tarjouspyyntöjen valmistelun käynnistämisestä on ratkaisuvaltarajoista huolimatta annettava ajoissa tieto ao. lautakunnalle. Ratkaisuvaltarajoja tarkastellaan uudelleen vuoden 2015 aikana Muutos-itsearviointimenettelyn käsittelyn yhteydessä. INVESTOINTIOSA päättäjä raja ( ) 1. Maa- ja vesialueiden, yhteisosuuksien ja rakennusten ostaminen, myyminen, vaihtaminen ja lunastaminen valtuusto kaupunginhallitus yli alle Irtaimiston kertahankinnat kaupunginhallitus yli lautakunta palvelualuejohtaja alle kaupunginjohtajan nimeämä alle kaupunkikehityksen vastuuhenkilö Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle katupäällikkö alle konsernipalveluiden osalta kaupunginjohtaja alle Irtaimen omaisuuden myyminen lautakunta yli palvelualuejohtaja alle kaupunginjohtajan nimeämä alle kaupunkikehityksen vastuuhenkilö Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle katupäällikkö alle konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus yli talousjohtaja alle Rakennushankkeet ja projektit, kokonaiskustannusarvio kaupunginhallitus yli lautakunta/johtokunta/konsernipalveluiden hankesuunnitelman hyväksyminen, osalta kaupunginhallitus - suunnittelu- ja urakkasopimusten hyväksymiset palvelualuejohtaja alle palvelu- ja materiaalisopimusten hyväksymiset kaupunginjohtajan nimeämä alle tarveselvityksen ja hankkeen ensikertaisen kalustamisen hyväksyy käyttäjäpalvelualueen tai muun yksikön ko. toimielin tai - hyväksytyn kokonaiskustannusarvion sisällä hankkeiden ja projektien toteutus ratkaisuvaltarajojen puitteissa kaupunkikehityksen vastuuhenkilö Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle katupäällikkö alle konsernipalveluiden osalta kaupunginjohtaja alle MRL:n 104 ja 108 :n mukaiset sopimukset kaupunginjohtaja nimeää yli kaupungingeodeetti alle Puitesopimusten vuosihankinnat kaupunginhallitus yli lautakunta palvelualuejohtaja alle kaupunginjohtajan nimeämä alle kaupunkikehityksen vastuuhenkilö Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle katupäällikkö alle konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus yli kaupunginjohtaja alle

94 KÄYTTÖTALOUSOSA päättäjä raja ( ) A. Puitesopimusten vuosihankinnat, kertahankinnat, leasing-hankinnat lautakunta yli ostopalvelusopimukset palvelualuejohtaja alle Useampivuotisten ostopalvelusopimusten hankintapäätöksen tekijä kaupunginjohtajan nimeämä alle määräytyy hankinnan kokonaisarvon mukaan (energia, jätehuolto jne.) kaupunkikehityksen vastuuhenkilö Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle katupäällikkö alle konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus yli kaupunginjohtaja alle B. Helpotus, maksuvapautus, vahingonkorvauksen myöntäminen kaupunginhallitus yli lautakunta palvelualuejohtaja alle kaupunginjohtajan nimeämä alle kaupunkikehityksen vastuuhenkilö Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle katupäällikkö alle talousjohtaja konsernipalveluiden osalta alle C. Avustukset avustuksista päättää lautakunta konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus yli kaupunginjohtaja alle D. Irtaimen omaisuuden myyminen lautakunta yli palvelualuejohtaja alle kaupunginjohtajan nimeämä alle kaupunkikehityksen vastuuhenkilö Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle katupäällikkö alle konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus yli kaupunginjohtaja alle

95 LIITE 2 HENKILÖSTÖN PALVELUSUHTEEN PERIAATTEET Palvelussuhdeturva ja yhteistoiminta Talouden tasapainottamisohjelmaa on päivitetty vuosille Päivitetyn talouden tasapainottamisohjelman kokonaisvaikutukset ovat yhteensä 22,8 Me käyttötalouden osalta koko suunnitelmakaudelle. Vuosille tästä kohdentuu yhteensä 13,7 Me. Tämän tavoitteen päälle palvelualueilta on vuoden 2015 talousarviokehyksen yhteydessä edellytetty yhteensä 1,6 milj. euron henkilöstösäästöjä kaupunginhallituksen syksyllä 2013 tekemään päätökseen perustuen. Tuolloin päätettiin lomauttaa henkilöstö vuonna 2014 ja toteuttaa vastaava säästötoimenpide vuonna Syksyn 2014 yt -neuvotteluissa on muun muassa etsitty korvaavia ja vaihtoehtoisia säästöjä mahdollisille vuodelle 2015 suunnitelluille lomautuksille ja muille raskaille henkilöstösäästötoimenpiteille. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin Neuvotteluissa käytiin läpi talouden tasapainottamisohjelman päivityksestä syntyviä henkilöstövaikutuksia, teknisen palvelukeskuksen uudelleen organisoitumista ja kiinteistöpalveluselvitystä sekä henkilöstöpankin perustamista. Henkilöstöpankilla turvattaisiin muun muassa henkilöstön tarkoituksenmukaista uudelleensijoittumista muutosturva-ajanjaksona sekä tarjottaisiin mahdollisuuksia sijoittua uusiin tehtäviin työja urakierrosta kiinnostuneille työntekijöille. Neuvottelutuloksena päästiin vain euron henkilöstöön kohdentuviin säästöihin, joista suurin osa sisältyy päivitettyyn talouden tasapainottamisohjelmaan. Sovittuja säästötoimenpiteitä vuodelle 2015 ovat: Tyky-Online -älysetelistä luovutaan työhyvinvointikurssit loppuvat henkilöstöjuhlaa/joululounaita ei järjestetä laatupalkkioon varattua määrärahaa leikataan omaehtoisen koulutuksen tukeminen poistuu vuosittain jaettava tuloksellisuuserä jäädytetään Koska neuvottelutulos jäi reilusti 1,6 milj. euron säästötavoitteesta, joudutaan henkilöstöä lomauttamaan myös vuonna Lomautuksista päätettäessä on huomioitu henkilöstöltä tullut palaute epätasa-arvoisuuden kokemuksesta vuoden 2014 lomautusten ollessa erimittaisia eri henkilöstöryhmille. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan lomauttaa sen osan henkilöstöstä, joka lomautetaan 7 vrk pituiseksi jaksoksi lukuun ottamatta perusopetuksen opetushenkilöstöä, joka lomautetaan 5 vrk. Vuonna 2015 jatketaan myös syksyllä 2013 päätetyn (kaupunginvaltuusto ) talouden tasapainottamisen toimenpiteiden viemistä käytäntöön. Näitä toimenpiteitä ovat työn uudelleen organisointi, palvelujen uudelleen järjestäminen, palvelujen ulkoistamisselvitykset, työajan osa- aikaistaminen, palvelujen lakkauttaminen tai supistaminen ja siihen perustuvat irtisanomiset, sekä muut mahdolliset merkittävät muutokset palvelussuhteen ehdoissa. Näistä muutoksista neuvotellaan työntekijän/viranhaltijan kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen lopullista päätöstä. Yhteistoimintamenettelyn toteutumisesta vastaa työyksikön esimies. Henkilökohtaista yhteistoimintamenettelyä varten on kaupungissa laadittu yhteinen menettelytapa, jota ohjataan HR - palveluista. Mikäli irtisanomisiin joudutaan, ennen niitä selvitetään irtisanomisuhan alla olevan työntekijän /viranhaltijan mahdollisuudet sijoittua toiseen työtehtävään tai uudelleen koulutukseen. 94

96 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Henkilötyövuosien määrät vuodelle 2015 tulevat olemaan sitovia edellisten vuosien tapaan. Henkilötyövuosien toteumaa (työpanosta) seurataan ja sen toteumaa raportoidaan kuukausittain. Mikäli htv:n toteumalukuihin sisältyy ylitysuhkaa koko kaupungin tasolla, on palvelualueilla ryhdyttävä sopeuttamistoimenpiteisiin. Henkilöstömäärä voi kasvaa ainoastaan määriteltyjen henkilötyövuosien rajoissa. Mikäli palvelutuotannon lisäyksestä tai palvelujen tuottamistavan muutoksesta johtuen henkilötyövuosien määrää joudutaan vuoden aikana lisäämään, tuodaan muutetut luvut laskelmineen erillisesti päätöksentekoon. Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä (1136/2013) edellyttää kuntia laatimaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat vuodesta 2015 eteenpäin. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laatiminen on käynnissä ja ne tuodaan päätöksentekoon tammikuussa Vuoden aikana uusia virkoja/ tehtäviä voidaan näin ollen perustaa vain niihin tehtäviin, jotka sisältyvät talousarvion yhteydessä hyväksyttyihin henkilötyövuosien lisäykseen. Virkoja perustetaan vain viranomaistehtäviä ja julkisen vallan käyttöä varten, päätöksen viran perustamisesta tekee kaupunginhallitus, työsuhteisia toimia ei erikseen perusteta. Rekrytointilupakäytäntöä on tiukennettu ja lupaa tulee hakea kaikkiin yli kaksi kuukautta kestäviin palvelussuhteisiin. Lupaa haetaan sähköisen järjestelmän kautta. Palvelualuejohtajien ja muiden kaupungin yksiköiden ylimpien johtajat myöntävät rekrytointiluvat, jotka perustuvat hyväksyttyihin henkilötyövuosien määrään. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Keski- Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen ja sen edellyttämät siirtymäkauden lähentymis- ja henkilöstökriteerit sekä päätti osallistua selvityksen jatkovalmisteluun. Siirtymäkauden henkilöstökriteerien osalta laaditaan jatkovalmistelussa mukana olevien kuntien yhteiset rekrytoinnin menettelytavat. Rekrytointiohjetta tarkennetaan vastaamaan menettelyohjeen mukaiseksi. Määräaikaista henkilöstöä voidaan ottaa vain silloin, kun määräaikaisuuteen on olemassa perustellut syyt. Palkan korotukset ja muut sopimusmuutokset Kunta-alan nykyiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Sopimuskorotuserä käytetään työaikaluvun jaksotyöaikamääräysten uudistamiseen, eräiden palkkahinnoitteluliitteiden uudistamiseen ja palkkahinnoittelukohtien peruspalkkojen korottamiseen sekä omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtojen muutokseen. Edellä kuvatun ratkaisun kustannusvaikutus on keskimäärin 0,3 prosenttia KVTESpalkkasummasta. Lääkärisopimuksessa (LS) korotusvaroja kohdennetaan sekä päivystysjärjestelmän uudistamiseen että lääkäreille ja hammaslääkäreille maksettavaan yleiskorotukseen. Muutokset toteutetaan pääsääntöisesti Vuoden 2015 talousarviossa henkilöstömenot ovat koko kaupungin tasolla (pl. Järvenpään Vesi) yhteensä 104,3 Me, tästä palkkojen osuus on 79,2 Me. Henkilöstökulujen muutos vuoden 2014 korjattuun talousarvioon verrattuna on 3,4 Me eli 3,4 %. Henkilökohtaisten lisien toteuma tarkistetaan vuosittain. Toteuman tulee olla palkkasummasta kaikilla muilla sopimusaloilla 1,3 %, paitsi lääkärisopimuksessa, jossa se on 3,5 %. HR -palvelut vastaa keskitetysti toteuman tarkistuksesta ja antaa sen perusteella tarvittaessa erilliset ohjeet lisien määrän tarkistamiseen. Henkilökohtaisten lisien myöntäminen työntekijälle perustuu aina hyvään, normaalista poikkeavaan, työsuoritukseen, jonka arviointi tehdään kaikille samalla kau- 95

97 pungissa käytössä olevalla ecel-työkalulla. Päätöksen henkilökohtaisesta lisästä tekee aina kyseinen esimies arvioituaan työsuorituksen annetun ohjeen perusteella. Työnvaativuuden arviointijärjestelmät on uusittu vuosina TS ja LS - sopimusten osalta. Myös kunnallisen yleisen virka - ja työehtosopimuksen (KVTES) työnvaativuuden arviointijärjestelmän uudistamista ammattiryhmittäin on tehty viime vuosien aikana. Vuoden 2014 aikana on uudistettu KVTES:n esimiestasojen 3 ja 4 osalta. Vuoden 2015 aikana arvioidaan ja selkiytetään vastuita, kaupungin toimintamallia ja rakenteita palkkojen määrittämisprosessin osalta. Tuloksellisesta työnteosta henkilöstön palkitsemisesta on käytössä erilaiset palkitsemisen keinot; pikapalkkio Sukkela ja uutena idea- ja innovaatiopalkkio. Palkitsemisesta on annettu erilliset ohjeet. Henkilöstösopimukseen sisältyvästä palkitsemisesta - työtehtävien hoitamisesta tai jakamisesta, kun jokin tehtävä jätetään täyttämättä - menettelystä on laadittu erilliset ohjeet. Muu palkkojen korottaminen, tehtäväkohtaisten palkkojen ja tuntipalkkojen osalta voidaan tehdä ainoastaan oleellisten työnvaativuusmuutosten perusteella. Esimiehillä ei ole oikeutta päättää työntekijöiden palkkojen korottamisesta yksipuolisesti. Kannustevapaat Palkattomia harkinnanvaraisia työlomia tai virkavapaita suositaan aina, kun se työjärjestelyjen perusteella on mahdollista. Ohjeen kannustevapaiden myöntämisestä perusteella työntekijä/viranhaltija voi hakea harkinnanvaraista palkatonta työlomaa ja virkavapaata enintään kolme viikkoa siten, että arkipyhät ja viikonloput eivät kuulu työlomaan tai virkavapaaseen. Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin eri toimijoiden yhteistyötä tiivistetään ja rooleja selkiytetään edelleen, yhteistyön tavoitteena on tarttua riittävän varhaisessa vaiheessa sellaisiin tilanteisiin työyhteisöissä, jotka saattavat johtaa palvelujen tuloksellisuuden ja työelämän laadun heikkenemiseen, työntekijöiden työkyvyn alenemiseen, sairauspoissaolojen lisääntymiseen tai ennenaikaiseen eläköitymiseen. HR -palvelujen työkykyrahaston avulla voidaan tukea työkyvyttömyyden takia ennenaikaisen eläköitymisen uhan alla olevan työntekijän uudelleen sijoittumista uuteen työtehtävään. Keskeisinä toimijoina ovat lähiesimiehet, työterveyshuolto, työntekijät, työsuojeluhenkilöstö ja HR:n asiantuntijat. Aktiivinen aikainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen on jokaisen oikeus ja velvollisuus. Käyttöön otettu Aktiivisen tuen - mallin toimintatapa on tärkeässä roolissa työhyvinvoinnin johtamisen kehittämisessä. Vuonna 2015 toteutetaan vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi, joka on turvallisuusjohtamisen perusta. Työtapaturmien ehkäisemiseen perustuva juurisyy - tutkinta käynnistyy varhaiskasvatuksessa. Henkilöstöetuuksista vähennettäessä työhyvinvointia vahvistavia menetelmiä pyritään tuomaan esiin työsuojelupareille järjestettävissä koulutuksissa. Myös työhyvinvointiviikon sisältöä kehitetään niin, että työhyvinvointiasiat ovat osa työyhteisöjen arkipäivää. 96

98 LIITE 3 JÄRVENPÄÄN VEDEN TALOUSARVIOESITYS Järvenpään Veden johtokunta Palvelualue / Muu yksikkö Vastuuhenkilö Järvenpään Vesi Toiminta-ajatus / Tehtävät Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Huolehdimme toiminta-alueemme laadukkaasta vesihuollosta yhdessä kumppaneidemme kanssa asiakaslähtöisesti, vastuullisesti, kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti kestävää kehitystä edistäen. Järvenpään Vesi huolehtii, että toimintavarmuuteen liittyvät keskeiset tekijät on tiedostettu ja huomioitu toiminnan suunnittelussa. Toimintavarmuuteen liittyvien asioiden huomiointi ja seuranta eri toiminta- ja suunnitteluprosesseissa. Osallistutaan toimintavarmuuteen liittyviin koulutustilaisuuksiin. Seuranta johdon raporteissa. Seurataan valmiussuunnitelman riskienhallinnan tavoitteiden toteutumista. Seuranta johdon raporteissa Tuloutamme palvelusopimuksen mukaisen omistajakorvauksen (6 % peruspääomasta) kaupungille. 1,4 miljoonaa euroa vuonna Seuranta johdon raporteissa. Verkostojen ennakkohuolto on suunnitelmallisesti toteutettu. Vesihuoltoverkostojen huuhtelut ja kaivojen tyhjennykset ongelmapaikoissa sekä pumppaamojen huollot on suoritettu toimenpideohjelman mukaisesti. Seuranta johdon raporteissa. Toimintamme on asiakaslähtöistä. Asiakaspalautteiden perusteella ryhdytään tilanteen mukaan tarvittaviin nopeisiin jatkotoimenpiteisiin. Seuranta johdon raporteissa. Tehostamme edelleen viestintää palveluistamme ja lisäämme asiakkaidemme tietoisuutta heidän vaikutusmahdollisuuksistaan kestävän kehityksen mukaisen ja toimivan vesihuollon edistämiseksi. Asiakasohjeiden ja tiedotteiden päivittäminen, laatiminen ja julkaisu. Järvenpään Vesi- tiedotuslehti jaettuna joka talouteen. Seuranta johdon raporteissa. Laaditaan tiedotteita nettiin, paikalliseen tiedotuslehteen ja postilaatikkojakeluna tarvittavalle kohdealueelle. Pidetään asiakasiltoja. Seuranta johdon raporteissa. Talousveden vuotojen seuranta (=mittaamaton vesi) ja vuotojen vähentäminen. Mittaamaton vesimäärä einitään 8 % ostetusta / laskutetusta vedestä. Suunnitelmallisen verkostosaneerauksen toteuttaminen ja mittaamattoman vesimäärän ja vesijohtovuotokorjausten määrän seuraaminen. Seuranta johdon raporteissa. Jätevesiverkoston vuotojen seuranta ja vuotojen vähentäminen. Vuotovesi ma 35 % puhdistettavaksi johdettavasta vesimäärästä. Suunnitelmallisen verkostosaneerauksen toteuttaminen ja vuotovesimäärän seuraaminen puhdistettavaksi johdetusta vesimäärästä. Seuranta johdon raporteissa. Koko henkilökunta osallistuu toiminnan kehittämiseen Kehittämisen organisointi ja vastuutus ulottuu koko henkilöstöön. Osallistuminen / Seuranta johdon raporteissa. Kehityskeskustelut johdetaan ja käydään kaupungin strategian mukaisina. Seuranta johdon raporteissa. Parannamme työhyvinvointia. Järjestetään TYKY-toimintaa ja työhyvinvoinnin koulutusta. Seuranta johdon raporteissa. Parannamme työturvallisuutta. Ei työtapaturmia. Hankitaan työssä tarvittavia suojavarusteita sekä uusia työkaluja ja laitteita. Seuranta johdon raporteissa. Järvenpään Vesi e TP 2013 KTA 2014 TAE 2015 TA 2015 % TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT , VALMIST. OMAAN KÄYTT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot , Netto ,

99 TULOSLASKELMA 1000 Järvenpään kaupungin vesiliikelaitos TP 2013 KTA 2014 TAE 2015 TA/KTA -% TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 LIIKEVAIHTO , Valmistus omaan käyttöön ,0 Liiketoiminnan muut tuotot , Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Palvelujen ostot , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ilman henkilöstökorvauksia , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , Liiketoiminnan muut kulut , LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Rahoitusavustus kunnalta Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta , Muut rahoituskulut YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , Satunnaiset tuotot ja kulut YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ENNEN VARAUKSIA , Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , Henkilötyövuodet 16,4 16,4 16,4 0,0 16,4 16,4 16,4 16,4 Sijoitetun pääoman tuotto % 6,9 7,3 6,5-11,0 6,0 5,5 4,8 4,4 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto % 7,7 8,7 8,0-8,0 7,6 7,0 6,3 6,0 Lainakannan muutos , KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ, TOIMINNASSA, TALOUDESSA JA HENKILÖSTÖSSÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Järvenpään Vesi on Järvenpään kaupungin omistama vesiliikelaitos. Järvenpään Vesi toimii kaupunkistrategian ja sen toteuttamisohjelmien mukaisesti. Järvenpään Vedellä on oma johtokunta ja Järvenpään Vesi toimii kaupunginhallituksen alaisena vesiliikelaitosyksikkönä. Järvenpään Vesi toimii yhteistyössä kaupunkikehitys-yksikön kanssa (KAUKE). Järvenpään Veden käyttö- ja investointikulut katetaan johtokunnan hyväksymillä taksoilla ja maksuilla. Toimintaa on kehitetty ja pyritään edelleen kehittämään suuntaan, jossa laitos toimii itsenäisempänä taloudellisena yksikkönä. Järvenpään Veden toimintaympäristön muutoksia ei ole laitoksen koon tai normaalitoiminnan suhteen tulossa. Alueellista yhteistyötä jatketaan edelleen lähialueen vesihuoltolaitoksien ja yhteistyökumppanien kanssa. Investointiohjelman toteuttamista uusilla kaava-alueilla jatketaan, kun kaupungin merkittäviä kärkihankkeita toteutetaan. Järvenpään Vesi on vahvasti mukana näiden hankkeiden toteuttamisessa jo suunnitteluvaiheesta lähtien. Alueina on mm. Poikkitien yritysalue, Satukukankadun alue, Lepola III, Keskustan kehittäminen (Tupalankulma), Pajalan alue. Toimintaa ohjaa myös valmistunut Järvenpään kaupunginvesihuollon kehittämissuunnitelma. 98

100 Vesihuollon verkostojen uusimiseen tarvittavia investointeja toteutetaan Järvenpään Veden pitkän ja lyhyen tähtäimen vesihuollon verkostojen saneerausohjelmien mukaisesti. Saneerausohjelmia on hyödynnetty suunnitelmallisessa verkostojen uusimisen suunnittelussa ja uusimisessa, huomioiden kaupungin kadunrakentamisen saneerausohjelman tavoitteet. Saneerausohjelmilla saadaan saneerausinvestoinnit kohdennetuiksi kriittisimpiin ja tuottavimpiin hankkeisiin. Toteutusta tehdään yhteistyössä teknisen palvelukeskuksen infran rakentamisyksikön kanssa tai muina ostopalveluina. Järvenpään Veden omina 100 %:na hankkeina jatketaan mm. Haja-asutusalueen vesihuollon laajentamista mm. pohjavesialueella olevalle Halkiantien alueelle ja muita erikseen kohdennettuja pienehköjä kohteita esim. vesijohdon sujutuksia ja kaivokorjauksia. Järvenpään Veden tiedottamista on kehitetty, kun tiedottamiseen liittyvä tiedottamissuunnitelma valmistui vuonna Tiedottamista vesihuollon osalla on terävöitetty ja kehitetty tiedottamissuunnitelman mukaisesti. Tiedottamiseen panostetaan edelleen mm. järjestämällä asukasiltoja eri kohteiden suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä. Tiedottamista seurataan Järvenpään Veden ja teknisen palvelukeskuksen yhteisissä kokouksissa. Hulevesiverkoston asema osana vesihuoltoa ja toisaalta osana kadunpitoa on huomioitu vesihuollon, katusuunnittelun ja kaava-alueiden toteuttamisessa. Ilmastonmuutos ja toisaalta tiivistyvä kaupunkirakenne aiheuttavat jatkossa merkittäviä paineita erityisesti hulevesien hallintaan. Hulevesien johtamista ei voida jatkossa hoitaa yksinomaan viemäröimällä ja putkikokoja kasvattamalla, vaan se tulee huomioida alueellisen rakentamisen kokonaisuudessa. Tämä tarkoittaa mm. viivytysaltaiden rakentamista ja alueellisten pintamateriaalien valintaa vettä läpäiseviksi. Hulevesiasioiden selkiyttämiseksi Järvenpään kaupunkikehityksen suunnittelupalveluiden johdolla tehtiin Järvenpään hulevesisuunnitelma Järvenpään Vesi osallistui myös tämän suunnitelman tekemiseen. Hulevesisuunnitelman avulla hulevesien hallintaa, siihen liittyvää vastuunjakoa ja eri toimijoiden rooleja on selkiytetty. Hulevesisuunnitelmaa tehtäessä pyrittiin ennakolta huomioimaan uuden vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain tuomat muutokset. Nämä lakimuutokset tulivat voimaan Uuden lain mukaan hulevesien käsittely irrotetaan vesihuollosta ja hulevesien järjestäminen siirtyy kunnan vastuulle. Kunta voi periä hulevesien hoitamisesta julkisoikeudellisen vuosittaisen maksun kiinteistön omistajilta tai haltijoilta. Vuoden 2015 aikana kaupungin ja Järvenpään Veden välistä toimintaa hulevesiasioissa selkiytetään ja huomioidaan toiminnat ja vastuut tulleiden lakimuutoksien mukaiseksi. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA Talouteen merkittävästi vaikuttavina vuonna 2015 ja tulevina taloussuunnitelmavuosina ovat investoinnit uusien kaava-alueiden (kärkihankkeet) toteuttamisessa. Kärkihankkeiden toteuttaminen on hyvin tärkeää, jotta kaupunki kehittyisi suunnitellusti ja jotta uusia alueita saadaan rakennetuksi kasvutarpeen mukaisesti. Vesihuollon rakentaminen on ensimmäisiä konkreettisia toimintoja, joita uusien kaava-alueiden rakentamisen toteuttamisessa tehdään. Vuonna 2015 vesihuollon verkostojen uusimista jatketaan, vaikka kaupungin kärkihankkeet ovatkin suurena osana investoinneissa mukana. Vesihuoltoa laajennetaan myös Pietilä - Haarajoki osayleiskaava-alueella. Laajennukset sijoittuvat lähinnä pohjavesialueille, jolloin olemassa olevien kiinteistöjen jätevesihuoltoa saadaan pohjavesialueelta kunnalliseen jätevesiviemäröintiin. Investointien määrän tasoksi vuodelle 2014 ja tuleville suunnitelmavuosille on Järvenpään Veden johtokunnassa määritetty 4,0 M. Tällä investointitasolla pyritään pitämään lainanottotaso ja taksojen ko- 99

101 rotustarpeet kohtuullisella tasolla. Investoinnit jakautuvat vuonna 2015 suhteessa n. 1,92 M kärkihankkeille, n. 1,16 M kadun korjausrakentamisen yhteydessä vesihuollon uusimiseen ja n. 0,92 M Järvenpään Veden 100 % vesihuollon kohteisiin. Vuonna 2015 talouteen merkittävästi positiivisesti vaikuttavana asiana on Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän käyttömaksu, johon ei tulevana vuonna ole korotustarvetta. Verottajan tekemä päätös Viikin jätevedenpuhdistamon kiinteistöveron perimisestä huomattavasti pienempänä, kuin oli aikaisemmin arvioitu, vaikuttaa nyt siihen, että jäteveden johtamisesta liikelaitoskuntayhtymän perimää käyttömaksua ei ole tarvetta korottaa. Myöskään Tuusulan Seudun vesilaitos kuntayhtymä ei ole nostamassa heiltä ostettavan talousveden hintaa. Edellä olevat asiat vaikuttavat myös Järvenpään Veden voimassa oleviin taksoihin. Vuoden 2015 osalle ei taksoja olla korottamassa. Tarvittava tuloutus katetaan mm. hieman lisääntyvällä käyttömaksuihin perustuvalla talousveden myynnillä asiakkaillemme. Toimintakate on 2015 talousarviossa 4,509 M. Vuoden 2015 osalta talousarvioehdotuksesta on jäämässä ylijäämää , joka voidaan siirtää investointivaraukseen vuosille 2016 ja 2017 vesihuollon investointikohteelle Järvenpään Veden 100 % omat investoinnit. Tällä tehdään vesihuoltoverkostoihin tehtyjen saneerausohjelmien mukaisia verkostosaneerauksia ja Haarajoki - Pietilä osayleiskaavaalueelle laajennettavaa vesihuoltoa. Järvenpään Veden kaupungin sijoittamalle pääomalle maksaman koron suuruudeksi on palvelumaksusopimuksen mukaan sovittu 6 % peruspääomasta. Tämä tarkoittaa vuosittain 1,4 M tuloutusta kaupungille eli noin 18 % laitoksen liikevaihdosta. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ Järvenpään Vesi toimii hyväksytyn henkilöstösuunnitelman ja htv- tavoitteiden mukaisesti. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Investointikohteiden toteutusta tehdään yhteistyössä kaupunkikehityksen suunnittelupalveluiden ja teknisen palvelukeskuksen infra rakentamispalveluiden kanssa. Investointikohteita toteutetaan kaupungin omana työnä ja urakointina. Vuoden 2013 aikana laadittiin haja-asutusalueita / osayleiskaava-alueita koskeva Pietilä - Haarajoki vesihuollon yleissuunnitelman tarkentaminen. Haja-asutusalueita koskeva tarkempi rakentamissuunnittelu ja rakentaminen aloitettiin vuonna 2014 koskien mm. Itä - Nummenkylän aluetta. Vuonna 2015 jatketaan haja-asutusalueen rakentamista alueilla, jotka sijaitsevat pohjavesialueilla ja alueilla joissa on jo tiiviisti olemassa olevia kiinteistöjä. Alueen laajennukset toteutetaan Järvenpään Veden toimesta. Vesihuollon saneeraussuunnitteluohjelmia hyödynnetään verkoston toimintavarmuuden lisäämiseen ja vuotojen määrän kasvun pysäyttämiseen. Saneerausohjelmilla verkostosaneeraukset saadaan tarkemman suunnitelmallisen toteutuksen alaiseksi. Suunnittelua ja verkostojen kuntotutkimuksia saadaan tehtyä ennakoidusti valmiiksi. Saneeraustoiminnoissa pyritään toteutukset tekemään kaivamattomilla menetelmillä mikäli mahdollista. Talousarviovuonna panostetaan edelleen toiminnan asiakaslähtöisyyden, viestinnän ja tiedottamisen parantamiseen esim. tehtävien saneeraustöiden yhteydessä. 100

102 Oikea-aikaista tiedottamista toteutetaan mm. investointikohteiden toteuttamisen osalla ja hyvän vastaanoton saanut Järvenpään Vesi- tiedotuslehti julkaistaan vuoden 2015 alkupuolella. Myös vesihuollon häiriötilanteiden parempaan hallintaan panostetaan edelleen. Vuonna 2014 päivitetyt riskianalyysit, valmiussuunnitelmat, Järvenpään Veden kriisiohje, viestintäohje ja varallaolijan käsikirja tukevat hyvin erilaisien häiriötilanteiden hoitamista. Tavoitteena on myös edelleen, että koko henkilöstö osallistuu laitoksen toiminnan ja prosessien kehittämiseen. Toiminnan kehittämiseen liittyy myös voimaan tulleiden vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukanaan tuomat muutokset, jotka huomioidaan tulevan vuoden aikana huomioida. ARVIO TOIMIALAN RISKEISTÄ Vuoden 2014 aikana päivitettiin valmiussuunnitelma. Osana valmiussuunnitelmaa on riskianalyysi, joka on tehty vesihuollon eri osa-alueille. Analyysissä on kartoitettu riskitasot ja määritetty niille tehtävät toimenpiteet. Analyysissä ilmenneitä tarvittavia toimenpiteitä tullaan tekemään seuraavan kahden vuoden aikana. Järvenpään Veden merkittävimpinä riskeinä voidaan pitää toiminnallisia, taloudellisia ja ympäristöön kohdentuvia riskejä. Toiminnallisena riskinä on henkilökunnan vähyys, esimerkiksi maailmanlaajuisen sairausepidemian yhteydessä taikka talousveden saastumisen yhteydessä. Talousveden saastuminen on myös taloudellinen riski, siitä aiheutuvat taloudelliset korvaukset voivat olla merkittäviä. Riskinä on myös rankkasateiden tai viemärien sortumisien aiheuttamat viemäritulvat, joista saattaa aiheutua ympäristöhaittoja ja korvausvaatimuksia. Rankkasateiden riskienhallintaa auttaa Järvenpään Hulevesisuunnitelma 2013, jossa hulevesiasioihin liittyvää toimintaa ja vastuita on koko kaupungin alueella ja eri organisaatioiden välillä selkiytetty. Todennäköisyys näihin riskeihin on kuitenkin pieni ja riskien pienentämiseksi on jo tehty viime vuosien aikana merkittäviä selvityksiä ja parannuksia. Vuoden 2014 aikana päivitetyt valmiussuunnitelmat, Järvenpään Veden kriisiohje, viestintäohje ja varallaolijan käsikirja antavat valmiuden ja ohjeistuksen riskitilanteiden ennakointiin ja niiden hoitamiseen. Lisäksi henkilöstön vesihuollon koulutukset mm. vesipassin suoritus, toimintaohjeiden selkeytys, asiakkaille teetetyt vesioppaat pienentävät riskitilanteitä ja niiden syntymistä. Kriisitilanneharjoituksia pyritään järjestämään yhteistyössä Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymän, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ja naapurikuntien vesihuoltolaitoksien kanssa. Merkittävänä asiana riskienhallinnassa on myös vesihuollon varallaolojärjestelmä, jolla taataan mm. vesihuollon erityistilanteissa syntyvien lisävahinkojen syntymistä ja asiakkaille syntyvien haittojen nopeaa korjaamista sekä velvoitteita mm. veden jakelun keskeytystilanteissa syntyvistä korvausvaatimuksista. Myös verkostojen uusimiseen on panostettu ja uusimistyötä on tehty hyvin alueellisina kokonaisuuksina. Verkostojen toiminnan riskin pienentämiseen vaikuttaa jo tehdyt ja nyt suunnittelun alla olevat vesihuollon uusimistyöt. Taloudellisena riskinä on yleisesti valtion ja kuntien heikko taloudellinen tilanne, mikä aiheuttaa myös heijastusvaikutuksia vesihuoltoon. Järvenpään Vesi pyrkii tarvittaessa kuitenkin mm. omilla taksatarkennuksilla vaikuttamaan omaan toimintaansa ja sitä kautta turvaamaan vesihuollon toiminnan. 101

103 JÄRVENPÄÄN VESI INVESTOINNIT YHTEENSÄ tulot sisäiset menot (Kaupunki) ulkoiset menot menot yhteensä netto KÄRKI-INVESTOINNIT Kadut, uudisrakentaminen tulot sisäiset menot (kaupunki) ulkoiset menot menot yhteensä netto Kadut, uudisrakentaminen Kadut, korjausrakentaminen Kunnallistekniikan suunnittelu sisäiset menot Lepola I sisäiset menot 20 Lepola II sisäiset menot Lepola III sisäiset menot Pajalan alue sisäiset menot Keskustan kehittäminen(tupalankulma)sisäiset menot Poikkitien yritysalueen itäosa sisäiset menot Alhontien alue sisäiset menot 130 Satukukankadun alue sisäiset menot 270 Pajalanpiha sisäiset menot 1800 Rousu sisäiset menot 350 Jamppa ( Jäppilänkatu - Pietolankatu) sisäiset menot 120 Vanhankylänniemi, virkistyskäyttö sisäiset menot Puisto- ja liikuntapaikkarakentaminen Katuvalaistus-, päällystys- ja liikenneturvallisuuskohteet sisäiset menot ulkoiset menot menot yhteensä sisäiset menot sisäiset menot Liikenneturvallisuus sisäiset menot

104 RAHOITUSLASKELMA Järvenpään kaupungin vesiliikelaitos TP2013 KTA2014 TAE2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -13 Saamisten muutos kunnalta 44 Saamisten muutos muilta 149 Korottomien velkojen muutos kunnalta -418 Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos KESKEISET SUORITTEET TP2013 KTA2014 TAE2015 % Toiminnan laajuus Veden myynti 1000 m3 2144, ,9 Laskutettava jätevesi 1000 m3 2087, ,2 Ostettu vesi 1000 m3 2311, ,9 Puhdistettava jätevesi 1000 m3 3141, ,0 Vesimittareita kpl 6266, ,3 Vesijohtoverkosto km 204, ,5 Viemäriverkosto km 183, ,5 Hulevesiviemäriverkosto, km 167, ,6 Toiminnan tehokkuus/taloudellisuus Toimintakulut /verkosto-m 5,76 5,92 6,06 2,4 Koko laitoksen toimintakulut /m3 1,49 1,59 1,60 1,0 Vesilaitoksen toimintakulut /m3 0,73 0,76 0,86 13,6 Viemärilaitoksen toimintakulut /m3 0,62 0,67 0,75 11,5 Vesitaksa /m3 (alv 0 %) 1,12 1,18 1,18 0,0 Jätevesitaksa /m3 (alv 0 %) 1,82 1,93 1,93 0,0 Muut toiminnnan suoritteet Vesimittarien vaihto kpl 441, ,0 Runkovesijohtojen vuodot, kpl 7, ,0 Jätevesipumppaamojen ylivuodot, kpl 0, Kiinteistöille korvattavat viemäritulvat, kpl 0, ,0 Saneeratut vesijohdot, km 1,50 1,0 1,0 0,0 Saneeratut jätevesijohdot, km 0,90 1,5 1,5 0,0 Erikseen saneeratut jätevesikaivot, kpl 39, ,0 Huolletut hulevesikaivot 500, ,0 103

105 LIITE 4 TYTÄRYHTEISÖN TAVOITTEET JA TULOSLASKELMA TALOUS JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 Järvenpään Mestariasunnot Oy:n emoyhteisö on Järvenpään kaupunki, joka omistaa koko osakekannan. Osakepääoma on ,02 euroa. Mestariasunnot hallitsee ja ylläpitää Järvenpäässä vuokra-asuntotuotantoon tarkoitettuja kerros- ja pientaloja, harjoittaa rakennuttamistoimintaa sekä kiinteistöjen ylläpitoa ja vuokrausta. Visio Asumisen paras kumppani. Toiminta-ajatus Toimivia koteja elämän eri vaiheisiin, sujuvaa asumista. Arvot Vastuullisuus, asiakaslähtöisyys, hyvinvoiva henkilöstö, ympäristömyönteisyys, muuntautumiskyky. Työsuhteessa on kymmenen päätoimista työntekijää kiinteistöjen hallinnointi-, isännöinti- ja vuokraustoimintatehtävissä. Kiinteistöjen ylläpitopalvelut toimitetaan ostopalveluina tytäryhtiö Mestaritoiminta Oy:ltä. Yhtiö toimittaa Mestariasunnoille talonmies-, siivous- sekä rakennuttamis-, asiantuntija- ja rakentamispalveluita. Omakustannusperiaate on toiminnan kantavana ajatuksena. Pääomamenot, jotka aiheutuvat vuokratalon rakentamisesta tai perusparantamisesta, sekä ylläpitoon kohdistuvat hoitomenot katetaan asukkailta perittävillä vuokrilla ja käyttökorvauksilla. Tilastotietoja vuodelle 2015 Asukkaita n Kokonaistuotot 14,4 M Hoitokulut 5,96 /m 2 /kk Asuntoja Taseen loppusumma 127 M Hallinto ja tekn. palv 1,1 /m 2 /kk Asuinpinta-ala (valmiit) Vieraspääoma 115 M Pääomakulut 5,2 /m 2 /kk Asumisväljyys. 31 m 2 /asukas Vieraspääoma /as.m2 Käyttökorvaukset 0,3 /m 2 /kk Rakennusten tilavuus m 3 Lainojen lyhennykset 3,4 M Keskivuokra 12,24 /m 2 /kk Yhtiön talouden tulee olla vakaalla pohjalla ja maksuvalmiuden hyvä. Rahoitusylijäämän tulee vastata noin kuukauden liikevaihtoa. Vuokrantarkistus alkaen (2,53 %) on keskimäärin 0,30 /m 2 /kk, mikä johtaa keskivuokraan 12,24 / m 2 /kk (mukana uudis- ja palvelutalot). Poistosuunnitelma vastaa EVL:n mukaisia enimmäispoistomääriä lukuun ottamatta rakennuksia, jotka poistetaan käyttöaikanaan. Asukashallintoa ja asukastoimintaa ylläpidetään aktiivisesti. Mestariasukas-lehti, pihakilpailu ja muu asukastoiminta tulee olemaan tulevan vuoden Mestariasukastoimintaa. Asukastoimintaa tullaan aktivoimaan piha- ja energiasäästöön liittyvillä toimilla. Kiinteistönhoidon ja asiakaspalvelun kehittämistyö näkyy asukastyytyväisyydessä. Palveluita tullaan edelleen kehittämään yhteistyössä tytäryhtiö Mestaritoiminta Oy:n ja lähimpien yhteistyökumppaneitten kanssa. Kiinteistöjen kunnossapidon ja perusparannuksien suunnittelussa asukasnäkökulmaa on lisätty. Kaikessa korjaustoiminnassa energiatehokkuuden näkökulma otetaan huomioon ja töitä pyritään toteuttamaan matalasuhdanteen aikana edullisemmilla rakennuskustannuksilla. 104

106 Helsingin seudun aiesopimustavoitteet vuosille Järvenpään osalta on rakentaa uudistuotantoa 430 asuntoa /vuosi. Tästä määrästä 20 % tulee olla valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa (ARA ja ASO) eli 86 asuntoa vuodessa. Mestariasunnot tavoittelee tästä määrästä noin puolta eli 43 asuntoa vuodessa. Valmistuneita ja käynnissä olevia hankkeita ovat: Wärttinän uudisasuntohanke, jonka neljässä pienkerrostalossa on 32 asuntoa ja palvelukeskus. Hanke valmistui vuoden 2009 lopulla. Haarajoen uudisomakotitalohanke, jonka kaikki 38 asuntoa valmistuivat vuoden 2010 loppuun mennessä. Jampankiven palvelupihan vaihe 2, Jampankaari 4 A-B:n perusparannus- ja muutostyöllä valmistui 14 asunnon tilalle 27 vanhusten asuntoa, jotka otettiin käyttöön kesällä Jampankaari 4 E hankkeen nollaenergiataloon valmistui 20 puretun asunnon tilalle 44 vanhusten palveluasuntoa syksyllä 2011 aikana. Lepolan Soundin matalaenergiakortteliin valmistui vuoden 2011 loppuun mennessä 30 asuntoa jo loput 49 vuoden 2012 kesällä. Saunaniityn alueella on rakennustyöt meneillään 43 asunnon matalaenergiarivitalohankkeena. Torpantie 33 kinnarin alueella valmistuu asunnon passiivitason kerrostalohanke. Tupalantielle on suunniteltu 12 asunnon matalaenergia kerrostalohanke. Auerkulmaan on suunnitteille perhetukikeskukselle rivitaloasuntoja nuorille. Mäkelänkadulle on suunnitteilla 14 asunnon pienkerrostalo. Vuodesta 2009 vuoden 2014 loppuun mennessä on tuotettu 274 uutta asuntoa. Vuosina valmistuu noin 90 asuntoa. Kiinteistöjen perusparannustöitä tullaan jatkamaan PTS suunnitelman mukaisesti. Kestävä kehitys ja elinkaariajattelu ovat kiinteistöjen arvon säilymisen ja talouden kannalta ohjaavana tekijänä. Entistä tärkeämmäksi noussutta kiinteistöjen energiatehokkuutta parannetaan mm. siirtymällä poistoilman lämmönpalteenottojärjestelmiin myös vanhoissa kiinteistöissä. Asuntojen markkinointia, viestintää ja tiedottamista ylläpidetään vuokra-asuntojen kysynnän mukaisella tasolla. Tulostavoitteet vuodelle 2015: tavoite Käyttöaste > 99,8 % Vuokrasaatavat < 1,4 % Tulos ennen tilinpäätössiirtoja > 1,0 % Asukastyytyväisyys (4-10) > 8,0 Järvenpäässä Veikko Simunaniemi toimitusjohtaja Liitteet: Tulosennuste vuodelle

107 Kiinteistön tuotot Vuokratuotot Muut kiinteistön tuotot Tuotoista suoritettava arvonlisävero Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto Käyttö ja huolto Ulkoalueiden huolto Siivous Lämmitys Vesi ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset Muut hoitokulut Kertyneet yli/alijäämät Vähennettävä alv Luottotappiot Muut kiinteistön kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO (+ )/ TAPPIO(-) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA TILINPÄÄTÖSSIIRROT (asuintalovarausten lisäys) Rakennuksien arvon lisäyksiin kirjatut korjauskulut TILIKAUDEN TULOS 0,00 106

108 LIITE 5 KONSERNIYHTEISÖJEN TAVOITTEET Asunto Oy Tanhuaspi Yhteisön omistukset: Omistaja Osuus Järvenpään kaupunki 100,00 % Omistuksen tarkoitus Kaupungin ainoa työsuhdeasuntotalo. Toimii hyvin ja talous on kunnossa. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Pidetään edelleen työsuhdeasuntona. Eteva kuntayhtymä Yhteisön omistukset: Omistaja Osuus Järvenpään kaupunki 3,50 % Omistuksen tarkoitus Vastata kustannustehokkaasti ja pitkäjänteisesti vammaisuudesta ja sosiaalisen toimintakyvyn ongelmista nouseviin haasteisiin. Tarjota järvenpääläisille apua ja tukea sekä asiantuntevia, asiakkaiden tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Perussopimusvalmistelun aktiivinen seuraaminen ja mahdollisten muutosten vaikutuksiin varautuminen:- sopimuskäytäntöjen selkiyttäminen - palvelutuotteiden sisältöjen selkiyttäminen- toiminnanaikaisen valvonnan kehittäminen- palvelutarjonnan vastaaminen kysyntään, tässä erityisesti:-kehitysvammapsykiatria ja autististen henkilöiden palvelutvammaisten lasten tilapäishoito yhteistyössä kaupungin kanssa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri kuntayhtymä Yhteisön omistukset: Omistaja Osuus Järvenpään kaupunki 2,70 % Omistuksen tarkoitus Tarjota järvenpääläisille laadukkaita ja kustannustehokkaita erikoissairaanhoidon palveluja, jotka on tuotettu tuloksellisessa yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. 107

109 Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Jatketaan terveydenhoitolain 24 mukaisen järjestämissuunnitelman implementointia.kuntarakenneuudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja järjestämisen vaikutusten ennakointiin varautuminen sekä sote-uudistukseen varautuminen. HUS-logistiikan kustannusten seurannan ja arvioinnin jatkaminen. Kustannustehokkaiden ja tarkoituksenmukaisten erikoissairaanhoidon palveluiden tarjoaminen järvenpääläisille, yhteisten hoitoketjujen luominen, mobiilien palvelujen kehittäminen sekä yhteisen kuntienvälisen benchmarkingtiedon tuottaminen ja yhteisten toimintamallien kehittäminen. Erikoissairaanhoidon menokasvun hillitseminen jatkuu, erityishuomiota investointiohjelman toteuttamiseen sekä psykiatrisen hoidon avohoitopainotteisuuden lisääntyessä työnajaon selkeyttämiseen. Perusterveydenhuollon painotusta lisätään uniapnea- ja lihavuuden hoitoketjuissa. Lisäksi geriatri koitetaan rekrytoida vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeeseen ikääntyvässä väestössä,jossa muistisairauksien selvittäminen perustasolla lisääntyy. Järvenpään Mestariasunnot Oy Yhteisön omistukset: Omistaja Osuus Järvenpään kaupunki 100,00 % Omistuksen tarkoitus Toimitaan kaupungin vuokrataloyhtiönä turvaten mahdollisimman hyvin vuokratalotarjontaa ja samalla tasapainotetaan asuntomarkkinoita monipuolisesti ja kustannustehokkaasti huolehtien mm. heikompiosaisten sekä erityisryhmien asumisesta. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Hallinnon- ja talouden kehittäminen on jatkuva prosessi jota ylläpidetään mm. sisäisellä valvonnalla. Helsingin seudun aiesopimustavoitteet vuosille Järvenpään osalta on rakentaa uudistuotantoa 430 asuntoa /vuosi. Tästä määrästä 20 % tulee olla valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa (ARA ja ASO) eli 86 asuntoa vuodessa. Mestariasunnot tavoittelee tästä määrästä noin puolta eli 43 asuntoa vuodessa. Uusia Mestarihankkeita suunnitellaan mm. Louttiin ja Pajalaan.Vanhusten palvelutaloasuntorakentamista valmistellaan yhteistyössä kaupungin kanssa. - Käyttöaste > 99,8 %- Vuokrasaatavat < 1,4 %- Tulos ennen tilinpäätössiirtoja > 1,0 %- Asukastyytyväisyys (4-10) > 7,5 108

110 Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (Kuves) Yhteisön omistukset: Omistaja Osuus Järvenpään kaupunki 24,10 % Omistuksen tarkoitus Kuntayhtymä huolehtii jäsenkuntiensa viemäriveden puhdistamisesta ja johtamisesta runkoviemäreissä sekä rakentaa ja ylläpitää viemäriveden puhdistamoja sekä niihin liittyviä laitteita ja rakennelmia. Lisäksi kuntayhtymä voi suorittaa muita tarpeellisia jäsenkuntiensa vesistöjen kunnostukseen ja vesiensuojeluun liittyviä toimenpiteitä. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Jätevesien johtaminen; viemäriverkoston kunnosta huolehtiminen ja ylivuotojen välttäminen, jäsenkunnille esitetty tavoite: vuotovesien vähentäminen viemäriverkostoa saneeraamalla - Jätevesien puhdistaminen; jätevedelle asetettujen puhdistusvaatimusten täyttäminen / saavuttaminen sekä jätevesilietteelle asetettujen pitoisuus arvojen alittaminen raskasmetallien osalta. - Vesistöjen kunnostaminen; Keravajokeen pumpattavan Päijänne-veden määrän turvaaminen (veden laatu) sekä Tuusulanjärven kunnostustoimenpiteiden määrätietoinen jatkaminen (tehokalastus, tehohapetus, rantojen kunnostus, ravinnekuormituksen vähentäminen) - Vuosimaksun ja käyttömaksun pitäminen vakaalla ja ennustettavalla tasolla. Kuntayhtymällä ei ole pitkäaikaista lainaa. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Yhteisön omistukset: Omistaja Osuus Järvenpään kaupunki 23,90 % Omistuksen tarkoitus Tarjotaan nuorille, aikuisille ja elinkeinoelämälle työelämälähtöistä koulutusta sekä kehittämispalveluita seutukunnan menestykseksi. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle Nuorisotakuun toteuttaminen Järvenpäässä -Keuda on aktiivisesti mukana verkostoyhteistyössä Nuorisotakuun ja erityisesti sen koulutustakuun toteuttamisessa. Aktiivinen osallistuminen mahdolliseen Keski- Uudenmaan Nuorisotakuun kuntakokeiluun.-nuorten joustavien koulutuspolkujen kehittämien Järvenpäässä: mm. Laajennetun työssä oppimisen hanke ja avoimen ammattiopiston sekä nuorten oppisopimuskoulutuksen edelleen kehittäminen -Nuorten aikuisten Kisälli-koulu hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun ja kehitetään yhteistyössä sille jatkoa.- Oppivelvollisuuden pidentämisen toteutuksesta sopiminen oppilaitosten kanssa (v.2015) 2. Nuorisoasteen ammatillisten aloituspaikkojen lukumäärä vähintään entisellä tasolla./ jatkuu Hyvä täyttöaste uuden valtakunnallisen hakujärjestelmän käyttöönoton jälkeen. 3. Tutke II - tutkintojen uudistaminen - Osaamisperusteisiin tutkintoihin siirtyminen ja opetussuunnitelmien uudistamien 4. Uuden opiskelijahuoltolain toimeenpano yhdessä kaupungin Kasvun tuen palvelujen kanssa. -toimeenpanon valmistelua ja vaadittavien suunnitelmien laadinta syksyllä 2014 sekä uudet toiminnot vuoden selvitetään mahdollisuus kehittää koko Keski-Uudenmaan kattava yhteinen toimintamalli 109

111 Kiinteistö Oy Jampan jalkapallohalli Yhteisön omistukset: Omistaja Osuus Järvenpään kaupunki 8,00 % Omistuksen tarkoitus Yhtiön tarkoituksena on hallita vuokraoikeuden perusteella Järvenpään kaupungin 9. kaupunginosan korttelissa 926 sijaitsevaa tonttia nro 14 sekä omistaa ja hallita tontilla sijaitsevaa urheiluhallia ja vuokrata hallista käyttövuoroja liikunta- ja urheiluharrastuksen, erityisesti jalkapalloilun, harjoittamista varten. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Osallistua aktiivisesti edustajien toimesta urheiluhallin toiminnan kehittämiseen ja seurata yhtiön taloudellista tilannetta. Turvata koulujen urheiluhallin käyttömahdollisuus talvikauden aikana päivisin. Koulujen ja päiväkotien käyttöön saadaan päiväaikoja noin 700h/v. Kiintiö pyritään käyttämään täysimääräisesti. Kiinteistö Oy Järvenpään Asemanmäen paikoitustalo Yhteisön omistukset: Omistaja Osuus Järvenpään kaupunki 40,50 % Omistuksen tarkoitus Turvata Scandic Järvenpään ja paikoitustaloa ympäröivien kiinteistöjen pysyvien autopaikkojen määrä. Turvata osittain rautatieaseman liityntäpysäköintipaikkojen tarve. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Kiinteistöyhtiön talous on vakaalla pohjalla. Selvitetään onko mahdollista edelleen lisätä aikarajoitteisten pysäköintipaikkojen määrää rakennuksen yhden kerroksen osalta. Tiedotusta paikoitustalon sijainnista lisätään. Kiinteistö Oy Järvenpään Myllytie 3, nuorisotila Yhteisön omistukset: Omistaja Osuus Järvenpään kaupunki 43,60 % Omistuksen tarkoitus Turvata Järvenpään kaupungin edut kiinteistössä ja kiinteistöyhtiön yhtiökokouksessa. Turvataan hyvät kokoontumistilat nuorisotyöhön ja muuhun vapaa-ajantoimintaan. 110

112 Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Tilan sisäilmaselvitysten pohjalta laadittujen toimenpiteiden toimeenpano. Kiinteistön kunnon selvittäminen ja kiinteistöyhtiön omistajuuden mahdollisten muutosten valmistelu tilakeskuksen johdolla sekä siitä mahdollisesti seuraavat nuorisotilan uudelleen järjestelyt. Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo Yhteisön omistukset: Omistaja Osuus Järvenpään kaupunki 100,00 % Omistuksen tarkoitus Toteuttaa terveystaloinvestointi elinkaareltaan kustannustehokkaasti, läpinäkyvästi ja vastaamaan kaupungin ydinprosessin tarvetta. Valmistumisen jälkeen painopiste siirtyy kiinteistön kustannustehokkaaseen ja hallittuun ylläpitoon. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Järvenpään uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen suunnittelu (Virma-vaihe) on tarkoitus saada loppuun kevään 2014 aikana. Tavoitteena on, että rakennuslupahakemus voidaan jättää kesäkuussa Rakentajan kilpailutus on käynnistynyt ja tavoite rakentajan valinnalle on syksyllä Rakennustyöt (VARMA-vaihe) on tarkoitus aloittaa luoppuvuodesta 2014 ja tavoite uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen käyttöönotolle on vuoden 2016 loppu. Kiinteistö Oy Järvenpään harjoitushalli Yhteisön omistukset: Omistaja Osuus Järvenpään kaupunki 35,00 % Omistuksen tarkoitus Harjoitushallia hoidetaan vastuullisesti huomioiden taloudellisuus ja kiinteistön elinkaareen liittyvä ylläpito. Kiinteistö siirtyy noin 25 toimintavuoden jälkeen Järvenpään kaupungin omistukseen. Tavoitteena on, että kaupunkilaisilla on laadukas ja monipuolinen liikuntatila käytössä. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Toiminnan vakiinnuttaminen yhteistyössä hallituksen ja liikuntapalveluiden kanssa siten, että yhtiön ei tarvitse palkata henkilöstöä. Hallin tilojen käyttövuorojen varausasteen tavoite on 95%. Selvitetään osana laajempaa kolmannen sektorin, oppilaitosten ja varhaiskasvatusten yhteistyönä tilojen päiväkäytön lisäämistä erityisesti lapsille, nuorille ja ikääntyineille. 111

113 Kiinteistö Oy Mannilantien Liiketalo Yhteisön omistukset: Omistaja Osuus Mestaritoiminta Oy 100,00 % Omistuksen tarkoitus Kiinteistö Oy Mannilantien tarkoitus on omistaa ja hallita Järvenpään kaupungin 1 kaupunginosassa korttelissa 138 sijaitsevaa tonttia nro 13 sekä sille rakennettua liikerakennusta. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Kulut katetaan tuotoilla. Kiinteistöä parannetaan arvon säilyttämiseksi. Kiinteistöosakeyhtiö Järvenpään Tilat Yhteisön omistukset: Omistaja Osuus Järvenpään Mestariasunnot Oy 65,30 % Omistuksen tarkoitus Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Järvenpään kaupungissa 9 kaupunginosan korttelissa 920 tontilla 6 sijaitsevaa kiinteistöä sekä kiinteistöllä sijaitsevia rakennuksia. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Tavoite on tarjota Mestaritominnalle tilat osana keskinäistä kiinteistössä Kiljavan Sairaala Oy Yhteisön omistukset: Omistaja Osuus Järvenpään kaupunki 19,70 % Omistuksen tarkoitus Turvata kustannustehokkaat ja laadukkaat kuntouttavan hoidon palvelut järvenpääläisille asiakkaille yhteistyössä muiden omistajakuntien kanssa. Tavoitteena myös mahdollistaa järvenpääläisten kotona asuminen toimintakykyisenä. 112

114 Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Kuntoutuspaikkoja hyödynnetään sekä laitoksesta kotiutuvien että kotona asuvien järvenpääläisten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja palauttamiseen. Järvenpään kaupunki edistää aktiivisesti Kiljavan Sairaalan paikkojen käyttöä, jotta sairaalan toiminta saadaan turvattua. Lisäksi Kiljava tarjoaa paikkoja intervallihoidon tarpeisiin sekä muuhun ympärivuorokautisen hoivan tarpeisiin. Kaupunki hyväksyy omalta osaltaan palvelusopimuksen. Yhtiö valmistautuu tulevaan toimintaympäristön muutokseen sote-palveluiden tuottamisessa ja kiinteistö-omaisuuden käytön kehittämisessä ja tekee tarvittavat esitykset omistajille vuoden 2014 aikana. Mestaritoiminta Oy Yhteisön omistukset: Omistaja Osuus Järvenpään Mestariasunnot Oy 100,00 % Omistuksen tarkoitus Tarjota kustannustehokkaita ja laadukkaita rakentamis- ja ylläpitopalveluita Mestariasunnot konsernille ja Järvenpään kaupunkikonsernille. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Kaupunginvaltuuston hyväksymään talouden tasapainottamisohjelmaan liittyen on käynnistetty selvitystyö kaupungin teknisen palvelukeskuksen, tilakeskuksen ja Mestaritoiminta Oy:n yhdistämiseksi. Selvitystyön viedään päätökseen vuoden aikana. Kaupungin palvelualueet merkittävänä asiakkaana ja kiinteistöjen käyttäjinä tulee ottaa huomion palvelunkuvauksia laadinnassa sekä resurssien määrityksissä. Asiakas- ja käyttäjäyhteistyötä tulee kehittää edelleen. Ylläpidetään hyvää asiakastyytyväisyyttä Mestariasuntojen asukkaiden ja Järvenpään kaupungille myytävien palveluiden osalta. Rakentamispalvelut toteutetaan kustannustehokkaasti ja monipuolisesti kaupungin tarpeet huomioiden. Yhtiö toimii edelläkävijänä ekotehokkaissa rakennuttamishankkeissa. Yhtiö jatkaa hyvää käytäntöä ja turvaa kaupungin edut vallitsevassa tilanteessa. Kaupungin ohjeistuksen mukaisesti yhtiön omistukseen rakennetaan parhaillaan päiväkoti Pollea Lepolan alueelle. Mestaritoiminnan taseessa olevien päiväkotien siirtäminen kaupungin omistukseen on vielä kesken ja siitä syystä päiväkoti Polle rakentuu vielä Mestaritoiminta Oy:n omistukseen. Kiinteistönhoidon ja siivouksen laatu- ja palvelutaso on asukastyytyväisyystutkimuksen mukaan erittäin hyvällä tasolla. Palvelun ja laadun taso on saavuttanut asetetut tavoitteet.kestävä kehitys ja elinkaariajattelu ovat palvelutoiminnan ja urakointitoiminnan perustana. Uusiutuvat energialähteet, energiatehokkuus, ekologisuus, vihreä rakentaminen, parannusrakentaminen, infra sekä asumisen palvelut tulevat olemaan keskeisessä tarkastelussa kaikissa rakentamishankkeissa sekä kiinteistöjen palvelutoiminnassa. Viestintää ja tiedottamista tullaan jatkamaan avoimesti.henkilöstön koulutus- ja TYKY-toimintaa tullaan jatkamaan.kiinteistöpalveluselvitys Järvenpään kaupunkikonsernissa Järvenpään kaupunginvaltuuston hyväksymään talouden tasapainottamisohjelmaan liittyen käynnistettiin selvitystyö Järvenpään kaupungin teknisen palvelukeskuksen ja Mestaritoiminta Oy:n yhdistämiseksi. Nämä organisaatiot ovat samankaltaisia ja tuottavat kumpikin kiinteistönhoitopalveluita kaupungin omistamissa kiinteistöissä. Kaupunginjohtaja nimitti selvitystä tekemään asiakkuuspäällikkö Varpu Paakinaho-Heikkisen ja toimitusjohtaja Veikko Simunaniemen. Hallinnon- ja talouden kehittäminen on jatkuva prosessi jota ylläpidetään mm. sisäisellä valvonnalla.selvitetään muun kuin vuokra-asuntorakentamisen toteutus Mestariyhtiöiden ulkopuolella. Samassa yhteydessä selvitetään päiväkotikiinteistöjen siirtämistä kaupunkiemon omistukseen- Asukastyytyväisyys >7,5 (asteikko 4-10)- Tulos ennen tilinpäätössiirtoja > 3,0 % 113

115 Pajalan Parkki Oy Yhteisön omistukset: Omistaja Osuus Järvenpään kaupunki 0,40 % Järvenpään Mestariasunnot Oy 43,30 % Omistuksen tarkoitus Kaavan mukaisten paikoitusalueiden ylläpito. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Ylläpidetään paikoitusaluetta Pajalassa. Saunakallion Ostoskeskus Oy Yhteisön omistukset: Omistaja Osuus Järvenpään kaupunki 28,60 % Omistuksen tarkoitus Nuorisotilojen omistus. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Omistamisen tavoitteena on taata kiinteistössä riittävät toimintaedellytyksetnuorisotalotoiminnalle Sosiaalitaito Oy Yhteisön omistukset: Omistaja Osuus Järvenpään kaupunki 10,60 % Omistuksen tarkoitus Saadaan selvityksiä, tietoa ja kehittämistyöhön lisäresurssia erityisesti seudullisen ja alueellisen toiminnan osalta. Lakisääteistä toimintaa. Saadaan pitkäjänteistä, suunnitelmallista tietoa johtamiseen ja strategisten tavoitteiden linjausten tekemiseen. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Tavoitteet vuodelle 2014: Sosiaalitaidon työ tukee hyvinvointistrategian toteutumista. Sosiaalitaito tuottaa tietoja Kuntalaisen hyvinvointiohjelman operationalisoimiseksi. 114

116 1. Palvelujen tilaa kuvaavat perusselvitykset toteutetaan: a. Ikäihmisten palvelujen tila (Järvenpää ei osallistu, mutta saa vertailutietoa) b. Lastensuojelun palvelujen tila c. Toimeentulotuki d. Kehitysvammahuolto e. Vammaispalvelut ja 11-vuotiaiden lasten hyvinvointikyselyt toteutetaan=> Asiatuntijatyöskentely toukokuussa yhteistyönä koulujen, oppilashuollon sekä lasten ja perheiden palvelujen kanssa 3. Palvelujen kehittäminen kehittämishankkeiden kautta a. LATO-hanke (= Lastensuojelun ja toimeentulotuen toimintaprosessien ja tiedonhallinnan kehittäminen ja tehostaminen) => Tuotteistus ja yhdenmukaistaminen => Yhtenäiset asiakasasiakirjat => Kuntalaisten omavastuun kasvattaminen b. Kotona Kokonainen elämä (KASTE-rahoituksella) Vuosi 2015: - LATO-hanke jatkuu => Hankkeen päätavoitteena on ikäihmisten kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittäminen. RISTO-hanke (= Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn) => ikälain toimeenpanoa tukeva hanke - Valmistelussa KASTE-rahoitushakemukset: Aikuissosiaalityö ja Ikäihmisten palvelutarpeen arviointi ja asuminen Tuusulan Seudun Vesilaitos kuntayhtymä Yhteisön omistukset: Omistaja Osuus Järvenpään kaupunki 25,40 % Omistuksen tarkoitus Kuntayhtymä tuottaa ja toimittaa jäsenkunnilleen tukkuveden asutuksen, palveluiden ja teollisuudenkin tarpeisiin. Kuntayhtymä omistaa ja hallinnoi toimintaansa varten tarpeellisia toimitiloja ja kiinteistöjä. Kuntayhtymä vastaa tukkuveden riittävyydestä ja sen laadusta. Paikalliset kunnat (Järvenpään Vesi) toimittaa tukkuveden edelleen veden käyttäjille. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Kuntayhtymä toimittaa jäsenkuntiensa tarpeisiin riittävästi yleisten talousvesinormien mukaista talousvettä häiriöttömästi ja mahdollisimman edulliseen hintaan. Omistajakuntien taloudellinen tilanne tulee ottaa huomioon yhtymän toiminnassa. 115

117 Uudenmaan Päihdehuollon kuntayhtymä Yhteisön omistukset: Omistaja Osuus Järvenpään kaupunki 4,60 % Omistuksen tarkoitus Turvataan edulliset, laadukkaat ja joustavat laitoshoitopalvelut järvenpääläisille päihdehuollon asiakkaille. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Kuntayhtymän kehittämistyön tehokas jatkaminen. Kustannustehokkaiden ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen järvenpääläisille. Yhteistyötä kaupungin ja kuntayhtymän välillä tiivistetään palveluiden parantamiseksi. Ridasjärven päihdehoitolaitos toteuttaa osaltaan kaupungin mt- ja päihdesuunnitelman tavoitteita ja katkaisuhoitomahdollisuus toteuttuu kuntoutushoidon yhteyteen. Uudenmaan liitto - Nylands förbund Yhteisön omistukset: Omistaja Osuus Järvenpään kaupunki 3,20 % Omistuksen tarkoitus Pakkojäsenyys. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Uudenmaan liiton tehtävänä on laatia maakuntakaava sekä maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Liitto toimii myös lain mukaisena aluekehitysviranomaisena. Neljännen maakuntakaavan valmistelussa huomioidaan Ristikydön alueen mahdolliuudet maankäytön suunnittelulle. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Uudenmaan liittoa vaikutuskanavana Järvenpään kehittämisessä osana koko Uudenmaan aluetta. Uudenmaan liiton asema tulee ratkaistua metropoli-lainsäädännön myötä. Tavoite vuodelle 2014 ja alustava vuodelle 2015 Uudenmaan liiton tehtävänä on laatia maakuntakaava sekä maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Liitto toimii myös lain mukaisena aluekehitysviranomaisena. Neljännen maakuntakaavan valmistelussa huomioidaan Ristikydön alueen mahdolliuudet maankäytön suunnittelulle. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Uudenmaan liittoa vaikutuskanavana Järvenpään kehittämisessä osana koko Uudenmaan aluetta. Uudenmaan liiton asema tulee ratkaistua metropoli-lainsäädännön myötä. 116

118 LIITE 6 MESTARITOIMINTA OY / ALLIANSSISOPIMUKSEN LIITTEET Allianssisopimuksen perusosa on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Tässä esitetyt kiinteistöohjelma, kiinteistötoiminnan palveluvaatimukset sekä kaupallinen malli ovat allianssisopimuksen liitteitä. Liite 1: Kiinteistöohjelma Dokumentti: Allianssisopimuksen Liite 1: Kiinteistöohjelma Päivämäärä: Tila: Hyväksytty Kiinteistöallianssin johtoryhmässä muokattu (yhdenmukaistettu muiden sopimusliitteiden kanssa) 117

119 1 Lähtökohdat Kiinteistöohjelma kuvaa Järvenpään kaupungin ja sen vuokraamien kiinteistöjen ja tilojen omistamisen ja käytön tavoitteet. Kiinteistöohjelma toteuttaa kaupungin strategiaa ja toiminta-ajatusta: Järvenpään kaupunki turvaa perusedellytyksiä asukkaiden hyvälle elämälle edistää yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia kantaa oman vastuunsa ympäristön hyvinvoinnista yhdessä kumppaneidensa kanssa. 2 Kiinteistötoiminnan laajuus Kiinteistöallianssi vastaa kaupungin kiinteistöomaisuuden hoitamisesta ja kiinteistötoimen toteuttamisesta. Kiinteistöallianssin vastuurajataulukko on liitteenä

120 3 Laadulliset tavoitteet kiinteistötoiminnalle Järvenpään kaupunki tarjoaa käyttäjille tarkoituksenmukaiset kiinteistöt (tilat ja piha-alueet) palvelualueilleen. Toiminnan laatutasovaatimukset on kuvattu Kiinteistöallianssisopimuksen liitteessä 2 Vaatimukset kiinteistöpalveluille. Kiinteistöpalvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti ja ammattimaisesti kuvan 1 periaatteiden mukaisesti. Kuva 1 Kiinteistöpidon toimintatapa Laadullisten tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavilla mittareilla: Asiakaslähtöisyys - Käyttäjien asiakastyytyväisyys kiinteistöpalveluihin (asteikko -3 +3) - Palvelualueen johdon tyytyväisyys kiinteistöpalveluihin (asteikko -3 +3) - Vasteaika palveluille (h) Tarkoituksenmukaisuus - Käyttäjien tyytyväisyys kiinteistöihin (asteikko -3 +3) - Palvelualueen johdon arvio kiinteistöjen käytönmukaisuudelle (asteikko -3 +3) - Kiinteistöissä tai piha-alueilla sattuneet tapaturmat (kpl) - Tilatehokkuus (m2 / käyttäjä) Ammattimaiset kiinteistöpalvelut - Huolto-, siivous- ja PTS ohjelmien toteuma (%) - Energiatehokkuus (kwh / m2, kwh / m3 ja kwh / käyttäjä) - Korjausvastuun kehittyminen ( ) Kunkin mittarin nykytila selvitetään syksyn 2014 aikana, jonka jälkeen kiinteistöallianssin johtoryhmä tarkentaa laadulliset tavoitteet vuodelle

121 4 Tavoitteet kiinteistötoiminnan kustannuksille Järvenpään kaupungin Kiinteistötoiminnan kustannustavoitteet vuosille 2015 ja 2016 ovat: Toiminto Kiinteistöpalvelut (kiinteistöjohtaminen, siivous, huolto ja kun- nossapito) yhteensä Investoinnit Energia + muut kiinteistömenot (jätehuolto, jätevesi, valvontalinjapalvelu, sähkön siirto, kaukolämpö, lämmitys, sähkö, veden osto) Yhteensä: Vuoden 2016 kustannustavoitteet voivat tarkentua, jos kaupungille tulee uusi talouden tasapainottamistarve. Luvuissa on huomioitu kiinteistötoiminnalle kaupungin asettama säästötavoite. Kustannustavoitteen sisällä investointikustannuksien osuutta ei saa lähtökohtaisesti muuttaa eikä sitä tule lähtökohtaisesti siirtää käyttötalouspuolelle. Yllä esitetty kustannustavoite perustuu seuraaviin Järvenpään kaupungin kokoamiin lähtötietoihin: Kiinteistöpalvelut Kiinteistöjohtaminen Siivouspalvelut Kiinteistönhuoltopalvelut Kunnossapitopalvelut Yo. lukuihin sisältyvät eläkemaksut, jotka pysyvät kaupungin vastuulla YHTEENSÄ: Investoinnit Yhteensä: Energia + muut Jätehuolto Jätevesi Valvontalinjapalvelut Sähkön siirto Kaukolämpö Lämmitys Sähkö Veden osto Yhteensä Yhteensä: Kustannustavoitteita tulee muuttaa, jos kohdassa 2. esitetty toiminnan laajuus muuttuu tai kohdassa 3 esitetty laatuvaatimukset tai tavoitteet muuttuvat. Yllä esitettyjen kustannusten lisäksi Kiinteistöallianssisopimus kokonaisuuteen kuuluu kaupungin omaan käyttöönsä vuokraamien tilojen vuokrakustannukset (n ) ja omistamiensa tilojen pääomavuokra (n ). 120

122 5 Päätöksiä ohjaavat arvot Kaupungin kiinteistötoiminnassa keskeisiä arvoja ovat: Asukaslähtöisyys, Rohkeus, Vastuullisuus, Oikeudenmukaisuus ja Tuloksellisuus 6 Kiinteistösalkku Kaupungin kiinteistöomaisuuden kehittäminen organisoidaan salkuttamalla kiinteistöt ja asettamalla kullekin salkulle tavoitteet. Kaupungin kiinteistösalkut ovat: Timantit: Toiminnan kannalta kriittiset kohteet Ominaisuuksina esimerkiksi korkea käyttöaste, hyvä sijainti toiminnan tarve ja vaatimukset huomioiden Tavoite: kiinteistön kunto pidetään nykyisellään tai parannetaan Tuottokiinteistöt: Kaupungin sidosryhmien toiminnan kannalta kriittiset kohteet, joista saadaan merkittävää vuokratuloa Ominaisuuksina esimerkiksi korkea käyttöaste, hyvä sijainti Tavoite: kiinteistön kunto pidetään nykyisellään tai parannetaan Kehitettävät: Toimintaa tukevat, mutta kehittämistä vaativat kohteet Ominaisuuksina esimerkiksi matalahko käyttöaste, nykyisen toiminnan kannalta ongelmallinen sijainti, kunto hyvä tai kohde muunneltavissa uuteen käyttöön Tavoite: Löydetään uusi käyttötarkoitus ja parannetaan kohdetta Toimivat: Nykyisin toimivat, mutta luovutaan, kun käyttöikänsä päässä Ominaisuutena esimerkiksi huonohko kunto Tavoite: Minimoidaan kunnossapito ja peruskorjauskustannukset, kulutetaan hallitusti loppuun Myytävät: Kohde ei tue nykyistä tai lähitulevaisuuden toimintaa Ominaisuuksina esimerkiksi matalahko käyttöaste, toiminnan kannalta ongelmallinen sijainti, huono muunneltavuus Tavoite: Kehitetään kohde myyntikuntoon ja myydään Purettavat: kohteelle ei markkinaa Ominaisuuksina esimerkiksi erittäin matala käyttöaste, toiminnan kannalta huono sijainti, huono kunto Tavoite: puretaan kohde ja jalostetaan tonttiomaisuutta Toiminta sijoitetaan itse omistettuihin kohteisiin, ellei markkinoilta ole saatavilla edullisempia ratkaisuja. Kaupungin kiinteistösalkku on esitetty liitteessä 2 (laaditaan, kun lähtötietojen kokoaminen on riittävän pitkällä). 121

123 7 Kaupungin tilamitoitustavoitteet Kaupungin tilaomaisuuden kehittämistä ohjaavat seuraavat mitoitukselliset tavoitearvot: Päiväkodit: 12 brm2 / lapsi (Referenssitaso: RT ) Esi- ja perusopetus: 15,5 brm2 / oppilas (Referenssitaso: Opetushallitus, 500 hengen yksikkö) Lukio-opetus: 7 brm2 / oppilas (Referenssitaso: Opetushallitus, 500 hengen yksikkö) Tietotyö: 25 brm2 / työntekijä (Referenssitaso: Valtion toimitilastrategia) Kirjasto: 0,15 brm2 / kunnan asukas (Referenssitaso: Tammekan et al. 1986) Palveluasunnot: 55 brm2 / asukas (Referenssitaso: Haahtela-Kehitys Oy 2013) Muiden toimintojen mitoitukselliset tavoitearvot tulee asettaa toiminnan vaatimusten mukaisesti käyttäen hyödyksi referenssitietoa. Yllä olevat tavoitearvot tulee yksittäisessä kohteessa suhteuttaa yksikön kokoon ja toimintaan. 122

124 Kiinteistöallianssin vastuurajat (hyväksytty johtoryhmän kokouksessa ) Tausta Kiinteistöallianssi vastaa Järvenpään kaupungin kiinteistötoimesta. Vastuurajoja selventämään on koottu Kiinteistöallianssin sopimusrajapinnat taulukko, joka kuvaa kiinteistöallianssin toimintaan liittyvien tehtävien rajausta esimerkkien avulla kiinteistöallianssin vastuulle kuuluvaksi tai ei kuuluvaksi. Sopimusrajapinnat taulukon tavoitteena on antaa sopimusosapuolille yhteinen käsitys toiminnan laajuudesta. Sopimusrajapinnat: Palvelu Allianssin vastuuraja HUOM. Allianssin laajuuteen kuuluva Ei kuulu Allianssin laajuuteen (ei kuulu tavoitehintaan) Kiinteistöjohtaminen ja isännöinti X Kiinteistön ylläpidon johtaminen Tilojen käytön ohjaus sisältäen teknisen neuvonnan Kiinteistöjen energia-, vesi-, lämpö- ja muiden perushankintojen sopimusten kilpailutus Energian ja veden kulutuksen seuranta ja ohjaus Energian ja veden kustannukset Asiakaspalvelu ja HelpDesk PTS suunnittelu Palveluverkkosuunnitelman kiinteistöjä koskevan osion tietojen tuottaminen Tilojen vuokraus sisäisille ja ulkopuolisille toimijoille Kiinteistöjen jalostus-, kehitys- ja myynti Kiinteistöihin liittyvien avustusten hakeminen Viranomaisyhteistyö Kiinteistöhuolto Yleishoito, valvonta ja vartiointi Valvomo Kiinteistönhoidon ja palveluiden valvonta Huoltokirja Pienkorjaukset muiden 123

125 Palvelu Allianssin vastuuraja HUOM. Rakenteet Rakennusosat Väestönsuoja Hissit ja siirtolaitteet Hissihälytyksen siirtojärjestelmä Hissien ohjausjärjestelmä Nosto-ovet ja nostolaitteet Kiintokalusteet 1 Allianssin laajuuteen kuuluva Ei kuulu Allianssin laajuuteen Kiintovarusteet esim. käsipyyheteline Irtokalusteet ja -varusteet 2 LVI-järjestelmät Lämmitysjärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmät Ilmanvaihtojärjestelmät Kylmätekniset järjestelmät Paineilmajärjestelmät Sairaalakaasujärjestelmät LVI-huonelaitteet Pesukoneiden yms. toiminnan laitteiden liittäminen ja huolto Sähköjärjestelmät Sähkön jakelujärjestelmät Varavoimajärjestelmät UPS-järjestelmät Valaistusjärjestelmät Puhelinjärjestelmät Merkinantojärjestelmät AV-laitteet, kokoustilat Sähköiset opastustaulut Viestintäjärjestelmät Yhteisantennijärjestelmä 1 Ei sisällä toiminnan vaatimia laitteita esim. pesukoneita sovittava kiinteistökohtaisesti 2 Sovittava kiinteistökohtaisesti 124

126 Tietoverkko, yleiskaapelointijärjestelmä Palvelu Allianssin vastuuraja HUOM. Palontorjuntajärjestelmät Paloilmoitinjärjestelmä Sprinklerijärjestelmä Alkusammutuskalusto Savunpoistojärjestelmät Allianssin laajuuteen kuuluva Ei kuulu Allianssin laajuuteen Kiinteistöturvallisuus Murtohälytysjärjestelmät Paloilmoitinjärjestelmät Etäkuvavalvontapalvelut (kiinteistötekniikka/valvontalinjat) Turvajärjestelmien huolto- ja ylläpitopalvelut Ilkivaltakorjaukset Avainhallintapalvelut Käyttäjäturvallisuus 3 Kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmät Kameravalvontajärjestelmät Henkilöturvajärjestelmät Vartiointipalvelut (esim. järjestyksen valvonta, vartijakerrokset yms.) Rakennusautomaatio Siivous Siivousmenetelmien ohjaaminen Siivouspalvelut (esim. ylläpito- ja peruspesut) Vaihtomatot Saniteettipaperit Vesilukkojen ja lattiakaivojen puhdistus 3 Käyttäjäturvallisuus ei kuulu sopimukseen, palveluntuottaja voi kilpailuttaa asiakkaan lukuun 125

127 Palvelu Allianssin vastuuraja HUOM. Jätteidenhuolto Jätejärjestelmän ja jäteaseman huolto ja ylläpito (energia, seka, paperi, pahvi ja biojäte) Jätteiden poiskuljettaminen Vaarallisten aineiden käsittelyn ja kuljetuksen ohjeistus Vaarallisten aineiden käsittely ja kuljetus Allianssin laajuuteen kuuluva Ei kuulu Allianssin laajuuteen Ulkoalueet Ulkoalueiden hoidon ja kunnossapidon suunnittelu Ulkoalueiden hoito ja kunnossapito Lumityöt katto, terassi ja parvekkeet Autolämmitykset 126

128 Palvelu Allianssin vastuuraja HUOM. Allianssin laajuuteen kuuluva Ei kuulu Allianssin laajuuteen Käyttäjäpalvelut Kiinteiden käyttäjälaitteiden huolto ja kunnossapito (esim. sairaalalaitteet, urheilutilojen laitteet) Laitos- ja välinehuolto Sairaala- ja pienlaitteiden huolto Vahtimestaripalvelut Käyttäjämateriaalien logistiikka ja kiinteistöjen sisällä suorettava kuljetuspalvelu (muu kuin jätehuolto) Asiakas- ja henkilökuntaruokapalvelu Pyykkihuolto Ulkoiset ja sisäiset henkilökuljetukset Asiakirja-, asiointi-, henkilöstö- ja talouspalvelut Postitus ja postinjakelu Tietotekniikan käyttö-, ylläpito- ja talouspalvelut Käsityöluokkien teknisten töiden esim. hitsauslaitteiden ja purunpoistolaitteiden huollot ja kohdepoistojen huollot ja kunnossapito Kaupungin omistamien asuntojen muutostyöt Sisäkasvien huolto ja kastelu Tietoturva-asiakirjojen vieminen työpisteeltä jätteen keräykseen X Sisäilmaongelmat Sisäilmaongelmien ratkaisuprosessin suunnittelu ja johtaminen Sisäilmaongelmien tekniset mittaukset ja korjaustyöt Sisäilmaongelmiin liittyvä henkilöstöjohtaminen Infrarakentaminen Yleisten alueiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito Järvenpäässä

129 Liite 2: Kiinteistötoiminnan palveluvaatimukset Dokumentti: Allianssisopimuksen Liite 2: Kiinteistötoiminnan palveluvaatimukset Päivämäärä: Tila: Luonnos Ohje: Tämä on luonnos ja alustava versio kiinteistötoiminnan palveluvaatimuksista. Dokumenttia kehitetään osana allianssin kehitysvaihetta. 128

130 1. Lähtökohdat Allianssi vastaa Järvenpään kaupungin toiminnan vaatimien kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden tuottamisesta sekä kiinteistöjen kehittämisestä toiminnan vaatimusten ja omistajan tavoitteiden mukaisesti. Nämä palveluvaatimukset määrittelevät keskeiset vaatimukset allianssin tuottamille palveluille ja kiinteistöjen kunnolle. Vaatimuksista sallitaan toiminnan käynnistysvuosina vähäisiä poikkeuksia. Vaatimukset on jaettu kiinteistöjohtamisen, kiinteistöhoidon, kunnossapidon, ulkoalueiden hoidon ja siivouspalvelun vaatimuksiin. Vaatimukset noudattavat KiinteistöRYL2009 vaatimuksia. Tämän palveluvaatimuksen lisäksi allianssin on varmistettava, että käyttäjän terveys tai turvallisuus tiloissa ei ole uhattuna, viranomaisvaatimukset täyttyvät ja omistajan taloudelliset tavoitteet saavutetaan. 2. Kiinteistöjohtaminen Kiinteistöjohtamisella tarkoitetaan kiinteistötoiminnan operatiivista johtamista. Keskeiset vaatimukset kiinteistöjohtamiselle ovat: 2.1 Kiinteistöjohtamisen lähtökohdat Kiinteistöjohtaminen toteuttaa Kiinteistöallianssisopimusta ja erityisesti sen liitteenä olevaa kiinteistöohjelmaa. Kiinteistöjohtaminen tuottaa tarvittavat päätöksentekotiedot kiinteistöohjelman päivitykseen, investointiohjelman laatimiseen ja muihin päätöksiin liittyen. Kiinteistöjohtaminen ohjaa kiinteistöallianssin toimintaa siten, kiinteistöallianssisopimuksessa sovitut tavoitteet saavutetaan. 2.2 Käyttäjäyhteistyö Kiinteistöjohtamisen tulee olla käyttäjälähtöistä. Jokaiselle kiinteistölle tulee olla nimettynä käyttäjäorganisaatiosta käyttäjäyhdyshenkilö, jonka kautta ko. kiinteistön käyttäjäyhteistyö organisoidaan. 2.3 Raportointi Kiinteistömestarit raportoivat kiinteistöallianssin tavoitteiden toteutumisesta kiinteistöallianssin johtoryhmälle vähintään kolme kertaa vuodessa kaupungin raportointikäytännön mukaisesti. Raportointi tulee toteuttaa siten, että raportteja voidaan käyttää sellaisenaan kaupungin muussa päätöksenteossa ja viestinnässä. 2.4 Talousarvio ja seuranta Kiinteistöallianssin talousarvion ja seurannan tulee olla kiinteistökohtaista. Yksittäisellä kiinteistöllä tulee olla vuosittainen talousarvio, jonka toteutumista seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Seurauksissa havaittuihin poikkeamiin tulee reagoida. 129

131 2.5 Rahaliikenne Kiinteistön rahaliikenne on hoidettava huolellisesti, viivytyksettä ja suunnitelmallisesti ja rahaliikenteeseen liittyvä raportointi osapuolten välillä tulee olla sujuvaa. Palveluntarjoaja vastaa siitä, että laskujen oikeellisuus on tarkistettu. 2.6 Kirjanpito ja tilinpäätös Kirjanpito on hoidettava hyvän kirjanpitotavan mukaisesti ja sen on oltava ajan tasalla. Kirjanpito tulee tehdä siten, että se on yhteensopiva kiinteistökohtaisen talousarvion ja seurannan kanssa. Kirjanpidon tulee mahdollistaa avoimien kirjojen -periaatteen kaupallisen mallin mukaisesti. 2.7 Asiakaspalvelu Käyttäjät ovat ensimmäisenä yhteydessä vikojen ja ongelmien sattuessa asiakaspalveluun, joka on tavoitettavissa 24/7 -periaatteella. Asiakaspalvelu on tehokasta ja laadukasta. Palvelupyyntöön vastataan viivytyksettä ja palvelupyyntöön liittyvä asia pyritään ratkaisemaan tai jatkotoimista tiedottamaan arkipäivisin 24 h kuluessa ongelman ilmaantumisesta. Hätätoimenpiteisiin reagoidaan välittömästi myös viikonloppuina ja pyhäaikoina. 2.8 Liittymissopimukset Liittymis- ja toimitussopimukset (esim. sähkö ja kaukolämpösopimukset) tulee olla ehdoiltaan kiinteistön kannalta edulliset ja toiminnan mukaan mitoitetut. 2.9 Ulkopuoliset vuokrasopimukset Jos kaupungin omistamissa tiloissa tai kiinteistöissä on ulkopuolisia vuokralaisia, ulkopuoliset vuokralaiset on valittava kaupungin antamien ohjeiden mukaisesti. Vuokrasuhteen aikainen vuokralaisyhteistyön tulee olla säännöllistä ja rakentavaa. Yhteistyön perusteista, muodoista ja kehittämisestä on sovittava etukäteen. Vuokra on määritettävä ulkopuolisille tahoille tilojen markkina-arvoon tai kaupungin päätöksiin perustuen huomioiden esimerkiksi toiminta-avustukset. Vuokran tarkistusperusteet on sovittava vuokrasopimuksessa Pelastustoiminta Kiinteistö rakennuksineen tulee olla turvallinen ja täyttää palo- ja pelastustoimilainsäädännön sekä vakuutusyhtiöiden vakuutussopimusten ja suojeluohjeiden vaatimukset. Kiinteistöllä tulee olla ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma. Käyttäjille on tiedotettava pelastussuunnitelman sisällöstä. Kiinteistön käyttäjille on annettava kirjalliset ohjeet vahinkojen välttämiseksi ja toimintaohjeet tapahtuneiden vahinkojen varalle. Liikkumiseen ja oleskeluun tarkoitetut tilat ja paikat tulee olla järjestyksessä ja puhtaita. Palo- ja pelastuskaluston pääsy tarvittaville paikoille tulee olla esteetön. Kiinteistölle tulee olla nimetty turvallisuuspäällikkö ja jos kiinteistössä on väestönsuoja myös väestönsuojan hoitaja. Kaupungin varautumistehtävät on hoidettava tarkoituksenmukaisesti ja kaupungin varautumissuunnitelman mukaisesti. 130

132 2.11 Lukitus- ja avainturvallisuus Rakennuksien turvallisuustason tulee täyttää paloturvallisuus- ja murtosuojamääräykset. Rakennusten lukitusjärjestelmät pidetään koko ajan toimivana, ajanmukaisina ja murtoturvallisina. Avainturvallisuus on hoidettava vakuutusyhtiöiden turvallisuusohjeiden mukaisesti. Rakennuksen ullakot, kellarit ja muut yhteiset tilat lukitaan siten, että asiattomien pääsy näihin tiloihin on estetty. Avaimia säilytetään lukitussa säilytyskaapissa. Avaimien tulee olla koodattuja ja avainkoodit eivät saa olla ulkopuolisten saatavilla. Avainkoodit eivät saa olla sellaisia, että niiden perusteella ne voidaan yhdistää tiettyihin kiinteistöihin. Avaimet luovutetaan kuittausta vastaan. Luovutetuista avaimista pidetään kirjaa ja avainten palautuksesta sovitussa ajassa huolehditaan Vakuutukset Kiinteistön vakuutusturvan tulee olla toiminnan tarpeiden ja omistajan tavoitteiden mukaan mitoitettu. Kiinteistöallianssin toiminnan tulee olla vakuutussopimusten ehtojen mukaista. Vakuutustapahtumista on haettava vakuutusehtojen mukaiset korvaukset. Vakuutustapahtumat on dokumentoitava asianmukaisesti Ilmoitusten tekeminen Kiinteistöjen lakisääteiset ja sopimuksiin perustuvat ilmoitukset on hoidettava ajoissa ja asianmukaisesti. Kaupungin kiinteistöyhtiöiden yhtiöjärjestystietojen, toimihenkilöiden ja tilintarkastajien tiedot tulee olla ajan tasalla kaupparekisterissä Lainsäädännön ja kunnallisten suunnitelmien seuraaminen Kiinteistöön vaikuttavat kunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja tapahtumat sekä kiinteistön toimintaan vaikuttavat lainsäädännön muutokset on huomioitava toiminnassa Asiakirjahallinta Asiakirjojen tulee olla helposti haettavissa, ja niitä tulee säilyttää siten, että ne ovat turvassa tuhoutumiselta, vahingoittumiselta ja asiattomalta käytöltä Osakasluetteloiden ylläpito Kiinteistöyhtiöiden osakeluetteloiden tulee olla ajan tasalla ja osakesiirtojen todentaminen tulee olla luotettavaa Käyttäjäpalvelut Tila- ja kalustemuutokset sekä muutot on suunniteltava ja toteutettava sovitulla tavalla ilman tarpeetonta viivytystä. Tietosuoja-aineisto on käsiteltävä siten, että aineiston tietoturva ei vaarannu. Kiinteistön ja rakennuksen suojaustaso on mitoitettava toiminnan vaatimusten mukaisesti ja perustuen riskikartoitukseen. Kiinteistön turvallisuusjärjestelmien ja laitteiden tulee olla toimintakuntoisia ja huollettuja. Kulunvalvonta ja tilojen sekä ovien lukitus on järjestettävä siten, että kiinteistössä päästään liikkumaan kulkuoikeuk- 131

133 sien mukaisesti. Lukitus ja avainhallinta tulee olla kunnossa. Vartioinnin sekä järjestyksenvalvonnan tulee vastata toiminnan turvallisuusvaatimuksia. Matot ovat ehjiä ja puhtaita. Hygieniatuotteita on käyttäjien käytettävissä toiminnan vaatimusten mukaisesti PTS -suunnitelmat Kiinteistöistä laaditaan pitkän aikavälin suunnitelma (PTS) kiinteistöohjelman mukaisesti sisältäen suunnitellut peruskorjaus- ja perusparannushankkeet. PTS:n tulee perustua rakennuksen tekniseen kuntoon ja käyttäjien toiminnan vaatimuksiin Peruskorjaus- ja perusparannushankkeiden rakennuttaminen Hankkeet on valmisteltava investointiohjelman, kiinteistöohjelman ja kiinteistösuunnitelman mukaisesti ja käyttäjälähtöisesti. Jokaisessa hankkeessa vaatimuksena on: - Parantaa tilojen käytettävyyttä ja kykyä mukautua käyttäjän tarpeiden muutoksiin - Parantaa kiinteistön energiatehokkuutta ja esteettisyyttä - Minimoida käyttö- ja ylläpitokustannukset - Toteuttaa projekti budjetissa, aikataulussa ja suunnitelmien mukaisesti Viestintä ja raportointi on hoidettava asianmukaisesti. Hankkeen yhteydessä toteutetaan toiminnan tarpeen mukaiset tilamuutokset. Tilamuutokset perustuvat kiinteistöohjelmaan ja käyttäjän toiminnan tarpeisiin. Hankkeet toteutetaan siten, että niistä koituu mahdollisimman vähän haittaa toiminnalle. Mikäli kunnossapidosta tai peruskorjaus- ja perusparannushankkeissa tiloille tehdään käyttötarkoituksen muutoksia, on tiloissa varmistettava uuden toiminnan vaatimien sisäympäristöolosuhteiden täyttyminen ennen tilan käyttöönottoa. 3. Kiinteistönhoito Allianssi vastaa tilojen kiinteistönhoidosta. Keskeisiä vaatimukset kiinteistöhoidolle ovat: 3.1 Kiinteistöhoidon lähtökohdat Kiinteistönhoito pitää kiinteistön toiminnan vaatimusten ja suunnitelmien mukaisessa käyttö- ja toimintakunnossa ja estää vikojen ilmaantumisen. 3.2 Huoltokirja Kiinteistöhuollon suunnitelma tulee laatia huoltokirjaan. Huoltokirja sisältää rakennuksen hoidon, huollon ja kunnossapidon lähtötiedot, tavoitteet, tehtävät ja ohjeet. Huoltokirjan tulee perustua rakennuksen suunniteltuihin olosuhdetavoitteisiin ja muihin rakennuksen suunnittelussa käytettyihin lähtötietoihin. 132

134 3.3 Kiinteistönhoidon ohjaus Kiinteistönhoitoon ja kunnossapitoon liittyvät huolto- ja tarkastuskierrokset on tehty huoltokirjan mukaisesti. Tarkastuskierroksilla havaitut korjaustarpeet on kirjattu huoltokirjaan, kunnossapitotyöt on suunniteltu ja vioista on raportoitu asianosaisille. 3.4 Energia ja vesi Kiinteistölle on asetettu vähintään kolme kertaa vuodessa seurattavat kulutustavoitteet lämmitysenergian, veden ja sähkön kulutukselle sekä tavoitteet sisäolosuhteille. Jos seurauksen yhteydessä havaitaan poikkeamia tavoitteisiin, siihen reagoidaan välittömästi korjaavin toimenpitein. Kiinteistöillä on voimassaolevat energiatodistukset. 3.5 Viranomaismääräysten mukaiset tarkastukset Viranomaistarkastukset on tilattu ja toteutettu määräaikoja noudattaen. Sekä tilatuissa että viranomaisten itse toteuttamissa tarkastuksissa on mukana allianssiorganisaation edustaja, ja tarkastuksista on raportoitu viipymättä huoltokirjaan ja ilmoitettu kiinteistönomistajan edustajille. Kiinteistön sähkölaitteisto on tarkastettu huoltokirjan ja määräysten mukaisesti. Sähkölaitteisto on turvallinen käyttää ja huollettu. Allianssi on nimennyt tarvittaessa sähkönkäytönjohtajan. Rakennusten hissit on tarkastettu huoltokirjan ja määräysten mukaisesti. Hissit ovat turvallisia käyttää ja huollettuja. Rakennuksen paloturvallisuus on tarkastettu huoltokirjan ja määräysten mukaisesti. 3.6 Tarvike- ja materiaaliohjaus Tavanomaiset tarvike- ja materiaalihankinnat on hoidettu toiminnan vaatimusten ja kiinteistösuunnitelman mukaisesti. Kiinteistölle tulevat kiinteistönhoitoon ja -huoltoon liittyvät tavaralähetykset on vastaanotettu, toimitusten laatu ja määrä on tarkastettu sekä tarvittaessa reklamoitu. Tarvikkeet on varastoitu niille osoitettuihin varastotiloihin. 3.7 Liputus ja lipun kunto Liputus ja lipun kunnosta huolehtiminen on suoritettu yleisen ohjekortin KH Liputus mukaan. 3.8 Ovien ja porttien avaaminen ja sulkeminen Määritetyt ovet ja portit on avattu ja suljettu toiminnan vaatimusten mukaisesti. Ovien ja porttien toiminta ja lukitus on varmistettu. 3.9 Kiinteistön valvonta Kiinteistön valvonta on toteutettu lain, asetusten, määräysten ja järjestyssääntöjen mukaisesti. Kiinteistössä on järjestetty toiminnan vaatimusten ja kiinteistön vaatimusten mukainen päivystys. Päivystäjällä on tarvittavat ohjeet, valtuudet ja välineet sekä riittävä ammattitaito. 133

135 3.10 Kiinteistön tilojen hoito Tiloissa ei ole sinne kuulumattomia tavaroita tai roskia, ja kulkuväylät ovat vapaat. Kulkureiteille ei ole varastoitu tavaroita, poistumistiemerkinnät ovat kunnossa ja merkkivalot toimivat. Tiloissa on tilakohtaiset käyttöohjeet näkyvillä Haitallisten aineiden kartoitus Kiinteistöstä on tehty haitallisten aineiden kartoitus ennen perusparannustoimenpiteitä ja tarvittaessa Kattolumien poistaminen Lumi ja jää on poistettava katoilta kattomateriaalin ominaisuuksien, turvallisuusvaatimusten ja katon huoltosuunnitelman mukaisesti vahingoittamatta kattomateriaaleja tai katon varusteita Jätehuolto Jätehuolto on järjestetty kiinteistön käytön, jätteen määrän ja kaupungin kiinteistöohjelman perusteella ja käyttäjäystävällisesti. Jätehuolto on toteutettu turvallisesti, taloudellisesti ja mahdollisimman vähän ympäristö- ja terveyshaittoja aiheuttaen lainsäädännön ja kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen haltija on liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Jätteiden keräys, kuormaus ja kuljetus on toteutettu siten, että keräysvälineiden tyhjennys voidaan tehdä turvallisesti, ja että aiheutuva melu ja muu häiriö ympäristölle on mahdollisimman vähäinen. 4. Kunnossapito Allianssi vastaa kiinteistöjen kunnossapidosta. Kunnossapito uusii ja korjaa vialliset ja kuluneet rakennusosat tähdäten rakennusten parempaan energiatehokkuuteen, parempaan esteettisyyteen ja käytettävyyden parantamiseen. Keskeiset vaatimukset ovat: 4.1 Kunnossapidon lähtökohdat Kiinteistön kunto tarkistetaan vuosittain huoltokierrosten tai kunnossapitokierrosten yhteydessä. Mikäli tarkistuksessa huomataan poikkeamia suhteessa kohdassa 4.2 kuvattuihin rakennusosien kunnon tavoitteisiin tulee tarvittavat korjaustoimenpiteet kategorisoida välittömästi toteutettaviin huolto-, korjaus- tai siivoustoimenpiteisiin, vuosikorjauksiin (aikatauluttaa tulevalle vuodelle) tai tulevien perusparannushankkeiden yhteydessä toteutettaviin korjauksiin. 4.2 Rakennusten ja teknisten järjestelmien kunnossapito Seuraavassa on esitetty keskeisiä tavoitteita rakennusosien kunnolle ja tarkastusväleille kiinteistöille, jotka on kiinteistöohjelmassa määritelty timanteiksi tai tuottokiinteistöiksi. AJR päättää, missä aikataulussa tavoitetilaan pyritään pääsemään. Allianssi voi tehdä muutoksia näihin tavoitteisiin kiinteistökohtaisesti AJR:n päätösten mukaisesti. 134

136 Salaojat Salaojaputkistot ja -kaivot toimivat esteettä. Anturat Näkyvissä olevissa pilarikengissä ei ole ruostetta eikä murtumia. Perusmuurit Sokkelin pinnassa ja pintakäsittelyssä ei ole silmin havaittavia vaurioita tai home- ja leväkasvustoa. Sokkelin viereinen sorastus on riittävä estämään sadeveden roiskumisen sokkeliin, eikä sorastuksella ole kasvillisuutta. Tuuletetun alapohjan tuuletusaukot ovat esteistä vapaat ja toimivat suunnitellusti. Perusmuurin ulkopuolisen kosteudeneristelevyn yläreunan liitos muuriin on tiivis. Alapohjat Alapohjan toimivuuden kannalta on tarkastettu kahden vuoden välein seuraavat asiat: viemäreiden kannakointi ilmatilan alaosassa ei muodostu vapaata vedenpintaa ryömintätilassa ei ole sieniä tai hometta lämmöneristeiden kunto tuulensuojalevyt ovat tiiviit ja peittävät tuuletetun alapohjan tuuletus on riittävä alapohjan ja perusmuurin sekä läpivientien väliset saumat ovat tiiviit routa ei ole vaurioittanut rakenteita. Väestönsuoja Väestönsuojassa ja väestönsuojan kulkuteillä ei ole sinne kuulumattomia tavaroita ja tilat voidaan tyhjentää nopeasti tarvittaessa. Ilmanvaihtolaitteistojen ja suojan varusteiden suojahäkki on ehjä ja lukittu. Väestönsuojalaitteet toimivat asianomaista suojatyyppiä koskevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Väestönsuojan tiiviyskoe on tehty vähintään 10 vuoden välein. Väestönsuojan ilmanvaihtolaitteisto on tarkastettu. Väestönsuojalaitteiden toimivuus on tarkastettu vuosittain. Portaat Portaat ja sen osat ovat turvalliset ja kulkukelpoiset. Portaiden osissa ei esiinny silmämääräisesti havaittavia vaurioita ja portaiden osat ovat hyvin kiinni alustassaan. Runko Rungossa ei ole silmämääräisesti havaittavia vaurioita, halkeamia tai koloja. Kantavat väliseinät on tarkastettu vähintään viiden vuoden välein. Ulkoseinä: Ulkoseinässä ei ole rakenteen toimivuuden säilymistä tai välittömästi rakennetta vahingoittavia tai turvallisuutta vaarantavia vaurioita. Ulkoseinät eivät ole likaantuneet häiritsevästi. Töhryt tms. on poistettu välittömästi niiden ilmestyttyä. Ulkoseinät on tarkastettu vähintään kerran vuodessa julkisivuittain silmämääräisesti maasta käsin. 135

137 Ikkunat: Ikkunat ovat ehjät, tiiviit ja puhtaat. Ikkunoiden helat ovat kiristettyjä, voideltuja ja ikkunoiden käynti on sovitettu. Ikkunat sulkeutuvat tiiviisti. Ikkunoiden liitokset ympäröiviin rakenteisiin ovat tiiviit. Ikkunoissa ei ole rakenteen toimivuuden säilymistä tai välittömästi rakennetta vahingoittavia vaurioita. Ikkunat tarkistetaan vähintään kahden vuoden välein. Ulko-ovet: Ulko-ovet ovat ehjät, tiiviit ja puhtaat. Ulko-ovien saranat, helat, ovipumput, sulkijat ja lukot on puhdistettu ja voideltu ja oven käynti sovitettu. Ulko-ovet sulkeutuvat tiiviisti. Ulko-ovissa ei ole pölyä, likaa tai tahroja. Ulko-oven kynnys pidetään puhtaana lumesta, jäästä ja hiekasta. Ulko-ovien kuntoa seurataan aina tiloissa liikuttaessa. Laajempi ovitarkastus tehdään kerran vuodessa. Parvekkeet ja parvekelasit Parvekelaatalla ja vedenpoistoputkissa tai -kouruissa ei ole karikkeita tai irtoroskia. Vesi poistuu esteettä parvekkeilta. Yhteiskäytössä olevista parvekkeista lumi on poistettu siten, että kertynyt lumi ei estä toimintaa tai aiheuta riskejä rakenteille. Parvekkeet on tarkastettu ulkopuolelta neljän vuoden välein. Parvekkeet on tarkastettu huoneistojen kautta viiden vuoden välein. Ulkoseinien katokset Katoksilla ei esiinny silmämääräisesti havaittavia vuotokohtia eikä vaurioita. Katoksen vesikatteen ylösnostot ja pellitykset ovat tiiviit ja hyvin kiinni. Katteella ei ole karikkeita tai irtoroskia. Vesi poistuu katolta esteettä. Talvisin lumi on poistettu, kun lumesta aiheutuu turvallisuusriskejä tai riski rakenteiden rikkoontumisesta. Ulkoseinän katokset on tarkastettu vähintään kahden vuoden välein. Ulkoseinän tikkaat: Ulkoseinän tikkaat ovat turvalliset käyttää ja ne tarkistetaan vuosittain. Yläpohja: Vesikatteessa ei esiinny silmämääräisesti havaittavia vuotokohtia eikä vaurioita. Katteen ylösnostot ja pellitykset ovat tiiviit ja hyvin kiinni. Katteella ei ole vesikaton toimintaa häiritseviä tekijöitä kuten sammaleita, karikkeita tai irtoroskia. Vesi poistuu katolta esteettä. Talvisin lumi poistetaan, kun lumesta aiheutuu turvallisuusriskejä tai riski rakenteiden rikkoontumisesta. Tarkistetaan, ettei IV-säleikön eteen kinostu lunta ja tarvittaessa lumi poistetaan. Yläpohjan toimivuus on tarkastettu vähintään kerran vuodessa. Räystäät: Räystään osat ovat vaurioitumattomia ja ne ovat tiiviit ja hyvin kiinni alustassaan. Katolta tuleva vesi pääsee poistumaan esteettä. Räystäät tarkastetaan vähintään kerran vuodessa. Yläpohjavarusteet: Kattokaivoissa, sadevesikouruissa ja syöksytorvissa ei ole toimintaa häiritseviä roskia tai karikkeita, ja vesi pääsee poistumaan esteettä. Kattokaivot eivät pääse tulvimaan. Kattokaivojen sähkösulatus toimii, jos sähkösulatus on käytössä. Tarkistetaan vähintään kerran kahdessa vuodessa. Kattoikkunat: Kattoikkunat ovat ehjät, tiiviit ja puhtaat. Avattavien kattoikkunoiden helat ovat kiristettyjä ja voideltuja ja ikkunoiden käynti on sovitettu. Kattoikkunoiden liitokset ympäröiviin rakenteisiin ovat tiiviit. Kattoikkunat on tarkastettu vähintään kerran vuodessa. Kattokonehuoneet: Konehuoneiden ovien saranat ja helat on puhdistettu ja voideltu ja käynti on sovitettu. Konehuoneiden ikkunat ovat tiiviit, ehjät ja puhtaat. Kattokonehuoneen tai laitesuojan laitteet on tarkastettu ko. laitteiston tarkastusohjeen mukaisesti. Kattokonehuoneeseen pääsy on esteetön ja turvallinen. Kattokonehuoneet on tarkastettu vähintään kerran vuodessa. 136

138 Ulkotasot ja terassit: Katteella, sadevesikaivojen ympärillä ja vesikouruissa ei ole toimintaa häiritseviä tekijöitä kuten sammaleita, karikkeita tai irtoroskia. Vesi poistuu esteettä ulkotasolta ja terassilta. Kaivojen sähkösulatus toimii. Sadevesikaivojen hiekanerotusaltaissa ei ole kaivojen toimintaa haittaavaa likaa. Talvisin lumi on poistettu tarvittaessa ulkotasojen ja terassien käyttötarkoituksen mukaan. Ulkotasot ja terassit on tarkastettu vähintään kerran vuodessa. Sisäovet: Sisäovien saranat, helat, ovipumput, sulkijat ja lukot on puhdistettu ja voideltu ja oven käynti on sovitettu. Ovet sulkeutuvat tiiviisti. Sisä-ovien ovilevyissä ei ole tahroja, halkeamia tai muita virheitä. Tarkistuskierros tehdään kerran vuodessa. Väliseinät: Väliseinissä ei ole repeämiä, lohkeamia, tahroja, halkeamia, painaumia tai muita virheitä. Väliseinien kulma- ja törmäyssuojat ovat tiiviisti kiinni alustassaan. Tarkistuskierros tehdään kerran vuodessa. Alakatot: Alakaton verhoukset ja runko ovat hyvin kiinni alustassaan. Verhoukset ovat puhtaita, ehjiä ja käyttötarkoitukseen sopivia. Verhousten ulkonäkö on yhdenmukainen. Alakattojen kiinnitykset on tarkastettu viiden vuoden välein. Alakattoihin ei ole ripustettu esineitä tms., jotka saattavat aiheuttaa kiinnityksen rikkoutumisen. Tarkistuskierros tehdään kerran vuodessa. Korokelattiat: Korokelattian lattialevyt ovat ehjiä ja tiiviisti kiinni alustassaan. Kulkurakenteet: Portailla ja luiskilla ei ole turvallisuutta tai kulkua haittaavia esineitä tms. Portaiden osissa ei esiinny silmämääräisesti havaittavia vaurioita, ja portaiden osat ovat hyvin kiinni alustassaan. Hormit, kanavat ja tulisijat: Hormit ja tulisijat ovat nuohottuja ja paloturvallisia. Tulisijalle varattu tila täyttää vaaditut suojaetäisyydet. Tulisijat ja hormit on tarkastettu vähintään kerran vuodessa. IV kanavat on nuohottava vähintään 10 vuoden välein ja keittiöiden hormit vähintään 5 vuoden välein. Seinäpinnat: Seinäpinnat ovat eheät ja puhtaat. Seinäpintojen kuntoa seurataan viikoittain ja aina liikuttaessa talon yleistiloissa. Laajempi seinäpintojen tarkastus on tehty kerran vuodessa. Kattopinnat: Kattopinnat ovat eheät ja puhtaat. Kattopintojen kuntoa seurataan viikoittain ja aina liikuttaessa talon yleistiloissa. Laajempi kattopintojen tarkastus on tehty kerran vuodessa. Lattiapinnat: Lattiapinnat ovat eheät ja puhtaat ja niiden kuntoa seurataan viikoittain ja aina liikuttaessa talon yleistiloissa. Laajempi lattiapintojen tarkastus on tehty kerran vuodessa. Kalusteet: Kalusteissa ei ole silmämääräisesti havaittavia vaurioita 4. 4 Vauriolla tarkoitetaan oleellisesti toimintaan, turvallisuuteen tai esteettisyyteen liittyvää vikaa 137

139 Varusteet: Varusteissa ei ole silmämääräisesti havaittavia vaurioita. Laitteet: Laitteet ovat toimintakuntoisia ja kiinnitetty tiivisti alustaansa. Laitteiden LVIS-liitokset ovat vaurioitumattomia ja turvallisia. Tilaryhmäkalusteet: Tilaryhmäkalusteissa ja varusteissa ei ole silmämääräisesti havaittavia vaurioita. Kalusteet ja varusteet ovat toimintakuntoisia. Laitteiden LVIS-liitokset ovat vaurioitumattomia ja turvallisia. Hissit: Hissikorissa ei esiinny vauriota ja hissikorin valaistus toimii. Kuilun ovien käynti on tarkastettu ja ovet sulkeutuvat tiiviisti. Hissiä on huollettu viranomaismääräysten ja Tukesin ohjeiden mukaisesti. Hissin huoltaja kutsutaan paikalle välittömästi vian ilmaantuessa. Liukuportaat ja rampit: Liukuportaissa ja sen osissa ei esiinny vaurioita. Nosto-ovet: Nosto-ovissa ei esiinny vaurioita. TATE järjestelmät: TATE -järjestelmät (sisältäen toiminnan keskussiivous, putkiposti yms. järjestelmät) sekä niihin liittyvät säätö-, ohjaus- ja valvontajärjestelmät toimivat suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että rakennuksessa saavutetaan halutut olosuhteet energiatehokkaasti ja järjestelmien kunto säilyy. Kiinteistön TATE - järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet on laadittu ja ne ovat osa huoltokirjaa. TATE -järjestelmän sekä niihin liittyvien säätö-, ohjaus- ja valvontajärjestelmien elinkaari ja energiatehokas, häiriötön toiminta on varmistettu tekemällä määräaikaishuollot ajallaan huoltokirjan mukaisesti. IV-putket tulee puhdistaa siten, että niihin ei kerry terveyttä vaarantavia aineita kuitenkin vähintään neljän vuoden välein. TATE -järjestelmien ja -laitteiden merkinnät ovat paikoillaan asianmukaisesti. Turvallisuuteen liittyvät merkinnät täyttävät rakennusvalvonta- tai paloviranomaisen tai muun hyväksyvän osapuolen vaatimukset. Kiinteistön kulutusmittarien lukemat on luettu asianmukaisesti ja ne on raportoitu kiinteistön omistajalle tai hänen edustajalleen sekä energian- ja vedentoimittajille. Lämpöpumppu toimii tarkoituksenmukaisesti ja toimintalämpötilat vastaavat tavoitteita. Käyttöveden ominaisuudet kuten ph, puhtaus, väri ja lämpötila täyttävät lainsäädännön asettamat vaatimukset. Haitallisia aineita ei pääse jätevesien mukana viemäriverkostoon, luontoon tai jätevesiverkostoon. Vesi- ja viemärijärjestelmät sekä niihin liittyvät säätö-, ohjaus- ja valvontajärjestelmät toimivat suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että kiinteistössä saavutetaan asetetut tavoitteet ja tavoitearvot energiatehokkaasti ja järjestelmien kunto säilyy. Kiinteistön jätevedet on käsitelty siten, että niiden haitalliset epäpuhtaudet eivät aiheuta viemäriverkostolle haittaa ja vaurioita eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumista eikä sen vaaraa. 138

140 Palontorjuntajärjestelmät: palontorjuntajärjestelmät ja niihin liittyvät säätö-, ohjaus- ja valvontajärjestelmät toimivat luotettavasti ja tarkoituksenmukaisesti suunnitellulla tavalla laitteistoille on laadittu huolto- ja kunnossapito-ohjelma koestus-, toimintakoe-, huolto- ja kunnossapitotoiminta on järjestetty laitekohtaisen huolto-ohjeen ja viranomaismääräysten mukaan käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksista on huolehdittu tarkastustodistukset säilytetään asianmukaisesti laitteistoille on nimetty hoitajat ja laitteistoista on pidetään kunnossapitopäivä- kirjaa sammutuslaitteistojen määräaikaistarkastuksessa on varmistettu, että laitteisto toimii ja laitteistoa on huollettu kunnossapito-ohjelman mukaan. Laitteisto on asennustodistuksen mukainen ja vastaa sille asetettuja tavoitteita. Laitteiston muutos-, laajennus- ja korjaustöistä on asianmukaiset tarkastustodistukset ja kohteessa on laitteiston kunnossapitoon tarvittavat välineet ja ohjeet. Muut LVI järjestelmät: Varavoimakoneen apujärjestelmät sekä sen säätö-, ohjaus- ja valvontajärjestelmät toimivat suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että yleisen sähkönsaannin katkettua varavoimakone toimii ja alkaa syöttää sähkövirtaa. Varavoimakoneen apujärjestelmän määräaikaishuollot on tehty ajallaan. Savunpoisto: Savunpoisto on toimintavalmis. Savunpoisto sekä siihen liittyvät säätö-, ohjaus- ja valvontajärjestelmät toimivat suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että tulipalotilanteessa palokaasut ja lämmin ilma poistuvat palotilasta ja kylmää ilmaa virtaa tilalle. Savunpoiston määräaikaishuollot on tehty ajallaan. Uima-allaslaitteet: Uima-altaan veden laatu on hyvä. Vesi ei aiheuta terveydellistä vaaraa. Veden lämpötila pidetään altaan käyttötarkoituksen edellyttämässä lämpötilassa. Kemikaalien annostelijat ja muut uimavedenpuhdistuslaitteet toimivat siten, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Veden laatua valvotaan ja kemikaalien varastointi on järjestetty viranomaisohjeiden mukaisesti. Vedenkierrätyslaitteet (pumput, lämmönsiirtimet, venttiilit, putkistot) ovat toimintakykyisiä. Uima-allaslaitteet sekä niihin liittyvät säätö-, ohjaus- ja valvontajärjestelmät toimivat turvallisesti suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että kiinteistössä saavutetaan asetetut tavoitteet ja tavoitearvot energiatehokkaasti ja järjestelmien kunto säilyy. Uima-allaslaitteet sekä niihin liittyvien säätö-, ohjausja valvontajärjestelmien elinkaari ja häiriötön toiminta on varmistettu tekemällä määräaikaishuollot ajallaan. Laitteistoille on laadittu huoltosuunnitelma tai huolto-ohjelma. Sähköjärjestelmät: Lisäksi mitä yllä on TATE järjestelmien vaatimuksesta lausuttu, on voimassa seuraavat erityisvaatimukset sähköjärjestelmille: Sähköjärjestelmien huoltosuunnitelmat ovat osa huoltokirjaa ja täyttävät viranomaismääräykset ja standardit. Kaikki huoltosuunnitelman mukaiset huollot on suoritettava. Johtoreitit ovat puhtaat. Kaapelihyllyjen ja valaisinripustuskiskojen taipuma kannatusvälillä ei ylitä arvoa 1:100 alas laskettujen kattojen yläpuolella eikä arvoa 1:200 näkyvissä olevissa paikoissa. Hyllyt eivät ole päässeet kallistumaan tai kiertymään. Johtoteille ei ole jätetty käytöstä poistettuja kaapelointeja muutostöiden yhteydessä. Tehokaapelit eivät aiheuta häiriöitä tietoliikennekaapeleille. 139

141 Sähkön pääjakelujärjestelmät toimivat suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla energiataloudellisesti. Sähkönjakelu mittauksineen ja varavoiman tuottaminen on toteutettu häiriöttömästi sähköturvallisuutta ja voimassa olevia määräyksiä noudattaen. Lakisääteiset määräaikaistarkastukset on tehty ja kirjattu esimerkiksi ST-kortin mukaiselle pöytäkirjalomakkeelle. Mittareiden ja virtamuuntajien tarkkuusluokat ovat standardin vaatimukset täyttäviä. Mittaukset ovat toimintakuntoiset ja paikkansapitävät. Jos kiinteistössä on 20 kv-jakelujärjestelmät sähkölaitteistolle on nimetty käytönjohtaja. Jos kiinteistössä on varavoimajärjestelmä laitteistolla on huolto- ja käyttöohjeet tai kunnossapito-ohjelma ja nimetty vastuuhenkilö, joka valvoo mitä järjestelmään saa liittää ja kuinka paljon sitä saa kuormittaa. LVI-kojeet, -laitteet ja -laitteistot toimivat suunnitellulla tavalla ja moitteettomasti, sekä moottoreiden pyörimissuunta on oikein. Rikkinäisiä valaisimia ei ole, ja valaisimet ovat puhtaat. Valaisimet ovat toimintakuntoisia ja ohjaukset toimivat suunnitellusti. Yleisvalaistus sekä ulko- ja aluevalaistus ovat toimintakunnossa ja valaistustasot riittävät. Poistumisvalaistusjärjestelmät ovat toimintakunnossa. Poistumisvalaistusjärjestelmillä on vastuuhenkilö ja kunnossapito-ohjelma. Tilan toiminnan mukaiset valaistusvoimakkuudet ja muut kriteerit täyttyvät. Sähkölämmitysjärjestelmät ja -laitteet sekä suoja- ja turvajärjestelmät ovat toimintakuntoisia. Puhelinjärjestelmän käyttö on turvallista, puheen siirto ja toisto on hyvä ja häiriötön. Viestintäjärjestelmän käyttö on turvallista, hyvälaatuinen kuva- ja äänentoisto, ei tuota häiriöitä muihin järjestelmiin. Merkinantojärjestelmä toimii luotettavasti ja turvallisesti normaaleissa käyttötilanteissa. Turvallisuusjärjestelmät toimivat tarkoituksenmukaisesti, luotettavasti, turvallisesti ja käyttö- tarkoituksensa mukaisesti. Paloilmoitinjärjestelmä toimii niin, että paloilmoitus saadaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, se välittyy eteenpäin suunnitellusti eikä aiheettomia hälytyksiä synny. Palosuojelulaitteet toimivat normaali- sekä poikkeusolosuhteissa pelastusviranomaisten ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Järjestelmä on aina käyttövalmis myös sähkökatkosten aikana. Yleiskaapelointi säilyttää sille määritellyt suorituskykyvaatimukset ja sen tietojen kirjaus on ajan tasalla niin kiinteän kaapeloinnin asennusten, tuotteiden, testauksen, ristikytkentä- ja liitäntäkaapeleiden osalta. Kiinteistön omistaja tai haltija säilyttää edellä mainitut tiedot talojakamossa tai muussa turvallisessa paikassa. Tietojen pitää olla saatavissa viivytyksettä esim. mahdollisten kytkentä- ja huoltotöiden yhteydessä. Integroidut ja automaatiojärjestelmät toimivat häiriöttä ja luotettavasti erilaisissa normaalikäyttötilanteissa. 4.3 Yleiset vaatimukset kunnossapidolle Tarkistuksessa havaitut vauriot on korjattu, tavoitetasot saavutettu ja tehdyt korjaustoimenpiteet on kirjattu. 140

142 Lattiamateriaalien vaihdossa tehtävät käyttöönottopesut on toteutettava materiaalitoimittajan ohjeiden mukaisesti. 5. Ulkoalueiden hoito ja kunnossapito Allianssi vastaa kiinteistöjen ulkoalueiden hoidosta ja kunnossapidosta. Ulkoalueiden kuntoluokat ovat: A1-hoitoluokan alueita ovat edustuskiinteistöjen piha-alueet. Hoidon tavoitteena on paikan omaleimaisen arkkitehtonisen, historiallisen ja puutarhataiteellisen ilmeen ylläpitäminen jatkuvasti edustuskelpoisena. Ylläpito on intensiivistä ja hoitotoimia tehdään alueella päivittäin. Havaitut puutteet korjataan välittömästi. Alueen yleisilme pyritään säilyttämään tasaisena hoitotoimien välillä. A2-hoitoluokan alueita ovat tavallisten toimitila-, liike- ja asuinkiinteistöjen sekä koulujen ja päiväkotien pihat paikoitusalueineen ja kulkuväylineen. Hoidon tavoitteena on monipuolisen, viihtyisän, turvallisen ja hyvin toimivan piha-alueen ylläpitäminen hyvässä kunnossa. Kasvillisuuden, rakenteiden ja varusteiden turvallisuutta ja alueen siisteyttä tarkkaillaan säännöllisesti. Havaitut puutteet korjataan mahdollisimman pian. Turvallisuutta vaarantavat vauriot korjataan välittömästi. Alueen yleisilme voi vaihdella hieman hoitotoimien välillä. A3-hoitoluokan alueita ovat piha-alueiden luonnonmukaisemmin hoidettavat alueet ja tonttien reunalla olevat vaihettumisvyöhykkeet, joissa rakennettu piha- alue muuttuu vähitellen luonnonmukaiseksi alueeksi. Vaihettumisvyöhyke yhdistää tontin ympäröivään luonnonympäristöön. Teollisuuskiinteistöjen piha-alueet ovat yleensä A3-hoitoluokan alueita. Hoidon tavoitteena on pihamaisen yleisilmeen säilyttäminen, turvallisuuden ja suojavaikutuksen ylläpitäminen sekä kasvillisuuden, kulkureittien, rakenteiden ja varusteiden kunnon ja turvallisuuden ylläpito. Alueen yleisilme voi vaihdella runsaasti hoitotoimien välillä. Ulkoalueiden hoidossa noudatetaan kuntoluokan A2 tavoitetasoa ellei erikseen muuta sovita. Seuraavassa on kuvattu ulkoalueiden keskeiset vaatimukset A2 tavoitetason mukaisesti 5.1 Lähtökohdat ulkoalueiden hoidolle ja kunnossapidolle Ulkoalueiden hoito on suunnitelmallista kiinteistönhoitoa, joka kohdistuu viherrakenteisiin, sidottuihin tai sitomattomiin päällysrakenteisiin, aluevarusteisiin ja ulkopuolisiin rakenteisiin ja jolla ulkoalueet pidetään suunnitelmien mukaisessa kunnossa. Hoito sisältää myös kohteiden kunnon tarkkailun ja vioista raportoimisen huoltokirjaan. Ulkoalueiden kunnossapito on toimintaa, jolla kohteen ominaisuudet säilytetään uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kohteen laatutaso olennaisesti muuttuu. Toiminta sisältää leikkivälineiden säännölliset tarkastukset, kunnossapidon ja raportoinnin. 5.2 Nurmikot Nurmikko eli käyttönurmikko on elinvoimainen voimakkaasta kulutuksesta huolimatta. Hoitotoimia tehdään, kun ulkonäköhaittoja alkaa esiintyä. Nurmikko on yleisilmeeltään siisti. Nurmikolla ei ole hiekoitushiekkaa eikä muita alueelle kuulumattomia esineitä. Talvituhosienten ja jääpoltteen aiheuttamia vauriota ei ole. Nurmikkokasvusto on yhtenäinen. Nurmikon lannoitus ja kalkitus perustuvat maa-analyysiin tai silmämääräiseen arviointiin. Lannoitteiden ja kalkin levitysjälki on tasainen koko alueella. Nurmikko on tasavärinen. Nurmikon pituus on mm. 141

143 5.3 Puut Puu on elinvoimainen, turvallinen, kaunis, pitkäikäinen, rakenteellisesti kestävä ja kasvilajilleen tyypillinen yksilö, joka sopii hyvin kasvuympäristöönsä. Puiden omat biologiset lainalaisuudet on otettu huomioon. Puut eivät saa kasvaessaan aiheuttaa näkemä- tai kulkuesteitä. Puiden runkokorkeuden nosto on tehty huolellisesti. 5.4 Pensaat ja köynnökset Pensasryhmät, yksittäispensaat ja köynnökset ovat yleisilmeiltään siistejä, elinvoimaisia ja näyttäviä lajeille tyypillistä kasvutapaa suosien ja istutusryhmän koko ja muoto huomioiden. 5.5 Perennat, ryhmäruusut, sipuli- ja mukulakasvit, ryhmäkasvit Perennat, ryhmäruusut ja ryhmäkasvit ovat hyvässä kasvukunnossa ja kasvilajille tyypillisiä. Kasvit peittävät kasvualustan pian istutuksen jälkeen. Sipuli- ja mukulakasvustot ovat runsaita ja elinvoimaisia. Kasvustot eivät rumenna alueen yleisilmettä kukkimiskautensa jälkeen. Alue on siisti. 5.6 Päällysrakenteet Päällysrakenteet ovat turvallisia, siistejä ja suunnitelmien mukaisia. Päällystetyt kulkuväylät ovat liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä käyttökunnossa myös talvella, ja liikenne- ja kulkuolosuhteet ovat turvalliset. Päällystealueilla voi olla vähän pieniä kulttuuriroskia, kasvijätettä, irtohiekkaa, eritteitä, nesteiden aiheuttamia valumia tai tahroja ja alueelle kuulumattomia esineitä. Vaaralliset roskat on poistettu ensi tilassa. Turvallisuutta vaarantavat ja toimintaa oleellisesti haittaavat vauriot on merkitty välittömästi liikennemerkein ja suojalaittein ja vaurio on korjattu mahdollisimman pian. Päällystealueiden reunat ovat turvalliset. Paikkaustyö ei eroa materiaaliltaan, pintarakenteeltaan tai kallistuksiltaan ympäröivästä päällysteestä. Paikkaustyön jälkeen päällystealueen pinta on tasainen ja tiivis. 5.7 Alue- ja talovarusteet Alue- ja talovarusteet ovat turvallisia, siistejä ja toimintakuntoisia. Pyörätelineet ovat paikoillaan ja niihin on vapaa pääsy. Palotikkaille, lipputangolle, tomutus- ja kuivaustelineille on vapaa pääsy. Postilaatikoiden kilvet ovat yhtenäiset ja niissä oleva teksti on selkeä ja luettavissa. Aluevarusteissa voi olla vähäisiä töhryjä ja likaa. Huomiota herättävä töhryt poistetaan välittömästi. Vähäinen kasvillisuudesta, levästä tai sadeveden roiskeista aiheutuva lika sallitaan. Roska- ja tuhka-astioiden lähiympäristö pysyy siistinä. Roska-astioita on riittävästi oikeissa paikoissa. Pieniä kulttuuriroskia voi esiintyä satunnaisesti vähäisiä määriä roska- tai tuhka-astian ympärillä. Häiritseviä kulttuuriroskia ei ole. Vaaralliset roskat on poistettu ensi tilassa. Tyhjennyskertojen välillä roska- ja tuhka-astiat eivät täyty niin, että roskat pursuavat ulos syöttöaukosta tai aiheuttavat haittoja. Rappurallien alustat ovat puhtaita ja vain osittain täyttyneitä. 5.8 Talo-opasteet Talo-opasteet ovat turvallisia, siistejä ja toimintakuntoisia, ajan tasalla. Opasteet ovat liasta ja lumesta puhtaita. Opasteiden merkinnät näkyvät selkeästi. 142

144 5.9 Urheilu- ja leikkikenttävarusteet Leikkiin tarkoitetut kalusteet, varusteet ja rakenteet sekä turva-alustat ja leikkipaikalla olevat muut rakenteet ja varusteet ovat turvallisia, käyttökunnossa ja siistejä. Urheilu- ja leikkikenttävarusteet ovat puhtaita ja ehjiä. Alueella ei ole turvallisuutta vaarantavia eikä alueelle kuulumattomia esineitä Liikennealueiden varusteet Liikennealueiden varusteet ovat turvallisia, ehjiä, siistejä ja toimintakuntoisia. Liikennealueiden varusteet ovat liasta ja lumesta puhtaita Valaistusrakenteet Valaistusrakenteet ovat turvallisia, ehjiä, siistejä ja toimintakuntoisia. Valaistusta tulee olla riittävästi ja tarkoituksenmukaisissa kohteissa Ulkokalusteet Ulkokalusteet ovat turvallisia, ehjiä, siistejä ja toimintakuntoisia. Talvisäilöstä tuodut kalusteet ja varusteet ovat kunnossa ja siistejä. Irtokalusteet ja -varusteet on viety talvisäilöön ennen lumen tuloa. Kalusteet ovat puhtaita ennen talvisäilöön vientiä. Kalusteet siirretään mahdollisesti sivuun lumitöiden tieltä Ulkopuoliset rakenteet Ulkopuoliset rakenteet ovat turvallisia, ehjiä, siistejä, toimintakuntoisia ja suunnitelman mukaisia. Vesiaiheissa voi olla pieniä kulttuuriroskia, kasvijätettä ja vähän irtohiekkaa. Vaaralliset roskat, eritteet ja ulkovesiaiheeseen kuulumattomat esineet on poistettu ensi tilassa. Koristealtaiden vesi vaihdetaan niin usein, ettei ulkonäköhaittoja ole. Ajoluiskat ja lastauslaiturit ovat jatkuvasti käyttökunnossa. Ajoluiskilla ja lastauslaitureilla voi olla pieniä kulttuuriroskia, vähän kasvijätettä, irtohiekkaa, eritteitä, nesteiden aiheuttamia valumia tai tahroja ja alueelle kuulumattomia esineitä. Vaaralliset roskat on poistettu ensi tilassa. Lastauslaitureiden alle näkyville paikoille saattaa kertyä häiritseviä kulttuuriroskia, kasvijätettä, eritteitä ja sinne kuulumattomia esineitä niin, etteivät ne häiritse lastauslaiturin käyttöä, yleisilmettä tai hygieniaa Hoidon ja kunnossapidon ympäristövaikutukset Käytettävät työkoneet ovat ehjiä, ja niiden melu- ja pakokaasupäästöt ovat vähäiset. Kemiallisten torjuntaaineiden annostelu on valmistajan ohjeen mukainen. Kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä leikkipaikoilla eikä niiden välittömässä läheisyydessä. Kateaineissa ei ole ympäristölle vaarallisia aineita. Graffitien ja töhryjen poistoon käytetyt puhdistusaineet eivät vahingoita pintaa ja ovat mahdollisimman ympäristöystävällisiä. Pesuun käytettävät aineet eivät ole ympäristölle vaarallisia. Maalaukseen käytetään M1- luokkaan kuuluvia maaleja. Puhdistukseen ja pesuun käytettävien aineiden annostelu on valmistajan ohjeen mukainen Liukkauden torjunta Liukkauden torjunnassa vältetään suolan käyttöä. 143

145 Päällystealueilla mahdolliset aurausmerkit ja suoja-aidat ovat suorassa ja kunnossa. Päällystealueen reunarakenteet ovat vaurioitumattomat. Pelastustiet ja niihin liittyvät nostopaikat ovat lumesta puhtaat. Lumen tai sohjon auraus aloitetaan, kun kerroksen paksuus ylittää 50 mm. Lumien kasauspaikat on ennalta määritelty, eivätkä aiheuta näkemä- tms. turvallisuusriskejä. Liukkautta torjutaan niin usein, että hoidettavaksi sovitut alueet ovat turvallisia. Liukkaudentorjuntamateriaalin levitysjälki on tasainen koko alueella. Materiaalimäärä on työselostuksen mukainen. Päällyste ei ole syöpynyt tai muuten vaurioitunut. Päällystealueet ovat jatkuvan lumisateen aikana kulkukelpoisessa kunnossa. Ajorata on aina henkilöautolla, kuten taksilla tai ambulanssilla, ajettavassa kunnossa. Pinnan tasauksen jälkeen ajoradan pinta on tasainen ja polanteen poiston jälkeen paljas. Ulko-ovet ja portit ovat avattavissa myös talvella Ulkoalueiden kunnossapito Tarkastuksissa ilmenneet turvallisuutta vaarantavat vauriot ja puutteet on korjattu välittömästi ja muut viat on korjattu vaatimuksia vastaaviksi lyhyen ajan kuluessa. 6 Siivouspalvelut Keskeisiä siivouspalveluun liittyviä vaatimuksia ovat: 6.1 Yleiset siivouspalvelun vaatimukset Tarkoituksenmukainen siivous auttaa pintoja kestämään suunnitellun elinkaarensa ajan. Siivous suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilassa tapahtuva toiminta on mahdollista. Tavoitteena on ylläpitää sovittu puhtaustaso. Siivouspalvelu koostuu ylläpitosiivouksesta ja perussiivouksesta. Ylläpitosiivous on säännöllisin väliajoin tehtävä siivous. Perussiivous on harvoin ja perusteellisesti suoritettava kertaluonteinen määritelty siivous, joka tehdään, kun ylläpitosiivouksella ja hoitomenetelmillä ei enää saavuteta sovittua puhtaustasoa. Siivous tulee suunnitella kiinteistökohtaisesti ja siivouksen toteuttamisesta tulee laatia ns. siivousohjelma, jonka toteuttaminen tulee valvoa ja raportoida osana kiinteistöallianssin muuta raportointia. Lähtökohtana on, että huomiota herättävät töhryt, graffitit yms. Kiinteistön yleisilmettä turmelevat tekijät siivotaan ja poistetaan välittömästi. Tiloissa tapahtuvassa siivouksessa käytetään mahdollisimman vähän vettä kosteusriskien välttämiseksi. 6.2 Erittäin vähäisessä käytössä olevat tilat kuten ullakot, autotallit ja kellarit Puhtaustaso 1: välttävä Vaatimus siivouskertojen välillä: Siivottavilla pinnoilla voi olla erittäin runsaasti likaa, mutta ei niin paljon, että tilan käyttö vaikeutuu. Lika voi olla irtolikaa, kiinnittynyttä likaa ja pinttynyttä likaa. Lattioissa voi olla erittäin runsaasti kulkujälkiä ja kulkuväyliä. 144

146 Vaatimus ylläpitosiivouksen jälkeen: Pinnoilla saa olla kiinnittynyttä ja pinttynyttä likaa. Huom! Siivousväli enintään 1 vuosi. Alakattojen yläpuoliset tilat tulee siivota tarpeen mukaisesti kuntokatselmointiin perustuen. 6.3 Vähäisessä käytössä olevat tilat kuten arkistot, korjaamot ja tekniset tilat Puhtaustaso 2: tyydyttävä Vaatimus siivouskertojen välillä : Siivottavilla pinnoilla voi olla runsaasti likaa. Lattioissa voi olla kulkujälkiä ja kulkuväyliä. Lika voi olla irtolikaa, kiinnittynyttä likaa tai pinttynyttä likaa. Vaatimus ylläpitosiivouksen jälkeen: Pinnoilla saa olla kiinnittynyttä ja pinttynyttä likaa. Lattioissa voi olla kulkujälkiä ja kulkuväyliä. 6.4 Aktiivisessa käytössä olevat tilat kuten toimistot, käytävät, taukotilat, märkätilat, opetustilat, työtilat ja porrashuoneet Puhtaustaso 3: siisti Vaatimus siivouskertojen välillä: Siivottavilla pinnoilla voi olla jonkin verran likaa. Lattiapinnoilla lika voi olla irtolikaa, kiinnittynyttä likaa ja pinttynyttä likaa. Tasopinnoilla ja sisusteilla lika voi olla irtolikaa ja kiinnittynyttä likaa. Kosketuspinnoilla lika voi olla irtolikaa ja tahroja. Pystysuorilla pinnoilla ja kattopinnoilla lika voi olla irtolikaa, kiinnittynyttä likaa ja pinttynyttä likaa. Lattioissa voi olla jonkin verran kulkujälkiä ja kulkuväyliä. Vaatimus ylläpitosiivouksen jälkeen: Lattiapinnoilla, pystysuorilla pinnoilla ja kattopinnoilla saa olla pinttynyttä likaa. Lattioissa voi olla kulkujälkiä ja kulkuväyliä. 6.5 Edustustilat ja aulat Puhtaustaso 4: puhdas ja edustava Vaatimus siivouskertojen välillä: Siivottavilla pinnoilla voi olla vähän likaa. Lattiapinnoilla, tasopinnoilla ja sisusteilla, pystysuorilla pinnoilla ja kattopinnoilla voi olla irtolikaa ja tahroja sekä kosketuspinnoilla tahroja. Lattiapinnoilla voi olla vähäisessä määrin kulkujälkiä. 145

147 Vaatimus ylläpitosiivousten jälkeen: Pinnat ovat puhtaat. 6.6 Hygieniatasoltaan vaativat tilat kuten elintarviketilat, terveydenhuollon toimenpidetilat ja laboratoriot Puhtaustaso 5, puhdas ja hygieeninen Vaatimus siivouskertojen välillä: Pintojen hygieniaraja-arvot eivät ylity. Pinnoilla voi olla irtolikaa, tahroja ja mikrobilikaa. Vaatimus yläpitosiivouksen jälkeen: Pintojen hygieniaraja-arvot eivät ylity. Pinnat ovat hoidetun näköiset. 146

148 Liite 3: Kaupallinen malli Dokumentti: Allianssisopimuksen Liite 3: Kaupallinen malli Päivämäärä: Tila: Luonnos Koonnut: Matti Sivunen, Boost Brothers Oy 147

149 1 Kaupallisen mallin periaatteet 2 Tavoitteet Tämä kaupallinen malli dokumentti kuvaa periaatteet, joiden mukaan kiinteistöallianssin osapuolille korvataan kustannukset ja jaetaan sopimukseen liittyvät taloudelliset riskit ja mahdollisuudet. Kaupallisen mallin tavoitteena on luoda erinomaiset edellytykset osapuolten väliselle yhteistyölle. Kaupallinen malli on allianssisopimuksen liite, joka päivitetään vuosittain. Allianssin toiminnan laajuus, laatu- ja kustannustavoitteet on kuvattu Kiinteistöallianssisopimuksen liitteessä 1 Kiinteistöohjelma. Allianssin toiminnan laatutasotavoitteet on kuvattu Kiinteistöallianssisopimuksen liitteessä 2 vaatimukset kiinteistöpalveluille. Jos kiinteistökantaan tehdään talouden tasapainottamisohjelman ulkopuolisia merkittäviä kiinteistömyyntejä tai muita toimenpiteitä vuoden 2015 aikana, arvioidaan vaikutukset erikseen vuoden 2016 kustannustavoitteeseen, joka on esitetty Kiinteistöallianssisopimuksen liitteessä 1 Kiinteistöohjelma. 3 Lähtökohdat Kiinteistöallianssin lähtökohtana on toteuttaa Järvenpään kaupungin kiinteistötoimi kaupungin asettamassa kustannusraamissa (Kiinteistöallianssisopimuksen liite 1 Kiinteistöohjelma). Kiinteistöallianssissa palveluntarjoaja (Mestaritoiminta Oy) toteuttaa kiinteistötoimeen liittyvät tehtävät ja palvelut ja laskuttaa tehtävistä ja palveluista syntyvät kustannukset tilaajalta ja käyttäjältä (Järvenpään kaupunki) toteutuvien kustannusten mukaisesti tässä kaupallisessa mallissa kuvatuilla periaatteilla. Toteutuneet kustannukset osoitetaan ns. avointen kirjojen (open book) periaatteella, joka on kuvattu luvussa 8. Kaupallisen mallin lähtökohtana on kiinteistökohtainen tuloslaskenta ja sen mahdollistama tehokkaampi kiinteistöjohtaminen. Kiinteistökohtaisella tuloslaskennalla tarkoitetaan sitä, että jokaisella kiinteistöllä on oma budjettinsa ja laskentatunnisteensa. Kiinteistöittäin kulut tulee pystyä erittelemään kuluerittäin ja tuotot tuloerittäin. Kiinteistökohtaisen tulosjohtamisen tavoite on, että kiinteistökohtaiset kulut ja tulot ovat tasapainossa ja allianssi saavuttaa asetetut tavoitteet. Kiinteistökohtaiset tuloslaskelmat muodostavat yhdessä koko kiinteistöallianssin tuloksen. Kaupallisen mallin periaate on esitetty kuvassa 1 koko allianssin näkökulmasta (Järvenpään kaupunki ja Mestaritoiminta Oy). 148

150 Kuva 2 Kaupallisen mallin periaate koko allianssin näkökulmasta (Järvenpään kaupunki ja Mestaritoiminta Oy). Kulueriä ovat päätoiminnot eli: o Kiinteistöjohtaminen o Huolto o Siivous o Kunnossapito o Lämmitys o Vesi ja jätevesi o Sähkö o Jätehuolto o Valvontalinjat o Investoinnit o Muut pääomakustannukset 149

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA 2016-2020 TALOUSARVIO 2016 KV 7.12.2015 80

TALOUSSUUNNITELMA 2016-2020 TALOUSARVIO 2016 KV 7.12.2015 80 TALOUSARVIO 2016 KV 7.12.2015 80 Sisällys YLEISPERUSTELUT... 2 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 2 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKISTRATEGIA... 4 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 5 Yleinen taloudellinen tilanne... 5 Järvenpään

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA 2014-2018 TALOUSARVIO 2014. Kaupunginvaltuusto 9.12.2013 102

TALOUSSUUNNITELMA 2014-2018 TALOUSARVIO 2014. Kaupunginvaltuusto 9.12.2013 102 TALOUSARVIO 2014 Kaupunginvaltuusto 9.12.2013 102 Sisällys YLEISPERUSTELUT... 2 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 2 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKISTRATEGIA... 4 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 5 Yleinen taloudellinen tilanne...

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA 2013-2017 TALOUSARVIO 2013

TALOUSSUUNNITELMA 2013-2017 TALOUSARVIO 2013 TALOUSARVIO 2013 Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014 2 Sisältö YLEISPERUSTELUT... 3 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 3 KAUPUNKISTRATEGIA JA TOTEUTTAMISOHJELMAT... 4 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Kesäkuussa TA-kehys TP2014 taso 54,8 me Syyskuun lopussa esitykset ylittivät raamin 2 me. Menokasvu 3,7% Oltiin tasolla 56,8 me, alijäämää tulisi 4 me

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 TALOUSARVIO 2012. Kaupunginvaltuusto 12.12.2011 95

TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 TALOUSARVIO 2012. Kaupunginvaltuusto 12.12.2011 95 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 TALOUSARVIO 2012 Kaupunginvaltuusto 12.12.2011 95 Sisältö YLEISPERUSTELUT... 1 KAUPUNKISTRATEGIA JA TOTEUTTAMISOHJELMAT... 1 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 3 Yleinen taloudellinen

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen 45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Tilakeskuksen talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2015 - liikelaitoksen talousarvion

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Perusturvalautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018

Perusturvalautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018 Perusturvalautakunta 101 08.10.2015 Perusturvalautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018 Perusturvalautakunta 101 Kunnanhallitus on antanut hallintokunnille 7.9.2015

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014 Mitä me olemme tehneet Vantaalla? Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin strategia Uudistuvat palvelut Vakaa talous

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot