LUPAPÄÄTÖS Nro 139/12/1 Dnro 365/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 139/12/1 Dnro 365/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Tervajärven kalanviljelylaitoksen ja luonnonravintolammikoiden ympäristöja vesitalousluvan vesistön säännöstelyä koskevien lupamääräysten tarkistaminen, Rovaniemi Vesiviljely Ky Jänkäjoonaantie Saarenkylä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 HANKETTA KOSKEVA LUPA... 3 HANKKEEN KUVAUS... 5 Yleiskuvaus vesistöstä... 5 Yleiskuvaus kalanviljelytoiminnasta... 6 Hakijan selvitys tyhjennysjuoksutusten vaikutuksista vedenkorkeuksiin ja virtaamiin... 7 Hakijan ehdotus uudeksi juoksutuskäytännöksi ja sen perustelut... 9 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat KORVAUSESITYS LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Hakijan kuuleminen ja selitys A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU PÄÄASIARATKAISU Muutetut lupamääräykset Lisäys Poistettu määräys RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Pääasiaratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 29

3 3 HAKEMUS Vesiviljely Ky on aluehallintovirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään ja osittain tarkentamassa hakemuksessa hakenut muutosta Tervajärven kalanviljelylaitoksen ja luonnonravintolammikoiden syysjuoksutusten toteuttamiseen Rovaniemen kaupungissa. HANKETTA KOSKEVA LUPA Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 44/08/2 ja siihen Vaasan hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä nro 09/0245/2 tehtyjen muutosten mukaiset lupamääräykset 2, 3, 10 ja 18 sekä ympäristölupaviraston päätöksen kohta Lupamääräysten tarkistaminen ja päätöksen liitteen 2 kohta Vaikutustarkkailu ovat seuraavat. 2. Tervajärven kalanviljelylaitos, luonnonravintolammikot ja vedenjohtamiskanavat rakenteineen ja laitteineen sekä kalanpoikasten keräilylaitteiden ja lietealtaan on oltava seuraavien hakemuksen täydennyksen liitteenä olevien karttojen ja piirustusten mukaiset: liite 34 F, kartta. MK 1: liite 37, kalanviljelylaitoksen putkistokartta. MK 1:500. liite 33 A, Silmälammen luonnonravintolammikon pato liite 34 A, Tervajärven kalanviljelylaitoksen pääpato MK 1:200. liite 34 B, Emokalalampi, pato MK 1:100. liite 34 C, Haukilammen lrl. pato MK 1:100. liite 34 D, Monttu liite 34 E, Eskonlampi, pato liite 38 A, Kiinniottojärjestelmä ja lieteallas liite 33 b, Kalanpoikasten keräilylaite luonnonravintolammikoille. sekä muutoin hakemussuunnitelman ja hakemuksen täydennyksen mukaiset. Kussakin luonnonravintolammikossa säännöstelymunkin läheisyydessä sekä Tervalammessa, Toramojärvessä ja Apukkajärvessä on oltava valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään sidottu Lapin ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti rakennettu vedenkorkeusasteikko. Luonnonravintolammikoiden vedenkorkeusasteikkoihin on selvästi merkittävä säännöstelyn yläraja. Tervalampeen johtavan puron yläpäässä olevan lietealtaan laajentamista koskeva suunnitelma on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle vuoden 2008 loppuun mennessä ja se on toteutettava Lapin ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti vuoden 2009 loppuun mennessä. 3. Luvan saajalla on oikeus säännöstellä Tervajärven, Emokalalammen, Haukilammen, Montun, Eskonlammen ja Silmälammen vedenkorkeuksia niin, että ylin vedenkorkeus on nykyisten säännöstelylaitteiden mahdollistama. Kunkin luonnonravintolammikon säännöstelyn yläraja on mitattava ja valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään sidottu korkeus on ilmoitettava mennessä Lapin ympäristökeskukselle.

4 Lammikot täytetään keväällä sulamisvesillä ja tyhjennetään syksyllä tyhjennysmunkin kautta. Lammikoiden täyttövaiheessa on jätettävä riittävästi tilaa äkillisiä vedenkorkeuden nousuja varten. Vettä saa juoksuttaa enimmillään Silmälammesta 0,3 m 3 /s, Tervajärvestä 2,2 m 3 /s, Emokalalammesta 0,5 m 3 /s, Haukilammesta mukaan lukien Tervajärven juoksutus 2,5 m 3 /s, Montusta 0,6 m 3 /s ja Eskonlammesta 0,3 m 3 /s kuitenkin niin, että vesi pysyy Silmälammenpuron ja Eskonlammenpuron sekä Tervalampeen laskevan puron uomassa ja Toramojärven vedenkorkeus ei juoksutuksen seurauksena nouse yli 0,3 m verrattuna ennen juoksutuksen aloitusta olleeseen korkeuteen. Lammikoita vesistöön tyhjennettäessä juoksutuksesta ei saa aiheutua vältettävissä olevaa vahinkoa. Juoksutusta on lisättävä vähitellen tulva-aallon syntymisen estämiseksi. Tyhjennysaikana Tervalampeen laskevaan ojaan luonnonravintolammikoista johdettava virtaama on määritettävä päivittäin ja kirjattava hoitopäiväkirjaan. Kahden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta on toimitettava ympäristökeskukselle virtaamanmittauksiin perustuva selvitys johdettavan virtaaman mittausmenetelmän luotettavuudesta niiden tyhjennysmunkkien osalta, joiden kautta vettä johdetaan Tervalampeen laskevaan puroon. Lammikoiden tyhjennyksen aloittamisesta Tervalampeen laskevaan puroon on vuosittain hyvissä ajoin ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Metsähallitukselle, Rovaniemen osakaskunnalle ja Toramo-Piirun kalamiehet ry:lle. 10. Luonnonravintolammikot on jälkeen tyhjennettävä niin hitaasti, tasaisesti ja huolellisesti, että ylimääräiseltä kuormitukselta alapuolisessa vesistössä vältytään. Tyhjennyksen loppuvaiheessa juoksutusta on hidastettava kiintoaineen kulkeutumisen estämiseksi. Lietealtaaseen kertynyt liete on vuosittain tyhjennysjuoksutuksen loputtua poistettava ja sijoitettava sellaiseen paikkaan, josta se ei pääse valumaan vesistöön eikä pilaamaan käyttökelpoista pohjavettä. Liete on käsiteltävä ja sijoitettava Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeiden mukaisesti. 18. Luvan saajan on tehtävä mittauksiin ja laskelmiin perustuva selvitys luonnonravintolammikoiden tyhjennysjuoksutusten vaikutuksista Tervalammen, Toramojärven ja Apukkajärven vedenkorkeuksiin ja ranta-alueisiin sekä tehtävä ehdotus mahdollisimman haitattomasta juoksutuskäytännöstä sekä tarvittaessa vahingonarvio ja korvausehdotus sekä toimitettava ne säännöstelyn tarkistamista koskevana hakemusasiana Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon vuoden 2010 loppuun mennessä. Tähän selvitykseen ja hakemukseen liittyen luvan saajan on perustettava havaintopaikat ja tarkkailtava luonnonravintolammikoiden ja Toramojärven menovirtamia sekä Tervalammen, Toramojärven ja Apukkajärven vedenkorkeuksia. 4 Lupamääräysten tarkistaminen Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua toimintaa vuoden 2018 jälkeen, on lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus toimitettava ympäristölupavirastoon mainitun vuoden loppuun mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjan tiedoista ja tarkkailutuloksista mukaan lukien

5 Tervalammen, Toramojärven ja Apukkajärven vedenkorkeushavainnot sekä kalanistutuksista ja niiden tuloksista, selvitys lietteenpoistosta, kalanviljelytoiminnan vaikutuksesta vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi sekä erityisesti Tervajärven luonnonravintolammikon säännöstelyä koskevien lupamääräysten tarkistamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. 5 Vaikutustarkkailu Vaikutustarkkailua tehdään ainakin yhden kerran ennen tyhjennysjuoksutuksen aloittamista sekä tyhjennysjuoksutusten lopulla samanaikaisesti päästötarkkailunäytteen kanssa otettavin vesinäyttein ainakin ympäristöhallinnon Hertta-rekisterissä olevilta havaintopaikoilta Tervalammesta (1 havaintopaikka), Tervalammenojasta (1 havaintopaikka), Toramojärvestä (vähintään 1 havaintopaikka), Apukkajärvestä (1 havaintopaikka) ja Apukkajoesta (1 havaintopaikka). Näytteet on otettava metrin syvyydeltä tai vesipatsaan puolivälistä ja niistä on analysoitava ainakin lämpötila, liukoinen happi, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, ph, väriluku, rauta, COD Mn, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja näkösyvyys. Tarkkailu on toteutettava vähintään kahtena vuonna lupakaudella. Vaikutuksia vedenkorkeuksiin on vuosittain tarkkailtava Tervalammessa, Toramojärvessä ja Apukkajärvessä helposti saavutettaviin kohtiin pysyvästi asetettavilla asteikoilla kerran viikossa alkaen viikko ennen tyhjennysjuoksutuksen alkua ja päättyen viikko tyhjennysjuoksutusten jälkeen taikka jatkuvatoimisilla rekisteröivillä mittauslaitteilla. Vaikutustarkkailusta on esitettävä yksityiskohtainen ohjelma Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus vesistöstä Toramojärven valuma-alue on ha ja kalalaitoksen valuma-alue ha. Kalalaitoksen osuus valuma-alueesta on ha/9 464 ha x 100 % = noin 25 % Hakijan mukaan Toramojärven luusuan laskennalliset virtaamat: keskiylivirtaama (MHQ) 14,2 m 3 /s keskivirtaama (MQ) 1,14 m 3 /s keskialivirtaama (MNQ) 0,14 m 3 /s

6 6 Yleiskuvaus kalanviljelytoiminnasta Käytössä olevat luonnonravintolammikot Lammikko Pinta-ala ha Tilavuus m 3 Säännöstelyväli m Tervajärvi ,1 Emokalalampi ,5 Eskonlampi ,5 Haukilampi 8, ,6 Silmälampi ,8 Monttu 2,5 Yhteensä noin Luonnonravintolammikot täytetään keväällä oman valuma-alueen (noin 20 km 2 ) tulvavesillä. Tervajärvi jää yleensä sulamiskauden jälkeen keskimäärin noin 0,7 m vajaaksi. Ilman runsaita kesäsateita se saadaan täyteen vain harvoina kesinä. Luonnonravintolammikoiden tyhjentäminen kestää syksyllä sateisuudesta, lammikoiden vedenkorkeudesta ja tyhjennysjärjestyksestä riippuen 4 7 viikkoa. Lammikot tyhjennetään pääosin syyskuussa. Talvella lammikoissa pidetään vettä noin 1 1,5 m, jotta tyhjennysmunkit ja -putket eivät pääse routimaan. Ennen sulamiskauden alkua lammikot tyhjennetään, jotta niihin jääneitä kalanpoikasia saadaan vähennettyä ja tyhjennysmunkkien alimmaiset settilaudat saadaan tiiviisti paikoilleen. Silmälampi on luonnonlammesta kanavoimalla ja maalle patoamalla rakennettu luonnonravintolammikko. Silmälampea pidetään lähinnä vesivarastona, josta vettä johdetaan tarpeen mukaan kalanviljelytoimia varten. Vettä juoksutetaan lähinnä kuivana aikana, jotta kalanpoikashallin vedenvaihto pysyisi optimaalisena. Vettä juoksutetaan myös pumppujen särkyessä tai niiden ollessa huollossa. Vettä juoksutetaan myös syksyisin, jolloin suurimmasta luonnonravintolammikosta ei sen tyhjennyksen takia voi pumpata kiertovettä kalanviljelylaitokselle. Tavallisin juoksutusmäärä on l/s ja maksimijuoksutus noin 300 l/s. Maksimijuoksutusta ei kuitenkaan käytetä, sillä tulokanavassa olevan bifurkaation eli kahtaalle juoksun kohdalla osa vedestä valuisi ennen kalanviljelylaitosta suoraan Tervajärven luonnonravintolammikkoon. Tervajärven luonnonravintolammikko on padottu kuivalle maalle ja sen alle on jäänyt kaksi noin hehtaarin kokoista lampea. Ne on tyhjennetty kanavoimalla. Poistoputki on hieman alimitoitettu lammikon tilavuuteen nähden. Tyhjennys kestää noin 4 viikkoa, mikäli lammikko on täysi. Vedet johdetaan Haukilammen kautta alavirran puoleiseen vesistöön ja kalanpoikaset kerääntyvät Haukilampeen välivarastoon. Emokalalampi on padottu kuivalle maalle. Haukilampi on keinotekoinen ja lähinnä Tervajärven tuotannon keräilyyn tarkoitettu. Monttu on keinotekoinen, lähinnä Emokalalammen tuotannon talteenottoon tarkoitettu lampi. Eskonlampi on luonnonlammesta kanavoimalla ja patoamalla rakennettu.

7 7 Hakijan selvitys tyhjennysjuoksutusten vaikutuksista vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Laskentamenetelmä Laskelmissa ja arvioissa on hyödynnetty seuraavia tietoja: Tervajärven ja Emokalalammen luonnonravintolammikoiden purkautumiskäyrät sekä Toramojärven luusuan purkautumiskäyrä (perustuu syksyllä 2008 sekä keväällä 2009 ja 2010 tehtyihin vedenkorkeushavaintoihin ja virtaamanmittauksiin). Kaavio, josta on määritettävissä sekä Tervajärven- että Emokalalammen hetkellinen virtaama vedenkorkeuden funktiona sekä myös hetkellinen tilavuus ja lammikoiden pinta-ala. Toramojärven ja Apukkaojan vedenkorkeuksien muutos juoksutusten eri vaiheessa. Tervalammen vedenkorkeuden nousu juoksutusten seurauksena (mittaasteikko). Hakija on käyttänyt laskelmissaan vertailuvesistönä Rovaniemellä Ounasjoen vesistöalueella olevaa Sinettäjärveä. Seuraavassa taulukossa on esitetty vesistöjen tunnuslukuja: Toramojärvi Sinettäjärvi Valuma-alue F (km 2 ) 94,6 296 järvisyys L (%) 6,4 3,5 korkeus (m mpy) etäisyys Toramojärvestä (km) noin 25 MQ (m 3 /s) 1,135 3,2 Lammikoiden syysjuoksutukset vuosina Vuosi Juoksutus Tervajärvi Aloitus Lopetus Maksimi (m 3 /s) ,4 täysi ,3 94 cm ,4 täysi ,4 30 cm ,2 Hakemussuunnitelmassa on vedenkorkeushavaintoja Tervalammesta syksyltä 2009, jolloin suurin vedenkorkeuden nousu on ollut 85 cm, ja syksyltä 2010, jolloin suurin vedenkorkeuden nousu on ollut 90 cm. Tyhjennysjuoksutukset syksyllä 2012 Tervajärvi tyhjennettiin pääjuoksutuksen osalta. Hakemuksen täydennyksen liitetaulukossa on koko laitoksen poistovirtaama sarakkeessa (laitos Q). Se sisältää myös Emokalalammen luonnonravintolammikon virtaaman (tyhjennys on alkanut 27.8.). Suurimmillaan pelkkä Tervajärven virtaama on ollut siivikoinnin mukaan 2,13 m 3 /s. Uuden venttiilin mahdollistama suurin virtaama on 2,1 2,2 m 3 /s.

8 Emokalammen tyhjennys on aloitettu 11 päivää myöhemmin kuin Tervajärven ja juoksutus on ollut enimmillään 0,35 m 3 /s. Lammen vedenkorkeutta on laskettu aluksi hitaasti noin metrin ennen "korkkautusta". Yhteisvirtaama ei ole ylittänyt venttiilin maksimivirtaama, joten aloituksen porrastuksella on saatu suurinta virtaamaa leikatuksi noin 0,35 m 3 /s. Kokonaisvirtaamaa on leikattu noin 0,6 0,7 m 3 /s entisestä maksimivirtaamasta, kun huomioidaan myös venttiilin vaikutus. Hakijan arvion mukaan Toramojärven vedenkorkeutta nostava vaikutus on ollut enimmillään noin 52 cm (elo-syyskuun vaihteessa). Suurin ero mittaasteikolla on ollut noin 35 (38) cm. Koska Toramojärven oma laskennallinen virtaama on vähentynyt elokuun loppua kohti, on nostava vaikutus ollut todellisuudessa suurempi eli noin 52 cm. Ero ei ole erityisen tarkka, koska purkautumiskäyrä on aika laakea pienimpien virtaamien alueella, mutta todellisuudessa cm. Valokuvia tyhjennysjaksolta on saatavissa Lapin ELY-keskuksesta, josta on luvattu toimittaa niitä aluehallintovirastoon. Hakija on tehnyt ELYkeskuksen edustajan kanssa yhden tarkastuksen luonnonravintolammikoiden tyhjennysojalle. Pääsääntöisesti vesi on ollut uomassa, mutta Tervalammen ja Toramojärven välisellä rämeellä on vesi rajoitetusti tulvinut yli uoman. Ero aikaisempaan on ollut siinä, että vesi ei ole juuri virrannut uoman ulkopuolella, mutta on noussut sinne arviolta muutaman aarin alueelle. Hakemussuunnitelman tiivistelmä ja johtopäätökset Hakijan mukaan syysjuoksutusten vaikutukset Toramojärven vedenkorkeuksiin voidaan arvioida laaditusta Toramojärven luusuan purkautumiskäyrästä noin viikon viiveellä juoksutusten aloittamisesta sen jälkeen kun Tervajärven luonnonravintolammikon alapuoliset Haukilampi (8 ha), Tervalampi (6,8 ha) ja Toramojärvi (63 ha) ovat saavuttaneet tasapainotilan. Hakijan mukaan luonnonravintolammikot leikkaavat alapuoliseen Toramojärveen menevästä virtaamasta aina neljänneksen silloin, kun ei ole juoksutuksia (kevättulvat ja useimmat kesäkaudetkin). Suurin lampi, Tervajärven luonnonravintolammikko (enimmillään 137 ha), saadaan täyteen tilastojen mukaan noin joka neljäs vuosi. Tällaisena vuotena juoksutukset vastaavat luonnonvaluntaa. Neljänneksen leikkaus useimmissa tilanteissa alentaa Toramojärven vedenkorkeutta noin 10 cm. Sama vaikutus on myös Apukkajärveen. Kuivana aikana tyhjennysjuoksutus nostaa Toramojärven vedenkorkeutta huomattavasti enemmän senttimetreinä, vaikka käytännössä vedenkorkeus jää alemmaksi kuin märkänä aikana. Kuivina syksyinä (esimerkiksi vuosina 2009, 2010 ja 2011) juoksutukset ovat nostaneet Toramojärven vedenkorkeutta noin cm. Vedenkorkeus on noussut arvoon +109,57 109,58 m. Vuonna 2010 kevättulva (laitoksen vedenoton leikkaamakin) on nostanut vedenkorkeuden kuitenkin arvoon +109,95 m eli noin 40 cm korkeammalle kuin syysjuoksutusten aikana. Sateisena syksynä 2008 vedenkorkeus on noussut arvoon +109,65 cm, mutta nousu on ollut suurimmillaan vain 33 cm. Vaikutus pienenee sitä enemmän, mitä ylempänä Toramojärven juoksutuksen aloituksenaikainen lähtövedenkorkeus on eli mitä sateisempi on elokuun loppu ja syyskuun alku. Mikäli Toramojärven lähtövedenkorkeus ennen juoksutuksia on vähintään +109,35 m, nousee Toramojärven vedenkorkeus vähemmän kuin ympäris- 8

9 töluvassa sallittu 30 cm. Mikäli Toramojärven edellä mainittu vedenkorkeus on alle +109,35 cm (= kuiva alkusyksy), nousee Toramojärven vedenkorkeus cm. Kuivana ja normaalisateisena syksynä Toramojärven vedenkorkeus tulee nousemaan juoksutusten seurauksena arvoon +109,68 m +/ 12 cm. Runsassateisena syksynä vaikutus on enimmillään 10 cm yli Toramojärven lähtövedenkorkeuden. Apukkaojan mittausten perusteella vaikutukset Apukkajärveen ovat likipitäen samat kuin Toramojärveen, mutta noin puoli viikkoa myöhemmin kuin Toramojärvellä. 9 Hakijan ehdotus uudeksi juoksutuskäytännöksi ja sen perustelut Hakijan mukaan luonnonravintolammikoiden juoksutukset poistomunkeista eivät koskaan ylitä luvassa sallittuja virtaamia. Tervalammen vedenkorkeus nousee juoksutusten seurauksena noin cm. Hakija on kokenut ongelmaksi, että luvan sallima vain 30 cm:n vedenkorkeuden nosto-oikeus vaikeuttaa ja jopa estää juoksutuksia kuivina syksyinä, jolloin Toramojärven vedenkorkeus kuitenkin jää matalammalle kuin märempinä syksyinä. Nykyisellä tyhjennysmenetelmällä Toramojärven vedenkorkeus nousee karkeasti noin 5 cm vähemmän kuin aiemmin, joten Toramojärven nostooikeusvaatimusta voidaan pudottaa 0,6 metristä 0,55 metriin. Maksimijuoksutuksen tarve on 2,2 2,3 m 3 /s luvassa mainitun arvon 3,0 m 3 /s sijasta (2,5 + 0,5). Hakijan mukaan nykyinen syystulva on laskennallisesti jopa hiukan alempi kuin ennen veden luonnonravintolammikkopadotusta vallinnut kevättulva. Hakijan mielestä tällaisen pienen tulvimisen takia ei ole syytä enempää rajoittaa juoksutuksia. Enempi juoksutusten hidastaminen johtaisi kalojen kasvukauden lyhentymiseen ja siianpoikasten nälkiintymiseen liian pitkän juoksutusjakson takia. Syksyn juoksutuskäytäntö on hakijan mielestä hyvä kompromissi yrityksen, Toramojärven ranta-asukkaiden ja siianpoikasten laadun kannalta. Hakijan mukaan vedenkorkeuden noususta ei ole mainittavaa haittaa. Suurempi vedenkorkeuden nousu (absoluuttinen) vaihtaisi myös Toramojärven vesimassan tehokkaammin ennen talvea ja happivarastot täydentyisivät paremmin, jolloin kokonaisvaikutus järven kannalta on positiivinen. Lupaprosessin aikana lausunnoissa muun muassa Lapin ELY-keskus, Metsähallitus ja paikallinen kalastuskunta ovat puoltaneet suurempaa nosto-oikeutta. Kuitenkin kokonaiskalataloudellista etua ajatellen juoksutukset on voitava suorittaa syksyisin kasvukauden lopuksi kaikissa olosuhteissa. Yritys tuottaa noin 5 % Suomen vuotuisista vaellussiianpoikasistukkaista. Myös luvan määräystä veden pysymisestä puron uomassa on hakijan mukaan mahdotonta noudattaa käytännössä. Varsinkin sateisina syksyinä Tervalammen omalta valuma-alueelta tulee lisävirtaama, joka yhtä aikaa syysjuoksutusten kanssa aiheuttaa vääjäämättä tulvimisen. On kuitenkin laskelmin osoitettu valituksessa Vaasan hallinto-oikeuteen, että syksyllä

10 syntyvä tulva ei ylitä vastaavaa kevättulvaa, joka luonnonojassa on esiintynyt ennen luonnonravintolammikoiden rakentamista. Luonnonravintolammikoiden tyhjennysjuoksutukset ovat vakiintuneet käytännöksi, jota on toteutettu vuodesta 1977 alkaen. Lisäksi hakija on esittänyt, että syysjuoksutukset voidaan suorittaa siten, että Tervajärven ja Emokalalammen luonnonravintolammikoiden huipputyhjennysvirtaamat eivät osu päällekkäin. Käytännössä Tervajärven tyhjentäminen aloitettaisiin viikkoa paria aikaisemmin kuin Emokalalammen tai päinvastoin. Tällä pienennettäisiin sekä poisto-ojan tulvimista että vaikutusalueen järvien vedenkorkeuksien nousua. 10 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat Luonnonravintolammikoiden tyhjennysten aikaan ja purkautumiskäyrän laatimiseksi on tehty Toramojärveltä seuraavia vedenkorkeushavaintoja: Vuosi Pvm Vedenkorkeus (N 60 + m) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,58 KORVAUSESITYS Hakija ei ole esittänyt muutoksia ympäristöluvassa jo määrättyihin korvauksiin.

11 11 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan Emokalalammen ja Tervajärven luonnonravintolammikoiden purkautumiskäyrillä, Toramojärven purkautumiskäyrällä ja laskelmilla juoksutuksen vaikutuksista Toramojärven vedenkorkeuksiin sen eri lähtövedenkorkeuksilla, piirroksilla ja laskelmilla laitoksen juoksutuksista ja Toramojärven vedenkorkeuksista, selvityksellä menetelmästä, jolla määritetään juoksutusten vaikutukset Toramojärven vedenkorkeuksiin, muun muassa laskelmilla juoksutusten vaikutuksista Toramojärven vedenkorkeuksiin erilaisina vesivuosina sekä esityksellä mahdollisimman haitattomasta juoksutuskäytännöstä, täydennyksellä liittyen arvioon juoksutusten vaikutuksista Toramojärven vedenkorkeuksiin, selvityksellä luonnonravintolammikoiden pinta-aloista ja tilavuuksista sekä niiden täyttymisen aiheuttamasta viiveestä, selvityksellä syysjuoksutuksista vuosina , selvityksellä Tervalammen vedenkorkeuksista syksyllä 2009 ja syksyllä 2010, selvityksellä juoksutusten vaikutuksista Toramojärven vedenkorkeuksiin vuonna 2008, selvityksellä juoksutusten vaikutuksista Toramojärven vedenkorkeuksiin vuosina , selvityksellä vertailuvesistön käyttämisestä, tarkennuksella toimitettuun arvioon, yhteenvedolla arvioista, joita on tehty tyhjennysjuoksutusten vaikutuksista Toramojärven vedenkorkeuksiin, tarkennuksella kuivana vuotena aiheutuvan Toramojärven vedenkorkeuden noususta, asianosaisselvityksellä, jäljennöksillä Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamasta päätöksestä 44/08/2, Vaasan hallinto-oikeuden antamasta päätöksestä 09/0245/2 ja korkeimman hallinto-oikeuden antamasta päätöksestä taltionumero 2680, selvityksellä veden pysymisestä luonnonravintolammikoiden tyhjennysuomassa, hakemuksen muutoksella tyhjennysjuoksutuksen suuruuden osalta, raportilla syksyn 2012 tyhjennysjuoksutuksista sekä hakemuksen muutoksella ja yhteenvedolla Toramojärven vedenkorkeushavainnoista. Hakemuksen täydennykset on tarpeellisilta osin sisällytetty edellä olevaan kertoelmaosaan. Lupahakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Rovaniemen kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lisäksi aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Rovaniemen kaupungin kaavoitusviranomaiselta.

12 12 Muistutukset ja vaatimukset 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Toramojärven vedenkorkeuden nousu kuivina syksyinä ELY-keskuksen mukaan hakija on esittänyt, että kuivina ja vähäsateisina syksyinä vedenkorkeus Toramojärvessä voisi nousta enimmillään 0,6 m, kun se voimassa olevan lupamääräyksen mukaan ei saa nousta yli 0,3 m verrattuna ennen juoksutuksen aloitusta olleeseen korkeuteen. Hakijan mukaan, mikäli Toramojärven vedenkorkeus on syksyllä ennen juoksutuksia alempi kuin N ,35 cm, tulisi sallia järven vedenkorkeuden nousu 0,6 m:llä. ELY-keskus on katsonut, että poikkeuksellisen kuivan kesän jälkeen tai kuivana syksynä, kun Toramojärven vedenkorkeus on alle N ,35 m, Toramojärven vedenkorkeus voisi juoksutusten seurauksena nousta enimmillään 0,6 m verrattuna ennen juoksutusten aloitusta olleeseen korkeuteen. Vaikka hakijalla on tähänkin asti ollut juoksutusten aloittamisen ilmoitusvelvollisuus määrätyille tahoille, tulisi lupamääräyksillä varmistaa, että Toramojärven rannan ja vesistön käyttäjillä on mahdollisuus reagoida vedenkorkeuden poikkeukselliseen nousuun juoksutusten seurauksena. Toramojärven vedenkorkeuden havainnointi kiinteästi asennetusta ja valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään sidotusta asteikosta, johon on merkitty kuivaa syksyä vastaava Toramojärven vedenkorkeus, voisi olla vedenkorkeuden poikkeukselliseen nousuun reagointia helpottava tekijä. Veden pysyminen Tervalampeen laskevan puron uomassa Hakijan mukaan lupamääräystä veden pysymisestä Tervalampeen laskevan puron uomassa on mahdotonta noudattaa. Hakijan mukaan etenkin sateisina syksyinä Tervalammen oma valuma-alue aiheuttaa lisävirtaaman, joka yhtä aikaa syysjuoksutusten kanssa aiheuttaa tulvimisen. Hakijan sähköpostitse Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassa yhteenvedossa todetaan, että syksy 2008 oli sateisempi kuin syksyt , jotka hakijan mukaan olivat kuivia. Lapin ympäristökeskuksen tekemässä tarkastuksessa todettiin, että Tervajärven luonnonravintolammikon vesitilavuudesta oli tarkastushetkellä jäljellä noin ¼ ja juoksutusvirtaama oli yli 2 m 3 /s, mutta vesi pysyi Tervalammenojassa. ELY-keskuksen tekemän tarkastuksen aikaan vesi oli noussut Tervajärven alapuolella Tervalammen ja Toramojärven välisessä uomassa yli törmien ja virtasi rannoilla puuston seassa koko ojan varrella (kuvat lausunnon liitteenä). Myös Tervalammen rannat olivat veden alla. Luonnonravintolammikoista suurimman eli Tervajärven settipato oli avattu kokonaan ja virtausta rajoitti purkurumpu. ELY-keskus on ottanut vesinäytteitä purku-uomasta ja mitannut uoman virtaaman siivikoimalla. Mittaus tehtiin noin 50 m kalojen keräilyaltaasta alavirtaan. Mittauskohdassa uoman leveys oli 2,5 m ja maksimisyvyys 0,9 m. Virtaamaksi saatiin 1,57 m 3 /s. Kuitenkin Tervajärven alapuolisessa uomassa Tervajärven ja Tervalammen välillä sekä Tervalammen ja Toramojärven välillä vesi oli edelleen korkealla ja noussut yli uoman reunojen (kuvat lausunnon liitteenä). Veden juoksutusta ei ollut rajoitettu.

13 ELY-keskuksen havaintojen mukaan veden pysymättämyys Tervalampeen laskevassa uomassa on ongelmallista myös kuivina syksyinä, kuten syksyllä 2011 tehdyissä tarkastuksissa on todettu. Hakijalle on tarkastuksessa annettu määräys rajoittaa veden juoksutusta sille tasolle, että vesi pysyy lupamääräysten mukaisesti uomassa ja mikäli tämä ei kesken juoksutusten ole teknisesti mahdollista, tulee säännöstelypato korjata mennessä sellaiseksi, että virtauksen säännöstely on mahdollista toteuttaa lupamääräysten mukaisesti. ELY-keskuksen mukaan syysjuoksutusten vaikutus alapuolisessa vesistössä on merkittävää siitäkin huolimatta, että syksyllä juoksutusten aiheuttama tulva ei määrällisesti ylitä kevättulvaa ja vaikka tulvan vaikutus ulottuisi vain 1 2 hehtaarin alueelle. Sekä syysjuoksutusten aiheuttama eroosio että pintakarikkeen huuhtoutuminen voivat vähintäänkin paikallisesti aiheuttaa haittaa alapuoliselle vesistölle ja sen käytölle. Pintakarikkeen huuhtoutuminen syksyllä ei ole suoraan verrannollinen vastaavaan kevättulvan luontaiseen huuhtoumaan, jolloin karike on pidemmälle hajonnutta ja sisältää vähemmän ravinteita ja sitä on määrällisesti vähemmän kuin syksyllä. ELY-keskuksen ottamissa vesinäytteissä kokonaisravinnepitoisuudet olivat korkeampia lasku-uomassa kuin vertailupisteellä Toramojoessa. Myös mineraaliravinteiden pitoisuudet vähenivät alavirtaan mentäessä ja olivat alimmillaan vertailupisteellä. Vesi oli alapuolisessa ojassa ja vertailupisteessä vain lievästi sameaa, vaikkakin näytepisteellä noin 500 m lammikoilta alavirtaan sameusarvo oli noin kaksi kertaa suurempi kuin lasku-uomassa 2,5 km:n etäisyydellä lammikoilta ja vertailupisteellä. Veden kiintoaineen määrä oli ylemmällä purku-uoman pisteellä tyydyttävällä tasolla, alempana ja vertailupisteellä hyvällä tasolla. Muiden analysoitujen parametrien suhteen tässä kolmen näytteen aineistossa ei vedenlaatu juuri eronnut lasku-uoman ja vertailupisteen välillä. Virtaus oli näytteenottohetkellä sekä lasku-uomassa että Toramojärveen lammikoiden ulkopuolelta laskevassa Toramojoessa (oikeastaan Latvaojassa) voimakas. ELY-keskus on puoltanut hakijan esitystä, että syysjuoksutukset voitaisiin suorittaa aloittamalla Tervajärven tyhjennysjuoksutus viikkoa tai kahta aikaisemmin kuin Emokalalammen juoksutus tai päinvastoin. Tällöin pienennettäisiin sekä alapuolisen puron tulvimista että vaikutusalueen lammen ja järvien vedenkorkeuden nousua. Mikäli määräys veden pysymisestä uomassa pysyy voimassa, eikä edellä mainittu toimenpide käytännössä osoittaudu riittäväksi, on hakijan ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin, kuten esimerkiksi säännöstelypadon korjaamiseen niin, että virtauksen säännöstely on mahdollista. 2. Rovaniemen kaupungin tekniset palvelut, maankäyttö Rovaniemen kaupungin tekniset palvelut, maankäyttö Rovaniemen kaupungin kaavoitusviranomaisena on todennut, että hakemuksen tarkoittamalla alueella on voimassa Rovaniemen maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Siinä hakemuksen tarkoittama alue sijoittuu merkinnällä MT; maa- ja metsätalousalue, varatulle alueelle. Alueella ei ole lainvoimaista yleis- eikä asemakaavaa. Kaavoitusviranomainen on katsonut, että hakemuksen mukainen toiminta ja sijoittelu ovat lainvoimaisen maakuntakaavan mukaisia ja ettei hakemuksen mukainen toiminta aiheuta haittaa kaavoitukselle eikä alueiden käytön muulle järjestämiselle. 13

14 14 3. Rovaniemen osakaskunta 4. Metsähallitus Osakaskunta on vaatinut juoksutukset hoidettavaksi niin, ettei niistä aiheudu haittaa alapuoliselle vesistölle. Alapuolinen vesistö on saatettava samaan tilaan, kuin se oli ennen yrityksen perustamista. Vesistön huonontunut arvokalakanta tulee saattaa entiselle tasolle. Mikäli osakaskunnan Toramon vesialuetta ei saada vuokratuksi kalastajille, tulee hakijan vuokrata kyseinen alue. Mikäli osakaskunta ei saa vuokraamastaan vesialueesta vuokraa vähintään 102,50 euroa vuodessa, tulee hakijan korvata erotus. Vesialueilla tulee suorittaa säännöllistä vesistö- ja kalataloustarkkailua. Osakaskunta on vaatinut kalakannan ja vesistön huonontumisesta täysimääräisen korvauksen vuokranmenetyksistä muistutuksessa esittämänsä laskelman mukaisesti. Menetys on yhteensä 329 euroa ja ,65 euroa vuodessa. Metsähallitus on esittänyt, että ennen hakemusasian ratkaisemista alueelle tulee tehdä maastokatselmus. Siinä tulee todeta Vesiviljely Ky:n juoksutuksista tähän mennessä mahdollisesti aiheutuneet maaperävahingot ja vahingot rantapuustolle sekä haitat kalastukselle ja vesialueille. Tässä yhteydessä tulee arvioida myös mahdollisista vahingoista maksettavaksi tulevat korvaukset. Edelleen tulee selvittää mahdollisuudet lisävahinkojen estämiseksi, mikäli toiminta jatkuu. Tämän hetkisen tiedon perusteella (esim. ELY-keskuksen tarkastuspöytäkirja ) Metsähallitus vastustaa hakemuksessa esitettyjä toimenpiteitä lupamääräysten tarkistamiseksi, koska hakemuksen mukainen vesistön säännöstely aiheuttaisi pysyvää haittaa alapuolisille metsä- ja rantaalueille sekä alapuolisten Tervalammen ja Toramojärven kalastukselle. 5. Toramo-Piirun kalamiehet ry Muistutuksen mukaan seura ei missään tapauksessa suostu vedenkorkeuden nosto-oikeuden korottamiseen. Luonnonravintolammikoiden tyhjennysjuoksutukset ovat aiheuttaneet peruuttamatonta haittaa vesistöille, eliöstölle ja kalastolle. Muutos lisäisi jo aiheutettuja haittoja. Kalaseurassa on aktiivisesti tarkkailtu kalansaaliita viimeisten vuosikymmenten aikana. Kalastus on vaikeutunut merkittävästi hakijan toiminnan vuoksi. Nykyään syysjuoksutusten jälkeen alapuolisista vesistöistä alkaa saada saalista vasta maaliskuussa. Toramojärvi ja juoksutuksista pahiten kärsivä Tervalampi ovat erittäin sameita aina helmi-maaliskuulle saakka, kala ei liiku ja pyydykset likaantuvat. Juoksutuksia edeltävä Toramojärven lähtövedenkorkeuden mittaustapa ei ole järkevä, vaan alapuolisiin vesistöihin tulisi merkitä vedenkorkeus merenpinnan tasosta, jota juoksutukset eivät saa ylittää missään tilanteessa. Lisäksi tätä korkeutta tulee seurata aktiivisesti ennen juoksutusta ja sen aikana. Kuivina syksyinä vedenkorkeuden muutos voi olla suurempi kuin sateisina syksyinä. Kaikissa tapauksissa juoksutusten on lupamääräysten mukaisesti pysyttävä Tervalampeen johtavan ojan uomassa ylittämättä rantapenkereitä missään tilanteessa. Hakija on esittänyt luonnonravintolammikoiden alapuolisen ojan olleen luonnontilaisena voimakkaammin tulviva kuin nykyisessä tilanteessa. Tämä on puhdasta spekulointia. Seura on huomauttanut, että jäsenet kalas-

15 tavat kevättulvan jälkeen aktiivisesti ja saaliit ovat vesistön nykytilanteeseen nähden hyviä. Näin ei ole tilanne syystulvan ja lammikoiden juoksutusten jälkeen. Tuolloin vesi samenee voimakkaasti, suuret määrät ravinteita ja kiintoainetta kulkeutuu alapuolisiin vesiin ja kalastaminen tuottaa saalista vasta lähes puolen vuoden päästä. Seuran jäsenet ovat syksyllä ja ensijäiden aikaan kalastaneet muissa lähialueen vesistöissä kuten Norvajärvellä ja Sierijärvellä. Näillä alueilla seisovat pyydykset (katiskat ja verkot) eivät ole likaantuneet lainkaan ja kalaa on tullut erittäin hyvin. Vahinko on siis jo aiheutettu aiemmilla toimilla ja seura vaatii, että hakija ei saa enää huonontaa vesistöjen tilaa tulevilla toimillaan. Seuran jäsenet ovat havainneet syysjuoksutusten ilmoitusmenettelyissä puutteita. Alapuolisissa vesistöissä vedenkorkeudet ovat nousseet jo merkittävästi, kun ilmoitus juoksutusten aloittamisesta vasta tulee. Muistuttaja epäilee hakijan aloittavan juoksutuksen ennen ilmoitusta, jotta lupamääräysten mukaista 30 cm:n vedenkorkeuden nousua on helpompi olla rikkomatta. Syksyllä 2011 Tervalampeen johtavassa ojassa vesi ei taaskaan pysynyt uomassaan, vaan huuhteli rannoilta mukaansa kaiken irtonaisen aineksen alapuoliseen Tervalampeen. Tästä seura sai ilmoituksen ja valokuvan Toramojärven mökkiläiseltä. Ilmoittaja oli lisäksi tehnyt asiasta ilmoituksen Lapin ELY-keskukseen, josta tarkastajat kävivät toteamassa tilanteen. Tarkastuksesta tehdyt pöytäkirjat ovat Lapin ELYkeskuksessa. Toramo-Piirun kalamiehet ry esittää, että hakija rakentaa/rakennuttaa Tervalammen ja Toramojoen välille ohijuoksutusojan, jolla alapuolisiin vesialueisiin kohdistuvat kuormitukset saataisiin järkevästi hallintaan ja Toramojärveen kohdistuvat vaikutukset loppuisivat lähes kokonaan. Muistutuksen liitteenä on ehdotus uuden ohijuoksutusojan linjauksesta. Seuran jäsenet katsovat, että ohijuoksutusoja helpottaisi hakijan toimintaa ja lupamääräyksen noudattamista ja siitä hyötyvät alapuolisten vesistön käyttäjät eli mökkiläiset ja kalaseuran jäsenet. Maa-alueet, joiden alueelle muistuttaja esittää ojaa kaivettavaksi, omistaa Metsähallitus ja Tornator Oy. Seuran puheenjohtaja on käynyt Metsähallituksen Rovaniemen toimipaikassa keskustelemassa ohitusojasta. Metsähallituksen edustajat antoivat suullisen suostumuksensa esitykselle rakentaa ohitusoja Metsähallituksen omistaman alueen halki Tervalammelta Toramojokeen. Seuran puheenjohtaja on puhelimitse keskustellut Tornator Oy:n edustajan kanssa samasta asiasta. Myös Tornator Oy hyväksyi suunnitelman suullisesti. Jos asia etenee, niin mainitut tahot ovat valmiita tekemään kirjalliset sopimukset. Lapin TEkeskuksen kalatalousyksikköön on oltu asiasta yhteydessä Sieltä saatiin asialle myönteistä palautetta sekä neuvo toimittaa kirjallinen selvitys Vaasan hallinto-oikeudelle. Asiasta on oltu puhelimitse yhteydessä myös Lapin ympäristökeskukseen, jossa esitystä pidettiin hyvänä. Seura on esittänyt edellä mainitun ehdotuksen Vaasan hallinto-oikeudelle edellisessä lupaprosessissa, mutta esitys tuli hallinto-oikeuteen Iiian myöhään ja se jätettiin käsittelemättä. Muistuttaja toivoo, että ohijuoksutusesitys otetaan nyt käsittelyyn. 15 Ohitusojaa on ajateltu käytettäväksi seuraavasti: Luonnonravintolammikoista vettä laskettaessa Tervalammenoja suljettaisiin sulkulaitteella ja ohitusojan sulkulaite avattaisiin. Muulloin Tervalammenojan sulkulaite pidettäisiin auki ja ohitusojan laite kiinni. Näillä toimilla turvattaisiin Toramojärven vesitilanne vakaana ympäri vuoden ja muutoksella saataisiin Toramojärveen kohdistuvat haittavaikutukset poistetuksi. Luonnonravintolammikoista laskettavat vedet menisivät siten ohitusojan

16 kautta suoraan Toramojokeen ja edelleen Apukkajärveen ja Apukkajokea Olkkajärveen. Muistuttaja uskoo, että esitys on kokonaiskustannusvaikutuksiltaan kohtuullinen ja luonnon monimuotoisuuden ja järvialueiden säilyttämisen kannalta paras myös tulevia sukupolvia ajatellen. 6. XX, Järvelä Muistuttaja on Toramojärven ranta-asukas. Ranta-asukkaat ovat seuranneet luonnonravintolammikoiden tyhjennystä syksyllä Oli ensimmäinen syksy, kun tyhjennysjuoksutusten tuli tapahtua lupamääräysten mukaisesti. Toisin kuitenkin kävi. Entiseen tyyliin tyhjennysjuoksutus oli täysin hallitsematonta ja huuhtoi jälleen kerran kasvukauden roskat ja lehdet laajalti puron varsilta lisäten jo sinänsä lammikoista johdettavien vesien rehevöittävää vaikutusta alapuolisessa vesistössä. Edes valvontaviranomaisen antamalla kehotuksella rajoittaa tyhjennysjuoksutusta ei ollut mitään vaikutusta. Muistuttaja on vaatinut, että luonnonravintolammikoiden tyhjennysjuoksutus tulee suorittaa voimassa olevan luvan lupamääräystä 3 noudattaen. Tyhjennysjuoksutuksen veden on pysyttävä laskuojan uomassa. Näin menetellen vesistön rehevöitymiskehitystä voidaan edes vähän hidastaa. Vuoden 2012 alussa voimaan tullut uusi vesilaki vaatii vesivarojen ekologisesti kestävämpää käyttöä. Lupamääräysten laiminlyömisestä tulisi asettaa tuntuva ja selkeä seuraamus niin kuin on luvanvaraisissa asioissa yleensäkin. Muistuttaja on toivonut ympäristön kannalta kestävää ratkaisua. 16 Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija on aluehallintovirastoon saapuneessa selityksessä ja saapuneessa selityksen täydennyksessä esittänyt muistutusten ja vaatimusten osalta seuraavaa: 1. Lapin ELY-keskus ELY-keskus on puoltanut hakijan vaatimusta vedenkorkeuden nostooikeuden nostamisesta 0,6 metriin Toramojärvessä kuivana ja vähäsateisena loppukesänä/alkusyksynä. Tämä on välttämätöntä jo pelkästään senkin vuoksi, että hakija ei pystyisi nykyisellä 30 cm:n nosto-oikeudella lainkaan tyhjentämään lammikoitaan syksyisin, kuten ilmenee hakemuksen liitteenä olevasta laskelmasta. Toramojärvellä on jo kiinteät vedenkorkeusasteikot, joten niiden lisääminen ei ole tarpeen. Toki asteikon viereen voitaisiin lisätä havainnollinen paalu, joka näkyisi merkintöineen kauemmaksi, jolloin reagointi veden nousuun olisi helpompaa. Hakija on vaatinut edelleen, että määräys veden pysymisestä uomassa poistetaan. Lammikoiden tyhjennys syksyisin voi käydä mahdottomaksi etenkin sateisina syksyinä, jolloin Tervalammen omakin virtaama vaikuttaa purkuojassa. Lisäksi on erittäin vaikea määritellä, milloin vesi on purkuojassa ja milloin ei. Rajanveto on miltei mahdotonta koko purkuojan matkalta. Toramojärven yksi ranta-mökin omistaja on väittänyt kaivinkoneen tekemiä kuoppia uuden kelkkailureitin sillan kupeessa veden aiheuttamiksi syöpymiksi. Hakija on todistanut kuopat kaivinkoneen tekemiksi valokuvin ja lausunnoin valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

17 Hakija on asentanut Tervajärven poistomunkkiin hydraulisen venttiilin (ei vielä kiinteä), jolla tyhjennys tullaan suorittamaan jatkossa. Venttiilin reiän halkaisija on 57 cm. Poistoputken halkaisija on cm. Laskennallisesti lammikon tyhjennys tulee kestämään 5,5 6 viikkoa entisen 4 viikon sijasta. Poistovirtaaman maksimi tulee olemaan noin % aikaisempaa pienempi. Poistovirtaaman maksimi on tarkoitus siivikoimalla selvittää syksyllä Arvio siitä on noin 1,7 1,9 m 3 /s. Hakija on esittänyt, että vaatimus veden puron uomassa pysymisestä poistetaan kokonaan ja tilalle laitetaan virtaamarajoitus, joka vastaa uutta poistovirtaaman maksimia lisättynä Emokalalammen poistovirtaaman maksimilla (0,4 m 3 /s) eli 2,1 2,3 m 3 /s. Lopullisen ehdotuksen hakija ilmoittaa syksyn mittausten jälkeen. Hakijalle on alustavasti ilmoitettu, että luvan tarkistamispäätös tulisi loppuvuodesta eli kyseinen mittaus ehdittäisiin huomioimaan. Mittaus tehtäisiin ELY-keskuksen valvonnassa. ELY-keskuksen muistutuksen sivulla 3 pintakarikkeen huuhtoutumisesta esitetyssä on asiavirhe. Juoksutukset eivät ota mukaansa saman syksyn kariketta, koska lehdet ja havut tippuvat vasta sen jälkeen, kun juoksutus on käynyt uoman ulkopuolella. Seuraavan vuoden kevättulvakaan ei huuhtele kariketta uoman ulkopuolelta, koska kevättulvaa ei ole. Tervajärven pato leikkaa kevättulvan poistokanavassa niin olemattomaksi, että keväällä vähäinen tulva ei leviä uoman ulkopuolelle lainkaan. Toisin sanoen luonnonravintolammikoiden syysjuoksutus huuhtelee edellisen syksyn pintakarikkeen. Tämä noin vuoden ikäinen karike on vielä pitemmälle hajonnut kuin normaaliolosuhteissa oleva noin puolen vuoden (edellisen syksyn) karike Rovaniemen osakaskunta Esitetyt asiat on jo käsitelty ympäristöluvassa ja niistä on määrätty korvaukset. 4. Metsähallitus Hakijan mukaan luonnonravintolammikoiden rakentamisesta sekä tulo- ja poistovesityksistä on aikoinaan sovittu Metsähallituksen kanssa. Miten Metsähallitus voi taannehtivasti alkaa vaatia korvauksia toiminnasta, jonka ehdot se on aikoinaan hyväksynyt ja josta se on saanut käyvän korvauksen niin maksettujen maa-aluevuokrien kuin tehdyn maakaupankin yhteydessä? Ilmeisesti on kysymys kasvaneista tulosvaatimuksista, jolloin unohdetaan jo sovitut asiat. Ympäristöluvassa on jo määrätty kalakorvaukset muun muassa Metsähallitukselle. 5. Toramo-Piirun kalamiehet ry Hakijan mukaan Toramojärven vedenkorkeudelle suhteessa merenpintaan ei tule asettaa ehdotonta rajaa. Voi käydä niin, että sateisena syksynä juoksutukset estyvät kokonaan, jos raja on liian tiukka. Sateisina syksyinä vesi nousee hakijan laskelmien mukaan erittäin vähän, jopa vain muutaman tuuman, koska tyhjennyksen aiheuttama lisävirtaama kulkee leveänä rintamana ja nopeasti. Kuivassa uomassa vaikutus voi olla hakijan laskelmien mukaan noin 60 cm.

18 Ehdoton yläraja sallisi kuivan syksyn juoksutukset, mutta erittäin runsassateisina syksyinä juoksutukset voisivat estyä, vaikka nostava vaikutus on pieni. Tämä ei olisi kenenkään etu. Muistuttajan esitys uuden ohituskanavan rakentamisesta on kyllä tutkimisen arvoinen, mutta ehdotetussa muodossa se tulisi olemaan liian kallis liikevaihdoltaan pienen yrityksen yksinään kustannettavaksi. Hakemusasiassa on kysymys lupamääräysten tarkentamisesta, ei uusinvestoinneista XX Juoksutukset on hoidettu niin, että Emokalalammen ja Tervajärven huippuvirtaamat limitetty. Ilmoitukset on hoidettu asianmukaisesti. MERKINTÄ Aluehallintovirastolla on tätä asiaa ratkaistessaan ollut esillä Pohjois- Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 44/08/2 perusteena olleet asiakirjat. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU 1. Tämän asian ratkaisemiseen on sovellettu voimaantulleen vesilain (587/2011) 19 luvun 3 :n 1 momentissa olevan siirtymäsäännöksen perusteella aikaisemman vesilain (264/1961) säännöksiä. 2. Aluehallintovirasto ei tutki Toramo-Piirun kalamiehet ry:n vaatimusta velvoittaa luvan haltija rakentamaan Tervalammen ja Toramojoen välille ohijuoksutusoja. 3. Aluehallintovirasto hylkää Metsähallituksen vaatimuksen katselmuksen toimittamisesta. PÄÄASIARATKAISU Aluehallintovirasto muuttaa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman Tervajärven kalanviljelylaitoksen ja luonnonravintolammikoiden ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen nro 44/08/2 lupamääräyksen 2. toisen kappaleen ja lupamääräyksen 3. kolmannen kappaleen jäljempänä sanotun mukaisiksi, lisää Lupamääräysten tarkistaminen -kohtaan uuden kappaleen sekä poistaa lupamääräyksen 10. ensimmäisestä kappaleesta kohdan jälkeen ja päätöksen liitteenä 2 olevan tarkkailuohjelman kohdasta Vaikutustarkkailu toisen kappaleen. Muilta osin on edelleen voimassa, mitä Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston ja sitä osittain muuttaman Vaasan hallinto-oikeuden antamassa päätöksessä nro 09/0245/2 on sanottu.

19 Edellä mainituista muutoksista, lisäämisestä ja poistamisista ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan toimenpitein estettävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. 19 Muutetut lupamääräykset Lupamääräyksen 2. toinen kappale Kussakin luonnonravintolammikossa säännöstelymunkin läheisyydessä sekä Tervalammessa, Toramojärvessä ja Apukkajärvessä on oltava valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään sidottu, helposti saavutettaviin kohtiin Lapin ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti rakennettu senttimetrijakoinen vedenkorkeusasteikko. Toramojärven asteikkoon on selvästi merkittävä korkeudet N ,05 m, N ,35 m ja N ,65 m. Asteikolla on toisistaan erottuvalla tavalla, selkeästi havaittavalla maalilla tai vastaavalla tavalla osoitettava edellä mainittujen vedenkorkeuksien välinen alue. Tervalampeen ja Toramojärveen on lisäksi asennettava jatkuvatoiminen, rekisteröivä vedenkorkeuden mittauslaite. Luonnonravintolammikoiden vedenkorkeusasteikkoihin on selvästi merkittävä säännöstelyn yläraja. Vedenkorkeusasteikot ja mittauslaitteet on rakennettava mennessä, ja niiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Lapin ELY-keskukselle, Rovaniemen osakaskunnalle, Metsähallitukselle ja Toramo-Piirun kalamiehet ry:lle. Lupamääräyksen 3. kolmas kappale Vettä saa juoksuttaa luonnonravintolammikoista 8.8. jälkeen enimmillään 0,5 m 3 /s ja jälkeen enimmillään 1,8 m 3 /s. Vettä saa juoksuttaa 1.8. jälkeen enimmillään 0,5 m 3 /s, mikäli juoksutus on tarpeen poikkeuksellisen vesitilanteen vuoksi ja on mahdollista toteuttaa ylivuotona niin, ettei juoksutuksesta aiheudu luonnonravintolammikon pohja-aineksen liikkeelle lähtöä. Lammikoita vesistöön tyhjennettäessä juoksutuksesta ei saa aiheutua vältettävissä olevaa vahinkoa. Juoksutusta on lisättävä vähitellen tulvaaallon syntymisen estämiseksi. Lisäys Lupamääräysten tarkistaminen -kohtaan uusi kolmas kappale: Ympäristö- ja vesitalousluvan nro 44/08/2 lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä päätöksessä määrätyn lisäksi mittauksiin ja laskelmiin perustuva selvitys luonnonravintolammikoiden vuosittaisista ylimmistä vedenkorkeuksista ja suurimmista tyhjennysjuoksutuksista sekä tyhjennysjuoksutusten vaikutuksista Tervalammen ja Toramojärven vedenkorkeuksiin sekä tehtävä ehdotus juoksutuskäytännön edelleen kehittämisestä mahdollisimman haitattomaksi. Poistettu määräys Lupapäätöksen liitteenä 2 olevan Tervajärven kalanviljelylaitoksen ja luonnonravintolammikoiden tarkkailu kohdan Vaikutustarkkailu toinen kappale: Vaikutuksia vedenkorkeuksiin on vuosittain tarkkailtava Tervalammessa, Toramojärvessä ja Apukkajärvessä helposti saavutettaviin kohtiin pysyvästi

20 asetettavilla asteikoilla kerran viikossa alkaen viikko ennen tyhjennysjuoksutuksen alkua ja päättyen viikko tyhjennysjuoksutusten jälkeen taikka jatkuvatoimisilla rekisteröivillä mittauslaitteilla. 20 RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut 1. Tämä hakemusasia on pantu vireille Asian ratkaisemiseen sovelletaan vuoden 2011 loppuun saakka voimassa olleita vesilain (264/1961) säännöksiä. 2. Nyt vireillä olevassa hakemusasiassa on kysymys Tervajärven kalanviljelylaitoksen ja luonnonravintolammikoiden ympäristö- ja vesitalousluvan vesistön säännöstelyä koskevien lupamääräysten tarkistamisesta. Luvan haltija ei ole hakemuksessaan esittänyt suunnitelmaa ohijuoksutusojasta eikä sen vaikutuksista erityisesti vesistön vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. 3. Kun otetaan huomioon asiakirjoista saatava selvitys ja jäljempänä pääasiaratkaisun perusteluista ilmenevä, ei katselmuksen toimittaminen ole asian selvittämiseksi tarpeen. Pääasiaratkaisun perustelut Sovelletut oikeusohjeet Vesilain 8 luvun 10 a :n 1 momentin mukaan. Vesiympäristön ja sen käytön kannalta merkittävät säännöstelyluvan ehdot tulee määrätä tarkistettaviksi määräajoin, jollei tällaista määräystä ole pidettävä erityisestä syystä ilmeisen tarpeettomana. Tarkistusta suoritettaessa noudatetaan soveltuvin osin tämän luvun 6 ja 10 :ssä tarkoitettuja säännöksiä. Lupapäätöksessä on määrättävä, mihin mennessä luvan haltijan on tehtävä hakemus edellä sanottujen lupaehtojen tarkistamiseksi ja mitä selvityksiä tuolloin on esitettävä. Jos luvan haltija ei ole tehnyt hakemusta määräajassa, aluehallintovirasto voi asianomaisen viranomaisen taikka haittaa tai vahinkoa kärsivän hakemuksesta määrätä, että lupa raukeaa, ja antaa tällöin tarvittavat määräykset. Jos lainvoimaista säännöstelylupaa muutettaessa ei merkittävästi muuteta säännöstelyn tarkoitusta eikä lisätä sen haitallisia vaikutuksia vesiympäristöön ja sen käyttöön tai jos toimenpiteellä ensisijaisesti edistetään vesiympäristön suojelua tai sen käyttöä, ei muutettua säännöstelyä pidetä sellaisena uutena säännöstelynä, johon 1 momenttia olisi sovellettava. Edellä 1 momentissa säädetty ei estä soveltamasta säännöstelyyn niitä tämän lain säännöksiä, joiden nojalla voidaan muutoin puuttua lainvoimaiseen lupapäätökseen tai sen sisältöön. Jos lupapäätöksessä ei erityisestä syystä ole annettu 1 momentissa tarkoitettua määräystä, asianomainen viranomainen voi painavasta syystä hakea aluehallintovirastolta 1 momentissa tarkoitettua tarkistamista.