EURAJOEN KUNTA Tilinpäätös 2013

Transkriptio

1 EURAJOEN KUNTA Tilinpäätös 2013

2 1 TOIMINTAKERTOMUS 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Viime vuosien aikana odotukset euroalueen talouskasvun viriämisestä osoittautuivat optimistisiksi. Nyt ennusteelle kasvun käynnistymisestä on paremmat perusteet. Toteutunut talouden kehitys ja sekä taloudellisten toimijoiden odotukset viittaavat maltillisen kasvun käynnistymiseen. Myös maailmantalouden kehitys tukee tätä positiivista virettä. Suomen talouden kohdalla tilanne näyttää synkemmältä. BKT ei ole enää supistunut, mutta varsinaiseen kasvuun ei ole päästy kiinni. Vuonna 2013 talous supistui 1,2 prosenttia ja vuoden 2014 kasvun ennustetaan olevan vain 0,8 prosenttia. Kysyntää on lisännyt vai julkinen kulutus ja julkiset investoinnit. Työmarkkinoiden tilanne on viime vuodet pysynyt tilanteeseen nähden hyvänä, mutta vuonna 2013 työllisyys heikkeni nopeasti ja työttömyysaste kohosi 8,2 prosenttiin ja sen ennakoidaan vuonna 2014 heikentyvän vielä 8,4 prosenttiin. Inflaatio-odotukset ovat maltilliset, selvästi alle 2 prosentin. Tämä mahdollistaa ultrakevyen rahapolitiikan jatkamisen ja poikkeuksellisen alhaisen korkotason myös tulevina vuosina. Lähivuosien vaimea talouskasvu ei riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Kuntien yhteenlaskettu tulos vuonna 2013 oli 300 me positiivinen. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puoliintuminen sekä verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen 6,8 prosentin kasvu. Heikentävästi tulokseen vaikuttivat valtionosuusleikkaukset, tehtävien kasvu sekä palvelukysynnän kasvu. Vaikka kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 mrde, se ei riittänyt kattamaan poistoja. Investointeja rahoitettiin vuosikatteella vain 60 prosenttia, joten kuntien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi 13 prosenttia 15,6 miljardiin euroon. Kuntien keskimääräinen lainakanta on euroa/asukas Eurajoen rahoitusasema parani vuoden 2013 aikana. Kunnan saamat verotulot kasvoivat 20,7 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen Kunnallisvero kasvoi 13,1 prosenttia, kiinteistövero 13,4 prosenttia ja yhteisövero peräti 127,0 prosenttia. Vuosikate ylitti investointien määrän selvästi. Eurajoen kunta on kertomusvuonna voinut panostaa kunnan kehittämiseen talouden tasapainon vaarantumatta. Kunnan investoinnit suhteessa asukaslukuun olivat kuntien keskimääräistä tasoa isommat. Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti on 18,9, kun se vuonna 2012 oli 27,8 prosenttia. Kunnan omavaraisuusaste on 87,3 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli 83,5 prosenttia. Molemmat tunnusluvut ovat parempia kuin keskimäärin koko maassa, Satakunnassa tai kuntakoon mukaan laskettuna. Kertomusvuoden investointimenot kohdistuivat pääosin Keskustan koulun perusparannukseen, Lapijoen päiväkodin rakentamiseen, Palvelukeskus Jokisimpukan laajennuksen loppuun saattamiseen sekä tie-, vesi- ja jätevesiverkon parantamiseen. Eurajoen kunnan perustehtävänä on edistää jäsentensä hyvinvointia ja kestävää kehitystä kunnallistalouden tasapainosta huolehtien. Kun kuntatalouden tasapaino on saavutettu, on jatkossa mahdollista kohdentaa vähintään vuosikatteen suuruiset investoinnit asumiseen ja arjen sujumiseen kuntastrategian mukaisesti. Julkisella taloudella on myös oltava kyky rahoittaa sosiaalietuudet ja hyvinvointipalvelut kaikissa olosuhteissa häiriöttömästi. Julkinen talous on kestävällä pohjalla, jos menojen rahoitus ei johda liialliseen velkaantumiseen tai verojen korotuksiin, joilla on haitallinen vaikutus rahoituspohjan kehitykseen. Eurajoella on varauduttu ikärakenteen muutoksen voimakkaaseen vaikutukseen kunnan menoihin. Harri Hiitiö, kunnanjohtaja

3 2 1.2 KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Yleistietoja Eurajoen kunnasta Perustettu 1869 Etäisyydet Asukasluku 5924 Turku 105 km Pinta-ala 643,78 km 2 Helsinki 240 km Asukastiheys 9,1 Tampere 125 km Kalleusluokka II Pori 35 km Tulovero-% 18 Valtuuston poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta 10 SDP 8 Kokoomus 4 PS 3 VAS 2 Krist. dem. Vihreät Yhteensä 27 valtuutettua Hallinnollinen asema Lounais-Suomen AVi Hovioikeuspiiri Käräjäoikeus Maaoikeusasiat Sotilaspiiri Veropiiri Satakunnan maaseutuelinkeinopiiri Sairaanhoitopiiri Työvoimapiiri Vaasa Satakunnan Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomiopiiri Satakunnan aluetoimisto Satakunnan verotsto Satakunnan ELY-keskus Satakunta Satakunnan TE-toimisto, Rauman toimipaikka

4 3 Toimielinorganisaatio Tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat tulosalueittain: Toimielin Tulosalue Viranhaltija Kunnanhallitus Yleishallinto Hallintojohtaja/kunnanjohtaja Talous- ja hlöstöhallinto Kunnanjohtaja Kunnan kehittäminen Hallintojohtaja Yhteistoimintaelimet Kunnanjohtaja Keskitetyt menot Hallintojohtaja Pelastustoimi Kunnanjohtaja Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Kunnanjohtaja Keskusvaalilautakunta Vaalit Hallintojohtaja Maaseutulautakunta Maaseututoimi Toimisto- ja henkilöstösihteeri Sosiaalilautakunta Päivähoito Päivähoidon johtaja Vanhustenhuolto Vanhustyönjohtaja Muu sosiaalitoimi Sosiaalijohtaja Toimeentuloturva Sosiaalijohtaja Terveydenhuolto Sosiaalijohtaja Koululautakunta Peruskoulutus Yhteiskoulun rehtori Keskiasteen koulutus Lukion rehtori Aikuiskoulutus Yhteiskoulun rehtori Kirjasto- ja kultt.ltk Kirjastotoimi Kirjastonjohtaja Kulttuuritoimi Kulttuurisihteeri Liikunta- ja nuorisoltk Liikuntatoimi Liikuntasihteeri Nuorisotoimi Nuorisosihteeri Tekninen lautakunta Kunnallinen liiketoiminta Kunnaninsinööri Yhdyskuntatekninen huolto Kunnaninsinööri Kiinteistöhuolto Kunnanrakennusmestari Siivoustoimi ja ruokahuolto Ruokapalv.- ja toimitilapääll. Ympäristölautakunta Ympäristötoimi Rakennustarkastaja

5 4 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisen finanssikriisin kärjistymisestä eli vuodesta 2008 saakka aina viime vuoteen 2013 saakka keskityttiin lähinnä Euroopan ja maailmantalouden kehitykseen. Vuodesta 2013 lähtien kotimaiset ongelmat ovat saaneet päähuomion. On oivallettu, että Suomen taloudessa on ongelmia, joita ei pelkkä kansainvälisen talouskehityksen vahvistuminen ratkaise. Kokonaistuotantomme on edelleen 5 prosenttia pienempi kuin vuonna Vielä vuonna 2015:kaan emme saavuta finanssikriisiä edeltänyttä tasoa. Erityisen heikkoa on ollut viennin kehitys. Kokonaistuotannon supistuminen on heikentänyt julkisen talouden rahoituspohjaa, jonka seurauksena valtion ja kuntien talouteen on muodostunut tuntuvia alijäämiä. Työttömyysaste on kohonnut yli 8 prosentin ja tulee pysyttelemään siinä ikääntymisestä johtuvan työvoiman määrän supistumisen hillitessä nousua. Talouskasvu ei tule parantamaan työttömyyttä ennen vuotta Inflaatio tulee pysymään selvästi alle 2 prosentin tason. Oman talousalueen kehitys Satakunnan talouden suhdanne pysyi vuonna 2013 vaisuna. Todelliset uhkakuvat saatetaan kuitenkin kokea jatkossa, kun telakoiden alasajon vaikutukset aluetalouteen tulevat näkyviin. Teollisuuden valopilkkuna Satakunnassa ovat olleet koneiden ja laitteiden valmistus sekä elintarviketeollisuus. Tulevaisuudessa vetoapua on odotettavissa vähittäisestä maailmantalouden piristymisestä, joka vaikuttaa viennin kautta maakuntaan. Satakunnan alueella työttömiä työnhakijoita oli , mikä on enemmän kuin vuosi sitten. Avoimia työpaikkoja oli 1 300, mikä on runsaat 100 työpaikkaa vähemmän, kuin vuosi sitten. Avoimet työpaikat vähenivät teollisuudessa ja lisääntyivät terveydenhuolto- ja sosiaalialalla. Työttömien osuus työvoimasta oli vuodenvaihteessa 13,0 %. Eurajoella työttömiä työnhakijoita oli vuodenvaihteessa 315, mikä on 36 enemmän, kuin vuosi sitten. Työttömyysaste Eurajoella oli 11,5 %. Satakunnan väestötilanne kehittyy edelleen epäedullisesti. Satakunnan väkiluku on kahdessakymmenessä vuodessa pienentynyt noin henkilöllä. Satakunnan seitsemän pienimmän kunnan yhteenlaskettu asukasmäärä on miltei sama kuin Satakunnan vuosien väestötappio. Eurajoen väkimäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut 160 hengellä. Oman kunnan toiminnan ja talouden kehitys Eurajoen kunnan työttömyysaste nousi 10,3 prosentista 11,5 prosenttiin. Henkikirjoitettu väestö oli vuoden alussa henkeä ja vuoden lopussa Eurajoen kunnan verotulot olivat 37,0 milj. euroa eli 2,0 milj. euroa arvioitua suuremmat. Kiinteistöveron osuus verotuloista oli 14,2 milj. euroa eli 0,7 milj. euroa suurempi kuin talousarviossa arvioitiin. Yhteisöveron tuotto oli 2,1 miljoonaa euroa arvioitua parempi, kun taas kunnallisveron kertymä jäi 0,8 miljoonaa euroa arvioitua heikommaksi. Kunnallisverotulojen muutos edelliseen vuoteen oli 13,1 %, yhteisöverojen muutos 127,0 %, kiinteistöveron muutos 13,4 % ja kokonaisverotulojen muutos 20,7 %. Eurajoen kunnan käyttötalouden valtionosuudet olivat 8,9 milj. euroa.

6 5 Kunnan tunnusluvuista vuosikate oli 12,0 milj. euroa ylijäämäinen. Edellisenä vuonna vuosikate oli 6,6 milj. euroa ylijäämäinen. Kassan riittävyys oli vuoden vaihteessa 153 päivää, edellisenä vuonna 146 päivää. Kassavaroja oli vuoden lopussa 21,6 milj. euroa. Kunnan omavaraisuus- % nousi 83,4:stä 87,3:een. Kunnan lainakanta väheni 0,5 milj. euroa ja oli vuoden lopussa 3,8 milj. euroa. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus- % laski 27,75:sta 19,88:aan. Eurajoen kunnan tilikauden tulos osoittaa 9,867 milj. euroa ylijäämää ja tilikauden ylijäämä poistoeron muutoksen jälkeen osoittaa 9,869 milj. euroa ylijäämää. 1.4 Kunnan henkilöstö Henkilöstön lukumäärä esitetään henkilöstötilinpäätöksessä. Henkilöstökulut ilmoitetaan liitetiedoissa. 1.5 Kunnan sijoitukset Kassanhallinnassa on kyse rahoituksen riittävyydestä maksuihin ja varojen sijoittamisesta tuottavasti ja turvallisesti. Lyhyen aikavälin kassanhallintaan vaikuttavat pankkitilit, rahoitustoiminnot, myynti- ja ostoreskontra, palkat ja muut päivittäiset menot. Pitkän aika-välin kassanhallintaan vaikuttavat mm. investoinnit ja vieraan pääoman maturiteetit. Kunnan on tärkeää säilyttää päivittäinen maksuvalmius kaikissa oloissa. Suuret investoinnit ja sijoitusympäristön epävarmuus ovat aika ajoin kiristäneet likviditeettiä. Joulukuun lopussa kunnan likviditeettitilanne oli hyvä. Kunnalla oli välittömästi käytettävissä 3,3 me:n kassavarat ja 0,5 me:n rahoitusjärjestelyt. Ostovelkojen määrä vuoden vaihteessa oli 2,5 me ja myyntisaamisten määrä 0,6 me. Kassaylijäämiä oli sijoitettuna rahoitusarvopapereihin 18,3 me. Kuluvan vuoden investoinnit voidaan toteuttaa pääosin kassavaroin. Pitkäaikaisia lainoja erääntyy 0,5 me vuodessa. Kunnalla on lainaa Posiva Oy:ltä 3,8 me. Täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimukset on solmittu Op-Pohjola ryhmän, Eurajoen Säästöpankin sekä Taaleritehdas omaisuudenhoitopalvelun kanssa. Kunnanvaltuusto on vahvistanut sijoitustoiminnan perusteet. 1.6 Kunnan strategian toteutuminen Elinvoima Eurajoen kunta palkkasi vuoden 2011 alusta oman yrityskehittäjän. Uusyritysneuvonnasta vastaa Yrityspalvelu Enter. Yhteistyö seudun kuntien kesken jatkuu, mutta toimintaympäristön muuttumisen vuoksi yhteistyölle on haettu uudenlaisia toimintamalleja ja toteuttamistapoja. Satakunnan maakuntakaava, joka on kumonnut voimassa olleet seutukaavat, sai lainvoiman Vuonna 2009 aloitettiin Eurajoella oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen Keskustan-Lapijoen alueelle. Kaavan tavoitteena on muun muassa laajentaa ja kehittää keskustaajaman ja Lapijoen välistä yritys- ja teollisuusalueen vyöhykettä sekä parantaa alueen liikenneyhteyksiä. Kaavaehdotus oli nähtävillä Kaava tulee hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2014 aikana. Eurajoen rantayleiskaava tarkistetaan ajan tasalle. Tavoitteena on lomarakennuspaikkojen rakennusoikeuden lisääminen. Ketunpesän ja Köyryn alueen asemakaava kuulutettiin vireille keväällä 2013.

7 6 Tavoitteena on osoittaa ensisijaisesti asuinrakennusten korttelialueita viheralueineen. Kirkkotien ja joen väliin sijoittuvaa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen maankäyttöä suunnitellaan vastaamaan tulevia maankäytön tarpeita. Kaava-alueiden ulkopuoliseen asuinrakentamiseen kunnassa on suhtauduttu myönteisesti. Eurajoen kunnan aloitteesta perustettu maakunnallinen OL4 edunvalvonta-työryhmä tuotti ja jakoi informaatiota päättäjille, eri sidosryhmille ja kuntalaisille Eurajoen valmiuksista OL4:n rakentamiselle. Eduskunta hyväksyi TVO:n periaatepäätös-hakemuksen neljännen ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Olkiluotoon. Posivan hakemus käytetyn polttoaineen loppusijoittamiseksi hyväksyttiin niin ikään. Posiva on jättänyt rakentamislupahakemuksen loppusijoituslaitokselle. Laitosalueella on lainvoimaiset maankäyttösuunnitelmat. Elinkeinotoimikunta on päivittänyt Eurajoen elinkeino-ohjelman strategisten tavoitteiden mukaiseksi. Palvelut Terveydenhuollon toimiva lähipalveluverkko on turvattu liittymällä Keski-Satakunnan Terveydenhuollon Kuntayhtymän jäseneksi alkaen. Luvia on liittynyt kuntayhtymän jäseneksi alkaen. Kunta on luovuttanut perusterveydenhuollon ja eräiden sosiaalipalveluiden järjestämisvastuun ko. yhteistoiminta-alueelle. Vuonna 2013 voimaan tulleen kuntarakennelain muutosehdotukset sekä mahdollinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain säätäminen tulevat aiheuttamaan selkeän uhan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon toimivuudelle. Kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen Eurajoen kuulumisesta Porin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen ja samalla hyväksynyt yhteistoimintasopimuksen ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta yhteistoiminta-alueella lukien. Vastaavanlainen sopimus ympäristö-suojelutehtävien hoidosta tuli voimaan Eurajoen ympäristösuojelutehtäviä hoitaa viransijaisena ympäristösuojeluinsinööri Johanna Koivukoski. Hän toimii myös Eurajoen kunnan terveystarkastajana. Kunnanvaltuusto päätti , että Eurajoen kunta liittyy Rauman seudun maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen. Yhteistoiminta-alueen muita kuntia ovat Eura, Harjavalta, Kokemäki, Nakkila, Rauma ja Säkylä. Kunnan sisällä on ylläpidetty, suunniteltu ja johdettu palvelutoimintoja niin, että ne tukevat toimintaperiaatteita, strategiaa, tyydyttävät kuntalaisten ja muiden sidosryhmien tarpeita, tuottavat lisäarvoa ja tukevat muutosta. Kunnan talous- ja henkilöstöhallinnan palvelut on lukien tuottanut KuntaPro Oy. Voi Hyvin Eurajoella toimintaohjelma kehittää ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä palveluja tavoitteena aktiivinen, hyvinvoiva ja omatoiminen kuntalainen. Eurajoki Yhdessä Paremmaksi toimintaohjelman tavoitteena on luoda ja dokumentoida toimintatavat, joiden mukaisesti kunta yhteiskehittelynä kuntalaisten kanssa suunnittelee ja järjestää asiakaslähtöiset sekä verkostomaiset ja poikkihallinnolliset kuntapalvelut.

8 7 Henkilöstö Eurajoen kunta on osallistunut 23 muun kunnan kanssa Kunta HR 2017 verkosto- ja kehitysohjelmaan, jonka tarkoituksena on uudistaa tapaa hallita ja johtaa henkilöstövoimavaroja kunnassa. Kuntatalous Vuosikate on taannut perustehtävän toteutumisen 1,32 % Satakuntalaisia kuntia alemmalla verokannalla. Vuosikate kattoi investointien omarahoitusosuuden. Omavaraisuusaste ja vieraan pääoman hoitokyky on hyvä. Kunnalla on hyvät taloudelliset resurssit strategiseen kehittämiseen sekä kyky kohdata suhdannevaihtelut ja väestörakenteen muutos.

9 8 1.7 Hallintokuntien tulosindikaattorit Tulospalkkiojärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2008 alkaen. Palkkiot ovat toimintokohtaisia ryhmäpalkkioita ja tulospalkkion maksimi on 1000 euroa per henkilö. Palkkiota saavan henkilön on oltava seurantajakson aikana, poissaolot huomioiden, vähintään kuusi kuukautta työ- tai virkasuhteessa kuntaan, jotta olisi palkkioon oikeutettu. Koko kuntaa koskevien tavoitteiden painoarvo on 15 % ja toimintokohtaisten 10%. Palkkiota ei makseta ollenkaan ellei vähintään kaksi kuntakohtaista ja kaksi toimintokohtaista tavoitetta ole saavutettu. Tulospalkkiot sijoitetaan OP-Henkivakuutuksen ryhmäeläkevakuutukseen. Toteutuneet tavoitteet: Tulosalue Koko kunta 3/4 Hallinto- ja taloustoimi 3/4 Sosiaalitoimi 3/4 Tekninen toimi 3/4 Ympäristötoimi 3/4 Koulutoimi 4/4 Liikunta- ja nuorisotoimi 3/4 Kirjasto- ja kulttuuritoimi 4/4 Vuoden 2013 tulospalkkiota maksetaan seuraavasti: Tulosalue Euroa Hallinto- ja taloustoimi 750 Sosiaalitoimi 750 Tekninen toimi 750 Ympäristötoimi 750 Koulutoimi 850 Liikunta- ja nuorisotoimi 750 Kirjasto- ja kulttuuritoimi 850

10 9 2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Eurajoen kunnanhallitus on vahvistanut sisäisen valvonnan ohjeet, joiden mukaan sisäinen valvonta jakaantuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Sisäisen valvonnan toteuttamisvastuu on kunnanjohtajalla, toimistopäälliköillä ja kunnan tilivelvollisilla sekä esimiesasemassa olevilla. Jokainen esimies vastaa oman yksikkönsä sisäisen valvonnan järjestämisestä etenkin yksiköille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen seurannan, toiminta- ja työketjujen toimivuuden varmistamisen, henkilöriskien, tietoturvallisuuden ja omaisuuden vahinkoriskien osalta. Tilintarkastuksen yhteydessä kunnan tilintarkastajan on selvitettävä, onko kunnan sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnassa on noudatettu lakeja, päätöksiä ja hyvää hallintotapaa. Viranhaltijoiden toimintaan on kohdistunut yksi kunnallisvalitus, jonka käsittely hallinto-oikeudessa on kesken. Viranhaltijoiden toiminnasta on tehty myös yksi kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle, Kantelu ei johtanut huomautukseen. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Kunnanvaltuusto on talousarviossa hyväksynyt kunnan strategiset linjaukset, hallintokuntien strategiaesitykset, tulosindikaattorit ja käyttötalouden sitovat tavoitteet tehtäväalueittain. Hallintokunnat antavat kunnanvaltuustolle kolme kertaa vuodessa selvityksen tavoitteiden toteutumisesta. Kunnanhallitus hyväksyy selvitykset. Kunnanhallitus antaa valtuustolle kolme kertaa vuodessa selvityksen kassavarojen määrän ja arvon kehittymisestä sekä sijoitusinstrumenttien jakautumasta ja tuotosta tarkastelujaksolla. Lisäksi selvityksessä esitetään olennaiset riskitasossa tapahtuneet ja ennakoitavissa olevat muutokset. Riskienhallinnan järjestäminen Kunnanhallitus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan ja yleisohjeen kunnan toimintoja uhkaavien riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Kuntakonsernin riskienhallintapolitiikasta vastaa kunnanhallitus. Viranhaltijatasolla vastuu on kunnanjohtajalla. Kuntakonsernin riskienhallintatehtävänä on ohjata ja valvoa yksiköiden riskienhallintaa ja asettaa riskienhallintaan tavoitteet. Yksiköt vastaavat omien prosessiensa päätöksentekonsa, kohteidensa ja työpaikkojensa riskien arvioinnista. Jokainen yksikkö vastaa riskienhallinnan toteutuksesta. Samoin yksiköt huolehtivat siitä, että tehdyt toimenpiteet toteutetaan ja, että ne toimenpiteet, jotka vaativat konsernitason käsittelyä, on dokumentoitu ja raportoitu. Jokaisella yksiköllä on omat riskienhallinnan suunnitelmat ja toimintaohjeet, jotka päivitetään määrävälein. Tarkastuslautakunta käsittelee ja arvioi kunnan riskienhallinnan tilaa. Kunnassa ei kertomusvuonna ole toteutunut ajallisesti tai rahamääräisesti ennakoimattomia riskejä, jotka olisivat vaikuttaneet kunnan asemaan, palvelukykyyn tai yleiseen kilpailukykyyn.

11 10 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta sekä sopimustoiminta Kunnanvaltuusto on vahvistanut sijoitustoiminnan perusteet. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus suoritetaan toimivan johdon toimesta ja alaisuudessa. Sisäisen valvonnan kokonaisuudessa sisäinen tarkkailu on esisijaista sisäiseen tarkastukseen nähden. Suunnittelu- ja raportointijärjestelmä toimii johdon sisäisen valvonnan välineenä. Hallintokunnat ovat päivittäneet riskiarviot, niiden vaikutukset, todennäköisyydet sekä riskien hallintakeinot ja raportoineet toteutuneista toimenpiteistä.

12 11 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) 3 3 Suunnitelman ylittävät poistot Varausten lisäys (-), vähennys(+) Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 12 12,3 Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

13 TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 1 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -320 Antolainasaamisten vähennykset 97 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 82-2 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 143,15 62,68 Lainanhoitokate 20,66 9,42 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Toiminnan ja investointien rahavirta, kertymä 5 vuodelta

14 13 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Tietokoneohjelmistot 37 Muut pitkävaikutteiset menot 77 Ennakkomaksut II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Liittymismaksut Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesk.er.hank III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset 14 Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstr Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma II Liittymismaksurahasto III Arvonkorotusrahasto IV Muut omat rahastot V Edell. tilikaus.yli-/alijäämä VI Tilikauden Yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAA- 37 EHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero Vapaaehtoiset varaukset C PAKOLLISET VARAUKSET 0 1. Eläkevaraukset 2. Muut pakolliset varaukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 2. Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 31 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat 2. Lainat rah.- ja vak.-laitoksilta 3. Lainat julkisyhteisöiltä 4. Lainat muilta luotonantajilta Saadut Ennakot 6. Ostovelat 7. Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat II Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat 2. Lainat rah.- ja vak.-laitoksilta 3. Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut Ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 87,33 83,46 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 18,90 27,75 Kertynyt yli-/alijäämä, ,00 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas ,95 Lainakanta , /asukas 642,82 726,03 Lainakanta , ,00 Lainasaamiset ,00 Asukasmäärä ,00

15 14 5. KUNNAN KOKONAISTULOT- JA MENOT TULOT 1000 MENOT 1000 Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot valmistus omaan käyttöön 0 Valtionosuudet Korkokulut 94 Korkotuotot 127 Muut rahoituskulut 123 Muut rahoitustuotot 914 Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset tuotot 0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos -pakollisten varausten lis.(+), väh.(-) 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luov.tappiot 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 146 Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset 320 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 492 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulon-kokonaismenot = ( ) Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos= -958 ( ) Tilintarkastajan palkkiot PwC Julkistarkastus Oy BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot 5 810, ,77 Tilintarkastajan palkkiot Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 1 470,00 Muut palkkiot Palkkiot yhteensä 7 280, ,77

16 15 6. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 6 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Muut yhtiöt Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät 3 Osakkuusyhteisöt 1 Muut omistusyhteysyhteisöt Yhteensä Konsernin toiminnan ohjaus ja valvonta Kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeen.

17 KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 3 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli ja alipariarvot Arvonalentumiset -53 Satunnaiset erät +/ Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot 65 4 Vähemmistöosuudet +/ Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 37,85 38,01 Vuosikate/Poistot, % 454,00 256,99 Vuosikate, euroa/asukas 2 094, ,29 Asukasmäärä

18 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto -4 Tulorahoituksen korjauserät 51-7 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin 136 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 97 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 34 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 103 Muutokset vähemmistöosuudessa 1 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 10 2 Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 139,83 65,20 lainanhoitokate 17,81 7,99 Kassan riittävyys Toiminnan ja investointien rahavirta, kertymä 5 vuodelta Asukasmäärä

19 6.5 KONSERNITASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet II Osakepääoma Muut pitkävaikutteiset menot 3 1 III Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut IV Osuus kuntayt./opo:n lisyks. V Muu oma pääoma 4 62 Aineelliset hyödykkeet VI Edell. tilikaus.yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet VII Tilikauden Yli-/alijäämä Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet VÄHEMMISTÖOSUUDET Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAA- EHTOISET Ennakkomaksut ja keskener.hank VARAUKSET Poistoero Sijoitukset Vapaaehtoiset varaukset Osakkuusyhteisöosuudet -22 Osakkeet ja osuudet PAKOLLISET VARAUKSET Joukkovelkakirjalainasaamiset Eläkevaraukset 1 Muut lainasaamiset Muut pakolliset varaukset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 73 Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Lahjoitusrahast.erityiskat Muut toimeksiantojen pääomat Muut toimeksiantojen varat 76 VIERAS PÄÄOMA VAIHTUVAT VASTAAVAT I Pitkäaikainen Vaihto-omaisuus Joukkovelkakirjalainat Aineet ja tarvikkeet Lainat rahoitus- ja vak.lait Keskeneräiset tuotteet 7 3. Lainat julkisyhteisöiltä Valmiit tuotteet/tavarat 5 4. Lainat muilta luotonantajilta Muu vaihto-omaisuus 5. Saadut ennakot Ennakkomaksut 6. Ostovelat 7. Muut velat Saamiset Siirtovelat 9 Pitkäaikaiset saamiset II Lyhytaikainen Myyntisaamiset 9 1. Joukkovelkakirjalainat 2. Lainasaamiset Lainat rahoitus- ja vak.lait Muut saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Siirtosaamiset Lainat muilta luotonantajilta Lyhytaikaiset saamiset Saadut ennakot Myyntisaamiset Ostovelat Lainasaamiset 7. Muut velat Muut saamiset Siirtovelat Siirtosaamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Sij.rahamarkk.instrumentt Omavaraisuusaste, % 80,8 76 Joukkovelkakirjalainasaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus, % 23,5 39 Muut arvopaperit Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Rahat ja pankkisaamiset Konsernin lainakanta , VASTAAVAA YHTEENSÄ Konsernin lainat /asukas Kunnan asukasmäärä

20 19 7. HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSIT- TELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ Kunnanhallituksen on kuntalain 70 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Kertomusvuoden tulokseksi muodostui ,63 euroa ylijäämää ja tilikauden ylijäämä on poistoeron tuloutuksen jälkeen ,49. Hallitus ehdottaa, että ylijäämä siirretään tilikauden ylijäämätilille. Tilikauden tulos on parempi kuin talousarviota laadittaessa arvioitiin.