Kunnallisen erikoissairaanhoidon menestymiseen tarvittavia strategioita ja tekijöitä

Transkriptio

1 Kunnallisen erikoissairaanhoidon menestymiseen tarvittavia strategioita ja tekijöitä Mitä on kunnallinen erikoissairaanhoito? Vastaus: kuntien ja kuntayhtymien tuottamaa erikoissairaanhoitoa Esim. ostopalvelulla tai palvelusetelillä hankittu palvelu on kunnallisesti rahoitettua, mutta ei tuotettua Rahoitus ja tuottaminen ovat eri asioita, molemmat voivat olla yksityistä tai julkista. Yksityinen rahoitus = potilaiden itsensä, vakuutusyhtiöiden, työnantajien jne. rahoittamaa

2 Kunnallisen erikoissairaanhoidon menestymiseen tarvittavia strategioita ja tekijöitä 2 Mitä on strateginen? Vastaus: ISO, TÄRKEÄ, MERKITTÄVÄ, KAUASKANTOINEN ASIA Bengt Karlöf: Strategialla tarkoitetaan nykyhetkessä tehtäviä päätöksiä ja toimenpiteitä tulevan menestyksen varmistamiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi SIISPÄ en spekuloi sillä, että kunnallista erikoissairaanhoitoa ei olisi, vaan analysoin sitä, että mitä meidän tulee tehdä nykyhetkessä sen tulevan menestyksen varmistamiseksi

3 Mutta ensiksi: mikä on tilanne, missä mennään? Jack Welch strategiasta Voittajaksikirjassa: Kastikkeessa sen salaisuus : 1) mikä on pelikenttä, eli toimiala 2) ketkä siellä pelaavat 3) mitä kukin on tehnyt menestyäkseen viime aikoina 4) kuka on menestynyt, kuka ei 5) mitä odottaa nurkan takana 6) mikä on voittosiirto, jonka puolesta tehdään hillittömästi töitä?

4 Kunnallisen erikoissairaanhoidon toimiala 1 Bruttomenot 5,5 miljardia, 3 % BKT:sta Nettomenot n euroa/asukas, (perusth n. 650 euroa/asukas) 5 yliopistosairaalaa kattavat 50 % toiminnan volyymistä 15 keskussairaalaa 35 % 20 muuta sairaalaa 15 % niistä osa kunnilla (4 %), osa sairaanhoitopiireillä (11%) psykiatrian osuus n. 12 % kuluista

5 Kunnallisen erikoissairaanhoidon toimiala 2 leikkauksia n vuodessa joista elektiivistä päiväkirurgisia avohoitokäynnit 7 miljoonaa vuodessa hoitojaksot n vuodessa hoitopäivät n. 4 miljoonaa vuodessa kunnallisessa terveydenhuollossa henkilöä töissä, heistä perusth:ssa ja esh:ssa esh:ssa henkilöstömenot 65 %, tarvikkeet 20 %, palveluostot 10 %, muut kulut 5 %

6 Mitä on tapahtumassa? jonot ovat lyhentyneet akuutti toiminta hallitsee ja sen osuus kasvaa kaiken aikaa, 24/7 periaate kaikesta toiminnasta 50 % akuuttia, 25 % kiireellistä ja 25 % ei-kiireellistä avohoidon osuus kasvaa jatkuvasti vaativimpien hoitojen (potilaiden) budjettiosuus on korkea: vuodeosastohoidossa 1 % = 25 % menoista, 10 % = 60 % menoista toiminnan laatu ja vaikuttavuus paranevat jatkuvasti

7 Mitä on tapahtumassa? 2 kesät ja muut loma-ajat mennään minimimiehityksellä ja elektiivisiä toimintoja vähentämällä erityisosaaminen on (kriittisen) harvojen käsissä monissa toiminnoissa mennään mittarit punaisella it-hen panostettu, ongelmia esiintyy uusia rakennuksia on saatu, mutta monet vanhat ovat hajoamassa käsiin laitekanta hyvä ja tarpeen mukainen palvelukonseptien ja toimintojen kehittäminen vahvaa

8 TÄRKEIMMÄT HAASTEET LÄHIVUOSINA 1) erikoissairaanhoidon sisältöjen strateginen kehittäminen 2) henkilöstöjohtamisen kehittäminen 3) talouden hallinta 4) yhteistyö ja työnjako esh:n sisällä 5) perusterveydenhuolto esh yhteistyö 6) omistaja(kunta)suhteet 7) tieteellinen tutkimus ja opetus 8) investoinnit: rakennukset, laitteet, it 9) tukipalveluiden järjestäminen 10) terveyden edistäminen

9 Medical management Sairaanhoitopiirien hallintoelimet puuhaavat paljon erilaisen byrokratian parissa, mutta toiminnan ydinsisällöstä keskustellaan liian vähän osin tämä kuuluukin lääketieteelliseen autonomiaan, mutta toisaalta se on koko toimintamme ydinbusiness, josta on myös saatava riittävän selkeä kuva ja ote hallintoelimissä Erikoissairaanhoidon manageeraus on keino ottaa lääketieteellinen sisältö poliittisen päätöksenteon kohteeksi, se on vaikea ja vaativa asia

10 Medical management 2 Miten sairastavuus muuttuu? Mitkä taudit lisääntyvät, mitkä vähenevät? Mitä uusia tauteja ilmaantuu? Ikä- ja sosiaalisen rakenteen muutos Miten hoidot ja diagnostiikka muuttuvat ( uudistuvat viiden vuoden välein ) Mitä palveluita tuotamme liikaa, mitä liian vähän? Mikä maksaa liikaa, onko ylilaatua? Missä olemme tehokkaita, missä emme

11 Medical management 3 Suomesta puuttuu erikoissairaanhoidon sisällön strategia Erikoisaloilla on luonnollisesti omat näkemyksensä, mutta kokonaiskuva puuttuu 2000-luvun alussa oli kunnianhimoista pyrkimystä mm. STM:ssä, mutta ote on nyt kirvonnut, erikoissairaanhoito ei ole ongelma tällainen tulee laatia, yo-piirit ja ervaalueet avainasemassa

12 HR = ihmiset, henkilöstö terveydenhuollon ydinhenkilöstö toimii sellaisella alueella yhteiskunnassa, että sen edunvalvontavoima on suuri henkilöstä eläköityy 4000 vuodessa, lisätarve olisi tämä eli 5000 vuodessa. TÄMÄ ON SUURIN HAASTEEMME On tehtävä KAIKKI mitä voidaan ja osataan: vuorovaikutuksellinen ja oikeudenmukainen johtaminen, työhyvinvoinnin parantaminen, työn autonomian ja joustavuuden lisääminen, eläköitymisen siirtäminen, työn houkuttelevuus, työsuhde-edut, palkkaus jne

13 TALOUS ON TÄRKEÄ, ERITYISESTI LÄHIVUOSINA maailmantalous on levottomassa tilassa: Kreikka, Irlanti, Portugal, USA... Suomen valtionvelka kasvaa, vaikka talous on kääntynyt kasvuun, vuoden 2008 BKT-tasolla ei vielä olla Kuntien velkamäärä kasvaa Mrd :sta 20 Mrd :oon (oli 5 Mrd vuonna 2000) Kuntien käyttötalousmenojen kasvuprosentti on lähivuosina kaksinkertainen verrattuna verotulojen + valtionosuuksien kasvuprosenttiin Vuosikatteet alittivat poistot v. 2009

14 TALOUS ON TÄRKEÄ, ERITYISESTI LÄHIVUOSINA 2 Hyväkin kunta korottaa veroprosenttia, leikkaa kuluja, jopa lomauttaa, tekee alijäämää ja velkaantuu... Erikoissairaanhoito ei voi hoitotakuusta yms huolimatta elää omaa elämää irrallaan kuntien taloudesta, ei näin olekaan samat keinot ovat käytössä kuntayhtymissä kuin kunnissakin, jopa paremmin tuloksin! VES/TES-ratkaisut ovat olleet kalliit terveydenhuollossa, miten vuosi 2011?

15 TALOUS ON TÄRKEÄ, ERITYISESTI LÄHIVUOSINA 3 Tuoreet vuoden 2009 /asukas tiedot ilmestyneet. Kuntien th-nettomenot/asukas HUSissa 1499, Varsinais-Suomessa 1516 /as, Pirkanmaalla 1523 /as... kasvuprosentit 10 vuodessa 66% - 94% Esh-nettomenot/asukas Päijät- Hämeessä 835 /as, Keski-Suomessa 893 /as, HUSissa 908 /as... kasvuprosentit 10 vuodessa 57% - 97% Esh-menojen kasvu oli HUSissa 57 %, muissa yo-piireissä 80 % ja muissa piireissä 86 %, syyt?

16 TALOUS ON TÄRKEÄ, ERITYISESTI LÄHIVUOSINA 4 ÄLÄ VERTAA VAIN YHTÄ LUKUA, vaan muodosta kokonaiskuva: thmenot/as, Esh-menot/as, laajennettu th/as, edelliset ikä- ja tarvevakioituna, volyymin ja hinnan vaikutukset kokonaismenoihin... yksityismenot... Provokatorinen kysymys: Miten pthmenojen alhainen osuus vaikuttaa kokonaismenoihin? Vastaus: alhainen pth-menojen osuus ennustaa alhaisia kokonaismenoja!

17 TALOUS ON TÄRKEÄ, ERITYISESTI LÄHIVUOSINA 5 Yksityistämispaine kasvaa! Taustalla suuret sijoitukset yksityiseen terveydenhuoltoon. Kuntarahat halutaan yksityisen tuotannon ostoon. Laajamittaisen esh-tuotannon yksityistäminen aiheuttaisi monia yllättäviäkin seurausvaikutuksia mm. päivystystoimintaan, kilpavarusteluun, palkkapaineisiin jne. Toisaalta kilpailu ja julkisen tuotannon haastaminen on myös terveellistä, monopoli jäykistää aina rakenteita Ratkaisu: toiminnan segmentointi ja liiketoiminnallistaminen

18 YHTEISTYÖ JA TYÖNJAKO ESH:N SISÄLLÄ Perusteesi: vain yhteinen hallinto = katto-organisaatio mahdollistaa toiminnan rationalisoinnin, siksi se on kaikkien etu, vaikka kukaan ei sitä haluaisi Siksi tulee pyrkiä suurempiin hallinnollisiin yksiköihin sekä perussote-tasolla, että erikoissairaanhoidossa Työnajot ovat vielä aika lailla keskeneräiset toki on tosiasia, että kaikki vaikuttaa kaikkeen

19 YHTEISTYÖ JA TYÖNJAKO ESH:N SISÄLLÄ 2 En ota kantaa sairaanhoitopiirien lukumäärään, mutta ainakaan niitä ei voi olla 40-60, vaan ehkä puolet nykyisestä lukumäärästä Nykyiset erva-alueet eivät ole mihinkään analyysiin tai suunnitelmaan perustuvia, vaativin erikoissairaanhoito tarvitsee oikeasti miljoonan väestöpohjan, joten selvästi alle sen olevat erva-alueet ovat vaikeuksissa Nykyisen erikoisalajaon mukainen päivystys voidaan toteuttaa n. 10 keskuksessa, vrt. silmän takaosakirurginen päivystys

20 Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat kuin vasen ja oikea jalka Perusth ja Erikoissairaanhoito ovat olemassa sisällöllisinä asioina, vaikka niistä säädettäisiin yhdessä laissa Kummallakin on oma paradigmansa, mutta niiden tulee toimia yhdessä samojen potilaiden hyväksi yhteiset palveluketjut, kiertävät erikoislääkärit, yhteiset potilasrekisterit, konsultaatiot ja koulutus, pth-lääkärit erikoissairaanhoidossa, potilaan eshoidon läpinäkyvä seuranta perusterveydenhuollosta käsin, yhteinen alueellinen järjestämissuunnitelma jne...

21 TERVEYDEN EDISTÄMINEN Aina on ensisijaisesti yritettävä ylläpitää väestön terveyttä ja ehkäistävä sairastumista (primaaripreventio) tai estettävä sairauden paheneminen tai toistuminen (sekundaaripreventio) Terveyden edistäminen kuuluu sairaanhoitopiirille: laaja epidemiologinen ikkuna Asiantuntijatuki muille toimijoille, potilaat ja heidän omaisensa, lähiyhteisöön vaikuttaminen, oma henkilöstö, kestävä kehitys HPH-kongressi Turussa