SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

Transkriptio

1 SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt , että avosairaanhoidon lääkäripalveluista ei terveyskeskuksessa peritä joensuulaisilta työttömiltä käyntimaksua 13,80 /käyntimaksua kokeilun ajalla Kelan tilastojen mukaan syyskuun 2013 lopussa Joensuussa oli työtöntä työnhakijaa (Kuva 1). Joensuussa oli elokuussa 1548 pitkäaikaistyötöntä, joista 902 oli yli 50 -vuotiaita ja 482 yli 60 -vuotiaita. Suurella osalla heistä on mielenterveyssairauksia tai tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Kuva 1: Työttömyysturvaetuuksien saajien lukumäärä Joensuussa syyskuun 2013 lopussa. Lähde: Joensuussa sairastavuusindeksi (Kuva 2) on maan keskiarvoa suurempi, samoin kuin työkyvyttömyysindeksi ja lääkekorvausindeksi. Kuolleisuus on sen sijaan maan keskiarvoa matalampi. Kuva 2: Sairastavuusindeksi. Lähde:

2 Samoin Kelan tilastojen mukaan Joensuussa sairastetaan maan keskiarvoa enemmän kuvan 3 mukaisia sairausryhmiä. Kuva 3. Kansantaudit Joensuussa Kelan tilastojen mukaan. Lähde: HAVAINTOJA: Vastaanottopalveluissa maksuvapauden saaneita työttömiä on asioinut vuonna 2013 yhteensä 849 kpl ja alkuvuoden 2014 aikana työttömiä maksuvapautusasiakkaita on ollut jo 163 kpl. Käyntitapahtumia on ollut 2013 vuonna 1385 kpl ja vuoden 2014 aikana jo 178 kpl, keskimäärin 1,7 käyntiä/potilas. Käyntien määrä/potilas on jopa hieman matalampi kuin kunnan koko väestön käynneissä (ka 2,0 käyntiä/potilas). Alle 30 -vuotiaita työttömiä kävijöistä on ollut n. 16 % ja suhteessa eniten ikäryhmässä vuotta eli n. 35 % kaikista maksuvapautuksen saanneista työttömien käynneistä (Taulukko 1). Taulukko 1. Tapahtumien lukumäärä ikäluokittain. Ikäluokassa on luokitteluun kirjautunut oikein vuotiaiden käyntitapahtumat, mutta teknisesti kuvautuu näin.

3 Käyntejä on ollut tasaisesti eri terveysasemilla, eniten Siilaisella, jossa käyntitapahtumia 2013 vuonna oli 546 kpl eli 39 % kaikista maksuvapautuskäynneistä. Käynnit jakautuvat tasaisesti eri sairausryhmiin. Taulukossa 2 on esitetty 10 yleisintä käyntisyytä maksuvapautuksen saaneiden työttömien asiakasryhmässä. On syytä huomata, että yleisin käyntisyy ei ole sama kuin kaikki saman diagnoosiryhmän käynnit. ICD-10 tautiluokituksella saadaan yksi yksittäinen sairausryhmä luokitelluksi suurempaan sairausryhmään. Siksi diagnoosiryhmittäinen tarkastelu tekee käyntijakauman tarkastelun kuvaavammaksi. Diagnoosittainen tarkastelu osoittaa työttömillä olevan myös tavanomaista enemmän käyntisyynä TULE ongelmat. Taulukko 2. Kymmenen yleisintä diagnoosia maksuvapauden asiakasryhmässä (n= 1563 käyntiä). 1 I10 Essentiaalinen verenpainetauti 2 M54.5 Lanneselän kipu 3 M75.1 Kiertäjäkalvosinoireyhtymä 4 M54 Selkäsärky 5 F32.1 Keskivaikea masennustila 6 E11 Aikuistyypin diabetes 7 M70.6 Ison sarvennoisen bursiitti 8 F51.0 Ei-elimellinen unettomuus 9 J45 Astma 10 M54.4 Lanneselän kipu+ iskiaskipu Verraten Kelan sairastavuusindeksin mukaiseen sairausryhmittelyyn, maksuvapautuksen saanneilla työttömillä käynnit ovat liittyneet - n. 4 % diabetekseen - n. 15 % mielenterveyden ongelmiin - 0 % sydämen vajaatoimintaan - 0,6 % nivelreumaan - n. 5 % astmaan - n. 5 % verenpainetautiin ja sepelvaltimotautiin Em. sairausryhmät eivät ole olleet poikkeava koko väestön keskiarvosta. Sen sijaan maksuvapautusryhmässä korostuu selkeästi ICD-1o luokituksen M-ryhmän diagnoosit (tuki- ja liikuntaelinsairaudet), edustaen 37 % kaikista käynneistä. Neurologiset (Gryhmän) sairaudet edustavat noin 4 % kaikista tarkasteluryhmän käynneistä ja silmänja korvan sairaudet (H-ryhmä) noin 6 %. Loput prosenttiosuudet muodostuvat sekalaisesta joukosta eri sairauksia, ihosairaudet, kasvaimet yms.

4 Vertailun vuoksi taulukossa 3 on esitetty yleisimmät käyntisyyt koko väestössä. Asetuksen mukaiset lapsen rutiiniterveystarkastukset kuluttavat akuuttien hengitystieinfektioiden ohella paljon resursseja. Samoin diabetes on diagnoosiluokittelua käyttäen yleisimpien käyntisyiden joukossa. Taulukko 3. Koko JNS väestön yleisimmät käyntisyyt. 1 Z00.1 Lapsen rutiiniterveystarkastus 2 J06.9 Ak. ylähengitystieinfektio NAS 3 E11 Aikuistyypin diabetes 4 M75.1 Kiertäjäkalvosinoireyhtymä 5 I10 Essentiaalinen verenpainetauti 6 M17 Polven nivelrikko 7 M54.5 Lanneselän kipu 8 Z10.8 Muun väestöryhm.rutiinitarkast 9 E11.9 Aik.diabetes ei komplikaatioit 10 M54 Selkäsärky Vaikutukset käyntimaksutuloihin: Vaikutukset terveyteen: Vuonna 2013 käyntimaksutuloja on jäänyt laskennallisesti saamatta noin Vertailutietoa siitä, paljonko työttömiä on aiempina vuosina käynyt ilman maksuvapautusta, ei ole mahdollista saada, koska tällaista tietoa (työttömyys) ei normaalisti tilastoida. Näin lyhyellä seuranta-ajalla ei voida arvioida vaikutuksia yksilön hyvinvointiin. Diagnoosien perusteella suurin osa käynneistä on kohdistunut pitkäaikaissairauksien hoitoon (72 % käynneistä), mikä on ollut toivottavaakin koska akuuttien sairauksien hoito usein tapahtuisi maksuvapautuksesta huolimatta. Jokaisella vastaanottokäynnillä pyritään tuomaan henkilön terveydentilaan kohennusta aiempaan. Samoin hyvinvointia ja terveyttä edistetään kansansairauksien hoidossa. Vain analysoimalla kunkin vastaanotolla käyneen henkilön terveydentila erikseen ennen ja jälkeen maksuvapautuksen, saataisiin tarkempaa tietoa, mutta se vaatisi resurssoinnin lisäksi erillisen tutkimuksen ja tutkittavien luvan eettisine arviointineen. Tällaista raporttia ei ole ilman asianomaisten lupaa mahdollista tuottaa. Muut vaikutukset: Pitkäaikaistyöttömien sairauslomakäytäntöön ja työkykyselvityksiin tullaan vuoden 2014 aikana puuttumaan aiempaa tehokkaammin, jolla olisi vaikutuksia myös Joensuun kaupungin osarahoittamaan työmarkkinatukeen. Joensuun osarahoittama

5 työmarkkinatuki on ollut 2013 vuonna noin 3.8 M vuotiaiden osuus on noin 24 % maksetusta summasta. Sen vuoksi lääkäreitä on ohjeistettu pidetyssä palaverissa kiinnittämään erityistä huomiota myös työkyvyttömyyden arviointiin ja sairauslomakäytäntöön. Samoin TYP:lle on pyritty järjestämään lääkäriresurssia. Toiminnan muutos on alkuvaiheessa. Selvityksen laatijat: Avoterveydenhuollon ylilääkäri Petri Kivinen ja Johtava ylilääkäri Ari Laakkonen