1 OSA TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 1 OSA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Talouskehitys Suomessa jatkui kertomusvuonna alavireisenä. Virolahdella kehitys kuitenkin poikkesi selkeästi valtavirrasta. Kun niin koko maassa kuin Kymenlaaksossakin työllisyystilanne heikkeni vuoden 2012 aikana, niin Kaakonkulmalla kehitys oli päinvastaista. Virolahden työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 7,9 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä alempi kuin vuotta aiemmin. Myönteistä kehitystä generoi ennen muuta rajanylitysliikenteen vahva kasvu. Vaalimaalla kirjattiin vuonna 2012 kaikkiaan Edelliseen vuoteen verrattuna rajanylitysliikenne kasvoi lähes 10 prosentilla. Alueen myönteinen työllisyys- ja talouskehitys heijastui myös väestökehitykseen, kun pitkään jatkunut asukasluvun väheneminen lähes pysähtyi. Vuoden 2012 lopussa Virolahden väkiluku oli henkeä eli vähennystä edelliseen vuoteen oli 0,2 prosenttia (vuonna ,8%). +++ Kertomusvuoden aikana kasvun eväitä vahvistettiin merkittävästi myös kunnan toimin. Kesäkuussa 2012 Virolahden kunnanvaltuusto hyväksyi hallittuun kasvuun tähtäävän palvelustrategian. Siinä keskeisimmiksi elinkeinopoliittisiksi hankkeiksi listattiin Vaalimaan alueen hyödyntäminen ja jatkokehittäminen (kaavoitus + maanhankinta), myötävaikuttaminen Vaahterikon biokaasulaitoshankkeen toteutumiseen, tuulivoimarakentamisen edistäminen, Klamilan sataman alueen hyödyntäminen (matkailu + kalanjalostus), Hurpun alueen matkailullinen hyödyntäminen (kaavoitus + operaattorin hankkiminen) ja Bunkkerimuseon alueen kehittäminen. Strategian toteuttamisen kannalta merkittävin päänavaus oli heinäkuussa allekirjoitettu vuokra- ja osto-optiosopimus niin sanotusta Länsikeskuksen tontista, jolle alkaa alkusyksystä 2013 kohota Vaalimaa Shopping Center Oy:n rakentamana noin kerrosneliömetrin suuruinen kauppakeskus-, spa-hotelli- ja kasinokiinteistö. Sekä Klamilan sataman alueen että Hurpun kehittämisen osalta kertomusvuonna päästiin käynnistämään suunnittelutyö. Sen sijaan sen enempää TuuliWatti Oy:n Oravakorven Vaahterikon alueelle suunnittelema tuulivoimapuisto kuin Haminan Energia Oy:n samalle alueelle suunnittelema biokaasulaitoshankekaan eivät kertomusvuonna edenneet. Tulevaan kehitykseen kunnan toimin varauduttiin myös kaavoituksella ja rakentamisella. Pajulahden asuntoalueen kaava valmistui loppuvuodesta ja Vaalimaan osalta kasvun edellytyksiä 1

2 varmistettiin osallistumalla maakuntakaavan päivityksen valmisteluun. Kunnan isoimpana investointina käynnistyi aivan vuoden lopussa Klamilan uuden koulun ja päiväkodin rakentaminen. +++ Useimmista toimintaympäristössä tapahtuneista myönteisistä kehityspiirteistä poiketen kunnan taloudellinen tilanne kehittyi epäsuotuisasti. Kun verotulojen kehitys jäi ennakoitua vaatimattomammaksi ja kun tilinpäätökseen kirjattiin viime vuonna noin euron edestä kertaluonteisia poistoja, painui kunnan viime vuoden tilinpäätös raskaasti tappiolliseksi. Kunnan tase kuitenkin vahvistui ja maksuvalmius parani, kun Vaalimaa Shopping Center Oy maksoi 2,37 miljoonan euron suuruisen allekirjoituspalkkion Länsikeskuksen tonttia koskeneesta sopimuksesta. Vuoden 2012 aikana kunta lisäsi ottamiensa lainojen korkosuojausta merkittävästi. Vuoden aikana lainoja lyhennettiin kaikkiaan runsaalla eurolla ja vuoden lopussa kunnalla oli lyhyt- ja pitkäaikaisia lainoja kaikkiaan hiukan alle 12 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden lopun tilanteeseen verrattuna kunnan lainasaldo supistui lähes 3,9 prosentilla. Osmo Havuaho kunnanjohtaja 2

3 Kunnan hallinto ja Kaakon kaksikon palvelutoiminta Miehikkälän ja Virolahden kunnanvaltuustot ovat hyväksyneet palveluyhteistyösopimuksen ns. isäntäkuntamallilla Kaakon kaksikon palvelualueelle. Miehikkälä vastaa isäntäkuntana sosiaali- ja terveystoimen palveluista molempien kuntien puolesta. Virolahden kunta vastaa puolestaan teknisen- ja sivistystoimen palveluista sekä tukipalveluista, johon kuuluu talous-, henkilöstö-, tietohallinto- ja ruokapalvelut. Yhteistoimintasopimuksen irtisanomisperusteita tarkistettiin valtuustossa siten, että sopimus on voimassa valtuustokausittain, ellei sitä irtisanota kunkin valtuustokauden 1. tai 3. toimintavuoden loppuun mennessä siten, että irtisanomisaika on yksi vuosi. Molempien kansalaiskuntien itsenäisestä hallinnosta vastaavat kunnanvaltuustot- ja hallitukset sekä tarkastuslautakunnat ja keskusvaalilautakunnat sekä niiden alaiset vaalielimet vaalilautakunnat- ja toimikunnat. Haminan kaupunki tulee vastaamaan Etelä-Kymenlaakson maaseutuhallinnon tehtävien järjestämisestä alkaen. Miehikkälä KV KH Cursor Oy Virolahti KV KH Sosiaali - ja terveyslautakunta Sosiaali - ja terveystoimi Tekninen ltk Rakennusltk Sivistysltk Tekninen toimi Sivistystoimi Tukipalvelut Yhteinen palveluiden käyttöalue Kuntien yhteinen palveluohjaustyöryhmä koordinoi palvelujen tuottamista ja järjestämistä kuntien alueella. Miehikkälän ja Virolahden kunnat ovat asettaneet yhteislautakunnat ym. kaavion mukaisesti. Lisäksi kunnanhallitukset ovat asettaneet yhteisen henkilöstöjaoston. Miehikkälän ja Virolahden kuntien yhteistyö Kaakon kaksikkona käynnistyi vaiheittain vuosina seuraavasti: yhteinen tekninen toimi yhteinen sivistystoimi yhteinen sosiaali- ja terveystoimi yhteinen tukipalvelukeskus

4 Organisaatiokaavio 4

5 Tilastotietoja Virolahden kunnasta Virolahden kunta on maaseutumainen kunta Kymenlaakson maakunnassa, Kotka - Haminan seudulla. 935 VIROLAHTI (Tilastokeskus) Virolahti Koko maa Maapinta-ala, km Taajama-aste, % ,2 84,4 Väestö Väkiluku Väkiluvun muutos, % ,9 0, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,0 16, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,2 65,4 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,8 18,1 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % ,5 5,4 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % ,0 3,4 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä Syntyneiden enemmyys, henkilöä Perheiden lukumäärä Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja Asuminen Asuntokuntien lukumäärä Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % ,6 30,4 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % ,3 54,4 Kesämökkien lukumäärä Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,4 67,7 17,5 28,2 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työllisten osuus vuotiaista, % ,6 60,7 Työttömyysaste, % ,0 9,8 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, % ,0 67,4 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,8 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,2 22,1 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,5 72,9 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % ,4 1,3 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti ,55 1,29 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,4 23,9 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä Tilastokeskuksen väkiluku oli 3479 Vrk.fi -sivuston ilmoittama kunnan asukasluku oli 3488 (ennakkotieto) 5

6 Tilastokeskuksen muut kuntaa koskevat tilastot tai ennakkotiedot: Väkiluvun muutokset (31.12.) Väestöennuste vuoteen 2040 asukasta Väestön ikärakenne vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 467 yli 75 vuotiaat 418 Kielijakauma Väestö kielen mukaan Virolahdella väestö/hlöä * ruotsalaisia * eestiläisiä 16 * englantilaisia 5 * kurdeja 7 * turkkilaisia 7 * ukrainalaisia 2 * venäläisiä 122 * suomalaisia * muut (tieto tarkentuu myöh.) Toimialakohtaiset tilastot on esitelty toimialoittain. Tilastotiedot tarkennetaan valtuuston kokoukseen mennessä. 6

7 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Valtionvarainministeriö arvioi helmikuun 2013 talouskatsauksessaan Suomen bruttokansantuotteen supistuneen 0,1 % vuonna Ilman yksityisen kulutuksen myönteistä kehitystä bruttokansantuote olisi supistunut enemmän. Työttömyysaste kääntyi kesän 2012 jälkeen nousuun, mutta vuoden keskimääräisiä tilanteita vertailtaessa se edelleen hiukan laski vuodesta Yhtenä taustatekijänä suhdannetilanteeseen nähden myönteiselle työllisyyskehitykselle on talouden rakennemuutos, jossa teollisuustyöpaikkojen määrän vähentyessä uusia työpaikkoja on syntynyt työvoimavaltaisemmille palvelualoille. Yleinen talouskehitys on todennäköisesti vaimeaa vuosina 2013 ja Maailmantalouden ja maailmankaupan kasvu on hidasta ja erityisesti euroalueen talouskehitys tulee olemaan heikkoa. Viime vuonna euroalueen talouden aktiviteetti laski 0,5 prosenttia, eikä kasvua kerry kuluvanakaan vuonna. Ulkoisen ympäristön heikkoudella on merkittävä vaikutus myös Suomen talouskehitykseen. Tämän vuoden kasvun ennustetaan jäävän vaimeaan 0,5 %:iin, vaikka kasvun odotetaan kohenevan vuoden loppua kohti. Kuluvana vuonna työttömyyden kasvu jatkuu ja vuosikeski-arvoksi ennustetaan 8,1 %. Vuonna 2014 työttömyyden arvioidaan paranevan vain vähän. Työmarkkinoiden rakenteellisten ongelmien ennakoidaan osaltaan hidastavan työttömyyden vähenemistä. Ulkomaankaupassa viennin arvo noussee tuontia suuremmaksi, ja siten kauppatase kääntyy lievästi positiiviseksi. Palvelutase sekä tuotannontekijäkorvaukset ja tulonsiirrot pysynevät kuitenkin negatiivisina, ja näin ollen myös vaihtotaseen ennakoidaan pysyvän 1,2 % alijäämäisenä suhteessa BKT:hen. Yksityisen kulutuksen näkymät ovat kuluvana vuonna vaisut, sillä reaalitulojen kehitys on heikkoa ja työllisyystilanne heikkenee. Kotitalouksien velkaantuminen jatkuu edelleen tulokehitystä nopeampana. Yksityiset investoinnit jatkavat laajapohjaista alenemistaan. Tulevan kasvupotentiaalin kannalta erityisen ongelmallista on kone- ja laiteinvestointien aleneminen. Sekä lyhyet että pitkät reaalikorot ovat laskeneet ajan mittaan ja lyhyet reaalikorot ovat olleet monissa teollisuusmaissa negatiivisia jo kolme vuotta. Euroalueella sekä korot että rahoitusmarkkinat ovat eriytyneet voimakkaasti ja kriisimaissa korot ovat monta prosenttiyksikköä korkeammat kuin parhaan luokituksen maissa. Keskinäisen epäluottamuksen vuoksi rajat ylittävä rahoitus on vähentynyt euroalueella. Sekä lyhyiden että pitkien korkojen ennakoidaan pysyvän tänä vuonna poikkeuksellisen matalina paitsi kriisimaissa ja aloittavan normalisoitumisen vasta vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Tehdyt päätökset koskien esimerkiksi pankkivalvontaa ja Euroopan vakausmekanismia ovat rauhoittaneet tilannetta euroalueella. Talouskehitykseen sisältyvät riskit ovat kuitenkin edelleen suuret. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotiedot osoittavat, että kuntatalous on pelättyäkin huonommassa kunnossa. Peräti 63 kunnalla viime vuoden vuosikate oli negatiivinen. Määrä on lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kuntien verotulojen kasvu vuonna 7

8 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta. Kuntien yhteenlaskettu toimintatulojen, verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ei riittänyt kattamaan kuntien toimintamenojen kasvua. Toimintakatetta heikensi myös maksu- ja myyntitulojen kasvun hidastuminen. Samalla toimintamenojen kasvu säilyi lähes edellisvuoden, noin 5 prosentin tasolla. Tähän vaikuttivat osaltaan vuosilomamääräysten ja lomapalkkakirjausten muutokset. Kuntien vuotuinen lainakannan kasvu on merkittävin tällä vuosituhannella. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta nousi lähes 14 miljardiin euroon. Lainakanta kasvoi 13 prosenttia, eli 1,6 miljardia euroa edellisvuoteen verrattuna. Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat huomattavasti, peräti 8,5 prosenttia vuonna Kunnilla on edelleen huomattavat investointipaineet mm. terveydelle haitallisten rakennusten korjaamiseksi. Nykytilanteessa on erittäin tärkeää, että valtio osallistuu kuntien peruskorjausten rahoitukseen. Kuntien tilannetta helpottaa nykyinen matala korkotaso, mutta korkotason kääntyessä kasvuun kuntatalouden haasteet kasvavat entisestään. Kuntien velkaantuessa matala korkotaso pitää kuitenkin kuntien rahoituskulut tulevana vuotena maltillisina. Työmarkkinaosapuolten marraskuussa 2011 neuvottelema raamisopimus määrittää nimellisten ansioiden kehitystä hyvin kattavasti vielä vuonna Raamisopimuksen mukaisten palkankorotusten arvioidaan nostaneen ansiotasoindeksiä vuonna 2012 vajaat kolme prosenttia, kun edellisenä vuonna sopimuskorotukset myötävaikuttivat kahden prosentin verran ansiotasoindeksin kohoamiseen. Kun huomioidaan myös muiden tekijöiden kuin sopimuskorotusten vaikutus, nimellinen ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna arviolta 3,5 %. Sopimuskorotukset nostavat ansioita tänä vuonna keskimäärin 1,8 % ja muut tekijät mukaan lukien ansiotasoindeksin odotetaan kohoavan 2,4 %. Rakennemuutos on viime vuosina ollut Kotkan-Haminan seutukunnassa erittäin voimakasta. Se on menettänyt sekä tuotantoa että työpaikkoja ja työttömyysaste on korkea. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut enemmän kuin kokonaistyöttömyys. Lomautettujen määrä on lisääntynyt, mutta irtisanottujen määrä vähentynyt. Lyhyellä aikavälillä odotukset ovat varovaiset, mutta pidemmällä aikavälillä odotukset ja kehittämisedellytykset ovat erittäin positiiviset. Tähän vaikuttaa etenkin E18-tien rakentaminen. Rakennemuutos ja elinkeinorakenteen uudistuminen jatkuvat edelleen. Vientivetoisella Kotkan-Haminan seudulla teollisuuden investointiodotukset ovat heikentyneet. Metsäteollisuus ja metalliteollisuus on käymistilassa. Positiivisiakin merkkejä näkyy, esimerkiksi sellukauppa on piristynyt. Myös tuuli- ja energiaklustereihin panostetaan, vaikka uusiutuva energia-ala onkin kohdannut suuria haasteita erityisesti tuulivoimaklusterissa ja investoinnit ovat viivästyneet. Kun seutukunnan teollisuus on viimeisen taloustaantuman yhteydessä menettänyt tuotantoaan ja työllisyyttään, monet palvelut ovat menestyneet paremmin. Venäläisten ostosmatkailun odotetaan edelleen lisääntyvän. Kaupan tax free -myynti oli vuonna 2012 Kotkassa 12,2 M, 8

9 jossa on lisäystä 25 % vuoden takaiseen. Haminan vastaavat luvut olivat 2,6 M (+ 24 %). Venäläisten lisääntyvä kiinnostus ulkomaanmatkailuun ja matkailijamäärien kasvu on nostanut investointihankkeita myös Kotkan Haminan alueella. Uusia kauppakeskuksia on suunnitteilla Kotkan Jumalniemeen ja Virolahdelle, jonne rakennetaan neliön kauppakeskus-, hotelli- ja kasinokiinteistö. Myös matkailuhankkeita on vireillä. Sirius Sport Resort Oy avaa kesällä 2013 elämyskeskuksen Pyhtäälle. Venäjän ja Suomen välistä kauppavaihtoa tukee käynnissä oleva E 18 -tien muuttaminen moottoritieksi Koskenkylästä Vaalimaalle. E 18 kehityskäytävän uskotaan tuovan alueelle työpaikkoja ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kotka-Haminan seudun vahvin erikoistumisala on logistiikka, jonka perustana ovat satamatoiminnot sekä Venäjän tavaraliikenne. Vuonna 2012 HaminaKotkan satamassa vienti väheni 11 % edellisvuoteen nähden. Perinteisistä volyymituotteista väheni etenkin paperi pitkälti johtuen Myllykosken tehtaan sulkemisesta. Sen sijaan puutavara pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Sellun kuljetukset kasvoivat selvästi. Tuontiliikenne oli noin 6 % edellisvuoden alapuolella. Siellä suurin vähennys tuli kaasuputkiliikenteen lisäksi raakapuun tuonnissa. Eräs kasvava toimialaklusteri on ICT-ala. Mm. digitaaliseen pelialaan on syntynyt pienyrityksiä, jotka tällä hetkellä työllistävät n. 70 henkilöä. Määrä on yli kaksinkertaistunut parissa vuodessa. Jo toteutunut esimerkki ICT:n kasvusta on Googlen palvelinkeskus Haminassa. Elokuussa 2012 Google teki päätöksen palvelinkeskuksen laajentamisesta. Investointi on 150 miljoonaa euroa, rakennusajan työpaikkavaikutus on n. 500 htv. Laajennuksen valmistuttua keskus työllistänee ihmistä. Kotkan - Haminan seutukunnassa Kotkan kaupungin työttömyysaste on ollut viime aikoina koko Kaakkois-Suomen korkein. Vuodenvaihteessa työttömyysaste oli 17,1 %. Haminassa ja Virolahdella työttömyys on puolestaan ollut hieman laskussa. Koko seutukunnan alueen työttömien työnhakijoiden määrä oli joulukuun lopussa 3,7 % korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Lisäys on Kaakkois-Suomen seutukuntien matalin, mutta työttömien osuus työvoimasta (15,2 %) on edelleen seutukuntien korkein. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut alueella edelleen Kaakkois-Suomen muiden seutukuntien tapaan, kuitenkin jonkin verran muita alueita vähemmän. Vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita miestyönhakijoita oli yli 11 % enemmän ja naisia 6 % enemmän kuin vuosi sitten. Valtiovarainministeriö, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportti Kunnat.net Kuntaliiton tiedotteet: tilinpaatokset-pelattyakin-heikommat.aspx Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Alueelliset talousnäkymät keväällä 2013 raportti, maaliskuu 2013, Jouko Nieminen 9

10 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Virolahdella tulevien vuosien näkymät ovat varovaisen positiiviset. Raha-automaattiyhdistyksen elokuun 2012 lopulla tekemä päätös perustaa Suomen toinen kasino Vaalimaalle sai valtakunnallista huomiota ja antaa uskoa alueen positiiviseen kehitykseen. Lisäksi loppukesästä varmistui kunnan talouden mittakaavassa huomattava Vaalimaan yritystontin myynti kauppakeskuksen rakentamista varten. Muun muassa näiden hankkeiden odotetaan synnyttävän lähivuosina Vaalimaan alueelle n. 400 uutta työpaikkaa ja kasvattavan Virolahden kunnan asukaslukua ja siten verotuloja. Kunnan mittakaavassa suuret hankkeet aiheuttavat kuitenkin menoja etupainotteisesti ja uusien työpaikkojen sekä odotettavissa olevan positiivisen väestökehityksen myönteiset vaikutukset kunnan verotulopohjaan tulevat näkymään useamman vuoden viiveellä. Virolahden kunnalle toimintavuosi oli taloudellisesti haasteellinen. Suurimpana syynä tilikauden budjetoitua huonompaan tulokseen ovat verotulojen jääminen 335 t budjetoitua pienemmiksi. Tilikauden tulosta rasittavat tilikaudella tehdeyt, n. 88 t kertapoistot. Vaalimaan Shopping Center Oy:n maksama 2,37 miljoonan euron allekirjoituspalkkio keventää käynnissä olevien investointien rahoituspainetta, mutta kunta on sitoutunut rakentamaan sillä alueen infraa, joten allekirjoituspalkkiolla ei ennakoida olevan kunnan tilinpäätöksen kannalta tulosvaikutusta myöhempinäkään vuosina. Sen sijaan sopimuksen mukainen loppukauppasumma 3,3 miljoona euroa realisoituu tulosvaikutteisesti, kun rakennusvelvoite on täytetty. Virolahden kunnan vuosikate vuodelta 2012 on ,09 ylijäämäinen ja tilikauden tulos ,12 alijäämäinen. Vuonna 2011 vuosikate oli ,84 ja tilikauden tulos ,15 ylijäämäinen. Asukasta kohti laskettu vuoden 2012 vuosikate on 25,49 (väkiluku 3479). Vuoden 2011 asukaskohtainen vuosikate oli 986,25 (väkiluku 3487). Tuloslaskelman mukaan ulkoiset toimintatulot toteutuivat 102,46 % ja ulkoiset toimintakulut 100,05 %. Toimintakatteen toteutuma oli 99,22 %. Toteutuneet ulkoiset toimintakulut 24,9 milj., ovat asukasta kohti laskettuna 7 154,04 /asukas (v asukaskohtaiset toimintakulut 6 934,78 ). Asukaskohtaiset toimintakulut ovat vuodesta 2011 nousseet 3,2 %. Toteutuneet nettomenot (toimintakate) ovat 18,4 milj. ja asukasta kohti lasketut nettomenot ovat 5 278,90 /asukas (v asukaskohtaiset nettomenot 5065,56 /asukas). Nettomenot ovat vuodesta 2011 nousseet 4,0 %. 10

11 Investointimenot vuonna 2012 olivat ,53. Myyntien ,18 ja rahoitusosuuksien ,37 jälkeen investointien nettomenoksi muodostui ,98. (v investointien nettomeno ,97 ). Investointimenojen (netto)toteutuma verrattuna vuoden 2012 talousarvioon oli 72,51 %. Asukaskohtainen investointimeno vuonna 2012 oli 433,44, ja asukaskohtainen investointien nettomeno 303,19. Investointien nettomenot pienenivät 30,83 % edelliseen vuoteen verrattuna. Virolahden kunnan lainakanta vuoden lopussa oli ,18 ja lainakanta asukasta kohti 3 434,29. Vuoden 2011 lopussa kunnan lainakanta oli ,46 ja lainakanta asukasta kohti 3 565,90. Lainakanta on laskenut ,28 eli 3,9 %. Lainakannasta lyhytaikaisia kuntatodistusluottoja on vuoden 2012 lopussa 6,0 milj.. Vuoden 2012 talousarvioon oli budjetoitu pitkäaikaislainaa 1,8 milj. euroa. Lainaa ei kuitenkaan nostettu, vaan investointikulut on rahoitettu normaalilla tulorahoituksella ja tontin myynnistä saadulla allekirjoituspalkkiolla kunnan muun maksuvalmiuden siitä kärsimättä. Kassan riittävyys vuonna 2012 oli 55 pv. Vuonna 2011 kassan riittävyys oli 45 pv. Verotulot vuonna 2012 olivat yhteensä ,96. Verrattuna edelliseen vuoteen verotulot laskivat 0,9 %. Verolajeittain tarkasteltuna kunnallisveron tuotto kasvoi ,52 (1,23 %), kiinteistöveron tuotto kasvoi ,09 (17,38 %) ja osuus yhteisöveron tuotosta laski ,85 (33,45 %). Talousarvioon verrattuna verotulot toteutuivat 96,72 %. Valtionosuudet olivat vuonna 2012 yhteensä ,00. Vuonna 2011 valtionosuudet olivat ,00. Saadut valtionosuudet pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna ,00 eli 23,1 %. Suuri muutos johtui vuonna 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti maksettujen vuosien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden oikaisusta. Talousarvioon verrattuna valtionosuudet toteutuivat 100,85 %. 11

12 Kunnan henkilöstö Henkilöstön määrä Miehikkälä - Virolahti Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Miehikkälä yhteensä Virolahti yhteensä Yhteensä Henkilöstön palkkamenot Henkilöstön Miehikkälä Virolahti Yhteensä palkkamenot Vakinaiset Sijaiset Muut määräaikaiset Erilliskorvaukset Muut palkat Luontaisedut Yhteensä Työllistetyt Kesätyöntekijät Henkilöstön sairaus poissaolot SAIRAUSPOISSAOLOT KALENTERIPÄIVINÄ Miehikkälä Virolahti Yhteensä Kaakon kaksikossa on käytössä sairaus poissaolojen seurantajärjestelmä. Sairausvakuutusja työterveyshuoltolakiin tuli olennaisia muutoksia lukien. Kunnassa on laadittu erillinen henkilöstöraportti vuodelta

13 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toiminnalliset riskit Toiminnallisista riskeistä merkittävimmät liittyvät henkilöstön saatavuuteen, tietojärjestelmien toimivuuteen ja suhdannevaihteluiden mahdollisesti aiheuttamaan tulorahoituksen heikkenemiseen. Lainsäädännölliset muutoksista merkittävimpiä toiminnallisia riskejä aiheuttavat mahdollinen kuntien tehtävien edelleen lisääminen ja kasvavien tehtävien ja palveluiden rahoittaminen. Henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat koskevat erityisesti sosiaali- ja terveystoimea, jossa henkilöstön vaihtuvuus on lisääntynyt selvästi. Vuonna 2012 kaikkiin sosiaali- ja terveystoimessa avoimena olleisiin työsuhteisiin ja virkoihin ei saatu yrityksistä huolimatta kelpoisuuden omaavia hakijoita. Pulaa hakijoista oli sosiaalityönjohtajan, sairaanhoitajien ja lähihoitajan paikkoja täytettäessä. Tästä johtuen sijaisiksi on jouduttu palkkaamaan ilman kelpoisuutta olevia henkilöitä. Tietojärjestelmien toimivuutta on pyritty Kaakon kaksikossa varmistamaan asianmukaisen virustorjunnan lisäksi ohjelmistojen käytön yhteistyöllä Haminan kaupungin kanssa sekä ulkoistetuilla IT-tukipalveluilla. Rahoitusriskit Rahoitusriskeistä merkittävimmät liittyvät korkoriskiin. Virolahden kunnalla on tilanteessa lainaa rahoituslaitoksilta n. 11,95 milj. euroa. Näistä 6,0 M muodostuu lyhytaikaisista kuntatodistuksista, mistä johtuen rahoitusriskeihin kuuluu myös luottoriski ja sitä kautta likviditeettiriski. Toisaalta lainoista 4,0 M on kiinteäkorkoista pitkäaikaista lainaa. Kunta on suojautunut korkoriskiltä tekemällä koronvaihtosopimukset yhteensä 6,9 M lainakannasta. Lyhytaikaiseen likviditeettiriskiin tullaan varautumaan alkuvuodesta 2013 solmittavalla 1,5 M tililimiittisopimuksella. Kunnalla ei ole valuuttamääräisiä lainoja, joten valuuttariskiä ei ole. 13

14 Vahinkoriskit Kunta on ottanut seuraaville toiminnoille lisäkulukeskeytysvakuutukset ylimääräisten kulujen vuoksi seuraavasti: Sivistystoimi Tekninen toimi Tukipalvelut / tekninen toimi Miehikkälän kunta on sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavana isäntäkuntana ottanut vastaavan vakuutuksen sosiaali- ja terveystoimen osalta asti. Tiedossa ei ole oikeudellisiin asioihin tai viranomaisten toimintaan liittyviä riskejä Ympäristötekijät Tiedossa ei ole ympäristökysymyksiä, joilla olisi olennaista vaikutusta kunnan taloudelliseen tulokseen tai asemaan tai toiminnan kehitykseen. Jäteveden puhdistus on hoidettu alueen yhteistyöllä Kotkan jäteveden puhdistamossa. Ainoat tiedossa olevat mahdolliset pilaantuneet maa-alueet ovat lopetettuja kaatopaikkoja, joista otetaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa vesistönäytteitä. Näytteissä ei ole havaittu poikkeamia, jotka aiheuttaisivat toimenpiteitä. Nykyinen jätehuolto on alueellistettu jätekeskukseen, joka toimii Anjalankoskella Kouvolassa. 14

15 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kuntalain 50 :n 7 luvussa säädetään hallintomenettelyistä ja mm. siitä, että hallintosäännössä on määrättävä hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta kunnassa. Hallintosäännön 17 :n mukaan kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Hallintosäännön 16 :n mukaan kunnanhallitus päättää riskien hallinnasta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Ulkoinen valvonta on toimivasta johdosta ja muusta organisaatiosta riippumatonta ja jakautuu kunnan järjestämään valvontaan, joka tapahtuu tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimes-ta sekä muuhun ulkoiseen valvontaan, joka toteutuu mm. kuntalaisten, valtion viranomaisten ja EU-tarkastajien toimesta. Sisäinen valvonta on johtamisen ja riskienhallinnan apuväline, jonka järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Sen toimivuudesta vastaa kunnanjohtaja ja avustaa talouspäällikkö. Toimialajohtajat, palvelu-/tulosalueen ja tulosyksikön esimiehet vastaavat oman toimialansa/tulosalueensa/tulosyksikkönsä toiminnan/palvelun/tuotteensa sisäisestä valvonnasta. Seuranta on luottamushenkilöiden ja toimielinten suorittamaa sisäistä valvontaa (esim. sisäisten tarkastajien valitseminen). Seurannassa toimielin vertaa tehtyjä päätöksiä ja aikaansaatuja tuloksia. Lisäksi toimielin vaalii hyvää hallintotapaa ja seuraa, että esimiehet toteuttavat sisäistä tarkkailua. Tilivelvollisten viranhaltijoiden on valvottava, että palvelualueen / tulosalueen ja tulosyksiköiden toiminnot toteutetaan hyväksyttyä talousarvioita ja käyttösuunnitelmaa sekä niihin liittyvä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita noudattaen. Taloushallintoon liittyvän aineiston, kuten laskut, oikeellisuudesta vastaa hyväksyjä. Lautakunta / kunnanhallitus määräävät laskujen tarkastajan (tiliöijän) ja hyväksyjän, joiden tulee olla eri henkilöitä. Kunnanhallitus on antanut yksityiskohtaisen ohjeen sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus on varmistaa kunnan ja kuntakonsernin tehtävien häiriötön toteutuminen ja lainmukaisuus (lakien, määräysten ja sopimusten noudattaminen), varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus sekä hyvän hallintotavan mukaiset menettelyt, varmistaa omaisuuden ja voimavarojen turvaaminen sekä varmistaa taloudellisen ja toiminnallisen tiedon oikeellisuus ja luotettavuus (tietojärjestelmät, raportointijärjestelmät). 15

16 Toteutuminen Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessaan tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan ohjeessa edellytettyjä toimenpiteitä on hallintokunnissa noudatettu pääsääntöisesti. Talousarvion toteutumista seurataan kolmannes -vuosittain osavuosikatsauksilla. Henkilöstöraportoinnilla seurataan henkilöstön tilaa, osaamista ja toimenpiteitä työolosuhteiden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Sisäistä valvontaa tulee edelleen kehittää mm. siten, että toimialoille annettavissa tilinpäätöksen valmisteluohjeissa edellytetään toimialojen valmistelevan kunnanhallitukselle omalta osaltaan selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä ja sisäisen valvonnan toteutumisesta. Kunnanhallitus nimesi keskuudestaan sisäisiksi luottamushenkilötarkastajiksi Lauri Heimalan ja Aira Paavolan. Valinnat on uudistettu kunnanhallituksessa , siten, että tarkastajat vv ovat Sisko Ukkola - Paronen ja Aira Paavola. Sisäisen tarkastuksen toimenpideohjelma tullaan suunnittelemaan kunnanjohtajan ja talouspäällikön valmistelemana. 16

17 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja tunnusluvut (ulkoiset tilit) (1000 ) (1000 ) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -2-1 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * toimintatuotot / (toimintakulut - valmistus omaan käytöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * vuosikate / poistot ja arvonalentumiset 17

18 Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Toiminnan rahavirta (1 000 ) (1 000 ) Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 3 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat Rahoituksen tunnusluvut Tp 2012 Tp 2011 Investointien tulorahoitus % 7,7 173,5 Pääomamenojen tulorahoitus % 4,8 143,4 Lainanhoitokate 0,52 6,20 Kassan riittävyys (pv) Asukasmäärä Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Riittävyys (pv) = 365 pv * rahavarat / kassasta maksut tilikaudella 18

19 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja tunnusluvut V A S T A A V A A (1 000 ) (1 000 ) PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 37 Muut pitkävaikutteiset hyöd Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 3 10 Lahjoitusvarojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

20 V A S T A T T A V A A (1 000 ) (1 000 ) OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edell. vuosien yli-/alijäämä Tilikauden yli- /alijäämä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 1 8 Lahjoitusrahastojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslait Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Muut velat Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslait Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Kunnan omavaraisuus % 41,9 42,3 Suhteellinen velkaantuneisuus % 58,1 55,3 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset , Asukasmäärä Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Lainakanta = vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 20

21 1.5. Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulot ja -menot taulukko (ulkoiset tilit) Tulot % % Toiminta Toimintatuotot , ,0 Verotulot , ,1 Valtionosuudet , ,7 Korkotulot 104 0,4 3 0,0 Muut rahoitustulot 226 0, ,4 Satunnaiset tulot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vast. hyödykk. myyntivoitot -16-0, ,8 Investoinnit Rahoitussouudet investointeihin 353 1, ,4 Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot 104 0, ,2 Rahoitustoiminta Antolainojen vähennykset 3 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,5 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä , Menot % % Toiminta Toimintakulut , ,4 - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut 170 0, ,8 Muut rahoituskulut 2 1 0,0 Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät - Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vast. hyödykk. myyntitappiot ,2 Investoinnit Investointimenot , ,7 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 17 0,1 44 0,2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 986 3, ,4 Lyhytaikaisten lainojen vähennys , ,8 Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä ,0 21

22 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Tytäryhteisö Omistusosuus Kunnan edustaja: % 2012 /2013 alkaen Tulkki Jarmo/Sisko Koy Virolahden Lehtokerttu 100,00 Ukkola-Paronen Tulkki Jarmo/Sisko Koy VIrolahden Satakieli 100,00 Ukkola-Paronen Koy Virolahden Vuokraasunnot Tulkki Jarmo/Sisko 100,00 Ukkola-Paronen Tulkki Jarmo/Sisko Koy Klamilan Kolikko 100,00 Ukkola-Paronen Makkonen Kaarlo/Kaarlo Makkonen Koy Virojoen Linja-autoasema 62,06 Kuntayhtymät Peruspää- Kunnan edustaja: omaosuus % Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä 0,34 Uski Leo Carea 1,50 Lappi Jukka Kymenlaakson liitto 1,55 Husu Reetta Itä-Suomen päihdehuollon ky, Tuustaipaleen kunt.k. 0,43 Lappi Jukka Osakkuusyhteisöt Peruspää- Kunnan edustajat omaosuus % 2012/2013 As. Oy Timpermanni 23,20 Kuntsi Juhani/Kuntsi Juhani As Oy Satosuvanto 30,02 Paavola Aira/Paavola Aira Kuokka Vappu/Kuokka Vappu As Oy Satovärri 23,40 22

23 Konserniohjaus ja valvonta Konserni tarkoittaa kahden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa yhdellä yhteisöllä (emoyhteisö) on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta muihin konserniin kuuluviin yhteisöihin (tytäryhteisöt). Kuntalain 68 a :n 1 ja 2 momenttien mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös Kunnan konsernitilinpäätös laaditaan kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä niiden kuntayhtymien, joissa kunta on jäsenenä, tilinpäätösten yhdistelmänä. Kunnan konsernitilinpäätökseen yhdistellään lisäksi konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta (KPL 6:12) Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudella pyritään saamaan kunnan toiminnasta ja taloudesta riittävä ja oikea kokonaiskuva myös tilanteessa, jossa kunnan palvelutuotantoa ja vastuita on merkittävässä määrin siirretty tytäryhteisöihin. Kuntayhteisöjen lisäksi kuntien palveluja tuottavat merkittävässä määrin myös kuntayhtymät, jotka eivät ole kunnan tytäryhteisön asemassa. kuntien tilinpäätöstietojen täydellisyyden, vertailtavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi on kunnan konsernitilinpäätökseen perusteltua yhdistellä konserniyhteisöjen lisäksi suhteellisena osuutena kaikkien niiden kuntayhtymien tilinpäätökset, joissa kunta on jäsenenä. Konsernirakenteesta johtuen kunnan konserniohjauksen painopiste kohdistuu tytär- ja osakkuusyhtiöinä oleviin kiinteistöyhtiöihin. Konserniohjaus- ja valvonta on tältä osin vastuutettu teknisen toimen tilapalveluille. Tytäryhtiöitä ja osakkuusyhtiöitä koskevien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista koskeva seuranta on kertomuksen kohdassa 2.4. Tekninen toimi/tekninen lautakunta/tilapalvelu (520) Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat - Vuonna 2010 käynnistettyä kiinteistöjen kunnossapidon ja energiatalouden periaatesuunnitelman laadintaa jatkettiin. Suunnitelman on tarkoitus valmistua vuonna 2013; - Vuoden 2012 lopulla aloitettiin KOy Virolahden Vuokra-asunnoissa uuden vuokrarivitalokohteen suunnittelu. Kohteen on tarkoitus valmistua vuoden 2014 jälkimmäisellä puoliskolla. 23

24 Konsernitilinpäätös ja tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja tunnusluvut Tuloslaskelma (1 000 ) (1 000 ) Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 3-2 (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvo - 88 Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot /Toimintakulut, % 39,8 37,2 Vuosikate/poistot, % 22,4 296,4 Vuosikate,euroa/asukas Asukasmäärä

25 Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät,netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien höydykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 3 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaik. lainojen muutos Oman pääoman muutokset -1 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 1 7 Vaihto-omaisuuden muutos 1-2 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Tp2012 Tp2011 Investointien tulorahoitus % 24,0 186,7 Pääomamenojen tulorahoitus % 11,9 143,0 Lainanhoitokate 0,43 3,75 Kassan riittävyys, pv

26 Konsernitase (1000 ) ja tunnusluvut KONSERNITASE V A S T A A V A A (1000 euroa) PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 4 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöt Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 3 5 Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto 11 Muut omat rahastot Edell vuosien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 7 4 Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen koroll vieraspääoma Pitkäaikainen koroton vieraspääoma Lyhytaikainen koroll vieraspääoma Lyhytaik koroton vieraspääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ

27 Taseen tunnusluvut Konsernin omavaraisuus % Suhteellinen velkaantuneisuus % Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynytyli-/ alijäämä /asukas Konsernin lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset , Asukasmäärä Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + vähemmistöosuus + konsernireservi + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Muut tunnusluvut lasketaan vastaavalla tavalla kuin kunnan taseen tunnusluvut 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely ja talousarvion tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tulos poistojen jälkeen on ,12 alijäämäinen. Se jätetään yli/alijäämän tilille, joka sen jälkeen on ,47 ylijäämäinen. Kuntalain 69 :n mukaisiin talouden tasapainottamistoimiin ei tilinpäätöksen perusteella ole tarvetta. 27

28 2 OSA TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN 2.1. Y L E I S H A L L I N T O (toimielin 10) Toimialan esimies on kunnanjohtaja Osmo Havuaho Toimielin sitovuustasoon on tehty tarkennus (kvalt ) siten, että yleishallinnon sitovuustasot ovat (10) keskusvaalilautakunta, (12) tarkastuslautakunta, (14) kunnanvaltuusto ja (16) kunnanhallitus. Entinen (20) kunnanhallitus/tukipalvelut jäi pois käytöstä Keskusvaalilautakunta (toimielin 10) Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on Vaalilain mukaisten viranomaistehtävien hoitaminen kunnassa. Tulosalueen esimies on keskusvaalilautakunnan sihteeri Anita Takasuo. 9 kokousta Osallistujat osallistuminen puheenjohtaja Mikko Jokimies 9 varapuheenjohtaja Eini Tolsa 3 varapuheenjohtaja Korsu Esko alkaen 4 jäsenet Marja-Liisa Vilkki 7 Mikko Vilkki 3 Leila Makkonen 7 Ripatti Lasse alkaen 4 1. varajäsen Kallio Timo 5 2. varajäsen Kormu Marja Helena 4 sihteeri Anita Takasuo 9 Presidentinvaalit toimitettiin ja Kunnallisvaalit Vaalibussin käyttö alkoi ikäihmisten piirissä vakiintua syrjäkylillä. Kävijöitä oli bussissa henkilöä/vaali. Vakiintuneet äänestyspaikat tarjosivat palvelua Klamilassa, Ravijoella ja Virojoella. Vaalilautakunnat ja vaalitoimikunta on esitelty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tavoite Äänestysaktiivisuuden kohottaminen parantamalla äänestyspaikkojen saavutettavuutta. Äänestyskaluston uusiminen äänestyspaikoilla. Toteutuminen Presidentinvaaleissa oli äänioikeutettuja (2. vaali) 2859 henkilöä ja Kunnallisvaaleissa 2840 henkilöä. Tavoitteiden määrittely Mittari Tavoite Toteutuma Toiminnalliset tavoitteet Vaikuttavuus äänestysprosenttiin Taloudelliset tavoitteet: Äänioikeuden käytön hinta/äänioikeutettu Äänestysaktiivisuus/% - Kunnallisvaalit - Presidentinvaalit (2. vaalikierros) - Kunnallisvaaleissa - Presidentinvaaleissa (OM korvaa osan kuluista) 64,0 % 74,7 % 3,98 /hlö 0,48 /hlö 60,8 % 65,9 % 4,76 (sis.sis.erät) 1,27 (sis.sis.erät) Toimielimen menot ylittyivät palkoissa ja palkkioissa. Kaksissa vaaleissa toimitettiin yhteensä kolme vaalikierrosta ja vain kahteen oli varauduttu. 28

29 10 Keskusvaalilautakunta Talousarvio Tamuutokset Uusi TA Toteutunut Jäljellä Tot. % TOIMINTATUOTOT * Tuet ja avustukset ,00 288,00 102,82 *** TOIMINTATULOT ,00 288,00 102,82 TOIMINTAMENOT * Palkat ja palkkiot , ,98 131,05 * Henkilösivukulut ,24-739,24 149,28 * Muiden palvelujen ostot ,75 971,25 80,58 * Ostot tilikauden aikana ,20 492,80 50,72 * Vuokrat ,00 200,00 60,00 * Muut toimintakulut ,60-100,60 0,00 *** TOIMINTAMENOT , ,77 117,03 **** TOIMINTAKATE , ,77 127,85 ****** KATE YHTEENSÄ , ,77 127,85 SISÄISET ERÄT TOIMIELIMESSÄ Talousarvio Ta-muutokset Uusi TA Toteutunut Jäljellä Tot. % 10 Keskusvaalilautakunta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT 4411 Sisäiset ravitsemuspalvel ,26-17,26 0, Sisäiset henkilöstöpalvel ,00 100,00 0, Sisäiset tall.hall.palv ,00 200,00 0,00 * Muiden palvelujen ostot ,26 282,74 5,75 *** TOIMINTAMENOT ,26 282,74 5,75 **** TOIMINTAKATE ,26 282,74 5,75 ****** KATE YHTEENSÄ ,26 282,74 5,75 29

30 Tarkastuslautakunta (12) Tarkastuslautakunta hoitaa kuntalain 9. luvussa ja Kaakon kaksikon hallintosäännössä määrätyt hallinnon ja talouden tarkastustehtävät. Ulkoisen valvonnan tilintarkastuspalvelut hankittiin Audiator Oy:ltä. Vastuullisena tilintarkastajana toimi JHTT Juhani Liski. 10 kokousta Asema osallistuminen Uski Leo Pirttimäki Seppo Hartikainen Natalia Kallio Kirsi Haaja Tuula Liski Juhani Kiri Seppo Tulkki Jarmo Havuaho Osmo Metsämuuronen Helena Vilen Olli Halonen Kaija Seuri Marjo Suur-Uski Tiina Uski Markku Hyttinen Auli Jurvansuu Eero Hanski Liisa Malmi Jartti Peltola Tuomo Peltola Mia Savolainen Markku Savolainen Minna Uutela Kari puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen varajäsen JHTT tilintarkastaja, sihteeri kvalt:n puheenjohtaja khall:n puheenjohtaja kunnanjohtaja talouspäällikkö talouspäällikkö hall.ja henkilöstöjohtaja sosiaali- ja terveysjohtaja vast. lastentarhanopettaja tekninen johtaja sivistystoimenjohtaja-rehtori koulunjohtaja sivistyslautakunnan pj. Klamilan Veneilijät ry Et-Kymen Merikalastajain liitto/khall. Juko, työsuojeluvaltuutettu Jyty, työsuojeluvaltuutettu Tehy, työsuojeluvaltuutettu Jhl, työsuojeluvaltuutettu Työohjelman painopisteenä oli v kuntarakenneuudistuksen seuranta Virolahden katsannosta, kunnan johtamis- ja seurantajärjestelmien kehittäminen sekä henkilöstön hyvinvointi. Lisäksi päivitettiin tiedot sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen palveluista ja tehtiin katselmukset Klamilan satamaan, päiväkotiin ja kouluun sekä Virojoen uudelle paloasemalle. Keskeinen osa tarkastuslautakunnan työtä on tilinpäätöksen tarkastaminen kunnanvaltuustoa varten ja arviointikertomuksen laatiminen edellisen toimintakauden toiminnasta. Tilinpäätös käsiteltiin valtuustoa varten ja arviointikertomus 2011 valmistui Tavoitteiden määrittely Mittari Tavoite Toteutuma Toiminnalliset tavoitteet Painopiste Sivistystoimi Toteutui Hallinnon ja talouden tarkastuspäivät 2012 yhteensä Taloudelliset tavoitteet Tarkastustoiminnan taloudellisuus - määrä/kpl/vuosi /käyntipäivää tarkastuksissa ja kokouksissa 1310, ,73 30

31 12 Tarkastuslautakunta TOIMINTATUOTOT Talousarvio Tamuutokset Uusi TA Toteutunut Jäljellä Tot. % TOIMINTAMENOT * Palkat ja palkkiot , ,00 155,33 * Henkilösivukulut ,82-110,82 0,00 * Muiden palvelujen ostot ,09 101,91 99,03 * Ostot tilikauden aikana ,00 100,00 0,00 * Muut toimintakulut ,54-7,54 102,51 *** TOIMINTAMENOT , ,45 111,34 **** TOIMINTAKATE , ,45 111,34 ****** KATE YHTEENSÄ , ,45 111,34 SISÄISET ERÄT TOIMIELIMESSÄ Talousarvio 12 Tarkastuslautakunta TOIMINTATUOTOT Tamuutokset Uusi TA Toteutunut Jäljellä Tot. % TOIMINTAMENOT 4411 Sisäiset ravitsemuspalvelut ,82-41,82 0, Sisäiset henkilöstöpalvelut ,00 0,00 100, Sisäiset tall.hall.palv ,74-41,74 110,44 * Muiden palvelujen ostot ,56-83,56 116,71 *** TOIMINTAMENOT ,56-83,56 116,71 **** TOIMINTAKATE ,56-83,56 116,71 ****** KATE YHTEENSÄ ,56-83,56 116,71 Kunnanvaltuusto hyväksyi tilintarkastuspalvelujen 1,5 %:n hinnantarkistuksen alkaen, joka koskee myös Pyhtäätä ja Miehikkälää. Toimintakate ylittyi 1492,89 palkoissa ja palkkioissa. 31

32 Kunnanvaltuusto (14) Kunnanvaltuusto toteuttaa kunnassa perustuslain suomaa yksilön oikeutta osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen oikeusvaltioperiaatteella. KuntaL:n 1 :n 2 momentin mukaan kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto, joka päättää sille laissa kuuluvat asiat. Toimivallan delegointia valtuusto toteuttaa hallintosäännön mukaisesti alaisilleen toimielimille/viranhaltijoille. Tulosalueen esimies on kunnanjohtaja Osmo Havuaho. 8 kokousta Osallistujat Puoluekanta Osallistuminen puheenjohtaja Seppo Kiri KESK 8 I varapuheenjohtaja Seppo Pirttimäki SDP 8 II varapuheenjohtaja Tuomo Peltola KESK 8 jäsenet Matti Astola KOK 3 Jari Harju SDP 8 Lauri Heimala KESK 4 Anu Nokka (ent. Hostikka) KESK 7 Reetta Husu KESK 8 Risto Kouki SDP 7 Toni Krouvi KESK 6 Juhani Kuntsi KOK 6 Vappu Kuokka KESK 8 Ilkka Kurkela KESK 8 Jukka Lappi KESK 7 Aira Paavola SDP 8 Arto Peltola SDP 8 Virpi Rökman-Pakkanen KOK 8 Janne Tolvanen SDP 7 Jarmo Tulkki KESK 8 Leo Uski KESK 7 Tero Viljasuo KESK 8 Liisa Hanski KESK 3 varavaltuutetut Lasse Ripatti KESK 5 Minna Yläkäs KESK 1 Natalia Hartikainen KOK 5 Esko Korsu SDP 1 Irma Kouki SDP 1 Anu Koskela KOK 2 talouspäällikkö Helena Metsämuuronen 1 vt. tekninen johtaja Markku Uski 1 kunnanjohtaja Osmo Havuaho pöytäkirjanpitäjä 8 Tavoitteiden määrittely Mittari Tavoite Toteutuma Toiminnalliset tavoitteet Kokouksiin osallistuminen Valtuustoseminaarit (omat) Toiminnanohjaus Taloudelliset tavoitteet Päätöksenteon hinta määrä/ % kokouspäivät/kpl määrä/kpl/v Strategiatyö valmis 2012 /kokouspäivä (yht. 9 pv ml. seminaarit v. 2012) 100 % 5 kpl 3 Virolahti- strategia Puolueet osallistuivat 100 %:sti 8 kpl 3 Kvalt. hyv , ,22 Valtuuston käsittelemät päätökset esitellään asiaryhmittäin tasekirjan liiteosiossa. 32

33 14 Kunnanvaltuusto TOIMINTATUOTOT Talousarvio Tamuutokset Uusi TA Toteutunut Jäljellä Tot. % TOIMINTAMENOT * Palkat ja palkkiot , ,80 127,14 * Henkilösivukulut ,49-354,49 277,25 * Muiden palvelujen ostot , ,17 65,08 * Ostot tilikauden aikana ,25-103,25 203,25 * Muut toimintakulut , ,24 396,25 *** TOIMINTAMENOT , ,61 113,85 **** TOIMINTAKATE , ,61 113,85 ****** KATE YHTEENSÄ , ,61 113,85 SISÄISET ERÄT TOIMIELIMESSÄ Talousarvio 14 Kunnanvaltuusto TOIMINTATUOTOT Uusi TA Tamuutokset Toteutunut Jäljellä Tot. % TOIMINTAMENOT 4442 Sisäiset henkilöstöpalvel ,00 0,00 100, Sisäiset tall.hall.palv ,29-66,29 116,57 * Muiden palvelujen ostot ,29-66,29 109,47 *** TOIMINTAMENOT ,29-66,29 109,47 **** TOIMINTAKATE ,29-66,29 109,47 ****** KATE YHTEENSÄ ,29-66,29 109,47 Toimielimen menot ylittyivät vajaalla 14 %:lla. Ylitys painottui palkkoihin ja palkkioihin arvioitua tiheämmän kokousaikataulun seurauksena. 33

34 Kunnanhallitus (16) Kunnanhallituksella on keskeinen asema kunnan johtamisessa. Kunnanjohtaja toimii kunnanhallituksen esittelijänä. Hallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta, edustaa kuntaa ja valvoo sen etuja, valmistelee valtuuston käsiteltäväksi tulevat asiat, panee täytäntöön valtuuston päätökset ja valvoo valtuuston päätösten lainmukaisuutta. Tulosalueen esimiehenä toimii kunnanjohtaja Osmo Havuaho. 22 kokousta Osallistujat Puoluekanta Osallistuminen puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjoht. jäsenet varajäsenet valtuuston pj. kvalt. I vpj. kvalt. II vpj. Jarmo Tulkki Risto Kouki Juhani Kuntsi Lauri Heimala Reetta Husu Vappu Kuokka Aira Paavola Matti Astola Virpi Rökman-Pakkanen Anu Nokka Lasse Ripatti Toni Krouvi Jari Harju Seppo Kiri Seppo Pirttimäki Tuomo Peltola KESK SDP KOK KESK KESK KESK SDP KOK KOK KESK KESK KESK SDP KESK SDP KESK talousarviopäällikkö hall.henk.johtaja kunnanjohtaja Helena Metsämuuronen Kaija Halonen Osmo Havuaho pöytäkirjanpit Kunnanhallitus on kokoontunut joka kuukauden 2. ja 4. maanantai. Asioiden käsittelyaikatavoite on ollut enintään 1,5 kk/asia, jolla varmistetaan hyvä hallintotapa päätöksenteossa. Tavoitteiden määrittely Mittari Tavoite Toteutuma Toiminnalliset tavoitteet Keskeiset hallintopäätökset (Dynasty -pykälät v. 2012) -määrä/kpl/vuosi 200 kpl 234 kpl Kokousmenettelyt 2012 Taloudelliset tavoitteet Hallintokustannukset (2012 as.luku 3479 muk.) Kokouspalkkiot/päätöksenteon hinta kpl/vuosi /asukas/vuosi /kokous 20 kpl 41, ,00 22 kpl 38, ,12 Kunnanhallituksen päätökset on esitelty yksityiskohtaisesti tasekirjan liiteosassa. 34

35 Kunnanhallituksen tulosalueet: Keskushallinto (130) Keskushallinto hoitaa kunnanhallituksen alaiset hallinto- ja tietopalvelut sekä muiden lakisääteisten palvelujen oston muilta viranomaisilta ja yhteisöiltä. Keskushallinto mahdollistaa vanhus- ja vammaisneuvostojen edunvalvontatyön sekä valmistelee asioita hallitukselle/valtuustolle Kaakon kaksikon palveluyhteistyössä ja mm. kuntaliitosasioissa. Asiakaspalvelu, asiakirjahallinto ja arkistotoimi Keskustoimistossa hoidetaan asiakaspalvelu-infoa sekä asiakirja- ja tietohallintopalveluita (kirjaamo, postitus ja arkistot) sekä Kelan yhteispalvelupisteen palvelut. Asiakaspalvelun saavutettavuus on varmistettu sillä, että keskustoimisto on ollut virka-aikana avoinna klo vähintään yhden henkilön päivystäessä siinä jatkuvasti. Keskustoi- misto koordinoi kaikkien toimialojen postin käsittelyn, monistuksen, kassanhoidon, tuote- myynnin ja asiakasneuvonnan myös Kelan asiakaspalveluissa. Kaakon kaksikon puhelinvaihdepalvelut hoidetaan keskitetysti Miehikkälän kunnasta. Virolahden kunnan palveluinfon puhelimessa on myös vanha vaihdeominaisuus käytössä. Asiakirjahallintoa hoidetaan sähköisesti Dynasty asianhallintaohjelmalla sekä osittain manuaalisesti ilmoitusluonteisten asiakirjojen käsittelyssä. Asiakirjojen yhteinen ns. käsiarkisto on sähköisessä Teamware ohjelmassa, joka on yhteinen Haminan, Virolahden ja Miehikkälän kesken. Arkistotoimen järjestäminen kuuluu arkistolain (831/1994) 9 :n mukaan kunnanhallitukselle ja sen määräämille viran/toimenhaltijoille. Arkistotiimi ei kokoontunut vuonna 2012, vaan kunnat keskittyivät seulontatyöhön sekä osa-arkistonmuodostajien tiedonhallintasuunnitelmien valmisteluun. Yli 50 % työstä on vielä toimialoilla kesken, joten työn loppuunsaattamisen tavoite siirtyy vuodelle Arkistotiimi laatii tarkennetun toimintaohjelman vuosille ja keskusarkistonhoitajat (MiVi) jalkautuvat toimialoille käynnistämään ja ohjaamaan suunnitelmien tekoa. Tavoitteiden määrittely Mittari Tavoite Toteutuma Toiminnalliset tavoitteet Asiakaspalvelut/tuotemyynti (ulkoiset ja sisäiset asiakkaat) henkilömäärä/kpl/vuosi joista, puhelinneuvontaa määrä/kpl/vuosi KELA:n yhteispalvelut asiakasmäärä/kpl/vuosi Laadulliset tavoitteet Asiakaspalvelun ajallinen saavutettavuus Taloudelliset tavoitteet Palvelujen kustannustehokkuus - ulkoiset asiakkaat 956 hlöä palveluinfon aukiolo arkisin/klo asiakaspalvelun hinta/ /asiakas Hinnassa huomioitu ainoastaan palkkakustannukset v ,90 76,95 35

36 Jäsenmaksut, eläkevakuutusmaksut ja verotuskustannukset Jäsenyydet yhteisöissä: Kaakkois-Suomen pelastusalan liitto, Kymenlaakson kauppakamari, Kymenlaakson käsi- ja taideteollisuusyhdistys, Kymenlaakson liitto, Kymenlaakson syöpäyhdistys, Kymenlaakson pelimannikulttuuri, Kymenlaakson kylät ry, Rajaseutuliitto, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry, Salpalinjan perinneyhdistys ry, Suomen kuntaliitto ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys. Määrärahat toteutuivat kustannuspaikalla jäsenmaksujen ja muiden yleisluonteisten kulujen osalta ,46 :lla. Kustannuspaikka ylittyi :lla. Osuus verotuskustannukset toteutuivat ,56 :n suuruisena vuonna Menokohta ylittyi n. 2 %:lla arviosta. Lakisääteiset maksut; KuEL-eläkemaksut, palkkaperusteiset-, eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut on työnantajan korvattava kunnallisen eläkelain perusteella. Kustannuspaikka toteutui ,60 :lla, eli arvioidusti. Kunnan viestintä ja edustaminen Viestintää johtaa ja valvoo kunnanhallitus. Käytännössä siitä vastaa kunnanjohtaja ja johtavat luottamusmiehet. Virolahden virallisena tunnuksena hallintoasioissa on vaakuna (säännönmukainen käyttö) ja palvelunedistämispyrkimyksiin tarkoitetut Virolahti-logo ja Kaakonkaksikon logo. Markkinointiviestintä Kuntamarkkinoinnista vastasi toimialat itsenäisesti. Erityisesti matkailu- ja asuntomarkkinointia toteutti matkailusihteeri. Toiminta esitellään kohdassa matkailu. Muut toimialat toteuttavat omien palvelujensa asiakasmarkkinointia esimiesten päättämällä tavalla tarpeen mukaan. Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen Sisäisestä viestinnästä Kaakon kaksikossa vastaa Tukipalvelut/henkilöstöhallinto ja jokainen toimiala tahollaan. Hallintoasioista ulkoinen tiedottaminen on hoidettu viivytyksettä ja tosiasiallisen tiedon perusteella vakiintuneiden aluemedioiden; aluelehdet ja paikallisradiokanava (YLE) sekä kunnan ilmoitustaulun ja avointen tiedotustilaisuuksien yhteydessä. Kunnanhallituksen- ja valtuuston esityslistat on lähetetty 6 päivää ennen kokouksia tiedoksi medioille, jotta viranomaistoiminnan julkisuus ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuus päätöksentekoon voi toteutua. Ilmoitustaulun hoidosta vastaa palvelusihteeri. Merkittäviä kuntalaisia koskevat asiat, kuten kaava- ja talousasiat ovat olleet tehostetun tiedottamisen piirissä. Virallisia kuulutuksia pidettiin vuonna 2012 nähtävänä yhteensä 255 kpl. 36