Yhdyskuntarakenne muokkaa lasten ja nuorten liikkumista

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdyskuntarakenne muokkaa lasten ja nuorten liikkumista"

Transkriptio

1 Teksti: ANNA BROBERG, ARI HYNYNEN, SANNA ILTANEN, MARKETTA KYTTÄ, OLAVI PARONEN Yhdyskuntarakenne muokkaa lasten ja nuorten liikkumista Kuva: ANTERO AALTONEN 10 Liikunta & tiede / 2011

2 Rakennettu ympäristö voi tukea tai vaikeuttaa lasten ja nuorten liikkuvaa elämäntapaa. Niistä ympäristön piirteistä, jotka inspiroivat eri ikäryhmien tyttöjä ja poikia käyttämään ympäristön mahdollisuuksia tarjoumia aktiivisesti ja omaehtoisesti tiedetään kuitenkin aivan liian vähän. Helsingissä pyydettiin koululaisia kuudella eri asuinalueella merkitsemään tärkeiksi kokemiaan paikkoja kartalle ja kertomaan liikkumisestaan. Tutkimus tuotti uutta tietoa erilaisten kaupunkiympäristöjen liikkumista edistävistä piirteistä. Toisen maailmansodan jälkeen alkanut kaupunkikehitys on vaikuttanut suuresti elinympäristöihin ja liikkumistottumuksiin. Merkittävin tekijä tässä kehityksessä on ollut voimakas autoistuminen, joka alkoi Suomessa 1960-luvulla. Yhdysvalloissa henkilöautoiluun perustuva elämänmuoto muotoutui jo 1950-luvun alussa, kun moottoritieverkosto mahdollisti laajojen esikaupunkialueiden rakentamisen. Kauppa seurasi asiakkaitaan ja keskitti toimintansa suuriin yksikköihin pikateiden risteyksiin. Ihmisten arki alkoi pyöriä yhä enemmän henkilöauton varassa. Suomessa kehitys kulki samoja latuja, vaikka yhdyskuntien hajautuminen ei ollutkaan yhtä voimakasta. Yhdysvalloissa ja muissa voimakkaasti autoistuneissa länsimaissa on 1990-luvulta lähtien haettu selityksiä yleistyvälle väestön ylipaino-ongelmalle myös yhdyskuntarakenteesta. Tutkimuksissa on kehitetty kriteereitä ja indeksejä, joilla pystytään kvantifioimaan ja arvioimaan rakennettua ympäristöä sen mukaan, kuinka se tukee tai vaikeuttaa omatoimista liikkumista. Näiden tutkimusten tuloksena on vähitellen vakiintunut valikoima erilaisia walkability- ja bikeability-indeksejä. Ne perustuvat rakennetun ympäristön joihinkin rakenteellisiin perusominaisuuksiin, kuten esimerkiksi risteysten tiheyteen alueyksikköä kohden, rakentamisen tehokkuuteen tai toimintojen sekoittuneisuuteen. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen on arkipäivää Suomessakin, samoin väestön lisääntyvä ylipainoisuus. Silti on varottava vetämästä liian yksiselitteisiä johtopäätöksiä esimerkiksi Pohjois-Amerikan ja Suomen tilanteen yhtäläisyydestä. Kaupunkikeskustamme eivät koskaan tyhjentyneet siinä määrin kuin Yhdysvalloissa, eivätkä esikaupunkien omakotialueet kasvaneet yhtä suuriksi, eikä niitä rakennettu pelkästään autolla liikkumista varten. Vaikka kaupunkisuunnittelumme muuttui 1990-luvun alusta markkinamyönteisemmäksi, jäivät hyvinvointivaltiolliset suunnitteluihanteet pääosin elämään. Tästä osoituksena ovat suhteellisen kattavat joukkoliikenteen verkostot, viheralueet ja kuntien ylläpitämät ulkoilualueet ja lenkkipolut sekä kevyen liikenteen väylät kaikentyyppisillä kaupunkialueilla. Lihominen ja vähäinen arkiliikunta haasteina Nuorten ikäluokkien ylipaino-ongelma ja vähentynyt liikkumisaktiivisuus ovat totta meilläkin. Suomalaisten lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet kovaa vauhtia viime vuosikymmenten aikana. Vuodesta 1977 vuoteen 2003 ylipainoisten vuotiaiden osuus lähes kolminkertaistui noin seitsemästä vähän yli 20 prosenttiin. Lapsuus- ja nuoruusiän ylipainoisuus on usein pysyvää ja ennustaa aikuisiän lihavuutta. On näyttöä, että nuorten urheiluseuraliikunta ja sen mukana kokonaisliikunta vähenevät selvästi murrosiässä. Kun 11-vuotiaista noin 40 prosenttia ilmoittaa kyselyissä liikkuvansa kohtuullisen kuormittavasti vähintään tunnin päivässä, 15-vuotiaista tällä tavalla liikkuu vain runsas kymmenesosa. Vaikka liikkuminen pihalla, kadulla, kentillä ja metsissä sekä matkat kouluun ja kavereiden luo tarjoavat mahdollisuuden jopa usean tunnin päivittäiseen aktiivisuuteen, niin tämä mahdollisuus ei näytä täysin realisoituvan. Nuorten omaehtoinen liikkuminen on vuosien mittaan vähentynyt. Arkiliikkumiseen innostava ympäristö Rakennettu ympäristö voi tukea tai vaikeuttaa lasten ja nuorten liikkuvaa elämäntapaa. Liikkumiseen houkuttelevia tekijöitä voi löytyä yhtä hyvin niin omakotialueelta, kaupunkikeskustasta kuin metsälähiöstäkin. Niistä ympäristön piirteistä, jotka inspiroivat eri ikäryhmien tyttöjä ja poikia käyttämään ympäristön mahdollisuuksia tarjoumia aktiivisesti ja omaehtoisesti tiedetään kuitenkin aivan liian vähän. Artikkelimme hyödyntää uudenlaista, uutta teknologiaa soveltavaa metodiikkaa, jolla lasten ja nuorten liikkumisaktiivisuutta tukevia ympäristön piirteitä saadaan selville hyvinkin tarkasti. Kaupunkiympäristö ja lasten liikkuminen (KYLLI)-tutkimuksessa yhdistettiin paikkoihin kiinnitettyä objektiivista ympäristötietoa lasten ja nuorten subjektiivisiin paikkakokemuksiin. Artikkelimme kuvaa monivuotisen tutkimuksemme alustavia tuloksia. Koulumatkaliikkuminen hyvin aktiivista laitakaupungilla Tutkimustulostemme mukaan kaupunkirakenteellisilla piirteillä on vaikutusta kouluikäisten lasten liikkumisaktiivisuuteen (kuvio 1). Yhdyskuntarakenteen tiiviyden yhteydet koulumatkaliikkumiseen olivat kiehtovia. Jos mitattiin asuntojen määrää pinta-alayksikköä kohden, tiiviys oli omiaan vähentämään koulumatkaliikkumisen aktiivisuutta. Jos taas Liikunta & tiede /

3 KUVIO 1. Ympäristön fyysinen rakenne vaikuttaa mm. lasten koulumatkaliikkumiseen ja itsenäisen liikkumisen reviiriin. Vapaa-ajan liikkumisella ja ympäristökokemuksilla on puolestaan selviä kytkentöjä lasten hyvinvointiin. KUVIO 2. Sekä keskustassa että laitakaupungilla asuvat lapset liikkuvat lyhyet koulumatkansa aktiivisesti. Kruununhaan erikoiskoulu houkuttelee lähinnä julkisia kulkuvälineitä käyttäviä oppilaita kauempaakin. 12 Liikunta & tiede / 2011

4 Kaupunkiympäristöstä löytyy lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden vähenemistä ja passiivisen ajankäytön lisääntymistä selittäviä tekijöitä. Liikkumiseen houkuttelevia tekijöitä voi löytyä yhtä hyvin niin omakotialueelta, kaupunkikeskustasta kuin metsälähiöstäkin. asiaa tutkittiin rakennusten määrän kautta, tiiviys päinvastoin lisäsi koulumatkaliikkumisen aktiivisuutta. Kyse on ensimmäisessä tapauksessa kerrostalomaisesta ja jälkimmäisessä tapauksessa pientalovaltaisesta, kuitenkin kaupunkimaisesta yhdyskuntarakenteesta. Keskusta-alueilla asuvista lapsista 46 prosenttia, välikaupungissa 58 prosenttia ja laitakaupungilla asuvista 89 prosenttia kulki molemmat koulumatkansa aktiivisesti kävellen tai pyörällä. Tulos tuo kiinnostavaa lisätietoa verrattuna aikaisempiin kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimustuloksiin, joissa yleensä on korostettu tiiviisti rakennetun kaupunkiympäristön arkiliikkumista lisäävää vaikutusta. Nyt saimme tarkempaa tietoa erityyppisistä kaupunkiympäristöistä, jolloin laitakaupungin kävely- ja pyöräilymahdollisuudet osoittautuivat selvästi paremmiksi kuin väli tai kantakaupungissa. Tutkituilla tiiviisti rakennetuilla keskusta-alueilla asuvat lapset käyttivät erittäin usein julkisia kulkuvälineitä koulumatkojen kulkemiseen samalla kun laitakaupunkilaisille polkupyörä oli hyvin tavallinen kulkumuoto (ks. kuvio 2). Asiaan kuitenkin vaikuttanee se, että toinen tutkituista kouluista oli tanssiin erikoistunut koulu, johon tullaan myös pitkien matkojen päästä. Sen sijaan rakennetun ympäristön tiiviys ei näytä vaikuttavan lasten ja nuorten vapaa-ajan liikuntaaktiivisuuteen. Tosin laitakaupungin alueilla asuvien joukossa oli jonkin verran vähemmän (13 %) liikunnallisesti passiivisia kuin keskustan ja välikaupungin alueilla (17 %). Viherympäristö laajentaa liikkumisen reviiriä Regressioanalyysit paljastivat myös muita kiinnostavia yhteyksiä yhdyskunnan rakenteellisten tekijöiden ja lasten käyttäytymisen ja kokemusten välillä. Tiiviisti rakennetuilla (asunnoissa mitaten) alueilla lasten liikkumisreviirit olivat pienempiä, mikä liittynee lyhyempiin välimatkoihin kiinnostaviin kohteisiin. Lasten merkitsemien tärkeiden paikkojen (tarjoumien) lukumäärä oli sitä suurempi mitä tiiviimmin rakennettu lapsen kotiympäristö oli. Suuri viherrakenteen osuus lapsen kotiympäristössä oli omiaan vähentämään koulumatkaliikkumisen aktiivisuutta mutta samalla lapsen liikkumisreviiri kuitenkin kasvoi. Kaikissa edellä mainituissa tuloksissa on huomioitu lapsen iän, sukupuolen sekä vanhempien koulutustason ja liikunnallisuuden vaikutus. Runsas ruutuaika tuo terveysongelmia Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita myös lapsen käyttäytymisen ja ympäristökokemusten yhteyksistä heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Aikaisempia tutkimustuloksia vahvistaen löysimme yhteyksiä hyvinvointiin muun muassa lasten ympäristöpelkojen ja liikkumislisenssien määrän suhteen. Yllättävää ei ollut myöskään, että myös vanhempien liikunnallisuus näytti edesauttavan lasten kokemaa hyvää terveyttä. Lisäyksenä aikaisempiin tutkimuksiimme halusimme selvittää vapaa-ajan liikkumisen sekä peli- ja katseluajan mahdollisia yhteyksiä hyvinvointimuuttujiin. Tämä osoittautuikin tärkeäksi täydennykseksi, koska juuri näillä muuttujilla oli selviä yhteyksiä lasten hyvinvointiin. Yhteydet olivat odotetusti sen suuntaisia, että mitä enemmän peli- tai katseluaikaa tai mitä vähemmän vapaa-ajan liikuntaa, sitä todennäköisemmin lapsi oli ylipainoinen, hänellä oli joku haittaava päivittäinen oire tai koettu terveys oli alentunut. Positiiviset ympäristökokemukset tärkeitä Kotiympäristön rakenne ei näytä kuitenkaan olevan kovin määräävä tekijä lasten liikkumiselle. Siksi onkin syytä tutkia paitsi lapsen asuinympäristön ja liikkumisen välistä suhdetta myös sitä, millaiset ympäristöt tuottavat positiivisia ympäristökokemuksia. On nimittäin syytä olettaa, että lapset liikkuvat vapaa-ajallaan aktiivisesti sitä todennäköisemmin, mitä kiehtovammaksi ja houkuttelevammaksi lapsi kokee ympäristön mahdollisuudet. Mitkä asiat lähiympäristössä sitten motivoivat lasta liikkumaan? Tutkimuksen pehmogis-kyselyyn vastanneet 901 lasta merkitsivät kartalle yhteensä itselleen tärkeää paikkaa (kuvio 3). Ylivoimaisesti eniten merkitty paikka 64 vaihtoehdon kesken oli kavereiden tapaaminen (kuusi prosenttia paikoista). Lapset liikkuvat itselleen tärkeisiin paikkoihin varsin itsenäisesti ja aktiivisesti, sillä yli puoleen tultiin Liikunta & tiede /

5 KUVIO 3. Kavereiden tapaamispaikat olivat ylivoimaisesti tärkeimpiä lasten merkitsemistä paikoista. kävellen tai pyöräillen ja vain kahdeksaan prosenttiin autokyydillä. Tässä suhteessa suomalaiset lapset varmaankin eroavat olennaisesti lapsista monissa muissa maissa. Kirjastossa ja kaupassa käynti olivat lasten merkitsemistä asioista ne, joihin kävellen tai pyörällä liikkumisen osuus oli suurin. Autolla tai julkisilla liikennevälineillä liikuttiin erityisesti elokuviin ja shoppailemaan. Aikuisten seuraa lapset tarvitsivat päästäkseen 12 prosenttiin paikoista. Aikuisen seuran tarve oli suurinta museoissa tai näyttelyissä käytäessä, ulkona syötäessä sekä urheilutapahtumiin osallistuttaessa. Urheilutapahtumiin osallistuminen oli myös paikoista se, johon saavuttiin eniten autolla. Asioita, joiden lapset merkitsivät tapahtuvan yksin, oli tietokoneella oleminen ja se, ettei ole mitään tekemistä. Kavereiden kanssa sen sijaan hengaillaan, skeitataan ja leikitään. Lapset saivat arvioida kunkin merkitsemänsä paikan kohdalla, kuinka paljon paikasta pitävät. Lapsilla oli myös mahdollisuus kirjoittaa vapaasti paikkaan liittyvistä kokemuksistaan (kuvio 4). Yleisesti ottaen lapset suhtautuivat merkitsemiinsä itselleen tärkeisiin paikkoihin hyvin myönteisesti paikoista pitämisen keskiarvo oli 79 nollasta sataan ulottuvalla asteikolla, ja 89 prosenttia paikoista oli arvioitu positiivisiksi. Eniten pidetty paikka oli hyvän olon paikka, mutta kiinnostavasti kärkiviisikosta löytyvät myös rauhassa oleminen ja se, että saa olla yksin, sekä tietokoneella ja eläinten kanssa vietetty aika. Kun analysoitiin näiden lasten merkitsemien paikkojen lähiympäristön rakennetta tarkemmin, havait- 14 Liikunta & tiede / 2011

6 KUVIO 4. Kruununhaan lapset kertovat tärkeistä paikoistaan omin sanoin. KUVIO 5. Lasten merkitsemien paikkojen rakenteen sekä lasten kokemuksien ja käyttäytymisen väliset yhteydet. Liikunta & tiede /

7 Lapset liikkuvat itselleen tärkeisiin paikkoihin varsin itsenäisesti ja aktiivisesti. Helsinkiläiset lapset ja nuoret ovat julkisen tilan aktiivinen käyttäjäryhmä. Pyrkimyksenä tulisikin olla säilyttää kaupunkitilassa paikkoja, jotka ovat avoimia myös lasten ja nuorten tulla, mutta ei suunniteltuja ainoastaan näiden ikäryhmien käyttöön. tiin, että sekä viheralueiden suuri osuus että rakennetun ympäristön tiiviys, rakennusten lukumäärällä mitaten, tuottivat positiivisia ympäristökokemuksia (kuvio 5). Viherympäristön osuuden kasvaessa paikan välittömässä läheisyydessä todennäköisyys sille, että paikkaan saavuttiin itsenäisesti, laski. Asuntojen lukumäärällä mitattu tiiviys sen sijaan ennusti paikan saavuttamista itsenäisesti. Joko kävellen tai pyörällä paikkaan kulkemisen todennäköisyyttä lisäsi paikan sijainti tiiviissä rakenteessa rakennusten lukumäärällä mitattuna, mutta asuntojen lukumäärän kasvu ennusti siirtymistä paikkaan omaa lihasvoimaa käyttämättä. Nämä hiukan ristiriitaisilta vaikuttavat tulokset selittyvät juuri edellä mainituilla eroilla tiiviyden mittaustavoissa. Tulos siitä, että pientaloalueilla liikutaan enemmän aktiivisesti, sai siten vah- vistusta. Kulkumatka oli myös sitä aktiivisempi, mitä lähempänä kotia paikka oli. Kokemuksellisuus mukaan liikkumisympäristön tutkimukseen Tutkimus antaa varsin vahvaa näyttöä siitä, että rakennetusta kaupunkiympäristöstä löytyy lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden vähenemistä ja passiivisen ajankäytön lisääntymistä selittäviä tekijöitä. On kuitenkin varottava soveltamasta suoraviivaisesti ulkomaisia esimerkkejä, kuten ympäristön kävely- ja pyöräily-ystävällisyyttä kuvaavia indeksejä. Vaarana on myös kaupunkiympäristöjen liian karkea tyypittely. Tutkimuksemme tuotti uutta tietoa juuri erilaisten kaupunkiympäristöjen liikkumista edistävistä NÄIN TUTKITTIIN Kaupunkirakenteen ominaisuuksia avaamaan Tutkimusalueiden valinnassa hyödynnettiin kaupunkitutkimuksessa käytettäviä morfologisia menetelmiä, joiden avulla saadaan tietoa kaupunkiympäristöjen fyysisistä tiloista ja niiden muodostamista kokonaisuuksista. Menetelmät tuottavat tietoa muun muassa kaupunkirakenteen tiiviydestä, rakeisuudesta, toiminnallisesta monipuolisuudesta sekä katuverkon vaihtelevuudesta. Analyysimenetelmien avulla voidaan yhdistää tietoja rakennuksien tilallisista ominaisuuksista, kuten rakennusten pinta-aloista, tilavuudesta, muodosta, sekä tietoja alueiden toiminnoista erilaisin laskennallisin menetelmin. Näiden menetelmien tuloksena syntyy kvantitatiivista tietoa kaupunkiympäristöstä eli niin sanottuja morfologisia indikaattoreita. Indikaattoreiden muodostaman tiedon pohjalta kaupunkitilan ominaisuuksia on mahdollista vertailla monipuolisesti ja tiedon perusteella pystytään myös kyseenalaistamaan mielikuviin perustuvat käsitykset kaupunkiympäristön ominaisuuksista. Aineistoina tutkimuksessa käytettiin pääasiassa digitaalisia kartta-aineistoja ja laskennalliset analyysit toteutettiin paikkatietosovellusten avulla. Menetelmän avulla pystytään yhdistämään ympäristöä kuvaavaa ominaisuustietoa paikannettuun tietoon lasten fyysisestä aktiivisuudesta ja arvioida näiden avulla, millaiset ympäristöt tukevat fyysistä aktiivisuutta. Kaupunkisuunnittelussa tyypillisesti alueiden kuvaamisessa käytetään numeerisina mittareina rakennusten kerrosalaan perustuvia tehokkuuslukuja. Tässä tutkimuksessa kehitettyjen analyysien avulla voidaan tehokkuudeltaan samanlaisten alueiden kaupunkirakenteellisia ominaisuuksia eritellä tehokkuuslukuja hienovaraisemmin. Tutkimusalueet valittiin siten, että ne muodostavat kokonaisuuden, jossa on edustettuna kaupunkirakenteellisilta piirteitään erilaisia alueita ja jossa sosioekonomisten tekijöiden merkitystä lasten liikkumiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen pystytään sulkemaan pois. 16 Liikunta & tiede / 2011

8 piirteistä. Laitakaupungin aktiivista arkiliikkumista tukevat piirteet olivat tärkeä löydös. Toisaalta ei tule unohtaa niitä etuja, mitä liittyy jo lapsena ja nuorena opittuihin taitoihin hyödyntää julkisia liikkumisvälineitä. Lapsille tärkeiden paikkojen tutkiminen paikkalähtöisesti on lupaava tutkimuslinja, koska tällöin saadaan tietoa myös lasta liikkumaan motivoivista ympäristön spesifeistä piirteistä. Lapset ja nuoret saadaan houkutelluksi pois TV- ja tietokoneruutujen äärestä vain, jos he kokevat ulkoympäristön mahdollisuudet itselleen kiehtovina. Ikätoverit osoittautuivat tärkeimmäksi houkuttelevaksi tekijäksi. Ei siis ole turhaa pyrkiä panostamaan lasten ja nuorten tapaamispaikkoihin. Tutkimuksemme antoi vahvaa näyttöä siitä, että helsinkiläiset lapset ja nuoret ovat julkisen tilan aktiivinen käyttäjäryhmä. Pyrkimyksenä tulisikin olla säilyttää kaupunkitilassa paikkoja, jotka ovat avoimia myös lasten ja nuorten tulla, mutta ei suunniteltuja ainoastaan näiden ikäryhmien käyttöön. Tulemme jatkamaan vastaavien tutkimuskysymyksien syvällistä selvittämistä Opetus- ja kulttuuriministeriön Suomen Akatemian lasten ja nuorten terveyden tutkimusohjelmaan kytkeytyvässä Kids Out! -hankkeessa. Rakennetun ympäristön, fyysisen aktiivisuuden ja lasten ympäristökokemusten tutkimukseen yhdistyy tällöin koululaisten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävä interventio-osuus. ANNA BROBERG, FM Tutkija Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Aalto yliopisto Sähköposti: ARI HYNYNEN, TkT Professori Tampereen teknillinen yliopisto Sähköposti: SANNA ILTANEN, arkkitehti Tutkija Tampereen teknillinen yliopisto Sähköposti: MARKETTA KYTTÄ, FT Erikoistutkija Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Aalto yliopisto Sähköposti: OLAVI PARONEN, YM Erikoistutkija UKK-instituutti Sähköposti: KUVIO 6. Helsingin pehmogis kyselyn etusivu ja sivu, jolla paikannettiin koti. Ks. Tutkimusalueiksi valittiin Helsingin kaupungista kolme vastinparia, joiden kaupunkirakenteelliset ominaisuudet ovat pareittain samanlaiset. Vastinparit olivat: Kruununhaka Ruoholahti, Lauttasaari Herttoniemi ja Pakila Puistola. Näiden alueiden ala- ja yläkoulujen (n=17) viidennet ja kahdeksannet luokat kutsuttiin vastaamaan tutkimukseen koulujen tietokoneluokissa tutkimusavustajan opastuksella. Tutkimuksen oppilasaineisto (n=901) kerättiin pehmogis-kyselyllä (kuvio 6), joka on Internetissä toimiva kartan ja perinteisen kyselyn yhdistävä sovellus. PehmoGIS-kyselyssä koululaiset vastasivat kysymyksiin koulumatka- ja vapaa-ajan liikkumisestaan, istuen käytetystä ajasta ( ruutuaika ), hyvinvoinnistaan sekä kertoivat lähiympäristönsä paikoista neljässä eri teemassa: Mitä teen, Miltä tuntuu, Vapaa-aika sekä Yksin ja yhdessä. Lisäksi koululaiset paikansivat kartalle kotinsa, mikä mahdollistaa vastausten tutkimisen yhdistettynä kunkin vastaajan kotiympäristöä kuvaaviin paikkatietoaineistoihin. Liikunta & tiede /

Lapsia liikuttava kaupunki

Lapsia liikuttava kaupunki Lapsia liikuttava kaupunki Lapsia liikuttava kaupunki Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Anna Broberg, tohtorikoulutettava,

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Aktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava

Aktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava Aktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari 27.9.2018 Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava Aalto Yliopisto Tavoitteena on myötävaikuttaa ikääntyvien

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA AKTIIVISTA ELÄMÄNTAPAA EDISTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE

HYVINVOINTIA JA AKTIIVISTA ELÄMÄNTAPAA EDISTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE HYVINVOINTIA JA AKTIIVISTA ELÄMÄNTAPAA EDISTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE Marketta Kyttä, Maankäytön suunnittelun professori Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos YHDYSKUNTA- SUUNNITTELU JA TERVEYS ON

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Ø Kouluterveyskysely (THL, parilliset ja parittomat vuodet vuodesta 1996,

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari, Mikkeli 17.4.2013 Työryhmä Annaleena Aira Henna Haapala Harto

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Alue on myös Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien Renessanssi projektin kohdealueena. Diplomityössä sivuja: 42 (A3) + 6 (A1)

Alue on myös Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien Renessanssi projektin kohdealueena. Diplomityössä sivuja: 42 (A3) + 6 (A1) 1 Diplomityö liittyy TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun Tutkimus- ja Koulutuskeskuksen Urbaani Onni tutkimukseen, jossa kerättiin helsinkiläisiltä heidän elinympäristöään koskevaa kokemusperäistä paikkatietoa.

Lisätiedot

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Kuva: Anni Ruotsalainen Marjo Neuvonen, Susan Tönnes, Tuija Sievänen ja Terhi Koskela METLA Suomalaisten lähiulkoilu Määritelmä = ulkoilua, liikuntaa ja

Lisätiedot

Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi

Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta 11.09.2018 Viisas liikkuminen Mitä se on ja miksi sitä edistetään? 2 Viisas liikkuminen tarkoittaa turvallista, tarkoituksenmukaista,

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

PEHMOGIS Elinympäristö asukkaiden arvioimana. Marketta Kyttä & Maarit Kahila Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus

PEHMOGIS Elinympäristö asukkaiden arvioimana. Marketta Kyttä & Maarit Kahila Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus PEHMOGIS Elinympäristö asukkaiden arvioimana Marketta Kyttä & Maarit Kahila Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus Arviointitutkimuksen tavoite Tutkimustietoa asukkaiden elinympäristöön liittyvistä

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Yhtenäiskoulut.9.1 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet yhtenäiskoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt yhtenäiskoulua (.9. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Yhdyskuntasuunnittelulla hyvinvointia vai pahoinvointia?

Yhdyskuntasuunnittelulla hyvinvointia vai pahoinvointia? Marketta Kyttä Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä (YTK) Aalto-yliopisto Yhdyskuntasuunnittelulla hyvinvointia vai pahoinvointia? Aivan mahtavaa, että Suomessa kysytään oikeilta ihmisiltä,

Lisätiedot

Hyvä kaupunkisuunnittelu tukee lasten liikkumista

Hyvä kaupunkisuunnittelu tukee lasten liikkumista Hyvä kaupunkisuunnittelu tukee lasten liikkumista 4 LIIKUNTA & TIEDE 52 5 / 2015 Teksti: ANNA BROBERG Kaupunkiympäristö vaikuttaa lasten ja nuorten aktiiviseen ja itsenäiseen liikkumiseen, kuten kävelyyn

Lisätiedot

GIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus

GIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus GIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus Soile Puhakka Oulun yliopisto, Maantieteen tutkimusyksikkö Riitta Pyky Luonnonvarakeskus / ODL Liikuntaklinikka www.tuunaamopo.fi Maantieteellisen aineiston

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta kestävän liikkumisen muotoihin ja työmatkojen liikkumiseen tulokset 2018 Yritys- ja kuntapäättäjien näkemyksiä kestävästä liikkumisesta 2016 Liikennevirasto Motiva

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja terveydenhitajapiskelijat Milja Kiviharju & Outi Latva-Kkk Seinäjen ammattikrkeakulu Liikunnan hyödyt fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle n tiedetty j pitkään. Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008): 10 vuotta sitten Kouluikäisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevassa tietopohjassa oli Suomessa, ennen Move!-järjestelmää, objektiivisen mittauksen osalta suuria puutteita: Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) Raportti: http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201142-v-liikkuminen_vapaa-ajalla.pdf Tekijöiden yhteystiedot:

Lisätiedot

Lisätietoja: Nora Fagerholm Tutkija Maantieteen laitos Turun yliopisto Sähköposti: nora.fagerholm@utu.fi Puhelin: (02) 333 5591

Lisätietoja: Nora Fagerholm Tutkija Maantieteen laitos Turun yliopisto Sähköposti: nora.fagerholm@utu.fi Puhelin: (02) 333 5591 Tämä tutkimusraportti on yhteenveto Turussa tehdyn lasten arkiliikkumista selvittävän tutkimuksen tuloksista. Tutkimus oli osa Tekes-rahoitteista Urbaani Onni -hanketta. Pansion ja Wäinö Aaltosen koulun

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus

peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus 26.1.2018 Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Liikuntasuosituksen täyttävien (liikuntaa

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden tulokset Ohjelmajohtaja Antti Blom, opetushallitus Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, LIKES-tutkimuskeskus Lapset ja nuoret

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyviä perustietoja suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tehtävän tavoitteena

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Viherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen. MMT, dos. Erja Rappe , Jyväskylä

Viherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen. MMT, dos. Erja Rappe , Jyväskylä Viherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen MMT, dos. Erja Rappe 21.3.2018, Jyväskylä Al Tausta Yli ¾ eurooppalaisista asuu kaupunkialueilla Kaupungistuminen tuottaa terveysongelmia

Lisätiedot

00003 VASTAUSLÄHETYS TUNNUS Haluan liittää jäseneksi myös seuraavat samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet: Sukunimi Etunimi Syntymäaika

00003 VASTAUSLÄHETYS TUNNUS Haluan liittää jäseneksi myös seuraavat samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet: Sukunimi Etunimi Syntymäaika Voit liittyä Suomen Ladun jäseneksi osoitteessa www.suomenlatu.fi/liity tai palauttamalla tämän lomakkeen postitse. Haluan liittyä Suomen Ladun jäseneksi. Jäsenyhdistykseni on (Mikäli jätät yhdistyksen

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot