TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ. Hallituksen toimintakertomus vuodelta

Transkriptio

1 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA Y-tunnus TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJA

2 TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ Sivu Hallituksen toimintakertomus vuodelta TILINPÄÄTÖS Eteran ja konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Tuloslaskelma 16 Tase 17 Rahoituslaskelma 18 Tuloslaskelman liitetiedot Vakuutusmaksutulo ja maksetut korvaukset 19 Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely 20 Kokonaisliikekulut toiminnoittain 21 Henkilöstöä ja toimielimiä koskevat liitetiedot 22 Taseen liitetiedot Sijoitustusten käypä arvo ja arvostusero 23 Kiinteistösijoitusten muutokset 24 Kiinteistöosakkeet saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset eriteltyinä vakuuden mukaan ja muut saamiset 33 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset 34 Eteran oma pääoma 35 Vakuutustekninen vastuuvelka, velat ja siirtovelat 36 Toimintapääoma 37 Vastuut ja vastuusitoumukset Tunnusluvut ja analyysit Tiivistelmä tunnusluvuista 40 Tulosanalyysi ja hoitokustannustulos 41 Vakavaraisuus 42 Sijoitusjakauma käyvin arvoin 43 Sijoitustoiminnan nettotuottoerittely ja tulos 44 Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle 45 Keskeisempien tunnuslukujen sisältö Riskit ja riskien hallinta Laskelma toimintapääoman vähimmäismäärästä 54 Konsernin tilinpäätös Tuloslaskelma 55 Tase 56 Rahoituslaskelma 57 Tuloslaskelman liitetiedot Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely 58 Taseen liitetiedot Sijoitustusten käypä arvo ja arvostusero 59 Kiinteistösijoitusten muutokset 60 Konsernin oma pääoma 61 Velat ja siirtovelat 62 Vastuut ja vastuusitoumukset konsernissa 63 Hallituksen allekirjoitukset 64 Luettelo kirjanpitokirjoista 65 Tilintarkastuskertomus

3 ETERA Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 Talouden kehitys Epävarmuus leimasi maailmantalouden näkymiä. Vuotta 2011 voi kuvata valtiontalouksien kriisivuotena. Vuoden 2008 kaltaiselta finanssikriisiltä vältyttiin, mutta useiden valtioiden budjettialijäämät jatkoivat kasvuaan ja velkojen määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi huolestuttavasti. Suomen talouskasvu hidastui selvästi. Kokonaistuotanto oli edelleen selkeästi pienempi kuin ennen taantumaa, eikä vuoden 2008 tuotannon tasoa uskota saavutettavan ennen vuotta Kokonaistuotanto kasvoi Suomessa vajaat 3 prosenttia. Yritysten investointien kasvu vaimeni vientinäkymien heiketessä. Työttömyysasteen aleneminen hidastui. Työttömyysaste oli vuoden lopussa 7,4 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Vuosi 2011 oli sijoitusvuotena erityisen haastava. Sijoittajien luottamus heikkeni, ja elokuussa hermostuneisuus purkautui hyvin voimakkaana osakekurssien laskuna ja luottoriskipreemioiden leventymisenä. Erityisen voimakas reaktio nähtiin euroalueella, jossa päätöksenteko kriisin ratkaisemiseksi osoittautui poliittisesti hyvin haasteelliseksi. Velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää säästötoimia sekä kilpailukykyä parantavia toimia, mikä heikentää ongelmatalouksien lähivuosien kasvunäkymiä. Pankkisektorin kehitys niin osake- kuin lainamarkkinoilla oli erityisen heikkoa, koska ongelmatalouksien lainojen uudelleenjärjestely olisi aiheuttanut niille merkittävät tappiot. Markkinat rauhoittuivat vasta joulukuussa, kun EKP tarjosi pankeille rajoittamattomasti edullista kolmen vuoden rahoitusta, mikä laski voimakkaasti suurimpien ongelmatalouksien lyhyiden lainojen tuottovaatimusta. Työeläkejärjestelmän kehitys Työeläkejärjestelmä 50 vuotta Heinäkuussa työeläkelain säätämisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta. Ensimmäinen työeläkelaki oli TEL, joka säädettiin vuonna Lyhytaikaisten työsuhteiden LEL säädettiin vuotta myöhemmin, ja molemmat tulivat voimaan Työeläketurvaa on kehitetty kansantalouden ja yhteiskunnan mukana ja jatkuvasti kattavammaksi. Suomalaisen hajautetun työeläkejärjestelmän jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä väestön ikärakenteen muuttumiseen, eliniän kasvuun ja rahoitustasapainon ylläpitoon globaalien sijoitusmarkkinoiden heilahteluista huolimatta. Tavoitteena tulee aina olla ensisijaisesti kehittäminen suomalaisen sosiaaliturvan lähtökohdista. Samalla on huomioitava yhteys eurooppalaisten finanssimarkkinoiden säätelyyn. Työurien pidentäminen ja keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä Työurien pidentämistä pohdittiin monella taholla pitkin vuotta. Eliniän piteneminen ja väestön ikärakenne luovat paineita vakuutusmaksun nostoon tai eläke-etujen leikkaamiseen. Eläkeiän nostamisesta käytiin paljon poliittista keskustelua, ja erilaiset työryhmät pohtivat muita ratkaisuja työurien pidentämiseen. Hallituksen asettama työuratyöryhmä jätti mietintönsä maaliskuun alussa Työuratyöryhmä toi esiin erilaiset muutosvaihtoehdot, mutta ei suositellut mitään yksittäistä vaihtoehtoa. Työurakeskustelut jatkuvat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen eläkeneuvotteluryhmässä, jota johtaa Eläketurvakeskuksen Jukka Rantala. Hallitusohjelman mukaisia työelämän kehittämisen keinoja työurien pidentämiseksi käsitellään Jukka Ahtelan puheenjohdolla toimivassa työmarkkinajärjestöjen yhteisessä työryhmässä.

4 ETERA Eläkkeellesiirtymisikä oli hienoisessa nousussa. Koko työeläkejärjestelmässä eläkkeelle siirryttiin vuonna 2011 keskimäärin 60,5-vuotiaina. Nousua edellisvuodesta oli 0,1 vuotta. Eläkkeellesiirtymisikä on noussut kutakuinkin siinä tahdissa kuin vuoden 2005 työeläkeuudistusta suunniteltaessa arvioitiin. Myönteinen kehitys näkyy myös vanhempien työntekijöiden työllisyysasteen nousuna. Vakavaraisuussäännöt Joulukuussa 2008 tuli voimaan määräaikaislaki, jolla muutettiin finanssikriisin vuoksi vanhuuseläkkeiden rahastointia ja toimintapääomaa koskevia säännöksiä. Ensin laki säädettiin olemaan voimassa vuoden 2010 loppuun, mutta sen voimassaoloa jatkettiin keväällä 2010 vuoden 2012 loppuun asti. Työeläkejärjestelmän vakavaraisuussääntelyä arvioineet työryhmät luovuttivat raporttinsa sosiaali- ja terveysministerille Työryhmät ehdottivat lainsäädäntöön useita, kolmessa vaiheessa toteutettavia muutoksia. Ensimmäisen vaiheen, lähinnä yksittäisiin epäkohtiin kohdistuneet muutokset tulivat voimaan maaliskuussa Toisen vaiheen uudistuksilla on tarkoitus varautua väliaikaislain päättymiseen, ja kolmannessa vaiheessa uudistettaisiin vakavaraisuus- ja katesäännöksiä laajasti. Muutosten valmistelu on vireillä sosiaali- ja terveysministeriössä. Solvenssi II Vakavaraisuussääntöjen muutokset kytkeytyvät myös EU-säätelyyn perustuvaan Solvenssi II - hankkeeseen. Solvenssi II -direktiivillä on tarkoitus EU:n tasolla yhtenäistää vakavaraisuutta koskevia vaatimuksia ja vakuutusvalvonnan periaatteita, parantaa vakuutuksenottajien ja edunsaajien suojaa ja lisätä eurooppalaisen vakuutusalan kansainvälistä kilpailukykyä. Direktiivissä säädetään hallinnon ja johdon kelpoisuusvaatimuksista, sisäisestä valvonnasta, vakavaraisuudesta sekä riskien ja vakavaraisuuden sisäisestä arvioinnista. Säännöksiä on myös muun muassa aktuaaritoiminnosta, ulkoistamisesta ja informaation julkistamisesta. Direktiivi on saatettava kansallisesti voimaan koskemaan vahinko- ja henkivakuutusyhtiöitä, mutta käytännössä se vaikuttaa laajasti myös työeläkevakuutusyhtiöitä koskevaan säätelyyn. Työeläkealan vakavaraisuussäätelyä selvittäneen asiantuntijaryhmän mukaan myös Solvenssi II -mallin pohjalta on mahdollista kehittää työeläkejärjestelmän vakavaraisuusmekanismia sijoitustoiminnan riskejä paremmin huomioon ottavaksi. Tavoitteena on määritellä työeläkejärjestelmän sijoitustoiminnan ja riskiprofiilin sekä työeläkejärjestelmän tavoitteiden kannalta mahdollisimman toimiva vakavaraisuusmekanismi. Sosiaali- ja terveysministeriössä on vireillä eläkelaitoksia koskevien säännösten valmistelu myös muiden Solvenssi II - direktiiviin liittyvien muutosten osalta. Työeläkealan kilpailun edistäminen Työeläkealan kilpailun edistämisestä tammikuussa 2007 julkaistun selvityksen jälkeen on käyty eritasoisia keskusteluja kilpailun lisäämisestä lainsäädännön keinoin. Erityisesti laskuperusteiden mahdollinen muuttaminen tietyiltä osin yhtiökohtaiseksi on ollut esillä. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi joulukuussa 2011 lausuntoa työeläkejärjestelmän toimivuutta koskevasta arviomuistiosta, jossa käsitellään yhtiökohtaista vakuutusmaksun hoitokustannusosaa ja työhyvinvointitoimintaa. Eteran tulos Eteran kokonaistulos oli -283 miljoonaa euroa (171 milj. v. 2010). Kokonaistulos muodostuu sijoitustoiminnan tuloksesta, varsinaisen vakuutusliikkeen tuloksesta ja hoitokustannustuloksesta. Sijoitustoiminnan tulos oli -252 miljoonaa euroa (151 milj. ), varsinaisen vakuutusliikkeen tulos -31 miljoonaa euroa (19 milj. ) ja hoitokustannustulos 1 miljoona euroa (1,8 milj. ).

5 ETERA Vastuuvelka eli tulevien eläkkeiden maksamiseen varattu rahamäärä oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (5 163 milj. ). Se pieneni edellisvuodesta noin prosentin. Sijoitustoiminnan puskurina toimiva toimintapääoma oli 738 miljoonaa euroa (991 milj. ). Toimintapääoma on se osa varallisuutta, jota ei ole varattu varsinaisen eläkevastuun katteeksi. Eteran vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla. Vakavaraisuusasemaa kuvaava suhdeluku oli 2,4 (2,4) ja vakavaraisuusaste 15,7 (21,2). Etera siirtää vuoden 2012 asiakashyvityksiin 5,8 miljoonaa euroa. Se on keskimäärin 0,2 prosenttia vakuutetusta palkkasummasta. Vuonna 2011 Etera maksoi asiakashyvityksiä 9,1 miljoonaa euroa, mikä oli keskimäärin 0,4 prosenttia sopimustyönantajien palkkasummasta. Kustannustehokkuuteen on kiinnitetty Eterassa huomiota edelleen. Kokonaisliikekulut olivat 47 miljoonaa euroa (46 milj. ). Valtaosa niistä oli henkilöstö- ja tietojärjestelmäkuluja. Henkilöstökulujen osuus oli 20 miljoonaa euroa (19 milj. ). Vakuutukset ja asiakkaat Eteran vakuutusmaksutulo jatkoi kasvuaan. Etera sai vakuutusmaksutuloa 614 miljoonaa euroa (570 milj. ), mikä oli 8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vakuutusmaksutulon kasvuun vaikutti alkuvuoden hyvä suhdannekehitys, mutta myös uusien vakuutusten myynti oli vilkasta. Eteran vakuuttama palkkasumma ja työtulosumma kasvoivat. Vakuutusmaksutulon perusteena oleva TyEL-palkkasumma oli miljoonaa euroa (2 517 milj. ) eli 5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yrittäjäasiakkaiden YEL-työtulosumma kasvoi 89 miljoonaan euroon (63 milj. ) eli 42 prosenttia edellisvuodesta. Luottotappioita kirjattiin TyEL- ja YEL-vakuutusmaksusaatavista 8,5 miljoonaa euroa (5,5 milj. ). Eteran vakuutusmaksutulosta lasketun markkinaosuuden työeläkeyhtiöistä arvioidaan pysyneen 5,4 prosentissa eli samansuuruisena kuin vuonna Vakuutusten myynti ja siirrot Uusien vakuutusten myynti oli edelleen vilkasta. Etera sai vuoden aikana uutta TyELvakuutusta (3 250) ja uutta YEL-vakuutusta (1 358). Uusien TyEL-vakuutusten myynnissä Eteran osuus työeläkeyhtiöistä oli 15 prosenttia vakuutusten kappalemääristä (16 %). YEL-vakuutusten myynnissä Eteran osuus oli 6 prosenttia vakuutusten kappalemääristä (6 %). Vakuutusten siirto työeläkeyhtiöstä toiseen on mahdollista neljä kertaa vuodessa. Vuonna 2011 Eterasta muihin yhtiöihin siirtyi 688 TyEL-vakuutusta enemmän kuin saatiin uusia tilalle (-992). Siirtyneiden vakuutusten määrä on pienentynyt selvästi, ja YEL-vakuutusten siirtoliike oli Eteralle positiivinen. YEL-vakuutuksia siirtyi Eteraan 10 enemmän kuin lähti pois (-236). Koko vuoden siirtoliike vähentää Eteran maksutuloa 16,9 miljoonaa euroa (-15,6 milj. ). Vakuutusmaksut ja asiakasmäärät Keskimääräinen TyEL-vakuutusmaksu Eteran asiakkailla oli 22,33 prosenttia. TyELsopimustyönantajan vakuutusmaksu ilman asiakashyvityksiä ja korkoutuksia oli 22,5 prosenttia, mikäli vuoden 2010 palkkasumma oli alle 1,8 miljoonaa euroa. Jos palkkasumma oli suurempi, maksuprosenttiin vaikuttivat asiakaskohtaiset tekijät. Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu oli 23,0 prosenttia.

6 ETERA Alle 53-vuotiaan yrittäjän YEL-maksu oli 21,6 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneen 22,9 prosenttia. Aloittavan yrittäjän alennus oli 25 prosenttia 48 ensimmäiseltä kuukaudelta. Eteralla oli (21 000) TyEL-sopimusasiakasta. Lisäksi tilapäisesti vakuutusmaksuja maksoi asiakasta (32 000). Eteran markkinaosuus tilapäisten asiakkaiden vakuuttajana oli vuoden lopussa noin 72 prosenttia (77 %). YEL-vakuutuksia oli vuoden lopussa (4 480). Vuoden lopussa vakuutettujen työntekijöiden määrä oli ( ). Lähes kaikki Eteran vakuutusasiakkaat ilmoittavat vakuutustietonsa sähköisesti, ja valtaosa ilmoittaa tiedot reaaliaikaisesti kuukausittain. Etera.fi:ssä vakuuttamisen voivat hoitaa sekä sopimus- että tilapäiset asiakkaat. Palveluja ja niihin liittyviä tietojärjestelmiä kehitettiin edelleen laajoissa hankkeissa. Tavoitteena on, että vakuuttaminen on tulevaisuudessakin reaaliaikaista ja entistä joustavampaa. Eteran ja Sampo Pankin yhteistyö Etera sopi yhteistyöstä Sampo Pankin kanssa loppuvuodesta Tavoitteena on palvella asiakkaita entistä monipuolisemmin. Eteran työeläkevakuutusten myynti käynnistyi kaikissa Sampo Pankin 120 konttorissa ja Contact Centerissä kesäkuussa Myyntiyhteistyön myötä Sampo Pankki välittää pienille ja keskisuurille yritysasiakkailleen Eteran työeläkevakuutuksia. Asiakasyhteydenpito Asiakasyhteydenpito oli vilkasta pitkin vuotta. Eteran asiakkuuksien hoidossa Suomi on jaettu Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomen myyntialueisiin, joista vastaavat omat myyntijohtajat. Suurasiakasyksikön myyntialueena on koko Suomi. Asiakaspalvelukeskus palvelee asiakkaita puhelimitse. Asiakastyytyväisyystutkimusten mukaan sekä yritys- että yrittäjäasiakkaiden tyytyväisyys on edelleen hyvällä tasolla. Eteran perinteiset Palkkahallintopäivät keräsivät loppuvuodesta yhteensä kuulijaa 13 eri paikkakunnalla. Etera kiersi kouluttamassa palkkahallinnon ammattilaisia yhdessä Kelan, Verohallinnon ja Sampo Pankin kanssa. Työnantajien ja yrittäjien neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa. Asiakasraatitoimintaa kehitettiin edelleen. Eteralla on yhdeksän asiakasraatia, ja raadit ovat Eteralle tärkeä kanava saada palautetta toiminnan kehittämiseksi. Myös yhteistyötä tilitoimistojen kanssa tiivistettiin entisestään. Työhyvinvointi Vuonna 2011 Eteran työhyvinvointipalveluihin osallistui kaikkiaan noin henkilöä (15 000). Loppuvuodesta tehdyn tutkimuksen mukaan asiakastyytyväisyys Eteran työhyvinvointipalveluihin oli edelleen samaa hyvää tasoa kuin edellisvuonna. Eteran tavoitteena on edistää työhyvinvointia sekä ennaltaehkäistä työkyvyttömyyttä ja vaikuttaa näin työurien pidentämiseen. Etera teki asiakasyrityksissä työhyvinvointitutkimuksia selvästi edellisvuotta enemmän. Kesäkuussa otettiin käyttöön Eteran Kompassi -verkkopalvelu, joka ohjaa työhyvinvoinnin suunnitelmalliseen ja ammattitaitoiseen johtamiseen. Se on suunnattu erityisesti pienille ja keskisuurille asiakasyrityksille, mutta myös suuremmat yritykset hyötyvät verkkopalvelusta. Etera-opiston valmennuspäivissä Etera tarjosi asiakasyrityksilleen työkaluja esimiestyön ja työyhteisön kehittämiseen. SuomiMies seikkailee rekkakiertue kiersi keväällä ja syksyllä yhteensä 18 paikkakunnalla. Tavoitteena on innostaa liikuntaa harrastamattomat työikäiset miehet liikkeelle. Etera on SuomiMies seikkailee -kiertueen pääyhteistyökumppani yhteistyössä Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kanssa. Syksyllä Etera myönsi ensimmäisen työhyvinvointipalkintonsa Delipap Oy:lle. Palkitsemisen perusteena oli Delipapin sitoutuminen pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen työhön

7 ETERA henkilöstönsä työhyvinvoinnin kehittämisessä. Lisäksi Etera jakoi kunniamaininnat työhyvinvoinnin kehittämisestä Terramare Oy:lle ja TeppMan Oy:lle. Eteran työhyvinvointipalkinto ja kunniamaininnat jaetaan joka toinen vuosi. Etera-todistus Etera kehitti ensimmäisenä eläkeyhtiönä sähköisen, kuukausittaiset työntekijätiedot sisältävän eläkevakuutustodistuksen. Se otettiin käyttöön loppuvuodesta. Etera-todistuksen voi tulostaa etera.fi:stä. Etera-todistuksen tiedot ovat saatavissa myös tilaajavastuu.fi:stä. Tilaajavastuulaki edellyttää, että työn tilaaja selvittää urakkaa antaessaan muun muassa sen, miten eläketurva on hoidettu. Tätä varten urakkatarjoukseen on liitettävä todistus työeläkevakuutuksesta ja eläkemaksujen maksamisesta. Eteran tavoitteena on tarjota reaaliaikaisella Etera-todistuksella välineitä harmaan talouden torjuntaan. Eläkkeet Eläke- ja kuntoutuskulut kasvoivat 3 prosenttia edellisvuodesta. Etera maksoi eläkkeitä ja kuntoutuskuluja miljoonaa euroa (998 milj. ). Vastuunjakokorvauksia yhteisesti kustannettavista eläkkeistä Etera sai 333 miljoonaa euroa (344 milj. ). Eläkkeensaajia Eteralla oli vuoden lopussa ( ). Eläkehakemukset Uusien eläkehakemusten määrä väheni 3 prosenttia edellisvuodesta. Uusia eläkehakemuksia tuli Eteraan kaikkiaan kappaletta (9 630). Vanhuuseläkehakemusten määrä kasvoi 4 prosenttia ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä väheni 3 prosenttia. Perhe-eläkehakemusten määrä väheni 2 prosenttia. Työttömyyseläkehakemusten määrä väheni 53 prosenttia ja osaaikaeläkehakemusten määrä 50 prosenttia. Oikeus työttömyyseläkkeeseen poistui vuoden 1950 jälkeen syntyneiltä, mikä selittää työttömyyseläkehakemusten voimakasta vähentymistä. Osa-aikaeläkkeen ikäraja nousi puolestaan 60 vuoteen vuoden 2011 alussa. Kaikkiaan Eterassa käsiteltiin vuoden aikana eläkehakemusta ja -asiaa (22 131). Uudet eläkehakemukset eläkelajeittain v Eläkelaji 2010 (lkm) 2011 (lkm) Muutos (%) Vanhuuseläke % Työkyvyttömyyseläke % Työttömyyseläke % Osa-aikaeläke % Perhe-eläke % Yhteensä % Myönnetyt eläkkeet Uusia eläkkeitä myönnettiin kappaletta (7 291), mikä oli 2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. YEL-eläkkeitä myönnettiin 76 kappaletta (58). Uusista eläkkeistä vanhuuseläkkeitä oli 38 prosenttia ja työkyvyttömyyseläkkeitä 33 prosenttia. Perhe-eläkkeiden osuus oli 26 prosenttia, työttömyyseläkkeiden osuus 2 prosenttia ja osa-aikaeläkkeiden osuus 1 prosentti. Yleisimmät syyt työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla olivat edelleen tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (31 %) sekä mielenterveyden häiriöt (28 %).

8 ETERA Myönnetyt uudet eläkkeet v Eläkelaji 2010 (lkm) 2011 (lkm) Muutos (%) Vanhuuseläke % Työkyvyttömyyseläke % Työttömyyseläke % Osa-aikaeläke % Perhe-eläke % Yhteensä % Ammatillinen kuntoutus Eterassa tehtiin kaikkiaan ammatillista kuntoutusta koskevaa päätöstä (1 096). Näistä uusia hakemuksia oikeudesta kuntoutukseen oli 607 (573). Ammatilliseen kuntoutukseen pääsy edellyttää muun muassa sitä, että hakijaa uhkaa työkyvyttömyys lähivuosina. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on työntekijän tai yrittäjän palaaminen työhön ja työelämässä pysyminen. Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneista työntekijöistä yli 70 prosenttia palaa työelämään. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä ja hakemusten käsittelyaika Eterassa keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousi. Vuonna 2011 se oli 58,2 vuotta (57,8 v.). Keskimääräinen vanhuuseläkkeellesiirtymisikä oli Eterassa 64,4 vuotta (64,4 v.). Eläkehakemukset käsiteltiin Eterassa keskimäärin 38 päivässä (33). Koko työeläkejärjestelmässä eläkehakemuksen käsittely kesti keskimäärin 41 päivää. Muutoksenhaku Valitukset muutoksenhakulautakuntaan ja vakuutusoikeuteen vähenivät. Muutoksenhakulautakuntaan valitettiin 437 Eteran tekemästä eläkepäätöksestä (492) ja vakuutusoikeuteen 102 päätöksestä (153). Muutoksenhakulautakunnassa Eteran päätöksistä muuttui 4 prosenttia (7 %) ja vakuutusoikeudessa 7 prosenttia (9 %). Lisäksi Etera teki muutoksenhakulautakuntaan 63 itseoikaisua (39) ja vakuutusoikeuteen 7 (6). Työeläkeotteet Etera lähetti kaikkiaan työeläkeotetta ( ). Työeläkeotteet lähetettiin kaikille Eterassa vakuutetuille työntekijöille ja yrittäjille. Vuoden loppuun mennessä henkilöä oli valinnut sähköisen työeläkeotteen etera.fi:ssä. Otteisiin liittyviä korjauspyyntöjä tuli (1 300). Työeläkeote sisältää tiedot eläkettä kartuttaneista ansioista ja palkattomista etuuksista. Yli 50-vuotiaat saavat myös arvion tulevasta vanhuuseläkkeestään. Etera lähetti vielä vuonna 2011 runsaasti työeläkeotteita julkisen sektorin työntekijöille, joiden viimeisin yksityisen alan työsuhde on vakuutettu Eterassa. Vuodesta 2012 alkaen lähetetään aiempaa kattavampi työeläkeote, joka sisältää sekä yksityisen että julkisen sektorin ansiotiedot. Samalla Eteran lähettämien otteiden määrä vähenee, kun julkisen alan eläkelaitokset tulevat mukaan työeläkeotejakeluun. Vuodesta 2013 alkaen eläkeyhtiöt lähettävät työeläkeotteet postitse enää joka kolmas vuosi. Eläkkeiden maksaminen Eläkkeiden maksamisessa oli viivästymisiä pankkien järjestelmissä ilmenneiden häiriöiden vuoksi helmi-, loka- ja marraskuussa. Eläkkeet saatiin kuitenkin maksettua eläkkeensaajien tileille oikean maksupäivän aikana.

9 ETERA Sijoitukset Vuoden 2011 lopussa Eteralla oli sijoituksia käyvin arvoin miljoonaa euroa (5 420 milj. ). Eteran sijoitustuotto oli -2,3 prosenttia (8,0 %). Sijoitustuotto käyvin arvoin oli -125 miljoonaa euroa (410 milj. ). Sijoitusten kymmenen viime vuoden nimellinen vuosituotto oli 3,7 prosenttia. Eteran sijoitusomaisuus jakautui riskikorjatusti seuraavasti. Suluissa on esitetty vuoden 2010 luvut miljoonissa euroissa. Korkosijoitukset milj. euroa (2 778) o Lainasaamiset 414 milj. euroa (486) o Julkisyhteisöjen joukkovelkakirjalainat 502 milj. euroa (585) o Muiden yhteisöjen joukkovelkakirjalainat milj. euroa (1 366) o Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 315 milj. euroa (343) Osakesijoitukset milj. euroa (1 698) o Noteeratut osakkeet 967 milj. euroa (1 367) o Pääomasijoitukset 324 milj. euroa (251) o Noteeraamattomat osakkeet 82 milj. euroa (80) Kiinteistösijoitukset 813 milj. euroa (769) o Suorat kiinteistösijoitukset 611 milj. euroa (599) o Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset 202 milj. euroa (170) Muut sijoitukset 138 milj. euroa (175) o Hedge-rahastosijoitukset 138 milj. euroa (169) o Hyödykesijoitukset o Muut sijoitukset Vuosi 2011 oli Eterassa ensimmäinen toimintavuosi täysin uudistetulla sijoitusstrategialla. Kokemukset olivat myönteisiä. Salkun keskimääräinen riskitaso oli huomattavasti aiempaa alhaisempi, mikä mahdollisti vakavaraisuuden säilymisen hyvänä jopa kolmannen kvartaalin markkinashokissa. Riittävä toimintapääoma sekä aiempaa laajempi instrumenttivalikoima mahdollistivat tuottohakuisen sijoitusstrategian markkinoiden ylireagoidessa. Viimeisen kvartaalin tuotto kohosikin erinomaiseksi suhteessa riskinottokapasiteettiin. Eteran sijoitusstrategian ydin on arvioida jatkuvasti eri sijoitusten tuotto-/riskisuhteita ja tavoitella kunakin hetkenä optimaalista salkkurakennetta, joka maksimoi tuotto-odotuksen sijoitussuunnitelmassa määritellyllä riskitasolla. Ennakoivassa riskienhallinnassa onnistuttiin hyvin. Eteran sijoitussalkun riskitaso oli alhaisimmillaan ennen Japanin maanjäristystä sekä ennen elokuun kurssiromahdusta. Kolmannella kvartaalilla suurimmat haasteet liittyivät korkoriskin suojaamiseen sekä siihen, että Suomen osakemarkkinat laskivat selvästi voimakkaammin kuin markkinat, joilla osakeriskiä oli suojattu. Neljännellä kvartaalilla salkun riskitasoa nostettiin, mutta ennen kaikkea hyödynnettiin markkinoiden jatkuvaa ylireagointia uutisvirtaan. Markkinoiden hermostuneisuuden kasvaessa salkunhoito oli poikkeuksellisen aktiivista. Vuoden 2011 lopulla valmistellussa vuoden 2012 sijoitussuunnitelmassa kehitettiin edelleen etenkin optimaalisen riskitason määritelmää. Eteran perusskenaario vuoden 2012 makroympäristöstä oli melko myönteinen suhteessa loppuvuoden synkkiin tunnelmiin, mikä näkyi myös sijoitussalkun riskitason nostona. Korkosijoitukset Eteran korkosijoitusten tuotto oli -0,5 prosenttia (4,9 %). Negatiiviseen tuottokehitykseen oli pääsääntöisesti syynä luottoriskipreemioiden leveneminen kolmannella kvartaalilla huolimatta siitä, että korkeariskisten yrityslainojen painoa pienennettiin jo kesällä huomattavasti. Korkoriskin kantamiselle ei nähty loppuvuodesta perusteita sijoitussalkussa, kun AAA-

10 ETERA valtioiden pitkien lainojen nimellistuotot laskivat kahden prosentin tasolle ja reaalikorot painuivat negatiivisiksi samaan aikaan, kun valtioiden luottoluokitukset olivat laskussa. Varsinkin syyskuussa korkojen laskiessa korkosuojat heikensivät tulosta. Likvidien rahamarkkinasijoitusten painoa kasvatettiin korkosalkussa selkeästi edellisvuodesta. Neljännellä kvartaalilla luottoriskiä lisättiin taktisesti onnistuneesti ja tällä oli selvä positiivinen vaikutus korkosijoitusten tuottoon. Euromaiden valtioiden liikkeeseen laskemista velkakirjoista oli vuoden lopussa salkussa ainoastaan Suomen valtion lainoja. Julkisyhteisöjen joukkovelkakirjalainojen tuotto oli -3,6 prosenttia (-0,2 %) ja muiden yhteisöjen joukkovelkakirjalainojen tuotto -1,2 prosenttia (8,3 %). Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset tuottivat 1,7 prosenttia (1,8 %). Osakesijoitukset Eteran osakesijoitukset tuottivat -10,3 prosenttia (16,8 %). Osakesalkun tuottoa heikensi etenkin se, että Suomen osakemarkkinat tuottivat selvästi yleistä markkinakehitystä heikommin. Viimeisellä kvartaalilla osakekurssit toipuivat hieman, mikä yhdessä onnistuneiden taktisten sijoituspäätösten kanssa pienensi osakesijoitusten tappiota huomattavasti. Edellisenä vuonna rakennettu, vakaata tuottokehitystä korostava suora Eurooppa-salkku osoitti toimivuutensa vaikeana osakevuotena. Se tuotti huomattavasti eurooppalaisia yleisindeksejä paremmin. Osakestrategian kehitystyötä jatketaan koko salkun osalta samansuuntaisesti sekä suorissa että ulkoistetuissa osakesijoituksissa. Noteerattujen osakkeiden tuotto oli -16,2 prosenttia (17,9 %) ja noteeraamattomien osakkeiden tuotto 9,2 prosenttia (10,4 %). Yritysrahoitus Eteran yritysrahoitukseen kuuluvat sijoitukset pääomarahastoihin sekä pääasiassa suomalaisiin yrityksiin kohdistuva vieraan ja oman pääoman ehtoinen rahoitus. Eteran yritysrahoituksen kokonaistuotto oli 8,0 prosenttia (5,9 %). Eteran pääomasijoitukset tuottivat 15,0 prosenttia (11,2 %). Eteran pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yritysjärjestelyihin keskittyvistä rahastoista koostuva pääomarahastosalkku on keskimääräistä riskittömämpi. Pääomasijoitusten arvo kasvoi pääasiassa portfolioyhtiöiden positiivisen kehityksen seurauksena. Irtautumisten määrä etenkin Euroopassa oli edelleen maltillinen. Etera teki kaksi uutta sijoitussitoumusta pääomarahastoihin. Pääomarahastosijoittamisen lisäksi Etera on panostanut suoriin sijoituksiin pääasiassa suomalaisiin yhtiöihin. Vuoden aikana tehtiin viisi uutta sijoitusta ja kaksi jatkosijoitusta. Eteran lainakanta oli vuoden lopussa 414 miljoonaa euroa, mikä oli 72 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Lainakannan pieneneminen selittyy TyEL-takaisinlainojen vaimentuneella kysynnällä sekä yritysten kassatilanteen kohentumisen seurauksena maksetuilla ennenaikaisilla lyhennyksillä ja lainojen takaisinmaksulla. Yrityslainojen painoa onkin edelleen suunnattu aktiivisesti markkinatilanteen muuttuessa perinteisestä takaisinlainauksesta muihin lainainstrumentteihin. Lainasaamisten tuotto oli 3,0 prosenttia (3,4 %). Kiinteistösijoitukset Kiinteistösijoitusten tuotto oli 7,9 prosenttia (0,7 %). Suorien kiinteistösijoituksien tuotto oli 5,0 prosenttia (2,1 %). Suorien kiinteistösijoitusten arvonkehitys oli lievästi positiivista ja erityisesti toimitilojen käyttöaste on parantunut. Niiden tyhjyysaste vuoden lopussa oli 8,3 prosenttia (10,8 %).

11 ETERA Kiinteistörahastosijoitusten tuotto oli hyvä, 17,6 prosenttia (-3,7 %). Eteran kiinteistörahastosalkun pääpaino on kotimaisissa rahastoissa, ja niiden toipuminen vuoden 2008 jälkeen oli huomattavasti hitaampaa kuin monissa ulkomaisissa rahastoissa. Merkittävää arvojen palautumista tapahtui vasta vuonna Erityisesti asuntoihin sijoittavien rahastojen tuotto oli hyvä. Etera voitti keväällä 2010 Senaatti-kiinteistöjen järjestämän tontinluovutuskilpailun Helsingin Töölönlahden kortteleista 2017 ja 2018 sekä keväällä 2011 korttelista Rakennusoikeutta tonteilla on yhteensä noin kerrosneliömetriä. Tonteille tulee toimistotalot Alma Media Oyj:n, KPMG:n ja Ernst & Young Oy:n käyttöön. Alma Median toimistotalon rakentaminen on käynnissä. KPMG:n toimistotalon rakennustyöt alkavat keväällä 2012 ja Ernst & Young Oy:n toimistotalon syksyllä. Kaikista taloista on järjestetty arkkitehtikilpailu. Kohteet sijaitsevat liikenteellisesti erinomaisella paikalla aivan Helsingin ydinkeskustan tuntumassa, minkä vuoksi vuokrauskysyntä on ollut vilkasta. Etera uskoo kohteiden kiinnostavuuden säilyvän hyvänä myös jatkossa. Etera uskoo kohteiden pitkän aikavälin hyvään tuottokehitykseen sekä arvojen vähäiseen syklisyyteen. Etera on mukana myös puukerrostalorakentamisessa. Sillä on rakenteilla viisi puukerrostaloa Helsingin Viikkiin. Suomen toimitilamarkkinoilla elettiin vielä vuoden 2011 alkupuolella toiveikkaissa tunnelmissa. Kesällä Kreikan velkaongelmien tultua esiin tunnelma muuttui kuitenkin nopeasti epävarmuudeksi, ja vuositasolla kiinteistökauppojen määrä jäi alle 2 miljardiin eli lähes vuoden 2009 tasolle. Etera myi keväällä 2011 yhdessä Sitran kanssa Kiinteistö Oy Itämerentorin Exilion Real Estate I Ky -rahastolle. Muut sijoitukset Eteran muut sijoitukset koostuivat hedge-rahastoista, hyödykesijoituksista ja muista sijoituksista. Muiden sijoitusten kokonaistuotto oli 13,8 prosenttia (5,9 %). Vastuullinen sijoittaminen Etera allekirjoitti YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (UNPRI) loppuvuodesta Se raportoi niiden noudattamisesta vuosittain. Taloudellisten seikkojen lisäksi sijoittamisessa otetaan huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä seikkoja. Etera on myös vastuullista sijoitustoimintaa edistävän FINSIF-yhdistyksen jäsen. Etera on sitoutunut kestävään kehitykseen myös kiinteistösijoituksissaan. Etera on Green Building Council Finlandin jäsen, mikä merkitsee, että sen tulee edistää kestävää kehitystä ja ekotehokkuutta kiinteistösijoituksissaan. Etera käyttää rakennushankkeissaan LEED-sertifiointia tai muita ympäristösertifikaatteja. Eteran omistamalle Seinäjoen virastotalolle myönnettiin LEED-sertifikaatti syyskuussa. Aikaisemmin LEED-sertifikaatti on myönnetty Eteran osittain omistamalle Kauppakeskus Sellolle. Aktiivinen omistajuus on tärkeä osa Eteran vastuullista sijoittamista. Etera osallistui mahdollisimman moneen yhtiökokoukseen niissä yhtiöissä, joissa sillä oli omistuksia. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, millaisia hallituksia oli yhtiöissä, joissa Etera on omistajana. Erityisesti tämä näkyi noteeraamattomissa yhtiöissä, joissa Eteralla on merkittäviä omistusosuuksia. Eteran sijoitussalkkua käytiin läpi vastuullisuuden näkökulmasta ja kartoitettiin muun muassa sitä, ovatko Eteran käyttämät rahastoyhtiöt sitoutuneet vastuulliseen sijoittamiseen ja allekirjoittaneet UNPRI:n. Etera kartoitti myös ulkopuolisia palveluntarjoajia, jotka voisivat analysoida Eteran sijoitussalkkua, ja haki yhteistyökumppania, jonka arviointikriteerit vastaavat Eteran vastuullisuuskäsitystä.

12 ETERA Yritysvastuu Eteran pääkonttori sai WWF:n Green Office -sertifikaatin tammikuussa Eteralla on ympäristöohjelma, jossa se on sitoutunut vähentämään paperin-, sähkön- ja lämmönkulutusta sekä jätteiden määrää. Etera raportoi tuloksista vuosittain WWF:lle. Etera sai tammikuussa Lassila & Tikanojan Joutsenmerkityn Ekosiivoussertifikaatin osoituksena pääkonttorin ympäristöä säästävästä siivouksesta. Etera siirtyi käyttämään pääkonttorissaan sataprosenttisesti vihreää, uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Etera raportoi yritysvastuusta yhdistetyssä vuosikertomus-vastuuraportissaan vuosittain. Etera noudattaa raportoinnissaan GRI3-ohjeistoa, ja teettää raportille tasoarvioinnin. Eteran eettiset periaatteet hyväksyttiin tammikuussa Konserni Konserniin kuului 45 (37) tytäryhtiötä, joista 34 oli kiinteistöosakeyhtiöitä, 10 asuntoosakeyhtiöitä ja yksi osakeyhtiö. Lisäksi Etera on osakkaana 17 (15) omistusyhteysyrityksessä. Etera perusti tilikauden aikana kaksi kiinteistöosakeyhtiötä ja kolme asunto-osakeyhtiötä sekä osti viisi ja myi kaksi tytäryhtiötä. Henkilöstö Henkilöstön määrä oli keskimäärin 284 henkilöä (292), joista 95 prosenttia oli vakituisessa työsuhteessa (98 %). Naisia oli 73 prosenttia henkilöstöstä (73 %), ja henkilöstön keski-ikä oli 45 vuotta (46 v.). Eterasta lähti 23 henkilöä (49), joista eläkkeelle siirtyi 5 henkilöä (12). Uusia henkilöitä rekrytoitiin 41 (14). Heistä vakituiseen työsuhteeseen tuli 34 (6). Hallitus hyväksyi palkitsemispolitiikan viimeksi joulukuussa Henkilöstölle maksettiin palkkoja ja palkkioita yhteensä 16 miljoonaa euroa (16 milj. ). Eterassa on käytössä koko henkilöstöä koskeva tulospalkkiojärjestelmä. Johdolla, sijoitustoiminnossa ja myynnissä on erilliset tulospalkkiojärjestelmät. Eteran vuosikertomus-vastuuraportin osana on palkka- ja palkkioselvitys. Sijoitusriskien valvontaa vahvistettiin ja organisoitiin uudelleen tammikuussa 2011, jolloin se järjestettiin kaikilta osin erilleen sijoitustoiminnosta talous ja henkilöstö -toiminnon controllertiimiin. Asiakasliiketoiminnan kehittämiseen panostettiin, ja sitä hoitamaan perustettiin toukokuussa uusi yksikkö. Pieniä organisaatiomuutoksia tehtiin lisäksi pitkin vuotta. Eteran ylilääkärinä aloitti LT Maija Haanpää. Eteran ylilääkärinä vuodesta 1990 toiminut LT, professori Juhani Juntunen siirtyi vanhuuseläkkeelle kesäkuun alussa Kehittämisen vahvistamiseksi perustettiin laajennettu johtoryhmä, joka aloitti toimintansa toukokuussa. Siihen kuuluvat johtoryhmän lisäksi kehittämisestä vastaavat henkilöt. Henkilöstön kehittäminen ja hyvinvointi Valmentavaa johtamista vahvistettiin esimiesvalmennuksissa. Sitä vietiin myös hanke- ja projektityöskentelyyn erillisellä valmennusohjelmalla. Asiakaspäälliköille ja myyntijohtajille järjestettiin myyntivalmennusta. Kaikkien eteralaisten asiakkuusosaamista vahvistettiin keväällä erilaisin tilaisuuksin. Etätyötä kokeiltiin Eterassa vuoden 2010 lopulla, ja virallisesti se otettiin käyttöön kevään 2011 aikana. Kokemukset ovat olleet hyviä. Palkitsemista kehitettiin entistä joustavammaksi ja oikea-aikaisemmaksi. Sähköinen innovointityökalu otettiin käyttöön alkuvuodesta Kaikilla eteralaisilla on mahdollisuus jättää ideoita ja osallistua toiminnan kehittämiseen.

13 ETERA Henkilöstön hyvinvointiin kiinnitettiin erityistä huomiota, ja työilmapiiriä ja henkilöstön tyytyväisyyttä tutkittiin erilaisilla kyselyillä ja tutkimuksilla. Vastuullista vaikuttamista vahvistettiin erityisesti sisäisen hyvä työpaikka -hankkeen avulla. Hankkeen tavoitteena oli kehittää Eterasta entistä parempi työpaikka. Tavoitteeseen pyrittiin monin suunnitelmallisin ja konkreettisin toimin. Keväällä järjestettiin perinteinen liikuntapäivä osana SuomiMieskiertuetta. Syksyllä eteralaiset kuntoilivat muun muassa askelkisassa. Eteran 50-vuotista taivalta juhlistettiin syksyllä sekä asiakkaiden ja sidosryhmien että henkilöstön omassa juhlassa. Hallinto Eteran osakkaita ovat vakuutuksenottajat, vakuutetut työntekijät vakuutuskohtaisesti yhdessä sekä takuupääoman omistajat. Eteralla on euron takuupääoma, joka jakaantuu euron nimellisarvoiseen takuuosuuteen. Takuupääomalle hyvitetään vuosittain kohtuullista tuottoa vastaava korko, joka on TyEL-vakuutuksessa käytettävä perustekorko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Takuupääoman koron maksamisesta päättää vuosittain yhtiökokous. Varsinainen yhtiökokous pidettiin Hallintoneuvosto kokoontui kaksi kertaa ja hallitus 11 kertaa vuoden aikana. Puheenjohtajisto kokoontui hallitusten kokousten edellä. Näistä kuudessa kokouksessa käsiteltiin nimitys- ja palkitsemisasioita. Vaalivaliokunta kokoontui kaksi kertaa ja tarkastusvaliokunta kolme kertaa. Eteran hallituksen puheenjohtajina jatkoivat edelleen aiemmat puheenjohtajat. Hallitus valitsi kokouksessaan puheenjohtajaksi Rakennusosakeyhtiö Hartelan toimitusjohtajan Lasse Johanssonin ja varapuheenjohtajiksi Elinkeinoelämän Keskusliiton asiantuntijan Mikko Nyyssölän ja Rakennusliitto ry:n II:n puheenjohtajan Kyösti Suokkaan. Myös hallintoneuvoston puheenjohtajat jatkoivat tehtävissään. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkoi YIT Oyj:n hallintojohtaja Antero Saarilahti ja varapuheenjohtajana Rakennusliitto ry:n työehtotoimitsija Markus Ainasoja. Yhtiökokous valitsi Eteran hallintoneuvostoon kaksi uutta jäsentä ja 12 erovuoroista jäsentä toimikaudelle, joka päättyy vuoden 2013 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Yhtiökokous valitsi tilintarkastajat edelleen Ernst & Young Oy:stä. Eteran vuosikertomus-vastuuraportin osana on selvitys Eteran hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement). Riskienhallinta Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Eteran riskienhallinnan tavoitteena on hallita riskejä, jotka vaarantaisivat lakisääteiden tehtävän hoitamisen, strategisten tavoitteiden saavuttamisen ja liiketoiminnan kehittämisen ja toteuttamisen asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kokonaisvastuu riskienhallinnasta on hallituksella ja toimitusjohtajalla. Hallitus hyväksyy vuosittain koko toiminnan kattavan riskienhallintasuunnitelman. Eteran koko riskienhallinnan suunnittelu, arviointi ja raportoinnin koordinointi toimitusjohtajan hyväksymässä laajuudessa on vastuutettu erikseen. Sijoituksiin liittyvä riskienvalvonta on järjestetty erilleen sijoitustoiminnasta. Talous ja henkilöstö -toiminnon controller-tiimin tehtävänä on arvioida ja valvoa sijoitusriskejä ja raportoida niistä hallitukselle ja johdolle. Vakuutusliikkeen riskejä hallitaan tasoitusvastuun avulla. Vakuutusliikkeen ylijäämäinen tulos siirretään tasoitusvastuuseen ja vastaavasti vakuutusliikkeen alijäämäinen tulos katetaan siitä.

14 ETERA Sijoitusriskejä hallitaan muuttamalla sijoitussalkun riskin määrää ja jakaumaa niin, että riskien määrä ja koostumus on aina oikein mitoitettu yhtiön vakavaraisuuden kannalta ja optimaalinen rahoitusmarkkinoiden tilaan nähden. Eteran hallitus on sijoitussuunnitelmassa määritellyt riskilimiitit, eli kuinka paljon riskiä voidaan ottaa eri muodoissa ja koko salkun osalta. Keskeisiä riskialueita ovat osake-, korko-, luotto- ja valuuttariski sekä kiinteistö- ja hedge fund -riskit. Riskienhallintaa ja Eteran keskeisiä riskejä kuvataan tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tulevaisuuden näkymät Työeläkejärjestelmän kehittäminen jatkuu. On tärkeää, että sitä kehitetään sosiaaliturvan lähtökohdista ja että siinä huomioidaan hajautetun järjestelmän toimivuus. Yrityksillä tulee edelleen olla vaihtoehtoja lakisääteisen eläketurvan järjestämisessä. Työeläkealalla kilpaillaan tehokkaasta eläketurvan hoitamisesta. Tämä tulee ottaa huomioon, mikäli vakuutusmaksun hoitokuluosaa muutetaan yhtiökohtaiseksi. Eläkejärjestelmän kestävyyteen vaikuttaa työurien pidentämiseen tähtäävien toimien lisäksi myös yleinen taloustilanne. Luottolamalta välttymisen, alhaisen korkotason, heikentyneen euron ja globaalin kasvun ansiosta euroalueen ja Suomen talouskasvun ennustetaan toipuvan vuoden 2012 jälkipuoliskolla. Tämä parantaa sijoitusten tuottonäkymiä ja laskee niiden riskitasoa. Vahva kurssien toipuminen jatkui myös alkuvuonna Eteran sijoitustoimintaa kehitetään jatkuvasti. Tavoitteena on vahva vakavaraisuus ja kilpailukykyinen tuotto. Vastuullinen eläkevarojen sijoittaminen edellyttää sijoituskohteiden huolellista arviointia sekä yhteiskuntavastuun että markkinaehtoisen hinnoittelun osalta. Etera panostaa vahvasti verkkopalveluiden ja uuden vakuutusjärjestelmän kehittämiseen. Palveluita kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa, jotta vakuutus- ja eläkeasiakkaiden asiointi eri kanavissa on mahdollisimman reaaliaikaista ja vaivatonta myös jatkossa. Uusia asiakkuuksia haetaan sähköisissä kanavissa, oman verkoston kautta ja yhteistyössä kumppanien kanssa. Etera panostaa erityisesti yhteistyöhön Sampo Pankin kanssa. Etera vahvistaa erottuvaa yrityskuvaansa. Se pyrkii edistämään vakuutettujen työurien pidentämistä työhyvinvointipalveluilla ja oikea-aikaisella kuntoutuksella.

15 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Tilinpäätös on laadittu noudattaen lakia työeläkevakuutusyhtiöistä, vakuutusyhtiö-, kirjanpito- ja osakeyhtiölakia, kirjanpitoasetusta, sosiaali- ja terveysministeriön asetusta vakuutusyhtiön tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä sekä Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita. Eteran oma pääoma käsittää pohjarahaston ja takuupääoman sekä voittovarat kuluvalta ja edellisiltä tilikausilta. Konsernitilinpäätös Konserniin kuuluvat 45 tytäryhtiötä ovat kotimaisia kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä. Lisäksi konserniin kuuluu 17 osakkuusyhtiöitä. Nämä osakkuusyhtiöt ovat kiinteistö- ja asuntoyhtiöitä, ja niiden yhdistely konsernitilinpäätökseen on jätetty tekemättä KPL 6 luvun 3 pykälän nojalla. Konsernitilinpäätös on laadittu emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä, joista on eliminoitu keskinäiset saamiset ja velat, tuotot ja kulut sekä osakeomistus. Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty hankintahetkestä lähtien. Konsernin sisäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä lukuun ottamatta alle 100%:ia omistettuja keskinäisiä kiinteistöyhtiöitä ja asunto-osakeyhtiöitä, jotka on yhdistelty suhteellisella menetelmällä. Kiinteistöjen osalta syntynyt konserniaktiiva on kohdistettu tytäryhtiöiden maa-alueisiin ja rakennuksiin hankintamenon suhteessa. Rakennuksiin kohdistetun konserniaktiivan poistosuunnitelma vastaa tytäryhtiöissä noudatettua rakennusten poistosuunnitelmaa. Tulos ja vakuutustekninen vastuuvelka Kirjanpidon vastuuvelka kertoo tulevia eläke- ja muita menoja varten varattujen varojen määrän. Varojen määrään ei lueta omaisuuden käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen välistä arvostuseroa. Varojen riittävyyttä Eteran vakuutus- ja sijoitustoimintaan sisältyvien riskien osalta seurataan vakavaraisuustarkastelussa erillään varsinaisesta kirjanpidosta. Tilikauden voitto tuloslaskelmalla määräytyy sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti. Sijoitusten kirjanpitoarvo Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet on taseessa kirjattu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä, kiinnelainasaamiset, muut lainasaamiset sekä talletukset on kirjattu nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen käypään arvoon. Sijoitusomaisuutena olevat osakkeet ja osuudet on kirjattu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Hankintameno on laskettu käyttäen keskihintaa. Aiemmin tehdyt arvonalennukset on käyvän arvon noustessa palautettu tulosvaikutteisesti korkeintaan alkuperäiseen hankintamenoon asti. Käyttöomaisuutena olevat osakkeet ja osuudet on taseessa kirjattu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen käypään arvoon. Pääomarahasto-osuudet on taseessa kirjattu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Rahoitusmarkkinavälineiden tasearvona käytetään hankintamenoa, jota on oikaistu hankintamenon ja nimellisarvon erotuksen jaksotuksella sekä oikaistuna arvonalentumisilla, arvonalentumisen johtuessa muista kuin yleisen korkotason vaihteluista. Aiemmin tehdyt arvonalennukset on käyvän arvon noustessa palautettu tulosvaikutteisesti korkeintaan jaksotettuun hankintamenoon asti. Nimellisarvon ja hankinta-arvon

16 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT erotus on jaksotettu korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineiden juoksuaikana. Hankintameno on laskettu keskihintaa käyttäen. Tiedot tilinpäätöshetkellä arvopapereiden lainaussopimuksilla lainaksi luovutetuista arvopapereista on kerrottu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Lainaksi annetut arvopaperit sisältyvät taseeseen. Tilinpäätöshetkellä avoinna olevien lainaussopimusten vastapuolena on selvitysyhteisö, jolle lainaksi ottaja on asettanut lainoista vakuuden. Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo Aineettomien hyödykkeiden ja kaluston kirjanpitoarvo on hankintameno vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Vakuutusmaksusaamiset on kirjattu todennäköiseen arvoonsa. Sijoitusten käyvät arvot Kiinteistösijoitusten käypä arvo on määritetty kiinteistökohteittain käyttäen tuottoarvomenetelmää, alueellisia markkinahintatilastoja sekä kiinteistökohtaista arviointia. Arviointia tehtäessä on käytetty sekä omia että ulkopuolisia asiantuntijoita. Konserniyrityksiltä olevien lainasaamisten, kiinnelainasaamisten, muiden lainasaamisten sekä talletusten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa tai tätä alempaa todennäköistä arvoa. Noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on käytetty vuoden viimeisintä ostokurssia tai sen puuttuessa kaupankäyntikurssia. Muiden osakkeiden käypänä arvona on käytetty jäljellä olevaa hankintamenoa tai todennäköistä luovutushintaa tai substanssiin perustuvaa arvoa. Sijoitusrahasto-osuuksien käypänä arvona on käytetty vuoden viimeisintä saatavissa olevaa hallinnointiyhtiön ilmoittamaa rahasto-osuuden arvoa. Käyttöomaisuutena olevien osakkeiden ja osuuksien käypänä arvona pidetään kirjanpitoarvoa. Pääomarahasto-osuuksien käypänä arvona on käytetty hallinnointiyhtiön ilmoittamaa rahaston käypää arvoa tai sen puuttuessa hankintamenoa. Rahoitusmarkkinavälineiden käypinä arvoina käytetään tilikauden viimeisen kaupantekopäivän kaupantekokurssia tai sen puuttuessa todennäköistä luovutushintaa. Kiinnelainasaamisten, muiden lainasaamisten ja talletusten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa tai tätä alempaa todennäköistä arvoa. Ulkomaanrahanmääräisten sijoitusten käypiä arvoja määritettäessä on käytetty Euroopan keskuspankin tilinpäätöspäivän noteeraamia valuuttakursseja. Johdannaissopimukset Johdannaissopimuksia on käytetty operatiivisesti sijoitusriskiä pienentävinä sekä muissa tarkoituksessa tehtyinä sijoituksina, mutta niihin ei sovelleta kirjanpidon suojauslaskentaa. Avoimien johdannaisten realisoitumattomat negatiiviset arvonmuutokset on kirjattu tilikauden kuluksi, realisoitumattomia arvonnousuja ei kirjata tuotoksi. Tilikauden aikana johdannaissopimusten sulkemisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tilikauden tuotoksi ja kuluksi. Johdannaissopimusten käypänä arvona käytetään pääsääntöisesti markkinahintaa tai sopimuksen todennäköistä luovutus- tai sulkemishintaa. Tilikauden aikana on käytetty korko-, valuutta- ja osakejohdannaisia.

17 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Käyvän arvon määritysmenetelminä on käytetty listattujen johdannaisten osalta pörssissä noteerattua hintaa, OTC-johdannaisten osalta on käytetty riippumattoman ulkopuolisen palveluntarjoajan hintoja, jotka on laskettu yleisillä arvostusmalleilla käyttäen tilinpäätöshetken markkinainformaatiota, kuten korkokäyriä ja valuuttakursseja. Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot käyttö- ja sijoitusomaisuudesta lasketaan ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoina seuraavien pitoaikojen mukaan: Asuin- ja toimistorakennukset vuotta Puiset rakennukset 20 vuotta Rakennusten ainesosat ja tekniset laitteet 10 vuotta Kalusto, koneet ja laitteet 5 vuotta Atk-ohjelmat ja autot 4 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5-10 vuotta Eläkejärjestelyt Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty TyEL - vakuutuksin. Lisäeläketurva on järjestetty joko TEL - lisäeläkevakuutuksella tai vapaaehtoisella lisäeläkevakuutuksella. Henkilöstö Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana on laskettu työsuhteessa olevan henkilöstön kuukausittaisten henkilömäärien keskiarvona. Laskelmaa on oikaistu osa-aikaisten työntekijöiden osalta. Ulkomaanrahanmääräiset erät Ulkomaanvaluuttamääräiset saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan. Verot Tuloslaskelmaan on merkitty tilikauden ja aikaisempien tilikausien suoriteperusteiset verot. Poistoerot on konsernissa jaettu omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Kokonaisliikekulut toiminnoittain Liikekulut sekä kaluston ja aineettomien hyödykkeiden suunnitelmapoistot sisältyvät tuloslaskelman eri eriin toimintokohtaisesti. Maksettuihin korvauksiin sisältyvät korvaustoiminnan ja työkyvynylläpitotoiminnon hoitamisesta aiheutuvat liikekulut ja suunnitelmapoistot. Liikekuluihin sisältyvät vakuutusten hankintaan, vakuutusten hoitoon ja hallintoon liittyvät liikekulut ja suunnitelmapoistot sekä lakisääteiset maksut. Sijoitustoiminnan kuluihin sisältyvät kiinteistösijoitusten ja muiden sijoitusten hoitamiseen liittyvät liikekulut ja suunnitelmapoistot.

18 16 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA TULOSLASKELMA Liitetiedot 2010 Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo ,10 [ 1 ] ,62 Sijoitustoiminnan tuotot ,22 [ 3 ] ,44 Korvauskulut Maksetut korvaukset ,19 [ 2, 5 ] ,48 Korvausvastuun muutos Kokonaismuutos , ,36 Korvauskulut, netto , ,84 Vakuutusmaksuvastuun muutos Kokonaismuutos , ,93 Liikekulut ,80 [ 5 ] ,91 Sijoitustoiminnan kulut ,40 [ 4, 5 ] ,10 Vakuutustekninen tulos , ,28 Muu kuin vakuutustekninen laskelma Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos , ,46 Tuloverot Tilikauden verot , ,60 Aikaisempien tilikausien verot , , , ,82 Tilikauden voitto/tappio , , Eteran virallinen tilinpäätös report

19 17 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA TASE Liitetiedot 2010 Vastaavaa Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,82 Muut pitkävaikutteiset menot , , ,63 [ 12 ] ,04 Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet ,27 [ 6, 7, 8 ] ,81 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä ,57 [ 6, 7 ] ,49 Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä ,36 [ 6, 7 ] , , ,66 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet ,88 [ 6, 9, ] ,69 Rahoitusmarkkinavälineet ,16 [ 6 ] ,15 Kiinnelainasaamiset ,75 [ 6 ] ,70 Muut lainasaamiset ,44 [ 6, 10 ] ,24 Talletukset ,37 [ 6 ] , , ,78 Sijoitukset yhteensä ,80 [ 6 ] ,44 Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta , ,66 Muut saamiset Saman konsernin yrityksiltä , ,60 Omistusyhteysyrityksiltä 9 590,07 0,00 Muilta ,29 [ 11 ] , , ,35 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto ,20 [ 12 ] ,19 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,42 Siirtosaamiset Korot ja vuokrat , ,08 Saaminen vastuunjaosta , ,00 Muut siirtosaamiset , , , , , ,56 Vastattavaa Oma pääoma Pohjarahasto , ,00 Takuupääoma , ,00 Edellisten tilikausien voitto/tappio , ,85 Tilikauden voitto/tappio , , ,18 [ 13 ] ,85 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero , ,77 Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu , ,92 Korvausvastuu , , ,87 [ 14 ] ,18 Velat Ensivakuutustoiminnasta , ,92 Muut velat Saman konsernin yrityksille , ,52 Omistusyhteysyrityksille , ,71 Muille ,44 [ 15 ] , , ,80 Siirtovelat Velka vastuunjakoon , ,00 Muut siirtovelat ,39 [ 16 ] , , , , ,56

20 18 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminnan rahavirta Voitto/tappio varsinaisesta toiminnasta , ,28 Oikaisut: Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos , ,29 Sijoitusten arvonalentumiset ja palautuneet arvonalentumiset , ,21 Suunnitelman mukaiset poistot , ,78 Muut oikaisut , ,21 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta , ,07 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+) , ,44 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-) , ,67 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja , ,16 Maksetut välittömät verot , ,82 Liiketoiminnan rahavirta , ,34 Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin , ,38 Luovutustulot sijoituksista , ,71 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden investoinnit ja luovutustulot (netto) , ,10 Investointien rahavirta , ,23 Rahoituksen rahavirta Maksetut takuupääoman korot ja muu voitonjako , ,00 Rahavarojen muutos , ,57 Rahavarat tilikauden alussa , ,66 Rahavarat tilikauden lopussa , , , , Eteran virallinen tilinpäätös report