Lahden kaupunkiseudun innovaatioympäristön

Transkriptio

1 Lahden kaupunkiseudun innovaatioympäristön kehittämisstrategia

2 Lahden kaupunkiseudun innovaatioympäristön kehittämisstrategia Sisällys Johdanto 3 Verkostoja palveleva innovaatiopolitiikka 4 Innovaatioympäristön kehittämisen osa-alueet 8 Kaupunkiseudun vahvojen klusterien kehittäminen 8 Uuden yritystoiminnan luominen 8 Julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön kehittäminen innovaatiotoiminnassa ja yhteydet alueellisiin kehittämisohjelmiin 9 Kaupunkien yhteistyöverkostojen kehittäminen 11 Lahden kaupunkiseudun kehittäminen osana kansallista innovaatiojärjestelmää 12 Toimivan infrastruktuurin ja liikennejärjestelmän kehittäminen 14 Kaupunkikulttuurin ja uuden liiketoiminnan syntymisen vuorovaikutus Lahden Seudun Sinfonia 15 Sosiaalinen eheys ja monikulttuurisuus kaupunkiseudun kasvutekijöinä 16 Kaupunkikeskusten vetovoima, julkiset tilat ja ympäristön laatu innovaatioympäristön piirteinä 16 Innovaatioympäristön kehittämisen teesit 18 Lahden kaupunkiseutu Suomen parhaaksi soveltavan innovaatiotoiminnan alueeksi 18 Lahden kaupunkiseutu kansainväliseksi ympäristöosaamisen keskukseksi 18 Lahden kaupunkiseutu Suomen parhaaksi julkisen sektorin innovatiivisuuden ja alueellisen palvelurakenteen kehittäjäksi 20 Lahden kaupunkiseutu luovan kulttuurin keskukseksi 20 Strategian vaikuttavuuden mittaaminen 22 Yhteenveto 25 2

3 Johdanto Suurten kaupunkiseutujen neuvottelukunta hyväksyi kokouksessaan suosituksen kaupungeille siitä, että ne käynnistäisivät seudullisen innovaatiostrategian valmistelun tai päivittäisivät nykyisen strategian. Innovaatiostrategioita käytetään pohjana valmisteltavalle suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuudelle. Politiikkakokonaisuudella on tarkoitus kehittää kaupunkiseutuja innovatiivisina ympäristöinä. Keskeisenä painopisteenä on kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen, erityisesti vahvistamalla seutujen osaamisperustaa ja kansainvälisiä yhteyksiä. Innovaatioympäristöllä tarkoitetaan kuitenkin laajaa kokonaisuutta, johon kuuluvat osaamisperustan lisäksi myös mm. infrastruktuurin ja liikennejärjestelmien toimivuus, hyvä elinympäristö, sosiaalinen eheys ja monikulttuurisuus. Päijät-Hämeen maakuntaan laadittiin vuoden 2005 alussa innovaatiostrategia, jossa määriteltiin verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan toimintaperiaatteet. Päijät-Hämeen kaltaiselta alueelta puuttuvat merkittävät tieteelliset resurssit radikaalien innovaatioiden synnyttämiseen. Toisaalta alueella on luotu yliopistokeskuksen (ml. yhteydet emoyliopistoihin) ja ammattikorkeakoulujen avulla erinomaiset mahdollisuudet luoda toimivat innovaatiopolitiikan toimintatavat. Verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan avulla kehitetään alueellista innovaatiojärjestelmää ja sen verkostoja niin, että pystytään yhteistoiminnassa hyödyntämään alueen resurssipohja sekä yksityisen että julkisen sektorin hyväksi. Alueellisen resurssipohjan kapeuden vuoksi erityistä huomiota on kiinnitettävä ylialueelliseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen, jotta saadaan tarvittava osaaminen alueelle. Tämä strategia vastaa sisäasiainministeriön päivätyssä kirjeessä esitettyyn pyyntöön alueellisen innovaatiostrategian luomisesta. Kirjeessä määritellyt vaatimukset innovaatiostrategialle ovat siinä määrin maakuntaan juuri laaditusta innovaatiostrategiasta poikkeavat, että tässä esityksessä on laadittu Lahden kaupunkiseudun innovaatioympäristön kehittämisstrategia vastaamaan näihin vaatimuksiin. Sisällöltään se on synteesi alueellisesta innovaatiostrategiasta ja innovaatioympäristön kehittämiseen keskeisesti vaikuttavista muista strategioista. Lahden kaupunkiseudun innovaatioympäristön kehittämisstrategian käytännön toteuttamisesta vastasivat innovaatiojärjestelmien professori Vesa Harmaakorpi Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden yksiköstä ja projektipäällikkö Anne-Marie Salmi Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:stä ja tutkija Tomi Tura Helsingin yliopistosta. Laatimiseen ovat osallistuneet Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy, Lahden alueen korkeakoulut, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy ja sen hallinnoimat Lahden alueen aluekeskusohjelma ja Päijät-Hämeen Osaamiskeskusohjelma, Lahden kaupunki, Lahden kaupunkiseudun seutuhallinto, Päijät-Hämeen liitto sekä Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus. 3

4 Verkostoja palveleva innovaatiopolitiikka Lahden kaupunkiseudun innovaatioympäristön kehittämiseen on vaikutettu viime aikoina useilla eri strategioilla. Alueen elinkeinoelämän kehittämiskohteiden määrittelyä on tehty viimeksi keskeisen rahoittajan Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen teknologiastrategiassa ja alueellista elinkeinopolitiikkaa toteuttavan Lahden Alueen Kehittämisyhtiön laatimassa elinkeinostrategiassa. Näissä strategioissa esitetyt näkemykset ovat riittävän yhdenmukaiset, jotta ne voivat toimia myös innovaatiostrategian alueellisten painopisteiden määrittäjinä. Päijät- Hämeen liiton palvelurakenteen kehittämisen tulevaisuustarkastelussa ja Lahden kaupunkiseudun seutuhallinnon seutustrategiassa on luotu suuntaviivat julkisen sektorin palvelurakenteen kehittämiselle. Nämä toimivat innovaatiostrategian kehyksinä julkisella sektorilla. Alueellisen innovaatiopolitiikan tehtävänä on viranomaisten tukena edistää palvelurakenteen muutoksen aikaansaamista. Maakuntasuunnitelmassa 2005 luodaan kehykset maakunnan koko kehittämistoiminnalle. Vuonna 2005 laaditulla alueellisella korkeakoulustrategialla on suuri merkitys osaamisympäristön luomisessa innovaatiostrategian toteuttamiseksi. Vuoden 2005 aikana alueelle laaditaan kansainvälistymisstrategia, joka osaltaan ohjaa innovaatiotoiminnan kansainvälistymistä. Kuviossa 1 on esitetty alueen keskeinen strategiakokonaisuus Lahden kaupunkiseudun innovaatioympäristön kehittämisen näkökulmasta. Tässä strategiassa esitetyn verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan periaatteet on tarkemmin esitetty Päijät-Hämeen alueellisessa innovaatiostrategiassa. Niitä sovelletaan myös sellaisenaan Lahden kaupunkiseudun toimintamallina, joihin seuraavat määrittelyt pohjautuvat. Verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan tehtävänä on luoda toimintamallit, joilla innovatiivisuuden esteitä poistetaan ja tarvittava osaaminen tuodaan innovaatioprosessien tueksi. Keskeinen osa alueellista innovaatiopolitiikkaa on tukea yksityisen ja julkisen sektorin uudistumista sekä uusien yritysten syntymistä alueelle. Alueellisen innovaatiostrategian tehtävänä on siis tukea innovaatiotoiminnan avulla muissa strategioissa esitettyjen tavoitteiden toteutumista. Tässä sen tehtävänä on erityisesti osaamisen ja teknologian siirto sekä tärkeän osaamisen tuottamisen edistäminen alueen sisällä. Alueellisen innovaatiostrategian tavoitteena on edistää uusien innovaatioiden syntyä alueella sekä synnyttää merkittävästi uutta liiketoimintaa yksityiselle sektorille ja tehostaa julkisen sektorin toimintaa innovaatiotoiminnan avulla. Alueellisen innovaatiopolitiikan tulisi: edistää alueen toimijoiden ymmärrystä innovatiivisuuden lähteistä edistää alueen innovaatiojärjestelmän yhteistoimintakykyä uudistaa innovaatioiden avulla alueen vahvoja klustereita 4

5 Innovaatiotoiminnan kohteet Yritykset, julkinen sektori, kolmas sektori Yksityisen sektorin kehittäminen Elinkeinostrategia Teknologiastrategia Julkisen sektorin kehittäminen Seutustrategia Palvelurakenteen tulevaisuustarkastelu Innovaatiokyvykkyyden kehittäminen Innovaatiostrategia Kansainvälistyminen Kansainvälistymisstrategia Osaamisen kehittäminen Korkeakoulustrategia Alueen kokonaiskehittäminen Maakuntasuunnitelma Kuvio 1: Keskeisten strategioiden suhde innovaatiostrategian näkökulmasta synnyttää uutta yritystoimintaa alueelle erityisesti spin offeista tehostaa alueen julkisen palvelurakenteen innovatiivista uudistumista edistää tietämyksen ja teknologian siirtoa alueen ulkopuolelta luoda mekanismeja, joilla luovuuden esteitä pystytään kumoamaan 5

6 seurata alueen kannalta tärkeiden teknologioiden kehitystä ja auttaa soveltamaan niitä alueella Alueellisen innovaatiopolitiikan visiona on: Luoda Lahden kaupunkiseudusta nykyaikaisen verkostomaisen innovaatiotoiminnan mallialue, jossa alueen innovaatioresurssit ovat tehokkaassa yhteistoiminnallisessa käytössä ja jossa alueen innovaatiokyvykkyys ja innovaatioiden määrä ovat huipputasoa. Tämän vision saavuttamiseksi alueellisen innovaatiopolitiikan avulla edistetään seuraavia tavoitteita: 1. Vahvistetaan alueen keskeisiä klustereita ja julkisen sektorin toimialoja sekä horisontaalisia osaamisaloja tukemalla teema- tai sektoriperustaisten innovaatioverkostojen kehittymistä. 2. Organisoidaan alueen innovaatioympäristö tehokkaasti määrittelemällä verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan eri kehittäjäorganisaatioiden tehtävät ja roolit. 3. Tehostetaan alueellisten ja ylialueellisten osaamisresurssien kehittymistä ja hyödyntämistä kytkemällä alueen korkeakoulutoiminta tiiviisti verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan toimintamalliin. Yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin uudistumisen ydinasia on luoda monitoimijaisia innovaatioverkostoja. Niiden syntymistä voidaan edistää monin tavoin. Eräs organisaatioiden uudistumista tukeva käytännön työkalu innovaatiostrategiassa on yritys-, klusteri-, teema- ja tulevaisuuskohtaisten innovaatiosessioiden järjestäminen ja niitä seuraavien innovaatioprosessien tukeminen. Innovaatiosessioiden tarkoituksena on yhdistää alueellinen ja ylialueellinen osaaminen yritysten innovaatiotoiminnan hyväksi. Innovaatiosessiot ovat aina organisaatiolähtöisiä, vaikka myös aktiivisia toimenpiteitä tehdään erilaisten uusien teemojen eteenpäin viemiseksi yrityksissä. Julkisen ja kolmannen sektorin uudistumista tuetaan samankaltaisella menettelyllä kuin yrityksissäkin. Vuosien tavoitteena on kahden vuoden aikana: järjestää 60 ylialueellisesti verkottunutta innovaatiosessiota synnyttää 120 pysyvää innovaatioverkostoa, joista monissa ylialueellinen osaamisen siirto on keskeisessä asemassa käynnistää 120 vakavaa kehitysprosessia, joilla on hyvä mahdollisuus johtaa innovaatioihin käynnistää 5 prosessia, jotka johtavat kansainvälisesti merkittäviin yritysinnovaatioihin avustaa 4 %:n vuotuisessa julkisen sektorin tuottavuuden parantamisessa Innovaatiosessiot eivät ole irrallisia tapahtumia, vaan jokaisen session suunnittelussa on otettu huomioon prosessien jatkuvuuden turvaaminen. Tämä asettaa aivan erityisiä, jopa ennen näkemättömiä vaatimuksia koko innovaatiojärjestelmän yhteistoiminnalle. Innovaatiosessioilla luodaan mahdollisuuksia uusille menestystarinoille, mutta lopullisen menestyksen 6

7 Julkisen sektorin kokonaiskehittäminen Lahden seudun innovaatiotoiminta Yksityisen sektorin kokonaiskehittäminen Päijät-Hämeen liitto Lahden yliopistokeskus Lahden AMK Hämeen TEkeskus Lahden kaupunkiseudun seutuhallinto Lahden AKO Lahden Tiede- ja Yrityspuisto Oy Päijät-Hämeen osaamiskeskus Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy Julkinen sektori Yritykset Kuvio 2: Kehittäjäorganisaatioiden tehtävät ja roolit innovaatiojärjestelmässä ratkaisee se, pystytäänkö näille menestystarinoille tarjoamaan järkeviä tarttumapintoja. Lahden kaupunkiseudulla innovaatiopolitiikkaa koordinoi Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Sen strategisia kumppaneita innovaatioympäristön kehittämisessä ovat Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy (LAKES), Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus, Päijät-Hämeen liitto, Lahden kaupunkiseudun seutuhallinto ja Lahden korkeakouluyhteisö. Strategisten kumppaneidensa kanssa Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy verkottuu kansallisesti ja kansainvälisesti tarvittavien partnereiden kanssa. Eritysverkostosuhde on Lahden yliopistokeskuksen ja emoyliopistojen välillä. Kuviossa 2 on esitetty kehittäjäorganisaatioiden tehtävät ja roolit Lahden seudun innovaatiostrategian toteutuksessa. 7

8 Innovaatioympäristön kehittämisen osa-alueet Kaupunkiseudun vahvojen klusterien kehittäminen Lahden alueen elinkeinostrategiassa määritetty seudun elinkeinopoliittinen klusterimalli tarkastelee klustereiden tuomaa synergiaetua ja yhteistyöverkostoja yli toimialarajojen. Tärkeimmäksi klusteriksi on nostettu vesistöekologian, maaperäekologian ja ympäristöbiotekniikan sekä kaupunkitutkimukseen liittyvä ympäristöosaaminen. Muita vahvoja klustereita ovat vilja-, mekatroniikka, puu- ja huonekalusekä muoviklusterit. Tulevaisuuden kasvualoiksi on valittu logistiikka, matkailu, hyvinvointi ja muotoilu, joihin panostetaan nykypainoarvoa suhteellisesti enemmän. Klustereiden tavoitteiden saavuttamiseksi on nostettu esiin neljä strategisen tason kehittämisvälinettä, joita ovat alueen innovaatiojärjestelmän kehittäminen, Lahden yliopistokeskuksen toiminnan vahvistaminen, työvoiman saatavuuden parantaminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Seudun innovaatiojärjestelmän kehittäminen on keskeistä klustereiden kilpailukyvyn kehittymisen kannalta. Innovoinnin avulla perinteiset klusterit vahvistavat rakenteitaan ja elinkelpoisuuttaan, parantavat ekotehokkuuttaan, hyödyntävät uutta teknologiaa, muotoilua ja laatua sekä käyttävät yhä enemmän t & k sekä monipuolisia ja korkeatasoisia koulutuspalveluja hyväkseen. Oleellista innovaatiotoiminnassa on kuitenkin eri sektoreiden rajapinnoissa verkostoiden avulla syntyvät kompositiot eli eri elinkeino- ja teknologiasektoreiden yhdistelmät, jotka muodostavat seudun kannalta merkittävimmän kilpailutekijän ja osaamiskonseptin sekä kehittymisen Suomen parhaimmaksi innovaatiosoveltajien alueeksi, mikä on alueen verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan keskeinen tavoite. Uuden yritystoiminnan luominen Yrittäjäaktiivisuuden ja talouden kasvun välillä vallitsee positiivinen riippuvuus. Lahden kaupunkiseudun talouden dynamiikkaa voidaan kehittää vain, jos pystytään synnyttämään uutta innovatiivista yritystoimintaa uusperustantana ja houkuttelemaan sitä muualta alueelle. Spin off on organisaatioiden normaalissa toiminnassa esiintyvä prosessi, jossa jo olemassa oleva toiminta synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lahden seudulla spin off kehitysideat syntyvät verkostomaisen toimintakulttuurin tuloksena, sillä spin off vaikutus on maksimaalinen rajapinnoissa toimivassa verkostomaisessa toimintakulttuurissa ja siten myös verkostomaisen toimintatavan tuloksena syntyy myös enemmän innovaatiotuotoksia. Innovaatiolähteinä käytetään myös olemassa olevien organisaatioiden ydinosaamisen ulkopuolelle jääviä innovaatioaihioita, joita voidaan hankkia esimerkiksi alueen ulkopuolisten asiantuntijoiden edustamilta tahoilta. Uuden yritystoiminnan houkuttelemisessa ulkopuolelta alueelle on lähtökohtana entistä tiiviimpi verkostoituminen erityisesti pääkaupunkiseudulle sekä uusyrityskehitystoiminnan nykyistä pitkäjänteisempi rahoituksen ja palveluiden kehittäminen. Lahden Alueen Kehittämisyhtiön, Lahden tiede- ja yrityspuiston, Uusyrityskeskuksen sekä Hämeen TE-keskuksen toiminnoista tehdään mekanismi, joka nykyistä tehokkaammin prosessoi yritysaihioita eteenpäin. 8

9 Verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan tärkein anti uusien yritysten aikaansaamisessa on innovatiivisten yritysaihioiden synnyttäminen innovaatiosessioissa ja -verkostoissa. Yritysaihioiden lähteiksi nähdään lähinnä: olemassa olevien yritysten ydinosaamisen ulkopuolelle jäävät innovaatioaihiot innovaatiosessioihin osallistuvien, alueen ulkopuolisten asiantuntijoiden edustamilta tahoilta alueelle houkuteltavissa olevat spin offit julkisen sektorin innovatiivisista ratkaisuista syntyvät yritysaihiot Vuosien tavoitteena on pystyä verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan avulla luomaan alueella 30 uutta yritysaihiota jatkotyöstöä varten. Julkisen sektorin spin offeista syntyvien yritysten hautomotoimintaan ja sen edellytyksiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön kehittäminen innovaatiotoiminnassa ja yhteydet alueellisiin kehittämisohjelmiin Lahden seutu haluaa olla julkisen sektorin innovaatiotoiminnan edelläkävijä. Erityisenä innovaatiotoiminnan tavoitteena on alueellisen palvelurakenteen uudistaminen ja palvelutuotannon tuottavuuden merkittävä parantaminen. Julkisen sektorin innovaatiokyvykkyyden lisäämisessä on paljon samoja piirteitä kuin yritystenkin. Uudet innovaatiot syntyvät sielläkin mitä suurimmassa määrin verkostoissa. Julkisen sektorin erityishaasteet innovaatiokyvykkyyttä lisättäessä liittyvät erityisesti historian painolasteihin ja päätöksentekoprosesseihin: julkisen sektorin mahdollisuudet luoda toimintaympäristö innovatiiviselle toiminnalle ja nopeille päätöksille ovat kankeammat kuin yksityisellä sektorilla. Erityisen tärkeässä roolissa julkisen sektorin innovaatiokyvykkyyden kehittämisessä ovat muutosjohtamisen 9

10 ja verkostojen johtamisen toimintamallit. Uusia innovaatioita palvelurakenteen toimintamalleihin ei voi saada aikaiseksi, ellei alueen asenneilmasto, kompetenssit, arvot ja strategiat tue muutoksen synnyttämistä. Nämä perusasiat eivät kuitenkaan ole riittäviä edellytyksiä muutoksen aikaansaamiseksi. Koko alueen palvelurakenteen kehittäjäverkostoon on luotava muutosta tukeva kehittämisen toimintakulttuuri, joka raivaa tieltään muutosprosessissa aina mukaan tulevat kriittiset vaiheet, jotka voivat tuhota koko muutosprosessin. Julkisen sektorin innovaatiotoimintaa on aloitettu ensi vaiheessa yhdessä Päijät-Hämeen liiton, Lahden kaupunkiseudun seutuhallinnon ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa. Lahden kaupunkiseudun seutuhallinto on jo käytännössä käynnistänyt tuottavuuden mallintamiseen ja vaihtoehtoisten palvelutuotantoon keskittyviä innovatiivisia prosesseja. Yleisenä tavoitteena on entistä tiiviimpi yhteistyö yksityissektorin, kuntasektorin ja kolmannen sektorin välillä. Jo nyt on Lahden seudulla eniten yksityistettyjä julkisen sektorin palveluja ja kehitettävä innovatiivinen malli tulee lisäämään siihen entistä tiiviimmin myös kolmannen sektorin yhteistyön. Lahden alueen aluekeskusohjelma on osa Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n toimintakokonaisuutta. Ohjelman keskeiset painopistealueet ovat alueellisen hyvinvointiklusterin kehittäminen, alueellisen palvelurakenteen kehittäminen sekä alueen strategia- ja ohjelmaperustaisen kehittämisen itsearviointi. Näitä painopistealueita toteutetaan kahden toimintalinjan, kuntalinjan ja yrityslinjan, kautta. Päijät-Hämeen hyvinvointiklusteriin määritellään kuuluviksi hoito-, hoiva-, turva- ja elämys-, liikuntaja matkailupalvelut sekä niitä palveleva väline-, varuste- ja ravintotuotanto. Tavoitteena on vastata hyvinvointipalvelujen markkinamuutokseen: julkisen sektorin roolin muuttumiseen ja yksityissektorin kysynnän kasvuun ja ikääntymisen aiheuttamiin muutoksiin. Klusteritoiminnalla luodaan edellytyksiä hyvinvointimarkkinoiden kehittymiselle yritysten määrän ja koon kasvattamisella, verkostoliiketoiminnan lisäämisellä, uusia tuote- ja palvelukonsepteja kehittämällä sekä uusilla public-private-partnershipmalleilla. Aluekeskusohjelman hyvinvointiklusterityössä käytetään Lahden yliopistokeskuksessa ja Päijät-Hämeen osaamiskeskusohjelmassa kehitettyjä toimintamalleja uusien tuote- ja palvelukonseptien ja innovaatioiden luomiseksi. Yritysten ja yritysryhmien kanssa organisoidaan mm. innovaatiosessioita yhteistyössä Lappeenrannan teknisen yliopiston innovaatioyksikön, TKK Lahden keskuksen ja osaamiskeskusohjelman kanssa. Näissä sessioissa kaivetaan esille ne tulevaisuuden lupaavat kehityspolut, joiden varaan hyvinvointialaa on mahdollista alueella rakentaa. Tällaisia aihiota aluekeskusohjelmassa on jo syntynyt mm. rakentamisen ja ikääntymisen yhdistelmästä sekä Langaton Lahti -kehitysohjelmassa. Aluekeskusohjelman tuella kehitetään myös alueellista strategiajärjestelmää ja mm. laaditaan ja 10

11 päivitetään maakunnallinen kasvu- ja innovaatiosopimus. Lahden seutuhallinto toteuttaa aluekeskusohjelman kuntalinjaa alueellisen palvelurakenteen kehittämiseksi. Seutustrategia muodostaa toiminnan strategiapohjan. Päijät-Hämeen Osaamiskeskusohjelma tunnistaa, vahvistaa ja soveltaa huippuosaamista ja sen strategiset painopistealueet ovat DQE - muotoilu, laatu ja ympäristö. Ympäristöalalla ohjelma on ollut keskeisenä vaikuttajana uusien ympäristöprofessuurien saamisessa sekä Lahden yliopistokeskuksen vahvistajana. Alueen laatuosaajat, yritykset ja oppilaitokset, muodostavat verkoston, jota Päijät-Hämeen Osaamiskeskusohjelma koordinoi. Muotoilun osalta ohjelma on onnistunut kokoamaan alueen keskeisimmän muotoiluosaamisen samaan paikkaan. Samassa paikassa Lahden kaupungin keskustassa sijaitsevat nykyään Lahden ammattikorkeakouluun Muotoiluinstituutti, Muotoportti sekä Muotoilun tutkimuslaitos. Lisäksi Lahden tiede- ja yrityspuistoon kuuluvassa ITU-hautomossa on useita muotoilualan yrityksiä. Huippuosaamisen soveltamista toteutetaan kehittämishankkeiden avulla. Ohjelman toimialakohtainen kehittäminen keskittyy puu-, muovi- ja metalliteollisuuteen sekä muotoiluun. Päijät-Hämeen liiton koordinoimassa alueellisessa Osaamissopimuksessa Päijät-Hämeen Osaamiskeskusohjelma on nk. innovaatioydinprosessin haltija ja vastaa sen kehittämisestä. Myös osaamiskeskusohjelma organisoi em. yritysten ja yritysryhmien kanssa pidettäviä innovaatiosessioita yhteistyössä Lappeenrannan teknisen yliopiston innovaatioyksikön ja TKK Lahden keskuksen kanssa. Tulevalla ohjelmakaudella Päijät-Hämeen Osaamiskeskusohjelman tavoitteena on osallistua aktiivisesti valtakunnallisen OSKE-kehittämistyöryhmään. Lisäksi tavoitteena on saavuttaa kansainväliselle tasolle ulottuva johtava asema Päijät-Hämeen ympäristöklusterille, jolle luo erinomaiset mahdollisuudet Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n toimiminen IASPin ENVIROPARKSin kansainvälisenä päämajana. OSKE toimii myös muotoilun alalla kansallisen verkoston veturina. Kaupunkien yhteistyöverkostojen kehittäminen Asikkalan kunta, Hollolan kunta, Lahden kaupunki, Nastolan kunta ja Orimattilan kaupunki ovat mukana sisäasiainministeriön koordinoimassa valtakunnallisessa SEUTU hankkeessa. Seutuhankkeen tavoitteena on edistää Lahden kaupunkiseudun kuntien välistä vapaaehtoista yhteistyötä ja hanke kestää vuoden 2012 loppuun asti. Lahden kaupunkiseudun vision mukaan vuonna 2010 seutu on omaleimainen kasvukeskus Helsingin metropolialueella, monipuolisen ja kansainvälisesti kilpailukykyisen yrittämisen, korkeatasoisen taidon ja tiedon lahti. Se on myös eteläisen Suomen liikenteellinen keskus, joka tarjoaa asukkaiden seudullista arkea 11

12 tukevat palvelut ja toteuttaa suomalaisia asumisunelmia ja sen liikunta- ja kulttuuripalvelut ovat kansainvälistä tasoa. Merkittävänä seudullisena hankkeena voidaan mainita esimerkiksi, että Lahden seudun kuntatekniikka on aloittanut toimintansa viiden kunnan omistamana liikelaitoksena. Lahden seudun kuntatekniikka on organisoitu Lahden kaupunkiseudun seutuhallinnon alaisuuteen ja toiminta seudullisena palveluntuottajana on alkanut. Myös sähköisen asioinnin kehittämisessä ollaan saatu aikaan merkittäviä innovaatioita. Merkittäviä hankkeita ovat Sähköinen palvelualusta ja käynnistynyt JUPA-ohjelmaan hyväksytty Mobiilimuksu-projekti, jossa kodin ja päiväkodin väliseen viestintään kehitetään mobiiliteknologiaan perustuvia ratkaisuja sekä kokeillaan mobiilimaksamista. Ylialueellisen verkottumisen osalta yhteistyö on käynnistynyt Hämeenlinnan seudun ja Oulun seudun kanssa erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen ja informaatioteknologian osa-alueilla. Lahden kaupunkiseudun kehittäminen osana kansallista innovaatiojärjestelmää Lahden kaupunkiseudulla on joitakin heikkouksia, joiden takia sen panos kansallisessa innovaatiojärjestelmässä voi ensi silmäyksellä näyttää vaatimat- 12

13 tomalta. Näistä keskeisimpinä ovat oman yliopiston puuttuminen ja alueen alhaiset tutkimuspanostukset. Tutkimustoiminta ei kuitenkaan ole ainoa innovaatiotoiminnan autuaaksi tekevä asia. Nykyisen käsityksen mukaan innovaatiotoiminnan pullonkaulana ovat pikemminkin puutteet tutkimustulosten soveltamisessa innovaatiotoimintaan kuin itse tutkimuksen määrässä. Lahden kaupunkiseudulla on mahdollisuus tulla entistä merkittävämmäksi tekijäksi kansallisessa innovaatiojärjestelmässä, koska seudulla on vahva teollinen perinne, jonka varaan innovaatiotoimintaa voidaan rakentaa seudun logistinen sijainti on edullinen, minkä seurauksena alueelle on kertynyt logistiikkaosaamista sekä tavaroiden että tiedon siirtämiseen varsinaisen yliopiston puutteesta huolimatta seudulle on perustettu moderni yliopistokeskus, jossa on monia etuja perinteiseen yliopistotoimintaan verrattuna; muun muassa neljän yliopiston osaaminen kanavoituu yliopistokeskuksen kautta alueelle. seudulla on huolehdittu uutena vahvana klusterina ympäristöklusterin ja siihen liittyvän osaamisen synnystä seudulla on panostettu runsaasti kulttuurin ja liikunnan toimintaedellytysten parantamiseen seudulla on tehty määrätietoista työtä julkisen sektorin tuottavuuden ja innovatiivisuuden kehittämisessä; alueellista palvelurakennetta on pystytty uudistamaan innovatiivisin ratkaisumallein seudulla on vahvasti havahduttu innovaatiotoiminnan merkitykseen perustamalla Lahden yliopistokeskukseen Suomen ensimmäinen innovaatiojärjestelmien professuuri, jonka ympärille on kehittymässä voimakasta tutkimustoimintaa seudulle on rakennettu sen ominaispiirteisiin soveltuva innovaatiopolitiikkakokonaisuus, jota on voimakkaasti alettu soveltaa Lahden kaupunkiseutu hakee paikkansa ja toimii osana kansallista innovaatiojärjestelmää erityisesti seuraavien strategisten paalujen avulla: Lahden kaupunkiseudulla toteutetaan voimallisesti alueella verkostoja palvelevaa innovaatiopolitiikka, joka ei keskity niinkään tiedon luomiseen vaan tiedon siirtämiseen seudun innovaatiotoiminnan hyväksi. Tällä toimintamallilla nähdään parhaiten palveltavan alueen vahvojen klustereiden kehittymistä ja uusien yritysten syntyä sekä verkostoitumista kansalliseen innovaatiojärjestelmään. Keskeisenä osana politiikan onnistumista on Lahden korkeakouluyhteisön uuden toimintamallin mukainen ylialueellinen verkottuminen, jota on esitelty tarkemmin Päijät-Hämeen korkeakoulustrategiassa. Luodun innovaatiopolitiikan avulla Lahden kaupunkiseudulla edistetään edelleen julkisen sektorin tuottavuuden ja innovatiivisuuden kehittymistä. Alueen palvelurakenteen kehittäminen nähdään alueella ensiarvoisen tärkeänä ja sen kehittämisessä halutaan olla edistyksellisiä. 13

14 Lahden kaupunkiseutu kehittää rooliansa valtakunnallisesti merkittävänä ympäristöosaamisen keskittymänä, joka on ylialueellisesti ja kansainvälisesti verkottunut. Lahdessa kulttuuriin ja liikuntaan tehdyt panostukset hyödynnetään voimallisesti innovaatioympäristön kehittämisessä, mikä edesauttaa sekä alueen houkuttelevuutta asuinpaikkana että toimii ponnahduslautana uusien kulttuuriin, liikuntaan ja matkailuun liittyvien liiketoimintojen kehittämisessä. Lahden kaupunkiseudulle kehitetään edelleen korkeatasoista logistiikkaosaamista ja erinomainen logistinen sijainti tullaan hyödyntämään alan uusia innovaatioita etsimällä ja työstämällä. Ylialueellisesta ja kansainvälisestä verkottumisesta syntynyt hyöty on keskeisessä roolissa logistiikka-alan kehittämisessä. Toimivan infrastruktuurin ja liikennejärjestelmän kehittäminen Lahden seutua ollaan kehittämässä Etelä-Suomen jakelukeskukseksi. Alueen logistinen sijainti on hyvä, sillä esimerkiksi rautateitse alueen kautta kulkee toiseksi eniten tavaraa Suomessa ja Lahti- 14

15 Kerava oikoradan valmistuttua tavaravirrat ja transitioliikenne lisääntyvät entisestään. Lisäksi Lahden alueen päätiestö on Suomen vilkkaimmin liikennöity. Alueella on erityisosaamista muotilogistiikasta ja uusia innovaatiota tavoitellaan esim. tietojärjestelmien integroinnissa, logistiikkakeskustoiminnoissa ja logistiikkapalveluyrittämisen aloilla. Lahden seutu tulee olemaan tulevaisuudessa pääkaupunkiseudun laajentumisaluetta, mutta se tavoittelee samanaikaisesti kasvua itsenäisenä keskuksena ja sen liikenneympäristö, liikenneturvallisuus ja liikkumisen esteettömyys tulevat olemaan korkeaa tasoa. Tietoliikenteen infrastruktuuri-investointien myötä välitetään tehokkaasti terveydenhoidon, koulutuksen ja hallinnon palveluita ja niiden perustalle syntyy etätyöpaikkoja ja paikasta riippumatonta liiketoimintaa. Innovaatiotoiminnan onnistuminen edellyttää silti tuekseen myös samanaikaisia investointeja henkiseen pääomaan, t & k toimintaan, teknologiaan sekä tiedon ja osaamisen kasvattamiseen yleisesti, jotta kova infrastruktuuri voisi hyödyntää innovaatioita ja innovaatiot voisivat hyödyntää kovaa infrastruktuuria. Lähivuosien kovan infrastruktuurin t & k -kärkihankkeita ovat ympäristöosaamiskeskittymän rakentaminen Lahden tiede- ja yrityspuiston, Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksen ja Lahden ammattikorkeakoulun yhteistyönä tiedepuiston nykyisiin toimitiloihin, Kujalaan sijoittuva pilot-mittakaavan tutkimuskenttä ja siihen liitettävä tutkimustoiminta sekä City Park -keskustakampuksen rakentaminen Lahden kaupungin keskustaan Lahden ammattikorkeakoulun, Lahden tiede- ja yrityspuiston, Lahden yliopistokeskuksen, Lahden alueen kehittämisyhtiön sekä muiden kehittämisorganisaatioiden yhteiskäyttöön. Kaupunkikulttuurin ja uuden liiketoiminnan syntymisen vuorovaikutus Lahden Seudun Sinfonia Lahden kaupunkiseutu tunnetaan perinteisesti liikuntakulttuurin keskuksena. Vuosien mittainen tinkimätön työ on nyt nostanut Sinfonia Lahden yhdeksi Pohjoismaiden merkittävimmistä orkestereista. Sinfonia Lahti tekee työtään niin, että jokainen konsertti ja levy on kuulijalle elämänlaatua parantava elämys on periaate, joka tuonut seudun toimijoille hyvän ohjenuoran miltä pohjalta kaupunkikulttuurin ja uuden liiketoiminnan vuorovaikutus syntyy. Lahden seudun kaupunkikulttuuriin liittyvät uudet, luovat ja innovatiiviset ratkaisut ja niihin perustuvat liikeideat liittyvät korkeakulttuurin lisäksi asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-aikaan ja ympäristöön. Niiden syntymisessä ovat keskeisessä asemassa alueen innovaatiojärjestelmä ja sitä tukeva luova ilmapiiri. Kaupunkikulttuuriin liittyvät innovaatiot kuten innovaatiot seudulla yleensäkin syntyvät alueellisissa, valtakunnallisissa ja kansainvälisissä monitoimijaverkostoissa. Ylialueellisen verkostoitumisen avulla tavoitellaan erityisesti teknologian ja huippuosaamisen siirtoa alueelle. Lahden seudun lähtökohdat ovat hyvät uusien mahdollisuuksien hyödyntämiselle. Päijät-Häme on 15

16 noin asukkaan talousalue ja sen suurin keskus Lahti on tunnettu yrityskaupunki tarjoten hyvät yhteistyöverkostot monelta toimialalta. Niin tavara- kuin henkilöliikenteen kannalta Lahden seutu tarjoaa erinomaiset edut yritykselle. Jo tällä hetkellä palvelujen tuotanto on korkeatasoista. Liikenteen ruuhkattomuus, lyhyet etäisyydet eri toimijoiden välillä ja hyvät liikenneyhteydet muualle Suomeen luovat yrityksille houkuttelevan liiketoimintaympäristön. Myös kaupunkikulttuurin ja uuden liiketoiminnan syntymisen vuorovaikutuksessa on ympäristöosaamisella keskeinen merkitys. Lahden yliopistokeskukseen on perustettu kaupunkiekosysteemiprofessuuri, joka aloitti toimintansa syksyllä Professuurin perustaminen liittyy käynnistettävään kaupunkitutkimuksen maisteriohjelmaan ja metropolialueen kaupunkitutkimusyhteistyöhön. Vastaavaa monitieteistä kaupunkitutkimuksen koulutusohjelma on toistaiseksi ainoa Suomessa. Sosiaalinen eheys ja monikulttuurisuus kaupunkiseudun kasvutekijöinä Sosiaalinen eheys ja luottamus muodostuvat Lahden seudun tulevaisuuden vahvuuksiksi. Ne luovat vankan perustan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Työttömyyden määrätietoinen vähentäminen ja sen rakenteisiin vaikuttaminen on tehokkain keino sosiaalisen eheyden turvaamisessa. Sosiaalinen eheys voidaan saavuttaa investoimalla pitkäjänteisesti tulevaisuuteen ja kehittämällä ihmisten innovaatio-, oppimis- ja muutoskykyä. Työelämän käytäntöjä, laatua ja organisaatioita kehittämällä saadaan ihmisten tiedot ja taidot luovaan käyttöön. Talouskasvun pitkän aikavälin edellytyksistä huolehditaan pitämällä infrastruktuuri korkeatasoisena ja monipuolistamalla tuotantorakennetta. Lahden kaupunkiseudun kulttuuriin kuuluu yhä enenevässä määrin ja olennaisena osana myös monikulttuurisuus. Lisäksi monikulttuurisuus on yksi alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittämisen ja kansainvälistymisen tulevaisuuden voimavara. Maahanmuuttajien houkutteleminen Lahden seudulle ja maahanmuuttajien tarvitsemien palveluiden tuottaminen integroidaan laajemmin osaksi innovaatiojärjestelmän ja sosiaalisen pääoman kehitystoimintaa. Kaupunkikeskusten vetovoima, julkiset tilat ja ympäristön laatu innovaatioympäristön piirteinä Myös vetovoimatekijöiden ja ympäristön laadun kehittämisessä ympäristön arvon ja mahdollisuuksien ymmärtäminen on seudun peruspilari. Päijänteen vesistöalueet, Salpausselän harjut, kulttuurija perinnemaisemat on liitetty vapaa-ajan ja virkistyksen keskeisiksi vetovoimatekijöiksi. Seutu tunnetaan urheilu- ja kulttuuritapahtumistaan sekä korkeatasoisista vapaa-ajan liikunta- ja kulttuuriharrastusmahdollisuuksistaan. Seudulla on jo nyt kehittynyt monipuolinen kulttuuripalvelujen verkosto, jonka kehittämistä jatketaan ylialueellisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä. Seutustrategia on 16

17 nostanut huippu-urheilun ja kuntoliikuntamahdollisuuksien sekä musiikin kansainvälisen tason menestystekijöiden kehittämisen painopistealueiksi. Maakuntasuunnitelma luo pitkän aikavälin perusperiaatteet yleisen toimintaympäristön kehittämiselle ja vetovoimatekijöiden luomiselle ja parantamiselle. On tärkeää, että jokainen toimija vie omalta osaltaan kehitystä eteenpäin oman alansa osaajana. Yksityisellä, julkisella ja kolmannella sektorilla sekä yksityisellä kansalaisella on jokaisella oma ja toisiaan täydentävä roolinsa. Periaatteet nojaavat kestävän kehityksen peruspilareihin: kestävään ympäristökehitykseen, kestävään taloudelliseen ja kestävään sosiaaliseen kehitykseen. Alue tavoittelee hyvinvointia kaikille tasavertaisesti tarjotuilla palveluilla siten, että jokaisella on mahdollisuus asua hyvin ja elää terveesti, kehittää osaamista ja tehdä palkitsevaa työtä, kokea luonto ja vaalia ympäristöä, kokea kulttuuria ja harrastaa liikuntaa, liikkua esteittä ja kuljettaa sujuvasti sekä kuulua yhteisöön ja toimia lähiympäristössä. Pehmeän infrastruktuurin osalta on oleellista myös innovatiivinen miljöö, jonka kehittymisessä pitkäaikainen suunnitelmallisuus on myös tärkeää. Koulutus- ja tutkimuslaitosten osaaminen ja rooli ovat keskeistä innovaatiotoiminnassa sekä kilpailukyvyn säilyttämisessä ja kehittämisessä. Lahden korkeakouluyhteisö eli Lahden yliopistokeskus ja alueella toimivat ammattikorkeakoulut muodostavat innovaatiotoiminnan osaamisperustan, mutta samalla tulee turvata osaavan ammattityövoiman saatavuus ja ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus. Kansainvälisen tason osaamista on erityisesti ympäristö-, alueellisten innovaatiojärjestelmien sekä urheilun tutkimus- ja koulutustoiminnassa. Valtakunnallisesti merkittävää osaamista on mm. muotoilun alalla. Lahden kaupunkiseutu on Suomen viidenneksi suurin kaupunkiseutu. Seutuyhteistyö on toimijoiden ja seudun kuntien toteuttama ja arvostama toimintatapa. Yrityshankinnassa keskeisinä vetovoimatekijöinä käytetään pääkaupungin läheisyyttä, hyviä liikenneyhteyksiä ja edullista kustannustasoa. Yritystoiminnan houkuttelemiseksi seudulle tavoitellaan erityisesti pääkaupunkiseudun yrityksiä, mutta myös kansainvälisiä sijoituksia ja yrityksiä. 17

18 Innovaatioympäristön kehittämisen teesit Lahden kaupunkiseutu Suomen parhaaksi käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan alueeksi Verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan avulla Lahden seutu saavuttaa Suomen parhaan innovaatiosoveltajan aseman. Verkostomainen toimintatapa luo parhaat, tehokkaimmat ja realistisimmat mahdollisuudet maailmalla liikkuvan valtavan tietomäärän, uusimpien tutkimustulosten sekä teknologian hyödyntämiselle. Lahden kaupunkiseudun logistinen sijainti lähellä voimakkaita tutkimuskeskuksia mahdollistaa verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan soveltamisen sekä muun muassa innovaatioprosesseissa tärkeän hiljaisen tiedon siirtämisen ja luovaa sosiaalista pääomaa kehittävän toimintakulttuurin muodostumisen. Ainoana Suomessa Lahden seudulla on innovaatiojärjestelmien professuuri. Tieteellisen tiedon hyödyntämistä kanavoidaan alueellisesti erityisesti vuonna 2001 perustetun Lahden yliopistokeskuksen kautta, jonka muodostavat Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Lahden yksikkö ja Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus. Lahden Yliopistokeskus on keskeinen osa Lahden seudun innovaatiojärjestelmän kehittämistä ja toimintakulttuurin luomista, sillä sen tavoitteena on olla alueellisen yliopistoverkostotoiminnan edelläkävijä Suomessa. Kaupunkiseudulla toimivat ammattikorkeakoulut ovat voimakkaasti mukana alueellisessa tiedontuotannossa ja siirtämisessä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistoiminta on Lahden kaupunkiseudulla mutkatonta ja saumatonta. Lahden korkeakouluyhteisön toimintamalleja vahvistetaan syksyllä 2005 valmistuneessa alueellisessa korkeakoulustrategiassa. Strategiassa keskeistä osaa näyttelee alueen innovaatiojärjestelmää tukeva kummiprofessuuri- ja innovaatiopromoottorihanke. Hankkeen tarkoituksena on luoda järjestelmä, jossa emoyliopistoihin nimetään 20 kummiprofessoria ja 10 innovaatiopromoottoria, joiden yhteistoimintaa Lahden alueen kanssa rahoitetaan ja vahvistetaan. Kummiprofessorit ja innovaatiopromoottorit ovat osa Lahden kaupunkiseudun innovaatiojärjestelmää ja tuovat merkittävän osansa verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan toteutukseen. Hankkeen toteuttamisen jälkeen Lahden innovaatiojärjestelmässä olisi 35 professoria, jotka edistävät verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan toteuttamista. Lahden kaupunkiseutu kansainväliseksi ympäristöosaamisen keskukseksi Lahden seutu on erityisen tunnettu ympäristöalan osaamisesta, sillä se on pääkaupunkiseudun jälkeen Suomen toiseksi tärkein ympäristöalan keskittymä. Alueella sijaitsee noin 10 % Suomen ympäristöalan liiketoiminnasta, joka muodostuu 120 yrityksestä, jotka tuottavat palveluita tai tuotteita ympäristöalalle. Kansainvälisesti vertailtuna merkittävin liiketoiminta tapahtuu vesihuollossa sekä kierrätysmateriaalien kaupassa ja käsittelyssä. Tutkimusosaaminen on korkealla tasolla vesistö- ja maaperäasioissa. Lahden seudulla on tehty merkit- 18

19 täviä panostuksia ympäristöalan edelleen kehittämiseen ja uuden elinkeinostrategian myötä myös suurimmat investoinnit tulevat lähivuosina sijoittumaan ympäristöalalle. Toiminnan edelleen vahvistamiseksi alueelle luodaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti vaikuttavaa toimintaa: perustetaan ympäristötoimijoiden materiaalitehokkuuden keskus laajennetaan ja vahvistetaan Kujalan kierrätyskeskittymää. Kujalaan rakentuu neljä alueen viidestä merkittävästä kierrätyslaitoksesta. Yhdessä nämä investoinnit muodostavat Suomen merkittävimmän kierrätysmateriaalien käsittelyalueen, joka on erinomainen toimintaalue yrityksille ja alan t & k -toiminnalle. hankitaan alueelle TEKESin tärkeimpien ympäristöteknologiaohjelmien koordinointi laajennetaan IASPin (tiedepuistojen kansainvälisen liiton) ENVIROPARKS-päämajan toimintaa. Enviroparks kokoaa maailmanlaajuista verkostoa ympäristöalan t & k -toimijoista. 19

20 Tavoitteena on saada verkostoon jäsenorganisaatiota ja kymmeniä tuhansia yrityksiä. Hanke on jo käynnistynyt. neuvotellaan kansallisten ympäristöalan instituutioiden merkittävästä siirtymisestä Lahden kaupunkiseudulle Lahden seudun ympäristöalan kehittämishankkeiden volyymi on suuri. Jo tällä hetkellä hankevolyymistä suurin yksittäinen osa-alue on ympäristöalalla ja sen suhteellinen osuus on voimakkaassa kasvussa. Uusista hankkeista n. 30 % on sidottu ympäristöklusterin toimintaan. Ympäristöalan julkisten kehittämishankkeiden volyymi tulee olemaan 20 m elinkeinostrategian toimintakauden ( ) loppuun mennessä. Myös julkiset kehittämishankkeet syntyvät klusteriyritysten tarpeiden mukaan. Yritysten kasvua pyritään saamaan aikaan tehostamalla yhteistyötä, markkinointia, kansainvälistymistä, investointeja, tuote- ja tuotannonkehitystä ja henkilöstön kehittämistä, jossa julkiset kehittämishankkeet toimivat yhtenä välineenä. Lahden kaupunkiseutu Suomen parhaaksi julkisen sektorin innovatiivisuuden ja alueellisen palvelurakenteen kehittäjäksi Kaupunkiseudut kamppailevat jatkuvasti hyvinvointipalveluiden tuottamisesta koituvien rahoitusongelmien kanssa, minkä vuoksi palvelutuotantoon kaivataan kipeästi uudenlaista näkökulmaa. Väestön ikääntymisestä ja yhä lisääntyneestä syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset lisäävät kuntien painetta ylläpitää ja kehittää hyvinvointipalveluitaan samalla kun kysyntä yksityisten palvelujen ostamiseen (mm. suurten ikäluokkien eläköityessä) lisääntyy. Julkisen sektorin innovatiivisilla toimenpiteillä saatava hyötypotentiaali on valtava ja alueellisen palvelurakenteen uudistaminen on suuri tulevaisuuden haaste. Lahden kaupunkiseutu haluaa tarttua voimallisesti tämän yhtälön suomiin mahdollisuuksiin. Myös valtioneuvosto näkee julkisen sektorin innovatiivisuuden ja tuottavuuden kehittämisen Suomen ja sen alueiden kohtalonkysymyksenä. Näitä asioita on viimeksi käsitelty muun muassa valtioneuvoston selonteossa keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista sekä peruspalveluohjelmassa vuosille Molemmissa asiakirjoissa painotetaan julkisen sektorin tuottavuuden kehittämistarvetta ja julkisella sektorilla olevaa innovaatiopotentiaalia. Lahden kaupunkiseutu haluaa kehittyä Suomen parhaaksi julkisen sektorin innovatiivisuuden, tuottavuuden ja alueellisen palvelurakenteen kehittäjäksi. Seudulla on oltu hyvin aktiivisia uusien toimintamallien kehittämisessä, joten sillä on erinomaiset mahdollisuudet tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Myös korkeakouluyhteisössä oleva innovatiivisuus-, tuottavuus- ja laatuosaaminen yhdistettynä julkisen palvelutoiminnan osaamiseen luo erinomaisen pohjan julkisen sektorin tuottavuuden ja innovatiivisuuden kehittämiselle. Lahden kaupunkiseutu luovan kulttuurin keskukseksi Lahti ja Lahden seutu ovat viime vuosina suuntautuneet savupiipuista kulttuurituotantoon ja kult- 20

21 tuuripalveluihin ja osoituksena siitä on esimerkiksi selvästi suurin panostus kulttuurimäärärahoihin asukasta kohden verrattuna muihin kaupunkiseutuihin. Kulttuuri nähdään Lahden seudulla laajasti kansalaisen toimintaan ja viihtyvyyteen sekä innovatiivisuuden edistämiseen liittyvänä elementtinä, johon kuuluvat perinteisten kulttuuripalvelujen ja harrastusmahdollisuuksien kehittämisen lisäksi liikuntakulttuuri ja arkipäivän katukulttuuri. Lahden seutu edistää siten kulttuuria ja liikuntaa lähiarjessa ja se pyrkii myös olemaan luovan ajattelun ja korkeatasoisen taiteen keskus, joiden yhteisvaikutuksesta lahjakkuudet pääsevät esiin ja innovaatiot voivat syntyä ja elää. Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2011 valitaan suomalainen kaupunki. Kulttuuripääkaupunkihanke on nostettu innovaatiojärjestelmää tukevaksi kärkihankkeeksi, joka luo edellytyksiä innovaatiojärjestelmän kansainvälisen ulottuvuuden kehittymiselle ja seudun vetovoimaisuuden edistämiselle. 21

22 Strategian vaikuttavuuden mittaaminen Verkostoja palveleva innovaatiopolitiikka on perusteltu oletus tai sanan väljässä merkityksessä teoria siitä, millaisin keinoin alueen yritykset sekä julkinen ja kolmas sektori kykenevät tuottamaan innovaatioita ja kasvattamaan alueen kilpailukykyä ja hyvinvointia. Se, onko tämä oletus oikea, on arvioitavissa kenties vasta vuosien päästä, kun on mahdollista nähdä pysyviä muutoksia alueen kehitystä kuvaavissa indikaattoreissa. Innovaatiopolitiikan onnistuneisuutta mitataan siis aina lopulta tulostensa ja alueellisten vaikutustensa kautta. Lyhyellä tähtäimellä nämä tulokset riippuvat kuitenkin niin paljon muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä, että on lähes mahdotonta luotettavasti arvioida sitä, ovatko ne todella seurausta onnistuneesta ja vaikuttavasta innovaatiopolitiikasta. Moderni arviointiteoria korostaakin, että politiikkojen arvioinnissa ei tule kysyä vain: onko toimenpiteillä vaikutusta, vaan ennen kaikkea: mikä saa aikaan haluttuja vaikutuksia. Olennaista on osoittaa, onko valittu politiikka sellainen, jonka kautta onnistuminen on mahdollista myös muuttuvissa olosuhteissa. Pelkkä tulosten ja vaikutusten luettelointi ei kerro juurikaan siitä, ovatko ne syntyneet valitun innovaatiopolitiikan vuoksi, siitä huolimatta vai puhtaasti sattumalta. Jotta alueen innovaatiopolitiikkaa olisi mahdollista seurata ja muokata myös lyhyemmällä aikavälillä, on pystyttävä arvioimaan sitä, onko innovaatiopolitiikalla edellytyksiä lopulta välittyä alueen hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Arvioinnissa onkin katsottava, muodostuuko alueen innovaatiojärjestelmään sellaisia rakenteita ja toimintatapoja, jotka voivat synnyttää pitkän aikavälin tuloksia ja vaikutuksia ja luoda siten alueelle pysyvää kilpailuetua. Innovaatiopolitiikan arvioinnissa keskeinen rooli tulee olla innovaatiojärjestelmän toimivuuden arvioinnilla siis sen seuraamisella, onko innovaatiojärjestelmä organisoitu niin, että se tukee innovaatioiden syntyä; ovatko sen resurssit oikeat ja oikealla tavalla käytössä; ja muodostuuko siinä innovaatioiden syntyä edistävää dynamiikkaa. Innovaatiopolitiikan vaikuttavuutta arvioidaan viime kädessä sillä, luoko se pysyvät edellytykset innovaatioiden synnyn edistämiselle. Lahden alueella toteutettavan verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan arviointi perustuu tiettyihin oletuksiin siitä, mitä alueella tulisi tapahtua tavoiteltujen vaikutusten saavuttamiseksi. Verkostoja palvelevaa innovaatiopolitiikkaa ohjaavat erityisesti seuraavat lähtökohdat: innovaatiot syntyvät usein hyvin ennakoimattomilla tavoilla ja ennakoimattomissa paikoissa, sattumien tarttumapinnoissa ; innovaatiot syntyvät ennen kaikkea erilaisten toimijoiden ja sektorien rajapinnoissa monitoimijaisissa ja osaamisalaisissa verkostoissa, joissa hyödynnetään myös alueen ulkopuolisia resursseja; innovaatiot syntyvät siellä, missä on luovaa sosiaalista pääomaa ja edellytykset kollektiiviselle oppimiselle. Innovaatiopolitiikan lyhyen tähtäimen arvioinnissa seurataan siis sitä, pystytäänkö alueella saamaan 22

23 Vaikutukset - edistääkö alueen menestystä ja hyvinvointia 2. asteen tulokset - synnyttääkö uusia yrityksiä, vahvistaako klustereita, uudistaako julkista sektoria 1. asteen tulokset - syntyykö pysyviä innovaatioverkostoja ja -prosesseja Innovaatioverkoston organisoituminen ja toimijoiden roolit - monitoimijaisuus ja -osaamisalaisuus - toiminnan verkostomaisuus - sattuman mahdollistaminen Innovaatioympäristön sisäinen dynamiikka - sosiaalisen pääoman muodostuminen - kollektiivisen oppimisen edistäminen - lukkiutuminen ja pullonkaulojen ehkäiseminen Alueelliset ja ylialueelliset kehittämisresurssit - alueellinen osaamispääoma - kehittämispanosten kohdentaminen - ylialueellinen verkottuminen Kuvio 3. Alueellisen innovaatiopolitiikan arviointikehikko. aikaan näiden taustaoletusten mukaista toimintaa ja siten edistämään innovaatiotoiminnan pysyvien edellytysten muodostumista. Lahden alueen innovaatiopolitiikan yleinen arviointikehikko on esitetty kuviossa 3. Siinä arviointi kohdistuu kahteen kokonaisuuteen: 23

24 1. innovaatiopolitiikan toteutuksen ja siten innovaatiojärjestelmän toimivuuden arviointiin tarkastelemalla innovaatiojärjestelmässä muodostuvia resursseja, rakenteita ja toimintatapoja (kuvion neljä alinta laatikkoa), sekä 2. innovaatiopolitiikan tulosten ja vaikutusten arviointiin pitkällä aikavälillä Tätä yleistä arviointikehikkoa voidaan soveltaa niin alueen innovaatiopolitiikan kokonaisuuden, yksittäisen innovaatioverkoston kuin esimerkiksi tässä strategiassa esitellyn innovaatiopolitiikan toteuttamisen välineen, ns. innovaatiosessiomenetelmänkin arviointiin. Vastaavasti konkreettiset seurannan mittarit on määriteltävä erikseen kullekin näistä tasoista yllä olevan kehikon puitteissa. Innovaatiopolitiikan toteutuksen ja innovaatiojärjestelmän toimivuuden arviointi liittyy siis erityisesti alueen käytössä oleviin kehittämisresursseihin, innovaatioympäristön organisoitumiseen ja sisäiseen dynamiikkaan. Kehittämisresurssien osalta tulee arvioida ainakin seuraavissa asioissa tapahtuvia muutoksia: julkisten tukitoimien kohdentuminen ja rakenne (yhteistyöhankkeet, keskittyminen vs. uudet avaukset jne.) yritysten ja julkisyhteisöjen t & k -panokset alueen tutkimus- ja koulutusinfrastruktuurin rakenne tutkimus- ja koulutusinfrastruktuurin alueellinen suuntautuminen valtakunnallinen teknologia- ja elinkeinorahoitus osallistuminen valtakunnallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin Alueen innovaatioympäristön organisoitumisen ja dynamiikan osalta keskeisiä seurantakohteita ovat ainakin seuraavat: innovaatiopolitiikan läpinäkyvyys ja saavutettavuus kehittämisorganisaatioiden osallistuminen innovaatioprosesseihin organisaatio- ja toimi-/osaamisalarajat sekä yksityisen ja julkisen sektorin rajat ylittävät innovaatioprosessit luottamuksen ja sosiaalisen pääoman muodostuminen (erillinen mittari) innovaatioprosessien tavoitteenasettelu ja johtajuus Innovaatiopolitiikan tulosten arvioinnissa on tärkeää huomioida sekä olemassa olevan yritystoiminnan ja julkisen sektorin innovaatiokyvykkyyden kehittäminen että uusyritystoiminnan ja start-up -yritysten tukeminen. 24

25 Yhteenveto Lahden kaupunkiseutu on suurista kaupunkiseuduista ainoa, jossa ei ole omaa yliopistoa, minkä seurauksena alueella tehtävä tutkimus- ja tuotekehitystyö on vähäistä muihin suuriin kaupunkiseutuihin verrattuna. Vähäinen tutkimus- ja tuotekehitystyö ei perinteisesti anna hyvää perustaa luoda mielikuvaa Lahden kaupunkiseudusta innovatiivisena miljöönä. Seudulla on kuitenkin päätetty alkaa luoda innovatiivista miljöötä verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan toimintakonseptin avulla. Logistisen erityisasemansa johdosta alueella nähdään olevan erinomaiset mahdollisuudet toimintakonseptin toteuttamiseen. Politiikan toimenpiteiden avulla on tarkoitus luoda Lahden kaupunkiseudusta Suomen paras käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan alue Suomen paras julkisen sektorin innovatiivisuuden ja tuottavuuden kehittäjä kansainvälinen ympäristöosaamisen keskus luovan kulttuurin keskus. Suomen innovaatiotoiminnan suurin ongelma tällä hetkellä ei ole tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan vähäisyys. Suomi on tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikilla mittareilla maailman kärjessä. Tutkimuksesta ei saada kuitenkaan vastaavassa määrin hyvinvointia aikaiseksi, koska innovaatioprosessit eivät tue riittävästi hyödynnettävien innovaatioiden syntyä. Lahden kaupunkiseutu haluaa olla käytän- tölähtöisen innovaatiotoiminnan tiennäyttäjänä Suomessa, mihin seudun logistinen sijainti, teollinen perinne, osaamisrakenne sekä verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan soveltaminen antavat hyvät mahdollisuudet. Julkisen sektorin tuottavuuden ja innovatiivisuuden kehittämisessä on valtava kansallinen potentiaali. Lahden kaupunkiseudulla on lähdetty aktiivisesti hyödyntämään tätä potentiaalia. Lahden kaupunkiseudun koko ja rakenne sekä alueen osaamispohja luovat erinomaiset edellytykset sille, että seudusta muodostuu Suomen paras julkisen sektorin innovatiivisuuden sekä uudenlaisen alueellisen palvelurakenteen kehittäjä. Lahden kaupunkiseutu haluaa profiloitua kansainvälisenä ympäristöliiketoiminnan keskuksena. Lahden kaupunkiseudulla tehdyt strategiset ratkaisut, alueella oleva mittava ympäristöliiketoiminnan määrä sekä alueella toimivien korkeakoulujen sitoutuminen ympäristöosaamisen lisäämiseen seudulla edesauttavat tavoitteen toteutumista. Lahden kaupunkiseutu on ollut selkeästi nouseva kulttuurikeskus. Seudulla on panostettu kulttuuritoiminnan kehittämiseen enemmän kuin millään muulla suurella kaupunkiseudulla. Lahden kaupunkiseutu haluaa kehittyä edelleen merkittäväksi luovan kulttuurin keskukseksi. Kulttuuritoiminta käsitetään tässä yhteydessä laajasti keinona lisätä seudun ihmisten hyvinvointia sekä edesauttaa luovan 25