SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia 4 / Lastensuojelussa kaikki voivat tehdä jotakin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia 4 / 2012. Lastensuojelussa kaikki voivat tehdä jotakin"

Transkriptio

1 SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia 4 / 2012 Lastensuojelussa kaikki voivat tehä jotakin

2 Pääkirjoitus KAIKKI ERILAISIA KAIKKI SAMANARVOISIA TIEDÄMME LUKUISTEN tutkimusten valossa, että lapsiin ja nuoriin satsaaminen ei ole kuluerä vaan investointi, jota ilman yhteiskunnalla ei ole jatkuvuutta eikä hyvinvointia. Kuitenkin lapsiin ja nuoriin kohistuvat satsaukset elävät suhanteien mukaan. Taantumassa ensimmäisenä leikataan lasten, nuorten ja lapsiperheien palveluista. Yhteiskunnan pahoinvoinnin taakse on helppo piilottaa yksilöllinen kärsimys. Yhenvertainen mahollisuus saaa palveluita ja toteuttaa itseään liittyy vahvasti kansanterveyteen. Pärjääminen ei kuitenkaan aina korreloi hyvinvointia. Nuoret tytöt pärjäävät poikia paremmin koulussa, mutta kertovat voivansa huonommin kuin pojat. Jo lapsuuessa korostuvat suorituspainotteisuus sekä vaativat ootukset ulkonäön ja kuluttamisen suhteen kuuluvat kuitenkin enemmän aikuisten elämään, jos sinnekään. Tunne siitä, että ei riitä, ajaa nuoria uupumukseen ja pahimmillaan itsetuhoisiin ajatuksiin. Lapsilla on erityisiä oikeuksia, joita aikuisilla ei ole. Lapsilla on oikeus suojeluun, osallisuuteen ja osuuteen yhteisistä varoista. Lapsiperheien köyhyys ja tuloerojen kasvu ovat myrkkyä näien oikeuksien toteutumiselle. Syrjäytymiseen liittyvä syyllisyys ja häpeä vievät voimavarat itsetuntemukselta ja -kunnioitukselta. Johonkin kuuluminen on ientiteetin kivijalka, ja unelmat tulevaisuuesta antavat voiman myös lapsille ja nuorille. Matkalla kohti parempaa tulevaisuutta on ensimmäiseksi nostettava lapset oman asiansa asiantuntijoiksi. Toiseksi on löyettävä lisää turvallista vanhemmuutta, lastensuojelupalveluien johtajuutta ja kokonaisvaltaista vastuuta lapsista. Kukaan ei halua olla ongelmiensa summa. Kolmanneksi täytyy muistaa, että lastensuojelussa kukaan ei voi tehä kaikkea, mutta kaikki voivat tehä jotakin. Kiitos tuestasi ja yhteistyöstä SOS-Lapsikylän juhlavuotena. Rauhallista joulua, Jari Ketola toiminnanjohtaja Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Snellmaninkatu 13, HELSINKI puh. (09) faksi (09) Päätoimittaja Aija Rikala, puh Toimitussihteeri Elina Pitkäranta, puh Ulkoasu Heli Rantala Kansikuva Touko Sipiläinen Paino Forssa Print ISSN Toiminnanjohtaja Jari Ketola, puh. (09) SOS-lapsikyläyhistyksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Kemppinen SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtaja Pauli Leimio Osoitteenmuutokset: 2 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

3 Leare ALLA ÄR OLIKA MEN HAR SAMMA VÄRDE I LJUSET av otaliga unersökningar vet vi att satsningar på barn och unga inte är kostnaer utan investeringar. Utan em har samhället varken kontinuitet eller välfär. Trots etta varierar satsningarna på barn och unga me konjunkturerna. Vi recession är et service för barn, unga och barnfamiljer man först skär ner på. Bakom ett samhälle som inte mår bra är et lätt att gömma personligt liane. Jämlika möjligheter att få service och förverkliga sig själv har i högsta gra samban me folkhälsan. Möjlighet att klara sig korrelerar änå inte allti me välfär. Unga flickor klarar sig bättre än pojkar i skolan, men berättar att e mår sämre. Prestationstvång och håra förväntningar på utseene och konsumtion tillspetsas rean i barnomen trots att såant bättre hör vuxenlivet till, om ens et. Känslan att inte räcka till gör unga utmattae och bäar i värsta fall för självestruktiva tankar. Barn har särskila rättigheter, som vuxna inte har. Barnen har rätt till besky, elaktighet och el av gemensamma tillgångar. Fattigom i barnfamiljer och växane inkomstskillnaer är rena giftet för att e här rättigheterna ska förverkligas. Den skul och skam som utslagning innebär ränerar självkänneomen och självrespekten på kraft. Att vara en el av något är basen för ientiteten och römmar om framtien ger också barn och unga kraft. På vägen mot en bättre framti är et första som krävs att ett barn får möjlighet att bli experter på sina egna angelägenheter. Därefter måste vi kunna erbjua fler tryggt förälraskap, bra learskap för barnskystjänster och helhetsansvar för barnen. Ingen vill vara summan av sina problem. För et treje måste vi minnas att ingen kan göra allt i barnskyet, men att alla kan göra något. Tack för allt stö och allt samarbete uner SOS-barnbyars jubileumsår. Frifull Jul önskar Jari Ketola verksamhetsleare SISÄLTÖ Pääkirjoitus...2 Asiaa...4 Päätoimittajalta...6 Kylillä kerrotaan...10 Kuulumisia maailmalta...15 Tukeminen...19 Historiaa...7 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 3

4 Asiaa TUTKIMUS VAHVISTI: nuoren omat kokemukset tärkeitä, kun kehitetään sijaishuoltoa Nuoren elämässä itsenäistymisvaihe ei ole vain lyhyt, vaan useita vuosia kestävä ajanjakso, joka alkaa jo sijaishuollon aikana ja jatkuu eelleen omaan asuntoon muuttamisen jälkeen. Nuorten kokemukset sijaishuollosta vaihtelevat hyvin suuresti. Sijaishuolto ei merkitse samaa asiaa joka nuorelle, eikä se näy samalla tavalla jokaisen nuoren elämässä. Osa nuorista on kiitollisia siitä, että heiät on sijoitettu, kun taas osalla nuoria on hyvin nega tiivisia kokemuksia niin lapsuuestaan kotona mutta myös sijaishuollossa. SOS-LAPSIKYLÄ RY on koorinoinut vuosien aikana Eu roopan unionin rahoittaman kansainvälisen ja osallistavan vertaistutkimuksen Itsenäistyminen elämänvaiheena osallistava vertaistutkimus sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten hyvinvoinnista yhteistyössä muien lastensuojelujärjestöjen ja kuntien kanssa. Tutkimuksen ovat kirjoittaneet Helsingin yliopiston sosiaalityön professori Maritta Törrönen ja valt. yo Teemu Vauhkonen. Tutkimuksessa lastensuojelulaitoksessa tai sijaisperheessä olleet kymmenen nuorta haastattelivat viittäkymmentä vertaistaan, jotka kertoivat sijaishuollon jälkeisestä itsenäistymisvaiheestaan ja hyvinvoinnistaan. Yhteistyöllä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen Nuorten sijaishuollon kokemusten erilaisuus ja elämäntilanteien vaihtelevuus lisäävät ymmärrystä sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten näkemysten ja kokemusten kirjosta. Sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten kokemusten pohjalta on mahollista kehittää lastensuojelua siten, että puututaan erityisesti nuorten kasautuneisiin talouellisiin, terveyellisiin tai sosiaalisiin vaikeuksiin. Haastatelluista nuorista puolet joko opiskelee tai on töissä, mutta noin kolmanneksella heistä ei ole lainkaan opiskelu- tai työpaikkaa. Suomalaisessa yhteiskunnassa kaikkien nuorten ei ole helppoa saaa opiskelupaikkaa tai päästä työelämään. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy koskettaa sijaishuollossa olevia nuoria jo sijaishuollon aikana. Sosiaalihuolto tarvitsee yhteistyöhön entistä selkeämmin muita ammattikuntia, esimerkiksi terveyenhuollon ammattilaisia, kun tuetaan nuorten psyykkistä ja fyysistä kehitystä ja kasvua. Perheelle tukea riittävän hyvissä ajoin Nuorten kanssa työskentelevät sosiaali- ja terveyenhuollon ammattilaiset tarvitsevat tuekseen köyhyyttä vähentävää ja tasa-arvoisuutta lisäävää yhteiskuntapolitiikkaa. Se tarkoittaa sitä, että yhteiskunnassa pyritään kaikin keinoin luomaan perheille sellaiset elinolot, jotka tukevat lasten hyvinvointia jo kotioloissa, professori Ma- 4 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

5 Nuoret itsenäistyvät yksilöllisesti, mikä eellyttää kunkin nuoren itsenäistymisvaiheen yksilöllistä tarkastelua. Järjestelmän tulisi joustaa eikä nuoren. Lisätietoja: SOS-Lapsikylän psykologi, tutkimuksen koorinaattori Hillevi Westman, , Helsingin yliopiston sosiaalityön professori, Maritta Törrönen, ritta Törrönen sanoo. Sijaishuollossa tällainen yhteiskuntapolitiikka näkyy riittävänä lasten ja nuorten kanssa työskentelevien työntekijöien määränä ja sijaishuollon järjestelyjen resursointina. Näin voiaan ehkäistä sijaishuollon kasvavaa tarvetta ja vähentää inhimillistä kärsimystä. Kun yhteiskunta ottaa vastuulleen lapsen tai nuoren kasvatuksen ja hoion, sen on myös kyettävä siitä vastaamaan. Sijoitetuilla nuorilla pitää olla mahollisuus kertoa omin sanoin, miten he haluavat järjestää omaa elämäänsä. He kaipaavat lähelleen ihmistä, joka ottaa heiät vakavasti ja kuulee heitä. Nuoret itsenäistyvät yksilöllisesti, mikä eellyttää kunkin nuoren itsenäistymisvaiheen yksilöllistä tarkastelua. Järjestelmän tulisi joustaa eikä nuoren, Törrönen jatkaa. Tutkimuksen avulla pyritään vahvistamaan sijaishuollossa olevien nuorten osallistumista omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin ja vaikutusmahollisuuksia omaa elämäänsä ja itsenäistymistään koskeviin muutoksiin sekä tuomaan päättäjien tietoon parannusehotuksia jälkihuollon kehittämiseksi. Tutkimusraportti julkistetaan marraskuun lopulla. Tutkimuksen pohjalta on nostettu suosituksia hyviksi käytännöiksi, joita käsitellään tarkemmin seuraavan Kuulumisialehen Asiaa-palstalla. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 5

6 Päätoimittajalta Arvoisa lukija SOS-Lapsikylän 50-vuotisjuhlavuosi on pian päättymässä ja siirrymme aloittamaan toimintamme uutta puolivuosisataa. Toivottavasti siitä tulee yhtä heelmällinen kuin ensimmäinen puolivuosisata, jonka aikana saat lapset ovat saaneet turvallisen kasvuympäristön SOSlapsikylistä. Juhlavuonna olemme kampanjoineet, konsertoineet ja järjestäneet juhlia jokaisessa lapsikylässä sekä nuorisokoissa. Parasta on ollut se, että saimme avattua uuen, jo kuuennen lapsikylän. Uusi, Tampereen SOS-lapsikylä antaa näkymää siitä, mihin suuntaan lapsikyläkulttuuri Suomessa on kehittymässä: entistä paremmin ympäristöönsä sulautuvaksi ja lapselle mahollisimman tavallista perhehoitoa tarjoavaksi elinpiiriksi, jossa myös suhteita lapsen omiin verkostoihin voiaan helposti ylläpitää. Kirjaa voi tilata omakustannushintaan 29 euroa/ kpl puhelimesta (09) tai sähköpostitse osoitteesta Hinta sisältää myös postituskulut. Kiitos Sinulle, hyvä lukija, tästä vuoesta ja lämpöisää joulua. Aija Rikala päätoimittaja Mennyt 50 vuotta on ollut menestystarina, jonka tohtori Maritta Pohls kokosi parisataasivuiseksi kirjaksi Tavallista rakkautta. Tämä juuri ilmestynyt kirja nostaa esiin niien arvojen merkityksen, jotka ovat olleet ja jotka pysyvät tulevaisuuessakin lapsille tärkeinä: lasta hoitavien vanhempien rakkaus, koin lämpö ja turva, pysyvät ihmissuhteet ja kannustava yhteisö. 6 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

7 Historiaa Jokaisessa vuoen 2012 Kuulumisia-lehen numerossa historioitsija Maritta Pohls esittelee kurkistuksia SOS-Lapsikylä ry:n 50-vuotiseen taipaleeseen. Pohlsin kirjoittama SOS-lapsikylätyön historia Tavallista rakkautta ilmestyy marraskuussa TAVALLISTA RAKKAUTTA OSAAVASSA YHTEISÖSSÄ SOS-Lapsikylän elinvoimaisuuen ja kehittymisen takaavat kaksi voimavaraa. Ne ovat yhtäältä kansallisen ja kansainvälisen osaamisen yhistäminen, josta kerrottiin eellisessä numerossa. Toinen, perustavampaa laatua oleva voimavara, on koinomaisuuen ja ammattimaisuuen yhistäminen toiminnan perustaksi. 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 7

8 Tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä avohuollon tukitoimin tuettujen lasten ja nuorten määrä ohittaisi lapsikylissä ja nuorisokoissa sijoitettuina olevien lasten määrän. SOS-LAPSIKYLÄTYÖN malli on pohjimmiltaan hyvin maanläheinen. Lapsikyläkoeissa eletään samalla tavalla kuin muissakin suomalaisissa koeissa. Arkeen kuuluvat vanhemmat, sisarukset, koti, koulu ja harrastukset. Lapsikylävanhemmat luovat arjen puitteet ja tunteen turvallisuuesta. Sisarukset saavat jatkaa asumista yhessä. Kun lapsilta kyseltiin, mitä koti heille merkitsi, oli vastaus kaikessa yksinkertaisuuessaan: rakkaus, turvallisuus, luottamus, tuttu tuoksu ja pehmeä sänky. Lapsikylä kannustaa harrastamaan ja tukee nuorten kouluttautumista ammattiin. Harrastukset vahvistavat itsetuntoa ja opettavat toimimaan ryhmässä. Myös luonnon parantavan voiman huomioiminen kuuluu olennaisena osana lapsikyläaatteeseen. Kaikkien tärkein tekijä on kuitenkin aika. Turvallisuuen tunne ja siitä nouseva eheytyminen vaatii yhtä kauan aikaa kuin lapsi on joutunut elämään raskaissa oloissa ennen huostaanottoa. Kylä lisää turvallisuutta ja takaa jatkuvuutta. Jatkuvuus antaa luvan kiintyä, mikä on tärkeää elämän rakentamiselle. Kylä ja lapsikyläyhteisö eri tehtäviin erikoistuneine henkilöineen luovat puitteet tavoitteelliselle lastensuojelutyölle. Alkuvuosikymmenten kylätoimikunnan luottamustehtävä kasvatustyön kehittäminen on ajan mittaan siirtynyt SOS-Lapsikylän keskustoimiston ja lapsikylien ammattilaisille. Suomalaiselle SOS-lapsikylätyölle on ollut leimallista toteuttaa erilaisia lastensuojelun kehittämis- ja tutkimushankkeita sekä lisätä henkilöstönsä ammatti- ja yhteistyötaitoja koulutusten avulla. Jatkuva laaun tarkkailu kuuluu lapsikylien toimintamalliin. Lapsikylissä kasvavien tai sieltä jo aikuistuneien lasten ja nuorten sekä heiän syntymä- ja lapsikylävanhempiensa kokemuksia lapsikyläsijoituksesta selvitetään säännöllisesti. Myös terapeuttinen osaaminen on pitkän kehittämistyön seurauksena lisännyt ymmärrystä lasten ja nuorten tarpeista ja kykyä auttaa heitä eheytymään kokemastaan. Jo SOS-Lapsikylän perustaja Albin Gebhart ymmärsi syntymäperheen ja suvun tärkeän merkityksen lapsille. Tapiolan SOS-lapsikylän ensimmäisille lapsille järjestettiin mah- 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

9 ollisuus vierailla lapsikylä-äitinsä kanssa kesällä kotitilalla, jossa he voivat tavata isovanhempiaan ja sukulaisiaan luvulla ryhyttiin kehittämään sijaishoiossa olevien lasten ja nuorten vanhempien kohtaamisen käytäntöjä. SOS-lapsikylien rakenne useine ammattilaisineen luo kehyksen yhteistyölle. Siksi lapsikyliin on voitu sijoittaa keskimääräisesti enemmän tahonvastaisesti huostaan otettuja lapsia. Yhteistyö vanhempien kanssa syvenee sitä mukaa kuin SOS- Lapsikylä toteuttaa asettamaansa tulevaisuuen haastetta, jossa pyritään auttamaan lasta ja nuorta kasvamaan omassa perheessään. Tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä avohuollon tukitoimin tuettujen lasten ja nuorten määrä ohittaisi lapsikylissä ja nuorisokoissa sijoitettuina olevien lasten määrän. SOS-Lapsikylä pyrkii siihen, että jokainen lapsi kasvaa perheessä rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Lapsikylissä tavoite on toteutunut hyvin, sillä kaikki tutkimukset osoittavat, että suurin osa lapsikylistä aikuistuneista pärjää hyvin ja muistaa lämmöllä lapsikyläaikaansa. SOS-Lapsikylää ei olisi ilman lämminsyämisiä lahjoittajia, jotka luovat mahollisuuen antaa lapsille ja nuorille tavallista rakkautta osaavassa yhteisössä! TEKSTI: MARITTA POHLS KUVAT: SOS-LAPSIKYLÄN ARKISTOT Tohtori Maritta Pohls on espoolainen tutkija, jonka ensimmäinen teos oli Suomen Kulttuuri rahaston historia (1987). Pohlsin uusimpia kirjoja ovat Lotta Svärin historia Käytännön isänmaallisuutta (2009) ja Ellen Svinhufvuin elämäkerta Suomalainen säätyläisnainen maalta (2011). SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 9

10 Kylillä kerrotaan YSTÄVYYTTÄ YLI RAJOJEN Punkaharjun SOS-lapsikylän ja virolaisen Keilan SOSlapsi kylän ystävyys on jatkunut koko 2000-luvun ajan. Kummi kylänä olemme vuorotellen vierailleet toistemme luona ja näin lapset ovat saaneet ystäviä rajan takaakin. Punkaharjun SOS-lapsikylän 40-vuotisjuhlissa kävi bussilastillinen iloisia lapsia ja aikuisia ja vietimme yhessä mukavan viikon. JUHANNUKSEN JÄLKEEN laiva toi lapset Helsinkiin ja bussimatka läpi Suomen toi lapset Punkaharjun kansallismaisemaan. Tuloiltana järjestimme yhteisen tervetuloillan grillijuhlat kaikkine maukkaine herkkuineen. Ja pian ruoka alkoi laskea, kun lapset olivat jo jalkapallokentällä ottamassa ensimmäistä maaottelua hiki päässä. Illan pimetessä päästiin yöpuulle ja keräämään voimia seuraavaan päivään. Aamulla suuntasimme uimahousut ja pyyhe mukanamme Kesämaahan, jossa lapset saivat nauttia kesäisestä auringosta ja uimaparatiisista erilaisine jännittävine laitteineen ja liukumäkineen. Energiaa riitti koko päiväksi ja välillä käytiin saunassa ja syötiin seisovan pöyän herkkuja. Osa porukasta kävi katsomassa Retretin näyttelyä ja siellähän olikin jännittävä kallioluolasto. Illaksi olimme suunnitelleet lasten toiveien mukaisesti onkimiskilpailun. Vappu ja Upi olivat isäntinä haalineen kaikki Punkaharjulta löytyneet onget ja kaivaneet maot, joten jännitystä piisasi kaikille. Nappaakohan minulla? Ohjaaja Aare koki elämänsä yllätyksen, hän sai elämänsä ensimmäisen ahvenen. Aare piti saalistaan niin arvossa, että perkasi sen oikeaoppisesti ja suolasi. Hän halusi nauttia elämänsä ensimmäisen itse pyyystetyn kalan kotona saunan jälkeen. Kalaansa hän varjeli koko viikon huolella ja jääkaapissa ahven matkasi tuliaisiksi kotiin. Keskiviikkona oli maatilamatkailu-päivä Mannilan tilalle. Tutustuimme kotieläinpuistoon ja pääsimme syöttämään eläimiä. Kyllä saivat syöä mahat täyteen niin oli innostuneita hoitajia vieraana. Rohkeimmat saivat myös nousta hevosen selkään ja kokeilla, miltä ratsastus tuntuu. Oli se jännää ja hevoset niin isoja. 10 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

11 Illalle olimme suunnitelleet yleisurheilukilpailut: viestijuoksua lapsille ja aikuisille ja tietysti jalkapallo-ottelu isolla kentällä. Torstaina tutustuimme Olavinlinnan historiaan ja kävimme katsomassa, onko linnassa kummituksia. Historian tarinat olivat mielenkiintoista kuultavaa ja kävely linnan ahtaissa tunneleissa jännittävää. Rannassa ja torilla kun oltiin, oli pakko maistaa aitoa savonlinnalaista lörtsyä: omenalörtsyä tai lihalörtsyä. Molemmat olivat hyviä ja suut tulivat makeaksi. Päivää jatkettiin Saimaalla ja höyrylaiva Paul Wahl vei meiät risteilylle etsimään saimaannorppaa. Vuorollaan kaikki pikkukipparit pääsivät ruoriin ja saivat ihan itse tuntea, miltä suuren laivan pitäminen reitillä tuntuu. Ja hyvinhän se sujui isomman kipparin turvallisesti neuvoessa, mennäänkö paapuuriin vai tyyrpuuriin. Laivalla nautittiin tietysti jäätelöä jälkiruoaksi. Juhlallinen retken päätösillallinen nautittiin Kruunupuiston kabinetissa ja lapset löysivät seisovasta pöyästä juuri omaan suuhunsa parhaiten sopivat herkut. Monta mukavaa elämystä kokeneena lapset nousivat bussiin ja kotimatka alkoi. Vilkutimme hyvästiksi ja sanoimme, että meiän vuoromme tulla kylään on jälleen ensi kesänä. TEKSTI JA KUVA: JOUNI KERPPOLA, JOHTAJA, PUNKAHARJUN SOS-LAPSIKYLÄ SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 11

12 Kylillä kerrotaan Jo kuues SOS-lapsikylä avattiin Suomessa SYYSKUUN ALUSSA avattiin Suomen kuues SOSlapsikylä, jonka kaupunkiympäristöön hajautettu malli tukee oman koin ulkopuolelle sijoitetun lapsen halua elää mahollisimman tavallista elämää ilman leimautumisen pelkoa. Tampereen SOS-lapsikylän palvelujen tuottamisessa olemme kuunnelleet myös Tampereen kaupungin ja muien lastensuojelun palveluntuottajien näkemyksiä. Uusi lapsikylämalli on erityisen lapsikeskeinen, koska lapset sijoitetaan perhehoitoon mahollisimman lähelle omia vanhempiaan ja muita verkostojaan. Malli tuo myös säästöjä yhteiskunnalle ja tukee osaltaan kestävää kehitystä, sanoo SOS-lapsikyläyhistyksen toiminnanjohtaja Jari Ketola. Aloitusvaiheessa koteja sijaisperhetoimintaa varten on kaksi, ja niistä toinen on kokonaan yrityslahjoituksin rahoitettu. Yrityskumppaneina uutta kylää rahoittamassa ovat olleet Fazer, Dr. Oetker Suomi, Pirkanmaan Osuuskauppa, Martinex, Georgia Pacific Noric ja Ratos. Luonnolliseksi osaksi muuta ympäristöä rakentuvan Tampereen SOS-lapsikylän on määrä lähivuosina kasvaa jopa kaheksan, toisiaan lähellä olevan koin verkostoksi. Uskomme, että laajennamme tätä konseptia myös muualle Suomeen. Suunnitelmat Vantaan kaupungin kanssa on jo aloitettu ja lähivuosina sinne päästäneen avaamaan vastaavanlainen SOS-lapsikylä, Jari Ketola arvioi. TEKSTI JA KUVA: AIJA RIKALA Uusi lapsikylämalli on erityisen lapsikeskeinen, koska lapset sijoitetaan perhehoitoon mahollisimman lähelle omia vanhempiaan ja muita verkostojaan. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko leikkasi nauhan avajaisten merkiksi. Vasemmalla SOS-Lapsikylän toiminnanjohtaja Jari Ketola. Oikealla SOS-lapsikyläyhistyksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Kemppinen. 12 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

13 Punkaharjun SOS-lapsikylän sosiaalityöntekijän opinnäytetyö palkittiin eettisyyestä TALENTIA RY:N ammattieet tinen lautakunta pal kitsee vuosittain eettisesti parhaan opinnäytetyön. Tänä vuonna lautakunta valitsi parhaaksi pro grau -tutkielmaksi Punkaharjun SOS-lapsikylän sosiaalityöntekijä Merja-Hannele Kukkosen pro grau -työn Eettinen perehyttäminen kunnan aikuissosiaalityössä. Lautakunnan puheenjohtaja Milja Louhela kiitteli graua tärkeän teeman käsittelystä, sillä eettinen osaaminen on osa sosiaalityöntekijän ammattitaitoa. Aiemman työuransa Kukkonen on tehnyt yrityselämässä, mutta halu muutokseen ajoi sosiaalityön opintojen pariin Itä-Suomen yliopistoon. Eettisen perehyttämisen teeman valikoituminen opinnäytetyön aiheeksi juontaa juurensa aiemmista työelämän kokemuksista ja omista eettisistä pohinnoista. Eettisyys on sosiaalityön punainen lanka ja yhessä perehyttämisen kanssa se liittyy kiinteästi myös työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Sosiaalityössä tarvitaan jatkuvaa eettistä perehyttämistä. Se on kuin kompassi, joka ohjaa toimintaamme. Näin siksi, että joka päivä teemme työtä herkällä alueella, missä on paljon eettisiä haasteita, ristiriitoja ja kysymyksiä, Merja-Hannele Kukkonen sanoo. Kukkonen jatkaa ammattietiikan tutkimusta tekemällä väistökirjaa, jossa hän tutkii sosiaalityönteki jöien kasvua eettisiksi ammattilaisiksi. TEKSTI JA KUVA: ELINA PITKÄRANTA Kävelin lapsikylän ulkopuolella koiran kanssa. Kolme noin 10-vuotiasta poikaa jalkapallot käessään jutteli keskenään: Yksi pojista sanoi: Mennään lapsikylän kentälle. Tähän toinen sanoi: Miksiköhän se on lapsikylä? Ensimmäinen poika tietävästi vastasi: Siellä asuu paljon lapsia. Kolmas poika sanoi mietteliäänä: Onkohan Soankylässä sitten paljon sotia? Tämä on tosi tarina. Helena Peltomaa Tapiola SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 13

14 Kylillä kerrotaan Yksinpurjehtijat kasvatuksen valtamerellä Yksi äiti, yksi koti, yksi kylä siinä on SOS-lapsikylä pähkinänkuoressa. Pieni hallittava toellisuus keskellä suurta maailmaa. Kaava on niin yk sin kertainen, että lapsikin sen ymmärtää, ja samalla niin nerokas, että se toimii missä päin maailmaa tahansa. Päämääräkin on yhteinen ja selkeä kasvattaa lapsi aikuiseksi. Yksinhuoltajuuesta työn erottaa vapaaehtoisuus, ammatillisuus ja yhteisöllisyys. MIKÄ ON TUNNE talonsa ainoana aikuisena työskentelevällä lapsikylävanhemmalla ja lapsikylävanhemman sijaisella? Alussa on kihelmöivä jännitys matkalle lähöstä; onko kaikki tarvittava mukana, osaanko, saanko apua tiukan paikan tullen, onko reitti selvä, eksynkö, jouunko vaaroihin, kestänkö? Ulapan auetessa ja kasvatuksen huikaisevien näköalojen auetessa mielen valtaa euforinen riemu: tämä on elämäni tärkein matka, tässä minua tarvitaan ja kykyni koetellaan saan kasvaa. Matkalla ratkaisuja on tehtävä yksin, kasvatustiimin auttaessa na- vigoinnissa. Mielen valtaa masennus ja epätoivo merisairauen iskiessä, purjeien revetessä, köysien sotkeutuessa, katketessa, myrskyn ja vastatuulen tuivertaessa, veen lyöessä yli laian. Lopulta paistaa kuitenkin aurinko ja meri tyyntyy. Uusi hieno tunne selviytymisestä antaa voimaa jatkaa uuelle valtameriosuuelle, vaikka rantaa ei näkyisikään. Iltaisin voi lukea kajuutassaan purjehusoppaita ja elämäkertoja ja nauttia hetken hiljaisuuesta autopilotin ohjatessa purtta. Oma persoona ja purjehuskokemus nousevat tärkeimmiksi työkaluiksi kasvatuksen valtamerellä. On tultava toimeen itsensä kanssa, hyväksyttävä puutteensa ja rajoituksensa. Haikeus täyttää mielen, kun valtameripurjehusosuus päättyy ja aikuisuuen satama siintää eessä. Kallisarvoinen, moniin lokikirjoihin ja kansiin okumentoitu ainutlaatuinen ihminen on viety perille, vastuu on virallisesti luovutettu. Purjehus oli unohtumaton seikkailu. Navigare necesse est (suom. purjehtiminen on tärkeää)... mutta eläminen myös. KARI VAPAAKALLIO, LAPSIKYLÄVAN- HEMMAN SIJAINEN 14 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

15 Kuulumisia maailmalta JOULU TÄYNNÄ KIITOLLISUUTTA Joulun aika on lähellä, ja hän suunnittelee hyvillä mielin vierailua perheensä luo Puerto Varasiin. Hän on nyt kiireinen asiantuntija, joka häin tuskin saa vapaata töistä, mutta on yksi asia, jota hän ei mistään hinnasta jättäisi väliin, vaikka olisi miten kaukana tai kiireinen tahansa hän ei jättäisi väliin vierailua rakkaan lapsikyläperheensä luona joulun aikaan. MACARENA ON tämän menestyneen naisen nimi. Hän varttui Puerto Varasin SOS-lapsikylässä, joka on yksi Chilen eteläisimmistä lapsikylistä. Hän saapui kylään vuonna 1988 ollessaan vasta kaheksanvuotias. Macarenan äiti oli vakavasti sairas, eikä hän pystynyt käymään töissä tai huolehtimaan Macarenasta ja hänen nuoremmasta veljestään, joten lapset toella tarvitsivat kiireellistä apua. Äiillä ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin antaa lapsensa SOSlapsikylän hoiviin. Hänen äitinsä sairastui syöpään. Mielestäni hän oli hyvin vahva antaessaan lapsensa lapsikylään voiakseen keskittyä sairautensa voittamiseen, Macarenan lapsikylä-äiti muistelee. Hän ei onneksi menehtynyt sairauteen, mutta siitä huolimatta hän ei enää pystynyt huolehtimaan lapsistaan asianmukaisesti. Ahkera oppilas Macarenan kehitys kylässä oli huimaa. Vaikka hän varsinkin alussa kaipasi äitiään, hän ymmärsi, että kylä ja erityisesti hänen lapsikyläperheensä oli hyvä ratkaisu hänen tilanteessaan. Lapsikylän työntekijät, jotka toistivat Macarenan kasvua kylässä, sanoivat, että hän oli aina hyvin vastuullinen ja tunnollinen 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 15

16 Lapsikylässä Macarena muistetaan parhaiten kiltistä ja varsin herkästä persoonastaan. Kaikkien mielestä hän on lapsikyläveljilleen ja -sisarilleen hieno esimerkki menestyjästä. oppilas. Hän sai kouluaikana lukuisia iplomeja tultuaan valituksi parhaaksi oppilaaksi useaan otteeseen. Koulun jälkeenkin menestys jatkui. Viiessä vuoessa Macarena valmistui erinomaisin arvosanoin biokemistiksi Santiagon yliopistosta. Eikä siinä kaikki. Hän aloitti vielä toisen uran, tällä kertaa lääketieteen tutkimuksen parissa yliopistossa, jossa hän antoi panoksensa merkittäviin syöpätutkimuksiin. Lapsikylässä Macarena muistetaan parhaiten kiltistä ja varsin herkästä persoonastaan. Kaikkien mielestä hän on lapsikyläveljilleen ja -sisarilleen hieno esimerkki menestyjästä. Tänä vuonna joulun aika on lähempänä ja lähempänä, ja Macarena ei jätä väliin vierailua lapsikyläperheensä luona Puerto Varasissa. Macarena tietää perheen oottavan hänen vierailuaan, varsinkin lapsikylä-äitinsä, joka Macarenan sanoin on tukenut häntä hänen elämänsä jokaisessa hetkessä, niin onnistumisissa kuin epäonnistumisissa ja niin onnessa kuin surussa. Hyviä uutisia Joulun ja uuenvuoen juhlien jälkeen Macarena ottaa jälleen tärkeän askeleen elämässään. Hän haki oman alansa töitä Yhysvalloista ja tuli valituksi, joten hän muuttaa asumaan ja työskentelemään Yhysvaltoihin. Macarena toteaa, että hänen henkilökohtaisilla, akateemisilla ja työelämän saavutuksillaan on yksi yhteinen nimittäjä: SOS-lapsikylä. SOS-lapsikylältä sain paljon. Se antoi minulle lapsikylä-äiin, veljet ja sisaret ja lisäksi ammatin, joka avasi silmäni ja näytti tietä menestykseen ja onneen, Macarena sanoo kiitollisena. SUOMENNOS: ELINA PITKÄRANTA KUVAT: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSIKYLÄJÄRJESTÖN ARKISTO 16 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

17 Kuulumisia maailmalta Jäähyväiset Helmut Kutinille SOS-Lapsikylä ry:n toiminnanjohtaja Jari Ketola (vas.), SOS-Lapsikylä ry:n puheenjohtaja Seppo Kemppinen sekä SOS-lapsikyläsäätiön puheenjohtaja Pauli Leimio (oik.) luovuttivat Itävallassa pietyssä kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön yleiskokouksessa toimensa jättäneelle järjestön presientti Helmut Kutinille terveisenä Suomesta SOS-Lapsikylän kravatin kiittäen häntä samalla arvokkaasta työstä maailman lasten hyväksi. Samassa yleiskokouksessa Seppo Kemppinen valittiin toiselle kauelle kansainvälisen lapsikyläjärjestön senaattiin. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 17

18 Kuulumisia maailmalta SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 5 1. Joulukuusi on juuri koristeltu. Bakotehin SOS-lapsikylä, Gambia 2. Poika tonttulakissa. Nairobin SOS-lastenstarha, Kenia 3. Tyttö ja joulukynttilä. Daviin SOS-lapsikylä, Panama 4. Joulupuumme on niin kaunis, koska se kimaltelee ja se on niin kaunis ja siinä on paljon leluja, sanoo 6-vuotias Vika, joka on kuvassa yhessä 7-vuotiaan Leran kanssa. Brovaryn SOS-lapsikylä, Ukraina 5. Opettaja auttaa tyttöjä koristelemaan joulupuuta. Abobo-Garen SOS-lastentarha, Norsunluurannikko

19 UUTUUS! UUTUUS! UUTUUS! UUTUUS! UUTUUS! UUTUUS! SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 19

20 Tukeminen Lahjoitusta vastaanottamassa Tapiolan SOS-lapsikylän johtaja Sointu Möller. Lahjoituksen luovuttivat Suomen Palloliiton seuratoimintajohtaja Timo Huttunen sekä Funfair Oy:n Jari Elamo. Huuhkajat-keräilykorttisarjan lisenssi tuotot lahjoitettiin Tapiolan SOS-lapsikylälle SUOMEN PALLOLIITTO ja lieto - lainen Funfair Oy ovat tuottaneet vuoesta 2011 Huuhkajat-keräilykorttisarjaa. Korttisarjassa on esitelty suomalaisen jalkapalloilun tähet, sankarit ja legenat. Jo korttisarjan tuotantovaiheessa Palloliitto pyysi miesten A-maajoukkuetta nimeämään hyväntekeväisyyskohteen korttisarjan lisenssituotoille. Miesten A-maajoukkue nimesi kohteeksi Tapiolan SOS-lapsikylän. SOSlapsikylillä ja Suomen Palloliitolla on pitkä, jo 14 vuotta kestänyt yhteistyö. Lisenssituotot 4365 euroa lahjoitettiin Tapiolan SOS-lapsikylälle Suomi-Georgia MM-karsintaottelun yhteyessä lokakuussa. Tapiolan SOSlapsikylä on erittäin iloinen Palloliiton meille ohjaamasta tuesta ja monista mieleen jääneistä tapahtumista, joissa kylän lapsilla ja aikuisilla on ollut mahollisuus kohata ioleitaan miesten A-maajoukkueesta, kiittää Tapiolan SOS-lapsikylän johtaja Sointu Möller. Jalkapallon miesten A-maajoukkueen vuotuiset vierailut Tapiolan SOS- lapsikylässä ovat elävöittäneet yhteistyötämme, tuoneet lapsille iloa ja antaneet heille myös esimerkkiä liikunnan positiivisesta voimasta, sanoo SOS-Lapsikylän toiminnanjohtaja Jari Ketola. Jalkapalloinnostuksesta lapsikylissä kertoo muun muassa se, että SOSlapsikylien väliset jalkapalloturnaukset ovat muoostuneet perinteeksi. Olemme kiitollisia siitä, että Palloliitto ja A-maajoukkue ovat tukeneet toimintaamme pitkäjännitteisesti. Se merkitsee lapsille pysyvyyttä ja pitkäkestoisia ihmissuhteita, mitä lapsikylätyössämmekin haluamme lapsille antaa. TEKSTI: TOUKO SIPILÄINEN KUVA: JUSSI ESKOLA Testamentti-ilta Kaarinan SOS-lapsikylässä VANHEMPIA JA KOTIA tarvitsevia lapsia on Suomessa paljon. Pystyäkseen tarjoamaan lapsille riittävästi turvallisia kasvupaikkoja ja kehittääkseen toimintaansa SOS-Lapsikylä ry ja SOS-lapsikyläsäätiö tarvitsevat tukijoita. Testamenttilahjoittajien antaman avun merkitys SOS-Lapsikylän huostaan uskottujen lasten auttamisessa on mittaamattoman arvokas. Testamentit ovat olleet lapsikylätyölle annettujen lahjoitusten kivijalka toiminnan alusta alkaen. Kaarinan SOS-lapsikylässä järjestetään infoilta testamentin tekemisestä torstaina klo Tilaisuuteen voi il - moittautua mennessä Kaarinan lapsikylän sihteerille Pia Ilolle puh tai sähköpostitse osoitteeseen SOS-Lapsikylän testamenttiesitteen voi tilata keskustoimis tosta puhelimitse numerosta (09) , sähköpostilla tai postitse osoitteesta SOS- Lapsikylä, Snellmaninkatu 13, HELSINKI. 20 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

10.09.2012 52,09. Economy PP Finlande 122159 Itella Posti Oy LASKU

10.09.2012 52,09. Economy PP Finlande 122159 Itella Posti Oy LASKU PL 1, 00061 ELISA OY YRITYS AB PL 1 00000 POSTITOIMIPAIKKA Economy PP Finlande 122159 Itella Posti Oy LASKU 1 (5) Laskun numero 90100000000 Eräpäivä 10.09.2012 Päiväys 26.08.2012 Viitenumero 90 10000 00000

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

TILISIIRTO-OPAS. Euromaksualueella välitettävissä euromaksuissa käytettävien tilisiirtolomakkeiden rakenneohje. Käyttöönottopäivä 1.4.

TILISIIRTO-OPAS. Euromaksualueella välitettävissä euromaksuissa käytettävien tilisiirtolomakkeiden rakenneohje. Käyttöönottopäivä 1.4. TILISIIRTO-OPAS Euromaksualueella välitettävissä euromaksuissa käytettävien tilisiirtolomakkeiden rakenneohje Käyttöönottopäivä 1.4.2011 30.10.2011 1 Tilisiirto-opas 2 Tilisiirto-opas Sisällysluettelo

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE SISÄLTÖ TERVETULOA SOS-KUMMIKSI 4 Tervetuloa SOS-kummiksi 5 Miten tukesi käytetään? Kuva: Magnus Jønck/Diegos Kuva: Dominic Sansoni KUMMIUDESTA 6 Kummina oleminen 7 Kummilapsi

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LASKU. Kuukausimaksut 335,45 77,48 412,93 Käyttömaksut 267,05 61,36 328,41 Kampanjat ja alennukset -426,20-98,20-524,40. Yhteensä 176,30 40,64 216,94

LASKU. Kuukausimaksut 335,45 77,48 412,93 Käyttömaksut 267,05 61,36 328,41 Kampanjat ja alennukset -426,20-98,20-524,40. Yhteensä 176,30 40,64 216,94 LASKU 1(20) DNA Oy PL 41 01741 VANTAA Eräpäivä: 26.07.2012 Viitenumero: Viivästyskorko: 8,00% 01234 56789 01234 56789 YHTEENVETO sis.verot 335,45 77,48 412,93 267,05 61,36 328,41-426,20-98,20-524,40 176,30

Lisätiedot

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!" Luuk.2:14 Rakkaat kanssamatkaajamme! Tämä joulun jälkeinen

Lisätiedot

Lasku ruuhkaverosta PIN: *********** Laskun tiedot. Automaattinen maksu 111.43 EUR. Maksettava summa:

Lasku ruuhkaverosta PIN: *********** Laskun tiedot. Automaattinen maksu 111.43 EUR. Maksettava summa: Palautusosoite: EPASS4, Box 559, 0 6, Sweden AUN 7688975 KULJETUSLIIKE TJN-TRANSPORT SIIPOLA OY Sepänmäentie 6800 HIMANKA Finland Laskun tiedot Päätös: 5 Laskunumero: 7688974 Laskun päivämäärä: 0.3.06

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä Leirilehti 11.06.2015 NUMERO 2 Leirin avajaiset Pelastusjohtaja Harri Setälä Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA TAKU 1 ILOISIA LEIRIKASVOJA AKU 2 Sää huomenna 14 RUOAKSI HUOMENNA: 7.30 aamupala: kaurapuuro,

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Riitta Hyppänen Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Parhaat käytännöt kymmenen vuoden ajalta Talentum Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Marraskuun tiedote 2015

Marraskuun tiedote 2015 Marraskuun tiedote 2015 TULEVIA TAPAHTUMIA SYYSKOKOUS 2015 PTL:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 10.12. klo 18 Kokonhallin monitoimitilassa. Kokouksessa käsitellään kauden 2014 2015 tilinpäätös.

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2014. Seuran vaalikokous 2014. Seuran pikkujoulut

JÄSENTIEDOTE 2/2014. Seuran vaalikokous 2014. Seuran pikkujoulut JÄSENTIEDOTE 2/2014 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen: Seuran vaalikokous 2014 Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n sääntömääräinen ja kaikille jäsenille avoin vaalikokous pidetään Otaniemessä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Attendon Visio & Arvot

Attendon Visio & Arvot Attendon Visio & Arvot Se, miten huolehdimme hoivaa tarvitsevista ihmisistä, osoittaa millainen on yhteiskunta, jossa elämme. Attendon rooli yhteiskunnassa Pohjoismaissa on kunniakkaat perinteet kansalaistensa

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Simo Hillo

Simo Hillo Simo Hillo 0400 594 385 simo.hillo@pedart.fi www.pedart.fi Pedart Oy tarjoaa opetuksen tukea erityistä tukea tarvitseville oppilaille Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilla. Opetus tapahtuu

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Lähdimme Essin kanssa sunnuntai aamuna 27.3 kohti länsisatamaa, josta suuntasimme laivalla kohti Tallinnaa.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot