Pesosen arvion mukaan Iissä

Transkriptio

1 IIN YRITTÄJÄT RY:N TIEDOTUSLEHTI 1/2010 M Itella Oyj Ekorakentamisen pioneerihanke Iihin sivu 3 Yrittäjävaltuutettu Matti Tiiro sivu 8 Kiirettä kuvataidekoulun opettajilla sivu 12 IILÄINEN JAETAAN JOKA TALOUTEEN JA YRITYKSIIN IISSÄ JA YLI-IISSÄ Faktatietoa kunnallisen päätöksenteon tueksi Janne Pesonen haluaa tasapainoa kunnan ja yrittäjien vuorovaikutukseen. Pesosen arvion mukaan Iissä on hyvä elinkeino-ohjelma, joka noudattaa Suomen Yrittäjien mallia. Lisäksi kunta on yleisellä tasolla sangen elinvoimainen, joten lähtökohdat yritysvaikutusten arviointimallin toteuttamiselle ovat toimivat, arvioi Pesonen. Hän painotti paikallisen lähtökohdan oleellisuutta aina, kun ryhdytään pohtimaan kunnallisen päätännän vaikutuksia yritystoimintaan. Arvioinnin pohjana täytyy olla yrittäjien aidoista tarpeista läh te vien konkreettisten tavoitteiden huomiointi, Pesonen korosti. Kehittämispäällikkö Janne Pesonen Suomen Yrittäjistä vieraili Iissä opastamassa yrittäjäyhdistyksen hallintoa yritysvaikutusten arvioinnin tuomisesta kunnallisen päätöksenteon tueksi. Yritystoiminnan menestyminenhän on edellytys kunnan elinkeinoelämälle, korosti Pesonen. Pesosen mukaan yrittäjien ja kunnan viranhaltijoiden yhtey den tulisi toimia mutkattomasti, jotta keskustelun käyminen olisi luontevaa. Yrittäjäyhdistyksen tulisi myös esittää yhtenäinen kanta, vaikka se joskus tarkoittaisikin yksittäisen yrittäjän näkemysten ohittamista. Yrittäjäyhdistyksen täytyisi siis kyetä katsomaan asioita kokonaisuuksina ja valita koko kunnan eduksi oleva näkökulma, mikä ei aina ole helppoa, hän totesi. Vaikutusten arviointi käytännössä Käytännössä yritysvaikutusten arvioinnilla pyritään tuottamaan faktatietoa kunnallisen päätöksenteon tueksi. Ensimmäisenä arviointia suorittaa esittelevä virkamies, minkä jälkeen yrittäjäyhdistys suorittaa oman arvioin tinsa. Menettelyllä on tarkoitus laajentaa päätäntään tarvittavaa tietopohjaa, mikä puolestaan edistää asioiden käsittelyä luottamushenkilöportaassa. Arvioinnin perusteella hankitut tiedot tulee ankkuroida käytännön esimerkkeihin omasta kunnasta ja soveltaa esimerkit valmisteluohjeeksi, joka myös otetaan käyttöön, Pesonen kertoi ja jatkoi: Pelkästään virkamiesvoimin tehty arviointi ei läheskään aina ole riittävä. Myös vaikutusarvioinnin toiminnan seuraaminen on Pesosen mukaan välttämätöntä, ja lisäksi kunnan täytyisi tahollaan arviointiin sitoutua. Pesonen totesi yritysvaikutusten arviointimallin olevan kokonaisvaltaista ohjelmatyötä, joka vaatii toimeenpanon lisäksi seurantaa ja vaikutusten arviointia. Parhaimmillaan malli toisi tasapainoa myös kunnan ja yrittäjien väliseen vuorovaikutukseen, huomioi hän.

2 2 IILÄINEN Pääkirjoitus Iiläisen kymmenes juhlavuosi Melkein tasan kymmenen vuotta sitten ilmestyi Iin, Kuivaniemen ja Yli-Iin kotitalouksiin ensimmäinen Iin Yrittäjät ry:n julkaisema lehti, Iiläinen. Siinä kerrottiin sen olevan yrittäjien oma tiedotuskanava. Lehteä on jaettu siitä lähtien säännöllisesti; ensin kaksi kertaa ja muutaman vuoden kuluttua kolme kertaa vuodessa. Katselin juuri Iiläisen ensimmäistä numeroa 1/2000. Lehdessä oli tuttuja kasvoja, nimiä ja juttuja yrityksistä, jotka toimivat vahvoina vielä tänäänkin. Samat ajatukset siitä, että käyttämällä oman kunnan yritysten palveluja lisäämme oman alueen työpaikkoja, pätevät edelleen. Kunnan elinkeinopolitiikan sisältö on ollut keskeinen asia kirjoituksissa. Elinkeinojen kehittäminen on nähtävä kokonaisvaltaisena prosessina, jossa myös laadukkaat palvelut, ammattiosaaminen ja asumisen taso tukevat yritysten toimintaympäristön ja toimintaedellytysten kehittämistä. Kunta ja yrittäjät ovat koko vuosikymmenen ajan pyrkineet parantamaan keskinäistä vuorovaikutustaan. Sen vuoksi kunnanhallitus päätti joulukuussa 2009 yrittäjien aloitteesta perustaa elinvoimaisuustyöpajan. Sen tavoitteena on luoda Iin kuntaan yritysarviointimalli, jonka avulla julkista päätöksentekoprosessia voidaan kehittää yrittäjämyönteisempään suuntaan. Iin Yrittäjät ry:n hallitus päätti aloittaa lehden teon, koska huomattiin, että oman paikkakunnan asukkaat eivät tiedä tarpeeksi, mitä palveluja ja tuotteita paikalliset yritykset tar joa vat. Näin yrittäjät saivat mahdollisuuden kertoa omasta toiminnastaan paikallisesti. Uuti set yrityksistä, niiden laajennushankkeista sekä menestyksestä ovat olleet mieluista luet ta vaa. Lehden toimitus jatkuu ja yritysuutisia riittää, mikä on varma merkki kunnan elinvoimaisuudesta. Monet ilmoittajistamme ovat olleet alusta asti mukana paikallisen yrittäjäyhdistyksen julkaisuissa, kuten nyt tässä uudistuneessa kymmenvuotiaassa Iiläisessä. Iin Yrittäjien hallitus laatii yhdessä Iiläinen-lehden toimittajan kanssa juttulistan julkaistavista kirjoituksista. Yritykset voivat halutessaan kertoa lehdessä liiketoimissaan tapahtuvista muutoksista tai muista elinkeinoelämään vaikuttavista asiois ta. Otamme juttuvinkkejä mielellämme vastaan. Juhlavuoden kunniaksi Iin Yrittäjien hallitus päätti uudistaa lehteään. Yritysesittelyiden lisäksi lukion oppilaat ovat saaneet palstatilaa. Näin saadaan kuulumiset koulu maailmasta. Iin kunnan tiedotteet ovat kuuluneet Iiläisen kuvaan alusta alkaen. Iiläinen on ollut myös Iin seurakunnan tiedotuskanava jo usean vuoden ajan. Myös ulkoista asua on uudistettu. Uusi logo kuvastaa puhdasta meritaivasta, joka tuo viestin tulevasta, toivosta ja valosta. Toivotan kaikille lukijoille aurinkois ta kevättä ja kesää. Seuraava Iiläinen ilmestyy syyskuun alussa ennen Wanhan Haminan markkinoita. Anna Turtinen Iin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Iin Yrittäjien uudet jäsenet Edellisen Iiläisen ilmestymisen jälkeen yhdistykseen on liittynyt seitsemän uutta jäsentä. Iin Hihnatyö Ky:tä luotsaa Eero Honkanen, ja yhtiön toimialana ovat teollisuuden kunnossapito ja muu laillinen liiketoiminta sekä arvopaperien, rakennusten ja kiinteän omaisuuden omistaminen ja hallinta. Kahera Oy:n toimialana ovat kiinteistöalan toiminta sekä tieisännöinti. Yritystä pyörittää Juha Miilumäki. LVI Asennus Kantola suorittaa lämpö-, vesi- ja ilmastointitöitä sekä -asennuksia. Lisäksi Mika Kantolan yhtiö myy alan tuotteita ja harjoittaa kiinteistönhoito- ja huoltotöitä. Antero Kurttila Kari Alaraasakka Anita Sievänen Jukka Jäppinen Iin Yrittäjät ry:n hallitus Puheenjohtaja Anna Turtinen (Iin MP Oy) puh , Varapuheenjohtaja Antero Kurttila puh , Sihteeri Anita Sievänen (Tmi Diata Anita Sievänen) puh , Rahastonhoitaja Heikki Helekoski (HH-Yrityspalvelut) puh , Oldetail-nimen alla toimivan yrityksen toimi alana ovat kodin sisustus- ja kylttituotteiden valmistus ja verkkokauppa sekä muovi-, metallija puutuotteiden sopimusvalmistus. Yrittäjänä toimii Jukka Kurola. Rakennus & Saneeraus Jukka-Pekka Ky on Pekka Isometsän yritys, joka keskittyy rakennusja korjausrakentamiseen. Saslo Oy:n toimenkuvaan kuuluvat louhinta, räjäytys ja poraustyöt sekä louhinnan suunnittelu ja konsultointi. Myös maa-aineslupien ja metsätalouden konsultointia suorittavaa yritystä luotsaa Tuomo Sassi. Sähköasennus T. Viitala Ky:n on perustanut Tero Viitala, joka suorittaa sähköasennuksia. Lisäksi yhtiön toimialaan kuuluvat arvopaperien, rakennusten ja kiinteän omaisuuden omistus ja hallinta. Heikki Helekoski Riitta Paakkola Lea Aalto Eero Tuomela Lea Aalto (Kulta-Aalto) puh , Kari Alaraasakka (Karin Kauppa Ky) puh , Jukka Jäppinen (Paavo Jäppinen Ky) puh , Riitta Paakkola (Iin Jätehuolto Paakkola Oy) puh , Eero Tuomela (Maanrakennus Eero Tuomela) puh , Julkaisija: Iin Yrittäjät ry Vastaava toimittaja: Anna Turtinen Toimittaja: Valokuvat ja ilmoitusmarkkinointi: Ismo Piri Ulkoasu ja taitto: Henna Raitala Painopaikka: Kalevaprint Oy, Oulu 2010 Iiläisen jakelun hoitaa Posti. Jakeluhäiriöissä ottakaa yhteys ma pe klo suoraan Postin palvelunumeroon tai KEVÄTKOKOUS Alarannan kodalla Rantakestilässä, Uittotie 1, Ii perjantaina klo Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan tai / Anita Sievänen. Iin Yrittäjillä vilkas toimintavuosi Iin Yrittäjät ry:n viime vuosi oli täynnä monenlaista toimintaa, johon sisältyi niin edunvalvontaa kuin virkistystäkin. Lisäksi yhdistyksen jäsenmäärä nousi edellisvuodesta ja pitkään toimineita yrityksiä huomioitiin. Aktiivisesta toiminnasta tuli kiitosta kuluvan vuoden alussa, kun Pohjois- Pohjanmaan Yrittäjät palkitsi Iin yhdistyksen vuoden paikallisyhdistyksenä :n jäsenen sarjassa. Palkitsemisen perusteluissa mainittiin muun muassa yhdistyksen merkittävä rooli kunnan kehittämisessä sekä ahkera osallistuminen valtakunnallisille yrittäjä - päiville. Kokoukset Yhdistyksen hallitus kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa. Hallituksen puheenjohtajana toimi Anna Turtinen, varapuheenjohtajana Pekka Seppänen, sihteerinä Anita Sievänen ja rahastonhoitajana Reino Haverinen. Muut jäsenet olivat Lea Aalto, Kari Alaraasakka, Heikki Helekoski, Susanna Paaso ja Eero Tuomela. Sääntömääräisiä kokouksia pidettiin kaksi. Kevätkokous järjestettiin Museokahvila Huilingissa Kokoukseen osallistuivat jäsenten lisäksi PPY:n työvaliokunnan ja hallituksen jäsen Gunnar Göransson, kunnanhallituksen puheenjohtaja Ilkka Pakonen sekä kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jari-Jukka Jokela. Jokela ja Pakonen kertoivat kunnan kuulumisia ja kehittämisajatuksia, ja Göransson puolestaan toi ajankohtaisia terveisiä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjiltä. Syyskokous pidettiin ravintola Iisakissa , ja kokouk sen päätteeksi syötiin maittava jouluateria. PPY:tä edusti tuolloinkin Gunnar Göransson, ja kunnan edustajina olivat mukana Ilkka Pakonen, vs kunnanjohtaja Markku Kehus sekä Iilaakso Oy:n toimitusjohtaja Ari Alatossava. Tilaisuudessa jaettiin huomionosoituksia pitkäaikaisille yrittäjille. Kolmenkymmenen vuoden mittaisesta yrittäjätaipaleesta palkittiin timanttiristein Anneli Klasila (Maalausliike Klasila Oy), Kari Mustonen (Kari Mustonen Oy), Heikki Paakkola (Heikki Paakkola Ky) ja Eero Turtinen (Iin MP Oy). Kaksikymmentä vuotta yrittäjänä toiminut Risto Väyrynen (Iin Puu- ja Metallituote Tmi) sai kultaisen yrittäjäristin, ja kymmenvuotisesta yrittäjyydestä muistettiin puolestaan hopeisella yrittäjäristillä Kari Alaraasakkaa (Hamina Shop) ja Reino Haverista (Myyntiedustus ja Isännöinti Reino Haverinen). Kokouksessa palkittiin myös Iin Vuoden Yrittäjä 2009, joka oli Iin MP Oy. Iin kunta oli mukana valinnassa ja palkitsi Vuoden Yrittäjän rahapalkinnolla.

3 IIN YRITTÄJÄT RY:N TIEDOTUSLEHTI 1/ Vihreä kortteli Ekologisen rakentamisen pioneerihanke Iihin Rakennusalaa koetellut lama sekä kiristyvät energia tehokkuusmääritykset herättivät Iissä ajatuksen uudenlaisen asuinalueen rakentamisesta. Tavoitteeksi otettiin ympäristö ystävällisen, energiatehokkaan ja modernin puurakenteisen alueen perustaminen. Iilaakso Oy:n toimitusjohtaja Ari Alatossava kertoo rakentamisessa olevan edelleen runsaasti mutu-tuntumaa, koska tutkimuksellinen tieto ja isomman mittakaavan kokeilu ekologisen rakentamisen suhteen puuttuvat. Iin mittakaavassa hanke on suuri, Alatossavan mukaan arvoltaan viiden miljoonan euron luokkaa. Iissä on vetovoimaa, eli kunta on selkeästi muuttovoittoinen, Myös yritykset pääsevät oppimaan uutta ekologisesta rakentamisesta, mikä tuottaa niille jatkossa kilpailuetua. Vihreän korttelin visualisointi on laadittu Oulun yliopiston arkkitehtiosastolla. ja lisäksi tonttipolitiikka ja maanhankinta on onnistuttu hoitamaan hyvin, hän luettelee. Niinpä Alatossava ei epäilekään, ettei kö alueelle löytyisi kiinnostusta niin rakentajien kuin tulevien asukkaidenkin piiristä. Lukuisia energiaa säästäviä ratkaisuja Vihreä kortteli sijoittuu Tikkasenharjun alueelle, ja se koostuu enimmäkseen omakotitaloista, mutta mukaan mahtuu myös paritaloja sekä kaksi rivitaloa. Asuntoja alueelle on tulossa kaikkiaan yli kaksikymmentä. Energian säästöön rakentamisessa pyritään monin eri ratkaisuin rakennusmateriaaleista alkaen. Rakentamisen tärkeimmäksi materiaaliksi nouseekin puu, joka on uusiutuva ja ekologinen valinta. Lisäksi sen Iilaakso Oy:n toimitusjohtaja Ari Alatossava on viihtynyt jo kymmenen vuotta työssään. jalostamisesta aiheutuu vähemmän päästöjä ja energiankulutusta kuin monilla muilla materiaaleilla. Muutoinkin suositaan mahdollisimman lähellä tuotettuja materiaaleja sekä huolehditaan rakennusjätteen määrän minimoinnista ja lajittelusta. Rakennusten sijoittelulla sekä istutuksilla ja aidoilla on tarkoitus luoda talojen pihoista suojaisia ja miellyttäviä paikkoja, ja samalla suojaisuus vähentää rakennuksiin kohdistuvaa tuulikuormaa. Energiansäästö huomioidaan myös rakennusten tilaratkaisuissa suuntaamalla oleskelutilat aurinkoisiin ilmansuuntiin, jolloin eniten käytössä oleviin tiloihin saadaan päivisin mahdollisimman paljon auringon suomaa lämpöä ja valoa. Alueella on tarkoitus kokeilla useita ekologisia lämmitysvaihtoehtoja, sekä hyödyntää aurinkoenergiaa niin lämmityksen kuin käyttösähkönkin tuotannossa. Lisäksi rakennuksista tehdään tiiviitä ja lämpöä eristäviä, sekä panostetaan ilmanvaihtojärjestelmien lämmön talteenottoon. Myös vedenkulutuksen vähentäminen ja jätteiden kierrätys sisältyvät suunnitelmaan, ja asukkaita tullaan ohjeistamaan energiankulutuksen minimoimisesta kodeissaan. Yhteistyökumppanit tervetulleita mukaan Vihreän korttelin yleissuunnitelma ja visualisointi on tehty Oulun yliopiston arkkitehtiosastolla, ja arkkitehtisuunnittelu on käynnistetty. Iin kunta laatii alueelle rakentamisohjeet ja myy tontit, ja rakentamisen on tarkoitus käynnistyä kesällä Ari Alatossavan arvion mukaan korttelin odotetaan valmistuvan seuraavan vuoden loppukesällä tai syksyllä. Alatossava kertoo kolmen iiläi sen rakennusalan yrityksen sitoutuneen hankkeeseen, mutta rakentamisen ja talotekniikan aloilta kaivataan edelleen lisää yhteistyökumppaneita. Myös yritykset pääsevät oppimaan uutta ekologisesta rakentamisesta, mikä tuottaa niille jatkossa kilpailuetua, hän laskee. Vihreä kortteli -projekti on julkistettu vastakkoin, joten parhaillaan on menossa yhteistyökumppaneiden ja tulevien asukkaiden kartoitus. Osallistumista ja edunvalvontaa Alkuvuoden aikana yhdistyksen edustajia osallistui puheenjohtajien laivaseminaariin ja paikallisyhdistysseminaariin sekä Iin lukion yrittäjyysmessuille ja Oulunkaaren elinkeinoseminaariin. Myös yrittäjien SM-hiihtoihin Virpiniemessä otettiin osaa. Myöhemmin vuoden aikana paikallisyhdistysten johto tapasi toisiaan Haapavedellä, ja valtakunnallisille yrittäjäpäiville Helsinkiin osallistui Iistä kymmenhenkinen ryhmä. PPY:n hallituksessa jatkaa Iistä Anna Turtinen. Kunnanjohtajalle luovutettiin aloite katujen ja teiden osoitemerkintöjen saattamiseksi rakennusmääräysten mukaisiksi. Järjestettiin myös kehityskeskustelu Iin keskusalueen parantamisen tiimoilta. Keskustelu oli jatkoa yrittäjäyhdistyksen edellisvuoden toiminnalle, jolloin keskustan aluetta kohennettiin muun muassa puistonpenkein ja roskakorein. Yhdistys järjesti Iin joulunavaukseen makkaranmyyntiä sekä oli mukana ohjelman valmisteluissa ja toteuttamassa tapahtumaa yhteistyössä kunnan kanssa. Otettiin kantaa nelostien linjauksiin esittämällä vaihtoehdoksi tien kehittämistä nykyisellä paikallaan. Asiasta järjestettiin myös tiedotustilaisuus kuntapäättäjille ja tiedotusvälineille. Jäsenistön keskuudessa aiheesta suoritettiin loppuvuonna kysely, jonka tulokset selvisivät seuraavan vuoden alussa. PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen vieraili Iissä elokuun lopulla keskustelemassa elinkeinoasioista yrittäjien ja kunnan edustajien kanssa. Keskustelun tärkeimpänä aiheena oli yritysarviointimallin käyttöönoton mahdollisuus Iissä. Jatkona tapaamiselle yhdistyksen hallituksen nimeämä työryhmä jätti kunnanhallitukselle Yhdistys teki aloitteen katujen ja teiden osoitemerkintöjen saattamiseksi rakennusmääräysten mukaisiksi. lokakuussa aloitteen ar vioin timallin tuomisesta kunnalliseen päätöksentekoon. Virkistystä, koulutusta ja varainhankintaa Virkistystoimikuntaa veti puheenjohtajana Anneli Klasila, jäseninä olivat Kari Alaraasakka ja Anita Sievänen. Toimikunta järjesti kevätretken Tallinnaan ja syysretken Pärnuun. Kevätretkellä tutustuttiin Kalev Makeistehtaan myymälään ja toimintaan sekä Tallinnan keuppakeskukseen Rocca al Mareen. Syysretkeläiset puolestaan vierailivat Taritvo Furniture Co:n tiloissa. Yritys toimii huonekalualalla, ja sen toimitusjohtaja on suomalainen Hannu Törmälehto. Varainhankintaa toteutettiin sekä Lohi- että Wanhan Haminan markkinoilla kahvion pi dolla ja grillimakkaran myynnillä. Haminan markkinoille järjestettiin samalla Markkina karaokelaulukilpailu. Lisäksi toimintaa rahoitettiin Huilingissa järjestetyillä Pyhäinpäivän myyjäisillä. Koulutusta saatiin muun muas sa syksyn sähköisen markkinoinnin kurssilta, sekä toisenlaista oppia Oulun Maa- ja kotitalousnaisten vetämältä pottukurssilta. Iin Yrittäjät ry antoi lausunnon Pohjois-Iin Vuoden kylä -hakemukseen, ja yhdistyksen edustajat pääsivätkin mukaan Vaasaan hakemaan palkintoa Pohjois-Iihin. Lisäksi vuoden aikana onniteltiin Haukiputaan ja Kempeleen yrittäjäyhdistyksiä sekä lukuisia yrityksiä merkkipäivien johdosta.

4 4 IILÄINEN Iin messut ja Iin lukio kiinnostavat ja kehittyvät Iin lukion oppilasmäärä on viime vuosina kehittynyt positiivisesti. Lukion omat viihtyisät tilat ovat tietenkin yksi tekijä sille, että nuoret ovat entistä useammin jääneet oman kunnan lukioon. Toisaalta koulujen väliset vertailut oppi menestyksessä kertovat myös, että opetuksen taso on vähintään hyvä. Yhtenä tekijänä lukion suosion kasvussa ovat olleet suuntautumisvaihtoehdot: kansainvälisyys, kulttuuri ja taide sekä yrittäjyys. Yrittäjyysteeman näkyvin muoto ovat Iin messut, jotka järjestetään tulevana lauantaina Messut järjestetään nyt kolmannen kerran, ja järjestelyistä vastaavat Iin lukion oppilaat. Messuista on saatu vuosittain kokemusta ja lisäoppia, ja samalla tapahtuman suosio onkin kasvanut suuresti. Monipuolinen ohjelma pääaiheina energia ja nelostie Messujen projektipäällikkö Saara Nyyssönen kertoo, että messuilla tulee olemaan monenlaista ohjelmaa koko päivän ajan: sekä paikallista että valtakunnankin politiikkaa, muotia, ilmaisutaitoa ja Iin tonttitietoa, jota esitellään käytännössäkin tonttikierroksin. Itse kullekin löytyy varmasti jotakin mie leistä ohjelmaa. Ohjelmien välillä voi sitten tutustua monipuolisiin tuotteisiin sekä eri alojen toimintoihin, joita messuilla on kiitettävän paljon esillä. Lisäksi messualueen ulkopuolella on myynnissä pientä purtavaa. Yleisö pääsee esittämään kysymyksiä, mietteitä ja kritiikkiäkin paneeliin osallistuville. Nyyssösen mukaan messuilla nähdään viime vuoden tapaan paikallispolitiikkaa. Paneelikeskustelun aiheina ovat tänä vuonna kaikissa kahvipöydissäkin puhuttaneet Iin energiavaihtoehdot sekä tietenkin myös nelostien tuore linjaus. Aiheet varmasti jakavat mielipiteitä keskustelijoissa. Yleisö pääsee samalla esittämään kysymyksiä, mietteitä ja kritiikkiäkin paneeliin osallistuville. Messuilla on hyvä tilaisuus kysyä kuntavaikuttajilta mieltä askarruttavia asioita, ja näin osallistua omienkin asioiden parantamiseen. Keskustelua juontaa viime vuoden kokemuksella Valtteri Törmänen. Messujen päävieraat ovat kaikille tuttuja, sillä tapahtuman avauksen suorittaa viestintäministeri Suvi Linden. Toisena päävieraana puhuu myöhemmin päivällä puolestaan kansanedustaja, professori Erkki Pulliainen. Molemmilla on epäilemättä mielenkiintoista ja ajankohtaista sanottavaa sekä iiläisille että kauem paa tuleville messu vieraille. Nuorille monipuolista oppia Saara Nyyssönen toteaa, että on ollut todella mielenkiintoista ja monella tapaa kehittävää olla järjestämässä näin isoa tapahtumaa. Messuryhmä koostuu pääosin lukiossa ensimmäistä vuottaan opiskelevista, mutta apuna ja tukena on toiminut lukion toisen lukuvuoden opiskelijoita edellisestä messuryhmästä. Messujen eteen on tehty koko kevään ajan todella paljon töitä, ja koko ryhmä odottaakin innolla messupäivää sekä toivoo suurta yleisöryntäystä paikalle. Messujen pääsymaksu on ohjelmaan nähden varsin pieni, mutta sen merkitys lukion yrittäjyysryhmälle suuri. Messupaikat ovat jo olleet varattuina, mutta mahdollisista viime hetken peruutuksista sekä muista tapahtumaan liittyvistä asioista voi tiedustella Iin messut lauantaina 24.4 Valtarin koululla MESSUOHJELMA Messut aukeavat Avauspuhe; kansanedustaja ja viestintäministeri Suvi Linden Paneelikeskustelu Tonttikierros paikallisbussi Iikalla Erkki Pulliainen Muotinäytös Koulun ilmaisutaidon ryhmän esitys Muotinäytös Tonttikierros paikallisbussi Iikalla Arvonnat Messut päättyvät < Tervetuloa! < Suvi Linden pitää messujen avauspuheen. Kuva: Lehtikuva Oy / Valtioneuvoston kanslia. Erkki Pulliainen tulee kertomaan ympäristöteknologiasta tulevaisuuden avainalana. Kuva: Vihreät. Lukion messut järjestetään Valtarin koulun tiloissa kolmannen kerran. < Peruskoulun jälkeen Kevään yhdeksäsluokkalaiset ovat tehneet päätöksensä jatko-opiskeluidensa suhteen. Lukuintoiset valitsevat yleensä lukion. Siellä on vielä aikaa miettiä, mitä tulevaisuudeltaan haluaa. Toiset taas haluavat ammattioppilaitoksiin eri linjoille. He yleensä tietävät jo unelma-ammattinsa.

5 IIN YRITTÄJÄT RY:N TIEDOTUSLEHTI 1/ osoitteesta iinmessut@ii.fi tai suoraan saara.nyyssonen@ii.fi, tai puhelimitse numerosta Risto Tolonen Iin lukion messuryhmä: (vas.) Saara Nyyssönen, Annika Hekkala, Laura Miettunen, Sonja Lehtonen, Anni Niiranen, Anika Tiiro ja Hanna Jaara. Kuvasta puuttuu Valtteri Törmänen. Kuva: Minna Veijola. Kolmantena vaihtoehtona on kymppiluokka, mikäli ei ole tyytyväinen omaan päättötodistukseensa, vaan haluaa korottaa numeroita, sillä paremmalla todistuksella pääsee helpommin haluamaansa paikkaan. Lukio Itse laitoin ensimmäiseksi valinnakseni Iin lukion. Olen tähän asti ollut tyytyväinen valintaani. Voisinkin siis kertoa vähän Iin lukio-opiskelun arjesta. Mukavinta on vapaus. Olet itse vastuussa opiskelustasi ja saat vapauden valita sinua kiinnostavia aineita luku jär jes tyksee si. Välitunnit ja mahdolliset hyppytunnit kuluvat mukavasti sohvilla löhöten tai vaikka tietokonetta tai biljardia pelaten. Oppilaskunnan hallitus huolehtii opiskelijoille kaikenlaista viihdykettä. On myös mahdollista keittää hyvät kahvit tai teetä. Ehdottomasti yksi mukavimmista asioista on se, että saa ostettua ihan itse kolmoskerroksen limppariautomaatista limsaa, eikä tarvitse kykkiä portaikossa ja kinuta vanhemmilta opiskelijoilta, että kävisivät tilaamassa mulle sen muumilimukan. Ahkera opiskelu palkitaan viimeistään työelämässä, toivottavasti. Tietenkin jos lukioon menee, on muistettava myös että vapaus tuo vastuuta. Sinun tulee käydä tunneilla ahkerasti ja hoitaa kaikenlaisia koulujuttuja myös vapaa-ajallasi. On läksyjä, sanakokeita ja tutkielmia. Opiskelu on melko nopeatahtista ja joskus koeviikon lähentyessä varmasti useampikin opiskelija miettii uudestaan omia motiivejaan olla koko koulussa. Itse ajattelen että ahkera opiskelu palkitaan viimeistään työelämässä, toivottavasti. Ammattioppilaitos Ammattikouluissa olevat kehuvat aina sen käytännönläheisyyttä. Siellä ei opiskella niin tarkasti kieliopin hankalimpia verbejä tai banaanikärpäsen lisääntymisen todennäköistyyttä tietynlaisissa olosuhteissa. Siellä tehdään käsin, ja näin myös opitaan ammattilaisiksi. Amiksessa on myös työharjoittelujaksoja, jolloin opiskelija pääsee makustelemaan oikeaa työelämää. Teo rian opiskelu jää siis vähemmälle ja oman alan tarvittavia taitoja pyritään kasvattamaan. Teoriapohjaisen lukion käyneillä on hieman paremmat mahdollisuudet jatko-opiskeluiden suhteen ja ammattikoulun käyneet ovat täysin valmiita työelämään omalla alallaan. Sekä lukioista että ammatillisista kouluista valmistuneita tarvitaan aivan varmasti, joten kumpikaan vaihtoehto ei ole toista huonompi. Janina Juutinen

6 6 IILÄINEN Janne Kaikkonen esittelee juuri teroitettua hakkurin terää. Samalla koneella teroitetaan myös jäänhoitokoneiden terät. Terävää palvelua jo vuosi kymmeniä Terä Tekniikka Oy:n teroituskoneiden läpi on ehtinyt kulkeutua monenlaisia ja -kokoisia teriä. Yritys on toiminut Iissä vuodesta 1980, ja nykyisin sen omistavat isä ja poika, Pertti ja Janne Kaikkonen. Pertti Kaikkonen tuli firmaan aluksi töihin, ja hankki yrityksen omistukseensa vuonna 1989, joten toimintaa hän on ehtinyt pyörittää reilut kaksikymmentä vuotta. Poika Janne puolestaan opiskeli alun alkaen ravintolakokiksi, mutta tuli ammattikoulun jälkeen kysyneeksi isältään kesätöitä. Nyt hän on työskennellyt yrityksessä jo yli kymmenen vuotta, joista viimeiset neljä hän on ollut myös yhtiön osakas. Parhaillaan yrityksessä on tekeillä sukupolvenvaihdos, jonka myötä toiminnan päävastuu siirtyy kokonaan Jannen harteille. Laaja asiakaskunta Janne Kaikkonen toteaa yrityksen vahvuudeksi laajan asiakaskunnan, joka koostuu aina puusepistä ja yksityisistä puutyön harrastajista sahalaitoksiin ja höyläämöihin asti. Suurin osa asiakkaista tulee Kuhmo Nurmes-linjan pohjoispuolelta, mutta joskus myös kauempaa, kertoo Kaikkonen. Toiminnan painopiste on erikokoisten vannesahojen terien teroituksessa sekä uusien te rien valmistuksessa katkenneiden tilalle. Lisäksi palveluvalikoimaan kuuluu hakkurin te rien teroitus, jonka tarve on kasvanut bioenergian käytön lisääntymisen myötä. Haketeriä varten yrityksen hallista löytyykin kaksi jykevää teroituskonetta. Samalla kalustolla pystytään teroittamaan myös jäänhoitokoneiden terät. Viime vuosina toimineen HAI-koulutushankkeen puitteissa yritykselle on perustettu omat internet-sivut, joten Terä Tekniikka Oy löytyy nykyisin myös netistä osoitteesta Harrastuksena kesäauto Samaisessa hallissa odottaa tulevaa kesää tosin vielä hieman levällään Kaikkosen vapaa-ajan harrastus, Dodge vuosimallia Autolla mies on ajellut kesäisin, ja aikoo edelleenkin saada sen liikenteeseen lumien sulettua. Yrityksen ja kesäauton lisäksi nuoren jatkajan elämään kuuluu perhe, johon kuuluvat vaimo ja kaksi lasta. Yrittäjäksi Kun Pasi Mattilan entinen työnantaja ulkoisti asennusja huolto palvelut, joutui Mattila päätöksen eteen: oli ryhdyttävä työskentelemään yrittäjä - pohjalta tai suunnattava työ voima toimistoon. Pasi Mattilan Konepasi-yritys on toiminut vajaan vuoden. Nyt Mattilan Konepasiyritys on toiminut vajaan vuoden, eikä hyppy yrittäjäksi ole miestä harmittanut. Hänen tarjoamilleen palveluille on riittänyt kohtuullisesti kysyntää, ja yhteistyökumppaneita on löytynyt. Kehitys on mennyt siihen suuntaan, että laitteita myyvät liikkeet eivät enää itse suorita asennuksia ja huoltoja, selvittää Mattila. Konepasin toimialaa ovat kopiokoneiden, tulostinten, tietokoneiden ja AV-

7 IIN YRITTÄJÄT RY:N TIEDOTUSLEHTI 1/ Asiakas tarvitsee myös aikaa Ritva Sassi on pyörittänyt luontais- ja kauneushoitolaansa Kleopatraa vajaan vuoden. Hoitola toimii samassa rakennuksessa Liikuntakeskus Moven kanssa, ja Sassi kertoo asiakkaiden löytäneen hänet varsin hyvin. Kleopatra tarjoaa perinteisten kauneushoitolapalveluiden lisäksi kasvoille, käsille ja jaloille myös turvehoitoja, joiden kysynnän yrittäjä arvioi olevan kasvussa. Nimi tiedossa hyvissä ajoin Sassi kertoo kiinnostuneensa ihon- ja kauneudenhoidosta toden teolla kymmenisen vuotta sitten. Aluksi hän ryhtyi kosmetiikan jälleenmyyjäksi ja sai sitä kautta opetusta myös hoitojen tekemiseen. Innostuttuaan hän päätti hankkia lisää oppia ja hakeutui Oulun kosmetologikouluun. Opintojen aikana Sassi laati esitelmän kuningatar Kleopatrasta, mikä johti hoitolan nimen keksimiseen jo ennen kuin hän oli edes päättänyt ryhtyä kauneusalan yrittäjäksi. Hoitolan perustamisen tultua ajankohtaiseksi Sassi harkitsi sen sijoituspaikaksi myös Oulua, mutta Ii tuntui sopivammalta muun muassa työmatkojen suhteen, sillä yrittäjä asuu itse Yli-Olhavassa. Sosiaalisuus korostuu palvelussa Kleopatran eniten käytetty palvelu on Sassin mukaan jalkahoito, jonka osalta hän suorittaa myös kotikäyntejä iäkkäiden asiak kaiden luona, mikäli he eivät itse hoitolaan pääse. Kotikäynneille varaan reilusti aikaa, sillä etenkin yksin asuvien ikäihmisten luona hoito on myös hyvin sosiaalinen tapahtuma, arvioi Sassi. Jalkahoidon terveydellinen merkitys etenkin ikääntyvän väestön keskuudessa onkin erityisen lähellä yrittäjän sydäntä. Kleopatran yksivuotissyntymäpäivien lähestyessä Ritva Sassi on tyytyväinen hoitolan saamaan vastaanottoon ja toivottaa miesasiakkaatkin tervetulleiksi. Ihan miehiä varten on palveluvalikoimassa amerikkalainen kasvohoito, ja monet muutkin hoidot sopivat miehille siinä missä naisillekin, myhäilee Sassi. Ritva Sassin Luontais- ja Kauneushoitola Kleopatra toimii Laitakujalla Liikuntakeskus Moven naapurissa. tai työttömäksi laitteiden asennukset ja huollot sekä myynti. Tärkeimmäksi yhteistyökumppanikseen Mattila mainitsee maahantuoja Toshiban, jonka kautta tarvittavat laitteet ja varaosat ovat sujuvasti saatavilla. Mattilan asiakkaat ovat toistaiseksi olleet enimmäkseen oulu lai sia yrityksiä, mutta yrittäjä arvioi kysynnän lisääntyvän myös koti - seudulla. Suurimman asiakaskunnan muodostavat pienet ja keskisuuret yritykset, kertoo Mattila. Myös oppilaitokset olisivat yrittäjän mieleisiä asiakkaita, mutta niiden tapa kilpailuttaa halua man sa palvelut tarjousten perusteella ei suosi pienyrittäjää. Pitkäaikainen kiinnostus Mattila kiinnostui tieto tek nii kasta jo lapsena Nintendoa pelaillessaan. Yläasteen jälkeen hän opiskeli sähköasentajaksi, mutta innostus elektroniikkaan sai hänet jatkamaan opiskelua iltaisin. Valmistuttuaan elektro niikkaalalle hän työllistyi muu ta mik si vuosiksi Nokialle, minkä jälkeen hän on toiminut muun muassa Oulun Systeman sekä Toimistotekniikka Oy:n palveluksessa. Ajatus yrityksen perustamisesta sai Mattilan hankkiutumaan Markkinointi-instituutin toteuttamaan yrittäjyys kou lu tukseen. Koulutus tuli tarpeeseen, ja sen aikana omat käsitykset vahvistuivat, kiteyttää Mattila. Myös Oulun Seudun Uusyrityskeskuksen kannustus rohkaisi aloittelevaa yrittäjää.

8 8 IILÄINEN Kallion siivutusta monialayrityksessä Kesken tutkimustyön Joensuun yliopistossa työskennellyt maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Tuomo Sassi sai ahaa-elämyksen, jonka myötä hän päätti ryhtyä louhinta-alan yrittäjäksi. Idean synty johti louhintakoneen hankintaan ja yrittäjäksi ryhtymiseen. Täysin tuntemattomaan ei Sassi kuitenkaan hypännyt, sillä lähipiiristä löytyi louhoksia ja alan toimintaa. Louhintatyön luonne on sellainen, että sen oppii vain tekemällä, joten alussa tuli virheitäkin ja oppirahoja makseltiin, kertoo Sassi. Nousukaudella töitä kuitenkin riitti, ja monenlaiset työmaat tulivat tutuiksi. Luumäellä vedettiin maakaasuputkea, ja Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla riitti tekemistä pitkäksi aikaa, kertaa Sassi. Laman myötä työt hupenivat, ja Sassi päätyi lopettamaan yritystoimintansa ja vuok raa - maan louhintakoneensa toiselle yrittäjälle, jonka palvelukseen hän myös itse siirtyi työn - tekijäksi. Vapaa-aikanaan Tuomo Sassi rakentaa taloa ja viihtyy perheensä parissa, johon kuuluvat Riitta-vaimo ja lapset Emma (oik.), Roope ja Saaga. Monialayritys Saslo Oy Uuden yrityksen perustaminen tuli Sassille ajankohtaiseksi hänen otettuaan louhintakoneen takaisin haltuunsa. Menneistä viisastuneena hän päätyi perustamaan kevyemmällä mallilla toimivan ja monipuolisemman yrityksen, jonka toimialana ovat louhinnan lisäksi räjäytys- ja poraustyöt sekä kaikkien edellämainittujen suunnittelu- ja konsultointityöt. Myös maa-aineslupien ja metsätalouden konsultointi Sassilta sujuu. Talon rakennus meneillään Nykyisin Iin Ylirannalta syntyi sin oleva Sassi tekee vaellusvuosien jälkeen paluuta juurilleen ja rakentaa taloa Iihin. Louhinta-alan työt vievät häntä edelleen ympäri maata, ja tällä hetkellä hänen työmaansa on Talvivaaran kaivoksessa. Tässä vaiheessa kysyntää on eniten juuri kaivoksissa, ja myynkin juuri nyt enemmän aineetonta tietotaitoa kuin itse operatiivista työtä, toteaa Sassi. Tuomo Sassi odottaa mielenkiinnolla Raahen kultakaivoksen avauspäätöstä, sillä se mahdollistaisi hänelle työskentelyn lähempänä kotia ja perhettä, johon kuuluvat Ylikiimingistä lähtöisin oleva Riittavaimo sekä lapset Emma, Roope ja Saaga. Rautoja, ravureita Yrittäjävaltuutettu Matti Tiiro Matti Tiiro tutustui raudoittajan työhön jo kuudentoista ikäisenä 1970-luvun puolivälissä päästessään töihin samalle työmaalle, missä hänen isänsä työskenteli. Siihen nuoren miehen koulunkäynti päättyikin, sillä raudoitustyöhön oppi parhaiten itse tekemällä. Sillä tiellä Tiirolta kului yli kaksikymmentä vuotta, minkä jälkeen hän siirtyi joksikin aikaa toisenlaisiin töihin. Työt rautojen parissa olivat kuitenkin ehtineet tulla tutuiksi, joten hän päätyi perustamaan alalle oman yrityksen, Tiiron Raudoituspalvelu Oy:n, joka on toiminut vuodesta Tiiron yritys suorittaa betoniraudoituksia etupäässä siltatyömailla tietöiden yhteydessä. Työmaat sijaitsevat pääosin Oulun, Raahen, Kemin, Tornion ja Rovaniemen seuduilla. Muun muassa Kemiin mies muistelee raudoittaneensa parin viime vuoden aikana kahdeksantoista siltaa. Nuoret mainettaan parempia Raudoituspalvelu työllistää Tiiron itsensä lisäksi neljä työntekijää, myös hänen vaimonsa. Omat pojatkin ovat varttuessaan olleet yrityksessä kesätöissä, ja Tiiro on mielellään työllistänyt muitakin nuoria aina kun mahdollista. Yleensäkin nuoret ovat huomattavasti mainettaan fiksumpia, arvioi Tiiro. Häntä harmittaa, että joidenkin nuorten huonon käytöksen takia leimataan koko ryhmä. Työvoiman saatavuus on Tiiron mukaan ollut kohtuullista, ja kaikki yrityksen työntekijät ovat löytyneet Iistä. Työ sinänsä on raskasta ja paljolti käsin tehtävää, joten kaikille se ei sovi, toteaa Tiiro. Häntä hieman hymyilyttävät sivustakatsojat, jotka aurinkoisina kesäpäivinä tulevat ihastelemaan, kuinka mukavia raudoitushommat ulkosalla ovatkaan. Eipä moni tule silloin ajatelleeksi,että samoja hommia tehdään ulkona myös pakkasilla ja lumituiskussa. Kunnan asiat kiinnostavat Kunnan asioiden hoito on jo pidempään kiinnostanut Tiiroa, joten hänet oli helppo houkutella asettumaan ehdokkaaksi viime kunnallisvaaleissa. Niinpä mies on nyt ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettu SDP:n ryhmässä. Kunnallisen päätöksenteon tulisi hänen mielestään sujua rakentavassa hengessä kuntalaisten etua palvellen, eikä ryhmäkuri sovi paikalliseen päätäntään. Kodin arvoa ei aina mitata rahassa Osmo Mertala esittelee huoneistoa Iin uudessa kerros talossa, jonka raken tamisesta on vastannut Rakennusliike Häyrynen Oy. Oulun Arvokiinteistöt Oy:n kotipaikka on nimestä huolimatta Ii, missä yrityksen pääomistaja Osmo Mertala itsekin asuu. Ii on tärkeä myös toiminta-alueena, sillä Mertalan mukaan he ovat tehneet kunnassa jo kymmeniä kauppoja alkuvuoden aikana. Yrityksen välityksellä ovat muun muassa lähes kaik - ki Iihin vastakkoin valmistuneen kerrostalon asunnot löytäneet omistajansa. Arvokiinteistöt on perheyritys, jonka osakkaita ovat myös Mertalan poika ja vaimo. Poikani myös työskentelee firmassa, mutta vaimollani on oma yritys fysikaalinen hoitolaitos joten hän ei paljoa ehdi mukaan, kertoo Mertala. Oulun lisäksi yrityksellä on toimistot myös Rovaniemellä ja Keminmaassa, joissa toimitaan Lapin Arvokiinteistöt Oy -nimellä. Yrityksen toimenkuvaan kuuluvat myös julkisen kaupanvahvistajan palvelut. Vankka kokemus rakennusalalta Osmo Mertala on aloittanut uran - sa rakennusalalla jo 1960-luvun loppupuolella, ja nykyisenä rakennusmestarina hän omaa asian tuntemusta myös rakentamisesta eikä pelkästään välitystoiminnasta. Kiinteistönvälitysalan yrittäjänä Mertala aloitti seitsemäntoista vuotta sitten, ja nykyistä yritystään hän on luotsannut vuodesta Rakentaminen on järkevöitynyt laman jälkeen, mikä on kehityksenä positiivista. Yrityksen nimi on peräisin paitsi kodin arvosta myös Mertalan oman edesmenneen isän Arvoetunimestä. Iiläisenä yrittäjänä Mertala korostaa paikallisuuden merkitystä, jolloin yrityksen tulos hyödyttää omaa kotiseutua. Kiinteistönvälitysalalla lama näkyi Mertalan mukaan lähinnä asiakaskunnassa, sillä tuolloin sijoittajat ostivat asuntoja hintojen ja korkotason ollessa alhaalla. Nousukaudella taas useimmat asiakkaat ovat yksityisiä asunnon ostajia. Tänä vuonna alkuvuosi on sujunut hyvin, sillä kiinteistöjä on myyty lähes kaksi kertaa edellisvuoden vastaavaa jaksoa enemmän, laskee Mertala. Myös tonttikaupan hän toteaa vilkastuneen huomattavasti parin vuoden takaisesta. Rakentaminen on kuitenkin järkevöitynyt laman jälkeen, mikä on kehityksenä positiivista, hän toteaa. Nykyisin Arvokiinteistöillä on myynnissä myös tunturikohteita, ja yritys on laajentanut toimintaansa ulkomaille Turkkiin. Turkin alhainen hintataso on houkuttanut suomalaisia enenevässä määrin hankkimaan sieltä kakkosasuntoja, ja koska välitystoiminnan aloittaminen

9 IIN YRITTÄJÄT RY:N TIEDOTUSLEHTI 1/ ja kunnallispolitiikkaa Matti Tiiro ja Sissu ovat kavereita säällä kuin säällä. Hyvät ajatukset pitäisi saada esille puoluekannoista riippumatta, vaatii Tiiro. Tiiron mieltä askarruttaa myös kunnanhallituksen suuri valta kunnallisessa päätännässä. Lähes poikkeuksetta asiat päätetään valtuustossa hallituksen esityksen mukaisesti, tuumii hän. Myös kunnan palveluksessa olevilta virkamiehiltä Tiiro kaipaa palvelevampaa otetta kuntalaisia kohtaan. Kiivaita kannanottoja herättänyt nelostielinjaus pohdituttaa Tiiroakin. Hän kannattaa tien säilyttämistä nykyisellä pai - kalla, koska uskoo sen mahdolliseksi vieläkin keveämmällä Hyvät ajatukset pitäisi saada esille puoluekannoista riippumatta. ratkaisulla kuin tähän mennessä on esitetty. Liikenneympyrät ovat pahimmat ongelmakohdat, joita ilman liikenne soljuisi kohtuullisesti, arvioi Tiiro. Paljon tietyömaita nähneenä hän myöntää, että talojen joutuminen tien alta puretuiksi on aina ikävää. Onneksi nykyisin kuitenkin maksetaan omistajalle talosta kunnon korvaus, kertoo Tiiro. Toimintaa riittää myös vapaa-aikana Matti Tiiron mukaan yrittäjänkin olisi maltettava pitää lomaa, jotta jaksaa. Oma työ on fyysisesti sen verran raskasta, että levätäkin täytyy, toteaa hän. Vapaa-ajan ongelmia Tiirolla tuskin on, sillä aitauksessa juoksentelee nykyisiä ja tulevia ravureita, ja lisäksi hän on paikallisen hirviporukan johtaja sekä käy talvisin pilkillä. Hevoset ovat kaksospoikieni hankkimia ja omistamia, mutta en malta olla osallistumatta niiden valmennukseen ja ajamiseen, myhäilee Tiiro. RAVINTOLOITSIJAN MERKKIPÄIVÄ Kauko Greus, 60 vuotta siellä oli yllättävänkin jouhevaa, oli ratkaisu sopiva, Mertala katsoo. Ravintola Iisakkia pyörittävä yrittäjä Kauko Greus vietti merkkipäiväänsä missäpä muualla kuin työpaikallaan Iisa kissa. Aluksi juhlaa vietettiin läheisten ja ystävien piirissä, mutta illaksi ravintolan ovet aukenivat myös muille. Greus on lähtöisin Jakkukylästä ja käynyt nuoruudessaan töissä myös Ruotsissa. Yrittäjäkokemusta miehelle on ehtinyt kertyä yli kolmekymmentä vuotta, joista viimeisimmät kuusitoista ravintola-alalla. Iisakkia Greus on luotsannut viitisen vuotta. Tukena ravintolan pyörittämisessä Greuksella on koko perheensä, vaikka kukaan hänen lapsistaan ei toistaiseksi ole alalle opiskellut. Kaikki ovat kuitenkin mukana olleet ja Iisakissakin työskennelleet, joten tuntumaa jälkikasvulta löytyy. Perheensä lisäksi Greus työllistää tarvittaessa myös muutamia ulkopuolisia. RP

10 10 IILÄINEN Ennaltaehkäisevä kuntoutus lisää ikäihmisten kotikuntoisuutta ELINAN KOTILEIPOMO Maalismaantie Yli-Ii (08) gluteenittomat tuotteet Ikääntyvän väestön kunto ja hyvinvointi ovat Iin Fysiota luotsaavan fysioterapeutin Jaana Ervastin sydäntä lähellä. Hän on erikoistunut neurologisen fysioterapian sekä akupunktion lisäksi geriatriseen kuntoutukseen ja kokee omaisten aktiivisen osallistumisen sekä moniammatillisen yhteistyön olevan tärkeä tekijä ikäihmisten kuntouttamisessa. Ervastin mielestä yhteistyön lisääminen omaisten, kuntien eri instanssien, lääkärin, kotisairaanhoidon ja fysioterapian kesken olisi nykyisessä vanhustenhoidossa tarpeen, jotta ikäihmisille saataisiin luotua turvalliset tukiverkostot. On tunnettu tosiasia, että useimmat ikäihmiset haluavat asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista, toteaa Ervasti. Kuntoutustarpeen lisääntyessä tarvittaisiin kuitenkin yhteiskunnalta aktiivisempaa ja tuntuvampaa panostusta, jotta kotona asumiseen voitaisiin liittää riittävästi aktiviteetteja ja huolenpitoa, hän lisää. Iäkäs ihminen on oman elämänsä päähenkilö Ervastin mukaan etenkin tapaturmista seuraavaa kuntoutuksen tarvetta voitaisiin vähentää ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä, kuten apuvälineillä ja kodin muutostöillä. Hän kaipaa ikäihmisten ympärille aktivoivia ja luovia ratkaisuja, joiden avulla jokapäiväinen ja mielekäs toimintakyky saataisiin turvattua. Toimintakyvyn lasku johtaa helposti myös mielialan laskuun. Äkillisen sairauden tai tapaturman aiheuttama toimintakyvyn lasku johtaa helposti myös mielialan laskuun, vanhus masentuu ja liikkuminen sekä arkisten toimien toteuttaminen jää, Ervasti arvioi ja korostaa, että ikäihmisten ongelmiin on kyettävä reagoimaan nopeas ti. Hän painottaa iäkkään omaa aktiivista roolia kuntoutuksessa sekä mahdollisuutta tehdä asioita yhdessä esimerkiksi tukiverkostoon kuuluvan henkilön kanssa. Jo pelko mahdollisesti sattuvasta vahingosta voi passivoida vanhusta, joten tukiverkostot olisivat silloin ehdottomasti tarpeen kulkemaan iäkkään rinnalla, miettii Jaana Ervasti. Liikkeelle ja toimimaan Juuri liikkeelle lähteminen ja pienikin puuhastelu oman toimintakyvyn mukaan edesauttaisi monen ikäihmisen kuntoutusta ja kohtuullisen kunnon säilymistä. Toisinaan tarvitaan huolenpitoa myös perusasioiden kuten riittävän ruoan ja veden saannin turvaamiseksi. Kuntoutuksen tavoitteen Ervasti kiteyttää muutamaan pääkohtaan. Itsenäisen ja ihmisarvoisen elämän turvaaminen, toiminta- ja liikuntakyvyn ylläpitäminen, tapaturmien ennaltaehkäisy sekä toimintakyvyn palauttaminen akuutin sairauden jälkeen mahdollisimman täydellisesti, hän luettelee. Työssään Iin Fysiossa Jaana Ervasti näkee ikäihmisten lisääntyvän kuntoutustarpeen, joten hän pohtii myös omaisten asemaa tilanteessa, jossa iäkkään läheisen toimintakyky laskee usein yllättäenkin. Omaisetkin tarvitsevat tukea ja ohjausta, sillä monet eivät uskalla tai tiedä, kuinka toimia iäkkään omaisensa kanssa, aprikoi Ervasti. Hänen mukaansa omaisten roolia ei voi liikaa ylistää, koska heillä on sitä hiljaista tietoa, jota iäkkään ympärillä toimivat tarvitsevat. Iin Fysiossa työskentelevät Jaana Ervastin lisäksi fysioterapeutit Jarmo Karppinen, Elena Keto ja Terhi Ylisiurua. Yrityksessä tullaan kuluvana vuonna panostamaan entisestään laadun kehittämiseen, minkä keskeisimpiä tekijöitä ovat työntekijöiden lisäkouluttaminen sekä työhyvinvoinnin huomiointi. Jaana Ervasti ja Jarmo Karppinen havainnollistavat tärkeää liikettä: Toiminnallisuuden takuu on elämän tärkeimmän liikkeen seisomaan nousun säilyminen.

11 IIN YRITTÄJÄT RY:N TIEDOTUSLEHTI 1/ Nordean Etuyrittäjyys palkitsee keskittämisestä Yrittäjä hyötyy, kun sekä hänen henkilökohtaiset että yrityksen pankkija vakuutuspalvelut hoidetaan samassa paikassa. Nordean Etuyrittäjyys on suunnattu erityisesti pienyrittäjille, jotka keskittävät sekä yrityksen että oman asiointinsa Nordeaan. Etuyrittäjän tärkein etu on oma yhteyshenkilö pankissa. Yhteyshenkilö tuntee niin yrityksen toiminnan ja tarpeet kuin henkilöasiakkaille tarkoitetut palvelut, joten palvelu on korkealaatuista paitsi yritykselle myös yrittäjälle ja hänen perheelleen. Oman yhteyshenkilön lisäksi Etuyrittäjyys tuo asiakkaalle muitakin etuja. Etu voi olla esimerkiksi jokin palvelu tavallista edullisemmalla hinnalla tai vaikkapa pelkästään Etuyrittäjille räätälöity tuote, jota muille asiakkaille ei ole tarjolla. Etuyrittäjä saa myös etuja henkilökohtaisessa asioinnissaan. Myös kaikki yrittäjän vakuutukset Nordeasta Yrittäjä saa Nordeasta kaikki maksamiseen ja laskuttamiseen liittyvät palvelut, joiden hallinnointi onnistuu helposti verkkopankin kautta. Maksuliikepalveluiden lisäksi Nordea tarjoaa kaikki rahoitukseen, säästämiseen ja sijoittamiseen sekä henkija eläkevakuutuksiin liittyvät palvelut. Yrittäjille on tarjolla helppoja, yksinkertaisia ja hinnoiltaan kilpailukykyisiä vakuutusratkaisuja. Palveluun kuuluvat yrityksen lakisääteiset ja vapaaehtoiset vakuutukset, sekä henkilöasiakkaan vakuutukset. Vakuutusten hinnoittelu on erittäin kilpailukykyistä ja yrittäjän aikaa säästyy, kun kaikki pankki- ja vakuutuspalvelut hoituvat yhdessä paikassa oman yhteyshenkilön kautta. Nordea tekee yhteistyötä vakuutustarjonnassaan Pohjoismaiden toiseksi suurimman vahinkovakuuttaja TrygVestan kanssa. Nordea panostaa myös yrittäjän kannalta kaikkein tärkeimpään asiaan, yrittäjän omaan turvaan. Tähän on rakennettu yhdessä asiakkaiden kanssa Pro Henkilövakuutusratkaisu, joka pitää sisällään turvia sairastumisen ja tapaturmien varalta niin hoitokulujen kuin ansionmenetyksienkin osalta, sekä lyhyt- että pitkäaikaisissa tapauksissa. Yrittäjillä on aina vähän aikaa; palveluiden saaminen yhdestä paikasta säästää myös aikaa huomattavasti. Lisätietoja: Nordea Pankki Ii ja Haukipudas Enemmän aikaa yrittäjän arkeen Ii, Haukipudas nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi Nordea Pankki Suomi Oyj

12 12 IILÄINEN Touhua ja kuhinaa Haminan koululla Ryhmä oppilaita istuu tyhjät pahvilaatikot edessään Haminan koulun ruokalassa. Kaikki katsoa tapittavat silmä tarkkana, kuinka opettajat Mervi Myllymäki ja Pirjo Huovinen opastavat tunnin aihetta. Lasten työt ovat vielä alkutekijöissään, mutta ennen pitkää laatikoista syntyy akvaarioita, jotka täyttyvät toinen toistaan ih meel li sem mistä vesikasveista ja kaloista. Kyseessä on Iin kansalaisopiston hallinnoima kuvataideryhmä, jonka tarkoituksena on täydentää koulun omaa kuvataideopetusta ja tarjota taiteesta kiinnostuneille lapsille mahdollisuus tehdä enemmän. Kuvataidetta ja liikuntaa Kansalaisopiston apulaisrehtori Anna-Maija Alakärppä kertoo, että kuvataiteiden lisäksi kansalaisopisto hallinnoi myös viidellä koululla toimivia liikuntakouluja. Uutta tilanteessa on, että ryhmien ohjelmat on yhdistetty koulujen opetussuunnitelmiin, jolloin tunnit sisältyvät koulupäiviin. Tämä taas parantaa oppilaiden mahdollisuuksia osallistua kyseisiin tunteihin. Sekä liikunta- että taidekoulut ovat kansalaisopiston järjestämää harrastustoimintaa, joka täydentää koulujen opetusta kyseisten aineiden osalta. Myös Taidetuntien järjestäminen on vaativaa mutta sitäkin antoisampaa. tuntien opetussuunnitelmat ovat sivistyslautakunnan hyväksymät, ja lapset saavat osallistumisestaan todistukset. Uuden järjestelmän mukainen toiminta käynnistyi viime syksynä, ja siihen saatiin avustusta opetusministeriöltä, selittää Alakärppä. Vaativaa mutta antoisaa Opettajat Huovinen ja Myllymäki kertovat, että taidetuntien järjestäminen on vaativaa mutta sitäkin antoisampaa. Molemmat ovat tyytyväisiä kahden opettajan malliin, koska he voivat jakaa vastuuta ja järjestelyjä sekä ideoida yhdessä. Opetuksessa on selkeät tavoitteet, ja opettajat pitävät päiväkirjaa töiden etenemisestä, Huovinen mainitsee. Lisäksi hän kertoo, kuinka tuntien rakentamisessa on joskus käytetty apuna runoa tai musiikkia. Opettajilla riittää touhua heidän opastaessaan lapsia akvaarioiden rakentelussa. Pirjo Huovinen (vas.) ja Mervi Myllymäki neuvovat. Loppiaistapahtumalla huima yleisömäärä Kahden kuukauden mittainen aherrus naamioiden ja muun rekvisiitan työstämisessä sekä kiivaassa harjoittelussa huipentui loppiaisena. Kolmen Kuninkaan kulkue lähti Iin torilta ja kiersi Vanhan Haminan kautta Nätteporin rantaan, missä joen jäällä esitettiin vielä nuuttinäytelmä Matka valon maahan. Projektin ideoinnista ja kehittelystä vastasivat KulttuuriKauppilassa vierailleet taiteilijat Sam Kerson ja hänen vaimonsa Katah sekä monipuolinen kulttuuripersoona Anna-Kaisa Järvi. Tapahtuman tuottajana oli Kaisa Kerätär Taidepaussi Ky:stä. Naamioiden käytännön työstämisessä puolestaan oli mukana runsaasti asiasta innostuneita iiläi siä, ja esitystä toteuttamassa kansalaisopiston sekä nuorten näytelmäryhmät. Iin Yrittäjät ry kantoi kortensa kekoon tarjoilemalla osal listujille ja yleisölle kuumaa mehua seurakuntatalon pihalla. Monisatapäiselle yleisölle mehu maistuikin, sillä kirpeä pakkassää ja joelta käyvä viima saivat ihmiset hytisemään. RP Anna-Kaisa Järvi Herodeksena (vas.) lähdössä johdattamaan kulkuetta torilta Vanhaan Haminaan. Nuuttipukit tanssivat, kun pois heitetyt joulukuuset palavat.

13 IIN YRITTÄJÄT RY:N TIEDOTUSLEHTI 1/ Joona Käyrä ja vesikasvi. Muut taiteen lajit selvästi inspiroivat lapsia ja tekemisen riemu on valtava, innostuu Huo vinen. Kuvaamataitoon erikoistuneena opettajana Myllymäki korostaa erilaisten mate riaa lien työstämistä ja teosten elävöittämistä. Prosessi on melko pitkä, sillä töistä tehdään mahdollisimman viimeisteltyjä, hän kertoo. Meneillään oleva akvaariotyö on lisäksi kolmiulotteinen, mikä osaltaan lisää sen vaativuutta, jatkaa opettaja. Myllymäen mukaan lapsista kyllä huomaa, onko tekeillä oleva työ heille mieleen. Jos oppilaita harmittaa, että seuraavaan tuntiin on koko - nainen viikko, on se varma merk - ki työn mielenkiintoisuudesta, hän hymyilee. Taidekoulun oppilaat osallistuivat osaltaan myös Iissä järjestetyn loppiaistapahtuman seiminäyttelyn valmisteluihin. Samalla lapset saivat huomaamattaan kulttuurillistakin oppia, kertaavat opettajat. Kansalaisopiston kevään ja kesän tapahtumia Oppilaskonsertit klo Yli-Iin Vorellissa klo Kuivaniemen koululla klo Haminan koululla Muut kevään tapahtumat ja esitykset klo muskareiden kevättapahtuma Haminan koululla klo lasten näytelmäryhmän esitys Liisa Ihmemaassa Iin työväentalolla 6.5. klo nuorten näytelmäryhmän esitys Munkkikeikka Iin työväentalolla klo kehitysvammaisten näytelmäryhmän esitys Iin työväentalolla 21.5., Kuivaniemen Roolinvaihtajien esitys ja Perintö Kuivaniemen nuorisoseurantalolla. Kellonaika ilmoitetaan myöhemmin. Iin lauluviikon konsertit 6.6. klo mestarikurssin oppilaat Iin seurakuntatalolla 7.6. klo peruskurssin oppilaat Iin seurakuntatalolla Kotiseutuviikon esitykset Näytelmäryhmän esitys Pekka Töpöhäntä ja Monnin kopla klo 18, 1.7. klo 14 ja 2.7. klo 18 Huilingin näyttämöllä.

14 14 IILÄINEN Menestystä yrittäjien SM-hiihdoissa Iin yrittäjien piskuinen mutta terävä hiihtojoukkue matkasi maaliskuun loppupuolella Jämijärvelle saakka osallistuakseen yrittäjien valtakunnallisille talvipäiville sekä samassa yhteydessä järjestettyihin yrittä jien SM-hiihtoihin. Reissu ei ollut turha, sillä tuomisina oli yksi kultainen ja yksi pronssinen mitali, sekä kunniakas neljäs sija. Hiihtäjinä kisoihin osallistuivat Riitta ja Veli Paakkola sekä Anita Sievänen, ja huoltajan tehtäviä hoiti Jouni Mähönen. Kilpailijat kiersivät samoissa maastoissa, missä edellisvuonna järjestettiin varsinaiset hiihdon SM-kisat, joten reittien vaativuus oli takuuvarmasti riittävä. Kilpailupäivänä kelikin muuttui vesisateen takia raskaaksi ja tuuli puhalteli melkoisesti, joten helpolla eivät hiihtäjät päässeet. Kolmen kilometrin pituisella reitillä ei vesikelin vuoksi juuri palautumaan ehtinyt, oli yleinen kommentti hiihtäjien keskuudessa. Naisten N40-sarjassa Riitta Paakkola osoitti kuntonsa ottamalla komean voiton. Viisikymppisten naisten sarjassa puolestaan Anita Sievänen ponnisteli pronssille ja M40-sarjasta irtosi kovassa seurassa Veli Paakkolalle neljäs sija, josta tosin aktiiviurheilijat eivät lainkaan pidä neljäs kun on ensimmäinen mitaleilta putoaja. Talvipäivien ohjelmaan oli sisällytetty monenlaista toimintaa koko perheelle. Kokeilemaan pääsi muun muassa pienoiskiväärillä ammuntaa tai osallistumaan ohjattuun jumppaan, ja lumikenkäilyäkin oli tarjolla. Testasipa Iin joukkue taitojaan lennokkikilpailussakin, jossa kisattiin omatekoisen lennokin lennätyksessä. Siitä kisasta ei ryhmälle kuitenkaan menestystä herunut. Kun ruokakin oli hyvää ja sitä oli tarjolla riittävästi, jäi kaikille reissusta mukava mieli. RP Riitta Paakkola (vas.) ja Anita Sievänen valmistautuvat koitokseen. Kuvat: Leila Kokko. Kuvat vasemmalta: Riitta Paakkola voittajana maalissa. Anita Sievänen ampuu osuuko? Veli Paakkola tarkkaakin tarkempi tähtäys. Kisailua sisällä ja ulkona Yli-Iin Leuvalla järjestettiin pääsiäisen aikaan hilpeä kylätapahtuma, missä toimintaa riitti. Ampujat tähtäsivät tiukasti tauluun, ja saapasta heitettiin sekä korkeal le että kauas. Lapset hiihtivät kilpaa toiset vähemmän tosissaan ja toiset kieli vyön alla. Myös potkukelkoilla kisail tiin, ja siinä sivussa maisteltiin grillimakkaroita. Toimitalon sisätiloissa toimi puhvetti, ja puuhaa piisasi sielläkin. Pientä korvausta vastaan pääsi pussittamaan biljardipalloja tai osallistumaan narunvetoon. Arpojakin saattoi ostaa ja toivoa, että onni potkaisisi, ja kotiin olisi muutakin viemistä kuin hyvä mieli onnistuneesta tapahtumasta. Lauha ja pilvinen sää sävytti toimintaa, mutta vesisadetta ei onneksi saatu, joten kylätapahtuman yleisö ja osanottajat poistuivat hymyssä suin. RP Kuivaniemen urheilukentän seutu täyttyi hiihtäjistä ja tukijoukoista. Kuva: Arja Honkamaa. Tomeria pikku hiihtäjiä ladulla Perinteiset Kuivaniemen Yrittäjien järjestämät las ten hiihdot pidettiin lauan tai na Kuivaniemen aseman urheilukentällä. Lauhassa säässä kisoihin osallistui 73 reipasta hiihtäjää, joiden ikäjakauma oli kolmesta kol - meentoista vuoteen. Upeat palkinnot lahjoitti Kuiva-Turve Oy, ja munkkitarjoilussa oli mukana Simon Munkki - mestari. Hiihtäjille tarjottiin mehut ja huoltojoukoille munkkikahvit. Arja Honkamaa Potkukelkkailu ei ollutkaan aivan helppoa liukkaalla jäällä. Eetu Päkkilän (vas.) ja Elisa Puolakanahon tyylinäyte.

15 IIN YRITTÄJÄT RY:N TIEDOTUSLEHTI 1/2010 Seurakunta tiedottaa 15 Pääsiäistä Olemme juuri viettäneet kristikunnan suurinta juhlaa Pääsiäistä. Pääsiäisen aikaan ja sen sanomaan voidaan liittää koko inhimillisten tunteiden kirjo. Sen aikana mennään surusta iloon katumuksesta anteeksiantamukseen ja kuolemasta elämään. Usein me suomalaiset jäämme Pääsiäisen vietossa hiljaiseen viikkoon niin, että me samaistamme hiljaisen viikon ja varsinaisen pääsiäisviikon. Usein ajattelemme niin, että pääsiäisviikko alkaa hiljaisen viikon maanantaista ja päättyy pääsiäiseen. Kuitenkin on niin, että hiljainen viikko kertoo meille Jeesuksen kärsi myksestä meidän syntiemme tähden Golgatan keskimmäisellä ristillä. Se alkaa Jeesuksen ratsastamisesta viimeistä kertaa Jerusalemiin juhlille eli Palmu sunnuntaista. Pääsiäisviikko taas alkaa ylös - nousemuksen päivästä ja tuo viikko kertoo meille siitä, miten ilo ja riemu valtasi opetuslapset, kun ylösnoussut Jeesus Kristus osoitti heille elävänsä tulemalla heidän keskuuteensa. Tämän vuoksi mekin saamme iloita ja riemuita Pääsiäisestä. Synti ja kuolema on voitettu ja elämä on koittanut meille. Jo täällä maan päällä eläissämme me saamme olla osallisia tuosta elämästä. Tätä salaisuutta Pääsiäisen jälkeinen aika kutsuu meitä löytämään. Meitä jokaista kutsutaan Pääsiäisen iloon. Saakoon tuota Pääsiäisen iloa kuvata meille tutut virren sanat: Aurinkomme ylösnousi, paistaa voittovuorella. Lämmin valo sieltä loistaa, surut, murheet hajottaa. Kokoon tulkaa, taivaan linnut, suvi-ilmaan puhtaaseen. Visertäkää, pienet leivot, viinipuussa tuoreessa. Kylmä talvi pois on mennyt, myrskysää on lakannut, lumipilvet hajotetut, kylmä sumu selvinnyt. Lehti puhkeaa jo puihin, valkoruusut aukeilee. Lounatuuli hiljaisena Eedomista puhaltaa. Iloista Pääsiäisen jälkeistä aikaa teille kaikille. Tapani Ruotsalainen kirkkoherra Tuoreita kasvoja seurakunnassa Seurakunnan nuoriso tominnoissa on viime kesästä lähtien nähty pyörähtelemässä uusi työntekijä. Kyseessä on Sanna Wiik, joka hoitaa määräaikaista nuoriso-ohjaajan tointa ensi vuoden toukokuuhun asti. Sanna Wiik (vas.) tulee juttuun nuorten kanssa. Päivi Juntunen hoitaa talouspäällikön tointa. Wiik on syntyisin Kiimingistä ja ammatiltaan diakonissa-sairaanhoitaja, ja toiminut myös lastenohjaajana aiemminkin. Iin seurakunnassa hänen vastuualueisiinsa kuuluvat pää - asiassa rippikoululaisten oh jaus sekä sen jälkeinen nuorisotyö kuten isois - koulutukset. Seurakunnan nuorisotyötä toteutetaan monilta osin yhteistyössä kunnan nuorisotoimen kanssa. Seurakunnan toimesta osallistumme varhaisnuorten toimintapäiville ja järjestämme kerhoja, kertoo Wiik. Olemme aloittaneet tyttöjen illat yläasteikäisille, ja tarkoituksena on saada myös nuortenillat pyörimään, suunnittelee ohjaaja. Yhteistyöhön kunnan kanssa kuuluu muun muassa katupartiotoiminta, johon Iissä osallistuvat osin myös koulujen vanhempainyhdistykset. Wiik pitää nuorten parissa työskentelystä, johon kuuluvat lisäksi koulupäivystykset Iissä ja Kuivaniemellä. Wiikin perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi kolme poikaa, joten touhua riittää kotonakin. Seurakuntayhtymältä lainattu Myös taloustoimiston puolella vilahtavat uudet kasvot, jotka kuuluvat talouspäällikkö Jaana Niemelää tuuraavalle Päivi Juntuselle. Oulun seurakuntayhtymältä lainattu Juntunen on aloittanut tehtävässä helmikuun lopulla, ja hoitaa sitä näillä näkymin ensi vuoden alkupuolelle asti. Juntusen aika on alussa mennyt taloon tutustuessa ja töihin perehtyessä. Käsillä olleen tilinpäätöksen takia muu seurakuntaan tutustuminen on vielä hieman kesken. Onneksi työkaverit ovat auttavaisia ja työilmapiiri mukava, kiittelee Juntunen. Työn vastapainoksi hän harrastaa vapaa-ajallaan ohjattua ryhmäliikuntaa ja hoivaa kahta lastenlastaan. RP Juniorit ja seniorit kohtaavat toisensa Olhavan kylätuvalla tämän vuoden alkupuolella aloitetun kyläkahvilatoiminnan tavoitteena on vuorovaikutuksen luominen nuorimpien ja vanhimpien kyläläisten kesken. Kyläkahvilaa pidetään keskiviikkoiltapäivi sin perhekerhon yhtey - des sä. Kokeilu on uusi, ja sen järjestelyistä vastaavat perhetyöntekijä Elisa Suikka ja diakoniatyöntekijä Sanna Karppinen. Suikka kertoo, että tähän mennessä toiminta on vielä sujunut enimmäkseen perhekerhon ehdoilla, eli esimerkiksi har taus ja askartelutoiminta ovat olleet lähinnä lapsille suun - nat tuja. Iäkkäämpääkin väkeä paikalla on jo piipahdellut, mutta kaiken kaikkiaan vanhempi väki ei vielä ole kyläkahvilaan oikein opastunut, arvioi Suikka. Kyläläisten ideat tervetulleita Sanna Karppinen toivoo kyläläisiltä yhteydenottoja kahvilan toiminnan kehittämiseksi. Itse kaupunkimaisella seudulla asuneena Karppinen arvostaa pienen kylän yhteisöllisyyttä. Kyläkahvilan toiminnassa pyritäänkin juuri eri sukupolvia edustavien ihmisten kanssakäymiseen, hän painottaa. Karppinen kokee olhavalaiset aktiivisiksi, mutta tiedostaa, että uuden laiseen toimintaan totuttelu vie aikansa. Olemme lähteneet hissukseen liikkeelle, ja jatkamme kokeilua kesätauon jälkeen syksyllä, hän suunnittelee. Olhavan kylätupa on Karppisen mukaan hyvä paikka kokeilulle, koska perhekerho on toiminut tiloissa jo aiemmin, joten kahvilan liittäminen samaan yhteyteen on sujunut jouhevasti. Lisäksi kylällä tiedetään olevan kohtuullisen paljon ikääntyneempää väestöä, jonka toivotaan löytävän kyläkahvilan sopivaksi paikaksi toisten tapaamiseen ja ajatusten - vaihtoon. Samalla pääsee tapaamaan myös nuorimpia kyläläisiä, visioivat Suikka ja Karppinen. RP Kyläkahvilan perhekerholaiset Elina Miettunen, Arttu Pakonen ja Antti Miettunen. Ensi syksyn seurakuntavaalit lähestyvät! Ehdokasasettelu kesän aikana. Tervetuloa mukaan päättämään koti seura kunnan asioista!

16 16 IILÄINEN Yhteistyöllä osaamista Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja SAK järjestivät yhteisen Yhteistyöllä osaamista -seminaarin Oulussa Nykyinen taloustilanne edellyttää toiminnan tehostamista yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla ja erityisesti työelämän piirissä. Etsitään aina vain tehokkaampia keinoja tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi. On nähty, että yrittäjämäinen toimintatapa työpaikoilla tuo tehokkuutta. Toisaalta on myös kiinnitettävä huomio työntekijöiden ja yrittäjien jaksamiseen. Ongelmana nuorten työttömyys Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja ja Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jorma Kortesoja avasi tilaisuuden. Hän katsoi, että nuorten työttömyys Suomessa on ongelma, johon on puututtava nopeasti. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen totesi avauspuheenvuorossa, että yhteistyö SAK:n ja Suomen Yrittäjien kesken on ilahduttavasti lisääntynyt. Monet asiat ovat SAK:n kanssa linjassa, mutta on myös haasteita, joista neuvotellaan. Wuorinen kantoi myös huolta nuorten työttömyydestä. Pk-yrityksille suunnattu ensimmäisen työntekijän palkkatuki sekä muut toimet ja kokeilut ovat madaltaneet kynnystä, mutta kokeilut eivät saavuttaneet niitä alueita, joissa on todellista tarvetta saada uutta työvoimaa. Uuden pysyvän työpaikan luominen on arvokas ja tavoiteltava asia. Suomessa on edelleen huomattavasti isommat palkan sivukulut kuin esimerkiksi Ruotsissa. Yrittäjyyskasvatusta on saatava enemmän niin kouluihin kuin muihinkin eri ammattialoille tähtääviin oppilaitoksiin. Suomen kovimmat järjestöt SAK:n varapuheenjohtajan Matti Huutolan mielestä seminaarissa Uuden pysyvän työpaikan luominen on arvokas ja tavoiteltava asia. oli kaksi Suomen kovinta järjestöä kokoontunut saman pöydän ääreen. Hänen mielestään tällä hetkellä keskustellaan liikaa siitä, kuinka vanhaksi pitää tehdä töitä. Enemmän pitäisi miettiä, onko töitä. Tehdyt työtunnit ovat vähentyneet. Julkinen talous on ajautunut kestävyysvajeeseen. SAK:n saavutus oli aikoinaan lomautus irtisanomisen sijaan. Huutolan mielestä Suomen Yrittäjät hoitaa yhteiskuntavastuuta hyvin. Myös Huutolaa huolettaa nuorten syrjäytymisputki. Vahvan koulutuspolitiikan avulla saadaan kestävää työvoimaa. Liian moni koulunsa päättävä nuori jää ilman opiskelupaikkaa. Keinoja nuorten työllistämiseen olisivat esimerkiksi työtukiseteli tai oppisopimus sekä täsmäkoulutus tiettyyn työ - tehtävään. Juha Hattukangas, Osuuskauppa Arinan luottamusmies, katsoi omaksi edukseen sen, että hänellä on yrittäjätausta. Hän pitäisi hyvänä, jos luottamustehtävissä olevat saisivat yrittäjäkoulutusta. Hattukankaan mukaan heidän työpaikallaan sopimukset voidaan tehdä paikallisesti. Asioita voidaan joustaa ja muuttaa tilanteen mukaan. Suuressa organisaatiossa, kuten heillä, on oma koulutusjärjestelmä työn oppimiseen. Esimerkiksi tietojärjestelmät muuttuvat ja niiden käyttöä on opittava hallitsemaan. Haasteisiin on vastattava Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (OSEKK) johtajan Kari Juntusen mielestä yrittäjien pitää oppia uusia asioita. Ympäristö muuttuu ja tuo haasteita, joihin on vastattava. Tarvitaan monipuolisia osaajia tai poikkitieteellisiä tiimejä. Pk-sektori on turva uuteen työllisyyteen. Pasi Kinnunen POHTO Oy:stä kantoi huolta siitä, miten henkilöt jaksavat, kun työurat muuttuvat, eikä olla koko ajan saman organisaation palveluksessa. Työelämään pitää saada lisää joustoja, sillä vanhat rakenteet ovat jäykkiä. Työ- ja elinkeinoministe riön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen selvitti tilaisuudessa nykyisen taloustilanteen syntymistä. Hän arvioi, että vasta vuonna 2015 on sama työllisyyden taso kuin vuonna Työllisyyden toipuminen nykykriisistä on pitkä tie, ja siinä pienen ja keskisuuren yritystoiminnan rooli työllistäjänä on tärkeä. Tilapäisistä ongelmista joh tu vien konkurssien välttäminen on yksi kiireisimmistä tehtävistä. Yhteiskunnan toimesta tuotetut ja järjestetyt palvelut tulevat olemaan runkona sosiaali- ja terveyspalveluissa myös tulevaisuudessa. On yhteiskuntapoliittinen valinta, mihin suuntaan kehittämistä halutaan painottaa; julkiselle vai yksityiselle joko tilaaja tuottaja-mallin tai yksityisen kulutuksen kautta. Liikkumavaraa on joka tapuksessa saatava rahoitustarpeen vuoksi. Anna Turtinen Simon toimistomme Maksniemessä on avoinna Simon toimistomme Maksniemessä on avoinna tiistaisin Simon toimistomme ja keskiviikkoisin Maksniemessä kello on on avoinna tiistaisin ja keskiviikkoisin kello tiistaisin ja keskiviikkoisin sin kello kello Muina aikoina voit ottaa yhteyttä puhelimitse Muina aikoina voit ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse minna.palosaari@fennovoima.fi hteyttä puhelimitse tai sähköpostitse minna.palosaari@fennovoima.fi palosaari@fennovoima.fi Voit myös tilata oman, erikseen sovittuna aikana pidettävän Voit myös tilata oman, erikseen sovittuna aikana pidettävän esittelytilaisuuden pienemmille kseen sovittuna tai suuremmille aikana pidettävän ryhmille. esittelytilaisuuden pienemmille tai suuremmille ryhmille. mmille tai suuremmille ryhmille. Lämpimästi tervetuloa toimistolle kahville ja keskustelemaan! Lämpimästi tervetuloa toimistolle kahville ja keskustelemaan! Käy tutustumassa myös paikallistoimiston omiin sivuihin Käy tutustumassa myös paikallistoimiston omiin sivuihin osoitteessa osoitteessa Aluekoordinaattori Minna Palosaari Aluekoordinaattori Minna Palosaari fennovoima.fi fennovoima.fi