Leena Marsio. Virvatuli. Kokemuksia taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten itsearvioinnista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Leena Marsio. Virvatuli. Kokemuksia taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten itsearvioinnista"

Transkriptio

1 Leena Marsio Virvatuli Kokemuksia taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten itsearvioinnista 1

2 Kuvat: Hurja Piruetti Christopher Senn (kansi, s. 4, 11, 18), Taidekoulu Estradi Kaisa Suutari (s. 7, 24) Lapin Musiikkiopisto Samuli Saraste (s. 9), Keski-Vantaan Musiikkiopisto Mari-Satu Järvinen (s. 12) Porvoon Taidekoulu Irina Sorsa (s. 21), Lahden Tanssiopisto Iisakki Härmä, Vili Vornanen (s. 26) Sydkustens ordkonstskola Iréne Poutanen (s. 23), Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulu Leena Tiuri (s. 29, 33) Keski-Helsingin Musiikkiopisto (s. 15, 37), Käsityökoulu Helsky (s. 23, 44), Pohjois-Helsingin Kuvataidekoulu (s. 34, 41, 47) Maarit Kytöharju Layout: Kuvakeittiö Maarit Kytöharju Julkaisun myynti: Taiteen perusopetusliitto TPO ry verkkojulkaisu (pdf): Julkaisija: Taiteen perusopetusliitto TPO ry Taiteen perusopetusliitto, kirjoittajat ja kuvaajat ISBN (sid.) ISBN (pdf) Vammalan kirjapaino Sastamala

3 Sisällysluettelo 1. Taiteen perusopetus ja oppilaitosten itsearviointi käytännössä 5 2. Itsearvioinnin suunnittelu ja toteutus 6 CASE Lapin musiikkiopistot 8 3. Arviointiryhmä työskentelyn ytimessä 10 CASE Keski-Vantaan musiikkiopisto Arviointikriteerit eli mikä juuri meille on tärkeää Arviointiaineistot arvioinnin pohjana 19 CASE Porvoon Taidekoulu Arvioinnin yhteenveto: mitä teemme ja miten siitä kerromme 25 CASE Lahden Tanssiopisto Arvioinnin tulokset ja niiden hyödyntäminen käytännössä 29 CASE Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulu Johtopäätöksiä haastatteluista Jesse Rouvinen: Virvatuli-arviointi oppilaan näkökulmasta Kirsimarja Kiviruusu: Opettajan osaamisen arviointi Anna-Elina Lavaste: Taideoppilaitoksen johtamisen arvioinnista 40 Haastattelut ja lähteet 45 Artikkelien kirjoittajat 46 3

4 4

5 1. Taiteen perusopetus ja oppilaitosten itsearviointi käytännössä Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Sitä säätelevät laki (633/1998) ja asetus (813/1998) taiteen perusopetuksesta. Taiteen perusopetusta annetaan musiikki- ja tanssioppilaitoksissa, kuvataidekouluissa, käsityö-, arkkitehtuuri-, teatteri-, sirkus- ja sanataidekouluissa sekä kansalaisopistoissa. Eri taiteenaloilla annettava taiteen perusopetus etenee tavoitteellisesti tasolta toiselle ja antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään sekä hakeutua alan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteen perusopetus on yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän menestystarinoista. Oppilaiden määrä on kasvanut 1990-luvun alkupuolelta saakka, ollen nyt noin Opetus täydentää ja syventää perusopetuksen ja lukion taito- ja taideaineiden opetusta taiteen perusopetuksen ammattilaisten voimin. Taiteen perusopetuksen opetus noudattaa koulutuksen järjestäjän hyväksymiä opetussuunnitelmia, joiden tulee perustua Opetushallituksen päättämiin opetussuunnitelman perusteisiin. Opetussuunnitelmissa määritellään opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt ja ne voivat sisältää erilaajuisia oppimääriä. Laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet on vahvistettu musiikille, tanssille, teatteritaiteelle ja visuaalisille taiteille (arkkitehtuuri, kuvataide ja käsityö) sekä sirkustaiteelle. Yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet taas on vahvistettu musiikille, tanssille, sanataiteelle, esittäville taiteille (sirkustaide ja teatteritaide) ja visuaalisille taiteille (arkkitehtuuri, audiovisuaalinen taide, kuvataide ja käsityö). Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin (Laki taiteen perusopetuksesta 633 /1998). Käytännössä arvioinnista vastaavat usein oppilaitokset. Taiteen perusopetusliitto käynnisti vuonna 2009 kolmivuotisen kehittämishankkeen, jonka tuloksena julkaistiin taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten Virvatuli-itsearviointimalli. Oppilaitosten itsearvioinnin tueksi kehitetyn Virvatuli-mallin suunnitteluun osallistui yli 30 taiteen perusopetuksen oppilaitosten ja liittojen edustajaa. Virvatuli-mallin valmistelusta vastasi ohjausryhmä, johon kuuluivat Opetushallituksen, Koulutuksen arviointineuvoston, Jyväskylän yliopiston ja Taiteen perusopetusliiton hallituksen sekä taideoppilaitosten edustajat Tavoitteena oli löytää oppilaitosten näkökulmasta tärkeimmät kriteerit arvioinnin pohjaksi. Malli on suunnattu kaikkien taiteenalojen taiteen perusopetukseen. Virvatuli-malli (Koivisto-Nieminen & Holopainen: Itsearviointiopas taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille, 2011) on ladattavissa maksutta Taiteen perusopetusliiton verkkosivuilta sekä suomen- että ruotsinkielisenä pdf-julkaisuna. Oppilaitoksen itsearvioinnin tarkoituksena on saada tietoa kehittämisen tueksi, vaikkapa toimintasuunnitelmien ja käytännön työn parantamiseksi. Itsearviointi tuo esille oppilaitoksen vahvuuksia, jotka kannattaa nostaa esiin ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä. Virvatulen aineistojen avulla oppilaitoksessa voidaan päättää myös kehittämiskohteista, joihin tartutaan. Keskeistä on koko henkilökunnan huomioiminen ja osallistaminen itsearviointiprosessiin. Vaikka Virvatuli-mallissa annetaan prosessiin liittyviä ohjeita, oppilaitokset saavat käyttää kriteerejä omien tarpeidensa mukaan, eikä tuloksia tarvitse verrata eri oppilaitosten kesken. Virvatuli-itsearviointimalli on ollut käytössä vuodesta 2012 alkaen. Vuoden 2013 loppuun mennessä noin 120 oppilaitosta on lähtenyt mukaan itsearviointiin ja toteuttanut mallin kokonaan tai osittain. Tämä edustaa noin kolmasosaa kaikista taiteen perusopetuksen oppilaitoksista. Tämä julkaisu käsittelee Virvatuli-itsearviointimallin käytännön toimivuutta ja soveltamista kahden ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella. Julkaisu nostaa esille rajattuja, konkreettisia kysymyksiä, vastauksia, tuloksia sekä toimintamalleja. Julkaisua varten haastateltiin syksyn 2013 aikana kahtakymmentä taiteen perusopetusta antavan oppilaitoksen rehtoria tai arviointivastaavaa 18 oppilaitoksesta, joissa oli kokemusta itsearviointimallin soveltamisesta. Oppilaitoksia valittaessa on pyritty ottamaan huomioon eri taiteenlajit, maantieteellinen sijainti sekä eri kokoisten koulujen näkökulma. Haastatelluista kahdeksan on musiikkioppilaitosta, kolme kuvataidekoulua, kolme tanssiopistoa, kaksi teatteri- ja sirkuskoulua, yksi käsityökoulu ja kaksi monitaiteista oppilaitosta. Julkaisun lopussa on lisäksi kolme asiantuntija-artikkelia valottamassa arviointiprosessia oppilaan näkökulmasta, opettajien osaamisen arviointia sekä johtamisen arviointia. 5

6 2. Itsearvioinnin suunnittelu ja toteutus Virvatuli-malli kuvaa arviointiprosessin etenemisen oppilaitoksessa vaiheittain. Kokonaisuuden läpiviemistä nimitetään mallissa arviointikierrokseksi. Selvitimme haastattelujen avulla, miten arviointikierros on toteutettu eri oppilaitoksissa: mitä osioita arvioitiin ja millä aikataululla. Toisaalta oli kiinnostavaa kuulla miten usein on tarkoitus arvioida sekä vakiintuuko Virvatuli oppilaitoksen kehittämisen välineeksi pitkällä aikavälillä. Virvatuli-mallissa ohjeistetaan kokoamaan arviointiaineistoa esimerkiksi oppilaille, vanhemmille ja opettajille suunnatuilla kyselyillä. Virvatuli-mallin työkalupakkiin on koottu kyselymalleja, jotka ovat vapaasti ladattavissa Taiteen perusopetusliiton nettisivuilta. Myös Virvatuli-oppaan liitteessä 3 on paljon esimerkkejä käytettävästä arviointiaineistosta. Suunnitteluprosessi Monessa oppilaitoksessa on seurattu melko tarkoin Virvatulimallia. Valtaosassa haastatteluun osallistuneista oppilaitoksista arviointi on aloitettu oppilaista. Mallin kyselypohjat on suunnattu noin 7-8-, sekä yli 13-vuotiaille. Etenkin musiikkioppilaitoksissa oli käytetty näitä ikäryhmiä, kuvataidekouluissa kyselyt oli tehty tästä jaottelusta poiketen erikseen perusopintoja tekeville sekä syventävän tason oppilaille. Seuraavaksi eniten oli tehty kyselyjä huoltajille ja kolmantena opettajien osaamiskartoituksia. Yksi vastaaja oli aloittanut yhteistyösuhteista. Suurin osa oppilaitoksista oli ottanut kaikki viisi tai neljä arviointialuetta arvioinnin kohteeksi. Koettiin, että tämä on hyvä tapa lähteä liikkeelle kokonaiskuvan saamiseksi. Jatkossa on tarkoitus keskittyä tarkemmin alueisiin, joissa sillä hetkellä on tiedon tarvetta tai joissa on tehty kehittämistoimenpiteitä. Osa oppilaitoksista oli ottanut kyselyihin vain osan arviointialueista, esimerkiksi oppilaat ja oppimisympäristön. Suurimmassa osassa haastateltuja oppilaitoksia arviointi kohdistui yhteen arviointialueeseen lukukaudessa. Esimerkiksi keväällä on käynnistynyt suunnittelu ja syksyllä toteutettu oppilaisiin liittyvä arviointi. Seuraavana keväänä on keskitytty opettajiin, sitten taas syksyllä oppimisympäristöön. Seuraavan vuoden keväällä arvioinnin kohteena on ollut johtaminen ja sitä seuraavana syksynä yhteistyösuhteet. Toteutustapojen moninaisuus Kaksi oppilaitosta oli toteuttanut koko arviointikierroksen puolessa vuodessa. Toisessa oppilaitoksessa opettajia oli noin 20, toisessa 120. Prosessi on mahdollista viedä kokonaisuudessaan läpi nopealla aikataululla - etenkin jos organisaatiossa on kokemusta arvioinnista entuudestaan ja tehokkuutta tämäntyyppisten prosessien läpiviemiseen. Ääritapauksessa tarvitaan vain yksi erityisen tehokas tekijä, joka imaisee muut prosessiin mukaan. Tiukalla aikataululla arvioinnin suorittaneet eivät kuitenkaan suositelleet tätä tapaa muille - työtaakka voi muodostua liian raskaaksi. Toisaalta myös ajan kanssa kypsytellen voi arvioinnista saada enemmän irti. Vastaajista viisi toteutti arvioinnin tai osan siitä yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Yksi toteutti vertaisarvioinnin saman taiteenalan toimijoiden kanssa, neljä muuta samalla alueella toimivien muita taiteenaloja edustavien oppilaitosten kanssa. Pääosin yhteistyö koettiin antoisaksi, etenkin saman taiteenalan kesken. Haastavaksi koettiin aikatauluttaminen niin kokousten kuin koko prosessin etenemisen suhteen. Laajan yhteistyön koettiin myös hidastavan prosessia, mikäli työ tehtiin ensin oman oppilaitoksen sisällä ja sitten vielä kumppaneiden kesken, esimerkiksi kyselyjen muotoilun osalta. Väljempi yhteistyö, jossa esimerkiksi kysymykset eivät ole yhteismitallisia, koettiin helpommaksi. Useampi vastaaja mainitsi osallistuneensa Virvatuli-mallin kehittelyyn. Monella tämä pilottivaihe loi pohjaa mallin toteuttamiselle ja kun malli valmistui, lähdettiin heti mukaan. 6

7 Virvatuli-mallissa on viisi suurta arvioitavaa kokonaisuutta eli arviointialuetta: Arviointialue 1. OPPILAAT Oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa Arviointialue 2. OPETTAJAT Opettajien kompetenssi, jota he itse arvioivat ja jota arvioidaan yleisellä tasolla mm. osaamiskyselyillä ja oppilaiden palautteen avulla Arviointialue 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ Tilat ja välineet, ilmapiiri, edellytysten luominen oppimiselle, ajankohtaisuus, opetuksen järjestäminen, opetussuunnitelmatyö Arviointialue 4. JOHTAMINEN Strategiajohtaminen, taiteellis-pedagoginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, talousjohtaminen Arviointialue 5. YHTEISTYÖSUHTEET Osallisuus ja vaikuttaminen oppilaitoksen sisällä, sidosryhmäyhteistyö, kumppanuudet ja kansainvälinen toiminta, sisäinen ja ulkoinen viestintä 7

8 CASE Lapin musiikkiopistot: Virvatuli soikoon tunturissa eli kolmen musiikkiopiston yhteistyö Lapissa Virvatulta on lähdetty viemään eteenpäin yhteisvoimin. Lapin musiikkiopiston koordinoimassa yhteishankkeessa ovat mukana lisäksi Koillis-Lapin musiikkiopisto (Kemijärvi) sekä Länsi-Pohjan musiikkiopisto (Kemi). Kaikki musiikkiopistot ovat suunnilleen saman kokoisia ( oppilasta), toimivat useamman kunnan alueella ja ovat kaikki kunnallisia oppilaitoksia. Lapin musiikkiopisto harkitsi aluksi yhteistyötä Rovaniemen kaupungin muiden taiteenalojen oppilaitosten kanssa. Sekin olisi varmaan sujunut, mutta aikaa olisi mennyt eri taiteenalojen opetukseen tutustumiseen ja yhteisten tekijöiden ja kehittämiskohteiden tarkasteluun. Lapin kolmen oppilaitoksen kanssa oli jo ennestään ollut yhteistyötä, joten tämä toiminta tuntui luontevalta. Opetusministeriön hakuohjeet rohkaisivat myös seudulliseen yhteistyöhön. Kunkin oppilaitoksen rehtori on arviointivastaava. Rehtorit suunnittelivat yhdessä aikataulun, jossa huomioitiin kunkin oppilaitoksen omat ja yhteiset toiminnot. Aikataulua on muutettu matkan varrella. Oppilaitosten valmiudet esimerkiksi kyselyjen tekniseen toteuttamiseen vaihtelivat, joten ihan samassa tahdissa ei voitu mennä. Yhdessä kaikkien kolmen oppilaitosten arviointiryhmät muokkasivat oppilaskyselyjä ja rehtorit yhdessä niitä vielä tarkensivat. Arviointiryhmille on järjestetty yhteisiä koulutuksia. Niissä on onnistuneesti sekä tutustuttu kunkin oppilaitoksen opetusjärjestelyihin että vaihdettu kokemuksia opetuksesta. Runsaan vuoden aikana yhteisiä tapaamisia on ollut kaikkiaan kuusi. Lisäksi rehtorit ovat tavanneet aiheeseen liittyen kolme kertaa. Kyselyiden laatimisessa oli haastavaa ottaa huomioon yhtä aikaa vertailevuus sekä oppilaitosten erilaisuus. Tilastoinnissa tai niiden keräämisessä on eroja, koska oppilaitoksilla on erilaiset oppilashallinto-ohjelmat. Myös aikataulut ja välimatkat ovat tuottaneet haasteita. Kiinnostavuudestaan huolimatta Virvatuli tahtoi välillä jäädä muiden töiden varjoon. Ehkä tiukempi aikatauluttaminen olisi auttanut asiaa. Myös vanhempien motivoimiseen kyselyyn vastaamisen osalta pitäisi panostaa enemmän. Alueellisella yhteistyöllä on lähdetty hakemaan vertaisarvioinnin ja vertaisoppimisen hyötyjä. Esimerkiksi jos/kun toinen musiikkiopisto on saanut paremmat arviot ja palautteet tiedottamisesta tai konserttien järjestämisestä, niin toiset voivat soveltaa opetusjärjestelyjä näitä kokemuksia hyödyntäen. Opettajien osaamiskartoituksen tuloksien perustella voidaan myös järjestää yhteisiä koulutuksia. Samalla pyritään näkemään Lapin musiikkioppilaitosten toiminnan kokonaisuutta, kuten laajempia kehitystrendejä alueella, onko orkesteritoiminta painottunut jollekin alueelle tai onko tarvetta yhteiselle tiedottamiselle. 8

9 Vertaisarvioinnin aikana opettajat ja arviointivastaavat keskustelevat ja saavat oppia toisiltaan. Itsestäänselvyydet kyseenalaistuvat vaikka meillä on aina tehty näin, se ei ehkä olekaan paras tai ainoa tapa. Arvioinnin jälkeen kullakin on entistä realistisempi kuva oman oppilaitoksen työstä ja tuloksista. Rehtori Helena Rantasuo, Lapin Musiikkiopisto 9

10 3. Arviointiryhmä työskentelyn ytimessä Oppilaitoksen itsearvioinnissa keskeisessä osassa on henkilökunnasta koottu arviointiryhmä, joka käy läpi arvioinnin tausta-aineiston ja määrittelee, miten oppilaitoksessa toteutuvat arviointikriteereissä mainitut asiat. Arviointiryhmä myös työstää kysymykset kyselyjä varten, käy läpi tuloksia sekä laatii kehittämissuunnitelmat. Ajatuksena on, että arviointiryhmä tekee valmistelevan työn, mutta suuremmat linjat käsitellään koko henkilökunnan kesken, jolloin kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa itsearviointiin. Seuraavassa esitellään haastattelujen valossa erilaisia arviointiryhmiä ja niiden työskentelyä. Samalla pohditaan miten henkilökunta sekä arviointiryhmä saadaan parhaiten mukaan itsearviointiin. Arviointiryhmän kokoaminen Oppilaitoksissa arviointiryhmä on poikkeuksetta koottu rehtorin aloitteesta. Usein on tiedusteltu opettajankokouksessa ketkä haluaisivat olla arviointiryhmässä mukana, rehtori on voinut myös pyytää suoraan tiettyjä henkilöitä mukaan tai jopa velvoittaa koko opettajakunnan olemaan mukana. Eräs vastaaja totesi, että arvioinnin johtamisen yksi osatekijä on osata ottaa oikeat ihmiset arviointiryhmään. Moni peräänkuulutti hyvää yhteistyötä ja positiivista energiaa, jolla arviointiryhmä pääsee työssään eteenpäin. Toisaalta pidettiin tärkeänä myös eriäviä näkemyksiä ja vastarannan kiiskiä, jotta arviointiin saadaan monenlaisia näkemyksiä. Arviointiryhmän on tärkeintä pystyä työskentelemään yhdessä. Keskeistä on, että koko henkilökunnan näkemyksille järjestetään tilaisuus tulla kuulluksi. Arviointiryhmän koko vaihteli kolmesta kymmeneen jäseneen. Pienemmissä oppilaitoksissa mukana saattoi olla koko henkilöstö (esimerkiksi rehtori ja kuusi opettajaa). Isommissa oppilaitoksissa, etenkin musiikkipuolella, arviointiryhmään oli otettu edustaja kaikista soitinkollegioista. Rehtori oli poikkeuksetta mukana kaikissa arviointiryhmissä. Suurimmassa osassa oppilaitoksia arviointiryhmä oli voimakkaasti rehtorivetoinen, kolmasosassa vastanneista oppilaitoksista arviointivastaava oli muu kuin rehtori. Muutama oppilaitos oli ottanut mukaan myös johtokunnan jäseniä, joilla usein saattoi olla monta roolia: vanhemman, ammattikasvattajan tai muutoin työssään arvioinnin ammattilaisen. Vain yhdessä oppilaitoksessa arviointiryhmään kuului myös oppilasjäsen. Yksi vastaajista mainitsi, että myös oppilaitoksen luottamusmies oli mukana arviointiryhmässä. Arviointivastaava Arviointivastaava on oppilaitoksessa se, joka pitää itsearvioinnin lankoja käsissään ja on toteuttava työrukkanen. Hänen tehtäviinsä kuuluu esimerkiksi juoksevien asioiden hoitaminen, kokousten koolle kutsuminen, kyselyiden koostaminen arviointiryhmän työn pohjalta, tulosten analysointi ja raporttien koostaminen. Työsarka on siis iso ja useat haastatellut totesivatkin, että työn määrä on yllättänyt. Samoin todettiin, että arviointiryhmälle pitäisi osata delegoida enemmän tehtäviä. Neljässä oppilaitoksessa kyselyihin liittyvä tekninen työ oli keskitetty henkilölle, joka ei ollut arviointivastaava, esimerkiksi sihteerille tai vahtimestarille. Arviointiryhmän työskentelyssä näkyy väistämättä oppilaitoksen työilmapiiri. Työyhteisössä, jossa ilmapiiri on avoin ja vuorovaikutteinen, toimii usein arviointiprosessikin sujuvasti. Haastatteluissa muutama vastaaja painotti, että itsearvioinnin jatkoprosesseihin on syytä varautua etukäteen, sillä arviointi voi nostaa esiin maton alle lakaistuja kipupisteitä. Arviointivastaavalla tulee olla mahdollisuus ulkopuoliseen apuun ja etukäteen kartoitettuja välineitä mahdollisten vaikeiden asioiden noustessa esille. ( Jatkuu sivulla 14.) 10

11 11

12 Todella hienoa! Saatiin laaja kuva kaikilta eri kanteilta, nippelitiedosta lähtien. Myös opettajat saivat paljon irti tästä. Meillä ei ole omaa rakennusta, mutta itsearviointi ikään kuin loi rakennuksen meidän ympärille. Se vahvisti tunnetta niin opettajien kuin vanhempien mielissä, että olemme ihan oikea musiikkiopisto, nuoresta iästä huolimatta. Rehtori Salla Ahokanto, Keski-Vantaan musiikkiopisto 12

13 CASE Keski-Vantaan musiikkiopisto: Itsearviointikierros pienessä yksityisessä oppilaitoksessa Keski-Vantaan Musiikkiopisto on 2008 perustettu musiikkioppilaitos, joka antaa laajan oppimäärän mukaista opetusta yli kolmellesadalle lapselle ja nuorelle 23 opettajan voimin. Musiikkiopistolla ei ole omia tiloja, vaan se toimii alueen kouluilla. Sen rahoitus perustuu tällä hetkellä täysin oppilasmaksuihin. Viisivuotispäivien kynnyksellä haluttiin lähteä arvioimaan opiston toimintaa, jotta jatkossa olisi mahdollisuus tarjota parasta mahdollista opetusta. Tietoa kaivattiin kehittämisen tueksi, toimintasuunnitelmien ja käytännön työn parantamiseksi. Rehtori toimi arviointiryhmän vastaavana, joten hän vastasi raportoinnista eri suuntiin sekä informoi ja ohjasi opettajakunnan arviointitoimintaan mukaan. Arviointityöryhmässä oli mukana yksi opettajajäsen, yksi hallituksen jäsen sekä rehtori. Ryhmä kokoontui parin kuukauden välein, yhteensä neljä kertaa. Kaikki tekivät arviointia vapaaehtoistyönä ja rehtori teki itse suurimman osan työstä. Arviointi oli myös osa hänen Kehittyvä rehtori -opintojaan. Itsearvioinnissa noudatettiin koko lailla Virvatuli-mallia. Mukaan otettiin kaikki kyselyn osa-alueet, jotta saataisiin kokonaiskuva tilanteesta. Arviointiryhmä karsi ja muokkasi kysymykset. Oppilaille kysely tehtiin paperilomakkeilla, opettajat ja vanhemmat vastasivat sähköisesti Google Drive -sovellusta apuna käyttäen. Vastausprosentti vaihteli 66:n ja 79:n välillä, opettajilla se oli 100. Rehtori kokosi vastauksista yhteenvedot, joiden pohjalta arviointiryhmä laati kehittämissuunnitelman seuraavalle lukuvuodelle. Koko prosessiin aloituskokouksesta tiedottamiseen kului yhdeksän kuukautta. Itsearvioinnin toteuttaminen osui oikeaan aikaan ja koettiin pääasiassa onnistuneeksi. Oppilaitos sai arvokasta tietoa siitä mikä on hyvin ja mitä voidaan parantaa. Arvioitavien asioiden määrä koettiin kuitenkin liian suureksi ja paperikyselyiden purkaminen turhan isoksi urakaksi. Itsearvioinnin toteutusaikataulu tuntui kuitenkin sopivalta ja todettiin, että ensi kerran arvioinnin voisi tehdä tiiviimmin niin kyselyn kuin aikataulunkin puolesta. 13

14 Arviointityön resurssointi Suurin osa haastatelluista oli saanut opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksen Virvatuli-arvioinnin tekemiseen. Avustus vaihteli eurosta euroon. Avustuksen turvin jyvitettiin useimmiten jonkun talossa työskentelevän työajasta osa arviointityöhön oman työn ohella. Tämä henkilö saattoi toimia rehtorina, vararehtorina, koulutussuunnittelijana, suunnittelijaopettajana, kanslistina tai toimistosihteerinä. Arviointiryhmän kokouksista ja suunnittelutyöstä maksettiin kokouspalkkioita. Vakituiset opettajat tekivät useimmiten työtä ns. muun työn resurssista ja tuntiopettajille maksettiin tehdyistä tunneista. Useimmiten kerrottiin arviointivastaavan tehneen suurimman työn. Moni myös totesi, että paljon tunteja tehtiin vailla korvausta, useimmiten kyselyiden laatimisessa ja purkamisessa sekä varsinkin pienemmissä oppilaitoksissa. Yhdessä oppilaitoksessa, joka ei saa julkista rahoitusta, kaikki arviointityö tehtiin vapaaehtoisvoimin. Tässä tapauksessa rehtori teki valtaosan työstä, jotta opettajat olisivat selvinneet urakasta mahdollisimman kevyesti. Yhdessä oppilaitoksessa itsearvioinnin toteuttamisessa käytettiin ulkopuolista konsulttia, joka oli myös osa arviointiryhmää. Muutama vastaaja korosti, että arviointityö on hyvä erottaa tavallisesta arkirutiinista, jotta sille saadaan nostetta. Pari vastaajaa oli yhdistänyt itsearvioinnin aloituksen oppilaitoksen henkilökunnan matkaan, joku piti kokonaisen arviointiviikon ja jossain toukokuinen arviointipäivä vedettiin kokonaan ulkona auringonpaisteessa. Arviointiryhmät kokoontuivat keskimäärin 2-3 kertaa lukukaudessa. Useimmin koolla oltiin kerran kahdessa viikossa, joissain vain kerran lukukaudessa. Työn intensiivisimmässä vaiheessa saatettiin kokoontua viikoittain. Usein arviointiryhmän tapaamiset ovat olleet muutaman tunnin mittaisia kokouksia. Alla olevassa taulukossa on kahden Virvatuli-prosessin läpikäyneen oppilaitoksen arviot työhön kuluneesta ajasta. Ensimmäisessä oppilaitoksessa on yli sata opettajaa, toisessa kymmenen. Arviointiprosessin haasteet Moni oppilaitoksista kertoi arviointityön sujuneen hyvin ja ongelmitta. Suurin osa kuitenkin raportoi erilaisista haasteista. Noin puolet rehtoreista totesi, että opettajakunnalle itsearviointityö on uutta. Useasti prosessin aikana on palattu siihen, mitä tässä ollaan oikeastaan tekemässä. Osassa oppilaitoksia arviointiryhmän sitouttaminen prosessiin koettiin haastavaksi. Näin etenkin pienemmissä oppilaitoksissa, joissa jopa koko henkilökunta on prosessissa mukana. Näin on haluttu osallistaa kaikki, mutta toisaalta silloin mukaan mahtuu myös prosessin vastustajia. Isommissa organisaatioissa valinnanvaraa taas on enemmän; mukaan työhön on helpompi saada asialle myötämielisiä ja kiinnostuneita tekijöitä. Toisaalta soraäänet voivat tuoda prosessiin lisää aineksia. Erityisesti tuntiopettajien sitouttaminen arviointiryhmän työhön koettiin haastavaksi. Vähäisellä tuntimäärällä toimivan opettajan todettiin helposti kokevan tämäntyyppisen arviointityön merkityksettömäksi. Useampi vastaaja totesi isomman arviointiryhmän aikataulutuksen olevan erittäin hankalaa, jopa mahdotonta sillä seurauksella, ettei ryhmä ollut kertaakaan kokonaisuudessaan paikalla. Haastavaa oli myös löytää yhteistä aikaa esimerkiksi Esimerkkejä Virvatuli-työhön käytetystä ajasta Esimerkki 1 Esimerkki 2 Kokousten valmistelu 90 h 4 hlöä x 8 h = 32 h Kokoustunnit 9 hlöä X 5 kokousta X 2h = 90 h 4 hlöä X 8 kokousta X 3 h = 96 h Koulutus 20 h 6 hlöä X 3 h = 18 h Muu työ 30 h Yhteensä 230 h 146 h 14

15 ARVIOINTIRYHMÄN MUISTILISTA Kokoa arviointiryhmä, jossa kaikki ovat mukana mielellään. Pidä ryhmän koko riittävän pienenä, jotta aikataulujen sovittaminen ei käy ylivoimaiseksi. Huolehdi kuitenkin, että mukana on edustus oppilaitoksen kaikilta eri osa-alueilta. Varmista, että koko henkilökunta pääsee mukaan itsearviointiprosessiin tavalla tai toisella. Panosta aloitukseen eli miten ja missä valossa arviointi esitellään. Virvatuli-käsikirja olisi hyvä luetuttaa koko henkilökunnalla ja lisäksi varata esimerkiksi puolikas päivä koko henkilökunnalle prosessin käynnistämiseen. Osallistu Virvatuli-koulutukseen tai pyydä tarvittaessa Virvatuli-kouluttaja paikalle. Pyri luomaan arvioinnista positiivinen prosessi, jossa ei arvostella vaan kehitytään yhdessä. Arviointityötä tehdään oppilaiden ja opettajien koko yhteisön parhaaksi. Muista tiedottaa arvioinnin eri vaiheista ja tuloksista niin talon sisällä kuin sen ulkopuolellekin. Tee asianmukainen raportti arvioinnin tuloksista ja kehittämissuunnitelmista. Pöytälaatikkoon unohtunut kysely on hallaa vuosiksi eteenpäin. Arviointiaineiston kerääminen on vain ensimmäinen osa työstä. Varaa aikaa jälkipuinnille, tulosten purkamiseen ja analysointiin sekä muutosten eteenpäin viemiseen. Korvaa tehty työ asianmukaisesti: sekä kokoukset että kotitehtävät ovat työaikaa. 15

16 päivätyötä tekevien johtokunnan jäsenten sekä iltatyötä tekevien opettajien kesken. Mitä pienempi arviointiryhmä, sitä sujuvammin sen työ tuntui haastatteluissa sujuneen. Toisaalta arviointiryhmän on hyvä olla sen verran laaja, etteivät mahdolliset yllättävät henkilömuutokset horjuta sen työtä. Eräässä oppilaitoksessa yhdeksän hengen ryhmä kutistui neljään erilaisten äitiys- ja sairaslomien takia. Liikaa henkilöitymistä on syytä välttää. Voidaan siis todeta, että oppilaitoksen koko ja opettajarakenne määrittävät paljon arviointiryhmää ja sen työskentelyä. Arviointiryhmän työn sujuvuus tuntui monessa oppilaitoksessa liittyvän oppilaitoksessa vallitsevaan toimintakulttuuriin. Mikäli oppilaitoksessa on jo aiemmin tehty arviointia, strategiatyötä tai vakiintunutta pedagogista kehittämistyötä kollegoiden kesken, on itsearviointiakin ollut helpompi tehdä. Oppilaitokset ovat ikään kuin eri vaiheessa kehitystään organisaation kehittämisen kannalta. Puolet haastatelluista arviointivastaavista oli mukana jossakin hallintoon liittyvässä täydennyskoulutuksessa, johon arviointiprosessi luontevasti liittyi. Suurin osa heistä teki opintoihin liittyvää projektitai päättötyötä jostakin arviointiin liittyvästä osa-alueesta. Kaikki mukaan! Miten sitten arviointiryhmä ja muu henkilökunta saadaan parhaiten mukaan itsearviointiin? Ainakin prosessin käynnistämisessä on tärkeää saada koko henkilökunta mukaan, tavalla tai toisella. Virvatuli-käsikirja tai sen verkkoversio olisi hyvä luetuttaa kaikilla henkilöstöön kuuluvilla. Useimmiten asiasta tiedotettiin opettajankokouksessa, mutta tiedotustilaisuuden lisäksi olisi hyvä varata ainakin puolikas päivä itsearvioinnin avaamiselle. Arviointiryhmän sitouttamista ja perehdyttämistä helpottaa, mikäli arviointivastaavan lisäksi muillakin jäsenillä on mahdollisuus osallistua Virvatuli-koulutuksiin. Lisäksi moni oli kokenut ulkopuolisen vetämän oppilaitokselle räätälöidyn starttipäivän erittäin hyödylliseksi. Muiden oppilaitosten kokemuksista kuuleminen on avannut opettajakunnan silmiä prosessin hyödyllisyydelle sekä hälventänyt arviointiin liittyviä ennakkoluuloja. Todettiin, että opettajakuntaa ei kannata ainakaan määrätä mukaan vaan työn tulisi perustua vapaaehtoisuudelle. Useampi korosti, että arviointiryhmän tulisi pystyä toimimaan positiivisessa ja avoimessa hengessä. Joku totesi, että prosessin on oltava mahdollisimman vaivaton opettajakunnalle, etteivät he koe arviointia rasitteena. Toisaalta silloin voidaan kysyä, saadaanko prosessista paras mahdollinen hyöty irti, jos opettajat eivät ole siinä mukana. Jos rehtori tekee työtä yksin, ilman opettajia, on työyhteisön kehittäminen arvioinnin avulla mahdotonta. Arviointi tulisi siis saada kaikkien yhteiseksi asiaksi. Pahimmillaan arviointiryhmän työ voi kääntyä itseään vastaan, jos arviointiryhmän sitouttaminen menee pieleen. Hyvää tarkoittavasta prosessista voi tulla väkisin vääntämistä. Tärkeää onkin, että henkilökuntaa pidetään mukana arvioinnissa koko prosessin ajan. Moni vastaajista totesi, että itsearvioinnista on tullut vakioaihe opettajankokouksissa. Useat vastaajista korostivat, kuinka tärkeää on, että opettajat puhuvat opettajille arvioinnista, eikä asia tule ylhäältä annettuna. Näin itsearvioinnista tulee parhaimmillaan kollegiaalinen prosessi. Poikkeuksetta Virvatuli-prosessin käynnistäneet oppilaitokset kokivat, että sitä jatketaan ja Virvatuli toimii jatkossakin organisaation työkaluna. Osassa jatkolle oli jo laadittu aikataulu, joka vaihteli oppilaskyselyistä kerran lukuvuodessa koko arvioinnin toteuttamiseen viiden vuoden välein. Muutamassa oppilaitoksessa oli meneillään strategiaprosessi, jota Virvatulen kerrottiin suuresti hyödyttävän. Muutamassa oppilaitoksessa strategia oli juuri valmistunut ja prosessin aikana käydyt keskustelut pohjustivat Virvatuli-työtä. Yhdessä strategiaa oltiin juuri ryhtymässä uudistamaan ja tähän työhön arviointiprosessin kerrottiin antaneen paljon työkaluja. 16

17 4. Arviointikriteerit eli mikä juuri meille on tärkeää Kriteerit ovat arviointiperusteita, jotka Virvatuli-mallissa on laadittu opetussuunnitelman perusteiden oppimiskäsityksen, tavoitteiden ja pedagogiikan pohjalta. Arviointikriteereillä määritellään koulutuksen hyvän laadun ominaisuuksia, joihin omaa toimintaa verrataan. Arviointikriteerit ovat tavoitetila, jota kohti oppilaitoksessa mennään omista lähtökohdista, omaa tahtia. Meidän tarkoitus on palvella oppilaan oppimista! Oppilas on ykkönen ja kaikki muu palvelee sitä. Virvatuli-mallin ideana on, että arviointiryhmä käy läpi arviointikriteerit ja pohtii ensin, kuinka suuri merkitys niillä oppilaitoksen toiminnalle on ja kuinka hyvin kukin arviointikohta on toteutunut toiminnassa. Ohjeistuksen mukaan arviointiryhmän jäsenet käyvät kohdat ensin itsenäisesti läpi ja sitten tuloksia käsitellään ryhmässä. Arviointikohdille voidaan antaa numero asteikolla 1-5 sen mukaan, miten siinä mainitut kriteerit ovat toteutuneet. Toisaalta voidaan käyttää vain kahta laatutasoa: kehittämisen kohteita kaipaavat kohdat sekä ne, jotka eivät kaipaa kehittämistä. Jotta arviointimallissa painottuisivat tärkeimmiksi koetut asiat ja arviointiprosessi koettaisiin muutenkin mielekkääksi, on hyvä tarkistaa, että kriteerit vastaavat oppilaitoksen omia tavoitteita ja arvoja sekä opetussuunnitelman perusteita. Kriteerejä voi lisätä, jättää pois ja muokata. Noin kolmasosa vastaajista oli aloittanut työskentelyn käymällä läpi kriteerejä arviointiryhmässä. Kahdella kolmasosalla kriteereistä keskustelu oli jäänyt vähälle huomiolle. Kriteerejä pidettiin usein vaikeaselkoisina ja abstrakteina, ne sekoittuivat helposti arviointialueisiin ja -kohtiin. Toisaalta kaikki Virvatulessa mainitut kriteerit ovat tärkeitä ja osalle vastaajista tuntui vaikealta valita juuri ne kaikkein tärkeimmät omaa toimintaa kuvaamaan. Useimmiten arviointityö oli aloitettu ryhtymällä suoraan itse kyselyiden muokkaamiseen ja karsintaan. Prosessin voidaan sanoa käynnistyneen kriteerien käsittelyllä sellaisissa organisaatioissa, joissa oli jo aiemmin tehty arviointityötä. Toisaalta tämä liittyy myös resursseihin: pienemmissä oppilaitoksissa varaa ja aikaa pidempään laatukeskusteluun ei välttämättä ole. Kolmantena syynä kriteerikeskustelusta luopumiseen pidettiin henkilökunnan haluttomuutta siihen. Mikäli opettajakunta jo valmiiksi suhtautui arviointiprosessiin epäillen, koettiin paremmaksi mennä suoraan asiaan eli konkreettisesti kysymysten muokkaukseen. Jossakin oppilaitoksessa oli strategiaprosessi juuri takana ja todettiin, että arvot löytyvät suoraan sieltä ja keskustelu on näin ollen tuoreessa muistissa. Toisaalta kaikki vastaajat korostivat, että vaikka kriteereihin ei erikseen paneuduttu Virvatuli-mallin ohjeistamalla tavalla, käytiin syvällistäkin arvokeskustelua kyselyiden muokkaamisen johdattamana. Pohtimalla mitä kysymyksiä otetaan ja mitä jätetään, on väistämättä tehtävä juuri arvoihin liittyviä valintoja. Kriteerikeskustelua jäätiin myös kaipaamaan: todettiin, että se olisi voinut olla juuri tärkeä sitouttava elementti laadukkaassa arviointiprosessissa. Muutama vastaaja painotti, että etenkin nuoressa organisaatiossa tai oppilaitoksessa, jossa on paljon uusia opettajia, olisi erityisen tärkeää käydä keskustelua kriteereistä. Niissä organisaatioissa, joissa kriteereistä käytiin erikseen keskustelua, sen todettiin pääosin olleen erittäin antoisaa. Keskustelu koettiin voimakkaaksi ja monenlaisia näkökantoja herättäväksi. Todettiin myös, että kriteereihin jouduttiin koko prosessin ajan palaamaan. Mikäli Virvatuli-mallin mukainen arvokeskustelu tai pisteyttäminen tuntuu vieraalta, voidaan keskustelua käydä vapaamuotoisemmin. Mikä meillä on hyvän opettamisen kriteeri? Miksi olen ja haluan olla töissä juuri täällä? Mitä haluan tehdä näkyväksi omassa työssäni? Näitä kysymyksiä pohtimalla hyvän laadun kriteerit tulevat esille. 17

18 18

19 5. Arviointiaineistot arvioinnin pohjana Virvatuli-mallissa oppilaitoksia ohjeistetaan tuottamaan arviointiaineistoa esimerkiksi oppilaspaneeleilla ja kyselyillä. Virvatuli-mallin rinnalle onkin kehitetty kyselymalleja arviointiaineiston kokoamiseksi. Kyselymallit löytyvät Taiteen perusopetusliiton Virvatuli-verkkosivuilta. Samalta sivustolta löytyy esimerkkejä myös muunlaisten arviointiaineistojen hyödyntämisestä sekä laajempi dokumentti tilastollisen aineiston käytöstä. Haastatteluissa selvitettiin millaista arviointiaineistoa arvioinnin tukena on käytetty: mitä olemassa olevaa käytettiin ja mitä uutta aineistoa tuotettiin. Seuraavassa on myös esitelty minkälaisia haasteita oppilaitokset kohtasivat kyselyiden laadinnassa ja toteutuksessa. Haastateltavilta kysyttiin lisäksi kyselyjen vastausprosentteja sekä keinoja niiden nostamiseen. Kyselyt arvioinnin perustana Valtaosa vastaajista käytti arviointiaineistona kyselyjä, jotka teetettiin oppilailla, vanhemmilla tai opettajilla. Muita arviointiaineistoja kuten toimintakertomuksia, tilastoja opiskelijoiden ja suoritusten määristä, opiskelun pituudesta tai lopettaneiden määristä, ei juurikaan hyödynnetty. Vain muutama oppilaitos mainitsi hyödyntävänsä arvioinnin loppuraportissa muita arviointiaineistoja. Mikäli oppilaitoksissa on aiemmin teetetty kyselyjä oppilaille tai opettajille, on näitä usein hyödynnetty ennen Virvatuli-prosessiin ryhtymistä. On katsottu suuntaviivoja, aiempia kehittämisen kohteita tai toisaalta alueita, joista ei ole ollut vielä tietoa. Virvatuli-työkalupakki tarjoaa käyttäjille laajat kyselypohjat, jotka kunkin taiteenalan asiantuntijat ovat muokanneet. Kyselymallit eivät ole käyttökelpoisia sellaisenaan vaan oppilaitosten on muokattava niitä eteenpäin tarkoituksiinsa sopiviksi. Kyse on ennen kaikkea karsinnasta: suurin osa vastaajista sanoi vähentäneensä kysymysten määrää puoleen tai kolmannekseen. Silti lähes poikkeuksetta haastatellut totesivat kysymyksiä olevan liikaa. Mitä vähemmän kysymyksiä, sen parempi. Keskeistä kysymyksiä valittaessa on miettiä, miksi kysymme juuri tätä ja mitä tällä tiedolla teemme kuinka sitä voidaan käytännössä hyödyntää. Kysymyksiä, joihin tietää jo etukäteen vastauksen, ei kannata kysyä. Jos esimerkiksi oppi- laitoksen tilat ovat hyvät ja uudet, ei niiden kunnosta ole mielekästä kysyä. Ongelmallisena ei koettu niinkään kysymysten määrää vaan sitä, kuinka kauan niihin vastaamiseen menee aikaa. Jos kysymyksiä on liikaa, voi vastaajalla loppua tarmo ja vastaaminen jäädä kesken. Kyselyiden muokkaus tapahtui useimmiten arviointiryhmässä keskustellen. Ryhmän jäsenet olivat etukäteen työstäneet kysymyspatteristoa ja ryhmässä keskusteltiin kysymyksistä vielä kertaalleen. Joissain tapauksissa arviointivastaava teki tämän esityön. Kaikki vastaajat kertoivat, että kysymysten muokkaaminen oli yksi antoisimmista tilanteista arviointiprosessissa. Miettimällä mitä otetaan ja jätetään käydään samalla läpi oppilaitoksen arvoja, vahvuuksia ja heikkouksia. Haastateltavien mukaan kyselyt kannattaa koekäyttää muutamalla vastaajalla virheiden välttämiseksi ja poistamiseksi. Eräs oppilaitos oli vanhemmille ja oppilaille kyselyitä laatiessaan kutsunut kolme oppilaan vanhempaa kahteen arviointiryhmän kokoukseen. Näin saatiin vanhempien näkökulma mukaan kyselyihin ja todellista tietoa siitä, mitä perheet arvioinnilta odottavat. Vain yksi vastaajista käytti suoria haastatteluja aineiston keräämisessä. Haastatteluja tehtiin yksittäin oppilaille tuntien aikana, haastattelijana toimivat muut opettajat. Lisäksi samassa oppilaitoksessa järjestettiin arviointi-iltoja, joissa pieneltä joukolta vanhempia ja edistyneitä oppilaita kerättiin tietoa keskustelujen kautta. Lisäksi oppimisympäristöistä kerättiin tietoa vierailemalla kollegoiden oppitunneilla ja havainnoinnilla. Kyselyiden teettäminen eri ryhmille Kyselyitä teetettiin useimmiten Virvatuli-mallin mukaisesti eri ikäryhmille: 7-8-, ja yli 13-vuotiaille. Haastatelluissa kuvataidekouluissa kyselyt teetettiin tästä jaottelusta poiketen erikseen perusopintoja ja syventäviä kursseja suorittaville. Muutama oppilaitos oli ottanut vain yhden ryhmän kyselyiden kohteeksi, useimmiten edistyneemmät oppilaat, joilla on jo kokemusta ja sanavalmiutta. Varhaiskasvatuksen opiskelijoille vain yksi oli teettänyt kyselyn, mutta moni oppilaitos suunnitteli sitä. Yksi oppilaitos oli tehnyt kyselyn varhaiskasvatuksessa lopettaneiden vanhemmille, muttei henkilökohtaisista yhteydenotoista huolimatta saanut ketään vastaamaan. 19

20 CASE Porvoon Taidekoulu: Arvioinnin kehittäminen omista lähtökohdista Porvoon Taidekoulu on lähes 900 oppilaan kunnallinen oppilaitos, jossa on yhteensä 14 opettajaa. Taidekoulu antaa kuvataiteen laajan oppimäärän mukaista perusopetusta 0 19-vuotiaille lapsille ja nuorille. Taidekouluopetuksen ohella toimivat Kuvismuskari sekä Konstikas-iltapäiväkerho. Porvoon taidekoulu oli mukana Virvatulen pilottiryhmässä 2011, jolloin kokeiltiin itsearviointimallin toimivuutta. Silloin tehtiin kyselyt oppilaille mallin mukaisesti. Kun varsinainen rahoitus itsearvioinnin toteuttamiselle 2012 saatiin, päätettiin lähteä kehittämään itsearviointia omasta näkökulmasta sekä metodiikalla, joka paremmin vastaisi oppilaitoksen tarpeita. Materiaalia arviointityötä varten päätettiin ryhtyä keräämään arviointi-iltojen, opetusryhmävierailujen ja haastattelujen avulla sekä jatkoilmoittautumislomakkeen yhteyteen liitetyllä kyselyosiolla. Vanhemmille suunnatussa arviointi-illassa osallistujat valittiin niin, että saatiin mahdollisimman monipuolinen otanta eri ikäisten, eri kieliryhmien sekä opintojensa eri vaiheissa olevien oppilaiden vanhempia. Vanhemmat kutsuttiin henkilökohtaisesti puhelinsoitolla, jonka aikana käytiin läpi illan aiheita pohjautuen Virvatulimallin aihealueisiin. Kaikki 13 kutsuttua saapuivat paikalle ja illan aikana saatiin runsaasti arvokasta palautetta. Oppilaille järjestettiin vastaavanlainen tilaisuus. Oppilasryhmä koostui päättötyöntekijöistä edustaen molempia kieliryhmiä, kaikkia työpajoja ja molempia sukupuolia. Tulossa on oma arviointi-ilta yhteistyökumppaneille. Toinen itse kehitetty arviointimetodi oli opetusryhmävierailut, joissa arviointivastaavan lisäksi 1-2 opettajaa oli mukana oppitunnilla havainnoimassa. Tavoitteena oli saada monipuolista, välitöntä informaatiota opetuksesta, opetustiloista, ryhmien toimivuudesta ja työssä jaksamisesta sekä haastatella niin oppilaita kuin opettajiakin. Ennen arviointitapaamista opettajilla oli mahdollisuus kertoa, minkälaista tietoa he itse kaipaisivat sekä mihin toivoisivat vierailun aikana kiinnitettävän huomiota. Tämä toimi arvioinnin lähtökohtana. Opetusryhmävierailuja tehtiin vuoden aikana yhteensä kymmenen. Porvoon Taidekoulussa oppilaskyselyt laitettiin osaksi jatkoilmoittautumislomaketta, näin saatiin erittäin hyvä vastausprosentti. Paperikysely oli tiivis, vain viisi oppilaitoksen toiminnalle keskeisintä kysymystä monivalinnalla sekä vapaa palaute. Arviointivastaava laati yhteenvedon kaikista itsearvioinnin tuloksista. Arvioinnin tulokset ja niistä nousseet kehittämistoimenpiteet versovat laajalle. Pienimmillään kyse on opetusryhmävierailujen seurauksena esiin tulleista korjaustoimenpiteistä luokan sisustuksen suhteen. Yhdessä on mietitty toimintatapoja esimerkiksi haastavan oppilaan kohtaamiseen. Oppilaiden palautteesta on saatu ideoita kurssien kehittämiseen, viime kesänä järjestettiin esimerkiksi Fantastiset hevoset -viikonloppukurssi eräällä hevostilalla. Opetusryhmäarvioinnit sekä oppilaiden ja opettajien haastattelut ovat tarjonneet arvokasta materiaalia opetussuunnitelmatyötä varten. Opetusryhmävierailut ovat vahvistaneet näkemystä siitä, että kollegiaalinen vertaistuki on opettajille tärkeää. Opettajien pari- ja tasoryhmätyöskentelyllä, (jossa samaa ikätasoa opettavat opettajat tekevät yhteistyötä mm. opetussisältöjen, -teemojen ja tehtävien muodossa sekä käyvät keskustelua tehtävien ja sisältöjen toimivuudesta) on positiivinen vaikutus työssä jaksamiseen ja innovatiivisuuteen sekä merkittävä rooli sisäisenä kouluttajana ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Samalla opetus monipuolistuu ja oppilaille pystytään tarjoamaan entistä laajempaa, monipuolisempaa ja henkilökohtaisempaa opetusta. Näin itsearviointi on muuttanut koko oppilaitoksen toimintatapaa. Tulevaisuudessa arviointityöskentelyä jatketaan pääosin samoin menetelmin, sillä niiden avulla saavutettuun informaatioon oltiin tyytyväisiä. 20

21 Virvatuli on luonut hyvän pohjan arviointiin, mutta meillä tärkeäksi koettiin löytää juuri omannäköinen toimintatapa. On kaikkien toimijoiden yhteinen etu, että kaikki antavat parhaansa ja kehittyvät työssään. Positiivisen kautta saadaan tuloksia aikaan ja vahvistetaan ammattiosaamista. Arviointi ja arvioitsija tuovat mukanaan pelkkää hyvää, siitä on meillä kysymys. Etsitään mikä on hyvin ja sitten mietitään miten ollaan vielä parempia. Arviointivastaava Irina Sorsa, Porvoon Taidekoulu 21

22 Kysymysten laatiminen eri ikäisille on oma taiteenlajinsa. Virvatuli-työkalupakin kyselymallien monimutkaisuus ja käsitteellisyys saivat vastaajilta risuja. Arviointiryhmissä käytettiin paljon aikaa eri ikäisille suunnattujen kysymysten sanamuotojen ja ymmärrettävyyden pohtimiseen. Kovin pieni oppilas ei esimerkiksi ymmärrä, mitä tarkoittaa kysymys saatko riittävästi palautetta opettajaltasi. Haastatellut toivat esiin myös pienten lasten vanhempien vaikutuksen vastuksiin. Kysymyksiin vastattiin usein kotona vanhempien kanssa ja vastaamisessa käytettiin ns. hymynaama-asteikkoa. Kotona, irti oppilaitoksen kontekstista vastaaminen ei ole aivan ongelmatonta. Vanhempi voi helposti ohjailla lasta ja jopa ymmärtää kysymyksen väärin. Mikäli opettajat ovat mukana vastaustilanteessa, on heidät tärkeä ohjeistaa huolellisesti. Ohjenuorana on ollut antaa kyselyt mahdollisimman vähillä puheilla ja vastata oppilaiden kysymyksiin, mikäli niitä kysytään. Eräs vastaaja kertoi esimerkistä, jossa opettaja oli purkanut kaikki kysymykset ryhmälleen. Tässä on vaarana, että oppilaat vastaavat ikään kuin toiseen kyselyyn: ei siihen joka on paperilla, vaan opettajan tulkintaan kyselystä. Seuraavat esimerkit valottavat väärinymmärrysten mahdollisuutta ja huolellisuuden tärkeyttä niin kysymysten laatimisessa kuin vastaamisessa. Yhdessä kysymyksessä pitää kysyä vain yhtä asiaa. Mikäli kysymyksessä on ja voi olla vaikeaa tulkita kumpaan asiaan on vastattu. Muutama tuli myös kysyneeksi kysymyksiä kuten onko tuntien pituus sopiva?. Jos vastaus on pelkkä ei, on kyselyitä tulkitsevan mahdoton tietää pitäisikö tunnin olla pidempi vai lyhyempi. Myös nelikenttävastauksissa täytyy olla tarkkana. Monivalinnassa kysymykseen Kuinka tärkeää sinulle on, että oppilaitoksen tilat ovat turvallisia tuli moni vanhempi vastanneeksi ei kovin tärkeää, vaikka näin ei varmastikaan ole. Kyselyiden tekninen toteutus Valtaosa haaastatelluista toteutti kyselyt sähköisessä muodossa käyttäen ArtseduZEFiä, kaksi vastaajaa käytti Google Driveä ja kolme Webropolia. Paperikyselyitä oli teettänyt neljä vastaajaa. Sähköisen järjestelmän opettelemisessa on oma vaivansa ja Googlen palvelua lukuun ottamatta muut ovat maksullisia järjestelmiä. Silti lähes kaikki paperikyselyn teettäneet vastaajat vannoivat, etteivät tee niitä enää. Paperilla vastaaminen on helppoa, mutta tulosten kerääminen työlästä. Lisäksi sähköisistä kyselysovelluksista tulosten yhteenvedot saa napin painalluksella. Pienemmät oppilaitokset perustelivat paperikyselyitä sähköisten järjestelmien hintavuudella. Kahden vastaajan kokemusten mukaan maksuton Google Drive on käyttökelpoinen kyselyiden toteuttamisessa. Kaksi kolmasosaa vastaajista piti sähköisten sovellusten käyttöä melko helppona, yksi kolmasosa taas raportoi vaikeuksista niin kyselyn tekemisessä kuin purkamisessa. Koulutusta aiheeseen suositeltiin poikkeuksetta. Sähköisiä sovelluksia käyttäessä onkin syytä varmistaa, että järjestelmän käyttäjän osaamistaso on riittävä, muutoin järjestelmän opetteluun ja käyttämiseen voi kulua kohtuuttomasti aikaa. Arvioinnin alkuvaiheessa on myös selvitettävä, miten oppilaiden vanhempien sähköpostit saadaan koottua sähköisiin järjestelmiin. Vastausprosentti ja tulosten luotettavuus Vastausprosentin pienuus oli suurin yksittäinen sudenkuoppa arviointia tehtäessä. Pienimmillään vastausprosentti saattoi olla vain 10, parhaimmillaan tuntien läsnäoloprosentti eli 80-90%. Vastaustilanne vaikutti merkittävästi oppilaskyselyiden vastausprosenttiin. Oppilaitoksessa tuntien aikana teetetyissä kyselyissä vastausprosentti oli merkittävästi korkeampi kuin niissä kyselyissä, joissa vastaaminen jäi kotona tehtäväksi. Kyselyitä tehtiin esimerkiksi musiikin perusteiden tunnilla, jossa on tietokoneet käytössä. Muiden taideaineiden ryhmätunneilla saattoi olla kannettava tietokone luokassa ja oppilaat kävivät vuorotellen täyttämässä kyselyn. Vastausaikaa oppilaiden kyselyihin kului minuuttia oppilasta kohden. Vastausten keräämiseen oppituntien aikana ei kaikissa oppilaitoksissa ryhdytty. Syynä mainittiin tietokoneiden vähäinen määrä, opettajien haluttomuus käyttää aikaa arviointiin tai yksinkertaisesti ei osattu odottaa kotona vastatulta kyselyltä niin heikkoa vastausprosenttia. Vastausprosentit olivat kaikista alhaisimpia, mikäli kotiin lähetettiin paperilla tiedote, jossa kerrottiin asiasta ja ilmoitettiin linkki, jossa kyselyyn voi vastata. Mikäli kysely toteutettiin useille ikäryhmille, vastauksia tuli eniten pidemmälle ehtineiden ryhmistä, mikä mahdollisesti heijastelee näiden oppilaiden sitoutumista opetukseen ja sen kehittämiseen. Vanhempien kyselyt teetettiin poikkeuksetta sähköisesti, tällöin vastausprosentti oli parempi mikäli tiedote ja linkki lähetettiin sähköisesti ja vanhempi saattoi suoraan klikkaamalla päästä vastaamaan kyselyyn. 22

23 Muutamassa oppilaitoksessa oli käytetty porkkanaa eli arvottua palkintoa vastanneiden kesken, mikä oli nostanut vastausprosenttia. Esimerkiksi kyselyyn vastanneiden vanhempien kesken oli arvottu ilmainen lukukausi lapsen taideopinnoille, soittotunti vanhemmalle hänen valitsemassaan soittimessa, konserttiliput, lahjakortti taidetarvikekauppaan tai päiväliput huvipuistoon koko perheelle. Sähköisistä sovelluksista ainakin ArtseduZEFissä on mahdollista jättää yhteystiedot niin, ettei kyselyvastausten anonymiteetti vaarannu. Mikäli kyselyyn piti vastata kotona, laitettiin tästä joko opettajien kautta paperilla tai suoraan sähköisesti tiedote ja linkki kotiin. Opettajien vastuulla oli jakaa paperikyselyt ja -tiedotteet oppilaille. Osin opettajat myös keräsivät vastauksia, mihin sisältyy ongelmia vastausten anonymiteetin kannalta. Vastaavasti oppilaitoksessa saattoi olla postilaatikko, johon vastaukset saattoi jättää. Yhdessä oppilaitoksessa itsearviointia varten oli ostettu kaksi taulutietokonetta, joilla oppilaat saattoivat käydä vuorotellen vastaamassa tuntien aikana sähköiseen kyselyyn. Lisäksi oli palkattu kaksi assistenttia, jotka auttoivat tarvittaessa oppilaita kyselyyn vastaamisessa. Tämä oppilaitos oli myös kaksikielinen. Yhdessä oppilaitoksessa oppilaskyselyt oli laitettu osaksi jatkoilmoittautumislomaketta, eikä jatkoon voinut ilmoittautua vastaamatta kysymyksiin. Kysely oli tiivis, vain viisi oppilaitoksen toiminnalle keskeisintä kysymystä. Paperilomakkeiden vastausprosentti saatiin näin nousemaan lähelle sataa. Syytä on kiinnittää huomiota myös vuodenaikaan, jolloin kysely teetetään. Lukukauden lopussa, ennen joulua ja loppukeväästä on kaikilla kiireitä, joiden jalkoihin kysely saattaa helposti unohtua. Usein oppilaitoksissa saattaa opiskella useampi saman perheen lapsi. Tällöin vanhempia kehotettiin vastaamaan kysymyksiin keskimäärin lastensa osalta. Vastausprosenttiin panostamista ei tässä yhteydessä voi liiaksi korostaa. Mikäli vastausprosentti on kovin pieni, ei kyselyn antamiin tuloksiin ole luottamista. Silloin korostuvat helposti äärilaidan vastaajat: niin tyytyväiset kuin tyytymättömät. Arviointityöhön käytetään oppilaitoksissa paljon aikaa, etenkin kysymysten laadintaan. Näin ollen on ensiarvoisen tärkeää, että vastaajilta saadut tulokset ovat luotettavia, jotta niiden pohjalta voidaan ryhtyä toimenpiteisiin. 23

24 KYSELYN LAATIJAN MUISTILISTA Pohdi tarkoin kysymysten määrää. Mitä vähemmän kysymyksiä, sen parempi. Mieti miksi kysymme juuri tätä ja mitä tällä tiedolla teemme? Kuinka vastausta voidaan käytännössä hyödyntää? Hyödynnä sähköisiä kyselyjärjestelmiä, niiden avulla tulosten purkaminen on huomattavasti helpompaa. Mikäli teet paperikyselyn, kysymyksiä ei kannata ottaa kuin muutama keskeisin. Ole tarkkana sähköisten järjestelmien kanssa. Teetä tekninen työ osaavalla henkilöllä tai kouluttaudu. Se säästää aikaa, rahaa ja hermoja. Kysy yhdessä kysymyksessä vain yhtä asiaa. Mikäli kysymyksessä on ja voi olla vaikeaa tulkita kumpaan asiaan on vastattu. Osallista kohderyhmää: tee kysely yhdessä muutaman ryhmään kuuluvan kanssa (esim. vanhempi tai edistynyt oppilas). Tee koekysely muutaman henkilön kesken ennen kyselyn varsinaista julkaisemista. Näin voit vielä hioa sanamuotoja, vältät teknisiä virheitä ja saat ne poistettua etukäteen. Panosta vastausprosenttiin: mitä pienempi prosentti, sen epäluotettavammat tulokset. Teetä oppilaskyselyt oppilaitoksen tiloissa tuntien aikana, hyödynnä tietokoneluokkaa tai käytä kannettavaa konetta. Mikäli kysely tehdään kotona, toimita viesti kyselystä sähköpostiin ja liitä mukaan suora linkki. Porkkana parantaa vastausprosenttia selvästi: arvo vastaajien kesken ilmainen soittotunti vanhemmalle valitussa soittimessa, konserttiliput koko perheelle, lahjakortti kirjakauppaan... Valitse huolella kyselyn toteuttamisen ajankohta: joulu- tai kevätkiireiden keskellä on vaikeaa saada ihmisiä vastaamaan. 24

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointijärjestelmä

Virvatuli-itsearviointijärjestelmä Virvatuli Virvatuli-itsearviointijärjestelmä Tietoa, työkaluja parempaan itsearviointiin Jaana Koivisto-Nieminen TPO-seminaari 10.10.2011/JKN 2 TPO-seminaari 10.10.2011/JKN 3 Virvatuli-malli miksi? TPO-seminaari

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Taiteen perusopetus Tampereella - vuosikertomus lv opetussuunnitelma-uudistus

Taiteen perusopetus Tampereella - vuosikertomus lv opetussuunnitelma-uudistus Taiteen perusopetus Tampereella - vuosikertomus lv 2016-2017 -opetussuunnitelma-uudistus 2017-2018 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan kokous 12.10.2017 Kuvat: Sara Hildén -akatemia 1 26.9.2017 Taiteen perusopetus

Lisätiedot

OSA 1 Virvatuli-malli OSA 2 Työkaluja arvioinnin tausta-aineiston keräämiseen

OSA 1 Virvatuli-malli OSA 2 Työkaluja arvioinnin tausta-aineiston keräämiseen OSA 1 Virvatuli-malli 1. Virvatuli-itsearviointimallin esittely 2. Itsearviointikriteerit ja arviointikierros 2.1 Arviointisuunnitelma 2.2 Tausta-aineiston kerääminen 2.3 Itsearvioinnin yhteenvedon tekeminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 20.03.2013 Sivu 1 / 1 1428/12.01.01/2013 107 Taiteen perusopetus varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Mattila Virpi, puh. (09) 816 23022 Suihkonen Jaana, puh. (09) 816 52353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Valtion erityisavustukset Virvatuli-itsearviointimallin käyttöönottoon vuosille 2012-2013

Valtion erityisavustukset Virvatuli-itsearviointimallin käyttöönottoon vuosille 2012-2013 Tiedote 23.8.2012, sivut 1-5 Valtion erityisavustukset Virvatuli-itsearviointimallin käyttöönottoon vuosille 2012-2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtion erityisavustuksia Taiteen perusopetuksen

Lisätiedot

Arviointi ja kehittäminen

Arviointi ja kehittäminen Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Arviointi ja kehittäminen Kopio: Valkonen, Jouko 1/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Sisällysluettelo Kopio: Valkonen, Jouko 2/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 1. Toiminnan arviointi

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. Mikko Hartikainen Minna Muukkonen. Taiteen perusopetuksen hyvä hallinto Hakaniemenranta 6 Helsinki, Opetushallitus

Tilaisuuden avaus. Mikko Hartikainen Minna Muukkonen. Taiteen perusopetuksen hyvä hallinto Hakaniemenranta 6 Helsinki, Opetushallitus Tilaisuuden avaus Mikko Hartikainen Minna Muukkonen Taiteen perusopetuksen hyvä hallinto 15.11.2010 Hakaniemenranta 6 Helsinki, Opetushallitus OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Esiopetuksen ja

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen vuosikertomus Tampereella

Taiteen perusopetuksen vuosikertomus Tampereella Taiteen perusopetuksen vuosikertomus Tampereella Annika Anttila: Refuge Kuvat: Sara Hildén -akatemia Tampereen balettiopisto Birgitta Kiviniemi-Cheremeteff Mitä kysyttiin? 1. Oppilasmäärät 2. Henkilöstömäärät

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

Liite 3. Esimerkkejä Virvatuli-mallissa käytettävästä arviointiaineistosta

Liite 3. Esimerkkejä Virvatuli-mallissa käytettävästä arviointiaineistosta Liite 3. Esimerkkejä Virvatuli-mallissa käytettävästä arviointiaineistosta Tämä on kooste mahdollisesta arviointiaineistosta Virvatuli-kriteerien toteutumisen tarkastelun tueksi. Siinä on esimerkkejä siitä,

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Tietoa, työkaluja parempaan itsearviointiin

Tietoa, työkaluja parempaan itsearviointiin Tietoa, työkaluja parempaan itsearviointiin - Taiteen perusopetuksen oppilaitoskyselyn tuloksia Arvioinnin nykytilaa ja Virvatuli-hankkeeseen liittyviä odotuksia kartoittava kysely oppilaitoksille 16.9.-6.10.2009

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

Virvatuli-koulutusseminaari

Virvatuli-koulutusseminaari Virvatuli-koulutusseminaari 13.9.2013 l Apuväline oppilaitoksen toiminnan arvioimiseen ja kehi4ämiseen. l Koostuu arvioin7kriteereistä eli väi4ämistä, joiden toteutumista arvioidaan oppilaitoksen omassa

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

VIRVATULI- ITSEARVIOINTIHANKKEESEEN LIITTYVÄ ARVIOINTIRAPORTTI

VIRVATULI- ITSEARVIOINTIHANKKEESEEN LIITTYVÄ ARVIOINTIRAPORTTI VIRVATULI- ITSEARVIOINTIHANKKEESEEN LIITTYVÄ ARVIOINTIRAPORTTI KYSELY MUSIIKKIOPISTON SOLISTISTEN AINEIDEN OPPILAIDEN VANHEMMILLE RAPORTTI 21.8. 2013/ JARMO ANTTILA Taiteen perusopetuslain mukaan koulutuksen

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

12. Valinnaisuus perusopetuksessa 12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden

Lisätiedot

Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla

Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Lumen 1/2017 ARTIKKELI Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Päivi Honka, FM, tuntiopettaja, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi T a TI e P n o e er us u S ep t TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi Hän ei tiennyt ettei sitä pysty kukaan tekemään. Niinpä hän meni ja teki sen. Hei koululaisen kotiväki!

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Opistojen IlmE -hanke

Opistojen IlmE -hanke Opistojen IlmE -hanke 2018 19 Hankkeessa mukana olevien opistojen opettajistolle ja suunnitteluhenkilöstölle lähetettiin syyskuussa alkukartoituskysely. Vastaajien työhistorian pituudessa kansalaisopistoissa

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MUSIIKKIOPISTO VIRVATULI-ITSEARVIOINTIHANKKEESEEN LIITTYVÄ ARVIOINTIRAPORTTI 2014 KYSELY 13-VUOTIAILLE JA SITÄ VANHEMMILLE OPPILAILLE

ETELÄ-POHJANMAAN MUSIIKKIOPISTO VIRVATULI-ITSEARVIOINTIHANKKEESEEN LIITTYVÄ ARVIOINTIRAPORTTI 2014 KYSELY 13-VUOTIAILLE JA SITÄ VANHEMMILLE OPPILAILLE 1 ETELÄ-POHJANMAAN MUSIIKKIOPISTO VIRVATULI-ITSEARVIOINTIHANKKEESEEN LIITTYVÄ ARVIOINTIRAPORTTI 2014 KYSELY 13-VUOTIAILLE JA SITÄ VANHEMMILLE OPPILAILLE Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011 Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia Tampere 3..20 Ennakkotehtävä ) Montako taloa kunnassa on ja monessako näissä on tehty itsearviointi? 2) Montako taloa

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö

Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Koulut vastaajaryhmittäin Yleistä Kysely toteutettiin syysloman jälkeisillä kolmella viikolla.

Lisätiedot

Lapuan taidekoulu Virvatuli itsearviointiraportti oppilas- ja huoltajakyselystä

Lapuan taidekoulu Virvatuli itsearviointiraportti oppilas- ja huoltajakyselystä Lapuan taidekoulu Virvatuli itsearviointiraportti oppilas- ja huoltajakyselystä Miksi taidekoulussa tarvitaan itsearviointia? Lapuan taidekoulu antaa taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän opetussuunnitelman

Lisätiedot

Järvenpää Pöytäkirja 2/ (9) Kokouksessa on käytetty sähköistä päätöksentekomenettelyä

Järvenpää Pöytäkirja 2/ (9) Kokouksessa on käytetty sähköistä päätöksentekomenettelyä Järvenpää Pöytäkirja 2/2018 1 (9) Aika 19.06.2018, klo 07:58-08:25 Paikka Kirkkotie 49, Tuusula / Aino-sali Käsitellyt asiat Kokouksessa on käytetty sähköistä päätöksentekomenettelyä 08.06.2018-19.06.2018

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Perusopetuskysely Koko perusopetus Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

OPISKELIJAN MUISTILISTA

OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomin tukimateriaali opiskelijalle OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet

TAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet TAUSTATIEDOT Tervetuloa kehittämään ammatillisen koulutuksen digitalisaation tulevaisuutta! Kyselyllä saadaan tietoa siitä, kuinka digitalisaation vaikutukset näkyvät ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8. 23.09.2015 Sivu 1 / 1 988/02.05.01/2015 144 Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.2015 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Leena Lemiläinen-Honkanen,

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMATYÖN KÄYNNISTÄMINEN LAPIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUSSA. Lehtorit Satu Kumpulainen ja Laura Salmela

OPETUSSUUNNITELMATYÖN KÄYNNISTÄMINEN LAPIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUSSA. Lehtorit Satu Kumpulainen ja Laura Salmela OPETUSSUUNNITELMATYÖN KÄYNNISTÄMINEN LAPIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUSSA Lehtorit Satu Kumpulainen ja Laura Salmela Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisella halutaan vastata voimakkaasti muuttuvan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

OPISKELIJAN MUISTILISTA

OPISKELIJAN MUISTILISTA OPISKELIJAN MUISTILISTA Käsityön lukiodiplomi muodostuu käsityötuotteesta tai -teoksesta ja sen syntyä esittävästä portfoliosta. Käsityön lukiodiplomi on yhden lukiokurssin laajuinen kokonaisuus. Ennen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. Tero Björkman. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. Tero Björkman. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2017 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Tero Björkman Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 Johdanto... 3 Palautteiden

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Huittisten kaupunki. Kasvatus- ja opetuspalvelut. Arviointisuunnitelma

Huittisten kaupunki. Kasvatus- ja opetuspalvelut. Arviointisuunnitelma 1 Huittisten kaupunki Kasvatus- ja opetuspalvelut Arviointisuunnitelma 2019 2021 2 Sisällysluettelo 1. Taustaa... 3 2. Laatutyön organisointi... 3 3. Arvioinnin vuosikello... 4 4. Arvioinnin tasot... 6

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIT YHTEENVETO

KOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIT YHTEENVETO KOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIT YHTEENVETO Hyvät käytännöt jakoon -tilaisuus 10.6.2013 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 PALAUTTEET 1/4 Pyydettiin itsearviointiraportin valmistuttua kaikilta osallistuneilta

Lisätiedot

Tampereen kaupungin taiteen perusopetuksen ohjausperiaatteet

Tampereen kaupungin taiteen perusopetuksen ohjausperiaatteet Tampereen kaupungin taiteen perusopetuksen ohjausperiaatteet Yleistä Taiteen perusopetus on tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen

Lisätiedot

Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila

Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila Suomen koulutusjärjestelmä Yliopistot Ammattikorkeakoulu t ikä 14 16 ikä 7 13 6 Perusopetuksen (7 16 vuotiaat) opetussuunnitelmaa uudistetaan. Taito ja taideaineille

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Tervon yhtenäiskoulu Sisällys 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintavelvoite... 2 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoite...

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

KARTTAPAIKANNUKSEN AVULLA TEHTY KYSELYTUTKIMUS TOIMISTOTILOJEN ÄÄNIYMPÄRISTÖSTÄ. Tiivistelmä

KARTTAPAIKANNUKSEN AVULLA TEHTY KYSELYTUTKIMUS TOIMISTOTILOJEN ÄÄNIYMPÄRISTÖSTÄ. Tiivistelmä KARTTAPAIKANNUKSEN AVULLA TEHTY KYSELYTUTKIMUS TOIMISTOTILOJEN ÄÄNIYMPÄRISTÖSTÄ Arto Rauta 1, Maarit Kahila 2 1 Ecophon Strömberginkuja 2 00380 Helsinki arto.rauta@saint-gobain.com 2 Mapita Oy Kanavaranta

Lisätiedot

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville

Lisätiedot