Nurmen viljelytekniikan vanhat totuudet ja uudet tuulet

Transkriptio

1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Nurmen viljelytekniikan vanhat totuudet ja uudet tuulet Nupit Kaakkoon- hankkeen NURMIVILJELYN TEEMAPÄIVÄT Maaliskuu 2009 Päivi Kurki MTT Mikkeli

2 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi PELLON PERUSKUNNOSTUS NURMIVILJELYN PERUSTA. TEHDÄÄN AINA ENNEN suorakylvön aloittamista, koska suorakylvössä peltoa ei kynnetä eikä juurikaan muokata. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus. Kestorikkakasvien torjunta.

3 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi VESITALOUS ja PINNAN MUOTOILU Ojien kunnosta huolehtiminen. Pellolle ei jää paikkoja vesilätäköille, kun pellon pinta on muotoiltu kuperaksi. KALKITUS Suorakylvö vilja + heinänsiemen keväällä Kalkitus seuraavana talvena. Kuva Runsas kalkkimäärä vähentää nurmen versotiheyttä ja satoa, mutta ylläpitokalkitus voidaan tehdä nurmen pintaan (2-4 t/ha). Kalkki painuu maahan n. 1-2 cm/vuosi.

4 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi SUORAKYLVÖKONEET 1.Viljan suorakylvöön suunnitellut kiekkovannaskoneet. Riviväli cm. Lannoite voidaan kylvää samalla ajokerralla kuin kylvö. Eroja kylvökiekkojen mm. porrastuksessa, etumuokkaimen työsyvyydessä ja kylvösyvyyden säädössä. 2. Piensiementen kylvöön suunnitellut koneet. Riviväli 6-8 cm. Edellisiä kevyempiä ja halvempia, mutta eivät yhtä monikäyttöisiä, koska niitä ei ole tarkoitettu viljan kylvöön. 3. Nurmiäkeet, joihin on liitetty nurmen kylvölaite. Kylvää hajakylvönä. Tasaa peltoa, ilmastaa nurmea ja aukaisee nurmen pohjaa. Jatkuva täydennyskylvö.

5 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi

6

7 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Kylvösyvyys Pienet siemenet. Kylvösyvyys 1-2 cm. Kasvinjätteet Orastumisen epätasaisuus. On varmistettava että siemen menee kosketukseen maan kanssa tai kasvinjäte on korjattava pois. Etuharat, muokkaavat kiekot ym. käyttö.

8 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi MATALA KYLVÖ.. SIEMENEN MAAKOSKETUS

9 VM SUORAKYLVÖJÄLKI. ETUHARA EI PÄÄLLÄ. VM SUORAKYLVÖJÄLKI. ETUHARA PÄÄLLÄ.

10 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Kasvutilan vapauttaminen Heinillä on hidas alkukehitys ja ne tarvitsevat kasvutilaa, kun nurmi suorakylvetään vanhaan nurmeen eikä viljavuotta ole välillä. Siemen saatava kosketukseen mullan kanssa. Rikkakasvien torjunta Vanhan nurmen lopetus qlyfosaatilla. Leveälehtisten rikkojen torjunta kasvukaudella tarvittaessa myös silloin, kun nurmi suorakylvetty ilman suojaviljaa. Varoajat huomioitava ennen kuin kasvusto niitetään tai laidunnetaan.

11 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Kylvöaika Kevätkylvö onnistuu aina, kun kosteus saadaan hyödynnettyä. Jos vanhasta nurmesta otetaan ensimmäinen nurmisato, annetaan nurmen kasvaa ennen glyfosaattiruiskutusta. Huomioitava, että heinäkuussa usein kuivaa ja orastuminen voi olla epätasainen. Kylvö elokuun alussa, jos talvivaurioriski halutaan minimoida. Syyskesä on heinien luontaisen kylväytymisen aikaa.

12 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Kylvö toukokuun lopussa. Kylvö toukokuun puolivälissä. Kuva Kevätkosteus 2007 loppui yllättäen kesken kesäkuun alun kuivan jakson aikana. Maalaji karkea hieta.

13 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi NURMEN SUORAKYLVÖ MTT Mikkeli Nurminata-timotei-ruokonata, kylvö Kokonaiskuiva-ainesato Kg/ha Havaintopiste Keväällä ilman suojaviljaa suorakylvetystä nurmesta saadaan yksi nurmisato kylvövuonna.

14 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Kasvipeitteisyyden ja juurimassan vaikutus pellon kantavuuteen. Nurmen kasvuunlähtö toukokuun alussa. Kolmannen vuoden nurmikasvusto toukokuun lopussa.

15 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Alkukesän nopean kasvun hyödyntäminen. Keskimäärin 200 kg/ha kuiva-ainetta päivässä. Kuiva-ainesato (kg/ha) Päivää kesäkuun alusta M. Rinne 2005

16 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Juuristomassan merkitys

17 Glyfosaatti 1. nurmisadon niiton jälkeen kesäkuussa Nurmen suorakylvö elokuussa Pelto kuiva. Paljon kasvijätettä. Siemen ei päässyt kosketuksiin maan kanssa. Heikko orastuminen ja täysi talvituho. Kuva Kuva Uusi kylvö kevät Kuva

18 KUVAT Nurmen suorakylvö tehty suojaviljan kanssa keväällä. Kylvökoneena Vieskan Metallin VM 3000 SK. Osa nurmensiemenestä ohjattu vantaiden kautta. Osa siemenputkista irrotettu vantaista, jolloin siementä menee myös riviväliin. Jyräyspyörästö painaa siemenen maahan kiinni.

19 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Viljelemättömyyden jälkeen kunnostettu pelto. Nurmen suorakylvö elokuun lopussa Lumi sulaan maahan. Hento kasvusto ei talvehtinut. Uusintakylvö keväällä Kylvö lokakuun alku. Kuva Kuva

20 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi KESTORIKKAKASVIEN TORJUNTA Vanhan nurmen lopetus glyfosaatilla jo syksyllä erityisesti, jos nurmessa on juolavehnää ja muita kestorikkoja paljon. Kasvinjäte ehtii haurastua kevääseen mennessä.

21 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Kylvövuoden rikkakasvien torjuntatarve.

22 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Laitumen täydennyskylvö Voikukkaa ei ruiskutettu kylvön yhteydessä. Kuva kesäkuun alussa Voikukka ruiskutettiin kylvön yhteydessä. Kuva heinäkuussa Kasvutilaa on uudelle kasvustolle.

23 SIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS RIKKAKASVIPITOISUUTEEN Seos 5 kg/ha. Seos 10 kg/ha Seos 20 kg/ha Suorakylvetty mullokselle Kuvat Mitä alhaisempi heinän versomäärä sen suurempi rikkapitoisuus. Rikat ruiskutettava. Rainata 5 kg/ha Rainata 10 kg/ha Rainata 20 kg/ha

24 Nurmen suorakylvö viljanpuinnin jälkeen j Kuva toisen satovuoden syksyllä Kolmas satovuosi alussa. Hyvä nurmi

25 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi MIKÄ MUUTTUU, JOS NURMEA EI UUDISTETTAESSA KYNNETÄ? Kasvipeitteisyys/pellon kantavuus Alkukesän nopean kasvun hyödyntäminen Juuristomassan sitomien ravinteiden rooli Karjanlannan käyttö Kalkituksen toteuttaminen Fosforin rooli pitkäikäisessä nurmessa

26 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Suorakylvössä pintamaa tiivistyy ja kantavuus paranee. Lierojen tekemä biologinen muokkaus on pidemmän päälle edellytys suorakylvön onnistumiselle. Se ylläpitää kestävän mururakenteen ja huokoset sekä kuohkeuttaa maata. Mekaaninen muokkaus on aika ajoin tarpeen.

27 NURMEN SUORAKYLVÖN N TUOMIA HAASTEITA Kasvinjätteiden rooli perustamisessa, kylvön n jälkeinen KUIVUUS. Ravinteiden rikastuminen maan pintaan, fosforin kertyminen, kalkituksen järjest rjestäminen. Rikkakasvien torjunta. Kylvövuoden vuoden sato. Kokoviljan rooli suojakasvina. Karjanlannan hyväksik ksikäyt ytön n uudelleen suunnittelu.

28 NURMEN SUORAKYLVÖÖN SIIRTYMISEN ETUJA Työmäärän väheneminen: kyntö, muokkaus ja kivenkeruu. Viljanviljelyn koneketjusta luopuminen mahdollista. Työhuippujen tasaantuminen. Vaikutus tilan talouteen ja töiden joustavuuteen. KONEYHTEISTYÖ JA NURMEN SATOTASO. MTT MIKKELI suorakylvetty nurmi. KUVA Kylvöalusta käsitelty Glyfosaatilla syksyllä 2004 ja keväällä 2005.

29 Puna-apila Valkoapila Sinimailanen Foto: Riitta Sormunen-Cristian Sirppimailanen Vuohenherne Pertti Salo Rehuvirna Ruisvirna Herne

30 Nurmipalkokasvit Yhteyttävät ilmasta typpeä juurinystyröissä elävien Rhizobium-bakteerien avulla. Valkoapilan typensidonta lauhkeilla vyöhykkeillä kg/ha typpeä (Crush 1987). Suomessa puna-apilannurmen typensidonta kg/ha (Huokuna ym. 1985). Kuivissa oloissatypensidontaputoaapuoleen.

31 Apilapitoisuus > 40% N-tase, kg/ha Apilapitoisuus, % kuiva-aineesta

32 Palkokasveja nurmiin Hyötyä * Typpiomavaraisuus ja esikasviarvo * Hyvä sadontuotto * Joustoa korjuuaikaan * Hyvä K/Ca+Mg-suhde * Lihan ja maidon hyvä tuotantovaikutus * Maidon parempi rasvahappokoostumus Ongelmia * Talvenkestävyys * Puhaltumisriski ja kasviestrogeenit * Ruokinnan suunnittelun haasteet: korkea valkuainen kivennäistasapaino

33 Puna-apila PIONEERIKASVI KUNNOSSA OLEVA OJITUS ei seisovaa vettä ei korkeaa pohjavettä PELLON PINNAN MUOTOILU

34 Puna-apila Sadon rehuarvo heikkenee sitä hitaammin mitä enemmän nurmissa on apilaa. Säilörehuksi valmistetun puna-apilan valkuainen hajoaa sekä siilossa että pötsissä heinän valkuaista hitaammin, mikä on eläimen kannalta hyvä (Heikkilä 1998). Puhaltuminen, liiallinen typpi, kasvietrogeenit

35 Puna-apila viljelyvarmin Suomessa 3-5 kg/ha siementä säilörehuksi, Artturissa korjuuaikatietoa pyri tekemään välivuosia viljelykierrossa uusia satoisia lajikkeita

36 KALKITUS ph 5,5 6,5 ph >6,0 parantaa typensidontaa YMPPÄYS alhainen ph valikoi tehotonta bakteerikantaa ja heikentää nystyröintiä KARJANLANTA Puna-apila HEINÄKASVEJA AREMPI VARJOSTUKSELLE KAHDEN NIITON KASVI toisena satovuonna kestää useampia niittoja VIIMEISEN NIITON AJOITUS

37 Puna-apilalajikkeiden tutkimustietoa Betty ja Ilte satoisimmat Tepa, Varte, Jesper ja Björn tuottivat huonoissa ja keskinkertaisissa oloissa huonommat sadot, mutta hyvissä oloissa saavuttivat Bettyn ja Ilten Bjursele, Jokioinen, Venla ja Isomäki eivät yltäneet Bettyn ja Ilten tasolle edes hyvissä oloissa Apilamätäkestävyys Bjursele ja Betty parhaat Kasviestrogeenit Ilte > Betty ja Jokioinen > Bjursele

38 Säilörehujen syönti kg ka/pv Ha Hm Aa Am HmAa H= Heinä, A= Apila, a= aikainen niitto, m= myöhäinen niitto Heikkilä 1998 Aila Vanhatalo, HY

39 Maitotuotos kg/pv Ha Hm Aa Am HmAa H= Heinä, A= Apila, a= aikainen niitto, m= myöhäinen niitto Heikkilä 1998 Aila Vanhatalo, HY

40 4,2 4,0 3,8 3,6 3,4 3,2 Maidon rasvapitoisuus, % Ha Hm Aa Am HmAa H= Heinä, A= Apila, a= aikainen niitto, m= myöhäinen niitto Heikkilä 1998 Aila Vanhatalo, HY

41 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 Maidon valkuaispitoisuus, % Ha Hm Aa Am HmAa H= Heinä, A= Apila, a= aikainen niitto, m= myöhäinen niitto Heikkilä 1998 Aila Vanhatalo, HY

42 Maidon ureapitoisuus, mg/100 ml Ha Hm Aa Am HmAa H= Heinä, A= Apila, a=aikainen niitto, m= myöhäinen niitto Heikkilä 1998 Aila Vanhatalo, HY

43 Milloin apilarehun korjuuseen? Karkea ohje lypsylehmien ruokintaan sopivasta D-arvosta on % Artturi korjuuaikatiedotus avustaa tavoitteen saavuttamisessa Apilarehujen sulavuuden kehityksestä kasvun edetessä on varsin hyvä käsitys Mutta sulavuuden vaikutukset maidontuotantoon eivät yhtä selkeitä kuin nurmiheinillä Runsaastikin apilaa sisältävä nurmi sisältää myös huomattavan osan heinäkasveja, joiden sulavuus laskee alkukesällä nopeasti Seoksen rehuarvo on kasvilajien osuuksilla painotettu keskiarvo Apila ei paranna heinien sulavuutta! Mikä on apilan todellinen osuus kasvustossa?

44 Säilörehun syönti-indeksi Valion Artturi-analyysi tulostaa tilasäilörehuille syönti-indeksin Keskimääräinen säilörehu saa indeksin arvon 100 pistettä Yhden indeksipisteen muutos vastaa noin 100 g KA muutosta lehmän päivittäisessä säilörehun syönnissä Kuvaa säilörehun tuotantopotentiaalia paremmin kuin mikään yksittäinen säilörehun laatutekijä Hyvä apuväline ruokinnansuunnittelussa Mm. tarvittavan väkirehun määrän arviointi, jos pyritään tiettyyn maitotuotokseen Reseptin suunnittelu seosrehuruokinnassa

45 Säilörehun syönti-indeksi Mitä kertoimet tarkoittavat käytännössä? D-arvo Kun D-arvo kasvaa 10 g/kg KA (=1 %-yksikön), säilörehun syönti lisääntyy 170 g KA Käymisaste Kun happojen määrä lisääntyy 10 g/kg KA, syönti vähenee 128 g KA Rehun kuiva-ainepitoisuus Maksimisyönti, kun säilörehun kuiva-ainepitoisuus on g/kg KA Käyräviivainen, eli matalampi kun yli tai alle Sato (1. sato vs. jälkikasvu) 1. sadon rehun syönti 0.44 kg KA suurempi Puna-apila Kun apilaa 80 % seoksesta, syönti lisääntyy 1.65 kg KA Kokoviljasäilörehu Kun KV-SR:a 48 % seoksesta, syönti lisääntyy 0.42 kg KA

46 Maidontuotantokokeessa selvitettiin säilörehun korjuuajan ja sadon tuotantovaikutusta Ensimmäinen sato Kuiva-aine % Solunseinäkuitu % KA:ssa g/kg KA Ammoniumtyppi g/kg N EKM Kg KA/pv Kg/pv Aikainen Myöhäinen D-arvo Hapot SR syönti KA syönti Kuidun syönti Toinen sato keskimäärin Kuoppala, K., Rinne, M., Nousiainen, J. & Huhtanen, P Säilörehun ensi- ja jälkikasvun korjuuajan sekä väkirehutäydennyksen vaikutus lypsylehmien maidontuotantoon. Maataloustieteen Päivät

47 Jälkikasvurehujen tuotantovaikutus Kun sulavuus määritetty luotettavasti, ero rehuarvon ja tuotantopotentiaalin välillä pienenee Jälkikasvurehujen syönti ja maitotuotos olivat silti aavistuksen huonompia kuin vastaavan ensikasvurehun

48 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi KIITOS Menestystä nurmirehuntuotantoon