Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 Nuorten päihdehäiriöiden hoito LL Jaana Lepistö HUS, HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, Nuorisopsykiatrian toimiala Pohjois-Vantaan ja Keravan poliklinikka Esityksen rakenne Nuorten päihteiden käytön yleisyys, haitat, käytön asteet/päihdehäiriöt, komorbiteetti Päihdehäiriöiden riski- ja suojatekijät Varhainen tunnistaminen, arviointi Käytetyimmät hoitomallit Hoidon nykysuuntaukset Valikoituja hoitotutkimuksia Yhteenveto Nuorten päihteiden käyttö suomalaisnuorten ensimmäiset alkoholikokeilut ajoittuvat keskimäärin vuoden ikään alle 15-vuotiaana ongelmakäytön aloittaneilla juomatavat ovat humalahakuisempia ja useammalla heistä on alkoholin ongelmakäyttöä myös aikuisiässä kuin myöhemmin aloittaneilla

2 Kouluterveyskysely 2005 peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista 21 % joi itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa kerran viikossa tai useammin joi pojista 11 % ja tytöistä 9 % täysin raittiita oli 37 % peruskoululaisista Kouluterveyskysely 2005 lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista 29 % (pojista 33 % ja tytöistä 24 %) joi itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa kerran viikossa tai useammin joi 19 % pojista ja 12 % tytöistä täysin raittiita oli 19 % lukioikäisistä laittomia huumeita ainakin kerran oli kokeillut peruskoululaisista 6 % ja lukiolaisista 13 % Päihteiden käytön haitat moninainen riskikäyttäytyminen kohonnut tapaturmariski liikenteessä iv-käytön aiheuttamat tulehdukset seksuaalinen hyväksikäyttö ja sp-taudit rikollisuus riippuvuuden kehittyminen mielenterveysongelmat nuoruusiän kehityksen vinoutuminen psykososiaalisen toimintakyvyn heikkeneminen

3 Nuoruusiän tärkeät kehitystehtävät Oman täysikasvuisen sukukypsän kehon psykologinen tunnistaminen ja hyväksyminen Irrottautuminen lapsuuden emotionaalisesta riippuvuussuhteesta ja vanhempien korvaaminen uusien samaistumisten kautta Tasavertaisten ystävyys- ja toverisuhteiden luominen samanikäisiin ja tähän liittyvä oman arvomaailman kehittyminen Oman aikuisen minäkuvan ja identiteetin syntyminen Integroitunut persoonallisuus ja kyky tasavertaiseen parisuhteeseen Käytön asteet jatkumo: päihteettömyys - kokeilu satunnainen käyttö ongelmakäyttö diagnosoitava häiriötila (väärinkäyttö tai riippuvuus) kokeilut ilmentävät usein psyykkisesti terveen nuoren rajojen kokeilua, mutta käytön säännöllistyminen altistaa kuitenkin riskissä olevat ongelmalliselle käytölle Päihdehäiriöt ja muut mielenterveyshäiriöt mitä ongelmallisempaa päihteiden käyttö/ mitä nuorempana käytön on aloittanut, sitä todennäköisempää on komorbiditeetti yleisimmät komorbidit häiriöt: tarkkaavuushäiriö käytöshäiriö mielialahäiriö ahdistuneisuushäiriö

4 Päihdehäiriöt Lievempi: päihteiden haitallinen käyttö (ICD-10) tai väärinkäyttö (DSM-IV) Vakavampi: päihderiippuvuus Nuorten kohdalla jopa % diagnostisia orpoja DSM-IV käyttökelpoisempi lievemmän häiriön toteamisessa Esiintyvyys: 5-10 % Komorbiditeettia %:lla Väärinkäyttö (DSM-IV) Kliinisesti merkittävä haitta 12 kk aik. Vähintään yksi seuraavista: Toistuvasti kykenemätön suoriutumaan velvoitteista (koulu, työ, koti) Toistuvaa käyttöä fyysisesti vaarallisissa tilanteissa Toistuvaa lain rikkomista Käyttö jatkuu huolimatta siitä että on aiheuttanut pysyvän tai toistuvan sosiaalisen tai ihmissuhdeongelman Päihderiippuvuus (ICD-10) Pakonomainen halu Kontrolli heikentynyt Vieroitusoireet Toleranssi Käyttö muodostuu elämän keskeiseksi asiaksi Käyttö jatkuu haitoista huolimatta? vähintään 3 täytyttävä

5 Päihdehäiriöiden riski- ja suojatekijät Geneettiset tai muut nuoren persoonallisuuteen kuuluvat ominaisuudet Lapsuuden perheeseen ja sen toimintakykyyn liittyvät tekijät Muut ympäristötekijät Nuoreen itseensä liittyvät riskitekijät Mielenterveyshäiriöt (erit. tarkkaavaisuushäiriöt sekä uhmakkuus- ja käytöshäiriöt) Traumaattiset elämäntapahtumat Oppimisvaikeudet Voimakas elämyshakuisuus Geneettinen alttius: riippuvuuden kehittyminen (kokeilu liittyy enemmän kaveripiirin vaikutukseen) Varhainen päihteiden käytön aloitusikä Lapsuuden perheeseen ja sen toimintakykyyn liittyvät riskitekijät Vanhempien päihteiden väärinkäyttö/päihderiippuvuus Vanhempien vakavat mielenterveyden häiriöt Vanhempien sallivuus nuoren päihteiden käytölle Puutteellinen vanhemmuus Riitaisa kodin ilmapiiri

6 Muut ympäristöriskitekijät Kavereiden ihannoiva suhtautuminen päihteisiin Kaveripiirissä ilmenevä epäsosiaalinen käytös ja runsas päihteiden käyttö Yhteiskunnassa vallitseva päihdemyönteinen kulttuuri Päihteiden helppo saatavuus ja alhainen hinta Suojatekijät Yksilöön liittyvät: hyvä mielenterveys, hyvä koulumenestys Perheeseen liittyvät: riittävän vahva vanhemmuus, lasten ja vanhempien läheiset suhteet, toimiva keskusteluyhteys perheenjäsenten välillä, muiden perheenjäsenten järkevä suhtautuminen päihteiden käyttöön Ympäristöön liittyvät: tervehenkinen kaveripiiri Riski- ja suojatekijöistä Näiden vaikutusta arvioitaessa on muistettava, että ko. tekijöiden syy- seuraussuhteet eivät ole yksiselitteisiä Ne vaikuttavat usein moniin eri asioihin yhtä aikaa ja niillä on nuorelle erilainen merkitys eri ikä- ja kehitysvaiheissa

7 Varhainen tunnistaminen perusterveydenhuollon ja koulujen keskeinen rooli alkoholin ja muiden päihteiden käytön kartoittamisen tulisi kuulua nuoren yleiseen terveystarkastukseen erityinen huomio humalahakuiseen juomiseen (kysy muistikatkoista) käytön määrä, käyttötiheys Varhainen tunnistaminen käytön aiheuttamat haitat: erityisen hankala koska nuoret eivät yleensä sellaisia koe (kysy mahd. ongelmista koulussa/kotona) seulonnan apuvälineitä: AUDIT, > 8 p. CRAFFT (car, relax, alone, forget, friends, trouble), > 2 p. Varhainen tunnistaminen nuoren tulisi kokea tulevansa ymmärretyksi kokonaisuutena: ongelmat/vahvuudet eri elämänalueilla näin saatu tieto on todennäköisemmin luotettavaa huumeseuloista ei tunnistamisessa ole juuri hyötyä vapaamuotoinen keskustelu vs. strukturoitu kysely/haastattelu

8 Tunnistaminen/motivointi nuoren päihteiden käyttö tulisi siis tunnistaa jo siinä vaiheessa, kun käyttö on runsasta, mutta ei ole vielä aiheuttanut riippuvuutta tai psykososiaalisia ongelmia ongelma: nuori ei itse useinkaan koe tarvitsevansa apua haaste: nuoren motivoiminen muutokseen mahdollisuus: varhaisten interventioiden kehittyminen Nuorten päihdehäiriöiden arviointi Päihdehäiriön diagnosointi ja sen vaikeusasteen arviointi Muiden tukea tai hoitoa vaativien ongelmien kartoitus Runsaasti päihteitä käyttävältä nuorelta arvioitava aina mahdollisia muita mielenterveyden häiriöitä ja toisaalta muulla tavoin oirehtivalta nuorelta selvitettävä aina päihteiden käyttöä EuroADAD Kehitetty aikuisille tarkoitetun ASI:n (Addiction Severity Index) pohjalta Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä Kunkin elämänalueen ongelmien vaikeusaste määritellään numeraalisesti Palautteen anto tärkeää: annetaan sekä kirjallisesti että suullisesti Käyttökelpoisin lähtötilanteen määrittelyssä

9 Kartoitettavat elämänalueet Fyysinen terveys Koulunkäynti Kaverisuhteet ja vapaa-ajan ajan vietto Perhetilanne ja -suhteet Psyykkinen terveys Mahd. rikkeet ja rikokset Alkoholin käyttö Huumeiden käyttö Nuorten päihdehäiriöiden hoidon nykysuuntauksia Avohoitopainotteisuus Kokonaisvaltaisuus Joustavuus Räätälöitävyys Kehityksellisen vaiheen huomioiminen Nuorten päihdehäiriöiden hoidon nykysuuntauksia Hoidon kulmakivenä on jatkuva nuoren tilanteen laaja-alainen alainen arvioiminen Hoidossa pyritään vahvistamaan päihdehäiriöltä suojaavien tekijöiden vaikutusta sekä vähentämään sille altistavien tekijöiden vaikutusta Komorbidien häiriöiden samanaikainen hoito

10 Kaksoisdiagnoosinuorten hoito Spesifisti kaksoisdiagnoosinuorten psykososiaalisesta hoidosta ei juurikaan tutkimustietoa Vallitsevista hoitomuodoista osan todettu olevan vaikuttavia sekä päihdehäiriöiden että muiden mielenterveyshäiriöiden hoidossa Hoitotoimien kohdistaminen kumpaankin häiriöön Hoitomuotojen yhdistäminen Päihdehäiriöiden hoito Lähinnä käytetään erilaisia psykososiaalisia hoitomuotoja, joita on tutkittu lähinnä Yhdysvalloissa Lääkkeiden käyttö on toistaiseksi ollut melko vähäistä nuorten päihdehäiriöiden hoidossa, sen sijaan lääkehoidolla on merkittävämpi sija samanaikaisten mielenterveyshäiriöiden hoidossa Hoitotutkimus Yhdysvalloissa nuorten päihdehäiriöiden hoitotutkimuksessa eletään renessanssia : vain 16 julkaistua tutkimusta yli 200 tutkimusta Tutkimusten laatu on parantunut: Randomisaatio Standardoidut mittarit Hoitomanuaalit Tutkimuksiin ja seurantoihin tavoitettujen nuorten määrä kasvanut

11 Lääkehoidot Viisi lääkehoitostrategiaa nuorten päihdehäiriöiden hoidossa: 1) aversiolääkkeet 2) korvaushoitolääkkeet 3) päihteiden käytön himoa vähentävät lääkkeet 4) vieroitushoitolääkkeet 5) komorbien häiriöiden lääkehoito Lääkehoidot komorbideissa häiriöissä Lääkehoitoa ei nuoren hoidossa pidä käyttää ainoana hoitomuotona - psykososiaaliset hoitomuodot yleensä ensisijaisia Monien komorbidien häiriöiden hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden käyttö turvallista myös päihdehäiriöisillä nuorilla, vaikka nuori ei täysin päihteetön Otettava huomioon mahdolliset toksiset lääkkeen ja päihteen yhteisvaikutukset Arvioitava riski lääkkeen väärinkäyttöön Lääkevaste ja sivuvaikutusprofiili saattavat olla kaksoisdiagnoosinuorilla erilaisia Huolellinen seuranta! Laitoshoidon tarve Jos nuori ei ole kyennyt avohoidossa katkaisemaan päihdekierrettään Saatetaan tarvita lääkehoitoa Psykiatrisen arvion tarve! Tahdosta riippumaton hoito: Lastensuojelulaki vs. mielenterveyslaki Paluu avohoitoon olisi saatava sujuvammaksi ja turvallisemmaksi

12 Psykososiaaliset hoidot Yksilökeskeiset hoidot (toteutetaan yksilö- tai ryhmätapaamisina), joissa kohteena on yksilön sisäinen muutos Perhekeskeiset hoidot, joissa kohteena on perheen sisäinen muutos Integroidut hoidot eli yhdistelmähoidot joissa kohteena on sekä yksilön että perheen sisäinen muutos Yksilökeskeiset psykososiaaliset hoidot Motivaatiota vahvistavat hoitomallit Kognitiivis-behavioraalinen terapia ja muut behavioraaliset hoidot (mm. yhteisövahvistusohjelmat) Terapeuttinen yhteisöhoito ja 12 askeleen ohjelmat Motivaatiota vahvistavat hoitomallit Lähtökohtana motivoiva haastattelu Tutkittu: alkoholin käyttöön liittyvien haittojen vuoksi ensiapuun tulleiden nuorten hoito motivoivan haastattelun yhdistäminen toiseen hoitomalliin hoidon aloitusvaiheessa (esim. kognitiiviseen terapiaan)

13 Periaatteet: Motivoiva haastattelu Empatian osoittaminen Ristiriidan voimistaminen tavoitteiden ja nykytilan välillä Leimaamisen välttäminen Muutostoiveikkuuden lisääminen Motivoiva haastattelu Nuoren kanssa toimitaan yhteistyössä, haastattelijan tehtävänä on nuoren herättely omien voimavarojensa käyttöön ottoon Nuoren itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan Nuori on se joka puhuu muutoksen puolesta, ei haastattelija Muutama istunto riittää Kognitiivinen terapia Päihteiden käyttö nähdään addiktiivisena opittuna käyttäytymisenä,, jota voidaan analysoida ja muuttaa muiden käyttäytymistapojen tavoin Käsitellään uskomuksia ja tulkintoja Pyritään tunnistamaan riskitilanteita ja ympäristöön liittyviä vihjeitä

14 Kognitiivinen terapia Yksilön positiivisina kokemat seuraukset (esim. päihtymyksen aikainen itsevarmuus, seurallisuus, negatiivisten tunteiden hallinta) vs. kielteiset seuraukset (esim. ympäristön asettamat rajoitukset, pahan olon lisääntyminen) Ongelmia ylläpitävät tekijät ovat nykyhetkessä,, niissä päähuomio Kognitiivinen terapia Terapia aloitetaan käyttäytymisanalyysilla,, jossa tutkitaan nuoren vuorovaikututusta ympäristönsä kanssa Yhteistyötä korostetaan alusta asti Hoitosopimukseen kirjataan tavoitteet (myös välitavoitteet) ja sekä positiiviset että negatiiviset käyttäytymisen seuraukset Kognitiivinen terapia Myönteinen palaute tärkeää Monitorointi Behavioraalisista tekniikoista käytetään etenkin vaihtoehtoisten sosiaalisten taitojen harjoittelua: Jämeryyteen liittyvät taidot Kielteisten tunteiden hallinta Tilanteisiin sopivan kehon kielen käyttö Keskustelun aloittaminen vieraan kanssa

15 Kognitiivisen terapian tuloksellisuus vähentää merkitsevästi nuorten päihteiden käyttöä näyttöä on paitsi yksilötapaamisissa, myös ryhmäistunnoissa annettavasta hoidosta lisätutkimuksia suositellaan mm. kaksoisdiagnoosinuorten hoidon kehittämiseksi Yhteisövahvistusohjelmat Käyttäytymisterapeuttinen hoitomuoto Tavoitteena on auttaa nuorta löytämään omasta lähiyhteisöstään päihteettömänä pysymistä tukevia voimavaroja ja aktiviteetteja Käytetään toivottua käyttäytymistä vahvistavia konkreettisia palkintoja Päihteettömänä pysymistä seurataan huumeseuloilla Terapeuttinen yhteisöhoito Kehitetty vaikeasti huumeriippuvaisten aikuisten hoitoon Päihteiden käyttö nähdään henkilön koko persoonallisuutta koskevana häiriötilana Hoito on pitkäkestoista, hyvin strukturoitua, rajoitetuissa olosuhteissa (laitoksessa) tapahtuvaa ja useimmiten lääkkeetöntä

16 Terapeuttinen yhteisöhoito Nuorille muokattu heille paremmin sopivia hoito-ohjelmia, ohjelmia, kesto myös lyhyempi (kuitenkin min. puoli vuotta) Tiivis päiväohjelma: ryhmäistunnot, yksilökeskustelut, päivittäiset vastuutehtävät Soveltuu lähinnä erittäin vaikea-asteisesti asteisesti oireileville nuorille Keskimäärin 75 % keskeyttää hoidon 12 askeleen ohjelmat Edelleen paljon käytetty hoitomuoto Yhdysvalloissa, vaikka tutkimusnäyttö vähäistä Päihderiippuvuus nähdään myös nuorilla kroonisena etenevänä sairautena, joten tavoitteena loppuiän täydellinen päihteettömyys Psykiatrista arviointia tai lääkehoitoa ei katsota tarpeelliseksi Perhekeskeiset hoidot (perheterapia) Aiemmin tutkittiin runsaasti erilaisten perheterapiamallien toimivuutta Systeemiteoriaan pohjautuvat mallit (strukturaaliset ja strategiset) Käyttäytymisterapeuttinen perheterapia Funktionaalinen perheterapia on kahden edellisen yhdistelmä ja tutkimusten mukaan tehokkain

17 Perheterapian edut ja rajoitteet Mitä varhaisemmassa kehitysvaiheessa nuori on, sitä paremmin toimii pelkkä perheterapia Koska pelkästään perhettä pidetään muutoksen kohteena, nuoren yksilölliset tai muuhun sosiaaliseen ympäristöön liittyvät tekijät saattavat jäädä liian vähälle huomiolle Integroidut hoidot eli yhdistelmähoidot Kohteena siis on sekä yksilön että perheen sisäinen muutos Yhdistelevät yksilö- ja perhekeskeisten hoitojen teoriataustaa ja/tai niissä käytettyjen interventioiden toimivimpia puolia Kutsutaan myös ns. sosiaaliekologisiksi perhekeskeisiksi terapiamalleiksi Nuoren kehitysvaihe otetaan huomioon Yhdistelmähoidot Yhdistetään esim. kognitiivinen terapia ja perheterapia Perheterapiasta kehitetty laajennettuja integroituja hoitomalleja: Multisysteeminen terapia = MST Multidimensionaalinen perheterapia = MDFT

18 Integroidut hoitomallit (MST, MDFT) Yhteistä: Nuoren perheen ja muun verkoston huomioon ottaminen Tapaamisten kokoonpano vaihtelee Hoidon intensiivisyys Liikkuva työote Terapeuttien vastuu (2-3 työntekijää/perhe) Asiakasmäärän rajallisuus Tiivis työnohjaus välttämätön Multisysteeminen terapia Tutkittu aluksi rikollisuuden vähentämisessä vankilakierteessä olevilla nuorilla, sitten päihteiden käytön vähentämisessä samantyyppisillä aineistoilla Nykyään tutkitaan myös sairaalahoidon vaihtoehtona psykoottisista häiriöistä kärsivillä nuorilla Multisysteeminen terapia Hoitotulokset päihteiden käytön vähentämisessä melko vaatimattomia verrattuna esim. laitossijoitusten vähentämiseen Yhdysvalloissa käynnistetty laaja tutkimus, jossa yhtenä neljästä tutkittavasta nuorten päihdehäiriön hoitomuodosta on multisysteeminen terapia yhdistettynä yhteisövahvistusohjelmaan

19 Multidimensionaalinen perheterapia Kehitetty nimenomaan nuorten päihdehäiriöiden hoitoon Erityishuomiota kiinnitetty kaksoisdiagnoosi- nuoriin Mahdollisimman joustava hoitomalli: Intensiteetti vaihtelee tarpeen mukaan Viikoittaiset istunnot 3 tai 4 kk ajan Intensiivinen laitoshoidon vaihtoehto 2-dg nuorille, tapaamisia useita kertoja/vk, keskim. kesto 6 kk Varhaisen puuttumisen malli Voidaan integroida laitoshoitoon Tapaamispaikat ja -kokoonpanot tilanteen mukaan Esiteltävät hoitotutkimukset Valittu siksi, että ne: edustavat erilaisia hoidollisia lähestymistapoja julkaistu lähivuosina ovat metodologisesti tasokkaita kuvastavat nykyistä linjaa: avohoito on ensisijaista Monikeskustutkimus kannabista käyttäville nuorille (CYT-Study) Dennis M et al. The Cannabis Youth Treatment (CYT) Study: Main findings from two randomized trials. Journal of Substance Abuse Treatment 2004;27: Yhdysvalloissa toteutettu suuri monikeskustutkimus (4 hoitoyksikköä), jossa kaksi tutkimuslinjaa: Vaikuttaako hoidon annostus tuloksiin? Vaikuttaako hoitomalli tuloksiin?

20 CYT-Study Motivoiva haastattelu (2 yksilötapaamista) + kognitiivinen ryhmäterapia (3 istuntoa) Motivoiva haastattelu (2 yksilötapaamista) + kognitiivinen ryhmäterapia (10 istuntoa) Kuten jälkimmäinen, lisäksi perheen tuki Motivoiva haastattelu (2 yksilötapaamista) + kognitiivinen ryhmäterapia (3 istuntoa) Yhteisövahvistusohjelma 10 yksilötapaamista nuoren kanssa 4 tapaamista jossa vanhemmat mukana tarvittaessa case management Multidimensionaalinen perheterapia istuntoa CYT-Study n = 600 ( ) Mittarit: Päihteettömien päivien määrä ja kuntoutumassa olevien %-osuus Hoitotulokset hyvin samankaltaisia ryhmiä verrattaessa Kaikki tutkitut hoidot tuloksellisia Erot kustannustehokkuudessa CYT-Study Päihteettömien päivien määrä 3 kk seurantajaksoilla lisääntyi keskimäärin 52 päivästä 65 päivään Kuntoutumassa olevien (kriteerit: ei laitoksessa eikä päihteiden käyttöä viim. 1 kk aikana) osuus 12 kk seurannassa oli 24 %

21 Henggeler et al 1999 & 2002 MST Aineisto N=118 Ikä % poikia Nuorisori - kollisia Interventio Multisysteemin en terapia (MST) tai Tavalliset palvelut (TP) Kesto 18 viikkoa Vaikuttavuu- den arviointi- menetelmät Nuoren itse raportoima käyttö Huumeseulat Tulokset Hoidon päättyessä : MST > tavalliset palvelut 6 kk seurannassa: MST = tavalliset palvelut 4 v. seurannassa: MST > tavalliset palvelut (kannabisabstinenssi) Liddle et al MDFT Vaikutta- vuuden arviointi- menetel- mät Aineis- to Interventio Kesto Tulokset N=97 Ikä % poikia Huumeseu- lat Multidimensio- naalinen perheterapia (MDFT) tai Ryhmä-CBT tai Psykoedukaatio ryhmä vanhemmille (PE) viikkoa Nuoren itse raportoima käyttö Vanhempien arvio Parannusta kaikissa ryhmissä Hoidon jälkeen: MDFT > ryhmä -CBT = PE 6 kk seurannassa: MDFT (>) ryhmä-cbt = PE 12 kk seurannassa: MDFT = ryhmä -CBT > PE Waldron et al Perheterapia, CBT, Yhdistelmähoito Vaikutta- vuuden arviointi- menetel- mät Aineis- to Interventio Huumeseu- lat Funktionaali - nen perhe- terapia (FFT) tai MH ja yksilö - CBT (MH/CBT) tai FFT jamh /CBT tai Kesto 8-12 viikkoa N=114 Ikä % poikia Nuoren itse raportoima käyttö Vanhempien arvio Tulokset Kannabiksen käyttöpäivien osuus: 4 kk seurannassa: FFT > FFT ja MH/CBT > MH/CBT = BPE 7 kk seurannassa: FFT + MH/CBT > FFT = BPE > MH/CBT Behav.PE - ryhmä nuorille (BPE)

22 Waldron et al Perheterapia, CBT, Yhdistelmähoito Aineisto N=114 Ikä % poikia Interventio Funtionaalinen perheterapia (FFT) tai MH/CBT tai FFT ja MH/CBT tai Behav.PE - ryhmä nuorille (BPE) Kesto 8-12 viikkoa Nuoren itse raportoima käyttö Vanhempien arvio Huumeseulat Tulokset Abstinenssin tai lähes abstinenssin saavuttaneiden nuorten osuus: 4 kk seurannassa: FFT = FFT + MH/CBT > MH/CBT > BPE 7 kk seurannassa: FFT + MH/CBT > FFT > BPE > MH/CBT Kaminer et al CBT Vaikutta- vuuden arviointi- menetel- mät Aineis- to Interventio ryhmä-cbt tai Huumeseu- lat Psykoedukaa- tioryhmä (PE) Kesto 8 viikkoa N=88 Ikä % poikia Nuoren itse raportoima käyttö Vaikutta- vuuden arviointi- menetel- mät Tulokset 3 kk seurannassa: ryhmä-cbt > PE muiden päihteiden kuin alkoholin käytössä PE > ryhmä-cbt alkoholin käytön osalta 3 kk vs. 9 kk: ryhmä-cbt = PE Yhteenveto Nuorten päihdehäiriöiden hoitoa on tutkittu melko vähän, Yhdysvalloissa alettu tutkia enenevästi, Suomessa ei tutkimusta ole tehty Lupaavimmilta hoitomuodoilta vaikuttavat CBT ja erilaiset integroivat hoitomallit Jälkihoitoon panostaminen olisi erittäin tärkeää Päihdehuollon, nuorisopsykiatrian, lastensuojelun ja kouluterveydenhuollon yhteistyöhön satsattava Tarvittaneen uusia päihdehoidon ja nuorisopsykiatrian asiantuntemusta yhdistäviä yksiköitä

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa

Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa MIKÄ PUREE PÄIHDETYP IHDETYÖSSÄ? Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa Rompun toiminta-areenat

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosinuorten hoito

Kaksoisdiagnoosinuorten hoito Kaksoisdiagnoosinuorten hoito Tiia Pirkola PsM, tutkija Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Nuorten mielenterveysyksikkö Nuorten päihdehp ihdehäiriöt t ja samanaikaiset muut

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA

LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA LINNANKATU 28 p. 269 0974, 269 1185 Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten päihdekokeiluihin sekä huolta-aiheuttavaan aiheuttavaan tai haitalliseen päihteiden p käyttk

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Riippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki

Riippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki Riippuvuudesta ja sen hoidosta Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere 29.3.2019 Merja Syrjämäki Yksi suurista kansansairauksista Ainakin 20% väestöstä on riippuvainen jostain päihteestä elämänsä aikana

Lisätiedot

Nuorten päihdehäiriöiden ja samanaikaisten muiden mielenterveyshäiriöiden arviointi ja hoito. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille

Nuorten päihdehäiriöiden ja samanaikaisten muiden mielenterveyshäiriöiden arviointi ja hoito. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille PsM Tiia Pirkola LL Jaana Lepistö PsM Thea Strandholm Prof. Mauri Marttunen Nuorten päihdehäiriöiden ja samanaikaisten muiden mielenterveyshäiriöiden arviointi ja hoito Tietoa nuorten kanssa työskenteleville

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)

TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO TÄNÄÄN TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) 15.4.2019 / Kati Rantanen /sairaanhoitaja / HUS Syömishäiriöyksikkö TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) Kognitiivis-behavioraalinen terapia = KBT pohjautuu

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito 28.3.2011 Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sisältö nuoruusiän kehitysvaiheet ja -tehtävät mielenterveyshäiriöt

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA

LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA LINNANKATU 28 p. 269 0974, 269 1185 Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten päihdekokeiluihin sekä huolta-aiheuttavaan aiheuttavaan tai haitalliseen päihteiden p käyttk

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

KAKSOISDIAGNOSTIIKKA. Apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus

KAKSOISDIAGNOSTIIKKA. Apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus KAKSOISDIAGNOSTIIKKA Apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus KAKSOISDIAGNOOSI Monihäiriöisyys, jossa potilaalla on päihdehäiriön lisäksi vähintään yksi muu mielenterveyden

Lisätiedot

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Historia Toiminta aloitettiin vuonna 2010 TAYS ketjulähetti koulutus Arviot TAYS:n Päihdepsykiatrian

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) 21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet

Lisätiedot

PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA

PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset

Lisätiedot

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelit (1) Rahapeli pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen, perustuu pääosin sattumaan.

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Esityksen nimi / Tekijä 2

Esityksen nimi / Tekijä 2 KÄYPÄ HOITO SUOSITUS Ahdistuneisuushäiriöt Lasten ja nuorten käytöshäiriöt Piia Karjalainen, KM Vieraileva tutkija, THL Tieteellinen asiantuntija, Itla Tohtoriopiskelija, Helsingin yliopisto 12.3.2019

Lisätiedot

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS Anita Puustjärvi 31.10.2018 1 tutkimusprosessi lastenpsykiatrialla lähetteen käsittely

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Mielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Hyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015

Hyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015 Hyks nuorisopsykiatria Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015 HYKS nuorisopsykiatrian organisoituminen 2015 Perustehtävä = Hyks Psykiatrian nuorisopsykiatrian linja vastaa pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSION HOITO

NUORTEN DEPRESSION HOITO NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

SOTE NAVI Ei niin tavallinen ryhmä etäpalveluiden asiakkaana

SOTE NAVI Ei niin tavallinen ryhmä etäpalveluiden asiakkaana SOTE NAVI Kuka pärjää kilpailussa? Ei niin tavallinen ryhmä etäpalveluiden asiakkaana Tampere 26.9.2018 Tytti Artkoski psykoterapeutti, sosiaalityöntekijä (väit.) Pia Iloranta Tekninen asiantuntija Emtele

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoille LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ:

Lisätiedot

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä Työpaja MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä Jenni Hovila Jyväskylän nuorisovastaanotto Outi Makkonen Eksote

Lisätiedot

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret 13.4.2018 Marja Työläjärvi Apulaisylilääkäri TAYS EVA-yksikkö Historiallista taustaa Ilmiötä havainnoitu vasta 1970- ja 1980-luvuilta lähtien

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Taho-auto Liikkuvan palvelun malli koulukieltäytyjille

Taho-auto Liikkuvan palvelun malli koulukieltäytyjille En taho!! Taho-auto Liikkuvan palvelun malli koulukieltäytyjille Kehittämisprosessin monialaisuus Ajatus lähtenyt nuorisopsykiatrian käytännön tarpeesta Eksotella kokemusta liikkuvista palveluista Koulukieltäytyminen

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot