Niklaamo Rautio Oy on toiminut vuodesta 1952 ja nykyisessä kohteessa vuodesta Toiminnalle ei ole aiemmin haettu ympäristölupaa.

Transkriptio

1 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Ymp (235) Ympäristölupahakemus / Niklaamo Rautio Oy Tiivistelmä: - Ympkaalk 672 Ympäristönsuojelutoimisto /Fredrik Klingstedt 1. Asia Niklaamo Rautio Oy on jättänyt Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle ympäristösuojelulain 35 :n mukaisen lupahakemuksen. Hakemus koskee laitosta, jossa harjoitetaan metallien kemiallista pintakäsittelyä osoitteessa Voimakatu 17 Turku (kiinteistö ). Kysymyksessä on olemassa oleva toiminta. 2. Luvan hakija Niklaamo Rautio Oy Voimakatu Turku Yhteyshenkilö: Mike Rautio, Luvan hakemisen peruste Metallien kemiallista pintakäsittelyä harjoittavalle laitokselle on ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1. momentin kohdan 2 h mukaisesti oltava ympäristölupa. 4. Toimivaltainen lupaviranomainen Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen kyseisessä asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin kohdan 2 mukaisesti. 5. Asian vireilletulo Ympäristölupahakemus on jätetty Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon , jolloin asia on tullut vireille. Hakemusta on täydennetty Toimintaa koskevat luvat, sijaintipaikka ja alueen kaavoitustilanne Niklaamo Rautio Oy on toiminut vuodesta 1952 ja nykyisessä kohteessa vuodesta Toiminnalle ei ole aiemmin haettu ympäristölupaa. Niklaamo Rautio Oy:n käytössä oleva kiinteistö sijaitsee Itäharjun kaupunginosassa ja rajoittuu Voimakadun ja Tierankadun kulmaan. Turun yleiskaavassa 2020 alue on varattu työpaikkojen ja asumisen alueeksi (PAK), jota koskee määräys: nykyinen teollisuusalue, jota osa-alueittain kehitetään tehokkaammiksi ja viihtyisimmiksi työpaikka- ja asuntoalueiksi palveluineen. Alueella on voimassa vahvistettu asemakaava, jonka mukaan tontti on tonttialaa teollisuusrakennuksia varten (T, t 2 ). Kaavamääräyksen mukaan tontille saa lisäksi sijoittaa asunnot sellaista henkilökuntaa varten, jonka alituinen läsnäolo paikalla on liikkeen toiminnan kannalta

2 välttämätön, sekä liikkeelle tarpeellisia konttori- ja ruokailuhuoneita. Naapuritontit ovat kaavamääräyksiltään vastaavanlaisia teollisuustontteja. Lähin luonnonsuojelualue (pähkinäpensaslehto) ja pohjavesialue (HK:n vedenottamo) sijaitsevat noin 800 ja 1500 metrin päässä kiinteistöstä. 7. Hakemuksen mukainen toiminta Toiminta on ympärivuotista. Toiminta koostuu metalliosien nikkelöinnistä, kromauksesta, sinkityksestä, kultauksesta ja kuparoinnista. Työntekijöitä on kolme. Pintakäsiteltävä tavara hiotaan tarvittaessa. Hionnan jälkeen tehdään hapotus noin litran suolahappoaltaassa ja huuhtelu. Sähköpesua, miedossa lipeäliuoksessa (2 x l), seuraa rikkihappokylpy (n. 80 l), joka neutraloi käsiteltävän pinnan nikkelöintiä varten. Pesun jälkeen seuraa nikkelöinti litran altaassa. Nikkelöintikylvyn lämpötila on astetta ja kylvyn lämmitykseen käytetään uppokuumenninta. Pesun jälkeen tehdään vielä tarvittaessa kromaus litran altaassa. Kuparointiin on noin litran allas ja kultaukseen 150 litran allas. Kulta-, kupari- ja sinkkikylvyt sisältävät syanidia. Kelta-, musta- ja sinipassivointiin on omat 400 litran altaansa. Maanantaina ja tiistaina tehdään sinkitystä ja loppuviikolla muuta pintakäsittelyä. 8. Raaka-aineiden ja energian käyttö Yrityksessä on öljylämmitys ja noin litran maanalainen teräksinen öljysäiliö. Öljyn arvioitu kulutus on noin litraa vuodessa. Energian käyttö Kemikaalialtaiden lämmitys tapahtuu kahdeksalla (8) erillisellä 2 kw:n uppokuumentajalla päivä- sekä yösähköllä. Tehtaassa öljylämmitykseen kuluu öljyä noin litraa vuodessa. Konttoritiloissa on kaksi 2 kw:n patteria. Sähkön jakajana toimii Turku Energia ja lämmitysöljyn toimittaa Neste. Kemikaalit Tuotannossa käytettävät kemikaalit on esitetty taulukossa 1. Altaissa olevien kemikaalien lisäksi yrityksessä ei säilytetä suuria määriä prosessikemikaaleja. Taulukko 1. Tuotannossa käytettävät kemikaalit. Kemikaali tai valmiste Keskimääräinen käyttö Käyttötarkoitus Nickel korrukturlösung Z 500 ml/vko Nikkelikylvyn lisäaine Netzmittel Porol W 500 ml/vko Nikkelikylvyn lisäaine Spanol W Comp 150 gr/vko Galvanoimislisäaine Nikkelikloridi-6-hydraatti tarvittaessa Nikkelikylvyn perusaine Nikkelisulfaatti tarvittaessa Raaka-aine galvanoteknisessä pintakäsittelyprosessissa Glanzzusatz nicoflex 50 ml/vko Nikkelikylvyn lisäaine Alcyon 500 ml/vrk Sinkkikylvyn lisäaine Color Noir 28 1 l/kk Kuparin värjäysaine Purifier 15BC 500 ml/vko Sinkkikylvyn lisäaine Hopeaoksidi 100 gr/v Kromikylvyn korjausaine Kaliumsyanidi 5 kg/v Perusaine kuparoinnissa Kuparisyanidi 5 kg/v Kuparikylvyn perusaine Chromsäure 25 kg/v Kromikylvyn lisäaine Glanzzusatz K ml/vko Kuparikylvyn lisäaine Glanzzusatz K ml/vko Kuparikylvyn kiiltoaine Boorihappo tarvittaessa Nikkelikylvyn lisäaine Natriummet tarvittaessa Pelkistin Abisulfiitti tarvittaessa Pintakäsittelyssä Aktiivihiili Norit SA-2 10 kg/3kk Puhdistuskäyttöön Antispray 100 ml/vrk Kromikylvyn höyryn poistaja

3 Crome NMP-1 1 l/v Kromikylvyn lisäaine Lösung DJ285 tarvittaessa Nikkelikylvyn lisäaine 9. Riskinarvio Laitoksen toiminnan kannalta suurin riski on tulipalo, jolloin sammutusvesien mukana ympäristölle haitallisia tai myrkyllisiä aineita saattaa kulkeutua vesistöön ja maaperään. Normaalitoiminnassa ympäristöriskejä on vähennetty betonisilla turva-altailla. Altaat jotka sisältävät syanidia ovat kaksivaippaisia, saumattomia altaita, jotka ovat valmistettu erikoismuovista. Keräyssäiliöissä on hälytyslaitteet ja täyttötunnistimet. Säiliöiden täyttyessä, käsiteltävät vedet pumpataan automaattisesti laitoksen omaan vedenpuhdistamoon. Yrityksessä on suoritettu palotarkastus vuonna 2005 ja työsuojeluviranomaiselle on toimitettu tiedot käytetyistä kemikaaleista ja niiden haitallisuudesta. Tiloissa ja altaiden kyljessä sekä yläpuolella on aineiden myrkyllisyydestä ja syövyttävyydestä varoittavat kyltit. 10. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja niiden ehkäiseminen Jätteiden ja jätevesien lisäksi laitokselta ei normaalitoiminnassa aiheudu merkittäviä päästöjä muualle ympäristöön eikä melu- tai tärinähaittoja. Yrityksen toiminnasta syntyvät jätteet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 1. Syntyvät jätteet Jätenimike Määrä Toimituspaikka Loisteputket muutamia Sähköextra Oy Galvaclean l/v Ekokem Oy Metallisakka 150 kg/v Ekokem Oy Hapot < 100kg/v Ekokem Oy Cu-langat: n. 200 kg/v Uusiokäytetään Sekajäte Sita Oy Toiminnassa syntyy lisäksi huomattava määrä pahvijätettä, arvion mukaan yli 10 kg/vko sekä pieni määrä metallin hiontapölyä ja jonkin verran tyhjiä kanistereita. Pahvipakkauksia käytetään uudestaan lähetyksissä. Raskasmetallipitoisia jätevesiä varten yritys on Ekokem Oy:n kanssa kehittänyt puhdistusjärjestelmän, jossa pinnoituskylpyjen jätevedet pumpataan keräyssäiliöihin. Säiliötila on allastettu. Yhteen säiliöön johdetaan kupari- ja nikkelipitoiset happamat vedet. Kahteen muuhun säiliöön kerätään kromipitoiset sekä sinkki-syanidi- ja, kupari-syanidipitoiset vedet. Vesi pumpataan reaktoriin, jossa siihen lisätään vedenpuhdistuskemikaalit. Kromi, nikkeli, sinkki ja kupari saostetaan metallihydroksideina. Syanidi hapetetaan natriumhypokloriitilla syanaateiksi ja edelleen hiilidioksidiksi ja typeksi. Saostuma otetaan talteen nauhasuotimelle ja toimitetaan Ekokem Oy:lle. Puhdistettu vesi johdetaan viemäriin. Vuonna 2006 laitoksen toiminnassa muodostui 181 m 3 jätevettä. Vesilaitos tutkii viemäriin johdettavan jäteveden laatua kahdesti vuodessa. Vedenpuhdistamon yleinen toimintatarkastus suoritetaan päivittäin. Lisäksi puhdistamolla suoritetaan kuukausittain ja puolivuosittain perusteellinen tarkastus. Vedenpuhdistamon kalibrointi suoritetaan kerran kuukaudessa. Yritykselle on myönnetty Joutsen sertifikaatti puhdistuksesta vuonna 1995, jolloin puhdistamo valmistui. Laitoksen jätevesistä otetaan näytteet kahdesti vuodessa, joissa määritetään Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, ja Zn pitoisuudet. Pitoisuudet ovat pääosin alittaneet asumajätevesistä poikkeavien (Turku 2003), viemäriin johdettavien jätevesien pitoisuusrajat. Uusimmassa analyysissä kuitenkin sinkin (Zn) pitoisuus ylittyi (3,2 vrt. 2 mg/l). Kupari-, nikkeli-, sinkki-, kromi- ja kulta-altaat on uudistettu. Altaat ovat erikoismuovia. Altaissa olevien kemikaalien lisäksi yrityksessä ei säilytetä suuria määriä prosessikemikaaleja. Kylpyaltaat on varustettu betonisella suoja-altaalla. Keskenään reagoivat aineet on eristetty toisistaan. Kaikki kylvyt ovat palamattomia. Yrityksen takapihalla oleva pilaantunut maaperä on hakijan mukaan poistettu (vaihdettu) vuonna 1994

4 Ekokem Oy:n toimesta. Rakennuksen alla olevan maaperän kunnosta ei ole tietoa. Kohteessa (Voimakatu 17) on, ympäristönsuojelutoimiston ylläpitämän tiedoston mukaan, mahdollisesti pilaantuneita maaaineksia. 11. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu Turun kaupungin ilmoitustaululla Lupahakemuksesta annettiin kirjeitse tieto kuudelle (6) naapurikiinteistön omistajalle, haltijalle tai vuokralaiselle. Koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, lupahakemuksesta ei ole tiedotettu sanomalehdissä. Muistutukset, mielipiteet, lausunnot ja vastineet Lupahakemuksesta pyydettiin lausunnot Turun kaupungin asemakaavatoimistolta, ympäristöterveydenhuollolta ja vesilaitokselta sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Ympäristöterveydenhuoltoilmoittaa, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei odoteta olevan merkittävää terveydellistä haittaa ympäristölle, kun syanidikyvyn vesistä ja käytettävistä pinnoitemetallien jätteistä huolehditaan asianmukaisesti. Varsinais-Suomen pelastuslaitos ilmoittaa, että se puoltaa ympäristölupahakemusta seuraavin ehdoin: Toiminnan harjoittaja laatii toimintaansa koskevan kemikaaliturvallisuusasetuksen 59/ mukaisen kemikaali-ilmoituksen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle. Mikäli ilmoitusvelvoite ei täyty, tulee kemikaalien määrästä tehdä selvitys. Kemikaalimäärät lasketaan astioiden koon mukaan. Ilmoitus toimitetaan kirjallisena Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle. Turun vesilaitosesittää, että mahdollisessa tulipalotilanteessa syntyvien sammutusvesien pääsy sadevesiviemärin kautta Jaaninojaan ja edelleen Halisten vesilaitoksen yläpuolelle estetään. Pintakäsittelylaitoksen puhdistamon hoitoon ja puhdistamossa käsiteltyjen vesimäärien kirjaamiseen tulee kiinnittää huomiota, jotta vesilaitos voi luotettavasti määrittää luvanhakijalta viemäriverkkoon päätyvien raskasmetallien määrän. Tarkkailuohjelmaan tulee lisätä syanidin määritys, koska prosessissa käytetään syanidipitoisia kemikaaleja. Lisäksi vesilaitos esittää, että ympäristökatselmuksiin kutsutaan myös vesilaitoksen edustaja. Muilta osin ei vesilaitoksella ole huomauttamista lupahakemuksen johdosta. Asemakaavatoimistoilmoittaa, että yleiskaavassa asetetut alueen kehittämistavoitteet huomioon ottaen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat haitalliset ympäristövaikutukset tulee voida lupaehtoja asettamalla poistaa ympäristön maankäytön muuttuessa. Toiminta on voimassa olevassa asemakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen ja aluetta koskevien kaavamääräysten mukaista. Toiminnan sijaintipaikka täyttää kaavoitukseen liittyvät ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Niklaamo Rautio Oy ei ole jättänyt vastinetta annetuista lausunnoista. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Tarkastukset Niklaamo Rautio Oy:lle tehtiin tarkistuskäynti ympäristöluvanvaraisuuden arvioimiseksi. Läsnä olivat Mike Rautio Niklaamo Rautio Oy:stä, Jaana Gustafsson ja Tiina Liira Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistosta. Lisäksi laitokselle tehtiin tarkistuskäynti ympäristölupahakemuksen täydentämiseksi. Läsnä olivat Mike Rautio Niklaamo Rautio Oy:stä, Antti Kuparinen Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksesta ja Fredrik Klingstedt Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistosta. Oheismateriaali 1Lupahakemus Oheismateriaali 2Asemakaavatoimiston lausunto Oheismateriaali 3Ympäristöterveydenhuollon lausunto

5 Oheismateriaali 4Vesilaitoksen lausunto Oheismateriaali 5Pelastuslaitoksen lausunto Oheismateriaali 6Tarkastusmuistio Vs. ympäristötoimenjohtaja Olli-Pekka Mäki: EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Niklaamo Rautio Oy:lle osoitteeseen Voimakatu 17, Turku (kiinteistö ) edellä esitetyn mukaisesti täydennettynä seuraavin määräyksin: Lupamääräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätteiden ja kemikaalien käsittely ja varastointi 1. Kaikkia toiminnassa syntyviä jätteitä tulee käsitellä ja varastoida siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristön pilaantumista, epäsiisteyttä, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6, 19, NaapL 17 ) 2. Ongelmajätteiden varastointi ja säilytys tulee järjestää laitosalueella siten, että niiden pääsy maaperään, pohjaveteen, viemäriin, rakennusten rakenteisiin tai muuhun ympäristöön on estetty. Ongelmajätteet tulee varastoida asianmukaisesti merkittyinä erillään toisistaan lukitussa tai valvotussa ja katetussa tilassa siten, etteivät asiattomat saa niitä haltuunsa. Ongelmajätteet eivät saa sekoittua muihin jätteisiin. Ongelmajätteiden varastotiloissa on oltava nestetiivis pinnoite ja tilat on varustettava riittävin suojarakentein, esimerkiksi kynnyksin tai valuma-altain. Varastotiloissa ja lastauspaikoilla on oltava imeytysainetta ja työkaluja mahdollisten vuotojen korjaamiseksi. (YSL 45, JL 6 ) 3. Jätteet tulee toimittaa säännöllisin väliajoin vastaanottajalle, jolla on asianmukainen lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Ongelmajätteitä ei saa varastoida kiinteistöllä 12 kuukautta kauemmin. (YSL 43, 45, JL 6, 15 ) 4. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana siten, että kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. (YSL 45, JL 6 ) 5. Laitoksella tulee olla riittävä määrä imeytysainetta, työvälineitä ja astioita mahdollisten vaarallisten aineiden vuotojen talteen keräämistä varten. Lisäksi laitoksella tulee olla ns. viemärisulkumatto, jolla ehkäistään kemikaalivuotojen pääsy viemärijärjestelmään (sadevesiviemäriin) poikkeustilanteissa. Vuotaneet aineet, tulee kerätä talteen viipymättä ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. Vuotaneiden aineiden johtaminen yleiseen viemäriin on kielletty. (YSL 7, 8, 43, 45 ) Jätevesien käsittely 6. Laitokselta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää seuraavia pitoisuusarvoja (Turku 2003): Aine Pitoisuusraja-arvo (mg/l) Kadmium (Cd) 0,2 Kokonaiskromi (Cr) 0,7 Kromi VI (Cr 6+ ) 0,2 Kupari (Cu) 0,5 Elohopea (Hg) 0,05 Nikkeli (Ni) 2 Lyijy (Pb) 0,5 Sinkki (Zn) 2 Kokonaissyanidi (CN -) 0,5

6 Viemäriin johdettavan jäteveden ph-arvo tulee olla alueella 6,0-11,0. Jätevesien laimentaminen muilla vesillä raja-arvojen saavuttamiseksi on kielletty. Mikäli jätevedet sisältävät muita haitallisia aineita tai jäteveden koostumus muuttuu, voi lupaviranomainen antaa niiden enimmäispitoisuuksia, käsittelyä ja tarkkailua koskevia määräyksiä. (YSL 43, 47, YSA 36 ) 7. Viemäriin johdettavien jätevesien laatua ja määrää tulee tarkkailla vähintään kaksi kertaa vuodessa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta tehtävän tarkkailututkimuksen avulla. Tutkimus tulee suorittaa normaalin tuotannon ollessa käynnissä ja siinä tulee selvittää viemäriin johdettavan jäteveden pitoisuudet kadmiumin, kromin, kuparin, elohopean, nikkelin, lyijyn, sinkin ja kokonaissyanidin osalta sekä jäteveden ph-arvo. Lisäksi tulee esittää tieto viemäriverkkoon johdettavan jäteveden määrästä. Tarkkailututkimusten tulokset tulee toimittaa tiedoksi Turun vesilaitokselle ja ympäristönsuojelutoimistolle. (YSL 46, 83 ) Toiminnan tarkkailu ja valvonta 8. Luvanhaltijan on pidettävä kirjanpitoa laitoksen toiminnasta. Kirjanpidosta on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: laitoksella käytettyjen ympäristölle vaarallisten kemikaalien laji sekä kulutus- ja varastointimäärät, laitoksen toiminnassa muodostuvien jätteiden lajit ja määrät sekä jätteiden toimituspaikat ja - ajankohdat, laitokselta viemäriin johdettujen jätevesien määrä laitoksella havaitut toiminnan häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet, jotka ovat lisänneet päästöjä ympäristöön tai viemäriin taikka joista on voinut aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 45, 46, 83, JL 51, 52 ) 9. Kiinteistöllä oleva maanalainen öljysäiliö on tarkastettava vuoden 2007 loppuun mennessä, jonka jälkeen säiliö tarkastetaan kuntoluokan tai 10 vuoden välein (YSL 43 ). 10. Luvanhaltijan on viivytyksettä ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaisille onnettomuuksista ja muista merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa taikka vaaraa tai haittaa terveydelle. Samalla on ilmoitettava niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi. (YSL 43, 46, 62, 76, 83, YSA 30 ) 11. Toiminnassa tapahtuvista pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, toiminnan ja tuotantomäärien muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, laitosalueen ja -tilojen käytön oikeuttavan vuokrasopimuksen päättymisestä sekä toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava viipymättä kirjallisesti ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvanhaltijan vaihtuessa on uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. (YSL 43, 81, 83 ) 12. Luvanhaltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava laitoksen toimintaan soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 43 ) 13. Toiminnan loppuessa on kiinteistön maaperän mahdollinen pilaantuminen selvitettävä ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Lisäksi alue on siivottava toiminnassa käytetyistä laitteista ja materiaaleista sekä syntyneistä jätteistä. (YSL 43, 75, 76, 104, JA 9 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti täyttää laitoksen toiminta ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä

7 niiden nojalla annetuissa säädöksissä asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eikä toiminnasta katsota aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten perustelut Jätehuollon järjestämistä koskevista yleisistä huolehtimisvelvollisuuksista on säädetty määräyksissä 1-5. Ongelmajätteet on niiden turvallisen käsittelyn varmistamiseksi kerättävä ja säilytettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. Ongelmajätteitä ovat myös toiminnassa syntyvät kiinteät jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita kuten happoja tai öljyä. (1-5) Jätteet on määrätty toimitettavaksi asianmukaiseen käsittelyyn säännöllisin väliajoin, jotta laitokselle ei kertyisi kerrallaan liian suuria ja vaikeasti hallittavissa olevia määriä pilaantumisen vaaraa aiheuttavia vaarallisia jätteitä. Jätteiden asianmukainen ja turvallinen käsittely voidaan varmistaa luovuttamalla jätteitä ainoastaan jätelain 15 :ssä mainituille hyväksytyille vastaanottajille. (3) Mahdollisen kemikaali- tai ongelmajätevuodon varalta on laitoksella oltava riittävästi työkaluja ja imeytysmateriaalia, jotta tarvittaviin onnettomuuden torjuntatoimenpiteisiin voidaan toiminnanharjoittajan toimesta ryhtyä viipymättä. (5) Jätevesiä koskeva määräys on tarpeen, jottei toiminnasta aiheudu haittaa Turun kaupungin jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Viemäriin johdettavien jätevesien haitallisten aineiden päästörajoituksissa on otettu huomioon Turun vesilaitoksen puhdistamolle johdettavien jätevesien rajaarvot (Turku 2003). (6-7) Valvontaa koskevat määräykset on annettu luvan mukaisen toiminnan valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Poikkeustapauksista kuten ympäristön pilaantumisen vaaraa lisäävistä onnettomuuksista ja toiminnan olennaisista muutoksista on tiedotettava mahdollisimman nopeasti, jotta viranomaiset voivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin viipymättä. Toiminnanharjoittajan on myös itse oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön sekä mahdollisuuksista vähentää ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. YSL 4 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimenpiteet ovat tarpeen alueen siistimiseksi ja maaperän mahdollisen kunnostustarpeen selvittämiseksi. Maaperän kunnostamista koskevat päätökset tekee Lounais-Suomen ympäristökeskus. (8-13). Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Jätelaki (1072/1993) Jäteasetus (1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa asti. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava uutta lupaa. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Ympäristöluvasta perittävä maksu

8 Ympäristöluvasta peritään Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukainen 2690 euron maksu. Taksan alkuperäisestä määrästä on vähennetty 670 euroa, koska hakemuksen vireilläolosta ei ole tiedotettu sanomalehdissä. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Muutoksen haku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 97 :ssä mainituilla tahoilla. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. PäätösEhdotus hyväksyttiin. JAKELU kuuljulkipano tiedlounais-suomen ympäristökeskus aoniklaamo Rautio Oy