Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.
|
|
|
- Veikko Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AGORA OLARIN KOULU MATEMATIIKKA Rita Järvinen ja Maija Gustafsson 2015 Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.
2 FUNKTIOMATERIAALI SISÄLTÄÄ säännönmukaisuuksia funktiokoneella tehtäväsarjan ohjeet monistepohjat tehtävistä 1, 2 ja 3 funktiolinkkejä verkkosivustoilla ja ipad sanalista funktioista Popplet-käsitekortit Johdanto Olarin koulun AGORA-hankkeessa matematiikan funktiomateriaalia laativat ja kokeilivat Olarin koulun matematiikan lehtori ja Espoon Matikkamaan konsultoiva opettaja Rita Järvinen sekä Olarin koulun laaja-alainen erityisopettaja Maija Gustafsson. Valokuvat on ottanut Rita Järvinen. Funktion opetus sijoittuu Olarin koulussa 9. luokan syksyn oppisisältöihin. Materiaali laadittiin 1. oppituntia varten. Tavoitteena oli havainnollistaa funktion käsitettä käyttäen apuna konkretisointivälineistöä. Erityistä huomiota kiinnitettiin käsitteen muodostamiseen käyttäen tarkkaan harkittuja sanamuotoja. Tehtäväsarja koostuu kolmesta mallintamistehtävästä, joiden tarkentavia toimintaohjeet on kirjattu sekä kielen tietoisuuden että matematiikan näkökulmasta. Lisäksi mukana on vinkkejä sähköisiin materiaaleihin sekä tietokoneella että ipadilla. Materiaalin lopussa on myöhemmin oppitunnilla toteutettu Olarin koulun käsiteviidakon matematiikan osuus. Lisätietoa Käsiteviidakosta on Olarin koulun AGORA-materiaalissa.
3 Säännönmukaisuuksia funktiokoneella tehtäväsarjan tehtäviä kokeiltiin syksyllä 2014 sekä joustavan opetuksen 15 oppilaan opetusryhmässä ja painotusluokan 21 oppilaan ryhmässä. Pienemmän ryhmän tunnin veti erityisopettaja ja suuremman ryhmän tunnin aineenopettaja yhdessä tehdyillä ohjeilla mahdollisimman samankaltaisesti. Tehtäväsarjan käyttö osoittautui hyväksi tavaksi esitellä aihekokonaisuus oppilaille sen konkreettisuuden ja yksinkertaisuuden takia. Konkreettinen tehtävänasettelu toi opiskeluun toiminnallisuutta ja muutti oppilaiden asennetta vaikealta tuntuvaan asiaan. Tehtävän avulla funktioihin liittyvän riippuvuuden ymmärtäminen helpottui huomattavasti. Kurssin edessä abstraktimmalle tasolle, jossa tehtävät käsiteltiin x- ja y- käsitteiden avulla, konkreettiseen tehtävän asetteluun oli helppo palata. Oppilaat itse palasivat konkreettiseen tehtävän asetteluun oppimisprosessin aikana esimerkiksi kysymällä Onko toi x nyt ne oppilaat ja toi y ne palikat?. Kurssin kertausvaiheessa myös oppikirjan tehtäviä konkretisoitiin vastaavalla tavalla. Tehtävänsarjan käyttö tarjosi oppilaille konkreettiset mallit, joihin oppilaat saattoivat ankkuroida funktioon liittyvät käsitteet ja niiden väliset suhteet. Esimerkiksi tehtävässä 3 oppilaat näkivät konkreettisen mallin funktioon liittyvästä vakiosta, jonka arvo ei muutu, vaikka x:n ja y:n arvot muuttuvat riippuvuuden mukaan. Lisäksi tehtäväsarjan konkreettisuus ja helppous laski matematiikkaan liittyvää pelkoa ja kielteistä asennetta. Oppilaat kysyivät Siis voiks tää olla näin helppoa?. Asetelmasta oli huomattavan paljon lähteä opettamaan heikostikin matematiikassa pärjääviä oppilaita. Lisätietoa matematiikan havainnollistamisesta, konkretisointivälineistä, matematiikan ipad ohjelmista sekä verkkovinkkejä löytyy Espoon Matikkamaa verkkosivustolta espoonmatikkamaa.fi.
4 SÄÄNNÖNMUKAISUUKSIA FUNKTIOKONEELLA Välineet: esineitä (kuutioita, värinappeja, nalleja, nappeja, ) ja läpinäkyvä laatikko, johon esineet laitetaan. Valitse aluksi yksi esinetyyppi esim. kuutioita. Tehtävissä 1 ja 2 alussa laatikko on tyhjä. Tehtävässä 3 alussa laatikossa on kolme esinettä (kuva 1). Kuva 1 Oppilaille jaetaan tehtävänannon mukainen määrä esineitä. Jokaisella oppilailla on kädessä sama määrä esineitä. Kuutioita käytettäessä kullakin oppilaalla voi olla aina sama väri. Tehdään toiminta kussakin tilanteessa taulukon rakenteen mukaisesti. Jokainen toimintatilanne merkitään omalle rivilleen. Tilanteesta kertovalla rivillä on merkitty, kuinka monta oppilasta on mukana toiminnassa. Jos aloitettaisiin tyhjästä taulukosta (kuten myöhemmin xytaulukon täyttämisessä), ensimmäisen sarakkeen (oppilaiden lukumäärän) voisi valita oman mieltymyksen mukaisesti. Jotta säännönmukaisuutta 100. ja n. oppilaan tapauksissa olisi helpompi tutkia, valitaan yleensä aluksi pieniä peräkkäisiä lukumääriä. Kukin oppilas laittaa esineet omasta kädestä astiaan. Kukin rivillä olevan toiminnan jälkeen astia tyhjennetään (tehtävät 1 ja 2) tai jätetään alussa ollut määrä kuutioita astiaan (tehtävä 3).
5 Tärkeitä kysymyksiä toiminnan alussa: Kuinka monta oppilasta on mukana. tilanteessa? järjestysluku Kuinka monta esinettä kullakin oppilaalla on kädessä? Tärkeitä kysymyksiä sen jälkeen kun esineet on laitettu astiaan: Kuinka monta esinettä astiassa on yhteensä? Kuvan 2 mukaisessa tilanteessa astia oli aluksi tyhjä (tehtävä 2). Kukin oppilas laittaa astiaan neljä esinettä. Viisi oppilaasta (x = 5) on laittanut astiaan yhteensä 20 esinettä (y = 20). Kuva 2 Esineiden lukumäärä lasketaan 5 kertaa 4 on 20. Taulukoiden täyttämiseen voi käyttää valmiita taulukkopohjia tai oppilaat voivat tehdä taulukon vihkoon itse.
6 Kokeilussa huomattiin, että tilanteen järjestysnumeron merkitseminen 1. sarakkeeseen johdatti oppilaat ajattelemaan, että järjestysnumero lukuna (ilman pistettä) kirjoitetaan aina x-sarakkeeseen (kuva 3). Kuitenkin tehtävässä 3 on 1. tilanteessa 0 oppilasta, jolloin laatikossa on kaikissa tilanteissa valmiina kolme esinettä. Tästä syystä tuo ensimmäinen sarake jätettiin pois. Kuva 3 Tutkitaan taulukkoa. Piirrä nuoli tutkittavan tilanteen luvusta x lukuun y. Merkitse laskut näkyviin. Huomaa, että on kiellettyä käyttää laskusääntöjä, jossa esineiden määrä lasketaan edellisessä tilanteessa olleesta esineiden määrästä. Tällöin pitäisi aina olla selvillä edellinen lukumäärä, kun oppilaita on ollut yksi vähemmän. Ei siis tutkita säännönmukaisuutta siirryttäessä taulukon riviltä seuraavalle riville vaan laskutapaa tietyllä rivillä. x y Millä säännöllä esineiden lukumäärä voidaan laskea oppilaiden lukumäärästä? oppilaita esineitä
7 Esimerkkiin on helppo palata opetuksessa kurssin edetessä. Kuutioiden ja oppilaiden määrän väliseen riippuvuuteen voi viitata oppilaiden hämmentyessä pelkistä x, y tai y = f(x) merkinnöistä. Lisäksi opettaja voi halutessaan tehdä opetustilanteessa havainnekuva oppilaiden ja kuutioiden välisestä riippuvuudesta koordinaatistoon. Tämä ennakoi funktion kuvaajan piirtämistä pelkän yhtälön avulla. Myös koordinaatistoon liittyviä käsitteitä voi kerrata tässä yhteydessä. Taulukkoon voi lisätä kolmannen sarakkeen, jonka otsikko on piste. Kuinka monta oppilasta yhteensä? x Kuinka monta esinettä yhteensä? y Piste koordinaatistossa (x, y) 0 3 (0, 3) 1 5 (1, 5) x-akselilla merkitään kokonaislukuina (0, 1, 2,...) oppilaiden lukumäärä ja y-akselille kokonaislukuina esineiden lukumäärä (kuva 4). Oppilaiden kanssa voidaan keskustella, miksi nämä arvot ovat ei-negatiivisia kokonaislukuja. Koska käsitellään vain kokonaislukuja, niin suoraa tai puolisuoraa ei voi piirtää.
8 Esimerkiksi pistemerkintä (5, 13) tarkoittaa, että kolme oppilasta on laittanut astiaan yhteensä 13 esinettä (kuva 5). esineiden lukumäärä Kuva 4 oppilaiden lukumäärä Kuva 5 Pisteet voidaan piirtää koordinaatistoon myös GeoGebralla joko tietokoneella (geogebra.org) tai ipadilla GeoGebra-sovelmalla. Kirjoita pisteet yksi kerrallaan pistemerkintänä esim. (5, 13) syöttökenttään (kuva 6). Ohjelma nimeää pisteet automaattisesti. Suorien yhtälöitä tutkittaessa syöttökenttään voi kirjoittaa myös yhtälöitä esimerkiksi y = 2x + 3. Kuva 6
9 MONISTEPOHJA AGORA, Olarin koulu Tehtävä 1: Kullakin oppilaalla kädessään 1 esine. Kuinka monta oppilasta yhteensä? x Kuinka monta esinettä yhteensä? y Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.
10 MONISTEPOHJA AGORA, Olarin koulu Tehtävä 2: Kullakin oppilaalla kädessään neljä esinettä. Kuinka monta oppilasta yhteensä? x Kuinka monta esinettä yhteensä? y Miten esineiden lukumäärä lasketaan? Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.
11 MONISTEPOHJA AGORA, Olarin koulu Tehtävä 3: Kullakin oppilaalla kädessään kaksi esinettä. Laatikossa on kaikissa tilanteissa valmiina kolme esinettä. Oppilaita x Esineitä y 0 Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.
12 Funktiolinkkejä verkkosivustoilla ja ipad Funktiokoneiden toimintaan voi tutustua myös Function Machine ipad sovelman avulla. Funktiokoneita ja funktiotehtäviä on verkkosivustoilla: 1) FUNKTIOKONEITA html 2) KIRJOITA LASKUSÄÄNTÖ TAULUKKOON 3) TÄYTÄ PUUTTUVAT ARVOT TAULUKKOON 4) RAKENNA KERROSTALOJA 5) PISTEET KOORDINAATISTOSSA 6) SUORAN OMINAISUUKSIA
13 Sanalista funktioista Olarin koulussa teemapäivänä toteutettiin Käsiteviidakko. Koulun käytävillä ja aulatiloissa oli esillä mm. eri oppineisiin liittyviä käsitteitä, joista tehtiin näyttelymateriaalia työpajoissa. Matematiikan materiaali funktiosta tehtiin malliksi ennen työpajoja. Matematiikan opettaja lähetti Wilman pikaviestit-toiminnolla 9. luokan oppilasryhmälle kaksi kysymystä ja pyysi vastaukseksi sanalistoja kahdesta eri kohdasta. KOHTA 1 Mitä sanoja ja käsitteitä funktiolaskuissa pitää tietää? KOHTA 2 Mitä uutta sanastoa/tietoa olet kohdannut funktioita opiskeltaessa? Oppilaat saivat vastata kysymyksiin joko yksin tai pareittain. Tehtävä annettiin keskiviikkona ja vastaus piti lähettää viimeistään maanantaina. Seuraavalla oppitunnilla opettaja jakoi oppilaat ryhmiin. Ryhmissä tehtiin sanajonoja ennakkoon opettajalle lähetystä käsitesanoista. Sanajonoista tehtiin myöhemmin muovipäällysteiset pitkät liuskat, jotka olivat esillä teemapäivänä (kuva 7). Esimerkkejä sanajonoista 1) funktio, riippuvuus, laskusääntö, funktiokone, funktion merkintä y = f(x), y on x:n funktio 2) xy- koordinaatisto, x-akseli, leikkaa, y-akseli, origo 3) taulukko, rivi, sarake, muuttujan arvo, funktion arvo, piste, viiva 4) koordinaatisto, koordinaatti, muuttujan arvo, f(x) = y = funktion arvo, piste, lukupari, suora, kuvaaja, yhtälön määrittäminen kuvaajasta, yhtälö Kuva 7
14 Alla on sanalistat, jotka on koottu yhteen oppilaiden lähettämistä Wilma-pikaviestiin vastauksista. Vastauksissa oli 8-26 sanaa. KOHTA 1 Mitä käsitteitä tarvitaan funktion oppimiseen? Mitä sanoja ja käsitteitä funktiolaskuissa pitää tietää? TAULUKKO RIVI SARAKE RIIPPUVUUS FUNKTIO funktio = riippuvuus, joku tietty laskusääntö FUNKTION MERKINTÄ Mitä koko y = f(x) merkintä tarkoittaa? MUUTTUJA x on muuttuja FUNKTION ARVO y on funktion arvo MUUTTUJAN ARVO POTENSSI KUVAAJA LAUSEKE ARVO ARVON SIJOITTAMINEN REAALILUKU YHTÄSUURUUS POLYNOMI ASTELUKU 1. ASTEEN FUNKTIO
15 YHTÄLÖ KERROIN VAKIO PARAMETRI VAKIOTERMI KOORDINAATTI KOORDINAATISTO AKSELI x-akseli y-akseli ORIGO YHTÄLÖ PISTE VIIVA SUORA KÄYRÄ LEIKKAA YHDENSUUNTAISUUS SAMANSUUNTAINEN POSITIIVISUUS NEGATIIVISUUS ITSEISARVO KOHTA 2 Mitä uutta sanastoa/tietoa olet kohdannut funktioita opiskeltaessa? Mitkä ovat funktioon liittyviä uusia opittavia käsitteitä? FUNKTIO MUUTTUJA x on muuttuja y = f(x) y on x:n funktio
16 f(x) = y = funktion arvo FUNKTION ARVO y on funktion arvo FUNKTIOKONE LUKUPARI KUVAAJA FUNKTION KUVAAJA KULMAKERROIN k VAKIO b SUORAN YHTÄLÖ y = kx + b NOUSEVA SUORA LASKEVA SUORA SUORAN JYRKKYYS VAKIOTERMI (FUNKTIOSSA) YHTÄLÖN MÄÄRITTÄMINEN KUVAAJASTA AKSELIEN SUUNTAISET SUORAT KUVAAJAN LUKEMINEN NOLLAKOHTA FUNKTION MÄÄRITTELYJOUKKO FUNKTION ARVOJOUKKO FUNKTION ASTELUKU PARAABELI
17 Popplet-käsitekortit Alla olevat käsitekortit (kuva 8) Rita Järvinen on tehnyt ipadin Poppletsovelmalla, jolla myös helposti linkittää käsitekartoissa käsitteitä toisiinsa. Kuva 8 Lisätietoa espoonmatikkamaa.fi Espoon koulujen matematiikan konsultointi, yhteydenotot sähköpostitse rita.e.jarvinen@espoo.fi Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.
Aloita Ratkaise Pisteytä se itse Merkitse pisteet saanut riittävästi pisteitä voit siirtyä seuraavaan osioon ei ole riittävästi
Aloita A:sta Ratkaise osion (A, B, C, D, jne ) yhtälö vihkoosi. Pisteytä se itse ohjeen mukaan. Merkitse pisteet sinulle jaettavaan tehtävä- ja arviointilappuun. Kun olet saanut riittävästi pisteitä (6)
origo III neljännes D
Sijoita pisteet A(1,4) ja B(4,5;5) sekä C(-3,4) ja D(-4,--5) y II neljännes C A I neljännes B x origo III neljännes D IV neljännes KOTIT. Sijoita ja nimeä koordinaatistoon pisteitä niin, että pisteet yhdistettäessä
Käy vastaamassa kyselyyn kurssin pedanet-sivulla (TÄRKEÄ ensi vuotta ajatellen) Kurssin suorittaminen ja arviointi: vähintään 50 tehtävää tehtynä
Käy vastaamassa kyselyyn kurssin pedanet-sivulla (TÄRKEÄ ensi vuotta ajatellen) Kurssin suorittaminen ja arviointi: vähintään 50 tehtävää tehtynä (vihkon palautus kokeeseen tullessa) Koe Mahdolliset testit
5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;
Aluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö
Aluksi Matematiikan käsite suora on tarkalleen sama asia kuin arkikielen suoran käsite. Vai oliko se toisinpäin? Matematiikan luonteesta johtuu, että sen soveltaja ei tyydy pelkkään suoran nimeen eikä
Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Ensimmäisen asteen polnomifunktio Yhtälön f = a+ b, a 0 määrittelemää funktiota sanotaan ensimmäisen asteen polnomifunktioksi. Esimerkki. Ensimmäisen asteen polnomifuktioita ovat esimerkiksi f = 3 7, v()
1 ENSIMMÄISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO
1 ENSIMMÄISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO POHDITTAVAA 1. Lämpötila maanpinnalla nähdään suoran ja y-akselin leikkauspisteen y- koordinaatista, joka on noin 10. Kun syvyys on 15 km, nähdään suoralta, että lämpötila
Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon
Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no
1 Rationaalifunktio , a) Sijoitetaan nopeus 50 km/h vaihtoaikaa kuvaavan funktion lausekkeeseen.
Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.7.06 Rationaalifunktio. a) Sijoitetaan nopeus 50 km/h vaihtoaikaa kuvaavan funktion lausekkeeseen. f (50) 50 8 50 4 8 50 500 400 4 400
Juuri 2 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Kertaus K. a) E Nouseva suora. b) A 5. asteen polynomifunktio, pariton funktio Laskettu piste f() = 5 =, joten piste (, ) on kuvaajalla. c) D Paraabelin mallinen, alaspäin aukeava. Laskettu piste f() =
Suoran yhtälöt. Suoran ratkaistu ja yleinen muoto: Suoran yhtälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on
Suoran htälöt Suoran ratkaistu ja leinen muoto: Suoran htälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on ANALYYTTINEN GEOMETRIA MAA5 = k + b, tai = a missä vakiotermi b ilmoittaa suoran ja -akselin
3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO
3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO POHDITTAVAA 1. Kuvasta voidaan arvioida, että frisbeegolfkiekko käy noin 9 metrin korkeudella ja se lentää noin 40 metrin päähän. Vastaus: Frisbeegolfkiekko käy n. 9 m:n
Lukuväleistä. MB 3 Funktio. -2 < x < 5 tai ]-2,5] x < 3 tai ]-,3]
![Lukuväleistä. MB 3 Funktio. -2 < x < 5 tai ]-2,5] x < 3 tai ]-,3]](/thumbs/47/23676089.jpg "Lukuväleistä. MB 3 Funktio. -2 < x < 5 tai ]-2,5] x < 3 tai ]-,3]")
Lukuväleistä MB Funktio - < < tai ]-,] < tai ]-,] Yksikäsitteisyys Täytyy tuntea/arvata tyyppi T 0. (sivu ) f() = a) f () = = 9 = 4 T 0. (sivu ) T 0. (sivu ) f() = f() = b) f(k) = k c) f(t + ) = (t + )
4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio
4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) Tutkitaan yhtälöiden ratkaisuja piirtämällä funktioiden f(x) = x, f(x) = x 3, f(x) = x 4 ja f(x) = x 5 kuvaajat. Näin nähdään, monessako
KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4
KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + ( 1) + 3 ( 1) 3 = 3 + 3 = 4 K. a) x 3x + 7x 5x = 4x + 4x b) 5x 3 (1 x ) = 5x 3 1 + x = 6x 4 c) (x + 3)(x 4) = x 3 4x + 3x 1 = x 3 + 3x 4x 1 Vastaus: a) 4x +
1 Peruslaskuvalmiudet
1 Peruslaskuvalmiudet 11 Lukujoukot N {1,, 3, 4,} on luonnollisten lukujen joukko (0 mukana, jos tarvitaan), Z {, 3,, 1, 0, 1,, 3,} on kokonaislukujen joukko, Q m n : m, n Z, n 0 on rationaalilukujen joukko,
OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO
OSA : YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen ja Pekka Vaaraniemi Alkupala Kolme kaverusta, Olli, Pekka
MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:
MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla
2 Pistejoukko koordinaatistossa
Pistejoukko koordinaatistossa Ennakkotehtävät 1. a) Esimerkiksi: b) Pisteet sijaitsevat pystysuoralla suoralla, joka leikkaa x-akselin kohdassa x =. c) Yhtälö on x =. d) Sijoitetaan joitain ehdon toteuttavia
Eksponenttifunktio ja Logaritmit, L3b
ja Logaritmit, L3b eksponentti-funktio Eksponentti-funktio Linkkejä kurssi8, / Etälukio (edu.) kurssi8, logaritmifunktio / Etälukio (edu.) Potenssifunktio y = f (x) = 2 Vakiofunktion y = a kuvaaja on vaakasuora
Tekijä Pitkä matematiikka
K1 Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 a) 1 1 + 1 = 4 + 1 = 3 = 3 4 4 4 4 4 4 b) 1 1 1 = 4 6 3 = 5 = 5 3 4 1 1 1 1 1 K a) Koska 3 = 9 < 10, niin 3 10 < 0. 3 10 = (3 10 ) = 10 3 b) Koska π 3,14, niin π
Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5.
Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 31 Kirjoitetaan yhtälö keskipistemuotoon ( x x ) + ( y y ) = r. 0 0 a) ( x 4) + ( y 1) = 49 Yhtälön vasemmalta puolelta nähdään, että x 0 = 4 ja y 0 = 1, joten ympyrän
MAA7 7.1 Koe Jussi Tyni Valitse kuusi tehtävää! Tee vastauspaperiin pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin välivaiheet näkyviin!
MAA7 7.1 Koe Jussi Tyni 9.1.01 1. Laske raja-arvot: a) 5 lim 5 10 b) lim 9 71. a) Määritä erotusosamäärän avulla funktion f (). f ( ) derivaatta 1 b) Millä välillä funktio f ( ) 9 on kasvava? Perustele
Funktio 1. a) Mikä on funktion f (x) = x lähtöjoukko eli määrittelyjoukko, kun 0 x 5?
Funktio. a) Mikä on funktion f (x) = x + lähtöjoukko eli määrittelyjoukko, kun 0 x 5? b) Mikä on funktion f (x) = x + maalijoukko eli arvojoukko? c) Selitä, mikä on funktion nollakohta. Anna esimerkki.
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.09 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa-antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti
MAA02. A-osa. 1. Ratkaise. a) x 2 + 6x = 0 b) (x + 4)(x 4) = 9 a) 3x 6x
MAA0 A-osa. Ratkaise. a) x + 6x = 0 b) (x + 4)(x 4) = 9 a) 3x 6x a) Kirjoitetaan summa x + 6x yhteisen tekijän avulla tulomuotoon ja ratkaistaan yhtälö tulon nollasäännön avulla. x + 6x = 0 x(x + 6) =
b) Määritä/Laske (ei tarvitse tehdä määritelmän kautta). (2p)
Matematiikan TESTI, Maa7 Trigonometriset funktiot RATKAISUT Sievin lukio II jakso/017 VASTAA JOKAISEEN TEHTÄVÄÄN! MAOL/LIITE/taulukot.com JA LASKIN ON SALLITTU ELLEI TOISIN MAINITTU! TARKISTA TEHTÄVÄT
Mopoilua. Tavoitteet: TEEMA 1:
Koostanut: Elina Viro Opettajalle Mopoilua Kohderyhmä: 9. luokka Esitiedot: Prosenttilaskenta, ensimmäisen asteen yhtälö, koordinaatisto Taustalla oleva matematiikka: Funktiot, funktion kuvaaja, prosenttilaskenta,
MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:
MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: 1 Funktio 1.1 Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet: 1 1. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä.
BM20A0300, Matematiikka KoTiB1
BM20A0300, Matematiikka KoTiB1 Luennot: Heikki Pitkänen 1 Oppikirja: Robert A. Adams: Calculus, A Complete Course Luku 12 Luku 13 Luku 14.1 Tarvittava materiaali (luentokalvot, laskuharjoitustehtävät ja
Koostanut: Anne Ranta-Nilkku, Elina Viro. Funktiot arjessani
Koostanut: Anne Ranta-Nilkku, Elina Viro Opettajalle Funktiot arjessani Kohderyhmä: 9. luokka Esitiedot: Koordinaatisto Taustalla oleva matematiikka: Riippuvuus, riippuvuuden esittäminen muuttujien avulla,
MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ
1 YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA 25.9.2017 MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ A-osa Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät 1 4. Tehtävät arvostellaan pistein 0 6. Kunkin tehtävän ratkaisu kirjoitetaan tehtävän
5.3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet
.3 Suoran ja toisen asteen käyrän yhteiset pisteet Tämän asian taustana on ratkaista sellainen yhtälöpari, missä yhtälöistä toinen on ensiasteinen ja toinen toista astetta. Tällainen pari ratkeaa aina
5 Differentiaalilaskentaa
5 Differentiaalilaskentaa 5.1 Raja-arvo Esimerkki 5.1. Rationaalifunktiota g(x) = x2 + x 2 x 1 ei ole määritelty nimittäjän nollakohdassa eli, kun x = 1. Funktio on kuitenkin määritelty kohdan x = 1 läheisyydessä.
6. Harjoitusjakso II. Vinkkejä ja ohjeita
6. Harjoitusjakso II Seuraavaksi harjoitellaan algebrallisten syötteiden, komentojen ja funktioiden käyttöä GeoGebrassa. Tarjolla on ensimmäisen harjoittelujakson tapaan kahden tasoisia harjoituksia: perustaso
Lue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko 1. konseptin yläreunaan. ILMAN LASKINTA -OSIO! LASKE KAIKKI SEURAAVAT TEHTÄVÄT:
MAA Koe 8.1.014 Arto Hekkanen ja Jussi Tyni Lue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko 1. konseptin yläreunaan. ILMAN LASKINTA -OSIO! LASKE KAIKKI SEURAAVAT TEHTÄVÄT: 1. a) Laske polynomien x x
B. 2 E. en tiedä C. 6. 2 ovat luonnollisia lukuja?
Nimi Koulutus Ryhmä Jokaisessa tehtävässä on vain yksi vastausvaihtoehto oikein. Laske tehtävät ilman laskinta.. Missä pisteessä suora y = 3x 6 leikkaa x-akselin? A. 3 D. B. E. en tiedä C. 6. Mitkä luvuista,,,
MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009
EB-TUTKINTO 2009 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009 KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Eurooppa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin, joka ei saa
Tekijä Pitkä matematiikka a) Ratkaistaan nimittäjien nollakohdat. ja x = 0. x 1= Funktion f määrittelyehto on x 1 ja x 0.
Tekijä Pitkä matematiikka 6 9.5.017 K1 a) Ratkaistaan nimittäjien nollakohdat. x 1= 0 x = 1 ja x = 0 Funktion f määrittelyehto on x 1 ja x 0. Funktion f määrittelyjoukko on R \ {0, 1}. b) ( 1) ( 1) f (
Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Lue tehtävänannot huolellisesti. Tee pisteytysruudukko B-osion konseptin yläreunaan!
MAA4 koe 1.4.2016 Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Lue tehtävänannot huolellisesti. Tee pisteytysruudukko B-osion konseptin yläreunaan! Jussi Tyni A-osio: Ilman laskinta. Laske kaikki
y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6
MAA Koe, Arto Hekkanen ja Jussi Tyni 5.5.015 Loppukoe LASKE ILMAN LASKINTA. 1. Yhdistä kuvaaja ja sen yhtälö a) 3 b) 1 c) 5 d) Suoran yhtälö 1) y=3x ) 3x+y =0 3) x y 3=0 ) y= 3x 3 5) y= 3x 6) 3x y+=0 y=-3x+
4.1 Kaksi pistettä määrää suoran
4.1 Kaksi pistettä määrää suoran Kerrataan aluksi kurssin MAA1 tietoja. Geometrisesti on selvää, että tason suora on täysin määrätty, kun tunnetaan sen kaksi pistettä. Joskus voi tulla vastaan tilanne,
Funktiot, L4. Funktio ja funktion kuvaaja. Funktio ja kuvaus. Yhdistetty funktio. eksponenttifunktio. Logaritmi-funktio. Logaritmikaavat.
Funktiot, L4 eksponentti-funktio Funktio (Käytännöllinen määritelmä) 1 Linkkejä kurssi2 / Etälukio (edu.fi) kurssi8, / Etälukio (edu.fi) kurssi8, logaritmifunktio / Etälukio (edu.fi) Funktio (Käytännöllinen
2 Raja-arvo ja jatkuvuus
Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.7.6 Raja-arvo ja jatkuvuus. a) Kun suorakulmion kärki on kohdassa =, on suorakulmion kannan pituus. Suorakulmion korkeus on käyrän y-koordinaatti
3.1 Väliarvolause. Funktion kasvaminen ja väheneminen
Väliarvolause Funktion kasvaminen ja väheneminen LAUSE VÄLIARVOLAUSE Oletus: Funktio f on jatkuva suljetulla välillä I: a < x < b f on derivoituva välillä a < x < b Väite: On olemassa ainakin yksi välille
O L A R I N K O U L U
Tervetuloa! Olarin koulun matematiikka- ja luonnontiedeluokan tiedotustilaisuuteen Olarin koulu Olarin lukion ja Olarin matematiikkaja luonnontiede lukion yhteydessä luokat 7-9 yksi pienluokka 8lk:lla
MAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut
MAA.3 Koontitehtävät /, ratkaisut. (a) 3x 5x 4 = 0 x = ( 5) ± ( 5) 4 3 ( 4) 6 (b) (x 4) = (x 4)(x + 4) (x 4)(x 4) = (x 4)(x + 4) x 8x + 6 = x 6 x 6 8x = 3 : 8 x = 4 = 5 ± 73 6 (c) 4 x + x + = 0 4 x + 4x
MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 18.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 8..05 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa
Hannu Mäkiö. kertolasku * jakolasku / potenssiin korotus ^ Syöte Geogebran vastaus
Perusohjeita, symbolista laskentaa Geogebralla Kielen vaihtaminen. Jos Geogebrasi kieli on vielä englanti, niin muuta se Options välilehdestä kohdasta Language suomeksi (finnish). Esittelen tässä muutaman
1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Ensimmäisen asteen polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT. a) f(x) = x 4 b) Nollakohdassa funktio f saa arvon nolla eli kuvaaja kohtaa x-akselin. Kuvaajan perusteella funktion nollakohta on x,. c) Funktion f
Sähköinen koe (esikatselu) MAA A-osio
MAA2 2018 A-osio Laske molemmat tehtävät! Tee tehtävät huolellisesti. Muodosta vastaukset abitin kaavaeditoriin. Kysy opettajalta tarvittaessa neuvoa teknisissä ja ohjelmien käyttöön liittyvissä ongelmissa.
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 017 Insinöörivalinnan matematiikan koe 30..017, Ratkaisut (Sarja A) 1. a) Lukujen 9, 0, 3 ja x keskiarvo on. Määritä x. (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut
Suora 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste
Suora 1/5 Sisältö KATSO MYÖS:, vektorialgebra, geometriset probleemat, taso Suora geometrisena peruskäsitteenä Pisteen ohella suora on geometrinen peruskäsite, jota varsinaisesti ei määritellä. Alkeisgeometriassa
Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016
Vanhoja koetehtäviä Analyyttinen geometria 016 1. Määritä luvun a arvo, kun piste (,3) on käyrällä a(3x + a) = (y - 1). Suora L kulkee pisteen (5,1) kautta ja on kohtisuorassa suoraa 6x + 7y - 19 = 0 vastaan.
Matematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 7 1 Useamman muuttujan funktion raja-arvo Palautetaan aluksi mieliin yhden muuttujan funktion g(x) raja-arvo g(x). x a Tämä raja-arvo kertoo, mitä arvoa funktio g(x)
Esimerkki 1: auringonkukan kasvun kuvailu
GeoGebran LASKENTATAULUKKO Esimerkki 1: auringonkukan kasvun kuvailu Auringonkukka (Helianthus annuus) on yksivuotinen kasvi, jonka varren pituus voi aurinkoisina kesinä hyvissä kasvuolosuhteissa Suomessakin
Matematiikka vuosiluokat 7 9
Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa
Laskuharjoitus 2A ( ) Aihepiiri: Raja-arvot etc. Adams & Essex, 8th Edition, Chapter 12. z = f(x, 0) = x2 a z = f(0, y) = 02 a 2 + y2
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Korte / Lindfors MS-A0207 Dierentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM), kevät 2017 Laskuharjoitus 2A (9.10.1.) Aihepiiri:
Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6
Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.
Tekijä Pitkä matematiikka
Tekijä Pitkä matematiikka 5..017 110 Valitaan suoralta kaksi pistettä ja piirretään apukolmio, josta koordinaattien muutokset voidaan lukea. Vaakasuoran suoran kulmakerroin on nolla. y Suoran a kulmakerroin
KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4
Huippu Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 7.4.016 KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + ( 1) + 3 ( 1) 3 = 3 + 3 = 4 K. a) x 3x + 7x 5x = 4x + 4x b) 5x 3 (1 x ) = 5x 3 1 + x
BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018
BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018 1. (a) Tunnemme vektorit a = [ 5 1 1 ] ja b = [ 2 0 1 ]. Laske (i) kummankin vektorin pituus (eli itseisarvo, eli normi); (ii) vektorien
Geogebra -koulutus. Ohjelmistojen pedagoginen hyödyntäminen
Geogebra -koulutus Ohjelmistojen pedagoginen hyödyntäminen Geogebra Ilmainen dynaaminen matematiikkaohjelmisto osoitteessa http://www.geogebra.org Geogebra-sovellusversion voi asentaa tietokoneilla ja
c) 22a 21b x + a 2 3a x 1 = a,
Tehtäviä on kahdella sivulla; kuusi ensimmäistä tehtävää on monivalintatehtäviä, joissa on 0 4 oikeata vastausta. 1. Lukion A ja lukion B oppilasmäärien suhde oli a/b vuoden 2017 lopussa. Vuoden 2017 aikana
7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
Derivaatta graafisesti, h- ja keskeisdifferenssimuodot GeoGebralla Valokuva-albumi
Derivaatta graafisesti, h- ja keskeisdifferenssimuodot GeoGebralla Valokuva-albumi Jussi Kytömäki Lisätiedot ja tekijä: PPT-tiedoston jussi tilaus Jussi.kytomaki@ylojarvi.fi 15.12.2015 GeoGebra-tiedosto
l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 7. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + 5 + +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c) +
MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai
MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai 30.11.015 1. (Opiskelutet. 0 s. 81.) Selvitä, miten lauseke sin(4x 3 + cos x ) muodostuu perusfunktioista (polynomeista, trigonometrisistä funktioista jne).
Matematiikan pohjatietokurssi
Matematiikan pohjatietokurssi Demonstraatio 3, 15.9.014 1. Mitkä seuraavista voisivat olla funktion kuvaajia ja mitkä eivät? Miksi? (a) (b) (c) (d) Vastaus: Kuvaajat b ja c esittävät funktioita. Huomaa,
Integrointi ja sovellukset
Integrointi ja sovellukset Tehtävät:. Muodosta ja laske yläsumma funktiolle fx) x 5 välillä [, 4], kun väli on jaettu neljään yhtä suureen osaan.. Määritä integraalin x + ) dx likiarvo laskemalla alasumma,
l 1 2l + 1, c) 100 l=0
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 5. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) 5 + 5 +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c)
MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA
EB-TUTKINTO 2010 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 4. kesäkuuta 2010 KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Eurooppa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin, joka ei saa
MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai
MATP15 Approbatur 1B Ohjaus Keskiviikko 4.11. torstai 5.11.015 1. (Opiskeluteht. 6 s. 0.) Määritä sellainen vakio a, että polynomilla x + (a 1)x 4x a on juurena luku x = 1. Mitkä ovat tällöin muut juuret?.
jakokulmassa x 4 x 8 x 3x
Laudatur MAA ratkaisut kertausarjoituksiin. Polynomifunktion nollakodat 6 + 7. Suoritetaan jakolasku jakokulmassa 5 4 + + 4 8 6 6 5 4 + 0 + 0 + 0 + 0+ 6 5 ± 5 5 4 ± 4 4 ± 4 4 ± 4 8 8 ± 8 6 6 + ± 6 Vastaus:
3.1 Funktion käsite. Ensiasteen polynomifunktio
3.1 Funktion käsite. Ensiasteen polynomifunktio Arkikielessä saatetaan sanoa esimerkiksi niin, että auton jarrutusmatka on vauhdin funktio tai että jäätien kantavuus on jään paksuuden funktio. Nämä sanonnat
Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /
MS-A008 Differentiaali- ja integraalilaskenta, V/207 Differentiaali- ja integraalilaskenta Ratkaisut 2. viikolle / 8. 2.4. Jatkuvuus ja raja-arvo Tehtävä : Määritä raja-arvot a) 3 + x, x Vihje: c)-kohdassa
MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.
KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen
Matematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 9 1 Implisiittinen derivointi Tarkastellaan nyt yhtälöä F(x, y) = c, jossa x ja y ovat muuttujia ja c on vakio Esimerkki tällaisesta yhtälöstä on x 2 y 5 + 5xy = 14
Vastausehdotukset analyysin sivuainekurssin syksyn välikokeeseen
Vastausehdotukset analyysin sivuainekurssin syksyn 015 1. välikokeeseen Heikki Korpela November 1, 015 1. Tehtävä: funktio f : R R toteuttaa ehdot ax, kun x 1 f(x) x + 1, kun x < 1 Tutki, millä vakion
Metso Minerals. Lyhyt kuvaus projektista: Oppilaat työskentelevät neljän henkilön ryhmissä, joissa jokaisessa on
Koostanut: Elina Viro, Kaisa Poikela, Metso Minerals Opettajalle Metso Minerals Kohderyhmä: 9. luokka Esitiedot: Prosenttilaskenta, taulukon tulkinta, koordinaatisto, trigonometria, ensimmäisen asteen
3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö
Juuri Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.8.016 3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) x + x + 1 = 4 (x + 1) = 4 Luvun x + 1 tulee olla tai, jotta sen
NELIÖJUURI. Neliöjuuren laskusääntöjä
NELIÖJUURI POLYNOMIFUNKTIOT JA -YHTÄLÖT, MAA2 Tarkoittaa positiivista tai nollaa Määritelmä, neliöjuuri: Luvun a R neliöjuuri, merkitään a, on se ei-negatiivinen luku, jonka neliö (eli toiseen potenssiin
x 7 3 4x x 7 4x 3 ( 7 4)x 3 : ( 7 4), 7 4 1,35 < ln x + 1 = ln ln u 2 3u 4 = 0 (u 4)(u + 1) = 0 ei ratkaisua
Mallivastaukset - Harjoituskoe E E a) x 7 3 4x x 7 4x 3 ( 7 4)x 3 : ( 7 4), 7 4,35 < 0 x 3 7 4 b) 0 / x + dx = 0 ln x + = ln + ln 0 + = ln 0 Vastaus: ln c) x 4 3x 4 = 0 Sijoitetaan x = u Tulon nollasääntö
Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
9.8. MATEMATIIKKA Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan
Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen
Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1
Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1 1 Joukko-oppia Matematiikassa joukko on mikä tahansa kokoelma objekteja. Esimerkiksi joukkoa A, jonka jäseniä ovat numerot 1, 2 ja 5 merkitään A = {1, 2, 5}. Joukon
Tekijä Pitkä matematiikka Pisteen (x, y) etäisyys pisteestä (0, 2) on ( x 0) Pisteen (x, y) etäisyys x-akselista, eli suorasta y = 0 on y.
Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 37 Pisteen (x, y) etäisyys pisteestä (0, ) on ( x 0) + ( y ). Pisteen (x, y) etäisyys x-akselista, eli suorasta y = 0 on y. Merkitään etäisyydet yhtä suuriksi ja ratkaistaan
MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA
EB-TUTKINTO 2008 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 5. kesäkuuta 2008 (aamupäivä) KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Europpa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin,
Matematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 7 to
Matematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 7 to 5..2009 ratkaisut 1. (a) Määritä funktion f(x) = e x e x x + 1 derivaatan f (x) pienin mahdollinen arvo. Ratkaisu. (a) Funktio f ja sen derivaatat ovat
Peruskoulun matematiikkakilpailu Loppukilpailu 2010 Ratkaisuja OSA 1
Peruskoulun matematiikkakilpailu Loppukilpailu 010 Ratkaisuja OSA 1 1. Mikä on suurin kokonaisluku, joka toteuttaa seuraavat ehdot? Se on suurempi kuin 100. Se on pienempi kuin 00. Kun se pyöristetään
Paraabeli suuntaisia suoria.
15.5.017 Paraabeli Määritelmä, Paraabeli: Paraabeli on tason niiden pisteiden ura, jotka ovat yhtä etäällä annetusta suorasta, johtosuorasta ja sen ulkopuolella olevasta pisteestä, polttopisteestä. Esimerkki
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 6. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + + + 4, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + 4 + 6 + +, b) 8 + 4 6 + + n n, c) + + +
yleisessä muodossa x y ax by c 0. 6p
MAA..0 Muista kirjoittaa jokaiseen paperiin nimesi! Tee vastauspaperin yläreunaan pisteytysruudukko! Valitse kuusi tehtävää! Perustele vastauksesi välivaiheilla! Jussi Tyni Ratkaise: a) x x b) xy x 6y
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi