Suomen ja sen sukukielten lukusanoista

Transkriptio

1 Suomn ja sn sukukiltn lukusanoista Pirkko Suihkonn Dosntti, ylisn kilititn laitos, Hlsingin yliopisto Tutkija, Max Planck Institut for Evolutionary Anthropology Taustaa Kaikissa tunntuissa kilissä on ainakin joitakin lukumäärää mrkitsviä sanoja. Köyhin järjstlmä on tunnistttu räässä Tasmaniassa puhuttavassa kilssä, jossa rottaan luvut 1, 2 ja 2 + 1, jolla on mrkitys monta. Uudssa Guinassa on kiliä, joissa lasktaan kymmnn yhdistämällä muutamia pruslukusanoja: 1, 2, 2 + 1, 4, 4 + 1, 4 + 2, 4 + (2 + 1), 4 + (2 + 2), 4 + (2 + 1) + 2 ja 10 (Sass 1999). Varsin ylistä on, ttä laskmisjärjstlmän khittymisvaihssa on hyödynntty sormia ja varpaita ja myös muita ruumiinjäsniä lukumäärän määrittlyn apuna. Haruaissa, jota puhutaan Uudssa Guinassa, on käytössä kolm lukujärjstlmää. Vanhin järjstlmä käsittää vain kaksi jäsntä, morfmit, joilla on mrkitykst yksi ja kaksi. Kahta suurmpia lukuja muodosttaan yhdistämällä tai rduplikoimalla näitä kahta pruslmnttiä. Toinn järjstlmä on ruumiin jäsntn laskmisn avulla muodostttu järjstlmä, jossa lasktaan tavallissti vasmman kädn pikkusormsta lähtin aina 18:aan, jota osoittaan oikan kädn rantlla, ja sittn taas takaisin 36:n. Tämä järjstlmä on käytössä myös Haruain naapurikilssä. Kolmas käytössä olva järjstlmä on alulla puhuttavan pidginnglannin numrojärjstlmä, jota käyttään myös puhuttassa 30:a suurmmista luvuista (Comri 1999). Eräässä mikronsialaisssa kilssä on käytössä oma lukujärjstlmänsä kalojn ja kaikkn kaloihin liittyvän laskmisn ja toinn lukujärjstlmä, jota käyttään kaikka muuta laskttassa (Hurdford 1987: 165). Eri lukujärjstlmin käytöstä ri tarkoituksiin on simrkkinä binäärijärjstlmän hyödyntäminn sähköisssä tidonvälityksssä. Uralilaistn kiltn lukusanoista Suomssa, kutn monissa muissakin kilissä, lukusanat muodostavat suljtun sanaluokan, jossa uusia sanoja muodosttaan tityistä pruslmntistä rilaistn opraatioidn avulla. Lukusanojn lisäksi kilissä on myös määrää osoittavia pronominja ja pronominaalissti käytttyjä adjktiivja (suomn kilssä tällaisia ovat simrkiksi pronominit moni, muutama, jokainn tai substantiivi pari, joka käyttäytyy kutn lukusanat). Kilntutkimuksssa voidaan tutkia lukusanoja hyvin ri tavoin ja rilaisista näkökulmista. Kilihistorian tutkijat tutkivat sitä, mitn lukusanat ovat muodostunt ja khittynt, ja millainn suhd niillä on kiltä puhuvan västön kulttuuriin. Torttinn kilitid on kiinnostunut mm. siitä, millaisia järjstlmiä, rakntita, sääntöjä ja suhtita lukusanoihin, määrää osoittaviin pronominihin ja lukujärjstlmiin liittyy. Myös

2 varsinaisissa lukujärjstlmissä on suuria roja, vaikka lukujärjstlmin prustyypit, kutn länsimaisissa käytössä olva kymmnjärjstlmä, ovatkin lvinnt laajall. Uralilaist kilt jataan printissti suomalaisugrilaisiin ja samojdikiliin: 1. suomalais-ugrilaist kilt: a) saamlaiskilt (pohjoissaam, inarinsaam, koltansaam, tläsaam, luulajansaam, uumajansaam, piitimnsaam, kildininsaam (kiltinänsaam) ja turjansaam), b) itämrnsuomalaist kilt (karjala (aunuksnkarjala ja vinankarjala), vpsä, vatja, liivi, viro ja suomi), c) mordvalaiskilt rsä ja moksha, d) marilaiskilt itämari ja länsimari, ) prmiläist kilt udmurtti, komisyrjääni ja komiprmjakki, f) ugrilaist kilt: obinugrilaist kilt hanti ja mansi (kumpikin sisältää usita ri murtita, joita voidaan pitää ri kilinä), skä unkari; 2. samojdikilt: a) pohjoissamojdilaist kilt: nntsi, ntsi, nganasani, skä b) tläsamojdilaisn ryhmän ainoa lossa olva kili slkuppi kantaurali kantaprmi itäsaam länsisaam vpsä karjala suomalais-ugrilainn kantakili suomalais-prmiläinn kantakili kantasamojdi kantasaam varhaiskantasuomi myöhäiskantasuomi ugrilainn kantakili obinugrilainn kantakili hanti pohjoissamojdi tläsamojdi unkari suomi vatja viro liivi mordva mari komi udmurtti mansi Kuva 1: Kaavio vilä lävin suomnsukuistn kiltn kskinäisistä suhtista. Kuvio mallintaa kilihistoriallisn ja vrtailvan mntlmän avulla rkonstruoituja uralilaistn kiltn välisiä suhtita. Kaavio i krro mitään uralilaisia kiliä puhuvin kansojn ja kansanryhmin gnttisstä alkuprästä tai sukulaisuudsta. Alkupräinn kaavio on Tidkskus Hurkassa olva kartio, jossa värin astittaisn vaihtumisn avulla on pyritty osoittamaan s, ttä kantakiltn riytyminn tytärkiliksi on pitkä prosssi, jossa kiln muuttumisn ri vaihidn suhdtta siihn, milloin voidaan saman kiln murtidn sijasta puhua ri kilistä, on vaika osoittaa. Mitä kaummaksi ajassa taakspäin siirrytään, sitä vähmmän variaatiota voidaan rkonstruoituihin kilihistoriallisiin muotoihin liittää. Kilihistorian tutkijat ovat osoittant, ttä lukusana kaksi on uralilaisissa kilissä yhtistä alkuprää. Tällä tarkoittaan sitä, ttä sana voidaan johtaa kilihistoriallista tutkimusmntlmää käyttän suomalaisugrilaisiin ja samojdikiliin. Myös lukusanoill sitsmän ja viisi on sittty uralilaisn kantakiln priytyvää historiaa. Yhtisiä suomalais-ugrilaisia sanoja on sn sijaan nmmän: lukusanat yhdstä kuutn ovat suomalaisugrilaisissa kilissä yhtistä alkuprää, ja myös joidnkin muidn lukusanojn on sittty voitavan johtaa yhtisn suomalais-ugrilaisn kantakiln. Tällainn on lukusana kymmnn (10), joka on yhtistä alkuprää saamssa, marissa ja mansissa (suomn ki-

3 ln substantiivilla luku on sama alkuprä). Lukusanan sitsmän yhtinn historia voidaan johtaa ainakin itämrnsuomalaisiin kiliin, saamn, mordvaan, mariin, komiin ja udmurttiin (Taulukko 1). Taulukossa 1 on lutltu usimpin suomalaisugrilaistn kiltn lukusanat yhdstä kymmnn. Samojdikilistä ovat mukana nntsi ja slkuppi. Monin lukusanojn yhtnkuuluvuus on hlppo tunnistaa. Milnkiintoisia ovat lukusanat yhdksän ja kahdksan. Esim. suomn lukusanojn yhdksän ja kahdksan on varhmmin slittty muodostunn sitn, ttä niidn prusosan muodosti latinan sanaan dcm 10 johdttava sana, josta oli vähnntty lukusanat yksi ja kaksi: yksi pois kymmnstä ja kaksi pois kymmnstä. (Tällä tavoin slittään udmurtin ja komin kahdksaa ja yhdksää tarkoittavin lukusanojn historia.) Nyttmmin suomn lukusanoissa kahdksan ja yhdksän slittään olvan taustalla lukusanat yksi ja kaksi ja kiltovrbin i johdannainn: yhtä i ol ja kahta i ol. Tätäkään tymologiaa i pidtä virhttömänä. Lukusanoissa on myös muista kilistä saatuja lainoja: simrkiksi udmurtin ja komin das 10 on iranilaista alkuprää. Taulukossa 2 on simrkkjä uralilaistn kiltn lukusanoista Tässä ryhmässä uusin lukusanojn muodostamisn prustyypit suomalais-ugrilaisissa kilissä ovat lisääminn, vähntäminn, krtominn ja jakaminn. Myös näidn kaikkin ryhmin sisällä on mlkoista variaatiota. Lisääminn voidaan thdä sim. yhdistämällä numraalit sitn, ttä kymmnn lisätään ykköst, jotka ovat yli kymmnn, kutn sim. udmurtissa: das kyk 12, käyttämällä koordinatiivista konjunktiota kutn karjalassa: kymmnn da kaksi 12, tai advrbiaalirakntn avulla kutn vanhassa kirjasuomssa: caxi pääll yhdxänkymmnn 92. Suomn lukusanoissa 11:stä 20:n on partitiivisuffiksi: yksitoista(-kymmntä) = yksi toissta kymmnstä, saamssa taas latiivisuffiksi: guokt-nupplohkái 12. Vähntämällä muodosttuista numraalista ovat simrkkinä komin ja udmurtin kahdksan ja yhdksän. Jakamissta on simrkkinä viron pl kolmat sada 250 ( puoli kolmatta sataa ) ja krtomissta vanhntunut komiprmjakin muoto das -jc-das 100 ( kymmnn krtaa kymmnn ; prustllinn slvitys uralilaistn kiltn lukusanoista on László Hontin toksssa Di Grundzahlwörtr dr uralischn Sprachn, josta myös usimmat artikklissa olvista simrkistä on otttu). Lukusanan 20 tymologia on yhtinn udmurtissa, komissa, hantissa, mansissa ja unkarissa. Samaa kantaa olva sana viittaa ihmisn, sim. mansi: xum mis (ihminn; sllainn, jolla on sormt ja varpaat). Taulukossa 3 on uralilaistn kiltn täysiä kymmniä mrkitsviä lukusanoja skä lukusanat sata, tuhat ja miljoona. Kaikissa suomalais-ugrilaisissa kilissä on indourooppalaista alkuprää olva lukusana sata. Komin, udmurtin, hantin ja mansin tuhatta mrkitsvän sanan on sittty olvan alkujaan indo-arjalainn, ja sana tuhat taas on osoitttu alkuprältään balttilaisksi. Kili Suomi yksi kaksi kolm nljä viisi kuusi sits- kahdk- yhdk- kymmän san sän mnn Viro üks kaks kolm nli viis kuus sits kahksa ühksa kümm PohjS okta guokt golbma njallj vihtta guhtta čiža gávcci ovcci logi Ersä vjk kavto kolmo ńil vt koto śiśm kavkso vjks kmń Mari ikt, kokyt, kumyt nylyt wizyt kudyt šymyt kandaš indš lu iktyt koktyt Komi ötik kyk kuim ńol vit kvajt śiźim kökja- ökmys das mys Udm odig kyk kuiń ńyl vit kuat śiźym t amys ukmys das Hanti it kātn xūl m ńil wēt xut lāp t ńij l jar-t āη jāη Mansi akwa, akw kityγ, kit xūr u m ńila at xōt sāt ńollow ōnt llow low Unk gy kttő három négy öt hat hét nyolc kilnc tíz Nn opoi sid ńār t it saml ang mat siu sidnd t habijū jū, jud Slk ókr šd nágor tt(a) homplah mŭ ktt hildš šd ókr köt čalgyt čalgyt Taulukko 1: Uralilaistn kiltn lukusanoja (Kiltn lyhntt: Komi = komisyrjääni, Nn = tundranntsi, Mari = itämari, PohjS = pohjoissaam, Slk = slkuppi, Udm = udmurtti, Unk = unkari. Luttlossa kiltn lukusanat suomsta unkariin on otttu näidn kiltn kiliopista. Nntsin ja slkupin lukusanat ovat näidn kiltn murrmuotoja.)

4 Kili Suomi yksi- kaksi- kolm- nljä- viisi- kuusi- sits- kahdk- yhdk- kaksitoista toista toista toista toista toista män- san- sän- kymtoista toista toista mntä Viro ükstist kaks- kolm- nli- viis- kuus- sits- kahk- ühk- kakstist tist tist tist tist tist satist satist kümmnd PohjS okta- guokt- golbma- njallj- vihtta- guhtta- čiža- gávcci- ovcci- guoktnupp- nupp- nupp- nupp- nupp- nupp- nupp- nupp- nupp- logi lohkái lohkái lohkái lohkái lohkái lohkái lohkái lohkái lohkái Ersä kvj- km- km- km- kv- km- kmśi- km- k- komś kj gav- gol- ńiĺj t j gotovo śmg gavk- vjks tovo movo sovo Mari latik- lat- lat- lat- latwič, latkut, lat- latkan- latin- kolo (t), la- kok(yt), kum(yt) nyl(yt) latwizyt, latku- šym(yt) daš() dš() tiktyt latkoktyt luč ko dyt Komi das öti das kyk das das ńol das vit das das das das kyź kuim kvajt śiźim kökja- ökmys mys Udm das odig das kyk das kuiń das ńyl das vit das kuat das das das kyź śiźym t amys ukmys Hanti it-xoś- katn-xoś- xūl m- ńil-xoś- wēt-xoś- xut-xoś- lāp t- ńij l- jar-xūs xūs jāη jāη xoś-jāη jāη jāη jāη xoś-jāη xūs Mansi akw- kit- xūr m- ńila- at-xujp- xōt- sāt- ńollow- ōnt l- xus xujp- xujp- xujp- xujp- low xujp- xujp- xujp- lowlow low low low low low low xujplow Unk tizn- tizn- tizn- tizn- tiznöt tizn- tizn- tizn- tizn- húsz gy kttő három négy hat hét nyolc kilnc Nn opoi- sid - samĺang- siu- sidnd t- habi- sid jū jangań jangań jangań jangań jangań jangań Slk ókr šd nágor tt(a) hompla mŭ ktt hildš šd ókr šaškal kul gt kul gt kul gt kul gt kul gt kul gt kul gt čangul čangul šda šda šda háru háru háru Taulukko 2: Uralilaistn kiltn lukusanoja Uralilaistn kiltn lukujärjstlmistä Nykyisissä uralilaisissa kilissä, joihin myös suomi kuuluu, on käytössä kymmnjärjstlmä. Koska kymmnjärjstlmä on kaikissa uralilaisissa kilissä, onkin kysytty, onko kymmnjärjstlmä ollut jo uralilaisssa kantakilssä. Kuitnkin s, voidaanko tämä johtaa hkä noin vuodn taaks, on varsin pävarmaa. Yhtisn kantakiln on postuloitu usitakin lukujärjstlmiä (Honti 1999). Sn prustlla, ttä lukusana kaksi on yhtinn uralilaisissa kilissä, on arvltu tämän viittaavan siihn, ttä myös uralilaisssa kantakilssa oli käytössä lukujärjstlmä, jossa oli vain luvut yksi ja kaksi. Suomalais-ugrilaisissa kilissä on yhtist lukusanat yhdstä kuutn, ja tämän taas on katsottu viittaavan siihn, ttä käytössä on ollut kuusijärjstlmä. Uralilaissta kantakilstä on yrittty tsiä myös muita järjstlmiä, mm. kaksikymmn- ja kuusikymmnjärjstlmät. Yhtisn laskmisjärjstlmään viittaavia lmnttjä on sittty olvan myös lukusanan sitsmän käytössä ns. maagisna lukuna. Sn puolsta, ttä kymmnjärjstlmä olisi ollut jo suomalais-ugrilaisssa kantakilissä, puhuu s, ttä prmiläisissä ja ugrilaisissa kilissä on kymmntä suurmpia kymmnlukuja mrkitsvät lukusanat muodostttu sanaan kymmnn johdttavilla, ri ikäisillä kiln ainksilla: sim. komi: kvajty-myn 60, śiźimdas 70 ; mansi: xot-pan 60, sāt-low 70, unkari: harm-inc, murtllinn muoto: harm-ic (< armu 3 + tizü 10 ) 30, and ngy-vn 40. Mansin low-, unkarin tíz- ja komin ja udmurtin das-lukusanoilla on mrkitys 10, ja komin ja udmurtin myn ja hantin pan, man, ja unkarin suffiksilla van, vn on myös kymmnn johtava kilihistoriallinn khitys takanaan. Ainakaan sitä i ol voitu osoittaa, ttä kymmnjärjstlmä i olisi ollut jo suomalais-ugrilaisssa kantakilssä tai kantasamojdissa.

5 Kili Suomi kolm- nljä- viisi- kuusi- sits- kahdk- yhdk- sata tuhat miljoona kym- kym- kym- kym- mänkym- sankym- sänkymmntä mntä mntä mntä mntä mntä mntä PohjS golbma- njall- vihttalogi guhtta- čižalogi gávccilogi ovccilogi čuodhi duhát millilogi jlogi logi jovdna Viro kolm- nli- viisküm- kuus- sits- kahk- ühksa- sada tuhat miljon küm- küm- mnd küm- küm- saküm- kümmnd mnd mnd mnd mnd mnd Ersä koloń- ńilń- vd - kod- śiź- kavksoń- vjksń- śado tyšča miĺĺion gmń gmń gmń gmń gmń gmń gmń Mari kumlo nyll witl kutlo šymlu kandašlu indšlu šüdö tüžm miĺĺion Komi komyn ńlamyn vtymyn kvajty- śiźimdas kökja- ökmys- śo śurs miĺĺion myn mysdas das Udm kuamyn ńyldon vit ton kuat ton śiźym- t amyston ukmys- śu śurs miĺĺion don ton Hanti xūl m- ńil-jāη wēt-jāη xut-jāη lāp t- ńij l- jar-sōt sōt śar s jaη jāη jāη Mansi wāt naliman atpan xōtpan sātlow ńolsāt ont lsāt sāt sōt r Unk harminc ngyvn ötvn hatvan htvn nyolcvan kilnc- száz zr millio vn Nn ńārjū t itjū sam- matjū siujū sidnd tjū habi- jur jonar l angjū jujū Slk čašal naf t haru hompla mukta hldš šda okr tot köt tot haru haru haru haru harmu harmu čangul tot čangul tot Taulukko 3: Uralilaistn kiltn lukusanoja: kymmnt, sata, tuhat ja miljoona. Lähtitä Comri, Brnard Haruai Numrals and thir Implications for th History and Typology of Numral Systms. Toksssa Gvozdanovic, Jadranka (toim.): Numral Typs and Changs Worldwid. Trnds in Linguistics. Studis and Monographs 118. Mouton d Grutr. Brlin & Nw York Honti, László Di Grundzahlwörtr dr uralischn Sprachn. Bibliothca Uralica. Akadémiai kiadó. Budapst. Honti, László Th Numral Systm of th Uralic Languags. Toksssa Gvozdanovic, Jadranka (toim.): Numral Typs and Changs Worldwid. Trnds in Linguistics. Studis and Monographs 118. Mouton d Grutr. Brlin & Nw York Hurford, Jams H Languag and numbr. Th Emrgnc of a Cognitiv Systm. Basic Blackwll. Oxford. Sass, Hans-Jürgn Syntactic Catgoris and Subcatgoris. Toksssa Jacobs, Joachim & al (toim): Syntax. Ein intrnationals Handbuch zitgnössischr Forschung. Mouton d Grutr. Brlin Suomn kiln tymologinn sanakirja, Suomalais-Ugrilainn sura, Suomn sanojn alkuprä. SKS, 1992, 1995, Titoa lukujärjstlmistä ja niidn khityksstä on mm. Encyclopædia Britannicassa: