RAUMA-LAITILAN KUNTARAKENNESELVITYS

Transkriptio

1 RAUMA-LAITILAN KUNTARAKENNESELVITYS Yhdistymisselvitys FCG KONSULTOINTI OY Mikko Kenni, Antti Kuopila, Anna Laiho, Jussi Kukkonen LUONNOS

2 Työvaliokunnan elinvoima-tarkastelu Kuntien elinvoima voidaan nähdä kattavan laajemmin eri elementtejä kuin perinteinen elinkeinopoliittinen näkökulma. Elinvoima-näkökulmassa jäsennetään tekijöitä, joista elinvoima koostuu ja syntyy, ja jotka määrittävät kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa elinvoimaisuuden kehittymiseen. Tiivistettynä voidaankin todeta, että elinvoimainen kunta on synonyymi elinvoimaiselle paikallistaloudelle. Tällöin kunta toimii aktiivisesti kehittäjänä, toimintaympäristön rakentajana, asiakkaana, viranomaisena ja palveluiden järjestäjänä/tuottajana. Kuntarakenneselvitykseen liittyen työvaliokunnalle annettiin tehtäväksi elinvoima-kysymyksen pohtiminen uuden kaupungin näkökulmasta. Toimeksiannon mukaisesti työvaliokunnan oli määrä pohtia alueen kehittymispotentiaalia tulevaisuudessa eli millaisilla rakenteilla ja toimenpiteillä tuetaan kasvua elinkeinotoiminnassa sekä näin vahvistetaan alueen tulopohjaa. Työvaliokunta tarkasteli elinvoimapolitiikan ulottuvuuksia Eero Holstilan kehittämän tarkastelukehikon kautta. Kehikon tavoitteena oli korostaa tekijöitä, jotka (1) vaikuttavat eniten kunnan taloudelliseen menestykseen ja (2) joihin kunta voi aidosti omilla toimillaan vaikuttaa. Taulukko X. Uuden kaupungin elinvoiman tarkastelukehikko Kohde Uusi kunta 1 Saavutettavuuden varmistaminen 2 Sijaintietujen hyödyntäminen ja rajan hyödyntäminen 3 Houkutteleva kunta (vetovoimasta, lähipalveluista ja viihtyvyydestä huolehtiminen, ilmapiiri, asukasrakenne) 4 Osaava työvoima (koulutus ja rekrytointi, avainhenkilöt) 5 Yritysten uusiutumisen ja innovaatiokyvyn tukeminen 6 Kuntien oman toiminnan uudistaminen ja hankinnat elinkeinopolitiikan vipuna (+) (-) Toiminnallinen kokonaisuus. Selkeämpi edunvalvonta ja havaittavuus. Edunvalvonta ja uskottavuus nykytilannetta parempi. Koulutusmahdollisuuksien ja talousalueen erityisvahvuuksien pelkistäminen ja profilointi helpottuu Mahdollisuudet sekä asumisen, yrittämisen että vapaa-ajan osalta paranevat. Olemassaolevia rakenteita voidaan kehittää nykyistä paremmin erilaistuviksi (pois päällekkäisistä toiminnoista). Kokonaisuuden hahmottaminen ja vaihtoehdot paranevat. Yhdistyneellä kunnalla isommat resurssit tehdä tulevaisuuspanostuksia. Ammattiosaaminen ja tasalaatuisuus korostuvat. Uudella kunnalla resursseja hoitaa oman toiminnan asiat. Osa-alueittainen optimointimahdollisuus heikkenee. Ei suuria muutoksia.

3 Kohde Uusi kunta 7 Yrittäjyyden edistäminen (yrittäjäkasvatus, sukupolvenvaihdokset, yleinen yrittäjäaktiivisuus) 8 Edunvalvonta 9 Seudun elinkeinostrategian painopisteet ja toteuttaminen 10 Seudun elinkeinopolitiikan toteuttaminen (+) (-) Palvelut pääosin kaupungin omana toimintana. Selkeä painopiste kunnan toiminnassa. Verkostojen laatu ja määrä kasvaa. Yhdistymisen kautta painoarvo ja havaittavuus kasvavat. Yhteistyökumppaneille selkeämpi ja kokonaisuutta hallitseva toimija. Kyky olla varteenotettava yhteistyökumppani elinkeinopolitiikassa. 11 Kansainvälisten kumppanuuksien hyödyntäminen Monipuolisuus kasvaa. 12 Organisoituminen Laajempi mahdollisuus erityisosaamisen ja erikoistumisen hyödyntämiseen. Perinteinen lähialuetarkastelu heikkenee. Työryhmä katsoi, että uudessa kaupungissa voitaisiin edistää alueen kansallista kilpailukykyä monipuolisella osaamisella, jolle tulisi uudessa kaupungissa nykyistä suurempi painoarvo, sekä alueen brändäyksellä. Elinkeinojen kehittäminen ja elinkeinopalvelut hoidettaisiin uudessa kunnassa omana palvelutuotantona, jota täydennettäisiin tarvittavin ostopalveluin. Uusi kaupunki eheyttäisi alueen ja olisi yhteistyötahoille monipuolisempi, suurempi kumppani. Lähidemokratiaa toteutettaisiin uudessa kunnassa kylä- ja asukasyhdistysten kautta sekä lisäämällä yhteistyötä. Uuden kaupungin yhdistymisen keskeiset periaatteet ja tavoitteet ovat kyky tuottaa julkiset palvelut pääosin omatoimisesti oman kunnan asukkaille, julkisen hallinnon tehokkuus ja nykyaikaan sopiva palvelurakenne, modernit toimintatavat ja tulevaisuuspanostusten mahdollisuus. Työryhmän näkemyksen mukaan kuntarakennemuutoksen keskeiset edut ovat uuden kaupungin kyky omatoimiseen palvelutuotantoon, sen toiminnan ammattimaisuus ja luotettavuus sekä se, että uusi kaupunki olisi uskottava toimija kansallisessa edunvalvonnassa. Merkittävin haaste kuntarakennemuutoksessa on lähidemokratian toteutuminen. Työryhmä katsoo, että kuntajaon muutos parantaisi kunnan toiminnallisia ja taloudellisia kykyjä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai edistäisi muuten kunnan toimintakykyä tai alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita. Jatkotyössä pitää huolehtia, että kaikki päätöksentekijät saavat tarvitsemansa ja tasapuolisen tiedon selvitystyöstä. Yhtenä kuntana uudella kaupungilla olisi alueen kannalta nykyistä tilannetta parempi kyky ottaa vastaan muutospaineita. Uuden kaupungin elinvoiman keskeiset osatekijät: 1. Uuden kaupungin palvelut ovat tasalaatuisempia; hyvät palvelut voidaan varmistaa yksittäisiä kuntia paremmin. Uuden kunnan muodostamisella voidaan parantaa kuntalaisten elämänlaatua, kun palvelujen saatavuutta voidaan varmistaa sekä vuorokauden, viikon että eri vuodenaikojen suhteen.

4 Uudessa kunnassa tuottavuutta voidaan parantaa, kun asioita voidaan suunnitella ja hoitaa isommissa asia- ja aluekokonaisuuksissa. 2. Saadaan aikaiseksi riittävän vahva kuntayksikkö Turun ja Porin väliin. 3. Edunvalvonnallisesti ja markkinoinnillisesti uusi kaupunki on nykyisiä erillisiä kaupunkeja isompi ja kyvykkäämpi yksikkö. Uudelle kaupungille on mahdollista luoda selkeä uusi brändi. 4. Uusi kaupunki sijaitsee valtakunnallisten valtaväylien varrella (maantie-, satama- ja myös rautatieliikenne, lisäksi lähietäisyydellä kaksi lentokenttää). Uusi kaupunki on logistisesti yhtenäinen ja kilpailukykyinen alue. 5. Alueena selkeä ja tarjoaa erilaisia, laadukkaita elämisen sekä yrittämisen mahdollisuuksia tiiviistä kaupunkiympäristöstä, vetovoimaisen taajaman sekä lähiöelämisen kautta väljään maaseutuelämiseen. Uuden kunnan alueelta päivittäisen työssäkäynnin mahdollisuus koko Turku Pori välisellä alueella. Miksi Laitila Rauma -kuntarakennemuutos: Suomen kuntapalvelujen tuottaminen on siinä tilanteessa, että tulevaisuuteen on uskallettava tarttua: hyvin toimivassa kunnassa tulevaisuuteen ei ajauduta, vaan tulevaisuus tehdään ja siihen meillä on vielä mahdollisuus. Valmistelussa ja päätöksenteossa ei voida katsoa vain mennyttä ja tätä päivää, pitää uskaltaa ja tahtoa katsoa tulevaisuuteen ja arvioida päätöksiä erityisesti tulevaisuutta varten. Mikäli Suomessa päätetään, että maassa ei jatketa nykyisellä kuntarakennepohjalla, niin työvaliokunta näkee, että tuleva sote-ratkaisu, joka tuo Laitila Rauman yhteen ja samaan sotealueeseen ja muuttaa todennäköisesti olennaisesti kunnan perusolemusta sekä valtion ohjaus siitä, että maakuntarajat eivät ole esteitä toimiville kuntarakennemuutoksille, luovat tarpeen ja hyvän mahdollisuuden Laitilan ja Rauman yhdistymiselle. Työvaliokunta näkee, että tulevaisuuden palvelutarpeista ja kustannuksista selviäminen sekä kunnan oman kehittämistoiminnan (=elinvoimapolitiikka) ylläpitäminen edellyttää, että kunnassa pitää olla vähintään asukasta sekä laadukas koulutusympäristö ja monipuolinen elinkeinoelämä. Riittävä asukasmäärä tasaa palvelujen kysynnän ja kustannusten vuosivaihtelua sekä mahdollistaa esimerkiksi kolmannen sektorin laajemman ja selkeämmän mukanaolon palvelutuotannossa.

5 Palvelut ja asiakkaat Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Nykytila Kuntarakenneselvityksessä viranhaltijoille annettiin kaksiosainen valmistelutehtävä. Toimeksiannossa edellytettiin, että I-osio sisältää nykytilan kuvauksen, joka sisältää seuraavat osiot: Palvelujen järjestämistapa Palveluverkko ja palvelut toimipisteittäin, keskeiset huomiot palveluverkosta ja palveluista Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista Sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä (Sote-työryhmä) kokoontui kolme kertaa: , ja Rauman sosiaali- ja terveysviraston organisaatio- ja palveluverkkoa voidaan pitää perinteisenä sektoriorganisaationa. Organisaatiota ollaan parhaillaan muuttamassa lähemmäs monialaista, sektorirajat ylittävää rakennetta. Lasten ja nuorten palveluita yhdistetään uuteen perhekeskukseen. Rauman sosiaali- ja terveyspalveluissa tavoitellaan peruspalveluiden vahvistamista ja korjaavien palveluiden supistamista. Tavoitteena on edistää ja vahvistaa kaupunkilaisten itsenäistä selviytymistä mm. kotihoidon kehittämisellä, työttömien osallistamisella ja perhetyöllä. Laitilan sosiaali- ja terveystoimessa painopisteenä on asukkaiden hyvinvointia tukevien palveluiden organisointi, koordinointi ja kehittäminen. Lastenpsykososiaalisissa palveluissa sijaishuollon kustannusten kasvuun pyritään vastaamaan työsuhteiden onnistuneilla rekrytoinnilla. Toimeentulotuen painopisteenä on pitkäaikaisasiakkaiden määrän vähentäminen yhteistyössä TEtoimiston kanssa. Perusterveydenhuollon tavoitteena on lääkärien vastaanottotoiminnan laajentaminen palvelemaan myös psykiatrisia asiakkaita ja psykiatrian erityisosaamisen laajentaminen perustasolle entistä tehokkaammin. Sairaanhoitolaitoksissa on painopisteenä erityisesti hoitoketjun toimivuus erikoissairaanhoidosta perusterveydenhoitoon ja sosiaalitoimeen. Toimintarajoitteisten tehtävän painopistealueena on asiakkaiden palvelujen oikean kohdentamisen kautta kustannusten vähentäminen. Iäkkäiden palveluiden yhtenä painopistealueena on vanhusten neuvontapalvelupisteen käynnistäminen vuoden 2014 aikana. Rauman ja Laitilan organisaatiot poikkeavat toisistaan. Rauman sosiaali- ja terveyspalveluiden omana tuotantona toteutettu palvelujärjestelmä on kattava ja sisältää merkittävän määrän erikoissairaanhoidon palveluita. Laitila järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut itse. Rauman pääasiallinen erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaja on Satakunnan sairaanhoitopiiri. Lisäksi osa erikoissairaanhoidon palveluista tuotetaan Rauman aluesairaalassa, jolloin palvelujen tuottajana on Rauman kaupunki. Rauma käyttää myös jonkin verran Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin palveluita. Laitilan erikoissairaanhoidon tuotannon päävastuu on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä. Molempien kuntien organisaatioita voidaan pitää ainakin osin perinteisinä sektoriorganisaatioina, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut on eriytetty toisistaan. Toisaalta kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden organisaatioista on myös löydettävissä elämänkaarimaisia palveluiden organisoinnin piirteitä. Rauma tukeutuu omaan julkiseen tuotantoon. Laitila käyttää Raumaa enemmän ostopalveluita. Laitilassa ostopalveluita käytetään kohtuullisesti terveyspalveluissa.

6 RAUMA LAITILA Tulosalue Vakanssit (lkm) Tulosalue Vakanssit (lkm) Talous- ja hallintopalvelut 37 Sosiaalitoimen hallinto 5 Ympäristöterveydenhuolto 27 Lapsiperheiden psykososiaaliset palvelut 9 Avoterveydenhuolto 255 Toimeentuloturva 1 Sosiaalipalvelut 121 Kansanterveystyö 76 Vanhuspalvelut 368 Toimintarajoitteisten palvelut 8 Terveyskeskussairaala 87 ( sis. VPL, EHP) 0 Rauman aluesairaala 169 Iäkkäiden palvelut 94 Yhteensä Taulukko: Henkilöstöt kunnittain RAUMA LAITILA Tulosalue 60 vuotta täyttänyt henkilöstö (lkm) Tulosalue 60 vuotta täyttänyt henkilöstö (lkm) Talous- ja hallintopalvelut 8 Sosiaalitoimen hallinto 2 Ympäristöterveydenhuolto 3 Lapsiperheiden psykososiaaliset palvelut 0 Avoterveydenhuolto 29 Toimeentuloturva 0 Sosiaalipalvelut 11 Kansanterveystyö 16 Vanhuspalvelut 30 Toimintarajoitteisten palvelut 2 Terveyskeskussairaala 8 ( sis. VPL, EHP) 0 Rauman aluesairaala 15 Iäkkäiden palvelut 10 Yhteensä Taulukko: Lähellä eläkeikää olevan henkilöstön lukumäärä kunnittain Rauman sosiaali- ja terveyspalveluissa lähellä eläkeikää olevan henkilöstön määrä suhteessa vakanssien määrään on 12 ja Laitilassa 16 prosenttia. Yhteensä eläkeikää lähestyviä on Raumalla 132 ja Laitilassa 30 henkilöä. FCG:n arvioiden mukaan eläköityvien määrän ennakoidaan olevan vuonna 2017 Raumalla 30 ja Laitilassa yhdeksän henkilöä. Vuonna 2020 eläköityviä on Raumalla 32 ja Laitilassa kahdeksan henkilöä. FCG arvioi henkilöstötarpeen lisäyksen olevan nykyisellä tuottavuudella aikavälillä Raumalla 50 ja Laitilassa kahdeksan henkilöä. Puolen prosentin tuottavuuden kasvuolettamalla henkilöstötarpeen ennakoidaan olevan samalla aikavälillä Raumalla 18 ja Laitilassa 0 henkilöä. Kuntien henkilöstömäärä poikkeaa toisistaan merkittävästi. Raumalla henkilöstömäärä on reilu 1 000, Laitilassa n Henkilöstön eläköitymistä tapahtuu molemmissa kunnissa, ja tätä henkilöstön poistumaa voidaan hyödyntää joustoelementtinä palveluiden uudelleenorganisoinneissa. Selvityksessä mukana olevien kuntien organisaatioissa työskentelee yhteensä 162 henkilöä, jotka ovat täyttäneet 60 vuotta Rauma 0,64 0,73 0,80 0,83 0,85 Laitila 0,71 0,81 0,87 0,92 0,96 Taulukko: Väestöllinen huoltosuhde kunnittain Kuntien väestöllisellä huoltosuhteella kuvataan alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhdetta työikäiseen (15 64-vuotiaaseen) väestöön. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa siis karkeasti iän perusteella työelämän ulkopuolella olevan väestön suhdetta työikäiseen väestöön. Huoltosuhteen kasvu merkitsee työikäisen väestön hyvinvointivastuun kasvua. Kuntien

7 huoltosuhteen kehitys osoittaa työikäisen väestön osuuden vähenevän molemmissa kunnissa. Pitkittäistarkastelusta voidaan havaita, että Raumalla huoltosuhde on edullisempi kuin Laitilassa. Rauma Tulosalue Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talous- ja hallintopalvelut Ympäristöterveydenhuolto Avoterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Terveyskeskussairaala Rauman aluesairaala Erikoissairaanhoito Yhteensä Laitila Tulosalue Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sosiaalitoimen hallinto Lapsiperheiden psykososiaaliset palvelut Toimeentuloturva Kansanterveystyö Sairaanhoitolaitokset Toimintarajoitteisten palvelut ( sis. VPL, EHP, ) Iäkkäiden palvelut Yhteensä Taulukot: Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset kunnittain, tilinpäätös 2013 Nettokustannukset, euroa/asukas vuonna 2012 Vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot, euroa/asukas vuonna 2011 Rauma Laitila Koko Suomi 3453 Taulukko: Sosiaali- ja terveyspalveluiden asukaskohtaiset kustannukset kunnittain Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Raumalla kustannukset ovat suuremmat kuin Laitilassa. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistavat eroavat toisistaan. Rauma ja Laitila vastaavat suurimmasta osasta peruspalveluiden järjestämisestä itse. Rauma järjestää sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi merkittävässä määrin erikoissairaanhoidon palveluita omassa aluesairaalassaan. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Laitilassa palvelut ovat edullisemmat kuin Raumalla. Kuntien kokoerot palveluverkoissa ja kustannuksissa ovat merkittävät. Sosiaali- ja terveyspalvelut perustuvat molemmissa kunnissa sektoriorganisaatioon, jossa sosiaalija terveyspalvelut on erotettu omiin tulos- tai vastuualueisiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarpeet kasvavat tulevaisuudessa molemmissa kunnissa. Kasvu johtuu väestön ikärakenteen muutoksesta. Kuten muuallakin Suomessa, myös selvityksessä olevien kuntien väestö ikääntyy nopeasti ja tarve vanhuspalveluiden lisäämiseksi kasvaa. Muiden ikäryhmien koko vastaavasti pienenee. Tästä voidaan päätellä, että muiden kuin ikääntyneiden kuntalaisten palvelutarpeet pysyvät vakaina tai jopa pienenevät. Ennusteet väestörakenteen muutoksista ja henkilöstötarpeista osoittavat yksiselitteisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksen ja kehittämisen suunnan. Mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää, on hillittävä muun kuin vanhusväestön palveluiden kokonaiskustannusten kasvua ja samalla kohdennettava

8 kaikki siirrettävissä olevat voimavarat ikääntyneiden palveluihin. Samalla tulee etsiä keinoja ja toimeenpanna uudistuksia, joilla parannetaan palvelutuotannon tuottavuutta. Mitä heikompi kunnan taloustilanne on, sitä akuutimpi ja suurempi on tarve optimoida resurssien kohdentamista sekä tehdä tuottavuutta parantavia palvelujärjestelmän uudistuksia. Uuden kunnan malli Sosiaali- ja terveyspalvelut ja kunnan elinvoimaisuus Kunnan elinvoimaisuuden taustalla vaikuttaa monet eri tekijät. Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys kunnan elinvoiman kehittäjänä ja turvaajana on osittainen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävä taso ja kuntalaisten tyytyväisyys palveluihin edesauttaa positiivisen mielikuvan syntymistä kunnasta. Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut voivat houkutella uusia asukkaita ja toimia kunnan yhtenä vetovoimatekijänä. Kuntaliitoksen merkitys sosiaali- ja terveyspalveluissa korostuu hypoteettisesti työvoiman parempana saatavuutena. Suuremmat palveluntuottajat houkuttelevat pienempiä palveluntuottajia enemmän erityisosaajia. Kuntaliitos mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollossa osaamisen vahvistamista ja tätä kautta kuntaliitos turvaa myös työssäkäyvän väestön pysymistä alueella. Suurempi kuntakoko ja suuremmat sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisorganisaatiot lisäävät seudun painoarvoa valtakunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissa. Vaikuttamismahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalveluissa suuremman kuntakoon myötä lisääntyy. Edelleen kuntakoon kasvu lisää osaamisen syvenemisen rinnalla organisaation innovointipotentiaalia. Erilaisten uudistusten vaikuttavuus ja skaalautuvuus lisääntyy kuntakoon kasvaessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen Rauman ja Laitilan sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan kuvaus osoittaa, että väestörakenteen muutokset molemmissa kunnissa ja sitä seuraavat kustannusten kasvupaineet edellyttävät palveluiden uudistamista. Kuntien mahdollinen yhdistäminen pakottaa kunnat arvioimaan organisaatioitaan ja tuotantotapojaan sekä kehittämään uusia innovatiivisia palveluita. Sekä Rauman että Laitilan osalta on todettu, että uudistamisen yksi lähtökohta voi olla palveluiden organisointi nykyistä voimakkaammin elämänkaarimallin mukaisesti. Näin järjestetyissä organisaatiossa tavoitteena on irtautua ainakin osittain ammattihierarkioihin perustuvista palveluiden tuotantotavoista. Elämänkaarimallin mukaisessa organisaatiossa korostuu moniammatillisuus sekä eri väestöryhmien tarpeista lähtevä palveluiden tuottaminen. Lähipalvelut halutaan turvata sote-hengen mukaisesti koko yhdistyneen kunnan alueella. Henkilöstön nykyistä joustavampi käyttö uuden kunnan sisällä nähdään hyödyllisenä sekä palvelun käyttäjille että kunnan taloudelle. Sekä Raumaa että Laitilaa pidettiin työryhmässä luontaisina palvelukeskuksina mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden talous ja tuottavuus Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuskehitys tulevaisuudessa määrittää pitkälle kuntien taloudellista kestävyyttä. Paineet palveluiden kokonaiskustannusten nousuille ovat merkittävät mm. väestörakenteen muutoksen, kehittyvien kalliiden hoitomenetelmien ja kuntalaisten kasvavien odotusten ja laatuvaatimusten takia. Julkisuudessa ratkaisuksi on usein esitetty kuntaliitoksia. Kuntaliitosten kustannussäästöpotentiaalin taustalla on nähty olevan mahdollisuudet supistaa julkista hallintoa. Edelleen on arvioitu, että suurempi väestöpohja tuottaa palveluissa skaalahyötyjä. Olettamat kuntaliitosten taloudellisista vaikutuksista eivät kuitenkaan saa aukottomasti tukea tehdyistä tutkimuksista. Hallintohenkilöstön määrä suhteessa kunnan väestömäärään on yleensä suurempaa isoissa kunnissa kuin pienissä kunnissa. Edelleen voidaan todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollossa hallinnon osuus kokonaiskustannuksista on Suomessa keskimäärin n. 2-3 prosenttia. Edes hallinnon poistaminen kokonaan ei ratkaise sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun ongelmaa. Edelleen sosiaalija terveyspalveluiden skaalahyödyt vaihtelevat palvelumuodoittain ja yhtä yksi-selitteistä arviota kuntaliitosten vaikutuksista yksittäisten palveluiden kustannuksista ei voida tehdä.

9 Kuntaliitoksen talousvaikutukset ovat sidoksissa siihen, miten palvelut järjestetään ja tuotetaan kuntaliitoksen jälkeen. Pitäytyminen aikaisemmissa toimintatavoissa ei todennäköisesti ainakaan lisää tuottavuutta. Kuntaliitoksen hyödyt taloudellisesta näkökulmasta voivat realisoitua, mikäli kuntaliitoksessa sitoudutaan kehittämään palveluprosesseja ja muuttamaan tapoja organisoida palveluita. Kuntaliitoksen rinnalla tarvitaan rohkeutta, vahvaa innovaatiotoimintaa sekä henkilöstön ja päättäjien sitoutumista asetettuihin taloudellisiin tavoitteisiin. Mikäli kuntaliitos toteutetaan Rauman ja Laitilan välillä, rohkeus muutosten toteuttamisessa on talouden ja tuottavuuden näkökulmasta toivottavaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjät Kuntaliitoksen lähtökohtana tulee olla kuntalaisten saama hyöty. Sosiaali- ja terveyspalveluissa hyödyt voivat näkyä onnistuneen muutostyön jälkeen taloudellisina sekä palveluiden saatavuuden ja laadun parantumisina. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on lähivuosina lisätty mahdollisuuksia käyttää palveluita yli kuntarajojen. Muussa kuin kotikunnassa toteutettava palveluiden käyttö on kuitenkin hankalaa. Muun muassa terveyspalveluissa kiireettömissä tapauksissa palveluiden käyttäjän on ilmoitettava halusta käyttää palveluita muualla kuin kotikunnassa. Sitoumus sitoo palvelun käyttäjää vuodeksi kerrallaan. Järjestely on byrokraattinen ja kaukana asiakaslähtöisyydestä. Kuntien yhdistyminen mahdollistaa palveluiden käytön laajemmalla maantieteellisellä alueella. Työssäkäyntialueella tapahtuvat kuntaliitokset perustuvat kuntalaisten luontaisiin liikkumisalueisiin ja lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön valinnanvapautta kunnallisten palveluiden sisällä. Laitilassa ei kuitenkaan voida yksiselitteisesti määritellä työssäkäyntialueen suunnaksi Raumaa, vaan työssäkäyntialueeseen kuuluu selvästi myös Uusikaupunki. Mikäli kuntaliitokset toteutetaan rohkeasti hyödyntäen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen hyviä käytäntöjä ja innovatiivisia palveluita, hyötyy palvelun käyttäjä kuntaliitoksista parempien tarjolla olevien palveluiden kautta. Edellytys kuitenkin on, että kuntaliitoksessa pureudutaan aidosti toiminnan sisältöihin. Pelkkä kunnan rajojen loitontaminen ei ole tae asiakaslähtöisille sosiaali- ja terveyspalveluille.

10 Taulukko X. Kuntaliitoksen edut ja haitat sote-palvelujen näkökulmasta Edut, vahvuudet, mahdollisuudet Osaamisen lisääntyminen Henkilöstön rekrytoinnin helpottuminen Palveluiden turvaaminen, toiminnan haavoittuvuuden pieneneminen, monipuolisempi palvelurakenne Kehittämispotentiaalin merkittävä lisääntyminen Osalle laitilalaisista palvelunkäyttäjistä Rauma luontainen asioimissuunta Osalle raumalaisista palvelunkäyttäjistä Laitila luontainen asioimissuunta Erikoissairaanhoidon valinnanvapaus lisääntyy Laitilassa Tuottavuuden lisääntyminen edellytyksellä, että kuntaliitoksen yhteydessä kehitetään ja muutetaan palveluiden tuotantotapoja Yhdistyneen kunnan vaikutusvallan kasvu alueellisten ja valta-kunnallisten sote-asioiden valmisteluissa Laitila kokonsa ja sijaintinsa takia luontainen palvelukeskittymä Rauman rinnalla. Haitat, heikkoudet, riskit Riski paikallistuntemuksen vähenemiselle Palveluiden byrokratisoituminen Palvelutuotannon hallittavuuden heikkeneminen Hallinnon määrän säilyminen nykyisellään tai kasvu Kustannusten kasvu, jos palveluita ei olla valmiita kuntaliitoksen yhteydessä uudistamaan Mahdollisen palkkaharmonisoinnin tuomat lisäkustannukset Hyvien käytäntöjen häviäminen Tietohallinnon yhdistämisen kustannukset (sotessa tietojärjestelmät samat) Vakka-Suomen aluesairaalan rooli epäselvä mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen Yhteenveto ja johtopäätökset Työryhmä katsoo kuntaliitoksen etujen ja haittojen analyysin osoittavan, että kuntaliitoksella saavutettavat hyödyt ovat potentiaalisesti haittoja suuremmat. Samalla tulee kuitenkin tiedostaa, että hyöty-haitta analyysi on spekulatiivinen. Kuntaliitoksen lopulliset vaikutukset ovat sidoksissa tapaan, jolla kuntaliitos toteutetaan. Oleellista on, että kuntaliitoksen yhteyteen sisällytetään palveluiden sisältöön ja palvelurakenteisiin sisältyviä tuottavuutta sekä palveluiden laatua ja saatavuutta parantavia uudistuksia. Lopuksi on tiedostettava, että kuntaliitoksen rinnalla toteutetaan sote-uudistusta. Sote-uudistuksen kuntakohtaisista vaikutuksista ei voida vielä vetää johtopäätöksiä. On kuitenkin todettavissa, että sote-uudistus todennäköisesti muuttaa toimeenpanon jälkeen merkittävästi kuntien asemaa ja roolia. Tästä syystä myös kuntaliitosten merkitykset kunnille voivat sote-uudistuksen jälkeen olla nyt arvioiduista poikkeavat. Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Nykytila Kuntarakenneselvityksen tekemiseksi nimetty työryhmä aloitti toimintansa ensimmäisessä vaiheessa kuvaamalla sivistystoimen nykytilaa ja hahmottamalla alustavasti kunnittain palvelurakenteeseen liittyvät merkittävimmät huomiot ja tulevaisuuden haasteet. Käsiteltäviä osa-alueita olivat tehtävämäärittelyn mukaisesti talous- ja hallinto, varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, kulttuuri ja kirjasto, nuoriso sekä liikunta ja vapaa-aika (opistot). Nykytilan tiedot kerättiin alatyöryhmittäin samalla periaatteella molemmista kunnista. Työikäiset, % 1-6-vuotiaat päivähoidossa, % (lkm) vuotiaat, % vuotiaat, % Väestökehitys 2029 mennessä, % Laitila (-42) Rauma (-115)

11 Taulukko: Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle (tukena ART-malli) Vuoteen 2029 ulottuvan ennusteen mukaan väestö vähenee molemmissa kunnissa, ja työikäisten määrä vähenee merkittävästi. Päivähoidossa olevien lasten määrä näyttäisi vähenevän pitkällä aikavälillä. Tähän kuitenkin vaikuttavat lainsäädännön muutokset (esim. kotihoidon tuen muutokset), jotka saattavat lisätä päivähoidon tarvetta. Lukio- ja ammattikouluikäisten määrä vähenee Raumalla. Vakinaiset Määräaikaiset ja työllistetyt Laitila Rauma Yhteensä Taulukko: Henkilöstö kunnittain Opetushenkilöstö Päivähoito ja esiopetus Kulttuuri ja vapaaaika Eläköityminen , opetus Eläköityminen , päivähoito + esiopetus Eläköityminen , kuva Laitila Rauma Yhteensä Taulukko: Eläköityminen kunnittain Toimintakate, TA 2014, euroa Laitila Rauma Yhteensä Taulukko: Sivistys-toimialueen talous kunnittain Talouden ja hallinnon haasteet ovat hyvin samansuuntaisia, vaikka kunnat ovat erikokoisia ja sivistyksen talouden ja hallinnon henkilöstömäärät hyvin erilaisia. Kouluverkko asettaa haasteita molemmille kunnille. Verkkokysymys liittyy oleellisesti perusopetuksen alatyöryhmän alueeseen, mutta koskettaa merkittävällä tavalla myös sivistyspuolen taloutta ja hallintoa. Varsinaisen verkkorakenteen ohella myös rakennusten kunto huolestuttaa. Yleisesti kunnissa on ongelmana organisaation ohuus ja työajan riittävyys, kun kuntiin kohdistuvat vaatimukset kasvavat ja resurssit samalla tiukentuvat. Resursseja pitäisi riittää myös suunnitteluun ja kehittämistyöhön, mutta nyt pystytään monesti tekemään vain pakolliset tehtävät. Varhaiskasvatuksessa päivähoitopaikat jakautuvat siten, että Raumalla noin 80 prosenttia päivähoitopaikoista on päiväkotipaikkoja. Laitilassa päivähoitopaikkoja on suurin piirtein yhtä paljon perhepäivähoidossa ja päiväkotihoidossa. Omassa kodissa tapahtuvan perhepäivähoidon arvioidaan vähenevän, ja tämä saattaa olla suuntaus myös selvityskunnissa. Vuorohoitoa on tarjolla molemmissa kunnissa. Raumalla vuorohoitopaikkoja on noin 200 ja Laitilassa 12. Esiopetusta järjestetään Laitilassa sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen alaisuudessa. Siksi esiopetuksen henkilöstöä on sekä OVTES:n että KVTES:n mukaisissa virka- tai työsuhteissa. Raumalla esiopetuksen järjestäjänä toimii varhaiskasvatus. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa on Raumalla. Yksityisessä päivähoidossa ja esiopetuksessa on Raumalla noin 190 lasta, mikä on noin 11 prosenttia kunnan kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Yksityistä päivähoitoa tuetaan lakisääteisen yksityisen hoidon tuen lisäksi kuntalisällä. Kotihoidontukeen on tulossa muutos, jonka mukaan kotihoidon tuki jaetaan molempien vanhempien kesken. On arvioitu, että muutos lisää alle 3-vuotiaiden päivähoitopaikkojen kysyntää

12 entisestään. Kotihoidon tuen kuntalisällä pyritään tukemaan lasten kotihoitoa. Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan Raumalla. Kuntarakenneselvityksen työryhmä selvitti kuntien hoitopäivän hintoja. Työryhmä totesi, että laskentatavat vaihtelevat, eivätkä luvut siten todennäköisesti ole keskenään vertailukelpoisia. Päiväkotipäivän, vuorohoitopäivän, ryhmäperhepäivähoidon hoitopäivän ja perhepäivähoidon hoitopäivän hinnat vaihtelevat. Varhaiskasvatuksessa haasteina voidaan nähdä rakennuskannan osittain huono kunto ja mittava peruskorjaustarve. Oppivelvollisuusiän mahdollinen laskeminen tuo pohdittavaa ja lisäkustannuksia. Lastentarhanopettajien, etenkin erityislastentarhanopettajien, riittävä saanti on ollut ongelma viime aikoina. Yleinen trendi on, että lasten kotihoito vähenee ja päivähoitopaikkojen ja -mahdollisuuksien tarve kasvaa. Edellä mainittu onkin ristiriidassa ART-mallin tietojen kanssa, jossa päivähoidon tarpeen todetaan vähenevän. Erityisen tuen tarve hoitolapsilla kasvaa, ja monipuolisen palvelurakenteen ylläpitäminen sekä lähipalvelujen turvaaminen talouden tiukentuessa on haastavaa. Erityyppisten palvelumuotojen kehittäminen varhaiskasvatuksen toiminnoissa on todella tärkeää, sillä kuntien täytyy löytää uusia toimintamalleja kustannustehokkaampaan toimintatapaan. Esimerkkinä mainittakoon yksityisen päivähoidon kehittäminen ja tukeminen. Perusopetuksessa 7-15-vuotiaiden lukumäärä pysyy kutakuinkin nykytasolla sekä Laitilassa että Raumalla. Molemmilla kunnilla on käytössä sama perusopetuksen tuntijako pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tuntikehyksen tunnusluvut poikkeavat toisistaan, mitä selittävät ryhmäkokojen erot. Viikkotuntimäärät ovat lähes samat. Raumalla erityisen tuen piirissä olevia oppilaita on suhteellisesti enemmän. Tähän on syynä naapurikuntien oppilaat, jotka suorittavat oppivelvollisuuttaan erityiskouluissa Raumalla. Rauma järjestää maahanmuuttajille suunnattua valmistavaa opetusta ja lisäopetusta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan piirissä oppilaita on suhteellisesti enemmän Raumalla kuin Laitilassa. Palvelu tuotetaan molemmissa kunnissa pääosin omin voimin. Rauma järjestää koululaisten kesätoimintaa. Iltapäivätoiminnassa kasvu on ollut voimakasta varsinkin Raumalla. Perusopetuksen haasteena on resurssien niukkeneminen. Henkilöstön määrä vähenee ja tuntivälyksiä on jouduttu tiukentamaan. Opetusryhmien pienentämiseen kohdistetun kuntien saaman valtionavustuksen merkitys on ollut todella suuri. Toiminta vaikeutuu huomattavasti, mikäli avustus lakkaa. Muut haasteet liittyvät kouluverkkoon, koulurakennusten kuntoon sekä maahanmuuttajaoppilaiden tukemiseen ja opetuksen järjestämiseen. Perusopetuksen keskeisimpien haasteiden on nähty liittyvän opetukseen (pedagogiset haasteet, erilaiset oppijat) sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten lukumäärän lisääntymiseen ja koulujen riittämättömiin mahdollisuuksiin vastata kasvaneisiin tukitarpeisiin. Oppilashuollon kehittäminen vastaamaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain vaatimuksia, opetussuunnitelmatyö, tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen ovat niin ikään erittäin merkittäviä tulevien vuosien kehittämistyössä. Lukiokoulutuksessa on Laitilassa 142 ja Raumalla 748 opiskelijaa. Peruskoulun päättävistä nuorista lukioon menevien osuus on Raumalla 58 ja Laitilassa noin 35 prosenttia. Kurssien ryhmäkoot vaihtelevat. Yksikkökohtaiset kokonaiskustannukset ovat Laitilassa 7824 euroa (vos 7341 euroa) ja Raumalla 6555 euroa (vos 6118 euroa). Rauman Lyseon lukiossa toimii myös iltalinja. Lukiokoulutuksessa suurin tulevaisuuden haaste on lukioiden mahdollinen minimikoko (keskusteluissa on esiintynyt 500 opiskelijan raja). Taustalla on lukiokoulutuksen järjestäjäverkon uudelleentarkastelu ja karsiminen. Samalla uudistetaan lukioiden valtionosuusjärjestelmää. Merkittäviä uudistuksia ja kehittämiskohteita ovat myös sähköiset ylioppilaskirjoitukset, opetussuunnitelmauudistus sekä opiskelijahuollon kasvava merkitys lakiuudistuksineen. Rauman seudulla ammatillista tutkintoon johtavaa koulutusta järjestää WinNova. WinNova on monialainen ammatillinen oppilaitos, jossa voi opiskella perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon sekä saada ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. WinNova toimii Raumalla, Porissa ja Laitilassa sekä useissa muissa toimipisteissä Satakunnan ja Vakka-Suomen alueella. WinNovan taustalla on koulutusyhtiö Länsirannikon Koulutus Oy, jonka pääomistajina ovat Porin, Rauman ja Laitilan kaupungit. Alueen toisena ammatillisen koulutuksen järjestäjänä toimii Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu ja sillä on useita toimipaikkoja maakunnassa. Raumalla on Sataedun toimipiste.

13 Ammattikorkeakoulutusta tarjoaa Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), jota ylläpitää samanniminen osakeyhtiö. Kaikki selvityskunnat ovat osakkaina. Rauma on yksi ammattikorkeakoulun neljästä koulutuspaikkakunnasta. SAMK toimii Raumalla kolmella toimialalla: liiketoiminta, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja merenkulku. Satakunnan AMK ja Turun AMK ovat muodostaneet yhteisen Lounais-Suomen ammattikorkeakoululiittouma CoastAL:n, jonka puitteissa ne ovat sitoutuneet tekemään tiivistä yhteistyötä usealla koulutussektorilla. Turun yliopisto järjestää yliopistokoulutusta Rauman kampuksella. Kasvatustieteiden tiedekunnan opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä tarjotaan kasvatustieteen opintoja luokanopettajan, käsityön aineenopettajan ja lastentarhanopettajan koulutusohjelmissa. Kulttuuri- ja vapaa-ajan sektorilla hallinto on erikseen Raumalla. Laitilassa hallinto on osana sivistystoimea. Hallinnon kustannukset ovat Raumalla suuremmat Taidemuseon, teatterin ja Merimuseon avustusten vuoksi. Kulttuurin ja vapaa-ajan sektoreilla tietojen keruun ja etenkin yhtenäisen esitystavan ongelmana ovat kuntien erilaiset toimintamallit ja organisaatiot. Vakka-Suomen kansalaisopisto on Laitilan kaupungin ylläpitämä kansalaisopisto, joka hoitaa Vakka-Suomen alueen kansalaisopistopalvelut. Laitilan lisäksi osakaskuntina ovat Uusikaupunki, Pyhäranta, Taivassalo, Vehmaa ja Kustavi. Vakka-opisto järjestää taiteen perusopetusta Laitilassa ja Uudessakaupungissa. Rauman kuvataidekoulu ja käsityökoulu Taitava ovat osa Rauman kansalaisopiston järjestämää taiteen perusopetusta. Vuoden 2014 alusta Länsi-Suomen kesäyliopiston toiminta siirrettiin osaksi Rauman kansalaisopistoa. Vakka-Suomen musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajaa oppimäärää antava opisto. Se toimii alueellisena musiikkiopistona, jonka sopimuskunnat ovat Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa. Vakka-Suomen musiikkiopistoa hoitaa ja hallinnoi Laitilan kaupunki. Rauman musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajaa oppimäärää antava opisto, joka toimii alueellisena musiikkiopistona. Sopimuskunnat ovat Eura, Eurajoki ja Pyhäranta. Liikuntapalvelujen palvelutarjonta vaihtelee. Sekä Laitilassa että Raumalla on uimahalli ja jäähalli. Omistuspohja vaihtelee. Eniten kustannuksia aiheuttaa ylläpito. Laitila hyödyntää kolmannen sektorin palveluja liikuntapalveluissa enemmän kuin Rauma. Nuorisopalveluissa molemmat kunnat panostavat nuorten toiminnallisiin palveluihin. Myös nuorisotiloja löytyy molemmista. Nuorisopalveluissa on tarjolla muun muassa leiri-, retki- ja tapahtumatoimintaa, pienryhmätoimintaa, etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa. Kulttuuripalveluissa toiminta on monipuolista. Rauma avustaa yhteisöjen ja järjestöjen toimintaa enemmän kuin Laitila. Laitila tarjoaa tiloja tai muuta palvelua järjestöjen ja yhteisöjen käyttöön. Kirjastoja on molemmissa kunnissa. Raumalla on pääkirjaston lisäksi lähikirjastoja. Kirjastoautoja on sekä Laitilassa että Raumalla. Museoille tarkoitettua valtionosuutta saa vain Rauma. Laitilassa museotoiminta hoidetaan pääosin järjestö- ja vapaaehtoispohjalta. Kansalaisopistojen suurimpana tulevaisuuden haasteena on valtionosuusjärjestelmän muutos, mikä lisää kuntien maksuosuutta. Kansalaisopistojen ja musiikkiopistojen toimintaa kannattaisi katsoa kokonaisuutena koko seutukunnalla tällä hetkellä toimijoita on useita. Molemmissa riittää palvelukysyntää. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on kulttuuri- ja vapaa-aikatoimelle vahvuus. Kansalaistoiminnan tukemisesta ja yhteistyöstä kunnan ja yhdistysten kesken tulee huolehtia. Liikunta, nuorisotyö ja kulttuuri ovat enenevässä määrin koko väestön hyvinvointitekijä, mikä on huomioitava palvelutuotannossa. Nuorisotyössä korostuvat uudenlaiset painotukset ja moniammatillinen yhteistyö. Vapaa-aikapalveluiden haasteina ovat palveluiden säilyminen lähellä kuntalaisia, saavutettavuus, talous, määrärahojen suuruus sekä tilojen, paikkojen ja välineiden kunto ja taso. Vapaa-aikatoimi on kaikissa kunnissa pieni yksikkö. Tehtäväkirjo on laaja ja eri kunnissa tehdään samoja asioita pienellä henkilöstömäärällä. Kirjasto toimii jo nykyisellään maakuntamallin mukaisesti. Kirjastopalveluiden sähköiset järjestelmät on harmonisoitu. Kuntakohtaisia kirjastoverkkoja on arvioitava. Kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroista voidaan todeta yhteenvetona seuraavaa. Jokaisella sivistyspalveluiden osa-alueella on toimintojen järjestämisessä kuntakohtaisia eroja. Tiiviimpää yhteistyötä olisi mahdollista tehdä nykyistä enemmän. Vaikka varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on selvä valtakunnallinen normi- ja informaatio-ohjaus, kuntien toimintakulttuurit ja -periaatteet ovat erilaisia. Lukion merkitys yläkoululle (yhteiset opettajat) on kunnissa suuri.

14 Lukioon hakeutumisessa on eroja kuntien välillä: perusopetuksen päättäneistä lukioon hakeutuvien osuus vaihtelee. Liikuntapalvelujen investointeja tulisi katsoa yhtenäisesti, esimerkiksi liikunta-, uima- ja jäähallien peruskorjausten yhteydessä. Uuden kunnan malli Laitilan ja Rauman muodostaman uuden kunnan asukasluku on noin , työntekijöitä on sivistyssektorilla noin ja yhteenlaskettu budjetti on noin 82 miljoona euroa. Peruspalveluissa ei ole nähtävissä suuria muutoksia kuntalaisen kannalta eli lähipalvelut säilyvät jokseenkin ennallaan, vaikka joitakin yhtenäistämistoimenpiteitä tarvitaankin. Etenkin erityisjärjestelyjä ja asiantuntemusta vaativissa ja pienemmille kohderyhmille suunnatuissa toiminnoissa suuremmasta kunnasta on hyötyä ja toiminnot pystytään järjestämään taloudellisemmin ja asiantuntijoita riittää paremmin niiden toteuttamiseen. Isompi kunta tarjoaa paremmat mahdollisuudet järjestää toiminta ja palvelut tehokkaammin eikä välttämättä ainoastaan euroissa tarkasteltuna. Uuden kaupungin hallinto-organisaatiossa pystytään aiempaa paremmin hyödyntämään erityisosaamista ja erikoistumista kehittämisessä, koulutuksessa, rekrytoinnissa ja asiantuntemuksessa, kun organisaatio ei ole niin ohut kuin nykytilanteessa. Erityispalvelut, jotka suuntautuvat pienille kohderyhmille, pystytään suuremmassa kunnassa järjestämään järkevämmin ja kattavammin kuin pienemmissä kunnissa. Kuntaliitoksen opetuspalveluihin liittyvät edut ja haitat on esitetty taulukossa X. Taulukko X. Kuntaliitoksen edut ja haitat opetuspalvelujen kannalta Edut, hyödyt, mahdollisuudet Varhaiskasvatus Ei merkittäviä muutoksia palvelurakenteessa. Nykyisin molemmilla kunnilla on kattavat varhaiskasvatuspalvelut. Suurempi kokonaisuus mahdollistaa tehokkaamman resurssien käytön. Perheiden valintamahdollisuudet päivähoidossa paranevat, kun käytettävissä on enemmän vaihtoehtoja ja esim. vanhempien työmatkoja pystytään aiempaa paremmin ottamaan huomioon hoitopaikkoja määriteltäessä. Vuorohoitoa järjestetään tällä hetkellä kummassakin kunnassa, joten vuorohoitoa voitaisiin miettiä suurempana kokonaisuutena paikalliset erityistarpeet huomioiden. Perusopetus Ei merkittäviä muutoksia palvelurakenteessa. Suurempana kokonaisuutena nykyisten opetusresurssien turvaaminen helpottuu. Kodisjoen alueelta mahdollista joiltain osin hyödyntää nykyisen Laitilan palveluja. Erityisopetuksessa toimintojen keskittäminen mahdollista ja näin asiantuntemusta voidaan hyödyntää entistä paremmin. Maahanmuuttajien opetuksen ja erityisesti valmistavan opetuksen järjestäminen tehostuu. Suurempana yksikkönä pätevän henkilöstön rekrytoiminen on helpompaa (tuntimäärät riittäviä). Kuljetuksiin liittyvät järjestelyt/kysymykset on helpompi hoitaa suurena toimijana. Opetussuunnitelmien uudistus teettää Haitat, heikkoudet, riskit Tarkennuksia palveluverkkoihin ja peruspalveluihin mahdollisesti tulee, mutta niiden tarve on olemassa ilman kuntaliitostakin. Haasteena uudessa kunnassa tulevat olemaan palveluverkon fyysiset tilat ja niiden ylläpitäminen, mikä on keskeinen pohdinnan kohde jo nykyisissäkin kunnissa. Haasteellista on myös uuden organisaatiorakenteen muodostaminen, koska vaarana on liika keskittyminen nykyisiin viranhaltijoihin, vaikka lähtökohtana tulisi olla toimivien palvelujen järjestäminen. Alueellisen tasapainon säilymiseen tulee kaikilta osin kiinnittää huomiota. Ratkaisevaa palvelutarjonnassa on kuitenkin se, kuinka paljon kysyntää kultakin alueelta löytyy. Perhepäivähoitajia eläköityy sekä Laitilassa että Raumalla. Kehitys näyttäisi menevän lievästi päiväkotihoidon suuntaan. Ongelmana uusien rekrytoiminen eläköityneiden tilalle. Lukiotoiminnan rahoitusjärjestelmän muutokset eivät ole vielä selvillä. Koululaisten uimaopetuksessa on jonkin verran eroa, joten toimintaa on sopeutettava. Kiinteistöinvestointitarvetta molemmissa kunnissa päiväkotien suhteen. Oppilas- ja opiskelijahuoltoon tarvitaan lisäresursseja Laitilan perus- ja lukiokoulutukseen.

15 runsaasti työtä ja hoituu helpommin virtuaalikunnassa isommalla joukolla, kun asiantuntemusta ja tekijöitä on enemmän. Kouluverkkoa on lähivuosina saneerattu sekä Laitilassa että Raumalla. Lukio Kahden lukion malli on opiskelijoiden ja kiinteistöjen käytön kannalta järkevää. Lukioissa yleisesti pohtimista ja lisätyötä aiheuttavat ylioppilastutkinnon muutokset, opetussuunnitelman uudistuminen, uusi opiskeluhuoltolaki ja mahdolliset muutokset valtion rahoitusjärjestelmässä. Suurempana kokonaisuutena lukio-opetuksen järjestäminen tuo uusia mahdollisuuksia ja tehostaa resurssien käyttöä. Kaksi lukiota tarjoaa mahdollisuuden profiloida toimintaa, jolloin markkinoinnilla tulee olemaan aiempaa enemmän merkitystä (voidaan tarjota selkeästi kahta erityyppistä lukiota). Virtuaali- ja etäopetusta voidaan hyödyntää entistä laajemmin. Suuremmassa kunnassa opiskelijahuollon hoitaminen on helpompaa/taloudellisempaa Opiskelijoiden erityistarpeisiin pystytään vastaamaan erillisiä kuntia paremmin. Jäähalleja löytyy molemmista kunnista. Kuntaliitokseen sisältyy etuja ja haittoja myös kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen näkökulmasta. Nuorisopalveluissa työpajatoimintaa on taloudellisesti järkevää keskittää, muuten nuorisopalveluissa ei ole nähtävissä suuria muutostarpeita. Nuorisotalojen käyttöaste näyttää yleisesti olevan laskusuunnassa, joten tilannetta täytyy seurata. Molemmilla kaupungeilla on tällä hetkellä kansalaisopistot, joilla on maantieteellisesti varsin laaja alue. Opetusta on järjestettävä alueella kattavasti. Yhteistoimintaa kannattaisi kehittää jo ilman kuntaliitostakin. Yhdistettynä Rauman kansalaisopistosta ja Vakka-Suomen kansalaisopistosta tulisi Suomen 13. suurin kansalaisopisto. Molemmissa kaupungeissa toimii musiikkiopistot, joista tulisi yhdistettynä Suomen 14. suurin musiikkiopisto. Palvelutaso halutaan uudessa kunnassa säilyttää samana kuin nykyisinkin. Ratkaisevaa palvelutarjonnan suunnittelussa on kuitenkin se, kuinka paljon kysyntää kultakin alueelta löytyy. Kirjastopalvelut ovat kattavat molemmissa kaupungeissa. Kirjaston toimipisteitä on paljon Raumalla ja niitä on vähennettävä. Laitila on oman kirjastoverkon järjestänyt. Raumalla ja Laitilassa on myös käytössä eri kirjasto-ohjelmat, mikä vaatisi yhdenmukaistamista liitoksen toteutuessa. Raumalla museotoiminta on ammatillisesti harjoitettua. Muu kulttuuritoiminta on samankaltaista kummassakin kaupungissa. Raumalla kulttuuri- ja vapaa-aikasektorin hallintopalvelut tarjotaan keskitetysti, mikä on käyttökelpoinen malli uudessa kunnassakin. Lähiliikuntapaikkojen osalta ei tapahdu merkittäviä muutoksia uudessa kaupungissa, niitä tarvitaan erityisesti koulujen läheisyydessä. Myös liikuntasalit sijaitsevat koulujen yhteydessä. Laitilaan on suunnitteilla liikuntahallin rakentaminen, aloitus mahdollisesti Taksat ja avustukset hoituvat samalla tavalla kummassakin kunnassa ja ne ovat sovitettavissa pienillä muutoksilla vastaamaan toisiaan. Uimahalli toimii kummassakin kaupungissa. Rauman halli vaatii peruskorjausta, Laitilan halli on peruskorjattu. Rauman erityisliikunnanohjaaja on uudessa kaupungissa hyödynnettävissä nykyistä laajemmin eli palveluja pystytään tarjoamaan isommallekin kohderyhmälle. Molemmista kaupungeista löytyy jäähalleja. Yhteenveto ja johtopäätökset Työryhmä suhtautuu kuntaliitokseen myönteisesti. Peruspalveluissa ei ole nähtävissä suuria muutoksia kuntalaisen kannalta eli lähipalvelut säilyvät jokseenkin ennallaan. Tarkennuksia

16 lähipalveluihin on tehtävä joka tapauksessa, koska niiden tarve on olemassa ilman kuntaliitostakin. Suurimmat muutokset koskevat hallinto-organisaatiota, jossa pystytään aiempaa paremmin hyödyntämään erityisosaamista ja erikoistumista. Nykyinen Laitilan ja Rauman organisaatiorakenne ei ole em. ratkaisua mahdollistanut. Valtionosuuksien ja kuntatalouden kehityksen kannalta yhdistymisratkaisu tuntuu ainoalta oikealta ja mahdolliselta ratkaisulta. Laajempaa resurssipohjaa tarvitaan jokaisella osa-alueella. Suunnittelun etenemisen kannalta olisi oleellista saada ratkaisut aikaan mahdollisimman nopeasti. Onnistuessaan liitokset olisivat myös yleinen positiivinen signaali sivistyssektorin kehittämisessä, koska nykyisen palvelurakenteen ylläpitäminen kuntatalouden tiukentuessa on haasteellista. Isompi kunta tarjoaa paremmat mahdollisuudet järjestää toiminta ja palvelut tehokkaammin sekä laadukkaammin eikä ainoastaan talouden näkökulmasta tarkasteltuna. Jatkotoimenpiteenä on tehtävä yksityiskohtaisempi tarkastelu uuden kunnan palvelurakenteesta eri toimialoilla. Oleellista on tietää, mitkä kunnat ovat mukana uuden kunnan toimintamalleja suunniteltaessa. Teknisen ja ympäristötoimen palvelut Nykytila Ostopalvelujen ja oman työn suhde eroaa sekä selvityskunnissa että niiden yksiköiden välillä. Rauma tuottaa isomman kokonsa tähden enemmän teknisen toimen palveluja omana työnä kuin Laitila, joka käyttää paljon ostopalveluja. Kaavoitus hoidetaan Raumalla omana työnä ja Laitilassa 90-prosenttisesti ostopalveluna. Ympäristötoimen ja rakennusvalvonnan palvelut hoidetaan molemmissa kaupungeissa omana työnä. Kiinteistö- ja mittauspalvelut Rauma tuottaa itse, Laitilassa kiinteistömitoitukset hankitaan ostopalveluna ja muu tehdään omana työnä. Rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapito hoidetaan Raumalla pääosin omana työnä ja Laitilassa osin omana työnä ja osin ostopalveluna. Molemmissa kaupungeissa uudisrakentaminen hankitaan ostopalveluna ja Raumalla rakennusten ja kiinteistöjen varsinainen suunnittelutyö ostetaan pääosin. Puhtauspalveluissa oman työn osuus tuotannosta on Raumalla 64 prosenttia ja ostopalvelun osuus 36 prosenttia. Laitilassa puhtauspalvelut hoidetaan omana työnä. Kunnallistekniikan osalta Rauman oman suunnittelun ja ostopalveluiden suhde on 60/40 ostopalveluiden hyväksi. Rauman katutoimessa katujen ja vesihuollon rakentaminen hoidetaan puoliksi omana työnä ja puoliksi ostopalveluna ja katujen ja yleisten alueiden talvi- ja kesäkunnossapito pääosin omana työnä. Rauma tuottaa omana työnä myös puistojen ja yleisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja hoidon sekä liikuntapaikkojen ylläpidon. Laitilassa omana työnä toteutetaan katujen kesähuolto ja kunnossapito sekä puisto- ja viheralueiden hoito pääosin. Laitilan talviaurauksista puolet hoidetaan ostopalveluna (kausiurakoitsijat kilpailutetaan) ja kunnallistekniikan uudisrakentaminen kilpailutetaan ja urakoidaan. Valtaosa (98 %) Rauman talousvedestä valmistetaan Äyhön vesilaitoksella. Lisäksi Lapin alueella on pohjavesilaitos. Rauman yhdyskuntajätevedet puhdistetaan kaupungin ja paikallisen metsäteollisuuden yhteispuhdistamolla. Laitilassa vesi hankitaan kuudesta pohjavedenottamosta ja jätevedet johdetaan Uuteenkaupunkiin käsiteltäväksi Vakka-Suomen Vedessä, jonka Laitila ja Uusikaupunki omistavat puoliksi. Rauman jätehuollosta vastaa Rauman Seudun Jätehuoltolaitos, joka on osana Rauman kaupungin organisaatiota toimiva Rauman ja Eurajoen yhteinen kunnallinen liikelaitos. Laitilassa on sopimusperusteinen jätteenkuljetus, jossa jätteen käsittelypaikka kilpailutetaan. Käytössä olevat tietojärjestelmät vaihtelevat kunnittain.

17 Taulukko X. Selvitysalueen kuntien teknisen toimen henkilöstö ja eläköityminen Rauma Laitila Nykyinen henkilöstö Eläköityminen vuoteen 2020 mennessä Työryhmän arvion mukaan eläköityvien työntekijöiden tilalle on tarpeen valita uudet työntekijät, mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää. Käytännössä tulevaisuudessa on siis mahdotonta ylläpitää nykyistä palvelutasoa, mikäli henkilöstömäärä vähenee. Eläköitymistä hyödyntämällä voidaan poistaa työtehtävien päällekkäisyyksiä. Haasteena teknisellä toimialalla on jatkuvasti laajenevan infran hoito ja kunnossapito yhä pienemmällä rahoituksella. Rahoitusvajeen suuruutta lisää se, että rakennukset varustetaan yhä monimutkaisemmalla talotekniikalla, mikä osaltaan kasvattaa kunnossapidon kustannustasoa. Myös erityisosaajien rekrytointi on vaikeaa. Haasteena on niin ikään hyvälaatuisen talousveden tuottaminen. Huoli on merkittävä erityisesti Laitilan alueella, missä elintarviketeollisuuden vaatimukset veden laadun ja määrän osalta ovat poikkeukselliset. Raumalla talousvesi puhdistetaan pintavedestä, mikä osaltaan luo painetta laitoksen talouden hallintaan ja veden laatuun. Uuden kunnan malli Uuden kaupungin mallissa kummankin kunnan teknisen toimen hallintotehtävät (henkilöstö, talous) keskitettäisiin saman katon alle Raumalle. Ns. asiantuntijahenkilöstö (kaavoitus, paikkatietopalvelut, maaomaisuuden hallinta, talotoimen ja kunnallistekniikan suunnittelu- ja rakennuttamistehtävät) keskitettäisiin pääosin Raumalle. Rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon toiminnat keskitettäisiin Raumalle, kuitenkin siten, että tarpeen mukaan myös Laitilaan sijoittuisi osa henkilöstöstä. Aluetoimisto voisi erikoistua tiettyyn, erityisosaamista edellyttävään osa-alueeseen palvellen koko yhdistynyttä kaupunkia. Välitön työnjohto sijoittuisi alueellisiin tukikohtiin Laitilaan ja Raumalle. Pääosa tekijöistä jäisi hoitamaan tehtäviään nykyisille toimipaikoilleen. Tavoitteena on minimoida työnsuoritukseen liittyvät matkat. Kaluston hallinnointi keskitettäisiin yhdelle varikolle, mutta se sijoitettaisiin tarpeen mukaan alueellisiin tukikohtiin. Asiakaspalvelua (mm. rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, vesi- ja viemärilaitos, jätehuolto, tonttipalvelut, vuokra-asuntohakemukset, asiakirjojen ja suunnitelmien nähtävillä olo jne.) tarjottaisiin Laitilaan perustettavassa yhteispalvelupisteessä. Rauman Vesi ja Rauman Seudun Jätehuoltolaitos vastaisivat toimialojensa mukaisesti liikelaitosten tehtävistä, olemassa olevat yhteistyösopimukset (mm. Vakka-Suomen Vesi ja yhteispuhdistus) huomioiden. Koko uuden kaupungin alueella olisi käytössä kaupungin järjestämä jätteenkuljetus.

18 Taulukko X. Kuntaliitokset edut ja haitat teknisen palvelujen näkökulmasta Edut, vahvuudet, mahdollisuudet 1. Hallintotehtävien yhdistäminen tuo kustannussäästöä henkilöstön eläköityessä. Arvion mukaan Rauman teknisen viraston nykyinen henkilöstö (+ mahd. yhden henkilön lisäys) pystyy hoitamaan yhdistyvän kunnan tekniseen toimialaan liittyvät hallintotehtävät. 2. Isompi organisaatio mahdollistaa töiden uudelleen organisoinnin ja suppeammat tehtäväkuvat. 3. Voimien yhdistäminen lisää tieto-taitoa. 4. Käytössä olevien tietojärjestelmien käyttö laajenee ja tehostuu. 5. Hankinnat tehostuvat 6. Rakennusten käyttö tehostuu toimintoja tiivistettäessä. Ehtona, että kaupungin ydintoiminnoista vapautuvat tilat myydään pois. 7. Yhdyskuntarakenteen muodostamiseen syntyy uusia mahdollisuuksia. 8. Otetaan oppia molempien kuntien hyvistä menettelytavoista. 9. Mahdollistaa sisäisen joukkoliikenteen kehittämisen Haitat, heikkoudet, riskit 1. Toiminta-alueen laajentuminen vaikeuttaa tehokasta toimintaa (työhön liittyvät matka-ajat pitenevät). 2. Kuntalaisten palvelutaso osaksi heikkenee saavutettavuuden heiketessä. 3. Uhkana korjausvelan kasvu jos/kun kunnossapitoon osoitettavien määrärahojen yhteenlaskettu määrä pienenee. 4. Toimintojen täysimittaista keskittämistä rajoittaa Rauman kaupungintalon tila-ahtaus. Em. syystä yhdistyneen kaupungin toimintoja joudutaan alkuvuosina hajasijoittamaan toivottua enemmän. Yhteenveto ja johtopäätökset Työryhmän näkemyksen mukaan yhdistynyt kunta parantaa teknisen toimialan toiminnallista ja taloudellista kykyä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Jatkossa selvitettäviä asioita ovat mm. alueellisten päätäntäelinten perustamistarve (mm. rakennusluvat sekä osayleiskaavojen ja kyläsuunnitelmien hyväksyminen), Laitilan irtaantuminen ympäristöterveydenhuollon kuntayhteistyöstä, yhdyskuntajätteiden hoitoon liittyvien vastuiden hoito, kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönotto myös Laitilan alueella, henkilöstön tehtäväkuvat ja sijoittuminen, taksojen ja maksujen harmonisointi, määräysten (esim. rakennusjärjestys) ja ohjeiden harmonisointi, jossa on huomioitava alueelliset erityistarpeet tarvittaessa sekä tietojärjestelmien ja valvonta- ja ohjausohjelmien harmonisointi. Työryhmä katso, että toiminnan todellinen tehostaminen edellyttää kuntaliitoksen toteutumista. Kuntien välisellä yhteistyöllä ei saada merkittävää parannusta kustannustehokkuuteen. Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut Nykytila Raumalla elinkeinopalveluiden organisoinnista vastaa kaupungin yrityspalvelut. Yrityspalvelut tarjoaa yritysneuvontaa sekä yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta. Tehtäviin kuuluvat myös mm. kaupunki- ja yrityssuhteet, yhteistyö eri toimijoiden kanssa sekä elinkeinopoliittinen edunvalvonta. Laitilan elinkeinojen kehittämisestä vastaa kaupungin elinkeino-osasto, jonka tehtävänä on muun muassa auttaa alueen yrittäjiä, yrittäjyyttä harkitsevia sekä Laitilaan muuttavia yrityksiä. Yrityksille suunnattuja palveluja tarjotaan yhteistyössä Vakka-Suomen seudullisten yrityspalvelujen kanssa. Esimerkiksi yritysneuvonta yrityksen koko elinkaaren ja yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus hoidetaan ostopalveluina UKIPOLIS Oy:ltä. Yhteistoimintaa on osittain myös Winnowan kanssa. Raumalla hankintapalvelut on organisatorisesti ja toiminnallisesti oma johdettava kokonaisuutensa, joka kilpailuttaa Rauman kaupungin hankinnat keskitetysti. Poikkeuksena pienhankinnat, jotka

19 virastot voivat kilpailuttaa itse. Tarjouskilpaluja varten on käytössä Cloudia Oy:n toimittama sähköinen kilpailutusjärjestelmä. Hankintojen johtamisen työkaluina on mm. hankintastrategia ja hankintaohjeet. Laitilan kaupungissa hankintatoimen asioiden asiantuntijana toimii kaupunginkamreeri. Hän on useasti mukana kilpailutuksissa tai hoitaa niitä itse. Hän vastaa myös hankintaohjeistusten antamisesta ja laatimisesta. Hankintaohjeessa on kerrottu kaupungin tapa toimia. Suurimmaksi osaksi niin kynnysarvon ylittävät- kuin pienhankinnat kilpailuttavat osastot itse. Raumalla lainopillisten palveluiden tehtävänä on koko kuntakonsernin oikeudellinen neuvonta ja lainopillisten toimeksiantojen hoitaminen. Yksikkö hoitaa keskitetysti kaupungin lakiasiat. Päivittäisten eri hallintokuntien konsultointiavun lisäksi lakimiehet hoitavat kartellioikeudenkäynnit sekä muut merkittävät oikeudenkäynnit, merkittävimpien kauppojen ja sopimusten valmistelun ja valvonnan sekä avunannon pienemmissä, kaupunkiin kohdistettujen vahingonkorvausvaatimusten ratkaisemisen (40-60 kpl/v). Lakimiehet toimivat myös kaupungin kokonaan tai osittain omistamien yhtiöiden hallitusten jäseninä ja asiantuntijoina niissä (n. 30 kpl) sekä kaavoitusjaoston ja keskusvaalilautakunnan sihteereinä. Laitilassa lainopilliset palvelut jokainen osasto hoitaa itse. Monesti hyödynnetään ulkoa ostettuja palveluita. Raumalla asiahallinta/asiakirjahallinnassa on siirrytty pitkälti sähköiseen toiminatatapaan. Käytössä on asianhallintajärjestelmä Kuntatoimisto, josta käytössä ovat mm. Diaari asianhallintajärjestelmä, liitteiden hallinta, EPJ esityslista-pöytäkirjajärjestelmä, Ktweb ja PDFjulkaisu, luottamushenkilöportaali (asteittainen käyttöönotto menossa), TPH työpöydän hallinta, VIPS viranhaltijapäätökset sekä päätösarkisto ja Arkki - arkistosovellus. Laitilassa asianhallintaa ylläpidetään KuntaToimisto asianhallintajärjestelmällä. Käytössä ovat mm. diaari, työpöydän hallinta, esityslista/pöytäkirja (EPJ) sovellus, liitteiden hallinta sovellus, viranhaltija (VIPS) sovellus sekä luottamushenkilörekisteri (LUMU), jonka avulla ylläpidetään tietoa organisaation toimielimistä toimikausineen ja niihin valituista luottamushenkilöistä sekä henkilöiden yhteystiedoista ja luottamustoimihistoriasta. Raumalla on kaksi kaupungin palvelupistettä. Kaupungintalon neuvontapisteessä hoidetaan sisäiset palvelut, kuten puhelinvaihde, postitus ja kokouspalvelut, kulunvalvonta, henkilökorttien tekeminen sekä asiakasohjaus. Kaupungin puhelinkeskuksessa hoidetaan vaihteen kautta kulkeva sisäinen ja ulkoinen puhelinliikenne sekä ylläpidetään puhelinnumerotietoja. Toisessa palvelupisteessä (Pyyrman) palvellaan asiakkaita kaikissa kaupunkiin liittyvissä asioissa hallintokuntaan katsomatta. Palvelupisteessä toimii asiakaspalvelupiste (kaupungin kassapalvelut), matkailupalvelut, maahanmuuttopalvelut sekä rakennusvalvonnan päivystys. Lisäksi siellä on esillä kaupungin nähtävillä pidettäviä karttoja, kuulutuksia ja suunnitelmia yms. Laitilassa kaupungintalolla sijaitsee yhteispalvelupiste Avitus, jossa hoidetaan neuvonta-palvelua, tuotemyyntiä, kaupungin sisäisiä palveluja. Yhteispalvelupisteestä saa myös valtion viranomaisten lomakepalvelua, poliisin lupapalveluja (yhteispalvelusopimus on voimassa poliisin ja verohallinnon kanssa.) Sekä Raumalla että Laitilassa on omaa atk-henkilöstöä. Raumalla vakituista atk-henkilöstöä on eniten, yhteensä 8kpl + sotessa 1 hlö atk-tukitehtävissä. Laitilassa it:stä vastaa muutama henkilö.raumalla tietohallinto hoitaa keskitetysti hallinnon järjestelmien lisäksi myös opetustoimen palvelimien, yhteyksien ja oppilaskoneiden ylläpidon ja hallinnan. Laitilassa pääsääntöisesti koulut itse ja koulujen atk-vastaavat hoitavat koulujen järjestelmät ja oppilaskoneet. Laitilassa tietohallinto hoitaa myös opetustoimen palvelinten, yhteyksien ja työasemien ylläpidon, paitsi yläasteen ja lukion. Pääasiassa kaikki ylläpito ja hallinta tehdään omana työnä kummassakin kunnassa, mutta asiantuntijapalveluja ostetaan tarvittaessa. Tietoliikennepalveluja ostetaan paikallisilta operaattoreilta. Raumalla ja Laitilalla on useita eri ohjelmistoja eri versioita. Mitään yhtenäisyyttä ei kunnilla pääasiassa ole. Ainoa yhteinen, samaan toimittajaan ja tekniikkaan perustuva ohjelmisto kummallakin on kirjastojärjestelmä, vaikka Satakunta ja Vakka-Suomi eri tietokantoihin kuuluvatkin. Haasteena kummallakin on järjestelmien laajentuminen, monimutkaistuminen ja sitä kautta atk-henkilöstön osaamisen ylläpitäminen riittävällä tasolla, koska järjestelmien ylläpito, hallinta ja käyttäjätuki vievät lähes kaiken ajan. Asiakkaalle ja kehittämiseen ei aikaa tahdo riittää.

20 Sähköisiä (itse)palveluita pitäisi ottaa käyttöön sekä kuntalaisille että organisaatioiden sisäisille käyttäjille. Sekä Raumalla ja Laitilassa taistellaan tietohallinnon saralla samojen asioiden kanssa ja tehdään samoja asioita vähän eri tavoilla ja eri ohjelmistoilla. Resursseja menee turhaan päällekkäisiin ja epäolennaisiin tehtäviin. Nykytekniikalla ja tietoliikenneyhteyksillä palvelimet ja muu tekniikka voidaan keskittää yhteen paikkaan. Järjestelmien ja ohjelmistojen yhtenäistämisellä ja automatisoinnilla saavutetaan säästöjä hallinnassa ja ylläpidossa. Mahdollinen Uuden kunnan maantieteellinen laajuus aiheuttaa omat haasteensa esim. lähitukipalvelujen tuottamiselle. Kuntien hallintokuntien operatiivisten ohjelmistojen (kuten esim. taloushallinnon-, palkka- ja henkilöstöhallinnonjärjestelmien, karttajärjestelmien jne) erilaisuudella tai samanlaisuudella ei tässä vaiheessa ole suurtakaan merkitystä. Tietojen siirtäminen kahden samankin ohjelmiston välillä onnistuu harvoin suoraan, koska ohjelmiston tietosisältö on sitä käyttävän organisaation mukainen (esim. samat asiakasnumerot, erilaiset ohjaustiedot jne). Päätökset mahdollisen Uuden kunnan toiminnoista ja toimintatavoista tulevat määrittelemään mitä järjestelmiä tarvitaan, missä ja miten niitä käytetään. Sen jälkeen kaikki on käytävä yksityiskohtaisesti läpi ja suunniteltava tuleva toimintatapa, joka tulee viemään aikaa. Ruokapalvelut on Raumalla oma taseyksikkönsä, kun taas Laitilassa ruokahuolto on hajautettu eri toimialoille. Rauma on keskittänyt koko tuotantonsa kahteen tuotantokeittiöön sekä kaupungintalon korttelissa sijaitsevaan valmistuskeittiöön. Raumalla palvelukeittiöitä ja toimituspisteitä on koulupäiväkotisektorilla yhteensä neljäkymmentäkolme. Kokopäivähoitolaitoksissa Rauman ruokapalveluilla on kolme palvelukeittiötä ja kuusi toimituspistettä. Laitilassa on kaksi tuotantokeittiötä, neljä valmistuskeittiöitä, kuusi palvelukeittiötä ja kaksi toimituspistettä. Uuden kunnan malli Hallinto-, tuki- ja elinkeinopalveluissa hallinnon keskittäminen yhteen paikkaan toisi lisää tehokkuutta, sillä asiantuntemus olisi yhdessä ja samassa paikassa ja tilakustannukset pienenisivät. Henkilöstön eläköityessä hallinnolliset palvelut (lomakkeet, päätösotteet ym.) muuttuvat yhä enemmän sähköisiksi, sillä ne ovat suurelta osin sellaisia, joita keskivertokuntalainen tarvitsee vähän. Asia- ja teemakohtaisesti on mahdollista tuoda asiakaspalvelua kunnan eri osa-alueisiin, ml. Laitilaan ja kyliin, esim. palvelubussilla, sovituilla asiointipäivillä ja asiakaspalvelupisteellä. Valtiovarainministeriön Asiakaspalvelu hanke velvoittaa (lakiehdotus tulossa keväällä 2015) Satakunnan kunnat ml. Rauman organisoimaan vuoden 2017 alusta yhden yhteisen asiakaspalvelupisteen, jossa mukana ovat myös valtionhallinnon palvelut; valtiovarainministeriön suunnitelmassa palvelupiste on Raumalla vuonna 2017 ja Laitilassa vuonna 2016 (TE-toimisto ja KELA jo vuoden 2014 aikana). Uusi kuntalaki tulee edellyttämään vahvaa kuntalais- ja lähidemokratiaa. Tämä auttaa turvaamaan kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja tasavertaisuuden uudessa kaupungissa. Myös sähköiset palvelut kehittyisivät uudessa kaupungissa. Rauma ja Laitila ovat mukana valtiovarainministeriön Asiointitili-hankkeessa, jossa kuntalainen saa suoraan päätökset ja muut kunnan tuottamat asiakirjat ns. sähköisen asiointitilin kautta. Lisäksi Rauma ottaa käyttöön luottamushenkilöiden tiedonvälityksessä ja esityslistojen jakelussa ns. luottamushenkilöportaalin syksyn 2014 aikana; tieto on saatavissa TWeb-selaimen kautta sähköisessä tietoturvallisessa ympäristössä (Rauma hankkii ipadit kaikille luottamushenkilöille). Kuntaliitoksen myötä Rauma ja Laitila voivat oppia toistensa parhaista käytännöistä. Uuden kaupungin laaja ja monialainen kuntakonsernirakenne on mahdollisuus, sinne voidaan perustaa uusia toimintoja. Myös rahoituksen suunnittelussa ja järjestämisessä voidaan ottaa käyttöön uusia tapoja ja malleja, mm. leasing. Haasteen kuntaliitoksessa muodostaa uuden kaupungin laaja alue, johon on vaikeaa luoda oikeudenmukainen palvelurakenne. Haittapuolena kuntalaisten kannalta on myös, etteivät palvelurakenteet tule kuntaliitoksessa säilymään nykyisellään, vaan muutoksia tulee tapahtumaan. Uuden kaupungin palvelukokonaisuuden rakentaminen edellyttää vahvaa tahtotilaa kun on tahtoa, ratkaisut löytyvät. Pelkona on byrokratian lisääntyminen, toimivaltasäännökset on otettava huomioon. Laitilalaisten kannalta riskinä on, että hallinnon keskittäminen hankaloittaa henkilökohtaisen palvelun saantia Laitilan suunnalla. Hallinto saattaa etääntyä tavallisesta kuntalaisesta, ja riskinä on, etteivät kaupungin työntekijät tunne riittävän hyvin koko uutta

21 kaupunkia. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti myös tehokkuuteen. Hallinnon ollessa kahdessa paikassa koordinointi ja johtaminen on vaikeaa. Kuntaliitoksen myötä vapautuville tiloille on löydyttävä uutta käyttöä, toisaalta voi syntyä satunnaisesti tilantarvetta. Lähidemokratiasäädösten lisääntyessä liian laajat ja monialaiset kunnanosademokratiaelimet ja/tai lautakunnat voivat heikentää uuden kaupungin päätöksentekokykyä. Kuppikuntaisuus ja erilaiset heimot saattavat lisääntyä. Myös kuntakonsernirakenteen yhteensovittaminen saattaa olla haasteellista, kuten myös konsernin takausvastuiden, velkojen ja omaisuuden arvostaminen. Muut kuntaliitoksen hallinto-, tuki- ja elinkeinopalveluihin liittyvät edut ja haitat on esitetty taulukossa X. Taulukko X. Kuntaliitoksen edut ja haitat hallinto-, tuki- ja elinkeinopalvelujen kannalta Henkilöstö Edut, hyödyt, mahdollisuudet - Hallinnon tehtävissä eläköityminen suurta (Rauma ja Laitila); erityisesti talous- ja palkkahallinnon henkilöstö, asiantuntijatehtävät hyvä mahdollisuus muutokseen ja kuntaliitoksen toteutukseen - Raumalla laaja-alaisesti eri hallinnollisia tukipalveluja ja erityisasiantuntijoita; henkilöstöhallinto/osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi, juridiikka, hankinnat, viestintä ja markkinointi, logistiikkasuunnittelu jne. Olemassa olevat sujuvat prosessit voidaan laajentaa koskemaan nykyisellä henkilöstömäärällä laajempaa aluetta; toimintojen tehostuminen. - Uusi kunta alueensa suurin työnantaja; houkuttelee paremmin hyviä työnhakijoita ja osaajia. Sähköisen rekrytointijärjestelmän käyttöönotto koko uudessa kunnassa tehostaa rekrytointien läpimenoa ja on osaltaan varmistamassa osaavien henkilöiden saamista kunnan palvelukseen; mahdollisuudet työkiertoon laajenevat. - Raumalla vahva perinne henkilöstön edustajien osallistumisesta aktiivisesti kaupungin johtoryhmiin ym.; lisää sitoutumista ja mahdollisuuden laajentaa toimintakulttuuri Uuteen kuntaan. Tietohallinto - Uudessa kunnassa yhdet järjestelmät riittävät, isommalla volyymilla suurempi painoarvo esim. hankinnoissa (tehokkuus, taloudellisuus) - Tehokkaat tietojärjestelmät mahdollistavat palveluprosessien kehittämisen; sähköiset palvelut (pilvipalvelut) ovat tulevaisuutta - Uudessa kunnassa vahvempi tietohallintoosaaminen; uudella sukupolvella laajempi osaaminen hyödyntää IT:tä (työntekijät, kuntalaiset) Hankinnat - Uudessa kunnassa hankintavolyymit kasvavat; mahdollisuus keskittää hankintoja entistä enemmän edullisemmat hankinnat Henkilöstö Haitat, heikkoudet, riskit - Henkilöstöllä pelko, löytyykö Uudessa kunnassa mielekästä työtä, mikä on minun kohtaloni?; henkilöstön työnkuvan muutokset ja mahdolliset osaamisvajeet esim. tietojärjestelmien käytössä ym. - Palkkojen ja nimikkeiden synkronoinnit vaativat resursseja. Harmonisoimattomuus aiheuttaa tyytymättömyyttä. - Erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen haasteellista; perehdyttämiseen varattava aikaa ja resursseja - Pelkona voi olla palvelussuhteen ehtojen heikentyminen (esim. henkilöstön muistaminen, tukeminen, toimintatavat ja käytännöt eri tilanteissa, vapaat jne.) - Liitosprosessiselvittelyn aika ei saa venyä liian pitkäksi; aiheuttaa henkilöstölle epätietoisuutta ja lisää demotivaatiota Tietohallinto - Tietojärjestelmien synkronointi on haasteellista ja kallista, tarvitaan resursseja - Tietojärjestelmät eivät heti toimi; ongelmia palvelusektoreille - Tietohallinnon toimialue on Uudessa kunnassa laaja; haaste tietohallinnon tukipalvelujen hoitamiselle - Tietohallinnon volyymit kasvavat; joudutaanko laajaan kilpailuttamisprosessiin (vaatii resursseja)? Hankinnat - Keskitetyn hankintatoiminnan laajentuminen edellyttää asenteen ja toimintakulttuurin muutosta

22 - Uuden kunnan vahvempi hankintaosaaminen - Laitila tekee yhteistyötä Rauman hankintatoimen kanssa Ruokapalvelu - Raumalla kahden valmistuskeittiön malli, hyödynnetään sähköistä reseptiikka- ja tilausjärjestelmää (Aromi- ohjelmisto); Laitilassa hajautetumpi malli (Jamix-ohjelma) - Uudessa kunnassa Rauman mallia voidaan hyödyntää; lisää tehokkuutta, ruuanvalmistuksen tasalaatuisuus ja asiakkaiden tasavertaisuus eri yksiköissä, erityisosaamisen hyödyntäminen, henkilöstöllä mahdollisuus haastavampiin tehtäviin/ työkierto - Uudessa kunnassa vahvempi ruokapalvelun osaaminen Elinkeinopalvelut, viestintä- ja matkailulliset palvelut - Elinkeinopalveluilla laajaa yhteistyötä ja verkostoja alueen kuntien kanssa jo nyt; toimintatapojen ja hankkeiden laajentuminen; vahvan ja monipuolisen yrityspohjan laajentuminen lisää kilpailukykyä - Viestintä- ja markkinointiosaamisen yhdistäminen Uudessa kunnassa, uusia mahdollisuuksia ja painotuksia; uutta potkua uusia asukkaita/yrittäjiä Ruokapalvelu - Keskitetty ruokapalvelu; palvelukeittiöiden määrä kasvaa; henkilöstön työn luonne muuttuu (laajempi työkenttä + yhdistelmätyöntekijöitä) - Asiakkaiden rooli muuttuu tilaajapainotteiseen suuntaan, onko tilaajalla osaamista; kulttuurimuutos!; yksikkökohtaisia toiveita vaikeampi toteuttaa - Ruokapalvelun logistiikka muuttuu haasteellisemmaksi; laaja toiminta-alue - Volyymit kasvavat, valmistus- ja palvelukeittiöiden uusinta- ja korjausinvestoinnit vaativat resursseja (niitä vaaditaan nykytilanteessakin) Elinkeinopalvelut, viestintä- ja matkailulliset palvelut - Uuden kunnan alueen tarpeiden ja yrittäjien tuntemus vaatii työtä ja uudenlaista asennoitumista - Palvelun etääntyminen; uudet henkilöt, yrityskentän luottamus ansaittava - Viestinnässä ja markkinoinnissa haasteena alueen laajuus ja monipuolisuus; tasapuolisuus? Yhteenveto ja johtopäätökset Työryhmä katsoi, että kuntajaon muutos parantaisi kunnan toiminnallisia ja taloudellisia kykyjä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä edistäisi kunnan toimintakykyä ja alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita. Jatkossa tulee selvittää yksityiskohtaisesti uuden kunnan talouden tunnusluvut ja laskelmat, henkilöstörakenne, palvelussuhteet, osaamisrakenne, eläköitymistilanne ja konsernirakenne lopullista kuntarakenneselvitystä varten. Lisäksi pitää tehdä hallinnon tilaselvitys ja käydä läpi toimivaltasuhteet sekä säännöt ja sopimukset.

23 Talous Yleinen kuntatalouden tila Suomessa ja selvitysalueella Kuntatalouden tilanne koko maassa on ollut viime vuosina erittäin haasteellinen. Kuntien menot ovat kasvaneet selvästi kun samanaikaisesti yleisen taloustilanteen ja valtion julkisen talouden sopeuttamistoimien takia tulokasvu ei ole vastannut toimintakatteen heikkenemistä. Valtionosuuksien leikkauksia on tehty vuosittain ja kunnat ovat joutuneet kiristämään kunnallisverotusta. Kuntien vuosikate on heikentynyt vuodesta 2010 lähtien kuitenkin siten, että vuonna 2013 se kääntyi nousuun. Tähän oli vaikuttamassa poikkeukselliset verotulotilitykset, kiristynyt kunnallisverotus sekä aikaisempia vuosia alhaisempi menokasvu. Toimintakate heikkeni 3,4 prosenttia kun se vuosina heikkeni keskimäärin 5,2 prosenttia vuosittain. Vaikka käyttötalouden heikkenemiskierrettä saatiin hieman oikaistua, niin kuntien velkaantuminen jatkui velkamäärän kasvettua noin 13 prosenttia. Vuonna 2014 ennustetaan kuntatalouden taas heikkenevän ja vuosikatteen jäävän poistojen tasoa alhaisemmaksi. Myös vuoteen 2018 ulottuvassa peruspalveluohjelman ennusteessa kuntatalous heikkenisi, mihin vaikuttaa yleinen taloustilanne, hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sekä väestön ikääntymisestä johtuvat kustannusten kasvupaineet. Vuoden 2014 tasosta sosiaali- ja terveydenhuollon menojen ennustetaan kasvavan vuoteen 2018 mennessä yli miljardin euron verran. Vaikka samanaikaisesti verokehitykseen ennustetaan kasvua, niin kuntatalous tulisi pysymään alijäämäisenä koko ennustekauden. Taulukossa X esitettyjen tunnuslukujen perusteella Rauman talouden tila on parempi kuin Laitilan. Rauman kaupunkikonsernin tilanne on erityisen hyvä suhteessa sen kokoon. Taulukko X. Kuntien talouden nykytilanne tunnuslukujen ja vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella (Rauma ilman satamaa) TUNNUS- LUVUT TP 2013 Toimintakate /as. Verot /as. Valt.os. /as. Verorahoitus yht. /as. Vuosikate /as. Vuosikate %:a poistoista Lainakanta /as. Omavarai -suus-% Kertynyt yli- /alijäämä /as. Konsernin lainakanta /as. Konsernin omavaraisuus -% RAUMA , , Rauman seutu , LAITILA , ,0 592 Manner- Suomi keskimäärin , Satakunta , Varsinais ,2 620 Suomi Konsernin kertynyt yli-/alijäämä, /as. Asukasta kohden mitattuna Raumalla on Laitilaa parempi toimintakate (suurin nettomeno tulee kattaa muulla rahoituksella kuin omalla toiminnan tulorahoituksella). Valtakunnallisiin lukuihin verrattuna toimintaa rahoitetaan molemmissa kaupungeissa verorahoituksella enemmän kuin toiminnan tulorahoituksella. Rauma kerää Laitilaa enemmän verotuloja. Raumalla kertyy verotuloja enemmän kuin valtakunnassa ja Satakunnassa keskimäärin, Laitilassa verotulot sen sijaan jäävät koko maan ja Varsinais-Suomen tason alle. Rauma saa valtionosuuksia selvästi vähemmän kuin Laitila ja vähemmän kuin Manner-Suomen ja Satakunnan kunnat keskimäärin. Laitilan saamat valtionosuudet ylittävät Manner-Suomen ja Varsinais-Suomen keskiarvot. Verorahoitusta (verot ja valtionosuudet) kertyy Laitilassa enemmän kuin Raumalla, ja molemmissa kaupungeissa yli valtakunnallisen keskiarvon. Vuosikate on Raumalla yli kaksinkertaisesti korkeampi kuin Laitilassa, jossa se on alle valtakunnallisen keskiarvon. Rauman asukaskohtainen lainakanta on hyvin alhainen, ja Laitilankin lainakanta jää koko maan ja maakunnan keskiarvon alle. Omavaraisuusaste on molemmissa kaupungeissa yli valtakunnallisen arvon. Raumalla se on selvästi suurempi kuin Laitilassa. Taulukossa X olevien lukemien mukaan kummallakaan kaupungilla ei ole

24 kertynyttä ylijäämää yli valtakunnallisen arvon (Rauman virallinen luku on kuitenkin yli valtakunnallisen keskiarvon, /as.). Kaupunkikonsernin lainakanta on Raumalla huomattavasti pienempi kuin Laitilassa ja konsernin omavaraisuusaste on korkeampi. Kaupunkikonsernin omavaraisuusaste on alle 50 prosentin suosituksen Laitilassa. Raumalla on myös konsernin kertynyttä ylijäämää selvästi enemmän kuin Laitilassa. Valtakunnallisessa vertailussa, jossa taloutta arvioidaan 9 tunnusluvulla, Rauma on kahden mittarin osalta 10 parhaimman kunnan joukkoon. Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus Taulukossa X esitetyssä laskelmassa on palvelujen tuottamisen vaikutuksessa otettu huomioon ainoastaan se, että Raumalla on Laitilasta poiketen satamaliiketoimintaa. Satamaliikelaitoksen kaikki tulot ja menot on otettu pois laskelmasta, mutta nykyinen tuloutuskorvaus pääomasta on laskelmassa, koska samansuuruinen tuloutus yhtiöitettäessä tulee säilymään. Tästä syystä Rauman tässä esitetyt luvut poikkeavat virallisesta tuloslaskelmasta. Rauman luvut sisältävät siis Laitilasta poiketen myös Rauman aluesairaalan kulut. Taulukko X. Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus (Rauman luvut ilman satamaliikelaitosta) TULOSLASKELMA TP 2013 RAUMA Tunnusluku LAITILA Tunnusluku TOIMINTAKATE VEROTULOT % % VALTIONOSUUDET % % rahoitustuotot ja kulut yht % % VUOSIKATE Poistot ,4 % ,2 % Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS Poistoerojen lisäys (-) / vähennys (+) TILIKAUDEN YLI- JA ALIJÄÄMÄ Satama mukana tilikauden ylijäämä /as. Tilikauden tulos vuonna 2013 oli molemmissa kaupungeissa negatiivinen, Laitilalla -28 /as. ja Raumalla -25 /as. (Rauman virallinen tulos ml. Satama +75 /as.). Taulukko X. Kuntien rahoituslaskelma 2013 (Rauma ilman satamaa) Rauma Laitila Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta yht Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarat/as Tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus % 72,4 27,9 Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan molempien kaupunkien toiminnan ja talouden rahavirta on ollut negatiivinen (Tunnusluvun positiivisuus ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen luku ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa.). Negatiivisesta luvusta huolimatta Rauma on kattanut sen ilman lainanottoa. Rahavarat ovat tilikauden lopussa vähentyneet Raumalla, mutta lisääntyneet Laitilassa.

25 Rahavarat asukasta kohden ovat Raumalla 462 euroa ja Laitilassa 12 euroa. Rauma Toiminnan tulos Rauman kaupungin tulos on esitetty tässä selvityksessä poiketen virallisista tilinpäätöslaskelmista. Toiminnan tulos on esitetty jättämällä satamaliikelaitos laskelmista pois ja ottamatta huomioon omistajatuloutusta. Rauman toimintatulot olivat 61,2 milj. ja ne kattoivat toimintamenoista 23,3 %. Toimintatulot asukasta kohden olivat Toimintamenot olivat 262,1 milj.. Toimintamenot asukasta kohden olivat Raumalla hallintokunnilla on valtuustoon nähden sitova erä toimintakate. Kaupungin toimintakate oli 200,9 milj. eli nettomenot asukasta kohden olivat Vuosikate oli 18,1 ja se ei riittänyt kattamaan 19, 2 milj. poistoja. Tilikauden tulos oli - 1,1 milj. alijäämäinen ja asukasta kohden se oli -27. Tilikauden tulos poikkeaa normaalivuodesta johtuen verotulojen tilitysjärjestelmän muutoksesta; verovuoden 2012 jäännösverot tilitettiin jo joulukuun 2013 tilityksessä. Verotulojen tilitysjärjestelmän aikataulumuutos ja veroperustemuutosten tulosta parantava vaikutus oli 3,2 milj.. Ilman tätä kertaerää ja ilman satamaa Rauman kaupungin tulos olisi -4,3 milj. alijäämäinen. Toiminnan rahoitus ja rahoitustilanne (Toiminnan rahoitus kerrottu tässä selvityksessä rahoituslaskelman mukaan ilman satamaliikelaitosta, virallisen Rauman kaupungin tilinpäätöksen rahoituslaskelmaluvut on esitetty suluissa) Rauman kaupungin toiminnan rahavirta oli 17,8 milj. (24,3 milj. ). Investointien rahavirta eli nettomenot olivat -24,4 milj. (-26,4 milj. ). Kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä oli 6,6 milj. (-2,0 milj. ), josta rahoituksen rahavirta kattoi 3,8 milj. (4,1 milj. ). Kaupungin rahavarat vähenivät -2,7 milj. vuonna 2013 (2,0 milj. ). (Sataman vaikutus kaupungin rahavarojen lisääntymiseen virallisessa tilinpäätöksessä on + 4,7 milj. ). Kaupungin rahavarat ilman satamaa olivat vuoden 2013 tilikauden lopussa noin 18,5 milj. euroa ja ne vähenivät 2,7 milj. johtuen korkeasta investointitasosta. Rauman peruskaupungin rahoitustilanne ilman liikelaitoksia on viisi miljoonaa alijäämäinen. Tämä johtuu siitä, että investointien nettomenot ovat -19,6 milj., joista toiminnan rahavirta kattaa +13,9 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä peruskaupungilla on -5,7 milj., joista rahoituserät kattavat noin 0,7 milj., jolloin vaikutus maksuvalmiuteen on edellä mainittu - 5,0 miljoonaa euroa. Kassa- ja rahoitusvarallisuus sekä mahdollinen sijoitustoiminta Kaupungin virallinen tilinpäätös, jossa on peruskaupunki sisältäen taseyksiköt ja kaikki liikelaitokset, oli 73,9 milj. euroa. Kaupungin kassavaroista peruskaupungin osuus ilman liikelaitoksia oli 20,8 milj., taseyksiköt yhteensä 2,5 milj. ja liikelaitokset yhteensä 49,7 milj.. Sataman rahavarojen osuus oli suurin 55,4 milj., jätehuoltoliikelaitoksen rahavarat 1,9 milj. ja vesi- ja viemäriliikelaitoksella oli kassa-alijäämää -7,6 milj.. Laitila Toiminnan tulos Laitilan kaupungin toimintatulot kattoivat toimintamenoista Toimintatulot asukasta kohden olivat ja toimintamenot asukasta kohden olivat Laitilassa Käyttötalousosassa ovat valtuustoon nähden nettositovia tehtäviä seuraavat: sisäinen palvelu, kaavoitus, vesihuoltolaitos, konekeskus, kiinteistö ja mittaustoimi. Muut tehtävät ovat bruttositovia.

26 Kaupungin toimintakate eli nettomenot asukasta kohden olivat Vuosikate oli ja poistot olivat , joten vuosikate ei aivan riittänyt kattamaan poistoja ( ). Tilikauden tulos oli ja asukasta kohden se oli -46. Tilikauden tulos poikkesi normaalivuodesta siten, että tilikauden tulos olikin varsinaista talousarviota suurempi ja näin 1,6 milj. euron talousarvioon kirjattu alijäämä oli tilinpäätöksessä Laitilan kaupungin tulosta paransi toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu, joka paransi tulosta. Vuoden 2013 toukokuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi euron menosäästöt käyttötalouteen ja tulonlisäyksiä Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitus ei riittänyt vuonna 2013 toiminnan ja investointien rahoitukseen. Rahoitusalijäämä oli 3,0 milj.. Investointien tulorahoitusprosentti oli 27,9. Pidemmällä aikavälillä ottaen huomioon kaupungin tulevat investointitarpeet tuleekin tulorahoituksen riittää nettoinvestointien lisäksi myös pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten lainojen lyhennysten rahoittamiseen. Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä oli Kassa- ja rahoitusvarallisuus ja mahdollinen sijoitustoiminta Vuoden lopussa kassavarat olivat Laitilan kaupungille on laadittu perusteet sijoitustoiminnalle. VUODEN 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMIEN JA ARVIO TALOUSSUUNNITELMAKAUDELLE Rauma Rauman kaupungin vuoden 2014 talous hallintokuntien toiminnan osalta näyttää toteutuvan lähes budjetin mukaisesti lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimea. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ostopalveluna toteutettavat erikoissairaanhoidon menot tulevat ylittymään budjetoidusta noin 1,5 2,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 talousarvio toteutunee peruskaupungin osalta 1,4 miljoonan euron tulokseen. Tulosennuste koko kaupungin osalta tullee olemaan ylijäämäinen noin 8,9 miljoonaa euroa, mikäli sataman yhtiöittämisen vaikutus (noin 20 milj. ) tulee kirjattavaksi tilikaudelle Verokertymän arvioidaan jäävän noin 5 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmäksi. Laitila Laitilan kaupungin osalta vuoden 2014 talous näyttää toteutuvan lähes budjetin mukaisesti lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimea. Sosiaali- ja terveyspalveluiden menot tulevat ylittymään sairaanhoitopiirin menojen osalta noin Tulos tulee vuoden 2014 talousarvion mukaan olemaan alijäämäinen noin 0,8 milj.. Huhtikuussa tehdyn ennusteen mukaan kuitenkin sosiaalitoimen ylitysten osalta tulos tulisi olemaan loppuvuoteen mennessä -1,4 milj.. Kyseisen tulosennusteen vuoksi Laitilan kaupunki on asettanut säästötavoitteeksi noin , joka pyritään saavuttamaan erilaisin toimenpitein. Kuntien talouden tasapainottamistarpeet ja suunnitelmat Talouden tasapainottamisohjelmat Rauma Rauman peruskaupungilla ei ole talouden tasapainottamisohjelmaa. Rauman suurimmat haasteet liittyvät valmistautumiseen valtionosuuksien alenemiseen sekä vesi- ja viemäriliikelaitoksen kassa-alijäämän (-7,6 milj. ) kaventamiseen pitkällä aikavälillä. Liikelaitoksen kassa-alijäämäisyys on johtunut suurista investoinneista, joita ei ole kyetty kattamaan tulorahoituksella. Merkittävä investointitahti tulee jatkumaan. Liikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt suunnitelman liikelaitoksen talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2018 mennessä.

27 Tässä selvityksessä Rauman kaupungin tuloslaskelma ja tase on esitetty ilman Satamaliikelaitosta, mikä vaikuttaa merkittävästi Rauman kaupungin tulokseen ja rahoitusasemaan. Tässä selvityksessä ei ole otettu vielä huomioon sitä, että jatkossa alustavien suunnitelmien mukaan Rauman kaupungilla on ns. omistajatuloutusta vuosittain noin 4 milj. riippuen valittavasta toimintamallista. Vastaavasti Rauman kaupunki tullee myöntämään yhtiölle lainaa yhtiön tekemien merkittävien investointien vuoksi. Nettotuloutukseksi on tällä hetkellä arvioitu yhteensä vuosina noin kolme miljoonaa euroa. Rauman kaupungin maksuvalmiuden ylläpito saattaa merkitä sekä lyhytaikaista että pitkäaikaista velanottoa johtuen peruskaupungin voimakkaista investoinneista ja sataman yhtiöittämisestä. Rauman kaupungin velanottotarve on riippuvainen myös tulevasta verotulokehityksestä. Laitila Laitilan kaupungilla ei ole talouden tasapainottamisohjelmaa. Taloustyöryhmä seuraa talouden tilaa ja asettaa tarpeen tullen säästötoimenpiteitä, kuten kaupunginhallituksen päätös säästötavoitteesta vuodelle 2014, joka on noin 0,9 milj.. Vuonna 2013 säästötavoitteita asetettiin myös, silloin talousarvion 2013 alijäämä oli 1,6 milj. ja lopullinen tilikauden alijäämä 0,2 milj.. Rakennemuutosohjelmat Rauma Varsinaisia rakennemuutosohjelmia ei ole laadittu, mutta toiminnallisia organisaatiomuutoksia on käynnissä. Rauman kaupunki on päättänyt perustaa osakeyhtiön nykyisestä Satamaliikelaitoksesta alkaen. Lisäksi valmistelun alla on ympäristölaboratorion ja työterveyshuollon yhtiöittämisen selvittämiset johtuen lakimuutoksesta, joka velvoittaa yhtiöittämään kunnallisen toiminnan, joka toimii kilpailluilla markkinoilla ja jolla on merkittävästi kaupungin ulkopuolisia asiakkaita. Lisäksi Rauman kaupunki valmistelee parhaillaan talotoimen muuttamista taseyksiköksi. Rauman kaupunki on tilannut ja tulee saamaan vuoden 2014 aikana Kunnan Taitoa ja Tiera Oy:iltä yhteisselvityksen valtakunnallisesta KuntaERP:stä ja taloushallinnon prosesseista ja vaihtoehtoisista toimintamalleista sekä tiedolla johtamisen toimintamallista. Laitila Työterveyden yhtiöittämisen selvittäminen mahdollisten lakimuutosten voimaantullessa. Yhteenveto tasapainottamistarpeista ja välttämättömistä rakennemuutoksista Talouden tasapainottaminen Kummallakaan kaupungilla ei ole taseessa kattamatonta alijäämää Raumalla varaudutaan valtionosuuksien vähentymiseen (-5,1 milj. ), maksuvalmiuden ylläpitoon investointitason jatkuessa korkeana Laitilassa on taloustyöryhmä, mutta ei varsinaista valtion asettamaa ohjelmaa. Taloustyöryhmä seuraa talouden tilaa ja asettaa tarpeen tullen säästötoimenpiteitä, kuten kaupunginhallituksen päätös säästötavoitteesta vuodelle 2014, joka on noin 0,9 milj.. Vuonna 2013 säästötavoitteita asetettiin myös, silloin talousarvion 2013 alijäämä oli 1,6 milj. ja lopullinen tilikauden alijäämä 0,2 milj.. Välttämättömät rakennemuutokset: Raumalla lähinnä toiminnallisia muutoksia: Sataman yhtiöittäminen, Ympäristölaboratorion ja työterveyshuollon yhtiöittämisselvitykset käynnissä. Talotoimi-taseyksikön perustaminen. Meriteollisuuskiinteistöt Oy:n perustaminen. KuntaERP-selvitykset taloushallinto- ja tietojärjestelmistä Laitilalla työterveyshuolto

28 Valtionosuudet Taulukko X. Valtionosuuksien erittely TP 2013 Rauma Laitila Valtionosuudet Peruspalveluiden valtionosuus Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Valtionosuudet/asukas Verotulotasauksen määrä asukasta kohden 270,64 Rauma on vanhassa järjestelmässä maksanut verotuloihin perustuvaa tasausta noin -10,2 milj.. Laitila on saanut tasauslisää 271 /as. Taulukko X. Rakennepaketin ja VOS-uudistuksen vaikutus selvitysalueen kaupungeissa NYKYINEN Esitys vuoden 2014 tasolla MUUTOS Asukasluku euroa euroa /as. Koko maa ,18 Rauma Laitila Rakennepaketin*) vaikutus: 1 Mrd = 186 /as. VOS-muutos +rakennepaketti yhteensä TAVOITE euroa TAVOITE /as. euroa /as. Koko maa Rauma Laitila *) Miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla Tulevat investointitarpeet Investoinnit on rahoitettu tähän mennessä Raumalla ilman velanottoa. Laitila on ottanut investointien rahoittamiseen lainaa. Taloussuunnitelmakaudella (3-5 vuotta) kumpikin kaupunki tullee tarvitsemaan lainarahoitusta investointeihin.

29 Rauma TA 2014 TS 2015 TS 2016 Maa-alueet Muut investointihankkeet Irtain käyttöomaisuus Perusparannuskohteet Uudiskohteet Kuvio X. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella Rauman merkittävimmät investoinnit taloussuunnitelmakaudella ovat talonrakennuksen osalta Uotilan koulun peruskorjaus, Pohjoisen alueen päiväkoti ja koulu, Yhtenäiskoulu Nanu sekä uimahalli ja kunnallistekniikan osalta keskustan kehittäminen, Lakarin alue, Luostarinkylän eritasoliittymä, siltakorjaukset sekä vesi- ja viemäriliikelaitoksen investoinnit. Taulukko X. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella Rauma Peruskaupungin investoinnit TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Uudiskohteet Perusparannuskohteet Irtain käyttöomaisuus Muut investointihankkeet Maa-alueet Valtionosuudet /muut inv.tulot Nettoinvestoinnit Taseyksiköiden nettoinvestoinnit Ruokapalvelut Pienvenesatamat Winnova/SAMK PERUSKAUPUNKI YHT: Liikelaitosten nettoinvestoinnit Vesi-ja viemäriliikelaitos Jätehuoltoliikelaitos Satamaliikelaitos Rauman peruskaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2013 olivat 11 milj., josta uudiskohteet olivat 6,5 milj., peruskorjauskohteet 2,3 milj., irtaimen käyttöomaisuushankinnat 1,2 milj. ja muut investointikohteet yhteensä 1,1 milj.. Rauman kaupunki osti maa-alueita 0,3 milj.. Investointitulot olivat vajaat 0,5 milj.. Merkittävimmät investoinnit olivat vuonna 2013 kunnallistekniikassa 10,9 milj. ja talotoimessa 4,9 milj. sekä vesi- ja viemäriliikelaitos 4,8 milj.. Peruskaupungin merkittävimmät investoinnit olivat yhteensä 15 milj. vuonna 2013 (merkittäväksi lueteltu yli 0,5 milj. investointikohteet).

30 Taulukko X. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella Koillinen teollisuusalue 3,6 milj. Pohjoiskehä 1,5 mil. Maa-alueet 1,2 milj. Winnova/SAMK kiinteistöt 1,0 milj. Vanhojen rakennusten muutostyöt 0,9 milj. Kaivopuiston päiväkoti 0,9 milj. Yhtenäiskoulu 0,9 milj. Ulkovalaistusverkko 0,9 milj. Nikulanmäki 0,9 milj. Peruskunnostusohjelma 0,8 milj. Linnavuoren palvelukeskus 0,7 milj. Keskustan kehittäminen 0,6 milj. Teknisen ltk, irtain 0,6 milj. Jäähalli 0,5 milj. Yht. 15 milj. Tulevalla taloussuunnitelmakaudella investointiohjelman mukaan vuodelle 2014 on budjetoitu 19,7 milj., 27,9 milj. vuodelle 2015 ja 22,3 milj. vuodelle Taseyksiköiden investoinnit Taseyksiköiden yhteenlasketut investoinnit olivat vuonna ,6 milj.. Talousarviossa vuodelle 2014 on budjetoitu 1,7 milj. ja vuodelle ,7 milj.. Taseyksiköiden investoinnit aiheutuvat pääosin Winnova/SAMK taseyksikön investoinneista. Liikelaitosten investoinnit Liikelaitosten, ml. satama, yhteenlasketut investoinnit olivat vuonna ,7 milj.. Vuoden 2014 talousarviovuodelle on budjetoitu 32,6 milj., vuodelle ,7 milj. ja vuodelle ,2 milj.. Tässä on huomioitava että suurin osa em. investoinneista taloussuunnitelmakaudella on sataman investointeja. Investointien rahoitus Kaupungin investoinnit rahoitettiin vuonna 2013 kassavaroin ilman lainanottoa. Rauman kaupunki on ottanut viimeksi lainaa vuonna 1998 jäähallin peruskorjaukseen. Rauman kaupungin investointien tulorahoitusprosentti ilman satamaa vuonna 2013 oli 72,4 prosenttia (virallisen tilinpäätöksen mukainen 91,2 prosenttia). Toisin sanoen kaupungin peruskaupungin 12,6 milj. investoinneista noin 5 milj. rahoitettiin kassavaroin. Kokonaisuudessaan mukaan lukien muut liikelaitokset paitsi satama kaupungin 17,4 milj. euron kokonaisnettoinvestoinneista katettiin 4,8 milj. kassavaroin. Toiminnan ja Investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta on -20,5 milj. (TP ,0 milj. ). Taloussuunnitelmakaudelle on strategiassa, Rauma tarinassa linjattu, että investointien rahoittamiseen voidaan tarvittaessa suunnitelmallisesti ottaa lainaa.

31 Laitila TA 2014 TS 2015 TS 2016 Maa-alueet Muut investointihankkeet Irtain käyttöomaisuus Perusparannuskohteet Uudiskohteet Kuvio X. Laitilan kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella Laitilan merkittävimmät investoinnit taloussuunnitelmakaudella ovat liikuntahalli, terveyskeskus, uimahallin peruskorjaus ja Suontaan koulun peruskorjaus. Laitilan kaupungin nettoinvestointimenot olivat , joista uudiskohteet oli , perusparannuskohteet ja irtaimen käyttöomaisuushankinnat Merkittävimmät investoinnit olivat talotoimessa Tulevalla taloussuunnitelmakaudella investointiohjelman mukaan on suunniteltu vuodelle 2015 nettoinvestointeja , joista käytetään uudiskohteisiin ja peruskorjauskohteisiin. Kaupungin investoinnit rahoitettiin vuonna 2013 suurimmaksi osaksi velkarahalla (lyhytaikainen ja pitkäaikainen) ja joihinkin kohteisiin saatiin investointiavustusta yhteensä Taloussuunnitelmakaudelle on Laitilan strategiassa linjattu, että vuotuiset nettoinvestoinnit saavat olla enintään keskimäärin 3,0 milj. /vuosi vuosina ja lainakanta enintään 20 milj. vuonna Vesilaitoksen nettoinvestoinnit vuonna 2013 oli ja vuodelle 2015 kaavaillut nettoinvestointimenot ovat Investointien tulorahoitusprosentti oli 27,9 vuonna Toiminnan ja Investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta on Merkittävimmät investointikohteet olivat vuonna 2013 seuraavat (merkittäviksi tässä on lueteltu yli 0,5 milj. investoinnit): - Palke 7 1,1 milj. - Suontaan koulu 1,1 milj. - Uimahallin laajennus 1,1 milj. Vuodelle 2014 on budjetoitu investointeja yhteensä 5,1 milj. ja vuodelle ,3 milj..

32 Merkittävimmät varat ja velat Taulukko X. Selvitysalueen kaupunkien ottolainat TP 2013 ottolainat Rauma /as. Laitila /as. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat kuntarahoitukselta Lainat muilta Ottolainat yhteensä Molemmilla kaupungeilla oli lainaa rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta. Raumalla lainaa oli 5 /as. ja Laitilalla 789 /as. Molemmilla kunnilla oli myös lainaa kuntarahoitukselta. Raumalla kuntarahoituksen lainat olivat 9 /as. ja Laitilalla 676 /as. Rauma: Kaupungin taseen luvut on esitetty ilman satamaliikelaitosta. Kaupungin taseen loppusumma oli 264,6 milj., josta pysyvät vastaavat olivat 228,6 milj., toimeksiantojen varat 4,6 milj. ja vaihtuvat vastaavat 30,9 milj.. Kaupungin oma pääoma oli 208,1 milj., josta peruspääoma 136,4 milj., muut omat rahastot 4,2 milj. (tapaturmarahasto) ja tilikausien ylijäämät olivat 44,2 milj.. Vierasta pääoma oli 41,2 milj. ja sen osuus vastattavasta oli 16 prosenttia. Konsernin taseen loppusumma oli 419,8 milj., josta pysyvät vastaavat olivat 304 milj., toimeksiantojen varat 5,1 milj. ja vaihtuvat vastaavat 110,8 milj.. Konsernin oma pääoma oli 266,2 milj., josta peruspääoma 159,8 milj., muiden omien rahastojen tasearvo omasta pääomasta oli 5,1 milj.. Konsernin tilikausien yli-/alijäämät olivat 95,6 milj.. Vieraan pääoman osuus oli 116,1 milj. ja sen osuus vastattavasta oli 28 prosenttia. Kaupungin ottolainat tilinpäätöksessä 2013 olivat yhteensä ,50, joista Kuntarahoitukselta ,00 ja liikepankeilta ,50. Liikelaitoksilla ja taseyksiköillä ei ollut ottolainoja. Lainat asukasta kohden olivat 14 /as. Vuonna 2006 ennen kuntaliitosta on otettu lainaa ja 2007 ennen kuntaliitosta Kaupungin pitkäaikainen vieras pääoma oli noin 5,0 miljoonaa euroa, joista 4,5 miljoonaa euroa oli liittymismaksuja. Lyhytaikaista vierasta pääomaa oli 36,2 milj., josta ostovelat olivat lähes 14 milj. ja siirtovelat 19 milj. Rauman kaupunkikonsernin lainat olivat vuoden 2013 tilinpäätöksessä 47,6 milj. ja euroa/asukas. Laitila: Kaupungin taseen loppusumma oli 58,7 milj., josta pysyvät vastaavat olivat 52 milj., toimeksiantojen varat 0,41 milj. ja vaihtuvat vastaavat 0,2 milj.. Kaupungin oma pääoma oli 35,4 milj., josta peruspääoma oli 30,7 milj., rahastot - ja tilikausien yli-/alijäämät olivat 4,9 milj. (Tilikauden alijäämä ). Vieras pääoma oli 20,9 milj. ja sen osuus vastattavasta oli 35,6 prosenttia. Konsernin taseen loppusumma oli , josta pysyvät vastaavat olivat , toimeksiantojen varat ja vaihtuvat vastaavat Konsernin oma pääoma oli , josta peruspääoma oli , rahastot (arvonkorotusrahasto ja muut omat rahastot ) ja tilikausien yli-/alijäämät ja tilikauden yli-/alijäämä Vieraan pääoman määrä oli ja sen osuus vastattavasta oli 50,7 prosenttia.

33 Kaupungin ottolainat tilinpäätöksessä 2013 olivat yhteensä , josta Kuntarahoitukselta euroa ja liikepankeilta Taseyksiköillä ei ollut ottolainoja. Lainat asukasta kohden olivat /as. Kaupungin pitkäaikainen vieras pääoma oli noin 3,1 miljoonaa euroa, josta 1,7 miljoonaa euroa oli liittymismaksuja. Lyhytaikaista vierasta pääomaa oli 17,8 milj., josta ostovelat olivat lähes 3,1 milj. ja siirtovelat 3,2 milj. Laitilan kaupunkikonsernin lainat olivat vuoden 2013 tilinpäätöksessä 30,4 milj. ja euroa/asukas. Taulukko X. Kuntien lainasaamiset (ml. konsernin otto- ja antolainat) TP antolainat Rauma Laitila Lainasaamiset tytäryhteisöiltä Lainasaamiset muilta Lainasaamiset yhteensä Rauman antolainat olivat yhteensä 13,6 miljoonaa euroa, josta tytäryhteisöjen osuus oli 13,5 miljoonaa euroa. Merkittävin tytäryhtiölaina oli Rauman Energia Oy:lle 12,9 milj.. Laitilan kaupungin antolainat olivat yhteensä , ja nämä lainat olivat Kiinteistö Oy Terveyskodille. Tasearvostukset ja poistojärjestelmä Tässä vaiheessa ei vielä pidetty tarkoituksenmukaisena laatia varsinaisia taseyhdistelyjä selvityskuntien kesken. Taseiden osalta on huomattava, että omaisuuden tasearvot tulee mahdollisissa jatkovaiheissa tarkemmin selvittää.

34 Taulukko X. Kaupunkien taseet Tase RAUMA LAITILA VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet % % Aineelliset hyödykkeet % % Sijoitukset % % PYSYVÄT VASTAAVAT YHT % % TOIMEKSIANTOJEN VARAT % % Valtion toimeksiannot % 0 0 % Lahjoitusrahastojen erityiskatteet % % Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS % % SAAMISET % % RAHOITUSARVOPAPERIT % 0 % RAHAT JA PANKKISAAMISET % % VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT % % VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIK. VPO % % LYHYTAIK. VPO % % VIERAS PÄÄOMA YHT Raumalla aravalainat ovat toimeksiantojen varauksia ja pääomissa on yhteensä 24 kpl aravalainaa yhteensä 4,4 miljoonaa euroa. Sumu-poistojen perusteella näyttää olevan kuntakohtaisia erovaisuuksia taloudellisissa pitoajoissa. Esimerkiksi hallintorakennuksissa poistoajat vaihtelevat 25 ja 50 vuoden välillä. Lisäksi osa kunnista oli ottanut uuden Kilan kuntajaoston suosituksen käyttöön vain uusien investointien kohdalla. Laitilassa kaupunginhallitus on päättänyt, että vanhan poistojärjestelmän käyttöä jatketaan vanhojen investointikohteiden osalta ja uusien investointien osalta käytetään vuonna 2013 käyttöön otettua poistosuunnitelmaa. Tilinpäätöksissä annettava selvitys sumu-poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta viittaa siihen, että kuntien poistot olisivat alemmat kuin mitä suunniteltavien investointien perusteella syntyvä investointitaso edellyttäisi. Poistojen oleminen pitkään nettoinvestointeja alemmalla tasolla lisää todennäköisyyttä korjausvelan kasvulle. Tämä tulee jatkoselvityksissä selventää, koska poikkeuksellisen suuret investoinnit vaikuttavat tämän arviointiin. Organisaatiorakenne ja palvelujen järjestämistapa vaikuttavat siihen, mitä omaisuutta on peruskaupungin taseessa ja mitä konserniyhtiöiden kautta konsernitaseessa. Raumalla on sijoitusvarallisuutta (rahoitusarvopaperit). Rauma: Rauman kaupunki on ottanut jo vuonna 2012 käyttöön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tarkistetun yleisohjeen mukaisen poistojärjestelmän. Tarkistettua kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjetta tulee noudattaa viimeistään tilivuodesta 2013 alkaen.

35 Kaupungin poistonalainen omaisuus oli lähes 125 milj., josta aineettomat hyödykkeet olivat 6,2 milj., rakennukset ja rakennelmat 58,3 milj., kiinteät rakenteet ja laitteet 57,1 milj. sekä koneet ja kalusto 3,3 milj.. Aineettomien hyödykkeiden pitkäaikaiset menot poistetaan kahden vuoden tasapoistoina. Rakennukset ja rakennelmat poistetaan pääasiassa tasapoistona 25 vuoden aikana. Vaihteluväli tässä on 10 vuotta talousrakennuksista ja 50 vuotta väestönsuojista. Kiinteät rakenteet ja laitteet poistetaan pääasiassa 20 prosentin menojäännöspoistoilla. Tässä omaisuusluokassa menojäännöspoistojen vaihteluväli on prosenttia. Ainoastaan kaatopaikkojen rakenteisiin käytetään 15 vuoden tasapoistoa. Koneiden ja laitteiden poistojärjestelmänä käytetään tasapoistoa ja vaihteluväli on taloudellisen käyttöiän mukaan 3 15 vuotta. Rauman kaupunki ostaa kuljetuskaluston itselleen eli ei käytä leasing-vuokrausta. Sen sijaan kaupungilla on käytössä sisäinen leasing. Laitila: Laitilan kaupunki on ottanut vuonna 2013 käyttöön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tarkistetun yleisohjeen mukaisen poistojärjestelmän. Tarkistettua kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjetta tulee noudattaa viimeistään tilivuodesta 2013 alkaen. Laitilan kaupunginhallitus on päättänyt, että kaupungissa noudatetaan vanhojen poistojen osalta vanhaa poistomenetelmää ja uusien investointien osalta käytetään vuonna 2013 käyttöön otettua poistosuunnitelmaa. Kaupungin poistonalainen omaisuus oli 36,296 milj.. Merkittävimmät olivat aineellisten hyödykkeiden rakennukset, joiden tasearvo oli 23,8 milj.. Niiden poistojärjestelmä on 50 vuoden tasapoisto (vuoden 2013 alusta 30 tai 20 vuotta). Kaupunkien ja konsernien taloudelliset vastuut Taulukko X. Kaupunkien ja konsernien taloudelliset vastuut Rauma konserni Laitila konserni Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Pakolliset varaukset Leasing-vastuut Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien konserniyhteisöjen puolesta Muut vastuusitoumukset Kuntien vastuu takauskeskuksen takausvastuista Muut taloudelliset vastuut Muut taloudelliset vastuut kuin lainat yht Jatkoselvityksissä kaupunkikonsernien kaikki taloudelliset vastuut sekä riskit tulee tarkemmin selvittää. Kaupunkikonsernien omavaraisuudessa ja suhteellisessa velkaantuneisuudessa on merkittäviä eroja. Taulukko X. Konsernien lainakannat, omavaraisuusasteet ja konsernien kertyneet yli-/alijäämät TUNNUSLUVUT TP 2013 Konsernin lainakanta /as Konsernin omavaraisuus-% Konsernin kertynyt yli-/alijäämä, /as RAUMA , LAITILA ,0 592 Rauman kaupunki on mukana puukartellia koskevassa oikeudenkäynnissä, jossa kanteet on Helsingin käräjäoikeudessa nostettu. Oikeudenkäyntiin sisältyy huomattava oikeudenkäyntikuluriski.

36 Taulukko X. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta V TP:n liitetiedoista Rauma konserni Laitila konserni Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Pakolliset varaukset Leasing-vastuut Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien konserniyhteisöjen puolesta Muut vastuusitoumukset Kuntien vastuu takauskeskuksen takausvastuista Muut taloudelliset vastuut Muut tal. vastuut kuin lainat yht

37 Henkilöstö Henkilöstörakenteet ja käytännöt Vuoden 2013 tietojen mukaan Rauman ja Laitilan palveluksessa oli yhteensä noin työntekijää. Näistä vakinaisia oli noin ja heidän keski-ikänsä oli X vuotta. Henkilöstön palkkakustannukset olivat yhteensä noin 152,1 miljoonaa euroa. Lisäksi on huomioitava, että ostopalvelujen kautta kuntien työllistävä vaikutus on vieläkin em. henkilöstölukuja suurempi. Ostopalvelut? Kuntayhtymät? Kuntien lakisääteisten ja vapaaehtoisten palvelujen työntekijämäärän tarkka selvittäminen on nykyisin erittäin haasteellista. Tämä johtuu palvelujen järjestämisen erilaisesta ja muuttuvasta organisoinnista. Näitä ovat perinteisen kuntayhtymämallin lisäksi yhtiöittäminen, isäntäkuntamallit sekä erityisesti palvelujen kasvava ostaminen yksityisiltä ja järjestöiltä. Taulukossa X on esitetty keskeiset tiedot kuntayksiköiden henkilöstöstä sekä henkilöstöpolitiikkaan ja toimiin kohdistuvista näkökulmista. Taulukko X. Keskeiset tiedot selvitysalueen kuntien henkilöstöstä ja henkilöstöpolitiikasta Rauma Laitila Henkilöstöä (joista vakinaisia) (2013) (2 442) (474) Esimiesten lukumäärä koko henkilöstöstä HTV/koko henkilöstö ,7 Henkilöstön keski-ikä 49 Eläköityvien lukumäärä v /554 (Kevan tilasto) Keskimääräinen eläköitymisikä 63 Rekrytoinnit v Arvio rekrytointien lisäyksestä v. n. 5 % 2020 %/v. Palkkakustannukset koko henkilöstö palkkakustannukset yht. 132,6 milj. sivukulut 32,3 milj. palkkakustannukset yht. 19,5 milj. sivukulut 6,3 milj. Henkilöstöasioiden valmisteluun ja päätöksentekoon osallistuvat toimielimet Henkilöstöpolitiikkaa määrittävät ohjelmat ja linjaukset sekä paikalliset sopimukset 1. Kaupunginvaltuusto 2. Kaupunginhallitus 3. Yhteistyötoimikunta 4. Työsuojelutoimikunta 5. Tasa-arvotoimikunta 6. Henkilöstöpalvelut 7. Henkilöstön kehittämis-työryhmä (poikkihall.) 8. Henkilökuntaneuvosto 9. Tyhy-ryhmä 10. Senioritiimi 1. Henkilöstöstrategia (voimassa v loppuun). 2. Rauma Tarina v Henkilöstösääntö 4. Palkkaus- ja täyttömenettelyä koskeva ohje 5. Vakanssipaketti (talousarviokäsittelyn yhteydessä, vuosittain) 6. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 7. Työsuojelun toimintasuunnitelma (I+II lk.) 8. Koulutussuunnitelma 1. Kaupunginvaltuusto 2. Kaupunginhallitus 3. Yhteistyötoimikunta (myös työsuojelutmk) 4. Työsuojeluryhmä 5. Tasa-arvotyöryhmä 6. Sisäilmatyöryhmä 1. Vakanssipaketti, vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä 2. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 3. Työsuojelun toimintaohjelma 4. Henkilöstön huomioimiset ohjeistus 5. Päihdeohjelma 6. Hyvää kohtelua Laitilan kaupungissa

38 Merkittävimmät haasteet; huomiot ja johtopäätökset palvelualueen nykytilasta 9. Useita kh:ssa hyväksyttyjä henkilöstöön liittyviä sisäisiä ohjeita ( mm. merkkipäivien muistamiskäytännöt, pitkään palvelleiden muistamiskäytännöt ym.) 10. Useita eri toimintamalleja ( mm. PysyFölis-malli, päihdeohjelma, kiusaamisen ja häirinnän käsittely, psykososiaalinen kuormittuneisuus työssä jne.) 11. Ikäohjelma (sisältää mm. yli 55- vuotiaiden 5 fysioterapiakertaa/v.) 12. Paikallisia sopimuksia n. 5 kpl (mm. pitkät työvuorot) Merkittävimmät haasteet kohdistuvat osaavan henkilöstön saamiseen sekä siihen, että henkilöstömitoitus suhteessa palvelurakenteeseen on optimaalinen. 7. Aktiivisen tuen malli 8. Henkilöstön hyvinvointivalmennusohjelma 9. Paikallisia sopimuksia, 6 kpl Merkittävin haaste tulevaisuudessa on osaavan henkilöstön saaminen eräillä sektoreilla. Henkilöstömäärältään suurimmat toimialat selvitysalueen kunnissa ovat sosiaali- ja terveystoimi sekä kasvatus- ja opetustoimi. Taulukko X. Toimialakohtaiset henkilöstömäärät selvitysalueella kesäkuussa 2014 Keskusvirasto Sosiaali- ja terveystoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Kasvatus- ja opetustoimi Tekninen toimi Yhteensä Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeen muutos Henkilöstön eläköitymisen ja tulevien rekrytointitarpeiden lähtötiedot perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) tilastoihin. Tiedoissa on mukana virka- ja työsuhteiset, vakinaiset ja määräaikaiset, Kuel- ja VEL-vakuutetut sekä edellä mainituista myös vapailla tai työlomilla olevat. Mukana eivät ole maatalouslomittajat eikä palo- ja pelastustoimen henkilöstö. Rekrytointitarpeiden lähtökohtana on valtioneuvoston peruspalveluohjelman tuottavuusvaatimuksen nostaminen kuntasektorilla. Osana rakennepoliittista ohjelmaa kuntien tulee nostaa tuottavuutta keskimäärin 0,5 prosenttia vuosittain. Tulevat eri sektoreiden (vanhusten hoito, perusopetus, erikoissairaanhoito jne.) palvelutarpeiden kehityssuunnat perustuvat väestön ikärakenteen tuleviin muutoksiin sekä oletettuun vanhusten toimintakyvyn asteittaiseen paranemiseen tulevaisuudessa. Palvelutarpeiden sekä henkilöstön eläköitymis- ja rekrytointitarpeiden ennusteet ulottuvat valtuustokausien mukaisesti vuoteen 2029 saakka. Eläköityminen Koko henkilöstön keski-ikä oli vuonna 2013 Raumalla 49 ja Laitilassa X vuotta. Koko maassa kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta (KT Kuntatyönantajat). Raumalla henkilöstön keskiikä oli siis valtakunnallista tasoa korkeampi. Rauma-Laitilan henkilöstöstä eläköityy 41 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Eläkkeelle jäävien määrä on korkeimmillaan vuosina , jolloin keskimäärin 132 työntekijää jää vuosittain

39 pois työelämästä. Eniten henkilöstöä eläköityy vuonna 2014 (154 henkilöä). Ennusteajanjakson loppua kohden eläköityminen hidastuu selvästi, sillä vuosina poistuma on keskimäärin 96 henkilöä vuodessa. Palvelutarpeen muutos Väestön määrällisiin ja ikärakenteellisiin muutoksiin perustuva palvelutarpeen ennakointi vuoteen 2029 saakka on laadittu kuudesta sektorista sekä ns. muista tehtävistä. Selvitysalueen palvelutarve kasvaa 9 prosenttia vuoden 2012 tasosta vuoteen 2029 mennessä. Merkittävin kasvu ajoittuu luvulle. Palvelutarpeen muutokset heijastelevat selvästi ikärakenteen muutosta ja mm. nuorempien ikäluokkien pienenemistä. Lukiopalvelujen tarve laskee selvästi vuoteen 2017 mennessä, mutta kääntyy 2020-luvulla nousuun ollen ennustejakson lopulla 93 prosenttia vuoden 2012 tasosta. Vuoteen 2029 mennessä vähenee eniten päivähoidon ja esiopetuksen tarve, joka laskee 10 prosentilla vuoden 2012 tasosta. Palvelutarve kasvaa eniten vanhusten hoidon palveluissa, joiden tarpeen kasvu kiihtyy 2020-luvulla. Vuonna 2029 vanhusten hoidon palveluja tarvitaan 34 prosenttia nykytasoa enemmän. Myös erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tarve kasvaa. Perusopetuksen tarve lisääntyy vuoteen 2021 mennessä kääntyen sen jälkeen laskuun ja ollen vuonna 2029 jonkin verran nykytasoa korkeampi. Henkilöstön laskennallinen tarve Kuvio X. Palvelutarpeiden kehitys selvitysalueella Henkilöstömäärän sektorikohtainen ja kokonaismäärän tarpeen kehitysennuste perustuu em. palvelutarpeeseen sekä siihen, että tuottavuutta on pakko nostaa vähintään laskelmissa olevalla 0,5 prosentin vuosittaisella tasolla. Tämä tarkoittaa 95 työntekijän vähennystä vuoden 2013 tasosta vuoteen 2029 mennessä. Ellei tuottavuus nouse, kasvaa työntekijöiden tarve 189 henkilöllä vuoteen 2029.

40 Taulukko X. Selvitysalueen koko henkilöstö, kun tuottavuus ei muutu Rekrytointitarpeet Tulevina vuosina tapahtuva kuntahenkilöstön eläköityminen tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden sopeuttaa henkilöstömääriä palvelutarvetta ja kuntatalouden tasapainoa ajatellen. Oikealla henkilöstösuunnittelulla pystytään sopeuttamiset tekemään ilman irtisanomisia. Edellä kuvatun mukaisesti selvitysalueen palvelutarve kasvaa vuoteen 2029 mennessä. Tämä näkyy selvästi myös siinä, miten paljon tehtäviin on tarve rekrytoida työntekijöitä eläkepoistuma huomioiden. Suhteessa eniten eläköityy vuoteen 2025 mennessä toimistotyöntekijöitä, siivous- ja kiinteistönhuollossa työskenteleviä, lääkäreitä, ruokapalveluiden työntekijöitä sekä terveydenhuollon muuta henkilöstöä. Yli puolet mainittujen ammattiryhmien työntekijöistä eläköityy 2020-luvun puoliväliin mennessä. Henkilöstötarve kasvaa vuoteen 2025 mennessä eniten terveydenhuollossa, erityisesti perus- ja lähihoitajien ammattiryhmässä. Voimakkaimmin rekrytointitarve vähenee päivähoidossa ja esiopetuksessa.