Kuntakoko, kuntien menot ja palvelujen tuotannon tehokkuuserot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntakoko, kuntien menot ja palvelujen tuotannon tehokkuuserot"

Transkriptio

1 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT-muistioita 69 Kuntakoko, kuntien menot ja palvelujen tuotannon tehokkuuserot Kalevi Luoma Antti Moisio Helsinki 2005

2

3 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Talousteorian näkemys paikallistason tehtävistä, rahoituksesta ja kuntakoosta Julkisen sektorin tehtäväjako Paikallistason rahoitus Kuntien optimikoko 5 3 Keskeisimpien peruspalvelujen tuotantomallit käytännössä 8 4 Havaintoja kuntakoon ja kuntien menojen välisestä yhteydestä 10 5 Kuntakoon ja palvelujen väestöpohjan yhteydet keskeisimpien palvelujen järjestämisen tehokkuuteen Terveyspalvelut Terveyskeskusten perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Sosiaalipalvelut Koulutuspalvelut 20 6 Yhteenveto ja johtopäätökset 21 Lähteet 22

4

5 1 Johdanto Suomessa on käynnissä peruspalvelujen palvelurakenteen uudistaminen. Keskeisenä pontimena uudistamiselle on käsitys, että nykyisellä palvelujen järjestämistavoilla ja tuotantorakenteella palvelujen turvaaminen tasavertaisesti maan eri osissa ei onnistu. Uskotaan lujasti, että palvelujen väestöpohjaa kasvattamalla palvelut voidaan turvata ja kustannuksissa säästää. Palvelurakenteen yhteyksistä kustannuseroihin on Suomessa kuitenkin verraten vähän tutkimustietoa. Kysymystä väestöpohjan ja kuntakoon vaikutuksista voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta. Asiaa voidaan lähestyä ensinnäkin palvelujen tuottamisen näkökulmasta ja kysyä, mikä on tarkoituksenmukaisin ja tehokas yksikkökoko palveluiden tuottamisessa. Tässä yhteydessä voidaan mm. arvioida, esiintyykö palvelujen tuottamisessa mittakaavaetuja, joita voitaisiin hyödyntää. Voidaanko palvelutuotantoa keskittämällä, esimerkiksi kuntaliitoksin tai järjestämällä palvelut seudullisesti, alentaa palvelutuotannon yksikkökustannuksia? Takaisivatko suuremmat tuotantoyksiköt nykyistä paremman palvelujen laadun? Merkitseekö teknologinen kehitys mittakaavaetujen merkityksen korostumista? Toinen näkökulma liittyy tarkoituksenmukaiseen palvelujen järjestäjätahoon. Suomessa kunnat voivat järjestää palvelut asukkailleen usealla eri tavalla. Ne voivat järjestää palvelujen tuotannon omana toimintanaan, kuntayhtymien kautta tai ostaa palvelut muilta julkisyhteisöiltä, yksityisen sektorin yrityksiltä tai järjestöiltä. Saavatko pienet kunnat erilaisin yhteistyökuvioin tai ostopalveluja käyttämällä riittävät mittakaavahyödyt vai onko palvelutuotannon kirjavuudesta enemmän haittaa kuin hyötyä? Yleistyvätkö tilaaja-tuottaja mallin mukaiset menettelyt palvelujen järjestämisessä ja mikä on riittävä väestöpohja tilaajaorganisaatioille? Kolmas näkökulma liittyy palvelujen rahoitukseen. Ovatko kunnat nykyisin liian pieniä kantamaan riskit, joita aiheutuu terveydenhuollon ja sosiaalitoimen erityispalveluissa esiintyvistä satunnaisvaihteluista? Ja edelleen, olisivatko nykyistä suuremmat kunnat taloudellisesti vakaampia siten, että tarvittaisiin aiempaa vähemmän harkinnanvaraisia valtionosuuksia? Edellä lueteltuihin kysymyksiin voidaan pyrkiä vastaamaan menneeseen kehitykseen perustuvan kustannusjakaumatiedon avulla. Tämän lisäksi voidaan pyrkiä arvioimaan myös sitä, kuinka tulevien vuosien väestö- ja talouskehitys sekä teknologinen kehitys vaikuttavat peruspalvelujen tuottamisen ja järjestämisen edellytyksiin. Tässä muistiossa luodaan lyhyt katsaus siihen, mitä tutkimustulokset ja tuoreimmat tilastot kertovat palvelujen väestöpohjan ja kuntakoon yhteyksistä peruspalvelujen kustannuksiin ja tehokkuuteen. Asiaan liittyvä syvällisempi analyysi jää myöhemmin tehtäväksi.

6 2 Muistio etenee seuraavasti. Luvussa 2 esitetään talousteorian näkemyksiä paikallisen julkistalouden tehtävistä sekä paikallistason julkishallinnon optimikoosta. Luvussa 3 esitetään lyhyesti Suomen kuntien keskeisimmät toimintamuodot. Luvussa 4 kuvataan kuntien menojen ja väestöpohjan välistä yhteyttä kuntien tilinpäätösaineistoja hyväksi käyttäen. Luvussa 5 käsitellään palveluiden väestöpohjan ja kuntakoon yhteyksiä palvelutuotannon tehokkuuteen. Luvussa 6 tehdään muistion yhteenveto.

7 3 2 Talousteorian näkemys paikallistason tehtävistä, rahoituksesta ja kuntakoosta 2.1 Julkisen sektorin tehtäväjako Perinteisen ns. valtavirtataloustieteen näkemyksen 1 mukaan julkisella sektorilla on kolme perustehtävää: kansantalouden vakauden takaaminen (stabilisaatio), tulonjako (redistribuutio) ja voimavarojen kohdentaminen (allokaatio). Näistä yksinomaan keskusvallan tehtäviksi katsotaan kuuluvan erityisesti vakaudesta huolehtiminen ja tulonjako. Sekä paikallis- että keskustasolle sopivaksi on katsottu voimavarojen jakamiseen liittyvät tehtävät. Talouden vakauttamistehtävä kuuluu vakiintuneen näkemyksen mukaan valtiolle. Näin on yksinkertaisesti siksi, että valtion sisällä olevien yksittäisten alueiden (läänien, maakuntien, kuntien) ei ole järkevää harjoittaa omaa finanssipolitiikkaa, koska tavoiteltu hyöty valuisi suurelta osin muille alueille. Paikallistaso voi kuitenkin toimia keskusvallan harjoittamien vakauttamistoimenpiteiden välikappaleena. Näin on asianlaita juuri esimerkiksi Pohjoismaissa, joissa kunnat usein muutoinkin toimivat tietyissä tehtävissä eräänlaisina valtion etäispäätteinä. Esimerkiksi toimeentulotukijärjestelmän hoitaminen kuntatasolla toimii ns. automaattisena vakauttajana paikallistasolla taloudellisen taantuman aikana. Myös kuntien harjoittama rahastointi hyvinä aikoina ja velkaantuminen huonoina aikoina vakauttaa taloudellista tilannetta paikallistasolla. Paikallistaso ei siis kokonaan ole vakauttamistoiminnan ulkopuolella, mutta päävastuu tästä kuuluu kaikissa maissa keskusvallalle. Tulonjakoon liittyvistä toimenpiteistä erityisesti progressiivinen verotus ja tulonsiirrot kuuluvat perinteisen näkemyksen mukaan vain keskusvallalle. Verokohteiden liikkuvuuden vuoksi paikallistasolla harjoitettu tulonjako olisi vähintäänkin vaikeaa, ellei mahdotonta. Jos esimerkiksi jossakin kunnassa haluttaisiin verottaa suurituloisia henkilöitä tai yrityksiä muita kuntia korkeammalla veroprosentilla, muuttaisivat suurituloiset nopeasti muihin kuntiin. Pohjoismaissa kunnat kuitenkin ovat usein mukana myös tulonsiirtojen toteuttajina. Kunnat mm. maksavat erilaisia rahallisia tukia kuntalaisille ja lisäksi jotkut kuntien perimät palvelumaksut ovat tulosidonnaisia. 1 Esimerkiksi useimmat paikallistason julkistaloutta käsittelevät oppikirjat lähtevät liikkeelle tästä alun perin Richard Musgraven vuonna 1959 esittelemästä asetelmasta. Katso esimerkiksi Bailey (1999), Fisher (1996), King (1984) ja Wildasin (1986).

8 4 Voimavarojen kohdentamiseen liittyviä tehtäviä voivat vakiintuneen näkemyksen mukaan hoitaa sekä keskusvalta että paikallistaso. Voimavarojen kohdentamisella tarkoitetaan lähinnä palvelujen tuottamista julkisen vallan toimesta. Tehtävästä riippuen on silloin päätettävä se, tuotetaanko ao. julkinen palvelu keskus- vai paikallistasolla. Maanpuolustus on esimerkki selkeästi valtion toimivaltaan kuuluvasta julkisesta palvelusta, kun taas esimerkiksi kirjastopalvelut on mielekkäintä toteuttaa paikallisesti. Aina ei palvelun tuottajatasoon liittyvä rajanveto ole itsestään selvää. Optimaalista palveluntuottajatasoa mietittäessä keskeisiä asioita ovat palvelujen ulkoishyödyt ja -haitat. Tärkeänä periaatteena on yleensä pidetty sitä, että kunkin palvelun tuottama hyöty kohdistuisi pääasiassa sille alueelle, jolta palvelun rahoitukseen tarvittavat verot voidaan kerätä. Eri hyödykeryhmille voidaan osoittaa erilaisia optimaalisia aluetasoja, joita julkishyödykkeestä riippuen voivat olla valtio, välitaso, tai kunnat. Useissa maissa, mm. kaikissa Pohjoismaissa, on päädytty kolmen palveluja tuottavan ja veroja keräävän hallinnontason järjestelmään. Joissakin maissa hallinnontasoja on enemmänkin. Suomessa käytössä oleva kahden hallinnontason järjestelmä (valtio, kunnat) on kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellinen. 2.2 Paikallistason rahoitus Paikallisen julkistalouden rahoitusta koskevassa kirjallisuudessa keskeinen periaate on paikallistason tulojen vakauden ja ennustettavuuden välttämättömyys (mm. Bailey, 1999; Fisher, 1996, King, 1984). Tämän vuoksi paikallistasolle parhaina verotulon lähteinä on perinteisesti pidetty kiinteistöveroja. Kiinteistövero on ehkä vakain verotulon lähde, koska kiinteistöjen verotusarvo määritellään yleensä harvoin. Lisäksi veronmaksu ei ole sidoksissa omistajan asuinkuntaan, jolloin poismuutto ei poista verovelvollisuutta. Toisaalta kiinteistöveron ongelmana voidaan pitää sitä, että kiinteistöjen ja maan muodostama veropohja ei yleensä ole alueellisesti kovin tasaisesti jakautunut (King, 1984, 211). Kiinteistövero mahdollistaa osittain myös haitallisena pidetyn ns. verosiirron (tax exporting). Verosiirto tarkoittaa sitä, että joku muu kuin kunnan palveluja käyttävä asukas maksaa osan kunnan palvelujen kustannuksista. Kiinteistöveroprosentti on usein esimerkiksi loma-asunnoille korkeampi kuin muiden kiinteistöjen veroprosentti. On tosin vaikeata sanoa missä määrin kesäasunnoista saatavat kiinteistöverotulot ja kesäasukkaista kunnalle aiheutuvat kustannukset vastaavat toisiaan. Henkilöiden tulojen ja yritysten voittojen verotus on perinteisen näkemyksen mukaan liian epävakaa tulonlähde paikallistasolle ainakin silloin, kun kuntia on paljon ja siirtyminen toiseen kuntaan on helppoa. Käytännössä näitä verolähteitä kuitenkin usein verotetaan myös paikallistasolla. Pohjoismaissa kuntien välinen muuttoliike verotussyistä lienee vähäistä. Verotus ja palveluvalikoima vaihtele-

9 5 vat maan eri osissa melko vähän, johtuen hyvinvointivaltion tavoitteesta samantasoiseen palveluun sijainnista riippumatta. Tosin paikallisesti saattaa kuntien välisillä eroilla veroprosentissa, tonttitilanteessa ja myös erityispalveluissa olla huomattavaakin merkitystä muuttopäätöksiin. Myös erilaisia hyötyyn ja kustannusvastaavuuteen perustuvia maksuja pidetään paikallistasolle sopivina tulolähteinä. Myös valtionavut ja valtionosuudet sekä veropohjan tasaus ovat luonnollinen osa hajautetun palvelutuotannon rahoitusjärjestelmää. Yhteiskunnan tavoite pitää erot palvelujen tasossa ja laadussa siedettävinä edellyttää valtion tukia taloudellisesti heikoimmille kunnille sekä kunnille, joiden syrjäinen sijainti, ikärakenne, työttömyys tai sairastavuus on keskimääräistä epäedullisempi. 2.3 Kuntien optimikoko Tässä luvussa käsitellään lyhyesti taloustieteellisessä kirjallisuudessa esitettyjä kuntakokokoon liittyviä näkökulmia. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että optimaalinen kuntakoko määräytyy vertailemalla yhtäältä kunnan tuottamien palvelujen yksikkökustannuksia ja toisaalta palveluja käyttävien asukkaiden tyytyväisyyttä. Mitä enemmän asukkaiden välillä on eroja halukkuudessa käyttää paikallisia julkisia palveluja ja maksaa niistä, sitä suurempi tilaus on hajautetulle kuntarakenteelle (ks. esim. Fisher 1996, ; King 1984, 20-84; Oates 1972, 38-53). Pienessä kunnassa kyetään todennäköisesti paremmin huomioimaan yksilölliset tarpeet, mutta suuressa kunnassa taas saattaa olla mahdollisuus tuottaa enemmän palveluja alhaisemmilla yksikköhinnoilla. Kuntakoon kasvaessa menetetään siis kosketusta äänestäjiin/palvelujen käyttäjiin, mutta samaan aikaan palvelujen yksikkökustannukset mahdollisesti alenevat ainakin tiettyyn rajaan asti. Eräs keskeisimpiä argumentteja kuntakokoon liittyen on ns. mittakaavaetujen ja haittojen käsite. Tällöin ei välttämättä tarkoiteta pelkästään suuremman mittakaavan seurauksena saatavia alhaisempia yksikkökustannuksia, vaan mittakaavalla ajatellaan olevan vaikutusta myös palvelujen laatuun. Esimerkiksi pienissä kouluissa on vaikeampaa tarjota laajaa kirjoa valinnaisia kursseja tai antaa erityisopetusta kuin suuremmissa kouluissa. Toisaalta suurten palveluyksikköjen haittapuolena voi olla kustannuksia lisäävä organisatorinen tehottomuus. Lisäksi on muistettava, että pienkunnatkin voivat hyödyntää mittakaavaetuja ostamalla palveluja ja hyödykkeitä sellaisilta yksityisiltä tai julkisilta tahoilta, jotka pystyvät hyödyntämään mittakaavaetuja. Mittakaavaetu onkin nimenomaan palvelujen tuotantoon eikä hallinnolliseen yksikköön liittyvä käsite. Mittakaavan perusteella tehtävissä johtopäätöksissä tuleekin ottaa huomioon se, mikä yksikkö (kunta, kuntayhtymä vai yksityinen yritys) lopulta tuottaa palvelut. Suomessa käytössä olevia palvelutuotantomalleja kuvataan lyhyesti luvussa 3.

10 6 Toinen kuntakokoon liittyvä näkökulma on jo edellä mainittu palvelujen hyötyjen ja kustannusten vuoto yli kuntarajojen. Pienkuntavaltaisen järjestelmän haittapuolena voidaan nähdä se, että yksittäisen kunnan palveluhyötyjä vuotaa myös muiden kuntien asukkaiden käyttöön. Tästä voi olla seurauksena palvelutuotannon jääminen suppeammaksi kuin olisi kokonaisuuden kannalta optimaalista. Jos esimerkiksi yhteen kuntaan rakennetaan uimahalli, eikä naapurikunnissa ole vastaavaa palvelua, voi palvelu ruuhkautua. Jos kyseistä palvelua pidetään tärkeänä laajemmassakin mittakaavassa, valtion kannattaa maksaa valtionapua kunnalle, jotta se rakentaisi palvelun kattamaan myös muiden kuin oman kunnan asukkaiden kysynnän. Toinen tapa ratkaista ongelma olisi kuntien yhdistyminen, koska tällöin uusi iso kunta palvelisi suoraan kaikkia asukkaita ja toiminta voitaisiin ehkä kattaa suoraan käyttäjämaksuilla ja verotuloilla. Kolmas vaihtoehto olisi, että jokin laajempi yksikkö kuin yksittäinen kunta tuottaisi palvelun. Kustannusten siirtymistä muiden maksettavaksi käsiteltiin verotuksen yhteydessä jo edellä (verosiirrot). Kustannusten siirtymistä joistakin kunnista muiden kuntien tai valtion maksettavaksi voi tapahtua myös siksi, että kuntien joutuessa taloudellisiin vaikeuksiin on valtion poliittisessa mielessä vaikeata välttyä tulemasta apuun. Ongelma korostuu, mikäli käytössä on harkinnanvaraisia valtionapuja, koska niiden saamiseksi jotkut kunnat voivat pyrkiä strategisesti ajautumaan todellisiin tai väitettyihin talousvaikeuksiin. Valtion voi olla hankalaa kieltäytyä auttamasta kuntia tilanteessa, jossa kunnilla on paljon valtiolta paikallistasolle siirrettyjä tehtäviä. Suurempaa kuntakokoa on puolustettu myös hallinnon tehokkuuden näkökulmasta. On katsottu esimerkiksi, että suuremmissa yksiköissä asukaskohtaiset hallintokulut saadaan alhaisemmiksi kuin pienissä kunnissa. Suuremmissa kunnissa saattaa myös olla paremmat mahdollisuudet palkata korkean ammattitaidon omaavaa henkilökuntaa. Näiden tekijöiden on katsottu lisäävän myös palvelutuotannon tehokkuutta. Vastaavasti pienten kuntien eduksi lasketaan usein paikallisuudesta seuraava asiakaslähtöisempi ja joustavampi palvelumalli. Mm. Borgen ja Rattsøn (1993) Norjaa koskevan tutkimuksen mukaan pienissä kunnissa toiminta on muutostilanteissa selvästi joustavampaa kuin suurissa kaupungeissa. Vastaavanlaisia tuloksia on saatu myös muissa tutkimuksissa (Holtz-Eakin ja Rosen, 1991; Bergström, Dahlberg ja Johansson, 1998). Suurilla kunnilla voi olla vakaampi tulopohja kuin pienillä kunnilla ja niillä voi olla pienempi tarve valtionavuille. Suuret kunnat pystyvät kantamaan pieniä kuntia paremmin taloudellisiin suhdanteisiin liittyviä riskejä. Mikäli rajanaapureina olevilla kunnilla on kilpailua veronmaksajista, voi kuntien yhdistymisellä olla kuntatalouksia vakauttava vaikutus, koska kilpailun vähentyessä kunnat voivat vapaammin asettaa veroprosenttinsa ja palvelumaksunsa haluamalleen tasolle. Myös yhdyskuntasuunnittelu saattaa tehostua. Samaan aikaan kuitenkin veronmaksajat voivat kärsiä, mikäli ne ovat hyötyneet kuntien välisestä kilpailuasetelmasta. Kuntien välisen kilpailun hyödyt ja haitat riippuvat siten paljon siitä,

11 7 kenen näkökulmasta asioita tarkastellaan. Vaakakupissa ovat siis kuntataloudellinen vakaus ja palvelujen turvaaminen ja toisaalta kuntien veromaksajien käteen jäävä tulo ja palveluvalikoima. On tärkeää huomioida, että kunnan optimaalinen koko ei ole vakio vaan muuttuu ajan myötä. Väestörakenteen muutokset vaikuttavat optimikokoon mm. lasten ja nuorten palvelujen osalta. Tekninen kehitys voi parantaa tai heikentää pienten kuntien toimintaedellytyksiä ja liikenneyhteyksien kehitys voi lyhentää matkaaikoja niin, että palveluja voidaan tarjota aiempaa laajemmalle alueelle (ks. mm. Möller ja Pedersen, 2001). On siis olemassa useita ajassa muuttuvia tekijöitä, jotka vaikuttavat optimaaliseen kuntakokoon ja näiden tekijöiden vaikutukset osin kumoavat toisensa. Taloustieteellinen kirjallisuus antaa välineitä ja näkökulmia pohdintaan kunnan optimikoosta, mutta ei selvää vastausta itse optimikokoon. Mitä homogeenisempaa väestö on palvelujen kysynnän ja verojenmaksuhalukkuuden suhteen, sitä vähemmän merkitystä paikallisella päätöksenteolla on. Jos kunnat tuottavat useita erilaisia palveluja, joilla kaikilla on oma optimikokonsa, on lopputuloksena väistämättä aina jonkinlainen kompromissi. Jos kuntakokoa kasvatetaan liiaksi, seuraa kustannusten kasvu ja asukkaiden tyytymättömyyden lisääntyminen.

12 8 3 Keskeisimpien peruspalvelujen tuotantomallit käytännössä Kuntien palvelutoiminta on nykyisin hyvin monimuotoista. Kunnat voivat tuottaa palvelut itse tai ne voivat perustaa yhdessä toisten kuntien kanssa ns. kuntayhtymiä, jotka tuottavat palvelut. Kunnat voivat olla myös muussa yhteistoiminnassa toisten kuntien, yhteisöjen tai yritysten kanssa. Edelleen, kunnat voivat perustaa yhteisiä virkoja toisten kuntien kanssa. Kunnat voivat omistaa liikelaitoksia yksin tai yhdessä muiden yhteisöjen kanssa. Kunta voi myös ostaa palveluja yksityiseltä tai julkiselta palvelun tuottajalta. Kuntayhtymät perustetaan kuntien keskinäisellä perussopimuksella, jossa sovitaan myös siitä, miten jäsenkunnat järjestävät kuntayhtymän päätöksenteon. Kuntayhtymät ovat itsenäisiä julkisoikeudellisia yhteisöjä, ja niihin sovelletaan kuntia koskevaa lainsäädäntöä. Kuntayhtymät ovat yleisimpiä perusterveydenhoidossa ja erikoissairaanhoidossa sekä ammatillisessa koulutuksessa (ks. Taulukko 1). Erikoissairaanhoitoa varten jokainen kunta kuuluu sairaanhoitopiirin kuntayhtymään, jonka sairaaloissa huolehditaan kuntalaisten erikoissairaanhoidosta ja tutkimuksista, joita ei terveyskeskuksissa järjestetä. Kunnat voivat olla enemmistö- tai vähemmistöosakkaina yhtiöissä ja käyttää määräämisvaltaa yhteisöissä. Kun kunta omistaa enemmistön jostakin yhtiöstä tai käyttää määräämisvaltaa yhteisössä, nämä muodostavat yhdessä kunnan kanssa kuntakonsernin. Kuntakonsernien piirissä olevien yhtiöiden ja yhteisöjen toimintapolitiikasta sekä raportointivelvollisuudesta kuntaan päin määrätään konserniohjeessa. Olipa ns. kunnallisen järjestämisvastuun piirissä olevan palvelun tuottajana mikä tahansa edellä mainittu taho tai yhteistyön muoto, asukkaan ja veronmaksajan omalla kunnalla on kuitenkin viime kädessä aina vastuu siitä, että palvelun laatu vastaa kulloisiakin normeja ja asetuksia.

13 9 Taulukko 1 Kuntayhtymät yhteensä ja palvelusektoreittain KAIKKI KUNTAYHTYMÄT TERVEYDENHUOLTO Kansanterveystyö Sairaala SOSIAALITOIMI Kasvatus- ja perheneuvolat Erityishuolto Lastenkodit Vanhainkodit Päihdehuolto SIVISTYSTOIMI Peruskoulun yläasteet Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Muut YHDYSKUNTAPALVELUT Yhdyskuntasuunnittelu Muut yhdyskuntapalvelut LIIKETOIMINTA Sähkölaitokset Vesilaitokset Muut Lähde: Tilastokeskus, Suomen Kuntaliitto.

14 10 4 Havaintoja kuntakoon ja kuntien menojen välisestä yhteydestä Julkisessa keskustelussa nousee usein esille väite pienten kuntien tehottomuudesta. Käytännössä tällöin usein ajatellaan, että pienillä kunnilla on suurempia kuntia korkeammat palvelujen tuottamisen yksikkökustannukset. Keskimääräistä suuremmilla kunnilla katsotaan olevan paremmat mahdollisuudet hyödyntää suurtuotannon etuja ja tuottaa samantasoisia palveluja edullisemmin yksikkökustannuksin. Käytännössä kuntien menojen ja asukasluvun välinen yhteys ei kuitenkaan ole lineaarinen siinä mielessä, että yksikköhinnat jatkuvasti laskisivat kuntakoon kasvaessa. Kuntien menoaineistoa tarkastelemalla havaitaan nopeasti, että asukasluvultaan samankokoisten kuntien välillä on suuria eroja asukaskohtaisissa menoissa. Yksinkertaisin tapa tarkastella kuntien menojen ja kuntakoon välistä yhteyttä on sirontakuvio (Kuva 1), johon on pystyakselille piirretty kaikkien Suomen kuntien asukaskohtaiset menot vuonna 2000 (Moisio ja Uusitalo, 2003) 3. Vaaka-akselilla on kunnan asukasluku. Vaaka-akselin asteikko on logaritminen, jotta kuntakoon vaikutus menoihin näkyisi paremmin. Kukin kuvion piste edustaa yhtä kuntaa. Lisäksi kuvioon on piirretty viiva, joka kuvaa tietyn kokoisten kuntien keskimääräisiä menoja. Kuvion yläosassa on kuntien yhteenlasketut käyttömenot. Alaosan pikkukuvissa on sama kuvio piirretty erikseen tärkeimmille menoerille: sosiaali-, sivistys-, terveydenhuolto- ja yleishallintomenoille. 3 Kuvio kuvaa tilannetta vuonna 2000, mutta tuoreempien vuoden 2003 lukujen esittäminen ei juuri muuttaisi kuvioita.

15 11 Kuva 1 Käyttömenot mk/as eri kuntakokoluokissa v Käyttömenot per asukas, mk/trendi Asukasluku Menot per asukas Sosiaalitoimi Menot per asukas Sivistystoimi Menot per asukas Menot per asukas Terv ey denhuolto Yleishallinto Keskimääräiset menot on laskettu tasoitusalgoritmilla, jossa kunkin x-akselin pisteen ympäriltä valitaan kapea ikkuna, ja tämän ikkunan sisällä lasketaan painotettu keskiarvo. Erona tavalliseen liukuvan keskiarvon menetelmään painotetaan enemmän lähellä ikkunan keskipistettä olevia pisteitä (Royston 1991). 4 Kuvan lähde: Moisio ja Uusitalo (2003).

16 12 Kuvan 1 kuntien kokonaiskäyttömenojen ja kuntakoon välisten yhteyksien tarkastelu paljastaa, että kuntien menot ovat pienimmillään asukkaan kunnissa. Tässä kuntajoukossa menot eivät merkittävästi riipu kuntakoosta keskimääräisiä menoja kuvaava viiva on lähes vaakasuora kuvion keskiosassa. Kaikkein pienimmissä alle 1000 asukkaan kunnissa menot ovat selvästi keskikokoisia kuntia korkeammat. Kuitenkin myös suurimmat yli asukkaan kunnat käyttävät rahaa kuntalaista kohti keskimääräistä enemmän. Kuntakoon ja kuntien menojen yhteys riippuu tarkasteltavasta menokategoriasta. Sosiaalitoimessa menot ovat pienimmillään noin asukkaan kunnissa. Terveydenhuollosta saatava kuva on hajanainen, mutta asukasta kohti lasketut menot näyttäisivät olevan minimissään noin asukkaan kunnissa. Vain yleishallinnossa asukaskohtaiset menot laskevat systemaattisesti kuntakoon kasvaessa lukuun ottamatta aivan suurimpia kuntia. Sivistystoimessa, joka tässä siis kattaa sekä peruskoulut ja lukiot, vähiten rahaa kuntalaista kohti näyttävät käyttävän pienet noin 1000 asukkaan kunnat. Tämä havainto on kuitenkin tilastoinnista johtuvaa harhaa. Sivistystoimessa näet kuntien omat maksuosuudet maksetaan ylläpitäjäkunnille valtion toimesta osana valtionosuuksia, eivätkä ne siksi näy menona peruskunnan tilinpäätöksessä. Joidenkin pienimpien kuntien sivistystoimen menot näyttävät siis alhaisilta sen vuoksi, että ne koostuvat vain ala-asteen koulujen aiheuttamista menoista. Siksi seuraavassa koulutusmenoja tarkastellaan peruskoulujen ja lukioiden osalta erikseen. Erona yllä esitettyyn kuvaan on myös, että menot suhteutetaan oppilaisiin eikä asukkaisiin. Perusopetuksen osalta voidaan todeta, että oppilaskohtaisten kustannusten ja oppilasmäärän välillä on pääosin selkeä negatiivinen korrelaatio (Kuva 2). Toisin sanoen yksikkökustannukset pienenevät oppilasmäärän kasvaessa. Tosin hyvin suuren oppilasmäärän kunnissa kustannukset/oppilas näyttävät olevan hieman suuremmat kuin keskimääräisen oppilasmäärän kunnissa. Myös kuntien keskimääräisen koulukoon ja oppilaskohtaisten kustannusten välillä on selkeä negatiivinen yhteys (Kuva 3). Kunnissa, joissa keskimääräinen koulukoko on pieni (alle 50 oppilasta per koulu), oppilaskohtaiset kustannukset ovat noin 30 prosenttia korkeammat kuin keskimäärin.

17 13 Kuva 2 Peruskoulun oppilaskohtaiset kustannukset ja oppilasmäärän logaritmi v Euroa/oppilas Kunnan peruskoulujen oppilasmäärä Kuva 3 Perusopetuksen kustannukset euroa/oppilas keskimääräisen koulukoon mukaan v alle 50 oppilasta opp opp. >200 opp. Kaikki

18 14 Lukioiden osalta havaitaan peruskouluja selkeämpi yhteys oppilasmäärän ja kustannusten välillä. Päähavainto on kuitenkin sama, eli mitä enemmän lukiokoulutusta järjestävällä kunnalla on oppilaita, sitä pienemmät ovat oppilaskohtaiset kustannukset. Tässäkin tapauksessa kuitenkin kustannukset ovat keskimääräistä korkeammat kunnissa, joissa oppilasmäärä on suurin. Kustannusten minimi on noin 800 oppilaan kunnassa (Kuva 4). Kuntien lukioiden kokoluokittainen tarkastelu osoittaa myös, että oppilaskohtaiset kustannukset alenevat keskimääräisen koulukoon kasvaessa (Kuva 5). Kunnissa, joissa lukiokoko on pieni (alle 100 oppilasta per lukio), oppilaskohtaiset kustannukset ovat noin 30 prosenttia korkeammat kuin keskimäärin. Kuva 4 Lukioiden oppilaskohtaiset kustannukset ja oppilasmäärä (log. asteikko) v Euroa/oppilas Kunnan lukioiden oppilasmäärä

19 15 Kuva 5 Lukioiden kustannukset euroa/oppilas keskimääräisen koulukoon mukaan v Euro/oppilas alle 100 opp opp opp yli 300 opp. Kaikki Kunnan lukioiden oppilaat/lukioiden lkm Kuntien menojen tarkastelu paljastaa siis, että useissa kuntien menoluokissa on paljon vaihtelua, joka ei selity kuntakoon avulla. Asukaskohtaiset menot voivat samankokoisten kuntien välillä olla kalleimmissa kunnissa jopa kaksinkertaiset halvimpiin kuntiin verrattuna. Suuren osan kuntien asukaskohtaisten menojen vaihtelusta selittävätkin erot kuntien verotuloissa ja väestörakenteessa (Moisio, 2002).

20 16 5 Kuntakoon ja palvelujen väestöpohjan yhteydet keskeisimpien palvelujen järjestämisen tehokkuuteen 5.1 Terveyspalvelut Useissa yhteyksissä on todettu, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on päätöksenteoltaan, ohjaukseltaan ja rahoitukseltaan kansainvälisesti aivan omaa laatuaan: missään muulla terveyspalvelujen rahoitusta ja ohjausta ei ole sälytetty niin pienen hallinnollisen yksikön vastuulle kuin mitä Suomen kunnat keskimäärin ovat. Aiheuttaako tämä ohjaus- ja rahoitusvastuun hajauttaminen sitten erityisiä ongelmia? Kansainvälisten vertailujen perusteella asia näyttäisi olevan pikemminkin päinvastainen. Suomen terveydenhuolto pärjää hyvin sekä terveydenhuollon vaikuttavuuden että kustannusten hallinnan kannalta katsottuna. Nolten ja McKeen (2003) tutkimuksen mukaan Suomen estettävissä oleva kuolleisuus oli 12 EU-maata koskeneessa vertailuissa kolmanneksi alin. Tämän kuolleisuusluvun on katsottu kuvaavan paremmin terveydenhuollon toiminnan vaikuttavuutta kuin normaalien kuolleisuuslukujen. Terveydenhuollon kustannukset ovat Suomessa jo pitemmän aikaan olleet alhaiset, tarkasteltiinpa sitä menoina asukasta kohden tai terveysmenojen suhteena bruttokansantuotteeseen. Kustannuskehitys on 1990-luvun alun jälkeen ollut poikkeuksellisen maltillista verrattaessa sitä muihin EU-maihin. Kansainväliset vertailujen ja arvioiden antama kuva Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä on yleensä ollut hyvin positiivinen. Maassamme on kuitenkin suuria alueiden ja kuntien välisiä eroja palvelutuotannon tehokkuudessa ja kustannuksissa (ks. esim. Aaltonen ym. 2004, Linna ja Häkkinen 2004) Terveyskeskusten perusterveydenhuolto Seuraavassa tarkastellaan, missä määrin tutkimuksissa havaittuja eroja voidaan selittää palvelujen tuottajien koolla tai niiden palveleman väestöpohjan suuruudella. VATT:ssa tehdyissä terveyskeskusten tuottavuutta ja tehokkuutta selvittäneissä tutkimuksessa on tarkasteltu myös terveyskeskuksen väestöpohjan yhteyttä toiminnan tehokkuuteen. Näissä tutkimuksissa on toistuvasti saatu tulos, jonka mukaan pienimpien alle 5000 asukkaan väestöpohjan terveyskeskusten tehokkuus on keskimääräistä alhaisempi (ks. esim. Räty ym. 2002, Aaltonen ym. 2004). Toisaalta väestöpohjaltaan suurimmat terveyskeskusten tehokkuusluvut ovat jääneet keskimääräistä alemmiksi. Kuviossa 6 on esitetty keskimääräiset DEA-tehokkuusluvut vuodelta 2003 väestöpohjan mukaisiin luokkiin jaoteltuina.

21 17 Kuva 6 Terveyskeskusten tehokkuuslukujen keskiarvot väestöpohjan mukaan Keskimääräinen tehokkuus 0,84 0,82 0,80 0,78 0,76 0,74 0,72 0,70 < >40000 Väkiluku Terveyskeskuksen väestöpohjan ja tehokkuuden väliseen yhteyteen saattavat vaikuttaa monet eri syyt. Näitä muita tekijöitä on pyritty kontrolloimaan Rädyn ym tutkimuksessa. Siinäkin tulokseksi saatiin, että hyvin pieni väestöpohja ennusti palvelutuotannon tehottomuutta. Väestöpohjan ja tehokkuuden välinen yhteys ei kuitenkaan ole kovin vahva ja pieni väestöpohja ei väistämättä merkitse tehotonta perusterveydenhuoltopalvelujen tuottamista. Tämän osoittaa kuvio 7, jossa on esitetty terveyskeskusten tehokkuusluvut tehottomimmasta tehokkaimpiin. Kuviossa pylvään leveys kuvaa terveyskeskuksen alueen asukkaiden lukumäärää. Siitä voidaan havaita, että tehottomia ja tehokkaita terveyskeskuksia on sekä pienen että suuren väestöpohjan terveyskeskuksista. Tosin yksikään suurimmista terveyskeskuksista ei yllä tehokkaimpien terveyskeskusten joukkoon. Terveyskeskuksen tehokkuuden ja väestöpohjan välisen yhteyden heikkous tulee esiin, kun yhteyttä estimoidaan regressioanalyysilla. Väestöpohjaa suuruutta kuvaavat muuttujat eivät tässä vuoden 2003 havaintoihin perustuvassa analyysissa osoittaudu tilastollisesti merkitseviksi tehokkuutta selittäviksi muuttujiksi.

22 18 Kuva 7 Yleislääkärijohtoisten terveyskeskusten DEA-tehokkuusluvut v ,0 0,9 0,8 Tehokkuusluku 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Sille, että pienimpien terveyskeskusten tehokkuusluvut jäävät keskimäärin muita alhaisimmiksi, on monta luontevaa selitystä. Pienissä terveyskeskuksissa on usein vaikeuksia täyttää avoimeksi tulleita lääkärin virkoja ja sijaisten löytäminen lomien tai muiden poissaolojen ajaksi on usein erittäin hankalaa. Pienissä terveyskeskuksissa voi olla vaikea päästä tehokkaaseen henkilöstömitoitukseen varsinkin, jos ne pyrkivät pitämään palvelutarjontansa monipuolisena. Monet väestöpohjaltaan pienet terveyskeskukset sijaitsevat syrjäseuduilla, joissa joudutaan maksamaan muuta maata parempia palkkoja työvoiman saannin turvaamiseksi. Sille, että lääkärivaje voi olla merkittävä selittäjä havaituille alueellisille ja väestöpohjan mukaisille terveyskeskusten tehokkuuseroille antavat tukea regressioanalyysin tulokset, jossa terveyskeskusten tuottavuutta on selitetty henkilöstörakenteella ja muilla terveyskeskustoiminnan organisointia kuvaavilla muuttujilla (Aaltonen ym. 2005). Lääkärien henkilöstöosuuden ja tuottavuuden välillä oli tämän analyysin mukaan selvä positiivinen yhteys. Vaikka terveyskeskuksen väestöpohjan ja palvelutuotannon tehokkuuden välillä ei siis olekaan selvää yhteyttä, tehottoman palvelutuotannon riski on sitä suurempi, mitä pienempi väestöpohja on. Terveyskeskusten tehokkuuslukujen ensimmäinen desiili, siis raja jonka alle jää kussakin kokoluokassa kymmenen prosenttia havainnoista, kasvaa terveyskeskusten väestöpohjan suuretessa aina asukasta palveleviin terveyskeskuksiin saakka (ks. kuvio 3).

23 19 Kuva 8 Terveyskeskusten tehokkuuslukujen mediaani, sekä 1. ja 9. desiili väestöpohjan mukaan 1,00 0,90 Tehokkuusluku 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 < > desiili 9.desiili Mediaani Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon tuottavuuden kehityksestä ja tehokkuudesta on viime vuosina saatu arvokasta tietoa Stakesin ja sairaanhoitopiirien yhteisestä sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus hankkeen yhteydessä kerätyn aineiston perusteella tehdyistä analyyseista. Tulokset osoittavat, että erikoissairaanhoidon tuottavuudessa on huomattavia alueellisia ja sairaaloiden välisiä eroja, mutta sairaalan koko tai sairaanhoitopiirin väestöpohja ei näytä olevan merkittävä tuottavuuseroja selittävä tekijä. Tutkimuksia, joissa on arvioitu sairaaloiden toiminnassa olevia mittakaavaetuja, löytyy maailmalta runsaasti. Tulokset näistä tutkimuksista ovat osin ristiriitaisia, mutta yleisin johtopäätös niistä on, että merkittäviä mittakaavaetuja ei enää saada, kun sairaaloiden vuodepaikkojen määrä kasvaa yli paikan. Sen sijaan sairaaloiden koon kasvaessa yli 600 vuodepaikan mittakaavahaitat näyttäisivät tulevan merkittäviksi. Vaikka sairaaloiden koon kasvattamisella ei näyttäisi olemassa olevan tutkimustiedon perusteella olevan saavutettavissa merkittäviä mittakaavaetuja, skaalaetuja on kuitenkin tietyissä (osa)toiminnoissa kuten päivystys ja laboratoriotoiminnot. Joissakin toimenpiteissä laadun turvaaminen edellyttää kohtuullisen suurta volyymiä. Näin on monissa leikkaustoimenpiteissä.

24 Sosiaalipalvelut Tutkittua tietoa kuntakoon tai väestöpohjan vaikutuksista keskeisten sosiaalipalvelujen kuten vanhustenhuollon ja lasten päivähoidon tehokkuuteen ja taloudellisuuteen on Suomesta vaikea löytää. Yleisimmissä sosiaalipalveluissa, kuten vanhustenhuollossa ja lasten päivähoidossa, voi kuitenkin pienen väestöpohjan ja kuntakoon merkityksen palvelujen järjestämisen kustannustehokkuudelle arvioida olevan selvästi vähäisempi kuin terveydenhuollossa. On kuitenkin selvää, että joillekin erityisryhmille suunnatuissa palveluissa, kuten lastensuojelussa, vammaispalveluissa ja päihdehuollossa tarvitaan palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen suurempaa väestöpohjaa kuin mitä se valtaosassa Suomen kuntia on. Tällaiset palvelut on usein tarkoituksenmukaista järjestää seudullisella yhteistyöllä. Sosiaalipalvelut on mahdollista järjestää hyvin monilla erilaisilla tavoilla. Kunnan oman tuotannon vaihtoehtona ovat seudullisen yhteistyön ohella palvelujen osto muilta kunnilta tai yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä. Palvelujen järjestämiseen voidaan myös soveltaa palveluseteleitä. 5.3 Koulutuspalvelut Keskeisimmät kuntien järjestämät koulutuspalvelut ovat perusopetus, lukiot, ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut. Näistä kustannuksiltaan merkittävin on perusopetus, jonka osuus kuntien kaikista toimintamenoista noin 13 prosenttia muiden koulusektorien osuuden ollessa muutaman prosentin luokkaa. VATT:ssa on käynnistetty koulutuspalvelujen tuottavuuden tutkimushanke. Hankkeessa analysoidaan perusopetuksen, lukioiden, ja ammatillisen koulutuksen tuottavuutta ja koulutuksen järjestäjien tehokkuuseroja vuosina Tutkimustulosten valmistuttua voidaan tehokkuuseroja analysoida mm. kuntakoko -näkökulmasta. Hankkeen ensimmäisiä tuloksia on mahdollista raportoida aikaisintaan vuoden 2005 lopulla.

25 21 6 Yhteenveto ja johtopäätökset Kansainvälisten vertailujen perusteella on vaikea päätyä johtopäätökseen, että suomalaisessa päätösvallan ja kustannusvastuun hajauttamiseen perustuvassa sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen järjestämistavoissa olisi jotain perustavanlaatuista vikaa. Terveydenhuollon palvelujen laatu mitattuna hoitotuloksilla tai kansalaisten tyytyväisyydellä on osoittautunut olevan toistuvasti kärkitasoa kansainvälisissä vertailututkimuksissa. Nämä tulokset on vielä saavutettu useimpia kehittyneitä maita alhaisemmilla kustannuksilla. PISA-tulokset kertovat suomalaisten peruskoululaisten äidinkielen ja matematiikan taitojen olevan kansainvälistä huippua huolimatta siitä, että kustannukset oppilasta kohti ovat hyvin kohtuulliset. Kuntakoon ja väestöpohjan kasvattamisella saatavissa olevat tehokkuushyödyt näyttävät usein merkittäviltä ja ilmeisiltä teoreettisen pohdiskelun valossa. On helppo löytää kulueriä, joissa voitaisiin odottaa säästöjä, kun palvelut voitaisiin organisoida suurempiin tuottajayksikköihin tai ne voitaisiin kohdentaa suuremmalle palvelujen saajien joukolle. Empiiristen tutkimusten mukaan väestöpohjan tai tuottajayksikön koon ja toiminnan tehokkuuden välillä ei näytä kuitenkaan olevan selvää yhteyttä. Kuntien ja palveluja tuottavien yksiköiden välillä on huomattavia kustannus- ja tehokkuuseroja, mutta niitä selittävät paljon enemmän muut tekijät kuin kunnan tai toimintayksikön koko. Hajautetulla peruspalvelujen järjestämistavalla on monia etuja, joiden vaalimiseen kannattaa kiinnittää huomiota uudistettaessa palvelurakenteita. Hajautetun päätösvallan ja kustannusvastuun tilanteessa on päätöksentekijöillä parhaimmillaan kannustimet järjestää palvelut kustannustehokkaasti. Päätöksenteon ja resurssien käytön joustavuus voivat myös olla tekijöitä, jotka pienissä kunnissa ja palvelujen tuottajayksiköissä osittain korvaavat pienestä koosta aiheutuvia mittakaavahaittoja. Vaikka väestöpohjan ja toiminnan tehokkuuden välillä ei näytäkään olevan vahvaa yhteyttä, on selvää tutkimusnäyttöä siitä, että hyvin pienen väestöpohjan tuottajayksiköissä toiminta tulee selvästi keskimääräistä kalliimmaksi. Toiminnan laadun ja tehokkuuden vaihtelu on myös suurinta pienissä yksiköissä, jotka ovat haavoittuvimpia henkilöstön poissaoloille ja saatavuusongelmille. Edelleen, väestön ikääntyminen ja muuttoliike aiheuttavat eniten ongelmia juuri pienimmille ja taloudellisesti heikoimmille kunnille. Siksi erilaisten palvelumallien systemaattinen selvittäminen mm. sopivan väestöpohjan näkökulmasta on jatkossa tärkeää.

26 22 Lähteet: Aaltonen, J. Järviö, M.-L. Luoma, K. Räty, T. (2004): Terveyskeskusten tuottauuden ja tehokkuuserojen kehitys vuosina VATTkeskustelualoitteita 354. Bailey, S. (1999): Local Government Economics: Principles and Practice. Bergström, P. Dahlberg, M. Johansson, E. (1998): Municipal Labour Demand. Sweden Working Paper 1998:24, Department of Economics, Uppsala University. Bojke, C. Gravelle, H. Wilkin, D. (2001): Is bigger better for primary care groups and trusts. British Medical Journal 322: (Saatavissa verkosta osoitteesta Borge, L.-E. Rattsø, J. (1993): Dynamic responses to Changing Demand: a Model of the Reallocation Process in Small And Large Municipalities in Norway. Applied Economics, Vol 25, Number 5, Fisher, R. (1996): State and Local Public Finance. Second edition. Holtz-Eakin, D. Rosen, H. (1991): Municipal Labor Demand in the Presence of Uncertainty: An Econometric Approach. Journal of Labor Economics Vol 9, Number 3, King, D. (1984): Fiscal Tiers: The Economics of Multi-Level Government. Linna, M. Häkkinen, U. (2004): Erikoissairaanhoidon tuottavuuden kehitys julkaisussa Junnila, M (toim.) Sairaaloiden tuottavuus. Benchmarking-tietojen käyttö erikoissairaanhoidon toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa. STAKES-raportteja 280. Moisio, A. Uusitalo, R. (2003): Kuntien yhdistymisten vaikutukset kuntien menoihin. Sisäasiainministeriön kuntaosaston julkaisuja nro 4/2003. Musgrave, P. Musgrave, R. (1973): Public Finance in Theory and Practice. Møller, I. L. Pedersen, N.J.M. (2001): Economies of scale in local governments theoretical and empirical investigations of Danish municipalities. Niskanen, W. (1971): Bureaucracy and Representative Government. Nolte, E. McKee, M. (2003): Measuring the Health of Nations: Analysis of Mortality Amenable to Health Care. British Medical Journal 327: (Saatavissa verkosta osoitteesta Oates, W. (1972): Fiscal Federalism.

27 23 Räty, T. Luoma, K. Koskinen, V. Järviö, M.-L. (2002): Terveyskeskusten tuottavuus vuosina 1997 ja 1998 sekä tuottavuuseroja selittävät tekijät. VATTtutkimuksia 88. Wildasin, D. (1986): Urban Public Finance.

28

29 VATT-MUISTIOITA / WORKING NOTES 29. Bowers Claire: Europe Agreements: Trade between the European Union and the Central and East European Countries. Helsinki Tossavainen Pekka: Panosverot ja toimialoittainen työllisyys. Helsinki Hjerppe Reino: Lausuntoja valtioneuvoston EMU-tiedonannosta. Helsinki Viitamäki Heikki: TUJA-mallin kehittäminen. Helsinki Viitamäki Heikki: Työmarkkinoiden verokiila vuosina Helsinki Holm Pasi Mäkinen Mikko: EMU Buffering of the Unemployment Insurance System. Helsinki Lang Markku: Euroopan unionin jäsenyyden vaikutus maatilojen kassavirtoihin vuonna Helsinki Hjerppe Reino Kemppi Heikki: Julkisen infrastruktuurin tuottavuus. Helsinki Verojärjestelmän kautta annettava tuki. Helsinki Tax Expenditures in Finland. Helsinki Romppanen Antti: Suomen työeläkejärjestelmä kestää vertailun. Helsinki Mäki Tuomo Romppanen Antti: Nuoret työhön varttuneet kouluun. Näkökohtia koulutuksen kehittämisestä. Helsinki Niskanen Esko Voipio Iikko B. (toim.): Seminar on Urban Economic Policy / Kaupunkipolitiikan seminaari Helsinki Mäki Tuomo Virén Matti: Käytännön kokemuksia finanssipolitiikan indikaattorien laskemisesta. Helsinki Verojärjestelmän kautta annettava tuki. Helsinki Tax Expenditures in Finland. Helsinki Kröger Outi Kärri Timo Martikainen Minna Voipio Iikko B.: Perusteollisuuden pääomahuolto Esitutkimus. Helsinki Viitamäki Heikki: Asumistuen budjetointia ja määräytymisperusteiden valmistelua koskeva selvitys. Helsinki Junka Teuvo: Asuntojen hinnat vapailla markkinoilla. Helsinki Kunta- ja aluetalouden seminaari Seminaarin alustukset. Helsinki Viitamäki Heikki: Työmarkkinoiden verokiila vuosina Helsinki Valppu Pirkko: A Brief Overview of Working Conditions in the Care Sector. Helsinki Hjerppe Reino: VATT-10 vuotta tutkimustuloksia ja uusia visioita. Helsinki Aronen Kauko Järviö Maija-Liisa Luoma Kalevi Räty Tarmo (toim.): Peruspalvelut 2000 seminaari Seminaarimuistio. Helsinki Parkkinen Pekka: Työssä jaksaminen pitkällä aikavälillä. Helsinki 2001.

30 54. Lyytikäinen Teemu: Työn keskimääräisen efektiivisen veroasteen laskeminen OECD:n menetelmällä. Helsinki Tukiainen Janne Loikkanen Heikki A.: Kuudes pohjoismainen paikallisjulkistalouden konferenssi yhteenveto. Helsinki Aarnos Kari: Vihreät sertifikaatit, uusi tapa tukea sähköntuotantoa uusiutuvista energialähteistä. Helsinki Kemppi Heikki: Suomen jätepoliittisten tavoitteiden mukaiset jätetutkimuksen tutkimuskokonaisuudet l. tutkimusklusterit (Wasteprev-projekti). Liitteenä kirjallisuuskatsaus jätteiden synnyn ehkäisystä. Helsinki Heikkilä Tuomo Kilponen Juha Santavirta Torsten (toim.): Suomen tiede- ja teknologiapolitiikan haasteet ja muuttuva toimintaympäristö. KNOGGtyöpajaseminaarin yhteenveto, Innopoli Helsinki Santavirta Torsten: Benchmarking the Competitiveness Strategies of Six Small European Countries: A Small Country Perspective. Helsinki Antikainen Riikka Siivonen Erkki: Julkisen sektorin verrokin periaatteet tiehankkeiden osalta. Helsinki VATT:n palkkauskäsikirja. Helsinki (Sisäinen) 62. Honkatukia Juha Kemppi Heikki Rajala Rami: Energiaverotuksen ja päästökaupan vaikutus kilpailukykyyn. Helsinki Mikrosimulointimallien välinen yhteistyö. Helsinki Antikainen Riikka Siivonen Erkki Saltevo Anu Salmela Vesa Tolvanen Riku: Elinkaarimallitoteutuksen ja parhaan nykykäytännön vertailu. Helsinki Mustonen Esko Viitamäki Heikki: Työmarkkinatuelta ansiotyöhön: vaikutukset valtion ja kuntien tuloihin ja menoihin. Helsinki Romppanen Antti: Maailmantalouden yhdentyminen. Helsinki Mykkänen Kai: Miksi yhteisöveron tuotto moninkertaistui 1990-luvulla? Helsinki Saastamoinen Hannu: Ajankäytön trendit Helsinki 2005.

Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma

Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma Antti Moisio VATT MAISEMA-SEMINAARI 2013 Tampere, Hotelli Ilves 6.2.2013 GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT)

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Kuntarakenteen uudistus

Kuntarakenteen uudistus Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Metropolialueen hallintomallit - taloustutkimuksen näkökulmia

Metropolialueen hallintomallit - taloustutkimuksen näkökulmia Metropolialueen hallintomallit - taloustutkimuksen näkökulmia Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Antti Moisio GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) VM:n työryhmä Tausta: valtionosuusuudistus 2010 Esitys uudesta valtionosuusjärjestelmästä

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

Hyvä kunta- ja palvelurakenteen talkooväki

Hyvä kunta- ja palvelurakenteen talkooväki KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Pekka Toivonen 17.10.2005 KUNTA- JA PALVELURAKENNEHANKKEEN ALUEVAIHEEN SEMINAARI 18.10.2005, JYVÄSKYLÄ PAVILJONKI Arvoisa pj Hyvä kunta- ja palvelurakenteen talkooväki Viime

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa

Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa Tanja Kirjavainen, VATT Koulutussuunnittelu ja ekonomia symposium, Kasvatustieteen päivät 22.-23.11.2007, Vaasa Vähän hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Työmarkkinatuelta ansiotyöhön: vaikutukset valtion ja kuntien tuloihin ja menoihin

Työmarkkinatuelta ansiotyöhön: vaikutukset valtion ja kuntien tuloihin ja menoihin Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT-muistioita 65 Työmarkkinatuelta ansiotyöhön: vaikutukset valtion ja kuntien tuloihin ja menoihin Esko Mustonen Heikki Viitamäki Helsinki 2004 Saatteeksi Muistio

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa

Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa Suomen väestön ikärakenne on muuttumassa Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan jopa aiemmin ennustettua nopeammin. Kun sosiaali- ja terveysmenojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Terveyskeskusten kustannustehokkuus ja palvelujen laatu. Kalevi Luoma Kustannusvaikuttavuus seminaari Kuopio

Terveyskeskusten kustannustehokkuus ja palvelujen laatu. Kalevi Luoma Kustannusvaikuttavuus seminaari Kuopio Terveyskeskusten kustannustehokkuus ja palvelujen laatu Kalevi Luoma Kustannusvaikuttavuus seminaari Kuopio 14.4.2010 Kuvio 1. Tuottavuuden ulottuvuudet Tuottavuus Allokatiivinen tehokkuus (preferenssit)

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 24.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Mistä voisimme vielä säästää tai miten parantaa tuottavuutta miten saada kuntien rahat riittämään Kanta Hämeessä ja Suomessa?

Mistä voisimme vielä säästää tai miten parantaa tuottavuutta miten saada kuntien rahat riittämään Kanta Hämeessä ja Suomessa? Mistä voisimme vielä säästää tai miten parantaa tuottavuutta miten saada kuntien rahat riittämään Kanta Hämeessä ja Suomessa? Kanta Hämeen maakunnan kuntapäivä 23.10.2014 Antti Moisio, VATT Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27 Sisällys Esipuhe.................................................................. 11 Simo Juva Inhimillinen pääoma ja koulutuksen tehokkuus koulutus taloustieteen tutkimuskohteena...................................................

Lisätiedot

Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja

Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja Tutkimusprofessori, Aki Kangasharju VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) SUOMEN TALOUDEN TILA JA TULEVAISUUS 17.9.2009 Wolff-auditorio, Vaasan yliopisto Mitä

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Siun soten kehys Omistajaohjaus

Siun soten kehys Omistajaohjaus Siun soten kehys 2018 Omistajaohjaus 10.10.2017 MAKSUSOSUUKSIEN PERUSTEET Perussopimuksen 24 ja 25 Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN KYSYMYS Mahdollistaako esitetty järjestelmä tavoitteellisen johtamisen ja ohjauksen - toisaalta valtio/maakunta ja toisaalta maakunta/palveluntuottajat akselilla sekä siitä,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Rahoitusmallien lähtökohdat

Rahoitusmallien lähtökohdat Viimeaikoina Suomeen esitettyjä rahoitusmalleja ja niiden arviointia Olli-Pekka Ryynänen Kuopio Rahoitusmallien lähtökohdat Yksi- vai monikanavainen rahoitus Pyritään yksikanavaisuuteen uhkana jopa 3-

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä

Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä Valtuustoseminaariin 7.12.2011. HTT Eero Laesterä Aineistot: Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteet 1997 2010 Kuntaliiton veromalli 8/2011, jota on käytetty arvion pohjana. Ristiinan omat arviot talouden

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet

Yhteistoiminta-alueet Yhteistoiminta-alueet Talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto kuntatalous Yleistä Yhteistoiminta-alue on kunnallisessa palvelutuotannossa runsaasti yleistynyt palvelujen

Lisätiedot

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat

Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat Kunnanjohtajan koonti ekstranettiin 12.4.213 päivitetään viimeistään joulukuussa 213, kun saadaan uudet koontitiedot kuntien väliltä taloustilastojen kautta 6 Nettokäyttökustannukset

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 6.6.2018 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2017, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-165) -0,2 % (-5) -0,7 %

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Vestala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Muhos Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Muhos Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous)

JULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous) JULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous) JULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous) kasvoi jatkuvasti 80-luvun loppuun asti, 90-luvun lamavuosista alkaen pyritty supistamaan (yhä supistamispaineita)

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Tyrnävä Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Tyrnävä Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Hailuoto Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Hailuoto Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Vertailukunta 1 Kunta1 Selvitysalue Kunta2 Kunta_n Vertailukunta 2 Vertailukunta n Vertailualueet Koko maa Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Heikki Miettinen 11.11.2014 Kuntatalouden trendiennuste

Lisätiedot

21 Lopuksi Kulttuuripalvelut

21 Lopuksi Kulttuuripalvelut Kulttuuria kartalla 21 Lopuksi Edellä on tarkasteltu Manner-Suomen maakuntien osalta valtion osarahoittamien kulttuuripalvelujen sijaintia ja alueellista saavutettavuutta sekä kulttuurin rahoitusta. Työn

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Aluevaiheen materiaalit III. Kysymys- ja tehtävärunko

Aluevaiheen materiaalit III. Kysymys- ja tehtävärunko Aluevaiheen materiaalit III Kysymys- ja tehtävärunko JOHDANTO Sisäasiainministeriö asetti 11.5.2005 kunta- ja palvelurakenneuudistus -hankkeen sen jälkeen, kun asia oli valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan

Lisätiedot

Kiinteistövero kunnallisena rahoitusmuotona

Kiinteistövero kunnallisena rahoitusmuotona Kiinteistövero kunnallisena rahoitusmuotona Kiinteistöverotus seminaari, 11.12.2017 Jukka Hakola Kiinteistövero kunnallisena rahoitusmuotona Tuli voimaan vuonna 1993 kunnallisena verona Kiinteistövero

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien taloustilanne, kriisi? - lainakanta kasvoi v. 2001 2010:

Lisätiedot