SODANKYLÄN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 SODANKYLÄN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Viim. päivitetty Lukion opettajakunta Lukion oppilaskunta Lukion johtokunta Sivistyslautakunnan hyväksymä

2 2 I. YLEINEN OSA 1. TOIMINTA-AJATUS ARVOPAINOTUKSET TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPIIRTEET OPINTOJEN RAKENNE Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako OPPIMINEN, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Tavoite ja sisältö Ohjauksen työnjako Ohjauksen toteutus EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Hyvinvointi ja turvallisuus Kestävä kehitys Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Teknologia ja yhteiskunta Viestintä- ja mediaosaaminen KIELIOHJELMA ITSENÄISEN OPISKELUN PERIAATTEET TIETOSTRATEGIA Tieto- ja viestintätekniikan nykytilanne Tietostrategiset tavoitteet KODIN JA LUKION YHTEISTYÖ OPISKELIJAHUOLTO LUKION JA MUIDEN OPPILAITOSTEN YHTEISTYÖ Yhteistyö ammatti-instituutin ja lukioiden kanssa Kaksoistutkinnon suorittajan opinnot ammatti-instituutissa ja lukiossa Yhteistyö muiden kanssa OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Kurssin suorittaminen Kurssisuoritusten arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi Hylättyjen pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien enimmäismäärä Lukion oppimäärän suorittaminen TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI... 31

3 3 II. AINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT 1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Opetuksen tavoitteet Arviointi Aihekokonaisuudet äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa Kurssien suoritusjärjestys Kurssikokeet Itsenäinen opiskelu Ylioppilastutkinto ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN PAKOLLISET KURSSIT Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Luovan kirjoittamisen kurssi (ÄI10) Prosessikirjoittamisen kurssi (ÄI11) Kielenhuollon kurssi (ÄI12) Tutkielmakurssi (ÄI13) Kirjallisuusdiplomi (ÄI14) TOINEN KOTIMAINEN KIELI: RUOTSI Opetuksen tavoitteet A-oppimäärän opiskelijan tavoite B-oppimäärän opiskelijan tavoite Kurssit ja niiden suorittamisjärjestys Arviointi Itsenäinen tenttiminen Kurssien sisällöt ja aihekokonaisuudet RUOTSIN KIELEN A-OPPIMÄÄRÄ A-RUOTSIN PAKOLLISET KURSSIT Arkielämää Pohjoismaissa (RUA1) Ihmiset ympärillämme (RUA2) Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa (RUA3) Elinympäristömme (RUA4) Opiskelu ja työ (RUA5) Kulttuuri ja sen tekijöitä (RUA6) A-RUOTSIN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUA7) Tiede, talous ja tekniikka (RUA8) A-RUOTSIN KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI A-ruotsin kertauskurssi (ylioppilastutkinto) (RUA11) RUOTSIN KIELEN B1-OPPIMÄÄRÄ B1-RUOTSIN PAKOLLISET KURSSIT Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Elinympäristömme (RUB5)... 54

4 4 B1-RUOTSIN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB6) Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) B1-RUOTSIN KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT KURSSIT Prosessikirjoittamisen kurssi (RUB8), ½ kurssia Nettiruotsin kurssi Svenska på nätet (RUB9) Kevään kertauskurssi (Ylioppilastutkinto) (RUB10) Syksyn kertauskurssi (Ylioppilastutkinto) (RUB11) Aloituskurssi ykkösille (0-kurssi) (RUB12) ENGLANNIN KIELEN A-OPPIMÄÄRÄ Arviointi Kurssit A-ENGLANNIN PAKOLLISET KURSSIT Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) Viestintä ja vapaa-aika (ENA2) Opiskelu ja työ (ENA3) Yhteiskunta ja avara maailma (ENA4) Kulttuuri (ENA5) Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) A-ENGLANNIN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA8) A-ENGLANNIN KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT KURSSIT Kertauskurssi (ENA9) Kirjoittamisen kurssi (ENA10) Puheilmaisun kurssi (ENA11) RANSKAN JA VENÄJÄN KIELI Opetuksen tavoitteet Arviointi Kurssit RANSKAN JA VENÄJÄN KIELEN A-OPPIMÄÄRÄ A-RANSKAN JA A-VENÄJÄN PAKOLLISET KURSSIT Nuori ja hänen maailmansa (RAA1, VEA1) Viestintä ja vapaa-aika (RAA2, VEA2) Opiskelu ja työ (RAA3, VEA3) Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RAA4, VEA4) Kulttuuri (RAA5, VEA5) Tiede, talous ja tekniikka (RAA6, VEA6) A-RANSKAN JA A-VENÄJÄN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Luonto ja kestävä kehitys (RAA7, VEA7) Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RAA8, VEA8) RANSKAN JA VENÄJÄN KIELEN B2-OPPIMÄÄRÄ B2-RANSKAN JA B2-VENÄJÄN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Vapaa-aika ja harrastukset (RAB21, VEB21) Meillä ja muualla (RAB22, VEB22) Ennen ja nyt (RAB23, VEB23) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB24, VEB24) Kulttuuri (RAB25, VEB25) Yhteinen maapallomme (RAB26, VEB26) Tiede ja tekniikka (RAB27, VEB27) Luonto ja kestävä kehitys (RAB28, VEB28) RANSKAN JA VENÄJÄN KIELEN B3-OPPIMÄÄRÄ B3-RANSKAN JA B3-VENÄJÄN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB31, VEB31) Näin asiat hoituvat (RAB32, VEB32) Vapaa-aika ja harrastukset (RAB33, VEB33) Meillä ja muualla (RAB34, VEB34)... 65

5 5 5. Ennen ja nyt (RAB35, VEB35) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB36, VEB36) Kulttuuri (RAB37, VEB37) Yhteinen maapallomme (RAB38, VEB38) SAAMEN KIELI Opetuksen tavoitteet Arviointi Kurssit SAAMEN KIELEN A2-OPPIMÄÄRÄ (POHJOISSAAME) Opetuksen tavoitteet A2-SAAMEN PAKOLLISET KURSSIT Nuori ja hänen maailmansa (SMA1) Viestintä ja vapaa-aika (SMA2) Opiskelu, työ ja tulevaisuudensuunnitelmat (SMA3) Saamenmaa (SMA4) Kulttuuri ja taide (SMA5) Saamelainen luontotieto (SMA6) A2-SAAMEN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT KURSSIT Laajeneva maailmankuva (SMA7) Kertauskurssi (Ylioppilastutkinto)(SMA8) SAAMEN KIELEN B2-OPPIMÄÄRÄ (POHJOISSAAME) Opetuksen tavoitteet B2-SAAMEN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Jokapäiväinen elämä (SMB21) Minun ympäristöni ja vapaa-aika (SMB22) Saamenmaa (SMB23) Tulevaisuus (SMB24) Kieli, kirjallisuus ja kulttuuri (SMB25) Ihminen ja ympäristö (SMB26) Laajeneva maailmankuva (SMB27) Kertauskurssi (Ylioppilastutkinto) (SMB28) SAAMEN KIELEN B3-OPPIMÄÄRÄ (POHJOISSAAME) Opetuksen tavoitteet B3-SAAMEN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Hyvää päivää (SMB31) Jokapäiväinen elämä (SMB32) Minun ympäristöni ja vapaa-aika (SMB33) Saamenmaa (SMB34) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SMB35) Kieli, kirjallisuus ja kulttuuri (SMB36) Ihminen ja muuttuva ympäristö (SMB37) Yhteiskunnallinen elämä (SMB38) SAKSAN KIELI Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet saksan kielen opetuksessa Menetelmät Kurssien suoritusjärjestys Itsenäinen opiskelu Arviointi SAKSAN KIELEN A-OPPIMÄÄRÄ A-SAKSAN PAKOLLISET KURSSIT Nuori ja hänen maailmansa (SAA1) Viestintä ja vapaa-aika (SAA2) Opiskelu ja työ (SAA3) Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA4) Kulttuuri (SAA5) Tiede, talous ja tekniikka (SAA6)... 83

6 6 A-SAKSAN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Luonto ja kestävä kehitys (SAA7) Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen(saa8) A-SAKSAN KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI Kertauskurssi (Ylioppilastutkinto) (SAA9) SAKSAN KIELEN B2-OPPIMÄÄRÄ B2-SAKSAN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Vapaa-aika ja harrastukset (SAB21) Meillä ja muualla (SAB22) Ennen ja nyt (SAB23) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB24) Kulttuuri (SAB25) Yhteinen maapallomme (SAB26) Tiede ja tekniikka (SAB27) Luonto ja kestävä kehitys (SAB28) B2-SAKSAN KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI Kertauskurssi (Ylioppilastutkinto) (SAB21) SAKSAN KIELEN B3-OPPIMÄÄRÄ B3-SAKSAN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB31) Näin asiat hoituvat (SAB32) Vapaa-aika ja harrastukset (SAB33) Meillä ja muualla (SAB34) Ennen ja nyt (SAB35) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB36) Kulttuuri (SAB37) Yhteinen maapallomme (SAB38) B3-SAKSAN KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI Kertauskurssi (Ylioppilastutkinto) (SAB39) MATEMATIIKKA Aihekokonaisuudet matematiikan opetuksessa Arviointi Kurssien suoritusjärjestys Kurssikokeet Itsenäinen opiskelu Oppimäärän vaihtaminen Ylioppilastutkinto MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Opetuksen tavoitteet PITKÄN MATEMATIIKAN PAKOLLISET KURSSIT Funktiot ja yhtälöt (MP1) Polynomifunktiot (MP2) Geometria (MP3) Analyyttinen geometria (MP4) Vektorit (MP5) Todennäköisyys ja tilastot (MP6) Derivaatta (MP7) Juuri- ja logaritmifunktiot (MP8) Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MP9) Integraalilaskenta (MP10) PITKÄN MATEMATIIKAN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Lukuteoria ja logiikka (MP11) Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MP12) Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MP13) PITKÄN MATEMATIIKAN KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Kompleksiluvut ja differentiaaliyhtälöt (MP14) Pitkän matematiikan kertauskurssi (MP15)... 95

7 MATEMATIIKAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Opetuksen tavoitteet LYHYEN MATEMATIIKAN PAKOLLISET KURSSIT Lausekkeet ja yhtälöt (ML1) Geometria (ML2) Matemaattisia malleja I (ML3) Matemaattinen analyysi (ML4) Tilastot ja todennäköisyys (ML5) Matemaattisia malleja II (ML6) LYHYEN MATEMATIIKAN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Talousmatematiikka (ML7) Matemaattisia malleja III (ML8) LYHYEN MATEMATIIKAN KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI Lyhyen matematiikan kertauskurssi (ML9) BIOLOGIA Opetuksen tavoitteet Arviointi Aihekokonaisuudet biologian opetuksessa Kurssien suoritusjärjestys Kurssikokeet Itsenäinen opiskelu BIOLOGIAN PAKOLLISET KURSSIT Eliömaailma (BI1) Solu ja perinnöllisyys (BI2) BIOLOGIAN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Ympäristöekologia (BI3) Ihmisen biologia (BI4) Bioteknologia (BI5) BIOLOGIAN KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT KURSSIT Biologian laborointikurssi (BI6) Biologian reaalivastausten laatiminen (BI7) MAANTIEDE Opetuksen tavoitteet Arviointi Aihekokonaisuudet maantieteen opetuksessa Kurssien suoritusjärjestys ja itsenäinen opiskelu MAANTIETEEN PAKOLLISET KURSSIT Sininen planeetta (GE1) Yhteinen maailma (GE2) MAANTIETEEN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Riskien maailma (GE3) Aluetutkimus (GE4) MAANTIETEEN KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT KURSSIT Maantieteen kertaus- ja yo-valmennuskurssi (GE5), ½ kurssia TÄHTELÄN MAANTIETEEN KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT KURSSIT Avaruus (GE6) Avaruus- ja revontulitutkimus (GE7) Geofysiikan kurssi (GE8) Tutkijakurssi (GE9) FYSIIKKA Opetuksen tavoitteet Arviointi Aihekokonaisuudet fysiikan opetuksessa Kurssien suorittamisjärjestys Kurssikokeet Itsenäinen opiskelu Ylioppilastutkinto

8 8 FYSIIKAN PAKOLLINEN KURSSI Fysiikka luonnontieteenä (FY1) FYSIIKAN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Lämpö (FY2) Aallot (FY3) Liikkeen lait (FY4) Pyöriminen ja gravitaatio (FY5) Sähkö (FY6) Sähkömagnetismi (FY7) Aine ja säteily (FY8) FYSIIKAN KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Lukion fysiikan kokonaiskuva (FY9) Kokeellinen fysiikka (FY10) Elektroniikka (FY11) TÄHTELÄN FYSIIKAN KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT KURSSIT Tutkijakurssi (FY12) Revontulet (FY13) Avaruus- ja revontulitutkimus (FY14) KEMIA Opetuksen tavoitteet Arviointi Aihekokonaisuudet kemian opetuksessa Kurssien suoritusjärjestys Kurssikokeet Itsenäinen opiskelu Ylioppilastutkinto KEMIAN PAKOLLINEN KURSSI Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) KEMIAN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Kemian mikromaailma (KE2) Reaktiot ja energia (KE3) Metallit ja materiaalit (KE4) Reaktiot ja tasapaino (KE5) KEMIAN KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT KURSSIT Kemian työkurssi (KE6) Kemian kertauskurssi (KE7) USKONTO (EVANKELISLUTERILAINEN) Opetuksen tavoitteet Arviointi Aihekokonaisuudet uskonnon opetuksessa Kurssien suoritusjärjestys Kurssikokeet Itsenäinen opiskelu Ylioppilastutkinto USKONNON PAKOLLISET KURSSIT Uskonnon luonne ja merkitys (UE1) Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2) Ihmisen elämä ja etiikka (UE3) USKONNON VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Uskontojen maailmat (UE4) Mihin suomalainen uskoo? (UE5) USKONNON KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Raamattutieto (UE6) Uskonnon kertauskurssi (UE7)

9 9 13. USKONTO (ORTODOKSINEN) USKONNON PAKOLLISET KURSSIT Ortodoksinen maailma (UO1) Uskonnonoppi ja etiikka (UO2) Raamattutieto (UO3) USKONNON VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Uskontojen maailmat (UO4) Mihin suomalainen uskoo? (UO5) ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Opetuksen tavoitteet Arviointi Aihekokonaisuudet elämänkatsomustiedon opetuksessa Kurssien suoritusjärjestys Kurssikokeet Itsenäinen opiskelu Ylioppilastutkinto ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON PAKOLLISET KURSSIT Hyvä elämä (ET1) Maailmankuva (ET2) Yksilö ja yhteisö (ET3) ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4) Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5) FILOSOFIA Opetuksen tavoitteet Arviointi Aihekokonaisuudet filosofian opetuksessa Kurssien suorittamisjärjestys Kurssikokeet Itsenäinen opiskelu Ylioppilastutkinto FILOSOFIAN PAKOLLINEN KURSSI Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) FILOSOFIAN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Filosofinen etiikka (FI2) Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3) Yhteiskuntafilosofia (FI4) FILOSOFIAN KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT Tutkielmakurssi (FI5) Filosofiaa abiturienteille (FI6) HISTORIA Opetuksen tavoitteet Arviointi Aihekokonaisuudet historian opetuksessa Itsenäinen opiskelu Kurssien suoritusjärjestys Kurssikokeet Ylioppilastutkinto HISTORIAN PAKOLLISET KURSSIT Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Eurooppalainen ihminen (HI2) Kansainväliset suhteet (HI3) Suomen historian käännekohtia (HI4) HISTORIAN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5) Kulttuurien kohtaaminen (HI6)

10 10 HISTORIAN KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Maailma tänään (HI7) Historian ja yhteiskuntaopin kertauskurssi (HI8) Talvisodasta Tarja Haloseen(HI9) Maailmankansalaisen kypsyyskoe (HI10) YHTEISKUNTAOPPI Opetuksen tavoitteet Arviointi Aihekokonaisuudet yhteiskuntaopin opetuksessa Kurssien suoritusjärjestys Kurssikokeet Itsenäinen opiskelu Ylioppilastutkinto YHTEISKUNTAOPIN PAKOLLISET KURSSIT Yhteiskuntatieto (YH1) Taloustieto (YH2) YHTEISKUNTAOPIN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Kansalaisen lakitieto (YH3) Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4) YHTEISKUNTAOPIN KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT KURSSIT Maailma tänään (YH5) Historian ja yhteiskuntaopin kertauskurssi (YH6) Yrittäjyys I (YH7) Yrittäjyys II (YH8) Maailman kansalaisen kypsyyskoe (YH9) PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Arviointi Aihekokonaisuudet psykologian opetuksessa Kurssien suoritusjärjestys Kurssikokeet Itsenäinen opiskelu Ylioppilastutkinto PSYKOLOGIAN PAKOLLINEN KURSSI Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1) PSYKOLOGIAN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2) Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3) Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4) Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5) PSYKOLOGIAN KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT KURSSIT Sosiaalipsykologia (PS6) Psykologian tutkimuskurssi (PS7) Psykologian kertauskurssi (PS8) MUSIIKKI Tavoitteet Yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa Arviointi MUSIIKIN PAKOLLISET KURSSIT Musiikki ja minä (MU1) Moniääninen Suomi (MU2) MUSIIKIN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Ovet auki musiikille (MU3) Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4) Musiikkiprojekti (MU5)

11 KUVATAIDE Opetuksen tavoitteet Arviointi KUVATAITEEN PAKOLLISET KURSSIT Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) Ympäristö, paikka ja tila (KU2) KUVATAITEEN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Media ja kuvien viestit (KU3) Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4) Nykytaiteen työpaja (KU5) Kuvataiteen lukiodiplomi (KU6) KUVATAITEEN KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT KURSSIT Elokuvakurssi (KU7) Muut kurssit LIIKUNTA Opetuksen tavoitteet Arviointi LIIKUNNAN PAKOLLISET KURSSIT Taitoa ja kuntoa (LI1) Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2) LIIKUNNAN VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Virkisty liikunnasta (LI3) Yhdessä liikkuen (LI4) Kuntoliikunta (LI9) LIIKUNNAN KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT KURSSIT Harrasteliikunta (LI5) Lajitaito (LI6) Pallopelit (LI7) Harrasteliikunnan jatkokurssi (LI8), Palloilun jatkokurssi (LI10) Oman lajin kurssit (LI11 - LI15) TERVEYSTIETO Opetuksen tavoitteet Arviointi Aihekokonaisuudet terveystiedon opetuksessa Kurssien suoritusjärjestys Kurssikokeet Itsenäinen opiskelu Ylioppilastutkinto TERVEYSTIEDON PAKOLLINEN KURSSI Terveyden perusteet (TE1) TERVEYSTIEDON SYVENTÄVÄT KURSSIT Nuoret, terveys, ja arkielämä (TE2) Terveys ja tutkimus (TE3) TERVEYSTIEDON KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT Kansanterveys ja kansantaudit (TE4) Kertauskurssi (TE5) Ensiapukurssi (TE4) Lukiolaisen turvakurssi (TE5) OPINTO-OHJAUS Opinto-ohjauksen tavoitteet Arviointi OPINTO-OHJAUKSEN PAKOLLINEN KURSSI Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1) OPINTO-OHJAUKSEN VALTAKUNNALLINEN SYVENTÄVÄ KURSSI Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2)

12 TIETOTEKNIIKKA Aihekokonaisuudet tietotekniikassa Kurssien suorittaminen TIETOTEKNIIKAN KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT Työvälineohjelmat 1 (AT1) Grafiikka ja www-julkaiseminen (AT2) Työvälineohjelmat 2 (AT3) Ohjelmointi 1 (AT4) Ohjelmointi 2 (AT5) LIITTEET 1-7: Sodankylän lukion järjestyssäännöt Sodankylän lukion opetuslaboratorion työturvallisuussuunnitelma Sodankylän lukion jätehuoltosuunnitelma Apua! Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Yleiset SOLO-kriteerit Sodankylän lukion turvallisuussuunnitelma

13 13 I. YLEINEN OSA 1. TOIMINTA-AJATUS Sodankylän lukion perustehtävänä on vahvistua hyvänä yleislukiona. Lukio antaa opiskelijalle valmiuksia kehittää itseään ja kartuttaa tieto- ja taitopääomaansa sekä tukee kasvua aikuisuuteen. Lukio auttaa opiskelijoita itsenäiseen työntekoon, kannustaa heitä asettamaan omien edellytystensä mukaisia opiskelutavoitteita ja pyrkimään aktiivisesti jatko-opintoihin. 2. ARVOPAINOTUKSET Sodankylän lukion arvoperustana on elämän, elinympäristön ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opetus- ja kasvatustyön yleistavoitteena on, että opiskelijoista kasvaa tasapainoisia, vastuuntuntoisia, itsenäisiä, luovia, yhteistyökykyisiä, terveitä elämäntapoja noudattavia ja hyvin käyttäytyviä ihmisiä ja yhteiskunnan jäseniä. 3. TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPIIRTEET Koko Sodankylän lukion väki tukee toisiaan ja ottaa toisensa huomioon, jotta kaikkien työskentely olisi sujuvaa. Kannustava ilmapiiri mahdollistaa kaikkien työyhteisön jäsenten parhaan työpanoksen. Lukiossa arvostetaan omaa ja toisten työtä. Tuloksena on rauhallinen työympäristö ja toimiva koulu. Koulun hyvän toimivuuden ja myönteisen ilmapiirin tekee jokainen yhteisön jäsen: pitää tilat siisteinä ja ehjinä sekä työympäristön rauhallisena, noudattaa määräaikoja ja sopimuksia sekä hyviä tapoja. Jokainen toimii esimerkkinä. Opettajat, henkilökunta ja opiskelijat sopivat selkeistä säännöistä, joita noudatetaan johdonmukaisesti. Tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti toisiaan kohtelevat työyhteisön jäsenet tekevät ilmapiiristä vapautuneen ja mielekkään. Positiivinen ja arvostava asenne omaa ja toisten työtä kohtaan parantaa koko yhteisön työskentelyedellytyksiä ja motivoi kaikkia. Hyvä fyysinen kunto ja terveys takaavat vireän mielen ja auttavat jokaista jaksamaan työssään. Toimintakulttuurin pääpiirteet konkretisoituvat järjestyssäännöissä (LIITE 1). Opetussuunnitelman liitteenä ovat lisäksi Sodankylän lukion laboratorion työturvallisuussuunnitelma ja Sodankylän lukion jätehuoltosuunnitelma, joiden tavoitteena on ohjata koulun toimintaa turvallisen ja terveellisen ympäristön säilyttämiseen, terveyden ylläpitämiseen ja kestävän kehityksen sisäistämiseen.

14 14 Kurssitarjonta tukee lukion perustehtävää ja tavoitteellista opiskelua. Monipuoliset valinnat ja vaihtelevat, kiinnostavat ja tehokkaat työtavat tekevät opiskelusta mielekästä. Opiskelijoita ohjataan myös lukion jälkeisiin työtapoihin, kuten tenttimään kursseja itsenäisesti. Lisäksi puhdas luennointi yhtenä opetusmenetelmänä tuo vaihtelua sekä harjoituttaa opiskelijat jatko-opinnoissa tarvittavaan muistiinpanotekniikkaan. Ainerajat ylittävä yhteistyö avaa oppilaan näkemään todellisia kokonaisuuksia. Ryhmätöitä käytetään etenkin oppimisen kannalta hyödyllisissä laajojen kokonaisuuksien opiskelussa. Ryhmä opettaa vastuuta toisista. Yksilötyöskentelyä ohjataan aktiiviseen ja tutkivaan suuntaan. Tuetaan tehtäväsuuntautunutta opiskelua. Lukiossa harjoitutetaan oma-aloitteista tiedonhankintakykyä, tiedon valikoimista, lähdekritiikkiä ja tiedon soveltamista. Opiskelijan älyn, päättely- ja yhdistelykyvyn käyttö ja hyödyntäminen otetaan huomioon. Tuetaan opiskelijan omia valintoja. Opiskelijaa ohjataan pitkäjänteisyyteen ja suunnitelmallisuuteen sekä asettamaan tavoitteita. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan rohkeasti haasteita vastaan ja pelotta ponnistelemaan rajojensa löytämiseksi. Korostetaan myös viiveellä tulevaa hyötyä, esimerkiksi oikeiden ja tehokkaiden opiskelumenetelmien hallitsemisesta ja ylioppilastutkinnon tuloksista. Opiskelijaa ohjataan itse arvioimaan työtapojaan ja kehittämään niitä. Lukiolainen sitoutuu kouluun tullessaan opiskelemaan ja noudattamaan koulun sääntöjä. Panostetaan oppilaiden koulutyöhön sitoutumiseen. Pyritään huolehtimaan siitä, että oppilas kurssi kerrallaan lähestyy tavoitettaan. Opiskelijaa kannustetaan käyttämään opinnoissaan hyväkseen kaikki koulun tarjoama tuki. Lukiota koskevat asiat valmistellaan ja päätetään mahdollisimman usein lukion tasolla: näin työyhteisön jäsenten yhteistyö korostuu ja demokratia toteutuu. Mahdollisuuksien mukaan otetaan koko kouluyhteisö mukaan päätöksentekoon. Oppilaskuntatoimintaa tuetaan. Yhteiset tapahtumat lujittavat yhteishenkeä. Paikallinen leima syntyy ottamalla huomioon ympäristö ja ympärillä olevat yhteistyökumppanit. Mahdollisuuksien mukaan otetaan vastaan ulkopuolisia vierailijoita ja tehdään vierailuja koulun ulkopuolelle. Koulutyöhön saadaan vaihtelua, ajattelun näkökulmat avartuvat ja erikoisalojen tietämys syvenee. Lukion toimintakulttuuri elää koko ajan: sitä ajantasaistetaan ja muutetaan tarpeen mukaan. Lukio on oppiva organisaatio. 4. OPINTOJEN RAKENNE Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt määritellään ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään

15 15 soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kaikki soveltavat kurssit määritellään opetussuunnitelmassa. Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako OPPIAINE TAI AINERYHMÄ PAKOLLISET KURSSIT VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT SODANKYLÄN LUKION KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Äidinkieli ja kirjallisuus KIELET perusopetuksen vuosiluokilta 1 6 alkava kieli (A-kieli) 6 2 perusopetuksen vuosiluokilta 7 9 alkava kieli (B-kieli) 5 2 muut kielet 16 MATEMATIIKKA lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETEET Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto tai elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi TAITO- JA TAIDEAINEET 5 Liikunta Musiikki Kuvataide Terveystieto Opinto-ohjaus PAKOLLISET KURSSIT SYVENTÄVÄT KURSSIT VÄHINTÄÄN 10 SOVELTAVAT KURSSIT KURSSIT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75

16 16 5. OPPIMINEN, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT Opetuksen on kehitettävä opiskelijan opiskelutaitoja ja opiskelijan kykyä arvioida opiskelutaitojaan. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana ja käyttämään hänelle sopivia opiskelumenetelmiä. Opiskelijaa harjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun ja tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen. Häntä tuetaan luottamaan opiskelutaitoihinsa sekä tekemään jatko-opintosuunnitelmia. Opetuksen on luotava valmiuksia opiskelijan oman tehtävän löytämiseksi yhteiskunnassa ja työelämässä. Oppiminen on seurausta aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa opiskelija vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että se, mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, missä se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. Opetuksen aihekokonaisuusajattelu avaa asioita niin, että oppilas oppii näkemään yhteyksiä. Opiskelijoille annetaan välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedonja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna, itsenäisenä opiskeluna ja vieraskielisenä. Jokainen jakso päättyy koeviikkoon, jonka aikana järjestetään kurssikokeet. Koeviikolla on oma työjärjestyksensä, eikä koepäivinä ole oppitunteja kello 14:n jälkeen. Koeviikko on tiivis, eikä sen aikana ole mahdollista omaksua kurssin aikana opiskelematta jäänyttä. Ensimmäisestä lukiovuodesta alkaen painotetaan pitkäjänteisen opiskelutavan merkitystä, jottei koeviikosta tulisi liian stressaava. Kaikki kokeet pyritään suorittamaan koeviikolla tai uusintakuulustelussa. 6. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 6.1. Tavoite ja sisältö Opiskelijan ohjaukseen kuuluu opiskeluun liittyvä ohjaus sekä jatko-opiskeluun ja ammatinvalintaan liittyvä ohjaus. Opiskelijan ohjauksen tavoite on tukea opiskelijaa lukio-opintojen kaikissa vaiheissa: suunnittelussa, opiskelutekniikan kehittämisessä, opintojen seuraamisessa ja jatkoopintojen suunnittelussa. Lisäksi opiskelijaa tuetaan tarvittaessa elämän ongelmatilanteissa. Koko työyhteisö tukee näkyvästi tai näkymättömästi opiskelijaa lukion jokapäiväisessä arjessa. Opiskelijaa ohjataan säännölliseen opiskeluun ja hyvään työmoraaliin. Ohjaus edistää opiskeluvalmiuksia ja sosiaalista kypsymistä, kehittää ura- ja elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja, ehkäisee syrjäytymistä ja lisää hyvinvointia. Ohjaus kehittää opiskelijan valmiuksia tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Opis-

17 17 kelijaa tuetaan valinta- ja päätöksentekotilanteissa. Ohjauksen avulla opiskelija oppii muodostamaan käsityksen siitä, miten hänen tekemänsä valinnat ja päätökset ovat suhteessa ura- ja elämänsuunnitteluun sekä tulevaisuudensuunnitelmiin yleensä Ohjauksen työnjako Opinto-ohjaaja vastaa ohjauksen kokonaissuunnittelusta ja -toteutuksesta sekä käytännön järjestämisestä. Ohjauksen suunnittelussa opinto-ohjaajan apuna ovat rehtori ja ryhmänohjaajat. Opinto-ohjaaja informoi lukio-opinnoista peruskoulun yläluokkalaisia. Opinto-ohjaaja perehdyttää lukioon tulevat opiskelijat lukio-opintoihin ja vastaa opinto-ohjauksen kursseista. Opinto-ohjaaja antaa opiskelijoille yksilöllistä ohjausta ja auttaa jokaista henkilökohtaisen suunnitelman tekemisessä ja opintojen kartoituksessa. Yksilöllisessä ohjauksessa keskustellaan tulevaisuudensuunnitelmista ja usein elämäntilannekin nousee esiin. Opinto-ohjaaja keskusteluttaa ja ohjaa lukion lopettamista harkitsevia. Opinto-ohjaaja huolehtii, että opiskelijat oppivat käyttämään tarjolla olevia tietolähteitä ja yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Rehtorin tehtävä on onnistuneen ohjauksen toimintaedellytysten luominen: hän järjestää aikaa ohjaukselle lukujärjestyksestä. Rehtori luo olosuhteet, joissa ohjauksen työnjako onnistuu. Rehtorin tehtävä on tiedottaa opiskelijoille ja vanhemmille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opiskelua ja yo-tutkinnon suorittamista. Ryhmänohjaaja perehdyttää lukioon tulevat yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Ryhmänohjaaja seuraa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä: poissaoloja, kurssisuorituksia, keskeytyksiä ja etenemisesteitä. Ryhmänohjaaja seuraa myös oman ryhmänsä opiskelijoiden kaikkinaista hyvinvointia ja puuttuu ajoissa opiskelijan käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuviin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin. Aineenopettaja ohjaa oman aineensa opiskelua ja seuraa opiskelijan menestymistä omassa aineessaan. Aineenopettaja panostaa omassa aineessaan opiskelutekniikkojen opettamiseen ja ohjaa opiskelijaa tarpeen vaatiessa myös yksilöllisesti. Aineenopettaja valmentaa opiskelijaa ylioppilastutkintoon ja jatko-opinnoissa tarvittaviin opiskelumenetelmiin: lukion edetessä kypsytään koko ajan yliopistomaisempiin opiskelutapoihin. Opiskelija suunnittelee lukion alkuvaiheessa omat lukio-opintonsa, seuraa säännöllisesti opintojensa etenemistä ja tarkistaa suunnitelmansa toteutumisen. Opiskelija pohtii suunnitelmaa laatiessaan opiskeluvalmiuksiaan, voimavarojaan ja motivaatiotaan, arvioi itseään opiskelijana. Opiskelijan laatiman opiskelusuunnitelman täytyy olla aikataulultaan ja tavoitteiltaan realistinen - ryhdikäs mutta ei ylivoimainen. Omat voimavarat on punnittava. Opiskelija päivittää opiskelusuunnitelmaansa aina koeviikon jälkeen Ohjauksen toteutus Opinto-ohjaaja informoi peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaita lukio-opiskelusta ja sen erikoispiirteistä sekä merkityksestä tulevaisuuden kannalta. Myös toisen asteen oppilaitoksiin tiedotetaan lukion kurssitarjonnasta yhteistyön toimintamallien mukaisesti. Lukio-opintojen alkuvaiheessa opiskelijoille järjestetään perehdyttämisjakso, jonka tarkoitus on ohjata opiskelijat lukion työskentely-ympäristöön, toimintatapoihin ja työskentelymuotoihin. Perehdyttämisjakso sisältää opiskeluun ja opiskelumenetelmiin liittyviä aiheita, ja se järjestetään

18 18 yhteistoiminnallisesti kaikkien ohjaukseen osallistuvien kesken. Ryhmänohjaaja ja opintoohjaaja kantavat päävastuun perehdyttämisjaksosta. Opiskelijat perehtyvät lukion suoritusvaatimuksiin. Perehdyttämisjakson aikana opiskelija hahmottaa oman opintoreittinsä ja pystyy tekemään henkilökohtaisen opintosuunnitelman, johon kirjataan suoritettavien kurssien määrä ja suoritusajankohta. Kurssit sijoitetaan opiskelusuunnitelmaan siten, että otetaan huomioon lukion kurssitarjonta ja ylioppilaskirjoitusten mahdollinen hajauttaminen. Ryhmänohjaaja pitää ohjaustuokiot seuraavan vuoden valintoja varten, jos oppituntien ulkopuolinen aika ohjaustuokioita varten on varattuna. Uusi ainereaalikoe vaatii myös aineenopettajan ohjausta jo ensimmäisestä lukiovuodesta alkaen toisella tavalla kuin aikaisemmin. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa valitsemaan mahdollisimman paljon syventäviä ja soveltavia kursseja niistä reaaliaineista, jotka hän aikoo kirjoittaa. Toisen vuoden opiskelijat käyvät läpi ohjausryhmissään ryhmänohjaajan kanssa ylioppilastutkinnon suorittamisen ja tekevät toisen vuoden marraskuussa ylioppilaskirjoitussuunnitelman. Ylioppilaskirjoitussuunnitelma sovitetaan opintosuunnitelmaan: kurssien määrä ja sijoittelu valitaan ylioppilaskirjoitusaikatauluun sopivaksi. Kolmantena ja neljäntenä lukiovuotena kontrolloidaan tehostetusti opiskelijan kurssikertymän karttumista ja pidetään huoli siitä, että opintojen aikataulu säilyy realistisena. Opiskelijaa valmennetaan psyykkisesti kirjoituksiin ja pidetään huoli opiskelijan yleisestä jaksamisesta ja motivaation säilymisestä. Lisäksi opiskelijaa ohjataan jatkosuunnitelmiin liittyvässä päätöksenteossa ja kannustetaan ammatti- ja tiedekorkeakouluopintoihin. 7. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat koko elämäntapaa koskevia, ainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Aihekokonaisuudet näkyvät mahdollisuuksien mukaan erikoiskursseina (turvakurssi, ensiapukurssi), integroivina soveltavina kursseina (tutkielmakurssi, tiettyjen kurssien suorittaminen samassa jaksossa) sekä oppiaineiden kursseissa painotettavina sisältöinä. Kaikkien aihekokonaisuuksien yhteisenä tavoitteena on, että opiskelija osaa havainnoida nykyajan ilmiöitä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida omaa elämäntapaansa sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Keväisin valitaan seuraavaksi vuodeksi kaksi painotettavaa aihekokonaisuutta, jotka pyritään korostetusti nostamaan esiin (vierailijat). Kolmen vuoden aikana opiskelija tulee törmänneeksi kaikkiin kuuteen aihekokonaisuuteen. Aihekokonaisuudet tulevat esiin aineenopetuksessa useissa eri kursseissa läpäisyperiaatteella ja esimerkiksi painotuksina, oppisisältöinä tai työtapoina. Aihekokonaisuudet konkretisoituvat ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa.

19 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Opiskelijoita kasvatetaan osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee tutustumista, osallistumista ja vaikuttamista paikallisesti, valtakunnallisesti, eurooppalaisesti, globaalisti yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Sodankylän lukion opetus kannustaa kaikissa aineissa yritteliäisyyteen, aloitteellisuuteen, luovaan ajatteluun ja aktiivisuuteen. Opiskelijoita rohkaistaan esittämään perusteltuja mielipiteitä ja harrastamaan aktiivisesti vapaa-aikanaan. Opettajat työskentelevät tehokkaissa tiimeissä. Oppilaskunta otetaan mukaan päätöksentekoon. Oppilaskunta järjestää kunnallisvaalien varjovaalit, nuorisovaalit ja vaaleihin liittyvät paneelikeskustelut. Lisäksi se pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan päätöksentekoon. Oppilaskunta osallistuu myös valtakunnallisiin ja maailmanlaajuisiin keräyksiin ja harjoittaa yrittäjyyttä: kioskitoimintaa. Erityisesti aihekokonaisuus tulee esiin historiassa ja yhteiskuntaopissa, jossa soveltavana kurssina on myös yritystaidon kurssi. Lisäksi aktiivinen kansalaisuus ja yritteliäisyys korostuvat opinto-ohjauksessa, filosofiassa ja uskonnossa. Yhteyksiä paikkakunnan yrittäjiin pidetään yllä vierailuin. Myös yhteiskunnan elinten ja järjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä Hyvinvointi ja turvallisuus Lukiossa luodaan osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemuksia, jotka ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Opiskelijoita kannustetaan toimintaan hyvinvoinnin edistämiseksi perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Lukio pyrkii osaltaan vakiinnuttamaan hyvinvointia ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa. Oppilaskunta luo yhteishenkeä järjestämällä juhlia ja tapahtumia sekä perehdyttämällä uusia opiskelijoita lukioon ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestettävässä tutustumistilaisuudessa. Aihekokonaisuus tulee erityisesti esiin terveystiedossa, liikunnassa, psykologiassa sekä fysiikassa ja kemiassa, joiden demonstraatioissa ja laboratoriotöissä opetellaan käyttämään turvallisia työmenetelmiä (LIITE 2: Sodankylän opetuslaboratorion työturvallisuussuunnitelma). Valinnaisia hyvinvointia ja turvallisuutta käsitteleviä erikoiskursseja ovat terveystiedon turvakurssi ja ensiapukurssi. Pelastustoimen laatima Sodankylän lukion turvallisuussuunnitelma on opetussuunnitelman liitteenä (LIITE 7) Kestävä kehitys Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan kaikkien ihmisten perustarpeiden tyydyttämistä vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omia perustarpeitaan. Tavoitteena on koko maapallon luonnon ja ihmisten hyvinvointi nykyistä oikeudenmukaisemmin. Kestävä kehitys edellyttää luonnonvaroja kuluttavan elämäntavan hylkäämistä ja luontoa säästävän ja tervehdyttävän elämäntavan omaksumista. Kaikilla on vastuu tiedon ja teknologian soveltamisesta luonnonvaroja säilyttäen: ihmisen toiminnan on sopeuduttava maapallon kantokykyyn. Koulu luo pe-

20 20 rustan vastuun sisäistämiselle, ja koulun jokapäiväinen toiminta on sopusoinnussa luonnon arvostamiseen tähtäävän kasvatustyön kanssa. Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Aihekokonaisuus tulee Sodankylän lukiossa esiin lukion ympäristötietoisena toimintakulttuurina: oppikirjoja ja paperia kierrätetään, suositaan yksinkertaisia havaintovälineitä sekä hyödynnetään ja korjataan olemassa olevia opetusvälineitä. Opiskelijoita ohjataan säästämään luonnonvaroja. Lukio on mukana Sodankylän kunnan kestävän kehityksen ohjelmassa, jonka laatiminen aloitettiin vuonna 2004 (LIITE 3: Sodankylän lukion jätehuoltosuunnitelma). Aineenopetuksessa aihekokonaisuus tulee erityisesti esiin biologiassa, maantieteessä, fysiikassa ja kemiassa sekä uskonnossa ja filosofiassa Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteispohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Opiskelija alkaa hahmottaa, mikä on hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Lukio vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta. Sodankylän lukion opiskelijat arvostavat omia pohjoisia juuriaan, mutta eivät pelkää vieraita kulttuureja, monikulttuurisuutta tai kansainvälisyyttä. Oppilaskunta toteuttaa aihekokonaisuutta viettämällä näkyvästi kansallisia juhlapäiviä, kuten Kalevalan päivää ja itsenäisyyspäivää. Erityisesti aihekokonaisuus on esillä äidinkielessä, kielissä, historiassa, katsomusaineissa, psykologiassa, maantieteessä, taideaineissa ja liikunnassa Teknologia ja yhteiskunta Teknologian perustana on luonnon lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia on tietoa ja taitoa suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Teknologian kehittämisen perustana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua. Lukio-opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia: opiskelija pohtii teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hän oppii teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja sekä tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Riippuvuutta teknologiasta tutkitaan yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksenä. Pohditaan, mikä on välttämätöntä ja ei-välttämätöntä teknologiaa. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen ja osallistumaan sitä koskevaan päätöksentekoon.