Innovatiivisilla toimialaratkaisuilla kansainvälisille ohjelmistomarkkinoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Innovatiivisilla toimialaratkaisuilla kansainvälisille ohjelmistomarkkinoille"

Transkriptio

1 Innovatiivisilla toimialaratkaisuilla kansainvälisille ohjelmistomarkkinoille Pasi Tyrväinen, Irmeli Lamberg, Jussi Nukari, Juhani Saukkonen, Veikko Seppänen, Juhani Warsta Teknologiakatsaus178/2005 QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture.

2 ii

3 iii Innovatiivisilla toimialaratkaisuilla kansainvälisille ohjelmistomarkkinoille Pasi Tyrväinen Irmeli Lamberg Jussi Nukari Juhani Saukkonen Veikko Seppänen Juhani Warsta Teknologiakatsaus 178/2005 Helsinki 2005

4 iv Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 400 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Vuonna 2005 Tekesillä on käynnissä noin 25 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN

5 v Esipuhe Ohjelmistoliiketoiminnan ja -markkinoiden kehitys on jatkunut ripeänä. Sitä vievät eteenpäin sekä uudet ohjelmistoalan ja tietojenkäsittelyn teknologiainnovaatiot että vahvojen asiakastoimialojen kysyntä. Kansainvälisesti rahoitustoimiala, tietoliikenne, eri teollisuuden alat, palvelu ja kauppa ovat olleet suuurimpia ohjelmistotuotteiden soveltajia, Suomessa myös esimerkiksi metsä, energia, automaatio, metalli ja rakennustoimialat. Ohjelmistoliiketoimintaa harjoittavien yritysten suurina asiakkaina toimialayritykset ovat myös ohjanneet ohjelmistoyritysten tuotekehityksen suuntaa. Vastaavasti näille toimialoille suunnatut ohjelmistoratkasut ovat tuoneet kilpailuetuja ensin toimialan nopeimmille omaksujille ja myöhemmin myös muiden toimialojen yrityksille. Esimerkkinä tästä ovat kokoonpanoteollisuudelle kehitettyjen tuotannonohjausjärjestelmien yleistyminen toimialariippumattomiksi toiminnanohjausjärjestelmiksi. Tieto- ja viestintäteknologian klusterin alueista ohjelmistotuotteiden maailmanmarkkinoiden kasvu on nopeinta. Samalla suomalainen ohjelmistotuoteliiketoiminta arvioidaan kasvupotentiaaliltaan tieto- ja viestintäteknologian klusterin kärkijoukkoon. Eri arvioiden mukaan suomalaisten yritysten nykyinen noin 1,2 miljardin euron ohjelmistotuoteliikevaihto voidaan moninkertaistaa lähivuosina. Tämä edellyttää toisaalta kehitystoimenpiteiden kohdentamista kasvaviin markkinasegmentteihin, toisaalta olemassa olevien vahvojen toimialojen ja ohjelmistoyritysten osaamisen hyödyntämistä, sekä valittujen kansainvälisen ohjelmistomarkkinan segmenttien ja liiketoiminnan osaamista. Näillä keinoilla voidaan luoda merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille ohjelmistoalan yrityksille ja samalla tuetaan suomessa vahvoja asiakastoimialoja ohjelmistointensiivisen tuote- ja palveluliiketoiminnan kehittämisessä. Tämä selvityksen tavoitteena on ollut arvioida toimialainnovaatioon perustuvien ohjelmistoyritysten kansainvälistymispotentiaalia kuudella toimialalla. Selvitystyön toteutti Tekesin toimeksiannosta Technopolis Ventures Oy Irmeli Lambergin johdolla. Työhön osallistuivat Jussi Nukari Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:stä, professorit Juhani Saukkonen, Veikko Seppänen ja Juhani Warsta Oulun yliopistosta, professori Pasi Tyrväinen Jyväskylän yliopistosta, ja Riikka Torpo Technopolis Ventures Oy:stä. Selvitystyötä ohjasi johtoryhmä, johon kuuluivat Juha Kainulainen, Datium Oy:stä, Jouni Pöytsiä Metso Oyj:stä, Pekka Ruusunen Distocraft Oy:stä, Risto Räty Tekla Oy:stä, Juhani Strämberg TietoEnator Oyj:stä, professori Reijo Sulonen Teknillisestä korkeakoulusta, Tekesin edustajina Matti Sihto, Eero Silvennoinen (puheenjohtaja) ja Keijo Silventoinen, sekä sihteerinä Irmeli Lamberg. Tekes kiittää lämpimästi projektin johtoryhmää, raportin kirjoittajia ja kaikkia työhön osallistuneita henkilöitä. Tekes toivoo, että raportti rohkaisee toimialakohtaisiin ohjelmistotuotteisiin perustuvaa liiketoimintaa ja toimii virikkeenä ohjelmistoalan kehityksen analysoinnissa. Helsingissä syyskuussa 2005 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 vi

7 vii Tiivistelmä Ohjelmistoliiketoimintaa kehittyy tietokoneohjelmistoja hyödyntävillä toimialoilla ohjelmistoinnovaatiosyklin kautta. Yritysten sisällä kehitettyjen, kilpailuetua tuovien ohjelmistoratkaisujen vakioituessa osa toimialayritysten ohjelmistoyksiköistä eriytyy ohjelmistotoimialan tuote- tai palveluyrityksiksi. Tuotepohjaisen ratkaisun menestyminen edellyttää, että toimialan palveluprosessit ovat riittävän vakioituneita ja toimialalla on käytettävissään sen tarpeita vastaavat standardirajapinnat laitteisto- ja ohjelmistoalustoihin. Tästä syystä ohjelmistoyritysten eriytyminen tapahtuu eri aikaan eri toimialoilla ja eri maissa. Jos tämä kehitys tapahtuu Suomessa täällä vahvojen toimialojen imussa ennen muita maita, suomalaiset ohjelmistoyritykset saavat etulyöntiaseman kansainvälisillä markkinoilla. (OKSA 2004) Edelläkävijyys ei välttämättä riitä kansainvälisillä ohjelmistomarkkinoilla menestymiseen. Yleensä 10-15% markkinaosuus katsotaan menestymisen perusedellytykseksi. Kun Suomen markkina on keskimäärin 0,5% maailman ICT-markkinoista (EITO 2004), täytyy menestyvän suomalaisen ohjelmistoyrityksen liikevaihdosta kertyä tyypillisesti yli 98% muista maista. Poikkeuksena tästä ovat ohjelmistoyritykset, joiden suomalaisten asiakasyritysten markkinaosuus on omalla toimialallaan tai segmentillään yli 15% maailmanmarkkinoista. Yleisimmin suurin markkina löytyy USA:sta, joka vastaa yksin lähes puolesta ohjelmistoostoista, ja jossa sijaitsevat lähes kaikki viidenkymmenen surimman ohjelmistoyrityksen pääkonttorit. Ohjelmistotuotemarkkinoiden runsaan 200 miljardin euron kansainvälisestä liikevaihdosta (EITO:n ennuste 2004) noin puolet on sovellusohjelmistoja, kolmannes järjestelmäinfrastruktuurin ohjelmistoja ja vajaa viidennes ohjelmistokehitystyökaluja. Sovellusohjelmista vajaa puolet oli toimialakohtaisia ja vajaa puolet ERP-järjestelmiä tai muita toimialariippumattomia sovelluksia ja vain alle kymmenesosa sovellusohjelmista myytiin kuluttajakäyttäjille. (OECD 2002) Vastaavasti kuluttajien osuus IT-palveluiden yli 400 miljardin euron liikevaihdosta on häviävän pieni suurten asiakastoimialojen vetäessä ohjelmistoalan kehitystä. Esimerkiksi rahoitustoimiala käyttää yli 400 miljardin ITbudjetistaan IT-palveluihin 160 ja ohjelmistotuotteisiin 20 miljardia euroa, mikä on yli kolminkertaisesti kuluttaja-asiakkaisiin verrattuna. Suomalaisen ohjelmistoklusterin liikevaihto on noin 4 miljardia euroa (OKSA 2004), josta n. 1,2 miljardia ohjelmistotuotteita ja 2 miljardia IT-toimialayritysten palvelutuotteita (EITO 2004) ja noin miljardi muiden toimialojen yritysten ohjelmistoliikevaihtoa (OKSA 2004). Näiden lisäksi muilla toimialoilla tehdään noin 2 miljardin arvosta sisäistä ohjelmistokehitystä muunmoassa sulautettuihin järjestelmiin ja palveluprosessien automatisointiin. Tämän INTO-selvityksen ja teknologiaohjelmavalmistelun tavoitteena on ollut etsiä keinoja kasvattaa suomalaisten ohjelmistoyritysten maailmanmarkkinaosuutta. Lähtökohdaksi on otettu toimialoja palvelevan eriytyneen ohjelmistoliiketoiminnan kasvupotentiaali ja toimialayrityksissä piilevän ohjelmistokehityksen tuotteistaminen. Raportissa käydään läpi ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvupotentiaali ja kasvun esteet, ohjelmistoliiketoiminnan yritysrakenteet ja toimialaympäristö, sekä arvioidaan toimialaerikoistuneen ohjelmistoliiketoiminnan mahdollisuuksia kuudella toimialalla. Valitut toimialat olivat kauppa, finanssi, metalli ja koneenrakennus, metsä, energia sekä kiinteistö, rakentaminen ja kunnossapito. Toimialakohtaiset analyysit toteutettiin viisivaiheisen kartoitusprosessin avulla joka toimialalla. Prosessin kuluessa selvitettiin toimialaerikoistuneen ohjelmistokehityksen toimijat ja osaamispohja Suomessa, nykyinen ja tuleva ohjelmistotarjonta, kohdemarkkinat ja

8 viii kilpailutilanne, toimialan ohjelmistomarkkinoiden kehitykseen vaikuttavat trendit, sekä ohjelmistoyritysten kehitystarpeet ja toiveet Tekesin toimenpiteiksi. Taustatietojen keräämisen ja analyysin jälkeen kunkin toimialan ohjelmistoliiketoimintaa tuntevat asiantuntijat kokoontuivat kahteen toimialakohtaiseen ryhmätyösessioon näkemysten kokoamista ja aiemmin tuotettujen tulosten kommentointia varten. Toimiala-analyysien lisäksi järjestettiin avoin seminaaripäivä, jossa esiteltiin saatuja tuloksia ja koottiin lisäinformaatiota. Toimialakohtaisten analyysien yhteenvedot ovat tämän raportin liitteinä. Tässä raportissa esitetään johtopäätökset tehdystä työstä ja toimenpide-ehdotukset. Tulosten perusteella selvitysryhmä esittää teknologiaohjelman käynnistämistä toimialaosaamisen perustuvan ohjelmistoliiketoiminnan kansainvälistymisen tukemiseksi. Esitetty teknologiaohjelma sisältäisi yrityskohtaisia hankkeita tukemaan ohjelmistojen tuotteistamista kansainvälisille markkinoille, kannustaisi yrityskonsortioita muodostamaan yhteisiä integroituja tuotekokonaisuuksia, sekä aktivoisi toimialainnovaatiosta nousevia hankkeita. Ohjelman tavoitteena on saada aikaan toimiala- ja teemakohtaisia ohjelmistoklustereita, joilla on yksittäisiä yrityksiä paremmat menestymisen edellytykset. Tätä tuetaan jäsentämällä ohjelman toiminta toimialakohtaisten ja eri toimialoja leikkaavien teemakohtaisten ryhmien kautta. Toimialojen kehityskaaren dynamiikka otetaan huomioon käynnistämällä toimenpiteitä vuosittain vaihtuvien kohdetoimialojen ja teemaryhmien sisällä toimialaanalyysien tulosten perusteella. Näiden rinnalla ohjelman on suunniteltu tarjoavan jatkuvaa tukea liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistämisen alueilla, käynnistävän tavoitteitaan tukevia tutkimushankkeita ja tukevan klusteroitumishankkeita.

9 ix Summary ERP software and other horizontal application products represent roughly half of the annual M sales of software application products while the other half comprises software products specific to vertical industries, such as financials, telecom services, and metal industry. Typically these vertical products originate from in-house software solutions aiming at competitive advantage. The company-specific solutions will be standardized and productized for global vertical markets when sufficient hardware and software platforms are available. The timing of this evolution is somewhat specific to each vertical industry and each geographical market area. The underlying assumption of this report is that advanced vertically-oriented software companies serving leading industries in Finland and the spin-off companies originating from the leading target industry enterprises will have competitive advantage in serving their verticals globally based on functionality and faster time-to-market. The Finnish software cluster generates annual M turnover from software products, which is 0,5% of the global market. Annual turnover of the Finnish IT service industry is over M, most of which comes from services to the Finnish vertical industries. Engineering companies and other vertical industries generate IT service turn-over close to M not visible in the statistics adding up the total Finnish IT turn-over of about M and employees. In addition to this, close to employees are estimated to work on in-house software development assignments in industries and in the public sector. In most vertical markets the Finnish software companies can achieve only a 0,5% global market share from the Finnsh markets while typically 10-15% is required for success. This implies that typically 98% of the turn-over has to be generated from abroad, typically from the EU or the US, which is dominating most vertical market segments both as the location of headquarters and as the leading or the major market. This report summarizes the results of the INTO-analysis aiming at finding the means to expand the global business volume of the Finnish software cluster based on the potential of vertical software products and solutions. The contents includes sections for the growth potential and the factors preventing growth, context and structure of the software industry, and analysis of six vertical sofware industries. The verticals analyzed are trade, financials, metal and engineering, forest industry, energy, construction and facility services. The fivestep analysis process implemented for each vertical elaborated the actors and resources in Finland, current and future software offering, target markets and competition, trends impacting vertical software markets, as well as development needs and suggested actions for the public sector. These five-step analysis processes included two evaluation and brainstorming sessions with industry specialists. After these six parallel processes the results were presented and reviewed in a joint cross-industry conference. Results of each vertical software industry and the joint conference are summarised in this report and in the annexes. Conlcusions and proposals for further actions are presented in the end of this report. Based on all the information collected the INTO group proposes that Tekes should launch a new technology program to boost the global software business of Finnish enterprises based on the potential of vertical software solutions. General objectives of the proposed program include strengthening of vertical software clusters and ecosystems to better meet competition, competency development in software business and international operations, and research projects supporting these activities. The specific activities include support for R&D projects internationalizing their offering, for consortia combining their offerings to better respond market demand, and for innovative vertical solutions. The program management should revise the target each year and initiate activities on verticals and topics with most potential.

10 x

11 xi Sisällysluettelo Esipuhe... v Tiivistelmä... vii Summary...ix Sisällysluettelo...xi Kuvat... xii Taulukot... xiii 1 Johdanto Taustaa Ohjelmistotuoteliiketoiminnan arvoketjut Raportin tavoitteet ja rakenne Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvupotentiaali ja kasvun esteet Suomi osana ohjelmistoalan globaaleja markkinoita Ohjelmistotuoteliiketoiminnassa suuri kasvupotentiaali Suomen ohjelmistotuoteteollisuuden nykyinen koko ja kasvuvauhti Kilpailu globaalista markkinaosuudesta - ei kansainvälistymisasteesta Toimialakehityksessä kohti avoimia ohjelmistoratkaisuja Ohjelmistoliiketoiminnan kasvupotentiaali ja toimintatavat Ohjelmistotuoteliiketoiminnan yhteisten kehittymisedellytysten tarkastelu Ohjelmistoyritykset ja globaali liiketoiminta Yhteistyö Alan kehittymiseen vaikuttavat rakennetekijät Kriittisiä alan yritysten kasvuun vaikuttavia tekijöitä Alan kasvun konkreettisia haasteita Nopeiden muutosten tuomat uudet kehityshaasteet Ohjelmistotuoteliiketoiminnan yritysrakenne sekä toimintaympäristö Ohjelmistotuoteklusterin nykytilanne Klusterin kehitystyövälineet Suomen ohjelmistoklusterin kehittämisympäristö ja -haasteet Klusterin sisäisen kiinteyttämisen toimenpiteet Klusterin ulkoisen kiinteyttämisen nykyiset toimenpiteet Klusteriparvi Toimialaerikoistuneen ohjelmistotuoteliiketoiminnan mahdollisuudet toimialoittain Ohjelmistokehityksen tilanne toimialoittain Suomessa Yhteenveto ohjelmistotuoteliiketoiminnan tilasta eri toimialoilla Toimialojen kehitysnäkymiä Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Teknologian kehittäminen painopistealueilla Ehdotus teknologiaohjelmaksi Ohjelman rakenne Ohjelman johtamisjärjestelmä Ohjelman laajuus, kesto ja rahoitus Ohjelmistotuoteyritysten toimintaympäristöön ja tuki-infrastruktuuriin kohdistuvat toimenpiteet Ohjelmistotuoteklusterin kiinteyttämistoimenpiteet Ohjelmistotuoteyritysten kansainvälistymisen tukeminen Ohjelman yhteiset toimenpiteet Kansainvälinen verkottuminen Teknologiaohjelman lisäksi tarvittavat toimenpiteet...78 Liitteet...79 Liite 1 Selvitystyöryhmä ja työpajat...79 Liite 2 Toimialaprosessin prosessikuvaus...81 Liite 3 Toimiala 1 - Kauppa...93 Liite 4 Toimiala 2 - Finanssi...98 Liite 5 Toimiala 3 - Metalli ja koneenrakennus Liite 6 Toimiala 4 - Metsä Liite 7 Toimiala 5 - Energia Liite 8 Toimiala 6 - Kiinteistöt & rakentaminen & kunnossapito...131

12 Kuvat Kuva 1 1 Ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheet (Lähde: Oksa-selvitys)... 1 Kuva 1 2 Ohjelmistoliiketoiminnan arvoketjun keskeiset toiminnot (pyöristetyt suorakaiteet) ja tuotteet (neliöt) sekä toimialaluokittelun kohdentuminen niihin (Lähde: Oksa-selvitys)... 3 Kuva 2 1 ICT-sektorin vuosittaiset kasvuluvut OECD- ja ei-oecd-maissa välillä ((Lähde: OECD Information Technology Outlook, 2002)... 7 Kuva 2 2 Ohjelmistotuotemarkkinoiden jakautuminen sektoreihin ja osasektoreihin (miljardia dollaria) ja osuus maailman ohjelmistomarkkinoista vuonna 1999 (OECD, 2002)... 8 Kuva 2 3 Worldwide IT Spending (billion dollar) in Business by Vertical Market, , (Lähde: Gartner Dataquest (December 2003): Vertical Markets Gain Momentum in 2004 IT Spending)... 9 Kuva 2 4 Ohjelmistojen liikevaihdon kehittymisen skenaarioita...10 Kuva 2 5 Suomen ohjelmistotuoteliiketoiminnan liikevaihdon kehittyminen (Lähde: Ohjelmistoyrityskartoitus, 2004)...12 Kuva 2 6 Suomalaisten ohjelmistotuoteyritysten kansainvälinen liiketoiminta ja sen osuus kokonaisliikevaihdosta yrityksittäin (Lähde: Ohjelmistoyrityskartoitus 2003)...14 Kuva 2 7 Globaalin markkinaosuuden saavuttaminen valittujen maiden kotimarkkinoiden kärkiyrityksille (markkinaosuus kotimaassa 33,3%)...15 Kuva 2 8 Horisontaaali ja vertikaali ohjelmistotuoteliiketoiminta (Lähde: Cusumano 2004)...17 Kuva 2 9 Target Market of the Main Product by the Size of the Software Product Business. (Lähde: Ohjelmistoyrityskartoitus 2004)...18 Kuva 2 10 Frequencies of the Industry-Specific Markets of the Main Product (Lähde: Ohjelmistoyrityskartoitus 2004)...19 Kuva 2 11 Ohjelmistoyrityksen kasvupolku (Lähde: McHugh, 1999)...22 Kuva 2 12 Suomalaisperäisiä ohjelmistoliiketoiminnan yrityksiä (Lähde: Tietoviikko)...23 Kuva 3 1 Suomen ohjelmistoklusterin kehittämisympäristö ja haasteet...28 Kuva 3 2 Number of IPO Deals in the USA, (Lähde: Renaissance Capital s IPOhome.com)...29 Kuva 3 3 Venture Capital in Massachusetts, USA (Lähde: Global Sofware Seminar, March 2004)...30 Kuva 3 4 Suomalainen korkean teknologian yrityksen VC-rahoituksen arvoketju (Lähde: Juhani Saukkonen, Software Forum, 2005)...30 Kuva 3 5 Framework for Innovation (Source : Maasachusetts Innovation Index, 2004)...32 Kuva Deloitte Fast 500 Companies EMEA...33 Kuva 3 7 Markkinan maturiteetti määrää peliareenan (Lähde: Pasi Sorvisto, 2004)...35 Kuva 3 8 Typical management strain points from UK to global markets (Lähde McHugh 1999)...36 Kuva 3 9 Building Management Teams During Life-Cycle of Finnish Origin High-tech Companies...37 Kuva 3 10 Playing arena of Business Development (Lähde: Pasi Sorvisto, 2004)...38 Kuva 3 11 Ohjelmistotuoteklusteri (kytkentä toimialayrityksiin sekä toimialayrityksissä tehtävä ohjelmistotuotekehitys ja ohjelmistopalvelutoiminta on selkeyden vuoksi jätetty pois kuvasta)...39 Kuva 3 12 Klusterijoukko...40 Kuva 4 1 Kaupan alan ohjelmistokehityksen yleistilanne Suomessa Kuva 4 2 Toimiala kauppa sijoitettuna ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheisiin...44 Kuva 4 3 Finanssialan ohjelmistokehityksen yleistilanne Suomessa Kuva 4 4 Toimiala finanssi sijoitettuna ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheisiin...45 Kuva 4 5 Metalli- ja koneenrakennusalan ohjelmistokehityksen tilanne Kuva 4 6 Toimiala metalli ja koneenrakennus sijoitettuna ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheisiin...46 Kuva 4 7 Metsätoimialan ohjelmistokehityksen tilanne Suomessa Kuva 4 8 Toimiala metsä sijoitettuna ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheisiin...47 Kuva 4 9 Suomalaisten energia-alan ohjelmistojen tilanne Kuva 4 10 Toimiala energia sijoitettuna ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheisiin...48 Kuva 4 11 Rakennus- ja kiinteistöalan ohjelmistokehityksen yleistilanne Suomessa Kuva 4 12 Toimiala rakentaminen, kiinteistöt ja kunnossapito sijoitettuna ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheisiin...49 Kuva 5 1 INTO-teknologiaohjelman rakenne...68 Kuva 5 2 INTO-teknologiaohjelman toimenpiteet osa-alueittain...73 Kuva 5 3 INTO-teknologiaohjelman toimenpiderakenne...74 Kuva 5 4 Global Technology kasvuhankkeen osallistujille suunniteltuja tuotoksia...77 Kuva L3 1 Kaupan alan ohjelmistokehityksen yleistilanne Suomessa Kuva L4 1 Finanssialan ohjelmistokehityksen yleistilanne Suomessa xii

13 xiii Kuva L4-2 Gartnerin (2004) luokittelu finanssialan ohjelmistoille (kaksi vasenta saraketta) sekä maksujenkäsittelyohjelmistoille (oikeanpuoleinen sarake). Suomessa vahvoja alueita on korostettu aloitustyöpajan tulosten perusteella Kuva L5-1 Metalli- ja koneenrakennusalan ohjelmistokehityksen tilanne Kuva L5-2 Älykkäät koneet -teemoitusta Kuva L5-3 Metalli- ja koneklusterin ohjelmistoliiketoiminnan arvoverkko Kuva L5-4 Hanketeemat vs. toimijoiden roolit Kuva L6-1 Metsätoimialan ohjelmistokehityksen tilanne Suomessa Kuva L6-2 Metsäklusterin dynamiikkaa Kuva L6-3 Metsätoimialan ohjelmistoliiketoiminnan arvoverkko Kuva L7-1 Suomalaisten energia-alan ohjelmistojen tilanne Kuva L7-2 Energia-alan arvoketjut (McKinsey 1999) Kuva L8-1 Rakennus- ja kiinteistöalan ohjelmistokehityksen yleistilanne Suomessa Kuva L8-2 Civil Software Market Share, 2002 (Lähde: Gartner, 2003) Kuva L8-3 Tilahallintaohjelmistojen markkinat vuonna 2002 (Lähde: Gartner, 2003) Kuva L8-4 Rakennus- ja kiinteistöalan ohjelmistoliiketoiminnan arvoverkko (Lähde: Messerschmitt and Szyperski 2003) Taulukot Taulukko 1 1 Tuotteet, jotka asiakas ostaa, kun tuotteen osana on ohjelmistotuote (tuotekopio + lisenssi) (Lähde: Oksa-selvitys)... 4 Taulukko 2 1 Suomen osuus maailman ICT-kulutuksesta (Lähde: European Information Technology Observatory, 2004)... 6 Taulukko 2 2 Worldwide IT Spending in Business by Vertical Market, , (Lähde: Gartner Dataquest (December 2003): Vertical Markets Gain Momentum in 2004 IT Spending)...10 Taulukko Deloitte Fast 500, North-America, 25 fastest growing companies of all catergories...34 Taulukko 3 2 Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kohdemarkkinat...41 Taulukko 3 3 Ohjelmistotuoteliiketoiminnan toimialaluokitus...42 Taulukko 4 1 Ohjelmistokehityksen tilanne toimialoittain Suomessa Taulukko 4 2 Tiivistelmä 1 valmisteluseminaarin toimialakohtaisista ryhmätöistä...53 Taulukko 4 3 Tiivistelmä 2 valmisteluseminaarin toimialakohtaisista ryhmätöistä...54 Taulukko 4 4 Tiivistelmä 3 valmisteluseminaarin toimialakohtaisista ryhmätöistä...55 Taulukko 5 1 INTO-teknologiaohjelman budjettiehdotus...75 Taulukko L3 1 Kaupan alan ohjelmistokehitystä tekevien yritysten näkökulmasta tarpeet ja toivotut toimenpiteet näyttävät tälle...96 Taulukko L5-1 Maailman viisi suurinta mekaanisen alan ohjelmistoyritystä, (Lähde: Gartner) Taulukko L5-2 Euroopan suurimmat mekaanisen alan ohjelmistoyritykset, (Lähde: Gartner) Taulukko L8-1 AEC markkinat alueittain (Lähde: Gartner, 2003) Taulukko L8-2 AEC -sovellusten markkinat ja kysyntäennuste (Lähde: Gartner, 2003)...135

14 xiv

15 1 1 Johdanto 1.1 Taustaa Ohjelmistoliiketoimintaa kehittyy tietokoneohjelmistoja hyödyntävillä toimialoilla ohjelmistoinnovaatiosyklin kautta niin, että ensi vaiheessa suljetut ja laitteisiin sulautetut ohjelmistoratkaisut eriytyvät ja tuotteistuvat sekä laiterajapintojen standardoitumisen että ohjelmistojen käyttötarpeiden vakioitumisen kautta, kuva 1-1 (Oksa 1 -selvitys). Kuva 1 1 Ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheet (Lähde: Oksa-selvitys) Lopulta voidaan päätyä tilanteeseen, jossa ohjelmistot on yhtäältä pitkälle tuotteistettu, mutta toisaalta ne ovat muuttuneet käyttökohteessaan palvelun välikappaleiksi tuotteista on siis tullut palvelujen mahdollistajia. Tuotteistuksen kannalta kriittisessä vaiheessa käydään usein kilpailua ns. hallitsevasta tuotekonseptista, joka sisältää sekä laitealustat ja -rajapinnat että ohjelmistosovelluksen perustoiminnallisuuden avainmarkkinoilla. Toisaalta laajan tietoteknisen järjestelmän eri osissa hyödynnetyt ohjelmistot voivat olla innovaatiosyklin mielessä eri kehitysvaiheessa eli jotkut ratkaisut on sulautettu laitteisiin, toiset ovat erillisiä ohjelmistotuotteita ja kolmannet ovat jo sulautuneet palveluihin. Toisin sanoen ohjelmistoinnovaatiosykli ei etene koko järjestelmässä välttämättä samassa tahdissa. Ohjelmistoinnovaatio ei myöskään ole lineaarinen prosessi, esimerkiksi sulautetusta 1 Tyrväinen, Warsta, Seppänen (2004) Toimialakehitys ohjelmistoteollisuuden vauhdittajana (http://www.tekes.fi/julkaisut/toimialakehitys_ohjelmistoteollisuuden.pdf)

16 2 ohjelmistosta voi tulla suoraan sulautettu palvelu tai ohjelmistotuote voi palautua epäjatkuvan laiteteknisen innovaation kautta uudestaan sulautetuksi räätälöidyksi ohjelmistoksi. INTOtoimialojen ohjelmistotuoteliiketoimintapotentiaalin tarkastelussa nämä seikat on syytä ottaa huomioon - erityisesti edellinen, koska kaikkien selvityksen kohteena olleiden toimialojen hyödyntämät tietotekniset ratkaisut muodostavat järjestelmäkokonaisuuksia. Jälkimmäistä edustavat mm. mobiili- ja tunnistusteknologiat, jotka saattavat muuttaa vakiintuneen järjestelmäratkaisun osaa tai perusarkkitehtuuriakin. Innovaatiosykliin liittyvä oleellinen tekijä ohjelmistoliiketoiminnan kehittymisessä on, miten ohjelmiston loppukäyttäjä hahmottaa ohjelmiston arvon ja miten arvo käytännössä muodostuu, tavallisimmin useiden eri toimijoiden verkossa. Ohjelmistoliiketoiminnan arvon muodostumisperiaatteen kaksi avaintekijää ovat (Messerschmitt ja Szyperski ( ): arvon tuottoa tapahtuu kolmessa roolissa, joihin tai joiden yhdistelmään ohjelmistoliiketoiminnan harjoittaja voi erikoistua ohjelmistokehitys, integrointi ja ohjelmiston hyödyntäjän eli loppukäyttäjän palvelu; ja ohjelmistosovellusten ja -infrastruktuurien arvontuotot pyrkivät eriytymään eli tietyt toimijat tarjoavat sovelluksia, toiset tarjoavat sovellusten tarvitsemia infrastruktuuriratkaisuja. Tällä perusteella saadaan kuusi periaatteellista ohjelmistoliiketoimintaroolia toteuttamaan kuvan 1-1 mukaisia ohjelmistoliiketoiminnan arkkityyppejä: sovelluskehittäjät alusta- eli infrastruktuurikehittäjät sovellusintegroijat alustaintegroijat infrastruktuurioperaattorit sovelluspalveluoperaattorit. Käytännössä yksi toimija voi luonnollisesti hoitaa jopa kaikkia rooleja, monesti peräkkäisten vaiheiden sovellus- tai infrastruktuurirooleja ja melko usein myös saman vaiheen sovellus- ja infrastruktuurirooleja. Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti ohjelmistoliiketoiminnan kasvupotentiaalia ja toimintatapoja, kehittymisedellytyksiä, kansainvälistä liiketoimintaa ja yhteistyötä edellä mainituista ja niistä johdetuista muista lähtökohdista. 1.2 Ohjelmistotuoteliiketoiminnan arvoketjut Ohjelmistoalan katsotaan muodostuvan sellaisesta liiketoiminnasta, joka sisältää ohjelmistokehitystä. Tämä voi tapahtua varsinaisen ohjelmistotoimialan yrityksissä tai muiden toimialojen yrityksissä. Ohjelmistoklusterin ytimen muodostavat päätoimialanaan ohjelmistoalan ilmoittavista yrityksistä ohjelmistotuotteisiin luokitellut yritykset (Suomessa TOL luokan Ohjelmistotuotteita kehittävät yritykset, kansainvälisesti luokka 72.2) sekä muiden toimialojen alle luokiteltujen yritysten ohjelmistotuotteita valmistavat liiketoimintayksiköt. Ohjelmistoalaan katsotaan kuuluvan osa ohjelmistotoimialan yrityksien liiketoiminnasta (henkilöstöstä ja liikevaihdosta) seuraavasti: ohjelmistojen suunnittelupalvelua tarjoavat yritykset (luokista TOL ja 72202) valtaosin; laitteistokonsultoinnin toimialan 2 Messerschmitt, D.G. & Szyperski, C. (2003) Software Ecosystem

17 3 yrityksissä tehtävä ohjelmistokehitysosuus (721) ja tietojenkäsittelypalvelua harjoittavien yritysten ohjelmistokehitysosuus (723); samoin kuin muiden toimialojen yrityksistä sulautettujen ohjelmistojen kehitystyö, ohjelmistokonsultointi, sisäisten järjestelmien kehitystyön ohjelmistokehitysosuus ja itse kehitetyillä ohjelmistoilla tarjottavat palvelut. Ohjelmistotuotteita valmistavista yrityksistä tarkastelun piiriin on otettu sekä ohjelmistotuotekehitys että tuotteistaminen, samoin kuin ohjelmistoalan erityisosaamista vaativiksi katsottavat osat tuotemarkkinointia, myyntiä ja jakelua. Oksa-raportista lainattu kuva 1-2 havainnollistaa em. ohjelmistoliiketoiminnan rajausta. Kuva 1 2 Ohjelmistoliiketoiminnan arvoketjun keskeiset toiminnot (pyöristetyt suorakaiteet) ja tuotteet (neliöt) sekä toimialaluokittelun kohdentuminen niihin (Lähde: Oksa-selvitys) Ohjelmistotuote sisältää tuotekopion ja sen käyttöön oikeuttavan lisenssin. Tämän lisäksi se on yleensä erikseen asennettavissa ja päivitettävissä. Ohjelmistotuote myydään usein itsenäisenä ohjelmistotuotteena ilman laitteistoa, mutta se voidaan myydä myös osana laitteistoa tai palvelua. Taulukko 1-1 havainnollistaa ohjelmistotuotteen olomuotoja.

18 4 Taulukko 1 1 Tuotteet, jotka asiakas ostaa, kun tuotteen osana on ohjelmistotuote (tuotekopio + lisenssi) (Lähde: Oksa-selvitys) Ohjelmistotuotteen olomuoto loppuasiakkaalle Asiakas ei maksa lisenssistä Asiakas maksaa myös lisenssistä Asiakas maksaa vain lisenssistä Ohjelmisto palvelun osana (palveluun sulautettu ohjelmisto) Itsenäinen ohjelmisto (Laitteistoon-) sulautettu ohjelmisto Palvelu (ohjelmistolla toteutettu tai tuettu palvelu) Open source, Shareware, Freeware Laite, järjestelmä (tuotekopio laitteen mukana) Palvelu + lisenssi (ohjelmistolla tuettu palvelu) Ohjelmistotuote + palvelut (konfigurointi, asennus, koulutus ) Laite + sulautettu ohjelmistotuote (erillinen lisenssimaksu ohjelmistotuotteesta) Software as service (ohjelmistolla toteutettu palvelu) Shrink wrap ohjelmistotuote Riveillä on ohjelmistotuotteen olomuoto sen ollessa osana näitä tuotteita. Sarakkeet erottelevat, mistä asiakas maksaa. Kahden oikeanpuoleisimman sarakkeen tuotteet on tulkittavissa kaupallisiksi ohjelmistotuotteiksi lisenssistä saatavan maksun perusteella. Taulukon solut kertovat tuotekokonaisuuden nimityksen ja suluissa lyhyen selityksen. (Laitteeseen) sulautettu ohjelmisto toimitetaan asiakkaalle osana laitetta tai järjestelmää. Sen käyttöoikeuslisenssi siirtyy erikseen hinnoiteltuna laitteen tai järjestelmän mukana asiakkaalle. Palveluun sulautettua ohjelmistotuotetta ei myöskään yleensä hinnoitella erikseen asiakkaalle, mutta poikkeuksena ovat esimerkiksi pankkipääteohjelmistojen lisenssimaksut. 1.3 Raportin tavoitteet ja rakenne Tämän raportin tavoitteena on paitsi koota yhteen tehdyn selvityksen tulokset, myös esittää johtopäätöksenä ehdotus Tekesin teknologiaohjelmaksi. Selvitystyön tulokset käydään liitteissä läpi toimialoittain, mukaan lukien selvitysprosessin kulku, nykytilanne, tunnistetut toimijat, kehittämistavoitteet, kansainväliset markkinat sekä esille tulleet hanketeemat. Selvitysprosessi käsittää toimialakohtaiset työpajat eli aloitus- ja evaluointityöpajat sekä kaikille toimialoille yhteisen loppuseminaarin. Nykytilanne, toimijat, kehittämistavoitteet ja kansainväliset markkinat käydään läpi toimialoittain, osapuilleen yhdenmukaisen periaatteen avulla. Esille tulleet hanketeemat raportoidaan sellaisenaan, ilman priorisointia. Hankeehdotusten ohella tarkastellaan muita ehdotetun ohjelman toimenpiteitä ja liittyviä tukitoimenpiteitä, jotka eivät sisältyisi varsinaiseen teknologiaohjelmaan. Selvitysraportti jakaantuu viiteen lukuun seuraavasti.(näitä esittelyjä muokataan vielä.) Luvussa 1 tarkastellaan johdantona selvityksen taustaa, ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvupotentiaalia sekä yleisiä toimintatapoja. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan yhteisten kehittymisedellytysten tarkastelun ohella tehdään katsaus kansainvälistymiseen, mukaanlukien tuotteet, yritykset ja liiketoiminnat, samoin kuin yhteistyöhön. Koska selvitys ja raportti on rajattu ohjelmistotuoteliiketoimintaan, luvussa määritellään lyhyesti tämän rajauksen perusteet. Vastaavasti hahmotetaan toimialakehitystä eli määritellään keskeiset toimialat tietotekniikan hyödyntäjinä. Selvitystyöryhmän kokoonpano esitellään. Luvun 2 kohteena on ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvupotentiaali ja kasvun esteet. Tarkastelu aloitetaan alan nykytilan ja koon arvioinnilla. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvupotentiaalia arvioidaan mm. kasvuvauhdin avulla, samoin kuin rakennetekijöillä. Kriittisten alan yritysten kasvuun vaikuttavien tekijöiden kautta tuodaan esille kasvun

19 5 konkreettisia haasteita, kuten koko toimialarakenteen kehitys, nopeiden muutosten tuomat haasteet ja kansainvälistyminen. Luvussa 3 tarkastellaan lyhyesti alan toimintaympäristön valmiuksien kehittämistarpeita sekä nostetaan esille ohjelmistotuoteliiketoiminnan verkostojen kehittäminen ja kiinteyttäminen eli ohjelmistotuoteklusterin nykytilanteesta lähtevät klusterin sisäisen kiinteyttämisen toimenpiteet, kuten tiedottaminen ja viestintä sekä varsinaiset verkottamistoimenpiteet. Samoin käydään läpi klusterin ulkoisen kiinteyttämisen toimenpiteet, ns. klusteriparven periaate sekä kansallinen ja alueellinen yhteistyö. Luvussa 4 tarkastellaan toimialaerikoistuneen ohjelmistotuoteliiketoiminnan mahdollisuuksia. Luvussa 5 esitetään johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset, eli tehdään ehdotus Tekesin teknologiaohjelmaksi. Ehdotukseen sisältyy esitys ohjelman laajuudesta, kestosta ja rahoituksesta sekä luonnollisesti teknologian kehittämisestä painopistealueilla eli kuudesta tarkastellusta toimialasta. Ohjelmistotuoteyritysten toimintaympäristöön ja tukiinfrastruktuuriin kohdistuvat toimenpiteet, ohjelmistotuoteklusterin kiinteyttämistoimenpiteet ja ohjelmistotuoteyritysten kansainvälistymisen tukemisen toimenpiteet käydään läpi erikseen, samoin kuin ohjelman yhteiset toimenpiteet. Varsinaisten ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden ohella esitetään muut tarvittavat toimenpiteet, erityisesti ohjelmistotuoteliiketoiminnan kiinteyttämiseen, ohjelmistotuoteliiketoiminnan tilastointiin ja kartoitukseen sekä työvoiman saatavuuteen ja koulutukseen liittyvät toimenpide-ehdotukset. Liitteissä esitetään tehostetun kasvun teknologia-alueet ja kärkihankkeet eli käydään läpi varsinaiset toimialaselvitykset ja niiden tulokset, mukaan lukien toimialakohtaisen selvitystyön toteutusperiaate, valitut toimialat ja vastuuhenkilöt. Ensimmäinen tarkasteltava ala (toimiala 1) on Kauppa, joka oli pilottitoimiala koko selvitysprosessin kannalta katsottuna. Tästä toimialasta, kuten muistakin, käydään läpi prosessin toteutus, toimialan ohjelmistokehityksen tilanne, tärkeimmät toimijat, kansainväliset markkinat ja kilpailu, tärkeimmät trendit ja kehittämistavoitteet sekä esille tulleet ehdotukset alan hankkeiksi INTOteknologiaohjelmassa. Toimiala 2 on Finanssi, toimiala 3 Metalli ja koneenrakennus, toimiala 4 Metsä, toimiala 5 Energia ja toimiala 6 Kiinteistöt, rakentaminen ja kunnossapito. Selvitystyön yhteiseen päätösseminaarin tehdään katsaus luvun lopuksi.

20 6 2 Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvupotentiaali ja kasvun esteet Tässä luvussa tarkastellaan ohjelmistoalan globaaleja markkinoita, alan kasvupotentiaalia sekä suomalaisen ohjelmistoyrityksen kasvun haasteita ja esteitä. Aluksi tarkastellaan ohjelmistoalaa ja sen kasvuun vaikuttavia tekijöitä yleisesti. Luvun lopussa keskitytään ohjelmistoliiketoiminnan mahdollisuuksiin tukea toimialapohjaisen liiketoiminnan kasvua ja kehitystä. Toimialat voivat olla eri kehitysvaiheissa myös eri maantieteellisillä alueilla. Vankkana arviona kuitenkin on, että kaikilla toimialoilla ollaan menossa enemmän ja vähemmän suljetuista ratkaisuista puoliavointen markkinoiden kautta kohti avointen markkinoiden ohjelmistoratkaisuja. 2.1 Suomi osana ohjelmistoalan globaaleja markkinoita Suomen ohjelmistotuoteteollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto on noussut vuonna 2002 ensimmäisen kerran yli miljardin euron, tästä kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli noin 400 miljoonaa euroa. Ohjelmistoteollisuus kasvoi 1990-luvun viimeisinä vuosina ja vielä 2000-luvun alussa nopeasti. Vuonna 2003 niin liiketoiminnan volyymi kuin kansainvälisen liiketoiminnan osuus (so. vienti) ovat hieman laskeneet, osin johtuen voimakkaista päämarkkina-alueiden valuuttojen kurssien heilahteluista. Markkinatilanne maailmassa näyttää muuttuneen taas parempaan suuntaan ja markkinoiden ennustetaan nousevan nopeasti yli 10%:n vuosikasvuun. Suomen ohjelmistotuoteklusteri on kuitenkin maailmalla haastajan asemassa, joten ohjelmistoklusterin kasvun tulisi nousta vuosituhannen vaihteen tapaan 30-40%:n vuosikasvuun. EITO2004:n (European Information Technology Observatory, 2004) mukaan maailman ICTmarkkinat olivat vuonna 2003 hieman yli 2 triljoonaa euroa. Ennusteiden mukaan ICTmarkkina kasvaa välillä keskimäärin noin 5% vuodessa, arvioiden mukaan vähintään kaksi kertaa nopeammin kuin maailman bruttokansantuote. Ohjelmistosektorin osuus on noin 10% kokonaismarkkinasta ja sen rahamääräinen koko oli vuonna 2003 hieman vajaat 200 miljardia euroa. Vuosikasvuksi EU ennustaa hieman koko ICT-sektoria nopeampaa kasvua eli 6,2%:a. Suomen osuus maailman kulutuksesta on kaikissa ICT:n sektoreissa noin 0,5%:a. Taulukko 2 1 Suomen osuus maailman ICT-kulutuksesta (Lähde: European Information Technology Observatory, 2004) VUOSI 2003 ENNUSTE VUODELLE 2005 ohjelmistot IT yhteensä / sis.laitteet ITpalvelut telepalvelut ohjelmistot IT yhteensä / sis.laitteet Suomi ITpalvelut telepalvelut Maailma Suomen osuus 0,59 % 0,50 % 0,41 % 0,50 % 0,59 % 0,49 % 0,40 % 0,50 % Suomessa käytetään ohjelmistoja hieman muita ICT:n sektoreita enemmän. EITO2004:n mukaan ohjelmistojen kulutus on noussut vuoden ,49%:sta 0,59%:iin vuonna Edelleen Suomessa ohjelmistojen kulutus on kärkikastia Euroopassa, toki olemme jäljessä USA:n ohjelmistojen kulutuksesta. (OECD Information Technology Outlook 2002). Suomen kotimarkkina on kovin pieni, siis noin 0,5%:a maailman markkinoista. Toimimalla pelkästään Suomen markkinoilla yritys ei voi kasvaa isoksi. Mikäli suomalaisperäinen yritys tavoittelee nousemista omassa asiakassegmentissään maailman markkinajohtajaksi tai ainakin

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003

Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003 Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003 Eero Hyvönen Torstaisin tässä salissa A217, klo 16-20 Tarkemmat tiedot ja ohjeet WWW:ssä Vetäjät Eero Hyvönen (luennot, harjoitukset) Jukka Manner (harjoitukset,

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Toimialakehitys ohjelmistoliiketoiminnan vauhdittajana

Toimialakehitys ohjelmistoliiketoiminnan vauhdittajana Toimialakehitys ohjelmistoliiketoiminnan vauhdittajana Pasi Tyrväinen, 30.1. 2004 Perustuen: Toimialakehitys ohjelmistoteollisuuden vauhdittajana - Uutta likketoimintaa lähialoilta Pasi Tyrväinen, Juhani

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2007

OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2007 SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2007 Ohjelmistoyrityskartoitus 2008 Mikko Rönkkö, Jukka Ylitalo, Nina Koivisto, Olli-Pekka Mutanen, Antti Adamsson TEKNILLINEN KORKEAKOULU Ohjelmistoliiketoiminnan laboratorio

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

OHJELMISTOYRITYSKARTOITUS 2005 Suomalainen ohjelmistotuoteliiketoiminta 2004

OHJELMISTOYRITYSKARTOITUS 2005 Suomalainen ohjelmistotuoteliiketoiminta 2004 OHJELMISTOYRITYSKARTOITUS 2005 Suomalainen ohjelmistotuoteliiketoiminta 2004 Hannu Kuitunen, professori Markku Maula, professori Jyrki Kontio 22.8.2005 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Ohjelmistoliiketoiminnan

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

OHJELMISTOYRITYSKARTOITUS 2006 Suomalainen ohjelmistotuoteliiketoiminta 2005

OHJELMISTOYRITYSKARTOITUS 2006 Suomalainen ohjelmistotuoteliiketoiminta 2005 OHJELMISTOYRITYSKARTOITUS 2006 Suomalainen ohjelmistotuoteliiketoiminta 2005 22.8.2006 professori Jyrki Kontio, tutkija Aki Lassila, professori Markku Maula TEKNILLINEN KORKEAKOULU Ohjelmistoliiketoiminnan

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Miten palvelut sovitetaan tuoteliiketoiminnan logiikkaan

Miten palvelut sovitetaan tuoteliiketoiminnan logiikkaan Miten palvelut sovitetaan tuoteliiketoiminnan logiikkaan Asiakastarjoaman laajentaminen Teamware Group Oy:ssä Esko Uotila esko.uotila@teamware.fi www.teamware.com Teamware Group lyhyesti Teamwarella on

Lisätiedot

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Jukka Leinonen Product management & development Integrated Enterprise Services Suomalaisen mobiilimarkkinan perinteiset vahvuudet Vahva ekosysteemi

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta. Katriina Otsamo 22.10.2008

Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta. Katriina Otsamo 22.10.2008 Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta Katriina Otsamo 22.10.2008 OWI on hyvinvointialan liiketoiminnan kehittäjä Kaksi osaamisaluetta: vertikaalina hyvinvointiala, horisontaalisena

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2008 Ohjelmistoyrityskartoitus 2009

SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2008 Ohjelmistoyrityskartoitus 2009 SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2008 Ohjelmistoyrityskartoitus 2009 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Ohjelmistoliiketoiminnan laboratorio Mikko Rönkkö, Juhana Peltonen, Jukka Ylitalo, Nina Koivisto, Olli Pekka

Lisätiedot

SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2006 Ohjelmistoyrityskartoitus 2007

SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2006 Ohjelmistoyrityskartoitus 2007 SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2006 Ohjelmistoyrityskartoitus 2007 Mikko Rönkkö, Eero M. Eloranta, Hanna Mustaniemi, Olli-Pekka Mutanen, professori Jyrki Kontio TEKNILLINEN KORKEAKOULU Ohjelmistoliiketoiminnan

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille KASVAVAT MOBIILI-MARKKINAT: Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille HITECH BUSINESS BREAKFAST, Oulu 10.2.2010 Kari Inberg Liiketoiminta-asiantuntija / Tekes-palvelut

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group Oyj Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group lyhyesti Kansainvälinen energiateollisuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys Liikevaihto: 94,1 milj. euroa

Lisätiedot

Uutta liiketoimintaa lähialoilta

Uutta liiketoimintaa lähialoilta Toimialakehitys ohjelmistoteollisuuden vauhdittajana Uutta liiketoimintaa lähialoilta Pasi Tyrväinen, Juhani Warsta, Veikko Seppänen Teknologiakatsaus 151/2004 Toimialakehitys ohjelmistoteollisuuden vauhdittajana

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yritysesittely Arvolupaus, tarjoama ja hyödyt QPR Softwaren missiona on tehdä asiakkaista tehokkaita ja ketteriä toiminnassaan. Arvolupauksemme on avata asiakkaille

Lisätiedot

Ohjelmistoyrityskartoitus 2007. Demo Oy. Yrityskohtainen vastausanalyysi Ohjelmistoyrityskartoitus 2007

Ohjelmistoyrityskartoitus 2007. Demo Oy. Yrityskohtainen vastausanalyysi Ohjelmistoyrityskartoitus 2007 52 Yrityskohtainen vastausanalyysi Ohjelmistoyrityskartoitus 2007 Ohjelmistoyrityskartoitus on vuosittain toteutettava ohjelmistoalaa mittaava kansallinen tutkimus. Vuonna 2007 tutkimukseen vastasi yhteensä

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta?

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Toimitusjohtaja Jussi Aho (DI) 3.10.2014 Rakentamisen heikko tuottavuuskehitys painaa kansantaloutta 500 450 Koko talous Julkinen sektori

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 25.3.2013 Sisältö Tieto lyhyesti Markkinat Vuosi 2012 Strategian toteutus 2012 2016 Vuosi 2013 2 2 Olemme sitoutuneet

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Technopolis Oyj. Q3 Katsaus

Technopolis Oyj. Q3 Katsaus Technopolis Oyj Q3 Katsaus Technopolis-konserni OULU KUOPIO JYVÄSKYLÄ LAPPEENRANTA TAMPERE PIETARI PÄÄKAUPUNKISEUTU erikoistunut teknologiayritysten toimintaympäristöihin Euroopan ainoa alallaan nopea

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group Venäjän kasvuohjelma Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group lyhyesti Nanso Group on 91 vuotta sitten perustettu vaatetusalan perheyhtiö Nanso Groupilla on vahva brändiportfolio, jonka brändeillä

Lisätiedot

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Päätehtävä: Kiihdyttää uutta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ICTtoimialan liiketoimintaa. Visio: Ohjelmakauden päättyessä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUULTA 2007. 23. lokakuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUULTA 2007. 23. lokakuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q3 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUULTA 2007 23. lokakuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q3-KATSAUS 2007 7-9/2007 7-9/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 926,3 742,0 25 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 473,6 2

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2014

KONEen tilinpäätös 2014 Paikallinen huoltotiimi palveluksessasi. Huollon asiantuntijamme päivystävät ympäri vuorokauden ja huoltavat yli miljoonaa laitetta lähes 60 maassa. He pitävät hissit, liukuportaat ja automaattiovet toiminnassa

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2011. 19. heinäkuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2011. 19. heinäkuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2011 19. heinäkuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2011: Ennätyksellisen korkea tilausvirta ja vakaa liikevoiton kasvu Q2/2011 Q2/2010 Historiallinen muutos

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

BASWARE OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS. 14. helmikuuta 2013 Finlandia-talo Helsinki

BASWARE OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS. 14. helmikuuta 2013 Finlandia-talo Helsinki BASWARE OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 14. helmikuuta 2013 Finlandia-talo Helsinki TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Esa Tihilä KATSAUS VUOTEEN 2012 Ohjelmistoista palveluihin Ohjelmistoista palveluihin: Voimakas

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelujen kansainvälistämisen keinot, mahdollisuudet ja haasteet - KIBS-selvityksen opit

Asiantuntijapalvelujen kansainvälistämisen keinot, mahdollisuudet ja haasteet - KIBS-selvityksen opit Asiantuntijapalvelujen kansainvälistämisen keinot, mahdollisuudet ja haasteet - KIBS-selvityksen opit Tiina Tuominen, tutkimuspäällikkö BIT Tutkimuskeskus, Aalto-yliopisto Selvityksen tekijät: Marja Toivonen,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q3/2007

Osavuosikatsaus Q3/2007 1 2007 SYSOPENDIGIA Oyj SYSOPENDIGIA Oyj Osavuosikatsaus Q3/2007 30.10.2007 Juha Sihvonen Vt. toimitusjohtaja SYSOPENDIGIA Oyj Katsauskauden liikevaihto (1-9) 2007 Liikevaihto, milj 1-9/2007 1-9/2006 Telekommunikaatio

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Määrätietoisesti eteenpäin 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö Liiketoiminnan kehitys vuonna 2011 Markkinoiden kehitys vuonna 2011 Vuoden 2011 kohokohdat Markkina- ja liiketoimintanäkymät

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena Etteplan Oyj sijoituskohteena Sijoitus Invest 2014 -tapahtuma 12.-13.11.2014 Etteplan suunnittelualan edelläkävijä yli 30 vuotta Suomen suurin kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut yritys ja suurimpien

Lisätiedot

Radisson SAS Royal 23.7.2001 HEIKKI TETRI, TOIMITUSJOHTAJA

Radisson SAS Royal 23.7.2001 HEIKKI TETRI, TOIMITUSJOHTAJA Radisson SAS Royal 23.7.2001 HEIKKI TETRI, TOIMITUSJOHTAJA Comptel Corporation 2001 ❶ Liikevaihto 37,9 milj. (+31 %) Tuoteliiketoiminta 30,8 milj. (+48 %) Järjestelmäpalvelut 6,0 milj. (-9 %) Laitteet

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri Pöyry Forest Industry Consulting oy Sisältö 1. Vesiparadoksi 2. Vesi ja hiili 3. Projekti Geysiiri 2 Vesitehokkuus - liiketoiminnan uusi ajuri 1. Vesiparadoksi Veden

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT SNOWPOLIKSESSA 3.-4.11.2005. Ideasta Tuotteeksi Off-Shore Alihankkijan Näkökulmasta. Toni Piirainen, Toimitusjohtaja

MULTIPOLISPÄIVÄT SNOWPOLIKSESSA 3.-4.11.2005. Ideasta Tuotteeksi Off-Shore Alihankkijan Näkökulmasta. Toni Piirainen, Toimitusjohtaja MULTIPOLISPÄIVÄT SNOWPOLIKSESSA 3.-4.11.2005 Ideasta Tuotteeksi Off-Shore Alihankkijan Näkökulmasta Toni Piirainen, Toimitusjohtaja 1 TUKIKOHTASI SUOMESSA JA MAAILMALLA 2 Sisältö 1. BASE Lyhyesti 2. Off-Shore

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

Mikä on vihreä murros ja miten siinä voi olla mukana?

Mikä on vihreä murros ja miten siinä voi olla mukana? Mikä on vihreä murros ja miten siinä voi olla mukana? Tekesin Green Growth -ohjelman seminaari 25.10.2011 Pirita Mikkanen, PhD Executive Vice President GreenStream Network GreenStream lyhyesti GreenStream

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Missä arvo syntyy 2.0?

Missä arvo syntyy 2.0? Missä arvo syntyy 2.0? Kuka luo arvon? Missä maissa arvo syntyy? Missä työtehtävissä arvo syntyy? 11.11.2011 Globalisaation muutos Kansallisista klustereista tullut globaaleja arvoverkostoja. Toiminnot

Lisätiedot

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa maassa? & Case Intia 16.4.2014 / Hannu Rossi Miksi haluat mennä uudelle markkina-alueelle? Nykyinen markkinat ovat täysin hyödynnetty/katettu? Tarvitset

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2011. 26. tammikuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2011. 26. tammikuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2011 26. tammikuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2011: Hyvää kehitystä haastavassa ympäristössä Q4/2011 Q4/2010 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen SKOL-yritysten ja henkilöstön määrän kehitys Henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Sektori Henkilöstömuutos

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2009 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2009: Edelleen hyvää kehitystä liikevoitossa ja rahavirrassa Q4/2009 Q4/2008 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011

Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011 Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat 2 2011 Digia Plc Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua 8,7 prosenttia

Lisätiedot

Palveleva pakkaus metsäklusterin veturina

Palveleva pakkaus metsäklusterin veturina Palveleva pakkaus metsäklusterin veturina Skaalatehokkuudesta korkeaan vaikuttavuuteen Esa Viitamo BIT Serve Brunch 8.5.2013 A) Pakkaus metsäklusterin veturina toimialatason näkökulma, teollinen evoluutio

Lisätiedot