Innovatiivisilla toimialaratkaisuilla kansainvälisille ohjelmistomarkkinoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Innovatiivisilla toimialaratkaisuilla kansainvälisille ohjelmistomarkkinoille"

Transkriptio

1 Innovatiivisilla toimialaratkaisuilla kansainvälisille ohjelmistomarkkinoille Pasi Tyrväinen, Irmeli Lamberg, Jussi Nukari, Juhani Saukkonen, Veikko Seppänen, Juhani Warsta Teknologiakatsaus178/2005 QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture.

2 ii

3 iii Innovatiivisilla toimialaratkaisuilla kansainvälisille ohjelmistomarkkinoille Pasi Tyrväinen Irmeli Lamberg Jussi Nukari Juhani Saukkonen Veikko Seppänen Juhani Warsta Teknologiakatsaus 178/2005 Helsinki 2005

4 iv Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 400 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Vuonna 2005 Tekesillä on käynnissä noin 25 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN

5 v Esipuhe Ohjelmistoliiketoiminnan ja -markkinoiden kehitys on jatkunut ripeänä. Sitä vievät eteenpäin sekä uudet ohjelmistoalan ja tietojenkäsittelyn teknologiainnovaatiot että vahvojen asiakastoimialojen kysyntä. Kansainvälisesti rahoitustoimiala, tietoliikenne, eri teollisuuden alat, palvelu ja kauppa ovat olleet suuurimpia ohjelmistotuotteiden soveltajia, Suomessa myös esimerkiksi metsä, energia, automaatio, metalli ja rakennustoimialat. Ohjelmistoliiketoimintaa harjoittavien yritysten suurina asiakkaina toimialayritykset ovat myös ohjanneet ohjelmistoyritysten tuotekehityksen suuntaa. Vastaavasti näille toimialoille suunnatut ohjelmistoratkasut ovat tuoneet kilpailuetuja ensin toimialan nopeimmille omaksujille ja myöhemmin myös muiden toimialojen yrityksille. Esimerkkinä tästä ovat kokoonpanoteollisuudelle kehitettyjen tuotannonohjausjärjestelmien yleistyminen toimialariippumattomiksi toiminnanohjausjärjestelmiksi. Tieto- ja viestintäteknologian klusterin alueista ohjelmistotuotteiden maailmanmarkkinoiden kasvu on nopeinta. Samalla suomalainen ohjelmistotuoteliiketoiminta arvioidaan kasvupotentiaaliltaan tieto- ja viestintäteknologian klusterin kärkijoukkoon. Eri arvioiden mukaan suomalaisten yritysten nykyinen noin 1,2 miljardin euron ohjelmistotuoteliikevaihto voidaan moninkertaistaa lähivuosina. Tämä edellyttää toisaalta kehitystoimenpiteiden kohdentamista kasvaviin markkinasegmentteihin, toisaalta olemassa olevien vahvojen toimialojen ja ohjelmistoyritysten osaamisen hyödyntämistä, sekä valittujen kansainvälisen ohjelmistomarkkinan segmenttien ja liiketoiminnan osaamista. Näillä keinoilla voidaan luoda merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille ohjelmistoalan yrityksille ja samalla tuetaan suomessa vahvoja asiakastoimialoja ohjelmistointensiivisen tuote- ja palveluliiketoiminnan kehittämisessä. Tämä selvityksen tavoitteena on ollut arvioida toimialainnovaatioon perustuvien ohjelmistoyritysten kansainvälistymispotentiaalia kuudella toimialalla. Selvitystyön toteutti Tekesin toimeksiannosta Technopolis Ventures Oy Irmeli Lambergin johdolla. Työhön osallistuivat Jussi Nukari Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:stä, professorit Juhani Saukkonen, Veikko Seppänen ja Juhani Warsta Oulun yliopistosta, professori Pasi Tyrväinen Jyväskylän yliopistosta, ja Riikka Torpo Technopolis Ventures Oy:stä. Selvitystyötä ohjasi johtoryhmä, johon kuuluivat Juha Kainulainen, Datium Oy:stä, Jouni Pöytsiä Metso Oyj:stä, Pekka Ruusunen Distocraft Oy:stä, Risto Räty Tekla Oy:stä, Juhani Strämberg TietoEnator Oyj:stä, professori Reijo Sulonen Teknillisestä korkeakoulusta, Tekesin edustajina Matti Sihto, Eero Silvennoinen (puheenjohtaja) ja Keijo Silventoinen, sekä sihteerinä Irmeli Lamberg. Tekes kiittää lämpimästi projektin johtoryhmää, raportin kirjoittajia ja kaikkia työhön osallistuneita henkilöitä. Tekes toivoo, että raportti rohkaisee toimialakohtaisiin ohjelmistotuotteisiin perustuvaa liiketoimintaa ja toimii virikkeenä ohjelmistoalan kehityksen analysoinnissa. Helsingissä syyskuussa 2005 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 vi

7 vii Tiivistelmä Ohjelmistoliiketoimintaa kehittyy tietokoneohjelmistoja hyödyntävillä toimialoilla ohjelmistoinnovaatiosyklin kautta. Yritysten sisällä kehitettyjen, kilpailuetua tuovien ohjelmistoratkaisujen vakioituessa osa toimialayritysten ohjelmistoyksiköistä eriytyy ohjelmistotoimialan tuote- tai palveluyrityksiksi. Tuotepohjaisen ratkaisun menestyminen edellyttää, että toimialan palveluprosessit ovat riittävän vakioituneita ja toimialalla on käytettävissään sen tarpeita vastaavat standardirajapinnat laitteisto- ja ohjelmistoalustoihin. Tästä syystä ohjelmistoyritysten eriytyminen tapahtuu eri aikaan eri toimialoilla ja eri maissa. Jos tämä kehitys tapahtuu Suomessa täällä vahvojen toimialojen imussa ennen muita maita, suomalaiset ohjelmistoyritykset saavat etulyöntiaseman kansainvälisillä markkinoilla. (OKSA 2004) Edelläkävijyys ei välttämättä riitä kansainvälisillä ohjelmistomarkkinoilla menestymiseen. Yleensä 10-15% markkinaosuus katsotaan menestymisen perusedellytykseksi. Kun Suomen markkina on keskimäärin 0,5% maailman ICT-markkinoista (EITO 2004), täytyy menestyvän suomalaisen ohjelmistoyrityksen liikevaihdosta kertyä tyypillisesti yli 98% muista maista. Poikkeuksena tästä ovat ohjelmistoyritykset, joiden suomalaisten asiakasyritysten markkinaosuus on omalla toimialallaan tai segmentillään yli 15% maailmanmarkkinoista. Yleisimmin suurin markkina löytyy USA:sta, joka vastaa yksin lähes puolesta ohjelmistoostoista, ja jossa sijaitsevat lähes kaikki viidenkymmenen surimman ohjelmistoyrityksen pääkonttorit. Ohjelmistotuotemarkkinoiden runsaan 200 miljardin euron kansainvälisestä liikevaihdosta (EITO:n ennuste 2004) noin puolet on sovellusohjelmistoja, kolmannes järjestelmäinfrastruktuurin ohjelmistoja ja vajaa viidennes ohjelmistokehitystyökaluja. Sovellusohjelmista vajaa puolet oli toimialakohtaisia ja vajaa puolet ERP-järjestelmiä tai muita toimialariippumattomia sovelluksia ja vain alle kymmenesosa sovellusohjelmista myytiin kuluttajakäyttäjille. (OECD 2002) Vastaavasti kuluttajien osuus IT-palveluiden yli 400 miljardin euron liikevaihdosta on häviävän pieni suurten asiakastoimialojen vetäessä ohjelmistoalan kehitystä. Esimerkiksi rahoitustoimiala käyttää yli 400 miljardin ITbudjetistaan IT-palveluihin 160 ja ohjelmistotuotteisiin 20 miljardia euroa, mikä on yli kolminkertaisesti kuluttaja-asiakkaisiin verrattuna. Suomalaisen ohjelmistoklusterin liikevaihto on noin 4 miljardia euroa (OKSA 2004), josta n. 1,2 miljardia ohjelmistotuotteita ja 2 miljardia IT-toimialayritysten palvelutuotteita (EITO 2004) ja noin miljardi muiden toimialojen yritysten ohjelmistoliikevaihtoa (OKSA 2004). Näiden lisäksi muilla toimialoilla tehdään noin 2 miljardin arvosta sisäistä ohjelmistokehitystä muunmoassa sulautettuihin järjestelmiin ja palveluprosessien automatisointiin. Tämän INTO-selvityksen ja teknologiaohjelmavalmistelun tavoitteena on ollut etsiä keinoja kasvattaa suomalaisten ohjelmistoyritysten maailmanmarkkinaosuutta. Lähtökohdaksi on otettu toimialoja palvelevan eriytyneen ohjelmistoliiketoiminnan kasvupotentiaali ja toimialayrityksissä piilevän ohjelmistokehityksen tuotteistaminen. Raportissa käydään läpi ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvupotentiaali ja kasvun esteet, ohjelmistoliiketoiminnan yritysrakenteet ja toimialaympäristö, sekä arvioidaan toimialaerikoistuneen ohjelmistoliiketoiminnan mahdollisuuksia kuudella toimialalla. Valitut toimialat olivat kauppa, finanssi, metalli ja koneenrakennus, metsä, energia sekä kiinteistö, rakentaminen ja kunnossapito. Toimialakohtaiset analyysit toteutettiin viisivaiheisen kartoitusprosessin avulla joka toimialalla. Prosessin kuluessa selvitettiin toimialaerikoistuneen ohjelmistokehityksen toimijat ja osaamispohja Suomessa, nykyinen ja tuleva ohjelmistotarjonta, kohdemarkkinat ja

8 viii kilpailutilanne, toimialan ohjelmistomarkkinoiden kehitykseen vaikuttavat trendit, sekä ohjelmistoyritysten kehitystarpeet ja toiveet Tekesin toimenpiteiksi. Taustatietojen keräämisen ja analyysin jälkeen kunkin toimialan ohjelmistoliiketoimintaa tuntevat asiantuntijat kokoontuivat kahteen toimialakohtaiseen ryhmätyösessioon näkemysten kokoamista ja aiemmin tuotettujen tulosten kommentointia varten. Toimiala-analyysien lisäksi järjestettiin avoin seminaaripäivä, jossa esiteltiin saatuja tuloksia ja koottiin lisäinformaatiota. Toimialakohtaisten analyysien yhteenvedot ovat tämän raportin liitteinä. Tässä raportissa esitetään johtopäätökset tehdystä työstä ja toimenpide-ehdotukset. Tulosten perusteella selvitysryhmä esittää teknologiaohjelman käynnistämistä toimialaosaamisen perustuvan ohjelmistoliiketoiminnan kansainvälistymisen tukemiseksi. Esitetty teknologiaohjelma sisältäisi yrityskohtaisia hankkeita tukemaan ohjelmistojen tuotteistamista kansainvälisille markkinoille, kannustaisi yrityskonsortioita muodostamaan yhteisiä integroituja tuotekokonaisuuksia, sekä aktivoisi toimialainnovaatiosta nousevia hankkeita. Ohjelman tavoitteena on saada aikaan toimiala- ja teemakohtaisia ohjelmistoklustereita, joilla on yksittäisiä yrityksiä paremmat menestymisen edellytykset. Tätä tuetaan jäsentämällä ohjelman toiminta toimialakohtaisten ja eri toimialoja leikkaavien teemakohtaisten ryhmien kautta. Toimialojen kehityskaaren dynamiikka otetaan huomioon käynnistämällä toimenpiteitä vuosittain vaihtuvien kohdetoimialojen ja teemaryhmien sisällä toimialaanalyysien tulosten perusteella. Näiden rinnalla ohjelman on suunniteltu tarjoavan jatkuvaa tukea liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistämisen alueilla, käynnistävän tavoitteitaan tukevia tutkimushankkeita ja tukevan klusteroitumishankkeita.

9 ix Summary ERP software and other horizontal application products represent roughly half of the annual M sales of software application products while the other half comprises software products specific to vertical industries, such as financials, telecom services, and metal industry. Typically these vertical products originate from in-house software solutions aiming at competitive advantage. The company-specific solutions will be standardized and productized for global vertical markets when sufficient hardware and software platforms are available. The timing of this evolution is somewhat specific to each vertical industry and each geographical market area. The underlying assumption of this report is that advanced vertically-oriented software companies serving leading industries in Finland and the spin-off companies originating from the leading target industry enterprises will have competitive advantage in serving their verticals globally based on functionality and faster time-to-market. The Finnish software cluster generates annual M turnover from software products, which is 0,5% of the global market. Annual turnover of the Finnish IT service industry is over M, most of which comes from services to the Finnish vertical industries. Engineering companies and other vertical industries generate IT service turn-over close to M not visible in the statistics adding up the total Finnish IT turn-over of about M and employees. In addition to this, close to employees are estimated to work on in-house software development assignments in industries and in the public sector. In most vertical markets the Finnish software companies can achieve only a 0,5% global market share from the Finnsh markets while typically 10-15% is required for success. This implies that typically 98% of the turn-over has to be generated from abroad, typically from the EU or the US, which is dominating most vertical market segments both as the location of headquarters and as the leading or the major market. This report summarizes the results of the INTO-analysis aiming at finding the means to expand the global business volume of the Finnish software cluster based on the potential of vertical software products and solutions. The contents includes sections for the growth potential and the factors preventing growth, context and structure of the software industry, and analysis of six vertical sofware industries. The verticals analyzed are trade, financials, metal and engineering, forest industry, energy, construction and facility services. The fivestep analysis process implemented for each vertical elaborated the actors and resources in Finland, current and future software offering, target markets and competition, trends impacting vertical software markets, as well as development needs and suggested actions for the public sector. These five-step analysis processes included two evaluation and brainstorming sessions with industry specialists. After these six parallel processes the results were presented and reviewed in a joint cross-industry conference. Results of each vertical software industry and the joint conference are summarised in this report and in the annexes. Conlcusions and proposals for further actions are presented in the end of this report. Based on all the information collected the INTO group proposes that Tekes should launch a new technology program to boost the global software business of Finnish enterprises based on the potential of vertical software solutions. General objectives of the proposed program include strengthening of vertical software clusters and ecosystems to better meet competition, competency development in software business and international operations, and research projects supporting these activities. The specific activities include support for R&D projects internationalizing their offering, for consortia combining their offerings to better respond market demand, and for innovative vertical solutions. The program management should revise the target each year and initiate activities on verticals and topics with most potential.

10 x

11 xi Sisällysluettelo Esipuhe... v Tiivistelmä... vii Summary...ix Sisällysluettelo...xi Kuvat... xii Taulukot... xiii 1 Johdanto Taustaa Ohjelmistotuoteliiketoiminnan arvoketjut Raportin tavoitteet ja rakenne Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvupotentiaali ja kasvun esteet Suomi osana ohjelmistoalan globaaleja markkinoita Ohjelmistotuoteliiketoiminnassa suuri kasvupotentiaali Suomen ohjelmistotuoteteollisuuden nykyinen koko ja kasvuvauhti Kilpailu globaalista markkinaosuudesta - ei kansainvälistymisasteesta Toimialakehityksessä kohti avoimia ohjelmistoratkaisuja Ohjelmistoliiketoiminnan kasvupotentiaali ja toimintatavat Ohjelmistotuoteliiketoiminnan yhteisten kehittymisedellytysten tarkastelu Ohjelmistoyritykset ja globaali liiketoiminta Yhteistyö Alan kehittymiseen vaikuttavat rakennetekijät Kriittisiä alan yritysten kasvuun vaikuttavia tekijöitä Alan kasvun konkreettisia haasteita Nopeiden muutosten tuomat uudet kehityshaasteet Ohjelmistotuoteliiketoiminnan yritysrakenne sekä toimintaympäristö Ohjelmistotuoteklusterin nykytilanne Klusterin kehitystyövälineet Suomen ohjelmistoklusterin kehittämisympäristö ja -haasteet Klusterin sisäisen kiinteyttämisen toimenpiteet Klusterin ulkoisen kiinteyttämisen nykyiset toimenpiteet Klusteriparvi Toimialaerikoistuneen ohjelmistotuoteliiketoiminnan mahdollisuudet toimialoittain Ohjelmistokehityksen tilanne toimialoittain Suomessa Yhteenveto ohjelmistotuoteliiketoiminnan tilasta eri toimialoilla Toimialojen kehitysnäkymiä Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Teknologian kehittäminen painopistealueilla Ehdotus teknologiaohjelmaksi Ohjelman rakenne Ohjelman johtamisjärjestelmä Ohjelman laajuus, kesto ja rahoitus Ohjelmistotuoteyritysten toimintaympäristöön ja tuki-infrastruktuuriin kohdistuvat toimenpiteet Ohjelmistotuoteklusterin kiinteyttämistoimenpiteet Ohjelmistotuoteyritysten kansainvälistymisen tukeminen Ohjelman yhteiset toimenpiteet Kansainvälinen verkottuminen Teknologiaohjelman lisäksi tarvittavat toimenpiteet...78 Liitteet...79 Liite 1 Selvitystyöryhmä ja työpajat...79 Liite 2 Toimialaprosessin prosessikuvaus...81 Liite 3 Toimiala 1 - Kauppa...93 Liite 4 Toimiala 2 - Finanssi...98 Liite 5 Toimiala 3 - Metalli ja koneenrakennus Liite 6 Toimiala 4 - Metsä Liite 7 Toimiala 5 - Energia Liite 8 Toimiala 6 - Kiinteistöt & rakentaminen & kunnossapito...131

12 Kuvat Kuva 1 1 Ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheet (Lähde: Oksa-selvitys)... 1 Kuva 1 2 Ohjelmistoliiketoiminnan arvoketjun keskeiset toiminnot (pyöristetyt suorakaiteet) ja tuotteet (neliöt) sekä toimialaluokittelun kohdentuminen niihin (Lähde: Oksa-selvitys)... 3 Kuva 2 1 ICT-sektorin vuosittaiset kasvuluvut OECD- ja ei-oecd-maissa välillä ((Lähde: OECD Information Technology Outlook, 2002)... 7 Kuva 2 2 Ohjelmistotuotemarkkinoiden jakautuminen sektoreihin ja osasektoreihin (miljardia dollaria) ja osuus maailman ohjelmistomarkkinoista vuonna 1999 (OECD, 2002)... 8 Kuva 2 3 Worldwide IT Spending (billion dollar) in Business by Vertical Market, , (Lähde: Gartner Dataquest (December 2003): Vertical Markets Gain Momentum in 2004 IT Spending)... 9 Kuva 2 4 Ohjelmistojen liikevaihdon kehittymisen skenaarioita...10 Kuva 2 5 Suomen ohjelmistotuoteliiketoiminnan liikevaihdon kehittyminen (Lähde: Ohjelmistoyrityskartoitus, 2004)...12 Kuva 2 6 Suomalaisten ohjelmistotuoteyritysten kansainvälinen liiketoiminta ja sen osuus kokonaisliikevaihdosta yrityksittäin (Lähde: Ohjelmistoyrityskartoitus 2003)...14 Kuva 2 7 Globaalin markkinaosuuden saavuttaminen valittujen maiden kotimarkkinoiden kärkiyrityksille (markkinaosuus kotimaassa 33,3%)...15 Kuva 2 8 Horisontaaali ja vertikaali ohjelmistotuoteliiketoiminta (Lähde: Cusumano 2004)...17 Kuva 2 9 Target Market of the Main Product by the Size of the Software Product Business. (Lähde: Ohjelmistoyrityskartoitus 2004)...18 Kuva 2 10 Frequencies of the Industry-Specific Markets of the Main Product (Lähde: Ohjelmistoyrityskartoitus 2004)...19 Kuva 2 11 Ohjelmistoyrityksen kasvupolku (Lähde: McHugh, 1999)...22 Kuva 2 12 Suomalaisperäisiä ohjelmistoliiketoiminnan yrityksiä (Lähde: Tietoviikko)...23 Kuva 3 1 Suomen ohjelmistoklusterin kehittämisympäristö ja haasteet...28 Kuva 3 2 Number of IPO Deals in the USA, (Lähde: Renaissance Capital s IPOhome.com)...29 Kuva 3 3 Venture Capital in Massachusetts, USA (Lähde: Global Sofware Seminar, March 2004)...30 Kuva 3 4 Suomalainen korkean teknologian yrityksen VC-rahoituksen arvoketju (Lähde: Juhani Saukkonen, Software Forum, 2005)...30 Kuva 3 5 Framework for Innovation (Source : Maasachusetts Innovation Index, 2004)...32 Kuva Deloitte Fast 500 Companies EMEA...33 Kuva 3 7 Markkinan maturiteetti määrää peliareenan (Lähde: Pasi Sorvisto, 2004)...35 Kuva 3 8 Typical management strain points from UK to global markets (Lähde McHugh 1999)...36 Kuva 3 9 Building Management Teams During Life-Cycle of Finnish Origin High-tech Companies...37 Kuva 3 10 Playing arena of Business Development (Lähde: Pasi Sorvisto, 2004)...38 Kuva 3 11 Ohjelmistotuoteklusteri (kytkentä toimialayrityksiin sekä toimialayrityksissä tehtävä ohjelmistotuotekehitys ja ohjelmistopalvelutoiminta on selkeyden vuoksi jätetty pois kuvasta)...39 Kuva 3 12 Klusterijoukko...40 Kuva 4 1 Kaupan alan ohjelmistokehityksen yleistilanne Suomessa Kuva 4 2 Toimiala kauppa sijoitettuna ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheisiin...44 Kuva 4 3 Finanssialan ohjelmistokehityksen yleistilanne Suomessa Kuva 4 4 Toimiala finanssi sijoitettuna ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheisiin...45 Kuva 4 5 Metalli- ja koneenrakennusalan ohjelmistokehityksen tilanne Kuva 4 6 Toimiala metalli ja koneenrakennus sijoitettuna ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheisiin...46 Kuva 4 7 Metsätoimialan ohjelmistokehityksen tilanne Suomessa Kuva 4 8 Toimiala metsä sijoitettuna ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheisiin...47 Kuva 4 9 Suomalaisten energia-alan ohjelmistojen tilanne Kuva 4 10 Toimiala energia sijoitettuna ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheisiin...48 Kuva 4 11 Rakennus- ja kiinteistöalan ohjelmistokehityksen yleistilanne Suomessa Kuva 4 12 Toimiala rakentaminen, kiinteistöt ja kunnossapito sijoitettuna ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheisiin...49 Kuva 5 1 INTO-teknologiaohjelman rakenne...68 Kuva 5 2 INTO-teknologiaohjelman toimenpiteet osa-alueittain...73 Kuva 5 3 INTO-teknologiaohjelman toimenpiderakenne...74 Kuva 5 4 Global Technology kasvuhankkeen osallistujille suunniteltuja tuotoksia...77 Kuva L3 1 Kaupan alan ohjelmistokehityksen yleistilanne Suomessa Kuva L4 1 Finanssialan ohjelmistokehityksen yleistilanne Suomessa xii

13 xiii Kuva L4-2 Gartnerin (2004) luokittelu finanssialan ohjelmistoille (kaksi vasenta saraketta) sekä maksujenkäsittelyohjelmistoille (oikeanpuoleinen sarake). Suomessa vahvoja alueita on korostettu aloitustyöpajan tulosten perusteella Kuva L5-1 Metalli- ja koneenrakennusalan ohjelmistokehityksen tilanne Kuva L5-2 Älykkäät koneet -teemoitusta Kuva L5-3 Metalli- ja koneklusterin ohjelmistoliiketoiminnan arvoverkko Kuva L5-4 Hanketeemat vs. toimijoiden roolit Kuva L6-1 Metsätoimialan ohjelmistokehityksen tilanne Suomessa Kuva L6-2 Metsäklusterin dynamiikkaa Kuva L6-3 Metsätoimialan ohjelmistoliiketoiminnan arvoverkko Kuva L7-1 Suomalaisten energia-alan ohjelmistojen tilanne Kuva L7-2 Energia-alan arvoketjut (McKinsey 1999) Kuva L8-1 Rakennus- ja kiinteistöalan ohjelmistokehityksen yleistilanne Suomessa Kuva L8-2 Civil Software Market Share, 2002 (Lähde: Gartner, 2003) Kuva L8-3 Tilahallintaohjelmistojen markkinat vuonna 2002 (Lähde: Gartner, 2003) Kuva L8-4 Rakennus- ja kiinteistöalan ohjelmistoliiketoiminnan arvoverkko (Lähde: Messerschmitt and Szyperski 2003) Taulukot Taulukko 1 1 Tuotteet, jotka asiakas ostaa, kun tuotteen osana on ohjelmistotuote (tuotekopio + lisenssi) (Lähde: Oksa-selvitys)... 4 Taulukko 2 1 Suomen osuus maailman ICT-kulutuksesta (Lähde: European Information Technology Observatory, 2004)... 6 Taulukko 2 2 Worldwide IT Spending in Business by Vertical Market, , (Lähde: Gartner Dataquest (December 2003): Vertical Markets Gain Momentum in 2004 IT Spending)...10 Taulukko Deloitte Fast 500, North-America, 25 fastest growing companies of all catergories...34 Taulukko 3 2 Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kohdemarkkinat...41 Taulukko 3 3 Ohjelmistotuoteliiketoiminnan toimialaluokitus...42 Taulukko 4 1 Ohjelmistokehityksen tilanne toimialoittain Suomessa Taulukko 4 2 Tiivistelmä 1 valmisteluseminaarin toimialakohtaisista ryhmätöistä...53 Taulukko 4 3 Tiivistelmä 2 valmisteluseminaarin toimialakohtaisista ryhmätöistä...54 Taulukko 4 4 Tiivistelmä 3 valmisteluseminaarin toimialakohtaisista ryhmätöistä...55 Taulukko 5 1 INTO-teknologiaohjelman budjettiehdotus...75 Taulukko L3 1 Kaupan alan ohjelmistokehitystä tekevien yritysten näkökulmasta tarpeet ja toivotut toimenpiteet näyttävät tälle...96 Taulukko L5-1 Maailman viisi suurinta mekaanisen alan ohjelmistoyritystä, (Lähde: Gartner) Taulukko L5-2 Euroopan suurimmat mekaanisen alan ohjelmistoyritykset, (Lähde: Gartner) Taulukko L8-1 AEC markkinat alueittain (Lähde: Gartner, 2003) Taulukko L8-2 AEC -sovellusten markkinat ja kysyntäennuste (Lähde: Gartner, 2003)...135

14 xiv

15 1 1 Johdanto 1.1 Taustaa Ohjelmistoliiketoimintaa kehittyy tietokoneohjelmistoja hyödyntävillä toimialoilla ohjelmistoinnovaatiosyklin kautta niin, että ensi vaiheessa suljetut ja laitteisiin sulautetut ohjelmistoratkaisut eriytyvät ja tuotteistuvat sekä laiterajapintojen standardoitumisen että ohjelmistojen käyttötarpeiden vakioitumisen kautta, kuva 1-1 (Oksa 1 -selvitys). Kuva 1 1 Ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheet (Lähde: Oksa-selvitys) Lopulta voidaan päätyä tilanteeseen, jossa ohjelmistot on yhtäältä pitkälle tuotteistettu, mutta toisaalta ne ovat muuttuneet käyttökohteessaan palvelun välikappaleiksi tuotteista on siis tullut palvelujen mahdollistajia. Tuotteistuksen kannalta kriittisessä vaiheessa käydään usein kilpailua ns. hallitsevasta tuotekonseptista, joka sisältää sekä laitealustat ja -rajapinnat että ohjelmistosovelluksen perustoiminnallisuuden avainmarkkinoilla. Toisaalta laajan tietoteknisen järjestelmän eri osissa hyödynnetyt ohjelmistot voivat olla innovaatiosyklin mielessä eri kehitysvaiheessa eli jotkut ratkaisut on sulautettu laitteisiin, toiset ovat erillisiä ohjelmistotuotteita ja kolmannet ovat jo sulautuneet palveluihin. Toisin sanoen ohjelmistoinnovaatiosykli ei etene koko järjestelmässä välttämättä samassa tahdissa. Ohjelmistoinnovaatio ei myöskään ole lineaarinen prosessi, esimerkiksi sulautetusta 1 Tyrväinen, Warsta, Seppänen (2004) Toimialakehitys ohjelmistoteollisuuden vauhdittajana (http://www.tekes.fi/julkaisut/toimialakehitys_ohjelmistoteollisuuden.pdf)

16 2 ohjelmistosta voi tulla suoraan sulautettu palvelu tai ohjelmistotuote voi palautua epäjatkuvan laiteteknisen innovaation kautta uudestaan sulautetuksi räätälöidyksi ohjelmistoksi. INTOtoimialojen ohjelmistotuoteliiketoimintapotentiaalin tarkastelussa nämä seikat on syytä ottaa huomioon - erityisesti edellinen, koska kaikkien selvityksen kohteena olleiden toimialojen hyödyntämät tietotekniset ratkaisut muodostavat järjestelmäkokonaisuuksia. Jälkimmäistä edustavat mm. mobiili- ja tunnistusteknologiat, jotka saattavat muuttaa vakiintuneen järjestelmäratkaisun osaa tai perusarkkitehtuuriakin. Innovaatiosykliin liittyvä oleellinen tekijä ohjelmistoliiketoiminnan kehittymisessä on, miten ohjelmiston loppukäyttäjä hahmottaa ohjelmiston arvon ja miten arvo käytännössä muodostuu, tavallisimmin useiden eri toimijoiden verkossa. Ohjelmistoliiketoiminnan arvon muodostumisperiaatteen kaksi avaintekijää ovat (Messerschmitt ja Szyperski ( ): arvon tuottoa tapahtuu kolmessa roolissa, joihin tai joiden yhdistelmään ohjelmistoliiketoiminnan harjoittaja voi erikoistua ohjelmistokehitys, integrointi ja ohjelmiston hyödyntäjän eli loppukäyttäjän palvelu; ja ohjelmistosovellusten ja -infrastruktuurien arvontuotot pyrkivät eriytymään eli tietyt toimijat tarjoavat sovelluksia, toiset tarjoavat sovellusten tarvitsemia infrastruktuuriratkaisuja. Tällä perusteella saadaan kuusi periaatteellista ohjelmistoliiketoimintaroolia toteuttamaan kuvan 1-1 mukaisia ohjelmistoliiketoiminnan arkkityyppejä: sovelluskehittäjät alusta- eli infrastruktuurikehittäjät sovellusintegroijat alustaintegroijat infrastruktuurioperaattorit sovelluspalveluoperaattorit. Käytännössä yksi toimija voi luonnollisesti hoitaa jopa kaikkia rooleja, monesti peräkkäisten vaiheiden sovellus- tai infrastruktuurirooleja ja melko usein myös saman vaiheen sovellus- ja infrastruktuurirooleja. Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti ohjelmistoliiketoiminnan kasvupotentiaalia ja toimintatapoja, kehittymisedellytyksiä, kansainvälistä liiketoimintaa ja yhteistyötä edellä mainituista ja niistä johdetuista muista lähtökohdista. 1.2 Ohjelmistotuoteliiketoiminnan arvoketjut Ohjelmistoalan katsotaan muodostuvan sellaisesta liiketoiminnasta, joka sisältää ohjelmistokehitystä. Tämä voi tapahtua varsinaisen ohjelmistotoimialan yrityksissä tai muiden toimialojen yrityksissä. Ohjelmistoklusterin ytimen muodostavat päätoimialanaan ohjelmistoalan ilmoittavista yrityksistä ohjelmistotuotteisiin luokitellut yritykset (Suomessa TOL luokan Ohjelmistotuotteita kehittävät yritykset, kansainvälisesti luokka 72.2) sekä muiden toimialojen alle luokiteltujen yritysten ohjelmistotuotteita valmistavat liiketoimintayksiköt. Ohjelmistoalaan katsotaan kuuluvan osa ohjelmistotoimialan yrityksien liiketoiminnasta (henkilöstöstä ja liikevaihdosta) seuraavasti: ohjelmistojen suunnittelupalvelua tarjoavat yritykset (luokista TOL ja 72202) valtaosin; laitteistokonsultoinnin toimialan 2 Messerschmitt, D.G. & Szyperski, C. (2003) Software Ecosystem

17 3 yrityksissä tehtävä ohjelmistokehitysosuus (721) ja tietojenkäsittelypalvelua harjoittavien yritysten ohjelmistokehitysosuus (723); samoin kuin muiden toimialojen yrityksistä sulautettujen ohjelmistojen kehitystyö, ohjelmistokonsultointi, sisäisten järjestelmien kehitystyön ohjelmistokehitysosuus ja itse kehitetyillä ohjelmistoilla tarjottavat palvelut. Ohjelmistotuotteita valmistavista yrityksistä tarkastelun piiriin on otettu sekä ohjelmistotuotekehitys että tuotteistaminen, samoin kuin ohjelmistoalan erityisosaamista vaativiksi katsottavat osat tuotemarkkinointia, myyntiä ja jakelua. Oksa-raportista lainattu kuva 1-2 havainnollistaa em. ohjelmistoliiketoiminnan rajausta. Kuva 1 2 Ohjelmistoliiketoiminnan arvoketjun keskeiset toiminnot (pyöristetyt suorakaiteet) ja tuotteet (neliöt) sekä toimialaluokittelun kohdentuminen niihin (Lähde: Oksa-selvitys) Ohjelmistotuote sisältää tuotekopion ja sen käyttöön oikeuttavan lisenssin. Tämän lisäksi se on yleensä erikseen asennettavissa ja päivitettävissä. Ohjelmistotuote myydään usein itsenäisenä ohjelmistotuotteena ilman laitteistoa, mutta se voidaan myydä myös osana laitteistoa tai palvelua. Taulukko 1-1 havainnollistaa ohjelmistotuotteen olomuotoja.

18 4 Taulukko 1 1 Tuotteet, jotka asiakas ostaa, kun tuotteen osana on ohjelmistotuote (tuotekopio + lisenssi) (Lähde: Oksa-selvitys) Ohjelmistotuotteen olomuoto loppuasiakkaalle Asiakas ei maksa lisenssistä Asiakas maksaa myös lisenssistä Asiakas maksaa vain lisenssistä Ohjelmisto palvelun osana (palveluun sulautettu ohjelmisto) Itsenäinen ohjelmisto (Laitteistoon-) sulautettu ohjelmisto Palvelu (ohjelmistolla toteutettu tai tuettu palvelu) Open source, Shareware, Freeware Laite, järjestelmä (tuotekopio laitteen mukana) Palvelu + lisenssi (ohjelmistolla tuettu palvelu) Ohjelmistotuote + palvelut (konfigurointi, asennus, koulutus ) Laite + sulautettu ohjelmistotuote (erillinen lisenssimaksu ohjelmistotuotteesta) Software as service (ohjelmistolla toteutettu palvelu) Shrink wrap ohjelmistotuote Riveillä on ohjelmistotuotteen olomuoto sen ollessa osana näitä tuotteita. Sarakkeet erottelevat, mistä asiakas maksaa. Kahden oikeanpuoleisimman sarakkeen tuotteet on tulkittavissa kaupallisiksi ohjelmistotuotteiksi lisenssistä saatavan maksun perusteella. Taulukon solut kertovat tuotekokonaisuuden nimityksen ja suluissa lyhyen selityksen. (Laitteeseen) sulautettu ohjelmisto toimitetaan asiakkaalle osana laitetta tai järjestelmää. Sen käyttöoikeuslisenssi siirtyy erikseen hinnoiteltuna laitteen tai järjestelmän mukana asiakkaalle. Palveluun sulautettua ohjelmistotuotetta ei myöskään yleensä hinnoitella erikseen asiakkaalle, mutta poikkeuksena ovat esimerkiksi pankkipääteohjelmistojen lisenssimaksut. 1.3 Raportin tavoitteet ja rakenne Tämän raportin tavoitteena on paitsi koota yhteen tehdyn selvityksen tulokset, myös esittää johtopäätöksenä ehdotus Tekesin teknologiaohjelmaksi. Selvitystyön tulokset käydään liitteissä läpi toimialoittain, mukaan lukien selvitysprosessin kulku, nykytilanne, tunnistetut toimijat, kehittämistavoitteet, kansainväliset markkinat sekä esille tulleet hanketeemat. Selvitysprosessi käsittää toimialakohtaiset työpajat eli aloitus- ja evaluointityöpajat sekä kaikille toimialoille yhteisen loppuseminaarin. Nykytilanne, toimijat, kehittämistavoitteet ja kansainväliset markkinat käydään läpi toimialoittain, osapuilleen yhdenmukaisen periaatteen avulla. Esille tulleet hanketeemat raportoidaan sellaisenaan, ilman priorisointia. Hankeehdotusten ohella tarkastellaan muita ehdotetun ohjelman toimenpiteitä ja liittyviä tukitoimenpiteitä, jotka eivät sisältyisi varsinaiseen teknologiaohjelmaan. Selvitysraportti jakaantuu viiteen lukuun seuraavasti.(näitä esittelyjä muokataan vielä.) Luvussa 1 tarkastellaan johdantona selvityksen taustaa, ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvupotentiaalia sekä yleisiä toimintatapoja. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan yhteisten kehittymisedellytysten tarkastelun ohella tehdään katsaus kansainvälistymiseen, mukaanlukien tuotteet, yritykset ja liiketoiminnat, samoin kuin yhteistyöhön. Koska selvitys ja raportti on rajattu ohjelmistotuoteliiketoimintaan, luvussa määritellään lyhyesti tämän rajauksen perusteet. Vastaavasti hahmotetaan toimialakehitystä eli määritellään keskeiset toimialat tietotekniikan hyödyntäjinä. Selvitystyöryhmän kokoonpano esitellään. Luvun 2 kohteena on ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvupotentiaali ja kasvun esteet. Tarkastelu aloitetaan alan nykytilan ja koon arvioinnilla. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvupotentiaalia arvioidaan mm. kasvuvauhdin avulla, samoin kuin rakennetekijöillä. Kriittisten alan yritysten kasvuun vaikuttavien tekijöiden kautta tuodaan esille kasvun

19 5 konkreettisia haasteita, kuten koko toimialarakenteen kehitys, nopeiden muutosten tuomat haasteet ja kansainvälistyminen. Luvussa 3 tarkastellaan lyhyesti alan toimintaympäristön valmiuksien kehittämistarpeita sekä nostetaan esille ohjelmistotuoteliiketoiminnan verkostojen kehittäminen ja kiinteyttäminen eli ohjelmistotuoteklusterin nykytilanteesta lähtevät klusterin sisäisen kiinteyttämisen toimenpiteet, kuten tiedottaminen ja viestintä sekä varsinaiset verkottamistoimenpiteet. Samoin käydään läpi klusterin ulkoisen kiinteyttämisen toimenpiteet, ns. klusteriparven periaate sekä kansallinen ja alueellinen yhteistyö. Luvussa 4 tarkastellaan toimialaerikoistuneen ohjelmistotuoteliiketoiminnan mahdollisuuksia. Luvussa 5 esitetään johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset, eli tehdään ehdotus Tekesin teknologiaohjelmaksi. Ehdotukseen sisältyy esitys ohjelman laajuudesta, kestosta ja rahoituksesta sekä luonnollisesti teknologian kehittämisestä painopistealueilla eli kuudesta tarkastellusta toimialasta. Ohjelmistotuoteyritysten toimintaympäristöön ja tukiinfrastruktuuriin kohdistuvat toimenpiteet, ohjelmistotuoteklusterin kiinteyttämistoimenpiteet ja ohjelmistotuoteyritysten kansainvälistymisen tukemisen toimenpiteet käydään läpi erikseen, samoin kuin ohjelman yhteiset toimenpiteet. Varsinaisten ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden ohella esitetään muut tarvittavat toimenpiteet, erityisesti ohjelmistotuoteliiketoiminnan kiinteyttämiseen, ohjelmistotuoteliiketoiminnan tilastointiin ja kartoitukseen sekä työvoiman saatavuuteen ja koulutukseen liittyvät toimenpide-ehdotukset. Liitteissä esitetään tehostetun kasvun teknologia-alueet ja kärkihankkeet eli käydään läpi varsinaiset toimialaselvitykset ja niiden tulokset, mukaan lukien toimialakohtaisen selvitystyön toteutusperiaate, valitut toimialat ja vastuuhenkilöt. Ensimmäinen tarkasteltava ala (toimiala 1) on Kauppa, joka oli pilottitoimiala koko selvitysprosessin kannalta katsottuna. Tästä toimialasta, kuten muistakin, käydään läpi prosessin toteutus, toimialan ohjelmistokehityksen tilanne, tärkeimmät toimijat, kansainväliset markkinat ja kilpailu, tärkeimmät trendit ja kehittämistavoitteet sekä esille tulleet ehdotukset alan hankkeiksi INTOteknologiaohjelmassa. Toimiala 2 on Finanssi, toimiala 3 Metalli ja koneenrakennus, toimiala 4 Metsä, toimiala 5 Energia ja toimiala 6 Kiinteistöt, rakentaminen ja kunnossapito. Selvitystyön yhteiseen päätösseminaarin tehdään katsaus luvun lopuksi.

20 6 2 Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvupotentiaali ja kasvun esteet Tässä luvussa tarkastellaan ohjelmistoalan globaaleja markkinoita, alan kasvupotentiaalia sekä suomalaisen ohjelmistoyrityksen kasvun haasteita ja esteitä. Aluksi tarkastellaan ohjelmistoalaa ja sen kasvuun vaikuttavia tekijöitä yleisesti. Luvun lopussa keskitytään ohjelmistoliiketoiminnan mahdollisuuksiin tukea toimialapohjaisen liiketoiminnan kasvua ja kehitystä. Toimialat voivat olla eri kehitysvaiheissa myös eri maantieteellisillä alueilla. Vankkana arviona kuitenkin on, että kaikilla toimialoilla ollaan menossa enemmän ja vähemmän suljetuista ratkaisuista puoliavointen markkinoiden kautta kohti avointen markkinoiden ohjelmistoratkaisuja. 2.1 Suomi osana ohjelmistoalan globaaleja markkinoita Suomen ohjelmistotuoteteollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto on noussut vuonna 2002 ensimmäisen kerran yli miljardin euron, tästä kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli noin 400 miljoonaa euroa. Ohjelmistoteollisuus kasvoi 1990-luvun viimeisinä vuosina ja vielä 2000-luvun alussa nopeasti. Vuonna 2003 niin liiketoiminnan volyymi kuin kansainvälisen liiketoiminnan osuus (so. vienti) ovat hieman laskeneet, osin johtuen voimakkaista päämarkkina-alueiden valuuttojen kurssien heilahteluista. Markkinatilanne maailmassa näyttää muuttuneen taas parempaan suuntaan ja markkinoiden ennustetaan nousevan nopeasti yli 10%:n vuosikasvuun. Suomen ohjelmistotuoteklusteri on kuitenkin maailmalla haastajan asemassa, joten ohjelmistoklusterin kasvun tulisi nousta vuosituhannen vaihteen tapaan 30-40%:n vuosikasvuun. EITO2004:n (European Information Technology Observatory, 2004) mukaan maailman ICTmarkkinat olivat vuonna 2003 hieman yli 2 triljoonaa euroa. Ennusteiden mukaan ICTmarkkina kasvaa välillä keskimäärin noin 5% vuodessa, arvioiden mukaan vähintään kaksi kertaa nopeammin kuin maailman bruttokansantuote. Ohjelmistosektorin osuus on noin 10% kokonaismarkkinasta ja sen rahamääräinen koko oli vuonna 2003 hieman vajaat 200 miljardia euroa. Vuosikasvuksi EU ennustaa hieman koko ICT-sektoria nopeampaa kasvua eli 6,2%:a. Suomen osuus maailman kulutuksesta on kaikissa ICT:n sektoreissa noin 0,5%:a. Taulukko 2 1 Suomen osuus maailman ICT-kulutuksesta (Lähde: European Information Technology Observatory, 2004) VUOSI 2003 ENNUSTE VUODELLE 2005 ohjelmistot IT yhteensä / sis.laitteet ITpalvelut telepalvelut ohjelmistot IT yhteensä / sis.laitteet Suomi ITpalvelut telepalvelut Maailma Suomen osuus 0,59 % 0,50 % 0,41 % 0,50 % 0,59 % 0,49 % 0,40 % 0,50 % Suomessa käytetään ohjelmistoja hieman muita ICT:n sektoreita enemmän. EITO2004:n mukaan ohjelmistojen kulutus on noussut vuoden ,49%:sta 0,59%:iin vuonna Edelleen Suomessa ohjelmistojen kulutus on kärkikastia Euroopassa, toki olemme jäljessä USA:n ohjelmistojen kulutuksesta. (OECD Information Technology Outlook 2002). Suomen kotimarkkina on kovin pieni, siis noin 0,5%:a maailman markkinoista. Toimimalla pelkästään Suomen markkinoilla yritys ei voi kasvaa isoksi. Mikäli suomalaisperäinen yritys tavoittelee nousemista omassa asiakassegmentissään maailman markkinajohtajaksi tai ainakin

Ajatuksia ohjelmistoliiketoiminnan nykytilasta

Ajatuksia ohjelmistoliiketoiminnan nykytilasta Ajatuksia ohjelmistoliiketoiminnan nykytilasta 11.4.2007 Ohjelmistoliiketoiminta -seminaari Pasi Tyrväinen, Prof. JY Sisältö Ohjelmistoala Pakko kansainvälistyä, mutta miten ja minne? Mihin suomalaiset

Lisätiedot

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015 Russia Brazil Rest of Eastern Europe Mexico Rest of Latin Am. Middle East and Africa Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 215 GDP growth in 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 North America Average

Lisätiedot

Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003

Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003 Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003 Eero Hyvönen Torstaisin tässä salissa A217, klo 16-20 Tarkemmat tiedot ja ohjeet WWW:ssä Vetäjät Eero Hyvönen (luennot, harjoitukset) Jukka Manner (harjoitukset,

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille KASVAVAT MOBIILI-MARKKINAT: Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille HITECH BUSINESS BREAKFAST, Oulu 10.2.2010 Kari Inberg Liiketoiminta-asiantuntija / Tekes-palvelut

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Smart Microgrid India pre-study for Growth Program

Smart Microgrid India pre-study for Growth Program Smart Microgrid India pre-study for Growth Program Finpro /Export Finland, Seppo Keränen / 01.12.2015 Smart microgrid India pre-study for Growth program Market focus: First pilot in India and then sales

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta?

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Toimitusjohtaja Jussi Aho (DI) 3.10.2014 Rakentamisen heikko tuottavuuskehitys painaa kansantaloutta 500 450 Koko talous Julkinen sektori

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden näkymiä. Juha Ylä-Jääski

Teknologiateollisuuden näkymiä. Juha Ylä-Jääski Teknologiateollisuuden näkymiä Juha Ylä-Jääski Teknologiateollisuuden päätoimialat Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Teknologiateollisuus Suurin teollisuudenala

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group Venäjän kasvuohjelma Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group lyhyesti Nanso Group on 91 vuotta sitten perustettu vaatetusalan perheyhtiö Nanso Groupilla on vahva brändiportfolio, jonka brändeillä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet Puheenvuoro PPL:n Ennakointiseminaarissa 5.9.2013 / Sauli Sohlo / MA Instituutti Puheenvuoro perustuu 19.4.2013 julkaistuun raporttiin ICT-alan

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi-ohjelma 2008-2012 Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi loppuseminaari 2011 Marina Congress Center 27.11.2012 Vesi-ohjelman päällikkö Tuomas Lehtinen Vesi ohjelma Ohjelman laajuus Ohjelman kesto: 2008-2012

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Tavaravienti Suomesta alueittain

Tavaravienti Suomesta alueittain Tavaravienti Suomesta alueittain 1 4.5.215 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta alueittain 2 4.5.215 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit. Osuudet liikevaihdosta

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri Pöyry Forest Industry Consulting oy Sisältö 1. Vesiparadoksi 2. Vesi ja hiili 3. Projekti Geysiiri 2 Vesitehokkuus - liiketoiminnan uusi ajuri 1. Vesiparadoksi Veden

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

KONEen Tilinpäätös tammikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta

KONEen Tilinpäätös tammikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta KONEen Tilinpäätös 2008 23. tammikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta Q4 2008: Liikevaihdon ja liikevoiton hyvä kehitys jatkui Q4/2008 Q4/2007 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Innovaatioiden kolmas aalto

Innovaatioiden kolmas aalto Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Ilmansuojeluyhdistys 40-vuotisjuhlaseminaari, Helsinki 15.4.2016 Tiina Kähö, johtava asiantuntija Aikamme suurin systeeminen haaste

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Vanerintuotanto ja kulutus

Vanerintuotanto ja kulutus Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 Vuosi Tuotanto Kulutus 2000 58,4 59,6 2005 73,3 72,5 2010 81,5 79,4 2014 98,9 94,1

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP 2007 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA

WÄRTSILÄ OYJ ABP 2007 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA WÄRTSILÄ OYJ ABP 27 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 5.2.28 1 Wärtsilä Keskeistä Vuoden 27 tilauskertymä kasvoi vahvasti. Hyvä kysyntä jatkuu vuoden 28 ensimmäisellä puoliskolla Liikevaihto

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama Global value chains - hankkeita Samuli Rikama Global value chains taustaa Miten yritykset organisoineet toimintansa globaalisti? Talouden rakennemuutos uudet nopeasti kehittyvät markkinat ja teknologia

Lisätiedot

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 22.3.2016, OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 Tilannekuva Painopisteet 2016-2020 Toimenpiteet 2016 Organisointi Tilannekuva Ekosysteemillä on valtava

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot