Innovatiivisilla toimialaratkaisuilla kansainvälisille ohjelmistomarkkinoille

Transkriptio

1 Innovatiivisilla toimialaratkaisuilla kansainvälisille ohjelmistomarkkinoille Pasi Tyrväinen, Irmeli Lamberg, Jussi Nukari, Juhani Saukkonen, Veikko Seppänen, Juhani Warsta Teknologiakatsaus178/2005 QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture. QuickTime and a decomp ressor are needed to see thi s picture.

2 ii

3 iii Innovatiivisilla toimialaratkaisuilla kansainvälisille ohjelmistomarkkinoille Pasi Tyrväinen Irmeli Lamberg Jussi Nukari Juhani Saukkonen Veikko Seppänen Juhani Warsta Teknologiakatsaus 178/2005 Helsinki 2005

4 iv Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 400 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Vuonna 2005 Tekesillä on käynnissä noin 25 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN

5 v Esipuhe Ohjelmistoliiketoiminnan ja -markkinoiden kehitys on jatkunut ripeänä. Sitä vievät eteenpäin sekä uudet ohjelmistoalan ja tietojenkäsittelyn teknologiainnovaatiot että vahvojen asiakastoimialojen kysyntä. Kansainvälisesti rahoitustoimiala, tietoliikenne, eri teollisuuden alat, palvelu ja kauppa ovat olleet suuurimpia ohjelmistotuotteiden soveltajia, Suomessa myös esimerkiksi metsä, energia, automaatio, metalli ja rakennustoimialat. Ohjelmistoliiketoimintaa harjoittavien yritysten suurina asiakkaina toimialayritykset ovat myös ohjanneet ohjelmistoyritysten tuotekehityksen suuntaa. Vastaavasti näille toimialoille suunnatut ohjelmistoratkasut ovat tuoneet kilpailuetuja ensin toimialan nopeimmille omaksujille ja myöhemmin myös muiden toimialojen yrityksille. Esimerkkinä tästä ovat kokoonpanoteollisuudelle kehitettyjen tuotannonohjausjärjestelmien yleistyminen toimialariippumattomiksi toiminnanohjausjärjestelmiksi. Tieto- ja viestintäteknologian klusterin alueista ohjelmistotuotteiden maailmanmarkkinoiden kasvu on nopeinta. Samalla suomalainen ohjelmistotuoteliiketoiminta arvioidaan kasvupotentiaaliltaan tieto- ja viestintäteknologian klusterin kärkijoukkoon. Eri arvioiden mukaan suomalaisten yritysten nykyinen noin 1,2 miljardin euron ohjelmistotuoteliikevaihto voidaan moninkertaistaa lähivuosina. Tämä edellyttää toisaalta kehitystoimenpiteiden kohdentamista kasvaviin markkinasegmentteihin, toisaalta olemassa olevien vahvojen toimialojen ja ohjelmistoyritysten osaamisen hyödyntämistä, sekä valittujen kansainvälisen ohjelmistomarkkinan segmenttien ja liiketoiminnan osaamista. Näillä keinoilla voidaan luoda merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille ohjelmistoalan yrityksille ja samalla tuetaan suomessa vahvoja asiakastoimialoja ohjelmistointensiivisen tuote- ja palveluliiketoiminnan kehittämisessä. Tämä selvityksen tavoitteena on ollut arvioida toimialainnovaatioon perustuvien ohjelmistoyritysten kansainvälistymispotentiaalia kuudella toimialalla. Selvitystyön toteutti Tekesin toimeksiannosta Technopolis Ventures Oy Irmeli Lambergin johdolla. Työhön osallistuivat Jussi Nukari Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:stä, professorit Juhani Saukkonen, Veikko Seppänen ja Juhani Warsta Oulun yliopistosta, professori Pasi Tyrväinen Jyväskylän yliopistosta, ja Riikka Torpo Technopolis Ventures Oy:stä. Selvitystyötä ohjasi johtoryhmä, johon kuuluivat Juha Kainulainen, Datium Oy:stä, Jouni Pöytsiä Metso Oyj:stä, Pekka Ruusunen Distocraft Oy:stä, Risto Räty Tekla Oy:stä, Juhani Strämberg TietoEnator Oyj:stä, professori Reijo Sulonen Teknillisestä korkeakoulusta, Tekesin edustajina Matti Sihto, Eero Silvennoinen (puheenjohtaja) ja Keijo Silventoinen, sekä sihteerinä Irmeli Lamberg. Tekes kiittää lämpimästi projektin johtoryhmää, raportin kirjoittajia ja kaikkia työhön osallistuneita henkilöitä. Tekes toivoo, että raportti rohkaisee toimialakohtaisiin ohjelmistotuotteisiin perustuvaa liiketoimintaa ja toimii virikkeenä ohjelmistoalan kehityksen analysoinnissa. Helsingissä syyskuussa 2005 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 vi

7 vii Tiivistelmä Ohjelmistoliiketoimintaa kehittyy tietokoneohjelmistoja hyödyntävillä toimialoilla ohjelmistoinnovaatiosyklin kautta. Yritysten sisällä kehitettyjen, kilpailuetua tuovien ohjelmistoratkaisujen vakioituessa osa toimialayritysten ohjelmistoyksiköistä eriytyy ohjelmistotoimialan tuote- tai palveluyrityksiksi. Tuotepohjaisen ratkaisun menestyminen edellyttää, että toimialan palveluprosessit ovat riittävän vakioituneita ja toimialalla on käytettävissään sen tarpeita vastaavat standardirajapinnat laitteisto- ja ohjelmistoalustoihin. Tästä syystä ohjelmistoyritysten eriytyminen tapahtuu eri aikaan eri toimialoilla ja eri maissa. Jos tämä kehitys tapahtuu Suomessa täällä vahvojen toimialojen imussa ennen muita maita, suomalaiset ohjelmistoyritykset saavat etulyöntiaseman kansainvälisillä markkinoilla. (OKSA 2004) Edelläkävijyys ei välttämättä riitä kansainvälisillä ohjelmistomarkkinoilla menestymiseen. Yleensä 10-15% markkinaosuus katsotaan menestymisen perusedellytykseksi. Kun Suomen markkina on keskimäärin 0,5% maailman ICT-markkinoista (EITO 2004), täytyy menestyvän suomalaisen ohjelmistoyrityksen liikevaihdosta kertyä tyypillisesti yli 98% muista maista. Poikkeuksena tästä ovat ohjelmistoyritykset, joiden suomalaisten asiakasyritysten markkinaosuus on omalla toimialallaan tai segmentillään yli 15% maailmanmarkkinoista. Yleisimmin suurin markkina löytyy USA:sta, joka vastaa yksin lähes puolesta ohjelmistoostoista, ja jossa sijaitsevat lähes kaikki viidenkymmenen surimman ohjelmistoyrityksen pääkonttorit. Ohjelmistotuotemarkkinoiden runsaan 200 miljardin euron kansainvälisestä liikevaihdosta (EITO:n ennuste 2004) noin puolet on sovellusohjelmistoja, kolmannes järjestelmäinfrastruktuurin ohjelmistoja ja vajaa viidennes ohjelmistokehitystyökaluja. Sovellusohjelmista vajaa puolet oli toimialakohtaisia ja vajaa puolet ERP-järjestelmiä tai muita toimialariippumattomia sovelluksia ja vain alle kymmenesosa sovellusohjelmista myytiin kuluttajakäyttäjille. (OECD 2002) Vastaavasti kuluttajien osuus IT-palveluiden yli 400 miljardin euron liikevaihdosta on häviävän pieni suurten asiakastoimialojen vetäessä ohjelmistoalan kehitystä. Esimerkiksi rahoitustoimiala käyttää yli 400 miljardin ITbudjetistaan IT-palveluihin 160 ja ohjelmistotuotteisiin 20 miljardia euroa, mikä on yli kolminkertaisesti kuluttaja-asiakkaisiin verrattuna. Suomalaisen ohjelmistoklusterin liikevaihto on noin 4 miljardia euroa (OKSA 2004), josta n. 1,2 miljardia ohjelmistotuotteita ja 2 miljardia IT-toimialayritysten palvelutuotteita (EITO 2004) ja noin miljardi muiden toimialojen yritysten ohjelmistoliikevaihtoa (OKSA 2004). Näiden lisäksi muilla toimialoilla tehdään noin 2 miljardin arvosta sisäistä ohjelmistokehitystä muunmoassa sulautettuihin järjestelmiin ja palveluprosessien automatisointiin. Tämän INTO-selvityksen ja teknologiaohjelmavalmistelun tavoitteena on ollut etsiä keinoja kasvattaa suomalaisten ohjelmistoyritysten maailmanmarkkinaosuutta. Lähtökohdaksi on otettu toimialoja palvelevan eriytyneen ohjelmistoliiketoiminnan kasvupotentiaali ja toimialayrityksissä piilevän ohjelmistokehityksen tuotteistaminen. Raportissa käydään läpi ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvupotentiaali ja kasvun esteet, ohjelmistoliiketoiminnan yritysrakenteet ja toimialaympäristö, sekä arvioidaan toimialaerikoistuneen ohjelmistoliiketoiminnan mahdollisuuksia kuudella toimialalla. Valitut toimialat olivat kauppa, finanssi, metalli ja koneenrakennus, metsä, energia sekä kiinteistö, rakentaminen ja kunnossapito. Toimialakohtaiset analyysit toteutettiin viisivaiheisen kartoitusprosessin avulla joka toimialalla. Prosessin kuluessa selvitettiin toimialaerikoistuneen ohjelmistokehityksen toimijat ja osaamispohja Suomessa, nykyinen ja tuleva ohjelmistotarjonta, kohdemarkkinat ja

8 viii kilpailutilanne, toimialan ohjelmistomarkkinoiden kehitykseen vaikuttavat trendit, sekä ohjelmistoyritysten kehitystarpeet ja toiveet Tekesin toimenpiteiksi. Taustatietojen keräämisen ja analyysin jälkeen kunkin toimialan ohjelmistoliiketoimintaa tuntevat asiantuntijat kokoontuivat kahteen toimialakohtaiseen ryhmätyösessioon näkemysten kokoamista ja aiemmin tuotettujen tulosten kommentointia varten. Toimiala-analyysien lisäksi järjestettiin avoin seminaaripäivä, jossa esiteltiin saatuja tuloksia ja koottiin lisäinformaatiota. Toimialakohtaisten analyysien yhteenvedot ovat tämän raportin liitteinä. Tässä raportissa esitetään johtopäätökset tehdystä työstä ja toimenpide-ehdotukset. Tulosten perusteella selvitysryhmä esittää teknologiaohjelman käynnistämistä toimialaosaamisen perustuvan ohjelmistoliiketoiminnan kansainvälistymisen tukemiseksi. Esitetty teknologiaohjelma sisältäisi yrityskohtaisia hankkeita tukemaan ohjelmistojen tuotteistamista kansainvälisille markkinoille, kannustaisi yrityskonsortioita muodostamaan yhteisiä integroituja tuotekokonaisuuksia, sekä aktivoisi toimialainnovaatiosta nousevia hankkeita. Ohjelman tavoitteena on saada aikaan toimiala- ja teemakohtaisia ohjelmistoklustereita, joilla on yksittäisiä yrityksiä paremmat menestymisen edellytykset. Tätä tuetaan jäsentämällä ohjelman toiminta toimialakohtaisten ja eri toimialoja leikkaavien teemakohtaisten ryhmien kautta. Toimialojen kehityskaaren dynamiikka otetaan huomioon käynnistämällä toimenpiteitä vuosittain vaihtuvien kohdetoimialojen ja teemaryhmien sisällä toimialaanalyysien tulosten perusteella. Näiden rinnalla ohjelman on suunniteltu tarjoavan jatkuvaa tukea liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistämisen alueilla, käynnistävän tavoitteitaan tukevia tutkimushankkeita ja tukevan klusteroitumishankkeita.

9 ix Summary ERP software and other horizontal application products represent roughly half of the annual M sales of software application products while the other half comprises software products specific to vertical industries, such as financials, telecom services, and metal industry. Typically these vertical products originate from in-house software solutions aiming at competitive advantage. The company-specific solutions will be standardized and productized for global vertical markets when sufficient hardware and software platforms are available. The timing of this evolution is somewhat specific to each vertical industry and each geographical market area. The underlying assumption of this report is that advanced vertically-oriented software companies serving leading industries in Finland and the spin-off companies originating from the leading target industry enterprises will have competitive advantage in serving their verticals globally based on functionality and faster time-to-market. The Finnish software cluster generates annual M turnover from software products, which is 0,5% of the global market. Annual turnover of the Finnish IT service industry is over M, most of which comes from services to the Finnish vertical industries. Engineering companies and other vertical industries generate IT service turn-over close to M not visible in the statistics adding up the total Finnish IT turn-over of about M and employees. In addition to this, close to employees are estimated to work on in-house software development assignments in industries and in the public sector. In most vertical markets the Finnish software companies can achieve only a 0,5% global market share from the Finnsh markets while typically 10-15% is required for success. This implies that typically 98% of the turn-over has to be generated from abroad, typically from the EU or the US, which is dominating most vertical market segments both as the location of headquarters and as the leading or the major market. This report summarizes the results of the INTO-analysis aiming at finding the means to expand the global business volume of the Finnish software cluster based on the potential of vertical software products and solutions. The contents includes sections for the growth potential and the factors preventing growth, context and structure of the software industry, and analysis of six vertical sofware industries. The verticals analyzed are trade, financials, metal and engineering, forest industry, energy, construction and facility services. The fivestep analysis process implemented for each vertical elaborated the actors and resources in Finland, current and future software offering, target markets and competition, trends impacting vertical software markets, as well as development needs and suggested actions for the public sector. These five-step analysis processes included two evaluation and brainstorming sessions with industry specialists. After these six parallel processes the results were presented and reviewed in a joint cross-industry conference. Results of each vertical software industry and the joint conference are summarised in this report and in the annexes. Conlcusions and proposals for further actions are presented in the end of this report. Based on all the information collected the INTO group proposes that Tekes should launch a new technology program to boost the global software business of Finnish enterprises based on the potential of vertical software solutions. General objectives of the proposed program include strengthening of vertical software clusters and ecosystems to better meet competition, competency development in software business and international operations, and research projects supporting these activities. The specific activities include support for R&D projects internationalizing their offering, for consortia combining their offerings to better respond market demand, and for innovative vertical solutions. The program management should revise the target each year and initiate activities on verticals and topics with most potential.

10 x

11 xi Sisällysluettelo Esipuhe... v Tiivistelmä... vii Summary...ix Sisällysluettelo...xi Kuvat... xii Taulukot... xiii 1 Johdanto Taustaa Ohjelmistotuoteliiketoiminnan arvoketjut Raportin tavoitteet ja rakenne Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvupotentiaali ja kasvun esteet Suomi osana ohjelmistoalan globaaleja markkinoita Ohjelmistotuoteliiketoiminnassa suuri kasvupotentiaali Suomen ohjelmistotuoteteollisuuden nykyinen koko ja kasvuvauhti Kilpailu globaalista markkinaosuudesta - ei kansainvälistymisasteesta Toimialakehityksessä kohti avoimia ohjelmistoratkaisuja Ohjelmistoliiketoiminnan kasvupotentiaali ja toimintatavat Ohjelmistotuoteliiketoiminnan yhteisten kehittymisedellytysten tarkastelu Ohjelmistoyritykset ja globaali liiketoiminta Yhteistyö Alan kehittymiseen vaikuttavat rakennetekijät Kriittisiä alan yritysten kasvuun vaikuttavia tekijöitä Alan kasvun konkreettisia haasteita Nopeiden muutosten tuomat uudet kehityshaasteet Ohjelmistotuoteliiketoiminnan yritysrakenne sekä toimintaympäristö Ohjelmistotuoteklusterin nykytilanne Klusterin kehitystyövälineet Suomen ohjelmistoklusterin kehittämisympäristö ja -haasteet Klusterin sisäisen kiinteyttämisen toimenpiteet Klusterin ulkoisen kiinteyttämisen nykyiset toimenpiteet Klusteriparvi Toimialaerikoistuneen ohjelmistotuoteliiketoiminnan mahdollisuudet toimialoittain Ohjelmistokehityksen tilanne toimialoittain Suomessa Yhteenveto ohjelmistotuoteliiketoiminnan tilasta eri toimialoilla Toimialojen kehitysnäkymiä Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Teknologian kehittäminen painopistealueilla Ehdotus teknologiaohjelmaksi Ohjelman rakenne Ohjelman johtamisjärjestelmä Ohjelman laajuus, kesto ja rahoitus Ohjelmistotuoteyritysten toimintaympäristöön ja tuki-infrastruktuuriin kohdistuvat toimenpiteet Ohjelmistotuoteklusterin kiinteyttämistoimenpiteet Ohjelmistotuoteyritysten kansainvälistymisen tukeminen Ohjelman yhteiset toimenpiteet Kansainvälinen verkottuminen Teknologiaohjelman lisäksi tarvittavat toimenpiteet...78 Liitteet...79 Liite 1 Selvitystyöryhmä ja työpajat...79 Liite 2 Toimialaprosessin prosessikuvaus...81 Liite 3 Toimiala 1 - Kauppa...93 Liite 4 Toimiala 2 - Finanssi...98 Liite 5 Toimiala 3 - Metalli ja koneenrakennus Liite 6 Toimiala 4 - Metsä Liite 7 Toimiala 5 - Energia Liite 8 Toimiala 6 - Kiinteistöt & rakentaminen & kunnossapito...131

12 Kuvat Kuva 1 1 Ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheet (Lähde: Oksa-selvitys)... 1 Kuva 1 2 Ohjelmistoliiketoiminnan arvoketjun keskeiset toiminnot (pyöristetyt suorakaiteet) ja tuotteet (neliöt) sekä toimialaluokittelun kohdentuminen niihin (Lähde: Oksa-selvitys)... 3 Kuva 2 1 ICT-sektorin vuosittaiset kasvuluvut OECD- ja ei-oecd-maissa välillä ((Lähde: OECD Information Technology Outlook, 2002)... 7 Kuva 2 2 Ohjelmistotuotemarkkinoiden jakautuminen sektoreihin ja osasektoreihin (miljardia dollaria) ja osuus maailman ohjelmistomarkkinoista vuonna 1999 (OECD, 2002)... 8 Kuva 2 3 Worldwide IT Spending (billion dollar) in Business by Vertical Market, , (Lähde: Gartner Dataquest (December 2003): Vertical Markets Gain Momentum in 2004 IT Spending)... 9 Kuva 2 4 Ohjelmistojen liikevaihdon kehittymisen skenaarioita...10 Kuva 2 5 Suomen ohjelmistotuoteliiketoiminnan liikevaihdon kehittyminen (Lähde: Ohjelmistoyrityskartoitus, 2004)...12 Kuva 2 6 Suomalaisten ohjelmistotuoteyritysten kansainvälinen liiketoiminta ja sen osuus kokonaisliikevaihdosta yrityksittäin (Lähde: Ohjelmistoyrityskartoitus 2003)...14 Kuva 2 7 Globaalin markkinaosuuden saavuttaminen valittujen maiden kotimarkkinoiden kärkiyrityksille (markkinaosuus kotimaassa 33,3%)...15 Kuva 2 8 Horisontaaali ja vertikaali ohjelmistotuoteliiketoiminta (Lähde: Cusumano 2004)...17 Kuva 2 9 Target Market of the Main Product by the Size of the Software Product Business. (Lähde: Ohjelmistoyrityskartoitus 2004)...18 Kuva 2 10 Frequencies of the Industry-Specific Markets of the Main Product (Lähde: Ohjelmistoyrityskartoitus 2004)...19 Kuva 2 11 Ohjelmistoyrityksen kasvupolku (Lähde: McHugh, 1999)...22 Kuva 2 12 Suomalaisperäisiä ohjelmistoliiketoiminnan yrityksiä (Lähde: Tietoviikko)...23 Kuva 3 1 Suomen ohjelmistoklusterin kehittämisympäristö ja haasteet...28 Kuva 3 2 Number of IPO Deals in the USA, (Lähde: Renaissance Capital s IPOhome.com)...29 Kuva 3 3 Venture Capital in Massachusetts, USA (Lähde: Global Sofware Seminar, March 2004)...30 Kuva 3 4 Suomalainen korkean teknologian yrityksen VC-rahoituksen arvoketju (Lähde: Juhani Saukkonen, Software Forum, 2005)...30 Kuva 3 5 Framework for Innovation (Source : Maasachusetts Innovation Index, 2004)...32 Kuva Deloitte Fast 500 Companies EMEA...33 Kuva 3 7 Markkinan maturiteetti määrää peliareenan (Lähde: Pasi Sorvisto, 2004)...35 Kuva 3 8 Typical management strain points from UK to global markets (Lähde McHugh 1999)...36 Kuva 3 9 Building Management Teams During Life-Cycle of Finnish Origin High-tech Companies...37 Kuva 3 10 Playing arena of Business Development (Lähde: Pasi Sorvisto, 2004)...38 Kuva 3 11 Ohjelmistotuoteklusteri (kytkentä toimialayrityksiin sekä toimialayrityksissä tehtävä ohjelmistotuotekehitys ja ohjelmistopalvelutoiminta on selkeyden vuoksi jätetty pois kuvasta)...39 Kuva 3 12 Klusterijoukko...40 Kuva 4 1 Kaupan alan ohjelmistokehityksen yleistilanne Suomessa Kuva 4 2 Toimiala kauppa sijoitettuna ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheisiin...44 Kuva 4 3 Finanssialan ohjelmistokehityksen yleistilanne Suomessa Kuva 4 4 Toimiala finanssi sijoitettuna ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheisiin...45 Kuva 4 5 Metalli- ja koneenrakennusalan ohjelmistokehityksen tilanne Kuva 4 6 Toimiala metalli ja koneenrakennus sijoitettuna ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheisiin...46 Kuva 4 7 Metsätoimialan ohjelmistokehityksen tilanne Suomessa Kuva 4 8 Toimiala metsä sijoitettuna ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheisiin...47 Kuva 4 9 Suomalaisten energia-alan ohjelmistojen tilanne Kuva 4 10 Toimiala energia sijoitettuna ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheisiin...48 Kuva 4 11 Rakennus- ja kiinteistöalan ohjelmistokehityksen yleistilanne Suomessa Kuva 4 12 Toimiala rakentaminen, kiinteistöt ja kunnossapito sijoitettuna ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheisiin...49 Kuva 5 1 INTO-teknologiaohjelman rakenne...68 Kuva 5 2 INTO-teknologiaohjelman toimenpiteet osa-alueittain...73 Kuva 5 3 INTO-teknologiaohjelman toimenpiderakenne...74 Kuva 5 4 Global Technology kasvuhankkeen osallistujille suunniteltuja tuotoksia...77 Kuva L3 1 Kaupan alan ohjelmistokehityksen yleistilanne Suomessa Kuva L4 1 Finanssialan ohjelmistokehityksen yleistilanne Suomessa xii

13 xiii Kuva L4-2 Gartnerin (2004) luokittelu finanssialan ohjelmistoille (kaksi vasenta saraketta) sekä maksujenkäsittelyohjelmistoille (oikeanpuoleinen sarake). Suomessa vahvoja alueita on korostettu aloitustyöpajan tulosten perusteella Kuva L5-1 Metalli- ja koneenrakennusalan ohjelmistokehityksen tilanne Kuva L5-2 Älykkäät koneet -teemoitusta Kuva L5-3 Metalli- ja koneklusterin ohjelmistoliiketoiminnan arvoverkko Kuva L5-4 Hanketeemat vs. toimijoiden roolit Kuva L6-1 Metsätoimialan ohjelmistokehityksen tilanne Suomessa Kuva L6-2 Metsäklusterin dynamiikkaa Kuva L6-3 Metsätoimialan ohjelmistoliiketoiminnan arvoverkko Kuva L7-1 Suomalaisten energia-alan ohjelmistojen tilanne Kuva L7-2 Energia-alan arvoketjut (McKinsey 1999) Kuva L8-1 Rakennus- ja kiinteistöalan ohjelmistokehityksen yleistilanne Suomessa Kuva L8-2 Civil Software Market Share, 2002 (Lähde: Gartner, 2003) Kuva L8-3 Tilahallintaohjelmistojen markkinat vuonna 2002 (Lähde: Gartner, 2003) Kuva L8-4 Rakennus- ja kiinteistöalan ohjelmistoliiketoiminnan arvoverkko (Lähde: Messerschmitt and Szyperski 2003) Taulukot Taulukko 1 1 Tuotteet, jotka asiakas ostaa, kun tuotteen osana on ohjelmistotuote (tuotekopio + lisenssi) (Lähde: Oksa-selvitys)... 4 Taulukko 2 1 Suomen osuus maailman ICT-kulutuksesta (Lähde: European Information Technology Observatory, 2004)... 6 Taulukko 2 2 Worldwide IT Spending in Business by Vertical Market, , (Lähde: Gartner Dataquest (December 2003): Vertical Markets Gain Momentum in 2004 IT Spending)...10 Taulukko Deloitte Fast 500, North-America, 25 fastest growing companies of all catergories...34 Taulukko 3 2 Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kohdemarkkinat...41 Taulukko 3 3 Ohjelmistotuoteliiketoiminnan toimialaluokitus...42 Taulukko 4 1 Ohjelmistokehityksen tilanne toimialoittain Suomessa Taulukko 4 2 Tiivistelmä 1 valmisteluseminaarin toimialakohtaisista ryhmätöistä...53 Taulukko 4 3 Tiivistelmä 2 valmisteluseminaarin toimialakohtaisista ryhmätöistä...54 Taulukko 4 4 Tiivistelmä 3 valmisteluseminaarin toimialakohtaisista ryhmätöistä...55 Taulukko 5 1 INTO-teknologiaohjelman budjettiehdotus...75 Taulukko L3 1 Kaupan alan ohjelmistokehitystä tekevien yritysten näkökulmasta tarpeet ja toivotut toimenpiteet näyttävät tälle...96 Taulukko L5-1 Maailman viisi suurinta mekaanisen alan ohjelmistoyritystä, (Lähde: Gartner) Taulukko L5-2 Euroopan suurimmat mekaanisen alan ohjelmistoyritykset, (Lähde: Gartner) Taulukko L8-1 AEC markkinat alueittain (Lähde: Gartner, 2003) Taulukko L8-2 AEC -sovellusten markkinat ja kysyntäennuste (Lähde: Gartner, 2003)...135

14 xiv

15 1 1 Johdanto 1.1 Taustaa Ohjelmistoliiketoimintaa kehittyy tietokoneohjelmistoja hyödyntävillä toimialoilla ohjelmistoinnovaatiosyklin kautta niin, että ensi vaiheessa suljetut ja laitteisiin sulautetut ohjelmistoratkaisut eriytyvät ja tuotteistuvat sekä laiterajapintojen standardoitumisen että ohjelmistojen käyttötarpeiden vakioitumisen kautta, kuva 1-1 (Oksa 1 -selvitys). Kuva 1 1 Ohjelmistoliiketoiminnan eriytymisen vaiheet (Lähde: Oksa-selvitys) Lopulta voidaan päätyä tilanteeseen, jossa ohjelmistot on yhtäältä pitkälle tuotteistettu, mutta toisaalta ne ovat muuttuneet käyttökohteessaan palvelun välikappaleiksi tuotteista on siis tullut palvelujen mahdollistajia. Tuotteistuksen kannalta kriittisessä vaiheessa käydään usein kilpailua ns. hallitsevasta tuotekonseptista, joka sisältää sekä laitealustat ja -rajapinnat että ohjelmistosovelluksen perustoiminnallisuuden avainmarkkinoilla. Toisaalta laajan tietoteknisen järjestelmän eri osissa hyödynnetyt ohjelmistot voivat olla innovaatiosyklin mielessä eri kehitysvaiheessa eli jotkut ratkaisut on sulautettu laitteisiin, toiset ovat erillisiä ohjelmistotuotteita ja kolmannet ovat jo sulautuneet palveluihin. Toisin sanoen ohjelmistoinnovaatiosykli ei etene koko järjestelmässä välttämättä samassa tahdissa. Ohjelmistoinnovaatio ei myöskään ole lineaarinen prosessi, esimerkiksi sulautetusta 1 Tyrväinen, Warsta, Seppänen (2004) Toimialakehitys ohjelmistoteollisuuden vauhdittajana (

16 2 ohjelmistosta voi tulla suoraan sulautettu palvelu tai ohjelmistotuote voi palautua epäjatkuvan laiteteknisen innovaation kautta uudestaan sulautetuksi räätälöidyksi ohjelmistoksi. INTOtoimialojen ohjelmistotuoteliiketoimintapotentiaalin tarkastelussa nämä seikat on syytä ottaa huomioon - erityisesti edellinen, koska kaikkien selvityksen kohteena olleiden toimialojen hyödyntämät tietotekniset ratkaisut muodostavat järjestelmäkokonaisuuksia. Jälkimmäistä edustavat mm. mobiili- ja tunnistusteknologiat, jotka saattavat muuttaa vakiintuneen järjestelmäratkaisun osaa tai perusarkkitehtuuriakin. Innovaatiosykliin liittyvä oleellinen tekijä ohjelmistoliiketoiminnan kehittymisessä on, miten ohjelmiston loppukäyttäjä hahmottaa ohjelmiston arvon ja miten arvo käytännössä muodostuu, tavallisimmin useiden eri toimijoiden verkossa. Ohjelmistoliiketoiminnan arvon muodostumisperiaatteen kaksi avaintekijää ovat (Messerschmitt ja Szyperski ( ): arvon tuottoa tapahtuu kolmessa roolissa, joihin tai joiden yhdistelmään ohjelmistoliiketoiminnan harjoittaja voi erikoistua ohjelmistokehitys, integrointi ja ohjelmiston hyödyntäjän eli loppukäyttäjän palvelu; ja ohjelmistosovellusten ja -infrastruktuurien arvontuotot pyrkivät eriytymään eli tietyt toimijat tarjoavat sovelluksia, toiset tarjoavat sovellusten tarvitsemia infrastruktuuriratkaisuja. Tällä perusteella saadaan kuusi periaatteellista ohjelmistoliiketoimintaroolia toteuttamaan kuvan 1-1 mukaisia ohjelmistoliiketoiminnan arkkityyppejä: sovelluskehittäjät alusta- eli infrastruktuurikehittäjät sovellusintegroijat alustaintegroijat infrastruktuurioperaattorit sovelluspalveluoperaattorit. Käytännössä yksi toimija voi luonnollisesti hoitaa jopa kaikkia rooleja, monesti peräkkäisten vaiheiden sovellus- tai infrastruktuurirooleja ja melko usein myös saman vaiheen sovellus- ja infrastruktuurirooleja. Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti ohjelmistoliiketoiminnan kasvupotentiaalia ja toimintatapoja, kehittymisedellytyksiä, kansainvälistä liiketoimintaa ja yhteistyötä edellä mainituista ja niistä johdetuista muista lähtökohdista. 1.2 Ohjelmistotuoteliiketoiminnan arvoketjut Ohjelmistoalan katsotaan muodostuvan sellaisesta liiketoiminnasta, joka sisältää ohjelmistokehitystä. Tämä voi tapahtua varsinaisen ohjelmistotoimialan yrityksissä tai muiden toimialojen yrityksissä. Ohjelmistoklusterin ytimen muodostavat päätoimialanaan ohjelmistoalan ilmoittavista yrityksistä ohjelmistotuotteisiin luokitellut yritykset (Suomessa TOL luokan Ohjelmistotuotteita kehittävät yritykset, kansainvälisesti luokka 72.2) sekä muiden toimialojen alle luokiteltujen yritysten ohjelmistotuotteita valmistavat liiketoimintayksiköt. Ohjelmistoalaan katsotaan kuuluvan osa ohjelmistotoimialan yrityksien liiketoiminnasta (henkilöstöstä ja liikevaihdosta) seuraavasti: ohjelmistojen suunnittelupalvelua tarjoavat yritykset (luokista TOL ja 72202) valtaosin; laitteistokonsultoinnin toimialan 2 Messerschmitt, D.G. & Szyperski, C. (2003) Software Ecosystem

17 3 yrityksissä tehtävä ohjelmistokehitysosuus (721) ja tietojenkäsittelypalvelua harjoittavien yritysten ohjelmistokehitysosuus (723); samoin kuin muiden toimialojen yrityksistä sulautettujen ohjelmistojen kehitystyö, ohjelmistokonsultointi, sisäisten järjestelmien kehitystyön ohjelmistokehitysosuus ja itse kehitetyillä ohjelmistoilla tarjottavat palvelut. Ohjelmistotuotteita valmistavista yrityksistä tarkastelun piiriin on otettu sekä ohjelmistotuotekehitys että tuotteistaminen, samoin kuin ohjelmistoalan erityisosaamista vaativiksi katsottavat osat tuotemarkkinointia, myyntiä ja jakelua. Oksa-raportista lainattu kuva 1-2 havainnollistaa em. ohjelmistoliiketoiminnan rajausta. Kuva 1 2 Ohjelmistoliiketoiminnan arvoketjun keskeiset toiminnot (pyöristetyt suorakaiteet) ja tuotteet (neliöt) sekä toimialaluokittelun kohdentuminen niihin (Lähde: Oksa-selvitys) Ohjelmistotuote sisältää tuotekopion ja sen käyttöön oikeuttavan lisenssin. Tämän lisäksi se on yleensä erikseen asennettavissa ja päivitettävissä. Ohjelmistotuote myydään usein itsenäisenä ohjelmistotuotteena ilman laitteistoa, mutta se voidaan myydä myös osana laitteistoa tai palvelua. Taulukko 1-1 havainnollistaa ohjelmistotuotteen olomuotoja.

18 4 Taulukko 1 1 Tuotteet, jotka asiakas ostaa, kun tuotteen osana on ohjelmistotuote (tuotekopio + lisenssi) (Lähde: Oksa-selvitys) Ohjelmistotuotteen olomuoto loppuasiakkaalle Asiakas ei maksa lisenssistä Asiakas maksaa myös lisenssistä Asiakas maksaa vain lisenssistä Ohjelmisto palvelun osana (palveluun sulautettu ohjelmisto) Itsenäinen ohjelmisto (Laitteistoon-) sulautettu ohjelmisto Palvelu (ohjelmistolla toteutettu tai tuettu palvelu) Open source, Shareware, Freeware Laite, järjestelmä (tuotekopio laitteen mukana) Palvelu + lisenssi (ohjelmistolla tuettu palvelu) Ohjelmistotuote + palvelut (konfigurointi, asennus, koulutus ) Laite + sulautettu ohjelmistotuote (erillinen lisenssimaksu ohjelmistotuotteesta) Software as service (ohjelmistolla toteutettu palvelu) Shrink wrap ohjelmistotuote Riveillä on ohjelmistotuotteen olomuoto sen ollessa osana näitä tuotteita. Sarakkeet erottelevat, mistä asiakas maksaa. Kahden oikeanpuoleisimman sarakkeen tuotteet on tulkittavissa kaupallisiksi ohjelmistotuotteiksi lisenssistä saatavan maksun perusteella. Taulukon solut kertovat tuotekokonaisuuden nimityksen ja suluissa lyhyen selityksen. (Laitteeseen) sulautettu ohjelmisto toimitetaan asiakkaalle osana laitetta tai järjestelmää. Sen käyttöoikeuslisenssi siirtyy erikseen hinnoiteltuna laitteen tai järjestelmän mukana asiakkaalle. Palveluun sulautettua ohjelmistotuotetta ei myöskään yleensä hinnoitella erikseen asiakkaalle, mutta poikkeuksena ovat esimerkiksi pankkipääteohjelmistojen lisenssimaksut. 1.3 Raportin tavoitteet ja rakenne Tämän raportin tavoitteena on paitsi koota yhteen tehdyn selvityksen tulokset, myös esittää johtopäätöksenä ehdotus Tekesin teknologiaohjelmaksi. Selvitystyön tulokset käydään liitteissä läpi toimialoittain, mukaan lukien selvitysprosessin kulku, nykytilanne, tunnistetut toimijat, kehittämistavoitteet, kansainväliset markkinat sekä esille tulleet hanketeemat. Selvitysprosessi käsittää toimialakohtaiset työpajat eli aloitus- ja evaluointityöpajat sekä kaikille toimialoille yhteisen loppuseminaarin. Nykytilanne, toimijat, kehittämistavoitteet ja kansainväliset markkinat käydään läpi toimialoittain, osapuilleen yhdenmukaisen periaatteen avulla. Esille tulleet hanketeemat raportoidaan sellaisenaan, ilman priorisointia. Hankeehdotusten ohella tarkastellaan muita ehdotetun ohjelman toimenpiteitä ja liittyviä tukitoimenpiteitä, jotka eivät sisältyisi varsinaiseen teknologiaohjelmaan. Selvitysraportti jakaantuu viiteen lukuun seuraavasti.(näitä esittelyjä muokataan vielä.) Luvussa 1 tarkastellaan johdantona selvityksen taustaa, ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvupotentiaalia sekä yleisiä toimintatapoja. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan yhteisten kehittymisedellytysten tarkastelun ohella tehdään katsaus kansainvälistymiseen, mukaanlukien tuotteet, yritykset ja liiketoiminnat, samoin kuin yhteistyöhön. Koska selvitys ja raportti on rajattu ohjelmistotuoteliiketoimintaan, luvussa määritellään lyhyesti tämän rajauksen perusteet. Vastaavasti hahmotetaan toimialakehitystä eli määritellään keskeiset toimialat tietotekniikan hyödyntäjinä. Selvitystyöryhmän kokoonpano esitellään. Luvun 2 kohteena on ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvupotentiaali ja kasvun esteet. Tarkastelu aloitetaan alan nykytilan ja koon arvioinnilla. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvupotentiaalia arvioidaan mm. kasvuvauhdin avulla, samoin kuin rakennetekijöillä. Kriittisten alan yritysten kasvuun vaikuttavien tekijöiden kautta tuodaan esille kasvun

19 5 konkreettisia haasteita, kuten koko toimialarakenteen kehitys, nopeiden muutosten tuomat haasteet ja kansainvälistyminen. Luvussa 3 tarkastellaan lyhyesti alan toimintaympäristön valmiuksien kehittämistarpeita sekä nostetaan esille ohjelmistotuoteliiketoiminnan verkostojen kehittäminen ja kiinteyttäminen eli ohjelmistotuoteklusterin nykytilanteesta lähtevät klusterin sisäisen kiinteyttämisen toimenpiteet, kuten tiedottaminen ja viestintä sekä varsinaiset verkottamistoimenpiteet. Samoin käydään läpi klusterin ulkoisen kiinteyttämisen toimenpiteet, ns. klusteriparven periaate sekä kansallinen ja alueellinen yhteistyö. Luvussa 4 tarkastellaan toimialaerikoistuneen ohjelmistotuoteliiketoiminnan mahdollisuuksia. Luvussa 5 esitetään johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset, eli tehdään ehdotus Tekesin teknologiaohjelmaksi. Ehdotukseen sisältyy esitys ohjelman laajuudesta, kestosta ja rahoituksesta sekä luonnollisesti teknologian kehittämisestä painopistealueilla eli kuudesta tarkastellusta toimialasta. Ohjelmistotuoteyritysten toimintaympäristöön ja tukiinfrastruktuuriin kohdistuvat toimenpiteet, ohjelmistotuoteklusterin kiinteyttämistoimenpiteet ja ohjelmistotuoteyritysten kansainvälistymisen tukemisen toimenpiteet käydään läpi erikseen, samoin kuin ohjelman yhteiset toimenpiteet. Varsinaisten ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden ohella esitetään muut tarvittavat toimenpiteet, erityisesti ohjelmistotuoteliiketoiminnan kiinteyttämiseen, ohjelmistotuoteliiketoiminnan tilastointiin ja kartoitukseen sekä työvoiman saatavuuteen ja koulutukseen liittyvät toimenpide-ehdotukset. Liitteissä esitetään tehostetun kasvun teknologia-alueet ja kärkihankkeet eli käydään läpi varsinaiset toimialaselvitykset ja niiden tulokset, mukaan lukien toimialakohtaisen selvitystyön toteutusperiaate, valitut toimialat ja vastuuhenkilöt. Ensimmäinen tarkasteltava ala (toimiala 1) on Kauppa, joka oli pilottitoimiala koko selvitysprosessin kannalta katsottuna. Tästä toimialasta, kuten muistakin, käydään läpi prosessin toteutus, toimialan ohjelmistokehityksen tilanne, tärkeimmät toimijat, kansainväliset markkinat ja kilpailu, tärkeimmät trendit ja kehittämistavoitteet sekä esille tulleet ehdotukset alan hankkeiksi INTOteknologiaohjelmassa. Toimiala 2 on Finanssi, toimiala 3 Metalli ja koneenrakennus, toimiala 4 Metsä, toimiala 5 Energia ja toimiala 6 Kiinteistöt, rakentaminen ja kunnossapito. Selvitystyön yhteiseen päätösseminaarin tehdään katsaus luvun lopuksi.

20 6 2 Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvupotentiaali ja kasvun esteet Tässä luvussa tarkastellaan ohjelmistoalan globaaleja markkinoita, alan kasvupotentiaalia sekä suomalaisen ohjelmistoyrityksen kasvun haasteita ja esteitä. Aluksi tarkastellaan ohjelmistoalaa ja sen kasvuun vaikuttavia tekijöitä yleisesti. Luvun lopussa keskitytään ohjelmistoliiketoiminnan mahdollisuuksiin tukea toimialapohjaisen liiketoiminnan kasvua ja kehitystä. Toimialat voivat olla eri kehitysvaiheissa myös eri maantieteellisillä alueilla. Vankkana arviona kuitenkin on, että kaikilla toimialoilla ollaan menossa enemmän ja vähemmän suljetuista ratkaisuista puoliavointen markkinoiden kautta kohti avointen markkinoiden ohjelmistoratkaisuja. 2.1 Suomi osana ohjelmistoalan globaaleja markkinoita Suomen ohjelmistotuoteteollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto on noussut vuonna 2002 ensimmäisen kerran yli miljardin euron, tästä kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli noin 400 miljoonaa euroa. Ohjelmistoteollisuus kasvoi 1990-luvun viimeisinä vuosina ja vielä 2000-luvun alussa nopeasti. Vuonna 2003 niin liiketoiminnan volyymi kuin kansainvälisen liiketoiminnan osuus (so. vienti) ovat hieman laskeneet, osin johtuen voimakkaista päämarkkina-alueiden valuuttojen kurssien heilahteluista. Markkinatilanne maailmassa näyttää muuttuneen taas parempaan suuntaan ja markkinoiden ennustetaan nousevan nopeasti yli 10%:n vuosikasvuun. Suomen ohjelmistotuoteklusteri on kuitenkin maailmalla haastajan asemassa, joten ohjelmistoklusterin kasvun tulisi nousta vuosituhannen vaihteen tapaan 30-40%:n vuosikasvuun. EITO2004:n (European Information Technology Observatory, 2004) mukaan maailman ICTmarkkinat olivat vuonna 2003 hieman yli 2 triljoonaa euroa. Ennusteiden mukaan ICTmarkkina kasvaa välillä keskimäärin noin 5% vuodessa, arvioiden mukaan vähintään kaksi kertaa nopeammin kuin maailman bruttokansantuote. Ohjelmistosektorin osuus on noin 10% kokonaismarkkinasta ja sen rahamääräinen koko oli vuonna 2003 hieman vajaat 200 miljardia euroa. Vuosikasvuksi EU ennustaa hieman koko ICT-sektoria nopeampaa kasvua eli 6,2%:a. Suomen osuus maailman kulutuksesta on kaikissa ICT:n sektoreissa noin 0,5%:a. Taulukko 2 1 Suomen osuus maailman ICT-kulutuksesta (Lähde: European Information Technology Observatory, 2004) VUOSI 2003 ENNUSTE VUODELLE 2005 ohjelmistot IT yhteensä / sis.laitteet ITpalvelut telepalvelut ohjelmistot IT yhteensä / sis.laitteet Suomi ITpalvelut telepalvelut Maailma Suomen osuus 0,59 % 0,50 % 0,41 % 0,50 % 0,59 % 0,49 % 0,40 % 0,50 % Suomessa käytetään ohjelmistoja hieman muita ICT:n sektoreita enemmän. EITO2004:n mukaan ohjelmistojen kulutus on noussut vuoden ,49%:sta 0,59%:iin vuonna Edelleen Suomessa ohjelmistojen kulutus on kärkikastia Euroopassa, toki olemme jäljessä USA:n ohjelmistojen kulutuksesta. (OECD Information Technology Outlook 2002). Suomen kotimarkkina on kovin pieni, siis noin 0,5%:a maailman markkinoista. Toimimalla pelkästään Suomen markkinoilla yritys ei voi kasvaa isoksi. Mikäli suomalaisperäinen yritys tavoittelee nousemista omassa asiakassegmentissään maailman markkinajohtajaksi tai ainakin