Kotitilalta5/2012. Talviulkoilu. säästää kuiviketta ja pitää sorkat terveinä s. 12. Eviran Aho: Lihaketjun riskikuva ajan tasalle s.

Transkriptio

1 Kotitilalta5/2012 Talviulkoilu säästää kuiviketta ja pitää sorkat terveinä s. 12 Eviran Aho: Lihaketjun riskikuva ajan tasalle s. 4 5 Eläinten tuojalla suuri vastuu s

2 pääkirjoitus MARKKINAKATSAUS Vastuullisuudella on monta tekijää Vastuullisuuden käsite sisältää monia näkökulmia. Eläinten hyvinvoinnin ja ruokaturvallisuuden lisäksi vastuullisuuteen kuuluvat mm. ympäristön hyvinvointi, paikallisuus ja työturvallisuus tiloilla ja koko tuotantoketjussa. Vastuuseen kuuluu ehdottomasti myös riittävä taloudellinen tulos kaikille ketjussa toimiville. Tämän lehden lukijat, haastateltavat ja kirjoittajat ovat osia suomalaisesta ruokaketjusta. Olemme tehneet työmme niin hyvin, että suomalaisten ei ole tarvinnut pelätä salmonellaa tai kampylobakteereja, antibioottijäämiä tai naudanlihana myytävää värjättyä sikaa. Eläinten hyvinvointi on hyvällä tolalla. Suomalaisella vastuullisuudella on siis monta tekijää. Tällä kertaa lehden jutuissa painotetaan bioturvallisuutta. Elintarviketurvallisuuta valvova viranomainen, Eläintautien torjuntayhdistyksen eläinlääkärit ja poliittinen päättäjä ovat edustettuina. Kiitosta tutkimustyöstä saavat myös Satafoodin hankkeet. HK Agrin rooli suomalaisen vastuullisen alkutuotannon kehittäjänä on merkittävä. HK Agrilla on käytettävissään ainutlaatuinen tietomassa eläinten kasvatuksen erilaisten muuttujien vaikutuksesta tuotantotuloksiin. Lähitulevaisuudessa haaste on dokumentoida tuotanto entistä systemaattisemmin ja rakentaa vastuullisuudesta lisäarvo lopputuotteille. Tehtävässä auttaa konsernin uusi eläinhankintaorganisaatio. Se aloittaa toimintansa viemällä tehokkaan tuottajayhteistyömallin konsernin eri maihin, vahvistamalla tuottajapalveluita sekä yhdenmukaistamalla hankintakäytäntöjä. Lisäpotkua kilpailukykyyn ja kannattavuuteen tuovat alkutuotannon yhteistyöryhmät, jotka vahvistavat konsernin sisäistä tuottajaedustusta. Toimilla nostetaan olemassa oleva tieto ja ammattitaito koko konsernin käyttöön ja koko HK-ketjun eduksi. Terveisin, Veli-Matti Jäppilä SISÄLTÖ Pääkirjoitus 2 Markkinakatsaus 3 Eviran leipä on lihaketjussa 4 Nasevan työkalut käyttöön 6 Kotieläintilojen hyvät puhtausvinkit 8 Raikas ilma on terveyden perusta 10 Kuivituksessa isot haasteet 12 Liemirehuverkosto vahvistuu 13 Eläinten tuojalla on suuri vastuu 14 Sorkkatulehdukset vaanivat laajentaneita tiloja Keuhkokalvontulehdus on koko ketjun asia Sikatilan kehittämiseen terävät työkalut Kannen Kuva: Raimo Lietsala Kannen kuva: Merja Ojala Julkaisija HK Agri, PL 50, Turku, puh , Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh , raila.aaltonen@alkukirjain.fi Taitto Päivi Liikamaa, puh , paivi.liikamaa@ phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN X. Osoitteenmuutoksen voi tehdä palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla Afrikkalainen sikarutto lähestyy 22 Hyvinvoinnista kilpailuetu 23 Joulupöydän kruunaa pähkinäinen Rypsiporsas Kinkkurulla 24 LSO Osuuskunnan kuulumisia 26 Ajankohtaista 28 Kotilalla tapahtuu 30 Snabbt och kort 31 Sikauudistuksen suunta oikea Sianlihan kulutus Suomessa on ylittänyt tuotannon ensimmäistä kertaa kolmeenkymmeneen vuoteen. Kuluttajien usko kotimaiseen sianlihaan on hyvä asia. Huolestuttavaa on se, että samanaikaisesti tuotanto laskee alkutuotannon kannattavuusongelmista johtuen. Meidän pitää mahdollisimman nopeasti löytää keinot laadukkaaseen kannattavaan tuotantoon, josta kuluttajat ovat valmiit maksamaan sille kuuluvan hinnan. Vain näin turvaamme kotimaisen sianlihantuotannon jatkuvuuden. Lopuillaan oleva vuosi on ollut haastava naudanlihantuotannolle. Monella alueella rehusato oli pettymys ja heikko kuiviketilanne toi tiloille vielä lisää mietittävää. Naudan tuottajahinta on kuluvan vuoden aikana tuntuvasti noussut, mikä on tuonut pientä helpotusta nousseisiin kustannuksiin. Suomalainen kuluttaja luottaa kotimaiseen lihaan, joten myönteisen hintakehityksen jatkumiselle on hyvät edellytykset. Vuosi 2013 tuo mukanaan uusia tuulia nautamarkkinoille. HK Agrin sopimustuottajien palveluksessa ovat tehokkaat nautateurastamot Outokummussa ja Talouskasvun hiipuminen heijastuu broilerin fileen myyntiin. Broilerituotanto kasvoi syyskuun loppuun yhdeksän ja kulutus neljä prosenttia. Hallittu kasvu on niin tuottajan kuin tuotannonkin kan- Vuonna 2012 voimakkaat muutokset ovat seuranneet toisiaan yhä kiihtyvällä tahdilla. Kun Suomen pohjoinen sijainti ja luonnonolosuhteet tuovat oman lisänsä, on ennusteiden tekeminen ja toiminnan suunnittelu haasteellista. Naudankasvatuksen investointeja vireille Broileri kasvaa hallitusti Kohta alkava uusi vuosi on hautomolla aloitettu. Olemme matkalla kohti tasapainoa. Paimiossa. Hyvät palvelumme niin teuraslehmien kuin vasikoiden noudon osalta ovat tuoneet sopimustuottajiksi uusia maitotiloja. Kasvavan vasikkamäärän takia tarvitsemme lisää kasvatuspaikkoja nuorelle naudalle. Toistaiseksi kasvattamoinvestointeihin on saatavissa tukea, mutta tukijärjestelmän tulevaisuus on hämärän peitossa. Haasteellisesta vuodesta huolimatta investointisuunnitelmia ei kannata kuopata, vaan laittaa niitä vireille! Sami-Jussi Talpila nalta hyvä asia. Tämän vuoden tuotantomäärä näyttäisi asettuvan hiukan yli 95 miljoonaan kiloon. Tuotantopanosten hinta on syksyn aikana noussut varsin voimakkaasti. Vaikka soijan hinta on osin jo laskenutkin ja viljan hintakehitys tasaantuu, viljamarkkina elää yhä epävakaassa tilanteessa. Nyt jo tiedetään, että ohran ja mahdollisesti myös vehnän varastot valtakunnassa eivät vastaa kulutusmäärää. Broileritilojen huolena on myös kuiviketurpeen niukkuus ja hinnan nousu. Me Kuluvan vuoden aikana HK Agri on vienyt läpi mittavan sikatalouden sopimusuudistuksen, jolla tavoiteltiin tasapainoa porsas- ja lihasikatuotannon välille. Vaikka kustannuspuolella tapahtuneet merkittävät muutokset sekä sadonkorjuun vaikeudet ovat hidastaneet etenemistä, olemme matkalla kohti tasapainoa ja ohjattua verkostomaista toimintaa. Siitä tulee HK Agrin sianlihantuotannon tavaramerkki. Olli Paakkala Kuva: HK Agri HK Agrissa olemme vertailleet turpeen ja kutterilastun eri sekoitussuhteiden toimivuutta hyvin kokemuksin. Noin puolet turpeesta voidaan korvata kutterilla menettämättä turpeen hyviä ominaisuuksia. Broilerin tuotantomäärä on tämän vuoden osalta jo tuotantoputkessa ja kohta alkava uusi vuosi on hautomolla aloitettu. Parhaat kiitokset kuluneesta vuodesta ja Hyvää Joulua Teille kaikille! Jarmo Seikola 2 Kotitilalta 5/2012 Kotitilalta 5/2012 3

3 Pääjohtaja Matti Aholla on monipuolinen kokemus tehtävistä elintarviketurvallisuuden parissa. Eviran toimitalon sisäänkäyntiä Helsingin Viikissä vartioi rivi terhakoita betoniporsaita saparot kippurassa. Viraston kolmesta isosta toimialasta elintarviketurvallisuus on suurelle yleisölle näkyvin. Lihantuottajat tuntevat Eviran roolin myös tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun vartijana sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin parissa. Porsas siis sopii hyvin symboliksi talon eteen. Pääjohtajan huonetta talon neljännessä kerroksessa isännöi eläinlääketieteen lisensiaatti Matti Aho. Eviralta odotetaan ennen muuta luotettavuutta ja avoimuutta. Nämä odotukset pyritään täyttämään kaikessa toiminnassa, Aho linjaa. Liha-alan tontti kunnossa Eviran roolia kuvatessaan Matti Aho palaa 2000-luvun alkuun. Siihen asti eurooppalaisessa toimintatavassa vastuu elintarvikkeiden turvallisuudesta lepäsi viranomaisten harteilla. Jos meni pieleen, viranomaisia syytettiin laiminlyönnistä. BSE-kriisin mittavuus pakotti rukkaamaan elintarviketurvallisuuden toteuttamisen periaatteita koko Euroopassa. Kriisin jälkeen todettiin rohkeasti, että vastuun on oltava toimijoilla itsellään. Nyt periaate on itsestään selvä, mutta silloin se oli aika kumouksellinen. Muutoksen malli otettiin Pohjoismaista. Ahon mukaan 15 vuoden jälkeenkin työtä on vielä paljon tehtävänä. Menee Eviran leipä on lihaketjussa Teksti Raila Aaltonen Eläinten terveydestä ja elintarvikkeiden turvallisuudesta huolehtivaa virastoa on luotsannut kesästä alkaen Matti Aho. Tuore pääjohtaja muistuttaa, että kaikki Eviran toimialat kiertyvät tavalla tai toisella lihaketjuun. aikaa, ennen kuin jutut on saatu sisään kaikkien yritysten laatujärjestelmiin. Liha-ala on hoitanut asiansa erittäin hyvin. Jos ongelmia tulee, ratkaisuja haetaan yhdessä, se on hieno juttu. Elintarviketurvallisuuteen liittyvät rutiinit lihantarkastuksessa eivät Ahon mielestä täysin vastaa ajan tarvetta. Uudet, oleelliset riskit liittyvät zoonooseihin, kuten kampylobakteeriin, salmonellaan ja listeriaan, ja laitosten hygieniaan. Tuberkuloosi ja bruselloosi eivät kuulu enää nykypäivään Suomessa. Viranomaisten ja yritysten yhteistoiminta on päivän sana. Niin sanottu public private -yhteistyössä lainsäädäntö asettaa tavoitteen, joka toteutuessaan hyödyttää myös yrityksiä ja tekee yhteistyön niille kannattavaksi. Tiloilta lähtöisin olevissa zoonoosiriskeissä valvonnasta vastaavan viranomaisen ja elintarvikeyrityksen lisäksi toimintaan kytkeytyvät tuottajat ja eläinten terveydenhuolto. Paremmilla toimintatavoilla saavutetaan tuplapotti: eläinten kasvu paranee ja kulut alenevat. jojen käyttöönotto oli tärkeä askel terveydenhuollossa. Eläinten hyvinvointia parannetaan merkittävästi vain tuottajien ja elinkeinon omaehtoisella toiminnalla. Viranomainen voi vain napsia pois surkeimmat tilat. Sillä ei tasoa vielä nosteta. Mutta kun paremmilla toimintatavoilla kuolleisuus ja sairastuvuus vähenevät, saavutetaan tuplapotti: eläinten kasvu paranee ja kulut alenevat. Tutkimusta ja riskinarviointia Eviran laboratorio pyörittää kansallisia valvontaohjelmia, suuria näytemääriä ja vaikeita analyyseja. Laitos myös valvoo muiden laboratorioiden tekemisiä ja menetelmiä. Evirassa tutkitaan mm. sikojen hengitystietulehduksia, mikrobiresistenssiä, eheciä ja yersiniaa. Ahon mukaan Eviralla on hyvät palvelut tarjolla kaikille eläinlajeille sekä kiinnostusta ja osaamista ratkaista tilatasonkin ongelmia. Työalueeseen kuuluvat myös luonnonvaraisten eläinten taudit sekä rehujen ja lihan vierasainevalvonnat. Lisäksi eviralaiset työskentelevät ravitsemusasioiden parissa. Olisi paikallaan arvioida, voidaanko nitraatin ja nitriitin käyttöä lihavalmisteissa jo vähentää. Elintarviketurvallisuus ei enää edellytä nykyisiä käyttömääriä, Aho pohtii. Asiasta keskustellaan varmasti loppuvuonna, kun uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset tulevat voimaan vuoden 2013 alussa. Riskinarviointi, varautumissuunnitelmien teko ja käytännön toimien harjoittelu ovat Eviran perustyötä. Aho muistuttaa valtakunnanrajan takana olevasta afrikkalaisen sikaruton riskistä. Ei ole syytä tuudittautua turvallisuudentunteeseen, vaikka akuutit kulkutautiongelmat on Suomessa saatu raivattua. Eläinterveys kehittyy Tuotantoeläinten terveydenhuollosta Aho on ylpeä. Tässäkin public private toimii: vastuu on elinkeinolla, viranomaisilla on oma vahva roolinsa toteutuksessa. Evira vastaa siitä, että kunnaneläinlääkärit ja muu ympäristöterveydenhuolto ovat työssä mukana, ja asiantuntijoillamme on paikka terveydenhuollon ohjausryhmissä. Aho näkee järjestelmän ulkoisen auditoinnin erittäin tarpeelliseksi ja iloitsee, että asia on työn alla. Sen avulla kuluttaja voi varmistua siitä, että tiloilla toimitaan sovittujen sääntöjen mukaisesti. Pohtiessaan tulevaa Aho näkee kotieläinyksiköiden kasvun myönteisenä asiana, vaikka sen kääntöpuolena onkin tilojen väheneminen. Uusista eläinsuojista voi tehdä entistä parempia eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Myös riskien kasvua vastaavat uudet toimintatavat tulevat pakostakin harkittavaksi. Suurissakin yksiköissä asiat voidaan toki tehdä huonosti. Mutta se on varmaa, että ahtaissa ja sokkeloisissa navetoissa voi onnistua vain, jos eläinmäärä on hyvin pieni. Ahon mukaan hyvinvoinnin hälytysra- Eviralaisia on 700 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran päämääränä on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä kasvien ja eläinten terveyttä. Virastolla on yhdeksän aluetoimipaikkaa eri puolilla Suomea. Lisäksi Eviran lihantarkastushenkilöstöä työskentelee teurastamoissa kuudellatoista paikkakunnalla. Henkilöstöä on yhteensä noin Kotitilalta 5/2012 Kotitilalta 5/2012 5

4 Sikava kohti kansallista laatujärjestelmää Nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmää on rakennettu kuusi vuotta. Naseva-terveydenhuoltokäynti uudistettiin keväällä Uudella terveydenhuoltokäynnin lomakkeella tarkastellaan nyt myös eläinten hyvinvointia. Erja Tuunainen Terveydenhuoltoeläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry Nasevan työkalut käyttöön Eläinlääkäri tallentaa tilakäynnillä tehdyt havainnot Nasevaan ja sopii yhdessä tuottajien kanssa seuraavat kehittämiskohteet. Kaikki tilakäynnin dokumentit, kuten terveydenhuoltosopimukset, tilakäyntilomakkeet ja terveydenhuoltosuunnitelmat ovat tulostettavissa järjestelmästä. Terveydenhuoltokäynti tulee tehdä nautatiloilla vähintään kerran vuodessa. Tämä on erityisen tärkeää muistaa eläinten hyvinvoinnin tukea hakeneilla tiloilla. Tila saa muistutuksen lähestyvästä tai myöhässä olevasta käynnistä suoraan järjestelmästä valintansa mukaan Nasevan, sähköpostin tai tekstiviestin välityksellä. Tuottajan tulee itse pitää huolta siitä, että jokaisen tukivuoden aikana tehdään ainakin yksi terveydenhuoltokäynti ja laaditaan terveydenhuoltosuunnitelma. Valtuutukset ajan tasalle Tila liittyy Nasevaan laatimalla oman eläinlääkärinsä kanssa terveydenhuoltosopimuksen, jonka kopio lähetetään Nasevaan. Tilan perustiedot ja sopimus tallennetaan Naseva-rekisteriin ja tila saa käyttäjätunnukset tietojärjestelmään. Sopimus on voimassa toistaiseksi, eikä sitä tarvitse uusia muutoin kuin sopimuseläinlääkärin tai omistajan muuttuessa. Uusi terveydenhuoltosopimus kumoaa aina entisen, joten valtuutukset on muistettava siirtää vanhalta sopimukselta uudelle. Seurantajärjestelmän maksuttomuus edellyttää, että meijeri- tai teurastamovaltuutus on voimassa. Jos valtuutuksia halutaan lisätä tai muuttaa, voi tila itse tehdä tämän Nasevan Valtuutukset - sivulla. Lääkitykset ja ketjuinformaatio Solmiessaan terveydenhuoltosopimuksen tila valtuuttaa sopimuseläinlääkärin ja muut haluamansa eläinlääkärit käyttämään tilan terveydenhuoltotietoja. Eläinlääkäri voi lähettää hoito- ja lääkitystiedot suoraan eläinlääkäriohjelmasta Nasevaan, jos ohjelma on Nasevan kanssa yhteensopiva. Tilan Naseva-mappi Hoitojen ja lääkitysten kirjanpito > Ketjuinformaatiotiedot Kaikki terveydenhuoltosopimukset, -käynnit ja -suunnitelmat Eläinten hyvinvoinnin tuen valvontaan liittyvä dokumentaatio Tarttuvien tautien varalta tehtyjen tutkimusten tulokset Utaretulehdusbakteerimääritykset (Valma järjestelmästä) Muita Nasevan tilan liitetiedostoihin tallennettuja tiedostoja: Talousvesitutkimukset Karjan/eläimen terveystodistukset pitoeläinkauppaa varten Ruokintasuunnitelmat Kuntoluokitustiedot ym. Naseva muistuttaa tilaa lähestyvästä terveydenhuoltokäynnistä Päivitettyjä ohjelmia ei vielä ole kaikilla eläinlääkäreillä, joten sairaskäynnillä on syytä varmistaa menevätkö tiedot suoraan ketjuinformaation käyttöön vai pitääkö tuottajan itse tallentaa tiedot Nasevaan. Eläinlääkärin on aina toimitettava tilalle riittävät tiedot lääkekirjanpitoa varten. Tuottaja vastaa ketjuinformaatiotietojen oikeellisuudesta, joten eläinlääkärinkin lähettämät tiedot on hyvä tarkistaa. Lisäksi teurastamolla pitää olla valtuutus tilan tietoihin. Tuottaja tai neuvoja voi tallentaa Nasevaan yksilölääkitysten lisäksi tiineystarkastukset, nupoutukset ja loiskäsittelyt kertakirjauksella valitsemalla hoitoilmoituksista ryhmähoidon. Jos nupoutettavat vasikat ovat rekisteröimättömiä, eläinlääkäri ei voi siirtää tietoja sähköisesti omasta ohjelmastaan. Tiedot voi tallentaa itse, kun vasikat näkyvät Nasevan nautalistassa. Neuvojalle pääsy tietoihin Myös neuvojille voidaan antaa valtuutus tilan tietoihin. Neuvojien on haettava henkilökohtaiset käyttäjätunnukset käyttöoikeushakemuksella. Nämä oikeuttavat lukemaan tilan perustietoja, terveydenhuoltosopimuksia, terveydenhuoltokäyntien dokumentteja, tutkimustuloksia ja teurastuloksia. Tilan eläinvirrat ja terveystilanneraportti ovat myös neuvojan saatavilla. Tilojen sopimustilannelistauksen avulla neuvoja tai eläinlääkäri näkee sopimustilojensa terveydenhuoltokäynnin ajankohdan. Sikavan henkilöuutisia Sikavan rekisterivastaavaksi on nimitetty Sari Hintikka Laukaasta. Sari on toiminut edeltäjänsä Tove Hagnerin vanhempainvapaan sijaisena ja on monelle jo tuttu puhelinääni. Hänellä on miehensä kanssa porsastuotantosikala Laukaan Lievestuoreella. Sari työskentelee ETT:n Lievestuoreen toimistolla yhdessä Sikavan ja Nasevan terveydenhuoltoeläinlääkäreiden kanssa. Kuva: Pasi Leino Siantuotantoon on tekeillä kansallinen laatujärjestelmä. Sikava on osallistunut hankkeeseen, jossa kehitellään vastuullisen lihantuotannon kansallista laatujärjestelmää ja alkutuotannon auditointeja. Esimerkkinä ja aloittajana toimii sianlihan tuotantoketju. Hanke on jaettu kolmeen osa-alueeseen: Sikavan laatujärjestelmä, sikatilan itsearviointi ja ympäristöarviointi. Hankkeen tarkoituksena on hakea kansallisen laatujärjestelmän statusta, jolloin sitä voitaisiin käyttää sianlihan markkinoinnin apuna. Tähän liittyen Sikavassa valmistuu pian laatujärjestelmä ja toimintakäsikirja. Laatujärjestelmässä kuvataan Sikavan toimintaa yleisellä tasolla, toimintakäsikirjassa on kirjoitettu tarkkoja ohjeita, kuinka toimitaan esimerkiksi tautien aiheuttamissa poikkeustilanteissa. Laatujärjestelmän yhtenä osana ovat auditoinnit, joissa arvioidaan, ovatko kohteelle asetetut vaatimukset täytetty. Sikavassa auditointeja tehdään jatkossa kolmella eri tasolla. Sikavan toiminnassa olennainen osa on eläinlääkäreiden tekemät tilakäynnit, ja ne ovat myös yksi auditoitava kohde. Sikavassa tehdään sisäistä auditointia arvioimalla 90 tilakäyntiä vuodessa. Sisäisissä auditoinneissa tarkastetaan käyntilomakkeen täyttöä esim. onko kuolleisuusluvut täytetty oikein. Tämän lisäksi auditoidaan eläinlääkäreitä tilakäynneillä. Tiloilla arvioidaan vain eläinlääkärin toimintatapaa. Nyt hankkeen aikana ulkopuolinen taho tekee eläinlääkäreiden tilakäyntien auditointeja yhteensä kahdeksan kappaletta. Sisäisiä pilottiauditointeja on tehty kaksi. Jatkossa Sikavan johtoryhmä tekee auditointien vuosisuunnitelman. Eläinlääkäreiden auditointien lisäksi tullaan auditoimaan Sikavan toimintaa ulkopuolisen tahon toimesta. Sanna Nikunen Rekisterivastaava Sari Hintikka p Terveydenhuoltoeläinlääkäri Sanna Nikunen p Sikava PL 52, Lievestuore 6 Kotitilalta 5/2012 Kotitilalta 5/2012 7

5 Kuva: Harri jalli Kotieläintilojen hyvät puhtausvinkit Tekstit Harri Jalli, Ulla Ketola, Eija Talvio Linnut pois kuivurin siiloista Matti Ropilo hoitaa Mty Alakukun tilalla lihasikaa Tamareen kylässä entisessä Vampulan kunnassa. Täällä Vampulassa on meillä paljon kyyhkysiä. Syy lienee siinä, että täällä viljellään paljon hernettä sekä muita vihanneksia. Kyyhkyset näyttävät pitävän herneestä todella paljon, kertoo Matti Ropilo. Lintujen ulosteen mukana voi levitä mm. salmonellaa ja siksi meillä on pyritty estämään lintujen ja hiirien pääsy viljojen säilytystiloihin. Alakukun tilalla osa viljasta on säilötty tuoreviljasäiliöön ja osa lämminilmakuivuriin. Lintujen ulosteen pääsy kuivurin viljasiiloihin on estetty siten, että kuivurin terässiilot on katettu luukuilla. Luukut ovat auki vain, kun siiloja syksyllä täytetään. Luukut ovat toimineet hyvin, sillä lintujen ulosteita en Osastoinnin merkitys Harri Jokinen juottamon ovella. Kiinni ollessaan ovi sulkee juottamon, ja kun se avataan, se sulkee taakseen teinit. Kuva: Ulla Ketola Linnut eivät pääse ulostamaan kuivurin viljasiiloihin Mty Alakukun tilalla, jonka sikalaa hoitaa Matti Ropilo. ole nähnyt viljan seassa, kertoo Ropilo tyytyväisenä. Eri-ikäisten eläinten osastointi erillisen ilmatilan omaaviin osastoihin helpottaa tautien vastustusta vasikkakasvattamossa. Joutsassa Harri Jokisen tilalla juottovasikat eristettiin teineistä omaan osastoon väliseinillä. Seinät oli helppo suunnitella ja rakentaa. Ovia mietittiin Lappalaisen Markon kanssa pitkään, kertoo Jokinen. Lopulta ratkaisuksi löydettiin ovi, jonka kautta kuljetaan teinien ruokintapöydälle johtavalta käytävältä juottamoon. Nyt juottamoon mentäessä ovi avataan ja käännetään 90 astetta, jolloin se sulkee teiniosaston erilleen. Ilmaneristys ei ole aivan 100-prosenttinen, mutta tällä on pärjätty hyvin. Sekä juottovasikat että teinit ovat pysyneet terveinä. Työvälineitä ei siirrellä Ulkoisesta tautisuojauksesta on siirrytty enemmän sisäiseen tautisuojaukseen, kertoo Vesa Harjunmaa Satapossu Oy:stä. Hän pitää tärkeänä katkaista tartuntaketju sikalan sisällä kasvatuserien välillä. Siksi joka viikko sikalaan tulee uusi erä porsaita kasvamaan pestyyn, desinfioituun ja kuivaan osastoon. Tosinaan kasvatuserästä jää parikymmentä sikaa jäljelle. Nämä siat siirretään pienempään jatkokasvatusosastoon, josta ne lähtevät teurastamoon. Tämä osasto pestään ja desinfioidaan aina kerran kuussa, kertoo Vesa Harjunmaa. Sikalan kaikilla toimintatavoilla on tärkeä rooli tautisuojauksessa. Satapossussa jokaisessa osastossa on omat työvälineet, jotta niiden mukana ei siirtyisi taudinaiheuttajia toisiin osastoihin. Lisäksi sikojen hoitotyöt aloitetaan aina osastosta, jossa ovat nuorimmat eläimet. Tästä edetään osastoittain eteenpäin aina vanhempiin sikoihin. Näin toimien estetään taudinaiheuttajien siirtyminen vanhemmista eläimistä nuorimpiin porsaisiin. Kuva: Ulla Ketola Porsasvälitysauton kuljettaja Hannu Kohmo ja Lukaz Rogowski purkavat kuormaa puhtaaseen osastoon. Kuva: Harri jalli Siirrettävän ruokintapöydän jatkeen ansiosta apevaunun kulkureitti ei risteä lantareitin kanssa Mty Ali-Lekkalan tilalla. Kalkki varmistaa hygienian Pauliina ja Mikko Kivekkään broileritilalla Loimaalla käytetään huolellisen pesun ja desinfioinnin lisäksi sammutettua kalkkia taudinaiheuttajien torjuntaan. Sammutetun kalkin teho perustuu sen emäksisyyteen. Käytän kalkkia ulkona kanalan ympäristön kulkualueilla ja tuulettimien sekä kynnysten kohdalla, Pauliina Kivekäs kertoo. Lisäksi kalkkia käytetään hygieniakarsinan tiivistämiseen kasvattamon sisäovella ja muun muassa raatoämpäreiden pohjalla. Untuvikkojen tullessa kalkkia levitetään vastaanotto-ovelle normaalin desinfioinnin lisäksi. Tällöin kalkki jää turvepehkun alle tiivistämään kynnystä koko kasvatuskauden ajaksi. Kivekkään mukaan hygienian varmistaminen on untuvikkoja vastaanotettaessa ensiarvoisen tärkeää, jottei taudinaiheuttajia päädy rullakoiden mukana kasvattamoon. Kuva: Maarit Laine Kasvattamon ovelle levitetään sammutettua kalkkia ennen untuvikkorullakoiden tuontia sisälle. Likaiset ja puhtaat väylät erikseen Tammelassa MTY Ali-Lekkalan tilalla laajennettiin tuotantoa muutama vuosi takaperin. Uusi lantala rakennettiin kasvattamojen väliin, jotta sitä voidaan hyödyntää molemmista kasvattamoista tulevan lannan varastointiin. Rakennusten sijoittelua mietittiin pitkään. Niin lantalan kuin kasvattamonkin paikka vaihdettiin paperilla monta kertaa. Rakennukset oli kuitenkin ehdottomasti parasta sijoittaa näin. Ruokintapöydän jatke, jossa apevaunu käännetään, risteää väkisin toisen lantakäytävän kulkuväylän kanssa, toteaa Seppo Ali-Lekkala. Lantakäytävä päätettiin upottaa ja ruokintapöydälle rakentaa silta. Kyllä tähän hydraulistakin siltaa mietittiin, mutta kun pyöräkuormaajalla silta menee paikalleen minuutissa, ei paljon muuta ratkaisua kannata miettiä. Käytävän puhdistaminen jokaisen lannanajon jälkeen ei olisi mitenkään onnistunut ainakaan talvella, huikkaa Hannu Ali-Lekkala pyöräkuormaajan hytistä. 8 Kotitilalta 5/2012 Kotitilalta 5/2012 9

6 Raikas ilma on terveyden perusta Lintujen hyvä terveys, hyvinvointi ja tuotanto edellyttävät, että kasvattamon olosuhteet ovat kunnossa. Tärkeimpiä ovat ilman laatu, lämpötila ja kosteus sekä pehkun kunto. Eija Kaukonen Terveydenhuoltoeläinlääkäri I lmanvaihtoa tarvitaan varmistamaan linnuille oikea lämpötila ja hyvä ilman ja pehkun laatu tasaisesti koko kanalassa, koko tuotantokauden ajan. Broilerien hyvinvointiasetuksen mukaan ilman hiilidioksidipitoisuus ei saa ylittää arvoa 3000 ppm eikä ammoniakkipitoisuus arvoa 20 ppm. Liian korkea hiilidioksidipitoisuus heikentää lintujen hyvinvointia aiheutta- malla hapenpuutetta ja hengitystieoireita. Vielä enemmän ongelmia tuo liika ammoniakki. Pidä ammoniakki kurissa Ammoniakkia muodostuu bakteerien hajottaessa lannan typpiyhdisteitä, joten pehkumateriaali ja pehkun hoito vaikuttavat sen määrään. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat mm. ilmanvaihto, lintuti heys Kuvat: Pasi Leino Minimi-ilmanvaihdolla turvataan linnuille hapensaanti ja poistetaan haitallisia kaasuja. Talven kovimmilla pakkasillakin parvelle pitää pystyä takaamaan riittävä ilmanvaihto. Tasainen lämpö ja hyvä hengitysilma ovat tärkeitä kasvatuskauden alusta loppuun. Riittävä ilmanvaihto edellyttää lintujen painonseurantaa ja lintumäärän tuntemista. ja lintujen käyttäytyminen. Pehkussa oleva ammoniakki ärsyttää ihoa aiheuttaen punoitusta tai hautumia. Ammoniakin vaikutus ulottuu ilman kautta hengitysteihin. Muut yhtäaikaiset tekijät, kuten pöly ja taudinaiheuttajat, pahentavat ammoniakin vaikutuksia. Jo 10 ppm pitoisuus hengitysilmassa vaurioittaa hengitysteiden limakalvoa ja värekarvoja sekä lisää limanmuodostusta, jolloin linnun vastustuskyky heikkenee. 20 ppm altistaa hengitystietulehduksille. Vielä korkeammat, ppm pitoisuudet aiheuttavat kirvelyä hengitysteissä ja silmissä ja heikentävät kasvua. Säädä ilmanvaihto oikein Kasvattamon ilmaan muodostuu pölyä muun muassa kuivikkeista ja rehuista sekä lintujen untuvista ja ihosta. Pöly sisältää myös bakteereita, viruksia ja sieni-itiöitä. Pöly vaurioittaa hengitysteiden limakalvoa, altistaa hengitystietulehduksille, vie mukanaan mikrobeja hengitysteihin, huonontaa vastustuskykyä ja voi aiheuttaa allergiaoireita. Pölyongelmat ovat vähäisempiä ilmankosteuden ollessa prosenttia. Kanalassa täytyy olla riittävä ilmanvaihto- ja lämmityskapasiteetti. Minimiilmanvaihdolla turvataan linnuille hapensaanti ja poistetaan haitallisia kaasuja. Riittävä ilmanvaihto edellyttää lintujen painonseurantaa ja kasvattamon lintumäärän tuntemista. Kanalan lämmityskapasiteetin tulee olla sellainen, että talven kovimmilla pakkasillakin pystytään takaamaan parvelle riittävä ilmanvaihto. Koneelliselle ilmanvaihtojärjestelmälle tulee olla varajärjestelmä ja hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus täytyy testata säännöllisesti. Myös ilmanvaihtolaitteet ja kosteus- sekä lämpötila-anturit tulee tarkistaa ja huoltaa säännöllisesti. Hapenpuute aiheuttaa vesipöhön Vesipöhö on hyvinvointia ja terveyttä heikentävä aineenvaihduntasairaus. Vesipöhön taustalla on kudosten hapenpuute. Sairaudelle altistavat monet rehuun, kasvattamooloihin ja perimään liittyvät tekijät. Ilman korkea hiilidioksidi-, pöly- tai ammoniakkipitoisuus aiheuttaa hapenpuutetta, ja hengitystietulehdukset, kuten IB, heikentävät keuhkojen hapenottokykyä. Hapentarvetta lisäävät nopea kasvu ja tekijät, jotka vaativat normaalia vilkkaampaa aineenvaihduntaa kuten kylmä ilma, suuret lämpötilan vaihtelut, rehun korkea energia- ja rasvapitoisuus ja rehun korkea suolatai natriumpitoisuus. Vesipöhöstä kärsivä lintu jää jälkeen kasvussa. Vatsaonteloon kertyvä neste aiheuttaa hyllyvän IB heikentää munintaa pömppömahan, ja usein linnun harja, heltta ja iho sinertävät. Parven poistuma ja lihantarkastushylkäysten määrä kohoaa. Terveistä hengitysteistä hapenvaihto on esteetöntä. Optimaalinen ja tasainen lämpö ja hyvälaatuinen hengitysilma koko kasvatuskauden ajan ovat avainasemassa vesipöhön ennaltaehkäisyssä. Myös haudonnan ja untuvikkokuljetuksen aikaisista olosuhteista tulee huolehtia. Kasvun hidastamisella voidaan vähentää sairastumisriskiä. Rehun valkuaispitoisuuden alentaminen, hienojakoisempi rehu pelletöidyn sijaan ja sopiva valo-ohjelma hidastavat kasvua. Myös E- ja C-vitamiinilla sekä orgaanisella seleenillä saattaa olla vesipöhön esiintymistä vähentävä vaikutus. Tarttuva keuhkoputkentulehdus, IB, heikentää munintaa ja munan laatua. Parasta hoitoa on tartunnan ennaltaehkäisy. Tautisulku, haittaeläinten torjunta, rehu- ja vesihygienia sekä kasvattamon pesu- ja desinfiointi erien välillä ovat tilatason tautisuojauksessa tärkeitä. Koko ketjun tasolla tulee kiinnittää huomiota untuvikkojen, munien, nuorikkojen ja teuraslintujen kuljetusten hygieniaan. Lintujen hyvä yleiskunto ja vastustuskyky sekä hyvä tuotantohygienia ja optimaaliset olosuhteet vaikuttavat merkittävästi oireisiin ja toipumiseen. Rokotuksin voidaan taudin oireita ennaltaehkäistä. Riittävä suoja emoille saadaan kuitenkin vain elävän ja tapetun rokotteen yhdistelmällä, ja tällä hetkellä eläviä IB-rokotteita ei Suomessa saa käyttää. Rokotuksilla ei voida korvata hyvää hygieniaa ja tautisuojausta. IB-virusta erittyy tartunnan saaneen linnun hengitysteistä ja ulosteessa. Virus leviää sairaista linnuista nopeasti mm. välineiden, kulkuneuvojen tai ihmisten välityksellä. Taudin itämisaika on 1 3 päivää. Nuorilla linnuilla on hengitystieoireita, ne ovat apaattisia ja rehunkulutus ja kasvu voivat heikentyä. Pelkän IB-viruksen aiheuttamassa taudissa kuolleisuus ei yleensä ole kovin suurta, mutta huonot olosuhteet tai toissijaiset bakteeritulehdukset voivat lisätä kuolleisuutta. Taudin vaikutus munintaan vaihtelee: viime talven kokemusten perusteella muninnan lasku oli noin 10 prosenttia ja muninnan palautuminen oli usein huonoa. IB:tä ei voida oireiden perusteella erottaa lakisääteisesti vastustettavista taudeista, lintuinfluenssasta ja Newcastlen taudista. Diagnoosi varmistetaan tutkimalla vasta-ainetasojen nousu verinäytteistä, viruseristyksellä sively- tai elinnäytteestä tai PCRtutkimuksella. 10 Kotitilalta 5/2012 Kotitilalta 5/

7 Liemirehuverkosto vahvistuu Kuivituksessa isot haasteet Nautakasvattamon kuivittamista tehostamalla voi säästää niukkaa kuivikevarastoa. Eläimet pitää silti saada pysymään puhtaina. Harri Jalli Tuotantoneuvoja Kesän ja syksyn säät eivät suosineet kuivikkeitten keräämistä, kuten jo viime numerossa ennakoin. Turvetta saatiin nostettua vain pieni osa tavoitteesta, ja sade haittasi myös olkien käärimistä. Eläintiheydellä on suuri merkitys kuivikkeen kulumiseen ja eläinten puhtaana pysymiseen. Myös kuivitustiheys vaikuttaa: pienempi kuivikkeen lisäys päivittäin on tehokkaampaa kuin saman kuivikemäärän jakaminen harvemmin. Kuivikkeena voidaan olkien puuttuessa käyttää myös heikkolaatuisia kuivia korsirehuja ja ruokohelpeä, jota on paikallisesti tarjolla runsaastikin. Ruokohel- Broilereita kasvatettiin syksyn aikana seitsemässä eri hallissa turve-kutteriseoksen päällä. Seos sisälsi noin puolet turvetta ja puolet kutteria ja sitä laitettiin lattialle 3 4 senttimetrin kerros. Halleissa seurattiin erityisesti ammoniakkipitoisuuden muuttumista. Kasvattamossa ammoniakkipitoisuuden tulee olla alle 20 ppm. Ensimmäinen mittaus tehtiin lintujen ollessa noin 14 pi kannattaa levittää pitkänä ja sen silppuamista kannattaa välttää. Kuivittamistarvetta voidaan vähentää puhdistamalla makuualue aina tarkkailun yhteydessä. Työkaluksi sopii talleilta tuttu pitkäpiikkinen talikko. Ulkoilu hyvässä tarhassa vähentää myös lannan polkeutumista makuualueelle. Talviaikainen jaloittelu parantaa eläinten hyvinvointia ja sorkkaterveyttä, ja samalla ylimääräinen energia purkautuu muualla kuin kuivitetun alueen päällä. Lantakäytävät on totuttu puhdistamaan viikoittain. Märällä säällä tätä on syytä tihentää. Mitä puhtaampana käytävä pidetään, sitä paremmin naudat tuottavat. Lantakäytävän puhtaudella on vaikutusta myös kuivikkeen kulutukseen. Uusia ideoita ovat erilaiset separoinnit ja sen tuloksena saadun tuotteen käyttäminen kuivikkeena, sekä hienon hiekan ja maa-aineksen käyttäminen makuualueen perustamisen yhteydessä. Olkisilppu kuivittaa paremmin Oljen silppuaminen parantaa sen imutehoa, samoin erilaiset hankaavat laitteet, jotka poistavat oljen kiiltävää pin- Broilereille kutteria turpeen joukkoon vuorokauden ikäisiä ja toinen lähellä teurasikää. Pitoisuus mitattiin kolmesta eri kohdasta. Mittaukseen käytetty diffuusioputki oli hallissa kahdeksan tuntia. Ensimmäiset tulokset pysyivät 1,25 10 ppm:n lukemissa. Kasvatusajan lopussa ammoniakkipitoisuus nousi yli 10 ppm:ään, mutta vain kahdessa osastossa käytiin parissa mittauspisteessä hieman yli 20 ppm:n. taa. Olkeen pitää kuitenkin jäädä myös pidempää ainesta, joka muodostaa kantavan kerroksen makuualueelle. Kuhan Kone Ay Lapinjärveltä Itä-Uudeltamaalta suorittaa oljen murskausta Haybuster H laitteella laajalla alueella. Turo Onnila kertoo murskatun oljen sopivan hyvin turpeen korvaajaksi makuuparsiin. Käsitelty olki toimii myös lietelantajärjestelmässä. Laitteella on murskattu monenlaisia kuivikkeita ja korsirehuja. Käyttämällä Puhdista makuualue aina tarkkailun yhteydessä. erikokoisia seuloja saadaan murskattuun materiaaliin sekä hienoa, imukykyistä jaetta että pitkää jaetta, joka tuo kantavuutta. Kuiva, silputtu paali menee laitteesta läpi 2 3 minuutissa. Myös märän aineksen murskaaminen onnistuu, mutta vie enemmän aikaa ja polttoainetta. Tarkastuseläinlääkärien linnuille antamat jalkapohjapisteet kuvaavat kuivikkeen laatua ja lintujen hyvinvointia kasvatusaikana. Kaikissa seuratuissa osastoissa jalkapohjapisteet olivat hyvät. Tilojen arvioiden mukaan ne kohdat, joissa pohja oli päässyt kuorettumaan, olisivat kuorettuneet myös pelkällä turpeella. Turve-kutteripehkua käytettäessä avainasemassa ovat kasvatusajan hyvä lämmitys ja sopiva ilmastointi sekä juomavesilinjojen oikea säätö. Tänä syksynä kuivike on ollut suhteellisen kosteaa materiaalista riippumatta. Riittävän ajoissa aloitettu kasvattamon lämmitys onkin nyt erityisen tärkeää, jotta saadaan kuivike sopivaksi linnuille. Maarit Laine HK Agrin liemirehuvalikoi maan tulee mukaan ensi vuoden alusta St1:n Lahdessa sijaitsevan Etanolix -tehtaan leipomorankkirehu sekä hiiva. Kolmannen toimituspaikan myötä HK Agri voi palvella asiakastilojaan entistä paremmin. Pirjo Leva Myyntipäällikkö Etanolix -laitokset käyttävät bioetanolin raaka-aineena käymiskelpoisia leipomo-, juoma- ja makeisteollisuuden sivutuotteita. Parhaiten etanolin tuotantoon sopivat sokeri- ja tärkkelyspitoiset raaka-aineet. Kaikki raaka-aineet täyttävät Eviran rehuille asettamat vaatimukset. Lahden proteiinipitoinen liemirehu vastaa koostumukseltaan sisartehtaiden tuotetta Vantaalla ja Haminassa. Pyrkimyksenä on ajaa liemirehu tilalle aina lähimmästä tehtaasta, mutta koska niiden toiminta ei ole aivan tasaista, joskus toimituspaikkaa voidaan joutua vaihtamaan nopeastikin. Lihasian ruokinta liemirehuilla on noin 10 euroa edullisempaa kuin vilja tiivisteruokinnalla. Rehu on sioille erittäin maittavaa, joten sillä päästään hyviin kasvutuloksiin. Leipomorehut sopivat hyvin myös Rypsiporsaiden ruokintaan. Reseptioptimoinnilla haetaan jokaiselle asiakastilalle sopivin täydennys. Monilla tiloilla on käytössä leipomorankkirehun lisäksi heraa tai OVR-lientä. Tällöin tarvitaan jokaiselle liemelle omat säiliöt. Näin ruokintaa voidaan paremmin valvoa ja tehdä omat seokset eri eläinryhmille. Leipomorankkirehu yleistyy St1 on aloittanut ylijäämäleivän keräilyn leipomoista ja kaupoista. Pakattu ja pakkaamaton leipä noudetaan toimipisteistä ja toimitetaan Etanolix -laitoksiin Lahteen tai Vantaalle. Keräilyn hoitaa SI- TA Finland Oy. Juustoportti Jalasjärvi Nevalan peruna Haaro Group Oy Öströmin perunatuote St1 Etanolix Jokioinen Valio Haapavesi Altia Koskenkorva St1 Vantaa Leipärinki on toiminut vuodesta 2009 Lahdessa ja pääkaupunkiseudulla. Toiminnan laajentamista suunnitellaan myös muihin isoihin kaupunkeihin. St1:n tavoitteena on laajentaa etanolin tuotantoverkostoa Suomessa paikkakunnille, joiden lähistöllä syntyy tarpeeksi suuria raaka-ainevirtoja. Leipomorankkirehujen käyttäjinä on parikymmentä sikatilaa tehtaiden läheisyydessä. Kun kuljetusmatkat ovat lyhyet, valkuaisliemet voidaan toimittaa tiloille edullisesti. Jos St1:n tehtaiden toiminta laajenee, voimme ottaa uusia sikatiloja leipomorankkirehujen käyttäjiksi. Liemirehujen tuotekehitystä HK Agrin ja St1:n asiantuntijat tekevät innovatiivista yhteistyötä yhteisessä tuo- Arla Ingman Sipoo Kuusamon Osuusmeijeri Valio Seinäjoki tekehitystiimissä. Sen ansiosta mm. tehtaiden raportointijärjestelmää on kehitetty palvelemaan paremmin loppukäyttäjää eli sikafarmaria. Rehuista tehdään rehuanalyysit yhdessä sovitun aikataulun mukaisesti. Analyysitulokset HK Agrin tiimi saa nopeasti sähköpostilla. Liemirehujen uudet aminohappomääritykset valmistuivat viime kesänä, ja niiden pohjalta tehtiin syksyn uudet reseptit sikaloille. Liemirehujen kuiva-ainepitoisuuden vaihtelut pyritään saamaan kuriin HK Agrin ja St1:n yhteisellä kehitysprojektilla. Yhteistyötä on kehitetty vuosien mittaan määrätietoisesti ja tuloksekkaasti. St1:n henkilökunta on vieraillut muutamalla sikatilalla ja päässyt tutustumaan liemirehun loppukäyttäjiin eli possuihin. Ruokinta liemirehuilla on 10 euroa viljatiivisteruokintaa edullisempaa. Valio Lapinlahti ST1 Hamina Maitomaa Suonenjoki Valio Turenki St 1 Lahti Valio Riihimäki 12 Kotitilalta 5/2012 Kotitilalta 5/

8 Eläinten tuojalla on suuri vastuu Jalostuseläinten tuonnin huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella pystytään lähtömaan erilaisen tautitilanteen aiheuttamat riskit minimoimaan. Kun tuonti keskitetään jalostuspyramidin huipulle, sen tuomasta hyödystä pääsee osalliseksi isompi joukko tuottajia. Hannele Nauholz Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Suomessa elinkeino ohjaa itse tuotantoeläinten tuontia virallisia EUsäädöksiä tarkemmin. Tehtävää hoitamaan perustettiin teurastamoiden, meijereiden ja munapakkaamoiden ylläpitämä Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry. Tulokset ovat tähän asti olleet hyvät: tuonnin mukana ei tiettävästi ole tullut maahan uusia eläintauteja. Kun vastuu riskinhallinnasta tuonnin yhteydessä on suuressa määrin eläinten tuojalla, hän tarvitsee kattavasti tietoa päätöstensä pohjaksi. ETT:n tehtävänä on opastaa ja ohjata tuojia, jotta ongelmilta vältyttäisiin. Myös oman teurastamon ja/tai meijerin kanssa on syytä avoimesti keskustella tuontisuunnitelmasta, jotta voidaan arvioida, kuinka se täyttää esim. tuotannon laatujärjestelmän vaatimukset. Tuojan olisi tärkeää sisäistää ajatus, että tutkimuksia ei tehdä viranomaisia varten, vaan tautiriskien minimoimiseksi. Eläinten tuonti vaikuttaa paitsi oman tilan riskinhallintaan, myös koko tuotantoketjuun. Tuonnin aiheuttamaa riskiä tuoja pystyy vapaaehtoisin toimin itse alentamaan. Jos tuonnissa noudatettaisiin pelkästään EU-lainsäädäntöön perustuvia viranomaismääräyksiä, olisi olemassa ris- ki saada maahan esimerkiksi uusia, lääkkeille vastustuskykyisiä salmonellatyyppejä tai meiltä kovalla työllä hävitetty naudan tarttuva virusripuli (BVD). Tuontieläimet voisivat tuoda myös porsasyskän, sianlihantuotannolle suuria kustannuksia aiheuttavan PRRS:n tai monia siipikarjatuotantoon voimakkaasti vaikuttavia virustauteja. Jalostuspyramidin huipulle Tuonti ei ole rutiiniluonteista eläinkauppaa, vaan tähtää arvokkaan jalostusaineksen hankintaan. Nautatiloille tuodaankin yleensä siitossonneja, mutta Tutkimuksia ei tehdä viranomaisia varten, vaan tautiriskien minimoimiseksi. myös kovasukuisia hiehoja joko emolehmäkarjojen täydennyseläimiksi tai uusia karjoja perustettaessa. Siipikarjaa suositellaan tuotavan vain isovanhempais- tai vanhempaispolven jalostusaineksena, kuten ammattimaisessa siipikarjatuotannossa pääsääntöisesti on toimittukin. Sikojen tuonti on ollut erittäin vähäistä vaikeasti hallittavien tautiriskien vuoksi. Monen vuoden ajan on tuotu vain keinosiemennyskarjuja Norjasta, missä sikojen terveystilanne on erinomainen. Sperman- ja alkiontuonnilla on pystytty kehittämään eläinainesta tautiriskit minimoiden. Sika-ainesta hallitusti Lähtömaan ja -tilan eläintautitilanteen kartoittaminen on yksi olennaisimpia asioita tuontia suunniteltaessa. Esimerkiksi tänä vuonna ensimmäistä kertaa toteutuneissa keinosiemennys-karjujen tuonneissa Tanskasta ja Ruotsista on pohjana ollut Finnpig Oy:n laatima kirjallinen tuontisuunnitelma, joka on hiottu yhdessä ETT:n ja tuontia valvovien viranomaisten kanssa. Suunnitelmaa varten käydään koko prosessi perusteellisesti läpi, ja pyritään havaitsemaan mahdolliset riskipisteet. Samalla suunnitellaan toimet mahdollisessa poikkeamatilanteessa, kuten mitä tehdään, jos tutkimuksissa ilmenee positiivinen PRRS-löydös tai jos karanteenissa oleva karju kuolee. Keinosiemennykseen tuotavien karjujen ulkomaisen lähtötilan on täytettävä soveltaen Suomen eläinlääkintölainsäädännön mukaiset alkuperätilavaatimukset. Evira antaa alkuperätilaksi hyväksymisestä päätöksen. ETT on lisäksi auditoinut Tanskassa ja Ruotsissa tilat, joilta meille tuodut karjut ovat lähtöisin. Virallisten tuontimääräysten lisäksi tuotavat karjut tutkitaan ETT:n ohjeiden mukaan jo lähtömaan eristyksessä Kuva: Finnpig oy Aiheuttaja maksaa vahingon Tuontieläimet, joiden terveyttä ei ole varmistettu, aiheuttavat tuojalle suuren taloudellisen riskin. Jos jokin tauti ilmenee lyhyen ajan sisällä tuonnista, tuoja vastaa tartunnan aiheuttamista kustannuksista. Hän ei siis vastaa vain omasta karjastaan, vaan myös naapuri- tai kontaktitiloille, pahimmassa tapauksessa koko elinkeinolle aiheutuneesta vahingosta. Vakavan eläintaudin tulo maahan voi pysäyttää jopa eläinperäisten elintarvikkeiden viennin. Tuoja, hänen tuotantoketjunsa ja eläinlääkärinsä saavat tuonnin yhteydessä opastusta kahdelta eri taholta. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira antaa viranomaisena määräyksiä, jotka perustuvat EUlainsäädäntöön. Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry ohjaa ja opastaa tuojia elinkeinon päätösten ja strategioiden mukaisesti asiantuntijoita kuullen. esim. PRRS:n ja salmonellan varalta. Molemmat ovat meillä vastustettavia eläintauteja, mutta eivät kuulu virallisiin tuontivaatimuksiin. Lisäksi siat tutkitaan sellaisten tartuntojen varalta, jotka aiheuttaisivat toimijalle taloudellista vahinkoa, vaikka eivät leviäisi keinosiemennyksessä. Myös asianmukainen loishäätö kuuluu ohjelmaan jo lähtömaassa. Suomessa karjut tuodaan ETT:n ohjeistamaan ja auditoimaan, eläinlääkärin valvomaan tuontikaranteeniin. Sen aikana tehdään niin viranomaismääräysten mukaiset kuin mahdolliset ETT:n ohjeistamatkin tutkimukset. Tuontikaranteeni päättyy, kun negatiiviset tutkimustulokset on saatu, minkä jälkeen alkaa normaali keinosiemennyskaranteeni omine tutkimuksineen. Finnpig toi ensimmäiset tanskalaiset keinosiemennyskarjut Suomeen heinäkuun lopulla. Siat olivat karanteenissa Köyliössä. 14 Kotitilalta 5/2012 Kotitilalta 5/

9 Sorkkatulehdukset vaanivat laajentaneita tiloja Sorkkavälin ajotulehdus aiheuttaa raskaita tappioita nautatiloilla. Sorkkakylpyaltaiden käyttö ostoeläimille suojaa tartunnalta. Nopeat toimet ovat tarpeen taudin puhjettua. Minna Kujala Nautatiloilla on viime vuosina puhjennut voimakkaita sorkkavälin ajotulehdusepidemioita. Tauti on usein raju: akuutissa vaiheessa sairastuneita eläimiä voi olla viikossa jo kymmenen ja isommilla tiloilla parissa viikossa lehmää. Koska tauti vaatii aina antibioottihoitoa, taloudelliset tappiot ovat nopeasti suuret. Eräällä noin 80 lypsylehmän tilalla Savossa laskettiin kolmen kuukauden aikaiseksi tappioksi euroa. Myös vasikkakasvattamoissa ajotulehdus johtaa työ- ja lääkityskustannusten nousuun. Ontumista ja kuumeilua Sorkkavälin ajotulehdus aiheuttaa naudalla selvästi havaittavaa ontumista. Yleisoireina voi olla kuumetta, syömättömyyttä ja tuotoksen laskua. Sairas jalka on turvoksissa sorkan yläpuolelta. Sorkkaväli punoittaa ja usein siinä havaitaan märkivä, pahalta haiseva tulehdus. Ajotulehduksesta kärsivillä tiloilla löydetään usein myös sorkkavälin liikakasvua, syylämäistä (krooninen DD) ihomuutosta sorkka-alueella sekä voimakkaita kantasyöpymiä. Vaikka ajotulehdus tiloilla helpottaa, löytyy usein myöhemminkin syyliä ja liikakasvuja. Tarttuvina sorkkasairauksina pidetään lisäksi sorkkavälin ihotulehdusta ja sorkka-alueen ihotulehdusta (DD). Euroopassa ja USA:ssa sorkka-alueen ihotulehdus on tärkein tarttuvista sorkkasairauksista, eikä vastaavia ajotulehdusepidemioita ole dokumentoitu Norjaa lukuun ottamatta muualla Euroopassa. 16 Kotitilalta 5/2012 Ulkoilu pakkaslumessa auttaa ehkäisemään sorkkatulehduksia. Ajotulehdukseen voi liittyä muita tarttuvia sorkkasairauksia. Mikroskoopissa saattaa pääaiheuttajan, Fusobacterium necrophorumin lisäksi näkyä muitakin bakteereita, joiden yhteisvaikutus vaikuttaa taudin vakavuuteen. Tämä bakteeriorkesteri määrää, kuinka kovaa soitetaan. Joillakin lypsykarjatiloilla sekä yleensä vasikkakasvattamoissa on nähty kliinisesti kiltimpi tauti, jossa antibiootti Epidemian syntyessä on nopeus valttia. puree paremmin ja sairastuneita on vähemmän. Ajotulehdukseen sairastuu yksittäisiä eläimiä silloin tällöin. Emolehmätiloilla tauti on harvinaisempi, mutta sateinen syksy lisää riskiä sairastua tautiin. Kuva: Raimo Lietsala Hoidossa nopeus ratkaisee Epidemian syntyessä on nopeus valttia. Mitä nopeammin tauti tunnistetaan, sairastuneet saadaan eristettyä ja lääkitykselle, sen parempi. Alkuun hoitona on aina penisilliini, mutta ellei tulehdus ala laantua kolmen päivän kuluessa, on antibioottia vaihdettava. Terveet lehmät pitäisi heti taudin ilmettyä laittaa toimivaan sorkkakylpyyn. Tieteellistä näyttöä on ainoastaan kuparisulfaatin ja digidermin tehosta. Lattioiden desinfioinnista on myös hyötyä. Ellei tauti muutamassa päivässä asetu, kannattaa miettiä koko karjan läpikäyntiä esim. sorkkahoitajan avustuksella, jotta vielä ontumattomat, mutta kohta sairaat pystyttäisiin tunnistamaan ja hoitamaan ennen sorkkavälin aukeamista. Eläimet, joita joudutaan hoitamaan monia kertoja, kannattaa poistaa. Todennäköisesti ne toimivat taudin kantajina ja lisäävät uusien sairastuneiden määrää. Vasikkakasvattamoissa ilmeisesti riittää sorkkien ja lattian huuhteluun Virkon S. Varaudu ajoissa Laajennuksen yhteydessä suositellaan ehdottomasti sorkkakylpyaltaan rakentamista valmiiksi. Hyvä, lattioiden desinfiointiin sopiva reppuruisku kannattaa varata kaikille nautatiloille. Suuri riskitekijä ajotulehdukselle on na- vetan ylitäyttö. Niitä ovat myös muuttuneet olosuhteet, uudet pinnat, ostoeläimet, hiehojen ja ummessaolevien tuonti lypsävien osastoon, tilakoon kasvu, likaisuus ja ilmeisesti myös ruokinnan muutokset tai häiriöt. Kuidun lisääminen rehuun hyödyttää kaikkia nautatiloja, koska se todennäköisesti auttaa pitämään tautia aiheuttavat fusobakteerit pötsin sisällä. Eläimiä ostettaessa, tai kun niitä siirrellään navetassa, on suositeltavaa käyttää kuparisulfaattikylpyä. Se ehkäisee sairastumista ja vähentää tartuntapainetta. Liuos on kuitenkin ongelmajätettä, joten sitä kannattaa käyttää harkiten. Rutiininomainen käyttö vanhoissa pihatoissa, jonne ei osteta eläimiä, on turhaa. Kirjoittaja toimii yksityisenä eläinlääkärinä Pedersöressä ja osa-aikaisena tutkijana Helsingin yliopistossa. Startti Auto Startti Power Startti Maito Instant Vahva Startti terveeseen kasvuun. Lavan tilaajalle Vasikkasuola 600 g kaupan päälle! Tiloja etsitään tutkimusprojektiin Startti on täyttä tavaraa Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee. Startti toimii kaikissa juottomuodoissa, se pitää vasikat terveenä ja kasvun vauhdissa. Tuloksistaan Startti tunnetaan, siksi se on Suomen suosituin. Kelpaa sitä tarjota. Kysy lisää ja tilaa HK Agrin rehuedustajalta: Mirva Heikkilä, puh Pirjo Leva, puh Jukka Kinnunen, puh Helsingin yliopiston ja Eviran yhteistyöprojektissa selvitetään tarttuvien sorkkasairauksien aiheuttajia ja riskejä. Tutkimukseen halutaan mukaan kahdeksan vuoden sisällä rakennettuja/laajennettuja pihatoita, joissa on äskettäin puhjennut sorkkien ajotulehdusepidemia. Tilakäynnillä eläinlääkärit ottavat veri- ja sorkkanäytteitä lehmästä. Tila saa tiedot tuloksista ja tilan oma hoitava eläinlääkäri saa konsultaatioapua ilmaiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke tarjoaa lisäksi osalle tiloista mahdollisuuden osallistua hoitokokeeseen. Siinä karjalle tehdään sorkkaterveydenhuoltosuunnitelma, suunnitelma taudin hävittämiseksi tilalta ja uusille sairastuneille hoitokoe. Kokeen aikana kaikki lypsävät ja epäillyt umpiolehmät ja hiehot lääkitään ja niiden sorkat hoidetaan. Eläinlääkäri suunnittelee jatkotoimenpiteet ja lääkitykset ja opastaa tilan oman eläinlääkärin ja sorkkahoitajan jatkotoimiin. Näytteenoton lisäksi hoitokokeeseen tulevat lehmät saavat lääkkeet ja kaksi kontrollikäyntiä ilmaiseksi. Koko karjaa koskeva hoitosuunnitelma ja toimenpiteet ovat tilalle maksullisia, samoin hoitokokeen ulkopuolelle jäävien lehmien antibiootit. Lisätietoja ja yhteydenotot: projektin vastaava tutkija Minna Kujala, p

10 Kuva: HK Agri Keuhkokalvontulehdus on koko ketjun asia Sian keuhkokalvontulehduksen aiheuttamat taloudelliset tappiot vaihtelevat taudin aiheuttajan mukaan. Hyvällä hoidolla ja olosuhteilla taudin esiintymistä voidaan vähentää ja taudinkuvaa helpottaa. Elias Jukola Laatupäällikkö L ihantarkastuksessa havaittavat keuhkokalvon kiinnikkeet ovat arpikudosta, jolla elimistö on rajoittanut tulehduksen leviämistä, siis eräänlainen voiton merkki. Teurassioilla tulehdus on harvoin akuutissa vaiheessa. Useimmissa tutkimuksissa keuhkokalvontulehduksen taloudellisia vaikutuksia arvioidaan kasvutuloksista, joista johdetaan rehunkulutuksen ja pääomakulujen lisäys. Tulokset eivät kuitenkaan ole yhtenäisiä. Ulkomailla tehdyissä selvityksissä tulehdus on pahimmillaan pidentänyt sikaerän kasvatusaikaa 2,9 vuorokautta. Toisissa seurannoissa kasvatusaika on ollut lähes päivän lyhempi, jos tulehduksen esiintyvyys oli korkea. MTT:n koeasemalla tulehduksen vaikutuksia tutkittiin HK Agrin toimittamilla välitysporsailla. Tulehdusta esiintyi yli 50 prosentilla kokeessa olleista porsaista, eniten parhaiten kasvaneella neljänneksellä. Kun verrattiin keuhkokalvontulehduksen sairastaneita lihasikoja niihin, joilla tautia ei ollut, ei kasvuissa ollut eroa. Toisessa, Vastuullinen sikatalous -projektin tekemässä kokeessa kasvulla ja keuhkokalvontulehduksen esiintymisellä oli selvä riippuvuus: tulehdus huonosi päiväkasvua 85 grammaa. Tässä kokeessa taudin esiintyvyys lisääntyi välityspainon laskiessa. Todennäköisesti pienet porsaat olivat saaneet huonosti ternimaitoa ja sairastuneet jo varhaisessa vaiheessa. Pikkuporsaiden riittävä ternimaidon saanti torjuu tehokkaasti myöhempiä keuhkotulehduksia. Pieni syntymäpaino ei yksin selitä huonompaa kasvua, jos ternimaidon saanti on riittävää. HK Agrin lihasikalaskelmissa on pystytty yhdistämään porsaan syntymäsikalan tuotantotulokset ja porsaiden kasvu lihasikana. HK Agrin materiaalissa suurempien pahnueiden porsaat menestyvät lihasikoina yli keskiarvon. Tänä vuonna samassa seurannassa päiväkasvun keskiarvo aineistossa oli 879 grammaa. Paras neljännes kasvoi 972 gramman päivävauhtia, vaikka niillä esiintyi keuhkokalvontulehdusta yhtä paljon kuin aineistossa keskimäärin. Voi olla lähes oireeton Tulosten epäyhtenäisyys korostaa ongelman luonnetta; taudilla on monta eri taustaa, mutta mikään tulos ei sulje pois sen kielteistä vaikutusta kasvuun. Keuhkokalvontulehdus yhdistetään usein Actinobacillus pleuropneumoniaeen (App), jonka vasta-aineita tavataan yleisesti. Yleistäen voidaan sanoa, että akuutit vakavat taudinpurkaukset ovat useimmiten App:n aiheuttamia. Niissä kuolee prosenttia sioista ja koko erä joudutaan lääkitsemään. Meillä nyt esiintyvä keuhkokalvontulehdus on piilevä ja liki oireeton tauti. Tätä vahvistaa myös vuoden 2011 lääkekirjapito sadasta lihasikalasta: hengitystietulehdusten takia oli lääkitty vain yksi prosentti sioista. Vakavat akuutit taudinpurkaukset ovat yhä harvinaisempia. Kiinnikkeiden esiintyvyys koeporsaissa ja lihasioilla Porsaan ikä Keuhkokalvontulehdus, % 3 vk 0,0 10 vk 14,6 14 vk 8,3 Lihasikavaihe (keskiarvo teurastiedoista) 36,9 Tanskalaisten seurannoissa tutkitusti App:stä vapailla tiloilla keuhkokalvon kiinnikkeitä havaittiin yllättäen 5 15 prosentilla sioista. Toisaalta sikainfluenssan tiedetään aiheuttavan keuhkokalvontulehdusta. Kirjallisuudessa kommentoidaan niukasti välitysporsaiden keuhkojen terveyttä, koska useimmat tulehdukset leviävät keuhkoista keuhkojen pinnalle. Tulehdusten aiheuttajien jäljittäminen verinäytteillä ei ole yksinkertaista. Luotettavan vastauksen saa vain lopettamalla porsaat. Porsaiden keuhkot tutkittiin Vuoden 2011 lopulla HK Agri ja Vastuullinen sikatalous -projekti yhdistivät taloudelliset resurssinsa Saaren klinikan ja Eviran osaamiseen. Kolmessa isossa emakkosikalassa lopetettiin 16 porsasta kolmesta eri ikäryhmästä ja toimitettiin Eviraan täydelliseen raadonavaukseen jatkotutkimuksineen. Ensimmäinen ryhmä oli eri-ikäisten emakoiden jälkeläisiä vieroitusta edeltävältä viikolta, toinen välikasvatusvaiheen keskeltä ja kolmas välitystä edeltävältä viikolta, sekä hyviä että huonoja porsaita. Keuhkokalvontulehduksen esiintyvyyttä näissä ikäryhmissä verrattiin samojen emakkosikaloiden porsaita kasvattavien lihasikaloiden sikamäärällä painotettuun keskiarvoon. Ennen vieroitusta tulehdusta ei löytynyt yhtään, mutta näin matalan esiintyvyyden varmistamiseen tarvittaisiin suurempi otos. Tauti alkaa ilmaantua välikasvattamossa ja se yleistyy voimakkaasti Torjunnan ydin Emakkosikalassa: varmista pienten porsaiden ternimaidon saanti ja minimoi porsaiden sekoittelu sekä porsitusosastolla että välikasvattamossa. Lihasikalassa: pese, desinfioi ja kuivata sikala. Täytä kerralla aikaisintaan viisi vuorokautta edellisen erän jälkeen, lämpötila osastolla 20 C. Tulehdus voi pahimmillaan pidentää sikaerän kasvatusaikaa 2,9 vuorokautta. lihasikalassa. Lopullinen yhteenveto on vielä tekemättä, mutta ilmeistä on, että tilanne vaihtelee myös saman sikalan sisällä kasvatuserittäin. Vain yhden sikalan porsaista löydettiin bakteeriviljelyissä App ja sen porsaissa lihasikatulokset olivat kiinnikkeiden suhteen huonoimmat. Porsaiden keuhkot tutkittiin hyvin tarkasti. Havaituista pienistä tulehduspesäkkeistä löydettiin Brodetella bronchiseptica, Str. suis, Str. agalactiae, Str. pneumoniae, Str. porcinus, E. coli ja Pasteurella multocida. Nämä sioilla yleiset bakteerit leviävät porsaita sekoiteltaessa ja ovat valmiina aiheuttamaan tulehdusta, kun olosuhteet muuttuvat sialle epäedulliseksi. Hollantilaiset kokeet ovat pitävästi osoittaneet, että sekoittelun vähentäminen ja hygienian parantaminen ennen välitysikää hillitsevät näiden bakteerien leviämistä. 18 Kotitilalta 5/2012 Kotitilalta 5/

11 Piirros: Kati kelo Optipossu maxi Sikatilan kehittämiseen terävät työkalut Ulla Ketola Tuotantoneuvoja H K Agri tarjoaa sopimustuottajilleen kolme erilaista Optipossu-kehitysohjelmaa, joiden tavoitteena on parantaa sikalan taloudellista tulosta sekä välitysporsaiden ja teurassikojen laatua. Ohjelmien sisältö on uudistettu vastaamaan tämän päivän tuottajien tarpeita. Optipossu maxi on laaja kehitysohjelma, jossa kartoitetaan kokonaisvaltaisesti sikalan tuotanto, terveystilanne sekä olosuhteet. Näiden pohjalta tehdään sikalaan hoito ja -toimenpidesuositukset yhdessä GD:n asiantuntijoiden kanssa. Tuotantoneuvojien tilakäynneillä seurataan ja päivitetään tarvittavia toimenpiteitä. Jokaisesta tilakäynnistä tuottaja saa muistion. Lisäksi tuottaja saa vuosiraportin, johon on koottu keskeisimmät tuotannon tasoa kuvaavat tiedot. Optipossu maxi -kehitysohjelman kohderyhmä on yli 300 emakon porsas- ja yhdistelmätilat. Ohjelman tavoitteena on parantaa porsastuottajien taloudellista tulosta sekä porsaiden laatua. Yhtä kattavaa ohjelmaa ei Suomessa pysty kukaan muu tarjoamaan! Porsastuotantotiloille suunnitelun Optipossu-ohjelman historia juontaa aina 2000-luvun alkuun, jolloin rakennettiin useita emakkosikaloita. HK Agri lähti ennakkoluulottomasti panostamaan uuden tiedon hankintaan ja sen jalkauttamiseen uusiin porsastuotantosikaloihin. Toiminnan vahvuutena oli ja on edelleen vahva neuvonta sikalan managementissa. Vuonna 2009 porsastuotantotilojen managementit ja tuotantotulokset olivat parantuneet ja oli aika siirtyä eteenpäin. Yhteistyökumppaniksi otettiin sikojen terveydenhuoltoon erikoistunut GD Deventer. Optipossu-kehitysohjelma syntyi, kun HK Agri ja GD:n eläinlääkärit suunnittelivat toimintamallin porsastuotantosikalan terveysstatuksen parantamiseksi. Tänä päivänä Optipossu-ohjelma on kasvanut kolmen erillisen kehitysohjelman kokonaisuudeksi: Optipossu maxi, Optipossu mini ja Optipossu netti. Optipossu maxi ja mini on suunniteltu porsastuotantotiloille. Optipossu netti on lihasikaloille räätälöity kehitysohjelma. Optipossu mini Optipossu mini on tiiviimpi ja edullisempi versio Optipossu-kehitysohjelmasta. Optipossu minissä hyödynnetään kaikki se tietotaito, joka on saatu Optipossu maxi -ohjelmasta. Kehitysohjelman ytimenä on tarjota tuottajalle sikalansa tuotannosta monipuolisia raportteja, joista selviää omat tulokset sekä erilaista vertailutietoa. Näiden avulla pystytään asemoimaan oma tuotanto ja suunnittelemaan tarvittavat toimenpiteet. Raportit sisältävät ohjeistuksia, jotka perustuvat tietoon ja kokemukseen Optipossu maxi -kehitysohjelmasta. Ohjelmaan kuuluvissa koulutustilaisuuksissa paneudutaan kehityskohtiin syvällisemmin. Ensimmäinen Optipossu mini -koulutustilaisuus järjestettiin marraskuussa. Tilaisuuden aiheena olivat mm. tuotannonseurannan merkitys, tuotantotulokset sekä miten päästä eteenpäin porsaiden terveydessä. Seuraava tilaisuus järjestetään tulevan talven aikana. Optipossu mini -ohjelman kohderyhmänä ovat alle 300 emakon porsas- ja yhdistelmätilat. Optipossu netti HK Agri on tehnyt lihasikaloiden tuotantoseurantaa jo usean kymmenen vuoden ajan. Nyt Optipossu netti -kehitysohjelma vie liha- ja yhdistelmäsikaloiden tuotannonseurannan uudelle tasolle. Kehitysohjelmaan liittyneet saavat käyttöönsä Optipossu netti -tuotannonseurantaohjelman, jonka pohjana on WinPig.Net. Ohjelmaa voi käyttää vaikka suoraan sikalasta netin, älypuhelimen tai kämmentietokoneen kautta. Kaikki lihasikatuotannon seurantaan tarvittava tieto on nyt yhdessä paikassa. Kun ohjelmaan tallennetaan tiedot rehunkulutuksesta, kuolleista eläimistä sekä lääkityksistä, tuottaja saa monipuoliset Optipossutuotantoraportit. Palvelimelta lääkitystiedot siirtyvät Sikavaan, joten tietoja ei tarvitse tallentaa moneen paikkaan. Tulevaisuudessa myös kuolleet eläimet voidaan ilmoittaa tätä kautta Sikarekisteriin. Optipossu netti -kehitysohjelman kautta kerta- ja jatkuvatäyttöiset lihasikalat sekä yhdistelmätilat saavat uniikit Optipossu-tuotantoraportit. Näiden avulla tuottaja pystyy monipuolisesti tarkastelemaan ja vertailemaan omaa tuotantoa tuotantotulosten, lääkitystietojen, hylkäysten, taloudellisten tunnuslukujen ym. lukujen ja grafiikan kautta. Tuotannonseurantaohjelma otetaan käyttöön vuoden vaihteessa ja sen käytöstä järjestetään opastusta. Optipossu netin koulutustilaisuuksissa paneudutaan tarkemmin lihasian tuotannon kehittämiseen. Lisätietoa kehitysohjelmista ja liittymisestä ohjelmaan saat omalta kenttäedustajaltasi. 20 Kotitilalta 5/2012 Kotitilalta 5/

12 Päättäjän puheenvuoro Afrikkalainen sikarutto lähestyy Afrikkalainen sikarutto (ASF) levisi Afrikasta Kaukasukselle teurasjätteen mukana. Tietämättömyyden ja puutteellisen tautien hallinnan seurauksena tautiriskit realisoituivat, ja tilanne on uhkaava myös Suomelle. Elias Jukola Laatupäällikkö A SF-tartunnan aiheuttava virus siirtyi Etelä-Afrikasta Georgiaan, jossa ei ymmärretty kuumentamattomaan teurasjätteeseen liittyvää vaaraa. Viidessä vuodessa tauti on levinnyt eri puolille Venäjää. Pietarin läheisyydessä tautia havaittiin ensi kerran kolme vuotta sitten ja uudelleen maaliskuussa ASF-viruksen saanut sika elää 2 10 vuorokatta ja ehtii sinä aikana levittää Tauti leviää Sambiassa Työskentelin Sambiassa 80- ja 90-luvun taitteessa. Afrikkalaisen sikaruton hallintakeinot tunnettiin jo tuolloin, ja siksi on hämmästyttävää, että sen leviämistä Eurooppaan ei ole voitu estää. Tautia levittävää punkkia sekä niiden isäntäeläimenä toimivia pahkasikoja esiintyy Sambian itäosissa yleisesti. Ensimmäinen taudinpurkaus raportoitiin virallisesti Paikalliset kyläsiat ovat eurooppalaisia rotuja vastustuskykyisempiä, joten rutto ei vaikuttanut perinteiseen sikatalouteen. virusta. Tartunta siirtyy muihin sikoihin myös, jos raato päätyy toisten rehuksi luonnossa. Kansainvälisen eläintautijärjestön OIE:n edustajan mukaan ASF saattaa levitä Venäjältä EU:n alueelle. Suuren riskin maita ovat Viro, Puola ja Romania. Suomea viruksen leviämiseltä suojaa villisikapopulaation pienuus molemmin puolin rajaa. Venäjän koko sianlihantuotannosta noin 40 prosenttia tulee pienistä kotitarvesikaloista. Tästä tuotannosta puolet teurastetaan takapihoilla. Tämä tuotantomuoto on osa kulttuuria ja samalla osa ASF:n torjunnan vaikeutta, selosti Venäjän siantuottajien liiton johtaja Euroopan sikayrittäjien kokouksessa Vilnassa. Takapihojen sikaloista virus hyppää niissä vieraileviin villisikoihin, jotka levittävät tautia omassa laumassaan ja toisiin takapihasikoihin. Viruksen leviämistä edistävät myös armeijassa olevat pojat. Virus säilyy kotona teurastetuista sioista tehdyissä eväsmakkaroissa. Varuskuntien ruokajäte menee eteenpäin paikallisille piensikaloille, jotka syöttävät sen kuumentamatta sioille. Näin tauti on ilmaantunut Pietariin, Murmanskiin ja Lahdenpohjaan. Tämä leviämisperiaate on oleellinen riski ulkomaalaista työvoimaa käyttävillä suomalaistiloilla. Pietarin alueella virus eristettiin hiljakkoin yleisesti kaupan olevasta sianlihasta, mikä on turistinkin hyvä tietää. Evira muistuttaa, että alueilta, joilla ASF-tautia esiintyy, ei ole lupa tuoda sikoja, sianlihaa eikä niistä valmistettuja elintarvikkeita edes omaan käyttöön. Suomea viruksen leviämiseltä suojaa villisikapopulaation pienuus Taudin leviämistä Itäisestä maakunnasta muualle Sambiaan esti Luangwa-joki, jonka yli kesyt tai villit siat eivät pääse vaeltamaan. Sianlihan tuonti Itäisestä maakunnasta länteen oli kielletty. Ajoneuvot pysäytettiin Luangwa-joen sillalla ja matkalaisten tavarat tarkistettiin. Vuonna 1989 oli pieni taudinpurkaus Keski-Sambiassa katolisella lähetysasemalla, jossa oli vieraillut pappeja idästä. Lentämällä tulleiden pappien tavaroita ei ollut tarkastettu, ja sianlihan tähteitä oli ilmeisesti päätynyt aseman sikojen rehuun. Tilanne saatiin sillä erää hallintaan teurastamalla siat ja polttamalla ruhot. Viime vuosina ASF:a on esiintynyt Itä- Sambian ulkopuolella kaupallisissa kasvatussikaloissa. Matkatavaroita ei enää rutiininomaisesti tarkisteta Luangwa-joella; ajoneuvokanta on kasvanut ja kaikkien autojen pysäyttäminen ja tarkastaminen ruuhkauttaisi liikenteen. Niinpä voimme tulevinakin vuosina lukea OIE:n raportteja afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksista Sambiassa. Johanna Daka S uomalaisen lihantuottajan tulevaisuus ei ole kirkossa kuulutettu. Monista kansallisista syistä siitä tulevaisuudesta täytyy pitää hyvä huoli. Seuraavassa muutamia ajatuksia keskeisimmistä tekijöistä, joilla lihantuotannon tulevaisuus Suomessa taataan. Lihantuotannon kannattavuus on laskenut viime vuosina tuntuvasti. Suurin yksittäinen tekijä on ollut EU-liittymissopimuksen salliman kansallisen tuen Suomalainen EU-vaikuttaminen on nuorallakävelyä. aleneminen. Kun ensi vuonna käytävät jatkoneuvottelut 141-tuesta ovat pahasti hämärän peitossa, on nyt oikea aika vaikuttaa mahdollisimman paljon Euroopan parlamentin käsittelyssä olevaan unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan. V aikuttamistyössä olen asettanut keskiöön tuotantoon sidottujen tukien puolustamisen. Mahdollisimman suuren tuotantoon sidotun tukiosuuden varmistaminen YMP-uudistuksessa helpottaa konkreettisella tavalla myös lihantuottajien asemaa Etelä-Suomessa. Tavoitteena on säilyttää yli 10 prosentin osuus EU-tuesta tähän tarkoitukseen. Tämä ei ole helppo juttu, koska paineet EU-tukien globaalille markkinaehtoistamiselle ovat voimistuneet tuntuvasti. Vaikeista olosuhteista maksettavien LFA-tukien osalta tilanne näyttää juuri nyt hiukan helpommalta, mutta tässä- Hyvinvoinnista kilpailuetu kin piilee vaara. Jos muun muassa Suomen ajama linja EU-budjetin selvästä leikkaamisesta toteutuisi, olisi niin sanottu kakkospilari EU:n maatalouspolitiikassa hyvin nopeasti muutamien suurten jäsenvaltioiden tulilinjalla. Näin suomalainen EU-vaikuttaminen on kuin nuorallakävelyä. K otimaassa tärkeä lihantuotannon tulevaisuuteen liittyvä asia on koko ruokaketjun toimivuus. Liputan avoimesti sen puolesta, että keskusliikkeiden rooliin täytyy saada selkeä muutos. Euroopan parlamentissa ajan lähiruoan tarjontaa helpottavia toimia unionin tulevaan maatalouspolitiikkaan. Kysyntäähän pinnan alla kytee jo niin, että ympäri Suomea saataisiin upeat lähiruokamarkkinat täyteen kukoistukseen hyvinkin nopeasti. Mikä olisi lihantuottajan kannalta hienompaa kuin suoraan tilalle ajava kyläkauppias, joka repisi tuottajan käsistä laadukkaan kotimaisen lihan lähikaupungin erikoiskaupan tiskille! Lihantuotannon ja ruokaketjun kokonaisuudesta ei kuitenkaan saa unohtaa tärkeää pyörää, eläinten hyvinvointia. On pidettävä huolta myös siitä, että eläinten kohtelu paranee siellä, missä ongelmat ovat suurimmat. Suomalaisessa lihantuotannossa ja eläinten kohtelussa esimerkiksi teuraskuljetusten kesto ei ole keskeisin kysymys. Siksi ajan parlamentissa läpi ehdotustani, jonka perusteella komissio ottaisi mahdollisessa tulevassa direktiiviluonnoksessa huomioon Suomen harvan tieverkon ja eräissä tapauksissa pitkät kuljetusmatkat. Nämä keskeiset tekijät tulevat ohjaamaan kotimaisen lihantuotannon suuntaa myös tulevaisuudessa. E läinten hyvinvoinnista huolehtimalla suomalainen lihantuottaja on valmis vastaamaan kovaankin kilpailuun. Tämä on erittäin laajalle levinnyt ajatus kuluttajien keskuudessa ja saattaisi olla jopa ratkaiseva avain erikoistuvilla ruokamarkkinoilla. Petri Sarvamaa Europarlamentaarikko Kysyntää pinnan alla kytee jo niin, että lähiruokamarkkinat saataisiin täyteen kukoistukseen. 22 Kotitilalta 5/2012 Kotitilalta 5/

13 Rypsiporsas Kinkkurulla, hunaja-juureksia ja metsäsienikastiketta HK Rypsiporsas Juhlakinkku potkalla (6 8 kg) on harmaasuolattu Rypsiporsas juhlakinkku pienellä potkaluulla, tuoresuolattuna tai pakastettuna. Maukkaampi ja mureampi on myös tuore, harmaasuolattu HK Rypsiporsas Kinkkurulla, luuton (2 4 kg). Nahattoman rullan päällä oleva silavakerros pitää tuotteen mehevämpänä. Rulla on saatavana myös pakastettuna. Joulupöydän kruunaa pähkinäinen Rypsiporsas Kinkkurulla Joulu on jo ovella, lahjat ostettu ja korkea aika miettiä joulupöydän tarjottavia. Tämän vuoden joulukinkku saa kuorrutteen raikkaasta tyrnimarjasta ja hasselpähkinärouheesta. Seuraksi valmistetaan aromikkaita hunajajuureksia ja kermaista metsäsienikastiketta. Harmaasuolattu HK Rypsiporsas Joulufilee (n. 1,3 kg) on herkullinen, silavapäällinen Rypsiporsas ulkofilee jouluisen punavalkoisessa verkossa. Kariniemen Kalkkunan juhlarulla on kalkkunan rintafileestä valmistettu, verkotettu, reilunkokoinen uunivalmis paisti. Noin 2,5 kg juhlarulla sisältää kertakäyttöisen paistovahdin. HK Viljapossun Juhlapaisti lavasta (6,5 8,5 kg) on harmaasuolattu ja potkallinen paisti. Hitaasti, kauan ja matalassa lämpötilassa kypsennettynä siitä syntyy mehevän murea juhlapaisti. 4 kg HK Rypsiporsas Kinkkurulla, luuton Kuorrutus 150 g tyrnimarmeladia tai -hilloa 1 kananmuna g hasselpähkinärouhetta Koristeeksi tähtianiksia tai neilikoita Hunaja-juurekset nokare voita 500 g mustajuuria 3 4 isoa porkkanaa 300 g juuriselleriä 1 dl juoksevaa hunajaa ripaus suolaa 1 2 tl kuivattua salviaa 1 dl vettä Metsäsienikastike 25 g voita 1 iso sipuli 1/2 l metsäsieniä 3/4 dl vehnäjauhoja 3 dl kinkun paistolientä 2 dl vettä 2 dl kuohukermaa tai ruokakermaa 3 rkl sinappia mustapippuria myllystä (suolaa) Anna pakastetun kinkun sulaa rauhassa jääkaapissa 3 4 päivää. Ota kinkku huoneenlämpöön useita tunteja ennen kypsennystä. Ihanteellisin kinkun sisälämpötila on noin + 10 astetta uuniin laitettaessa. Poista kinkku pakkauksesta ja pyyhi pinta talouspaperilla. Laita kinkkurulla reunalliselle kinkkupellille sellaisenaan tai paistopussissa kamarapuoli ylöspäin. Leikkaa pussin yläkärkeen ilma-aukko. Paina mittari pussin läpi lihan paksuimpaan kohtaan. Jos käytät kinkkupeltiä ilman paistopussia, laita uunin alaosaan vuoka, jossa on vettä. Näin uunissa on hieman kosteutta ja kinkku pysyy mehevämpänä. Laita kinkku asteiseen uuniin (kiertoilmauuni C) ja kypsennä, kunnes sisälämpötila näyttää C. Varaa jokaista paistokiloa kohden minuuttia aikaa. Säästä kinkun paistoliemi kastiketta varten. Poista jäähtyneestä kinkusta verkko. Poista osa rasvasta terävällä veitsellä. Sekoita tyrnimarmeladi tai tyrnihillo ja muna keskenään. Levitä seos kinkun pinnalle kauttaaltaan. Ripottele pinnalle hasselpähkinärouhe. Laita kinkku asteiseen uuniin, kunnes pinta saa hieman väriä. Koristele tähtianiksilla tai neilikoilla. Valmista hunajajuurekset. Kuori ja paloittele mustajuuret, porkkanat ja selleri. Kuumenna voi pannulla tai padassa ja paista juureksia hetki kovalla lämmöllä käännellen. Lisää joukkoon hunaja, ripaus suolaa ja kuivattua salviaa. Tiputa lämpöä ja lisää joukkoon vesi. Anna kasvisten hautua hetki. Jätä ne mukavan pureskeltaviksi. Valmista metsäsienikastike. Kuumenna voi paistokasarissa tai kattilassa. Lisää sipulisilppu ja metsäsienet. Paista hetki ja kääntele joukkoon vehnäjauhot. Lisää kinkun paistoliemi ja vesi. Anna kiehua hiljalleen muutama minuutti. Sekoita joukkoon kerma, sinappi ja mustapippuria maun mukaan. Tarkista maku. Lisää tarvittaessa ripaus suolaa. 24 Kotitilalta 5/2012 Kotitilalta 5/

14 LSO Osuuskunta Ensimmäiset sata lihaisaa vuotta LSO Osuuskunta täyttää 100 vuotta 11. tammikuuta Suomalaisessa yritysmaailmassa saavutus on merkittävä. Matkalle on mahtunut monia vaiheita: menestyksen kausia ja toisaalta epätoivon hetkiä. Pitkä historia kertoo kuitenkin siitä, että aina on löydetty tarkoituksenmukainen tapa viedä toimintaa eteenpäin. Tänään LSO Osuuskunnan tehtävänä on omistuksen kautta ohjata pörssiyhtiö HKScania siten, että osuuskunnan jäsenten tuottamalla lihalla on vakaa ja kannattava markkinakanava aina kuluttajille asti. Sadan vuoden aikana tämä perusasia ei ole muuttunut piiruakaan. Sen sijaan lähes kaikki muu toimintaympäristössä on muuttunut, kuten siirtyminen sääntelytaloudesta vapaaseen markkinatalouteen. Paikallisesta osuusteurastamosta on kuitenkin vuosien saatossa kehittynyt Euroopan suurimpiin lukeutuva lihakonserni, jonka liikevaihto on 2,5 miljardia euroa. LSO Osuuskunnan jäsenmäärä on pienentynyt maatalouden rakennemuutoksen ja erikoistumisen myötä jäsenestä aktiivijäseneen. Jäsenten tuottama lihamäärä on sen sijaan kasvanut merkittävästi. Tämän päivän jäsen onkin entistä useammin päätoiminen, tuotantoaan aktiivisesti kehittävä kotieläintila. Ympäristövaatimukset ja Lihantuotannon ja hankinnan kilpailukykyä ja kannattavuuden seurantaa kehitetään uudella alkutuotannon yhteistyömallilla. LSO Osuuskunnan hallinnon seminaari käsitteli marraskuussa osuuskunnan ja HKScanin valmisteleman toimintamallin alkutuotannon yhteistyöryhmiksi. Tuottajayhteistyön uusi toimintamalli Osuuskunta tarvitsee lihantuotantoon sitoutuneita tuottajajäseniä eläinten hyvinvointivaateet asettavat osuuskunnan jäsenet ja alkutuotannon yhä tarkempaan seurantaan. Maatalous- ja elintarvikesektorilla suomalaista omistusta on viime vuosina siirtynyt ulkomaisten toimijoiden käsiin. Erityisesti elintarviketuotannossa suomalainen omistus on kuitenkin strategisesti tärkeää. LSO Osuuskunta on sitoutunut vahvasti omistamaansa teollisuuteen ja pyrkii jatkossakin omistuksellaan edesauttamaan suomalaisen lihantuotannon ja lihateollisuuden toimintamahdollisuuksia. Jotta LSO Osuuskunta voi menestyksellisesti hoitaa tehtäväänsä, se tarvitsee lihantuotantoon sitoutuneita tuottajajäseniä. Lihantuottajien tulee nähdä pitkäjänteisen omistuksen ja omistajaohjauksen merkitys omalle tuotannolleen ja myös tulevien tuottajasukupolvien työlle. Kilpailuetua alkutuotannon yhteistyöryhmistä LSO Osuuskunnan historiasta on valmistumassa kirja, joka julkaistaan 11. tammikuuta Siinä on kuvattu osuuskunnan koko satavuotinen historia, mutta painopiste on viimeisten 25 vuoden ajalla. Edellinen historiikki Lihan tähden kaikki työ julkaistiin osuuskunnan täyttäessä 75 vuotta. Historiateos on tarkoitettu erityisesti osuuskunnan jäsenille, muille lihantuottajille ja yhtiön työntekijöille, sekä kaikille niille, jotka ovat tavalla tai toisella olleet mukana historian eri vaiheissa. Kirja tullaan juhlavuoden merkeissä jakamaan LSO Osuuskunnan nykyisille ja uusille jäsenille. Tekemisessä mukana olleena voin luvata, että kirjasta tulee lukemisen arvoinen. Pitkä historia velvoittaa katsomaan pitkälle tulevaisuuteen. Matti Murto LSO Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja kattaa alkutuotannon suuntaamisen parhaan tuotantotavan kehittämisestä konsernin strategiselle tasolle saakka. Tuottajaedustus tuodaan joka tasolle ja se on myös osana konsernin strategiatason työskentelyä. Jokaisella tasolla pyritään kansainväliseen vertailtavuuteen. Tavoitteena on myös, että yhtiön johdolla on mahdollisimman hyvä tilannekuva eri lihantuotantosuuntien kannattavuudesta ja tulevaisuudesta. Kehitystyöryhmien jäseniksi valitaan tuotantoaan aktiivisesti kehittäviä sopimustuottajia, jotka ovat sitoutuneet pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja joilla on yhtiön kanssa voimassaoleva tuotantosopimus. Toimintamalli esitellään vuoden 2013 aikana Kotitilalta -lehdessä. Osuuskunnan seuraavat kokoukset 9.1. puheenjohtajat, Turku vuotishistoriateoksen julkistaminen, Turku hallitus, Turku puheenjohtajat, Turku hallitus, Turku puheenjohtajat, Turku LSO Osuuskunta PL 50, Turku puh S-posti: osuuskunta@lso.fi Edustajisto hyväksyi sääntömuutokset LSO Osuuskunnan edustajiston ylimääräinen kokous Hämeenlinnassa hyväksyi sääntötyöryhmän valmisteleman esityksen osuuskunnan sääntöjen ja vaalijärjestyksen muuttamiseksi. Uusien sääntöjen mukainen jäsenen sekä toimialan määrittely mahdollistaa jäsenpohjan ja toiminnan laajentamisen. Jäsenen yhteistyösopimukseen perustuvia velvollisuuksia on tarkennettu, ja niiden mukaan myös hallinnon kokoa on mahdollista muuttaa vastaamaan jäsenkunnassa tapahtuvia muutoksia. Muutoksella lisäksi tarkennettiin hallituksen ja hallintoneuvoston työjakoa. Sääntötyössä on huomioitu 2013 voimaan tulevan uuden osuuskuntalain painotukset. Työryhmä on käyttänyt asiantuntijanaan varatuomari Anne Kontkasta Pellervo-Seurasta. Sääntöesitys saatettiin jäsenten tiedoksi päivätyllä jäsenkirjeellä sekä julkaistiin jäsensivuilla Ohjeita terveyteen myös Sinetin sivuilla Kirjaudu sisään Sinetin Ohjeet-linkistä löydät ohjeita niin terveyteen kuin vaikkapa vakuuttamiseen liittyen. Sinetin etusivulla näet aina viimeksi julkaistut ohjeet. Kaikkia ohjeita pääset lukemaan napsauttamalla sinisestä yläpalkista Ohjeet-linkkiä ja sieltä Sika/Nauta-linkkiä. Ohjeet ovat ryhmitelty kansioihin. Napsauta kansiota hiirellä ja löydät valittuun aiheeseen liittyvät dokumentit. Napsauta uudestaan Sika/Nauta-linkkiä, palataksesi takaisin kansioihin. Avataksesi dokumentin napsauta sen nimeä. Palaa takaisin Sinetin sivuille selaimen Palaa-painikkeella (nuolipainike ikkunan vasemmassa ylänurkassa). Jos epähuomiossa napsautat dokumentin oikeasta ylänurkasta x-painiketta, sulkeutuu Sinetti. 26 Kotitilalta 5/2012 Kotitilalta 5/

15 ajankohtaista Sikojen tatuoinnit kuntoon Puutteellisesti tatuoidut porsaat ja lihasiat aiheuttavat ketjussa ongelmia. Lain mukaan eläintä ei saa luovuttaa eikä siirtää pitopaikasta, jos sen merkitseminen on laiminlyöty kokonaan tai osittain. Teurassioilla tatuointinumero on myös tunniste, johon tilitykset perustuvat. Tarkistathan, että jokaiseen eläimeen tulee tatuointi ja että mustetta on käytetty riittävästi. Myös tatuointivasaran numeroiden kunto on hyvä tarkistaa. Mustetta ja varanumeroita voi tilata hankintatoimistosta. Tatuointiohjeet porsaille ja teurassioille löytyvät Sinetistä hakupolulla Ohjeet -> Sika ->Eläinten ilmoittaminen ja tilaaminen. Turkistarhat salmonellariski ympäristölle Kotieläintiloilla on syytä tehostaa rehuhygieniaa, jos lähialueilla aletaan kasvattaa turkiseläimiä. Turkiseläinrehujen raaka-aineilta ei vaadita samaa puhtautta salmonellan suhteen kuin ruuantuotantoon käytettävien eläinten rehuilta eikä rehusekoittamoiden salmonellaseuranta ole varsinaisten rehutehtaiden tasolla. Turkistarhojen ympäristö houkuttelee lintuja, jotka voivat levittävät tartuntaa naapuritiloille. Naapurustossa pitää korostetusti kiinnittää huomiota rehusiilojen suojaukseen ja lintujen karjasuojiin pääsyn estämiseen. Ongelmaksi voivat tulla kuivikkeet ja säilörehut sekä siilossa että paaleissa. Kuljettajille turvalliset tilakäynnit KoneAgrian äänestys innosti KoneAgrian Äänestä suosikkisi Tuota noin -tuottajapäivien esiintyjäksi -arvonta sai valtavasti osallistujia. Kisa oli kova, jaetulla ykkössijalla oli tanssiorkesteri Henkka & Kulkurit, imitaattori Jukka Laaksonen sekä Bilebändi E-Band. Voittajaksi nousi E-Band, jolla on ohjelmistossa jopa 600 kappaletta. Yhtye esiintyy tammikuussa tuottajapäivien illanvietossa. Talvi tuo jälleen haasteita työturvallisuuteen maatiloilla. Eläin- ja rehukuljettajien työ sujuu nopeammin ja turvallisemmin, kun tilalle johtavat tiet aurataan ja hiekoitetaan ennen auton tuloa. Toimiva valaistus ja kunnollisesti kiinnitetyt siilojen tikkaat helpottavat myös rehukuljettajien arkea. Usein kuljettaja on yksin liikenteessä ja käy tilalla aikaisin aamulla tai iltahämärässä. Tila voi omilla toimillaan auttaa heitä välttymään vahingoilta. Alkuillasta saamme kuulla perinteisempää tanssimusiikkia ja loppuiltaa kohden rytmi nopeutuu ja kuulemme kotimaisia popklassikoita ja muuta bilemusiikkia. Arvonnan pääpalkinnon, Snogear ATC-ulkoilupuvun, voitti Kari Eskelinen Korpijärveltä. Kotimaiset paistiveitsisetit voittivat Satu Koskinen Pääjärveltä ja Teija Huttunen Sotkumasta. Kuva: Katja Toivanen HK Agrin Tauno Prami ja Jarmo Seikola jututtivat tuottajia kaksi ensimmäistä messupäivää. KoneAgriassa äänestettiin parasta iltaesiintyjää tammikuun Tuota noin -tuottajapäiville. Kuva: Ulla Ketola Lappalaisten nautakasvattamon avoimissa ovissa vieraili yli 300 ammattilaista. Nautakasvattamon avajaiset veti ammattilaisia Mikko ja Pekka Lappalaisen uuden nautakasvattamon avajaisissa Rantasalmella vieraili lokakuun lopulla yli 300 kävijää. Lappalaisen veljesten uudessa tuotantorakennuksessa on 320 lämminkasvatuspaikkaa. Avajaisissa puhuneen kansanedustaja Jari Lepän mukaan Suomen talouden ja työllisyyden kannalta maaseudun mahdollisuudet tulee käyttää hyväksi. Oman maan raaka-aineet, niiden tuotanto, jalostus, vienti ja koko ketjuun liittyvät työllistymis- ja yrittämismahdollisuudet ovat erittäin merkittävät. Tarvitaan juuri Lappalaisten kaltaisia esimerkkejä ja osaajia, jotta maaseutu pysyy elävänä ja Suomessa tuotetaan ruokaa sekä muita maaseudun tarjoamia raaka-aineita ja tuotteita, Leppä summasi. HK Agrin naudanhankintajohtaja Sami-Jussi Talpila puolestaan kertoi kotimaisen naudanlihan kulutuksen olevan hyvässä vedossa. Euroopan aluekehitysrahaston rakennerahastokausi on päättymässä, joten syystöiden jälkeen kannattaa kaivaa omat investointisuunnitelmat esille ja laittaa hanke vireille, Talpila kannusti. Kuvat: Sari Järvinen Aurinkoinen avajaispäivän sää hymyilytti isäntäveljeksiä ja HK Agrin hankintajohtajaa. Kasvattamoon tutustumisen lomassa maistui kahvi. Uusi hyvinvointiasetus voimaan Valtioneuvoston uusi asetus sikojen hyvinvoinnista tulee voimaan vuoden 2013 alussa. Asetus lisää emakoiden ja ensikoiden sekä vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinoiden pinta-alavaatimuksia ja kieltää perinteisten kokoritilälattioiden käyttämisen. Lisäksi asetus ottaa kantaa sairaskarsinoiden vähimmäispinta-alaan, valaistukseen ja pesäntekomateriaaliin. Sikaloiden lattiarakennetta sekä emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinaa koskevilla vaatimuksilla on 15 vuoden siirtymäaika. Muilla uusilla vaatimuksilla on viiden vuoden siirtymäaika. Siirtymäajat eivät kuitenkaan koske sikalaa, jos se peruskorjataan tai jos rakennetaan kokonaan uusi sikala. Tuottajamyymäläkortit uudistuvat HK Agrin vanhat tuottajamyymäläkortit vaihtuvat määräaikaisiin HK-myymäläkortteihin. Uudet kortit lähetetään alkuvuoden aikana kaikille kortin omistaville, joilla on voimassa oleva HK Agri Sopimus. Lue lisää hkagri.fi/tuottajamyymala. Kiitos vastauksista! Kotitilalta-lehden palautekyselyyn vastasi 250 lukijaa. Kiitos arvokkaasta palautteesta. 150 euron kylpylälahjakortin voitti Seija Uotila Köyliöstä. 28 Kotitilalta 5/2012 Kotitilalta 5/

16 Kotitilalla tapahtuu Teksti ja kuvat Ulla Ketola Snabbt och kort Vapaana kuin taivaan lintu N uorena haaveilin purjelentämisestä, kertoo Jarmo Lampo Someron Ihamäenkylästä. Kun täytin 50 vuotta, ajattelin, että nyt tehdään haaveista totta. Kymmenen vuotta sitten Lampo osti viidellä tonnilla vanhan ultrakevyen koneen, kävi teoriatunnit ja otti lentotunteja. Kun lupakirjan saatuani nousin ensimmäisen kerran lentoon yksin Räyskälän kentältä, ilmassa tuntui olevan myrskyä vaikka näin jälkeenpäin ajatellen oli vain pientä tuulta, naureskelee lentävä viljelijä silloisia suuria tuntemuksiaan. Vanhassa koneessa oli edessä vain visiiri. Parin vuoden kuluttua Lampo hankki sen tilalle Ikarus C42:n, jolla voi lentää aina 10 asteen pakkasessa. Istumme lentokoneeseen, kiinnitämme turvavyöt ja asetamme kuulokkeet korville. Kone lähtee liikkeelle, ja 300- metrisen kiitoradan puolivälissä se on jo ilmassa. Kohta ollaan korkealla Someron kaupungin päällä. Loimaan viljasiilot näkyvät horisontissa. Nyt ollaan 600 metrin korkeudessa. Tuolla horisontissa näkyy Halikon lahti, jos noustaan vielä hieman korkeammalle, voidaan nähdä vaikka laivoja, kuuluu Jarmon puhe kuulokkeista. Parhaita lentomuistojani on lentäminen Lapissa vaimoni Eijan sekä neljän muun lentäjän kanssa. Oli hieno kokemus lentää Ylläs- ja Levi-tunturin ympäri ja Itä-Suomessa kellukkeilla, siellä on järviä mihin laskeutua ja kauniit maisemat, kuuluu Jarmon kertomus kuulokkeista. Hänen haaveenaan on vielä lähteä lentämään Kuusamoon ja Inariin. Laskeutuminen sujuu turvallisesti, vakuuttaa kymmenen vuotta lentämistä harrastanut Jarmo Lampo. Kone liitää Someron taivaalla ja nyt suunnataan Forssaan. Koneen maanopeus on 140 km/h, joten matka kestää vain muutamia minuutteja. Katsastetaan vielä Forssan teurastamo ja lihasikala, jonne meidän porsaat menee kasvamaan, kertoo Jarmo. Kierros on tehty ja on aika valmistautua laskeutumiseen. Laskeutuminen on lentämisen vaarallisin vaihe, kaikki muu on helppoa. Mutta kyllä sitä sitten alussa harjoitellaankin, että sen hallitsee joka tilanteessa. Ultrakevyt Ikarus laskeutuu kevyesti kotikentälle ja Jarmo vetää koneen halliin. Vielä on muutama työvaihe: moottorin päälle laitetaan peitto ja ohjaamoon sikalasta tuttu lämpölamppu. Lämpölamppu pitää ohjaamon laitteet kuivana, kertoo Jarmo ja sulkee ohjaamon oven. Lopuksi hän tarkistaa, että hallin ilmanvaihto on kunnossa, jotta halli myös pysyy kuivana. Hän kertoo huoltavansa koneen vuosittain ohjeiden mukaan. Kun koneesta pitää hyvää huolta, on lentäminen turvallista. Ikarus kuluttaa 98-oktaanista bensaa noin 14 litraa tunnissa. Lisäksi sitten tulee noin 700 euron vakuutusmaksu vuosittain. Yhteensä harrastuksen kustannukset ovat noin euroa vuodessa. Evira lever på köttkedjan Alla Eviras branscher är förknippade med köttkedjan. Livsmedelssäkerhetsverket övervakar säkerheten och kvaliteten i livsmedel och foder samt djurens hälsa och välfärd. I somras utnämndes licentiaten i veterinärmedicin Matti Aho till generaldirektör för Evira. Samarbete mellan myndigheter och företag ligger i tiden. I det s.k. public privatesamarbetet ställs målsättningen upp i lagstiftningen och vid genomförandet gagnas också företag, vilket gör att samarbetet är lönsamt för dem. Ett gott exempel är hälsovården för produktionsdjur. Den här vintern är det brist på torrströ, men djuren måste ändå hållas rena. Det är effektivare att lägga till lite torrströ dagligen än att sprida ut samma mängd mera sällan. För stor djurtäthet ökar åtgången på torrströ och gör det svårare att hålla djuren rena. Det lönar sig att rengöra liggområdet alltid i samband med att man ser till djuren t.ex. med en grep med långa klor. Om djuren får gå ute trampas mindre gödsel ner på liggområdet samtidigt som det gör att Aho ser det som en positiv sak att husdjursenheterna växer, eftersom de nya ladugårdarna och svinhusen kan byggas så att de är bättre för djuren. Han sporrar producenterna att ytterligare förbättra sina verksamhetssätt. Med lägre dödlighet och sjuklighet vinner man dubbelpott: djuren växer bättre och kostnaderna minskar. Livsmedelssäkerhetsverket har nio verksamhetsställen i regionerna i Finland och dessutom köttinspektionspersonal i slakterierna på sexton orter. Antalet anställda är sammanlagt ungefär 700. Stora utmaningar i att hålla torrt Innehållet i HK Agris utvecklingsprogram har förnyats. Med hjälp av programmen förbättras svingårdarnas ekonomiska resultat och kvaliteten på förmedlingsgrisarna och slaktsvinen. Målgruppen för programmet Optipossu maxi är gris- och kombinationsgårdar med över 300 suggor. Utgående från en kartläggning av svingårdens produktion, hälsosituation och förhållanden utarbetar man skötsel- och åtgärdsrekommendationer och effekten följs upp djuren mår bättre och att klövarna hålls friska. Det är skäl att rengöra gödselgångarna flera gånger i veckan. Vid brist på halm kan man använda torr stråsäd och rörflen som torrströ. Det är bäst att sprida ut rörflenen lång. Nya idéer är att använda den produkt som uppstår vid separering av slam som torrströ och att använda en blandning av fin sand och jordmaterial i samband med anläggningen av liggområdet. Nya utvecklingsprogram för svingårdar av produktionsrådgivarna som gör gårdsbesök. I årsrapporterna sammanställs de viktigaste uppgifterna som beskriver produktionsnivån. Programmet Optipossu mini är avsett för gårdar med under 300 suggor. Det erbjuder producenten mångsidiga rapporter över gårdens verksamhet, där det egna resultatet visas med jämförelseuppgifter samt anvisningar för förbättring av produktionen. Programmet omfattar också kurser. Programmet Optipossu netti är avsett för slaktsvinsgårdar. Det omfattar ett program för produktionsuppföljning som kan användas via webben, smarttelefon eller handdator. Med hjälp av de heltäckande produktionsrapporterna kan producenten granska och jämföra sina resultat. Uppgifterna om medicinering överförs direkt till Sikava. Kontakta ditt eget fältombud för närmare information om utvecklingsprogrammen. Samarbete en trumf i djurimporten I år har avelsgaltar importerats från Danmark och Sverige. Importföretaget Finnpig Oy har upprättat ett skriftligt importavtal tillsammans med ETT och de myndigheter som övervakar importen. Import av avelsdjur måste planeras omsorgsfullt eftersom importören bär ansvar för sjukdomar som eventuellt överförs med djuren. Utöver risken för den egna gården påverkar importen hela produktionskedjan. En allvarlig djursjukdom som kommer in i landet kan stoppa exporten av animaliska livsmedel. Om man vid importen enbart skulle följa myndigheternas bestämmelser kunde vi få in nya salmonellatyper som är resistenta mot läkemedel eller få tillbaka den smittsamma virusdiarrén (BVD) som redan är utrotad hos oss. Också grishosta, PRRS och många virussjukdomar som angriper fjärderfä kunde komma in i landet med de importerade djuren. Teckning: Kati Kelo 30 Kotitilalta 5/2012 Kotitilalta 5/

17 HK Agrin sopimustuottaja, Tampereella Tervetuloa juhlimaan 100-vuotissyntymäpäivää Tuota noin -tuottajapäiville Ohjelmassa mm. uusinta tietoa elintarvikealan tulevaisuudennäkymistä ja kansanterveydestämme sekä tuottajapuheenvuoroja Hollannista ja Ruotsista. Pääpuhujina HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Erkki Vartiainen Kirjailija, strateginen konsultti André Noël Chaker Vuorovaikutusvalmentaja Tinka Kerttula Mukavaa yhdessäoloa, mm. HK Rypsiporsas -päivällinen ja -tuottajien palkitseminen sekä 100-vuotisjuhlakahvit. Illalla yleisöä viihdyttää korkeatasoinen E-band! 100 vuotta luotettavaa, suomalaista omistusta. LSO OSUUSKUNTA Seminaarin hinta 95 / hlö (sis. ALV 23%) sisältäen ohjelman, lounaat ja illallisen. Ilmoittautuminen päättyy Kysy heti, vieläkö mahdut mukaan! tai Jaakko Seppänen tai palvelu@hkagri.fi