Helsinki 2007 ISBN (painettu) ISBN (pdf)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsinki 2007 ISBN 978-952-213-209-3 (painettu) ISBN 978-952-213-290-1 (pdf)"

Transkriptio

1 Sinikka Mikola (toim.) Kuntien ohjelmajohtaminen Näkemyksiä ja arvioita Helsinki 2007 ISBN (painettu) ISBN (pdf)

2 Sinikka Mikola (toim.) KANSIKUVA Comma Image PIIRROSKUVAT Visualisointiprosessin kuvat Tiina Rekula VALOKUVAT Sinikka Mikola ISBN (pdf) ISBN (painettu) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2007 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 PROLOGI Ihmiset joutuvat tulevaisuudessa ratkomaan avoimesti määriteltyjä ongelmia, joiden ratkaisuun ei ole olemassa oikeaa vastausta. Kaikilta yhteiskunnan jäseniltä vaaditaan entistä monimutkaisempien ongelmien ratkaisun taitoa ja syvällisempää asiantuntijuutta. Pikku hiljaa yhä suurempi osa ammateista on keskittymässä tietotyöhön, jonka kohteena on tiedon arvon lisääminen. Tiedon luomisessa, kehittämisessä ja laajentamisessa onnistuminen määrää yhteiskunnan menestyksen. Organisaatioiden tietämyksen hallinnasta on muodostumassa niiden tärkein kilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Korkeatasoiset henkiset saavutukset eivät siis perustu vain yksilölliseen asiantuntijuuteen, vaan älyllisten voimavarojen jakamiseen. Korkeatasoista osaamista ei voida kuvata ainoastaan yksilön tietoina tai taitoina, vaan asiantuntijoiden muodostamien tiimien ja verkostojen jaettuna osaamisena. Yksilön tehtävänä on tällöin sekä oman osaamisen hallitseminen että toisen osaamisen täydentäminen ja toisen osaamisen hyödyntäminen. Tällainen jaetun osaamisen malli on yhä yleisempi tapa toimia ja ratkaista ongelmia työelämässä. (Lonka & Hakkarainen 2000). 3

4 4

5 SISÄLTÖ ESIPUHE 7 TIIVISTELMÄ 9 RESUMÉ 11 ABSTRACT 13 1 JOHDANTO 15 OSA I MITÄ OHJELMAT OVAT 21 2 OHJELMAN SYVIN OLEMUS JA KÄYTÄNTÖ 22 Kuntien ja seutuyhteistyön ohjelmia 23 Muutoksen johtaminen ohjelmatyössä 25 Paavo Viirkorpi Lähikuvassa neljä Ohjas-ohjelmaa 37 Juha Kesänen OSA II OHJELMAT JA STRATEGINEN JOHTAMINEN 51 3 OHJELMAT KUNNAN JA SEUDUN STRATEGISESSA JOHTAMISESSA 52 Ohjelmat kuntien strategiatyössä 55 Torsti Kirvelä Ohjelmien johtaminen seudullisessa yhteistyössä 61 Harri Kivelä Ohjelmajohtamisen suhde tasapainotetun mittariston (BSC) malliin kunnan johtamisessa 67 Ismo Lumijärvi Strategiayhteys Terve Kuopio -ohjelmassa 74 4 OHJELMIEN ARVIOINTI 75 Ohjelmien arviointi kunnan johtamisessa 77 Salme Sundquist Sisäisen tarkastuksen rooli ohjelmien laadun varmistamisessa 83 Kai Roslakka Kokemuksia arvioinnista Ohjas-esimerkkiohjelmissa 86 5

6 5 SALKUSSA PROJEKTIJOUKKO TIIVISTYY 87 Sinikka Mikola Ohjas-kumppaneiden kokemuksia ohjelmien projektijoukon hallinnasta 102 OSA III OHJELMAN JOHTAMISEN MAHDOLLISTAVIA TOIMINTATAPOJA JA RAKENTEITA KUMPPANUUS JA LUOTTAMUS NÄKYMÄTÖNTÄ VOIMAA 106 Verkostosta kumppanuuteen ohjelman johtamisessa 107 Luottamus kuntien kehittämiseen tähtäävän verkostoyhteistyön menestystekijänä 114 Kirsimarja Blomqvist Kokemuksia luottamuksen rakentumisesta Ohjas-ohjelmissa HENKILÖSTÖJOHTAMINEN JA OHJELMAJOHTAMINEN 121 Henkilöstöjohtaminen ja ohjelmajohtaminen 122 Terttu Pakarinen Kokemuksia Ohjas-kumppaneiden esimerkkiohjelmissa ORGANISOINTI JA PROSESSIT 139 Ohjelmajohtamisen organisointi 140 Juha Kesänen Erään ohjelman elinkaari 153 Juha Kesänen Kokemuksia Ohjas-esimerkkiohjelmien toimintatavoista 167 OSA IV YHTEISEN TIEDON MUODOSTUS OHJELMISSA TIETOA, VIESTINTÄÄ, OPPIMISTA JA INNOVAATIOITA 170 Kommunikaatio- ja vuorovaikutus-apparaatti sekä kollektiivinen oppiminen 171 Hannu Kurki Projektit oppimisen välineinä ohjelmissa 175 Heikki Lonka Innovatiivisuus ohjelmissa ja luovuuden johtaminen 180 Vesa Harmaakorpi Ohjelmat ja viestintä 188 Juha Kesänen Kokemuksia ja esimerkkejä Ohjas-ohjelmista 195 LIITE 1. Ohjelmajohtamiseen liittyviä käsitteitä 198 LIITE 2. Kiitos Ohjas-työskentelyyn osallistuneille kumppaneille 202 6

7 ESIPUHE Kuntaliiton Ohjas-projektissa Ohjelmajohtamisen kehittäminen kuntien pro jektitoimintaan luotiin kuntien ohjelmajohtamisen malli yhteistyössä Helsingin ja Kuopion kaupunkien ja Kouvolan seudun kuntayhtymän ja Keski-Uudenmaan kuntien Kuuma-kumppanuuden kanssa. Kumppaneiden lisäksi projektia rahoitti Työelämän kehittämisohjelma , Tykes. Projekti alkoi syksyllä 2004 ja päättyi vuoden 2007 keväällä. Mallia kuvataan Kuntaliiton julkaisussa Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen. Huolimatta oppaan laajuudesta eri aiheita on käsitelty siinä melko lyhyesti. Tässä julkaisussa syvennetään kuntien ohjelmajohtamisen keskeisiä näkökulmia eri asiantuntija-artikkeleiden avulla. Artikkelit liittyvät kiinteästi Ohjas-projektissa tuotettuun yhteiseen näkemykseen ohjelmajohtamisen eri puolista. Lisäksi esitetään joitakin Ohjas-kumppaneiden esimerkkiohjelmien käytäntöjä. Artikkelit käsittelevät ohjelmajohtamisen keskeisiä näkökulmia; itse ohjelmakäsitettä, ohjelmien strategiayhteyttä sekä ohjelman toteutuksen mahdollistavia rakenteita ja toimintatapoja; kumppanuutta ja yhteistyötä sekä organisointia. Keskeistä ohjelmien onnistumisen kannalta on yhteisen tiedon muodostaminen ja uusien näkemysten luominen. Näitä tarkastellaan ohjel mien viestintää, oppimista ja innovatiivisuutta käsittelevässä osiossa. Poikkihallinnollisten, useiden eri toimijoiden strategisten tavoitteiden toteuttamisessa tarvitaan yhteistä viitekehystä. Ohjelmaa voidaan käyttää kehittämistoiminnan strategisen ohjauksen ja myös strategian uudistamisen välineenä. Samalla varmistetaan ja luodaan siltaa strategian ja kehittämisprojektien välille. Ohjelmaperusteinen toiminta tulee lisääntymään kuntakentällä ja eri toimijoiden yhteisten strategioiden konkretisoimisessa. Jatkossa tarvitaan yhä enemmän välineitä tämän hallitsemiseksi. Soveltamalla ohjelmajohtamisen periaatteita ja yhdenmukaistamalla ohjelmien johtamista oman kunnan ja seudun toimintaympäristössä on mahdollista lisätä ohjelmien laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Toivomme, että tämä julkaisu yhdessä ohjelmajohtamisen oppaan kanssa antaa tukea kuntien ja seutujen kehittämistoiminnan uusien johtamiskäytäntöjen toteuttamisessa ja kehittämisessä. Lämmin kiitos kaikille kirjoittajille ja työhön osallistuneille tästä monipuolisesta työstä. Kaija Majoinen kehitysjohtaja, HTT Suomen Kuntaliitto 7

8 8

9 TIIVISTELMÄ Kuntien kehittämishaasteisiin vastaamisessa tarvitaan yhä enemmän poikkihallinnollista ja kuntien keskinäistä sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Muutokset ja yhteistyö edellyttävät uudenlaisia toimintatapoja ja osaamista. Kehittäminen on usein organisoitu projekteiksi ja niitä laajemmiksi ohjelmiksi. Kuntien ohjelmissa kehitetään rakenteita, palveluja, elinkeinoja ja työllisyyttä sekä kunnan ja seudun vetovoimaisuutta. Kuntaliiton projektissa Ohjas-ohjelmajohtamisen kehittäminen kuntien projektitoimintaan kehitettiin kuntien ohjelmajohtamisen malli yhteistyössä Helsingin ja Kuopion kaupunkien sekä Kouvolan seudun kuntayhtymän ja Keski-Uudenmaan kuntien Kuuma-kumppanuuden kanssa. Kumppaneiden lisäksi projektia rahoitti Työelämän kehittämisohjelma , Tykes. Projekti alkoi syksyllä 2004 ja päättyi vuoden 2007 keväällä. Tässä ohjelmajohtamisen Ohjas-malliksi kutsutussa mallissa tarkastellaan ohjelmien strategista ohjausta ja strategiayhteyttä. Yksittäisen ohjelman johtamista selkeytetään kolmen vaiheen avulla. Ohjelmien johtamista koskevat päätulokset on tiivistetty ohjaksiksi kutsuttuihin periaatteisiin. Ohjakset selkeyttävät ja helpottavat ohjelmiin liittyvää päätöksentekoa ja käytännön johtamista. Mallia kuvataan Kuntaliiton julkaisussa Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen (Mikola, Kesänen 2007). Ohjelmajohtamisella voidaan lisätä kehittämisprojektien vaikuttavuutta tehostamalla projektitoiminnan ohjausta ja tulosten hyödyntämistä. Suunnitelmallisella henkilöstöresurssien käytöllä voidaan edistää organisaation kyvykkyyksien syntymistä ja luoda uutta osaamista. Ohjelmajohtamisen eri näkökulmia syvennetään tämän julkaisun asiantuntijoiden artikkeleissa. Artikkelit liittyvät kiinteästi Ohjas-projektissa tuotettuun yhteiseen näkemykseen ohjelmajohtamisen eri puolista. Ohjelmajohtamisen käytäntöjä avataan Ohjas-projektin kumppaneiden esimerkkiohjelmien avulla. Ohjas-projektissa ohjelma määriteltiin strategiseksi ohjauskeinoksi ja strategian uudistamisen välineeksi. Se on tapa koordinoida useiden eri toimijoiden visioita ja tavoitteita, resursseja ja osaamista yhteiseksi toteutukseksi yhteisesti valitulla aihealueella uusien ratkaisujen ja mahdollisuuksien löytämiseksi. Toteutuksen tarkoituksena on saada aikaan konkreettisia tuloksia, joita käytetään muutoksen toteuttamisessa. Tulokset ja niistä saatavat hyödyt eivät olisi mah- 9

10 dollisia ilman yhteistyötä. Tämän julkaisun alussa syvennetään ohjelma-käsitettä muutoksen johtamisen välineenä. Käytännön esimerkkeinä kuvataan Ohjas-projektin kumppaneiden esimerkkiohjelmia, jotka kaikki ovat strategisia ohjelmia. Seuraavaksi tarkastellaan ohjelmien strategiayhteyttä ja arvioidaan ohjelmajohtamisen mallia seudun strategisessa johtamisessa. Ohjelmien ja strategian yhteyttä konkretisoidaan tasapainotetun mittariston mallin (BSC) avulla. Ohjelmien arviointia selvennetään osana kunnanvaltuuston päätöksentekoa ja arvioinnin hyödyntämistä. Sisäisen tarkastuksen roolia ohjelmajohtamisessa kuvataan yksittäisen ohjelman ja koko kunnan johtamisen kannalta. Ohjelman projektien strategisen ohjauksen välineenä tarkastellaan projektisalkkumenettelyä. Julkaisun kolmannessa osassa syvennetään ohjelman toiminnan mahdollistavia toimintatapoja ja rakenteita. Aluksi selvennetään verkostojen ja kumppanuuksien johtamista ohjelmatyössä. Tämän jälkeen kuvataan toimivan kumppanuuden edellytystä luottamusta ja sen tietoista rakentamista. Ohjelmajohtamisen keskeistä menestystekijää, henkilöstöjohtamista esitellään resurssien suunnittelun, ohjelmista oppimisen ja tulosten hyödyntämisen sekä henkilöstön osallistumisen kannalta. Lisäksi tuodaan esiin Ohjas-projektissa syntyneitä näkemyksiä ja käytäntöjä ohjelmien organisoinnista ja päätöksenteon prosesseista. Viimeisessä osassa käsitellään yhteistä tiedon muodostusta, oppimista ja viestintää ohjelmissa ja projekteissa. Nämä ovat keskeisiä ohjelmien onnistumiseksi. Tässä osiossa valotetaan myös innovatiivisuutta ohjelmatyössä. 10

11 RESUMÉ Sinikka Mikola (red.): Kuntien ohjelmajohtaminen näkemyksiä ja ar vioita (Programledning i kommunerna synpunkter och bedömningar). Finlands Kommunförbund. Helsingfors För att möta utmaningarna i utvecklingen av kommunerna behövs allt mer samarbete tvärsektoriellt, interkommunalt och mellan de olika aktörerna. Förändringarna och samarbetet förutsätter nya verksamhetsformer och kompetens. Utvecklingsarbetet har ofta genomförts i form av projekt och även i mer omfattande program. I de kommunala programmen utvecklas strukturer, tjänster, näringar och sysselsättning samt kommunens och regionens attraktionskraft. I Kommunförbundets projekt om utveckling av programledningen i kommunernas projektverksamhet utvecklades en modell för programledning i kommunerna i samarbete med städerna Helsingfors och Kuopio, Kouvolaregionens samkommun och Kuuma-partnerskapet i mellersta Nyland. Projektet finansierades utöver partnerna av Tykes, programmet för utvecklande av arbetslivet Projektet startade hösten 2004 och avslutades våren I denna s.k. Ohjas-modell för programledning är fokus på den strategiska programstyrningen och strategikopplingen. Ledningen av ett enskilt program görs tydligare med hjälp av tre faser. Huvudslutsatserna om programledning har sammanfattats i principer, s.k. tyglar. Tyglarna förtydligar och underlättar beslutsfattande och ledning på det praktiska planet i anslutning till programmen. Modellen beskrivs i Kommunförbundets publikation Ohjakset käsissä - opas kuntien ohjelmien johtamiseen (Fast grepp om tyglarna handbok för programledning i kommunerna ). (Mikola, Kesänen 2007). Tack vare programledningen kan projektstyrningen och utnyttjandet av projektresultaten effektiviseras och utvecklingsprojektens effekt på så sätt ökas. Genom att använda personalresurserna målinriktat kan man främja kompetensbildningen i organisationen och skapa ny kompetens. De olika perspektiven i programledning behandlas mer djupgående i de sakkunnigas artiklar i denna publikation. Artiklarna har ett nära samband med den gemensamma syn på olika aspekter i programledning som bildats inom Ohjas-projektet. Praxis inom programledning åskådliggörs med hjälp av 11

12 exempelprogram som partner inom Ohjas-projektet utarbetat. I Ohjas-projektet definierades ett program som ett strategiskt styrningsmedel och som ett redskap för att lägga om strategin. Det är ett sätt att samordna flera olika aktörers visioner, mål, resurser och kompetens till en gemensam helhet inom ett temaområde som valts tillsammans i syfte att hitta nya lösningar och möjligheter. Avsikten är att åstadkomma konkreta resultat som kan tillämpas i genomförandet av förändringen. Resultaten och nyttan av dem skulle inte vara möjliga utan samarbete. I början av denna publikation beskrivs begreppet program som redskap för främjandet av förändring mer djupgående. För att konkretisera programmet presenteras strategiska exempelprogram som partner inom Ohjas-projektet utarbetat. Därefter betraktas programmens koppling till strategin och bedöms modellen för programledning i strategisk regional ledning. Kopplingen mellan programmen och strategin konkretiseras med hjälp av modellen med balanserade styrkort (BSC). Inom strategisk ledning behandlas också bedömningen av programmen i kommunal ledning. Den interna revisionens roll i programme ledning förtydligas i fråga om ett enskilt program och hela kommunens ledning. Som redskap i strategisk styrning i ett program studeras styrning av projekt med projektportföljhantering. I den tredje delen av publikationen behandlas verksamhetsformer och strukturer som överhuvudtaget möjliggör programmets funktion mer genomgripande. Inledningsvis klargörs ledningen av nätverk och partnerskap i programarbete. Därefter beskrivs förutsättningen för ett fungerande partnerskap, dvs. förtroende och hur det byggs upp medvetet. Programledningens centrala framgångsfaktor, personalledningen presenteras med hänsyn till resursplanering, inlärning genom program och utnyttjande av resultat och personalens deltagande. Dessutom behandlas synpunkter och praxis kring organisering av program och beslutsfattandeprocesser som uppstått i samband med Ohjasprojektet. I den sista delen behandlas gemensam informationsbildning, inlärning och kommunikation i program och projekt. Programmen är nästan alltid innovativa. I denna del belyses även det innovativa programarbetet. 12

13 ABSTRACT Sinikka Mikola (edt): Kuntien ohjelmajohtaminen näkemyksiä ja arvioita (Programme management in local authorities views and evaluations). Association of Finnish Local and Regional Authorities. Helsinki Cooperation cross administrations, between local authorities and between various actors will be increasingly needed to meet the development challenges of the local authorities. The changes and the cooperation call for new kinds of practices and skills. Development is often organised in the form of projects or in the form of more comprehensive programmes. Local authority programmes focus on the development of structures, services and industrial and employment activities and on the attractiveness of the region. In order to enhance the long term benefits of the numerous development projects, a more comprehensive way of managing them is needed. The Association of the Finnish Local and Regional Authorities has developed a model of programme management for the municipalities and municipal joint authorities in a project. The project called Ohjas ohjas means the reins to direct a horse. The project was realized in co-operation with pilot municipalities of the cities of Helsinki and Kuopio and with sub-regional joint municipal authorities of the Kouvola Region Federation of Municipalities and sub-regional co-operation between six municipalities of Middle-Uusimaa called Kuuma-partnership. The project was funded by the partners and also by TYKES the national working life development programme The project started in the autumn of 2004 and ended in the spring of In this programme management model, called Ohjas, the strategic control and strategic connections are examined. The management of a single programme is clarified by means of three phases. The main results of programme management are compressed into principles called ohjakset (reins). These reins clarify and facilitate decision-making and concrete management related to the programmes. The model is described in the Association s publication Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen (freely translated Reins in hand a guide to management of local authority programmes). (Mikola, Kesänen 2007). Programme management can enhance the impact of the development projects through a more efficient control of project activities and a more 13

14 efficient use of the results. Through systematic use of human resources the formation of organisational capabilities and the creation of new skills can be promoted. In this publication the different aspects of programme management are deepened in the expert articles. The articles are closely related to the consensus of the Ohjas project on the different elements of programme management. The practices of programme management are illustrated by the example programmes of the partners of the Ohjas project. The Ohjas project defined a programme as an instrument for strategic control and renewal of strategy. It is a way to coordinate the visions and goals, resources and skills of several different actors into a mutual implementation for mutual subject areas in order to find new solutions and possibilities. The purpose of the programme is to achieve concrete results to be used to implement the change. Without cooperation it would not be possible to achieve the results and the benefits gained from them. In the first part of the publication the concept of programme is deepened into an instrument for change management. As practical examples the programmes of the partners of the Ohjas project are described. All these are strategic programmes. Next the strategic connections of the programmes are examined and the programme management model is assessed in the strategic management in sub-regional level. The connections between the programmes and the strategy are concretised by using a BSC model. In strategic management the assessment of programmes is studied in the context of the local authority assesment policy. The role of internal auditing in relation to the programme management is explained from the perspective of a single programme and the management as a whole. Management of the projects of the programme by the project portfolio management method is studied as a strategic tool. In the third part of the publication the focus is generally on practices and structures necessary for an effective programme management. To begin with the management of networks and partnerships in the programme work is described. Then the condition of an efficient partnership is described, i.e. trust between the parties, and what you can do to intentionally build trust. Human resources management, the key success factor for programme management, is presented from the perspectives of strategic human resource planning, learning from the programmes and benefiting of the results as organisationel learning. Also personnel participation is dealt with. In addition views and practices on the organising of programmes and decision-making processes originated in the Ohjas project are laid out. The last part deals with the creation of mutual information, learning and communication in the programmes and projects. The programmes are almost always innovative. This part of the publication also sheds light on the innovativeness in the programme work. 14

15 1 JOHDANTO Ohjelmajohtamisen malli kehitettiin yhteistyössä kumppaneiden esimerkkiohjelmien pohjalta. Helsingin työllisyysohjelmassa tarkasteltiin miten kaupungin monitoimijainen, eri hallintokuntien, työvoimahallinnon ja järjestöjen yhteistyöohjelma toimii. Kuopion kaupungin Terve Kuopio -ohjelma oli esimerkkinä kaupungin ja seudun eri toimijoiden, yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteistyöohjelmasta, jossa kehitetään sekä palveluja että alueen elinvoimaa. Kouvolan seudun näkökulmana oli aluekeskusohjelman rooli ohjelmien ohjaamisessa seudun strategisessa kehittämisessä. Mukana oli myös Kouvolan seudun Kasarminmäen osaamiskeskus hanketoimintaa ylläpitävänä ja koordinoivana yksikkönä. Keski-Uudenmaan kuntien Kuuma-ohjelmassa lähtökohtana oli kuntien yhteistyön johtaminen ohjelmallisesti. Kehittämisen taustaksi tutustuttiin eri toimijoiden, etenkin Espoon kaupungin ja valtionhallinnon politiikkaohjelmien toimintatapoihin. Myös yritysten projektisalkun hallintamalleja on tarkasteltu. Työssä hyödynnettiin myös muiden kuin kumppaneiden asiantuntijoiden näkemyksiä. Ohjas-projektissa ohjelmien johtamista käsiteltiin sekä yksittäisen kunnan että seudun näkökulmasta. Pääpaino oli strategialähtöisissä, monen toimijan yhteistyöohjelmissa. Tavoitteena oli kuitenkin yleinen malli. Huolimatta erilaisista ohjelmista ja toimintaympäristöistä kysymykset olivat yhteisiä. Miksi kuntien ohjelmajohtamista pitää kehittää Kuntien ja kuntien seutuyhteistyön ohjelmat ovat moninaisia. Sen lisäksi, että kunnilla on omia kunnan ja seudullisia ohjelmia, ne toimivat useiden eri ohjelmien kentässä. Valtakunnallista ja EU:n tasoista kehittämistä ohjataan ja tuetaan ohjelmilla. Kunnat hyödyntävät näitä ohjelmiaan omassa kehittämisessään. Kun osallistutaan useisiin ohjelmiin, omat tavoitteet ja ohjaus saattavat hämärtyä ja toiminta pirstoutua. Tavoitteellinen yhteistyö on voinut jäädä vain yksittäisen projektin tasolle. Kokonaisuuden hahmottaminen, kehittämiseen yhteensä käytettävien resurssien ja kehittämisen vaikutusten arviointi on hankalaa. Tähän onkin kiinnitetty huomiota myös aluekeskusohjelmassa, jolla tuetaan seudullisen kehittämisen yhteistyötä. 15

16 Ohjas-projektin lähtökohtana oli kehittää kuntien ja kuntien seutuyhteistyön ohjelmien ja projektitoiminnan johtamista osana strategista johtamista, toiminnan ja talouden suunnittelua sekä lisätä ohjelma- ja projektitoiminnan huomioonottamista henkilöstöjohtamisessa. Ohjelmien johtaminen tuleekin linkittää entistä kiinteämmin perustoiminnan johtamiseen ja strategiseen johtamiseen, jotta tuloksia voidaan paremmin hyödyttää ja juurruttaa. Kehittämistarpeen todettiin koskevan niin kunnan ja kuntien seutuyhteistyön kaikkien ohjelmien että yksittäisen ohjelman johtamista. Ohjas ohjelmajohtamisen malli Ohjas-projektissa kehitetyssä mallissa ohjelmien johtamista tarkastellaan kolmesta näkökulmasta, joita ovat ohjelmien strateginen ohjaus ja ohjelmat strategian uudistamisen välineinä yksittäisen ohjelman johtaminen vaihemallin mukaisesti ohjelmien hyvää johtamista tukevien periaatteiden noudattaminen ja edistäminen. 16

17 Ohjelmien strategisessa ohjaamisessa valitaan ja muodostetaan ohjelmia sekä ohjataan yksittäistä ohjelmaa strategian pohjalta. Lisäksi otetaan huomioon mahdollisuus uudistaa strategiaa ohjelmien avulla. Ohjelman johtamista selkeytetään jakamalla ohjelma ajallisesti vaiheisiin. Ohjelman vaiheita ovat muodostaminen, toteuttaminen ja päättäminen. Vaiheittaisella päätöksenteolla varmistetaan, että ohjelma toteuttaa ohjelman omistaja-organisaation strategiaa ja etenee suunnitellulla tavalla. Ohjelman johtaminen on useiden rinnakkaisten prosessien johtamista eri vaiheissa. Keskeisiä prosesseja ovat ohjelman strateginen ja sisällöllinen ohjaus, ohjelman resurssien varmistaminen, toteutuksen organisointi, tarvittavan yhteistyön kehittäminen ja johtaminen, tulosten aikaansaamisen varmistaminen, ohjelman hallinnointi, henkilöstöjohtaminen, viestintä sekä tiedonhallinta. Johtamisessa on huolehdittava eri prosessien yhteydestä kunnan ja seudun sekä kumppaneiden muihin johtamisprosesseihin. On tärkeätä varmistaa, että tulosten hyödyntäminen otetaan huomioon ohjelman alusta alkaen. Ohjelmajohtamisen periaatteilla, ohjaksilla, selkeytetään ohjelmien valintaan, muodostamiseen, toteutukseen, arviointiin ja päätöksentekoon liittyviä toimintatapoja. Periaatteissa otetaan myös huomioon, miten ohjelmien johtaminen on osa muuta johtamista. Yhteisesti sovitut periaatteet helpottavat ohjelmien johtamista ja tukevat myös ohjelmien laadun kehittämistä. 17

18 Selkeät toimintatavat luovat pohjan hyvälle sisäiselle ja ulkoiselle yhteistyölle. Yhteistyössä on tärkeää eri toimijoiden välisen luottamuksen tietoinen kasvattaminen, sitoutuminen ja resurssien varaaminen yhteiseen johtamiseen ja toteutukseen. Julkaisun sisältö Seuraavissa luvuissa käsitellään ohjelmajohtamisen keskeisiä näkökulmia. Ohjelmajohtamisen käytäntöjä avataan Ohjas-projektin esimerkkiohjelmien avulla. Oheisessa kuvassa on havainnollistettu julkaisun rakennetta. Sisältö koostuu neljästä kokonaisuudesta lähtien ohjelmakäsitteen syventämisestä. Toisessa osuudessa tarkastellaan ohjelmia strategisessa johtamisessa. Kolmannessa käsitellään ohjelmien johtamista mahdollistavia rakenteita ja toimintatapoja. Viimeisen osuuden aiheena on ohjelman toteutukseen, tulokseen ja yhteistyöhön vaikuttavaa yhteisen tiedon muodostusta. Kuva 1. Julkaisun rakenne JOHDANTO Käsitteet Ohjelmat ja Ohjelman johta- Yhteisen tiedon strateginen misen mahdollis- muodostus johtaminen tavia toimintata- ohjelmissa poja ja rakenteita Ohjelman syvin Ohjelmat kunnan Kumppanuus ja Tietoa, olemus ja ja seudun luottamus viestintää, käytäntö strategisessa - näkymätöntä oppimista ja johtamisessa voimaa innovaatioita Ohjelmien arviointi Salkussa projektijoukko tiivistyy Henkilöstöjohtaminen ja ohjelmajohtaminen Organisointi ja prosessit Aluksi luvussa 2 syvennetään ohjelma-käsitettä muutoksen johtamisen välineenä. Samassa luvussa esitellään ohjelmajohtamisen mallin kehittämisen käy- 18

19 tännön esimerkkeinä olleet Ohjas-projektin kumppaneiden ohjelmat. Seuraavassa osassa luodaan kuvaa ohjelmista osana strategista johtamista. Luvussa 3 tarkastellaan ohjelmia kunnan ja seudun strategiatyössä. Ohjelmien ja strategian yhteyttä konkretisoidaan tasapainotetun mittariston mallin (BSC) avulla. Luvussa 4 jatketaan strategisen johtamisen teemaa ohjelmien arvioinnin kannalta. Samassa luvussa selvennetään sisäisen tarkastuksen roolia ohjelmien johtamisessa. Luvussa 5 kuvataan ohjelmajohtamisen opasta Ohjakset käsissä laajemmin projektisalkun hallintaa strategisen ohjauksen välineenä. Kolmannessa osassa käsitellään ohjelman mahdollistavia rakenteita ja toimintatapoja. Luvussa 6 luodataan ohjelmien onnistumisen kannalta keskeistä asiaa, verkosto- ja kumppanuusyhteistyötä sekä toimivan kumppanuuden edellytystä luottamusta ja sen tietoista rakentamista. Luvussa 7 tarkastellaan henkilöstöjohtamista ohjelmissa resurssien suunnittelun, ohjelmista oppimisen ja tulosten hyödyntämisen sekä henkilöstön osallistumisen kannalta. Luvussa 8 tuodaan esiin Ohjas-projektissa syntyneitä näkemyksiä ja käytäntöjä ohjelmien organisoinnista ja päätöksenteon prosesseista. Viimeisessä osassa käsitellään yhteistä tiedon muodostusta. Luvussa 9 rao tetaan ikkunaa tiedon välittämiseen ja tiedon muodostukseen sekä oppimiseen, joita ilman mikään muutos ei ole mahdollista. Viestintää ohjelmissa havainnollistetaan Ohjas-projektin esimerkkiohjelmien avulla. Ohjelmien tavoitteena on lähes aina tuoda jotain uutta nykyiseen tapaan toimia. Tässä luvussa valotetaan myös innovatiivisuutta ohjelmatyössä. Muutamassa Ohjas-projektin yhteisessä työskentelyseminaarissa käytettiin visualisoijia, jotka tiivistivät paikan päällä puhutusta ja koetusta syntyneitä mielikuvia nopeiksi piirroksiksi. Piirroksilla havainnollistettiin vuorovaikutteista työskentelyprosessia, jossa osallistujat voivat verrata omia mielikuviaan visualisoijan tuottamiin. Tavoitteena oli uusien näkökulmien ja oivallusten syntyminen tuoreella tavalla. Tämän oppaan piirroskuvat on poimittu suoraan toisen visualisoijan aineistosta. Julkaisun valokuvat ovat Ohjas-projektin eri työvaiheista. 19

20 ARTIKKELEIDEN KIRJOITTAJAT Professori Kirsimarja Blomqvist Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kauppatieteiden osasto ja Technology Business Research Center. Professori Vesa Harmaakorpi Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden yksikkö, innovaatiojärjestelmät. Kehittämiskonsultti Juha Kesänen Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto. Juha Kesänen toimi samanaikaisesti Ohjas-projektin ja Helsingin työllisyysohjelman erityissuunnittelijana. Ohjelmajohtaja Harri Kivelä Kouvolan seudun aluekeskusohjelma. Harri Kivelä osallistui aktiivisesti Ohjas-projektin työskentelyyn. Kehittämispäällikkö Torsti Kirvelä Kuntaliitto, kuntakehitys- ja tutkimusyksikkö. Erityissuunnittelija Hannu Kurki Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus. Hannu Kurki osallistui aktiivisesti Ohjas-projektin työskentelyyn. Professori Ismo Lumijärvi Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitos. Ismo Lumijärvi osallistui asiantuntijana Ohjas-seminaariin. Tekninen apulaiskaupunginjohtaja Heikki Lonka Vaasan kaupunki. Heikki Lonka osallistui asiantuntijana Ohjas-seminaariin. Erityisasiantuntija Sinikka Mikola Kuntaliitto, kuntakehitys- ja tutkimusyksikkö. Sinikka Mikola toimi Ohjasprojektin projektipäällikkönä. Henkilöstön kehittämisen asiantuntija Terttu Pakarinen Kunnallinen työmarkkinalaitos. Terttu Pakarinen toimi Ohjas-projektin asiantuntijana ja ohjausryhmän jäsenenä. JHTT Kaj Roslakka Audiator Oy. Kehittämispäällikkö Salme Sundquist Kuntaliitto, kuntakehitys- ja tutkimusyksikkö. Paavo Viirkorpi Paavo Viirkorpi Oy. Viirkorpi toimi Ohjas-projektissa ohjelmajohtamisen mallin arvioijana. 20

21 OSA I MITÄ OHJELMAT OVAT 21

22 2 OHJELMAN SYVIN OLEMUS JA KÄYTÄNTÖ Tässä luvussa syvennetään ohjelma-käsitettä muutoksen johtamisen välineenä kuvataan Ohjas-projektin kumppaneiden esimerkkiohjelmia. Ohjas-projektissa ohjelma määriteltiin strategiseksi ohjauskeinoksi ja strategian uudistamisen välineeksi. Se on tapa koordinoida useiden eri toimijoiden visioita ja tavoitteita, resursseja ja osaamista yhteiseksi toteutukseksi yhteisesti valitulla aihealueella uusien ratkaisujen ja mahdollisuuksien löytämiseksi. Toteutuksen tarkoituksena on saada aikaan konkreettisia tuloksia, joita käytetään muutoksen toteuttamisessa. Tulokset ja niistä saatavat hyödyt eivät olisi mahdollisia ilman yhteistyötä. Ohjas-projektin kumppanit pitävät ohjelmajohtamiseen liittyvien käsitteiden määrittelyä ja yhteisen kielen muodostamista tärkeänä. Ne ovat edellytys tulokselliselle työskentelylle. Käsitteiden määrittely antaa ohjelmajohtamistyölle puitteet, rungon ja yhteisen kielen. Sekava käsitemaailma aiheuttaa johtamisessa ja täytäntöönpanossa ylimääräistä kitkaa. Keskeisenä haasteena nähdään, että strateginen ohjelmapohjainen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä. On pystyttävä erottamaan muutokseen pyrkivä strateginen ohjelmatyö projektien toteutuksen keskellä. Arjessa monesti kehittämisideasta siirrytään hankevaiheeseen liian kevyesti ja nopeasti. Ohjelmallisella kehittämisellä tuetaan muutosta joko tuomalla uusia ratkaisuja olemassa oleviin toimintatapoihin, muodostamalla uusia yhteistyötapoja tai organisoimalla tehtävät uudella tavalla sekä lisäämällä henkilöstön osaamista. Paavo Viirkorpi syventää artikkelissaan ohjelman käsitettä muutoksen johtamisen välineenä. Ohjas-ohjelmajohtamisen mallin kehittämisessä hyödynnettiin projektin kumppaneiden esimerkkiohjelmia ja niissä työskentelevien kokemuksia. Juha Kesänen kuvaa osuudessaan näitä strategisia yhteistyöohjelmia. 22

Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen

Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen Sinikka Mikola, Juha Kesänen Suomen Kuntaliitto Helsinki 2007 Tekijät Sinikka Mikola Juha Kesänen Taitto Pramedia Oy Piirrokset Leena Itkonen Kansi Futureimagebank

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen

Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen 11.1.2016 Toimintaympäristön muutosvoimakkuuden kasvu 1970 Staa9suus 1980 Säännöllisyys 1990 Kompleksisuus 2000- Epäjatkuvuus Yllätyksellinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Hannele Torvinen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu hannele.torvinen@jamk.fi Koordinaattori(t) (fasilitaattori(t))

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Tervetuloa demokratiaverkoston seminaariin! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT, dosentti

Tervetuloa demokratiaverkoston seminaariin! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT, dosentti Tervetuloa demokratiaverkoston seminaariin! 24.11.2016 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT, dosentti Kolme näkökulmaa tulevaisuuden kuntaan 1. Tulevaisuuden kunta - kärkihanke Kuntaliitto huolehtii

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenä. Eeva Hellström,

Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenä. Eeva Hellström, Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenä Eeva Hellström, 12.5.2016 Vision Europe Summit 2015: Redesigning European Welfare States Ways Forward Sitra Etunimi Sukunimi 0.0.2015 2 Sitra Eeva

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp SUOMEN KUNTAUITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö TERVEYDENHUOLLON 27. ATK-PAIVAT 4. - 5.6.2001 Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tutkitun tiedon käytön edellytykset - fasilitointia, kulttuuria ja verkostoja

Tutkitun tiedon käytön edellytykset - fasilitointia, kulttuuria ja verkostoja Tutkitun tiedon käytön edellytykset - fasilitointia, kulttuuria ja verkostoja Tietoa päätöksentekoon -seminaari 2.4.2014 Tieteiden talo Valiokuntaneuvos Juha Martelius It ain t what you know that gets

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group Venäjän kasvuohjelma Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group lyhyesti Nanso Group on 91 vuotta sitten perustettu vaatetusalan perheyhtiö Nanso Groupilla on vahva brändiportfolio, jonka brändeillä

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä

Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Seminaari Mikko Hakola Balanced Scorecard (BSC) Suorituskykymittaristo (nelikenttä) Taloudellinen näkökulma

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot