Helsinki 2007 ISBN (painettu) ISBN (pdf)
|
|
- Lotta Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sinikka Mikola (toim.) Kuntien ohjelmajohtaminen Näkemyksiä ja arvioita Helsinki 2007 ISBN (painettu) ISBN (pdf)
2 Sinikka Mikola (toim.) KANSIKUVA Comma Image PIIRROSKUVAT Visualisointiprosessin kuvat Tiina Rekula VALOKUVAT Sinikka Mikola ISBN (pdf) ISBN (painettu) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2007 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)
3 PROLOGI Ihmiset joutuvat tulevaisuudessa ratkomaan avoimesti määriteltyjä ongelmia, joiden ratkaisuun ei ole olemassa oikeaa vastausta. Kaikilta yhteiskunnan jäseniltä vaaditaan entistä monimutkaisempien ongelmien ratkaisun taitoa ja syvällisempää asiantuntijuutta. Pikku hiljaa yhä suurempi osa ammateista on keskittymässä tietotyöhön, jonka kohteena on tiedon arvon lisääminen. Tiedon luomisessa, kehittämisessä ja laajentamisessa onnistuminen määrää yhteiskunnan menestyksen. Organisaatioiden tietämyksen hallinnasta on muodostumassa niiden tärkein kilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Korkeatasoiset henkiset saavutukset eivät siis perustu vain yksilölliseen asiantuntijuuteen, vaan älyllisten voimavarojen jakamiseen. Korkeatasoista osaamista ei voida kuvata ainoastaan yksilön tietoina tai taitoina, vaan asiantuntijoiden muodostamien tiimien ja verkostojen jaettuna osaamisena. Yksilön tehtävänä on tällöin sekä oman osaamisen hallitseminen että toisen osaamisen täydentäminen ja toisen osaamisen hyödyntäminen. Tällainen jaetun osaamisen malli on yhä yleisempi tapa toimia ja ratkaista ongelmia työelämässä. (Lonka & Hakkarainen 2000). 3
4 4
5 SISÄLTÖ ESIPUHE 7 TIIVISTELMÄ 9 RESUMÉ 11 ABSTRACT 13 1 JOHDANTO 15 OSA I MITÄ OHJELMAT OVAT 21 2 OHJELMAN SYVIN OLEMUS JA KÄYTÄNTÖ 22 Kuntien ja seutuyhteistyön ohjelmia 23 Muutoksen johtaminen ohjelmatyössä 25 Paavo Viirkorpi Lähikuvassa neljä Ohjas-ohjelmaa 37 Juha Kesänen OSA II OHJELMAT JA STRATEGINEN JOHTAMINEN 51 3 OHJELMAT KUNNAN JA SEUDUN STRATEGISESSA JOHTAMISESSA 52 Ohjelmat kuntien strategiatyössä 55 Torsti Kirvelä Ohjelmien johtaminen seudullisessa yhteistyössä 61 Harri Kivelä Ohjelmajohtamisen suhde tasapainotetun mittariston (BSC) malliin kunnan johtamisessa 67 Ismo Lumijärvi Strategiayhteys Terve Kuopio -ohjelmassa 74 4 OHJELMIEN ARVIOINTI 75 Ohjelmien arviointi kunnan johtamisessa 77 Salme Sundquist Sisäisen tarkastuksen rooli ohjelmien laadun varmistamisessa 83 Kai Roslakka Kokemuksia arvioinnista Ohjas-esimerkkiohjelmissa 86 5
6 5 SALKUSSA PROJEKTIJOUKKO TIIVISTYY 87 Sinikka Mikola Ohjas-kumppaneiden kokemuksia ohjelmien projektijoukon hallinnasta 102 OSA III OHJELMAN JOHTAMISEN MAHDOLLISTAVIA TOIMINTATAPOJA JA RAKENTEITA KUMPPANUUS JA LUOTTAMUS NÄKYMÄTÖNTÄ VOIMAA 106 Verkostosta kumppanuuteen ohjelman johtamisessa 107 Luottamus kuntien kehittämiseen tähtäävän verkostoyhteistyön menestystekijänä 114 Kirsimarja Blomqvist Kokemuksia luottamuksen rakentumisesta Ohjas-ohjelmissa HENKILÖSTÖJOHTAMINEN JA OHJELMAJOHTAMINEN 121 Henkilöstöjohtaminen ja ohjelmajohtaminen 122 Terttu Pakarinen Kokemuksia Ohjas-kumppaneiden esimerkkiohjelmissa ORGANISOINTI JA PROSESSIT 139 Ohjelmajohtamisen organisointi 140 Juha Kesänen Erään ohjelman elinkaari 153 Juha Kesänen Kokemuksia Ohjas-esimerkkiohjelmien toimintatavoista 167 OSA IV YHTEISEN TIEDON MUODOSTUS OHJELMISSA TIETOA, VIESTINTÄÄ, OPPIMISTA JA INNOVAATIOITA 170 Kommunikaatio- ja vuorovaikutus-apparaatti sekä kollektiivinen oppiminen 171 Hannu Kurki Projektit oppimisen välineinä ohjelmissa 175 Heikki Lonka Innovatiivisuus ohjelmissa ja luovuuden johtaminen 180 Vesa Harmaakorpi Ohjelmat ja viestintä 188 Juha Kesänen Kokemuksia ja esimerkkejä Ohjas-ohjelmista 195 LIITE 1. Ohjelmajohtamiseen liittyviä käsitteitä 198 LIITE 2. Kiitos Ohjas-työskentelyyn osallistuneille kumppaneille 202 6
7 ESIPUHE Kuntaliiton Ohjas-projektissa Ohjelmajohtamisen kehittäminen kuntien pro jektitoimintaan luotiin kuntien ohjelmajohtamisen malli yhteistyössä Helsingin ja Kuopion kaupunkien ja Kouvolan seudun kuntayhtymän ja Keski-Uudenmaan kuntien Kuuma-kumppanuuden kanssa. Kumppaneiden lisäksi projektia rahoitti Työelämän kehittämisohjelma , Tykes. Projekti alkoi syksyllä 2004 ja päättyi vuoden 2007 keväällä. Mallia kuvataan Kuntaliiton julkaisussa Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen. Huolimatta oppaan laajuudesta eri aiheita on käsitelty siinä melko lyhyesti. Tässä julkaisussa syvennetään kuntien ohjelmajohtamisen keskeisiä näkökulmia eri asiantuntija-artikkeleiden avulla. Artikkelit liittyvät kiinteästi Ohjas-projektissa tuotettuun yhteiseen näkemykseen ohjelmajohtamisen eri puolista. Lisäksi esitetään joitakin Ohjas-kumppaneiden esimerkkiohjelmien käytäntöjä. Artikkelit käsittelevät ohjelmajohtamisen keskeisiä näkökulmia; itse ohjelmakäsitettä, ohjelmien strategiayhteyttä sekä ohjelman toteutuksen mahdollistavia rakenteita ja toimintatapoja; kumppanuutta ja yhteistyötä sekä organisointia. Keskeistä ohjelmien onnistumisen kannalta on yhteisen tiedon muodostaminen ja uusien näkemysten luominen. Näitä tarkastellaan ohjel mien viestintää, oppimista ja innovatiivisuutta käsittelevässä osiossa. Poikkihallinnollisten, useiden eri toimijoiden strategisten tavoitteiden toteuttamisessa tarvitaan yhteistä viitekehystä. Ohjelmaa voidaan käyttää kehittämistoiminnan strategisen ohjauksen ja myös strategian uudistamisen välineenä. Samalla varmistetaan ja luodaan siltaa strategian ja kehittämisprojektien välille. Ohjelmaperusteinen toiminta tulee lisääntymään kuntakentällä ja eri toimijoiden yhteisten strategioiden konkretisoimisessa. Jatkossa tarvitaan yhä enemmän välineitä tämän hallitsemiseksi. Soveltamalla ohjelmajohtamisen periaatteita ja yhdenmukaistamalla ohjelmien johtamista oman kunnan ja seudun toimintaympäristössä on mahdollista lisätä ohjelmien laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Toivomme, että tämä julkaisu yhdessä ohjelmajohtamisen oppaan kanssa antaa tukea kuntien ja seutujen kehittämistoiminnan uusien johtamiskäytäntöjen toteuttamisessa ja kehittämisessä. Lämmin kiitos kaikille kirjoittajille ja työhön osallistuneille tästä monipuolisesta työstä. Kaija Majoinen kehitysjohtaja, HTT Suomen Kuntaliitto 7
8 8
9 TIIVISTELMÄ Kuntien kehittämishaasteisiin vastaamisessa tarvitaan yhä enemmän poikkihallinnollista ja kuntien keskinäistä sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Muutokset ja yhteistyö edellyttävät uudenlaisia toimintatapoja ja osaamista. Kehittäminen on usein organisoitu projekteiksi ja niitä laajemmiksi ohjelmiksi. Kuntien ohjelmissa kehitetään rakenteita, palveluja, elinkeinoja ja työllisyyttä sekä kunnan ja seudun vetovoimaisuutta. Kuntaliiton projektissa Ohjas-ohjelmajohtamisen kehittäminen kuntien projektitoimintaan kehitettiin kuntien ohjelmajohtamisen malli yhteistyössä Helsingin ja Kuopion kaupunkien sekä Kouvolan seudun kuntayhtymän ja Keski-Uudenmaan kuntien Kuuma-kumppanuuden kanssa. Kumppaneiden lisäksi projektia rahoitti Työelämän kehittämisohjelma , Tykes. Projekti alkoi syksyllä 2004 ja päättyi vuoden 2007 keväällä. Tässä ohjelmajohtamisen Ohjas-malliksi kutsutussa mallissa tarkastellaan ohjelmien strategista ohjausta ja strategiayhteyttä. Yksittäisen ohjelman johtamista selkeytetään kolmen vaiheen avulla. Ohjelmien johtamista koskevat päätulokset on tiivistetty ohjaksiksi kutsuttuihin periaatteisiin. Ohjakset selkeyttävät ja helpottavat ohjelmiin liittyvää päätöksentekoa ja käytännön johtamista. Mallia kuvataan Kuntaliiton julkaisussa Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen (Mikola, Kesänen 2007). Ohjelmajohtamisella voidaan lisätä kehittämisprojektien vaikuttavuutta tehostamalla projektitoiminnan ohjausta ja tulosten hyödyntämistä. Suunnitelmallisella henkilöstöresurssien käytöllä voidaan edistää organisaation kyvykkyyksien syntymistä ja luoda uutta osaamista. Ohjelmajohtamisen eri näkökulmia syvennetään tämän julkaisun asiantuntijoiden artikkeleissa. Artikkelit liittyvät kiinteästi Ohjas-projektissa tuotettuun yhteiseen näkemykseen ohjelmajohtamisen eri puolista. Ohjelmajohtamisen käytäntöjä avataan Ohjas-projektin kumppaneiden esimerkkiohjelmien avulla. Ohjas-projektissa ohjelma määriteltiin strategiseksi ohjauskeinoksi ja strategian uudistamisen välineeksi. Se on tapa koordinoida useiden eri toimijoiden visioita ja tavoitteita, resursseja ja osaamista yhteiseksi toteutukseksi yhteisesti valitulla aihealueella uusien ratkaisujen ja mahdollisuuksien löytämiseksi. Toteutuksen tarkoituksena on saada aikaan konkreettisia tuloksia, joita käytetään muutoksen toteuttamisessa. Tulokset ja niistä saatavat hyödyt eivät olisi mah- 9
10 dollisia ilman yhteistyötä. Tämän julkaisun alussa syvennetään ohjelma-käsitettä muutoksen johtamisen välineenä. Käytännön esimerkkeinä kuvataan Ohjas-projektin kumppaneiden esimerkkiohjelmia, jotka kaikki ovat strategisia ohjelmia. Seuraavaksi tarkastellaan ohjelmien strategiayhteyttä ja arvioidaan ohjelmajohtamisen mallia seudun strategisessa johtamisessa. Ohjelmien ja strategian yhteyttä konkretisoidaan tasapainotetun mittariston mallin (BSC) avulla. Ohjelmien arviointia selvennetään osana kunnanvaltuuston päätöksentekoa ja arvioinnin hyödyntämistä. Sisäisen tarkastuksen roolia ohjelmajohtamisessa kuvataan yksittäisen ohjelman ja koko kunnan johtamisen kannalta. Ohjelman projektien strategisen ohjauksen välineenä tarkastellaan projektisalkkumenettelyä. Julkaisun kolmannessa osassa syvennetään ohjelman toiminnan mahdollistavia toimintatapoja ja rakenteita. Aluksi selvennetään verkostojen ja kumppanuuksien johtamista ohjelmatyössä. Tämän jälkeen kuvataan toimivan kumppanuuden edellytystä luottamusta ja sen tietoista rakentamista. Ohjelmajohtamisen keskeistä menestystekijää, henkilöstöjohtamista esitellään resurssien suunnittelun, ohjelmista oppimisen ja tulosten hyödyntämisen sekä henkilöstön osallistumisen kannalta. Lisäksi tuodaan esiin Ohjas-projektissa syntyneitä näkemyksiä ja käytäntöjä ohjelmien organisoinnista ja päätöksenteon prosesseista. Viimeisessä osassa käsitellään yhteistä tiedon muodostusta, oppimista ja viestintää ohjelmissa ja projekteissa. Nämä ovat keskeisiä ohjelmien onnistumiseksi. Tässä osiossa valotetaan myös innovatiivisuutta ohjelmatyössä. 10
11 RESUMÉ Sinikka Mikola (red.): Kuntien ohjelmajohtaminen näkemyksiä ja ar vioita (Programledning i kommunerna synpunkter och bedömningar). Finlands Kommunförbund. Helsingfors För att möta utmaningarna i utvecklingen av kommunerna behövs allt mer samarbete tvärsektoriellt, interkommunalt och mellan de olika aktörerna. Förändringarna och samarbetet förutsätter nya verksamhetsformer och kompetens. Utvecklingsarbetet har ofta genomförts i form av projekt och även i mer omfattande program. I de kommunala programmen utvecklas strukturer, tjänster, näringar och sysselsättning samt kommunens och regionens attraktionskraft. I Kommunförbundets projekt om utveckling av programledningen i kommunernas projektverksamhet utvecklades en modell för programledning i kommunerna i samarbete med städerna Helsingfors och Kuopio, Kouvolaregionens samkommun och Kuuma-partnerskapet i mellersta Nyland. Projektet finansierades utöver partnerna av Tykes, programmet för utvecklande av arbetslivet Projektet startade hösten 2004 och avslutades våren I denna s.k. Ohjas-modell för programledning är fokus på den strategiska programstyrningen och strategikopplingen. Ledningen av ett enskilt program görs tydligare med hjälp av tre faser. Huvudslutsatserna om programledning har sammanfattats i principer, s.k. tyglar. Tyglarna förtydligar och underlättar beslutsfattande och ledning på det praktiska planet i anslutning till programmen. Modellen beskrivs i Kommunförbundets publikation Ohjakset käsissä - opas kuntien ohjelmien johtamiseen (Fast grepp om tyglarna handbok för programledning i kommunerna ). (Mikola, Kesänen 2007). Tack vare programledningen kan projektstyrningen och utnyttjandet av projektresultaten effektiviseras och utvecklingsprojektens effekt på så sätt ökas. Genom att använda personalresurserna målinriktat kan man främja kompetensbildningen i organisationen och skapa ny kompetens. De olika perspektiven i programledning behandlas mer djupgående i de sakkunnigas artiklar i denna publikation. Artiklarna har ett nära samband med den gemensamma syn på olika aspekter i programledning som bildats inom Ohjas-projektet. Praxis inom programledning åskådliggörs med hjälp av 11
12 exempelprogram som partner inom Ohjas-projektet utarbetat. I Ohjas-projektet definierades ett program som ett strategiskt styrningsmedel och som ett redskap för att lägga om strategin. Det är ett sätt att samordna flera olika aktörers visioner, mål, resurser och kompetens till en gemensam helhet inom ett temaområde som valts tillsammans i syfte att hitta nya lösningar och möjligheter. Avsikten är att åstadkomma konkreta resultat som kan tillämpas i genomförandet av förändringen. Resultaten och nyttan av dem skulle inte vara möjliga utan samarbete. I början av denna publikation beskrivs begreppet program som redskap för främjandet av förändring mer djupgående. För att konkretisera programmet presenteras strategiska exempelprogram som partner inom Ohjas-projektet utarbetat. Därefter betraktas programmens koppling till strategin och bedöms modellen för programledning i strategisk regional ledning. Kopplingen mellan programmen och strategin konkretiseras med hjälp av modellen med balanserade styrkort (BSC). Inom strategisk ledning behandlas också bedömningen av programmen i kommunal ledning. Den interna revisionens roll i programme ledning förtydligas i fråga om ett enskilt program och hela kommunens ledning. Som redskap i strategisk styrning i ett program studeras styrning av projekt med projektportföljhantering. I den tredje delen av publikationen behandlas verksamhetsformer och strukturer som överhuvudtaget möjliggör programmets funktion mer genomgripande. Inledningsvis klargörs ledningen av nätverk och partnerskap i programarbete. Därefter beskrivs förutsättningen för ett fungerande partnerskap, dvs. förtroende och hur det byggs upp medvetet. Programledningens centrala framgångsfaktor, personalledningen presenteras med hänsyn till resursplanering, inlärning genom program och utnyttjande av resultat och personalens deltagande. Dessutom behandlas synpunkter och praxis kring organisering av program och beslutsfattandeprocesser som uppstått i samband med Ohjasprojektet. I den sista delen behandlas gemensam informationsbildning, inlärning och kommunikation i program och projekt. Programmen är nästan alltid innovativa. I denna del belyses även det innovativa programarbetet. 12
13 ABSTRACT Sinikka Mikola (edt): Kuntien ohjelmajohtaminen näkemyksiä ja arvioita (Programme management in local authorities views and evaluations). Association of Finnish Local and Regional Authorities. Helsinki Cooperation cross administrations, between local authorities and between various actors will be increasingly needed to meet the development challenges of the local authorities. The changes and the cooperation call for new kinds of practices and skills. Development is often organised in the form of projects or in the form of more comprehensive programmes. Local authority programmes focus on the development of structures, services and industrial and employment activities and on the attractiveness of the region. In order to enhance the long term benefits of the numerous development projects, a more comprehensive way of managing them is needed. The Association of the Finnish Local and Regional Authorities has developed a model of programme management for the municipalities and municipal joint authorities in a project. The project called Ohjas ohjas means the reins to direct a horse. The project was realized in co-operation with pilot municipalities of the cities of Helsinki and Kuopio and with sub-regional joint municipal authorities of the Kouvola Region Federation of Municipalities and sub-regional co-operation between six municipalities of Middle-Uusimaa called Kuuma-partnership. The project was funded by the partners and also by TYKES the national working life development programme The project started in the autumn of 2004 and ended in the spring of In this programme management model, called Ohjas, the strategic control and strategic connections are examined. The management of a single programme is clarified by means of three phases. The main results of programme management are compressed into principles called ohjakset (reins). These reins clarify and facilitate decision-making and concrete management related to the programmes. The model is described in the Association s publication Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen (freely translated Reins in hand a guide to management of local authority programmes). (Mikola, Kesänen 2007). Programme management can enhance the impact of the development projects through a more efficient control of project activities and a more 13
14 efficient use of the results. Through systematic use of human resources the formation of organisational capabilities and the creation of new skills can be promoted. In this publication the different aspects of programme management are deepened in the expert articles. The articles are closely related to the consensus of the Ohjas project on the different elements of programme management. The practices of programme management are illustrated by the example programmes of the partners of the Ohjas project. The Ohjas project defined a programme as an instrument for strategic control and renewal of strategy. It is a way to coordinate the visions and goals, resources and skills of several different actors into a mutual implementation for mutual subject areas in order to find new solutions and possibilities. The purpose of the programme is to achieve concrete results to be used to implement the change. Without cooperation it would not be possible to achieve the results and the benefits gained from them. In the first part of the publication the concept of programme is deepened into an instrument for change management. As practical examples the programmes of the partners of the Ohjas project are described. All these are strategic programmes. Next the strategic connections of the programmes are examined and the programme management model is assessed in the strategic management in sub-regional level. The connections between the programmes and the strategy are concretised by using a BSC model. In strategic management the assessment of programmes is studied in the context of the local authority assesment policy. The role of internal auditing in relation to the programme management is explained from the perspective of a single programme and the management as a whole. Management of the projects of the programme by the project portfolio management method is studied as a strategic tool. In the third part of the publication the focus is generally on practices and structures necessary for an effective programme management. To begin with the management of networks and partnerships in the programme work is described. Then the condition of an efficient partnership is described, i.e. trust between the parties, and what you can do to intentionally build trust. Human resources management, the key success factor for programme management, is presented from the perspectives of strategic human resource planning, learning from the programmes and benefiting of the results as organisationel learning. Also personnel participation is dealt with. In addition views and practices on the organising of programmes and decision-making processes originated in the Ohjas project are laid out. The last part deals with the creation of mutual information, learning and communication in the programmes and projects. The programmes are almost always innovative. This part of the publication also sheds light on the innovativeness in the programme work. 14
15 1 JOHDANTO Ohjelmajohtamisen malli kehitettiin yhteistyössä kumppaneiden esimerkkiohjelmien pohjalta. Helsingin työllisyysohjelmassa tarkasteltiin miten kaupungin monitoimijainen, eri hallintokuntien, työvoimahallinnon ja järjestöjen yhteistyöohjelma toimii. Kuopion kaupungin Terve Kuopio -ohjelma oli esimerkkinä kaupungin ja seudun eri toimijoiden, yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteistyöohjelmasta, jossa kehitetään sekä palveluja että alueen elinvoimaa. Kouvolan seudun näkökulmana oli aluekeskusohjelman rooli ohjelmien ohjaamisessa seudun strategisessa kehittämisessä. Mukana oli myös Kouvolan seudun Kasarminmäen osaamiskeskus hanketoimintaa ylläpitävänä ja koordinoivana yksikkönä. Keski-Uudenmaan kuntien Kuuma-ohjelmassa lähtökohtana oli kuntien yhteistyön johtaminen ohjelmallisesti. Kehittämisen taustaksi tutustuttiin eri toimijoiden, etenkin Espoon kaupungin ja valtionhallinnon politiikkaohjelmien toimintatapoihin. Myös yritysten projektisalkun hallintamalleja on tarkasteltu. Työssä hyödynnettiin myös muiden kuin kumppaneiden asiantuntijoiden näkemyksiä. Ohjas-projektissa ohjelmien johtamista käsiteltiin sekä yksittäisen kunnan että seudun näkökulmasta. Pääpaino oli strategialähtöisissä, monen toimijan yhteistyöohjelmissa. Tavoitteena oli kuitenkin yleinen malli. Huolimatta erilaisista ohjelmista ja toimintaympäristöistä kysymykset olivat yhteisiä. Miksi kuntien ohjelmajohtamista pitää kehittää Kuntien ja kuntien seutuyhteistyön ohjelmat ovat moninaisia. Sen lisäksi, että kunnilla on omia kunnan ja seudullisia ohjelmia, ne toimivat useiden eri ohjelmien kentässä. Valtakunnallista ja EU:n tasoista kehittämistä ohjataan ja tuetaan ohjelmilla. Kunnat hyödyntävät näitä ohjelmiaan omassa kehittämisessään. Kun osallistutaan useisiin ohjelmiin, omat tavoitteet ja ohjaus saattavat hämärtyä ja toiminta pirstoutua. Tavoitteellinen yhteistyö on voinut jäädä vain yksittäisen projektin tasolle. Kokonaisuuden hahmottaminen, kehittämiseen yhteensä käytettävien resurssien ja kehittämisen vaikutusten arviointi on hankalaa. Tähän onkin kiinnitetty huomiota myös aluekeskusohjelmassa, jolla tuetaan seudullisen kehittämisen yhteistyötä. 15
16 Ohjas-projektin lähtökohtana oli kehittää kuntien ja kuntien seutuyhteistyön ohjelmien ja projektitoiminnan johtamista osana strategista johtamista, toiminnan ja talouden suunnittelua sekä lisätä ohjelma- ja projektitoiminnan huomioonottamista henkilöstöjohtamisessa. Ohjelmien johtaminen tuleekin linkittää entistä kiinteämmin perustoiminnan johtamiseen ja strategiseen johtamiseen, jotta tuloksia voidaan paremmin hyödyttää ja juurruttaa. Kehittämistarpeen todettiin koskevan niin kunnan ja kuntien seutuyhteistyön kaikkien ohjelmien että yksittäisen ohjelman johtamista. Ohjas ohjelmajohtamisen malli Ohjas-projektissa kehitetyssä mallissa ohjelmien johtamista tarkastellaan kolmesta näkökulmasta, joita ovat ohjelmien strateginen ohjaus ja ohjelmat strategian uudistamisen välineinä yksittäisen ohjelman johtaminen vaihemallin mukaisesti ohjelmien hyvää johtamista tukevien periaatteiden noudattaminen ja edistäminen. 16
17 Ohjelmien strategisessa ohjaamisessa valitaan ja muodostetaan ohjelmia sekä ohjataan yksittäistä ohjelmaa strategian pohjalta. Lisäksi otetaan huomioon mahdollisuus uudistaa strategiaa ohjelmien avulla. Ohjelman johtamista selkeytetään jakamalla ohjelma ajallisesti vaiheisiin. Ohjelman vaiheita ovat muodostaminen, toteuttaminen ja päättäminen. Vaiheittaisella päätöksenteolla varmistetaan, että ohjelma toteuttaa ohjelman omistaja-organisaation strategiaa ja etenee suunnitellulla tavalla. Ohjelman johtaminen on useiden rinnakkaisten prosessien johtamista eri vaiheissa. Keskeisiä prosesseja ovat ohjelman strateginen ja sisällöllinen ohjaus, ohjelman resurssien varmistaminen, toteutuksen organisointi, tarvittavan yhteistyön kehittäminen ja johtaminen, tulosten aikaansaamisen varmistaminen, ohjelman hallinnointi, henkilöstöjohtaminen, viestintä sekä tiedonhallinta. Johtamisessa on huolehdittava eri prosessien yhteydestä kunnan ja seudun sekä kumppaneiden muihin johtamisprosesseihin. On tärkeätä varmistaa, että tulosten hyödyntäminen otetaan huomioon ohjelman alusta alkaen. Ohjelmajohtamisen periaatteilla, ohjaksilla, selkeytetään ohjelmien valintaan, muodostamiseen, toteutukseen, arviointiin ja päätöksentekoon liittyviä toimintatapoja. Periaatteissa otetaan myös huomioon, miten ohjelmien johtaminen on osa muuta johtamista. Yhteisesti sovitut periaatteet helpottavat ohjelmien johtamista ja tukevat myös ohjelmien laadun kehittämistä. 17
18 Selkeät toimintatavat luovat pohjan hyvälle sisäiselle ja ulkoiselle yhteistyölle. Yhteistyössä on tärkeää eri toimijoiden välisen luottamuksen tietoinen kasvattaminen, sitoutuminen ja resurssien varaaminen yhteiseen johtamiseen ja toteutukseen. Julkaisun sisältö Seuraavissa luvuissa käsitellään ohjelmajohtamisen keskeisiä näkökulmia. Ohjelmajohtamisen käytäntöjä avataan Ohjas-projektin esimerkkiohjelmien avulla. Oheisessa kuvassa on havainnollistettu julkaisun rakennetta. Sisältö koostuu neljästä kokonaisuudesta lähtien ohjelmakäsitteen syventämisestä. Toisessa osuudessa tarkastellaan ohjelmia strategisessa johtamisessa. Kolmannessa käsitellään ohjelmien johtamista mahdollistavia rakenteita ja toimintatapoja. Viimeisen osuuden aiheena on ohjelman toteutukseen, tulokseen ja yhteistyöhön vaikuttavaa yhteisen tiedon muodostusta. Kuva 1. Julkaisun rakenne JOHDANTO Käsitteet Ohjelmat ja Ohjelman johta- Yhteisen tiedon strateginen misen mahdollis- muodostus johtaminen tavia toimintata- ohjelmissa poja ja rakenteita Ohjelman syvin Ohjelmat kunnan Kumppanuus ja Tietoa, olemus ja ja seudun luottamus viestintää, käytäntö strategisessa - näkymätöntä oppimista ja johtamisessa voimaa innovaatioita Ohjelmien arviointi Salkussa projektijoukko tiivistyy Henkilöstöjohtaminen ja ohjelmajohtaminen Organisointi ja prosessit Aluksi luvussa 2 syvennetään ohjelma-käsitettä muutoksen johtamisen välineenä. Samassa luvussa esitellään ohjelmajohtamisen mallin kehittämisen käy- 18
19 tännön esimerkkeinä olleet Ohjas-projektin kumppaneiden ohjelmat. Seuraavassa osassa luodaan kuvaa ohjelmista osana strategista johtamista. Luvussa 3 tarkastellaan ohjelmia kunnan ja seudun strategiatyössä. Ohjelmien ja strategian yhteyttä konkretisoidaan tasapainotetun mittariston mallin (BSC) avulla. Luvussa 4 jatketaan strategisen johtamisen teemaa ohjelmien arvioinnin kannalta. Samassa luvussa selvennetään sisäisen tarkastuksen roolia ohjelmien johtamisessa. Luvussa 5 kuvataan ohjelmajohtamisen opasta Ohjakset käsissä laajemmin projektisalkun hallintaa strategisen ohjauksen välineenä. Kolmannessa osassa käsitellään ohjelman mahdollistavia rakenteita ja toimintatapoja. Luvussa 6 luodataan ohjelmien onnistumisen kannalta keskeistä asiaa, verkosto- ja kumppanuusyhteistyötä sekä toimivan kumppanuuden edellytystä luottamusta ja sen tietoista rakentamista. Luvussa 7 tarkastellaan henkilöstöjohtamista ohjelmissa resurssien suunnittelun, ohjelmista oppimisen ja tulosten hyödyntämisen sekä henkilöstön osallistumisen kannalta. Luvussa 8 tuodaan esiin Ohjas-projektissa syntyneitä näkemyksiä ja käytäntöjä ohjelmien organisoinnista ja päätöksenteon prosesseista. Viimeisessä osassa käsitellään yhteistä tiedon muodostusta. Luvussa 9 rao tetaan ikkunaa tiedon välittämiseen ja tiedon muodostukseen sekä oppimiseen, joita ilman mikään muutos ei ole mahdollista. Viestintää ohjelmissa havainnollistetaan Ohjas-projektin esimerkkiohjelmien avulla. Ohjelmien tavoitteena on lähes aina tuoda jotain uutta nykyiseen tapaan toimia. Tässä luvussa valotetaan myös innovatiivisuutta ohjelmatyössä. Muutamassa Ohjas-projektin yhteisessä työskentelyseminaarissa käytettiin visualisoijia, jotka tiivistivät paikan päällä puhutusta ja koetusta syntyneitä mielikuvia nopeiksi piirroksiksi. Piirroksilla havainnollistettiin vuorovaikutteista työskentelyprosessia, jossa osallistujat voivat verrata omia mielikuviaan visualisoijan tuottamiin. Tavoitteena oli uusien näkökulmien ja oivallusten syntyminen tuoreella tavalla. Tämän oppaan piirroskuvat on poimittu suoraan toisen visualisoijan aineistosta. Julkaisun valokuvat ovat Ohjas-projektin eri työvaiheista. 19
20 ARTIKKELEIDEN KIRJOITTAJAT Professori Kirsimarja Blomqvist Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kauppatieteiden osasto ja Technology Business Research Center. Professori Vesa Harmaakorpi Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden yksikkö, innovaatiojärjestelmät. Kehittämiskonsultti Juha Kesänen Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto. Juha Kesänen toimi samanaikaisesti Ohjas-projektin ja Helsingin työllisyysohjelman erityissuunnittelijana. Ohjelmajohtaja Harri Kivelä Kouvolan seudun aluekeskusohjelma. Harri Kivelä osallistui aktiivisesti Ohjas-projektin työskentelyyn. Kehittämispäällikkö Torsti Kirvelä Kuntaliitto, kuntakehitys- ja tutkimusyksikkö. Erityissuunnittelija Hannu Kurki Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus. Hannu Kurki osallistui aktiivisesti Ohjas-projektin työskentelyyn. Professori Ismo Lumijärvi Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitos. Ismo Lumijärvi osallistui asiantuntijana Ohjas-seminaariin. Tekninen apulaiskaupunginjohtaja Heikki Lonka Vaasan kaupunki. Heikki Lonka osallistui asiantuntijana Ohjas-seminaariin. Erityisasiantuntija Sinikka Mikola Kuntaliitto, kuntakehitys- ja tutkimusyksikkö. Sinikka Mikola toimi Ohjasprojektin projektipäällikkönä. Henkilöstön kehittämisen asiantuntija Terttu Pakarinen Kunnallinen työmarkkinalaitos. Terttu Pakarinen toimi Ohjas-projektin asiantuntijana ja ohjausryhmän jäsenenä. JHTT Kaj Roslakka Audiator Oy. Kehittämispäällikkö Salme Sundquist Kuntaliitto, kuntakehitys- ja tutkimusyksikkö. Paavo Viirkorpi Paavo Viirkorpi Oy. Viirkorpi toimi Ohjas-projektissa ohjelmajohtamisen mallin arvioijana. 20
21 OSA I MITÄ OHJELMAT OVAT 21
22 2 OHJELMAN SYVIN OLEMUS JA KÄYTÄNTÖ Tässä luvussa syvennetään ohjelma-käsitettä muutoksen johtamisen välineenä kuvataan Ohjas-projektin kumppaneiden esimerkkiohjelmia. Ohjas-projektissa ohjelma määriteltiin strategiseksi ohjauskeinoksi ja strategian uudistamisen välineeksi. Se on tapa koordinoida useiden eri toimijoiden visioita ja tavoitteita, resursseja ja osaamista yhteiseksi toteutukseksi yhteisesti valitulla aihealueella uusien ratkaisujen ja mahdollisuuksien löytämiseksi. Toteutuksen tarkoituksena on saada aikaan konkreettisia tuloksia, joita käytetään muutoksen toteuttamisessa. Tulokset ja niistä saatavat hyödyt eivät olisi mahdollisia ilman yhteistyötä. Ohjas-projektin kumppanit pitävät ohjelmajohtamiseen liittyvien käsitteiden määrittelyä ja yhteisen kielen muodostamista tärkeänä. Ne ovat edellytys tulokselliselle työskentelylle. Käsitteiden määrittely antaa ohjelmajohtamistyölle puitteet, rungon ja yhteisen kielen. Sekava käsitemaailma aiheuttaa johtamisessa ja täytäntöönpanossa ylimääräistä kitkaa. Keskeisenä haasteena nähdään, että strateginen ohjelmapohjainen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä. On pystyttävä erottamaan muutokseen pyrkivä strateginen ohjelmatyö projektien toteutuksen keskellä. Arjessa monesti kehittämisideasta siirrytään hankevaiheeseen liian kevyesti ja nopeasti. Ohjelmallisella kehittämisellä tuetaan muutosta joko tuomalla uusia ratkaisuja olemassa oleviin toimintatapoihin, muodostamalla uusia yhteistyötapoja tai organisoimalla tehtävät uudella tavalla sekä lisäämällä henkilöstön osaamista. Paavo Viirkorpi syventää artikkelissaan ohjelman käsitettä muutoksen johtamisen välineenä. Ohjas-ohjelmajohtamisen mallin kehittämisessä hyödynnettiin projektin kumppaneiden esimerkkiohjelmia ja niissä työskentelevien kokemuksia. Juha Kesänen kuvaa osuudessaan näitä strategisia yhteistyöohjelmia. 22
Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen
Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen Sinikka Mikola, Juha Kesänen Suomen Kuntaliitto Helsinki 2007 Tekijät Sinikka Mikola Juha Kesänen Taitto Pramedia Oy Piirrokset Leena Itkonen Kansi Futureimagebank
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014
Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN
LisätiedotTeknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change
LisätiedotFARAX johtamisstrategian räätälöinti
FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotErilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café
Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotKunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus
Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotHenkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotRYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN
HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotMiten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotProjektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA
Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotMLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010
MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA Paavo Viirkorpi Viirkorpi Oy 1 EHKÄISEVÄ TYÖ INVESTOINTINA - EPÄVARMUUDEN
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotMirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori
Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori Oppimisprosessi Kansallisesti sosiaali- ja terveys- ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä johdettu Alueellisiin tarpeisiin räätälöity Lasten ja nuorten hyvinvoinnin
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus 26.1.2017 Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä Marja Kosonen, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Eksote Etelä-Karjalan LAPE-hanke
LisätiedotHanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen
Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus
LisätiedotKetterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT
Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotMuutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen
KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen
LisätiedotMuutosjohtaminen. Helena Vesaluoma TAMK & Anne Rouhelo Turun AMK
Muutosjohtaminen Helena Vesaluoma TAMK & Anne Rouhelo Turun AMK 20.9.2017 1. Muutoksen välttämättömyyden oivaltaminen Muutosprosessi lähtee liikkeelle vasta, kun oivalletaan, että nykytilan mukaisesti
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
LisätiedotSitä saadaan, mitä mitataan!
Sitä saadaan, mitä mitataan! Kehittämisen tueksi esimiestyön 360-palaute, VMBaro ja kehityskeskustelumalli ValtioExpo Niina Turumäki/Valtiokonttori Yhteiset työkalut 360-palaute Esimiestyön ja johtamisen
LisätiedotMYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012
MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat
LisätiedotKirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa
Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirja on epätyypillinen muutosjohtamista käsittelevä teos Kokemuksen ja teoreettisen yhdistelmä 4.2.2011 Lahja Harju 1 Kirjan jokaisen
LisätiedotOpetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä
Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä 7.5.2019 Teemapaja: Ammatillisen koulutuksen johtaminen Opetushallitus Tuula Sumkin Vaikuttavuus vaikuttavuusketju (Sitra) 16/05/2019 Opetushallitus
LisätiedotMetsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä
Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotJohtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)
LisätiedotORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN
LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotTurun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
LisätiedotLiiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille
Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotJOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A
Karl-Magnus Spiik 1 JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A Tämän mittarin avulla johtoryhmä voi seurata ja kehittää suunnitelmallisesti työskentelyään. Täydellisyyttä tai ehdottomia totuuksia ei etsitä, koska sellaisia
LisätiedotAvustushaku digitaaliseen nuorisotyöhön vuodelle 2018
Avustushaku digitaaliseen nuorisotyöhön vuodelle 2018 Digitaalisen nuorisotyön avustus Digitaalisella nuorisotyöllä tarkoitetaan avustuskriteereissä erilaisia nuorisotyön palveluja, menetelmiä ja toimintamuotoja,
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotProjektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö
Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän
LisätiedotKA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017
KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotStrategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotAsiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen
Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Henry Uudista ja uudistu messut 28.9.2011 Saara Tarumo, toimitusjohtaja 1 Taustaksi ALEXANDER PAY MANAGEMENT Palkitsemisen
LisätiedotProjektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki
KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,
LisätiedotUudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen
Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen
LisätiedotKOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL
TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )
1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma
LisätiedotStrategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki
Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme
LisätiedotMuutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta
Muutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta Johtajuussymposium: Kehitämme yhdessä- TKI:llä vaikuttavuutta Soteen, Tampere 11.9.2019 Päivi Nerg, Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri, Valtiovarainministeriö
LisätiedotAvoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela
Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )
1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,
LisätiedotLUOTTAMUS TIETOTYÖSSÄ JA TIEDON TUOTTAMISESSA
WHERE RESEARCH COMES TO LIFE LUOTTAMUS TIETOTYÖSSÄ JA TIEDON TUOTTAMISESSA Tilastokeskus Helsinki 21.5.2008 Professori Kirsimarja Blomqvist Kauppatieteiden tiedekunta Lappeenrannan teknillinen yliopisto
LisätiedotIhmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos
Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotTyövaliokunnan kannanotot. Työvaliokunnan kokous
Työvaliokunnan kannanotot Työvaliokunnan kokous 13.3.2019 TYÖVALIOKUNTA KOROSTAA YHTEISTYÖTÄ Kuntien ja Hyvinvointikuntayhtymän keskeisimpänä tavoitetilana tulee olla yhteisen tilannekuvan, toimintaperiaatteiden
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotHiljaisen tietämyksen johtaminen
Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista
LisätiedotBig Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta. Sari Koskelo, Vison Oy
? Big Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta Sari Koskelo, Vison Oy 16.3.2018 Sisältö Big Room konseptin moniulotteisuus Tavoitteet Johtaminen Big Room toiminta kehitys- ja toteutusvaiheissa Big Room
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotYhteistyöllä osaamista
Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotLYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit
OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun
LisätiedotMiten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen
Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen 11.1.2016 Toimintaympäristön muutosvoimakkuuden kasvu 1970 Staa9suus 1980 Säännöllisyys 1990 Kompleksisuus 2000- Epäjatkuvuus Yllätyksellinen
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotHavaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi
Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija
LisätiedotPerheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015
Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät
LisätiedotBiotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotOHEISMATERIAALIN TARKOITUS
(2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotOpi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
LisätiedotJyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset
Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,
LisätiedotKuntauudistukset menestyksen edellytyksinä. Salo 11.3.2008 Kaija Majoinen Kehitysjohtaja, HTT
Kuntauudistukset menestyksen edellytyksinä Salo 11.3.2008 Kaija Majoinen Kehitysjohtaja, HTT Kuntafuusiot mahdollisuutena Kuntaliitos tuottaa yhteistoimintaa laajemmat mahdollisuudet edistää kuntalaisten
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotJOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15
1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with
Lisätiedot