Helsinki 2007 ISBN (painettu) ISBN (pdf)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsinki 2007 ISBN 978-952-213-209-3 (painettu) ISBN 978-952-213-290-1 (pdf)"

Transkriptio

1 Sinikka Mikola (toim.) Kuntien ohjelmajohtaminen Näkemyksiä ja arvioita Helsinki 2007 ISBN (painettu) ISBN (pdf)

2 Sinikka Mikola (toim.) KANSIKUVA Comma Image PIIRROSKUVAT Visualisointiprosessin kuvat Tiina Rekula VALOKUVAT Sinikka Mikola ISBN (pdf) ISBN (painettu) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2007 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 PROLOGI Ihmiset joutuvat tulevaisuudessa ratkomaan avoimesti määriteltyjä ongelmia, joiden ratkaisuun ei ole olemassa oikeaa vastausta. Kaikilta yhteiskunnan jäseniltä vaaditaan entistä monimutkaisempien ongelmien ratkaisun taitoa ja syvällisempää asiantuntijuutta. Pikku hiljaa yhä suurempi osa ammateista on keskittymässä tietotyöhön, jonka kohteena on tiedon arvon lisääminen. Tiedon luomisessa, kehittämisessä ja laajentamisessa onnistuminen määrää yhteiskunnan menestyksen. Organisaatioiden tietämyksen hallinnasta on muodostumassa niiden tärkein kilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Korkeatasoiset henkiset saavutukset eivät siis perustu vain yksilölliseen asiantuntijuuteen, vaan älyllisten voimavarojen jakamiseen. Korkeatasoista osaamista ei voida kuvata ainoastaan yksilön tietoina tai taitoina, vaan asiantuntijoiden muodostamien tiimien ja verkostojen jaettuna osaamisena. Yksilön tehtävänä on tällöin sekä oman osaamisen hallitseminen että toisen osaamisen täydentäminen ja toisen osaamisen hyödyntäminen. Tällainen jaetun osaamisen malli on yhä yleisempi tapa toimia ja ratkaista ongelmia työelämässä. (Lonka & Hakkarainen 2000). 3

4 4

5 SISÄLTÖ ESIPUHE 7 TIIVISTELMÄ 9 RESUMÉ 11 ABSTRACT 13 1 JOHDANTO 15 OSA I MITÄ OHJELMAT OVAT 21 2 OHJELMAN SYVIN OLEMUS JA KÄYTÄNTÖ 22 Kuntien ja seutuyhteistyön ohjelmia 23 Muutoksen johtaminen ohjelmatyössä 25 Paavo Viirkorpi Lähikuvassa neljä Ohjas-ohjelmaa 37 Juha Kesänen OSA II OHJELMAT JA STRATEGINEN JOHTAMINEN 51 3 OHJELMAT KUNNAN JA SEUDUN STRATEGISESSA JOHTAMISESSA 52 Ohjelmat kuntien strategiatyössä 55 Torsti Kirvelä Ohjelmien johtaminen seudullisessa yhteistyössä 61 Harri Kivelä Ohjelmajohtamisen suhde tasapainotetun mittariston (BSC) malliin kunnan johtamisessa 67 Ismo Lumijärvi Strategiayhteys Terve Kuopio -ohjelmassa 74 4 OHJELMIEN ARVIOINTI 75 Ohjelmien arviointi kunnan johtamisessa 77 Salme Sundquist Sisäisen tarkastuksen rooli ohjelmien laadun varmistamisessa 83 Kai Roslakka Kokemuksia arvioinnista Ohjas-esimerkkiohjelmissa 86 5

6 5 SALKUSSA PROJEKTIJOUKKO TIIVISTYY 87 Sinikka Mikola Ohjas-kumppaneiden kokemuksia ohjelmien projektijoukon hallinnasta 102 OSA III OHJELMAN JOHTAMISEN MAHDOLLISTAVIA TOIMINTATAPOJA JA RAKENTEITA KUMPPANUUS JA LUOTTAMUS NÄKYMÄTÖNTÄ VOIMAA 106 Verkostosta kumppanuuteen ohjelman johtamisessa 107 Luottamus kuntien kehittämiseen tähtäävän verkostoyhteistyön menestystekijänä 114 Kirsimarja Blomqvist Kokemuksia luottamuksen rakentumisesta Ohjas-ohjelmissa HENKILÖSTÖJOHTAMINEN JA OHJELMAJOHTAMINEN 121 Henkilöstöjohtaminen ja ohjelmajohtaminen 122 Terttu Pakarinen Kokemuksia Ohjas-kumppaneiden esimerkkiohjelmissa ORGANISOINTI JA PROSESSIT 139 Ohjelmajohtamisen organisointi 140 Juha Kesänen Erään ohjelman elinkaari 153 Juha Kesänen Kokemuksia Ohjas-esimerkkiohjelmien toimintatavoista 167 OSA IV YHTEISEN TIEDON MUODOSTUS OHJELMISSA TIETOA, VIESTINTÄÄ, OPPIMISTA JA INNOVAATIOITA 170 Kommunikaatio- ja vuorovaikutus-apparaatti sekä kollektiivinen oppiminen 171 Hannu Kurki Projektit oppimisen välineinä ohjelmissa 175 Heikki Lonka Innovatiivisuus ohjelmissa ja luovuuden johtaminen 180 Vesa Harmaakorpi Ohjelmat ja viestintä 188 Juha Kesänen Kokemuksia ja esimerkkejä Ohjas-ohjelmista 195 LIITE 1. Ohjelmajohtamiseen liittyviä käsitteitä 198 LIITE 2. Kiitos Ohjas-työskentelyyn osallistuneille kumppaneille 202 6

7 ESIPUHE Kuntaliiton Ohjas-projektissa Ohjelmajohtamisen kehittäminen kuntien pro jektitoimintaan luotiin kuntien ohjelmajohtamisen malli yhteistyössä Helsingin ja Kuopion kaupunkien ja Kouvolan seudun kuntayhtymän ja Keski-Uudenmaan kuntien Kuuma-kumppanuuden kanssa. Kumppaneiden lisäksi projektia rahoitti Työelämän kehittämisohjelma , Tykes. Projekti alkoi syksyllä 2004 ja päättyi vuoden 2007 keväällä. Mallia kuvataan Kuntaliiton julkaisussa Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen. Huolimatta oppaan laajuudesta eri aiheita on käsitelty siinä melko lyhyesti. Tässä julkaisussa syvennetään kuntien ohjelmajohtamisen keskeisiä näkökulmia eri asiantuntija-artikkeleiden avulla. Artikkelit liittyvät kiinteästi Ohjas-projektissa tuotettuun yhteiseen näkemykseen ohjelmajohtamisen eri puolista. Lisäksi esitetään joitakin Ohjas-kumppaneiden esimerkkiohjelmien käytäntöjä. Artikkelit käsittelevät ohjelmajohtamisen keskeisiä näkökulmia; itse ohjelmakäsitettä, ohjelmien strategiayhteyttä sekä ohjelman toteutuksen mahdollistavia rakenteita ja toimintatapoja; kumppanuutta ja yhteistyötä sekä organisointia. Keskeistä ohjelmien onnistumisen kannalta on yhteisen tiedon muodostaminen ja uusien näkemysten luominen. Näitä tarkastellaan ohjel mien viestintää, oppimista ja innovatiivisuutta käsittelevässä osiossa. Poikkihallinnollisten, useiden eri toimijoiden strategisten tavoitteiden toteuttamisessa tarvitaan yhteistä viitekehystä. Ohjelmaa voidaan käyttää kehittämistoiminnan strategisen ohjauksen ja myös strategian uudistamisen välineenä. Samalla varmistetaan ja luodaan siltaa strategian ja kehittämisprojektien välille. Ohjelmaperusteinen toiminta tulee lisääntymään kuntakentällä ja eri toimijoiden yhteisten strategioiden konkretisoimisessa. Jatkossa tarvitaan yhä enemmän välineitä tämän hallitsemiseksi. Soveltamalla ohjelmajohtamisen periaatteita ja yhdenmukaistamalla ohjelmien johtamista oman kunnan ja seudun toimintaympäristössä on mahdollista lisätä ohjelmien laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Toivomme, että tämä julkaisu yhdessä ohjelmajohtamisen oppaan kanssa antaa tukea kuntien ja seutujen kehittämistoiminnan uusien johtamiskäytäntöjen toteuttamisessa ja kehittämisessä. Lämmin kiitos kaikille kirjoittajille ja työhön osallistuneille tästä monipuolisesta työstä. Kaija Majoinen kehitysjohtaja, HTT Suomen Kuntaliitto 7

8 8

9 TIIVISTELMÄ Kuntien kehittämishaasteisiin vastaamisessa tarvitaan yhä enemmän poikkihallinnollista ja kuntien keskinäistä sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Muutokset ja yhteistyö edellyttävät uudenlaisia toimintatapoja ja osaamista. Kehittäminen on usein organisoitu projekteiksi ja niitä laajemmiksi ohjelmiksi. Kuntien ohjelmissa kehitetään rakenteita, palveluja, elinkeinoja ja työllisyyttä sekä kunnan ja seudun vetovoimaisuutta. Kuntaliiton projektissa Ohjas-ohjelmajohtamisen kehittäminen kuntien projektitoimintaan kehitettiin kuntien ohjelmajohtamisen malli yhteistyössä Helsingin ja Kuopion kaupunkien sekä Kouvolan seudun kuntayhtymän ja Keski-Uudenmaan kuntien Kuuma-kumppanuuden kanssa. Kumppaneiden lisäksi projektia rahoitti Työelämän kehittämisohjelma , Tykes. Projekti alkoi syksyllä 2004 ja päättyi vuoden 2007 keväällä. Tässä ohjelmajohtamisen Ohjas-malliksi kutsutussa mallissa tarkastellaan ohjelmien strategista ohjausta ja strategiayhteyttä. Yksittäisen ohjelman johtamista selkeytetään kolmen vaiheen avulla. Ohjelmien johtamista koskevat päätulokset on tiivistetty ohjaksiksi kutsuttuihin periaatteisiin. Ohjakset selkeyttävät ja helpottavat ohjelmiin liittyvää päätöksentekoa ja käytännön johtamista. Mallia kuvataan Kuntaliiton julkaisussa Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen (Mikola, Kesänen 2007). Ohjelmajohtamisella voidaan lisätä kehittämisprojektien vaikuttavuutta tehostamalla projektitoiminnan ohjausta ja tulosten hyödyntämistä. Suunnitelmallisella henkilöstöresurssien käytöllä voidaan edistää organisaation kyvykkyyksien syntymistä ja luoda uutta osaamista. Ohjelmajohtamisen eri näkökulmia syvennetään tämän julkaisun asiantuntijoiden artikkeleissa. Artikkelit liittyvät kiinteästi Ohjas-projektissa tuotettuun yhteiseen näkemykseen ohjelmajohtamisen eri puolista. Ohjelmajohtamisen käytäntöjä avataan Ohjas-projektin kumppaneiden esimerkkiohjelmien avulla. Ohjas-projektissa ohjelma määriteltiin strategiseksi ohjauskeinoksi ja strategian uudistamisen välineeksi. Se on tapa koordinoida useiden eri toimijoiden visioita ja tavoitteita, resursseja ja osaamista yhteiseksi toteutukseksi yhteisesti valitulla aihealueella uusien ratkaisujen ja mahdollisuuksien löytämiseksi. Toteutuksen tarkoituksena on saada aikaan konkreettisia tuloksia, joita käytetään muutoksen toteuttamisessa. Tulokset ja niistä saatavat hyödyt eivät olisi mah- 9

10 dollisia ilman yhteistyötä. Tämän julkaisun alussa syvennetään ohjelma-käsitettä muutoksen johtamisen välineenä. Käytännön esimerkkeinä kuvataan Ohjas-projektin kumppaneiden esimerkkiohjelmia, jotka kaikki ovat strategisia ohjelmia. Seuraavaksi tarkastellaan ohjelmien strategiayhteyttä ja arvioidaan ohjelmajohtamisen mallia seudun strategisessa johtamisessa. Ohjelmien ja strategian yhteyttä konkretisoidaan tasapainotetun mittariston mallin (BSC) avulla. Ohjelmien arviointia selvennetään osana kunnanvaltuuston päätöksentekoa ja arvioinnin hyödyntämistä. Sisäisen tarkastuksen roolia ohjelmajohtamisessa kuvataan yksittäisen ohjelman ja koko kunnan johtamisen kannalta. Ohjelman projektien strategisen ohjauksen välineenä tarkastellaan projektisalkkumenettelyä. Julkaisun kolmannessa osassa syvennetään ohjelman toiminnan mahdollistavia toimintatapoja ja rakenteita. Aluksi selvennetään verkostojen ja kumppanuuksien johtamista ohjelmatyössä. Tämän jälkeen kuvataan toimivan kumppanuuden edellytystä luottamusta ja sen tietoista rakentamista. Ohjelmajohtamisen keskeistä menestystekijää, henkilöstöjohtamista esitellään resurssien suunnittelun, ohjelmista oppimisen ja tulosten hyödyntämisen sekä henkilöstön osallistumisen kannalta. Lisäksi tuodaan esiin Ohjas-projektissa syntyneitä näkemyksiä ja käytäntöjä ohjelmien organisoinnista ja päätöksenteon prosesseista. Viimeisessä osassa käsitellään yhteistä tiedon muodostusta, oppimista ja viestintää ohjelmissa ja projekteissa. Nämä ovat keskeisiä ohjelmien onnistumiseksi. Tässä osiossa valotetaan myös innovatiivisuutta ohjelmatyössä. 10

11 RESUMÉ Sinikka Mikola (red.): Kuntien ohjelmajohtaminen näkemyksiä ja ar vioita (Programledning i kommunerna synpunkter och bedömningar). Finlands Kommunförbund. Helsingfors För att möta utmaningarna i utvecklingen av kommunerna behövs allt mer samarbete tvärsektoriellt, interkommunalt och mellan de olika aktörerna. Förändringarna och samarbetet förutsätter nya verksamhetsformer och kompetens. Utvecklingsarbetet har ofta genomförts i form av projekt och även i mer omfattande program. I de kommunala programmen utvecklas strukturer, tjänster, näringar och sysselsättning samt kommunens och regionens attraktionskraft. I Kommunförbundets projekt om utveckling av programledningen i kommunernas projektverksamhet utvecklades en modell för programledning i kommunerna i samarbete med städerna Helsingfors och Kuopio, Kouvolaregionens samkommun och Kuuma-partnerskapet i mellersta Nyland. Projektet finansierades utöver partnerna av Tykes, programmet för utvecklande av arbetslivet Projektet startade hösten 2004 och avslutades våren I denna s.k. Ohjas-modell för programledning är fokus på den strategiska programstyrningen och strategikopplingen. Ledningen av ett enskilt program görs tydligare med hjälp av tre faser. Huvudslutsatserna om programledning har sammanfattats i principer, s.k. tyglar. Tyglarna förtydligar och underlättar beslutsfattande och ledning på det praktiska planet i anslutning till programmen. Modellen beskrivs i Kommunförbundets publikation Ohjakset käsissä - opas kuntien ohjelmien johtamiseen (Fast grepp om tyglarna handbok för programledning i kommunerna ). (Mikola, Kesänen 2007). Tack vare programledningen kan projektstyrningen och utnyttjandet av projektresultaten effektiviseras och utvecklingsprojektens effekt på så sätt ökas. Genom att använda personalresurserna målinriktat kan man främja kompetensbildningen i organisationen och skapa ny kompetens. De olika perspektiven i programledning behandlas mer djupgående i de sakkunnigas artiklar i denna publikation. Artiklarna har ett nära samband med den gemensamma syn på olika aspekter i programledning som bildats inom Ohjas-projektet. Praxis inom programledning åskådliggörs med hjälp av 11

12 exempelprogram som partner inom Ohjas-projektet utarbetat. I Ohjas-projektet definierades ett program som ett strategiskt styrningsmedel och som ett redskap för att lägga om strategin. Det är ett sätt att samordna flera olika aktörers visioner, mål, resurser och kompetens till en gemensam helhet inom ett temaområde som valts tillsammans i syfte att hitta nya lösningar och möjligheter. Avsikten är att åstadkomma konkreta resultat som kan tillämpas i genomförandet av förändringen. Resultaten och nyttan av dem skulle inte vara möjliga utan samarbete. I början av denna publikation beskrivs begreppet program som redskap för främjandet av förändring mer djupgående. För att konkretisera programmet presenteras strategiska exempelprogram som partner inom Ohjas-projektet utarbetat. Därefter betraktas programmens koppling till strategin och bedöms modellen för programledning i strategisk regional ledning. Kopplingen mellan programmen och strategin konkretiseras med hjälp av modellen med balanserade styrkort (BSC). Inom strategisk ledning behandlas också bedömningen av programmen i kommunal ledning. Den interna revisionens roll i programme ledning förtydligas i fråga om ett enskilt program och hela kommunens ledning. Som redskap i strategisk styrning i ett program studeras styrning av projekt med projektportföljhantering. I den tredje delen av publikationen behandlas verksamhetsformer och strukturer som överhuvudtaget möjliggör programmets funktion mer genomgripande. Inledningsvis klargörs ledningen av nätverk och partnerskap i programarbete. Därefter beskrivs förutsättningen för ett fungerande partnerskap, dvs. förtroende och hur det byggs upp medvetet. Programledningens centrala framgångsfaktor, personalledningen presenteras med hänsyn till resursplanering, inlärning genom program och utnyttjande av resultat och personalens deltagande. Dessutom behandlas synpunkter och praxis kring organisering av program och beslutsfattandeprocesser som uppstått i samband med Ohjasprojektet. I den sista delen behandlas gemensam informationsbildning, inlärning och kommunikation i program och projekt. Programmen är nästan alltid innovativa. I denna del belyses även det innovativa programarbetet. 12

13 ABSTRACT Sinikka Mikola (edt): Kuntien ohjelmajohtaminen näkemyksiä ja arvioita (Programme management in local authorities views and evaluations). Association of Finnish Local and Regional Authorities. Helsinki Cooperation cross administrations, between local authorities and between various actors will be increasingly needed to meet the development challenges of the local authorities. The changes and the cooperation call for new kinds of practices and skills. Development is often organised in the form of projects or in the form of more comprehensive programmes. Local authority programmes focus on the development of structures, services and industrial and employment activities and on the attractiveness of the region. In order to enhance the long term benefits of the numerous development projects, a more comprehensive way of managing them is needed. The Association of the Finnish Local and Regional Authorities has developed a model of programme management for the municipalities and municipal joint authorities in a project. The project called Ohjas ohjas means the reins to direct a horse. The project was realized in co-operation with pilot municipalities of the cities of Helsinki and Kuopio and with sub-regional joint municipal authorities of the Kouvola Region Federation of Municipalities and sub-regional co-operation between six municipalities of Middle-Uusimaa called Kuuma-partnership. The project was funded by the partners and also by TYKES the national working life development programme The project started in the autumn of 2004 and ended in the spring of In this programme management model, called Ohjas, the strategic control and strategic connections are examined. The management of a single programme is clarified by means of three phases. The main results of programme management are compressed into principles called ohjakset (reins). These reins clarify and facilitate decision-making and concrete management related to the programmes. The model is described in the Association s publication Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen (freely translated Reins in hand a guide to management of local authority programmes). (Mikola, Kesänen 2007). Programme management can enhance the impact of the development projects through a more efficient control of project activities and a more 13

14 efficient use of the results. Through systematic use of human resources the formation of organisational capabilities and the creation of new skills can be promoted. In this publication the different aspects of programme management are deepened in the expert articles. The articles are closely related to the consensus of the Ohjas project on the different elements of programme management. The practices of programme management are illustrated by the example programmes of the partners of the Ohjas project. The Ohjas project defined a programme as an instrument for strategic control and renewal of strategy. It is a way to coordinate the visions and goals, resources and skills of several different actors into a mutual implementation for mutual subject areas in order to find new solutions and possibilities. The purpose of the programme is to achieve concrete results to be used to implement the change. Without cooperation it would not be possible to achieve the results and the benefits gained from them. In the first part of the publication the concept of programme is deepened into an instrument for change management. As practical examples the programmes of the partners of the Ohjas project are described. All these are strategic programmes. Next the strategic connections of the programmes are examined and the programme management model is assessed in the strategic management in sub-regional level. The connections between the programmes and the strategy are concretised by using a BSC model. In strategic management the assessment of programmes is studied in the context of the local authority assesment policy. The role of internal auditing in relation to the programme management is explained from the perspective of a single programme and the management as a whole. Management of the projects of the programme by the project portfolio management method is studied as a strategic tool. In the third part of the publication the focus is generally on practices and structures necessary for an effective programme management. To begin with the management of networks and partnerships in the programme work is described. Then the condition of an efficient partnership is described, i.e. trust between the parties, and what you can do to intentionally build trust. Human resources management, the key success factor for programme management, is presented from the perspectives of strategic human resource planning, learning from the programmes and benefiting of the results as organisationel learning. Also personnel participation is dealt with. In addition views and practices on the organising of programmes and decision-making processes originated in the Ohjas project are laid out. The last part deals with the creation of mutual information, learning and communication in the programmes and projects. The programmes are almost always innovative. This part of the publication also sheds light on the innovativeness in the programme work. 14

15 1 JOHDANTO Ohjelmajohtamisen malli kehitettiin yhteistyössä kumppaneiden esimerkkiohjelmien pohjalta. Helsingin työllisyysohjelmassa tarkasteltiin miten kaupungin monitoimijainen, eri hallintokuntien, työvoimahallinnon ja järjestöjen yhteistyöohjelma toimii. Kuopion kaupungin Terve Kuopio -ohjelma oli esimerkkinä kaupungin ja seudun eri toimijoiden, yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteistyöohjelmasta, jossa kehitetään sekä palveluja että alueen elinvoimaa. Kouvolan seudun näkökulmana oli aluekeskusohjelman rooli ohjelmien ohjaamisessa seudun strategisessa kehittämisessä. Mukana oli myös Kouvolan seudun Kasarminmäen osaamiskeskus hanketoimintaa ylläpitävänä ja koordinoivana yksikkönä. Keski-Uudenmaan kuntien Kuuma-ohjelmassa lähtökohtana oli kuntien yhteistyön johtaminen ohjelmallisesti. Kehittämisen taustaksi tutustuttiin eri toimijoiden, etenkin Espoon kaupungin ja valtionhallinnon politiikkaohjelmien toimintatapoihin. Myös yritysten projektisalkun hallintamalleja on tarkasteltu. Työssä hyödynnettiin myös muiden kuin kumppaneiden asiantuntijoiden näkemyksiä. Ohjas-projektissa ohjelmien johtamista käsiteltiin sekä yksittäisen kunnan että seudun näkökulmasta. Pääpaino oli strategialähtöisissä, monen toimijan yhteistyöohjelmissa. Tavoitteena oli kuitenkin yleinen malli. Huolimatta erilaisista ohjelmista ja toimintaympäristöistä kysymykset olivat yhteisiä. Miksi kuntien ohjelmajohtamista pitää kehittää Kuntien ja kuntien seutuyhteistyön ohjelmat ovat moninaisia. Sen lisäksi, että kunnilla on omia kunnan ja seudullisia ohjelmia, ne toimivat useiden eri ohjelmien kentässä. Valtakunnallista ja EU:n tasoista kehittämistä ohjataan ja tuetaan ohjelmilla. Kunnat hyödyntävät näitä ohjelmiaan omassa kehittämisessään. Kun osallistutaan useisiin ohjelmiin, omat tavoitteet ja ohjaus saattavat hämärtyä ja toiminta pirstoutua. Tavoitteellinen yhteistyö on voinut jäädä vain yksittäisen projektin tasolle. Kokonaisuuden hahmottaminen, kehittämiseen yhteensä käytettävien resurssien ja kehittämisen vaikutusten arviointi on hankalaa. Tähän onkin kiinnitetty huomiota myös aluekeskusohjelmassa, jolla tuetaan seudullisen kehittämisen yhteistyötä. 15

16 Ohjas-projektin lähtökohtana oli kehittää kuntien ja kuntien seutuyhteistyön ohjelmien ja projektitoiminnan johtamista osana strategista johtamista, toiminnan ja talouden suunnittelua sekä lisätä ohjelma- ja projektitoiminnan huomioonottamista henkilöstöjohtamisessa. Ohjelmien johtaminen tuleekin linkittää entistä kiinteämmin perustoiminnan johtamiseen ja strategiseen johtamiseen, jotta tuloksia voidaan paremmin hyödyttää ja juurruttaa. Kehittämistarpeen todettiin koskevan niin kunnan ja kuntien seutuyhteistyön kaikkien ohjelmien että yksittäisen ohjelman johtamista. Ohjas ohjelmajohtamisen malli Ohjas-projektissa kehitetyssä mallissa ohjelmien johtamista tarkastellaan kolmesta näkökulmasta, joita ovat ohjelmien strateginen ohjaus ja ohjelmat strategian uudistamisen välineinä yksittäisen ohjelman johtaminen vaihemallin mukaisesti ohjelmien hyvää johtamista tukevien periaatteiden noudattaminen ja edistäminen. 16

17 Ohjelmien strategisessa ohjaamisessa valitaan ja muodostetaan ohjelmia sekä ohjataan yksittäistä ohjelmaa strategian pohjalta. Lisäksi otetaan huomioon mahdollisuus uudistaa strategiaa ohjelmien avulla. Ohjelman johtamista selkeytetään jakamalla ohjelma ajallisesti vaiheisiin. Ohjelman vaiheita ovat muodostaminen, toteuttaminen ja päättäminen. Vaiheittaisella päätöksenteolla varmistetaan, että ohjelma toteuttaa ohjelman omistaja-organisaation strategiaa ja etenee suunnitellulla tavalla. Ohjelman johtaminen on useiden rinnakkaisten prosessien johtamista eri vaiheissa. Keskeisiä prosesseja ovat ohjelman strateginen ja sisällöllinen ohjaus, ohjelman resurssien varmistaminen, toteutuksen organisointi, tarvittavan yhteistyön kehittäminen ja johtaminen, tulosten aikaansaamisen varmistaminen, ohjelman hallinnointi, henkilöstöjohtaminen, viestintä sekä tiedonhallinta. Johtamisessa on huolehdittava eri prosessien yhteydestä kunnan ja seudun sekä kumppaneiden muihin johtamisprosesseihin. On tärkeätä varmistaa, että tulosten hyödyntäminen otetaan huomioon ohjelman alusta alkaen. Ohjelmajohtamisen periaatteilla, ohjaksilla, selkeytetään ohjelmien valintaan, muodostamiseen, toteutukseen, arviointiin ja päätöksentekoon liittyviä toimintatapoja. Periaatteissa otetaan myös huomioon, miten ohjelmien johtaminen on osa muuta johtamista. Yhteisesti sovitut periaatteet helpottavat ohjelmien johtamista ja tukevat myös ohjelmien laadun kehittämistä. 17

18 Selkeät toimintatavat luovat pohjan hyvälle sisäiselle ja ulkoiselle yhteistyölle. Yhteistyössä on tärkeää eri toimijoiden välisen luottamuksen tietoinen kasvattaminen, sitoutuminen ja resurssien varaaminen yhteiseen johtamiseen ja toteutukseen. Julkaisun sisältö Seuraavissa luvuissa käsitellään ohjelmajohtamisen keskeisiä näkökulmia. Ohjelmajohtamisen käytäntöjä avataan Ohjas-projektin esimerkkiohjelmien avulla. Oheisessa kuvassa on havainnollistettu julkaisun rakennetta. Sisältö koostuu neljästä kokonaisuudesta lähtien ohjelmakäsitteen syventämisestä. Toisessa osuudessa tarkastellaan ohjelmia strategisessa johtamisessa. Kolmannessa käsitellään ohjelmien johtamista mahdollistavia rakenteita ja toimintatapoja. Viimeisen osuuden aiheena on ohjelman toteutukseen, tulokseen ja yhteistyöhön vaikuttavaa yhteisen tiedon muodostusta. Kuva 1. Julkaisun rakenne JOHDANTO Käsitteet Ohjelmat ja Ohjelman johta- Yhteisen tiedon strateginen misen mahdollis- muodostus johtaminen tavia toimintata- ohjelmissa poja ja rakenteita Ohjelman syvin Ohjelmat kunnan Kumppanuus ja Tietoa, olemus ja ja seudun luottamus viestintää, käytäntö strategisessa - näkymätöntä oppimista ja johtamisessa voimaa innovaatioita Ohjelmien arviointi Salkussa projektijoukko tiivistyy Henkilöstöjohtaminen ja ohjelmajohtaminen Organisointi ja prosessit Aluksi luvussa 2 syvennetään ohjelma-käsitettä muutoksen johtamisen välineenä. Samassa luvussa esitellään ohjelmajohtamisen mallin kehittämisen käy- 18

19 tännön esimerkkeinä olleet Ohjas-projektin kumppaneiden ohjelmat. Seuraavassa osassa luodaan kuvaa ohjelmista osana strategista johtamista. Luvussa 3 tarkastellaan ohjelmia kunnan ja seudun strategiatyössä. Ohjelmien ja strategian yhteyttä konkretisoidaan tasapainotetun mittariston mallin (BSC) avulla. Luvussa 4 jatketaan strategisen johtamisen teemaa ohjelmien arvioinnin kannalta. Samassa luvussa selvennetään sisäisen tarkastuksen roolia ohjelmien johtamisessa. Luvussa 5 kuvataan ohjelmajohtamisen opasta Ohjakset käsissä laajemmin projektisalkun hallintaa strategisen ohjauksen välineenä. Kolmannessa osassa käsitellään ohjelman mahdollistavia rakenteita ja toimintatapoja. Luvussa 6 luodataan ohjelmien onnistumisen kannalta keskeistä asiaa, verkosto- ja kumppanuusyhteistyötä sekä toimivan kumppanuuden edellytystä luottamusta ja sen tietoista rakentamista. Luvussa 7 tarkastellaan henkilöstöjohtamista ohjelmissa resurssien suunnittelun, ohjelmista oppimisen ja tulosten hyödyntämisen sekä henkilöstön osallistumisen kannalta. Luvussa 8 tuodaan esiin Ohjas-projektissa syntyneitä näkemyksiä ja käytäntöjä ohjelmien organisoinnista ja päätöksenteon prosesseista. Viimeisessä osassa käsitellään yhteistä tiedon muodostusta. Luvussa 9 rao tetaan ikkunaa tiedon välittämiseen ja tiedon muodostukseen sekä oppimiseen, joita ilman mikään muutos ei ole mahdollista. Viestintää ohjelmissa havainnollistetaan Ohjas-projektin esimerkkiohjelmien avulla. Ohjelmien tavoitteena on lähes aina tuoda jotain uutta nykyiseen tapaan toimia. Tässä luvussa valotetaan myös innovatiivisuutta ohjelmatyössä. Muutamassa Ohjas-projektin yhteisessä työskentelyseminaarissa käytettiin visualisoijia, jotka tiivistivät paikan päällä puhutusta ja koetusta syntyneitä mielikuvia nopeiksi piirroksiksi. Piirroksilla havainnollistettiin vuorovaikutteista työskentelyprosessia, jossa osallistujat voivat verrata omia mielikuviaan visualisoijan tuottamiin. Tavoitteena oli uusien näkökulmien ja oivallusten syntyminen tuoreella tavalla. Tämän oppaan piirroskuvat on poimittu suoraan toisen visualisoijan aineistosta. Julkaisun valokuvat ovat Ohjas-projektin eri työvaiheista. 19

20 ARTIKKELEIDEN KIRJOITTAJAT Professori Kirsimarja Blomqvist Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kauppatieteiden osasto ja Technology Business Research Center. Professori Vesa Harmaakorpi Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden yksikkö, innovaatiojärjestelmät. Kehittämiskonsultti Juha Kesänen Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto. Juha Kesänen toimi samanaikaisesti Ohjas-projektin ja Helsingin työllisyysohjelman erityissuunnittelijana. Ohjelmajohtaja Harri Kivelä Kouvolan seudun aluekeskusohjelma. Harri Kivelä osallistui aktiivisesti Ohjas-projektin työskentelyyn. Kehittämispäällikkö Torsti Kirvelä Kuntaliitto, kuntakehitys- ja tutkimusyksikkö. Erityissuunnittelija Hannu Kurki Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus. Hannu Kurki osallistui aktiivisesti Ohjas-projektin työskentelyyn. Professori Ismo Lumijärvi Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitos. Ismo Lumijärvi osallistui asiantuntijana Ohjas-seminaariin. Tekninen apulaiskaupunginjohtaja Heikki Lonka Vaasan kaupunki. Heikki Lonka osallistui asiantuntijana Ohjas-seminaariin. Erityisasiantuntija Sinikka Mikola Kuntaliitto, kuntakehitys- ja tutkimusyksikkö. Sinikka Mikola toimi Ohjasprojektin projektipäällikkönä. Henkilöstön kehittämisen asiantuntija Terttu Pakarinen Kunnallinen työmarkkinalaitos. Terttu Pakarinen toimi Ohjas-projektin asiantuntijana ja ohjausryhmän jäsenenä. JHTT Kaj Roslakka Audiator Oy. Kehittämispäällikkö Salme Sundquist Kuntaliitto, kuntakehitys- ja tutkimusyksikkö. Paavo Viirkorpi Paavo Viirkorpi Oy. Viirkorpi toimi Ohjas-projektissa ohjelmajohtamisen mallin arvioijana. 20

21 OSA I MITÄ OHJELMAT OVAT 21

22 2 OHJELMAN SYVIN OLEMUS JA KÄYTÄNTÖ Tässä luvussa syvennetään ohjelma-käsitettä muutoksen johtamisen välineenä kuvataan Ohjas-projektin kumppaneiden esimerkkiohjelmia. Ohjas-projektissa ohjelma määriteltiin strategiseksi ohjauskeinoksi ja strategian uudistamisen välineeksi. Se on tapa koordinoida useiden eri toimijoiden visioita ja tavoitteita, resursseja ja osaamista yhteiseksi toteutukseksi yhteisesti valitulla aihealueella uusien ratkaisujen ja mahdollisuuksien löytämiseksi. Toteutuksen tarkoituksena on saada aikaan konkreettisia tuloksia, joita käytetään muutoksen toteuttamisessa. Tulokset ja niistä saatavat hyödyt eivät olisi mahdollisia ilman yhteistyötä. Ohjas-projektin kumppanit pitävät ohjelmajohtamiseen liittyvien käsitteiden määrittelyä ja yhteisen kielen muodostamista tärkeänä. Ne ovat edellytys tulokselliselle työskentelylle. Käsitteiden määrittely antaa ohjelmajohtamistyölle puitteet, rungon ja yhteisen kielen. Sekava käsitemaailma aiheuttaa johtamisessa ja täytäntöönpanossa ylimääräistä kitkaa. Keskeisenä haasteena nähdään, että strateginen ohjelmapohjainen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä. On pystyttävä erottamaan muutokseen pyrkivä strateginen ohjelmatyö projektien toteutuksen keskellä. Arjessa monesti kehittämisideasta siirrytään hankevaiheeseen liian kevyesti ja nopeasti. Ohjelmallisella kehittämisellä tuetaan muutosta joko tuomalla uusia ratkaisuja olemassa oleviin toimintatapoihin, muodostamalla uusia yhteistyötapoja tai organisoimalla tehtävät uudella tavalla sekä lisäämällä henkilöstön osaamista. Paavo Viirkorpi syventää artikkelissaan ohjelman käsitettä muutoksen johtamisen välineenä. Ohjas-ohjelmajohtamisen mallin kehittämisessä hyödynnettiin projektin kumppaneiden esimerkkiohjelmia ja niissä työskentelevien kokemuksia. Juha Kesänen kuvaa osuudessaan näitä strategisia yhteistyöohjelmia. 22

Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen

Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen Ohjakset käsissä opas kuntien ohjelmien johtamiseen Sinikka Mikola, Juha Kesänen Suomen Kuntaliitto Helsinki 2007 Tekijät Sinikka Mikola Juha Kesänen Taitto Pramedia Oy Piirrokset Leena Itkonen Kansi Futureimagebank

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA Paavo Viirkorpi Viirkorpi Oy 1 EHKÄISEVÄ TYÖ INVESTOINTINA - EPÄVARMUUDEN

Lisätiedot

Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa

Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirja on epätyypillinen muutosjohtamista käsittelevä teos Kokemuksen ja teoreettisen yhdistelmä 4.2.2011 Lahja Harju 1 Kirjan jokaisen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen

Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Henry Uudista ja uudistu messut 28.9.2011 Saara Tarumo, toimitusjohtaja 1 Taustaksi ALEXANDER PAY MANAGEMENT Palkitsemisen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kuntauudistukset menestyksen edellytyksinä. Salo 11.3.2008 Kaija Majoinen Kehitysjohtaja, HTT

Kuntauudistukset menestyksen edellytyksinä. Salo 11.3.2008 Kaija Majoinen Kehitysjohtaja, HTT Kuntauudistukset menestyksen edellytyksinä Salo 11.3.2008 Kaija Majoinen Kehitysjohtaja, HTT Kuntafuusiot mahdollisuutena Kuntaliitos tuottaa yhteistoimintaa laajemmat mahdollisuudet edistää kuntalaisten

Lisätiedot

Työelämäyhteistyön menestystekijät

Työelämäyhteistyön menestystekijät Työelämäyhteistyön menestystekijät Menestyksen tekijöitä & esimerkkejä onnistumisista Sinikka Maskonen 9.11.2010 Jyväskylä Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy National Centre for Professional Development

Lisätiedot

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti Sisällys Joitakin väittämiä Vastaavatko perinteiset henkilöstöjohtamisen mallit nykyisiin haasteisiin? Miten

Lisätiedot

LUOTTAMUS TIETOTYÖSSÄ JA TIEDON TUOTTAMISESSA

LUOTTAMUS TIETOTYÖSSÄ JA TIEDON TUOTTAMISESSA WHERE RESEARCH COMES TO LIFE LUOTTAMUS TIETOTYÖSSÄ JA TIEDON TUOTTAMISESSA Tilastokeskus Helsinki 21.5.2008 Professori Kirsimarja Blomqvist Kauppatieteiden tiedekunta Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina HR-verkoston ideatyöpaja 2/2013 15.10.2013 henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Espoon kaupunki HR -historiaa Suomessa 1950-luvulle saakka työsuhdeasioita, rekrytointi-

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Kysymys! Onko yrityksen viestintäfunktion keskeisin rooli yrityksen strategian toteuttamisen tukeminen? Kaksi käsitystä

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi 2 Haaste - Muuttumattomuudesta voimaa? - Ihmisten taipumus puolustaa olemassa olevaa

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

ONNISTUNUT MUUTOS TOIMINTATAPOJEN MUUTTAMINEN ON ARKISTA TYÖTÄ. Petri Aaltonen TkT, partneri, Perfecto Oy

ONNISTUNUT MUUTOS TOIMINTATAPOJEN MUUTTAMINEN ON ARKISTA TYÖTÄ. Petri Aaltonen TkT, partneri, Perfecto Oy ONNISTUNUT MUUTOS TOIMINTATAPOJEN MUUTTAMINEN ON ARKISTA TYÖTÄ Petri Aaltonen TkT, partneri, Perfecto Oy Lahden kaupunki, Houkutteleva rekrytointi Seudullinen esimiesvalmennus 20.10.2011 1 3 MIKÄ ORGANISAATIOSSA

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt Työpajatyöskentely MAL-suunnittelun ulottuvuuksien kriittinen arviointi MAL strategisena tavoitteenasetteluna Mikä on MAL-suunnittelun asema osana strategisen

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA UUDISTA JA UUDISTU-messut Vanha Satama 250903 Prof. Kirsimarja Blomqvist Lappeenranta University of Technology TeliaSonera Finland LÄHTÖKOHDAT 1. Verkostosuhteet

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Suomen Riskienhallintayhdistys Miniseminaari 21.9.2010 Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Lassi Väisänen Matti Paakkolanvaara Yrityksen ja riskienhallinnan kehitysvaiheet

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot