KEHU Keskisen Uudenmaan Kehittämisyhdistys ry KESKISEN UUDENMAAN KEHITTÄMISYHDISTYS KEHU ry. ALMA-Ohjelmakauden LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHU Keskisen Uudenmaan Kehittämisyhdistys ry www.kehu.fi. KESKISEN UUDENMAAN KEHITTÄMISYHDISTYS KEHU ry. ALMA-Ohjelmakauden 2000-2006 LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 KEHU Keskisen Uudenmaan Kehittämisyhdistys ry KESKISEN UUDENMAAN KEHITTÄMISYHDISTYS KEHU ry. ALMA-Ohjelmakauden LOPPURAPORTTI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaryhmän toiminta ohjelmakaudella Hallituksen työskentely ohjelmakaudella organisointi ja työryhmät Toimiston toiminta ja henkilöstö Yhdistyksen kokoukset ja jäsenmäärän kehitys Tiedostustoiminta, aktivointi, koulutus Yhdistyksen omat hankkeet Kyläasiamieshanke KEHUn ympäristö- ja viihtyvyyshanke sateenvarjohanke KEHUn liiketoimintaa Itsearviointi Hanketoiminnan keskeinen sisältö Laadullisten ja määrällisten tavoitteiden sekä painopisteiden toteutuminen 17 Kehun Alma-ohjelman toimintakauden analyysi 17 Hallituksen mietteitä Kehittämisstrategia ja läpäisyperiaatteet Yhdistyksen merkitys alueensa kehittäjänä Innovatiivisuus Tulevaisuus 22 Liitteet Liite 1 Tilaisuuksia ja tapahtumia 24 Liite 2 Yhteenveto Cinderella koulutus ja itsearviointi 25 Liite 3 Hallituksen arviointipäivä Onnelassa Liite 4 Kahden hankkeen ulkopuolinen arviointi 32 Liite 5 Jälkiarviointia KEHUn rahoittamista hankkeista 7 hanketta 39 Liite 6 Alma-projektien yleiset valintakriteerit 43 Liite 7 Hankeluettelo 45 Liite 8 Ohjelmakauden lukuja 48 1

3 Keskisen Uudenmaan Kehittämisyhdistys KEHUry Ohjelmakauden loppuraportti Tiivistelmä/johdanto: KEHUry valmisteli ohjelmaa vuosina ja aloitti toiminnan myöhässä vuoden 2001 puolivälissä esiselvityshankkeella. Kielteinen päätös LEADER-ryhmäksi saatiin huhtikuussa 2001, mutta se otettiin mukaan ALMA-ohjelmaan, jossa kansallisen rahoituksen osuus oli EU:n osuutta suurempi. Sopimus yhteistoiminnasta TE-keskuksen kanssa allekirjoitettiin Toiminnan voidaan katsoa kunnolla alkaneen vasta tuolloin ja hanketoiminnan vuoden 2002 alussa. Ennakot mahdollistivat esiselvityshankkeiden aloittamisen. Myöhästyminen heijastui sekä euromääräisiin että joiltakin osin laadullisiin tulostavoitteisiin. KEHU uudisti ohjelmaansa vuonna 2003 ja pienensi samalla kehystään. Vuonna 2004 kehystä supistettiin jonkin verran TE-keskuksen aloitteesta. Alkuperäiseen kehykseen nähden julkisen tuen osuus on pienentynyt, mutta yksityisen rahoituksen ollessa suurempi, budjetti tasoittui. Tiedottamisen yleisilmettä parannettiin ja esite valmistui vuonna Vuosi 2005 oli hankkeiden osalta yhtä vilkas kuin vuosi Vuonna 2005 hankkeiden painopiste oli kulttuurissa ja ympäristössä. Kyläasiamiesprojekti alkoi vuoden 2004 alussa ja jatkui vuoden 2005 loppuun. Projektissa luotiin mm. uusi yhteistoimintamalli, jossa kyläyhdistysten avustuksella kylän kaikki asukkaat rakensivat kunnallistekniikkaa. Uutena toimintana aloitettiin elinkeinotoiminta huhtikuussa Kahta eri projektia toteutettiin Suomen ympäristökeskukselle. KEHUry kokeili myös käytännössä toimintamallia, jossa se hoiti hallinnon sekä kassavirran ja hakijayhdistykset toteuttivat hankkeita kentällä. Hanke oli osa kokeilua, jossa sopimuksia (projekteja hakeneiden ja KEHUn välillä rahoituksesta ja vastuista) käytetään maaseudun kehittämistyössä. 1. Toimintaryhmän toiminta ohjelmakaudella Hallituksen työskentely ohjelmakaudella organisointi ja työryhmät Hallitus on koko ohjelmakauden ajan noudattanut kolmikantaperiaatetta (julkinen, yritys/yhdistys, asukas). Ryhmix-ryhmätyökalua suunniteltiin jo ennen ALMA-kauden alkua ja se aiottiin ottaa laajempaankin käyttöön niin hankkeille kuin hallitukselle. Se jäi vain hankkeiden käsittelyyn tai ohjelmatyöhön. Tulevaisuudessa KEHUn täytyy miettiä ryhmätyökalun hyödyntämistä tarkemmin. Työtavaksi se pitäisi saada juurrutettua, joka edellyttäisi koulutusta ja menettelytapojen selkeyttämistä. Hallitus myös tukeutui aika paljon toiminnanjohtajan tietoon ja tietotaitoon ohjelmaan liittyvissä erityiskysymyksissä ja rahoitettavuudessa. Hallituksen jäsenet ovat keskimäärin olleet hyvin läsnä kokouksissa. Työryhmiä kokeiltiin eri vaiheissa, mutta ne eivät toimineet kunnolla. Työryhmien toiminta toi jonkin verran lisäarvoa päätöksentekoon. Toiminnanjohtaja sai tukea hankkeen taustaselvitystyöhön selvitettävien asioiden osalta. Kahta mallia kokeiltiin. Aluksi yksi työryhmä käsitteli kaikki hankkeet, jonka jälkeen kokeiltiin mallia eriyttää kehittäminen ja elinkeinot kahteen eri työryhmään. Vuonna 2002 valmistettiin erilaisia seurantalomakkeita (hanketietolomakkeet), jonka pohjalle rakennettiin hankerekisteri ja valintakriteerilomakkeita (liite 6), joita hallitus käytti lausunnon antamisessa. Useimmiten toiminnanjohtaja kirjasi hallituksen käymästä keskustelusta valintatilanteessa lausuntoon vaikuttavat kriteerit. Lausunnoissa oli kauden alussa lomakeosio, jossa valintakriteerit näkyivät hyvin, mutta itse lausunnot jäivät liian pelkistetyiksi, tyyliin sopiiko ohjelmaan. Vuoden 2004 aikana ja sen jälkeen myös lausunto-osioon lisättiin perusteluja sekä erityisehtoja. Kauden alussa hallituksella ei ollut tarpeeksi hakemuksia eri toimialoilta, jotta olisi voitu vertailla hankkeita keskenään tai muotoilla selkeitä linjauksia. Hankemäärän kasvaessa linjauksien teko muuttui helpommaksi. Alla olevista kahdesta taulukosta käy ilmi päätöksenteon linjaukset, erityisehdot ja ongelmat sekä keskimääräiset tukiprosentit eri toimialoilla. 2

4 Linjaukset Linjaukset Erityisehtoja Ongelmat Ohjelmaan sopivuus Ei painatuksia Lisäselvityksiä pyydetty usein: hankesuunnitelman puutteet Pienet hakijat etusijalla Yhteistyösopimuksia Ehdolliset lausunnot Suuret hakijat: hyöty kentälle kuntokartoitus Mistä maaseutu alkaa ja mihin se päättyy? Maaseutukohteet taajamissa Vaikutusten pysyvyys vuokrasopimuksia Yksityisen rahoituksen puute Ei tallenteita, äänitteitä, painatuskuluja, investointeja, jolleivät ne kuulu suurempaan kokonaisuuteen Pyydetään selvittämään juridiset ja taloudelliset edellytykset Rakennushankkeissa, myös ns. pienissä hankkeissa ei saada hyväksyttävän rakennuskustannuksen todellista hintaa ennen lopullista päätöstä Teemaan sopivat tapahtumat Maanomistajan luvat Kestävä kehitys tapahtumilla? Yleishyödyllisyys voi toteutua kylätasolla Historiikkejä voidaan rahoittaa, ei myyntitarkoitukseen Rahoitettavuuden aste nousee, mitä useampi kriteereistä täyttyy. Ennakkolausunto ideasta mahdollinen Epätäydelliset paperit toimitetaan eteenpäin aikataulullisista syistä Hankkeiden yhdistämistä harkittava, jos samankaltaisia Luvat yleensä Pysyvien ja ei materiaalisten vaikutusten tarkastelu joskus hankalaa Laskentaperusteita pitää tarkentaa projekteissa VPK- ja riistanhoito yleishyödyllisiä? KEHUn mielestä kyllä. Sosiaalisten, ei materialististen indikaattoreiden huomiointi KEHUry:n alueella tulee usein vastaan kylän tai taajaman keskellä sijaitsevien maaseutukohteiden/alueiden /peltojen /maaseutuhistoriallisesti tärkeiden kohteiden rahoitettavuus (mistä maaseutu alkaa ja mihin se päättyy?) Vanhan tilan rakennus keskellä betoniviidakkoa, kaavoittamaton historiallinen keskusta, jonka keskipisteenä entinen suuri tila ja ympärille rakennetaan). Minimivaatimuksena hakemukselle ennen KEHUn käsittelyä on hankesuunnitelma annettujen ohjeiden pohjalta sekä tietoja hankkeen realistisuuden arvioimiseksi. Tällöin voidaan antaa ennakkolausunto. Hankkeiden yhdistämistä on harkittava, mikäli toimenpiteet ovat samankaltaisia. Ongelmia: Kehittämishankkeissa pysyvien vaikutusten tarkastelu on subjektiivista: henkilötyövuosi-indikaattoreita ei toteudu paljon, sosiaalisia sitäkin enemmän. Hankkeiden vaikutukset ovat joissakin tapauksissa mitattavissa vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Yleishyödyllisyyden tarkastelussa KEHU on miettinyt kylätasolla mitattavan yleishyödyllisyyden ja valtakunnallisesti yleishyödylliseksi todetun toiminnan rahoitettavuutta. KEHU ry:n mielestä valtakunnallisesti yleishyödyllistä toimintaa (mm. VPK, riistanhoito) ja sen perusedellytyksiä (myös rakentamista) paikallisesti pitää voida rahoittaa. Rakennushankkeissa lausuntoa joudutaan tarkentamaan pitkin käsittelyprosessia, sillä hyväksyttävien kustannusten lopullista tietoa ei saada ennen lopullista päätöstä. Laskentaperusteita pitää tarkentaa useassa projektissa. Hakemuksissa edellytetään tarkkoja laskelmia. KEHU kehitti lausuntotyypin, joka todettiin TE-keskuksessa hyväksi: puollamme euromäärää, kuitenkin maksimiprosentin rajoissa. Rakennushankkeissa on myös usein ollut vaikeaa saada tarjouksia ja urakoitsijoita. Ja mikäli saadaan, hinta on korkea. 3

5 Toimintalinjat, tukiprosentit (keskiarvo) ja toimenpiteet Tuki% ka Kommentit Paikallisyhteisöjen aktivointi (sis. aktivointihankkeet) 92,50 Aktivointi Paikallisyhteisöt (ei aktivointi) 89,29 kyläasiamies + pienhakijat Kulttuuri ja perinne 64,67 pienhakijat, rakentamishankkeita Ympäristö ja viihtyvyys 76,03 luonto, vesistö, yleinen viihtyvyys Peruspalvelut 73,46 vpk, riista, kotipalvelu, vesi, päiväkerho Elinkeinojen monipuolistaminen 81,76 ruokaa, puuta, hevosia Matkailun toimintaympäristö 84,48 selvitystä, koulutusta Yhteensä 73,71 Ohjelma-arvio 80% Ohjelman muutos ja sateenvarjo Hallitus kävi toiminnanjohtajan aloitteesta läpi tarvetta muuttaa ohjelma-asiakirjaa vuoden 2003 aikana ilmi tulleista tilastoista. Ensinnäkin rahoitettavia hankkeita ei ollut tullut tarpeeksi, jotta olisi saatu senhetkinen kehys jaettua hankkeille. Toiseksi elinkeinollisia hankkeita, käsityö- ja matkailuhankkeita oli tullut sen verran vähän, että niiden painoarvoa piti pienentää tai jopa poistaa ohjelmasta (käsityöt). Toimistolle oli tullut paljon kyselyjä palvelujen kehittämisestä. Hallitus päätti näin ollen hakea muutosta, jotta kentän realiteetit saataisiin paremmin huomioitua. Myös indikaattoreihin haettiin muutosta. Ympäristö- ja sosiaalisiin seurantaindikaattoreihin ei tullut mitään muutoksia. Arvioitujen työpaikkojen määrää pienennettiin alkuperäisestä. Pysyviä työpaikkoja arvioitiin syntyvän viisi kappaletta ja hankkeiden aikana työllistyvän 25 htv. Pidemmällä aikavälillä vaikutukset voisivat olla laajempiakin. Hallitus hyväksyi lisäksi TE-keskuksen esittämän kiintiön pienentämisen vuoden 2004 aikana sekä sateenvarjohankkeen käynnistämisen (ks. kohta 1.5). Mitä opimme: Hallitustyössä on panostettava ohjelman tuntemukseen ja hankekäsittelyn selkeyteen. Projektilausuntoja ei pitäisi siirtää niin usein seuraavaan kokoukseen. Edellytetään valmiimpia suunnitelmia, johon osallistuvat yhteistyössä toimisto, esivalintaryhmät ja hallitus. Epätäydellisiä hankkeita ei kannata tuoda hallitukselle käsittelyyn. Poikkeuksena ovat ne, joiden kyky hallinnoida ja rahoittaa hanketta ovat selvät ja joiden toimenpiteet pitää käynnistää teknisistä tai muista (mm. sääolosuhteet) syistä. Hallituksen tulisi muistaa myös työnantajavelvollisuutensa. Esivalintaryhmät olisi saatava toimimaan hankekäsittelyssä. 1.2 Toimiston toiminta ja henkilöstö KEHUn toimistona on koko ohjelmakauden toiminut nuorisoseura Väinölän tilat Hyrylässä. Internet-osoitteena on vuoden 2000 lopusta asti ollut Toiminnanjohtajana toimi Kim Smedslund. Kirjanpito ulkoistettiin Tarja Kivelälle ja Internet-sivujen päivittäminen ELM-Studio Oy:lle. KEHUn maaseutu-ohjelman käytännön toimenpiteet hoidettiin pääasiallisesti toimiston kautta. Toimenpiteisiin kuului hankeneuvonta suunnitteluvaiheesta loppuraporttiin, tiedottaminen, aktivointi kentällä, rekisterin ylläpitäminen ja raportointi. Toiminnan alkuvaiheessa aktivointihankkeiden varoja jäi käyttämättä toiminnan ollessa vielä suhteellisen vähäistä. Budjetoiduista jäi käyttämättä palkkoja (osa-aikaisen työntekijän varaus) sekä ns. muita kuluja (erityisesti hallituksen koulutuskuluja ja tiedottamiskuluja). Jälkikäteen arvioituna tiedottamiseen ja koulutukseen olisi pitänyt satsata alussa enemmän. Kaikki hakijat eivät ole olleet tyytyväisiä saamansa tiedon määrään tai laatuun. Työviikon pituus oli 38t/vko. Toimistotyön osuus oli alussa n. 65%, hankeneuvonnan osuus n.20 ja loput kouluttautumista tai sidosryhmätapaamisia. Elokuun alusta 2003 KEHUry:lle palkattiin puolipäiväinen toimistotyöntekijä Miia Saari. Toimenkuvaan kuuluivat mm. hankkeiden seuranta ja erinäiset toimistotehtävät. Toimiston budjetti nousi siten eurosta euroon vuonna Toimistossa käytetyn työajan osuus kasvoi lähes 80%:iin. Vuonna 2005 toimistoaikaa käytettiin aika paljon sateenvarjohankkeen suunnitteluun, ohjelman valmisteluun sekä hankkeiden loppuraporttien/maksatusten käsittelyyn. Loppuvuodesta hankeneuvonnan osuus oli suuri. Vuonna 2006 jatkui ohjelman valmistelu sekä tehtiin muutamia itsearviointi/jälkiarviointi 4

6 selvityksiä tai kehittämistilaisuuksia. KEHU toteutti myös joitakin ELMA-aktivointihankkeeseen liittyviä valmistelevia toimenpiteitä. Hallinnon prosesseja mietittiin myös toimiston puolesta. Sisäinen työnjako toiminnanjohtajan ja toimistohenkilön välillä toteutui siten, että hankeseuranta (rekisteri, hanketietolomake, kirjaukset) ja raporttien alustava tarkastus kuului toimistoavustajalle, hankeneuvonta, tiedottaminen, raportointi, sidosryhmät ja kansainvälisyys toiminnanjohtajalle. Loppukaudesta on käyty keskustelua toimenkuvien selkiyttämiseksi. Mitä opimme: Yhden henkilön toimisto on riittämätön projektisyklin määrättyinä ajanjaksoina, jolloin toiminnot kasaantuvat (maksatus- ja raportointipiikit). Asia voitaisiin ratkaista sesonkityövoimalla, esimerkiksi toimiston muun henkilökunnan toimesta. Tehokas toiminta edellyttää melkein 1,5htv, jolloin aktivointi, tiedottaminen, toimistorutiini toimintojen ja toiminnan edelleen kehittäminen ovat tasapainossa. Esimerkiksi sateenvarjohankkeen kehittely vei aikaa muulta toiminnalta. Toisaalta hankkeen tulokset olivat hallinnon näkökulmasta myönteisiä. Itsearvioinnin tuloksista voidaan todeta, että hankeosapuolten neuvonnassa olisi hyvä toimia kirjallisesti. Hakijalle pitää aina antaa kirjallinen paperi tarvittavista liitteistä (myös kansankielinen versio). Hankesuunnitteluun kannattaa panostaa selvästi enemmän, jotta vältytään turhilta kysymyksiltä ja aikaa vieviltä keskusteluilta itse kokoustilanteessa. Esivalintaryhmä olisi hyvä ratkaisu tähän ongelmaan. Toimiston sisäistä työnjakoa voisi selventää viikottaisilla palavereilla. Toimisto voisi myös ilmoittaa hankkeille loma-aikojen aukioloajoista. Sähköistä asiointia kannattaa lisätä ja ryhmätyökalua/portaalia käyttää sidosryhmien välisessä tietojenvaihdossa sekä toimiston sisäisessä tiedonkulussa. Tiedonhallintaa on syytä miettiä kokonaisuudessaan tulevalle ohjelmakaudelle. Toimenkuvia pitää selkiyttää toimiston sisällä. 1.3 Yhdistyksen kokoukset ja jäsenmäärän kehitys KEHUry:n sääntöjen mukaan yhdistyksellä on kaksi sääntömääräistä vuosikokousta, joita on pidetty tasapuolisesti eri kunnissa. Toiminnan kehittämiseksi ja lausuntojen antamiseksi hankkeille kohtuullisessa määräajassa KEHUlla on keskimäärin ollut 10 kokousta/vuosi. Kokoukset ovat vaihdelleet kahdesta tunnista neljään tuntiin. Hallituksen kokouksissa käytiin usein vilkasta keskustelua hankkeista. Kokouksiin osallistui keskimäärin 6-7 henkilöä. Hallituksen jäsenten kiireellisyys on joidenkin kokousten kohdalla vaikeuttanut ennakkomateriaaliin tutustumista ja valintakriteerikeskustelu on jäänyt itse kokoustilanteeseen. Keskusteluja on myös käyty siitä, että toiminnan kehittämistilaisuuksia pitäisi olla enemmän. Etukäteen voitaisiin sopia, että määrätyt kokoukset voisivat olla hankekokouksia, toiset kehittämistilaisuuksia. Kokouksessa pitäisi voida vain hyväksyä tai hylätä hankkeet ja saada laajempi valmius hankekäsittelyyn. Jäseniä on loppuraportin kirjoittamishetkellä 57, joista 20 on yhdistysjäseniä. Jäsenmäärää voidaan pitää heikkona. Vuoden 2002 jälkeen jäsenmäärän kasvattaminen ei ole onnistunut. Aktivointimäärää tulee lisätä. Alueemme luonne vaikeuttaa jäsenhankintaa ( kaupunkilaishenki ). On myös ollut hankalaa perustella jäsenyyden tuomia etuja. Yhdistyksiä sekä muita maaseudun kehittämisen sidosryhmiä pitää saada lisää jäsenistöön. Toisaalta jäsenistössä on laajempia kattojärjestöjä, kuten maataloustuottajajärjestö tai lähes koko Seutulaa edustava Talotoimikunta. KEHUry on kuitenkin ryhtynyt toimenpiteisiin jäsenmääränsä kasvattamiseksi. Keväällä 2006 toimisto lähestyi hankkeita toteuttaneita tahoja puhelimitse tai kirjeitse sekä jäsenistölle ja monille sidosryhmille lähetettiin tiedote, jossa kerrottiin toiminnan nykytilanteesta. Samalla yhdistyksiä pyydettiin liittymään jäseneksi kehittämään alueemme maaseutua. Jäsenhankintakampanjan seurauksena KEHUry sai ainakin kuusi uutta yhdistysjäsentä ja muutamia on vireillä. Mitä opimme: jäsenhankintaa on toteutettu liian vähän. Tulevan ohjelmakauden osalta on laadittu suunnitelma jäsenhankinnan tehostamiseksi. Hankkeiden esivalintaryhmistä oltiin yhtä mieltä hallituksen loppuraporttitilaisuudessa Tuusulassa syyskuussa Kaiken kaikkiaan toimijapohjaa on laajennettava. Kokoukseen osallistujien on tunnettava kansallinen ja paikallinen ohjelma. Hallituksen jäsenille on järjestettävä riittävää koulutusta. 5

7 1.4 Tiedostustoiminta, aktivointi, koulutus Tiedottaminen, postitukset Vuonna 2001 KEHU toteutti kaksi lyhyttä info-hanketta työn käynnistämiseksi. Sinä aikana tehtiin laaja postituskierros ohjelmaan sopiville yhdistyksille ja sidosryhmille 300kpl. Kuntien maataloustoimistojen kautta saatiin tiedotteet myös alueen maatiloille 600 kpl. Neljässä eri kuntiin sijoitetuissa tiedotustilaisuudessa oli yhteensä 85 kuulijaa. Tiedottamisen jälkeen, osin myös sen seurauksena, meihin otettiin yhteyttä mm. elinkeinollisten hankkeiden osalta, jotka ohjattiin TEkeskukseen. Joitakin perinnehankkeita oli silloin vireillä. Lisäksi suoritettiin postituksia alueen yhdistyksille 150 kpl vuonna KEHU 2002 Toteuma 2003 Toteuma Toteuma Tavoitteet yhteensä Toteuma Aktivointitilaisuudet Miehet Naiset joista alle Toimitetut lehdet Artikkelit Aktivointitilaisuudella tarkoitetaan KEHUry:n itsensä järjestämää tilaisuutta. Kyseessä ei ole normaaliin hanketoimintaan liittyvää neuvontaa ja käyntejä. Aktivointitilaisuuksia järjestettiin vähemmän kuin oli odotettu. Tavoiteltu henkilömäärä saavutettiin, mutta nuoria ei saatu tarpeeksi tilaisuuksiin. Lehdistö Tavoitteena oli 30 KEHUn toiminnasta kertovaa artikkelia. Artikkeleita kertyi yhteensä 53. Puhtaasti KEHUn omasta toiminnasta kertovia artikkeleita on 5 kappaletta. Tosin lehteä ei ole luvussa huomioitu. Määrä on kuitenkin ehdottomasti liian vähäinen. Tosin pääkaupunkiseudulla viiden tai kuuden eri lehden seuraaminen artikkeleiden keräämiseksi ei ole aina helppoa. Olemme myös huomanneet, että yrityksistä huolimatta uutiskynnyksen ylittäminen ei ole helppoa sekään. Tiedottaminen lehdistön kautta on kuitenkin ollut liian vaisua. Esimerkiksi oma toimittaja puuttuu eri lehtien toimituksessa ja sellaisia olisi saatava. ALMA-ohjelman loppupuolella kokeiltiin Nurmijärven kunnan joka tupaan lähtevän tiedotuslehden käyttöä. Se on hyvä tapa tiedottaa yhteistyössä kuntien kanssa. Myös seudullisen yhteistyöorganisaation kanssa neuvoteltiin laajalevikkisten tiedotuslehtien hyväksikäyttöä tiedottamisessa. Uudenmaan alueiden toimintaryhmien tiedotuslehti ilmestyi 4 kertaa vuosien aikana. Sen painos Uudellamaalla oli kpl ja KEHUn alueella kappaletta. Jakelu tapahtui postinumeroiden välityksellä Keskisen Uudenmaan maaseutualueille. Lehdessä käsiteltiin maaseudun kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, esiteltiin hankkeita ja kerrottiin toimintaryhmätoiminnasta. Lehti oli kuitenkin liian tekninen suuren yleisön ymmärrettäväksi. Lehden merkitys jäi ehkä juuri edellä mainitusta syystä odotettua vaisummaksi. Hakukierrokset KEHUn hallitus järjesti useita hakuja ohjelmakauden aikana. Hakukierroksista kerrottiin myös KEHUn internet-sivuilla. Tietoa välitettiin eteenpäin myös maataloussihteerien kautta sekä Uudenmaan nuorisoseurain liiton, Uudenmaan marttojen sekä kotiseutuyhdistysten keskusjärjestöjen kautta. Lisäksi suoritettiin postituksia alueen yhdistyksille 200 kpl. Lehtihakujen kautta hakemuksia saatiin 37 kappaletta, josta 16 tuli ympäristösateenvarjoon keväällä KEHU piti yllä avointa hakua. 6

8 Tapahtumat Vuonna 2002 KEHU osallistui kolmeen maaseutuaiheiseen tapahtumaan ja järjesti Espoolaisille toimijoille kutsutilaisuuden. Tuusulan Elomarkkinoilla oli kävijää, Maa elää tapahtumassa oli kävijöitä n KEHUn osastolla kävi 36 henkilöä, joista 7 oli kiinnostuneita mahdollisen hankkeen aloittamisesta. Tilaisuudessa esiteltiin KEHUn toimintaa. Tikkurilan maalaismarkkinoilla KEHU esiintyi yhdessä Vantaan kansanperinneyhdistyksen kanssa samassa teltassa. Kiinnostuneita kävijöitä oli 15. Espoon kutsutilaisuuteen tuli 4 asukasyhdistyksen edustajaa, 3 ympäristöyhdistysten edustajaa ja kaksi alueneuvottelukunnan edustajaa. Espoon tilaisuuden seurauksena järjestettiin toinen tilaisuus, jossa edustettuna oli 12 eri yhdistystä, kunta ja seurakunta, yhteensä 29 kävijää. Yhdistyksen toimisto ja luottamushenkilöt osallistuivat erilaisiin koulutustilaisuuksiin ja yleisiin seminaareihin. Lisäksi järjestettiin hallitukselle omia koulutustilaisuuksia. Näistä tarkemmin liitteessä 1. Tilaisuuksien teemat olivat vaihtelevia. Alla on lista kylätoimijoille järjestetyistä tilaisuuksista aktivointihankkeen puitteissa. Myös kyläasiamieshankkeessa oli tilaisuuksia. Yhdistyksille suunnatut tilaisuudet Kyläseminaari Perttulan-Uotilan Nuorisoseurantalolla (42 osallistujaa). KEHUn syysseminaari : vapaa keskustelu eri teemoista. 14 osallistujaa. Tiedotustilaisuus vesiasioissa kesäkylä Koivikko/Pirttiranta, KEHU osallistui järjestelyihin. Puheenvuoro Kim Smedslund. Läsnä 61 henkilöä, josta 21 naista. Kylätilaisuus Nurmijärven Uudessakylässä keskustelu rajoittui vesihuoltoon. yhteensä 10 henkilöä, josta 7 naista. Kylätilaisuus Palojoen kylätalolla avustuksista, kylätoiminnasta, kyläasiamiehestä, vesihuollosta. Vesihuolto ja turvallisuus olivat päällimmäisiä keskustelun aiheita. Yhteensä 63 henkilöä, josta 17 naista. Kylätilaisuus historiikin tekemisestä ja kylän kehittämisestä Nurmijärven Metsäkylässä Paikalla 31 henkilöä, josta 13 naista pidetyssä tilaisuudessa oli 10 henkilöä. Esille tuli jätehuolto, VPK:n talo ja leikkipuisto. KEHU kävi esittäytymässä Espoon kylien yhteenliittymän (EKYL) Espoon omakotiliiton (EOK) kokouksessa. Espoo rahoituskaudella ( ): Espoon hankkeet, hankeideoita ja tulevaisuus. Läsnä 13 henkilöä, josta 6 naista. Puhuttiin mm. järvistä, musiikkiprojektista, asuntomessuprojektista. Alueneuvottelukuntia läsnä 2. Muut tiedottamiseen liittyvät asiat KEHU osallistui ELMA-messuille yhteisosastolla muiden uusmaalaisten toimintaryhmien kanssa, MMM:n ja TE-keskuksen kanssa KEHUlla oli oma powerpoint kalvoesitys hankkeista ja muusta toiminnasta. KEHU kerää lehtileikekirjaa, johon artikkelit on koottu. KEHUry laati toiminnastaan esitteen. Esitteen sisällöstä vastasi toimisto, kuvituksesta Riitta Rantatalo ja taitosta ELM-Studio Oy. Esitettä jaettiin eri tilaisuuksissa ja yhteistyökumppaneille. Ryhmix -sisäisen tiedotuksen välineenä: hallitus, KEHU ja kunnat, KEHU ja rahoittajat, MMM:n ja TE-keskuksen edustajat pystyivät seuraamaan hankkeidemme ja hallinnon etenemistä. Vuoden 2004 toimintasuunnitelmaa sekä KEHUn kyläasiamiesprojektia valmisteltiin. Hankkeista käytiin keskustelua. Ryhmixen käyttö oli odotettua laimeampaa hallitustyössä, mutta kyläasiamiesprojektissa ja kyläsuunnittelussa ohjelma on ollut käytössä. 7

9 Kuntatiedotus Pääasiallinen tietolähde kunnille oli vuosikertomus, joka toimitettiin kunnille yleensä huhtikuun alkupuolella. Tieto kuntiin päin kulki kuntakohtaisten yhdyshenkilöiden kautta. Tarpeeksi ponnisteluja ei ole tehty KEHUn ohjelman tunnetuksi tekemisessä kuntapäättäjien keskuudessa. KEHUry esitteli toimintaansa yleensä sekä kuntakohtaisia tilanteita syys-lokakuun vaihteessa 2004 Tuusulassa, Nurmijärvellä johtoryhmissä sekä Vantaalla erityiskokoonpanolla (kv-asiat, puisto- ja ympäristöasiat.) sekä Espoossa ja Järvenpäässä vuonna KEHU on laatinut kuntakohtaiset hankerekisterit. Vuosien ohjelmatyön yhteydessä yhteydenpito oli tiiviimpää. Hankkeiden oma tiedotus, KEHUn hanketiedotus ja hankeneuvonta Hakijoiden pitäisi aktiivisemmin tiedottaa omista hankkeistaan. Hakijoita tulisi aktiivisemmin kannustaa tähän ja heille pitäisi antaa selkeät tiedottamisohjeet. Kentällä kaiken muun paperisodan jälkeen kysytään kuitenkin usein, että onko pakko vielä tiedottaa kaiken lisäksi? Uutiskynnyksen ylittäminen alueellamme on ehkä hiukan vaikeampaa kuin syvemmällä maaseudulla, mutta enemmänkin olisi voinut tehdä. KEHUry on käyttänyt tiedottamisessa alueen tiedotusvälinesähköpostilistaa hyödykseen. Artikkeleiden todellista määrää on vaikea määritellä. Hallituksen jäsenet voisivat ehkä tarkemmin seurata omia paikallislehtiään. Omien toimittajien saaminen eri lehtiin olisi myös tärkeää. Toiminnanjohtajalla oli ohjelmakauden aikana yhteensä n. 330 hanketapaamista josta 140 liittyi hankesuunnitteluun tai ideointiin. Joissakin kohteissa käytiin useamman kerran. Vuosina painopiste oli suunnittelussa ja vuosina maksatuksissa. Ajankäyttö meni tasan hankesuunnittelun ja hankeneuvonnan välillä. Hakuohjeita on ollut nettisivuilla ja hakijoille on useimmiten toimitettu ohjepaperi. Lisäksi on annettu sähköpostineuvontaa. 1.5 Yhdistyksen omat hankkeet Kyläasiamieshanke Osallistavaa suunnittelua Kevään 2005 aikana tehtiin yhteistyössä Laurea Ammattikorkeakoulun kanssa kyläsuunnitelmia Tuusulan Vanhassa Paijalassa ja Seutulan alueella. Kyläasiamies tuki tätä toimintaa lähinnä järjestämällä paikallisia suunnittelukokouksia ja vetämällä osallistavaa suunnitteluprosessia asukkaiden kanssa. Vanhan Paijalan kyläsuunnitelmaa käytettiin hyväksi taustamateriaalina Anttilan kaavoituksessa. Seutulan alueen kyläsuunnitelma julkaistiin vuoden 2005 lopulla ja se esiteltiin päättäjille ja kyläläisille. Seutulan kyläsuunnitelman seurauksena kyläasiamiestä pyydettiin osallistumaan Tapolan kyläyhdistyksen (Tapolan Palstalaiset Ry) hankkeeseen. Tapolan kylä liittyy kunnan vesi- ja viemärijohtoon ja kyläyhdistys hoitaa keskitetysti tonttijohtojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvää työtä. Kyläasiamies hoiti kyläläisten koulutusta vesihuoltoon liittymisen teknillisistä asioista ja yhteydenpitoa kunnan viranomaisiin ja vesilaitokseen. Kyläsuunnitteluprosessin ansioksi voitiin kirjata myös KEHU:N parantuneet yhteydet kyseisiin kyliin ja niiden asukkaisiin. Seutulan kyläsuunnitelmaa tullaan käyttämään hyväksi kyläyhdistyksen työssä ja uusien hankkeiden suunnittelussa. Vanhan Paijalan kyläyhdistys on jo osallistunut mm. Kotiseutupolut - hankkeeseen, joka on luonnollinen jatko kyläsuunnitelman historiaselvitykselle. Kyläillat Espoossa, Vantaalla, Nurmijärvellä ja Tuusulassa pidettiin 6 kyläiltaa, joiden tarkoituksena oli esitellä omaehtoisen toiminnan ja suunnittelun mahdollisuuksia ja maaseutuohjelmien puitteissa tapahtuvaa rahoitusta. Kyläilloissa kartoitettiin kyläläisten tarpeita ja alueiden kehittämiskohteita. Näiden kyläiltojen tuloksia käytettiin hyväksi mm. KEHU:n uuden ohjelmakauden

10 ohjelman kirjoittamisessa. Myös yksittäisiä hankkeita ideoitiin näissä tilaisuuksissa. Pari hanketta tuli KEHU:lle rahoitettavaksi. Tuusulan Kellokosken kyläillan tuloksena aloitettiin yksi hanke KEHU Ry:n rahoituksella (sateenvarjohankkeeseen osallistuminen) ja toinen kunnan tuella. Tuusulalaisille toimijoille järjestettiin maisemansuunnittelun koulutusta Pihat ja puutarhat teemalla. Tiedotusta ja tapahtumia Kyläasiamies on tukenut Tuusulan ja Nurmijärven kylätapahtumien tiedotustoimintaa. Hyvin toteutettu tapahtumista tiedottaminen edesauttoi tapahtumien onnistumista. Eri kylätoimijoita autettiin esitteiden ja julisteiden suunnittelussa 1. Tällöin saatiin myös kylätoiminnalle korkeatasoinen tiedotusilme ja näkyvyyttä. Samaa julistepohjaa voi käyttää eri tapahtumien mainostamiseen ja tällöin kyläyhdistykselle tulee oma profiilinsa. Kyläasiamies on tukenut Tuusulan 4H yhdistystä paikallispalveluja tuottavan palveluringin perustamisessa ja muutenkin Tuusulan 4H-yhdityksen toiminnan säilyttämistä ja monipuolistamista Tuusulassa. Kontakteja lähialueiden kylätoimintaan Kevättalvella kyläasiamies osallistui kyläseminaariin Kirkkonummella ja tutustui toimijoihin siellä, syksyllä valtakunnalliseen kylätoimijoiden seminaariin Tampereella. Loppukeväästä saimme vieraan Romaniasta. Vieras tutustui suomalaiseen kylätoimintaverkostoon ja hänelle esiteltiin projekteja itäisellä naapurialueellamme, Sipoossa ja Porvoossa. Keskusteluja järvien kunnostuksesta Järvien kunnostus oli esillä monessa yhdistyksessä, erityisesti Espoossa ja Nurmijärvellä. EU:n vesipuitedirektiivin myötä ympäristöhallinto on sitoutunut yhteistyöhän erilaisten kansalaisryhmien kanssa ja tulevaisuudessa näiden ryhmien merkitys vesistöjen tilan seurannassa ja parantamisessa tulee lisääntymään. Kyläasiamies on pitänyt esityksiä limnologian ja järven kunnostuksen peruskäsitteistä aiheesta kiinnostuneille kansalaisryhmille (2 iltaa). Syksyllä järjestettiin kaikille alueen järvitoimikunnille yhteinen seminaari, jossa eri toimijat kertoivat kokemuksiaan ja vaihdettiin ajatuksia, siitä minkä tyyppisiä hankkeita kansalaistoimijat voivat toteuttaa, sekä mistä rahoitusta ja asiantuntija-apua on saatavissa. Lähiruoka ja ruokapiirien markkinointi Kyläasiamies sekä muutamat yhdistyksen jäsenet osallistuivat ruokapiiritoiminnan ja luomutuotannon markkinointiin ja esittelyyn. Ruokapiiritoiminnasta on tehty esite (ELM-studio Oy ja työryhmä). Toimintaa on esitelty kyläyhdistyksissä sekä alueen maataloustuottajille. Kotimainen energiantuotanto Kyläasiamieshankkeen puitteissa toteutettiin Tuusulan ja Nurmijärven maataloustuottajille koulutustapahtuma Energiakasvi-illan nimellä. Kyläkysely Kesän aikana toteutettiin postitse kysely toiminnasta ja sen kehittämisestä 60 kyläyhdistykselle. Kyselyyn saatiin 25 vastausta. Kyselyn tulokset tilastoitiin ja tuloksia käytettiin maaseutuohjelman valmistelussa. Kyläverkoston luominen Kevään toiminta keskittyi pääasiassa kyläverkoston luomiseen ja aktiivisten kylien kartoitukseen. Kyläasiamies tiedottaa -kirje lähetettiin toimialueen 75 kylä- asukas- ja omakotiyhdistykselle KEHUn toimialueella. Kyläyhdistyksiä ilmoittautui syksyyn mennessä 30 kpl ja 20:ssä vierailtiin. Yhdistyksistä 5 ilmoitti, että heillä ei sillä hetkellä ollut toimintaa. Alueellisesti kontakteja luotiin melko tasaisesti. Pohjois-Vantaalla oltiin kiinnostuneempia kuin Pohjois- 1 Esitteen ja julisteiden toteuttamiseen osallistui ELM-Studio Oy. 9

11 Espoossa. Nurmijärvellä ja Tuusulassa syntyi luontaisesti kontakteja. Keravan ja Järvenpään kanssa ei hankkeen aikana ollut mainittavasti yhteistyötä. Kuntayhteistyön syventäminen Syksyllä eräs toiminnan tavoitteista oli kuntayhteistyön syventäminen ja siihen liittyi useita kuntapalavereita (mukana puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja) sekä KEHUn esittelyä. Käytännön yhteistyötä tehtiin Tuusulan ja Nurmijärven kaavoitustoimen, ympäristötoimen, sekä sosiaalitoimen kanssa. Lisäksi kyläasiamiehemme avusti Tuusulan kuntaa ranskalaisen Rochefordin kaupungin Leader-ryhmän vierailun isännöinnissä. Tarvelähtöistä kyläasiamiestoimintaa Tiedon levitessä yhdistyksistä tuli yhteydenottoja, joissa pyydettiin selvittämään tai auttamaan erilaisissa kysymyksissä. Suomen kylätoiminta ry:n infra- ja hoivahankkeiden projektipäälliköt ovat olleet hyödyllisiä tieto- ja vinkkilähteitä. Kyläasiamieheltä pyydettiin myös apua yhteydenpidossa kuntiin päin. Tiedotus Kyläasiamiesprojektin puitteissa järjestettiin 3 luentotilaisuutta Nurmijärvellä ja lisäksi tuettiin kolmen luentotilaisuuden järjestämistä Tuusulassa. Yhteistyökumppaneita olivat HUMAK ammattikorkeakoulu ja kansalaisopisto Jukola Nurmijärvellä sekä Tuusula-Seura ja Tuusulan kansalaisopisto Tuusulassa. Kussakin luentotilaisuudessa oli 2 3 luennoitsijaa. Kuntien asiantuntijat esittelivät oman toimialansa tilanteen kussakin kunnassa. Osallistuminen tilaisuuksiin vaihteli henkilön välillä. Kaavoitus ja vesi/jätevesi-aiheiset tilaisuudet vetivät väkeä, kun taas KUUMA-aihe (kunnallinen seutuyhteistyö) sai vain vähän väkeä liikkeelle. Paikallislehdet saatiin kiinnostumaan. Nurmijärven Uutisissa, Keski-Uusimaassa ja Tuusulan alueen ilmaisjakelulehdissä on ollut kiitettävästi artikkeleita. Kyläasiamies on saanut julkisuutta myös Helsingin Sanomissa. Syksyn aikana tehtiin myös radio-ohjelma YLE 1 kanavalle aiheesta Tavataan kyläasiamies Maria Notley, jossa puolen tunnin ohjelmassa kuvattiin kyläasiamiehen työtä. Ohjelma lähetettiin joulukuussa Syyskuussa 2006 lähetettiin ohjelma kyläinsinööristä. Yleistä tiedotusilmettä kohennettiin. Julisteissa ja esitteessä on nyt yhtenäinen ilme. Kyläsuunnitteluhanke Laurea-ammattikorkeakoulun kyläsuunnitteluhankkeen yhteydessä tehtiin yhteistyötä Vanhan-Paijalan kylän ja Seutulan kylien kanssa. Kyläasiamies toimi yhdyshenkilönä kyliin päin sekä auttoi osallistavan suunnitteluprosessin läpiviennissä ja asiantuntijan etsinnässä. Hanketoiminnan tukeminen Hankkeiden toteuttaminen selkeästi virittää omatoimisuutta ja kyläläisten yhteistyötä. Kyläasiamiehen tehtävissä törmää idullaan oleviin hankkeisiin. Kyläasiamies opasti hankesuunnitelman tekemisessä ja joissakin teknisissä kysymyksissä sekä saattoi toimijoita yhteen myös mallioppimisen nimissä (mm. Pikku-Mökin maatilapäiväkerhon ja osuuskuntamuotoisen taidepäiväkodin tapaaminen). Hanke-ideoita oli huomattavasti enemmän, kuin mitä lopullisesti on jalostunut hankkeiksi. Muuta Etelä-Afrikkalaisen Eco Fundin virkamiehen vierailu Sotungin maisemahankkeessa Luento aiheesta Rural Development Urban Rural interaction Laurean opiskelijoille. Osallistuminen muiden järjestämiin tilaisuuksiin Kyläasiamies on syksyn aikana osallistunut: Seudullisen yhteistyön (KUUMA) järjestämään OKKE seminaariin Tuusulassa VATES-säätiön järjestämään Sosiaalinen yritys seminaariin Helsingissä TE-keskukseen hanke-infoon ja ALMA-seurantaryhmän kokoukseen Seudulliset yrityspalvelut seminaariin 10

12 1.5.2 KEHUn ympäristö- ja viihtyvyyshanke sateenvarjohanke KEHUry toteutti uudentyyppisen paikallisen ympäristö- ja viihtyvyyshankkeen järjestäen avoimen haun, johon tuli 9 hakemusta, näistä seitsemän valittiin mukaan sateenvarjohankkeeseen. Päällimmäisenä tavoitteena oli alueen ympäristön säilyttäminen ja ympäristöajattelun säilyminen alueellamme. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli euroa ja tuen osuus euroa. Hallintoon kului yhteensä euroa. Espoon Matalajärvestä poistettiin karvalehteä, Nurmijärvellä tehtiin viistokaikuluotaus (Valkjärvi) sekä rakennettiin leikkikenttä, Tuusulassa kohennettiin maisemaa ja ympäristöä istutuksin Kellokosken rosariumissa ja arboretumissa sekä pidettiin kyläpäivä ympäristöteemalla. Lisäksi tehtiin kaksi porakaivoa ja yksi kemiallinen WC. Hallinnollisena tavoitteena oli hallintomalli, joka vähentäisi pienhankkeiden byrokratiaa ja samalla helpottaisi käsittelijöiden ajankäyttöä. Hanke kokeili sopimuksellisuutta käytännössä. Joidenkin hanketoimijoiden oli vaikea ymmärtää hankkeiden vaatimaa pikkutarkkuutta, vaikka raportointi ja rahoitusvastuu minimoitiin. Hankkeen suunnittelu vei paljon aikaa. Itse toteutus oli tehokkaampaa. Raportointityössä säästyi aikaa. KEHU hoiti hankehallinnon ja yhdistykset olivat vastuussa käytännön toteutuksesta. Maa- ja metsätalousministeriö on ajatellut kokeilla mallia ELMA-ohjelmassa ( ) sekä tulevalla ohjelmakaudella. Ongelmia mallissa ovat välittäjäorganisaation kantama taloudellinen vastuu, rakentamisosion vaatimus investointien käyttöoikeudesta maksuhetkeen saakka, kassavirran riittävyys sekä se, että hakijat eivät oppisi koko haku- ja toteutusprosessia KEHUn liiketoimintaa Liiketoiminnan puitteissa on toteutettu hankkeita. Suomen Ympäristökeskukselle on toteutettu kahta Suomen ja Liettuan ympäristöyhteistyöhön liittyvää hanketta, joille on kirjoitettu projektidokumentit, löydetty ja rekrytoitu Liettualaiset toteuttajat sekä luotu toteutusorganisaatiot. Molempien Liettuaan suuntautuvien hankkeiden toteuttaminen jatkuu vuoden 2006 aikana. Haja-asutusalueiden jätevesihanke: toinen hankkeista käsittelee haja-asutusalueiden jäteveden puhdistuslaitteistoja. Puhdistamoja käsittelevän hankkeen puitteissa järjestettiin Liettuan ympäristöministeriön ja muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen tutustumismatka Suomeen. Marraskuussa toteutetun tutustumismatkan aikana vierailtiin Pyhäjärven valumaalueen kunnostushankkeessa, Porvoon saariston vesiosuuskunnassa, Västanfjardin kunnan ympäristöhankkeessa, sekä SYKEn tutkimuslaboratoriossa. Jäteveden puhdistamojen henkilökunta sertifikaatit: laaditaan sertifiointijärjestelmää. Telakkahanke oli Aker Yardsin ja Turun ammattikorkeakoulun yhteishankkeelle tehty työrupeama. Hankkeen puitteissa selvitettiin Aker Yardsin Helsingin telakan irtisanomisuhan alaisena olevan henkilöstön uudelleenkoulutus ja työllistymismahdollisuuksia erityisesti Uudellamaalla. Hankeen puitteissa haettiin tietoa mm. Tuusulan kunnan elinkeinoasiamieheltä ja KEUDA:n oppisopimuskeskuksesta. Tämän pohjalta järjestettiin Helsingin telakalla koulutustilaisuuksia. Jätevesiselvityksiä 1.6 Itsearviointi Hallituksen koulutus ja itsearviointi pidettiin Viking Cinderellalla : Läsnä oli 12 hallituksen jäsentä, toiminnanjohtaja sekä TE-keskuksen edustaja Harri Jokela. Hallituksen uusia jäseniä koulutettiin ja samalla toteutettiin koko hankekäsittelyprosessin itsearviointia neljässä työryhmässä hallituksen ja työntekijän näkökulmasta. Tilaisuuden aikana käytiin läpi hankkeille suunnattuja ohjeita ja tehtiin niihin korjauksia (yksinkertaistettiin). Käytiin myös läpi vuoden 2002 hankesato ja yhteenvetotiedot. Alla tiivistetysti tilaisuuden tulokset: 2 2 Koko raportti liitteessä 2. 11

13 Yksinkertaisia malliesimerkkejä Lisää tietoa hankkeista hallitukselle Byrokratian termejä liikaa Uusille ja pienille hakijoille enemmän neuvontaa Valintakriteerien käyttöä valintavaiheessa tarkennettava, Hankkeiden käsittelyaika venynyt joskus liian pitkäksi Tiedottamista lisättävä ja hankeohjeet mahdollisimman yksinkertaisiksi Koulutustilaisuus ja tulevaisuusverstas Königstedtin koululla Vantaalla Kehittyvä Kehu. Tilaisuus kuului osin tulevaisuuden suunnitteluun, osin itsearviointiin. Ulkopuolisina puhujina paikalla olivat Eero Uusitalo (MMM), Harri Jokela (TE-keskus) ja Anja Juhola (Vantaan maataloussihteeri). Paikalla oli lisäksi 11 hallituksen jäsentä. Materiaaleina paikalla oleville jaettiin Alma-ohjelman tiivistelmä, tilannekatsaus KEHUn koko kehyksen näkökulmasta sekä projektien toteumatietoja toimenpiteittäin. Ryhmätyönä käytiin läpi asioita lähitulevaisuudesta aina vuoteen Läsnäolijat totesivat muutostarpeen. Ohjelmaan avattiin uusi linja: rahoitusta sai maaseutupalvelujen kehittämiseen, esimerkiksi palvelujen monipuolistamisen (ja niiden uusiin muotoihin), palvelujen yhteistoiminnan kehittämiseen, liikkuviin tai, kiertäviin palveluihin, hoivapalveluihin ja kylien energia- ja vesihuollon kehittämiseen. Panostusta kylätoimintaan päätettiin lisätä. Toiminnanjohtajaa pyydettiin tekemään ohjelmamuutosluonnos, jossa koko kehystä pienennetään jonkin verran, elinkeinojen osuutta vähennetään ja avataan uusi toimenpide peruspalvelut. Tulevaisuusverstaan itsearvioinnin tuloksena KEHU lähti hakemaan muutosta. Alla tiivistetysti verstaan tulokset: 2003 Apuhenkilön palkkaus ja toimenkuvien selkiyttäminen Ohjelman muutos ja tarkentaminen Aktivointi: lähestyä aktiivijäseniä, osallistua kylätapahtumiin, hiljaisten löytäminen Koulutustarpeen arvionti Oman osaamisen selvittäminen 2004 JA 2005 Lisää jäseniä ja yhteistyökumppaneja Lehtiartikkelit ja muut vaikutuskeinot käyttöön Kuntien päättäjille tieto Hallinnon selkeyttäminen ja toiminnan vakioiminen Miettiä uusia rahoituskanavia, rahoituskatko 2006, miettiä tuottavaa toimintaa Ohjelma-asiakirja seuraavaksi vuodeksi Suunnitelmat siitä mitä KEHU voisi toteuttaa kuntien ongelmissa avustamiseksi Kylien kehittämistä ihmisiltä ihmiselle Uusien toimintamallien sisäänajo Uusi ohjelma ja teemaryhmät Kylätoiminnalla paikka yhteiskunnan toiminnassa paikallisesti KEHU toimii välittäjäorganisaationa Laajempi rahoituspohja ja jäsenkanta Naapuriapu ja hoivapalvelut Kuntien ja KEHUn yhteistyö: kaikilla on maaseutumaisia alueita Keväällä 2003 tehtyyn kyselyyn vastattiin heikosti (230 postitusta, 11 vastausta). Vastaajat olivat hanketoimijoita. He tunsivat kohtuullisen hyvin ohjelman ja siihen liittyvän byrokratian. Palvelua pidettiin pääasiallisesti hyvänä, tiedottamista hankkeen käsittelyajoista kohtuullisena. Selvimmin tuotiin esille byrokratian hankaluudet ja välirahoituksen järjestäminen. Päätöksenteon 12

14 hitaudesta valitettiin sekä rakentamishankkeissa kahden kustannusarvion politiikasta ja epävarmuudesta joka liittyy hyväksyttäviin kustannuksiin rakennushankkeissa. Maksatusraporteissa ihmeteltiin miksi pitää todentaa asiat niin moneen kertaan. Moni halusi lisää tietoa toiminnastamme. Itsearviointia ja jälkiarviontia Itsearviointi oli vähäisempää vuonna Hallituksen koulutustilaisuuden yhteydessä tammikuussa käytiin itsearviointikeskustelua. Hallituksen kansioita pyydettiin täydentämään. Kansioon kuuluu ohjelmatiivistelmä, säännöt, jäsenten yhteystiedot, kolmikantapaperin, ohjausryhmäohjeet, Lausuntojen perusteluja pitäisi lisätä. Hankkeiden ohjelmasidonnaisuutta pidettiin hyvänä, kuten myös hakijoille toimitettuja muistilistoja. Yhteiskoulutukset, ohjausryhmät tai henkilökohtaiset tapaamisetkaan eivät aina estäneet ongelmia hankkeissa. Terminologiaa pitäisi yhtenäistää väärinkäsityksien välttämiseksi ja hankkeen (johto+kirjanpitäjä) sekä neuvojan tulisi aina olla yhteydessä ennen tärkeitä päivämääriä (raportointi, hankkeen loppuminen, vuodenvaihde ). Neuvontarooli mietitytti tilanteissa, joissa hanke aloitetaan ennen virallista päätöstä. Erityisehtojen noudattaminen voi päätöksen saapuessa olla myöhäistä. KEHU-mainintoja ja EU-osarahoitteisuutta pitää korostaa enemmän markkinoinnissa. Vuonna 2005 KEHUn rahoitusta saaneet hankkeet käytiin puhelimitse läpi. Lisäksi hankkeille lähetettiin kyselyjä. Pääasiallisesti kannustavan palautteen rinnalla kritiikkiä tiedonkulun/saannin puutteista. Jokelan Tiilitehdashankkeen ulkopuolinen arviointi käynnistettiin yhteistyössä Laurean kanssa. Lisäksi KEHUn sateenvarjohanke on mukana sopimuksellisuusprosessissa: hanketta on seurattu tarkemmin sen valmisteluvaiheessa. Vuonna 2006 oli useita itsearviointi/jälkiarviointitilaisuuksia 1. Hanke Jokelan tiilitehdas annettiin ulkopuoliselle arvioitsijalle. Mielenkiintoisena lopputuloksena mainittakoon, että hankesuunnittelun osalta hakija piti suunnitelmaa hyvänä, toiminnanjohtaja kohtuullisena ja TE-keskus huonona. Myös tuloksista oltiin osin eri mieltä. Hankesuunnitteluun tulisi kiinnittää huomiota ja tukea hakijaa enemmän. 2. Viranomaisilta kysyttiin hankesuunnitelmien laadusta, papereiden toimittamisesta liitteineen sekä maksatuksista. Kehittämishankkeiden osalta suunnitelmat olivat kohtalaisia tai hyviä, rakentamissuunnitelmat kohtalaisia, KEHUn omat hankkeet hyviä. Yhdessä hankkeessa valitettiin, ettei kirjallista materiaalia oltu toimitettu hakijalle. Maksatushakemukset ovat olleet kohtuullisia/hyviä. 3. Kesäkuussa 2006 pidettiin Loma- ja kurssikeskus Onnelassa Tuusulassa hallitukselle ja työntekijöille itsearviointi- ja kehittämistilaisuus. Tarkoituksena oli edistää myös hallitustyötä ja toimiston/hallituksen yhteispeliä. Ohjaajana toimi Eija Lahtinen (Bircaterra ky). Esittelykierroksen jälkeen käytiin yleiskeskustelu maaseudun kehittämisen nykytilanteesta ja KEHUry:n hallitustyöstä. Ratkaisua kaivattiin erityisesti tiedonkulkuun, niin ulkoiseen kuin sisäiseenkin, kentän mukaan saamiseksi toimintaan (mitä tarjoamme kentälle muuta kuin rahaa). Visioita, linjauksia ja tavoitteita toivottiin yhtenäisiksi. Resurssien optimointi ja prosessien hallinta (työnjako, vastuut, menettelyt) koettiin myös tärkeäksi. Yhtenä KEHU-aluetta yhtenäistävänä tekijänä nähtiin vesistöt, erityisesti Vantaanjoen valuma-alue. Ekologista lähestymistapaa pidettiin tärkeänä. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto tupla-tiimimenetelmällä toteutetusta itsearviointi- ja kehittämispäivästä. Monesta tärkeäksi koetusta kehittämiskohdasta päädyttiin kolmeen teemaan. Visiota ja tavoitteita pidettiin puutteellisina, pelisääntöjä epäselvinä ja tiedonkulkua ja laatua pitäisi parantaa. Jokaiselle teemalle tehtiin kehittämisehdotuksia tai mainittiin asioita, jotka kaipaavat toimenpiteitä. Läsnäolijat arvioivat mitkä olisivat tärkeimmät kehittämiskohteet (+-merkinnät) toiminnan nykytilanteessa. 13

15 Tavoite/visio/linjaukset + Pelisäännöt + Viestintä, tiedonkulku + Hallituksen ++ Kehittämiskokoukset + Mielikuva positiivisemmaksi + linjakeskustelut, päivittäminen 1x/v Jokaiselle rooli/oma tuntea kuntastrategiat + Avoin verkossa + hanke Osaamisen Oman ohjelman ++ Aktivaattoreiden koulutus ++ hyödyntäminen tuntemus ++ Aluetuntemuksen Esivalintaryhmä ++ Jäsenmäärä + lisääminen ++ yhteistyö on palkitsevaa 4 kokousta/vuosi + Tiedotussuunnitelma + Toimintakulttuuri ++ Tiivis tietopaketti Selkokielinen viestintä ++ + sidosryhmät, kenttä, Kuntakohtaiset rekisterit ++ jäsenet nettiin Kentän kuuleminen ++ Toisen tunteminen ++ Hallituksen sitouttaminen ++ sosiaalinen pääoma + Toisiin toimintaryhmiin osallistuminen 4. Kurssikeskus Onnelassa pidettiin koko päivän kestävä tilaisuus, jossa puitiin KEHUn ohjelmaa vuosille 2006 ja loppuraporttia ALMA kaudesta (liite 3). 5. Ulkopuolisen arvioitsijan näkemys kahdesta hankkeesta ALMA-kaudella (liite 4). Kuisti elämää arjesta juhlaan, Pikkumökin Päiväkerhon Kannatusyhdistys Ry Uudenkylän tiemaiseman kaunistaminen, Uudenkylän Maatalousnaiset Ry Mitä opimme: Kaikissa itsearviointitilaisuuksissa on tullut esille sama tiedottamisen ongelma. Ohjeiden pitäisi olla yksinkertaisia ja erilaisia malleja pitäisi laatia. Myös kuntiin päin tiedottaminen ei ole ollut tyydyttävällä tasolla. Kuntien kanssa on sovittava tiedottamisen pelisäännöt. Kaikki hankkeet eivät ole saaneet KEHUry:ltä riittävästi tietoa hankeprosessista tai tiedottamisesta. Sitä on muutettava. Hankkeiden ja KEHUn tiedottaminen ohjelmasta ei ole ollut riittävää. -lehti vei kuitenkin hyvin tietoa kentälle, mutta sisältöä voidaan pitää kylätoiminnan kannalta hieman liian teknisenä. Hankkeiden alueelliset tai teemoittaiset esivalintaryhmät on saatava toimimaan. Tässä voitaisiin ehkä hyödyntää sähköisiä malleja. Tehtyjen esitysten siirtyminen käytäntöön voisi olla parempaa. Hankkeille tehdyt muistilistat ja ohjeistukset ovat suhteellisen hyvin onnistuneita kokeiluja. KEHUry:n on laadittava selkeä tiedottamissuunnitelma, jossa näihin asioihin puututaan. Osaamista ja osaamispohjaa on laajennettava niin toimistossa kuin hallituksessakin. Hankesuunnitelmien, raporttien ja ohjeistuksen tasoa on nostettava kaikilla hallinnon tasoille. 14

16 2. Hanketoiminnan keskeinen sisältö KEHUry järjesti hakukierroksia sekä piti avointa hakua. Kokeilumielessä järjestettiin myös kohdennettuja hakuja. Avoin haku ei tuottanut kovin hyviä tuloksia. Hallituksen kokouksissa ei vertailukohtia tuolloin paljon ollut. Hakukierrokset tuottivat jo hieman paremmin tulosta. Hakemuksia tuli kolmesta seitsemään. Kohdennettu (teemakohtainen) haku oli hakijalle selkein. Teemakohtaista hakua kokeiltiin KEHUn omassa sateenvarjohankkeessa. Yhdistyksen toiminnanjohtaja esikäsittelee hakemukset ja välittää tiedon hallituksen jäsenille. Hallitus antaa hankkeesta lausunnon käyttäen hyväkseen lähes 30 kohdan valintakriteeriluetteloa, jonka avulla käydään läpi hankkeen plussat ja miinukset. Tarkempi luettelo on esillä Internetsivuilla. Hankeluettelo, jossa on jaoteltu rakentamis/ympäristöhankkeet ja yleiset kehittämishankkeet sekä hylätyt hankkeet on liitteenä (liite 7). HANKKEIDEN SISÄLTÖ 2002 Kylätoiminnassa järjestettiin vanhanajan joulutapahtumia eri puolilla Tuusulaa. Tapahtumaa jatketaan edelleen eri yhdistyksen vetämänä Kulttuuriteeman alla koottiin kylähistoriaa ja perinteitä nuorisoseuran talolle ja elävöitettiin maaseutuperinteitä kansanmusiikilla ja pelimanneilla. Kansanmusiikkihanke sai jatkoa. Ympäristöhankkeena Natura-alueen ympäristöä siistittiin ja retkeilymahdollisuuksia parannettiin. Maaseutuelinkeinoissa selvitettiin viljelijöiden kiinnostusta ja valmiutta sitoutua lähiruokasopimustuotantoon. Jatkohanke jäi toteutumatta verkoston jäädessä hieman liian pieneksi. Maaseutumatkailuyrityksille, tiloille ja yhdistyksille järjestettiin ATK-taitojen parantamiseen liittyvä kurssi. Kurssi liittyi samalla markkinointitaitoihin ja verkostoitumiseen. Lisäksi alueen maaseutumatkailuyrittäjät kartoitettiin ja tehtiin yhteinen tietokanta. Hankkeessa selvitettiin yrittäjien koulutus-, tuotteistamis- ja markkinointitarpeita ja verkostoitumishalukkuutta. Puuyrittämisen puolella etsittiin halukkaita muuttamaan tai valitsemaan puulämmitystä. Teemana hankkeella oli lähilämpö. Hanke sai jatkoa ja oli tiedottamispainotteinen Kylätoimintahankkeet olivat edelleen vähissä. Seutulan kylässä tehtiin hanke aktivointi- ja harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Mukana mm. martat, kyläyhdistykset, eläkeläiset. Ehkä merkittävin kulttuurihanke oli Vantaan maatalousmuseon rakentaminen. Kustannukset ylittyivät selvästi ja talkoota tehtiin runsaasti. Hanke osoitti hakijoiltaan kovaa tahtoa saada unelma toteutettua. Museon toiminnan kehittämistä mietitään parastaikaa. Lisäksi parannettiin kylätalon lämmitystä, kerrottiin miten maito tulee pöytään ja tehtiin Tiilitehdasalueen käyttösuunnitelma. Kyläpelimannihankkeessa soitettiin paikallista musiikkia ja järjestettiin koulutusta erityisesti nuorille. Musiikkia esitettiin kylätaloissa, kouluissa ja muissakin kohteissa. Hanke on saanut kansallisen tason huomiota kun opetusministeriö on päättänyt levittää mallia Suomessa. Ympäristösektorilla 4H-yhdistys järjesti kursseja nuorten työllistymisen edistämiseksi ja Vantaan Sotungissa toteutettiin laaja maisemanhoitohanke, johon osallistuivat kylätoimijat, asukkaat ja viljelijät yhteistyössä. Talkoon osuus oli tässäkin hankkeessa suuri. Espoon Kannusillanmäen alueen kulttuuri- ja luonnonympäristön ennallistamisesta tehtiin suunnitelma, mutta itse ennallistamisosio jäi suurelta osin toteutumatta. talkoita hankkeessa kyllä tehtiin. Nurmijärven Uudenkylän tiemaiseman siistimishankkeessa maalattiin latoja ja suunniteltiin postilaatikkojen yhtenäistämistä. Hanke sai kunnan ympäristöpalkinnon Kylätoimintaa vietiin eteenpäin kyläasiamieshankkeella, josta on tarkka selvitys kohdassa Verkostot parantuivat ja yhteistyö lisääntyi mm. kuntiin päin, kaavoitukseen, vesihuoltoon ja rakennuspuolelle. KEHUn kautta rahoitettiin myös Vantaan Seutulassa sijaitsevien kylien ja 15

17 Tuusulan Vanhan Paijalan kyläsuunnitelmia. Radio-ohjelmia kylätoiminnasta ja hankkeista toteutettiin myös ja keskustelutilaisuuksia järjestettiin Tuusulassa ajankohtaisista teemoista. Kulttuuripuolella yhtä nuorisoseurarakennusta kunnostettiin, toista laajennettiin kokouskäyttöön ja liikunnalliseen käyttöön paremmin sopivaksi. Vanhaa koulurakennusta, jossa toimii nykyään luontokoulu, kylätaloa ja tanssilavaa kunnostettiin. ja tanssilavaa kunnostettiin. Kyläpelimannit kiersivät alueellamme soittaen paikallista musiikkia ja pitämällä koulutustilaisuuksia ja järjestettiinpä yksi 100-vuotiskonserttikin. Vuonna 2004 aloitettiin myös selvitys kaupungistumisesta Leppävaaran alueella. Ympäristöhankkeissa on rahoitettu vesiosuuskunnan perustamistoimia, leikkikentän rakentamista, pienen lammen kunnostamista ja kierrätys/uusiokeskuksen perustamisselvitystä. Maaseutuelinkeinoissa yritettiin edelleen kannustaa puulämmön käyttöön ja lähilämpöön Palvelusektorilla edistettiin VPK-toimintaa. Vuosi 2004 oli palveluiden osalta aktiivinen Kylätoiminnassa Kansan radioliitto ry tuotti viisiosaisen radiosarjan kylätoiminnasta. ELMstudio Oy kartoitti uudenlaisen verkkotiedotuspalvelun tarvetta. Hankkeen perusajatuksena on luoda internetiin tiedotuskanava kuntalaisille ja yhteisöille. Kylähistoriaa kasattiin mm. hölmöläisistä. Tuusulassa tehtiin valtuustoaloite kyläsuunnitelmien laatimiseksi. Kylätalon lämpöhuoltoa parannettiin, nuorisoseuran kattoa maalattiin ja näyttämötoiminnan edellytyksiä parannettiin. Kotiseutupolkuja rakennettiin yhteistyössä asukkaiden kanssa Tuusulassa. KEHUry kokeili ympäristöteemalla sateenvarjohanketta, jossa rakennettiin porakaivoja ja leikkipuisto, pidettiin ympäristöteemalla kyläpäivä, järveä kunnostettiin ja tehtiin viistokaikuluotaus. Lisäksi yleisille paikoille tehtiin istutuksia. Keski-Uudenmaan Ekoteko ry perusti Rajamäelle kierrätyskeskuksen, joka työllisti hankkeen päättymisen jälkeen ainakin 8 ihmistä. Maaseutuelinkeinoissa rakennettiin Pohjois-Espooseen 10 km ratsastuspolkuja ja niitä yhdistettiin aiemmin rakennettuihin reitteihin. Reitillä on myönteisiä vaikutuksia turvallisuuden näkökulmasta. Pidemmällä aikavälillä se edistää myös alueen muuta yrittäjyyttä. Palvelusektorilla metsästysseura rakensi riistaliiterin, jossa voidaan järjestää kursseja, kokoontua ja käsitellä riistaa EU-vaatimukset täyttävässä tilassa Pikkumökin päiväkerhon kannatusyhdistys rakensi ruokailukatoksen kerhorakennuksen yhteyteen ja paransi samalla maatilalla toimivan päiväkerhon toimintaedellytyksiä Suomen humanistinen ammattikorkeakoulu selvitti esiselvityshankkeena 3. sektorin mahdollisuuksia tuottaa palveluja alueella. Tuusulan 4-H yhdistys selvitti kotipalveluringin tarvetta Tuusulan alueella. Tarve ilmeni kohtuullisen suureksi ja hankkeen päätyttyä työllistyi yksi henkilö puolipäiväisesti. 16

18 3. Laadullisten ja määrällisten tavoitteiden sekä painopisteiden toteutuminen KEHU-alueen vahvuuksien, ongelmien ja mahdollisuuksien poikkeavuus 3 Alueella on rikas ja perinteikäs maaseutukulttuuri sekä muutenkin vahvat kulttuuriperinteet. Alueen vaihtelevat maisemat ja vesistöt tarjoavat Keskisen Uudenmaan kasvavissa kunnissa runsaasti vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Helsingin läheisyys mahdollistaa lisäksi erilaisten vuorovaikutushankkeiden käynnistämisen. Keskisen Uudenmaan maaseutu on kuitenkin suuren muutoksen kourissa lisääntyvän väestömäärän vuoksi. Kaupunkilaisten muuttovirta maaseudun rauhaan vaikeuttaa kaupunki- ja maalaiskulttuurin sekä vanhemman ja nuoremman sukupolven kohtaamisia. Juurettomuus lisääntyy ja maaseutukulttuuri sekä -perinteet unohtuvat. Myös kylätoiminta ja talkoohenkisyys ovat vähenemään päin. Taajamat kasvavat ja palvelut keskittyvät. Muuttovirta aiheuttaa myös vesistöille ja puistoalueille ongelmia. Maaseutukulttuuria ja -perintöä sekä kauniita maaseutumaisemia kannattaa säilyttää tuleville sukupolville. Myös kylähengen elvyttämiseen ja yhteisen tekemisen iloon yritetään innostaa. Maaseutuelinkeinojen toimintaympäristöä edistetään verkostotyyppisillä hankkeilla. Syrjäisemmillä alueilla, mutta myös kyläkeskuksissa on puutteita palveluissa. Erityisesti hoivapalvelut (tai muut kotona selviämiseen liittyvät palvelut) ja vesihuolto ovat paikoin vailinaisia. Erilaisia täsmäpalveluja (kylätalkkari, ruoka, siivous, pienurakointi, kylien kehittämiseen liittyvät tukipalvelut) kehitetään kylän sisällä, kylältä kylälle. Etenkin nuoret tarvitsevat palveluja jo omalla kylällään. KEHU-ohjelman tavoitteet 1. Tavoitteita ovat: Maalaiskulttuurin ja -perinteiden vaaliminen, maaseutuyrittäjyyden edistäminen ympäristön ja luonnon vaaliminen, alueen viihtyvyys sekä maaseutupalvelujen kehittäminen. 2. Painopistealueita ovat: Verkostoituminen (mm. yhteistyökulttuurin parantaminen), tietotaidon sekä keskinäisen ymmärryksen lisääminen, maaseudun ja taajamien vuorovaikutus sekä maaseutu-identiteetti. Kun yhdessä pystymme määrittelemään yhteisen maaseutuidentiteettimme, meillä on vankka pohja jatkaa kehittämistyötä. Näkemykset maalla asuneiden, kyläkeskuksissa asuneiden ja uusien maalle muuttavien välillä ovat sen verran erillään, että se välillä heijastuu itse toimintaankin. Yhdistyksen toimintaan kaivattiin muutakin kuin pelkkää hankerahoitusta ja jäsenten huomioon ottamista. Kyläasiamieshanke ja sen jälkeen Uudenmaan liiton kautta haettu rahoitus kyläteknisiin asioihin ja ympäristöasioihin on juuri osa tätä toimintaa. KEHU:N ALMA-OHJELMAN TOIMINTAKAUDEN ANALYYSI Perustietoa (liite 8) Kehun rahoitus on ALMA-kaudella ollut kysyntää vastaavaa ja hakemusten hylkäyksiä on ollut vähän. Kehystä pienennettiin kahteen otteeseen, kerran KEHUn aloitteesta, kerran TEkeskuksen aloitteesta. Alkukauden kankeudesta päästiin vauhtiin vuoden 2003 lopussa. Hankkeita on tullut käsittelyyn runsaasti tämän jälkeen. Hankkeille sidotuista toteutui maksatuksessa 90% eli n Kaikkia maksatuksia ei ole vielä tehty. Pienennetty kokonaiskehys saavutettiin. Hankkeiden keskimääräinen tukiprosentti oli 74. Rakennuksia korjattiin 12 (750m2) ja uusia rakennettiin 4 (1000 m2). Kyläsuunnitelmia tehtiin kaksi 3 Ote KEHUn ohjelma-asiakirjakirjasta

19 kappaletta. Hankkeita oli yhteensä 63. Työpaikkoja syntyi yhteensä 27, joista suurin osa on hankkeen aikaisia. Miesten osuus on 18 htv ja naisten 9. Alle 30-vuotiaita on 2 htv. Lisäksi Ekoteko ry:n esiselvityshankkeen jälkeen työllistyi 8 henkilöä. Aktivoinnin osuus KEHUn alueelle maksetuista tuista 26% on mennyt aktivointiin, eli tiedottamiseen, hankeneuvontaan ja toiminnan kehittämiseen. Aktivoinnin euron tavoitteesta toteutui 95%, eli Hakijoiden oma rahoitus Hakijat ovat itse sitoutuneet rahoittamaan hankkeita kaikkiaan edestä. Toteuma on hankepäätöksissä lähempänä Tämä muodostaa 25 % kaikkien hankkeiden kokonaiskustannuksista. Todellisuudessa yksityisen rahoituksen osuus on tätäkin suurempi, sillä joissakin suurissa rakentamishankkeissa hakijan oma yksityisen rahoituksen panos on ollut selvästi yli yksikkökustannuksiin perustuvan päätöksen rajojen. Yksityisen rahoituksen osuus on todellisuudessa lähempänä 35%, josta talkoon osuus on lähes 10%. Eri toimintalinjat: Hankkeet ovat jakaantuneet eri toimintalinjoille seuraavasti: Julkisen tuen jakaantuminen toimintalijoittain (Jaettu julkinen tuki kokonaisuudessaan vajaat 0,85 milj ) Ympäristöhankkeet 21 % velujen parantamisen hankkeet 10 % Matkailu 1 % Elinkeinohankkeet 17 % Elinkeinohankkeet Kulttuuri ja perinnehankkeet Kylätoimintahankkeet Palvelujen parantamisen hankkeet Ympäristöhankkeet Matkailu Kylätoimintahankkeet 13 % Kulttuuri ja perinnehankkeet 38 % Kulttuuri- ja perinnehankkeiden suuruus johtuu seurantalojen ja muiden maaseudun perinnerakennusten kunnostamistarpeesta. Rakennuskustannukset Etelä Suomessa ovat korkeat, ja vanhojen rakennusten korjaustoiminta on usein lisäksi erikoistunutta ja kallista työtä. Hankkeiden budjetit kasvavat. Elinkeinohankkeet ovat rajoittuneet muutamaan suurehkoon hankkeeseen, joissa on ollut myös alueelle tyypillistä hevosharrastuksen tukemista. Ympäristöhankkeet ovat keskittyneet lähinnä maisemointiin ja vesistöjen kunnostamiseen. Rahoituksen kohdentuminen kunnittain ja hakijoittain Rahoitus on kohdentunut melko tasaisesti eri kuntiin. Vuoden 2006 aikana (ELMA-ohjelma mukaan lukien) erot ovat tasaantuneet. KEHU alueen hankkeiden osuus on suuri ja vastaa sitä rahoitusosuutta, joka on jaettu seudullisille ja valtakunnallisille hakijoille (n.1/3). Rahoituksen näkökulmasta vajaat 60% on ohjautunut paikallisille yhdistyksille, 30 % alueellisille- tai valtakunnallisille toimijoille ja oppilaitoksille on mennyt n. 8%. Kahdessa hankkeessa hakijana on ollut kunta. Paikalliset yhdistykset ovat olleet suurin hakijaryhmä ja saaneet myös suurimman 18

20 osuuden julkisesta tuesta. Paikalliset hakijat ovat osoittaneet kyvykkyytensä ja mahdollisuutensa toteuttaa hankkeita. Julkisen tuen jakaantuminen eri tyyppisille hakijoille, (jaettu julkinen tuki yhteensä vajaat 0,85 milj.) Valtakunnallinen yhdistys 10 % Oppilaitos 8 % Kunta 4 % Paikallinen yhdistys Seudullinen yhdistys Valtakunnallinen yhdistys Oppilaitos Kunta Seudullinen yhdistys 21 % Paikallinen yhdistys 57 % Rahoituksen jakaantuminen erisuuruisille hankkeille Hankkeiden koosta tehty analyysi osoittaa, että suuret hankkeet ovat saaneet suhteessa suurimman osuuden julkisesta tuesta. KEHUn jälkiarviointia ohjelmakauden hankkeista Sari Hautakangas KEHUry:n toimistosta kävi vuoden 2006 aikana läpi 7 hanketta (liite 5). Hallituksen mietteitä kappaleisiin 2 ja 3 Hankevalintaprosessi Jäsenhankintaa ja hankkeiden syntymistä haittaa mielikuva prosessi vaikeudesta Esivalinta hankehakemuksissa Yhteydenotot kirjattava, mahdolliset hanketoimijat A4 vapaamuotoinen hankeidea. Tukea jo hankevalmisteluvaiheessa Koulutusta hanketoiminnasta, suoraan yhdistyksille Osallistuminen TE-keskuksen hankekoulutuksiin Kauden tuloksia Alueen yhdistykset oppineet hanketoimintaa KEHU on lunastanut paikkansa toimijoiden keskuudessa Runsaasti koulutusta hanketoiminnassa kädestä pitäen Alueen kunnat tuntevat KEHU ry:n toimintaa Suurehkoja investointeja erityisesti kulttuurin ja perinteen, sekä ympäristöhankkeisiin Kylätoiminta saanut tunnustusta ja näkyvyyttä Alueen toimijat verkostoituneet Hankkeiden toteutus Rahoitus hankkeelle kunnalta mahdollista lainata. KEHU ry:n kautta, pienen koron. KEHU ry lainan ottajana Sateenvarjohanke OKO pankin rahoitusinstrumentti TE-keskuksen hankepäätöstä vastaan Ongelma silloin kun hankkeella työntekijä 19

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmän toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä ry:n toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä on yksi Suomen 54 Leader-ryhmästä. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa toimintaalueen asukkaita yhteistyöhön

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2016, 18.4. Ahlmanin ammattija aikuisopisto Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Leena Koski Opetusneuvos Leena Koski

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Mansikan teemahaut syksyllä 2016

Mansikan teemahaut syksyllä 2016 Mansikan teemahaut syksyllä 2016 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Tilannekatsaus 9 / 2016

Tilannekatsaus 9 / 2016 Tilannekatsaus 9 / 2016 LEADER 2014-2020 Suomessa 54 Leader-ryhmää Koot ja asukasmäärät vaihtelevat: 3-14 kuntaa, 14000 122000 asukasta Leader-toiminnan julkinen rahoitus 300 m Ryhmittäiset vaihtelut 2,9

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Frami 9.4.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 2.4.2015 Hakujen avautuminen maaseutuohjelmassa on jatkuva haku haku

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Salo 31.1.2012 Katja Ranta Lohjan Kylät ry Lohjan ja siihen yhdistymispäätöksensä tehneiden kuntien kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyöelin Perustettu

Lisätiedot

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa 15.2.2017 Kuntastrategian linjaukset Maankäyttöstrategia KL 27.1.2017 - poimintoja - Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että kaikki elinkeinot voisivat

Lisätiedot

Yleishyödylliset investointihankkeet

Yleishyödylliset investointihankkeet Yleishyödylliset investointihankkeet Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 28.5.2015

Lisätiedot

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto

Lisätiedot

Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017 1. Yleistä Peräpohjolan Leader ry toteuttaa paikallisen kehittämisen strategiaa Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Urheiluseuran kehittäminen

Urheiluseuran kehittäminen Urheiluseuran kehittäminen seuratuen avulla Havaintoja vuosilta 2013 2016: Hankkeeseen valmistautuminen Janne Pyykönen, Johanna Hentunen, Salla Turpeinen, Miitta Riekki, Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Ruokaketjun hankejärjestelmä kehittyy. Hankekehittäjä Piritta Sokura

Ruokaketjun hankejärjestelmä kehittyy. Hankekehittäjä Piritta Sokura Ruokaketjun hankejärjestelmä kehittyy Hankekehittäjä Piritta Sokura Ruokaketjuhankkeet Hakuaika 11.8.-8.9.2014 (1 kk) 78 hakemusta 47 hyväksyttyä/osittain hyväksyttyä hakemusta 30 hanketta keskittyen pääpainoalueisiin,

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia MUISTIO Lasten maaseutuparlamentti suunnittelupalaveri 2 Paikka: Etelä-Savon ELY- keskus Aika: 8.10.2013 klo 9:00-11:15 Paikalla: Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja

Lisätiedot

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY?

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? Haluamme - kertoa kaavatyön aloittamisesta - esitellä ympäristöä koskevan selvityksen - esitellä emätilaselvityksen ja sen merkityksen kaavan laatimisen ja alueelle

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Perniön Kunnantalo 3.11.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 1. Neuvonta (Neuvontatuella ja yhteydenpidolla vahvistetaan

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA Seurantatietojen tavoitteiden saavuttaminen kertoo hankkeen onnistumisesta. Tuensaaja sitoutuu toimittamaan seurantatiedot myönteisen tukipäätöksen saatuaan.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Oman seuran analyysi Espoon Akilles suunnistus /18/15

Oman seuran analyysi Espoon Akilles suunnistus /18/15 Oman seuran analyysi Espoon Akilles suunnistus 0 /8/ Oman seuran analyysi Vastaajat Ikä 0 8 6, % 6 7,9 % 6, % 8, %, %, % alle -7 8-9 0-9 0-6 6 + Kaikki (KA:., Hajonta:0.8) (Vastauksia:9) Oman seuran analyysi

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot