KEHU Keskisen Uudenmaan Kehittämisyhdistys ry KESKISEN UUDENMAAN KEHITTÄMISYHDISTYS KEHU ry. ALMA-Ohjelmakauden LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHU Keskisen Uudenmaan Kehittämisyhdistys ry www.kehu.fi. KESKISEN UUDENMAAN KEHITTÄMISYHDISTYS KEHU ry. ALMA-Ohjelmakauden 2000-2006 LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 KEHU Keskisen Uudenmaan Kehittämisyhdistys ry KESKISEN UUDENMAAN KEHITTÄMISYHDISTYS KEHU ry. ALMA-Ohjelmakauden LOPPURAPORTTI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaryhmän toiminta ohjelmakaudella Hallituksen työskentely ohjelmakaudella organisointi ja työryhmät Toimiston toiminta ja henkilöstö Yhdistyksen kokoukset ja jäsenmäärän kehitys Tiedostustoiminta, aktivointi, koulutus Yhdistyksen omat hankkeet Kyläasiamieshanke KEHUn ympäristö- ja viihtyvyyshanke sateenvarjohanke KEHUn liiketoimintaa Itsearviointi Hanketoiminnan keskeinen sisältö Laadullisten ja määrällisten tavoitteiden sekä painopisteiden toteutuminen 17 Kehun Alma-ohjelman toimintakauden analyysi 17 Hallituksen mietteitä Kehittämisstrategia ja läpäisyperiaatteet Yhdistyksen merkitys alueensa kehittäjänä Innovatiivisuus Tulevaisuus 22 Liitteet Liite 1 Tilaisuuksia ja tapahtumia 24 Liite 2 Yhteenveto Cinderella koulutus ja itsearviointi 25 Liite 3 Hallituksen arviointipäivä Onnelassa Liite 4 Kahden hankkeen ulkopuolinen arviointi 32 Liite 5 Jälkiarviointia KEHUn rahoittamista hankkeista 7 hanketta 39 Liite 6 Alma-projektien yleiset valintakriteerit 43 Liite 7 Hankeluettelo 45 Liite 8 Ohjelmakauden lukuja 48 1

3 Keskisen Uudenmaan Kehittämisyhdistys KEHUry Ohjelmakauden loppuraportti Tiivistelmä/johdanto: KEHUry valmisteli ohjelmaa vuosina ja aloitti toiminnan myöhässä vuoden 2001 puolivälissä esiselvityshankkeella. Kielteinen päätös LEADER-ryhmäksi saatiin huhtikuussa 2001, mutta se otettiin mukaan ALMA-ohjelmaan, jossa kansallisen rahoituksen osuus oli EU:n osuutta suurempi. Sopimus yhteistoiminnasta TE-keskuksen kanssa allekirjoitettiin Toiminnan voidaan katsoa kunnolla alkaneen vasta tuolloin ja hanketoiminnan vuoden 2002 alussa. Ennakot mahdollistivat esiselvityshankkeiden aloittamisen. Myöhästyminen heijastui sekä euromääräisiin että joiltakin osin laadullisiin tulostavoitteisiin. KEHU uudisti ohjelmaansa vuonna 2003 ja pienensi samalla kehystään. Vuonna 2004 kehystä supistettiin jonkin verran TE-keskuksen aloitteesta. Alkuperäiseen kehykseen nähden julkisen tuen osuus on pienentynyt, mutta yksityisen rahoituksen ollessa suurempi, budjetti tasoittui. Tiedottamisen yleisilmettä parannettiin ja esite valmistui vuonna Vuosi 2005 oli hankkeiden osalta yhtä vilkas kuin vuosi Vuonna 2005 hankkeiden painopiste oli kulttuurissa ja ympäristössä. Kyläasiamiesprojekti alkoi vuoden 2004 alussa ja jatkui vuoden 2005 loppuun. Projektissa luotiin mm. uusi yhteistoimintamalli, jossa kyläyhdistysten avustuksella kylän kaikki asukkaat rakensivat kunnallistekniikkaa. Uutena toimintana aloitettiin elinkeinotoiminta huhtikuussa Kahta eri projektia toteutettiin Suomen ympäristökeskukselle. KEHUry kokeili myös käytännössä toimintamallia, jossa se hoiti hallinnon sekä kassavirran ja hakijayhdistykset toteuttivat hankkeita kentällä. Hanke oli osa kokeilua, jossa sopimuksia (projekteja hakeneiden ja KEHUn välillä rahoituksesta ja vastuista) käytetään maaseudun kehittämistyössä. 1. Toimintaryhmän toiminta ohjelmakaudella Hallituksen työskentely ohjelmakaudella organisointi ja työryhmät Hallitus on koko ohjelmakauden ajan noudattanut kolmikantaperiaatetta (julkinen, yritys/yhdistys, asukas). Ryhmix-ryhmätyökalua suunniteltiin jo ennen ALMA-kauden alkua ja se aiottiin ottaa laajempaankin käyttöön niin hankkeille kuin hallitukselle. Se jäi vain hankkeiden käsittelyyn tai ohjelmatyöhön. Tulevaisuudessa KEHUn täytyy miettiä ryhmätyökalun hyödyntämistä tarkemmin. Työtavaksi se pitäisi saada juurrutettua, joka edellyttäisi koulutusta ja menettelytapojen selkeyttämistä. Hallitus myös tukeutui aika paljon toiminnanjohtajan tietoon ja tietotaitoon ohjelmaan liittyvissä erityiskysymyksissä ja rahoitettavuudessa. Hallituksen jäsenet ovat keskimäärin olleet hyvin läsnä kokouksissa. Työryhmiä kokeiltiin eri vaiheissa, mutta ne eivät toimineet kunnolla. Työryhmien toiminta toi jonkin verran lisäarvoa päätöksentekoon. Toiminnanjohtaja sai tukea hankkeen taustaselvitystyöhön selvitettävien asioiden osalta. Kahta mallia kokeiltiin. Aluksi yksi työryhmä käsitteli kaikki hankkeet, jonka jälkeen kokeiltiin mallia eriyttää kehittäminen ja elinkeinot kahteen eri työryhmään. Vuonna 2002 valmistettiin erilaisia seurantalomakkeita (hanketietolomakkeet), jonka pohjalle rakennettiin hankerekisteri ja valintakriteerilomakkeita (liite 6), joita hallitus käytti lausunnon antamisessa. Useimmiten toiminnanjohtaja kirjasi hallituksen käymästä keskustelusta valintatilanteessa lausuntoon vaikuttavat kriteerit. Lausunnoissa oli kauden alussa lomakeosio, jossa valintakriteerit näkyivät hyvin, mutta itse lausunnot jäivät liian pelkistetyiksi, tyyliin sopiiko ohjelmaan. Vuoden 2004 aikana ja sen jälkeen myös lausunto-osioon lisättiin perusteluja sekä erityisehtoja. Kauden alussa hallituksella ei ollut tarpeeksi hakemuksia eri toimialoilta, jotta olisi voitu vertailla hankkeita keskenään tai muotoilla selkeitä linjauksia. Hankemäärän kasvaessa linjauksien teko muuttui helpommaksi. Alla olevista kahdesta taulukosta käy ilmi päätöksenteon linjaukset, erityisehdot ja ongelmat sekä keskimääräiset tukiprosentit eri toimialoilla. 2

4 Linjaukset Linjaukset Erityisehtoja Ongelmat Ohjelmaan sopivuus Ei painatuksia Lisäselvityksiä pyydetty usein: hankesuunnitelman puutteet Pienet hakijat etusijalla Yhteistyösopimuksia Ehdolliset lausunnot Suuret hakijat: hyöty kentälle kuntokartoitus Mistä maaseutu alkaa ja mihin se päättyy? Maaseutukohteet taajamissa Vaikutusten pysyvyys vuokrasopimuksia Yksityisen rahoituksen puute Ei tallenteita, äänitteitä, painatuskuluja, investointeja, jolleivät ne kuulu suurempaan kokonaisuuteen Pyydetään selvittämään juridiset ja taloudelliset edellytykset Rakennushankkeissa, myös ns. pienissä hankkeissa ei saada hyväksyttävän rakennuskustannuksen todellista hintaa ennen lopullista päätöstä Teemaan sopivat tapahtumat Maanomistajan luvat Kestävä kehitys tapahtumilla? Yleishyödyllisyys voi toteutua kylätasolla Historiikkejä voidaan rahoittaa, ei myyntitarkoitukseen Rahoitettavuuden aste nousee, mitä useampi kriteereistä täyttyy. Ennakkolausunto ideasta mahdollinen Epätäydelliset paperit toimitetaan eteenpäin aikataulullisista syistä Hankkeiden yhdistämistä harkittava, jos samankaltaisia Luvat yleensä Pysyvien ja ei materiaalisten vaikutusten tarkastelu joskus hankalaa Laskentaperusteita pitää tarkentaa projekteissa VPK- ja riistanhoito yleishyödyllisiä? KEHUn mielestä kyllä. Sosiaalisten, ei materialististen indikaattoreiden huomiointi KEHUry:n alueella tulee usein vastaan kylän tai taajaman keskellä sijaitsevien maaseutukohteiden/alueiden /peltojen /maaseutuhistoriallisesti tärkeiden kohteiden rahoitettavuus (mistä maaseutu alkaa ja mihin se päättyy?) Vanhan tilan rakennus keskellä betoniviidakkoa, kaavoittamaton historiallinen keskusta, jonka keskipisteenä entinen suuri tila ja ympärille rakennetaan). Minimivaatimuksena hakemukselle ennen KEHUn käsittelyä on hankesuunnitelma annettujen ohjeiden pohjalta sekä tietoja hankkeen realistisuuden arvioimiseksi. Tällöin voidaan antaa ennakkolausunto. Hankkeiden yhdistämistä on harkittava, mikäli toimenpiteet ovat samankaltaisia. Ongelmia: Kehittämishankkeissa pysyvien vaikutusten tarkastelu on subjektiivista: henkilötyövuosi-indikaattoreita ei toteudu paljon, sosiaalisia sitäkin enemmän. Hankkeiden vaikutukset ovat joissakin tapauksissa mitattavissa vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Yleishyödyllisyyden tarkastelussa KEHU on miettinyt kylätasolla mitattavan yleishyödyllisyyden ja valtakunnallisesti yleishyödylliseksi todetun toiminnan rahoitettavuutta. KEHU ry:n mielestä valtakunnallisesti yleishyödyllistä toimintaa (mm. VPK, riistanhoito) ja sen perusedellytyksiä (myös rakentamista) paikallisesti pitää voida rahoittaa. Rakennushankkeissa lausuntoa joudutaan tarkentamaan pitkin käsittelyprosessia, sillä hyväksyttävien kustannusten lopullista tietoa ei saada ennen lopullista päätöstä. Laskentaperusteita pitää tarkentaa useassa projektissa. Hakemuksissa edellytetään tarkkoja laskelmia. KEHU kehitti lausuntotyypin, joka todettiin TE-keskuksessa hyväksi: puollamme euromäärää, kuitenkin maksimiprosentin rajoissa. Rakennushankkeissa on myös usein ollut vaikeaa saada tarjouksia ja urakoitsijoita. Ja mikäli saadaan, hinta on korkea. 3

5 Toimintalinjat, tukiprosentit (keskiarvo) ja toimenpiteet Tuki% ka Kommentit Paikallisyhteisöjen aktivointi (sis. aktivointihankkeet) 92,50 Aktivointi Paikallisyhteisöt (ei aktivointi) 89,29 kyläasiamies + pienhakijat Kulttuuri ja perinne 64,67 pienhakijat, rakentamishankkeita Ympäristö ja viihtyvyys 76,03 luonto, vesistö, yleinen viihtyvyys Peruspalvelut 73,46 vpk, riista, kotipalvelu, vesi, päiväkerho Elinkeinojen monipuolistaminen 81,76 ruokaa, puuta, hevosia Matkailun toimintaympäristö 84,48 selvitystä, koulutusta Yhteensä 73,71 Ohjelma-arvio 80% Ohjelman muutos ja sateenvarjo Hallitus kävi toiminnanjohtajan aloitteesta läpi tarvetta muuttaa ohjelma-asiakirjaa vuoden 2003 aikana ilmi tulleista tilastoista. Ensinnäkin rahoitettavia hankkeita ei ollut tullut tarpeeksi, jotta olisi saatu senhetkinen kehys jaettua hankkeille. Toiseksi elinkeinollisia hankkeita, käsityö- ja matkailuhankkeita oli tullut sen verran vähän, että niiden painoarvoa piti pienentää tai jopa poistaa ohjelmasta (käsityöt). Toimistolle oli tullut paljon kyselyjä palvelujen kehittämisestä. Hallitus päätti näin ollen hakea muutosta, jotta kentän realiteetit saataisiin paremmin huomioitua. Myös indikaattoreihin haettiin muutosta. Ympäristö- ja sosiaalisiin seurantaindikaattoreihin ei tullut mitään muutoksia. Arvioitujen työpaikkojen määrää pienennettiin alkuperäisestä. Pysyviä työpaikkoja arvioitiin syntyvän viisi kappaletta ja hankkeiden aikana työllistyvän 25 htv. Pidemmällä aikavälillä vaikutukset voisivat olla laajempiakin. Hallitus hyväksyi lisäksi TE-keskuksen esittämän kiintiön pienentämisen vuoden 2004 aikana sekä sateenvarjohankkeen käynnistämisen (ks. kohta 1.5). Mitä opimme: Hallitustyössä on panostettava ohjelman tuntemukseen ja hankekäsittelyn selkeyteen. Projektilausuntoja ei pitäisi siirtää niin usein seuraavaan kokoukseen. Edellytetään valmiimpia suunnitelmia, johon osallistuvat yhteistyössä toimisto, esivalintaryhmät ja hallitus. Epätäydellisiä hankkeita ei kannata tuoda hallitukselle käsittelyyn. Poikkeuksena ovat ne, joiden kyky hallinnoida ja rahoittaa hanketta ovat selvät ja joiden toimenpiteet pitää käynnistää teknisistä tai muista (mm. sääolosuhteet) syistä. Hallituksen tulisi muistaa myös työnantajavelvollisuutensa. Esivalintaryhmät olisi saatava toimimaan hankekäsittelyssä. 1.2 Toimiston toiminta ja henkilöstö KEHUn toimistona on koko ohjelmakauden toiminut nuorisoseura Väinölän tilat Hyrylässä. Internet-osoitteena on vuoden 2000 lopusta asti ollut Toiminnanjohtajana toimi Kim Smedslund. Kirjanpito ulkoistettiin Tarja Kivelälle ja Internet-sivujen päivittäminen ELM-Studio Oy:lle. KEHUn maaseutu-ohjelman käytännön toimenpiteet hoidettiin pääasiallisesti toimiston kautta. Toimenpiteisiin kuului hankeneuvonta suunnitteluvaiheesta loppuraporttiin, tiedottaminen, aktivointi kentällä, rekisterin ylläpitäminen ja raportointi. Toiminnan alkuvaiheessa aktivointihankkeiden varoja jäi käyttämättä toiminnan ollessa vielä suhteellisen vähäistä. Budjetoiduista jäi käyttämättä palkkoja (osa-aikaisen työntekijän varaus) sekä ns. muita kuluja (erityisesti hallituksen koulutuskuluja ja tiedottamiskuluja). Jälkikäteen arvioituna tiedottamiseen ja koulutukseen olisi pitänyt satsata alussa enemmän. Kaikki hakijat eivät ole olleet tyytyväisiä saamansa tiedon määrään tai laatuun. Työviikon pituus oli 38t/vko. Toimistotyön osuus oli alussa n. 65%, hankeneuvonnan osuus n.20 ja loput kouluttautumista tai sidosryhmätapaamisia. Elokuun alusta 2003 KEHUry:lle palkattiin puolipäiväinen toimistotyöntekijä Miia Saari. Toimenkuvaan kuuluivat mm. hankkeiden seuranta ja erinäiset toimistotehtävät. Toimiston budjetti nousi siten eurosta euroon vuonna Toimistossa käytetyn työajan osuus kasvoi lähes 80%:iin. Vuonna 2005 toimistoaikaa käytettiin aika paljon sateenvarjohankkeen suunnitteluun, ohjelman valmisteluun sekä hankkeiden loppuraporttien/maksatusten käsittelyyn. Loppuvuodesta hankeneuvonnan osuus oli suuri. Vuonna 2006 jatkui ohjelman valmistelu sekä tehtiin muutamia itsearviointi/jälkiarviointi 4

6 selvityksiä tai kehittämistilaisuuksia. KEHU toteutti myös joitakin ELMA-aktivointihankkeeseen liittyviä valmistelevia toimenpiteitä. Hallinnon prosesseja mietittiin myös toimiston puolesta. Sisäinen työnjako toiminnanjohtajan ja toimistohenkilön välillä toteutui siten, että hankeseuranta (rekisteri, hanketietolomake, kirjaukset) ja raporttien alustava tarkastus kuului toimistoavustajalle, hankeneuvonta, tiedottaminen, raportointi, sidosryhmät ja kansainvälisyys toiminnanjohtajalle. Loppukaudesta on käyty keskustelua toimenkuvien selkiyttämiseksi. Mitä opimme: Yhden henkilön toimisto on riittämätön projektisyklin määrättyinä ajanjaksoina, jolloin toiminnot kasaantuvat (maksatus- ja raportointipiikit). Asia voitaisiin ratkaista sesonkityövoimalla, esimerkiksi toimiston muun henkilökunnan toimesta. Tehokas toiminta edellyttää melkein 1,5htv, jolloin aktivointi, tiedottaminen, toimistorutiini toimintojen ja toiminnan edelleen kehittäminen ovat tasapainossa. Esimerkiksi sateenvarjohankkeen kehittely vei aikaa muulta toiminnalta. Toisaalta hankkeen tulokset olivat hallinnon näkökulmasta myönteisiä. Itsearvioinnin tuloksista voidaan todeta, että hankeosapuolten neuvonnassa olisi hyvä toimia kirjallisesti. Hakijalle pitää aina antaa kirjallinen paperi tarvittavista liitteistä (myös kansankielinen versio). Hankesuunnitteluun kannattaa panostaa selvästi enemmän, jotta vältytään turhilta kysymyksiltä ja aikaa vieviltä keskusteluilta itse kokoustilanteessa. Esivalintaryhmä olisi hyvä ratkaisu tähän ongelmaan. Toimiston sisäistä työnjakoa voisi selventää viikottaisilla palavereilla. Toimisto voisi myös ilmoittaa hankkeille loma-aikojen aukioloajoista. Sähköistä asiointia kannattaa lisätä ja ryhmätyökalua/portaalia käyttää sidosryhmien välisessä tietojenvaihdossa sekä toimiston sisäisessä tiedonkulussa. Tiedonhallintaa on syytä miettiä kokonaisuudessaan tulevalle ohjelmakaudelle. Toimenkuvia pitää selkiyttää toimiston sisällä. 1.3 Yhdistyksen kokoukset ja jäsenmäärän kehitys KEHUry:n sääntöjen mukaan yhdistyksellä on kaksi sääntömääräistä vuosikokousta, joita on pidetty tasapuolisesti eri kunnissa. Toiminnan kehittämiseksi ja lausuntojen antamiseksi hankkeille kohtuullisessa määräajassa KEHUlla on keskimäärin ollut 10 kokousta/vuosi. Kokoukset ovat vaihdelleet kahdesta tunnista neljään tuntiin. Hallituksen kokouksissa käytiin usein vilkasta keskustelua hankkeista. Kokouksiin osallistui keskimäärin 6-7 henkilöä. Hallituksen jäsenten kiireellisyys on joidenkin kokousten kohdalla vaikeuttanut ennakkomateriaaliin tutustumista ja valintakriteerikeskustelu on jäänyt itse kokoustilanteeseen. Keskusteluja on myös käyty siitä, että toiminnan kehittämistilaisuuksia pitäisi olla enemmän. Etukäteen voitaisiin sopia, että määrätyt kokoukset voisivat olla hankekokouksia, toiset kehittämistilaisuuksia. Kokouksessa pitäisi voida vain hyväksyä tai hylätä hankkeet ja saada laajempi valmius hankekäsittelyyn. Jäseniä on loppuraportin kirjoittamishetkellä 57, joista 20 on yhdistysjäseniä. Jäsenmäärää voidaan pitää heikkona. Vuoden 2002 jälkeen jäsenmäärän kasvattaminen ei ole onnistunut. Aktivointimäärää tulee lisätä. Alueemme luonne vaikeuttaa jäsenhankintaa ( kaupunkilaishenki ). On myös ollut hankalaa perustella jäsenyyden tuomia etuja. Yhdistyksiä sekä muita maaseudun kehittämisen sidosryhmiä pitää saada lisää jäsenistöön. Toisaalta jäsenistössä on laajempia kattojärjestöjä, kuten maataloustuottajajärjestö tai lähes koko Seutulaa edustava Talotoimikunta. KEHUry on kuitenkin ryhtynyt toimenpiteisiin jäsenmääränsä kasvattamiseksi. Keväällä 2006 toimisto lähestyi hankkeita toteuttaneita tahoja puhelimitse tai kirjeitse sekä jäsenistölle ja monille sidosryhmille lähetettiin tiedote, jossa kerrottiin toiminnan nykytilanteesta. Samalla yhdistyksiä pyydettiin liittymään jäseneksi kehittämään alueemme maaseutua. Jäsenhankintakampanjan seurauksena KEHUry sai ainakin kuusi uutta yhdistysjäsentä ja muutamia on vireillä. Mitä opimme: jäsenhankintaa on toteutettu liian vähän. Tulevan ohjelmakauden osalta on laadittu suunnitelma jäsenhankinnan tehostamiseksi. Hankkeiden esivalintaryhmistä oltiin yhtä mieltä hallituksen loppuraporttitilaisuudessa Tuusulassa syyskuussa Kaiken kaikkiaan toimijapohjaa on laajennettava. Kokoukseen osallistujien on tunnettava kansallinen ja paikallinen ohjelma. Hallituksen jäsenille on järjestettävä riittävää koulutusta. 5

7 1.4 Tiedostustoiminta, aktivointi, koulutus Tiedottaminen, postitukset Vuonna 2001 KEHU toteutti kaksi lyhyttä info-hanketta työn käynnistämiseksi. Sinä aikana tehtiin laaja postituskierros ohjelmaan sopiville yhdistyksille ja sidosryhmille 300kpl. Kuntien maataloustoimistojen kautta saatiin tiedotteet myös alueen maatiloille 600 kpl. Neljässä eri kuntiin sijoitetuissa tiedotustilaisuudessa oli yhteensä 85 kuulijaa. Tiedottamisen jälkeen, osin myös sen seurauksena, meihin otettiin yhteyttä mm. elinkeinollisten hankkeiden osalta, jotka ohjattiin TEkeskukseen. Joitakin perinnehankkeita oli silloin vireillä. Lisäksi suoritettiin postituksia alueen yhdistyksille 150 kpl vuonna KEHU 2002 Toteuma 2003 Toteuma Toteuma Tavoitteet yhteensä Toteuma Aktivointitilaisuudet Miehet Naiset joista alle Toimitetut lehdet Artikkelit Aktivointitilaisuudella tarkoitetaan KEHUry:n itsensä järjestämää tilaisuutta. Kyseessä ei ole normaaliin hanketoimintaan liittyvää neuvontaa ja käyntejä. Aktivointitilaisuuksia järjestettiin vähemmän kuin oli odotettu. Tavoiteltu henkilömäärä saavutettiin, mutta nuoria ei saatu tarpeeksi tilaisuuksiin. Lehdistö Tavoitteena oli 30 KEHUn toiminnasta kertovaa artikkelia. Artikkeleita kertyi yhteensä 53. Puhtaasti KEHUn omasta toiminnasta kertovia artikkeleita on 5 kappaletta. Tosin lehteä ei ole luvussa huomioitu. Määrä on kuitenkin ehdottomasti liian vähäinen. Tosin pääkaupunkiseudulla viiden tai kuuden eri lehden seuraaminen artikkeleiden keräämiseksi ei ole aina helppoa. Olemme myös huomanneet, että yrityksistä huolimatta uutiskynnyksen ylittäminen ei ole helppoa sekään. Tiedottaminen lehdistön kautta on kuitenkin ollut liian vaisua. Esimerkiksi oma toimittaja puuttuu eri lehtien toimituksessa ja sellaisia olisi saatava. ALMA-ohjelman loppupuolella kokeiltiin Nurmijärven kunnan joka tupaan lähtevän tiedotuslehden käyttöä. Se on hyvä tapa tiedottaa yhteistyössä kuntien kanssa. Myös seudullisen yhteistyöorganisaation kanssa neuvoteltiin laajalevikkisten tiedotuslehtien hyväksikäyttöä tiedottamisessa. Uudenmaan alueiden toimintaryhmien tiedotuslehti ilmestyi 4 kertaa vuosien aikana. Sen painos Uudellamaalla oli kpl ja KEHUn alueella kappaletta. Jakelu tapahtui postinumeroiden välityksellä Keskisen Uudenmaan maaseutualueille. Lehdessä käsiteltiin maaseudun kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, esiteltiin hankkeita ja kerrottiin toimintaryhmätoiminnasta. Lehti oli kuitenkin liian tekninen suuren yleisön ymmärrettäväksi. Lehden merkitys jäi ehkä juuri edellä mainitusta syystä odotettua vaisummaksi. Hakukierrokset KEHUn hallitus järjesti useita hakuja ohjelmakauden aikana. Hakukierroksista kerrottiin myös KEHUn internet-sivuilla. Tietoa välitettiin eteenpäin myös maataloussihteerien kautta sekä Uudenmaan nuorisoseurain liiton, Uudenmaan marttojen sekä kotiseutuyhdistysten keskusjärjestöjen kautta. Lisäksi suoritettiin postituksia alueen yhdistyksille 200 kpl. Lehtihakujen kautta hakemuksia saatiin 37 kappaletta, josta 16 tuli ympäristösateenvarjoon keväällä KEHU piti yllä avointa hakua. 6

8 Tapahtumat Vuonna 2002 KEHU osallistui kolmeen maaseutuaiheiseen tapahtumaan ja järjesti Espoolaisille toimijoille kutsutilaisuuden. Tuusulan Elomarkkinoilla oli kävijää, Maa elää tapahtumassa oli kävijöitä n KEHUn osastolla kävi 36 henkilöä, joista 7 oli kiinnostuneita mahdollisen hankkeen aloittamisesta. Tilaisuudessa esiteltiin KEHUn toimintaa. Tikkurilan maalaismarkkinoilla KEHU esiintyi yhdessä Vantaan kansanperinneyhdistyksen kanssa samassa teltassa. Kiinnostuneita kävijöitä oli 15. Espoon kutsutilaisuuteen tuli 4 asukasyhdistyksen edustajaa, 3 ympäristöyhdistysten edustajaa ja kaksi alueneuvottelukunnan edustajaa. Espoon tilaisuuden seurauksena järjestettiin toinen tilaisuus, jossa edustettuna oli 12 eri yhdistystä, kunta ja seurakunta, yhteensä 29 kävijää. Yhdistyksen toimisto ja luottamushenkilöt osallistuivat erilaisiin koulutustilaisuuksiin ja yleisiin seminaareihin. Lisäksi järjestettiin hallitukselle omia koulutustilaisuuksia. Näistä tarkemmin liitteessä 1. Tilaisuuksien teemat olivat vaihtelevia. Alla on lista kylätoimijoille järjestetyistä tilaisuuksista aktivointihankkeen puitteissa. Myös kyläasiamieshankkeessa oli tilaisuuksia. Yhdistyksille suunnatut tilaisuudet Kyläseminaari Perttulan-Uotilan Nuorisoseurantalolla (42 osallistujaa). KEHUn syysseminaari : vapaa keskustelu eri teemoista. 14 osallistujaa. Tiedotustilaisuus vesiasioissa kesäkylä Koivikko/Pirttiranta, KEHU osallistui järjestelyihin. Puheenvuoro Kim Smedslund. Läsnä 61 henkilöä, josta 21 naista. Kylätilaisuus Nurmijärven Uudessakylässä keskustelu rajoittui vesihuoltoon. yhteensä 10 henkilöä, josta 7 naista. Kylätilaisuus Palojoen kylätalolla avustuksista, kylätoiminnasta, kyläasiamiehestä, vesihuollosta. Vesihuolto ja turvallisuus olivat päällimmäisiä keskustelun aiheita. Yhteensä 63 henkilöä, josta 17 naista. Kylätilaisuus historiikin tekemisestä ja kylän kehittämisestä Nurmijärven Metsäkylässä Paikalla 31 henkilöä, josta 13 naista pidetyssä tilaisuudessa oli 10 henkilöä. Esille tuli jätehuolto, VPK:n talo ja leikkipuisto. KEHU kävi esittäytymässä Espoon kylien yhteenliittymän (EKYL) Espoon omakotiliiton (EOK) kokouksessa. Espoo rahoituskaudella ( ): Espoon hankkeet, hankeideoita ja tulevaisuus. Läsnä 13 henkilöä, josta 6 naista. Puhuttiin mm. järvistä, musiikkiprojektista, asuntomessuprojektista. Alueneuvottelukuntia läsnä 2. Muut tiedottamiseen liittyvät asiat KEHU osallistui ELMA-messuille yhteisosastolla muiden uusmaalaisten toimintaryhmien kanssa, MMM:n ja TE-keskuksen kanssa KEHUlla oli oma powerpoint kalvoesitys hankkeista ja muusta toiminnasta. KEHU kerää lehtileikekirjaa, johon artikkelit on koottu. KEHUry laati toiminnastaan esitteen. Esitteen sisällöstä vastasi toimisto, kuvituksesta Riitta Rantatalo ja taitosta ELM-Studio Oy. Esitettä jaettiin eri tilaisuuksissa ja yhteistyökumppaneille. Ryhmix -sisäisen tiedotuksen välineenä: hallitus, KEHU ja kunnat, KEHU ja rahoittajat, MMM:n ja TE-keskuksen edustajat pystyivät seuraamaan hankkeidemme ja hallinnon etenemistä. Vuoden 2004 toimintasuunnitelmaa sekä KEHUn kyläasiamiesprojektia valmisteltiin. Hankkeista käytiin keskustelua. Ryhmixen käyttö oli odotettua laimeampaa hallitustyössä, mutta kyläasiamiesprojektissa ja kyläsuunnittelussa ohjelma on ollut käytössä. 7

9 Kuntatiedotus Pääasiallinen tietolähde kunnille oli vuosikertomus, joka toimitettiin kunnille yleensä huhtikuun alkupuolella. Tieto kuntiin päin kulki kuntakohtaisten yhdyshenkilöiden kautta. Tarpeeksi ponnisteluja ei ole tehty KEHUn ohjelman tunnetuksi tekemisessä kuntapäättäjien keskuudessa. KEHUry esitteli toimintaansa yleensä sekä kuntakohtaisia tilanteita syys-lokakuun vaihteessa 2004 Tuusulassa, Nurmijärvellä johtoryhmissä sekä Vantaalla erityiskokoonpanolla (kv-asiat, puisto- ja ympäristöasiat.) sekä Espoossa ja Järvenpäässä vuonna KEHU on laatinut kuntakohtaiset hankerekisterit. Vuosien ohjelmatyön yhteydessä yhteydenpito oli tiiviimpää. Hankkeiden oma tiedotus, KEHUn hanketiedotus ja hankeneuvonta Hakijoiden pitäisi aktiivisemmin tiedottaa omista hankkeistaan. Hakijoita tulisi aktiivisemmin kannustaa tähän ja heille pitäisi antaa selkeät tiedottamisohjeet. Kentällä kaiken muun paperisodan jälkeen kysytään kuitenkin usein, että onko pakko vielä tiedottaa kaiken lisäksi? Uutiskynnyksen ylittäminen alueellamme on ehkä hiukan vaikeampaa kuin syvemmällä maaseudulla, mutta enemmänkin olisi voinut tehdä. KEHUry on käyttänyt tiedottamisessa alueen tiedotusvälinesähköpostilistaa hyödykseen. Artikkeleiden todellista määrää on vaikea määritellä. Hallituksen jäsenet voisivat ehkä tarkemmin seurata omia paikallislehtiään. Omien toimittajien saaminen eri lehtiin olisi myös tärkeää. Toiminnanjohtajalla oli ohjelmakauden aikana yhteensä n. 330 hanketapaamista josta 140 liittyi hankesuunnitteluun tai ideointiin. Joissakin kohteissa käytiin useamman kerran. Vuosina painopiste oli suunnittelussa ja vuosina maksatuksissa. Ajankäyttö meni tasan hankesuunnittelun ja hankeneuvonnan välillä. Hakuohjeita on ollut nettisivuilla ja hakijoille on useimmiten toimitettu ohjepaperi. Lisäksi on annettu sähköpostineuvontaa. 1.5 Yhdistyksen omat hankkeet Kyläasiamieshanke Osallistavaa suunnittelua Kevään 2005 aikana tehtiin yhteistyössä Laurea Ammattikorkeakoulun kanssa kyläsuunnitelmia Tuusulan Vanhassa Paijalassa ja Seutulan alueella. Kyläasiamies tuki tätä toimintaa lähinnä järjestämällä paikallisia suunnittelukokouksia ja vetämällä osallistavaa suunnitteluprosessia asukkaiden kanssa. Vanhan Paijalan kyläsuunnitelmaa käytettiin hyväksi taustamateriaalina Anttilan kaavoituksessa. Seutulan alueen kyläsuunnitelma julkaistiin vuoden 2005 lopulla ja se esiteltiin päättäjille ja kyläläisille. Seutulan kyläsuunnitelman seurauksena kyläasiamiestä pyydettiin osallistumaan Tapolan kyläyhdistyksen (Tapolan Palstalaiset Ry) hankkeeseen. Tapolan kylä liittyy kunnan vesi- ja viemärijohtoon ja kyläyhdistys hoitaa keskitetysti tonttijohtojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvää työtä. Kyläasiamies hoiti kyläläisten koulutusta vesihuoltoon liittymisen teknillisistä asioista ja yhteydenpitoa kunnan viranomaisiin ja vesilaitokseen. Kyläsuunnitteluprosessin ansioksi voitiin kirjata myös KEHU:N parantuneet yhteydet kyseisiin kyliin ja niiden asukkaisiin. Seutulan kyläsuunnitelmaa tullaan käyttämään hyväksi kyläyhdistyksen työssä ja uusien hankkeiden suunnittelussa. Vanhan Paijalan kyläyhdistys on jo osallistunut mm. Kotiseutupolut - hankkeeseen, joka on luonnollinen jatko kyläsuunnitelman historiaselvitykselle. Kyläillat Espoossa, Vantaalla, Nurmijärvellä ja Tuusulassa pidettiin 6 kyläiltaa, joiden tarkoituksena oli esitellä omaehtoisen toiminnan ja suunnittelun mahdollisuuksia ja maaseutuohjelmien puitteissa tapahtuvaa rahoitusta. Kyläilloissa kartoitettiin kyläläisten tarpeita ja alueiden kehittämiskohteita. Näiden kyläiltojen tuloksia käytettiin hyväksi mm. KEHU:n uuden ohjelmakauden

10 ohjelman kirjoittamisessa. Myös yksittäisiä hankkeita ideoitiin näissä tilaisuuksissa. Pari hanketta tuli KEHU:lle rahoitettavaksi. Tuusulan Kellokosken kyläillan tuloksena aloitettiin yksi hanke KEHU Ry:n rahoituksella (sateenvarjohankkeeseen osallistuminen) ja toinen kunnan tuella. Tuusulalaisille toimijoille järjestettiin maisemansuunnittelun koulutusta Pihat ja puutarhat teemalla. Tiedotusta ja tapahtumia Kyläasiamies on tukenut Tuusulan ja Nurmijärven kylätapahtumien tiedotustoimintaa. Hyvin toteutettu tapahtumista tiedottaminen edesauttoi tapahtumien onnistumista. Eri kylätoimijoita autettiin esitteiden ja julisteiden suunnittelussa 1. Tällöin saatiin myös kylätoiminnalle korkeatasoinen tiedotusilme ja näkyvyyttä. Samaa julistepohjaa voi käyttää eri tapahtumien mainostamiseen ja tällöin kyläyhdistykselle tulee oma profiilinsa. Kyläasiamies on tukenut Tuusulan 4H yhdistystä paikallispalveluja tuottavan palveluringin perustamisessa ja muutenkin Tuusulan 4H-yhdityksen toiminnan säilyttämistä ja monipuolistamista Tuusulassa. Kontakteja lähialueiden kylätoimintaan Kevättalvella kyläasiamies osallistui kyläseminaariin Kirkkonummella ja tutustui toimijoihin siellä, syksyllä valtakunnalliseen kylätoimijoiden seminaariin Tampereella. Loppukeväästä saimme vieraan Romaniasta. Vieras tutustui suomalaiseen kylätoimintaverkostoon ja hänelle esiteltiin projekteja itäisellä naapurialueellamme, Sipoossa ja Porvoossa. Keskusteluja järvien kunnostuksesta Järvien kunnostus oli esillä monessa yhdistyksessä, erityisesti Espoossa ja Nurmijärvellä. EU:n vesipuitedirektiivin myötä ympäristöhallinto on sitoutunut yhteistyöhän erilaisten kansalaisryhmien kanssa ja tulevaisuudessa näiden ryhmien merkitys vesistöjen tilan seurannassa ja parantamisessa tulee lisääntymään. Kyläasiamies on pitänyt esityksiä limnologian ja järven kunnostuksen peruskäsitteistä aiheesta kiinnostuneille kansalaisryhmille (2 iltaa). Syksyllä järjestettiin kaikille alueen järvitoimikunnille yhteinen seminaari, jossa eri toimijat kertoivat kokemuksiaan ja vaihdettiin ajatuksia, siitä minkä tyyppisiä hankkeita kansalaistoimijat voivat toteuttaa, sekä mistä rahoitusta ja asiantuntija-apua on saatavissa. Lähiruoka ja ruokapiirien markkinointi Kyläasiamies sekä muutamat yhdistyksen jäsenet osallistuivat ruokapiiritoiminnan ja luomutuotannon markkinointiin ja esittelyyn. Ruokapiiritoiminnasta on tehty esite (ELM-studio Oy ja työryhmä). Toimintaa on esitelty kyläyhdistyksissä sekä alueen maataloustuottajille. Kotimainen energiantuotanto Kyläasiamieshankkeen puitteissa toteutettiin Tuusulan ja Nurmijärven maataloustuottajille koulutustapahtuma Energiakasvi-illan nimellä. Kyläkysely Kesän aikana toteutettiin postitse kysely toiminnasta ja sen kehittämisestä 60 kyläyhdistykselle. Kyselyyn saatiin 25 vastausta. Kyselyn tulokset tilastoitiin ja tuloksia käytettiin maaseutuohjelman valmistelussa. Kyläverkoston luominen Kevään toiminta keskittyi pääasiassa kyläverkoston luomiseen ja aktiivisten kylien kartoitukseen. Kyläasiamies tiedottaa -kirje lähetettiin toimialueen 75 kylä- asukas- ja omakotiyhdistykselle KEHUn toimialueella. Kyläyhdistyksiä ilmoittautui syksyyn mennessä 30 kpl ja 20:ssä vierailtiin. Yhdistyksistä 5 ilmoitti, että heillä ei sillä hetkellä ollut toimintaa. Alueellisesti kontakteja luotiin melko tasaisesti. Pohjois-Vantaalla oltiin kiinnostuneempia kuin Pohjois- 1 Esitteen ja julisteiden toteuttamiseen osallistui ELM-Studio Oy. 9

11 Espoossa. Nurmijärvellä ja Tuusulassa syntyi luontaisesti kontakteja. Keravan ja Järvenpään kanssa ei hankkeen aikana ollut mainittavasti yhteistyötä. Kuntayhteistyön syventäminen Syksyllä eräs toiminnan tavoitteista oli kuntayhteistyön syventäminen ja siihen liittyi useita kuntapalavereita (mukana puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja) sekä KEHUn esittelyä. Käytännön yhteistyötä tehtiin Tuusulan ja Nurmijärven kaavoitustoimen, ympäristötoimen, sekä sosiaalitoimen kanssa. Lisäksi kyläasiamiehemme avusti Tuusulan kuntaa ranskalaisen Rochefordin kaupungin Leader-ryhmän vierailun isännöinnissä. Tarvelähtöistä kyläasiamiestoimintaa Tiedon levitessä yhdistyksistä tuli yhteydenottoja, joissa pyydettiin selvittämään tai auttamaan erilaisissa kysymyksissä. Suomen kylätoiminta ry:n infra- ja hoivahankkeiden projektipäälliköt ovat olleet hyödyllisiä tieto- ja vinkkilähteitä. Kyläasiamieheltä pyydettiin myös apua yhteydenpidossa kuntiin päin. Tiedotus Kyläasiamiesprojektin puitteissa järjestettiin 3 luentotilaisuutta Nurmijärvellä ja lisäksi tuettiin kolmen luentotilaisuuden järjestämistä Tuusulassa. Yhteistyökumppaneita olivat HUMAK ammattikorkeakoulu ja kansalaisopisto Jukola Nurmijärvellä sekä Tuusula-Seura ja Tuusulan kansalaisopisto Tuusulassa. Kussakin luentotilaisuudessa oli 2 3 luennoitsijaa. Kuntien asiantuntijat esittelivät oman toimialansa tilanteen kussakin kunnassa. Osallistuminen tilaisuuksiin vaihteli henkilön välillä. Kaavoitus ja vesi/jätevesi-aiheiset tilaisuudet vetivät väkeä, kun taas KUUMA-aihe (kunnallinen seutuyhteistyö) sai vain vähän väkeä liikkeelle. Paikallislehdet saatiin kiinnostumaan. Nurmijärven Uutisissa, Keski-Uusimaassa ja Tuusulan alueen ilmaisjakelulehdissä on ollut kiitettävästi artikkeleita. Kyläasiamies on saanut julkisuutta myös Helsingin Sanomissa. Syksyn aikana tehtiin myös radio-ohjelma YLE 1 kanavalle aiheesta Tavataan kyläasiamies Maria Notley, jossa puolen tunnin ohjelmassa kuvattiin kyläasiamiehen työtä. Ohjelma lähetettiin joulukuussa Syyskuussa 2006 lähetettiin ohjelma kyläinsinööristä. Yleistä tiedotusilmettä kohennettiin. Julisteissa ja esitteessä on nyt yhtenäinen ilme. Kyläsuunnitteluhanke Laurea-ammattikorkeakoulun kyläsuunnitteluhankkeen yhteydessä tehtiin yhteistyötä Vanhan-Paijalan kylän ja Seutulan kylien kanssa. Kyläasiamies toimi yhdyshenkilönä kyliin päin sekä auttoi osallistavan suunnitteluprosessin läpiviennissä ja asiantuntijan etsinnässä. Hanketoiminnan tukeminen Hankkeiden toteuttaminen selkeästi virittää omatoimisuutta ja kyläläisten yhteistyötä. Kyläasiamiehen tehtävissä törmää idullaan oleviin hankkeisiin. Kyläasiamies opasti hankesuunnitelman tekemisessä ja joissakin teknisissä kysymyksissä sekä saattoi toimijoita yhteen myös mallioppimisen nimissä (mm. Pikku-Mökin maatilapäiväkerhon ja osuuskuntamuotoisen taidepäiväkodin tapaaminen). Hanke-ideoita oli huomattavasti enemmän, kuin mitä lopullisesti on jalostunut hankkeiksi. Muuta Etelä-Afrikkalaisen Eco Fundin virkamiehen vierailu Sotungin maisemahankkeessa Luento aiheesta Rural Development Urban Rural interaction Laurean opiskelijoille. Osallistuminen muiden järjestämiin tilaisuuksiin Kyläasiamies on syksyn aikana osallistunut: Seudullisen yhteistyön (KUUMA) järjestämään OKKE seminaariin Tuusulassa VATES-säätiön järjestämään Sosiaalinen yritys seminaariin Helsingissä TE-keskukseen hanke-infoon ja ALMA-seurantaryhmän kokoukseen Seudulliset yrityspalvelut seminaariin 10

12 1.5.2 KEHUn ympäristö- ja viihtyvyyshanke sateenvarjohanke KEHUry toteutti uudentyyppisen paikallisen ympäristö- ja viihtyvyyshankkeen järjestäen avoimen haun, johon tuli 9 hakemusta, näistä seitsemän valittiin mukaan sateenvarjohankkeeseen. Päällimmäisenä tavoitteena oli alueen ympäristön säilyttäminen ja ympäristöajattelun säilyminen alueellamme. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli euroa ja tuen osuus euroa. Hallintoon kului yhteensä euroa. Espoon Matalajärvestä poistettiin karvalehteä, Nurmijärvellä tehtiin viistokaikuluotaus (Valkjärvi) sekä rakennettiin leikkikenttä, Tuusulassa kohennettiin maisemaa ja ympäristöä istutuksin Kellokosken rosariumissa ja arboretumissa sekä pidettiin kyläpäivä ympäristöteemalla. Lisäksi tehtiin kaksi porakaivoa ja yksi kemiallinen WC. Hallinnollisena tavoitteena oli hallintomalli, joka vähentäisi pienhankkeiden byrokratiaa ja samalla helpottaisi käsittelijöiden ajankäyttöä. Hanke kokeili sopimuksellisuutta käytännössä. Joidenkin hanketoimijoiden oli vaikea ymmärtää hankkeiden vaatimaa pikkutarkkuutta, vaikka raportointi ja rahoitusvastuu minimoitiin. Hankkeen suunnittelu vei paljon aikaa. Itse toteutus oli tehokkaampaa. Raportointityössä säästyi aikaa. KEHU hoiti hankehallinnon ja yhdistykset olivat vastuussa käytännön toteutuksesta. Maa- ja metsätalousministeriö on ajatellut kokeilla mallia ELMA-ohjelmassa ( ) sekä tulevalla ohjelmakaudella. Ongelmia mallissa ovat välittäjäorganisaation kantama taloudellinen vastuu, rakentamisosion vaatimus investointien käyttöoikeudesta maksuhetkeen saakka, kassavirran riittävyys sekä se, että hakijat eivät oppisi koko haku- ja toteutusprosessia KEHUn liiketoimintaa Liiketoiminnan puitteissa on toteutettu hankkeita. Suomen Ympäristökeskukselle on toteutettu kahta Suomen ja Liettuan ympäristöyhteistyöhön liittyvää hanketta, joille on kirjoitettu projektidokumentit, löydetty ja rekrytoitu Liettualaiset toteuttajat sekä luotu toteutusorganisaatiot. Molempien Liettuaan suuntautuvien hankkeiden toteuttaminen jatkuu vuoden 2006 aikana. Haja-asutusalueiden jätevesihanke: toinen hankkeista käsittelee haja-asutusalueiden jäteveden puhdistuslaitteistoja. Puhdistamoja käsittelevän hankkeen puitteissa järjestettiin Liettuan ympäristöministeriön ja muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen tutustumismatka Suomeen. Marraskuussa toteutetun tutustumismatkan aikana vierailtiin Pyhäjärven valumaalueen kunnostushankkeessa, Porvoon saariston vesiosuuskunnassa, Västanfjardin kunnan ympäristöhankkeessa, sekä SYKEn tutkimuslaboratoriossa. Jäteveden puhdistamojen henkilökunta sertifikaatit: laaditaan sertifiointijärjestelmää. Telakkahanke oli Aker Yardsin ja Turun ammattikorkeakoulun yhteishankkeelle tehty työrupeama. Hankkeen puitteissa selvitettiin Aker Yardsin Helsingin telakan irtisanomisuhan alaisena olevan henkilöstön uudelleenkoulutus ja työllistymismahdollisuuksia erityisesti Uudellamaalla. Hankeen puitteissa haettiin tietoa mm. Tuusulan kunnan elinkeinoasiamieheltä ja KEUDA:n oppisopimuskeskuksesta. Tämän pohjalta järjestettiin Helsingin telakalla koulutustilaisuuksia. Jätevesiselvityksiä 1.6 Itsearviointi Hallituksen koulutus ja itsearviointi pidettiin Viking Cinderellalla : Läsnä oli 12 hallituksen jäsentä, toiminnanjohtaja sekä TE-keskuksen edustaja Harri Jokela. Hallituksen uusia jäseniä koulutettiin ja samalla toteutettiin koko hankekäsittelyprosessin itsearviointia neljässä työryhmässä hallituksen ja työntekijän näkökulmasta. Tilaisuuden aikana käytiin läpi hankkeille suunnattuja ohjeita ja tehtiin niihin korjauksia (yksinkertaistettiin). Käytiin myös läpi vuoden 2002 hankesato ja yhteenvetotiedot. Alla tiivistetysti tilaisuuden tulokset: 2 2 Koko raportti liitteessä 2. 11

13 Yksinkertaisia malliesimerkkejä Lisää tietoa hankkeista hallitukselle Byrokratian termejä liikaa Uusille ja pienille hakijoille enemmän neuvontaa Valintakriteerien käyttöä valintavaiheessa tarkennettava, Hankkeiden käsittelyaika venynyt joskus liian pitkäksi Tiedottamista lisättävä ja hankeohjeet mahdollisimman yksinkertaisiksi Koulutustilaisuus ja tulevaisuusverstas Königstedtin koululla Vantaalla Kehittyvä Kehu. Tilaisuus kuului osin tulevaisuuden suunnitteluun, osin itsearviointiin. Ulkopuolisina puhujina paikalla olivat Eero Uusitalo (MMM), Harri Jokela (TE-keskus) ja Anja Juhola (Vantaan maataloussihteeri). Paikalla oli lisäksi 11 hallituksen jäsentä. Materiaaleina paikalla oleville jaettiin Alma-ohjelman tiivistelmä, tilannekatsaus KEHUn koko kehyksen näkökulmasta sekä projektien toteumatietoja toimenpiteittäin. Ryhmätyönä käytiin läpi asioita lähitulevaisuudesta aina vuoteen Läsnäolijat totesivat muutostarpeen. Ohjelmaan avattiin uusi linja: rahoitusta sai maaseutupalvelujen kehittämiseen, esimerkiksi palvelujen monipuolistamisen (ja niiden uusiin muotoihin), palvelujen yhteistoiminnan kehittämiseen, liikkuviin tai, kiertäviin palveluihin, hoivapalveluihin ja kylien energia- ja vesihuollon kehittämiseen. Panostusta kylätoimintaan päätettiin lisätä. Toiminnanjohtajaa pyydettiin tekemään ohjelmamuutosluonnos, jossa koko kehystä pienennetään jonkin verran, elinkeinojen osuutta vähennetään ja avataan uusi toimenpide peruspalvelut. Tulevaisuusverstaan itsearvioinnin tuloksena KEHU lähti hakemaan muutosta. Alla tiivistetysti verstaan tulokset: 2003 Apuhenkilön palkkaus ja toimenkuvien selkiyttäminen Ohjelman muutos ja tarkentaminen Aktivointi: lähestyä aktiivijäseniä, osallistua kylätapahtumiin, hiljaisten löytäminen Koulutustarpeen arvionti Oman osaamisen selvittäminen 2004 JA 2005 Lisää jäseniä ja yhteistyökumppaneja Lehtiartikkelit ja muut vaikutuskeinot käyttöön Kuntien päättäjille tieto Hallinnon selkeyttäminen ja toiminnan vakioiminen Miettiä uusia rahoituskanavia, rahoituskatko 2006, miettiä tuottavaa toimintaa Ohjelma-asiakirja seuraavaksi vuodeksi Suunnitelmat siitä mitä KEHU voisi toteuttaa kuntien ongelmissa avustamiseksi Kylien kehittämistä ihmisiltä ihmiselle Uusien toimintamallien sisäänajo Uusi ohjelma ja teemaryhmät Kylätoiminnalla paikka yhteiskunnan toiminnassa paikallisesti KEHU toimii välittäjäorganisaationa Laajempi rahoituspohja ja jäsenkanta Naapuriapu ja hoivapalvelut Kuntien ja KEHUn yhteistyö: kaikilla on maaseutumaisia alueita Keväällä 2003 tehtyyn kyselyyn vastattiin heikosti (230 postitusta, 11 vastausta). Vastaajat olivat hanketoimijoita. He tunsivat kohtuullisen hyvin ohjelman ja siihen liittyvän byrokratian. Palvelua pidettiin pääasiallisesti hyvänä, tiedottamista hankkeen käsittelyajoista kohtuullisena. Selvimmin tuotiin esille byrokratian hankaluudet ja välirahoituksen järjestäminen. Päätöksenteon 12

14 hitaudesta valitettiin sekä rakentamishankkeissa kahden kustannusarvion politiikasta ja epävarmuudesta joka liittyy hyväksyttäviin kustannuksiin rakennushankkeissa. Maksatusraporteissa ihmeteltiin miksi pitää todentaa asiat niin moneen kertaan. Moni halusi lisää tietoa toiminnastamme. Itsearviointia ja jälkiarviontia Itsearviointi oli vähäisempää vuonna Hallituksen koulutustilaisuuden yhteydessä tammikuussa käytiin itsearviointikeskustelua. Hallituksen kansioita pyydettiin täydentämään. Kansioon kuuluu ohjelmatiivistelmä, säännöt, jäsenten yhteystiedot, kolmikantapaperin, ohjausryhmäohjeet, Lausuntojen perusteluja pitäisi lisätä. Hankkeiden ohjelmasidonnaisuutta pidettiin hyvänä, kuten myös hakijoille toimitettuja muistilistoja. Yhteiskoulutukset, ohjausryhmät tai henkilökohtaiset tapaamisetkaan eivät aina estäneet ongelmia hankkeissa. Terminologiaa pitäisi yhtenäistää väärinkäsityksien välttämiseksi ja hankkeen (johto+kirjanpitäjä) sekä neuvojan tulisi aina olla yhteydessä ennen tärkeitä päivämääriä (raportointi, hankkeen loppuminen, vuodenvaihde ). Neuvontarooli mietitytti tilanteissa, joissa hanke aloitetaan ennen virallista päätöstä. Erityisehtojen noudattaminen voi päätöksen saapuessa olla myöhäistä. KEHU-mainintoja ja EU-osarahoitteisuutta pitää korostaa enemmän markkinoinnissa. Vuonna 2005 KEHUn rahoitusta saaneet hankkeet käytiin puhelimitse läpi. Lisäksi hankkeille lähetettiin kyselyjä. Pääasiallisesti kannustavan palautteen rinnalla kritiikkiä tiedonkulun/saannin puutteista. Jokelan Tiilitehdashankkeen ulkopuolinen arviointi käynnistettiin yhteistyössä Laurean kanssa. Lisäksi KEHUn sateenvarjohanke on mukana sopimuksellisuusprosessissa: hanketta on seurattu tarkemmin sen valmisteluvaiheessa. Vuonna 2006 oli useita itsearviointi/jälkiarviointitilaisuuksia 1. Hanke Jokelan tiilitehdas annettiin ulkopuoliselle arvioitsijalle. Mielenkiintoisena lopputuloksena mainittakoon, että hankesuunnittelun osalta hakija piti suunnitelmaa hyvänä, toiminnanjohtaja kohtuullisena ja TE-keskus huonona. Myös tuloksista oltiin osin eri mieltä. Hankesuunnitteluun tulisi kiinnittää huomiota ja tukea hakijaa enemmän. 2. Viranomaisilta kysyttiin hankesuunnitelmien laadusta, papereiden toimittamisesta liitteineen sekä maksatuksista. Kehittämishankkeiden osalta suunnitelmat olivat kohtalaisia tai hyviä, rakentamissuunnitelmat kohtalaisia, KEHUn omat hankkeet hyviä. Yhdessä hankkeessa valitettiin, ettei kirjallista materiaalia oltu toimitettu hakijalle. Maksatushakemukset ovat olleet kohtuullisia/hyviä. 3. Kesäkuussa 2006 pidettiin Loma- ja kurssikeskus Onnelassa Tuusulassa hallitukselle ja työntekijöille itsearviointi- ja kehittämistilaisuus. Tarkoituksena oli edistää myös hallitustyötä ja toimiston/hallituksen yhteispeliä. Ohjaajana toimi Eija Lahtinen (Bircaterra ky). Esittelykierroksen jälkeen käytiin yleiskeskustelu maaseudun kehittämisen nykytilanteesta ja KEHUry:n hallitustyöstä. Ratkaisua kaivattiin erityisesti tiedonkulkuun, niin ulkoiseen kuin sisäiseenkin, kentän mukaan saamiseksi toimintaan (mitä tarjoamme kentälle muuta kuin rahaa). Visioita, linjauksia ja tavoitteita toivottiin yhtenäisiksi. Resurssien optimointi ja prosessien hallinta (työnjako, vastuut, menettelyt) koettiin myös tärkeäksi. Yhtenä KEHU-aluetta yhtenäistävänä tekijänä nähtiin vesistöt, erityisesti Vantaanjoen valuma-alue. Ekologista lähestymistapaa pidettiin tärkeänä. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto tupla-tiimimenetelmällä toteutetusta itsearviointi- ja kehittämispäivästä. Monesta tärkeäksi koetusta kehittämiskohdasta päädyttiin kolmeen teemaan. Visiota ja tavoitteita pidettiin puutteellisina, pelisääntöjä epäselvinä ja tiedonkulkua ja laatua pitäisi parantaa. Jokaiselle teemalle tehtiin kehittämisehdotuksia tai mainittiin asioita, jotka kaipaavat toimenpiteitä. Läsnäolijat arvioivat mitkä olisivat tärkeimmät kehittämiskohteet (+-merkinnät) toiminnan nykytilanteessa. 13

15 Tavoite/visio/linjaukset + Pelisäännöt + Viestintä, tiedonkulku + Hallituksen ++ Kehittämiskokoukset + Mielikuva positiivisemmaksi + linjakeskustelut, päivittäminen 1x/v Jokaiselle rooli/oma tuntea kuntastrategiat + Avoin verkossa + hanke Osaamisen Oman ohjelman ++ Aktivaattoreiden koulutus ++ hyödyntäminen tuntemus ++ Aluetuntemuksen Esivalintaryhmä ++ Jäsenmäärä + lisääminen ++ yhteistyö on palkitsevaa 4 kokousta/vuosi + Tiedotussuunnitelma + Toimintakulttuuri ++ Tiivis tietopaketti Selkokielinen viestintä ++ + sidosryhmät, kenttä, Kuntakohtaiset rekisterit ++ jäsenet nettiin Kentän kuuleminen ++ Toisen tunteminen ++ Hallituksen sitouttaminen ++ sosiaalinen pääoma + Toisiin toimintaryhmiin osallistuminen 4. Kurssikeskus Onnelassa pidettiin koko päivän kestävä tilaisuus, jossa puitiin KEHUn ohjelmaa vuosille 2006 ja loppuraporttia ALMA kaudesta (liite 3). 5. Ulkopuolisen arvioitsijan näkemys kahdesta hankkeesta ALMA-kaudella (liite 4). Kuisti elämää arjesta juhlaan, Pikkumökin Päiväkerhon Kannatusyhdistys Ry Uudenkylän tiemaiseman kaunistaminen, Uudenkylän Maatalousnaiset Ry Mitä opimme: Kaikissa itsearviointitilaisuuksissa on tullut esille sama tiedottamisen ongelma. Ohjeiden pitäisi olla yksinkertaisia ja erilaisia malleja pitäisi laatia. Myös kuntiin päin tiedottaminen ei ole ollut tyydyttävällä tasolla. Kuntien kanssa on sovittava tiedottamisen pelisäännöt. Kaikki hankkeet eivät ole saaneet KEHUry:ltä riittävästi tietoa hankeprosessista tai tiedottamisesta. Sitä on muutettava. Hankkeiden ja KEHUn tiedottaminen ohjelmasta ei ole ollut riittävää. -lehti vei kuitenkin hyvin tietoa kentälle, mutta sisältöä voidaan pitää kylätoiminnan kannalta hieman liian teknisenä. Hankkeiden alueelliset tai teemoittaiset esivalintaryhmät on saatava toimimaan. Tässä voitaisiin ehkä hyödyntää sähköisiä malleja. Tehtyjen esitysten siirtyminen käytäntöön voisi olla parempaa. Hankkeille tehdyt muistilistat ja ohjeistukset ovat suhteellisen hyvin onnistuneita kokeiluja. KEHUry:n on laadittava selkeä tiedottamissuunnitelma, jossa näihin asioihin puututaan. Osaamista ja osaamispohjaa on laajennettava niin toimistossa kuin hallituksessakin. Hankesuunnitelmien, raporttien ja ohjeistuksen tasoa on nostettava kaikilla hallinnon tasoille. 14

16 2. Hanketoiminnan keskeinen sisältö KEHUry järjesti hakukierroksia sekä piti avointa hakua. Kokeilumielessä järjestettiin myös kohdennettuja hakuja. Avoin haku ei tuottanut kovin hyviä tuloksia. Hallituksen kokouksissa ei vertailukohtia tuolloin paljon ollut. Hakukierrokset tuottivat jo hieman paremmin tulosta. Hakemuksia tuli kolmesta seitsemään. Kohdennettu (teemakohtainen) haku oli hakijalle selkein. Teemakohtaista hakua kokeiltiin KEHUn omassa sateenvarjohankkeessa. Yhdistyksen toiminnanjohtaja esikäsittelee hakemukset ja välittää tiedon hallituksen jäsenille. Hallitus antaa hankkeesta lausunnon käyttäen hyväkseen lähes 30 kohdan valintakriteeriluetteloa, jonka avulla käydään läpi hankkeen plussat ja miinukset. Tarkempi luettelo on esillä Internetsivuilla. Hankeluettelo, jossa on jaoteltu rakentamis/ympäristöhankkeet ja yleiset kehittämishankkeet sekä hylätyt hankkeet on liitteenä (liite 7). HANKKEIDEN SISÄLTÖ 2002 Kylätoiminnassa järjestettiin vanhanajan joulutapahtumia eri puolilla Tuusulaa. Tapahtumaa jatketaan edelleen eri yhdistyksen vetämänä Kulttuuriteeman alla koottiin kylähistoriaa ja perinteitä nuorisoseuran talolle ja elävöitettiin maaseutuperinteitä kansanmusiikilla ja pelimanneilla. Kansanmusiikkihanke sai jatkoa. Ympäristöhankkeena Natura-alueen ympäristöä siistittiin ja retkeilymahdollisuuksia parannettiin. Maaseutuelinkeinoissa selvitettiin viljelijöiden kiinnostusta ja valmiutta sitoutua lähiruokasopimustuotantoon. Jatkohanke jäi toteutumatta verkoston jäädessä hieman liian pieneksi. Maaseutumatkailuyrityksille, tiloille ja yhdistyksille järjestettiin ATK-taitojen parantamiseen liittyvä kurssi. Kurssi liittyi samalla markkinointitaitoihin ja verkostoitumiseen. Lisäksi alueen maaseutumatkailuyrittäjät kartoitettiin ja tehtiin yhteinen tietokanta. Hankkeessa selvitettiin yrittäjien koulutus-, tuotteistamis- ja markkinointitarpeita ja verkostoitumishalukkuutta. Puuyrittämisen puolella etsittiin halukkaita muuttamaan tai valitsemaan puulämmitystä. Teemana hankkeella oli lähilämpö. Hanke sai jatkoa ja oli tiedottamispainotteinen Kylätoimintahankkeet olivat edelleen vähissä. Seutulan kylässä tehtiin hanke aktivointi- ja harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Mukana mm. martat, kyläyhdistykset, eläkeläiset. Ehkä merkittävin kulttuurihanke oli Vantaan maatalousmuseon rakentaminen. Kustannukset ylittyivät selvästi ja talkoota tehtiin runsaasti. Hanke osoitti hakijoiltaan kovaa tahtoa saada unelma toteutettua. Museon toiminnan kehittämistä mietitään parastaikaa. Lisäksi parannettiin kylätalon lämmitystä, kerrottiin miten maito tulee pöytään ja tehtiin Tiilitehdasalueen käyttösuunnitelma. Kyläpelimannihankkeessa soitettiin paikallista musiikkia ja järjestettiin koulutusta erityisesti nuorille. Musiikkia esitettiin kylätaloissa, kouluissa ja muissakin kohteissa. Hanke on saanut kansallisen tason huomiota kun opetusministeriö on päättänyt levittää mallia Suomessa. Ympäristösektorilla 4H-yhdistys järjesti kursseja nuorten työllistymisen edistämiseksi ja Vantaan Sotungissa toteutettiin laaja maisemanhoitohanke, johon osallistuivat kylätoimijat, asukkaat ja viljelijät yhteistyössä. Talkoon osuus oli tässäkin hankkeessa suuri. Espoon Kannusillanmäen alueen kulttuuri- ja luonnonympäristön ennallistamisesta tehtiin suunnitelma, mutta itse ennallistamisosio jäi suurelta osin toteutumatta. talkoita hankkeessa kyllä tehtiin. Nurmijärven Uudenkylän tiemaiseman siistimishankkeessa maalattiin latoja ja suunniteltiin postilaatikkojen yhtenäistämistä. Hanke sai kunnan ympäristöpalkinnon Kylätoimintaa vietiin eteenpäin kyläasiamieshankkeella, josta on tarkka selvitys kohdassa Verkostot parantuivat ja yhteistyö lisääntyi mm. kuntiin päin, kaavoitukseen, vesihuoltoon ja rakennuspuolelle. KEHUn kautta rahoitettiin myös Vantaan Seutulassa sijaitsevien kylien ja 15

17 Tuusulan Vanhan Paijalan kyläsuunnitelmia. Radio-ohjelmia kylätoiminnasta ja hankkeista toteutettiin myös ja keskustelutilaisuuksia järjestettiin Tuusulassa ajankohtaisista teemoista. Kulttuuripuolella yhtä nuorisoseurarakennusta kunnostettiin, toista laajennettiin kokouskäyttöön ja liikunnalliseen käyttöön paremmin sopivaksi. Vanhaa koulurakennusta, jossa toimii nykyään luontokoulu, kylätaloa ja tanssilavaa kunnostettiin. ja tanssilavaa kunnostettiin. Kyläpelimannit kiersivät alueellamme soittaen paikallista musiikkia ja pitämällä koulutustilaisuuksia ja järjestettiinpä yksi 100-vuotiskonserttikin. Vuonna 2004 aloitettiin myös selvitys kaupungistumisesta Leppävaaran alueella. Ympäristöhankkeissa on rahoitettu vesiosuuskunnan perustamistoimia, leikkikentän rakentamista, pienen lammen kunnostamista ja kierrätys/uusiokeskuksen perustamisselvitystä. Maaseutuelinkeinoissa yritettiin edelleen kannustaa puulämmön käyttöön ja lähilämpöön Palvelusektorilla edistettiin VPK-toimintaa. Vuosi 2004 oli palveluiden osalta aktiivinen Kylätoiminnassa Kansan radioliitto ry tuotti viisiosaisen radiosarjan kylätoiminnasta. ELMstudio Oy kartoitti uudenlaisen verkkotiedotuspalvelun tarvetta. Hankkeen perusajatuksena on luoda internetiin tiedotuskanava kuntalaisille ja yhteisöille. Kylähistoriaa kasattiin mm. hölmöläisistä. Tuusulassa tehtiin valtuustoaloite kyläsuunnitelmien laatimiseksi. Kylätalon lämpöhuoltoa parannettiin, nuorisoseuran kattoa maalattiin ja näyttämötoiminnan edellytyksiä parannettiin. Kotiseutupolkuja rakennettiin yhteistyössä asukkaiden kanssa Tuusulassa. KEHUry kokeili ympäristöteemalla sateenvarjohanketta, jossa rakennettiin porakaivoja ja leikkipuisto, pidettiin ympäristöteemalla kyläpäivä, järveä kunnostettiin ja tehtiin viistokaikuluotaus. Lisäksi yleisille paikoille tehtiin istutuksia. Keski-Uudenmaan Ekoteko ry perusti Rajamäelle kierrätyskeskuksen, joka työllisti hankkeen päättymisen jälkeen ainakin 8 ihmistä. Maaseutuelinkeinoissa rakennettiin Pohjois-Espooseen 10 km ratsastuspolkuja ja niitä yhdistettiin aiemmin rakennettuihin reitteihin. Reitillä on myönteisiä vaikutuksia turvallisuuden näkökulmasta. Pidemmällä aikavälillä se edistää myös alueen muuta yrittäjyyttä. Palvelusektorilla metsästysseura rakensi riistaliiterin, jossa voidaan järjestää kursseja, kokoontua ja käsitellä riistaa EU-vaatimukset täyttävässä tilassa Pikkumökin päiväkerhon kannatusyhdistys rakensi ruokailukatoksen kerhorakennuksen yhteyteen ja paransi samalla maatilalla toimivan päiväkerhon toimintaedellytyksiä Suomen humanistinen ammattikorkeakoulu selvitti esiselvityshankkeena 3. sektorin mahdollisuuksia tuottaa palveluja alueella. Tuusulan 4-H yhdistys selvitti kotipalveluringin tarvetta Tuusulan alueella. Tarve ilmeni kohtuullisen suureksi ja hankkeen päätyttyä työllistyi yksi henkilö puolipäiväisesti. 16

18 3. Laadullisten ja määrällisten tavoitteiden sekä painopisteiden toteutuminen KEHU-alueen vahvuuksien, ongelmien ja mahdollisuuksien poikkeavuus 3 Alueella on rikas ja perinteikäs maaseutukulttuuri sekä muutenkin vahvat kulttuuriperinteet. Alueen vaihtelevat maisemat ja vesistöt tarjoavat Keskisen Uudenmaan kasvavissa kunnissa runsaasti vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Helsingin läheisyys mahdollistaa lisäksi erilaisten vuorovaikutushankkeiden käynnistämisen. Keskisen Uudenmaan maaseutu on kuitenkin suuren muutoksen kourissa lisääntyvän väestömäärän vuoksi. Kaupunkilaisten muuttovirta maaseudun rauhaan vaikeuttaa kaupunki- ja maalaiskulttuurin sekä vanhemman ja nuoremman sukupolven kohtaamisia. Juurettomuus lisääntyy ja maaseutukulttuuri sekä -perinteet unohtuvat. Myös kylätoiminta ja talkoohenkisyys ovat vähenemään päin. Taajamat kasvavat ja palvelut keskittyvät. Muuttovirta aiheuttaa myös vesistöille ja puistoalueille ongelmia. Maaseutukulttuuria ja -perintöä sekä kauniita maaseutumaisemia kannattaa säilyttää tuleville sukupolville. Myös kylähengen elvyttämiseen ja yhteisen tekemisen iloon yritetään innostaa. Maaseutuelinkeinojen toimintaympäristöä edistetään verkostotyyppisillä hankkeilla. Syrjäisemmillä alueilla, mutta myös kyläkeskuksissa on puutteita palveluissa. Erityisesti hoivapalvelut (tai muut kotona selviämiseen liittyvät palvelut) ja vesihuolto ovat paikoin vailinaisia. Erilaisia täsmäpalveluja (kylätalkkari, ruoka, siivous, pienurakointi, kylien kehittämiseen liittyvät tukipalvelut) kehitetään kylän sisällä, kylältä kylälle. Etenkin nuoret tarvitsevat palveluja jo omalla kylällään. KEHU-ohjelman tavoitteet 1. Tavoitteita ovat: Maalaiskulttuurin ja -perinteiden vaaliminen, maaseutuyrittäjyyden edistäminen ympäristön ja luonnon vaaliminen, alueen viihtyvyys sekä maaseutupalvelujen kehittäminen. 2. Painopistealueita ovat: Verkostoituminen (mm. yhteistyökulttuurin parantaminen), tietotaidon sekä keskinäisen ymmärryksen lisääminen, maaseudun ja taajamien vuorovaikutus sekä maaseutu-identiteetti. Kun yhdessä pystymme määrittelemään yhteisen maaseutuidentiteettimme, meillä on vankka pohja jatkaa kehittämistyötä. Näkemykset maalla asuneiden, kyläkeskuksissa asuneiden ja uusien maalle muuttavien välillä ovat sen verran erillään, että se välillä heijastuu itse toimintaankin. Yhdistyksen toimintaan kaivattiin muutakin kuin pelkkää hankerahoitusta ja jäsenten huomioon ottamista. Kyläasiamieshanke ja sen jälkeen Uudenmaan liiton kautta haettu rahoitus kyläteknisiin asioihin ja ympäristöasioihin on juuri osa tätä toimintaa. KEHU:N ALMA-OHJELMAN TOIMINTAKAUDEN ANALYYSI Perustietoa (liite 8) Kehun rahoitus on ALMA-kaudella ollut kysyntää vastaavaa ja hakemusten hylkäyksiä on ollut vähän. Kehystä pienennettiin kahteen otteeseen, kerran KEHUn aloitteesta, kerran TEkeskuksen aloitteesta. Alkukauden kankeudesta päästiin vauhtiin vuoden 2003 lopussa. Hankkeita on tullut käsittelyyn runsaasti tämän jälkeen. Hankkeille sidotuista toteutui maksatuksessa 90% eli n Kaikkia maksatuksia ei ole vielä tehty. Pienennetty kokonaiskehys saavutettiin. Hankkeiden keskimääräinen tukiprosentti oli 74. Rakennuksia korjattiin 12 (750m2) ja uusia rakennettiin 4 (1000 m2). Kyläsuunnitelmia tehtiin kaksi 3 Ote KEHUn ohjelma-asiakirjakirjasta

19 kappaletta. Hankkeita oli yhteensä 63. Työpaikkoja syntyi yhteensä 27, joista suurin osa on hankkeen aikaisia. Miesten osuus on 18 htv ja naisten 9. Alle 30-vuotiaita on 2 htv. Lisäksi Ekoteko ry:n esiselvityshankkeen jälkeen työllistyi 8 henkilöä. Aktivoinnin osuus KEHUn alueelle maksetuista tuista 26% on mennyt aktivointiin, eli tiedottamiseen, hankeneuvontaan ja toiminnan kehittämiseen. Aktivoinnin euron tavoitteesta toteutui 95%, eli Hakijoiden oma rahoitus Hakijat ovat itse sitoutuneet rahoittamaan hankkeita kaikkiaan edestä. Toteuma on hankepäätöksissä lähempänä Tämä muodostaa 25 % kaikkien hankkeiden kokonaiskustannuksista. Todellisuudessa yksityisen rahoituksen osuus on tätäkin suurempi, sillä joissakin suurissa rakentamishankkeissa hakijan oma yksityisen rahoituksen panos on ollut selvästi yli yksikkökustannuksiin perustuvan päätöksen rajojen. Yksityisen rahoituksen osuus on todellisuudessa lähempänä 35%, josta talkoon osuus on lähes 10%. Eri toimintalinjat: Hankkeet ovat jakaantuneet eri toimintalinjoille seuraavasti: Julkisen tuen jakaantuminen toimintalijoittain (Jaettu julkinen tuki kokonaisuudessaan vajaat 0,85 milj ) Ympäristöhankkeet 21 % velujen parantamisen hankkeet 10 % Matkailu 1 % Elinkeinohankkeet 17 % Elinkeinohankkeet Kulttuuri ja perinnehankkeet Kylätoimintahankkeet Palvelujen parantamisen hankkeet Ympäristöhankkeet Matkailu Kylätoimintahankkeet 13 % Kulttuuri ja perinnehankkeet 38 % Kulttuuri- ja perinnehankkeiden suuruus johtuu seurantalojen ja muiden maaseudun perinnerakennusten kunnostamistarpeesta. Rakennuskustannukset Etelä Suomessa ovat korkeat, ja vanhojen rakennusten korjaustoiminta on usein lisäksi erikoistunutta ja kallista työtä. Hankkeiden budjetit kasvavat. Elinkeinohankkeet ovat rajoittuneet muutamaan suurehkoon hankkeeseen, joissa on ollut myös alueelle tyypillistä hevosharrastuksen tukemista. Ympäristöhankkeet ovat keskittyneet lähinnä maisemointiin ja vesistöjen kunnostamiseen. Rahoituksen kohdentuminen kunnittain ja hakijoittain Rahoitus on kohdentunut melko tasaisesti eri kuntiin. Vuoden 2006 aikana (ELMA-ohjelma mukaan lukien) erot ovat tasaantuneet. KEHU alueen hankkeiden osuus on suuri ja vastaa sitä rahoitusosuutta, joka on jaettu seudullisille ja valtakunnallisille hakijoille (n.1/3). Rahoituksen näkökulmasta vajaat 60% on ohjautunut paikallisille yhdistyksille, 30 % alueellisille- tai valtakunnallisille toimijoille ja oppilaitoksille on mennyt n. 8%. Kahdessa hankkeessa hakijana on ollut kunta. Paikalliset yhdistykset ovat olleet suurin hakijaryhmä ja saaneet myös suurimman 18

20 osuuden julkisesta tuesta. Paikalliset hakijat ovat osoittaneet kyvykkyytensä ja mahdollisuutensa toteuttaa hankkeita. Julkisen tuen jakaantuminen eri tyyppisille hakijoille, (jaettu julkinen tuki yhteensä vajaat 0,85 milj.) Valtakunnallinen yhdistys 10 % Oppilaitos 8 % Kunta 4 % Paikallinen yhdistys Seudullinen yhdistys Valtakunnallinen yhdistys Oppilaitos Kunta Seudullinen yhdistys 21 % Paikallinen yhdistys 57 % Rahoituksen jakaantuminen erisuuruisille hankkeille Hankkeiden koosta tehty analyysi osoittaa, että suuret hankkeet ovat saaneet suhteessa suurimman osuuden julkisesta tuesta. KEHUn jälkiarviointia ohjelmakauden hankkeista Sari Hautakangas KEHUry:n toimistosta kävi vuoden 2006 aikana läpi 7 hanketta (liite 5). Hallituksen mietteitä kappaleisiin 2 ja 3 Hankevalintaprosessi Jäsenhankintaa ja hankkeiden syntymistä haittaa mielikuva prosessi vaikeudesta Esivalinta hankehakemuksissa Yhteydenotot kirjattava, mahdolliset hanketoimijat A4 vapaamuotoinen hankeidea. Tukea jo hankevalmisteluvaiheessa Koulutusta hanketoiminnasta, suoraan yhdistyksille Osallistuminen TE-keskuksen hankekoulutuksiin Kauden tuloksia Alueen yhdistykset oppineet hanketoimintaa KEHU on lunastanut paikkansa toimijoiden keskuudessa Runsaasti koulutusta hanketoiminnassa kädestä pitäen Alueen kunnat tuntevat KEHU ry:n toimintaa Suurehkoja investointeja erityisesti kulttuurin ja perinteen, sekä ympäristöhankkeisiin Kylätoiminta saanut tunnustusta ja näkyvyyttä Alueen toimijat verkostoituneet Hankkeiden toteutus Rahoitus hankkeelle kunnalta mahdollista lainata. KEHU ry:n kautta, pienen koron. KEHU ry lainan ottajana Sateenvarjohanke OKO pankin rahoitusinstrumentti TE-keskuksen hankepäätöstä vastaan Ongelma silloin kun hankkeella työntekijä 19

Keskisen Uudenmaan Kyläasiamieskartoitus

Keskisen Uudenmaan Kyläasiamieskartoitus Keskisen Uudenmaan Kyläasiamieskartoitus Keskisen Uudenmaan Kehittämisyhdistys ry Sivu 2(13) Keskisen Uudenmaan Kehittämisyhdistys ry Sivu 3(13) SISÄLLYSLUETTELO 1. KYLÄTOIMINTAA KESKISELLÄ UUDELLAMAALLA,

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit Rajupusu Leader ry www.rajupusuleader.fi www.leadersuomi.fi Mikä on teemahanke? Leader-ryhmä hakee Elykeskuksesta tiettyyn teemaan liittyvää teemahanketta Ely-keskus

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala

Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala - millainen on hyvä kyläsuunnitelma? - onko tarpeen määritellä hyvän suunnittelun laatukriteereitä? - mitkä ovat keskeiset elementit kyläsuunnittelusta? Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala Millainen

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 A. Oulunkylä - asuinalueen toiminnallisuus, viihtyvyys ja yhteisöllisyys Tavoitteet * Oulunkylä säilyy ja kehittyy toiminnallisena, palvelevana, viihtyisänä

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia Riia Metsälä Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia 19.8.2011 Aluetiede Filosofinen tiedekunta Johdanto Kuntarakenteessa tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten seurauksena

Lisätiedot

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 2 Aktiivinen lomituksen yhteistoimintaryhmä Toimeksiantosopimus edellyttää ryhmän perustamista Yhteistoimintaryhmän tehtävät

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET. Koulutus- ja tiedonvälitys. Koulutushanke. Koulutuspäivien lukumäärä (kpl)

KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET. Koulutus- ja tiedonvälitys. Koulutushanke. Koulutuspäivien lukumäärä (kpl) KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET Koulutus- ja tiedonvälitys 3306Cind 1(5) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 EU-tulotukikoulutus Kuopio 25.3.2015 Sivu 1 27.3.2015 Investoinnit viime ohjelmakaudella Pohjois-Savossa on rahoitettu viime ohjelmakauden aikana

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015 Leader-rahoitus Yritysten ja yhdistysten info 2015 Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

5. SUUNNITTELUN ULOTTAMINEN KOKO KUNTAAN, ORGANISAATIO 5.1 LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN TOIMINTA TOIMINNAN TAVOITTEET Jatkuvan liikenneturvallisuustyön ylläpitäminen kunnassa Liikenneturvallisuustyön painoarvon

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010

TOIMINTASUUNNITELMA 2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013. Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013. Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto KaivosAkatemia Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013 Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto Yhteiset hyvät käytännöt ryhmätyön yhteenveto Asennemuutos Hyvä työn

Lisätiedot

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa toimii kolme Leader -toimintaryhmää: Ylä-Savon Veturi ry www.ylasavonveturi.fi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry www.kalakukkory.fi

Lisätiedot

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana 2010 Voimistelu-ja urheiluseura YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana YTY-hanke Vuosiraportti 10.4.2010 2 Sisältö HANKKEEN VUOSIRAPORTTI...

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Auli Lepistö Säkylä 050 531 5093 auli.lepisto@digiteekki.fi. Digineuvos - hanketyökalu

Auli Lepistö Säkylä 050 531 5093 auli.lepisto@digiteekki.fi. Digineuvos - hanketyökalu Auli Lepistö Säkylä 050 531 5093 auli.lepisto@digiteekki.fi Digineuvos - hanketyökalu 1 Digiteekki Oy Verkkopalveluiden suunnittelu ja -toteutus Tietotekniikkakoulutus Hankkeiden hallinta Kahden hengen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016 KOTEL 15-002 13.3.2015 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot