TYÖVÄLINEIDEN KEHITTÄMINEN JYVÄSKYLÄN TALOUSNEUVONTAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖVÄLINEIDEN KEHITTÄMINEN JYVÄSKYLÄN TALOUSNEUVONTAAN"

Transkriptio

1 TYÖVÄLINEIDEN KEHITTÄMINEN JYVÄSKYLÄN TALOUSNEUVONTAAN Katja Heinua Opinnäytetyö Toukokuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) HEINUA, Katja Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 59 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka TYÖVÄLINEIDEN KEHITTÄMINEN JYVÄSKYLÄN TALOUSNEUVONTAAN Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja NIVES, Marja Toimeksiantaja(t) Jyväskylän kaupunki, velkaneuvontakeskus Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää kotitalouksien talousneuvontaa. Työssä pohdittiin, miten talousneuvontaa voidaan käytännössä antaa asiakkaille. Tavoitteena oli kehittää talousneuvonnan työvälineitä. Toimeksiantajana oli Jyväskylän kaupungin velkaneuvontakeskus. Työvälineiden kehittämisideat nousivat talouden hallinnan kokonaisuuden hahmottamisen tarpeesta ja asiakkaiden talouden hallintaongelmista. Työvälineiden kehittämiseen vaikuttivat talousneuvonnan moniammatillisen yhteistyö verkoston jäsenten keskustelut ja aikaisemmat talousneuvonnan prosessit ja työvälineet. Neuvontaa annettiin velkaneuvonnan asiakkaille ja yhdelle ryhmälle. Työvälineiden ideaa esiteltiin asiakkaille, ja niiden toimivuutta kokeiltiin kehit tämisvaiheessa asiakkaiden kanssa. Kehittämistutkimus tuotti työvälineiksi talouden hallinnan roolikartan ja laskujenhoitotaulukon, joita on jo käytetty asiakkaiden kanssa velkaneuvontakeskuksessa. Roolikartan avulla voidaan hahmottaa talouden hallinnan kokonaisuutta, keskustella asiakkaan kanssa sekä löytää asiakkaan vahvuudet ja ongelmat talouden hallinnassa. Laskujenhoitotaulukolla voidaan saada yllättävät, harvemmin kuin kerran kuussa erääntyvät menot hallintaan. Välineet soveltuvat sekä työntekijän että asiakkaan itsenäiseen käyttöön. Roolikarttaa voidaan käyttää myös verkoston työvälineenä yhteisten asiakkaiden tilanteiden parantamiseksi. Talousneuvontaa ja neuvojien työvälineitä kehitetään parhaillaan Kuluttajavirastossa ja kunnallisissa talous- ja velkaneuvontayksiköissä koko maassa. Painopistettä pyritään lähitulevaisuudessa siirtämään velkaneuvonnasta ennaltaehkäisevään talousneuvontaan, jolloin myös tarvitaan uusia työvälineitä. Ennaltaehkäisevällä talousneuvonnalla ehkäistään ylivelkaantumista. Avainsanat (asiasanat) talousneuvonta, velkaneuvonta, talouden hallinta, työvälineet, kirjanpito, talousarvio, kehittämistutkimus, roolikartta, taulukkolaskentaohjelma Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) HEINUA, Katja Type of Publication Bachelor s thesis Pages 59 Confidential Language Finnish Title Until DEVELOPING TOOLS FOR FINANCIAL COUNSELLING OF THE CITY OF JYVÄSKYLÄ Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor NIVES, Marja Assigned by The city of Jyväskylä, Debt Counselling Unit Abstract The purpose of this thesis was to develop financial counselling for households. It was considered how financial counselling could be given in practice. The objective was to develop tools for financial counselling. The thesis was assigned by the Debt Counselling Unit of the city of Jyväskylä. The ideas for the tools came from the need of outlining the management of finances as a whole and from clients problems in their management of finances. Developing the tools was influenced by the discussions of a multi-professional cooperation network of financial counselling and earlier processes and tools of financial counselling. Counselling was given to the clients of the Debt Counselling Unit and one group. The idea of the tools was presented to the clients and functionality of the tools was tested with clients when developing the tools. The role matrix for the management of finances and a spreadsheet for expenses were developed and they have been used with the clients. The role matrix can ease outlining the management of finances as a whole, it can be used in discussions with the clients and finding the strengths and problems in their management of finances. With the spreadsheet one can get under control the surprising, more infrequently payable expenses. The tools are suited to both counsellors and clients own use. The role matrix can be used also in teamwork with shared clients. Financial counselling and tools for counsellors are developed currently in Consumer Agency and in municipal debt counselling units. The emphasis will be transferred from debt counselling to financial counselling. New tools are then also needed. Financial counselling is used for preventing the households going into over-debt. Keywords Financial counselling, debt counselling, management of finances, tools, bookkeeping, budget, developmental research, role matrix, spreadsheet Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 AJANKOHTAINEN TALOUSNEUVONTA TALOUSNEUVONNAN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTÄNTÖ Mitä on kotitalouksien talousneuvonta? Talousneuvontaprosessit Ruotsissa ja Suomessa Jyväskylän talousneuvonnan kehittyminen AIKAISEMMAT TALOUSNEUVONNAN TYÖVÄLINEET Standardibudjetti kohtuullisten menojen tarkastelu Talouden hallinnan ohjekirjaset ja talousneuvonta Internetissä Rutiinia ja motivaatiota vaativat kirjanpito- ja talousarviotaulukot TALOUSNEUVONNAN TARVE KEHITTÄMISTYÖ Kehittämistutkimus menetelmänä Talousneuvonnan kehittäminen TYÖVÄLINEEKSI TALOUDEN HALLINNAN ROOLIKARTTA Aikaisemmat roolikartat Rahankäyttäjän roolikartta idean esittely ja kokeilu Talouden hallinnan roolikartan kehittäminen Roolikartan käyttöönotto, hyödyt ja ongelmat LASKUJENHOITOTAULUKKO TALOUDEN HALLINTAAN Ongelmana yllättävät menot Menot hallintaan laskujenhoitotaulukon kehittäminen ja käyttö Laskujenhoitotaulukon käyttöönotto, hyödyt ja ongelmat POHDINTA...49 LÄHTEET...54

5 2 LIITTEET...58 Liite 1. Itsetutkiskelukaavio...58 Liite 2. Suunnittelukaavio...59 KUVIOT KUVIO 1. Kehittämistutkimuksen prosessi...24 KUVIO 2. Vanhemmuuden roolikartta...27 KUVIO 3. Rahankäyttäjän roolikartta...29 KUVIO 4. Talouden hallinnan roolikartta...34 KUVIO 5. Taulukko kuukausimenoista...42 KUVIO 6. Laskujenhoitotaulukko....44

6 3 1 AJANKOHTAINEN TALOUSNEUVONTA Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää kotitalouksien talousneuvontaa. Työ keskittyi talousneuvonnan työvälineiden kehittämiseen. Työvälineiden kehittämisen lähtökohtana olivat talouden hallinnan kokonaisuuden hahmottamisen tarve ja asiakkaiden talouden hallintaongelmat. Kehittämiseen vaikuttivat aiemmin muodostetussa talousneuvontaverkostossa käydyt keskustelut, aikaisemmat talousneuvontaprosessit ja työvälineet. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Jyväskylän kaupungin velkaneuvontakeskus. Kehittämistutkimus on jatkoa Jyväskylän talousneuvontaprojektille ja Kirsti Kantolan opinnäytetyölle Talous neuvonta moniammatillisena yhteistyönä. Talousneuvontaprojektin aikana vuosina on koottu talousneuvonnan yhteistyöverkosto, jossa mukana olevat kohtaavat talouden hallinnassa apua tarvitsevia asiakkaita. Kantola on opinnäytetyössään vuonna 2003 pohtinut talousneuvontaverkoston jäsenten kanssa, mitä talousneuvonta on, ja miten sitä pitäisi antaa. Vuonna 2000 voimaan tullut talous- ja velkaneuvontalaki velvoittaa kunnat järjestämään talous- ja velkaneuvontaa kuntalaisille. Kuitenkaan ennaltaehkäisevään kotitalouksien talousneuvontaan ei ole ollut vielä tarpeeksi voimavaroja. Talousneuvontaa on tähän mennessä sisältynyt muun muassa velkaneuvojien työhön, joka keskittyy edelleen ylivelkaantuneiden asiakkaiden velkojen ja niiden järjestelymahdollisuuksien selvittämiseen ja järjestelyn aikaansaamiseen. Monimutkaistuvan yhteiskunnan, kotitalouksien velkaantumisen ja luottohäiriömerkintöjen lisääntymisen vuoksi tarvitaan talousneuvontaa, joka ehkäisee ylivelkaantumista. Markkinoiden houkutusten vastapainoksi talousneuvonnan tarjoaminen on perusteltua. Talousneuvontaa kehitetään voimakkaasti tällä hetkellä. Kuluttajavirastossa, jonka alaisuuteen talous- ja velkaneuvontayksiköt kuuluvat, on tarkoitus määritellä ja mallintaa käytännön talousneuvonta. Kuluttajavirastossa aiotaan myös tuottaa työvälineitä talousneuvontaa antaville vuoteen 2005 mennessä. Tarkoituksena on lisäksi järjestää talousneuvontakoulutusta talous- ja velkaneuvojille kuluvan vuoden aikana. Kuluttajavirasto pyytää ideoita ja käsityksiä talousneuvonnasta ja sen kehittämisestä käytännön toimijoilta maan talous- ja velkaneuvontayksiköistä.

7 4 Olen työskennellyt tähän mennessä vuoden osa-aikaisena velkaneuvojana Jyväskylän velkaneuvontakeskuksessa. Työ sisältää velkaneuvojan tehtäviä ja tähän kehittämistyöhön liittyvää talousneuvonnan kehittämistä. Talous- ja velkaneuvontatyö vastaa erinomaisesti kuluttajapalveluihin ja neuvontaan suuntautuneita opintojani. Talous- ja velkaneuvonta vaativana erikoisalana edellyttää moniin eri asioihin syventymistä työn kautta. Keskeisiä alueita ovat talous- ja velkaneuvontalaki sekä erilaiset taloudelliset tukimuodot, vaikeissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden kohtaaminen sekä kokonaisvaltainen kodin talouden hallinta. Erikoisalan asiantuntijuus muodostuu vähitellen käytännön työskentelyn kautta. Asiantuntijuus vaatii työntekijältä jatkuvaa itsensä kehittämistä sekä muuttuvien asioiden omaksumista. Koska tällä tutkimuksella pyrittiin kehittämään talousneuvontaa ja uusia talousneuvonnan työvälineitä neuvontatyön avuksi, asioita tarkasteltiin työntekijöiden näkökulmasta. Työvälineiden käytettävyyttä ajateltiin myös asiakkaiden kannalta.

8 5 2 TALOUSNEUVONNAN MÄÄRITELMÄ JA KÄY- TÄNTÖ 2.1 Mitä on kotitalouksien talousneuvonta? Talousneuvonnalla tarkoitetaan tässä kehittämistutkimuksessa kotitalouksien talousneuvontaa. Yksi ihminen tai perhe voi muodostaa kotitalouden, jonka tehtävänä on jäsentensä tarpeiden tyydyttäminen. Talousneuvonnan käsite on laaja. Määritettäessä, mitä talousneuvonta on, tullaan samalla määritelleeksi osittain myös sitä, miten talousneuvontaa annetaan. Seuraavaksi tarkastellaan, mitä talousneuvonta on tutkijan, talous- ja velkaneuvontalain ja käytännön neuvontatyötä tekevien mukaan sekä miten talousneuvonta määritetään tässä tutkimuksessa. Luvussa 2.2 käsitellään talousneuvonnan prosesseja, joista ilmenee tarkemmin, miten talousneuvontaa on tähän mennessä annettu. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Vuokko Jarva on määritellyt talousneuvontaa velkaneuvontalain voimaantulon aikaan vuonna Jarvan (1993, 49) mukaan neuvonta tarkoittaa sitä, että talous- ja velkaneuvoja ei ratkaise asiakkaan talous- ja velkaongelmia, eikä neuvojalla ole velvollisuutta valvoa asiakkaan taloudellista käyttäytymistä. Neuvonnan perusperiaatteisiin kuuluu minimi-interventio eli vähimmän mahdollisen asioihin puuttumisen periaate. Tavoitteena on asiakkaan oman elämänhallinnan parantaminen, jossa neuvoja voi avustaa asiakasta. (Emt. 49.) Laki talous- ja velkaneuvonnasta tuli voimaan Lain mukaan (L713 / 2000) talous- ja velkaneuvonta on yksityishenkilöiden neuvontaa talouden ja velkojen hoidossa sekä avustamista taloudenpidon suunnittelussa. Neuvonnassa selvitetään asiakkaan talousongelmien ratkaisumahdollisuudet ja avustetaan häntä selvittämään sovinnon mahdollisuus velkojien kanssa. Talous- ja velkaneuvontaan kuuluu myös velallisen avustaminen velkajärjestelyasioissa. Tarvittaessa velallinen ohjataan hakemaan oikeudellista apua. (Emt.) Laissa talousneuvontaa ei siten määritellä erikseen, vaan yhdessä velkaneuvonnan kanssa.

9 6 Jyväskylässä talousneuvonnan moniammatillisen yhteistyöverkoston 1 jäsenet ovat pohtineet talousneuvonnan tehtäväkenttää. Talousneuvontaverkoston jäsenten mukaan talous neuvonta on neuvontaa arjen hallinnasta ja arkipäivän rahankäytöstä konkreettisesti, jolloin huomioidaan kotitalouden todelliset tulot ja menot. Talousneuvonnalla ehkäistään ylivelkaantumista ja aktivoidaan asia kasta suunnittelemaan omaa talouttaan. Asiakasta pitää auttaa ymmärtämään käyttäytymisensä syyt ja seuraukset. (Kantola 2003, 19.) Jyväskylän talousneuvontaverkoston jäsenet kertovat asiakkaille antamansa talous neuvonnan käsittävän esimerkiksi yksinkertaista tulojen ja menojen kirjaamista paperille ja siten tulojen ja menojen konkreettista tarkastelua asiakkaan kanssa (esim. Korhonen 2004; Lähteinen 2004). Minimiväliintulon periaate toteutuu myös. Asiakasta tuetaan omien asioidensa aktiivisessa hoitamisessa ja ohjataan itsenäiseen toimintaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakas ottaa itse yhteyttä velkojiin maksusuunnitelmasta sopimiseksi (Emt.). Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, Tampereen kaupungin talousneuvoja Maija Nykäsen (2003) mukaan talousneuvonta voi olla kaikkea, mikä liittyy kodin rahaasioihin. Se voi olla yksinkertaisimmillaan tiedon jakamista tai pidemmälle vietynä asiakkaan mahdollisuus oppia uusi toimintatapa taloudessaan. Neuvonnan tavoitteena on auttaa asiakasta hallitsemaan talouttaan kokonaisvaltaisesti. Se on asiakaskeskeistä, jossa huomioiden kotitalouden omat tavoitteet ja elämäntapa. Talousneuvonta on ulkopuolisen apua kotitalouden tulojen, menojen ja velkojen kokonaisuuden selkiyttämisessä ja suunnitelmien tekemisessä. Talousneuvonnalla autetaan asiakasta ymmärtämään päätöksien taloudelliset seuraukset. (Emt.) Nykänen ja Jyväskylän talousneuvontaverkoston jäsenet ajattelevat samalla tavoin siinä, että asiakasta pitää auttaa ymmärtämään päätöksiensä seuraukset. Neuvonnan täytyy tietenkin perustua asiakkaan vapaaehtoiseen valintaan. Tällöin asiakkaan tilanteessa jonkilaiseen muutokseen tähtäävän neuvonnan onnistuminen on todennäköisempää. Motivoitumaton asiakas ei voi sitoutua muutoksiin. Myös Joki- 1 Jyväskylän moniammatilliseen talousneuvontaverkostoon kuuluvat asumisneuvoja, sosiaalitoimi, sosiaaliasiamies, seurakunnan diakonissa, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Marata-ala / Kuluttajapalvelut, Suomen Punainen Risti, Työttömien yhdistys, mielenterveystoimisto, mielisairaala, Nuorten erityispalvelut, Tetra eli työttömien yhteispalvelut ja Jyväskylän velkaneuvontakeskus.

10 miehen (2001, 73) mukaan ammatillinen auttamistyö on yleensä autettavalle vapaaehtoista. Tällöin myönteiset muutokset ja kuntoutuminen voivat toteutua. Asiakkaan oma halukkuus voi kuitenkin syntyä toisinaan vasta, kun työntekijä on motivoinut asiakasta, tai kun asiakas ymmärtää oman etunsa. (Emt 73.) 7 Talous- ja velkaneuvontalaki ja tutkija Vuokko Jarva määrittelevät talousneuvonnan yleisesti. Käytännön työntekijät määrittävät talousneuvonnan käytännön neuvontatyön kannalta. Neuvonnan konkreettisina keinoina työntekijät esittävät muun muassa tulojen, menojen ja velkojen kartoittamisen, suunnitelmien tekemisen sekä asiakkaan opastamisen ottamaan itse yhteyttä velkojiin maksuista sopimiseksi. Talous- ja velkaneuvontalaki yhdistää talousneuvonnan ja velkaneuvonnan kokonaisuudeksi. Laajasti ottaen talousneuvonta on yläkäsite tässä tutkimuksessa. Talousneuvontaan sisältyy velkaneuvonta, koska velat ja niiden hoitaminen ovat osa kodin taloutta. Korjaava talousneuvonta tarkoittaa tässä tutkimuksessa ylivelkatilanteen 2 hallintaan saamista ja ylivelkaantumisen ehkäisemistä tulevaisuudessa. Ennaltaehkäisevän talousneuvonnan asiakkaalla taas ei ole velan maksussa ongelmia ja neuvonnan tarkoituksena on välttää asiakkaan ylivelkaantuminen tulevaisuudessakin. Kaikkien edellä esitettyjen määrityksien mukaan talousneuvonta nähdään yksityishenkilöiden talousongelmien selvittämisenä ja talouden suunnitteluna ulkopuolisen henkilön avus tuksella. Kaikissa määrityksissä talousneuvonta myös tähtää johonkin ratkaisuun tai muutokseen - elämänhallinnan parantumiseen tai uuteen toimintatapaan asiakkaan tilanteessa. Useisiin määrityksiin liittyy myös neuvojan minimiväliintulon periaate eli talousneuvonnassa pyritään siihen, että työntekijä on avustaja, ja että asiakas aktivoidaan suunnittelemaan, tekemään ratkaisuja ja hoitamaan itsenäisesti omaa talouttaan. Asiakkaan on myös ymmärrettävä päätöksiensä seuraukset. Velkaneuvonnassa neuvojan rooli asioiden hoidossa on suuri, koska velkojen järjestelyprosessi on monimutkainen ja asiakkaalle yleensä tuntematon. Velkaneuvoja toimii avustajana velallisen ja velkojien välillä. Asiakas on vastuussa velkajärjestelyn 2 Ylivelkaantumisella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sellaista tilannetta, jossa henkilön maksukyky on heikentynyt pitkäaikaisesti niin, ettei hän pysty maksamaan velkojaan. Kun nettotuloista vähennetään asumismenot ja välttämättömät elinkustannukset, jäljelle jäävä maksuvara ei tällöin riitä velkojen hoitoon.

11 8 maksuohjelman noudattamisessa, jossa myös voidaan tarvita talousneuvontaa. Ennaltaehkäisevässä talousneuvonnassa on pyrittävä asiakkaan mahdollisimman itsenäiseen toimintaan. Itsenäisellä asioiden hoidolla asiakas voi saada otteen talouden hallintaan ja koko elämän hallintaan. Pitkällä tähtäimellä itsenäisyys on talouden hallinnassa edellytys, jotta asiakas voi kokea hallitsevansa omaa talouttaan ja elämäänsä. Muutoin kuin pelkkään yksittäiseen kysymykseen vastaamisessa, talousneuvonnassa pitää asiakas nähdä kokonaisuutena ja tarvittaessa selvittää asiakkaan kokonaistilanne. Tähän liittyvät muun muassa asiakkaan päätoimi, asiakkaan käsitys sosiaalisista suhteistaan, mielenterveydestään ja talouden hallinnan olemassa olevista keinoista. Asiakkaan kokonaistilanne vaikuttaa hänen kykyihinsä hallita talouttaan. Tämän jälkeen oleellista on tulojen ja menojen sekä velkojen selvittäminen ja talouden suunnittelu sekä seuranta valituilla keinoilla. Keskeistä on tukea asiakkaan itsenäisyyttä ja päätöksentekoa sekä keskustella päätöksien seurauksista ja tavoitteista. Varsinaisen talousneuvonnan lisäksi voidaan tarvita erilaisia verkoston ammattilaisia asiakkaan kokonaistilanteen mukaan. 2.2 Talousneuvontaprosessit Ruotsissa ja Suomessa Ruotsissa toimii kunnallinen talousneuvontaverkosto ja talousneuvontaa on annettu varhaisemmin kuin Suomessa. Tämän vuoksi Ruotsissa on myös kehitetty talousneuvonnan välineitä pitempään kuin meillä. (Pesonen 2003.) Suomessa talousneuvontaa antavat erilaiset organisaatiot kuten Kuluttajaviraston alainen talous- ja velkaneuvonta kunnissa, Takuu-Säätiö, Marttaliitto ja Kuluttajaliitto. Suomen talousneuvonnassa hyödynnetään suurimmaksi osaksi vastaavanlaisia menetelmiä ja välineitä kuin Ruotsissakin. Lehtosen Ruotsin talo usneuvontakokeilua käsittelevän lehtiartikkelin (1991, 11) mukaan Ruotsissa talousneuvonta on käynnistynyt kokeilumuotoisena jo 1980-luvun puolivälissä. Yksinkertaisimmillaan asiakasta on autettu antamalla hänelle neuvoja talouden hoidosta ja apuvälineitä kuten budjettilomakkeita, tilikirja ja esimerkkejä budjetin teosta. Vaativammassa neuvonnassa neuvoja ja asiakas ovat tarkastelleet yhdessä asiakkaan tuloja ja menoja ja miettineet mahdollisuuksia asiakkaan taloudenpidon muuttamiseen. Kirjanpidosta on selvinnyt, missä asiakas voi säästää ja miten.

12 Vaikeimmat neuvontatapaukset ovat liittyneet ylivelkaantuneiden asiakkaiden tilanteen korjaamiseen eli velkojen järjestelyyn. (Emt ) 9 Ruotsissa asiakas on tavattu yleensä kolme kertaa. Ensimmäisellä kerralla on pyritty selvittämään asiakkaan tilanne ja siihen joutuminen mahdollisimman tarkkaan. Keskusteleminen neuvonnan tavoitteista ja vastuun jakautumisesta asiakkaan ja neuvojan välillä sekä asiakkaan motivointi ovat olleet oleellisia neuvonnassa. Asiakkaan tulot, menot ja velat on selvitetty. Toisella kerralla on tarkasteltu asiakkaan kirjanpitoa, verrattu sitä kuluttajaviraston standardibudjettiin ja keskusteltu säästö- ja muutosmahdollisuuk sista tulojen ja menojen tasapainottamiseksi. Kolmas tapaamiskerta on liittynyt pidemmän ajan talousarvion tekemiseen. (Emt. 12.) Suomessa talous- ja velkaneuvonnan prosesseista löytyy yhtäläisyyksiä Ruotsin talousneuvontaan. Jarva on kehittänyt Ruotsin neuvontatyövaiheiden pohjalta neuvonnan työnkulun (ks. Jarva 1993, 67-70). Neuvonnassa toteutetaan aiemmin mainittua minimiväliintulon periaatetta. Vaiheet ovat Jarvan mukaan asiakkaan kysymykseen vastaaminen (yksinkertaisinta) asiakkaan tilanteen analysointi ja arviointi toimenpiteiden määrittely toimenpiteiden toteuttaminen ja seuranta neuvonnan päättäminen. Espoon talous- ja velkaneuvontaprojekti toteutettiin vuonna Siinä on hahmoteltu vastaavanlaista prosessin rakennetta. Prosessi ei välttämättä etene suoraan vaiheesta toiseen ja sama vaihe voi toistuakin. Toisaalta on huomattu, että havainto jonkinlaisen prosessirungon toteutumisesta antaa turvaa prosessiin. (Sunila & Järvelä 1994, 43.) Työkokemukseni mukaan tämä tarkoittaisi sitä, että jonkinlaisen prosessin rakenteen tiedostamisen avulla neuvontatilanteet ovat hallitumpia ja tehokkaampia, jolloin keskustelu asiakkaan kanssa liittyy talouden hallinnan kannalta oleellisiin asioihin. Marttaliitossa talousneuvonnan lähtökohtana on käytetty velkajärjestelyn maksuvaralaskelmaa, josta saadaan selkeä jaottelu tuloista ja menoista asiakkaalle. Maksuvaralaskelmalla on ollut tarkoitus aloittaa talouden hahmottaminen. Asiakkaalle on selvitetty, mitä ovat välttämättömät elinkustannukset, niitä on tarkasteltu ja on pyritty tar-

13 10 vittaessa vaikuttamaan menoihin. Myös velkojen ottamisen syitä, rästilaskuja ja uusien velkojen syntymistä on pohdittu. Asiakkaan oivalluksien jälkeen on pohdittu, mitä asiakas voi ja haluaa taloudessaan muuttaa. Menoista on pidetty kirjaa ja on suunniteltu taloutta. Muutoskohtien löytymisen jälkeen asiakkaalle on annettu tietoa ja neuvoja, jotka tukevat asiakasta hänen taloutensa kehittymisessä ja valinnoissa. (Chydenius 2000, ) Myös Nykäsen esittämästä talousneuvonnasta löytyy edellä esitellyn tapaisia vaiheita. Nykäsen (2003) mukaan talousneuvonta on alkanut pohtimalla, miksi asiakas tulee talousneuvontaan ja miten talousneuvonta voi häntä auttaa. Asiakkaan tilanteesta kertoo se, mistä asiakas sai tietää talousneuvonnasta. Seuraavaksi on selvitetty asiakkaan tulot, menot ja velat sekä asiakkaan käsitykset talouden hallinnasta ja hoitamisesta. Velkojen kohdalla on selvitetty, millaisia järjestelymahdollisuuksia on ja onko järjestelystä selviytyminen sekä uuden velkaantumisen estyminen todennäköistä. Tulot on suunniteltu ja kulutusta on sopeutettu tuloihin. Tulojen ja menojen päivämääriä on tarkasteltu myös. Budjetin toteutumista on seurattu ja budjettia on korjattu. Asiakkaalle on annettu lisää tietoa hänen tarvitsemistaan asioista. Tällä kaikella on pyritty luomaan asiakkaalle uusi malli talouden hallinnasta ja hoitamisesta. (Emt.) Pesosen (2003) mukaan Ruotsissa talousneuvojan luona käyvät esimerkiksi sellaiset asiakkaat, jotka aikovat hankkia auton tai asunnon. Jos asiakkaalla on taloudellisia ongelmia, hänelle tehdään suunnitelma ja varataan samalla uusi seurantakäyntiaika asiakkaan niin halutessa (emt.). Ruotsissa talousneuvonta toimii velkaantumisen ennaltaehkäisemiseksi. Neuvontaan mennään ennen taloudellisesti suuria hankintoja eli talousasioita ei pidetä liian henkilökohtaisina. Suomessa neuvonta on vielä ennemminkin korjaavaa, eikä neuvontaan tulla kuin vasta viimeisessä hädässä. Silloin on jo velkaannuttu, eikä veloista selvitä yksin. Talous neuvonnan vähäisyys johtunee osittain talousneuvonnan voimavarojen ja siten neuvonnan tiedottamisen puutteesta. Palvelusta ei voida tiedottaa, koska mahdolliseen kysyntään ei voida nykyisillä voimavaroilla vastata. Koska neuvonnasta ei tiedoteta, asiakkaat eivät osaa hakea apua talouden hallintakysymyksissä. Toisaalta neuvoja ei haeta, koska raha-asioita pidetään henkilökohtaisina ja ongelmien kanssa sinnitellään mahdollisimman pitkään omin avuin. Myös Marttaliiton Chydeniuksen (2000, 27) mukaan ulkopuolisen neuvoja haetaan vasta viimeisessä hädässä.

14 2.3 Jyväskylän talousneuvonnan kehittyminen 11 Kantolan Talousneuvonta moniammatillisena yhteistyönä -opinnäytetyötä edelsi Jyväskylän talousneuvontaprojekti vuosina Projektin osallisina oli Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden opiskelijoita, Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan kuluttajapalvelujen opiskelijoita sekä Jyväskylän velkaneuvontakeskus. Projektiraportissa Ritva Anttosen saatesanojen mukaan velkaneuvontakeskuksen kannalta oli ollut tarpeellista selvittää, millaisten jyväskyläläisten organisaatioiden työhön sisältyy talousneuvontaa tai missä talousneuvonnan tarvetta ilmenee, miten talousneuvontaa pitäisi antaa ja ketkä sitä voisivat antaa. (Jyväskylän talousneuvontaprojekti 2001.) Yliopiston opiskelijat haastattelivat sellaisten organisaatioiden työntekijöitä, jotka kohtaavat talouden hallinnassa apua tarvitsevia asiakkaita. Työttömien yhdistyksessä, Suomen Punaisessa Ristissä, seurakunnassa, sosiaalitoimessa, mielenterveystoimistossa, edunvalvonnassa, nuorten palvelukeskuksessa ja Keski-Suomen Martat ry:ssä talousneuvontaa pidettiin tärkeänä ja sitä haluttiin kehittää. Talousneuvonta on myös erilaista eri organisaatioissa: taloudellisten avustusten myöntämistä, tukien pariin ohjaamista tai neuvojen antamista. Kuluttajaneuvonnassa, ulosottovirastossa ja pankissa ei talousneuvonnan ajateltu kuuluvan toimintaan. (Emt.) Tähän varmasti vaikuttaa se, miten eri työntekijät mieltävät talousneuvonnan. Ulosotossa on mahdollista tehdä maksusuunnitelmia asiakkaan veloille ja pankeissa lasketaan maksuvaraa ennen lainan antamista. Nämä kuuluvat talousneuvontaan. Haastattelujen pohjalta talousneuvontaa voitaisiin toteuttaa keskitetysti ja koordinoimalla yhdestä yksiköstä. Toisaalta nähtiin mahdollisena myös talousneuvonnan hajauttaminen, eli että talousneuvontaa annettaisiin eri palvelujen asiakastyön ohessa. Idea vertaisryhmästä nousi myös esiin haastatteluissa. Samanlaisessa tilanteessa olevien henkilöiden ryhmässä käsiteltäisiin talousongelmia yhdessä. Lisäksi ilmeni moniammatillisen yhteistyön idea, jolloin eri alojen asiantuntijat työskentelisivät yhdessä henkilön tai perheen auttamiseksi. Projektissa mukana olleiden opiskelijoiden ehdotuksena oli talousneuvonnan johtamisen ja suunnittelemisen keskittäminen velkaneuvontakeskukseen siellä olemassa olevan tietotaidon perusteella ja myös talousneuvojan toimen perustaminen. (Emt.)

15 12 Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat kokeilivat talousneuvontaa yksilöille ja ryhmille. He suunnittelivat käytännön neuvonnan Jarvan talousneuvonnan vaiheiden (Jarva 1993) ja Ruotsin talousneuvonnan (Lehtonen 1991) sisällön avulla. Asiakkaat hankittiin haastatelluille organisaatioille lähetetyn tiedotteen avulla. (Emt.) Yksilöneuvonnassa asiakasta tavattiin kaksi kertaa. Ensin selvitettiin asiakkaan tilanne, neuvonnan tarve ja menojen seurannan hyötyjä. Toisella kerralla käytiin läpi asiakkaan menojen seuranta, pohdittiin säästömahdollisuuksia ja mitä seuraa maksamattomista laskuista sekä erilaisia maksutapoja. Yksilöneuvonnassa ilmeni muun muassa, että asiakas pystyi paremmin hahmottamaan tilannettaan ja etsimään ratkaisuja ongelmiinsa puhumalla ulkopuolisen kanssa. Lisäksi ilmeni, että asiakkailla on erilaisia tarpeita, joihin tietoa pitää etsiä ja räätälöidä. (Emt.) Ryhmäneuvontaa annettiin diakonin kautta saaduille valmiille ryhmille, joista toiseen kuului nuoria äitejä ja toiseen eläkeläisiä. Ryhmäneuvonnan yhtenä aiheena oli Eurovaluuttaan siirtyminen. Äitien ryhmässä käsiteltiin lisäksi kotitalouden menoja ja menojen seurantaa sekä säästämistä. Neuvontaa toteutettiin yhteisenä keskusteluna ryhmän kanssa. (Emt.) Neuvonnan kokeilussa opiskelijat olivat hankkineet ja jäsentäneet tarvittavaa tietoa, jota heidän mukaan pystyy toimivasti muuttamaan erilaisten ryhmien tarpeiden mukaan. Heidän mukaansa ryhmästä pitää saada ensin jonkin verran tietoa, että neuvontaa voi suunnitella ryhmän tarpeisiin etukäteen. Ryhmäneuvonnassa myös useammasta opiskelijaneuvojasta oli tukea toisilleen, jos tuli tilanne, missä jonkun neuvojan tieto ei riittänyt. Opiskelijoiden mukaan neuvojien pitäisi myös voida kehittää omia sosiaalisia ja psykologisia taitoja, koska neuvontatilanteissa pitää pystyä tukemaan ja kuuntelemaan asiakasta. (Emt.) Kantolan Talousneuvonta moniammatillisena yhteistyönä -opinnäytetyössä vuonna 2003 verkoston jäsenet ovat pohtineet talousneuvonnan ja mahdollisen viran saaneen talousneuvojan tehtäviä. Luvussa 2.1 esitettiin verkoston jäsenten talousneuvonnan määritelmä. Talousneuvojan tehtäviin kuuluvat verkoston jäsenten mukaan yksilö- ja ryhmäneuvonta, neuvontamateriaalin tuottaminen sekä talousneuvontaverkoston koordinointi ja koulutus. (Kantola 2003.)

16 13 Tämä kehittämistutkimus on jatkoa Jyväskylän talousneuvontaprojektista ja Kantolan opinnäytetyöstä. Tarkoituksena oli kehittää käytännön talousneuvonnan työvälineitä. Työvälineiden kehittämisideat on esitelty verkoston kokouksessa syksyllä 2003 ja ideoista on keskusteltu yhdessä. Ideat nousivat talouden hallinnan hahmottamistarpeesta ja neuvontatilanteissa ilmenneistä asiakkaiden talouden hallintaongelmista. Työvälineiden kehittämiseen ovat vaikuttaneet verkoston kokouskeskustelut ja aiemmat talousneuvonnan työvälineet ja talousneuvontaprosessit. Tarkoituksena on myöhemmin myös esitellä valmiit työvälineet verkoston jäsenille ja antaa ne verkoston jäsenten käyttöön. Tällä tutkimuksella on siten aloitettu verkoston jäsenten määrittelemiä talousneuvojan tehtäviä. 3 AIKAISEMMAT TALOUSNEUVONNAN TYÖVÄLI- NEET 3.1 Standardibudjetti kohtuullisten menojen tarkastelu Laman myötä 1980-luvulla kotitalouksien velkaantuessa ja taloudellisissa ongelmissa tarve budjetti yleistyi Pohjoismaissa velka- ja talous neuvonnan työvälineenä. Normatiivisilla eli ohjeellisilla budjeteilla on havainnollistettu kohtuulliseen kulutukseen tarvittavaa rahamäärää. Budjetit perustuvat asiantuntijaryhmien laatimiin markkinahyödykeluetteloihin. (Aatola & Viinisalo 1999, ) Aatolan ja Viinisalon (1999, 28) mukaan Ruotsissa kotitaloudet voivat käyttää standardibudjetin laskelmia talouden suunnittelussa, ja talousneuvonnassa standardibudjetin lukujen avulla voidaan keskustella asiakkaan taloudesta. Standardibudjetteja verrataan ajoittain kotitalouksien todelliseen kulutukseen ja tuloihin budjettien todenmukaisuuden arvioimiseksi. Näin on voitu lieventää budjettien yleistä arvostelua, joka liittyy asiantuntijoiden subjektiiviseen käsitykseen menoista ja siihen, että jokaisella ihmisellä on oma käsityksensä kulutustarpeista. (Emt. 36.) Pesosen (2003) mukaan standardibudjetointi on ollut pitkään käytössä Ruotsissa ja Norjassa asiakastyön apuvälineenä. Standardibudjetti laaditaan vuosittain ja kunnittain. Siihen lasketaan kussakin kunnassa erikokoisten kotitalouksien menot. Asiak-

17 kaalle tehdään budjetti, ja sitä voidaan verrata standardibudjetin viitekotitalouteen esimerkiksi liian suurien menojen selvittämiseksi. (Emt.) 14 Suomessa on myös tehty kohtuullisen kulutustason laskelmia, joita ei ole kuitenkaan tarkistettu ja uusittu. Kysyntää ja rahoittajaa tarvebudjettien laadintaan ei ole ollut, vaikka Aatolan ja Viinisalonkin mukaan Suomessa on pula talous- ja velkaneuvonnan materiaalista. (Emt ) Pesosen (2003) mukaan Suomessa talousasioita pidetään yksityisinä, jolloin kotitalouden kulutuksen vertailua standardibudjettiinkin vierastetaan. Toisaalta ainakin Marttaliitossa on havaittu tarve standardibudjetin tyyppiselle apuvälineelle. Chydeniuksen (2000, 26) mukaan Marttaliiton talousneuvonnan asiakkaat haluaisivat tilastotietoa, johon omaa taloutta voi verrata. Tilastokeskus julkaisee tilastoja kotitalouksien kulutusmenoista eli esimerkiksi paljonko rahaa kuluu asumiseen, ruokaan, terveyteen, liikenteeseen ja vapaa-aikaan. Tilastot ovat keskiarvolukuja Suomen kotitalouksien satunnaisotoksesta, eivätkä paikkakuntakohtaisia, sukupuolen, iän ja kotitalouden koon mukaisia. Laskelmia ei myöskään uusita vuosittain, vaan viiden vuoden välein. (Kulutustutkimus Arjen menot tärkeä tietolähde 2004.) Standardibudjettia tarvittaisiin Suomessakin. Siitä voisi tarkistaa, mitä kohtuulliset menot voivat todellisuudessa olla erikokoisissa kotitalouksissa. Työntekijän toiminta olisi turvatumpaa. Hän voisi antaa asiakkaalle todellisiin laskelmiin perustuvaa tietoa, eikä subjektiivista käsitystään kohtuullisista menoista. Asiakaskotitalouden omaa kulutusta voisi verrata standardibudjettiin. Standardibudjetin tarkastelu ei syyllistä asiakkaan kulutustapoja, vaan antaa asiakkaalle tietoa oman asuinalueensa ja oman kotitaloustyyppinsä kohtuullisista menoista ja siitä, mikä asiakkaan omassa taloudessa mahdollisesti aiheuttaa liikaa menoja. Espoon talous- ja velkaneuvontaprojektissa on asiakkaan kirjanpidon elinkustannuksia verrattu velkajärjestelylain mukaisiin välttämättömiin elinkustannuksiin (Sunila & Järvelä 1994, 165). Myös Marttaliitossa on käytetty velkajärjestelyn maksuvaralaskelmaa tulojen ja menojen jaotteluksi asiakkaalle (Chydenius 2000, 26). Usein asiakkailta puuttuu käsitys taloudellisesta tilanteestaan ja siitä, mihin rahat riittävät. Maksuvaralaskelmalla saadaan asiakkaalle selkeä jaottelu tuloista ja menoista, laskelmalla hahmotellaan taloutta ja määritellään talouden minimitasoa. (Chydenius 2000, 26.)

18 15 Velkajärjestelylain mukaisella maksuvaralaskelmalla saatu jaottelu tuloista ja menoista on hyvä perusta asiakkaan tulojen ja menojen pohtimiselle, kun standardibudjetteja ei ole käytettävissä. Jokinen (2003, 4-5) on jyvittänyt velkajärjestelyn normielinkustannukset toimeentulotuen jyvityksen mukaisesti. Hän on määrittänyt prosenttiosuudet kulutusmenoille, kuten ravinto-, vaate-, liikenne- ja informaatiomenoille (emt). Talousneuvonnan asiakkaalle voidaan tarvittaessa hyödyntää tätä jyvitystä ja laskea minimimenot. Velkajärjestelyn maksuvaralaskelma on tiukka, koska siinä huomioidaan menoihin vain välttämättömät asumis- ja elinkus tannus menot. Asiakkaan kulutusmenojen vertailu velkajärjestelyssä hyväksyttäviin välttämättömiin elinkustannuksiin ei ole tarkoituksenmukaista, jos talousneuvontaa annetaan jatkossa ylivelkaantumattomille asiakkaille. Viitekotitalouksien standardibudjetit olisivat käytännöllisempiä työvälineitä kohtuullisten menojen selvittämisessä erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevien asiakkaiden avustamisessa. 3.2 Talouden hallinnan ohjekirjaset ja talousneuvonta Internetissä Eri talousneuvontaa antavat tahot tuottavat erilaisia talouden hallinnan ohjekirjasia. Nykyään myös Internet on merkittävä talouden hallinnankin tietolähde. Internetin käytettävyyttä lisää se, että siellä esitetyt kirjanpito- ja budjetointilomakkeet, joista seuraavassa luvussa on kerrottu tarkemmin, on kätevästi käytettävissä tietokoneen laskentaohjelmilla. Lisäksi Internetissä voi lukea monia painettujakin oppaita. Tässä luvussa käsitellään joitakin esimerkkejä ohjekirjoista ja neuvontasivuista Internetissä. Esimerkiksi Kuluttajavirasto, Marttaliitto, Takuu-Säätiö ja Kuluttajaliitto tuottavat materiaalia talousneuvontaan ja talouden hallintaan kotitalouksille. Kuluttajavirasto on yhteistyössä Takuu-Säätiön ja Marttaliiton kanssa päivittänyt jo aikaisemmin ilmestyneen Raha-asiat, yksityistalouden oppaan (ks. Raha-asiat, yksityistalouden opas 2003). Se antaa kotitalouksille ohjeita raha-asioiden suunnittelusta, tulojen ja menojen selvittämisestä ja suunnittelusta sekä laskujen maksusta. Oppaan loppupuolella on lisäksi kerrottu eri auttavien tahojen palveluista ja liitteinä on menojen seurantalomakkeita yhdelle viikolle, kuukaudelle ja vuodelle sekä hankebudjettilomake ja pankkien palvelumaksujen vertailulomake, joita lukija voi täyttää. (Emt.) Opas löytyy myös sähköisenä. Myös budjettitaulukoita on Kuluttajaviraston Internet-sivuilta. Siellä on

19 lisäksi yleisiä ohjeita esimerkiksi laskujen perinnästä ja ulosotosta sekä velkojen järjestelykeinoista. (Kuluttajavirasto. Työkaluja talouden suunnitteluun 2004.) 16 Marttaliitto julkaisee omia talouden hallinnan oppaita. Tänä vuonna Marttaliitto on tuottanut muun muassa Ota kiinni rahoistasi vihkosen (Ota kiinni rahoistasi 2004). Siinä opastetaan konkreettisesti omien tulojen ja menojen sekä maksuvaran laskemiseen ja esitetään ohjearvoina velkajärjestelyn maksuvaran laskemisessa käytettävät välttämättömät elinkustannukset. Vihkosessa opastetaan myös velkojen kartoittamisessa ja velkojen järjestelyn mahdollisuuksissa sekä suunnitelmien tekemisessä. (Emt.) Marttaliiton erikoisalaa on kotitalouksien ruuanvalmistukseen liittyvä neuvonta ja se opastaa siten myös ruokamenoissa säästämisessä (Ruokamenoissakin voi säästää 2003). Marttaliiton Internet-sivuilla on myös paljon ohjeita kodin talouden hallintaan ja kirjanpito- ja budjetointilomakkeita tietokoneella käytettäväksi (Marttaliitto, Kodin talous 2004). Takuu-Säätiöllä on muun muassa omasta takaustoiminnastaan opas, jossa kerrotaan lainantakausmahdollisuuksista ja takauksen hakemisesta ylivelkaantuneille. Oppaassa on ohjeita maksuvaran laskemiseen (Ta kuu-säätiön takausopas 2004). Ta kuu-säätiöllä on oma maksuton valtakunnallinen puhelinneuvontapalvelu (Velkalinja) taloudellisissa vaikeuksissa oleville yksityishenkilöille. Puhelinneuvonnassa asiakas ohjataan aina eteenpäin jollekin taholle, jos takauk sen myöntäminen ei ole asiakkaan tilanteessa mahdollista. Henkilökohtaista neuvontaa Takuu-Säätiö ei toteuta, vaan puhe linneuvonnasta asiakas ohjataan tarvittaessa kunnalliseen talous- ja velkaneuvontaan, jossa myös Takuu-Säätiön takaushakemuksia voidaan tehdä. (Mattila 2004.) Suomen Kuluttajaliitossa on julkaistu opetuskäyttöön talouden hallinnan opas vuonna Siinä on oppilaille erilaisia talouden hallintaan liittyviä kysymyksiä ja tehtäviä sekä raha-asioihin liittyviä Internet-osoitteita. (Nykänen 2001.) Kuluttajaviraston Internet-sivuilla on myös nuorille tarkoitettu Galaktori-tietokonepeli, jossa virtuaaliasunnossa erilaisia kohteita klikkaamalla pääsee ratkomaan kuluttajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä talouden hallintaan liittyviä kysymyksiä (Kuluttajavirasto 2004).

20 3.3 Rutiinia ja motivaatiota vaativat kirjanpito- ja talousarviotaulukot 17 Kirjanpito ja talousarvio ovat talouden suunnittelun työvälineitä. Kirjanpitotaulukkoon kirjataan tulot ja menot esimerkiksi kuukauden ajalta. Kirjanpidolla seurataan siten toteutuneita tuloja ja menoja. Merkitsemällä vuoden toistuvien kiinteiden maksujen kuten vuokran, lainojenhoidon, vakuutuksien sekä sähkö-, puhelin- ja televisiomaksujen eräpäivät kalenteriin, nähdään suoraan kalenterista menoiltaan tiukimmat ja löysimmät kuukaudet. (Lampikoski 1993, ) Useamman kuukauden kirjanpidon perusteella voi tehdä talousarvion eli budjetin tuloista ja menoista vuodeksi. Budjetin toteutumista voidaan seurata kuukausittain kirjanpidolla, jolloin toteutuneita tuloja ja menoja verrataan talousarvioon ja tulevien kuukausien talousarviota voidaan korjata sen mukaan. (Emt ) Budjetin tarkoituksena on saada tulot riittämään menoihin. Talousarvio on myös realistisempi, jos se tehdään kirjanpidon eli toteutuneiden tulojen ja menojen perusteella. Muutoin helposti yliarvioidaan tulot ja aliarvioidaan menot. (Raha-asiat, Yksityistalouden opas 2003, 6.) Esimerkiksi Kuluttajaviraston, Marttaliiton ja Takuu-Säätiön yhteinen Rahaasiat, yksityistalouden opas sisältää erilaisia kirjanpito- ja budjettitaulukoita (Rahaasiat, yksityistalouden opas 2003, ) Kuluttajaviraston sekä Marttaliiton Internet-sivuilla on myös erilaisia taulukoita kuukauden seurantataulukoista koko vuoden seurantataulukoihin (Kuluttajavirasto. Työkaluja talouden suunnitteluun 2004; Marttaliitto 2004). Taloudenhallintaa käsittelevissä oppaissa tai Internet-sivuilla neuvotaan kirjaamaan koko vuoden menot, laskemaan ne yhteen ja jakamaan summan kahdellatoista, niin saa selville kuukauden menot. Kirjaamalla menot saa selville myös ne kuukaudet, jolloin menot ovat suurimmat tai pienimmät. Suurempiin menoihin ja odottamattomiin menoihin kuten sairauskuluihin tai kodinkoneiden korjausmenoihin opastetaan varautumaan säästämällä varakassaan pienempien menojen kuukausina. (Kuluttajavirasto; Raha-asiat, Yksityistalouden opas 2003, 5-6; Lampikoski 1993, 22.) Monet kotitaloudet hyödyntävät kahden pankkitilin järjestelmää. Silloin toinen tili on laskujenhoitoa varten ja toinen tili on muita käyttömenoja varten. Esimerkiksi erään perheen toiselta tililtä veloitetaan asuntolainakulut ja muut laskut ja toinen tili on

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Kirsi Karttunen 1 Historiaa Alkanut lamavuosien yksityishenkilön velkojen selvittämiseksi vuonna 1993 Laki talous- ja velkaneuvonnasta astui voimaan 1.9.2000 Aluehallintovirasto

Lisätiedot

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut Paula Paloheimo Tampere 3.10.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä

Lisätiedot

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014 Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka- ja talousongelmien

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Työllisyyden kannustinpäivä 16.1.2013 Talous- ja velkaneuvoja Seija Jauhiainen KESKI-SUOMEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA Jyväskylän kaupunki järjestänyt talous- ja velkaneuvontapalvelua

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy Järvenpää 10.4.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka-

Lisätiedot

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö Harkittu rahankäyttö Omasta taloudellisesta tilanteesta on tärkeää olla tietoinen. On hyvä arvioida tulot ja menot. Pienillä tuloilla selviää, kun suunnittelee

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

NAL:n osahanke. Nuoret ja raha Mun talous -hankkeen päätösseminaari ja Puhu rahasta messut Kaisa Näsman

NAL:n osahanke. Nuoret ja raha Mun talous -hankkeen päätösseminaari ja Puhu rahasta messut Kaisa Näsman NAL:n osahanke Nuoret ja raha Mun talous -hankkeen päätösseminaari ja Puhu rahasta messut Kaisa Näsman 6.9.2017 NAL Nuorisoasuntoliitto Suomen ainoa nuorten asumisen edunvalvoja NAL rakennuttaa ja vuokraa

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi Tiedätkö, kuinka paljon sinulla on rahaa käytössäsi? Tämän Penno-vihkon avulla saat käsityksen tuloistasi ja menoistasi. Lisäksi voit laskea, paljonko sinulla on rahaa käytettävissä

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 HANKKEEN TAUSTAA Jalkautuva talousohjaus on Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n vuosina 2014-2016 toteuttama hanke, joka tarjoaa

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Diakonian talousneuvonnan projektityöntekijä Soile Niemi Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä 14.12.2016 On osa ev.lut.

Lisätiedot

Yhteistyö Takuusäätiön kanssa. Minna Markkanen, Takuusäätiö

Yhteistyö Takuusäätiön kanssa. Minna Markkanen, Takuusäätiö Yhteistyö Takuusäätiön kanssa Minna Markkanen, Takuusäätiö 21.2.2018 Takuusäätiö vuonna 2018 Vaikutamme Velkaongelmien ehkäisy, reilut luottomarkkinat, velallisen asema Palvelemme Sosiaaliset rahoituspalvelut

Lisätiedot

Takuusäätiön palvelut ja

Takuusäätiön palvelut ja Takuusäätiön palvelut ja materiaalit Hanna Pieviläinen, aluekoordinaattori, Takuusäätiö 6.5.2019 Takuusäätiö on kotitalouksien arjen raha-asioiden asiantuntija, joka auttaa ihmisiä ottamaan oman taloutensa

Lisätiedot

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10. OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.2015 Sisällysluettelo 1. Turun kaupungin talous- ja velkaneuvontatoimisto

Lisätiedot

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö Nuori velkakierteessä Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö 21.1.2016 Käsiteltävät asiat Velkaongelmien laajuudesta Maksuhäiriömerkintä ja sen vaikutukset Maksuvaikeuksissa olevan asiakkaan kohtaaminen Tilanteen

Lisätiedot

Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1

Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Tehtävät Perustuvat lakiin talous- ja velkaneuvonnasta Talous- ja velkaneuvonnassa: 1) annetaan yksityishenkilöille tietoja ja neuvontaa talouden ja velkojen

Lisätiedot

TALOUS PUHEEKSI työkaluja taloustilanteen selvittämiseksi Sosiaalityöntekijä Minna Hautala Sosiaaliohjaaja Sanna Vartio

TALOUS PUHEEKSI työkaluja taloustilanteen selvittämiseksi Sosiaalityöntekijä Minna Hautala Sosiaaliohjaaja Sanna Vartio TALOUS PUHEEKSI työkaluja taloustilanteen selvittämiseksi 22.1.2019 Sosiaalityöntekijä Minna Hautala Sosiaaliohjaaja Sanna Vartio ASTA-hanke ARA -rahoitteinen hanke ajoittuu vuosille 2018-2020 Mukana Tampere,

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Seurakunnan tuki talouden hallinnassa

Seurakunnan tuki talouden hallinnassa Seurakunnan tuki talouden hallinnassa Diakoniajohtaja Otto Savolaisen puheenvuoro Apuja velkojen hallintaan seminaari-iltapäivässä, 21.11.2017, Toimintojen talo Mitä? Miten? Kokemuksia Mitä? Seurakunnan

Lisätiedot

Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan

Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan Rahapuhetta Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan Herättämässä keskustelua siitä, mistä ei keskustella Rahapuhetta on OP:n yhteistyössä Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa toteuttama

Lisätiedot

Takuusäätiön osahanke Kysy rahasta -chat

Takuusäätiön osahanke Kysy rahasta -chat Takuusäätiön osahanke Kysy rahasta -chat Nuoret ja raha Mun talous -hankkeen päätösseminaari ja Puhu rahasta messut Henri Hölttä, Takuusäätiö 6.9.2017 Takuusäätiö lyhyesti Velkalinja ja chat Talouspolkuhanke

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä myöntämisperusteet 11.12.2012, 171 Lahden kaupunki Vapaudenkatu

Lisätiedot

Velkaantuminen ja pienlaina

Velkaantuminen ja pienlaina Velkaantuminen ja pienlaina tutkija-arvioitsija Sari Nyholm ja projektisuunnittelija Virpi Muilu Takuusäätiö 5.4.2017 Takuusäätiö - neuvoja, tukea ja ratkaisuja talous- ja velkaongelmiin Neuvomme Velkalinjassa

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Kirkon diakoniarahasto

Kirkon diakoniarahasto Kirkon vapaaehtoiset taloudellisissa vaikeuksissa olevien tukena Kirkon diakoniarahasto Soile Niemi Diakonian talousneuvontaprojekti Itä-Helsingin seurakunnat soile.niemi@evl.fi p. 09 2340 4841, 050 523

Lisätiedot

VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille

VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille TALOUS- JA VELKANEUVONTA VOIT OTTAA YHTEYTTÄ TALOUS- JA VELKANEUVONTAAN, JOS OLET TILANTEESSA, JOSSA TULOT EIVÄT KATA MENOJA. LASKUT JA MAKSUT LAAHAAVAT

Lisätiedot

Perintätoimiston rooli osana talousja velkaneuvonnan kokonaisuutta

Perintätoimiston rooli osana talousja velkaneuvonnan kokonaisuutta Perintätoimiston rooli osana talousja velkaneuvonnan kokonaisuutta 14.12.2016 Riitta Lehvä-Korpi, ryhmäesimies Riitta.lehva-korpi@intrum.com Puh. 09-2291 1355 Taustaa Aktiivinen velkojen perintä Fokuksessa

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Kirsi Karttunen talous- ja velkaneuvoja, Tampere Talous- ja velkaneuvonta Alkanut lamavuosien yksityishenkilön velkojen selvittämiseksi vuonna 1993 Laki talous- ja velkaneuvonnasta

Lisätiedot

ASTA-hanke Asumis- ja talousneuvonnan kehittäminen Lahdessa

ASTA-hanke Asumis- ja talousneuvonnan kehittäminen Lahdessa ASTA-hanke Asumis- ja talousneuvonnan kehittäminen Lahdessa Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäisy, ASTA -kokeiluhanke Heli Nuutinen, hanketyöntekijä 15.10.2018 ASTA hanke, vuokra-asukkaiden talousongelmien

Lisätiedot

Sosiaalinen luotto. 16.1.2013 Hanna Tabell Johtava sosiaalityöntekijä

Sosiaalinen luotto. 16.1.2013 Hanna Tabell Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalinen luotto 16.1.2013 Hanna Tabell Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalinen luototus Laki sosiaalisesta luototuksesta hyväksyttiin 20.12.2002/133 ja laki astui voimaan 1.1.2003 Sosiaalinen luototus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Nuoret ulosotossa VALTAKUNNANVOUDINVIRAS TO / KF 2012

Nuoret ulosotossa VALTAKUNNANVOUDINVIRAS TO / KF 2012 Nuoret ulosotossa Ulosotto on.. Lakiin perustuvaa velkojen pakkoperintää Pakkotäytäntöönpanotehtäviä häädöt osamaksuesineen takaisinotto ja tilitys vankeusrangaistusten täytäntöönpano Lainkäyttöä ja puolueetonta

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta oikeusaputoimistoissa

Talous- ja velkaneuvonta oikeusaputoimistoissa 11.12.2018 Talouden ajankohtaispäivä Maaria Rubanin Talous- ja velkaneuvonta oikeusaputoimistoissa Talouden ajankohtaispäivä 11.12.2018 Laki talous- ja velkaneuvonnasta Kohti muutosta Vuonna 2000: Laki

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Talousneuvonnan haasteet

Talousneuvonnan haasteet Talousneuvonnan haasteet Verkostokyselyn 2016 tuloksia tutkija-arvioitsija Sari Nyholm Kysely yhteistyötahoille Syyskuussa 2016 Pienlaina-projektin yhteistyötaholle Kajaanin, Seinäjoen ja Tampereen seuduilla.

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet alkaen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet alkaen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet 1.1.2018 alkaen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallitus 11.12.2017 346 2 / 5 Sosiaalinen luototus Laki sosiaalisesta luototuksesta

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet 1.1.2017 31.12.2017 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä 2 / 6 Sosiaalinen luototus Laki sosiaalisesta luototuksesta tuli voimaan 1.1.2003 (1133/2002). Sosiaalihuoltolakiin

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Onni-hanke

Onni-hanke Onni-hanke 2018-2019 Miksi Onni? Nuorten viesti on selkeä: nykyiset palvelut eivät toimi (apua ei saa tai se ei riitä) 2017 Me-säätiön työpajoissa 100 nuorta 2018 Onni-hanke haastatteli 55 nuorta Onni-raadit

Lisätiedot

Asumisen kustannukset perustoimeentulotuessa

Asumisen kustannukset perustoimeentulotuessa Asumisen kustannukset perustoimeentulotuessa Vuosi 2017 tilastojen ja kokemusten näkökulmasta Venla Saarinen suunnittelija Kela, Etuuspalvelut, Toimeentulotukiryhmä Perustoimeentulotuen saajakotitaloudet

Lisätiedot

Moduuli 7 Talouden hallinta

Moduuli 7 Talouden hallinta 2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Moduuli 7 Talouden hallinta Osa 3 Talouden suunnittelu ja ennusteet Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Takuusäätiön Pienalaina

Takuusäätiön Pienalaina Takuusäätiön Pienalaina Kokeilusta pysyväksi palveluksi Sari Nyholm, Takuusäätiö Pienlaina-projekti Hyvin resursoitu hanke Yhteisvastuukeräys 2012 ja RAY/Veikkaus Riittävästi aikaa kehittää (2013-2017)

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu Ainoa valtakunnallinen maksuton (puhelin)palvelu, joka auttaa varsinkin

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn teemapäivä

Asumissosiaalisen työn teemapäivä Asumissosiaalisen työn teemapäivä 28.3.2017 MEISTÄ Hanke käynnistyi vuonna 2014, näillä näkymin rahoitus vuoden 2018 loppuun Toiminta STEAn (ent. RAY) rahoittamaa, maksuton palvelu Taustalla yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen. Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti

Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen. Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti 16.2.2017 Miten asumista voidaan tukea Kelasta? Kelasta voi saada rahallista tukea asumiseen eri etuuksien muodossa Yleinen asumistuki

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2011

Velkajärjestelyt 2011 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2011 Vuoden 2011 aikana loppuun käsitellyt yksityishenkilöiden velkajärjestelyasiat Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2011 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin loppuun

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Silja Petäjäinen 1 Opinnäytetyön tavoitteet ja ongelmanasettelu Tavoite Työn tavoitteena on selvittää miten eri toimijat tällä hetkellä jakavat finanssiosaamista.

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Tulosryhmät ja valmennusryhmät

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Tulosryhmät ja valmennusryhmät JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE Tulosryhmät ja valmennusryhmät Jalkautuva talousohjaus-hanke, Jussi Sorsimo TULOSRYHMÄT AKUUTIN KRIISIN RATKAISEMINEN VELKOJEN HOITAMISEN EDELLYTYKSET KUNTOON VELKOJEN HOITAMINEN

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

TYÖRYHMÄ: Marjaana Karhia, Jaana Kenola-Krusberg, Sanna-Maija Kohonen, Minna Partanen-Rytilahti, Jaana Puurunen, Tuulikki Vuorinen, Kirsi Ylönen

TYÖRYHMÄ: Marjaana Karhia, Jaana Kenola-Krusberg, Sanna-Maija Kohonen, Minna Partanen-Rytilahti, Jaana Puurunen, Tuulikki Vuorinen, Kirsi Ylönen Opiskelijan työkirja TEKIJÄ: Vesa Silander TYÖRYHMÄ: Marjaana Karhia, Jaana Kenola-Krusberg, Sanna-Maija Kohonen, Minna Partanen-Rytilahti, Jaana Puurunen, Tuulikki Vuorinen, Kirsi Ylönen TAITTO: Mari

Lisätiedot

Taloussosiaalityön jäljillä Toimeentulovaikeudet ja aikuissosiaalityö

Taloussosiaalityön jäljillä Toimeentulovaikeudet ja aikuissosiaalityö Taloussosiaalityön jäljillä Toimeentulovaikeudet ja aikuissosiaalityö Keskipohjalainen sosiaalialan maakuntaseminaari Katri Viitasalo, Jyväskylän Yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius - Väitöskirjatyö

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Läheinen rahavaikeuksissa

Läheinen rahavaikeuksissa miten voin tukea? Läheinen rahavaikeuksissa Miten voit tukea? läheinen rahavaikeuksissa Talous- ja velkaongelmat ovat yleisiä. Esimerkiksi maksuhäiriömerkintä on 380 000 suomalaisella. Jatkuva rahanpuute

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Asumisneuvojan rooli vuokravelkatilanteessa. Jussi Saari, Talousneuvoja Pääkaupunkiseudun nuorisoasunnot ry

Asumisneuvojan rooli vuokravelkatilanteessa. Jussi Saari, Talousneuvoja Pääkaupunkiseudun nuorisoasunnot ry Asumisneuvojan rooli vuokravelkatilanteessa Jussi Saari, Talousneuvoja Pääkaupunkiseudun nuorisoasunnot ry PÄÄKAUPUNKISEUDUN NUORISOASUNNOT RY Nuorisoasuntoliiton paikallisyhdistys, oma itsenäinen organisaatio

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Viisi vauhdikasta Mun talous -vuotta

Viisi vauhdikasta Mun talous -vuotta Viisi vauhdikasta Mun talous -vuotta Nuoret ja raha Mun talous -hankkeen päätösseminaari ja Puhu rahasta -messut Ville Kujanpää, Suomen Setlementtiliitto ry 6.9.2017 #nuoretjaraha Mikä ihmeen Sementtiliitto?

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2003 vp Laki talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain 3 ja 6 a :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa esitetään, että talous- ja velkaneuvonnasta annetussa

Lisätiedot

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 320 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouksien arjen hallintaa ja sen yhteyksiä

Lisätiedot

Työpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut

Työpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut Työpaikan pelisäännöt Perusteet pelisäännöille Lainsäädännössä on määritelty yleisluontoisesti työnantajan ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa sekä annettu yleisiä ohjeita käyttäytymisestä

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Sastamala ja Noormarkku Varavoimaa Farmarille

Sastamala ja Noormarkku Varavoimaa Farmarille Sastamala 9.4.2018 ja Noormarkku 16.4.2018 Varavoimaa Farmarille - apua talousasioihin, työhyvinvointiin, riskienhallintaan ja muutoksiin Riitta Seppälä MTK-Satakunta/Varavoimaa Farmarille II Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot