HANKEOPAS KANSAINVÄLISIIN HANKKEISIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HANKEOPAS KANSAINVÄLISIIN HANKKEISIIN"

Transkriptio

1 HANKEOPAS KANSAINVÄLISIIN HANKKEISIIN - Opas ammattikorkeakouluille kansainvälisten hankkeiden suunnitteluun ja johtamiseen -

2 Versio 6. 2

3 Esipuhe Projektitoiminta on noussut ammattikorkeakouluissa keskeiselle sijalle Suomen EUjäsenyyden myötä. Samanaikaisesti tapahtunut voimakas kansainvälistyminen on lisännyt mielenkiintoa ammattikorkeakoulujen osaamisen hyödyntämiseen myös kansainvälisessä projektitoiminnassa. Ammattikorkeakoulujen toiminta osana maakuntien kansainvälistymistä edellyttää myös uudenlaista aktiivisuutta. Projektitoiminta on keskeinen väline ammattikorkeakouluille toimia alueellisen vaikuttamisen toteuttajana. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on tuoda oma osaamisensa yhteiskunnalliseen kehitystyöhön ja siinä voidaan käyttää hyväksi projektitoimintaa. Etelä-Karjalan, Oulun seudun, Rovaniemen, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulujen muodostaman Pohjoisen Ulottuvuuden projektin tehtävänä on omalta osaltaan lisätä ammattikorkeakoulujen valmiuksia kansainvälisessä projektitoiminnassa. Osana tätä tehtävää projektissa on valmisteltu tämä opas, jonka tarkoituksena on antaa mahdollisimman selkeä kuva projektien suunnittelusta sekä niiden toteuttamisesta. Tähänastinen hankkeiden ohjeistukseen liittyvä julkaisutoiminta on lähinnä perustunut EU:n alueella tapahtuvien projektien toteuttamiseen. Toisaalta hanketoiminnan suunnittelusta on olemassa laaja joukko erilaisia englanninkielisiä oppaita ilman, että varsinaisesta hankkeen tekemisestä olisi juurikaan ohjausta. Tässä julkaisussa kuvataan Euroopan komission näkemys hankkeiden suunnittelumenetelmästä ja annetaan mahdollisimman käytännönläheisesti ohjausta niiden toteuttamisesta. Vastaavanlaista julkaisua ei Suomessa vielä ole tehty. Tämä opas soveltuu kaikille, jotka opettavat kansainvälistä projektitoimintaa, valmistelevat ja suunnittelevat uusia projekteja tai ovat mukana johtamassa tai toteuttamassa niitä. Hyötyä oppaasta on opettajille, projektisuunnittelijoille, projektipäälliköille sekä projekteissa mukana oleville asiantuntijoille. Opas perustuu Euroopan Unionin komission antamaan kansainvälisen projektitoiminnan ohjeistukseen, jota yhdenmukaisesti sovelletaan kaikkeen EU:n tukemaan kehittämistyöhön. Samaa mallia käyttävät myös monet muut keskeiset kansainväliset rahoittajat. Oppaan ovat tehneet Pohjoisen Ulottuvuuden projektin johtoryhmän jäsenet Matti Alila, Kristiina Jokelainen, Markku Nurminen, Juha Paukkala ja Ilpo Penttinen. Valmistelun pohjana on ollut Kristiina Jokelaisen teksti osaan II ja Markku Nurmisen teksti muihin osiin. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu 3

4 4

5 Sisällysluettelo: OSA I JOHDANTO AIHEESEEN Projektisykli eli Project Cycle Management PCM eli projektisyklin johtaminen Logical Framework Approach (LFA) osana PCM:n johtamista 16 OSA II HANKESUUNNITELMA Hankesuunnittelu osana hankesykliä Ohjelmoinnista hankkeen muotoiluun Hankesuunnittelun aloittaminen Hankkeen tausta- ja tarvekartoitukset SWOT-analyysi Tausta- ja esiselvitys Hankkeen intressi- ja sidosryhmien määrittäminen Hankkeen tavoitteet ja mittarit Ongelma-asettelu Tavoiteasettelu Toimintastrategian valinta Hankkeen suunnittelumatriisi Suunnittelumatriisin luominen Hankkeen mittareiden asettaminen Hankkeen olosuhdetekijöiden ja riskien määrittely Suunnittelumatriisin tarkistaminen Toimenpiteiden ajoitus Hankkeen resurssit Hankkeen budjetti Hankesuunnitelma 62 OSA III RAHOITUS Rahoitus osana hankesykliä Kuinka saadaan hankerahoitusta? Menettelytavat Ehdotuspyyntöön vastaaminen Hakemuksen jättäminen Tarjouskilpailuun osallistuminen Hakemusten käsittely komissiossa Hankehakemusten arviointi Tarkoituksenmukaisuus Menetelmällisyys Kestävyys Budjetti ja kustannustehokkuus Kyvykkyys hankkeen johtamiseen ja toteuttamiseen Pisteytys Menettelyt päätöksen ilmoittamisesta Rahoitussopimus 75 OSA IV TOTEUTTAMINEN Toteuttaminen osana hankesykliä Hankkeen johtaminen Hankkeen koordinaattorin tehtävät ja vastuut Hankkeen henkilöstö Asiantuntijoiden rooli Hankkeen henkilöstöhallinta Hankkeen organisointi 85 5

6 4.2. Hankkeen aloitus Työsuunnitelman laadinta Resursoinnin tarkistaminen Arkistointijärjestelmän luonti Rahoittajan ja omistajan ohjeistuksen integrointi Hankkeen taloushallinto Hankkeen toteutus Hankkeen seurantaraportointi Toiminnan raportointi Talouden raportointi Toteutuksen seuranta Hyväksyttävät kustannukset Sopimuksen muuttaminen Projektiriskit ja niiden hallinta Tiedottaminen ja viestintä Hankkeen päättäminen 107 OSA V TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Hankkeen arviointi Arvioinnin tavoitteet ja tehtävät Arvioinnin eri osa-alueet Arvioinnin toteuttaminen Ulkopuolinen/ itsearviointi ToRn tekeminen arviointiin Arvioinnin raportointi Arvioinnin hyödyntäminen 118 6

7 Kuvat ja taulut Kuvaluettelo: Kuva 1. PCM...13 Kuva 2. projektisyklin ja suunnittelumatriisin yhteys...16 Kuva 3. Hankkeen toiminta-ajatus...30 Kuva 4. Ongelma-asettelu...31 Kuva 5. Tavoite-asettelu...32 Kuva 6. Strategian valinta...34 Kuva 7. Matriisin logiikka...38 Kuva 8. Olettamusten tarkistaminen...46 Kuva 8. Tehtävien ositus...50 Kuva 9. Budjetin kustannuspaikkajako...58 Kuva 10. Ongelmasta rahoitushakemukseen...63 Kuva 11. Suunnittelun ja raportoinnin kytkeytyminen toisiinsa...93 Taulukko- ja työpohjaluettelo: Taulu 1. Esimerkkihankkeen tiivistelmä...19 Taulu 2. PCM-suunnitteluprosessi...21 Työpohja 1: SWOT- eli nelikenttäanalyysi...24 Työpohja 2: Hankkeen taustaselvitykset...25 Työpohja 3: Intressi- ja sidosryhmien määrittäminen...27 Taulu 5. Esimerkkihankkeen edunsaajat...29 Taulu 6. Esimerkkihankkeen ongelma-analyysi...31 Taulu 7. Esimerkkihankkeen tavoitteet ja tulokset...33 Taulu 8. Esimerkkihankkeen toteuttamisstrategia...36 Työpohja 4. Hankkeen suunnittelumatriisi...37 Taulu 10. Esimerkkihankkeen interventiologiikka...39 Työpohja 5. Mittareiden määrittäminen...40 Taulu 12. Indikaattorit ja niiden todentaminen...42 Taulu 13. Esimerkkihankkeen mittarit...42 Työpohja 6: Hankkeen riskien ja olosuhdetekijöiden arvioiminen...44 Taulu 15. Esimerkkihankkeen olettamukset ja riskit...45 Taulu 16. Kysymykset olettamuksiin ja riskeihin...45 Taulu 17. Suunnittelumatriisin tarkistaminen...48 Työpohja 7: Hankkeen toimenpiteiden, resurssien ja panosten määrittely...51 Työpohja 8: Hankkeen työsuunnitelma ja aikataulutus...51 Taulu 20. Esimerkkihankkeen työnositus...53 Taulu 21. Esimerkkihankkeen suunnittelumatriisi...53 Taulu 22. Esimerkkihankkeen resursointi...56 Taulu 23. Esimerkkihankkeen budjetti...61 Taulu 24. Hankkeen arvioinnin perusteet...71 Taulu 25. Tacis CBC pisteytystaulukko...74 Taulu 26. Johtamistehtävät projektissa...81 Taulu 27. Esimerkkihankkeen johtamistehtävät...83 Taulu 28. Esimerkkihankkeen henkilöresurssit...84 Taulu 29. Esimerkkihankkeen toimintaraportti...98 Taulu 30. Esimerkkihankkeen talousraportti...virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Taulu 31. Toteuttamisen seurannan vaiheet Taulu 32. Esimerkkihankkeen seuranta ja arviointi

8 8

9 OSA I JOHDANTO AIHEESEEN 1. Projektisykli eli Project Cycle Management Projektitoiminnan taustaksi kannattaa lukea seuraava satu. Se kuvaa esimerkkejä elävästä elämästä ja suhtautumisesta eri mahdollisuuksiin. This is a story of three little pigs who built three little houses for protection from the BIG BAD WOLF. The first pig worked without a plan, building the simplest and easiest structure possible with whatever materials happened to be laying around, mostly straw and sticks. When the BIG WOLF appeared, he had scarcely to huff and puff to blow the house down, whereupon the first pig ran for the shelter and protection to the second pig s house. The second pig s house was prefabricated in a most rigorous fashion with highly reliable materials. Architects and engineers had applied the latest techniques and most valid methods to the design and construction of these standardized prefabricated models. The second pig had a high degree confidence that his house could withstand any attack. The BIG BAD WOLF followed the first pig to the house of the second pig and commanded Come Out! Come Out! Or by the hair on my chinny-chin-chin, I ll huff and I ll puff and I ll blow your house down. The second big laughed a scornful reply: Huff and puff all you want. You ll find no weaknesses in this house, for it was designed by experts using the latest and best scientific methods guaranteed not to fall apart under the most strenuous huffing and puffing. So the BIG BAD WOLF huffed and puffed and he huffed and puffed some more, but the structure was solid and gave not an inch. In catching his breath for a final huffing an puffing, the BIG BAD WOLF noticed that the house, although strong and well built, was simply sitting on top of the ground. It had been purchased and set down on the local site with no attention to establishing a firm connecting foundation that would anchor the house in its setting. Different settings require very different site preparation with appropriately matched foundations, but the prefabricated kit came with no instructions about how to prepare a local foundation. Understanding all this in an instant, the sly wolf ceased his huffing and puffing. Instead, he confidently reached down, got a strong hold on the underside of the house, lifted, and tipped it over. The second pig was shocked to find himself uncovered and vulnerable. He would have been easy prey for the BIG BAD WOLF had not the first pig, being more wary and therefore more alert, dashed out from under the house, pulling his flabbergasted brother with him. Together they sprinted to the house of the third pig, crying wee wee wee all the way there. The house of the third pig was the source some controversy in the local pig community. Unlike any other house, it was constructed of a hodgepodge of local materials and a few things borrowed from elsewhere. It incorporated some of the ideas seen in the prefabricated houses designed by expert, but those ideas had been altered to fit local conditions and the special interests and needs of the third pig. The house was built on a strong foundation, well anchored in its settings and carefully adapted to the specific 9

10 conditions of the spot on which the house was built. Although the house was sometimes the object of ridicule because it was unique and different, it was also the object of envy and praise, for it was evident to all that it fit quite beautifully and remarkably in that precise location. The BIG BAD WOLF approached the house of the third pig confidently. He huffed and puffed his best huffs and puffs. The house gave a little under these strenuous forces, but it did not break. Flexibility was part of its design, so it could sway and give under adverse and changed conditions without breaking and falling apart. Being firmly anchored in a solid foundation, it would not tip over. The BIG BAD WOLF soon knew he would have no pork chops for dinner that night. Following the defeat of the BIG BAD WOLF, the third found his two brother pigs suddenly very interested in how to build houses uniquely adapted to and firmly grounded in a specific location with a structure able to with a structure able to withstand the onslaughts of the most persistent blowhards. They opened a consulting firm to help other pigs. The firm was called Wee wee wee, all the way home. (Halcom`s Evaluation Fairy Tails ). Edellä esitetyn tarinan tarkoituksena on kuvata sitä, mikä merkitys on suunnittelulla ja toimintaympäristössä olevien eri tekijöiden huomioimisella projektitoiminnan suunnittelussa. Viimeisten vuosien aikana projekteista ja projektimaisesta toimintamallista on tullut yhä tärkeämpi osa julkisten organisaatioiden toimintastrategiaa. Erityisesti projektien avulla toimimisesta on tullut tärkeä tekijä yritysten ja julkishallinnon verkostoituessa niin kotikuin ulkomaille. Kotimaisen ja kansainvälisen projektitoiminnan lisääntyessä myös osaamisen tarve toimintaympäristön hallinnoinnista kasvaa. On pystyttävä luomaan yhteisiä käytäntöjä projektitoiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden takaamiseksi. Tällä pyritään tukemaan toiminnan kestävyyttä ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista. Projektin kaltaisella työskentelyllä on pitkät perinteet, joka on kokenut niin hyviä kuin myös huonoja aikoja. Nykyään projektitoiminta ja ns. projektoituminen kokee uutta tulemistaan kaikissa organisaatioissa. Se korostuu erityisesti julkishallinnon puolella, missä toiminnan tuloksellisuus on tullut mukaan jokapäiväiseen toimintaan. Voidaan jopa sanoa, että monissa tapauksissa organisaation menestys on kiinni kyvystä suunnitella ja osallistua onnistuneisiin hankkeisiin ja siten vastata tulevaisuuden haasteisiin. Tämä käsikirja on tarkoitettu työvälineeksi suunniteltaessa projekteja erityisesti Euroopan Unionin rahoittamiin kehittämisohjelmiin. Projektitoiminta on toiminnan muotona tullut uudestaan yhdeksi tärkeimmistä kehittämisen työvälineistä niin alueellisella kuin yksittäisten organisaatioidenkin tasolla. EU:n taholta on haettu yhteisiä kriteerejä ja malleja tällä toiminnalle. Tämä käsikirja selvittää yleisesti käytettyä projektijohtamisen ja -suunnittelun työskentelymallia, jota käytetään laajalti ja jopa vaaditaan EU:n rahoittamissa hankkeissa. Projektien rahoituksen hankkiminen ja toteuttamisen johtaminen esitetään sellaisina kuin ne toimivat EU:n hankkeissa. All is change, nothing is permanent. Heracleitus (513 ekr.) 10

11 Tästä määritelmästä on tullut meidän aikamme kuuluisimpien johtamisesta kirjoittavien kirjailijoiden motto. Esimerkiksi Peter Ducker ja Michael Porter sanovat, että meidän on jatkuvasti oltava valmiita vastaanottamaan muutoksia, mukauduttava elämään niiden mukaan ja johtamaan niitä. Mielenkiintoista tässä on se, että määritelmä on 2500 vuotta vanha ja yhä vielä paikkansa pitävä. Projektitoimintaa tarkemmin määrittäessämme voimme sanoa, että projekti: käsittelee uutta tai tuntematonta tehtävää koskee tutun tehtävän suorittamista uudessa ympäristössä koskee kehittämistä johtaa muutoksiin ihmisten jokapäiväisessä työssä tai elinolosuhteissa vaatii oikeat ihmiset oikeaan aikaan oikeassa paikassa sisältää tiukan aikataulun Projekti -sana itsessään tuntuu olevan käsite, joka muuttuu ajan mukana. Tietyt tekijät ovat kuitenkin aina samat eli projektilla on aina etukäteen määrätty aloitus- ja päättymispäivämäärä, tietyt resurssit ja organisaatio, jotka yhdessä pyrkivät asetettuun tavoitetilaan. Yhä useammin projektitoiminta nähdään keinona muutoksen läpiviemiseen ja projektijohtaminen tapana johtaa sitä. Puhuttaessa muutoksesta ja projektitoiminnasta on meidän otettava esille kaksi eri tasoa. Ensinnäkin on olemassa organisaatiossa tai sen toimintaympäristössä tapahtuvat sisäiset muutokset, joiden läpiviemiseksi käytetään projektia. Organisaation tai toimintaympäristön eri tasoilla ja yhteisöissä toimivia ihmisiä kootaan yhteen miettimään ja hakemaan ratkaisuja esillä olevaan ongelmaan. Toiseksi on olemassa organisaatiossa tai sen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, jotka pakottavat organisaation tai sen toimintaympäristössä toimivia yhteisöjä hakemaan muutokseen rahoitusta projektitoiminnan kautta. Tällaisessa tilanteessa ollaan tietyllä tavalla viemässä läpi kahta muutosta. Ensinnäkin sisäistä muutosta toimintakulttuurissa ja toiseksi joudutaan. hakemaan rahoitusta toimintaan, joka on perinteisesti ollut osa budjettirahoitusta (Esim. oppilaitosten kansainvälistyminen). Yhä useammat organisaatiot ovat osittain riippuvaisia ns. projekti- tai hankerahasta toimintansa ylläpitämiseksi. Tämä on asettanut henkilöstön uuteen tilanteeseen ja miettimään: Miten toimintaa voidaan kehittää, jotta organisaatio pystyy täyttämään yhteiskunnan sille asettamat vaatimukset? Saadaksemme ihmiset hyväksymään muutos, on heidät otettava mukaan muutoksen kehittämiseen ja suunnitteluun. Emme voi estää muutosta, mutta ehkä voimme jonkin verran vaikuttaa sen suuntaan ja vauhtiin. Muutokseen mukaan lähteminen ja käytännön toteutuksessa paras työkalu on projektitoiminta ja sen edelleen kehittäminen. Yleisesti ajatellaan, että hyväksymällä projektijohtaminen instrumentiksi muutoksen ohjaamiseksi, voidaan luoda joustava ja haasteisiin vastaava työyhteisö. Tämän avulla organisaatio kykenee kilpailemaan muuttuvassa ja monimutkaisessa toimintaympäristössä. Vuosikymmenien ajan projektitoiminta on kehittynyt yhä enemmän vuorovaikutukseksi, jossa pitäisi ottaa huomioon ympäröivän yhteisön mielipiteet. Toisaalta ympäristö myös haluaa ottaa osaa ja sanoa oman näkemyksensä. Puhutaan kehityksestä ja sen eteenpäin viemisestä niin teollisuusvaltioissa kuin kehitysmaissa. Periaatteessa projektitoiminnalle on perinteiseen ajatteluun verrattuna tullut täysin uusi sisältö. Joskus näkee puhuttavan projektin vaikutuksista tai intervention vaikutuksista toimintaympäristöön. 11

12 Sana interventio kuvaa hyvin sitä, mitä projektilla nykyään haetaan. Tapahtui toiminta sitten kotimaassa tai ulkomailla, niin projekti aiheuttaa intervention siinä ympäristössä, jossa se toimii. Mikä on se oikeutus, jolla se voi sen tehdä. Onko toimintaympäristössä olevia kuunneltu, onko toiminnan vaikutuksia mietitty pitkällä aikajänteellä? Periaatteessa voidaan sanoa, että projekti on hyvin pitkälle interventiota tai keino viedä interventio läpi. Tässä käsikirjassa käydään läpi yksi laajassa käytössä oleva tapa ajatella hanketoimintaa. Puhumme ns. PCM-menetelmästä, jota käytetään mm. EU:n rahoittamassa hanketoiminnassa. Lyhenne tulee sanoista Project Cycle Management, joka vapaana suomennoksena tarkoittaa hankesyklin johtamista tai hallintaa PCM eli projektisyklin johtaminen Kansainvälistä projektitoimintaa rahoittavat organisaatiot ryhtyivät ensimmäisenä yksinkertaistamaan ja standardisoimaan omaa toimintaansa. Suurin syy tähän oli se tosiasia, että pahimmillaan vain 30 % hankkeista tuotti odotetun tuloksen ja nekin usein paperilla. Tämä ongelma oli havaittu riippumatta siitä, onko organisaatio yksityinen, julkinen, kansallinen tai kansainvälinen. Yleisimmäksi syyksi on katsottu se, että projektien johtamista ja toimintatapoja on pyritty standardisoimaan, jotta toiminta olisi tehokasta. Sinänsä ihan oikea ajattelutapa, mutta virheenä tässä on ollut se, että standardisointi on tapahtunut väärässä paikassa. Kehittämisprojektit on pyritty mahduttamaan tiettyihin raameihin, jotka eivät anna toiminnalle minkäänlaista joustovaraa: on keskitytty tuloksiin ja toimenpiteisiin, eikä minkäänlaista muutosmahdollisuutta ole ollut olemassa. Toisaalta projektien suunnittelun ovat tehneet sellaiset ihmiset, joilla ei välttämättä ole mitään käytännön tietoa hankkeen toimintaympäristöstä. Ei voida kuvitella, että kehittämisprojektit etenevät yhtä suoraviivaisesti kuin vaikkapa sillanrakennus, joka sekin voi viivästyä liian optimisten arvioiden takia. Toisaalta projektitoiminta vaatii kaltaisensa organisaation ympärille eli projekteja voidaan toteuttaa järjestelmällisesti organisaatiossa, jonka toiminta organisaatiorakenteeltaan on luonteeltaan projektoitunutta. Nykyään puhutaan osallistavista ja laadullisista projekteista. Nämä termit kulkevat käsi kädessä kokonaisvaltaisen projektisyklin johtamisen kanssa. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on kehittynyt projektimenetelmä ja ajattelu, jolla pyritään riskien hallintaan ja institutionaaliseen kehittymiseen tehostamalla oikeanlaista suunnittelutyötä ja rakentamalla kokonaisuuksia. Uudet vaatimukset yleisen kehityksen käsitteessä, tuotantoajatuksen muuttuessa ja raskaasti opittujen virheiden kautta ovat aiheuttaneet vaatimuksia projektisykliajatuksen uudelleen muokkaamiseen. Tämän päivän projektiajattelun lähtökohtana on ennen kaikkea projektitoiminnan pysyvyyden aikaansaaminen. Toiminnalle on saatava aikaan jatkuvuutta, joka on luotava organisaation, instituution tai yrityksen toiminnan tavoitteiden mukaiseksi. Myös Euroopan Unioni on lähtenyt systemaattisesti luomaan yhteisiä malleja rahoittamalleen projektitoiminnalle. Yhä useammat komission yksiköt vaativat PCM-mallin noudattamista projektien läpiviemisessä. Tällä tavalla pyritään toiminnan läpinäkyvyyteen ja toisaalta halutaan vähentää epäonnistuneiden projektien määrää. Samalla projek- 12

13 titoiminnassa mukana olevat organisaatiot luovat omaa sisäistä projektien johtamisjärjestelmää toiminnan sujuvuuden lisäämiseksi. Seuraava kuva on Euroopan Komission käyttämä näkemys PCM:stä, joka nimensä mukaisesti on kuvattu syklimäisenä prosessina. Tämän oppaan rakenne noudattaa kuvassa esitettyjä vaiheita. Ohjelman perustaminen Arviointi Identifiointi Projektisykli Toteutus Muotoilu ja arviointi Rahoitus Kuva 1. PCM PCM:n perusajatus on, että jokaisella ohjelmalla tai hankkeella on selvät etenemisvaiheet, joiden kautta hankkeen on kuljettava. Nämä ovat perinteisesti ajateltuna: - ohjelman perustaminen (programming): rahoitusohjelmalle luodaan puitteet, jotka määrittelevät ohjelmakauden aikana rahoitettaville projekteille alueelliset, teemalliset ja toiminnalliset rajaukset. Ohjelman perustaminen pohjautuu laajoihin taustaselvityksiin ja neuvotteluihin kohdealueiden viranomaisten kanssa ohjelman painotuksista tai siihen soveltuvista hankkeista. Ohjelma on sarja hankkeita, jotka yhdessä toteuttavat samaa kehittämistavoitetta. Se on samalla hankevalmistelun viitekehys, joka määrittelee ehdot, joiden mukaan hankkeiden tulee muodostua. Ohjelma voi olla sektorikohtainen, maakohtainen tai jopa useamman maan yhteinen. - identifiointi (identification): jolloin suoritetaan tarvittavia esiselvityksiä ohjelman tai hankeidean tarkoituksenmukaisuuden tarkentamiseksi. Ohjelmatasolla selvitysten tehtävänä on tuottaa tietoa mahdollisten hankeideoiden löytämiseksi. Identifiointivaiheen aikana painopiste on soveltuvien projekti-ideoiden analysoinnissa. Se sisältää hyödynsaajien ja mahdollisten kohderyhmien analysoinnin, tilanne- ja ongelmaanalyysin ja näiden ongelmien ratkaisuvaihtoehtojen määrittelyn. - hankkeen muotoilu (appraisal): projektihakemuksen tai tarjouksen tekeminen ja jättäminen rahoittajalle arvioitavaksi. Rahoittaja käynnistää kaikki tarvittavat valmistelutehtävät ja johtaa niiden teknisiä, sopimuksellisia ja rahoituksellisia valmiste- 13

14 luja. Hyödylliset projekti-ideat kehitetään projektisuunnitelmiksi. Erityinen painotus on esitetyn intervention toteutettavuudella ja kestävyydellä sekä laadulla. - rahoitus ja sitoutuminen (financing and commitment): rahoittaja lupautuu rahoittamaan hankkeen, joka sille on esitetty. Rahoittajan ja toteuttajan välillä tehdään sopimus hankkeen toteutuksesta suunnitelman mukaisesti. - toteutus (implementation): kun projekti on suunniteltu ja rahoitus varmistettu, voi toteuttaminen alkaa. Sovitut resurssit käytetään projektin tarkoituksen saavuttamiseen ja yleistavoitteen edistämiseen. Tämä yleensä merkitsee selvityksiä, teknistä tukea, töitä palveluksia ja erilaisia toimituksia. Projektin edistymistä seurataan muuttuviin olosuhteisiin sopeutumiseksi. Hanketta seurataan toteutuksen aikana ja tarvittavat muutosehdotukset tehdään tarpeen vaatiessa, jotta suunnitelmassa esitetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. - arviointi (evaluation): ohjelman kokonaisvaltainen arviointi yksittäisten hankkeiden kautta. Arviointi tuottaa informaatiota ohjelman kehittämiseksi toteuttamisen aikana tai tulevien ohjelmien ja hankeideoiden kehittämiseksi. Hanketasolla arviointi merkitsee sen projektisuunnitelman toteutumisen ja hankkeen toteuttamisen onnistumisen selvittämistä. Kutakin muutoksen aikaansaamiseen liittyvää työvaihetta varten on PCM-mallissa omat työkalunsa, jotka oikein käytettynä edesauttavat hankkeen läpiviemistä. Prosessissa käytetyt työkalut ovat toisiaan täydentäviä ja kukin vaihe on seuraavaa vaihetta tukeva ja eteenpäin vievä. Tämä ajattelu kuvaa hyvin ideologiaa PCM:n takana eli menetelmä itsessään ei takaa hankkeen onnistunutta läpiviemistä, vaan kutakin hankkeen vaihetta varten on olemassa omat menetelmät eli työkalut, joita oikein käyttämällä voidaan päästä onnistuneeseen lopputulokseen. Toisin sanoen on tiedettävä kuinka ja milloin kutakin työkalua käytetään. Näihin työkaluihin kuuluvat mm. projektisyklin malli sidosryhmäanalyysi ongelma-analyysi tavoiteanalyysi loogisen viitekehyksen suunnittelumalli (suunnittelumatriisi) laatukriteerit aktiviteetti- ja voimavarasuunnitelmat hankkeen talousanalyysit avainasiakirjojen vakiomuotoiset, selkeät rakenteet Näiden työkalujen käytöstä käytetään joskus nimitystä integroitu lähestymistapa projektihallinnan käsitteenä. Operationaalisemmalla tasolla PCM pyrkii hanketoiminnan parantamiseen tarjoamalla perusteellisia soveltuvuusselvityksiä, toiminnan seurantaa ja evaluointia sekä hyvin informoitua päätöksentekoa hankkeen valmistelu- ja toteuttamisvaiheissa. Se painottaa eri intressi- ja sidosryhmien osallistumista koko projektisyklin ajan. PCM:n keskeiset periaatteet ovat: 1. Suunnittelumatriisin käyttö ongelmien analysoinnissa ja soveltuvan ratkaisun työstämisessä 14

15 2. Tiukasti ohjattu avainasiakirjojen käyttö kaikissa vaiheissa jäsentyneen ja informoidun päätöksenteon varmistamiseksi 3. Mahdollisimman tehokas sidosryhmien vuorovaikutus ja mukanaolo 4. Selkeä projektin tarkoituksen kohdistaminen kestävien etujen aikaansaamiseksi suunnitellulle kohderyhmälle 5. Keskeisten laatutekijöiden omaksuminen hankesuunnittelussa ja -johtamisessa PCM:n tavoitteena on parantaa ohjelmia ja niihin liittyvää hanketoimintaa ottaen paremmin huomioon seuraavat näkökohdat hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa: 1. Selkeät ja realistiset tavoitteet hankkeille ja ohjelmille selkeä yhteys tavoitteiden ja niiden saavuttamisessa tarvittavien keinojen välillä projektin tarkoituksen selkeä ja realistinen määrittely, jonka tulee aina osoittaa kestävät hyödyt kohderyhmälle riskit ja olettamukset: keskeiset ulkoiset tekijät, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa hankkeen menestymiseen 2. Laatutekijät hankkeiden tuomien hyötyjen vahvistamiseksi pidemmällä aikavälillä rationaalinen politiikkakehys, erityisesti sektoripolitiikoissa, jonka vastaanottajavaltio on hyväksynyt tarve valita soveltuvat teknologiset ratkaisut käyttäen esimerkiksi paikallisesti uudistuvia voimavaroja sosio-kulttuuristen arvojen kunnioittaminen hankkeita hallinnoivien toimijoiden hallinnollinen toimintakyky hankerahoituksen realistisuus ja hyötyjen kestävyys ympäristönäkökohtien huomioiminen sukupuolten välisten erojen huomioiminen 3. Yhteensopivuus ja myötävaikuttaminen EU:n poliittisiin perustavoitteisiin ohjelmilla ja hankkeilla PCM on läheisessä yhteydessä ulkoisen tuen toimiin EU:ssa, joissa köyhyyden vähentäminen on keskeinen tavoite Maastrichtin sopimuksen strategiset kehittämisalueet ovat o kestävä kehitys o integroituminen maailmantalouteen o köyhyyden vastainen taistelu o demokratia, ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate ja tarvittaessa rauhanturvaaminen PCM pyrkii ottamaan nämä näkökohdat huomioon heti projektisyklin alusta saakka varmistaen ohjelmien ja hankkeiden yhdensuuntaisuuden ja myötävaikuttamisen näiden tavoitteiden toteutumiseen. Project Cycle Management on Ongelmalähtöinen: suunnittelun lähtökohtana on kehityksen esteenä olevien ongelmien ja niiden syiden analysointi, poistetaan ongelmien syitä. Tavoitteellinen: hanke ohjautuu selkeästi ja realistisesti määriteltyjen tavoitteiden ja mittareiden mukaan. Osallistava: kaikki tärkeät hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tai vaikutuksen kohteena olevat ovat osallisia hankkeen alusta loppuun saakka. 15

16 1.2. Logical Framework Approach (LFA) osana PCM:n johtamista Projektiyhteistyö ja partneriohjelmat sisältävät usein monimutkaisia prosesseja, jotka vaativat monen osapuolen aktiivista tukea. PCM edustaa päätöksenteko- ja toteuttamisprosessia. Menetelmä, jota sovelletaan suunnitteluun, johtamiseen ja evaluointiin on Logical Framework Approach (LFA). PCM auttaa varmistamaan, että sidosryhmät tukevat päätöksiä ja että päätökset perustuvat oikeaan ja riittävään informaatioon. Seuraavassa kuvassa esitetään mikä yhteys näillä kahdella käsitteellä on toisiinsa: Project Cycle Management: Määrittelee projektisyklin eri vaiheet Tarkasti määritelty johtamistoiminta ja päätöksentekomuodot Logical Framework Approach Menetelmä ohjelmien ja hankkeiden suunnitteluun, johtamiseen ja evaluointiin Sisältää menetelmiä, joilla edistetään sitoutumista, avoimuutta ja ohjataan toiminnan tavoitteellisuutta Organisaation määrittelemä päätöksenteko- ja toteuttamisprosessi Project Cycle Management Projektihallinnon menetelmät ja työkalut Logical Framework Approach (Euroopan unionin komissio: Project Cycle Management Handbook) Kuva 2. projektisyklin ja suunnittelumatriisin yhteys Keskeisin työkalu, jota käytetään PCM:ssä projektisuunnittelun ja -johtamisen välineenä on Logical Framework Approach (LFA ), jota suomeksi voidaan nimittää tavoiteorientoituneeksi projektisuunnitteluksi. LFA on tekniikka, jolla identifioidaan ja analysoidaan annettua tilannetta ja määritellään tavoitteet ja toimenpiteet, jotka tulisi toteuttaa annetun tilanteen parantamiseksi eli yleensä ongelman poistamiseksi. Ohjelman tai hankkeen valmistelun jälkeen LFA on menetelmä myös toteuttamisen seurannassa ja arvioinnissa. Se tarjoaa pohjan toimenpiteiden suunnittelulle ja toteutukselle, seurantajärjestelmän kehittämiselle ja viitekehyksen arvioinnille. LFA periaatteena on huomioida intressi- ja sidosryhmien tarpeet ja esittää niiden kautta systemaattisesti intervention tavoitteet ja olosuhdetekijät. Toiminnan syyseurauslogiikka varmistaa hankkeen eri elementtien keskinäisen yhteensopivuuden ja sisäisen tehokkuuden. LFA on kokonaisvaltainen ratkaisumalli, jonka elementtejä käytetään läpi koko projektisyklin. LFA antaa perusteet tarkoituksenmukaisen, toteutuskel- 16

17 poisen ja kestävän toiminnan aikaansaamiselle. Tarkoitushan on saada aikaan muutosta tai uutta toimintaa, joka jäisi voimaan myös hankkeen jälkeen. 17

18 OSA II HANKESUUNNITELMA 2. Hankesuunnittelu osana hankesykliä Ohjelman perustaminen Arviointi Identifiointi Projektisykli Toteutus Muotoilu ja arviointi Rahoitus Projektisyklin mukaisesti tämän luvun painopiste on identifiointiin ja muotoiluun liittyvissä vaiheissa. Luvussa käsitellään yksityiskohtaisesti PCM -menetelmän mukaisen projektisuunnittelun vaiheet, esitetään ja kuvataan suunnittelumenetelmiä ja niissä käytettyjä apuvälineitä. Näin syntyvä suunnitteluaineisto kootaan erityiseksi hankekansioksi, joka kuuluu hanketoiminnan perusvälineisiin. Projektin toteuttamisvaiheessa syntyy oma aineistonsa ja projektin loppuraportti päättää aikanaan kansion kokoamisen. Varsinaisen projektisuunnitelman rakenne määräytyy aina kulloisenkin ohjelman ja rahoittajatahon asettamista vaatimuksista. Se ei kuitenkaan muuta suunnittelumenetelmää. Tässä luvussa kuvataan hankesuunnitelman laatimista EU:n komission ohjeistuksen mukaisesti. Työn sisältöä kuvaavina esimerkkeinä käytetään Rovaniemen koulutuskuntayhtymän TACIS/ CBC-projektia: Development of the Regional Authorities Network of Partnership (RNP), joka toteutettiin vuosina Murmanskin alueella ja projektista kertynyttä aineistoa. Esimerkkihankkeen tiivistelmä on seuraava: The aim of the project: To establish a regional authorities network of partnership (RNP) in order to promote the local economic development in the Murmansk region and to develop cooperation between local administrations and the administration of the Murmansk region. The target group: The administrations of the towns and municipalities in the Murmansk region, Murmansk region administration 18

19 Through the network local business in the region, Refer to Annex VI: Structure of the RNP. The main activities: Establishing the network: Analysing the situation in the local economy; Developing an RNP-strategy; Disseminating the results. Taulu 1. Esimerkkihankkeen tiivistelmä 2.1. Ohjelmoinnista hankkeen muotoiluun Yleisen tukiohjelman valmistumisen jälkeen edetään EU:n tukitoiminnassa hankkeiden määrittelyyn, identifiointiin. Se voi olla suurissa projekteissa projekti-ideoiden etsimistä ja tarkempaa selvittämistä. Pienempiä hankkeita koskevissa ohjelmissa hakijoiden tulee itse esittää ohjelmien ja niihin liittyvän tarjousmenettelyn perusteella oma projektisuunnitelmansa rahoitusta varten. Suurten projektien ohjelmissa identifiointivaiheen aikana, ottaen huomioon maastrategian kehykset, painopiste on soveltuvien projekti-ideoiden analysoinnissa. Se sisältää hyödynsaajien ja mahdollisten kohderyhmien analysoinnin (keitä he ovat: naisia ja miehiä eri sosio-ekonomisista ryhmistä; heidän mahdollisuuksiensa arviointi, jne.) tilanneanalyysin ja ongelma-analyysin ja näiden ongelmien ratkaisuvaihtoehtojen määrittelyn. Alakohtaisia, temaattisia ja erilaisia esiselvityksiä ja konsultaatioita käytetään eri ideoiden määrittelyssä, valinnassa ja arvioinnissa ja sen selvittämisessä tarvitaanko mahdollisia lisäselvityksiä toimintojen tai projektien muotoilemista varten. Lopputuloksena on päätös siitä, pitäisikö alustavaa hankevarausta vielä selvittää tarkemmin. Kokonaisvastuu identifioinnissa on EU:n komission tukitoiminnan ohjauksesta vastaavalla organisaatiolla EuropeAidilla, joka käynnistää tarvittavat selvitysmatkat, selvitykset ja asiaan liittyvät muut valmistelut (mukaan lukien neuvottelut muiden lahjoittajien kanssa mahdollisesta yhteisrahoituksesta) määritelläkseen rahoitettavat aktiviteetit (projektit, ohjelmat, toimialakohtaisen tuen, jne.). Identifioinnin perusteella edetään seuraavien vaihtoehtojen mukaan: Mahdollinen esiselvitys, joka analysoi annetun tilanteen, esittää eri vaihtoehdot tilanteen hallitsemiseksi ja osoittaa ne asiat, joita on tutkittava lisää hankesuunnitteluvaiheessa ideoiden kannattavuuden varmistamiseksi. Projektin identifiointilomake, projektisuunnitelma (A Project Identification Sheet), joka perustuu mahdollisuuksien mukaan esiselvitykseen ja tutkii esitetyn projektin/ohjelman ja maastrategian (CSP/NIP) tavoitteiden välisen yhteyden, osoittaa soveltuvan kokemuksen huomioonottamisen ja määrittelee hankkeen vaiheet. EU:n ja partnerimaan päätös, jolla hanke hylätään esitettyjen vaihtoehtojen ja priorisoinnin perusteella. Lisäksi esiselvityksen tulisi tarjota ensimmäinen luonnos toteuttamissuunnitelmaksi (Implementation Schedule). Tämän suunnitelman tulisi kuvata jatkovalmistelun ja toteuttamisen päätoimintojen ajoitus. Siihen liittyy projektisuunnitelma ja ne yhdessä antavat perustan komissiolle hakumenettelyä ja toteuttamista varten. 19

20 Yksittäisen projektin tasolla, identifiointi liittyy seuraaviin päätehtäviin: 1. Konsultaatioiden järjestäminen muiden lahjoittajien kanssa koko vaiheen ajan. 2. Tarjousehtojen (Terms Of Reference) määritteleminen esiselvitykselle. 3. Tarjousasiakirjojen luonnosteleminen esiselvitykselle ja pääsopijan (contractor) valinnalle voimassa olevien toimintamallien mukaan. 4. Pääsopijan ja mukana olevien osapuolten informointi ja esiselvitysmatkojen analysointi. 5. Tulosten laadun varmistaminen ja palaute osapuolille mukaan lukien projektiideoiden arviointi ja päätös siitä onko perusteltua jatkaa hanketta. Jos jatketaan, toteuttavuusselvityksen sisällön määrittely ja tarjousehtojen muodostaminen. 6. Projektitietolomakkeen kirjoittaminen ja asettaminen prioriteettilistalle. Idean arviointi/hankkeen muotoilu Hankkeen muotoiluvaiheessa EuropeAid käynnistää kaikki tarvittavat valmistelutehtävät ja johtaa niiden teknisiä, sopimuksellisia ja rahoituksellisia valmisteluja. Hyödylliset projekti-ideat kehitetään projektisuunnitelmiksi. Erityinen painotus on esitetyn intervention toteutettavuudella ja kestävyydellä sekä laadulla. Edunsaajat ja muut sidosryhmät ottavat osaa projekti-idean tarkentamiseen, joka sitten arvioidaan toteutettavuutensa (onko se mahdollista toteuttaa) ja kestävyytensä (onko sillä mahdollisuus luoda pitkän aikavälin hyötyjä) suhteen. Samalla tarkistetaan, että yleiset näkökohdat ja politiikat huomioidaan asianmukaisesti projektisuunnittelussa ja tavoitteissa. Valmistelussa tuotetaan yksityiskohtainen Logical Framework indikaattoreineen, toteuttamis-, aktiviteettija resurssisuunnitelmat. Näiden arviointien perusteella tehdään päätös muodollisen rahoituspäätöksen tekemisestä tai tekemättä jättämisestä ja haetaan projektille rahoitus. Hankkeen muotoiluvaiheen odotetut tulokset Toteutettavuusselvitys hankkeesta, joka on esiselvitysvaiheessa määritelty, sen hyödyllisyyden, toteutettavuuden ja kestävyyden määrittely ja yksityiskohtainen tekninen, taloudellinen, rahoituksellinen, institutionaalinen ja hallinnollinen, ympäristönäkökohtien ja sosiokulttuuristen sekä operatiivisten näkökohtien suunnittelu. Tarkoituksena on tuottaa hallituksen ja Euroopan komission päättäjille riittävä informaatio esitetyn projektin hyväksymistä, muuttamista tai hylkäämistä ja rahoitusta koskevaa päätöstä varten. EU:n ja partnerivaltion päätös valmistella rahoitusesitys hylätä projekti tehdä mahdollisia lisäselvityksiä Yksittäisen hankkeen kannalta tämä arviointivaihe sisältää tavallisesti vastaavat tehtävät kuin identifiointivaiheessa. Tarjousehdot (ToR) toteutettavuusselvitykselle perustuvat päätökselle siitä mikä vaihtoehto tutkitaan perusteellisesti, esiselvitysraporttiin ottaen siinä esitetyt ehdotukset huomioon, vastaavien projektien evaluoinnista saatuihin kokemuksiin. Vastaavasti projektisuunnitelma arvioidaan ja sitä kehitetään ja tehdään päätös siitä jatketaanko rahoitusesityksen valmistelua. Arviointiin liittyy yleensä selvitysmatka, jossa varmistetaan hankkeen tarkoituksenmukaisuus, arvioidaan sen tuloksellisuus ja kestävyys sekä viimeistellään toteuttamiseen liittyviä suunnitelmia. Matkaan sisällytetään suunnitteluworkshop yhdessä sidosryhmien kanssa hankkeeseen sitoutumisen varmistamiseksi. 20

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus PCM-projektiajattelu PCM = Project Cycle Management / Projektisyklin johtaminen Projekti ja projektoituminen on tullut mukaan osana organisaatioiden toimintastrategiaa enenevässä määrin osoittaen toiminnallisena

Lisätiedot

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat:

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat: ONNISTUNUT HANKE Koulutuksen teemat: Kehittämishanke osana ohjelmallista aluekehittämistä ja suunnittelua Hankkeen arviointi osana hankkeen laadunvarmistusta SUUNNITTELU Kuva 1. Aluekehityshankkeen suunnittelun

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

SOLID-rahastojen hakukoulutus. Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki

SOLID-rahastojen hakukoulutus. Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki SOLID-rahastojen hakukoulutus Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki Rosa Puhakainen-Mattila (Kouluttaja, Suomen YK-liitto) rosa.puhakainen@ykliitto.fi r Mikä on projekti? - sarja TOIMINTOJA, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt Työpajatyöskentely MAL-suunnittelun ulottuvuuksien kriittinen arviointi MAL strategisena tavoitteenasetteluna Mikä on MAL-suunnittelun asema osana strategisen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Ohjelmarunko Hankestrategia Hankehakemus Hyvä muistaa hankkeen aikana Hankkeen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Projektisykli. SKY Kansainvälistyvä kansanopisto 27.-28.11.2007 HEO

Projektisykli. SKY Kansainvälistyvä kansanopisto 27.-28.11.2007 HEO Projektisykli SKY Kansainvälistyvä kansanopisto 27.-28.11.2007 HEO Projektin ideointi Arviointi Tarvittavien toimenpiteiden nimeäminen Toteutus Projektisuunnitelman muotoilu Rahoitus Projektin ideointi

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ryhmäkeskusteluhankeideoista 1. Muodostakaa pienet ryhmät(kolme hankeideaa/ryhmä) 2. Esitelkää

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen FCG GRANT ADVISORS Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen Osaamista tarvitaan nyt jos koskaan EU ohjelmakaudella 2014 2020 suomalaisilla on kansallisella tasolla käytössä aiempaa vähemmän

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Toimintamallille asetetut tavoitteet Visio Kansainvälisen hanketoiminnan

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Tutkimushankkeiden riskienhallinta

Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatiot Jyväskylän yliopisto Kirsi Murtosaari Parityö Tutkimushankkeet: Kuvatkaa hankkeiden haasteita suunnittelu- ja toteutus- tai

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ideasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen

Ideasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen Ideasta projektiksi Liikkuvuushankkeiden hanketyöpaja 26.9.2012 Mika Saarinen Projektiprosessi henkinen 2. Perehdytään! 5-6. Tulostetaan, arvioidaan ja hyväksytetään!!...työstetään. Markku Graae & Riitta

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1.

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1. 1 Liite A PROJEKTISUUNNITELMAN TYÖSTÄMISOHJEITA JA IDEOINNIN TYÖKALUJA 1. SUUNNITTELUN KULKU Tärkeimmät sidosryhmät kannattaa vetää mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon projektin alusta lähtien. Yhteissuunnittelulla

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015 LUOTTAMUKSELLINEN SIL 2020 STRATEGIA v.1.0 12.10.2015 SIL2020 Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä Table of Contents: 1 Yleistä... 3 1.1 Strategiaprosessi... 3 2 Tavoiteasettelu... 4 2.1 Strateginen tavoite...

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 9.00-9.30 Aamukahvi 9.30-9.40 Tilaisuuden avaus Ohjelman vaiheiden esittely 9.40-10.40 Perheystävällinen työpaikka -ohjelma: alkutilanteen kartoitus ja kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA. Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari

KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA. Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari Kehitysyhteistyön evaluointi on kansainvälisesti määriteltyä Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Johtamisen standardit mitä ja miksi

Johtamisen standardit mitä ja miksi Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Kehittämisen tiekartta. Ryhmätyöt 16.1.2014 iltapäivä

Kehittämisen tiekartta. Ryhmätyöt 16.1.2014 iltapäivä Kehittämisen tiekartta Ryhmätyöt 16.1.2014 iltapäivä Prosessikommentit Ohjausryhmä Prosessi IPT-kehittäminen Prosessiin lisäys: Tarkistuspiste > Analysointi > Palaute (hyöty, haitta) > Korjaustoimenpide

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja Versio: 1.0 Julkaistu: 15.12.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho Ylöjärven Ilves ry Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018 6.5.2015 Petri Puronaho Kertaus menneestä Mitä on tehty? Elokuu 2014: kolme tapaamista / alustusta Sähköinen

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014

HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014 HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014 Oppaat ja käsikirjat 2014:2 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2014:2 ISBN 978 952 13 5780 0 (nid.) ISBN 978 952 13 5781

Lisätiedot

Toiminnanohjaukseen liittyvän liiketoimintatiedon hyödyntäminen Helsinki Business College Oy:ssä

Toiminnanohjaukseen liittyvän liiketoimintatiedon hyödyntäminen Helsinki Business College Oy:ssä Toiminnanohjaukseen liittyvän liiketoimintatiedon hyödyntäminen Helsinki Business College Oy:ssä 30.10.2012 LARK-hanke Laatupäällikkö, Jaakko Tuomi Laadunhallinnan tukiprosessin (16) yleiset tavoitteet

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Kansainvälistymisen ABC

Kansainvälistymisen ABC Kansainvälistymisen ABC BUUSia kansainvälistymisestä 9.4.2015/Ladec Hannu Loponen Leonne Oy/Aikonet Vientitoiminnan lähtökohdat uote Syyt Liikeidea Vientipäätös Vientisuunnitelma Vientitoiminnan eri muodot

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

SANEERAUS PROJEKTIALLIANSSINA RATKAISUNA AIKAINEN INTEGROINTI

SANEERAUS PROJEKTIALLIANSSINA RATKAISUNA AIKAINEN INTEGROINTI TEKES KORJAUSRAKENTAMISEN KEHITTÄMISEN RYHMÄHANKE LOPPUSEMINAARI SANEERAUS PROJEKTIALLIANSSINA RATKAISUNA AIKAINEN INTEGROINTI 27.1.2015 Finlandia-talo Helsinki Marjatta Roth, KOy Jyrkkälänpolku Jyrkkälä

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Tietoisku 4.4.2014

Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Tietoisku 4.4.2014 Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Tietoisku 4.4.2014 Sari Rannanpää Avaintaito Osuuskunta Suomi sari@avaintaito.com Rahoituksen tarkentamisen yleisimmät keinot Hyväksyttävyysvaatimus

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA PROFESSORI MARKKU VIRTANEN HELSINGIN MARKKU KAUPPAKORKEAKOULU VIRTANEN elearning Community Ltd PIENYRITYSKESKUS elearning Community Ltd HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot