Sisältö. Perusturva/ Grundtrygghet 1/2010. Pääkirjoitus: Askel eteenpäin pitkällä tiellä 3. Ledare: Ett steg på den långa vägen 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. Perusturva/ Grundtrygghet 1/2010. Pääkirjoitus: Askel eteenpäin pitkällä tiellä 3. Ledare: Ett steg på den långa vägen 4"

Transkriptio

1

2 Sisältö Perusturva/ Grundtrygghet 1/2010 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Koonnut Jaana Viemerö Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kannen kuva Futureimagebank Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla soster Tilaukset ja osoitteenmuutokset Perusturva-tiedote jaetaan jokaiseen kuntaan, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiin ja eräille muille alan toimijoille maksutta. Pääkirjoitus: Askel eteenpäin pitkällä tiellä 3 Ledare: Ett steg på den långa vägen 4 Ajankohtaista 6 Köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen toiminnan teemavuosi 2010 käynnistynyt 6 Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palveluiden kehittämiseksi on asetettu työryhmä 6 Lapset ja vanhukset köyhyysriskissä Euroopassa 6 Mobiiliapu-hanke auttaa haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä 7 Kansainvälinen konferenssi sosiaali- ja terveydenhuollon integroiduista palvelukokonaisuuksista 7 Eläinsuojelu kunnissa 9 Perusturva-tiedotteen jakelu 10 Hallinto ja talous 10 Kotikuntalain muutos 10 Palveluiden uudistaminen on yksinkertaista 10 Sairaanhoitopiirien johtamisen keskeiset tiedot 12 Sähköiset pyynnöt rikosrekisteriotteista 12 Terveydenhuolto 13 Opiskeluterveydenhuollon työryhmän ehdotukset opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi 13 ICPC-2 perusterveydenhuollon vastaanottokäynteihin johtaneiden terveysongelmien kirjaamisessa 14 Lapset ja nuoret 15 Lasten päivähoidon hallinto kunnissa Päivähoidon asema valtionhallinnossa 16 Lasten päivähoidon asiakasmaksuihin indeksitarkistukset alkaen 16 Turvakotien riittävyys 17 Uhkasakkojen määräämisen sijaan rakenteellisia uudistuksia 18 Kuntien lakisääteiset lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat 19 Vanhukset 19 Korjausavustuksia vanhusten asuntoihin vuonna Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen 20 Vammaiset 22 Kehitysvammaisten asumisen ohjelma tukee laitoshoidon vähentämistä 22 Seuraava tiedote Ilmestyy kesäkuussa Tietoteknologia 23 Ollako vai eikö olla yhtenäiset asiakastiedot 23 Terveydenhuollon atk-päivät aitiopaikka terveydenhuollon tietojenkäsittelyyn 25 Hae sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelmaan 26 Uutta henkilöstöä 26 Päivi Koivuranta-Vaara aloitti Kuntaliiton hallintoylilääkärinä Svenska sidor 27 Tilaisuuksia ja koulutusta 28 ISSN Uusia julkaisuja 35

3 Askel eteenpäin pitkällä tiellä Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaavan lainsäädännön valmistelu otti helmikuussa askeleen eteenpäin, kun hallituspuolueiden puheenjohtajat pääsivät yhteisymmärrykseen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistusten peruslinjauksista. Pitkään jatkunut epätietoisuus kansallisista linjauksista on vaikeuttanut palvelujärjestelmän uudistamista ja paikallista kehitystyötä, siksi varsin vaatimattomana toteutunutta yhteisymmärrystä on pidettävä edistysaskeleena. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä ei kuluvalla hallituskaudella tulla tekemään, eikä Risikon-mallin mukaisia sosiaali- ja terveysalueita tule siis muodostumaan. Terveydenhuoltolaki tullaan tuomaan sisältölakina Eduskuntakäsittelyyn vielä kuluvan kevään aikana. Terveydenhuoltolaissa tullaan määrittämään mm. potilastietojen käsittelyä, potilaan valinnanvapautta, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä, Erva-alueiden tehtäviä, ensihoidon järjestämistä jne. Lain tavoitteena on mm. asiakaskeskeisyyden ja perusterveydenhuollon vahvistaminen. Eri puolilla Suomea on sekä tarvetta että halua kokeilla ja arvioida uudenlaisia hallinnollisia ja toiminnallisia malleja. Helmikuun poliittinen kompromissi sisälsi myös uudenlaiset mallit sallivan kokeilulain valmistelun. Kokeilulain perustaa valmistellaan kevään kuluessa ja varsinainen laki tultaneen antamaan syksyllä. Kokeilun elementteinä tulee olemaan eri toimintojen integraatioon kannustaminen ja vahvan omistajaohjauksen toteuttaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön syventämiseksi kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaavan puitelain 5 tullaan kirjoittamaan uudestaan siten, että perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto tulee jatkossa järjestää samassa organisaatiossa. Kyseiset linjaukset eivät riittävästi kirkasta näkemystä kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitetilasta eli keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteista ja kokonaiskuvasta tarvitaan edelleen. Terveydenhuoltolain lisäksi myös sosiaalihuoltolaki ja hallintoa määrittävä lainsäädäntö tulee uudistaa. Tulevaisuuden haasteet ovat siinä määrin suuret, ettemme voi jäädä vain odottelemaan uutta lainsäädäntöä. Perustyöstä lähtevää toimintojen kehittämistä tulee jatkaa ja edelleen vahvistaa. Hyvä esimerkki oman toiminnan laaja-alaisesta kehittämisestä on Kaste-ohjelman rahoituksella tehtävät nk. terveyshyöty-mallin (chronic diseace management model) suomalaiset sovellukset. Kansallisia koko palvelujärjestelmää koskevia ratkaisuja odotellessa kuntien ja kuntayhtymien toimijat voivat ottaa ohjat omiin käsiinsä ja tehdä sellaisia toiminnallisia uudistuksia, joilla vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittamista ja sote-palvelujen ja muiden julkisten palvelujen yhteistyötä. Näihin toiminnallisiin ja sisällöllisiin uudistuksiin ei tarvita kansallista ohjausta, vaan niissä paras tieto ja ymmärrys löytyy kentän toimijoilta. Jussi Merikallio Perusturva 1/2010 3

4 Ett steg på den långa vägen Beredningen av den lagstiftning som styr social- och hälsovården tog i februari ett steg framåt när ordförandena för regeringspartierna nådde enighet om huvudriktlinjerna för lagreformerna inom social- och hälsovården. Den långvariga ovissheten beträffande nationella riktlinjer har försvårat reformen av servicesystemet och det lokala utvecklingsarbetet, varför den lilla enighet som nåddes måste anses som ett framsteg. De nya lagarna om tillhandahållande av social- och hälsovård kommer inte under den här regeringsperioden, och det kommer alltså inte heller att bildas några social- och hälsovårdsområden enligt Risikkos modell. Lagen om hälso- och sjukvård kommer att överlämnas till riksdagen för behandling under vårens lopp. Hälso- och sjukvårdslagen kommer att fastställa bl.a. behandlingen av patientuppgifter, patientens valfrihet, samarbetet mellan primärvården och den specialiserade sjukvården, uppgifterna för specialansvarsområden med särskilt statligt stöd, akutvården o.s.v. Syftet med lagen är bland annat att stärka klientfokuseringen och primärvården. värdera nya modeller för administration och verksamhet. Den politiska kompromissen i februari innehöll också beredning av en försökslag som tillåter nya slags modeller. Grunden för försökslagen bereds under vårens lopp och den egentliga lagen kommer sannolikt på hösten. Element i försöksverksamheten kommer att vara uppmuntran till samordning av olika verksamheter och en stark ledarstyrning. I ramlagen för kommun- och servicestrukturreformen kommer 5 att skrivas om i syfte att fördjupa samarbetet mellan social- och hälsovården så att primärvården och socialvården i fortsättningen ska tillhandahållas inom samma organisation. Riktlinjerna ger inte en tillräckligt klar bild av målen för den nationella socialoch hälsovården med andra ord behövs diskussionen om strukturerna och helheten fortfarande. Utöver hälso- och sjukvårdslagen måste också socialvårdslagen och förvaltningslagstiftningen förnyas. De framtida utmaningarna är så pass stora att vi inte bara kan invänta ny lagstiftning. Utvecklingen av funktionerna utgående från de primära uppgifterna bör fortgå och stärkas ytterligare. Ett bra exempel på en omfattande utveckling av den I väntan på nationella lösningar för hela servicesystemet kan kommunernas och samkommunernas aktörer ta saken i egna händer och införa sådana verksamhetsreformer som stärker integrationen av social- och hälsovården, samordningen av primärvården och den specialiserade sjukvården och samarbetet mellan social- och hälsovårdstjänsterna och de övriga offentliga tjänsterna. Dessa funktionella och innehållsmässiga reformer kräver ingen nationell styrning, utan den bästa kunska- Jussi Merikallio 4 Perusturva 1/2010

5 AJANKOHTAISTA Köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen toiminnan teemavuosi 2010 käynnistynyt Vuosi 2010 on Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Teemavuosi toteutetaan eri maiden omilla kansallisilla ohjelmilla. Kansallinen toimeenpanoryhmä on valmistellut Suomen kansallisen toimintasuunnitelman, jonka päätavoitteina ovat osallisuus ja yhteenkuuluvuus. Teemavuoden suojelijana Suomessa on Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Teemavuoden avajaiset pidettiin Kemissä Suomessa teemavuoden tunnuksia ovat Rakennetaan yhteiskunta kaikille ja Stop köyhyys. Tavoitteena on vuoden aikana nostaa esille ja keskusteluun osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Köyhyydellä on monet kasvot. Köyhyys on usein moniongelmaista ja vaikeasti havaittavaa. Teemavuoden tapahtumilla on tarkoitus tehdä näkyväksi köyhyyden sisältöä ja olemusta. Teemavuoden tapahtumilla halutaan edistää osallisuutta ja tasavertaisuutta sekä poistaa osallisuuden esteitä. Tavoitteena on myös osoittaa, että köyhyyden ja syrjäytymisen torjunta on koko yhteiskunnan tehtävä. Suomessa teemavuoden toteutusta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Teemavuoden järjestäjät etsivät kilpailun avulla osallisuutta edistäviä lupaavien käytäntöjä. Kilpailussa haetaan sellaisia lupaavia käytäntöjä, jotka mahdollistavat osallistumisen ja joilla edistetään osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Kilpailu on voimassa saakka. Kilpailuun voi osallistua www. Hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden turvaaminen on keskeinen perusta myös köyhyyden ja syrjäyty- misen torjumiseksi. Teemavuoden aikana toteutetaan tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa annetaan ääni ja esiintymismahdollisuus köyhyydessä elävien väestöryhmien edustajille ja riskiryhmille. Painopiste on kansalaiskeskustelussa. Tavoitteena on tuoda esiin alueellisten ja paikallisten toimijoiden hyviä käytäntöjä. Paikallistason arkiseen työhön kiinnitetään huomiota niin paljon kuin mahdollista. Euroopan laajuiselle kampanjalle on nimitetty jäsenmaissa lähettiläitä, jotka antavat äänen ja kasvot teemavuoteen liittyvälle kampanjalle. Suomessa lähettiläiksi ovat lupautuneet Elisabeth Rehn, Maria Guzenina-Richardson, Fatbardhe Hetemaj, Ristenrauna Magga, Rainer Friman, Heikki Hursti, Wilson Kirwa, Kalle Könkkölä, Teemu Lehtilä, Olavi Sydänmaanlakka ja Kari Väänänen. Eurooppalaisen kampanjan viestinnästä ja lähettiläiden työn koordinoinnista vastaa Suomessa viestinnän konsultointitoimisto Cocomms. Kansallisessa toimintaohjelmassa painotetaan osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta: Tehdään yhteiskunta kaikille. Teemavuoden tavoitteena on antaa ääni köyhille, syrjäytyneille ja syrjäytymisvaarassa oleville sekä heidän kanssaan työskenteleville vapaaehtoisille, järjestötoimijoille sekä sosiaalityöntekijöille. Kuntaliiton nettisivuilla (sosiaali- ja terveys) on tietoa teemavuodesta ja linkit Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön teemavuoden sivuille. > EU-asiat Sirkka-Liisa Karhunen, puh Johanna Karlström, puh Perusturva 1/2010 5

6 Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palveluiden kehittämiseksi on asetettu työryhmä Kuluvalla hallituskaudella on tehty lukuisia uudistuksia työ- ja elinkeinohallinnon, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sosiaalivakuutuksen osalta. Tavoitteena on ollut entistä paremmin mahdollistaa vaikeasti työllistyvien, vajaakuntoisten tai vammaisten työelämään osallistuminen, heidän osallisuutensa yhteiskunnan toimintoihin ja yhteisöllisyyteen ja siten lisätä heidän yleistä hyvinvointiaan. Viimeksi SATA-komitea linjasi kannanotoissaan toimenpiteitä, joilla myös näiden ihmisten asemaa voitaisiin edelleen parantaa. Monista uudistuksista huolimatta osalla työikäisistä on edelleen suuri riski jäädä työelämän ulkopuolelle sekä syrjäytyä työelämästä ja mahdollisuuksista osallisuuteen ja oman hyvinvoinnin ylläpitoon. Sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Suomen Kuntaliitto ovat asettaneet työryhmän selvittämään vaikeasti työllistyvien ja syrjäytymisuhan alla olevien sekä vammaisten henkilöiden kuntoutumista, aktiivista työelämään osallistumista sekä hyvinvointia lisäävää osallisuutta. Työryhmän toimikausi on Työryhmän tehtävänä on selkiyttää toimenpiteitä, joilla voidaan edistää pitkään työmarkkinoilta poissa olleiden työnhakijoiden ja syrjäytymisuhan alla olevien sekä vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia aktiiviseen työelämään osallistumiseen, kuntoutukseen sekä parempaan hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Tavoitteena on vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä selkeyttää rooleja ja vastuita. Julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin välisen yhteistyön vahvistamiseen pitää myös etsiä uusia työkaluja. Myös hallinnollisten rakenteiden, käytännön asiakastyön ja palveluverkoston toimivuutta tulee arvioida uudelleen. Työryhmältä odotetaan ehdotuksia järjestelmän rakenteisiin ja käytännön toimintatapoihin. Ehdotukset konkretisoidaan esityksiksi hallintoon, ohjausjärjestelmään ja lainsäädäntöön sekä toimenpide-ehdotuksiksi tulevan hallitusohjelman valmisteluun. On tärkeää, että työ- ja elinkeinohallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa kehitetään tukemaan asiakasta entistä kokonaisvaltaisemmin. Erja Lindberg, puh Lapset ja vanhukset köyhyysriskissä Euroopassa Eurostat julkaisi raportin eurooppalaisten köyhyysriskistä. Vuonna 2008 Euroopan väestöstä noin 17 prosenttia eli 79 miljoonaa ihmistä oli köyhyysrajan alapuolella. EU-maissa köyhäksi määritellään henkilö, jonka tulot ovat alle 60 prosenttia asuinmaan mediaanipalkasta. On huomioitava, että köyhyysraja on köyhyyden suhteellinen mittari, ja että köyhyysraja vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä. 17 prosenttia eurooppalaisista kärsii aineellista puutetta, jolloin heillä ei ole käytettävissään kohtuullisen elintason kannalta tarpeellisiksi katsottuja tavaroita tai palveluita. Vuodesta 2005 tilanne on pysynyt samana koko EU:ssa. Korkeimmat köyhyysriskiasteet olivat Latviassa (26 %), Romaniassa (23 %), Bulgariassa (21 %), Kreikassa, Espanjassa ja Liettuassa (20 %). Alhaisimmat köyhyysriskiasteet olivat Tšekissä (9 %), Hollannissa ja Slovakiassa (11 %), Tanskassa, Unkarissa, Itävallassa, Sloveniassa ja Ruotsissa (12 %). Tilastojen mukaan joka kymmenes EU-kansalainen elää kotitaloudessa, jonka jäsenistä kukaan ei käy töissä, ja lähes viidesosaa lapsista uhkaa köyhyys. Jäsenvaltioista 20:ssä lasten köyhyysriski oli suurempi kuin koko väestön eli 20 prosenttia. Alle 17-vuotiaiden köyhyysriski oli Romaniassa (33 %), Bulgariassa (26 %), Italiassa ja Latviassa (25 %), Tanskassa (9 %), Sloveniassa ja Suomessa (12 %). Yli 65-vuotiaiden köyhyysriski oli 19 prosenttia koko EU:ssa. Korkeimmat vanhusten köyhyysriskit olivat Latviassa (51 %), Kyproksella (49 %), Virossa (39 %) ja Bulgariassa (34 %). Matalimmat olivat Unkarissa (4 %), Luxemburgissa (5 %) ja Tšekissä (7 %). Työssäkäynti vähentää huomattavasti köyhyysriskiä. Lähteet: Eurostat Euroopan komissio: sosiaaliasiat, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen 6 Perusturva 1/2010

7 Mobiiliapu-hanke auttaa haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä Elämä On Parasta Huumetta ry (EOPH) toteuttaa viisivuotisen ( ) Mobiiliapu-hankkeen. Sen tavoitteena on tekstiviestejä hyödyntäen tarjota apua erityisesti terveysneuvontapisteissä asioiville ruiskuhuumeiden käyttäjille ja muille haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Hanke on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama. Hankkeessa hyödynnetään soveltavaa mobiiliteknologiaa, jonka avulla voidaan tarjota helposti ja nopeasti tietoa asioista, jotka voivat vaikuttaa positiivisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten elämään. Suomessa lähes kaikilla on matkapuhelin käytössään ja tekstiviestipalvelun helppous, kustannustehokkuus ja anonyymius alentavat kynnystä yhteydenottoihin. Palvelulla ei pyritä korvaamaan henkilökohtaista neuvontaa, mutta se toimii erinomaisena lisänä muiden palvelujen rinnalla. TULEVAISUUDESSA MOBIILIAPU KATTAA KOKO SUOMEN Hankkeen tavoitteena on kehittää tekstiviestipalvelua sisällöllisesti. Tulevaisuuden visiona on sisällyttää perinteisen tekstiviestinnän rinnalle erilaiset akuutit kohderyhmäpalvelut, uutis- ja kuvapalvelut sekä interaktiiviset menetelmät. Näin voidaan vastata erilaisten kohderyhmien yhä monipuolisempiin tarpeisiin. Palvelulla parannetaan laadullisesti päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyä sekä välitetään tietoa haavoittuvassa asemassa oleville kohderyhmille. Hankkeen aikana palvelu laajennetaan kattamaan koko Suomea. Valtakunnallistamisen vastuualueelle palkattu hankesuunnittelija kiertää joko yksin tai yhdessä hankepäällikön kanssa kaikissa Suomen terveysneuvontapisteissä esittelemässä palvelua ja opastamassa sen käyttöönotossa. Toistaiseksi vastaanotto on ollut positiivista ja palvelu on otettu innostuneesti käyttöön. Näin se saadaan paikkoihin, joihin aiemmat palvelut eivät ole yltäneet. Myös kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden tavoittaminen helpottuu ja asiakkaiden valtakunnallinen tasa-arvoisuus lisääntyy. Myös syrjäytymisuhassa olevien tai erityisen herkkää otetta vaativien asiakkaiden kanssa työskentelevät toimijat hyötyvät toiminnassaan mobiilipalvelujärjestelmästä. Tulevaisuudessa eri toimijat voivat käyttää samaa viestijärjestelmäalustaa, jolloin syntyy myös paljon synergiaetuja, niin tiedollisia, taidollisia kuin taloudellisiakin. Tällä hetkellä yhteistyötä tehdään Fonectan Digitaalinen Suora Oy:n Kontaktikoneen (entinen Roottori) kanssa, joka vastaa palvelujärjestelmän toimivuudesta. Tavoitteena on hyödyntää uuden palvelun avulla kerättyä asiakkaiden kokemustietoa koulutus- ja tutkimustarpeisiin. EOPH RY:LLÄ KOKEMUSTA TEKSTIVIESTIPALVELUISTA Elämä On Parasta Huumetta ry ylläpitää yhdessä kumppaneidensa ja yhteistyötahojensa kanssa Mobiilivinkki tekstiviestipalvelua, joka on toiminut Mobiiliapu-hankkeen lähtökohtana. Uutta Valtakunnallista Mobiiliapu-hanketta on lähdetty toteuttamaan tämän jo toimivan ja vuosien saatossa kehittyneen verkoston kanssa. Kumppaneita hankkeessa ovat A-klinikkasäätiö, Helsingin Diakonissalaitos, Aids-tukikeskus, Protukipiste ja Rikosuhripäivystys. Iina Järvi hankepäällikkö, Mobiiliapu-hanke Kansainvälinen konferenssi sosiaali- ja terveydenhuollon integroiduista palvelukokonaisuuksista Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestää yhteistyössä International Network of Integrated Care -verkoson kanssa kansainvälisen konferenssin sosiaali- ja terveydenhuollon integroiduista palvelukokonaisuuksista the 10th International Conference on Integrated Care All Together Now: Exploring the Many Faces and Facets of Integrated Care Recent Developments in Integrated Care in Europe and North America (INIC 2010 Tampere). Konferenssi- järjestelyjen muut yhteistyötahot ovat Tampereen kaupunki, Tampereen yliopisto ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Kansainvälissä keskustelussa integroitujen palvelukokonaisuuksia (integrated services, integrated care, seamless services, integrated care pathways) pidetään tärkeänä hyvinvointipalvelujen kehittämissuuntana. Konferenssijärjestelyn kansainvälinen yhteistyökumppani International Network of Integrated Care (INIC) Perusturva 1/2010 7

8 -verkosto (www.integratedcare.org) on toiminut vuodesta 2000 alkaen ja järjestää vuosittain kansainvälisen konferenssin integroitujen palvelujen tutkimuksesta ja kehittämisestä. INIC julkaisee yhdessä Utrechtin yliopiston kirjaston kanssa tieteellistä sähköistä aikakauslehteä International Journal of Integrated Care (www. ijic.org), jossa julkaistaan muun muassa vuosittain INIC -konferenssiesitelmien kooste. Kansainvälisessä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä koskevan keskustelussa palvelujen integraatio ja palveluiden tuottaminen yhteen sovitettuna on tällä hetkellä eräs vahvoista teemoista. Palveluiden integraatio voidaan jakaa integraation kattavuuden perusteella kahdeksaan tasoon: 1) täydellisen integraation ihannemalli, 2) kokonaisjärjestelmän toimiminen, 3) kumppanuudet, 4) monipalveluyksiköt, 5) jatkuva yhteistyö, 6) moniammatilliset tiimit, 7) reaktiivinen tarpeenmukainen yhteistyö ja 8) lähes täydellinen erillisyys organisaatioiden välillä. Käytännössä integroituja palvelukokonaisuuksia on vasta alettu rakentaa. Tällä hetkellä useimmat palveluintegraatiot ovat syntyneet asiakasryhmäkohtaisesti, esimerkiksi elinkaarimallin pohjalta. Palveluiden integraation ensisijainen tavoite on tuottaa käyttäjän näkökulmasta parempia palveluita. On runsaasti tutkimusnäyttöä siitä, että pitkäaikaissairaiden ja moninaisista hyvinvointiongelmista kärsivien kannalta erilliset palvelut toimivat huonosti. Esimerkiksi vanhusten tai pitkäaikaissairaiden saamat palvelut voivat toimia asiakaslähtöisemmin silloin, kun ne tuotetaan aidosti yhtenä kokonaisuutena. Asiakaslähtöisyys voi ilmetä esimerkiksi nopeampana apuna, laajemman osaamisen ja paremman kommunikaation kautta vaikuttavampina ja laadukkaampina palveluina, palveluprosessin parempana jatkuvuutena. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisenä tehtävänä on varmistaa, että kaikkien haavoittuvimmassa asemassa olevat henkilöt saavat tarvitsemansa palvelut. Sirpaloitunut palvelujärjestelmä toimii kaikkien huonoiten niiden kannalta, joilla voimavarat eivät riitä omien tarpeiden mukaisten palvelujen vaatimiseen. Palveluiden integraatio onkin yksi keskeisistä työkaluista, joilla palvelujärjestelmän oikeudenmukainen toiminta voidaan taata. Integroidun palvelutoiminnan haasteena on irrottaa yksittäiset toiminnot niiden perinteisestä hallinnollis-poliittisista järjestämisprosesseista. Integroidun palvelutoiminnan tavoitteiden ja toteuttamisen näkökulmasta tarvitaan räätälöityä palvelutuotantoa. Ottaessaan kattavasti huomioon asiakkaiden tarpeet integroitu palvelutuotanto on myös kustannustehokas koko palvelujärjestelmän näkökulmasta. Keskeisenä tavoitteena palveluiden integraatiossa ovat väestön tulevat palvelutarpeet ja niihin vastaaminen.. Nämä prosessit eivät voi jatkossa olla ainoastaan hallinnollisteknisiä. Hallinnollis-tekniset ratkaisut eivät merkittävästi paranna palvelujärjestelmän kestävyyttä. Tampereella järjestettävään INIC10 -konferenssiin odotetaan noin osallistujaa pääosin Euroopan eri maista. Konferenssin osallistujat ovat tutkijoita, päättäjiä ja käytännön työntekijöitä, jotka ovat kiinnostuneita integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittämisestä, tutkimuksesta ja hyvistä käytännöistä ja niiden levittämisestä. Konferenssin ohjelma jakautuu yleisistuntoihin ja teemakohtaisiin työpajoihin. Tampereen vuoden 2010 konferenssin teemoina ovat: integroidut perusterveydenhuollon palvelut, integroidut sosiaali- ja terveydenhuolto palvelut, yhteisölliset mielenterveyskuntoutujien palvelut, integroidut lasten ja nuorten palvelut sekä integroidut ikääntyvien palvelut. Yleisluennoissa pääpuhujina ovat professori Brian Munday (Kentin yliopisto), dosentti Simo Kokko (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), ylilääkäri Veijo Nevalainen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Imatran kaupunki) tohtori Kristiina Härkäpää (Kuntoutusalan tutkimus ja kehittämiskeskus, kuntoutussäätiö) ja professori Tuula Tamminen (Tampereen yliopisto). Teemakohtaisiin työpajoihin, joissa aiheina ovat mm. Integraatiotutkimuksen metodiikka, perusterveydenhuolto, yhteisölliset mielenterveyspalvelut, ikääntyvien palvelut sekä lasten ja nuorten palvelut. Paikkana Tampere-talo, Yliopistokatu 55. (http://www.integratedcare.org). Konferenssin ensimmäisenä päivänä järjestetään suomenkielinen sosiaali- ja terveydenhuollon integroituja palvelukokonaisuuksia Suomessa käsittelevä symposiumi: Missä mennään integroidut hyvinvointipalvelut hyvinvointipalvelujen rakenteet, hyvinvointipalvelujen mallit ja tulevaisuus. Päivän tavoitteena on perehtyä integroitujen hyvinvointipalvelujen nykytilaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä kuntien näkökulmasta. Sosiaali- ja terveysministeriö luotaa näkemyksen tulevaisuuden palvelujen järjestämiseen. Kunnat osaltaan esittelevät erilaisia palveluiden järjestämistapoja sekä hyviä käytäntöjä. Paikkana on Juvenes Juhlakeskus, Yliopistonkatu 56, Tampere. Kansallisen päivän ilmoittautuminen tai sivustojen kautta. Konferenssin ohjelma on sivuilla Lisätiedot konferenssista: Tapahtumakalenteri/ htm ja Käytännön järjestelyt: 8 Perusturva 1/2010

9 Eläinsuojelu kunnissa Eläinsuojelusta säädetään eläinsuojelulaissa mutta tehtävän suorittamisesta ja siitä maksettavista korvauksista säädetään myös eläinlääkintähuoltolaissa ja -asetuksessa. Eläinlääkintähuoltolaki uudistui viime vuoden lopussa ja uuden lain mukaan kunnan on huolehdittava eläinsuojelulaissa kunnaneläinlääkärille säädettyjen määrättyjen valvontatehtävien hoidon edellytysten järjestämisestä. Valtio maksoi ennen lakiuudistusta toimeksiantopalkkion valvontatyöstä suoraan kunnaneläinlääkärille, mutta peruspalkkauksesta aiheutuneita kustannuksia ei korvattu kunnalle millään tavalla. Lakiuudistuksen yhteydessä arvioitiin, että kunnat ovat maksaneet aikaisemmin 90 % eläinsuojelun kustannuksista, vaikka eläinsuojelu on kuulunut valtiolle. Lakiuudistuksen myötä korvauskäytäntö muuttui siten, että valtio maksaa jatkossa korvauksen kunnalle ja tehtävät otetaan huomioon eläinlääkärin palkkauksessa. Eläinsuojelulain mukaista valvontaa tekevät myös terveystarkastajat, mutta heidän tekemää työtään valtio ei toistaiseksi korvaa, joten kuntien olisi syytä keskittää valvonta eläinlääkäreille siihen saakka, kunnes terveystarkastajien tekemästä työstä saadaan korvaus. Uudistus antaa kunnalle mahdollisuuden resursoida eläinsuojeluvalvonta aikaisempaa paremmin, koska tehdystä työstä on luvassa tulevaisuudessa korvaus valtiolta. Työn organisointi on varmasti monella seudulla vielä kesken. Päivystysten ja peruseläinlääkäripalvelun osalta kunnilla on vuosi aikaa järjestellä tehtävät uuden lain mukaisiksi. Eläinlääkintähuolto on osa ympäristöterveydenhuoltoa, joka on järjestettävä riittävän laajalla yhteistoiminta-alueella vuoteen 2013 mennessä. Yhteistoiminta-alueiden palveluksessa on useita eläinlääkäreitä ja eläinlääkintähuoltolakiuudistuksen yhteydessä myös valvontatöiden järjestely haluttiin jättää paikallisella tasolla ratkaistavaksi. Valvontatehtävien keskittäminen yhdelle eläinlääkärille mahdollistaisi sen, että eläinlääkäri voisi keskittyä ja kouluttautua eläinsuojeluun, jolloin seudulla saataisiin tasapuolinen valvonta ja vältyttäisiin siltä ongelmalta, että eläimiä hoitava eläinlääkäri myös valvoisi niitä. Eläinsuojelurikkomuksethan johtavat pääsääntöisesti tiloilla myös tukien menetyksiin, jolloin eläinlääkäri ei välttämättä halua ilmiantaa asiakassuhteessa olevaa tilaa oman toimeentulonsa takia. Kuntaliitto on yleiskirjeessään eläinlääkintähuoltolakiuudistuksesta kehottanut palkkaamaan valvontaeläinlääkäreitä vaikka useampien yhteistoiminta-alueiden yhteisiin virkoihin. Valvontaeläinlääkärin mahdolliset sairauslomat ja vanhempainvapaat jäävät valitettavasti edelleen kunnan maksettaviksi. Niillä seuduilla, joilla praktiikasta saatavien tulojen osuus on pienentynyt eläintilojen vähenemisen myötä, saattavat valvontatulot olla tärkeä lisä eläinlääkärin palkkaan. Näin valvontatehtäviä ei haluta keskittää yhdelle eläinlääkärille, vaan tehtävät jaetaan kaikille. Toisaalta eläinlääkäreillä on jo eläinlääkärin ammatinharjoittamisesta annetun lain nojalla velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista läänineläinlääkärille. Kunnaneläinlääkäreiden valvontatehtävät yhteistoiminta-alueella olisi järjestettävä siten, ettei kunnaneläinlääkäri vastaa sellaisten henkilöiden tai kohteiden valvonnasta, joihin hänellä on kiinteä asiakassuhde. Lakiuudistuksen myötä uusiin aluehallintovirastoihin perustetaan 15 uutta läänineläinlääkärin virkaa eläinsuojelu- ja tilatukivalvontaan ja näiden läänineläinlääkäreiden rekrytointi tapahtuu nyt alkuvuodesta Eläinsuojelu on siis tehostunut, vaikka lain toimeenpanoon liittyvät järjestelyt ovatkin vielä kesken. On vielä aivan liian aikaista arvioida uuden järjestelyn toimivuutta. Eläinsuojeluaktivistien voimakas esiintyminen tiedotusvälineissä on johtanut valvontaan kohdistuvaan kritiikkiin ja sitä on täysin aiheettomasti kohdistettu kuntiin. Kunnat ovat tähän saakka pääsääntöisesti vastanneet valtiolle kuuluvan eläinsuojeluvalvonnan kustannuksista. Kunnilla on kattava eläinlääkäriverkosto, vaikka eläinlääkäreistä onkin pulaa, eikä kaikkia virkoja saada täytetyksi. Eläinlääkäreitä tarvitaan valvonnan lisäksi myös eläinlääkintähuoltoon ja jatkossa entistä enemmän myös ennaltaehkäisevään eläinten terveydenhuoltoon. Tarja Hartikainen, puh Perusturva 1/2010 9

10 Perusturva-tiedotteen jakelu Perusturva-tiedote jaetaan kuntien sosiaali- ja terveystoimeen, terveyskeskuksiin, sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaviin kunnallisiin liikelaitoksiin sekä eräisiin muihin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin. Kunta- ja yksikkökohtainen jakelumäärä vaihtelee yksikön koon mukaan. Jokaiseen kuntaan tulee yksi tiedote, vaikka sillä ei enää olisi omaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Lisäksi vanhat erilliset tilaukset yksiköihin ovat edelleen voimassa. Olemme päivittäneet jakelulistaa vuodenvaihteen organisaatiomuutosten mukaan. Mikäli haluatte muutoksia osoitteisiin tai jakelun kohdennukseen tai poistaa vanhentunutta jakelua, ottakaa yhteys sihteeri Heidi Heiskaseen sähköpostilla Kotikuntalain muutos HALLINTO JA TALOUS Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutoksia. Keskeisin uudistus on kotikuntalain 3 :n 2 kohdassa säädetyn kotikunnan muuttamista estävän laitosrajoituksen poistaminen. Tämän jälkeen kunnan päätöksellä toisen kunnan alueelle sijoitettu laitoshoidon, asumispalvelujen tai perhehoidon asiakas voisi halutessaan muuttaa kotikuntansa siihen kuntaa minkä alueella hän saa palveluja. Alkuperäinen kotikunta vastaisi tällöin palveluista aiheutuvista kustannuksista. Uusien säännösten mukaan myös itsenäiseen asumiseen kykenemätön henkilö voisi oma-aloitteisesti hakeutua toisen kunnan asukkaaksi ja sen palvelujen piiriin. Tämä hakeutuminen edellyttäisi kuitenkin perhesuhteisiin, toimeentuloon tai muihin olosuhteisiin liittyvää perustelua syytä. Näitä tapauksia varten ei ole valmisteilla kuntien välistä korvausjärjestelmää. Kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alusta. Sami Uotinen, puh Palveluiden uudistaminen on yksinkertaista Kehittäminen näyttäytyy spiraalinmaisena. Kautta aikojen on tehty erilaisia kehittämistoimia. Näistä toimista ne osat, jotka ovat tuottaneet lisäarvoa, ovat jääneet elämään. Yhdessä eri kehittämistoimet ovat siis vuosisatojen aikana kasvattaneet spiraalia, joka on aina kierähtänyt lisäarvoa tuottaneiden ja käytäntöön elämään jääneiden uudistusten kautta uudelle kehälle tarjoten mahdollisuuksia taas uusille toimille kuljettaa kehää eteenpäin. Näin elämään jääneille uudistukselle on aina ollut keskeistä lisäarvon tuottaminen ihmisten elämään ja kytkeytyminen suurempiin kokonaisuuksiin. Samoin kehittämiseen on aina kuulunut ns. hypetys. Kehittämistyötä on viety eteenpäin uskoen milloin mihinkin kaikenratkaisevaan mantraan. Esimerkkejä löytyy kautta historian; yksi niistä on luvun alun teknologiahypetys. Nämä hypetykset ovat kehitystyölle kuitenkin ensiarvoisen tärkeitä, sillä niiden sisällä ja alla löytyvät ne merkittävät lisäarvoa tuottavat uudistukset, jotka jäävät elämään. Nämä uudistukset ovat huomattavasti pienempiä kuin mitä hypetys on antanut ymmärtää, mutta kehittämistyön spiraalilla niiden merkitys on pitkällä aikajänteellä merkittävä. Tällä kehittämistyön spiraalilla palveluiden uudistaminen on tämän hetken juttu. Tavallaan se ei ole spiraalille ominainen vapaa tai ennakoiva kehittämishaaste, sillä palveluiden uudistamisen reunaehdot nousevat taloudesta ja toimintaympäristön muutoksesta. Silti palveluiden uudistaminen tapahtuu osittain hypetyksen alla, nimittäin innovaatiohypetyksen. 10 Perusturva 1/2010

11 KUNTAPALVELUJEN UUDISTAMINEN Erityisesti kuntapalveluiden uudistamiseen vaikuttavat keskeisimmin kolme tekijää: Paras-hankkeen tuottama kuntareformi ja sitä tukevat muut ohjelmat, toimintaympäristön muutokset sekä kunnallista itsehallintoa kaventava säätely (mm. normiohjauksen ja lakisääteisyyden lisääminen). Paras-hankkeessa luodaan niitä rakenteita, jotka tulevat mahdollistamaan tuotantoprosessien ja uusien palvelukonseptien kehittämisen. Mutta tämä kehittämistyö edellyttää ymmärrystä moniulotteisesta toimintaympäristön kokonaisuudesta. Palvelu-uudistuksia on tarkasteltava rakenne-prosessituote -jatkumolla kokonaisuuksien hahmottamisen kautta. Näin tarkasteltuna visiolähtöisyys, asiakaslähtöisyys ja globalisaatio versus paikallisuus määrittyvät niiksi toimintaympäristön tekijöiksi, jotka vaikuttavat palvelukonseptien ja -prosessien uudistamiseen. Palveluiden uudistamisessa on siis keskeistä ymmärtää kehittämistyön luonnetta, struktuurien mahdollistavaa merkitystä sekä kokonaisuuksien hahmottamisen kautta tapahtuvaa toimintaa. Mitä tämä siis käytännössä tarkoittaa? Kehittämistyön luonteen ymmärtäminen edellyttää hidasta harkintaa, joka mahdollistaa nopeat, oikein suunnatut toimet ja kehittämiskumppanuuden. Struktuurien rakentaminen luo kehittämisympäristön, jossa rakenteet tukevat prosessien ja tuotteiden kehittämistä. Kokonaisuuden hahmottaminen ja siitä lähtevä toiminta on kuitenkin kehittämistyön ydin. Ja tässä kohtaa kehittämistyö kohtaa Akilleen kantapäänsä. Vaikka kehittäminen olisi kuinka oikein suunnattua ja hypetyksestä riisuttua, sillä ei ole merkitystä ilman jaettua ymmärrystä (sense making). Jaettu ymmärrys luo toiminnalle tarkoituksen sekä osoittaa mitkä eri tekijät ja osaaminen muutoksien viidakossa vaikuttavat halutulla tavalla. Jaettu ymmärrys ja jaetut tulkinnat ovat yhteisesti sovittuja ja suuntaavat toimintaa kaikilla eri toimijatasoilla. Jaetun ymmärryksen luominen on keskeinen osa johtamiskulttuuria ja muutosjohtajuutta; kyseenalaistaahan menestyvä palvelu-uudistus aikaisempaa toimintaa. Palveluiden uudistamisessa se kohdentuu erityisesti kehittämisympäristöön. Kun mietitään kuntapalveluiden järjestämis- ja tuottamisympäristöä, innovaatiokirjallisuudesta kunnalle tarjotaan ennakoijan, välittäjän ja kehittäjän rooleja sekä haastetta luoda tila (tai kehittämisalusta). Samalla kunnan tulisi olla edellytysten luoja, mahdollistaja ja uusien palveluiden tai innovaatioiden syntymisen tukija. Lisäksi tulisi pystyä määrittelemään moniulotteinen asiakaslähtöisyys. Herää väistämättä kysymys, missä menee jargonin ja konkretian rajat? Ja mistä löytyy se lisäarvo spiraalin kehän kierähtää eteenpäin? KEHITTÄMISMYÖNTEISIÄ VAI EI? Käsitys kuntien kehitysvastaisuudesta on harhaa. Mutta palveluja halutaan kehittää niin, että kehitystyö tuo mukanaan jotain lisäarvoa. Ensimmäinen tehtävä on luoda rakenne, joka mahdollistaa uudet toimintamallit tätähän mm. Paras-hankkeessa tehdään. Toinen tehtävä on miettiä asiakaslähtöiset prosessit ja järjestämisen tavat. Tällöin voidaan miettiä joko organisatorisia uudistuksia tai asiakasrajapintojen ja palveluiden tuottamisuudistuksia vaikka erilaisten verkosto-, arvoketju- ja kumppanuusmallien kautta. Lisäksi voidaan miettiä uudistuksia suhteessa olemassa olevaan lainsäädäntöön ja miten lainsäädännön viitekehystä voidaan ravisuttaa. Palveluita uudistettaessa tavoitteena on luoda tilaa, ei kaventaa toimintakenttää. Esimerkiksi nyt voimaan tullut laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä lisää asiakkaan (loppukäyttäjä) valinnanmahdollisuuksia sekä kunnan liikkumatilaa järjestäjänä. Mutta miksi kehittämistyö ei ole yksinkertaista? TAVOITE TARVITAAN Mietittäessä palvelu-uudistuksia kunnissa tarvitaan jaettua ymmärrystä siitä, mihin lopputulemaan halutaan päästä. Vaikka rakenteet sallisivat uudistuksen, moniulotteista todellisuutta on vaikea hahmottaa ja tietoa on valtavat määrät. Päätöksenteko kunnissa sekä kehittämisprosessien läpivienti on haastavaa. Lisäksi uudistukset luovat toimijoille uusia rooleja ja tarvetta uuteen osaamiseen. Mutta tehdäänkö tästä nyt liian vaikeaa? Ovathan substanssialatkin kehittyneet sisäisesti ja avautuneet. Miksi siis samat ihmiset, jotka ovat tehneet merkittäviä uudistuksia omassa työssään, olisivat nyt jotenkin erilaisia? Samoin palveluiden tuottamiseen liittyvää suunnittelu-, kehittämis- ja tuottamisyhteistyötä tehdään alueellisella tasolla eri toimijoiden kesken. Eivätkö siis kunnat ole aina olleet ennakoijia, kehittäjiä ja edellytysten luojia? Yksi keskeinen ongelma on löytää tieto siitä, mikä on haluttu lopputulema, määrittää yhteisen ymmärryksen kautta keinot sen saavuttamiseksi, tehdä tarvittavat päätökset sekä juurruttaa uusi toimintamalli uusine roolivaatimuksineen. Palvelujen uudistaminen tuottaa lisäarvoa spiraalin kehälle, kun päätöksenteon perustana on visionäärisyys, asiakaslähtöisyys sekä toimintaympäristön, kehittyvien prosessin osien ja tuotantotapojen huomioiminen. Mutta se edellyttää, että mukana on syvällistä asiantuntijuutta palvelualalta (esim. vanhuspalveluista) ja uudet roolit näyttäytyvät työntekijöille järkevinä. Lisäksi kokonaisuuksien hallinta edellyttää koko Suomen yhteistä visiota. Silti uudistajien on syytä muistaa eräs asia kehittäminen tapahtuu pääosin todennet- Perusturva 1/

12 tujen hyötyjen kautta pienten askelten tekniikalla ja haluttiinpa tai ei, se on aina aikaa vievä prosessi. Katariina Välikangas, verkostokoordinaattori Innokylä, puh Sairaanhoitopiirien johtamisen keskeiset tiedot Luotettavien tietojen ja tietämyksen osuus johtamisessa ja päätöksenteossa on lisääntynyt ja vahvistuu edelleen. Tarvittavien ja myös tarjolla olevien tietojen määrä kasvaa, kun toimintaympäristöt ovat muuttuneet. Tietojen yhdensisältöisyys ja tuoreus ovat oleellinen osa tietojen laatua ja yhteinen ongelmamme. Eri käyttötarkoituksiin tarvittavat tiedot on saatava kantatiedoista mahdollisimman vähällä vaivalla valtaosin käsin koskematta. Uusia mittareita tarvitaan uudenlaisille tavoitteille. Johtamisen korostuvia painoalueita ovat palvelujen asiakaslähtöisyys, asiakastyytyväisyys, henkilöstön osaamisen ylläpito, työtyytyväisyys, tuottavuuden parantaminen, kustannusten hallinta, hintakilpailukyky sekä tilojen ja laitteiden käyttöasteet, energiansäästö ja ilmastovaikutusten vähentäminen. Näistä tarvitaan tavoite- ja seurantatietoja, joista ainakin osa vaatii uudet mitat ja mittarit. Kehittämishankkeessa määriteltiin johtamisessa käytettäville tiedoille ja tietojen tuotannolle yhteiset tavoitteet ja vaatimukset. Valitut johdon tarvitsemat kärkitiedot ja ydintiedot ovat raportin keskeisin sisältö. Tietotuotannon toimijat -luku korostaa sairaanhoitopiirin oman tietotuotannon tärkeyttä ja keskeisyyttä sekä asemoi muiden toimijoiden täydentävää roolia. Muut kehittämishankkeet kertovat, mitä on menossa ja vireillä. Kehittämisehdotukset avaavat, mitä uutta tarvitaan esimerkkinä Yhtenäiset tiedot piirien internet-sivuille. Hyödylliset linkit kannattaa lisätä omien suosikkien joukkoon. Tavoitteena on kehittää, keskittää ja automatisoida sairaanhoitopiirien johtamisen tarpeisiin kerättävien ja raportoitavien tietojen toimittamista. Tavoitteena on myös hyödyntää aiempaa paremmin sairaanhoitopiirien kehittyviä tietojärjestelmiä ja tietovarastoja. Kun sairaanhoitopiirien johdon käytössä ovat yhdensisältöiset keskeiset tiedot, mahdollistuu piirien välinen luotettava vertailu ja tarjoutuu uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön. Raportti ja sitä täydentävät liitteet antavat virikkeitä kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen johtamisessa tarvittaviin keskeisiin tietoihin ja niiden kehittämiseen. Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot -raportti ja liitteet löytyvät seuraavan linkin kautta: Ellei linkki avaudu, mene polkua: kunnat.net/soster => Sairaanhoitopiirit => Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot. Heikki Punnonen, puh Sähköiset pyynnöt rikosrekisteriotteista Oikeusrekisterikeskukselle on vuoden alusta ollut mahdollista lähettää hakemuksia myös sähköisesti makkeilla voi tilata rikosrekisteriotteita tai anoa maksuaikaa Oikeusrekisterikeskuksessa perittävänä oleville sakoille tai korvauksille. Lomakkeet löytyvät Asiointi ja lomakkeet -osiosta Lisätietoa otteen tilaamisesta tai maksuajan anomisesrikeskus/index.htm Ote tai päätös lähetetään hakijalle postitse, otteen toimitusaika on noin viisi työpäivää ja maksuaikapäätöksen noin 10 työpäivää. 12 Perusturva 1/2010

13 TERVEYDENHUOLTO Opiskeluterveydenhuollon työryhmän ehdotukset opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi Ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltopalvelujen kustannuksia ja järjestämistä selvittelevä työryhmä luovutti esityksensä peruspalveluministeri Paula Risikolle Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli: 1) selvittää opiskeluterveydenhuollon kustannukset, 2) vertailla kunnalle ja yhteiskunnalle aiheutuvia opiskeluterveydenhuollon kustannuksia, kun opiskeluterveydenhuolto toteutetaan kunnallisena palveluna tai Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) mallilla, 3) esittää toimiva opiskeluterveydenhuollon järjestämistapa ja 4) tehdä ehdotuksia opiskeluterveydenhuollon palvelujen kehittämiseksi. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen osalta työryhmä ehdotti, että ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto järjestetään nykymallin mukaan eli oppilaitoksen sijaintikunnan järjestämänä. Rahoituksen vahvistamiseksi työryhmä esitti toimivaa lakisääteistä opiskeluterveydenhuollon palvelujen laskutusoikeutta oppilaitosten sijaintikunnan ja kotikunnan välille tai muunlaisen kotikuntien korvausvastuun käyttöönottoa. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi työryhmä ehdotti ensisijaisesti YTHS-mallia. YTHS-mallin käyttöönotto edellyttäisi ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon rahoitustavan muutosta, rahoitusosuuksien jatkoselvittämistä rahoittajaosapuolten kanssa ja lainsäädännön tarkistamista. Tämä malli edellyttäisi myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden maksamaa terveydenhoitomaksua sekä YTHS:n toiminnan laajentamista ammattikorkeakoulutusta tarjoaville paikkakunnille. Toissijaisesti työryhmä esitti ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon palvelujen järjestämistä nykyisen käytännön mukaisesti oppilaitoksen sijaintikunnan järjestämänä. Tähän mallin liittyen työryhmä esittää vastaavia rahoituksen uudistuksia kuin toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisessä. Suomen Kuntaliiton nimeämä edustaja jätti työryhmän muistioon ns. täydentävän lausuman. Lausumassa kiinnitettiin huomiota siihen, että työ- ryhmän muistiossa ei ollut riittävästi selvitetty AMKopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ensisijaiseksi järjestämistavaksi asetetun YTHS-mallin toimivuutta ja kustannustehokkuutta. Täydentävässä lausumassa todettiin, että AMKopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistapa YTHS-mallin mukaan sisältää rahoituksen osalta epävarmuustekijöitä. Näitä ovat mm. vakuutettujen sairaanhoitovakuutusmaksun tuoton nostaminen 9,2 miljoonalla eurolla sekä työryhmän ehdottama korkeakouluopiskelijoiden pakollinen terveydenhoitomaksu. Lausumassa nostettiin esiin myös yhdenvertaisuusnäkökulman. Työryhmän muistiossa on lähdetty siitä, että lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto toteutetaan asetuksen (valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta) tasoisesti. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelutasoa esitetään nostettavaksi muiden korkea-asteen opiskelijoiden tasolle. Kansanterveyslain mukainen opiskeluterveydenhuolto perustuu yleislääkärijohtoiseen toimintaan. Sairausvakuutuslaissa säädetty sairausvakuutusrahoitus YTHS:n toimintaan koskee myös erikoislääkäritasoista avosairaanhoidon palveluja. YTHS-mallilla järjestetty AMK-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto laajentaisi heidän opiskeluterveydenhuoltoa myös erikoislääkäritasoisiin avosairaanhoidon palveluihin. Tämä korostaa entisestään eriarvoisuutta eri opiskelijaryhmien ja väestöryhmien välillä. Kunnilla on laaja vastuu kaikkien asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Täydentävässä lausumassa tuotiin esiin, että PA- RAS- hanke, Kaste-ohjelma, Toimiva terveyskeskusohjelma sekä Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta parantavat terveyskeskusten mahdollisuuksia huolehtia perusterveydenhuollosta ml. opiskeluterveydenhuolto. Nyt tulee seurata asetuksen toimeenpanoa ja palvelujen saatavuutta. Soile Paahtama, puh Perusturva 1/

14 ICPC-2 perusterveydenhuollon vastaanottokäynteihin johtaneiden terveysongelmien kirjaamisessa Perusterveydenhuollon kansainvälinen luokitus, ICPC, on kansainvälisesti laajimmalle levinnyt perusterveydenhuollon vastaanottokäyntien syiden luokitus. Se on suunniteltu erityisesti perusterveydenhuollon toimintaympäristöön ja tarpeisiin. Luokitusta on alun perin käytetty potilaan ilmoittaman hoitoon hakeutumisen syyn kirjaamisessa, mutta sen käyttö on vähitellen laajentunut kuvaamaan terveysalan ammattilaisen näkemystä käyntiin johtaneesta terveysongelmasta. Luokituksen avulla on mahdollista dokumentoida myös vastaanottokäynnin aikana toteutuneita tai siihen välittömästi liittyviä tutkimus-, hoito- ja muita toimenpiteitä ja käynnin sisältöjä. ICPC on käännetty 30 kielelle. Se on laajassa käytössä mm. Hollannissa, Belgiassa, Tanskassa ja Norjassa, jossa sen käyttö on pakollista sosiaalivakuutuksen asiayhteyksissä. Luokituksen copyright-oikeudet omistaa Maailman yleislääkärijärjestö (ICPC-2 Wonca 1998), ja sen käytännön kehittämisestä vastaa Woncan kansainvälinen luokituskomitea WICC. Kuntaliitolla on lisenssi luokituksen levittämiseksi suomen ja ruotsin kielellä Suomessa. Luokituksen jakelu tapahtuu Kansallisen koodistopalvelun kautta. ICPC:n kehittäminen perustuu käytännön ammattilaisten ja tutkijoiden havaintoihin siitä, että Kansainvälinen tautiluokitus, ICD-10, ei välttämättä sovellu parhaiten yleislääketieteeseen/perusterveydenhuoltoon. ICPC-2:ta on pidetty perusterveydenhuollossa esiintyvien yleisten, oiretasoisten ja monisäikeisten terveysongelmien luokittelussa helpompana ja luotettavampana kuin tautilähtöistä, sinänsä huomattavastikin yksityiskohtaisempaa, ICD-10:ä. Ajatukset ja tarpeet luokituksen karkeusasteesta vaihtelevatkin suuresti käyttöyhteydestä, -ympäristöstä ja -tarkoituksesta riippuen. ICPC sisältää perusterveydenhuollossa yleisimmin esiintyvät terveysongelmat, joiden esiintyvyys on kansainvälisessä aineistossa vähintään 1/1000 tapausta vuodessa. ICPC:N ENSISIJAINEN KÄYTTÖTAPA SUOMESSA Potilaan terveysongelmien kirjaaminen on hyvän hoidon ja työn kehittämisen lähtökohta. ICPC on yksi varteenotettava työkalu potilaan hoidon kannalta keskeisen tiedon jäsentämiseksi ja tiivistämiseksi. ICPC:n kansallisen käytön lähtökohtana pidetään sitä, että luokituksen avulla kirjataan ensisijaisesti terveydenhuollon ammattilaisen näkemys vastaanot- tokäyntiin johtaneista terveysongelmista. Kun kaikki ammattiryhmät kirjaavat käyntiin johtaneet syyt yhdenmukaisesti, vastaanottotilanteessa on mahdollista saada kokonaiskäsitys potilaan käyntihistoriasta ja ongelmista. Vapaamuotoisen tekstin rinnalla kirjattu tieto auttaa näin omalta osaltaan hahmottamaan niitä tekijöitä ja taustoja, jotka potilaan hoidossa on syytä huomioida. Terveysongelmien järjestelmällinen, luokitusten käyttöön perustuva kirjaaminen mahdollistaa myös paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla aiempaa paremman toiminnan suunnittelun ja kehittämisen. Mikäli ICPC:llä halutaan dokumentoida potilaan ilmoittamat hoitoon hakeutumisen ja yhteydenottojen syyt, tässä tarkoituksessa tehdyt merkinnät tulee kyetä erottelemaan edellä mainituista (s.o. merkinnöistä, jotka perustuvat vastaanottokäynnin perusteella tapahtuvaan arvioon ja ammattilaisen toteamiin terveysongelmiin). Mikäli ICPC:tä taas käytetään käynnin aikana toteutuvien toimenpiteiden kirjaamiseen, toimenpidemerkintöjen tulisi nivoutua asiayhteyteensä, kulloisessakin tilanteessa käsiteltyyn terveysongelmaan. Oleellisinta on, että potilaan oireet ja vaivat tai taudit ja sairaudet tulevat kirjatuksi jokaisen käynnin tai muun vastaavan kontaktin yhteydessä. LUOKITUKSEN RAKENNE JA KOODIOTSIKON VALINTA ICPC-2 koostuu luvuista tai pääluokista, jotka edustavat pääasiallisesti anatomisia rakenteita tai elinjärjestelmiä. Lukuja on 17 ja niitä merkitään suuraakkosin (A Z). Luku A viittaa yleisiin ja epäspesifeihin ongelmiin, B veren ja vertamuodostavien elinten sekä immuunijärjestelmän ongelmiin, D ruuansulatuselinten ongelmiin jne. Naisten ja miesten taudeille, raskaudelle ja perhesuunnittelulle sekä sosiaalisille ongelmille on omat lukunsa. Kukin luku jakautuu edelleen seitsemään alaluokkaan, komponenttiin. Komponenttiin 1 lukeutuvat koodiotsikot kuvaavat erilaisia oireita ja vaivoja. Oireita ja vaivoja kuvaavat koodit päättyvät systemaattisesti, kaikissa luvuissa numeroihin Esimerkiksi tyypillinen yleisoire kuume kirjataan kolmimerkkisellä koodilla A03. Perusterveydenhuollossa yleisimmin esiintyvät taudit ja sairaudet lukeutuvat puolestaan komponenttiin 7 (taudit ja sairaudet) ja niitä kuvaavat koodit päättyvät aina numeroihin Esimerkiksi polven nivelrikko on koodi L90. Luokituksen selkeä rakenne helpottaa soveltuvan koodiotsikon valintaa. 14 Perusturva 1/2010

15 Kooditunnus on aina kolmijäseninen ja muotoa A01, A02, A03 jne.; B01, B02, B03 jne. Suuraakkosin merkityistä luvuista (A Z) valitaan ensin elinjärjestelmä, jonka hoitamisesta vastaanotolla on kyse. Mikäli kyseessä on esimerkiksi aiemmin diagnosoitu tauti tai sairaus, tai sairaus on muutoin todettavissa, kyseisestä luvusta valitaan sopivin otsikko/nimi (eli komponentin 7. koodi, joka päättyy johonkin numeroista 70 99). Tarvittaessa käytettävänä ovat oireita ja vaivoja kuvaavat (komponenttiin 1. kuuluvat) otsikot, joiden kooditunnus päättyy numeroihin Merkintä pyritään tekemään kuitenkin aina tilanteen ja luokituksen mahdollistamalla suurimmalla tarkkuudella. Oire- ja vaivatason koodien/otsikoiden määrä vaihtelee luvuittain 7 29, kun niiden määrä koko luokituksessa on yhteensä 320. Tautien ja sairauksien luokittelemiseksi ICPC-2:ssa on valittavana kaiken kaikkiaan 366 vaihtoehtoa, koodiotsikoiden määrän vaihdellessa luvuittain Käytännössä jo yleisintä koodiotsikkoa saattaa, ammattiryhmästä riippuen, kattaa yli puolet kaikista vastaanotoilla käsitellyistä terveysongelmista. ICPC-2:N JA ICD-10:N YHTEENSOPIVUUS ICPC:n ja ICD:n yhteensopivuus on perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalivakuutuksen yhteistyön kannalta välttämätöntä. Kun ICPC-2 toteutetaan asianmukaisesti potilastietojärjestelmissä, ICPC-koodin tarkentaminen ja/tai muuntaminen ICD10-koodiksi on mahdollista. Yleisenä ajatuksena on, että jatkossa laajat synonyymisanastot/terminologiat mahdollistaisivat termihakuun pohjautuvan, aiempaa joustavamman terveysongelmien dokumentoinnin. ICPC-2:N KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN Kuntaliitossa on muodostettu ICPC-asiantuntijaryhmä luokituksen käyttäjien ja muiden sidosryhmien edustajista 4-vuotiskaudeksi Asiantuntijaryhmän tehtävänä on välittää käyttö kokemuksia, tarpeita ja toiveita ICPC-2:n kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä edistää ja ohjata luokituksen hyödyntämistä Suomessa. Pyrkimyksenä on ICPC-2:n kansallisesti yhdenmukainen käyttö ja tulkinta. Toiminnalla halutaan tukea rakenteiseen kirjaamiseen siirtymistä perusterveydenhuollossa sekä edistää perusterveydenhuollon yhtenäisen tietopohjan muodostamiseksi asetettuja päämääriä ja kuntien mahdollisuuksia perusterveydenhuollon toimintojen suunnittelemiseksi, resurssien suuntaamiseksi ja työnjaon kehittämiseksi. Kuntaliitto on julkaissut käännöksen englannin- Primary Care -kirjasta ( Wonca 2005). Julkaisu on tilattavissa tai ladattavissa Kuntaliiton verkkokaupasta. Siinä on huomioitu Woncan luokituskomitean WICC:n tekemät päivitykset aina tammikuuhun 2010 ja koodistopalvelimella olevan ICPC-2-version päivittäminen kirjassa esitetyn mukaiseksi on käynnissä. Lisäohjeistusta ja tarkennuksia luokituksen kansallisesta käytöstä tullaan julkaisemaan Kuntaliiton sivustoilla, > Sosiaali ja terveys > Palveluiden luokitukset, nimikkeistö ja laatu > ICPC- 2-E Perusterveydenhuollon kansainvälinen luokitus. Tuija Savolainen, puh LAPSET JA NUORET Lasten päivähoidon hallinto kunnissa Kuntaliitto selvitti tammikuussa kuntiin tehdyllä kyselyllä, missä hallintokunnassa ja minkä nimisen lautakunnan alaisuudessa lasten päivähoito on kunnissa. Päivähoidon hallinnonalaa koskeva kysely kattoi kaikki manner-suomen 326 kuntaa. Ahvenmaan kunnat eivät olleet mukana. Kunnilla on oikeus organisoida vapaasti tuottamiensa palveluiden lähihallinto. Paras-hanke sekä kuntaliitokset ovat vauhdittaneet kuntia tekemään uusia hallinnollisia ratkaisuja myös päivähoidon osalta. Vuoden 2010 alussa päivähoidon hallinto oli opetus- ja sivistystoimessa 162 kunnassa (50 %), kun viime vuonna päivähoito oli opetustoimen hallinnon alalla 133 kunnassa (40 %). Sosiaalitoimessa päivähoito on 135 kunnassa (41 %), kun vastaavasti viime vuonna sosiaalitoimen alaisuudessa päivähoito oli 179 kunnassa (54 %). Siirtymää sosiaalitoimesta opetus- ja sivistystoimeen tapahtuu edelleen. Kolme kuntaa on tehnyt päätöksen, että päivähoito siirtyy opetustoimeen Perusturva 1/

16 ja kaksi kuntaa on tehnyt päätöksen, että päivähoito siirtyy opetustoimeen Myös muunlaiset hallintoratkaisut ovat lisääntyneet. Nyt päivähoidon hallinto on organisoitu muulla tavoin 29 kunnassa (9 %), kun erilaisia ratkaisuja viime vuonna oli 6 %:ssa kunnista (21 kuntaa). Viidessä kunnassa lautakuntana on elämänkaarimallin mukaisesti lasten ja nuorten palveluiden tai lapsi- ja perhepalveluiden lautakunta ja kolmessa kunnassa päivähoito on suoraan kunnanhallituksen alaisuudessa. Lisäksi päivähoitoa on järjestetty kuntayhtymissä ja liikelaitoksissa. Kahdessa kunnassa päivähoito on peruspalvelulautakunnassa yhdessä koulutoimen kanssa. Yhteenveto päivähoidon kuntatason hallinnosta ja kuntakohtaiset tiedot löytyvät osoitteesta >lasten päivähoito>päivähoidon hallinto Anna-Maija Haliseva-Lahtinen, p Päivähoidon asema valtionhallinnossa Peruspalveluministeri Paula Risikko ja opetusministeri Henna Virkkunen kutsuivat lokakuussa 2009 varatuomari Tuulikki Petäjäniemen ja toimitusjohtaja Simo Pokin selvittämään varhaiskasvatuksen asemaa valtionhallinnossa. Selvityshenkilöt luovuttivat selvityksensä Selvityshenkilöt esittävät, että päivähoidon hallinto siirretään kokonaisuutena sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta opetusministeriön hallinnonalalle. Päivähoidon kokonaisuuteen kuuluvat kunnan ja yksityisten tahojen järjestämä päivähoito, avoimet varhaiskasvatuspalvelut, lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki. Siirron jälkeen päivähoitopalvelut eivät olisi enää sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuja sosiaalipalveluja vaan varhaiskasvatuspalveluja. Selvityshenkilöt pitävät perusteltuna, että suomalaisen päivähoidon perustehtävää kuvaava Educare- Lasten päivähoidon asiakasmaksuihin indeksitarkistukset alkaen malli, jossa yhdistyvät lapsen hoito, kasvatus ja opetus, on jatkossakin päivähoidon perusta. Hallinnon siirtoon liittyvät säännökset voitaisiin selvityshenkilöiden mukaan muuttaa varsin nopeasti, mutta lainsäädännön sisältöön pohjautuvat useat periaatteellisia kannanottoja vaativat muutokset sen sijaan vaativat aikaa ja resursseja. Selvityshenkilöt pitävät mahdollisena, että muutokset tulisivat voimaan vuoden 2011 aikana. Ministeri Paula Risikko ja ministeri Henna Virkkunen pitävät varhaiskasvatusasioiden siirtoa sosiaali- ja terveysministeriöstä opetusministeriöön perusteltuna. Ehdotettu uudistus ei vaikuttaisi kuntien oikeuteen päättää päivähoidon ja varhaiskasvatuksen hallinnon organisoinnista. Anna-Maija Haliseva-Lahtinen, p Lasten päivähoidosta perittävät asiakasmaksut on tarkistettu sosiaali- ja terveydenhuollon hintaindeksillä ja päivähoitomaksun määräämisessä käytettävät tulorajat yleisellä ansiotasoindeksillä. Muutokset perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön antamaan ilmoitukseen eräistä indeksillä tarkistetuista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista ja kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelistä (959/2009). Perheen nuorimman lapsen kokopäivähoidosta perittävä ylin kuukausimaksu nousee alkaen 233 eurosta 254 euroon. Saman perheen ikäjärjestyksessä toiseksi nuorimman päivähoidossa olevan lapsen korkein perittävä maksu tulee olemaan 229 euroa kuukaudessa. Alin perittävä kuukausimaksu nousee 23 euroon. TULORAJAT ALKAEN Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n 3 momentissa tarkoitetut päivähoitomaksun määräämisessä käytettävät tulorajat ovat lähtien seuraavat: Perheen koko, Tuloraja Korkein henkilöä euroa/kuukausi maksuprosentti , , , , ,9 Jos perheen koko on suurempi kuin kuusi, nostetaan maksun määräämisen perusteena olevaa tulorajaa 16 Perusturva 1/2010

17 lähtien 117 eurolla kustakin seuraavasta perheen alaikäisestä lapsesta. Lasten päivähoitomaksujen määräytymisperusteet ovat muilta osin pysyneet ennallaan. Osa-aikaisesta hoidosta peritään edelleen kunnan päättämin perustein hoitoaikaan suhteutettu kokopäivähoidon maksua alempi maksu ja tilapäisesti annettavasta päivähoidosta voidaan määrätä kunnan päättämä maksu. Laissa säädetyt päivähoitomaksut ovat enimmäismääriä. Päivähoitomaksujen korottamisesta tulee kunnassa tehdä päätös. Lisäksi tehdään asiakaskohtaiset päätökset. Tarkempia tietoja löytyy osoitteesta net Kuntaliiton yleiskirjeet: Yleiskirje 2/80/2010, Lasten päivähoidon asiakasmaksujen indeksitarkistukset alkaen. Anna-Maija Haliseva-Lahtinen, p. (09) Turvakotien riittävyys Sosiaali- ja terveysministeriössä on julkaistu turvakotipalveluja koskevan selvityksen tulokset, jonka mukaan turvakotipalvelut ovat Suomessa riittämättömiä suhteessa lähisuhde- ja perheväkivallan määrään. Turvakotijärjestelmässä on useita haasteita. Palveluja ei ole saatavilla kohtuullisella etäisyydellä eri puolilla Suomea. Itä- ja Pohjois-Suomessa on vain muutama turvakoti. Etelä-Suomessa palvelut ovat keskittyneet suuriin asutuskeskuksiin, jolloin hajaasutusalueelta etäisyys lähimpään turvakotiin voi olla pitkä. Suomeen olisikin selvityksen mukaan luotava alueellisesti kattava turvakotien verkosto. Tällä hetkellä turvakodeilta puuttuvat valtakunnalliset laatusuositukset sekä yhtenäiset kriteerit toimiluvan saamiseksi. Selvityksessä esitetään, että turvakotipalvelut määriteltäisiin lainsäädännössä sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluiksi. Turvakotipalveluiden perusrahoitus tulisi olla julkisen vallan vastuulla. Suomesta puuttuu myös salainen turvakoti, joka takaisi lähisuhde- ja perheväkivallan uhrin turvallisuuden, kun uhri on välittömässä hengenvaarassa ja/ tai tappouhkausten kohteena. Turvakodissa voi asioida nykyisin nimettömänä vain puhelimitse tai avopalveluissa, mutta ei turvakotijaksolla. Lapsen ja vanhemman turvallisuus voi vaarantua turvakodissa, koska väkivaltaa käyttävällä lapsen huoltajalla on lainmukainen oikeus tietää lapsensa olinpaikasta ja tavata lasta. Turvakodit ovat kehittäneet asiakaslähtöistä lapsityötä, mutta lasten huomioiminen erillisenä asiakasryhmänä vaihtelee turvakodeittain. Euroopan Neuvoston suosituksen mukaan Suomessa tarvittaisiin yksi turvakodin perhepaikka asukasta kohden. Maassamme on tällä hetkellä erillisiä turvakoteja sekä turvakotipaikkoja kriisikeskusten tai lastenkotien yhteydessä yhteensä 375 asiakaspaikkaa, joista perhepaikkoja on 123. EN:n suosituksen mukaan Suomessa pitäisi olla 530 perhepaikkaa. Suurin osa turvakodeista on yhdistyspohjaisia. Turvakotien rahoitus on myös epävarmaa, sillä se perustuu asiakaskohtaisiin kunnan maksusitoumuksiin ja ostopalvelusopimuksiin. Turvakotiselvitys tarkasteli turvakotijärjestelmän nykytilaa, toimintaa, tarvetta sekä riittävyyttä. Turvakodeille tehtiin kysely ja lisäksi aluehallintovirastoilta (ent. lääninhallitukset) selvitettiin näkemyksiä toimiluvan saaneista turvakodeista. Selvityksen ohjausryhmään kuului asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet monipuolisesti turvakotijärjestelmään ja turvakotipalveluiden arkeen. Turvakotiselvityksen pohjalta tulee jatkaa keskusteluja siitä, miten julkinen valta edistää ja varmistaa kansalaisten välttämättömät turvallisuuspalvelut. Tulisiko tämänkaltaisten turvallisuuspalvelujen järjestäminen ollakin valtion vastuulla? Lähde: Laine Terhi: Lähisuhde- ja perheväkivallan uhreille tarjottavat turvakotipalvelut. Sosiaali- ja terveysminis- Sirkka Rousu, puh Perusturva 1/

18 Uhkasakkojen määräämisen sijaan rakenteellisia uudistuksia Itä-Suomen aluehallintovirasto on 9. helmikuuta 2010 määrännyt, että Kuopion kaupungin tulee saattaa toimeentulotukihakemusten käsittelyajat toimeentulotukilain mukaisiksi viimeistään 31. toukokuuta Aluehallintovirasto on myös määrännyt, että lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten käsittelyssä on päästävä lastensuojelulaissa säädettyihin käsittelyaikoihin viimeistään 30. kesäkuuta 2010 mennessä. Määräysten noudattamisen tehosteeksi on asetettu toimeentulotukiasiassa euron ja lastensuojeluasiassa euron sakon uhka. Jos kaupunki ei noudata käsittelyaikojen korjaamista koskevia määräaikoja, aluehallintovirasto voi ryhtyä toimiin asetettujen uhkasakkojen tuomitsemiseksi. Kaupunki on aluehallintovirastolle antamissaan selvityksissä ilmoittanut ryhtyvänsä korjaamaan käsittelyaikoja. Kaupungin oman arvion mukaan lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten käsittelyyn tarvitaan kuusi uutta sosiaalityöntekijää. Lisäksi tarvitaan erilaisia toiminnallisia uudelleenjärjestelyjä, jotta lastensuojelulain mukaisiin käsittelyaikoihin päästään. Myös toimeentulotukihakemusten käsittelyn nopeuttaminen edellyttää lisähenkilöstön palkkaamista ja muita etuuskäsittelyn tehostamistoimia. KUNNAN UHKASAKKO EI VÄHENNÄ TOIMEENTULOTUEN TARVETTA Kuntaliitto on esittänyt toimeentulotuen perusosan käsittelyn siirtämistä Kansaneläkelaitokselle. Näin kuntien sosiaalityöntekijät voisivat keskittyä niihin asiakkaisiin, jotka tarvitsevat kuntouttavaa tukea. Valtion hallinto ei saa lisätä paineita viimesijaisen tuen kysyntään, ja vaarana on, että työhallinto omilla asiakasvalinnoillaan lisää paineita viimesijaisen tuen käyttöön siirtämällä vaikeimmin työllistettävät asiakkaat kuntien vastuulle. Työhallinnon tehtävä on tukea kaikkia työnhakijoita. Asiakasvalinnat eivät saa johtaa siihen, että vaikeimmin työllistettävät jäävät kuntien palvelujen ja viimesijaisen toimeentulotuen varaan. PERUSTURVAAN TARVITAAN RAKENTEELLISIA MUUTOKSIA Uhkasakoilla ei vähennetä ihmisten tarvetta käyttää viimesijaisia palveluja. Tavoitteena tulee olla, että ensisijaiset sosiaaliturvaetuudet olisivat tasoltaan riittäviä. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi ja tilapäiseksi avuksi. Kun ns. ensisijaisetuuksien tasoa korotetaan, tarve hakea kunnalta toimeentulotukea vähenee. Sosiaaliturvan uudistamista pohtinut Satakomitea ei tehnyt niitä esityksiä, joilla perusetuuksien rakenteelliset vinoumat korjattaisiin ja toimeentulotuen hakemisen tarve pienenisi. Lastensuojelun tarvetta voidaan vähentää tehostamalla perheiden tukea. Lapsiperheiden lisääntyneeseen köyhyyteen on puututtava ennen kuin ongelmat kasvavat siinä määrin, että tarvitaan viimesijaista lastensuojelua. LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖN- TEKIJÖITÄ TARVITAAN LISÄÄ Lastensuojelun asiakkaiden määrä kunnissa on kasvanut ja sosiaalityöntekijöillä on paljon asiakkaita. Lisäksi lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvittämistä vaativien asiakkaiden määrä on lisääntynyt. Työntekijöitä on kasvaneeseen asiakasmäärän nähden liian vähän. Asiakastyön paineita lisää työntekijöiden suuri vaihtuvuus ja se, ettei kaikissa viroissa ole kelpoisuusvaatimukset täyttäviä työntekijöitä. Sosiaalityöntekijöitä ei myöskään valmistu yliopistoista tarpeeksi ja monissa kunnissa on vaikeuksia saada virkoja edes täytetyksi. Sosiaalityöntekijäkoulutuksen määrää tulisi yliopistoissa lisätä. Työvoimapula on jatkunut jo vuosia. Lastensuojelutyön laatu edellyttäisi, että työtä tehtäisiin mahdollisimman tehokkaasti työparin kanssa tai moniammatillisissa tiimeissä, jossa on esimerkiksi sosiaaliohjaajia ja perhetyöntekijöitä. KUNNAT KEHITTÄVÄT VARHAISTA TUKEA JA KUNTOUTTAVIA PERHEPALVELUJA Kunnissa on meneillään monia uudistuksia, joilla pyritään vastaamaan lisääntyneisiin lasten ja nuorten palvelutarpeisiin. Kasvaneisiin lastensuojelun asiakasmääriin vastaaminen on vaikeaa, sillä samaan aikaan kuntien talous on heikentynyt ja moni kunta tekee alijäämäisen budjetin. Kuopion lisäksi vastaavia ongelmia on muissakin kunnissa. Ehkäisevää lastensuojelua yhteistyössä kehittämällä vähennetään lastensuojelutarvetta, ja näin saadaan lisää voimavaroja lastensuojeluilmoitusten, lastensuojelutarpeen selvityksiin sekä avohuollon kuntouttavaan työhön. EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU VÄHENTÄÄ LASTENSUOJELUN TARVETTA Mitä paremmin arkinen kasvuympäristö edistää ja tukee lapsen ja nuoren kehitystä, sitä vähemmän tar- 18 Perusturva 1/2010

19 vitaan viimesijaista lastensuojelua. Tämä on keskeinen lastensuojelupoliittinen johtoajatus lastensuojelulaissa sekä kunnissa meneillään olevissa lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehittävissä hankkeissa. Jokainen kunta ottaa kantaa lakisääteisessä valtuuston hyväksymässä suunnitelmassa siihen, miten lasten ja nuorten hyvinvointityötä sekä lastensuojelua toteutetaan ja kehitetään. Jo lapsuudessa ja nuoruudessa näkyvien hyvinvointierojen syntyminen täytyy ehkäistä, painopisteen tulee olla ehkäisevässä lastensuojelussa sekä riittävän tehokkaissa avohuollollisissa ja koko perhettä kuntouttavissa tukitoimissa. Lasten, nuorten ja perheiden tarpeita ja palvelujen toimivuutta arvioidaan kunnissa nyt kokonaisvaltaisemmin, kehitetään yhteistyötä ja pohditaan keinoja tukea lasta ja nuorta jo peruspalveluissa. Tämä on välttämätöntä. Sirkka Rousu, puh Kuntien lakisääteiset lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat Kuntaliitto on yhteistyössä THL:n ja STM:n sekä mm. Kaste-hankkeiden kanssa tekemässä selvitystä kuntien lakisääteisistä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmista. Jokaiselle kunnalle lähetetään kevään lopussa vastattavaksi kyselylomake, jonka lisäksi pyydetään lähettämään suunnitelma ja valtuuston päätös sen hyväksymisestä. Tuloksista kerrotaan syksyllä järjestettävissä Lastensuojelun laatupäivien seminaarisarjassa (ks. koulutusilmoitukset toisaalla tässä lehdessä). Kansallisen tilannekuvan lisäksi kootaan yhteistyössä Kaste-ohjelman Lapset-hankkeiden kanssa alueelliset tilannekuvaraportit. Kuntaliitto on julkaissut suunnitelman valmistelua sekä seurantaa ja arviointia varten oppaat, jotka löytyvät maksutta nettisivuiltamme. Painettuna julkaisuja myydään. Oppaaseen sisältyy mm. lomakkeisto arkija kokemustiedon keruuseen lapsilta, koululaisista/ nuorilla sekä vanhemmilta. Ilahduttavaa on ollut, että lomakkeistoa on hyödynnetty ja kunnissa kerätty sähköisellä kyselyllä ja pienten lasten osalta aikuisen avustamana heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään arjesta. Sirkka Rousu, puh > lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat VANHUKSET Korjausavustuksia vanhusten asuntoihin vuonna 2010 Vanhusten asuntojen muutostöihin on saatavissa yhteiskunnan tukia. Korjausavustusten hakuaika on meneillään ja päättyy Tukien tarkemmista ehdoista kannattaa soittaa Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojille. Korjausneuvojat avustavat hakemusten tekemisessä. KORJAUSAVUSTUKSET Korjausavustusta haetaan kunnalta, joka saa määrärahat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA). Avustus myönnetään sosiaalisin perustein. Asunnossa asuvan ruokakunnan tulot ja varallisuus eivät saa ylittää asetettavia rajoja. Veteraaneilla on muuta vanhusväestöä korkeammat tulorajat. Myös veteraanien leskille myönnetään avustuksia näillä korkeammilla tulorajoilla. Henkilöluku Tulot (brutto) euroa/kk Tulorajoja korotetaan 795 eurolla kutakin lisähenkilöä kohden. Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani tai rintamaveteraanin leski, sovelletaan seuraavia tulorajoja: Henkilöluku Tulot (brutto) euroa/kk Perusturva 1/

20 VANHUSTEN ASUNTOJEN KORJAUSNEUVONTA Vanhustyön keskusliitolla on 15 alueellista korjausneuvojaa, jotka avustavat vanhuksia asunnossa tarvittavien muutostöiden suunnittelussa. Korjausneuvoja tekee tarvittavan paperityön eli tekee hankkeen luonnospiirustukset ja kustannusarvion sekä laittaa avustushakemukset liikkeelle. Tarvittaessa korjausneuvoja avustaa myös urakoitsijan löytämisessä. Korjausneuvojan tekemä työ on asiakkaille maksutonta, mutta remontin teko tietysti maksaa. VANHUSTYÖN KESKUSLIITON KORJAUSNEUVOJA ETELÄ-POHJANMAA Harri Hietikko HELSINKI Tom Holmlund KANTA-HÄME Kari Tahvanainen (osa Kanta-Hämeen kunnista jaettu muille, Tahvanaiselta tiedot) KYMI Arja Hinkkanen LAHTI Kari Tahvanainen LAPPI Teuvo Junes POHJOIS-SUOMI Tapio Karhu (osa kunnista jaettu muille, Karhulta tiedot) PIRKKA-HÄME Voitto Niska POHJOIS-KARJALA Lauri Takkunen POHJOIS-SAVO Pentti Heikkinen SATAKUNTA Taru Perämaa SISÄ-SUOMI Erkki Vesander SUUR-SAVO Ismo Kortman UUSIMAA Henning Ekholm VAASA Kenneth Bäckström VARSINAIS-SUOMI Antero Hiilesvuo Korjausneuvonnan päällikkö, Jukka Laakso, Turvajärjestelmien asiantuntija Matti Lamponen, Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen Apulaisoikeusasiamiehen sijaisena toimiva Riitta-Leena Paunio antoi päätöksen lääninhallituksen selvityksistä. Paunio korosti kannanotossaan, että yksinomaan niiden perusteella ei voi tehdä kattavaa arvioita ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten hoidon laadusta. Lääninhallitusten selvityksistä ei voi myöskään ainakaan kaikilta osin päätellä sitä, ovatko havaitut epäkohdat olleet yksittäisiä tapauksia vai yleisimpiä epäkohtia hoitopaikoissa. Oikeusasiamies Paunio pyysi maaliskuussa 2009 lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastoilta selvitystä mm. lääninhallitusten tarkastustoiminnasta sekä lääninhallitusten havainnoista hoitopaikkojen henkilöstömitoituksesta ja mahdollisista vanhusten hoitoon ja kohteluun liittyvistä epäkohdista. Lääninhallitukset antoivat selvityspyyntöön vastaukset elokuun 2009 lopussa. LAATUSUOSITUKSEN HENKILÖSTÖMITOI- TUS EI TOTEUTUNUT KAIKISSA KUNNISSA Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto laativat vuonna 2008 ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen. Lääninhallitusten selvityksistä ilmeni, että se oli käyttökelpoinen apuväline arvioitaessa hoidon laatua. Yksityisissä hoitopaikoissa se näytti yleisesti ottaen riittäneen turvaamaan lupamenettelyssä vaadittavan henkilömitoituksen. Myös kunnallisissa hoitopaikoissa laatusuositus näytti hyväksytyn. Laatusuosituksen henkilöstömitoitus ei kuitenkaan toteutunut kaikissa kunnissa. Paunio katsoi, että STM:n tulee arvioida, onko laatusuositus riittävä turvaamaan ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten perusoikeuksien 20 Perusturva 1/2010

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

ICPC-2 perusterveydenhuollon vastaanottokäyntien syiden dokumentoinnissa

ICPC-2 perusterveydenhuollon vastaanottokäyntien syiden dokumentoinnissa ICPC-2 perusterveydenhuollon vastaanottokäyntien syiden dokumentoinnissa Tuija Savolainen, projektipäällikkö ICPC-2, Perusterveydenhuollon kansainvälisen luokituksen käyttöönotto AvoHILMO-koulutus 11.6.2010

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ TAUSTA-AJATTELUA Voiko näin suuri hanke olla innovatiivinen ja toimiva vai kaatuuko se liian moniin tavoitteisiin, toimijoihin,

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

ICPC johdon työkaluna. 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS

ICPC johdon työkaluna. 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS ICPC johdon työkaluna 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) Huolehtii yliopisto-opiskelijoiden ja tällä hetkellä kokeiluna kahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja terveys sekä

Hyvinvointi ja terveys sekä Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka Kärkihankkeet: Hyvinvointi

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

Integroituja palveluja - Asiakaslähtöisen tukitoimet yhdestä tuutista Välittämisen koodi RoadShow Seinäjoki 10.3.2015 Ylijohtaja Silja Hiironniemi VM

Integroituja palveluja - Asiakaslähtöisen tukitoimet yhdestä tuutista Välittämisen koodi RoadShow Seinäjoki 10.3.2015 Ylijohtaja Silja Hiironniemi VM Integroituja palveluja - Asiakaslähtöisen tukitoimet yhdestä tuutista Välittämisen koodi RoadShow Seinäjoki 10.3.2015 Ylijohtaja Silja Hiironniemi VM Välittämisen koodin prosessikaavio pp.kk.vvvv 2 Palvelutilanne

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Innokylä tutuksi. - Miten Innokylää voi hyödyntää tällä hetkellä ja tulevaisuudessa?

Innokylä tutuksi. - Miten Innokylää voi hyödyntää tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Innokylä tutuksi - Miten Innokylää voi hyödyntää tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Miksi Innokylää tarvitaan? Tietoa käytäntöjen arvioinnista ja vaikuttavuudesta ei ole saatavilla. Hyvinvointi- ja terveyspalvelujärjestelmän

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot