KULTTUURIN KEHITTÄMISOHJELMA KESKI-SUOMI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULTTUURIN KEHITTÄMISOHJELMA KESKI-SUOMI 2000-2006"

Transkriptio

1 k KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu B 88 KULTTUURIN KEHITTÄMISOHJELMA KESKI-SUOMI Jyväskylä

2 ski-suomen Kulttuurin kehittämisohjelma Julkaisutilaukset Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Liisa Suonpää Puhelin Telekopio Lisätietoja Mikko Kankainen Puhelin ja e.mail: Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin /vaihde Julkaisun avainsanat Aluekehitys Kulttuuri Rakennerahastot Taide ISBN ISSN Painos: 500 kpl Kansi: Auli Pehkonen Taitto: Tuula Niemistö Painopaikka: KOPIJYVÄ OY 2

3 k ESIPUHE Keski-Suomessa on käynnistynyt EU:n alue- ja rakennepolitiikan toinen kierros, ohjelmakausi, joka ulottuu vuodesta 2000 aina vuoteen 2006 saakka. Maakunta voi hyödyntää useita EU:n tavoiteohjelmia ja myös muita rahoituslähteitä. Kulttuuri on esillä jossain määrin paremmin uusissa ohjelmissa kuin edellisen kauden eli vuosien ohjelmissa, mutta kulttuurin itseisarvoinen kehittäminen ei ohjelmista juuri näy. Aluekehittämisohjelmien kulttuurihankkeille löytyy paikkoja lähinnä kulttuurin yritystoiminnan, kulttuurimatkailun, kulttuurin vetovoimamerkityksen sekä kulttuurin koulutuksen ja osaamisen alueilta. Ohjelmien ohella kulttuurin merkityksen määrittäjinä ovat paikalliset ja alueelliset strategiat, jotka ohjaavat kehittämistyötä eri tavalla esimerkiksi Pohjoisessa Keski-Suomessa verrattuna muuhun Keski-Suomeen. Kulttuurin kehittämisohjelma Keski-Suomi haluaa muistuttaa kulttuurin merkityksestä maakunnan kehittämisessä. Siinä esitellään maakunnan kannalta keskeiset aluekehittämisohjelmat kulttuurin kannalta. Mahdollisuuksien realisointi on kulttuurin toimijoiden, yritysten, taiteilijoiden ja kehittäjien tehtävä. Kulttuurin toimijoiden ja taiteilijoiden sitoutuminen maakunnan kehittämiseen merkitsee tiedolla ja työllä itsensä elättävän maakunnan identiteetin vahvistumista. Kulttuuri on merkittävä maakunnan voimavara, profiloija ja työllistäjä. Kulttuurin kehittämisohjelmassa tarkastellaan kulttuuriteollisuuden ja sisältötuotannon näkökohdat, joita ohjelmissa painotetaan. Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelmassa kulttuuri on ollut mukana lähinnä informaatioteknologian osaamisalan kautta. Laajempi osaamiskeskustyyppinen kulttuurin kehittäminen on vireillä useilla tahoilla. Keski-Suomella ja Jyväskylän seudulla on edellytyksiä lähteä määrätietoiseen sisältötuotannon osaamiskeskustyyppiseen kehittämistyöhön alan yrittäjien ja osaamisorganisaatioiden yhteistyönä. Kulttuurin kehittämisohjelmalla halutaan osaltaan käynnistää tällaista yhteistyötä. Kulttuurin kehittämisohjelmaa on valmistellut työryhmä tutkimusjohtaja Mikko Kankaisen johdolla. Työryhmään ovat kuuluneet Keski-Suomen taidetoimikunnasta puheenjohtaja Markku Möttönen, varapuheenjohtaja Raija Partanen ja pääsihteeri Tiina Nurminen, Jyväskylän yliopiston museologian professori Janne Vilkuna ja Monikulma -projektin projektipäällikkö Irma Hirsjärvi. Työryhmän sihteerinä on toiminut maisteri Arja Seppälä. Työryhmä on keskustellut seuraavien asiantuntijoiden kanssa: Jyväskylän yliopiston vararehtori Pekka Neittaanmäki ja sisältötuotanto -työryhmän jäsen Peppi Taalas, Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Mauri Panhelainen, Keski-Suomen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja ja Pisla Oy:n toimitusjohtaja Teuvo Ruuhi, Viitapuu Oy:n toimitusjohtaja Ahti Paananen, Viitasaaren kaupunginsihteeri Riitta Hallberg ja kulttuurisihteeri Jorma Rihto, Jyväskylän teknologiakeskuksen informaatioteknologiasta vastaava johtaja Jussi Nukari, Jyväskylän kaupungin yhteyspäällikkö Ditte Stürmer ja kehittämispäällikkö Jouni Juutilainen, kauppa- ja teollisuusministeriön sisältötuotantoprojektin projektipäällikkö Tetta Jounela, Keski-Suomen graafisen toimialan toimialapäällikkö Ari Lehikoinen ja käsiteollisuuden toimialapäällikkö Taina Känninen, Keski-Suomen käsiteollisuusyhdistyksen toiminnanjohtaja Hannele Heikkinen, Jyväskylän teknisen oppilaitoksen opettaja Hannu Leinonen sekä Keski-Suomen liiton tutkimuspäällikkö Hannu Korhonen. Keski-Suomen liitto kiittää työryhmää ja sen asiantuntijoita ja toivoo työryhmän työn virittävän hyviä kehittämishankkeita, joille löytyy myös oikea paikka EU-ohjelmien toimintalinjoista ja toimenpidekokonaisuuksista. Jyväskylässä kesäkuussa 2000 Erkki Järvelä Maakuntajohtaja 3

4 ski-suomen Kulttuurin kehittämisohjelma SISÄLTÖ ESIPUHE... 5 OHJELMAN TARKOITUS... Miksi ja kenelle... Kulttuurin kehittämisohjelma Uusi ohjelmakausi RAKENNERAHASTO-OHJELMAT Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma Pohjoisen Keski-Suomen tavoite 1 -ohjelma Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelma Tavoite 3 -ohjelma Alueellinen maaseutuohjelma Yhteisöaloitteet Rakennerahasto-ohjelmat ja kulttuuri MITÄ JA MIKSI KULTTUURI... Näkökulman valinta... Kulttuuriteollisuus ja sisältötuotanto... KULTTUURIN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT KESKI-SUOMESSA TAVOITTEET KULTTUURIN KEHITTÄMISELLE KULTTUURIN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Sisältötuotannolla uutta yritystoimintaa ja työtä Yhteistyöstä intoa ja voimavaroja Koulutuksella osaamista ja tietoa Perinteestä ymmärrystä Ammattilaisilta taitoa ja tunnettuutta Tapahtumista vetovoimaa RAHOITUSPERIAATTEET JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT26 Ohjelmat ja toteutussuunnitelmat pohjana Kulttuurihankkeiden kriittisiä menestystekijöitä LISÄTIEDOT JA HAKEMUSTEN JÄTTÄMINEN Lisätietoja Hakemusten jättäminen ja käsittely LIITTEET 1. Tavoite 1 -ohjelman rakenne, rahasto ja rahoitusta myöntävät viranomaiset 2. Tavoite 2 -ohjelman rakenne, rahasto ja rahoitusta myöntävät viranomaiset 3. Tavoite 3 -ohjelman rakenne ja rahoitusta myöntävät viranomaiset 4. Maaseutuohjelman toimintalinjat, rahasto ja rahoitusta myöntävä viranomainen

5 k OHJELMAN TARKOITUS Miksi ja kenelle Kulttuurin kehittämisohjelma on tiedote kulttuurin kehittämismahdollisuuksista osana aluepoliittista kehittämistä, jota toteutetaan ohjelmaperusteisesti Euroopan unionin tuella ja osaksi rahoittamana ainakin seuraavat seitsemän vuotta. Ohjelma on jatkoa edellisen ohjelmakauden muistiolle Kulttuurin kehittämisohjelma Keski- Suomi Ohjelma ei ole kaikenkattava Keski-Suomen kulttuuriohjelma, vaan siinä esitellään lähinnä niitä mahdollisuuksia, joita EU:n rakennerahastojen osarahoittamilla ohjelmilla on. Pääpaino on tavoiteohjelmissa 1 ja 2, mutta myös muita kulttuurin kannalta olennaisia ohjelmia esitellään tai mainitaan. Alueiden kehittäminen on laajaa yhteistyötä, jossa on mukana satamäärin toimijoita ja lukuisasti julkisia viranomaisia. Ohjelmia toteutetaan hankkeina ja projekteina. Projektimuotoinen työskentelytapa edellyttää asiantuntemusta ja kouluttautumista. Oma-aloitteisuus, omaehtoisuus ja kumppanuus ovat tärkeitä lähtökohtia, mutta käytännön hanketyössä on tiedettävä monenlaisia ohjelmiin ja menettelytapoihin liittyviä asioita, jotta hankkeet onnistuisivat ja toisivat lisäarvoa tavanomaiseen toimintaan. Kulttuurin yrittäjät, laitokset ja niissä työskentelevät taiteen ammattilaiset, eri alojen osaajat ja käden taitajat, järjestöissä toimivat ja yksityiset harrastajat voivat tuoda maakunnan, sen seutujen ja paikkakuntien kehittämiseen omien alojen vankkaa asiantuntemusta ja luovuutta, kun toimintamahdollisuudet oikein oivalletaan. Kulttuuri työllistää ja kulttuurin työlliset ovat ammattilaisia, jotka voivat monin tavoin rikastuttaa yritystoiminnan toimintaedellytysten ja vetovoimaisen ympäristön kehittämistä. Kulttuuri voi olla lippulaiva maailmalle mentäessä, ja se voi olla viihtyisän työn ja elämisen tyyssija sekä luovuuden lähde arjen ponnisteluissa maakunnan eri osissa. Aluepolitiikan kompleksisuudesta huolimatta toiminnan mahdollisuuksia on niille, jotka eivät pelkää rajojen rikkomista ja uudenlaista verkostoitumista. Tällaisille henkilöille ja ryhmille tämä kulttuurin kehittämisohjelma on tarkoitettu. Kulttuurin kehittämisessä on haisteltava uusia tuulia työtapojen ja sisältöjen uudistamiseksi sekä myös kulttuurin kehittymisestä seuraavien taloustyöllisyys- ja muiden kerrannaisvaikutusten vuoksi. Kulttuuriteollisuuden, kulttuuriyrittäjyy-den, sisältötuotannon ja uuden median näkökulmat ovat käynnistyvän ohjelmakauden uusia korostuksia. Näkökulmia ei välttämättä pysty kunnolla edes käsitteellistämään, mutta kehittämis-panoksia on sijoitettava uusille riskialoille kuten tehdään uuden teknologian käyttöönotossa ja siirrossa yritystoimintaakin kehitettäessä. Ne seudut ja paikkakunnat, jotka oivaltavat kulttuurin uudet mahdollisuudet ja sijoittavat rohkeasti uusiin avauksiin, menestyvät myös kulttuurin alalla. Keski-Suomessa on näyttöä tämänsuuntaisesta työstä jo ainakin Jyväskylän seudulla ja kasvualustaa on myös muualla. Kulttuurin kehittämisohjelma haluaa tuoda nämä uudet näkökulmat esille. Kulttuurin kehittämisohjelma on muistutus kehittämistyöstä vastaaville ja erilaisten hankkeiden toteuttajille siitä, että maakunnan rikkaasta kulttuurimaaperästä voi syntyä uusia näköaloja kärkiyritysten johdolla toteutettaviin verkostohankkeisiin, erikoistumisvalintoihin perustuvaan paikalliseen kehittämistyöhön, markkinointiin ja tuotekehitykseen sekä paikkakuntien ja seutujen esillä oloon. Matkailun ja käsiteollisuuden, graafisen alan, informaatioteknologian ja monen muun alan kehittämisessä kulttuurilla on sijansa. Yhteistyön ja toiminnan mahdollisuudet syntyvät jokapäiväisessä käytännön työssä. Tämä ohjelman tarkoituksena on olla uutta luovan toiminnan herätteenä. 5

6 ski-suomen Kulttuurin kehittämisohjelma Kulttuurin kehittämisohjelma Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna Liittyminen merkitsi osallistumista yhteiseen alueja rakennepolitiikkaan, jota on toteutettu tavoiteohjelmien (mm. 2, 5b ja 6) kautta. Ohjelmissa pääpaino on ollut pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittämisessä, yritystoiminnan edellytysten parantamisessa ja osaamisen lisäämisessä. Ohjelmat ovat tarjonneet mahdollisuuksia myös kulttuurin edistämiseen ja kulttuurilla on ollut merkitystä yritysten toimintaedellytysten kehittämisessä. Kulttuurin kehittämiseksi EU:ssa on ollut myös erityisiä kulttuuriohjelmia, mutta niillä ei ole ollut Keski-Suomen kannalta juuri merkitystä. Keski-Suomessa aloitettiin vuonna 1994 määrätietoinen työ maakunnan kehittämisstrategian ja oman toimintatavan luomiseksi. Strategiseksi päämääräksi asetettiin tiedolla ja työllä itsensä elättävä maakunta ja tämän päämäärän mukaisesti on tehty työtä yritystoiminnan ja osaamisen kehittämiseksi. Keskeinen osa toimintaa on ollut valittujen toimialojen (metalli, puu, elektroniikka, graafinen teollisuus, matkailu, käsiteollisuus) piirissä yritysten ehdoilla tapahtunut kehittämistyö, josta on sovittu ohjelmasopimuksilla. Kulttuurin kehittäminen ja edistäminen on ollut osa Keski-Suomen alueellista kehittämistä. Kulttuurin merkityksen ja roolin hahmottamiseksi vuonna 1995 tehtiin Kulttuurin kehittämisohjelma Keski-Suomi , jossa asetettiin eräitä yleisiä kehittämistavoitteita ja kehittämistoiminnan painopisteitä sekä määriteltiin kehittämishankkeiden rahoitusperiaatteita ja kriittisiä menestystekijöitä. Kulttuurin kehittämisohjelman toteuttamisesta tehtiin ohjelmasopimus, jonka allekirjoittajia olivat Keski-Suomen liiton ohella Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Keski- Suomen läänin taidetoimikunta, kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun Keski-Suomen piiritoimisto, Keski-Suomen läänin työvoimapiiri sekä Keski-Suomen maaseutuelinkeinopiiri. Kulttuurin kehittämistavoitteiksi asetettiin 1. uuden toimintatavan kehittäminen, 2. kulttuurihankkeiden toteuttaja- ja rahoituspohjan laajentaminen ja 3. sitoutuminen kulttuurin kehittämiseen. Kehittämisen painopisteitä ovat olleet muun muassa kulttuuriverkostot, perinteen huomioon ottaminen, tapahtumat, kulttuurin imagokysymykset, kulttuurin ja matkailun yhteistyö sekä kulttuurin ja taiteen koulutus. Kulttuuria edistäviä, kulttuuripainotteisia ja yritystoimintaa edistäviä hankkeita on vuosien varrella noussut hyvinkin erilaisten toimijoiden ja taustojen pohjalta ehkä enemmän kuin ohjelmakautta aloitettaessa uskottiinkaan. Kulttuurin merkitys on tunnustettu ja se nähdään oleellisena osana aluekehitystyötä. Vuonna 1995 asetetut kehittämistavoitteet ja painopisteet ovat edelleen ajankohtaisia lähdettäessä uudelle EU:n alue- ja rakennepolitiikan kaudelle Toimintaympäristössä on kuitenkin tapahtunut paljon muutoksia ja uusissa ohjelmissa on painotuksia, joiden vuoksi kulttuurin merkitystä ja sijaa aluepolitiikassa on tarpeen arvioida uudelle vuosituhannelle lähdettäessä. Uusi ohjelmakausi EU:n alue- ja rakennepolitiikan keskiössä ohjelmakaudelle ovat edelleen pienet ja keskisuuret yritykset ja niiden toimintaedellytysten kehittäminen. Osaamisen ja teknologian tason nostaminen ovat aiempaakin vahvempia korostuksia. Toimet, joilla Euroopan ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä voimakkaasti kohotetaan, ovat uudella ohjelmakaudella etusijalla. Erityisen vahvasti edistetään ohjelmien kautta ja monilla muillakin tavoin tietoyhteiskuntakehitystä. Työllisyyden parantaminen on yksi tärkeimpiä tavoitteita ja työllisyysastetta pyritään oleellisesti nostamaan. Naisten ja miesten tasa- 6

7 k arvon sekä kestävän kehityksen edistäminen ovat myös yhteisiä painotuksia, joita EU:n rakennerahastot ja eri ohjelmat toteuttavat. Kulttuurin kannalta merkitystä uudella ohjelmakaudella on ennen kaikkea tavoitteiden 1 ja 2 ohjelmilla, joiden laatimisvastuu on ollut maakuntien muodostamilla liittoumilla. Tavoite 1 -ohjelmien tarkoituksena on tukea niitä alueita, joilla bruttokansantuote on vähemmän kuin 75 prosenttia Euroopan unionin keskimääräisestä tasosta. Keski-Suomesta Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnat kuuluvat Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmaan. Muu osa Keski-Suomea kuuluu Länsi- Suomen tavoite 2 -ohjelmaan. Tavoitteen 2 tarkoituksena on tukea rakenteellisissa vaikeuksissa olevia alueita, joihin kuuluu muun muassa teollisuus- ja palvelualan sosiaalistaloudellisia muutosalueita, taantuvia maaseutualueita ja vaikeuksissa olevia kaupunkialueita. Työllisyyden ja inhimillisten voimavarojen kehittämiseen tarkoitettu tavoite 3 -ohjelma sekä alueellinen maaseutusuunnitelma ovat myös kulttuurin kannalta tärkeitä ohjelmia, ja ne ovat voimassa koko maassa tavoite 1 -alueiden ulkopuolella. (Kuva 1) Varsinaiset ohjelma-asiakirjat hyväksyy Euroopan unionin komissio. Ohjelmien tarkennuksen eli täydennysosan, (kuvattu toimenpidekokonaisuudet, tuettava toiminta, vastuuviranomaiset, tuettava toiminta, edunsaajat jne.) hyväksyy kansallinen seurantakomitea, jossa ovat edustettuna keskeiset ministeriöt, niiden alueyksiköt, maakunnat ja sosiaalipartnerit. Maakunnallisten liittoumien ohjelmia toteutetaan kussakin maakunnassa sovittujen omien strategioiden pohjalta. Maakuntatasolla tarvittavasta yhteistyöstä on säädetty lailla rakennerahastojen kansallisesta hallinnoinnista. Maakunnan yhteistyöryhmä ja sen vuosittain vahvistama yhteistyöasiakirja linjaa ohjelmien toteuttamista ja rahoitusta. Tavoitteen 3 -ohjelman ja alueellisen maaseutuohjelman osalta yhteistyö tavoite 2 -ohjelman kanssa hoidetaan maakunnan yhteistyöryhmän jaostoissa. Tavoite 1 -ohjelmaan sisältyvät tavoite 3 -ohjelman tyyppiset ja alueellisen maaseutuohjelman toimenpiteet. Aluepoliittisten ohjelmien laatiminen on moniportainen ja mutkikas prosessi. Ohjelmien toteuttaminenkaan ei ole asiaan vihkiytymättömälle kovin yksinkertaista. Kulttuuri tulee ehkä jonkin verran selkeämmin esille ohjelmissa kuin ennen, mutta varsinaisia kulttuurin kehittämisohjelmiahan tavoiteohjelmat eivät ole. Ohjelmien laatimisessa ja toteuttamisessa korostetaan joka tasolla kumppanuuden merkitystä, kehittämisestä kiinnostuneiden yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyötä. Entistä avoimempi tiedotus rakennerahastojen edunsaajille ja suurelle yleisölle on uudelle ohjelmakaudella sekä EU:n että kansallisten viranomaisten tehtävä, jotta alueet voivat täysipainoisesti hyödyntää ohjelmia. Maakunnan ja seutujen omista strategioista, toimintatavasta ja eri osapuolten aktiivisuudesta riippuu se, miten kulttuuria voidaan ohjelmilla kehittää ja kuinka kulttuurin osaajat, yrittäjät ja toimijat voivat olla yhteisissä hankkeissa mukana. Euroopan yhteisön osaksi rahoittamaa kulttuuritoimintaa voidaan edistää tavoiteohjelmien ohella monilla muillakin tavoilla. Rakennerahastoista tuetaan yhteisöaloitteita, joista Keski-Suomen kannalta huomion arvoisia ovat maaseudun kehittämistä (Leader), inhimillisten voimavarojen kehittämistä yhtäläisten mahdollisuuksien puitteissa (Equal) ja rajat ylittävän, valtioiden ja alueiden välisen yhteistyön edistämistä (Interreg) koskevat. EU:n aiemmat kulttuuriohjelmat päättyivät vuoden 1999 lopussa. Niiden tilalle on laadittu ja hyväksytty uusi viisivuotinen kulttuurin puiteohjelma Kulttuuri 2000, joka laajentaa yhteisön kulttuuritoimintaa, tukee kumppanuus- ja verkostohankkeita, monikansallista kulttuuriyhteistyötä sekä laaja-alaisia ja merkittäviä eurooppalaisia tai kansainvälisiä kulttuuritapahtumia. Kulttuuria voivat koskettaa myös koulutusohjelmat, tietotekniikka- ja mediaohjelmat sekä EU:n nuoriso-ohjelma. Kulttuurin puiteohjelman tiedotuksesta vastaavaksi yhteyspisteeksi Suomessa on nimetty kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, joka vastaa myös useiden koulutus- ja nuorisoohjelmien tiedottamisesta. 7

8 ski-suomen Kulttuurin kehittämisohjelma Kuva 1. EU:n rakennerahasto-ohjelmien alueet ja ohjelmia tukevat rahastot Keski-Suomessa

9 k RAKENNERAHASTO-OHJELMAT Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnat kuuluvat Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmaan. Varsinaisen ohjelman analyysiosassa mainitaan Pohjois- Suomi vahvojen, omaperäisten kulttuurien alueena, jossa kulttuurinen aspekti takaa alueen väestölle vahvan identiteetin, joka voisi paremmin heijastua kulttuuriteollisuuteen. Alueella kulttuurin ja taiteen pienyritystoiminta on vasta kehittymässä. Alueellisen ja paikallisen kulttuuriperinteen tuotteistaminen kulttuurimatkailun osiksi edellyttää uudenlaisen palvelu- ja markkinointijärjestelmän luomista. Ohjelmassa korostetaan kulttuuriteollisuuden kehittämistä tietoyhteiskunta- ja tietoteknologiahankkeiden yhteydessä ympäristöystävällisenä ja luonnonvaroja tuhlaamattomana yritysmuotona. Pohjois-Suomen ohjelman visio linjaa strategisen päämäärän vuoteen 2006 seuraavasti: Pohjois-Suomi on lähtökohdistaan ja osaamisestaan ylpeiden ihmisten, omiin luonnonolosuhteisiin perustuvien ja luonnonvarojaan pitkälle jalostavien yritysverkostojen, nopeiden yhteyksien ja hyvän ympäristön EU:n pohjoisin yhteistyöalue. Kulttuuri nähdään alueen kehittämisstrategiassa läpikäyvänä teemana, joka tarkoittaa alueellisten erityispiirteiden ja kulttuuriperinteen huomioon ottamista toteutettavissa hankkeissa. Hankkeille on eduksi kulttuuriperintöä hyödyntävä ja tukeva toteutustapa. Ohjelmassa todetaan, että kulttuurihankkeita tuetaan silloin, kun niillä on selkeästi elinkeinolliset tavoitteet. Saamen kielen ja kulttuurin kehittämiseksi on esitetty oma strategia ja kärkihankkeita. Kokonaiskustannuksiltaan yli 6,2 miljardin markan Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmaa rahoitetaan kaikista EU:n rakennerahastoista. Kansallista rahoitusosuutta on mahdollista saada kaikkien keskeisten ministeriöiden/niiden alueorganisaatioiden kautta. EU-rahoituksesta 49,8 prosenttia tulee aluekehitysrahastosta (EAKR), 27,8 prosenttia sosiaalirahastosta (ESR), 21,6 prosenttia maatalouden ohjausrahastosta (EMOTR) ja 0,8 prosenttia kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineestä (KOR). Ohjelmassa on kolme toimintalinjaa. Yritystoiminnan toimintalinjan osuus julkisesta rahoituksesta on 40,7 prosenttia, maaseudun 31,6 prosenttia sekä osaamisen ja työllisyyden 26,2 prosenttia. Tekniseen apuun on varattu 1,5 prosenttia. Tuettavan toiminnan määritteet, edunsaajat ja rahoitukseen osallistuvat kuvataan tarkemmin täydennysosan toimenpidekokonaisuuksissa, jotka on kuvattu ohjelman liiteosassa (liite 1). Ohjelmassa käytettävät valtiontukijärjestelmät on myös kuvattu liiteosassa. Finnvera Oyj sekä Tekes osallistuvat ohjelman rahoitukseen. Toimenpidekokonaisuuksissa ei ole erikseen nimetty kulttuurin edistämiseen tähtääviä, vaan kulttuurin kehittäminen tulee hoitaa yritysten ja niiden toimintaympäristön, maatilayritysten ja maaseudun toimintaympäristön tai osaamisen ja työllisyyden kehittämiseen ja parantamiseen tähtäävien toimien kautta. 9

10 ski-suomen Kulttuurin kehittämisohjelma Pohjoisen Keski-Suomen tavoite 1 -ohjelma Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnat rakensivat maakunnallisen sovelluksen Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmaan omalla, muista poikkeavalla tavalla. Työ tapahtui alueen kärkiyritysten johdolla lähtökohtana se, että kasvukykyiset ja -hakuiset yritykset ja niiden kilpailuaseman parantaminen ovat alueen tulevaisuuden tae. Painopistealueiksi valittiin kuusi toimialaa: puu, metalli, energia, kivi, matkailu ja maatilatalous. Päämäärässä (visio) kuvataan tavoitetila: Luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien verkostojen pohjoinen Keski-Suomi, jossa tarkoituksena (missio) on ohjata resurssit alueen luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin niissä toimivien johdolla ja ehdoilla. Verkostojen perusstrategiat on valittu markkinatilanteen ja vahvuuksien perusteella (kuva 2.): Kuva 2. Pohjoisen Keski-Suomen yritysverkostojen perusstrategiat Yritysverkostojen kasvutavoitteet ovat mittavia erityisesti puun ja metallin toimialoilla ja suhteellisesti myös matkailussa. Kulttuuriin liittyvät vahvuudet ja edellytykset antavat mahdollisuuden toimia ja osallistua kehittämistoimintaan erityisesti aloilla, joilla perusstrategiana on tuotemerkin eli brandin rakentaminen. Jo tunnettuja tuotemerkkejä alueelta ovat Martti Vainion Lomakouhero, Piispala, Honkarakenne ja Viitapuu. Saarijärven seutua seutukuntana on myös tehty tunnetuksi esimerkiksi Luovan hulluuden lähteillä- teemalla ja Viitasaari tunnetaan Musiikin aika -festivaalistaan. Kulttuurin merkitys tuotemerkin rakentamisessa on merkittävä erityisesti matkailussa ja tärkeä myös puussa ja maaseudun elinkeinojen monipuolistamisessa. Pohjoisen Keski-Suomen tavoite 1 -ohjelman kautta on arvioitu ohjautuvan kehittämispanostuksia kaikkiaan 714,3 miljoonaa markkaa, josta 206,3 miljoonaa markkaa eli lähes 29 prosenttia tulee EU:n rahastoista, 173,3 miljoonaa markkaa valtiolta ja 31,8 miljoonaa markkaa kunnilta. Yksityistä rahaa ohjelmaan lasketaan tulevan 302,9 miljoonaa markkaa. Toimintalinjoittain EU -rahoitus jakautuu taulukon 1 mukaisesti. 10

11 k Taulukko 1. Pohjoisen Keski-Suomen tavoite 1 -ohjelman EU -rahoitus toimintalinjoittain (Mmk) Toimintalinja Vuosi 2000 Ohjelmakausi Yritystoiminta 14,1 92,3 Maaseutu 6,2 54,2 Osaaminen 5,8 38,7 Tekninen apu 0,4 3,1 Yritystoiminnan toimintalinjan osuus EU -rahoituksesta on yli 55 prosenttia eli huomaavasti enemmän kuin Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelmassa keskimäärin. Osaamisen ja työllisyyden osuus on Keski-Suomessa selvästi pienempi kuin koko ohjelmassa. Toimenpidekokonaisuudet pohjoisen Keski-Suomen ja Pohjois-Suomen ohjelmissa ovat samat. Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma Keski-Suomesta Jyväskylän, Jämsän, Keuruun Äänekosken ja Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnat kuuluvat Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmaan, jossa korostetaan kulttuurin merkitystä imagon ja vetovoimaisuuden muovaamisessa. Kulttuurilla on tärkeä merkitys maakuntien identiteetin luojana sekä menestyvän yritystoiminnan edellytyksenä. Ohjelman mukaan perinteellä ja kulttuuripalveluilla on entistä enemmän kytkentöjä matkailun ja muiden elinkeinojen kehittämishankkeisiin. Ohjelmassa painotetaan kulttuuriteollisuuden näkökulmaa, joka edellyttää tutkimusta, tuotekehityksen pilottiprojekteja, tietopohjan digitointia ja kulttuuriteollisuuden osaamiskeskustyyppistä kehittämistä. Uuden median käyttö, yhteydet viestintään, ohjelmisto- ja sisältötuotantoon sekä kulttuurin ja teknologian yrityshautomot ovat ohjelman mukaan huomispäivää Länsi-Suomessa. Kulttuurin merkitykseen viittaa Länsi-Suomen yhteinen visio: Länsi-Suomen yhteistyöalue on Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue vuonna Visio tuo esille ihmisen omien voimavarojen kasvun ja yrittäjyyden merkityksen, luottamuksen elinikäiseen oppimiseen ja osaamiseen. Osaamisen tason nostaminen on kehittämisstrategiassa nähty keskeiseksi välineeksi lisättäessä yrittäjyyttä ja työpaikkoja sekä parannettaessa yritystoiminnan ja maatilatalouden kilpailukykyä. Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma painottaa osaamista, uutta teknologiaa, tietoyhteiskuntakehitystä sekä uusien kasvualojen merkitystä tuotantorakennetta uudistettaessa sekä yrityksiä ja työpaikkoja lisättäessä. Informaatioteknologia on vahvin kasvuala. Ohjelmassa korostetaan tuotepohjaisen klusteritarkastelun merkitystä perinteisen toimialajaon täydentäjänä ja kehittämistehtävien fokusoijana. Telekommunikaatio, järjestelmätoimittaminen, elektroniikka ja sisältötuotanto ovat tärkeimpiä kehittäviä klustereita. Kulttuurin kannalta merkittävää on ohjelmaan esitetty tarkennus, jonka mukaan sisältöteollisuuden, viestintäinfrastruktuurin ja informaatioteknologian toimialat lähenevät toisiaan digitalisoituvan tuotannon yleistyessä. Klusteri-ajattelun näkökulmasta kysymys on infocom -klusterista, jonka kasvulle Länsi-Suomessa on hyvät edellytykset ja jonka kehittämisessä maakuntien ja niiden keskusten välinen yhteistyö avaa uusia mahdollisuuksia. Länsi-Suomella on hyvät mahdollisuudet kehittää mm. ohjelmistoteollisuutta (Suomen ohjelmistoteollisuuden kasvun strategia ja haasteet. Teknologiakatsaus 67/99). Kasvualojen ohella klusteripohjaista kehittämistä tarvitaan alueen perinteisesti vahvoilla aloilla (metalli, mekaaninen puunjalostus, elintarvike, graafinen teollisuus ja hyvinvointi). Kokonaiskustannuksiltaan yli 7,7 miljardin markan Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmaa rahoitetaan EU:n aluekehitysrahastosta ja sosiaalirahastosta. EU:n osuus ohjelman julkisesta rahoituksesta on 40 prosenttia ja aluekehitysrahasto rahoittaa EU - potista 76,8 prosenttia. Ohjelmassa on kolme varsinaista toimintalinjaa. Yritystoiminnan toiminta- 11

12 ski-suomen Kulttuurin kehittämisohjelma linjaan käytetään ohjelman resursseista hieman vajaa 50 prosenttia, osaavaan työvoimaan ja teknologian kehittämiseen menee noin 29 prosenttia sekä aluerakenteen ja elinympäristön kehittämiseen 20 prosenttia ohjelman kokonaispanostuksista. Keski-Suomessa painotetaan selvästi keskimääräistä enemmän osaamisen ja ESR -rahoituksen merkitystä. Tuettavan toiminnan määritteet, edunsaajat ja rahoitukseen osallistuvat kuvataan tarkemmin ohjelman täydennysosassa toimenpidekokonaisuuksittain (liite 1). Kaikki keskeiset ministeriöt/ niiden alueorganisaatiot osallistuvat kansallisten osuuksien rahoittamiseen ja esimerkiksi opetusministeriö mainitaan lähes jokaisen toimenpidekokonaisuuden yhteydessä. Valtiontukijärjestelmät ovat samat kuin tavoite 1 -ohjelmassakin. Kulttuurihankkeita on mahdollista toteuttaa kaikkien toimintalinjojen kautta, esimerkiksi sisältötuotannon yritys- ja yritysten toimintaympäristöhankkeita yritystoiminnan kehittämisen toimintalinjassa ja kulttuuria tukevia koulutushankkeita osaavan työvoiman ja teknologian toimintalinjassa. Kulttuuria on erikseen kuvattu kolmannen toimintalinjan vetovoimatekijöiden toimenpidekokonaisuudessa (EAKR), jonka osuus ohjelman kokonaiskustannuksista on noin 5,7 prosenttia. Rahoituksessa kuntien ja yksityisten osuus on merkittävä. Kulttuurin hankkeiden tulee olla yritystoiminnalle edellytyksiä luovia ja paikallista aloitteellisuutta tukevia. Hankkeisiin voi kuulua kulttuuriympäristön elinkeinohankkeisiin kytkeytyviä sekä rakennus- ja kulttuurihistoriallisten kohteiden kunnostusta yritystoiminnan tarpeisiin. Vetovoimaisuuden lisäämisen ohella toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on alueen kulttuuristen kärkien kehittäminen, kulttuuriteollisuuden edistäminen sekä ympärivuotisen matkailun tuotteistaminen ja laadun parantaminen. Vastuuviranomaisina voivat olla KTM/TM/TE-keskukset, LM/alueorganisaatiot, maakunnan liitot, OPM/lääninhallitukset, YM/ympäristökeskukset. Tuensaajaryhminä ohjelman täydennysosassa mainitaan yritykset, yksityiset henkilöt, kunnat, matkailu-, kulttuuri-, liikunta- ja taideyhteisöt. Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelma Kulttuuri ja taide todetaan Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelmassa seutujen alueidentiteetin tärkeimmäksi kasvualustaksi ja merkittäväksi vetovoimatekijäksi. Kulttuuriteollisuutta painotetaan ja sen kehittämistarpeina mainitaan mm. osaamistason nostaminen, tuotteistaminen, markkinoinnin ja myynnin kehittäminen, joihin tulee panostaa kulttuurin eri toiminta-alueita tukien ja erityisesti Jyväskylän seudun vahvaa kulttuurin infrastruktuuria hyödyntäen. Viestinnässä, ohjelma- ja sisältötuotannossa sekä teknologian sovellutuksissa taide ja kulttuuri ovat olennaisia tuotantoalueita. Käsi- ja taideteollisuuden tuotekehittely ja yhteismarkkinointi on osa teollisuuden kehittämistä ja matkailussa tavoitteena on tuottaa ohjelmapalveluiden, paikalliskulttuurin, taiteen ja käsityön korkeatasoisia kokonaisuuksia. Kulttuuriyrittäjyydessä, kulttuuriteollisuudessa ja sisältötuotannossa tarvittavan osaamisen vahvistaminen edellyttää alan koulutuksen kehittämistä kaikilla koulutusasteilla. Kehittämistoiminnan päämäärä tiivistyy koko maakunnan strategian mukaisesti: Keski-Suomen 2 -alue on tiedolla ja työllä itsensä elättävä alue, jonka perusstrategiana on alueellinen erikoistuminen investointien ja koulutuksen avulla. Ohjelmalla tavoitellaan 2000 yrityksen ja 7000 työpaikan nettokasvua. Informaatioteknologisen teollisuuden työpaikkojen nettolisäystä on 3000 ja tietoteollisuutta palvelevien koulutusalojen aloituspaikat kaksinkertaistetaan. Strategian toteuttamisessa jatketaan aiemmalla ohjelmakaudella aloitettua yritysvetoista toimialoittaista työtä metallin, matkailun, mekaanisen puun, elektroniikkateollisuuden, graafisen teollisuuden ja käsiteollisuuden aloilla. Kehittämistyön painopiste siirtyy asteittain perusstrategian suuntaiseksi, jossa erikoistumisvalintojen tekeminen analyysiin pohjautuen on ensimmäinen tehtävä. Työhön osallistuvat paikallisten toimijoiden ohella rahoittajat ja aluekehitystyön yhteistyökumppanit (kuva 3). 12

13 Kuva 3. Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelman toteuttamistapa k Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelman perusstrategian valinnat tehdään paikallisesti kunnittain ja mahdollisesti myös seuduittain. Työ on tarkoitus aloittaa neljässä pilottikunnassa (Jämsä, Keuruu, Leivonmäki ja Äänekoski) ja laajentaa sitä saatujen kokemusten pohjalta niin, että vuoden 2001 aikana erikoistumisvalintoja olisi tehty jo useissa kunnissa. Erikoistumisvalinnat voivat olla toimialapohjaisia, klusterityyppisiä tai vaikkapa johonkin merkittävään kehittämiskohteeseen liittyviä. Länsi-Suomen ohjelmassa kuvattu klusteripohjainen lähestymistapa soveltuu hyvin tällaiseen kehittämisotteeseen. Toiminnan perustaksi tarvitaan seikkaperäinen analyysi ja kehittämistarpeiden kartoitus. Analyysista edetään investointi- ja koulutussuunnitelmiin. Kulttuuri voi olla olennainen osa erikoistumisvalinnan sisältöä ja kulttuurilla voi olla merkittävä sija erikoistumisvalintaan tai klusteriin liittyvien eri toimintojen kehittämisessä. Se, miten valtakunnalliset tai maakunnalliset kulttuurin kehittämisen painotukset näkyvät paikallisen tason työssä, jää nähtäväksi. Monenlaista sovittelua ja eri toimijoiden yhteistyötä tarvitaan. Kehittämistyön tuloksellisuus ja vaikuttavuus ratkaistaan paikallisen tason yhteistyössä. 13

14 ski-suomen Kulttuurin kehittämisohjelma Tavoite 3 -ohjelma Ohjelman EU -rahoituksesta toimintalinjoittain ja rahastoittain on tehty ohjeellinen laskelma (taulukko 2). Maakunnan yhteistyöryhmä sovittaa vuosittain eri hallinnonalojen kautta kulkevat rahat yhteistyöasiakirjassa. Tavoite 2 -ohjelman vuosien 2000 ja 2001 rahoituskehyksestä on sovittu toimenpidekokonaisuuksittain ja rahoittajittain, kuten on tehty myös tavoite 1 -ohjelman osaltakin. Näitä alkuvaiheen rahoitusjakautumia saatetaan joutua vielä tarkentamaan, koska pohjana eivät ole olleet kovin tarkat kehittämistarpeiden analyysit eivätkä hanke-esitykset. Kulttuurin kannalta merkittävään toimenpidekokonaisuuteen 3.2 (vetovoimatekijöiden kehittäminen) on varattu noin 11,2 miljoonaa markkaa vuonna 2000 ja 11,4 miljoonaa markkaa vuonna EU:n aluekehitysrahastosta tähän toimenpidekokonaisuuteen on tulossa näinä kahtena vuotena yhteensä noin 6,8 miljoonaa markkaa ja valtiolta kansallista rahoitusosuutta 6,2 miljoonaa markkaa. Opetusministeriön osuus valtion kansallisesta rahoituksesta on miljoona markkaa vuodessa. Kunnat ovat merkittävä toimenpidekokonaisuuden rahoittaja lähes 2,5 miljoonan markan vuotuisella summalla ja yksityisen rahoituksen osuus on myös merkittävä. Tavoite 3 -ohjelmaa kutsutaan horisontaaliseksi ohjelmaksi, kun se on voimassa koko Suomessa lukuunottamatta tavoite 1 -aluetta ja Ahvenanmaata. Ohjelma tähtää inhimillisten voimavarojen kehittämiseen ja työllisyyden edistämiseen ja EU:n rahoitusosuus siihen tulee yksinomaan sosiaalirahastosta (ESR). Toimintalinjojen pohjana on ESR-viitekehys, joka ohjaa sosiaalirahaston toimia myös tavoiteohjelmissa 1 ja 2. Ohjelma on tehty työministeriön johdolla. Toimintalinjoja ohjelmassa on neljä, joista yritystoimintaa kehittävän sisältötuotannon ja muun kulttuuritoiminnan kannalta merkittävä on neljäs eli osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä ja työelämän laatua sekä tutkimuksen ja teknologian hyödyntämistä. Taiteilijoiden ja kulttuurin työllistävyyden kannalta toimintalinja 1 eli työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen on myös merkittävä. Tavoiteohjelman 3 kautta tulee Keski-Suomen eteläiseen osaan EU:n sosiaalirahastosta arviolta ainakin 9 miljoonaa markkaa vuodessa. Ohjelman toteuttamisessa ja kansallisten rahoitusosuuksien resurssoinnissa opetusministeriöllä on huomattava rooli työministeriön ohella. Maakuntatason merkittävät resurssien kohdentajat ovat työvoima- Taulukko 2. Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelman EU -rahoitus toimintalinjoittain (Mmk) Toimintalinja Vuosi 2000 Ohjelmakausi Yritystoiminnan kehittäminen Ja tuotantorakenteen uudistaminen 21,9 156,1 Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen 21,9 156,1 Aluerakenteen ja elinympäristön kehittäminen 11,0 78,0 Tekninen tuki 1,4 10,1 14

15 k ja elinkeinokeskuksen työvoimaosasto sekä Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto ja yhteistyökumppanina myös Keski-Suomen liitto. Ministeriöiden ohjaus ulottuu varsin yksityiskohtaisena toimenpidekokonaisuuksien sisällekin, jolloin maakunnallinen liikkumavara saattaa jäädä vähäiseksi. Tavoiteohjelman 2 ja 3 yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyöryhmän tavoite 3 -jaostossa. Alueellinen maaseutuohjelma Maa- ja metsätalousministeriön johdolla on laadittu alueellinen maaseudun kehittämisohjelma tavoite 1-ohjelman ulkopuoliselle alueelle vuosille Suunnitelma ohjaa EU:n maatalousrahaston tukiosaston (EMOTR) varoja maatilojen toimintaedellytysten ja maaseudun kehittämiseen Keski-Suomessa noin 25 miljoonaa markkaa vuosittain. Kulttuurin kannalta merkittäviä ovat elinkeinorakenteen monipuolistamiseen, kylien ja elinympäristön kehittämiseen, maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen kehittämiseen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön kehittämiseen tähtäävät toimet, joita voidaan toteuttaa ohjelman kolmen toimintalinjan kautta. Paikallisten toimintaryhmien kokoamat maaseutuyhteisöjen kehittämisen toimintalinjan innovatiiviset ruohonjuuritason hankkeet voivat kulttuurin kannalta olla paikallisesti hyvinkin merkittäviä. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosasto vastaa ohjelmasta maakunnassa ja yhteensovitus tavoite 2 ohjelman kanssa tehdään maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaostossa. Yhteisöaloitteet toimet täydentävät alueellisen maaseutusuunnitelman toimia.toimet voivat koskea mm. tietotekniikan käyttöä maaseudulla, elintason parantamista, lisäarvon tuottamista paikallisille tuotteille sekä luonnonvarojen ja kulttuurin hyödyntämistä. Tasaarvoa ja nuorten huomioon ottamista painotetaan. Valtioiden välinen yhteistyö työmarkkinoille pääsyä koskevan syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumiseksi on EQUAL -yhteisöaloitteen tarkoitus. Työllistettävyys, yrittäjyys, uuteen toimintaympäristöön sopeutuminen sekä tasa-arvon edistäminen painottuvat tässä yhteisöaloitteessa. Kaupunkien taloudelliseen ja sosiaaliseen elvyttämiseen tähtää URBAN -yhteisöaloite ja -ohjelma, mutta Keski-Suomella ei liene mahdollisuuksia käyttää sitä. Rakennerahasto-ohjelmat ja kulttuuri Kulttuuria voidaan kehittää EU:n rakennerahastojen tuella eri ohjelmien kautta. Kulttuurista löytyy lisäarvoa ohjelmien toteuttamiseen. Ohjelmien perusstrategia, tavoitteet, toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet määrittelevät mahdollisuuksien kehyksen. Ministeriöiden painotukset ja ennen kaikkea ohjelmien maakunnallinen linjaaminen maakunnan yhteistyöryhmässä ja sen jaostoissa ohjaa kehittämispanosten käyttöä. Keski-Suomen strategiset valinnat ohjelmien 1 ja 2 toteuttamisessa painottuvat sitä enemmän mitä pidemmälle ohjelmien toteutus etenee. Yhteisöaloitteiden toteuttamisessa tarvitaan paikallista aktiivisuutta ja yhteydenpitoa valtakunnallisiin vastuuviranomaisiin. Rakennerahasto-ohjelmien ja kulttuurin suhdetta tiivistettynä havainnollistaa kuva 4. Vuosina toteutetaan neljää rakennerahastoja käyttävää yhteisöaloitetta, jolle kullekin tehdään oma ohjelma ja nimetään vastuuviranomaiset. Yhteisöaloitteista selvästi suurin on valtioiden ja alueiden välinen rajat ylittävä yhteistyö eli INTERREG III. Keski-Suomen kannalta merkittävin voi kuitenkin olla maaseudun kehittämiseen tähtäävä LEADER +, jossa ei eri aihepiirien alueelle kootaan toimintaryhmiä ja jonka 15

16 ski-suomen Kulttuurin kehittämisohjelma Kuva 4. Rakennerahasto-ohjelmat ja kulttuuri MITÄ JA MIKSI KULTTUURI Näkökulman valinta 16 Kulttuurin kehittämisohjelmassa ei pyritä määrittelemään kulttuurin kehittämisen aloittaisia tai muita täsmällisiä tavoitteita eikä nostamaan esille toteutettavia hankkeita. Ohjelmien luonne ja toteutustapa huomioon ottaen tällainen koordinoiva määrittely ei ole perusteltua eikä edes tarpeen. Sen sijaan voidaan pohtia, mihin maakunnassa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota pohdittaessa kulttuuria ja rakennerahasto-ohjelmien toteuttamisessa. Pohtimisen tarvetta on kulttuuriyrittäjyyden, sisältötuotannon ja kulttuuriteollisuuden näkökulmissa, jotka käsitteinä rakennerahastokauden ohjelmissa vilahtelevat. Sisältötuotannon ja kulttuuriteollisuuden näkökulma painottuu myös kansallisessa kulttuuripolitiikassa. Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmaan tietoyhteiskuntaa käsittelevään alalukuun on kirjoitettu seuraava linjaus: Hallitus käynnistää laajapohjaisen poikkihallinnollisen tietoyhteiskunnan sisältöjä kehittävän hankkeen, jonka tarkoituksena on luoda edellytykset Suomen nousemiseksi tietoliikenneteknologian ohella merkittäväksi sisältöteolliseksi maaksi. Hanke on esiselvitysten jälkeen käynnistymässä opetusministeriön johdolla Sisältö-Suomi -projektina. Hankkeen näkymiä voi hahmottaa kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta toimiala-asiantuntija Tetta Jounelan

17 k kokoaman ensimmäisen sisältötuotantoa koskevan toimialaraportin ( ) pohjalta. Raportissa kuvataan suomalaisen sisältöteollisuuden toimintaympäristöä, rakennetta ja toimintatapaa sekä esitetään näkemyksiä ja arvioita toimialan nykytilanteesta. Tarkastelu keskittyy koko Infocomklusteriin, johon kuuluvat sisältötuotannon lisäksi informaatio- ja infrastruktuuriyritykset ja niiden liikenäkymät ja infocomia soveltava yritystoiminta, esimerkiksi kauppa, matkailu, rahoitus ja teollisuus (kuva 5). Klusteritarkastelussa lähdetään perinteisen tuotepohjaisen tarkastelun sijasta asiakkaiden rahankäytöstä eli yrityksen saamasta maksutulosta. Sisältöteollisuuden tulot tulevat paljolti ihmisten vapaa-aikaansa sijoittamasta rahasta. Infocomin toimialat konvergoituvat eli lähenevät toisiaan ja muotoutuvat uudelleen, esimerkiksi viestintään liittyvät ja niitä hyödyntävät toimialat. Kuva 5. Infocom-klusteri Alkuperäislähde: Sisältötuotannon kilpailukyvyn kehittäminen: strateginen selvitys, osa I, F&L Management Servicas Ltd 1997, Tetta Jounelan mukaan Maakunnallisen kehittämistyön pohjaksi tarvittaisiin sisältötuotannon ja siihen liittyvien alojen perusanalyysia täydentämään osaamiskeskusohjelman yhteydessä tehtyä informaatioteknologian ja ohjelmistotuotannon sekä graafisen teollisuuden toimialatyön yhteydessä tehtyjä toimintaedellytysten arviointeja. Nykyistä tarkemman käsityksen muodostamista perustelee mm. Jyväskylän yliopiston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmin (Verkkojakelun pullonkaulat. Teoksessa Kulttuuriteollisuus. Edita, Helsinki 1999) arvio, jonka mukaan kulttuurinen sisältötuotanto tullee olemaan pitkään subventoitua aluetta, jolle on ominaista pienet markkinat, korkean laadun vaatimus ja samalla globaalien markkinoiden mahdollisuudet ja uhat. Alan kehitys on kuitenkin erittäin nopeata ja mitä myöhemmin joku alue tai yritys lähtee mukaan nopeasti kehittyvälle alalle sitä työläämpi toisten etumatkaa on tavoittaa. Kulttuuriteollisuus ja sisältötuotanto Opetusministeriön asettaman kulttuuriteollisuustyöryhmän (1999) mukaan kulttuuriteollisuuden käsite on ongelmallinen ja viittaa toimialaan. Käsite yhdistää taiteellisen luovuuden ja taiteellisen tuotannon. Laajimman määritelmän mukaan kulttuuriteollisuus on merkityssisältöihin perustuvaa tuotantoa, jolloin merkityksillä myytävä tavaratuotanto (esimerkiksi vaatetusteollisuus) sisältyy siihen. Laajan määritelmän pohjalta on vaikea luoda toimenpide-esityksiä. Toisella tasolla kulttuuriteollisuus voidaan määritellä siten, että se kattaa sekä perinteisen että uuden taiteen ja kulttuurin kentän eri taiteen aloilla tapahtuvasta luovasta teosta jakeluun saakka: taiteilijan luovan työn, sen kehittämisen ja tuotteistamisen teokseksi, esittämisen, jakelun ja vastaanoton. Tämä määritelmä sopii toimenpiteiden pohjaksi ja sen pohjalta voidaan tehdä mm. perinteisiä taide- ja kulttuurilaitoksia koskevia uusia linjauksia. Kolmannessa määritelmässä korostetaan sähköistä tuotantoa ja kopioitavuutta ja neljännessä rajoitutaan kulttuuriyrittäjyyden näkökulmaan. Kulttuuriteollisuustyöryhmä katsoo, että ehkäpä olisikin parempi puhua yksinkertaisesti luovuuden tuotannosta tai luovasta tuotannosta kuin kulttuuriteollisuudesta. 17

18 ski-suomen Kulttuurin kehittämisohjelma Sisältötuotannon tai sisältöteollisuuden käsitettä käytetään usein samassa merkityksessä kuin kulttuuriteollisuuden käsitettäkin. Kulttuuriteollisuustyöryhmän mukaan sisältö tarkoittaa kulttuurisen sisältötuotannon yhteydessä tekstiä, kuvaa, ääntä ja muuta viestittävää ainesta, toisin sanoen sitä ydintä, joka pyritään viestittämään kulloinkin valittavan välineen avulla. Kauppa- ja teollisuusministeriön Sisältötuotantoprojektin (1997) mukaan sisältötuotanto on sekä perinteisille jakelukanaville että sähköisille viestimille laaditun dokumentti-, kulttuuri, opetus-, viihde- tai markkinointiviestinnällisen ohjelmasisällön tuottamista ja siihen liittyvää liiketoimintaa. Sisältöteollisuuden käsitettä käytetään samassa merkityksessä, kun halutaan korostaa toiminnan teollista luonnetta. Perinteisten sisällöntuottajien ja jakelijoiden rinnalle ovat nousseet digitaalista mediaa ja/tai verkkoja hyödyntävät uuden median sisältötuotantoyritykset, joiden sisältöjen tuottamiseen tarvitaan taiteellisen luovuuden ohella uuden median ja tietotekniikan asiantuntijoita ja jonka jakelu edellyttää myös uudenlaista asiantuntemusta pyrittäessä tavoittelemaan suuria yleisöjä globaaleilla markkinoilla. Sisältötuotantoa kannattaa tarkastella arvoketjuna (kuva 6). Taidekäsityöläiset ja muut ammatinharjoittajat sekä taiteilijat voivat toimia sisältötuotannon arvoketjun eri osissa ja hyvin erilaisissa rooleissakin. Taiteilijan työtäkään ei voi rajoittaa perinteeseen, vaan luovaa työtä tehdään monissa suunnitteluammateissa ja teknologioiden käytössä. Oleellista on tuottaa lisäarvoa arvoketjun johonkin osaan tai kokonaisuuteen. Arvoketjussa tarvitaan hyvin monenlaisia osaajia, jotta tuottavaa liiketoimintaa voisi syntyä. Sisältöjen tuottajien erilaisesta elämäntilanteesta ja toimintatavasta johtuvat tekijät aiheuttavat ongelmia yhteiskunnan yritystoimintaan tarkoitettujen tukien käytössä kulttuuriyrittäjyyden edistämiseen. Kuva 6. Sisältötuotannon arvoketju Perusvarantona kehittämistyössä on oltava opetusministeriön tietoyhteiskuntaraportin (Aineksia tietoyhteiskunnan työllistämisstrategiaan. Edita, Helsinki 1997) mukaan luovuus- ja taideopetus sekä teknologian hallinta. Sisältötuotannon tekijät voidaan jakaa kolmeen ryhmään yrittäjiin, ammatinharjoittajiin ja taiteilijoihin. Sisältötuotantoa ajateltaessa saatetaan tähyillä vain teknologisen kehityksen ensimmäiseen vaiheeseen, jolloin uuden teknologian käyttöönotto rajoittuu kulttuurin ja taiteen perinteisten muotojen levitykseen ja jakeluun sekä olemassa olevien aineistojen digitalisointiin yhteiskunnan vahvasti tukemana toimintana, jossa on mukana lähinnä ammatinharjoittajia ja taiteilijoita julkisten toimijoiden ohella. Tässä vaiheessa ollaan vielä melko kaukana sisältöjen teollisesta tuottamisesta liiketoiminnan ehdoilla. Alkuperäislähde: Sisältötuotannon kilpailukyvyn kehittäminen ;osa I, F&L Management Servises Oy, Lähde: Tetta Jounelan (1999) teoksessa Kulttuuriteollisuus, Edita

19 k Sisältötuotannon arvoketjussa voi olla toimijoita paikalliselta, valtakunnalliselta ja maailmanlaajuiselta tasoltakin. Arvoketjun osia voidaan jollain alueella myös vahvistaa esimerkiksi maakunnallisen klusteripohjaisen kehittämistyön avulla, jolloin paikallisten yritysten toimintamahdollisuudet paranevat. Sisältötuotannon menestyksen varmistamiseksi voidaan tarkastella keskeisiä ja kriittisiä menestystekijöitä, joita Tetta Jounelan mukaan (Sisältötuotanto. Teoksessa Kulttuuriteollisuus. Edita, Helsinki 1999) ovat: - erinomainen, tai ylivoimainen, substanssiosaaminen - liiketoiminnallinen sisällön hallinta - markkinoiden hallinta ja asiakaslähtöisyys - tuotantoprosessin hallinta - teknologinen sisällön hallinta ja - juridinen sisällön hallinta. Menestystä varmistaa verkostoituminen ja kansainvälistyminen. Kriittisten menestystekijöiden hallintaa voidaan parantaa osaamisen tasoa nostamalla ja hyvällä suunnittelulla. KULTTUURIN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT KESKI- SUOMESSA Kulttuurin kehittämiselle sisältötuotannon ja kulttuuriteollisuuden näkökulmasta on Keski-Suomessa eräitä perusedellytyksiä ja vahvuuksia. Maakunnan ja ennen kaikkea Jyväskylän tunnettuus ja vetovoimaisuus on hyvä. Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun monialaisuus ja hyvä taso tuovat uusia opiskelijoita koko maasta ja maan rajojen ulkopuoleltakin tuhatmäärin joka vuosi opiskelemaan, harjoittelemaan ja työskentelemään Jyväskylään ja Keski-Suomeen. Tähän opiskelijapotentiaalin sisältyy valtavasti luovuutta, kulttuurista osaamista ja yritteliäisyyttä, jonka varaan voidaan rakentaa myös kulttuurin ja sisältötuotannon maakunnallista ja paikallista kehittämistä. Maakunnan kehittämisen kannalta on erityisen merkittävää se, että kulttuurin ja viestinnän koulutus on voimakkaasti kehittymässä Jyväskylän yliopiston ohella Jyväskylän ammattikorkeakoulussa sekä toisen asteen koulutuksessa Perustaa on luotu jo vuosia kuvataiteen ja musiikin perusopetuksella koko maakunnassa. Infocom-klusterin kehitysedellytyksiä luodaan määrätietoisella työllä Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman informaatioteknologian osaamisalueella ja toimialatyöllä mm. graafisen teollisuuden, elektroniikan ja käsiteollisuuden aloilla. Keski-Suomessa on vahvaa graafisen alan perinteistä osaamista, jonka piirissä työskentelee lähes 2000 henkilöä, mikä on noin 7 prosenttia koko maan graafisen toimialan työntekijöistä. Kehittämisen kärjeksi on perustettu Graafisen alan kehittämiskeskus Grafila, joka toimii osaamiskeskuksen tapaan. Elektroniikkateollisuus on voimakkaasti kasvava ala ja käsiteollisuus on nousemassa uuteen kukoistukseen satojen pienyrittäjien ja ammatinharjoittajien työn ja yhteistoiminnan tuloksena. Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelmalla, toimialatyöllä ja koulutuksen kehittämisellä luodaan edellytyksiä kulttuurin kehittämiselle sisältötuotannon ja kulttuuriteollisuuden näkökulmasta. 19

20 ski-suomen Kulttuurin kehittämisohjelma Jyväskylä ja Keski-Suomi tunnetaan maailmalla Alvar Aallosta, kuvataiteesta ja grafiikan osaamisesta, musiikista ja useista tapahtumista. Kulttuuri- ja taidelaitoksia on maakunnan pääkaupungissa ja taiteen ammattilaisia myös eri puolilla Keski-Suomea. Kulttuurin ohjelmapalvelutoiminta on päässyt hyvään alkuun, matkailun ja kulttuurin yhteistyöstä on saatu kokemuksia niin keskusseudulla kuin maakunnassakin. Maakunnan kehittämisessä kulttuurin merkitys on tunnustettu yhtä hyvin Jyväskylässä kuin eri seuduillakin. Käsityöläisten osaaminen, taiteen ammattilaisten kasvava joukko, kulttuurin ja viestinnän kehittyvä koulutus kaikilla asteilla sekä Jyväskylän ja maakunnan vetovoimaisuus luovat edellytyksiä kulttuurin monipuoliselle kehittämiselle ja kulttuuristen kärkien nostamiselle valtakunnalliseen ja kansainväliseen tietoisuuteen. TAVOITTEET KULTTUURIN KEHITTÄMISELLE Kulttuurin kehittämisohjelman tavoitteita tarkastellaan tässä yhteydessä aluekehittämisen kannalta. Aluekehitysohjelmien kautta vaikutetaan vain osaan kulttuurin tärkeistä tehtävistä. Kansallisten julkisten määrärahojen ja kuntien kulttuuritoiminnan supistuksia ei pystytä korvaamaan ohjelmien kautta kulttuurihankkeille tulevilla, kuitenkin melko vaatimattomilla kehittämispanostuksilla. Tavoitteiden asettamisessa on kyse siitä suunnasta, mihin kulttuurin toimijoiden ja muiden kehittäjien olisi yhdessä kuljettava, jotta maakunta menestyisi ja sen asukkaat kokisivat sen omakseen. Tältä pohjalta kulttuurin kehittämisen tavoitteet voidaan jakaa kahteen ryhmään: tavoitteet toimijoiden kannalta ja tavoitteet maakunnan kehittämisen kannalta. Kulttuurin kehittämisen tavoitteet toimijoiden kannalta ovat: A. Maakunnan ja aluekehitystyössä mukana olevien sitoutuminen kulttuurin kehittämiseen. B. Kulttuurin toimijoiden ja taiteen ammattilaisten osallistuminen maakunnan kehittämiseen. 20 Kulttuurin kehittämisen yleiset tavoitteet ovat: 1. Paikallisen identiteetin vahvistaminen ja alueen vetovoiman lisääminen. 2. Maakunnan ja kuntien profiloituminen taidolla ja tyylillä. 3. Uuden yrittäjyyden ja työpaikkojen synnyttäminen. 4. Kulttuurin rahoituspohjan laajentaminen ja kulttuurin liittäminen osaksi aluekehitysverkostoja. Maakunnan asukkaiden oma identiteetti, tunne paikallisuudesta globalisoituvassa maailmassa on kaiken kehittämistoiminnan vahvin perusta. Tietoyhteiskunnan valmiudet, informaatioteknologian edistäminen ja monet muut ajan vaatimukset eivät tuo onnea ja hyvinvointia, elleivät ihmiset itse koe ympäristöään omaksi ja kehittämisen arvoiseksi. Identiteetti luo pohjan myös paikallisen ja maakunnallisen vetovoiman lisäämiselle niin, että yritykset ja yksittäiset ihmiset hakeutuvat Keski-Suomeen. Jyväskylän vetovoima on jo hyvä. Nyt on aika lisätä Jyväskylän ohella maakunnan kaikkien kuntien vetovoimaa. Kulttuurilla, taiteella, taidolla ja tyylillä näin voidaan yhdessä tehdä. Maakunnan kuntien ja yritysten sitoutuminen kulttuurin kehittämiseen antaa tilaa kulttuurihankkeille toteutettaessa elinkeinopoliittisia strategioita kärkiyritysten johdolla tai kuntakohtaisiin erikoistumisvalintoihin perustuen. Yhtä lailla mahdollisuuksia kulttuurin kehittämiseen lisää se, että taiteen ammattilaiset osallistuvat ja sitoutuvat paikalliseen sekä maakunnalliseen kehittämiseen. Näin syntyy kehittämisprojekteja, joilla on vahva aluekehittämisen näkökulma. Molemminpuolisen sitoutumisen pohjalta löydetään sellaisia uusia kehittämismahdollisuuksia, jotka luovat uutta yrittäjyyttä ja työtä esimerkiksi sisältötuotantoon tai perinteisiin taidemuotoihin. Yhteisen osallistumisen kautta löytyy kulttuurille myös laajenevia rahoitusmahdollisuuksia yritystoiminnan ja miksei julkisten rahoittajienkin piiristä. Kulttuurin liittyminen luontevasti osaksi aluekehitysverkostoja on kulttuurin kehittämisen yksi, näköpiirissä oleva visio.

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Eeva Kuuluvainen, Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka eeva@kuuluvainen.fi pirjo.tulikukka@helka.net

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 42 Aika tiistai 24.10.2006 klo 10.03 11.48 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu 60 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 10: Läsnäolijat. (MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot