KULTTUURIN KEHITTÄMISOHJELMA KESKI-SUOMI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULTTUURIN KEHITTÄMISOHJELMA KESKI-SUOMI 2000-2006"

Transkriptio

1 k KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu B 88 KULTTUURIN KEHITTÄMISOHJELMA KESKI-SUOMI Jyväskylä

2 ski-suomen Kulttuurin kehittämisohjelma Julkaisutilaukset Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Liisa Suonpää Puhelin Telekopio Lisätietoja Mikko Kankainen Puhelin ja e.mail: Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin /vaihde Julkaisun avainsanat Aluekehitys Kulttuuri Rakennerahastot Taide ISBN ISSN Painos: 500 kpl Kansi: Auli Pehkonen Taitto: Tuula Niemistö Painopaikka: KOPIJYVÄ OY 2

3 k ESIPUHE Keski-Suomessa on käynnistynyt EU:n alue- ja rakennepolitiikan toinen kierros, ohjelmakausi, joka ulottuu vuodesta 2000 aina vuoteen 2006 saakka. Maakunta voi hyödyntää useita EU:n tavoiteohjelmia ja myös muita rahoituslähteitä. Kulttuuri on esillä jossain määrin paremmin uusissa ohjelmissa kuin edellisen kauden eli vuosien ohjelmissa, mutta kulttuurin itseisarvoinen kehittäminen ei ohjelmista juuri näy. Aluekehittämisohjelmien kulttuurihankkeille löytyy paikkoja lähinnä kulttuurin yritystoiminnan, kulttuurimatkailun, kulttuurin vetovoimamerkityksen sekä kulttuurin koulutuksen ja osaamisen alueilta. Ohjelmien ohella kulttuurin merkityksen määrittäjinä ovat paikalliset ja alueelliset strategiat, jotka ohjaavat kehittämistyötä eri tavalla esimerkiksi Pohjoisessa Keski-Suomessa verrattuna muuhun Keski-Suomeen. Kulttuurin kehittämisohjelma Keski-Suomi haluaa muistuttaa kulttuurin merkityksestä maakunnan kehittämisessä. Siinä esitellään maakunnan kannalta keskeiset aluekehittämisohjelmat kulttuurin kannalta. Mahdollisuuksien realisointi on kulttuurin toimijoiden, yritysten, taiteilijoiden ja kehittäjien tehtävä. Kulttuurin toimijoiden ja taiteilijoiden sitoutuminen maakunnan kehittämiseen merkitsee tiedolla ja työllä itsensä elättävän maakunnan identiteetin vahvistumista. Kulttuuri on merkittävä maakunnan voimavara, profiloija ja työllistäjä. Kulttuurin kehittämisohjelmassa tarkastellaan kulttuuriteollisuuden ja sisältötuotannon näkökohdat, joita ohjelmissa painotetaan. Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelmassa kulttuuri on ollut mukana lähinnä informaatioteknologian osaamisalan kautta. Laajempi osaamiskeskustyyppinen kulttuurin kehittäminen on vireillä useilla tahoilla. Keski-Suomella ja Jyväskylän seudulla on edellytyksiä lähteä määrätietoiseen sisältötuotannon osaamiskeskustyyppiseen kehittämistyöhön alan yrittäjien ja osaamisorganisaatioiden yhteistyönä. Kulttuurin kehittämisohjelmalla halutaan osaltaan käynnistää tällaista yhteistyötä. Kulttuurin kehittämisohjelmaa on valmistellut työryhmä tutkimusjohtaja Mikko Kankaisen johdolla. Työryhmään ovat kuuluneet Keski-Suomen taidetoimikunnasta puheenjohtaja Markku Möttönen, varapuheenjohtaja Raija Partanen ja pääsihteeri Tiina Nurminen, Jyväskylän yliopiston museologian professori Janne Vilkuna ja Monikulma -projektin projektipäällikkö Irma Hirsjärvi. Työryhmän sihteerinä on toiminut maisteri Arja Seppälä. Työryhmä on keskustellut seuraavien asiantuntijoiden kanssa: Jyväskylän yliopiston vararehtori Pekka Neittaanmäki ja sisältötuotanto -työryhmän jäsen Peppi Taalas, Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Mauri Panhelainen, Keski-Suomen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja ja Pisla Oy:n toimitusjohtaja Teuvo Ruuhi, Viitapuu Oy:n toimitusjohtaja Ahti Paananen, Viitasaaren kaupunginsihteeri Riitta Hallberg ja kulttuurisihteeri Jorma Rihto, Jyväskylän teknologiakeskuksen informaatioteknologiasta vastaava johtaja Jussi Nukari, Jyväskylän kaupungin yhteyspäällikkö Ditte Stürmer ja kehittämispäällikkö Jouni Juutilainen, kauppa- ja teollisuusministeriön sisältötuotantoprojektin projektipäällikkö Tetta Jounela, Keski-Suomen graafisen toimialan toimialapäällikkö Ari Lehikoinen ja käsiteollisuuden toimialapäällikkö Taina Känninen, Keski-Suomen käsiteollisuusyhdistyksen toiminnanjohtaja Hannele Heikkinen, Jyväskylän teknisen oppilaitoksen opettaja Hannu Leinonen sekä Keski-Suomen liiton tutkimuspäällikkö Hannu Korhonen. Keski-Suomen liitto kiittää työryhmää ja sen asiantuntijoita ja toivoo työryhmän työn virittävän hyviä kehittämishankkeita, joille löytyy myös oikea paikka EU-ohjelmien toimintalinjoista ja toimenpidekokonaisuuksista. Jyväskylässä kesäkuussa 2000 Erkki Järvelä Maakuntajohtaja 3

4 ski-suomen Kulttuurin kehittämisohjelma SISÄLTÖ ESIPUHE... 5 OHJELMAN TARKOITUS... Miksi ja kenelle... Kulttuurin kehittämisohjelma Uusi ohjelmakausi RAKENNERAHASTO-OHJELMAT Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma Pohjoisen Keski-Suomen tavoite 1 -ohjelma Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelma Tavoite 3 -ohjelma Alueellinen maaseutuohjelma Yhteisöaloitteet Rakennerahasto-ohjelmat ja kulttuuri MITÄ JA MIKSI KULTTUURI... Näkökulman valinta... Kulttuuriteollisuus ja sisältötuotanto... KULTTUURIN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT KESKI-SUOMESSA TAVOITTEET KULTTUURIN KEHITTÄMISELLE KULTTUURIN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Sisältötuotannolla uutta yritystoimintaa ja työtä Yhteistyöstä intoa ja voimavaroja Koulutuksella osaamista ja tietoa Perinteestä ymmärrystä Ammattilaisilta taitoa ja tunnettuutta Tapahtumista vetovoimaa RAHOITUSPERIAATTEET JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT26 Ohjelmat ja toteutussuunnitelmat pohjana Kulttuurihankkeiden kriittisiä menestystekijöitä LISÄTIEDOT JA HAKEMUSTEN JÄTTÄMINEN Lisätietoja Hakemusten jättäminen ja käsittely LIITTEET 1. Tavoite 1 -ohjelman rakenne, rahasto ja rahoitusta myöntävät viranomaiset 2. Tavoite 2 -ohjelman rakenne, rahasto ja rahoitusta myöntävät viranomaiset 3. Tavoite 3 -ohjelman rakenne ja rahoitusta myöntävät viranomaiset 4. Maaseutuohjelman toimintalinjat, rahasto ja rahoitusta myöntävä viranomainen

5 k OHJELMAN TARKOITUS Miksi ja kenelle Kulttuurin kehittämisohjelma on tiedote kulttuurin kehittämismahdollisuuksista osana aluepoliittista kehittämistä, jota toteutetaan ohjelmaperusteisesti Euroopan unionin tuella ja osaksi rahoittamana ainakin seuraavat seitsemän vuotta. Ohjelma on jatkoa edellisen ohjelmakauden muistiolle Kulttuurin kehittämisohjelma Keski- Suomi Ohjelma ei ole kaikenkattava Keski-Suomen kulttuuriohjelma, vaan siinä esitellään lähinnä niitä mahdollisuuksia, joita EU:n rakennerahastojen osarahoittamilla ohjelmilla on. Pääpaino on tavoiteohjelmissa 1 ja 2, mutta myös muita kulttuurin kannalta olennaisia ohjelmia esitellään tai mainitaan. Alueiden kehittäminen on laajaa yhteistyötä, jossa on mukana satamäärin toimijoita ja lukuisasti julkisia viranomaisia. Ohjelmia toteutetaan hankkeina ja projekteina. Projektimuotoinen työskentelytapa edellyttää asiantuntemusta ja kouluttautumista. Oma-aloitteisuus, omaehtoisuus ja kumppanuus ovat tärkeitä lähtökohtia, mutta käytännön hanketyössä on tiedettävä monenlaisia ohjelmiin ja menettelytapoihin liittyviä asioita, jotta hankkeet onnistuisivat ja toisivat lisäarvoa tavanomaiseen toimintaan. Kulttuurin yrittäjät, laitokset ja niissä työskentelevät taiteen ammattilaiset, eri alojen osaajat ja käden taitajat, järjestöissä toimivat ja yksityiset harrastajat voivat tuoda maakunnan, sen seutujen ja paikkakuntien kehittämiseen omien alojen vankkaa asiantuntemusta ja luovuutta, kun toimintamahdollisuudet oikein oivalletaan. Kulttuuri työllistää ja kulttuurin työlliset ovat ammattilaisia, jotka voivat monin tavoin rikastuttaa yritystoiminnan toimintaedellytysten ja vetovoimaisen ympäristön kehittämistä. Kulttuuri voi olla lippulaiva maailmalle mentäessä, ja se voi olla viihtyisän työn ja elämisen tyyssija sekä luovuuden lähde arjen ponnisteluissa maakunnan eri osissa. Aluepolitiikan kompleksisuudesta huolimatta toiminnan mahdollisuuksia on niille, jotka eivät pelkää rajojen rikkomista ja uudenlaista verkostoitumista. Tällaisille henkilöille ja ryhmille tämä kulttuurin kehittämisohjelma on tarkoitettu. Kulttuurin kehittämisessä on haisteltava uusia tuulia työtapojen ja sisältöjen uudistamiseksi sekä myös kulttuurin kehittymisestä seuraavien taloustyöllisyys- ja muiden kerrannaisvaikutusten vuoksi. Kulttuuriteollisuuden, kulttuuriyrittäjyy-den, sisältötuotannon ja uuden median näkökulmat ovat käynnistyvän ohjelmakauden uusia korostuksia. Näkökulmia ei välttämättä pysty kunnolla edes käsitteellistämään, mutta kehittämis-panoksia on sijoitettava uusille riskialoille kuten tehdään uuden teknologian käyttöönotossa ja siirrossa yritystoimintaakin kehitettäessä. Ne seudut ja paikkakunnat, jotka oivaltavat kulttuurin uudet mahdollisuudet ja sijoittavat rohkeasti uusiin avauksiin, menestyvät myös kulttuurin alalla. Keski-Suomessa on näyttöä tämänsuuntaisesta työstä jo ainakin Jyväskylän seudulla ja kasvualustaa on myös muualla. Kulttuurin kehittämisohjelma haluaa tuoda nämä uudet näkökulmat esille. Kulttuurin kehittämisohjelma on muistutus kehittämistyöstä vastaaville ja erilaisten hankkeiden toteuttajille siitä, että maakunnan rikkaasta kulttuurimaaperästä voi syntyä uusia näköaloja kärkiyritysten johdolla toteutettaviin verkostohankkeisiin, erikoistumisvalintoihin perustuvaan paikalliseen kehittämistyöhön, markkinointiin ja tuotekehitykseen sekä paikkakuntien ja seutujen esillä oloon. Matkailun ja käsiteollisuuden, graafisen alan, informaatioteknologian ja monen muun alan kehittämisessä kulttuurilla on sijansa. Yhteistyön ja toiminnan mahdollisuudet syntyvät jokapäiväisessä käytännön työssä. Tämä ohjelman tarkoituksena on olla uutta luovan toiminnan herätteenä. 5

6 ski-suomen Kulttuurin kehittämisohjelma Kulttuurin kehittämisohjelma Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna Liittyminen merkitsi osallistumista yhteiseen alueja rakennepolitiikkaan, jota on toteutettu tavoiteohjelmien (mm. 2, 5b ja 6) kautta. Ohjelmissa pääpaino on ollut pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittämisessä, yritystoiminnan edellytysten parantamisessa ja osaamisen lisäämisessä. Ohjelmat ovat tarjonneet mahdollisuuksia myös kulttuurin edistämiseen ja kulttuurilla on ollut merkitystä yritysten toimintaedellytysten kehittämisessä. Kulttuurin kehittämiseksi EU:ssa on ollut myös erityisiä kulttuuriohjelmia, mutta niillä ei ole ollut Keski-Suomen kannalta juuri merkitystä. Keski-Suomessa aloitettiin vuonna 1994 määrätietoinen työ maakunnan kehittämisstrategian ja oman toimintatavan luomiseksi. Strategiseksi päämääräksi asetettiin tiedolla ja työllä itsensä elättävä maakunta ja tämän päämäärän mukaisesti on tehty työtä yritystoiminnan ja osaamisen kehittämiseksi. Keskeinen osa toimintaa on ollut valittujen toimialojen (metalli, puu, elektroniikka, graafinen teollisuus, matkailu, käsiteollisuus) piirissä yritysten ehdoilla tapahtunut kehittämistyö, josta on sovittu ohjelmasopimuksilla. Kulttuurin kehittäminen ja edistäminen on ollut osa Keski-Suomen alueellista kehittämistä. Kulttuurin merkityksen ja roolin hahmottamiseksi vuonna 1995 tehtiin Kulttuurin kehittämisohjelma Keski-Suomi , jossa asetettiin eräitä yleisiä kehittämistavoitteita ja kehittämistoiminnan painopisteitä sekä määriteltiin kehittämishankkeiden rahoitusperiaatteita ja kriittisiä menestystekijöitä. Kulttuurin kehittämisohjelman toteuttamisesta tehtiin ohjelmasopimus, jonka allekirjoittajia olivat Keski-Suomen liiton ohella Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Keski- Suomen läänin taidetoimikunta, kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun Keski-Suomen piiritoimisto, Keski-Suomen läänin työvoimapiiri sekä Keski-Suomen maaseutuelinkeinopiiri. Kulttuurin kehittämistavoitteiksi asetettiin 1. uuden toimintatavan kehittäminen, 2. kulttuurihankkeiden toteuttaja- ja rahoituspohjan laajentaminen ja 3. sitoutuminen kulttuurin kehittämiseen. Kehittämisen painopisteitä ovat olleet muun muassa kulttuuriverkostot, perinteen huomioon ottaminen, tapahtumat, kulttuurin imagokysymykset, kulttuurin ja matkailun yhteistyö sekä kulttuurin ja taiteen koulutus. Kulttuuria edistäviä, kulttuuripainotteisia ja yritystoimintaa edistäviä hankkeita on vuosien varrella noussut hyvinkin erilaisten toimijoiden ja taustojen pohjalta ehkä enemmän kuin ohjelmakautta aloitettaessa uskottiinkaan. Kulttuurin merkitys on tunnustettu ja se nähdään oleellisena osana aluekehitystyötä. Vuonna 1995 asetetut kehittämistavoitteet ja painopisteet ovat edelleen ajankohtaisia lähdettäessä uudelle EU:n alue- ja rakennepolitiikan kaudelle Toimintaympäristössä on kuitenkin tapahtunut paljon muutoksia ja uusissa ohjelmissa on painotuksia, joiden vuoksi kulttuurin merkitystä ja sijaa aluepolitiikassa on tarpeen arvioida uudelle vuosituhannelle lähdettäessä. Uusi ohjelmakausi EU:n alue- ja rakennepolitiikan keskiössä ohjelmakaudelle ovat edelleen pienet ja keskisuuret yritykset ja niiden toimintaedellytysten kehittäminen. Osaamisen ja teknologian tason nostaminen ovat aiempaakin vahvempia korostuksia. Toimet, joilla Euroopan ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä voimakkaasti kohotetaan, ovat uudella ohjelmakaudella etusijalla. Erityisen vahvasti edistetään ohjelmien kautta ja monilla muillakin tavoin tietoyhteiskuntakehitystä. Työllisyyden parantaminen on yksi tärkeimpiä tavoitteita ja työllisyysastetta pyritään oleellisesti nostamaan. Naisten ja miesten tasa- 6

7 k arvon sekä kestävän kehityksen edistäminen ovat myös yhteisiä painotuksia, joita EU:n rakennerahastot ja eri ohjelmat toteuttavat. Kulttuurin kannalta merkitystä uudella ohjelmakaudella on ennen kaikkea tavoitteiden 1 ja 2 ohjelmilla, joiden laatimisvastuu on ollut maakuntien muodostamilla liittoumilla. Tavoite 1 -ohjelmien tarkoituksena on tukea niitä alueita, joilla bruttokansantuote on vähemmän kuin 75 prosenttia Euroopan unionin keskimääräisestä tasosta. Keski-Suomesta Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnat kuuluvat Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmaan. Muu osa Keski-Suomea kuuluu Länsi- Suomen tavoite 2 -ohjelmaan. Tavoitteen 2 tarkoituksena on tukea rakenteellisissa vaikeuksissa olevia alueita, joihin kuuluu muun muassa teollisuus- ja palvelualan sosiaalistaloudellisia muutosalueita, taantuvia maaseutualueita ja vaikeuksissa olevia kaupunkialueita. Työllisyyden ja inhimillisten voimavarojen kehittämiseen tarkoitettu tavoite 3 -ohjelma sekä alueellinen maaseutusuunnitelma ovat myös kulttuurin kannalta tärkeitä ohjelmia, ja ne ovat voimassa koko maassa tavoite 1 -alueiden ulkopuolella. (Kuva 1) Varsinaiset ohjelma-asiakirjat hyväksyy Euroopan unionin komissio. Ohjelmien tarkennuksen eli täydennysosan, (kuvattu toimenpidekokonaisuudet, tuettava toiminta, vastuuviranomaiset, tuettava toiminta, edunsaajat jne.) hyväksyy kansallinen seurantakomitea, jossa ovat edustettuna keskeiset ministeriöt, niiden alueyksiköt, maakunnat ja sosiaalipartnerit. Maakunnallisten liittoumien ohjelmia toteutetaan kussakin maakunnassa sovittujen omien strategioiden pohjalta. Maakuntatasolla tarvittavasta yhteistyöstä on säädetty lailla rakennerahastojen kansallisesta hallinnoinnista. Maakunnan yhteistyöryhmä ja sen vuosittain vahvistama yhteistyöasiakirja linjaa ohjelmien toteuttamista ja rahoitusta. Tavoitteen 3 -ohjelman ja alueellisen maaseutuohjelman osalta yhteistyö tavoite 2 -ohjelman kanssa hoidetaan maakunnan yhteistyöryhmän jaostoissa. Tavoite 1 -ohjelmaan sisältyvät tavoite 3 -ohjelman tyyppiset ja alueellisen maaseutuohjelman toimenpiteet. Aluepoliittisten ohjelmien laatiminen on moniportainen ja mutkikas prosessi. Ohjelmien toteuttaminenkaan ei ole asiaan vihkiytymättömälle kovin yksinkertaista. Kulttuuri tulee ehkä jonkin verran selkeämmin esille ohjelmissa kuin ennen, mutta varsinaisia kulttuurin kehittämisohjelmiahan tavoiteohjelmat eivät ole. Ohjelmien laatimisessa ja toteuttamisessa korostetaan joka tasolla kumppanuuden merkitystä, kehittämisestä kiinnostuneiden yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyötä. Entistä avoimempi tiedotus rakennerahastojen edunsaajille ja suurelle yleisölle on uudelle ohjelmakaudella sekä EU:n että kansallisten viranomaisten tehtävä, jotta alueet voivat täysipainoisesti hyödyntää ohjelmia. Maakunnan ja seutujen omista strategioista, toimintatavasta ja eri osapuolten aktiivisuudesta riippuu se, miten kulttuuria voidaan ohjelmilla kehittää ja kuinka kulttuurin osaajat, yrittäjät ja toimijat voivat olla yhteisissä hankkeissa mukana. Euroopan yhteisön osaksi rahoittamaa kulttuuritoimintaa voidaan edistää tavoiteohjelmien ohella monilla muillakin tavoilla. Rakennerahastoista tuetaan yhteisöaloitteita, joista Keski-Suomen kannalta huomion arvoisia ovat maaseudun kehittämistä (Leader), inhimillisten voimavarojen kehittämistä yhtäläisten mahdollisuuksien puitteissa (Equal) ja rajat ylittävän, valtioiden ja alueiden välisen yhteistyön edistämistä (Interreg) koskevat. EU:n aiemmat kulttuuriohjelmat päättyivät vuoden 1999 lopussa. Niiden tilalle on laadittu ja hyväksytty uusi viisivuotinen kulttuurin puiteohjelma Kulttuuri 2000, joka laajentaa yhteisön kulttuuritoimintaa, tukee kumppanuus- ja verkostohankkeita, monikansallista kulttuuriyhteistyötä sekä laaja-alaisia ja merkittäviä eurooppalaisia tai kansainvälisiä kulttuuritapahtumia. Kulttuuria voivat koskettaa myös koulutusohjelmat, tietotekniikka- ja mediaohjelmat sekä EU:n nuoriso-ohjelma. Kulttuurin puiteohjelman tiedotuksesta vastaavaksi yhteyspisteeksi Suomessa on nimetty kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, joka vastaa myös useiden koulutus- ja nuorisoohjelmien tiedottamisesta. 7

8 ski-suomen Kulttuurin kehittämisohjelma Kuva 1. EU:n rakennerahasto-ohjelmien alueet ja ohjelmia tukevat rahastot Keski-Suomessa

9 k RAKENNERAHASTO-OHJELMAT Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnat kuuluvat Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmaan. Varsinaisen ohjelman analyysiosassa mainitaan Pohjois- Suomi vahvojen, omaperäisten kulttuurien alueena, jossa kulttuurinen aspekti takaa alueen väestölle vahvan identiteetin, joka voisi paremmin heijastua kulttuuriteollisuuteen. Alueella kulttuurin ja taiteen pienyritystoiminta on vasta kehittymässä. Alueellisen ja paikallisen kulttuuriperinteen tuotteistaminen kulttuurimatkailun osiksi edellyttää uudenlaisen palvelu- ja markkinointijärjestelmän luomista. Ohjelmassa korostetaan kulttuuriteollisuuden kehittämistä tietoyhteiskunta- ja tietoteknologiahankkeiden yhteydessä ympäristöystävällisenä ja luonnonvaroja tuhlaamattomana yritysmuotona. Pohjois-Suomen ohjelman visio linjaa strategisen päämäärän vuoteen 2006 seuraavasti: Pohjois-Suomi on lähtökohdistaan ja osaamisestaan ylpeiden ihmisten, omiin luonnonolosuhteisiin perustuvien ja luonnonvarojaan pitkälle jalostavien yritysverkostojen, nopeiden yhteyksien ja hyvän ympäristön EU:n pohjoisin yhteistyöalue. Kulttuuri nähdään alueen kehittämisstrategiassa läpikäyvänä teemana, joka tarkoittaa alueellisten erityispiirteiden ja kulttuuriperinteen huomioon ottamista toteutettavissa hankkeissa. Hankkeille on eduksi kulttuuriperintöä hyödyntävä ja tukeva toteutustapa. Ohjelmassa todetaan, että kulttuurihankkeita tuetaan silloin, kun niillä on selkeästi elinkeinolliset tavoitteet. Saamen kielen ja kulttuurin kehittämiseksi on esitetty oma strategia ja kärkihankkeita. Kokonaiskustannuksiltaan yli 6,2 miljardin markan Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmaa rahoitetaan kaikista EU:n rakennerahastoista. Kansallista rahoitusosuutta on mahdollista saada kaikkien keskeisten ministeriöiden/niiden alueorganisaatioiden kautta. EU-rahoituksesta 49,8 prosenttia tulee aluekehitysrahastosta (EAKR), 27,8 prosenttia sosiaalirahastosta (ESR), 21,6 prosenttia maatalouden ohjausrahastosta (EMOTR) ja 0,8 prosenttia kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineestä (KOR). Ohjelmassa on kolme toimintalinjaa. Yritystoiminnan toimintalinjan osuus julkisesta rahoituksesta on 40,7 prosenttia, maaseudun 31,6 prosenttia sekä osaamisen ja työllisyyden 26,2 prosenttia. Tekniseen apuun on varattu 1,5 prosenttia. Tuettavan toiminnan määritteet, edunsaajat ja rahoitukseen osallistuvat kuvataan tarkemmin täydennysosan toimenpidekokonaisuuksissa, jotka on kuvattu ohjelman liiteosassa (liite 1). Ohjelmassa käytettävät valtiontukijärjestelmät on myös kuvattu liiteosassa. Finnvera Oyj sekä Tekes osallistuvat ohjelman rahoitukseen. Toimenpidekokonaisuuksissa ei ole erikseen nimetty kulttuurin edistämiseen tähtääviä, vaan kulttuurin kehittäminen tulee hoitaa yritysten ja niiden toimintaympäristön, maatilayritysten ja maaseudun toimintaympäristön tai osaamisen ja työllisyyden kehittämiseen ja parantamiseen tähtäävien toimien kautta. 9

10 ski-suomen Kulttuurin kehittämisohjelma Pohjoisen Keski-Suomen tavoite 1 -ohjelma Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnat rakensivat maakunnallisen sovelluksen Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmaan omalla, muista poikkeavalla tavalla. Työ tapahtui alueen kärkiyritysten johdolla lähtökohtana se, että kasvukykyiset ja -hakuiset yritykset ja niiden kilpailuaseman parantaminen ovat alueen tulevaisuuden tae. Painopistealueiksi valittiin kuusi toimialaa: puu, metalli, energia, kivi, matkailu ja maatilatalous. Päämäärässä (visio) kuvataan tavoitetila: Luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien verkostojen pohjoinen Keski-Suomi, jossa tarkoituksena (missio) on ohjata resurssit alueen luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin niissä toimivien johdolla ja ehdoilla. Verkostojen perusstrategiat on valittu markkinatilanteen ja vahvuuksien perusteella (kuva 2.): Kuva 2. Pohjoisen Keski-Suomen yritysverkostojen perusstrategiat Yritysverkostojen kasvutavoitteet ovat mittavia erityisesti puun ja metallin toimialoilla ja suhteellisesti myös matkailussa. Kulttuuriin liittyvät vahvuudet ja edellytykset antavat mahdollisuuden toimia ja osallistua kehittämistoimintaan erityisesti aloilla, joilla perusstrategiana on tuotemerkin eli brandin rakentaminen. Jo tunnettuja tuotemerkkejä alueelta ovat Martti Vainion Lomakouhero, Piispala, Honkarakenne ja Viitapuu. Saarijärven seutua seutukuntana on myös tehty tunnetuksi esimerkiksi Luovan hulluuden lähteillä- teemalla ja Viitasaari tunnetaan Musiikin aika -festivaalistaan. Kulttuurin merkitys tuotemerkin rakentamisessa on merkittävä erityisesti matkailussa ja tärkeä myös puussa ja maaseudun elinkeinojen monipuolistamisessa. Pohjoisen Keski-Suomen tavoite 1 -ohjelman kautta on arvioitu ohjautuvan kehittämispanostuksia kaikkiaan 714,3 miljoonaa markkaa, josta 206,3 miljoonaa markkaa eli lähes 29 prosenttia tulee EU:n rahastoista, 173,3 miljoonaa markkaa valtiolta ja 31,8 miljoonaa markkaa kunnilta. Yksityistä rahaa ohjelmaan lasketaan tulevan 302,9 miljoonaa markkaa. Toimintalinjoittain EU -rahoitus jakautuu taulukon 1 mukaisesti. 10

11 k Taulukko 1. Pohjoisen Keski-Suomen tavoite 1 -ohjelman EU -rahoitus toimintalinjoittain (Mmk) Toimintalinja Vuosi 2000 Ohjelmakausi Yritystoiminta 14,1 92,3 Maaseutu 6,2 54,2 Osaaminen 5,8 38,7 Tekninen apu 0,4 3,1 Yritystoiminnan toimintalinjan osuus EU -rahoituksesta on yli 55 prosenttia eli huomaavasti enemmän kuin Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelmassa keskimäärin. Osaamisen ja työllisyyden osuus on Keski-Suomessa selvästi pienempi kuin koko ohjelmassa. Toimenpidekokonaisuudet pohjoisen Keski-Suomen ja Pohjois-Suomen ohjelmissa ovat samat. Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma Keski-Suomesta Jyväskylän, Jämsän, Keuruun Äänekosken ja Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnat kuuluvat Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmaan, jossa korostetaan kulttuurin merkitystä imagon ja vetovoimaisuuden muovaamisessa. Kulttuurilla on tärkeä merkitys maakuntien identiteetin luojana sekä menestyvän yritystoiminnan edellytyksenä. Ohjelman mukaan perinteellä ja kulttuuripalveluilla on entistä enemmän kytkentöjä matkailun ja muiden elinkeinojen kehittämishankkeisiin. Ohjelmassa painotetaan kulttuuriteollisuuden näkökulmaa, joka edellyttää tutkimusta, tuotekehityksen pilottiprojekteja, tietopohjan digitointia ja kulttuuriteollisuuden osaamiskeskustyyppistä kehittämistä. Uuden median käyttö, yhteydet viestintään, ohjelmisto- ja sisältötuotantoon sekä kulttuurin ja teknologian yrityshautomot ovat ohjelman mukaan huomispäivää Länsi-Suomessa. Kulttuurin merkitykseen viittaa Länsi-Suomen yhteinen visio: Länsi-Suomen yhteistyöalue on Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue vuonna Visio tuo esille ihmisen omien voimavarojen kasvun ja yrittäjyyden merkityksen, luottamuksen elinikäiseen oppimiseen ja osaamiseen. Osaamisen tason nostaminen on kehittämisstrategiassa nähty keskeiseksi välineeksi lisättäessä yrittäjyyttä ja työpaikkoja sekä parannettaessa yritystoiminnan ja maatilatalouden kilpailukykyä. Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelma painottaa osaamista, uutta teknologiaa, tietoyhteiskuntakehitystä sekä uusien kasvualojen merkitystä tuotantorakennetta uudistettaessa sekä yrityksiä ja työpaikkoja lisättäessä. Informaatioteknologia on vahvin kasvuala. Ohjelmassa korostetaan tuotepohjaisen klusteritarkastelun merkitystä perinteisen toimialajaon täydentäjänä ja kehittämistehtävien fokusoijana. Telekommunikaatio, järjestelmätoimittaminen, elektroniikka ja sisältötuotanto ovat tärkeimpiä kehittäviä klustereita. Kulttuurin kannalta merkittävää on ohjelmaan esitetty tarkennus, jonka mukaan sisältöteollisuuden, viestintäinfrastruktuurin ja informaatioteknologian toimialat lähenevät toisiaan digitalisoituvan tuotannon yleistyessä. Klusteri-ajattelun näkökulmasta kysymys on infocom -klusterista, jonka kasvulle Länsi-Suomessa on hyvät edellytykset ja jonka kehittämisessä maakuntien ja niiden keskusten välinen yhteistyö avaa uusia mahdollisuuksia. Länsi-Suomella on hyvät mahdollisuudet kehittää mm. ohjelmistoteollisuutta (Suomen ohjelmistoteollisuuden kasvun strategia ja haasteet. Teknologiakatsaus 67/99). Kasvualojen ohella klusteripohjaista kehittämistä tarvitaan alueen perinteisesti vahvoilla aloilla (metalli, mekaaninen puunjalostus, elintarvike, graafinen teollisuus ja hyvinvointi). Kokonaiskustannuksiltaan yli 7,7 miljardin markan Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmaa rahoitetaan EU:n aluekehitysrahastosta ja sosiaalirahastosta. EU:n osuus ohjelman julkisesta rahoituksesta on 40 prosenttia ja aluekehitysrahasto rahoittaa EU - potista 76,8 prosenttia. Ohjelmassa on kolme varsinaista toimintalinjaa. Yritystoiminnan toiminta- 11

12 ski-suomen Kulttuurin kehittämisohjelma linjaan käytetään ohjelman resursseista hieman vajaa 50 prosenttia, osaavaan työvoimaan ja teknologian kehittämiseen menee noin 29 prosenttia sekä aluerakenteen ja elinympäristön kehittämiseen 20 prosenttia ohjelman kokonaispanostuksista. Keski-Suomessa painotetaan selvästi keskimääräistä enemmän osaamisen ja ESR -rahoituksen merkitystä. Tuettavan toiminnan määritteet, edunsaajat ja rahoitukseen osallistuvat kuvataan tarkemmin ohjelman täydennysosassa toimenpidekokonaisuuksittain (liite 1). Kaikki keskeiset ministeriöt/ niiden alueorganisaatiot osallistuvat kansallisten osuuksien rahoittamiseen ja esimerkiksi opetusministeriö mainitaan lähes jokaisen toimenpidekokonaisuuden yhteydessä. Valtiontukijärjestelmät ovat samat kuin tavoite 1 -ohjelmassakin. Kulttuurihankkeita on mahdollista toteuttaa kaikkien toimintalinjojen kautta, esimerkiksi sisältötuotannon yritys- ja yritysten toimintaympäristöhankkeita yritystoiminnan kehittämisen toimintalinjassa ja kulttuuria tukevia koulutushankkeita osaavan työvoiman ja teknologian toimintalinjassa. Kulttuuria on erikseen kuvattu kolmannen toimintalinjan vetovoimatekijöiden toimenpidekokonaisuudessa (EAKR), jonka osuus ohjelman kokonaiskustannuksista on noin 5,7 prosenttia. Rahoituksessa kuntien ja yksityisten osuus on merkittävä. Kulttuurin hankkeiden tulee olla yritystoiminnalle edellytyksiä luovia ja paikallista aloitteellisuutta tukevia. Hankkeisiin voi kuulua kulttuuriympäristön elinkeinohankkeisiin kytkeytyviä sekä rakennus- ja kulttuurihistoriallisten kohteiden kunnostusta yritystoiminnan tarpeisiin. Vetovoimaisuuden lisäämisen ohella toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on alueen kulttuuristen kärkien kehittäminen, kulttuuriteollisuuden edistäminen sekä ympärivuotisen matkailun tuotteistaminen ja laadun parantaminen. Vastuuviranomaisina voivat olla KTM/TM/TE-keskukset, LM/alueorganisaatiot, maakunnan liitot, OPM/lääninhallitukset, YM/ympäristökeskukset. Tuensaajaryhminä ohjelman täydennysosassa mainitaan yritykset, yksityiset henkilöt, kunnat, matkailu-, kulttuuri-, liikunta- ja taideyhteisöt. Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelma Kulttuuri ja taide todetaan Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelmassa seutujen alueidentiteetin tärkeimmäksi kasvualustaksi ja merkittäväksi vetovoimatekijäksi. Kulttuuriteollisuutta painotetaan ja sen kehittämistarpeina mainitaan mm. osaamistason nostaminen, tuotteistaminen, markkinoinnin ja myynnin kehittäminen, joihin tulee panostaa kulttuurin eri toiminta-alueita tukien ja erityisesti Jyväskylän seudun vahvaa kulttuurin infrastruktuuria hyödyntäen. Viestinnässä, ohjelma- ja sisältötuotannossa sekä teknologian sovellutuksissa taide ja kulttuuri ovat olennaisia tuotantoalueita. Käsi- ja taideteollisuuden tuotekehittely ja yhteismarkkinointi on osa teollisuuden kehittämistä ja matkailussa tavoitteena on tuottaa ohjelmapalveluiden, paikalliskulttuurin, taiteen ja käsityön korkeatasoisia kokonaisuuksia. Kulttuuriyrittäjyydessä, kulttuuriteollisuudessa ja sisältötuotannossa tarvittavan osaamisen vahvistaminen edellyttää alan koulutuksen kehittämistä kaikilla koulutusasteilla. Kehittämistoiminnan päämäärä tiivistyy koko maakunnan strategian mukaisesti: Keski-Suomen 2 -alue on tiedolla ja työllä itsensä elättävä alue, jonka perusstrategiana on alueellinen erikoistuminen investointien ja koulutuksen avulla. Ohjelmalla tavoitellaan 2000 yrityksen ja 7000 työpaikan nettokasvua. Informaatioteknologisen teollisuuden työpaikkojen nettolisäystä on 3000 ja tietoteollisuutta palvelevien koulutusalojen aloituspaikat kaksinkertaistetaan. Strategian toteuttamisessa jatketaan aiemmalla ohjelmakaudella aloitettua yritysvetoista toimialoittaista työtä metallin, matkailun, mekaanisen puun, elektroniikkateollisuuden, graafisen teollisuuden ja käsiteollisuuden aloilla. Kehittämistyön painopiste siirtyy asteittain perusstrategian suuntaiseksi, jossa erikoistumisvalintojen tekeminen analyysiin pohjautuen on ensimmäinen tehtävä. Työhön osallistuvat paikallisten toimijoiden ohella rahoittajat ja aluekehitystyön yhteistyökumppanit (kuva 3). 12

13 Kuva 3. Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelman toteuttamistapa k Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelman perusstrategian valinnat tehdään paikallisesti kunnittain ja mahdollisesti myös seuduittain. Työ on tarkoitus aloittaa neljässä pilottikunnassa (Jämsä, Keuruu, Leivonmäki ja Äänekoski) ja laajentaa sitä saatujen kokemusten pohjalta niin, että vuoden 2001 aikana erikoistumisvalintoja olisi tehty jo useissa kunnissa. Erikoistumisvalinnat voivat olla toimialapohjaisia, klusterityyppisiä tai vaikkapa johonkin merkittävään kehittämiskohteeseen liittyviä. Länsi-Suomen ohjelmassa kuvattu klusteripohjainen lähestymistapa soveltuu hyvin tällaiseen kehittämisotteeseen. Toiminnan perustaksi tarvitaan seikkaperäinen analyysi ja kehittämistarpeiden kartoitus. Analyysista edetään investointi- ja koulutussuunnitelmiin. Kulttuuri voi olla olennainen osa erikoistumisvalinnan sisältöä ja kulttuurilla voi olla merkittävä sija erikoistumisvalintaan tai klusteriin liittyvien eri toimintojen kehittämisessä. Se, miten valtakunnalliset tai maakunnalliset kulttuurin kehittämisen painotukset näkyvät paikallisen tason työssä, jää nähtäväksi. Monenlaista sovittelua ja eri toimijoiden yhteistyötä tarvitaan. Kehittämistyön tuloksellisuus ja vaikuttavuus ratkaistaan paikallisen tason yhteistyössä. 13

14 ski-suomen Kulttuurin kehittämisohjelma Tavoite 3 -ohjelma Ohjelman EU -rahoituksesta toimintalinjoittain ja rahastoittain on tehty ohjeellinen laskelma (taulukko 2). Maakunnan yhteistyöryhmä sovittaa vuosittain eri hallinnonalojen kautta kulkevat rahat yhteistyöasiakirjassa. Tavoite 2 -ohjelman vuosien 2000 ja 2001 rahoituskehyksestä on sovittu toimenpidekokonaisuuksittain ja rahoittajittain, kuten on tehty myös tavoite 1 -ohjelman osaltakin. Näitä alkuvaiheen rahoitusjakautumia saatetaan joutua vielä tarkentamaan, koska pohjana eivät ole olleet kovin tarkat kehittämistarpeiden analyysit eivätkä hanke-esitykset. Kulttuurin kannalta merkittävään toimenpidekokonaisuuteen 3.2 (vetovoimatekijöiden kehittäminen) on varattu noin 11,2 miljoonaa markkaa vuonna 2000 ja 11,4 miljoonaa markkaa vuonna EU:n aluekehitysrahastosta tähän toimenpidekokonaisuuteen on tulossa näinä kahtena vuotena yhteensä noin 6,8 miljoonaa markkaa ja valtiolta kansallista rahoitusosuutta 6,2 miljoonaa markkaa. Opetusministeriön osuus valtion kansallisesta rahoituksesta on miljoona markkaa vuodessa. Kunnat ovat merkittävä toimenpidekokonaisuuden rahoittaja lähes 2,5 miljoonan markan vuotuisella summalla ja yksityisen rahoituksen osuus on myös merkittävä. Tavoite 3 -ohjelmaa kutsutaan horisontaaliseksi ohjelmaksi, kun se on voimassa koko Suomessa lukuunottamatta tavoite 1 -aluetta ja Ahvenanmaata. Ohjelma tähtää inhimillisten voimavarojen kehittämiseen ja työllisyyden edistämiseen ja EU:n rahoitusosuus siihen tulee yksinomaan sosiaalirahastosta (ESR). Toimintalinjojen pohjana on ESR-viitekehys, joka ohjaa sosiaalirahaston toimia myös tavoiteohjelmissa 1 ja 2. Ohjelma on tehty työministeriön johdolla. Toimintalinjoja ohjelmassa on neljä, joista yritystoimintaa kehittävän sisältötuotannon ja muun kulttuuritoiminnan kannalta merkittävä on neljäs eli osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä ja työelämän laatua sekä tutkimuksen ja teknologian hyödyntämistä. Taiteilijoiden ja kulttuurin työllistävyyden kannalta toimintalinja 1 eli työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen on myös merkittävä. Tavoiteohjelman 3 kautta tulee Keski-Suomen eteläiseen osaan EU:n sosiaalirahastosta arviolta ainakin 9 miljoonaa markkaa vuodessa. Ohjelman toteuttamisessa ja kansallisten rahoitusosuuksien resurssoinnissa opetusministeriöllä on huomattava rooli työministeriön ohella. Maakuntatason merkittävät resurssien kohdentajat ovat työvoima- Taulukko 2. Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelman EU -rahoitus toimintalinjoittain (Mmk) Toimintalinja Vuosi 2000 Ohjelmakausi Yritystoiminnan kehittäminen Ja tuotantorakenteen uudistaminen 21,9 156,1 Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen 21,9 156,1 Aluerakenteen ja elinympäristön kehittäminen 11,0 78,0 Tekninen tuki 1,4 10,1 14

15 k ja elinkeinokeskuksen työvoimaosasto sekä Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto ja yhteistyökumppanina myös Keski-Suomen liitto. Ministeriöiden ohjaus ulottuu varsin yksityiskohtaisena toimenpidekokonaisuuksien sisällekin, jolloin maakunnallinen liikkumavara saattaa jäädä vähäiseksi. Tavoiteohjelman 2 ja 3 yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyöryhmän tavoite 3 -jaostossa. Alueellinen maaseutuohjelma Maa- ja metsätalousministeriön johdolla on laadittu alueellinen maaseudun kehittämisohjelma tavoite 1-ohjelman ulkopuoliselle alueelle vuosille Suunnitelma ohjaa EU:n maatalousrahaston tukiosaston (EMOTR) varoja maatilojen toimintaedellytysten ja maaseudun kehittämiseen Keski-Suomessa noin 25 miljoonaa markkaa vuosittain. Kulttuurin kannalta merkittäviä ovat elinkeinorakenteen monipuolistamiseen, kylien ja elinympäristön kehittämiseen, maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen kehittämiseen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön kehittämiseen tähtäävät toimet, joita voidaan toteuttaa ohjelman kolmen toimintalinjan kautta. Paikallisten toimintaryhmien kokoamat maaseutuyhteisöjen kehittämisen toimintalinjan innovatiiviset ruohonjuuritason hankkeet voivat kulttuurin kannalta olla paikallisesti hyvinkin merkittäviä. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosasto vastaa ohjelmasta maakunnassa ja yhteensovitus tavoite 2 ohjelman kanssa tehdään maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaostossa. Yhteisöaloitteet toimet täydentävät alueellisen maaseutusuunnitelman toimia.toimet voivat koskea mm. tietotekniikan käyttöä maaseudulla, elintason parantamista, lisäarvon tuottamista paikallisille tuotteille sekä luonnonvarojen ja kulttuurin hyödyntämistä. Tasaarvoa ja nuorten huomioon ottamista painotetaan. Valtioiden välinen yhteistyö työmarkkinoille pääsyä koskevan syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumiseksi on EQUAL -yhteisöaloitteen tarkoitus. Työllistettävyys, yrittäjyys, uuteen toimintaympäristöön sopeutuminen sekä tasa-arvon edistäminen painottuvat tässä yhteisöaloitteessa. Kaupunkien taloudelliseen ja sosiaaliseen elvyttämiseen tähtää URBAN -yhteisöaloite ja -ohjelma, mutta Keski-Suomella ei liene mahdollisuuksia käyttää sitä. Rakennerahasto-ohjelmat ja kulttuuri Kulttuuria voidaan kehittää EU:n rakennerahastojen tuella eri ohjelmien kautta. Kulttuurista löytyy lisäarvoa ohjelmien toteuttamiseen. Ohjelmien perusstrategia, tavoitteet, toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet määrittelevät mahdollisuuksien kehyksen. Ministeriöiden painotukset ja ennen kaikkea ohjelmien maakunnallinen linjaaminen maakunnan yhteistyöryhmässä ja sen jaostoissa ohjaa kehittämispanosten käyttöä. Keski-Suomen strategiset valinnat ohjelmien 1 ja 2 toteuttamisessa painottuvat sitä enemmän mitä pidemmälle ohjelmien toteutus etenee. Yhteisöaloitteiden toteuttamisessa tarvitaan paikallista aktiivisuutta ja yhteydenpitoa valtakunnallisiin vastuuviranomaisiin. Rakennerahasto-ohjelmien ja kulttuurin suhdetta tiivistettynä havainnollistaa kuva 4. Vuosina toteutetaan neljää rakennerahastoja käyttävää yhteisöaloitetta, jolle kullekin tehdään oma ohjelma ja nimetään vastuuviranomaiset. Yhteisöaloitteista selvästi suurin on valtioiden ja alueiden välinen rajat ylittävä yhteistyö eli INTERREG III. Keski-Suomen kannalta merkittävin voi kuitenkin olla maaseudun kehittämiseen tähtäävä LEADER +, jossa ei eri aihepiirien alueelle kootaan toimintaryhmiä ja jonka 15

16 ski-suomen Kulttuurin kehittämisohjelma Kuva 4. Rakennerahasto-ohjelmat ja kulttuuri MITÄ JA MIKSI KULTTUURI Näkökulman valinta 16 Kulttuurin kehittämisohjelmassa ei pyritä määrittelemään kulttuurin kehittämisen aloittaisia tai muita täsmällisiä tavoitteita eikä nostamaan esille toteutettavia hankkeita. Ohjelmien luonne ja toteutustapa huomioon ottaen tällainen koordinoiva määrittely ei ole perusteltua eikä edes tarpeen. Sen sijaan voidaan pohtia, mihin maakunnassa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota pohdittaessa kulttuuria ja rakennerahasto-ohjelmien toteuttamisessa. Pohtimisen tarvetta on kulttuuriyrittäjyyden, sisältötuotannon ja kulttuuriteollisuuden näkökulmissa, jotka käsitteinä rakennerahastokauden ohjelmissa vilahtelevat. Sisältötuotannon ja kulttuuriteollisuuden näkökulma painottuu myös kansallisessa kulttuuripolitiikassa. Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmaan tietoyhteiskuntaa käsittelevään alalukuun on kirjoitettu seuraava linjaus: Hallitus käynnistää laajapohjaisen poikkihallinnollisen tietoyhteiskunnan sisältöjä kehittävän hankkeen, jonka tarkoituksena on luoda edellytykset Suomen nousemiseksi tietoliikenneteknologian ohella merkittäväksi sisältöteolliseksi maaksi. Hanke on esiselvitysten jälkeen käynnistymässä opetusministeriön johdolla Sisältö-Suomi -projektina. Hankkeen näkymiä voi hahmottaa kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta toimiala-asiantuntija Tetta Jounelan

17 k kokoaman ensimmäisen sisältötuotantoa koskevan toimialaraportin ( ) pohjalta. Raportissa kuvataan suomalaisen sisältöteollisuuden toimintaympäristöä, rakennetta ja toimintatapaa sekä esitetään näkemyksiä ja arvioita toimialan nykytilanteesta. Tarkastelu keskittyy koko Infocomklusteriin, johon kuuluvat sisältötuotannon lisäksi informaatio- ja infrastruktuuriyritykset ja niiden liikenäkymät ja infocomia soveltava yritystoiminta, esimerkiksi kauppa, matkailu, rahoitus ja teollisuus (kuva 5). Klusteritarkastelussa lähdetään perinteisen tuotepohjaisen tarkastelun sijasta asiakkaiden rahankäytöstä eli yrityksen saamasta maksutulosta. Sisältöteollisuuden tulot tulevat paljolti ihmisten vapaa-aikaansa sijoittamasta rahasta. Infocomin toimialat konvergoituvat eli lähenevät toisiaan ja muotoutuvat uudelleen, esimerkiksi viestintään liittyvät ja niitä hyödyntävät toimialat. Kuva 5. Infocom-klusteri Alkuperäislähde: Sisältötuotannon kilpailukyvyn kehittäminen: strateginen selvitys, osa I, F&L Management Servicas Ltd 1997, Tetta Jounelan mukaan Maakunnallisen kehittämistyön pohjaksi tarvittaisiin sisältötuotannon ja siihen liittyvien alojen perusanalyysia täydentämään osaamiskeskusohjelman yhteydessä tehtyä informaatioteknologian ja ohjelmistotuotannon sekä graafisen teollisuuden toimialatyön yhteydessä tehtyjä toimintaedellytysten arviointeja. Nykyistä tarkemman käsityksen muodostamista perustelee mm. Jyväskylän yliopiston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmin (Verkkojakelun pullonkaulat. Teoksessa Kulttuuriteollisuus. Edita, Helsinki 1999) arvio, jonka mukaan kulttuurinen sisältötuotanto tullee olemaan pitkään subventoitua aluetta, jolle on ominaista pienet markkinat, korkean laadun vaatimus ja samalla globaalien markkinoiden mahdollisuudet ja uhat. Alan kehitys on kuitenkin erittäin nopeata ja mitä myöhemmin joku alue tai yritys lähtee mukaan nopeasti kehittyvälle alalle sitä työläämpi toisten etumatkaa on tavoittaa. Kulttuuriteollisuus ja sisältötuotanto Opetusministeriön asettaman kulttuuriteollisuustyöryhmän (1999) mukaan kulttuuriteollisuuden käsite on ongelmallinen ja viittaa toimialaan. Käsite yhdistää taiteellisen luovuuden ja taiteellisen tuotannon. Laajimman määritelmän mukaan kulttuuriteollisuus on merkityssisältöihin perustuvaa tuotantoa, jolloin merkityksillä myytävä tavaratuotanto (esimerkiksi vaatetusteollisuus) sisältyy siihen. Laajan määritelmän pohjalta on vaikea luoda toimenpide-esityksiä. Toisella tasolla kulttuuriteollisuus voidaan määritellä siten, että se kattaa sekä perinteisen että uuden taiteen ja kulttuurin kentän eri taiteen aloilla tapahtuvasta luovasta teosta jakeluun saakka: taiteilijan luovan työn, sen kehittämisen ja tuotteistamisen teokseksi, esittämisen, jakelun ja vastaanoton. Tämä määritelmä sopii toimenpiteiden pohjaksi ja sen pohjalta voidaan tehdä mm. perinteisiä taide- ja kulttuurilaitoksia koskevia uusia linjauksia. Kolmannessa määritelmässä korostetaan sähköistä tuotantoa ja kopioitavuutta ja neljännessä rajoitutaan kulttuuriyrittäjyyden näkökulmaan. Kulttuuriteollisuustyöryhmä katsoo, että ehkäpä olisikin parempi puhua yksinkertaisesti luovuuden tuotannosta tai luovasta tuotannosta kuin kulttuuriteollisuudesta. 17

18 ski-suomen Kulttuurin kehittämisohjelma Sisältötuotannon tai sisältöteollisuuden käsitettä käytetään usein samassa merkityksessä kuin kulttuuriteollisuuden käsitettäkin. Kulttuuriteollisuustyöryhmän mukaan sisältö tarkoittaa kulttuurisen sisältötuotannon yhteydessä tekstiä, kuvaa, ääntä ja muuta viestittävää ainesta, toisin sanoen sitä ydintä, joka pyritään viestittämään kulloinkin valittavan välineen avulla. Kauppa- ja teollisuusministeriön Sisältötuotantoprojektin (1997) mukaan sisältötuotanto on sekä perinteisille jakelukanaville että sähköisille viestimille laaditun dokumentti-, kulttuuri, opetus-, viihde- tai markkinointiviestinnällisen ohjelmasisällön tuottamista ja siihen liittyvää liiketoimintaa. Sisältöteollisuuden käsitettä käytetään samassa merkityksessä, kun halutaan korostaa toiminnan teollista luonnetta. Perinteisten sisällöntuottajien ja jakelijoiden rinnalle ovat nousseet digitaalista mediaa ja/tai verkkoja hyödyntävät uuden median sisältötuotantoyritykset, joiden sisältöjen tuottamiseen tarvitaan taiteellisen luovuuden ohella uuden median ja tietotekniikan asiantuntijoita ja jonka jakelu edellyttää myös uudenlaista asiantuntemusta pyrittäessä tavoittelemaan suuria yleisöjä globaaleilla markkinoilla. Sisältötuotantoa kannattaa tarkastella arvoketjuna (kuva 6). Taidekäsityöläiset ja muut ammatinharjoittajat sekä taiteilijat voivat toimia sisältötuotannon arvoketjun eri osissa ja hyvin erilaisissa rooleissakin. Taiteilijan työtäkään ei voi rajoittaa perinteeseen, vaan luovaa työtä tehdään monissa suunnitteluammateissa ja teknologioiden käytössä. Oleellista on tuottaa lisäarvoa arvoketjun johonkin osaan tai kokonaisuuteen. Arvoketjussa tarvitaan hyvin monenlaisia osaajia, jotta tuottavaa liiketoimintaa voisi syntyä. Sisältöjen tuottajien erilaisesta elämäntilanteesta ja toimintatavasta johtuvat tekijät aiheuttavat ongelmia yhteiskunnan yritystoimintaan tarkoitettujen tukien käytössä kulttuuriyrittäjyyden edistämiseen. Kuva 6. Sisältötuotannon arvoketju Perusvarantona kehittämistyössä on oltava opetusministeriön tietoyhteiskuntaraportin (Aineksia tietoyhteiskunnan työllistämisstrategiaan. Edita, Helsinki 1997) mukaan luovuus- ja taideopetus sekä teknologian hallinta. Sisältötuotannon tekijät voidaan jakaa kolmeen ryhmään yrittäjiin, ammatinharjoittajiin ja taiteilijoihin. Sisältötuotantoa ajateltaessa saatetaan tähyillä vain teknologisen kehityksen ensimmäiseen vaiheeseen, jolloin uuden teknologian käyttöönotto rajoittuu kulttuurin ja taiteen perinteisten muotojen levitykseen ja jakeluun sekä olemassa olevien aineistojen digitalisointiin yhteiskunnan vahvasti tukemana toimintana, jossa on mukana lähinnä ammatinharjoittajia ja taiteilijoita julkisten toimijoiden ohella. Tässä vaiheessa ollaan vielä melko kaukana sisältöjen teollisesta tuottamisesta liiketoiminnan ehdoilla. Alkuperäislähde: Sisältötuotannon kilpailukyvyn kehittäminen ;osa I, F&L Management Servises Oy, Lähde: Tetta Jounelan (1999) teoksessa Kulttuuriteollisuus, Edita

19 k Sisältötuotannon arvoketjussa voi olla toimijoita paikalliselta, valtakunnalliselta ja maailmanlaajuiselta tasoltakin. Arvoketjun osia voidaan jollain alueella myös vahvistaa esimerkiksi maakunnallisen klusteripohjaisen kehittämistyön avulla, jolloin paikallisten yritysten toimintamahdollisuudet paranevat. Sisältötuotannon menestyksen varmistamiseksi voidaan tarkastella keskeisiä ja kriittisiä menestystekijöitä, joita Tetta Jounelan mukaan (Sisältötuotanto. Teoksessa Kulttuuriteollisuus. Edita, Helsinki 1999) ovat: - erinomainen, tai ylivoimainen, substanssiosaaminen - liiketoiminnallinen sisällön hallinta - markkinoiden hallinta ja asiakaslähtöisyys - tuotantoprosessin hallinta - teknologinen sisällön hallinta ja - juridinen sisällön hallinta. Menestystä varmistaa verkostoituminen ja kansainvälistyminen. Kriittisten menestystekijöiden hallintaa voidaan parantaa osaamisen tasoa nostamalla ja hyvällä suunnittelulla. KULTTUURIN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT KESKI- SUOMESSA Kulttuurin kehittämiselle sisältötuotannon ja kulttuuriteollisuuden näkökulmasta on Keski-Suomessa eräitä perusedellytyksiä ja vahvuuksia. Maakunnan ja ennen kaikkea Jyväskylän tunnettuus ja vetovoimaisuus on hyvä. Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun monialaisuus ja hyvä taso tuovat uusia opiskelijoita koko maasta ja maan rajojen ulkopuoleltakin tuhatmäärin joka vuosi opiskelemaan, harjoittelemaan ja työskentelemään Jyväskylään ja Keski-Suomeen. Tähän opiskelijapotentiaalin sisältyy valtavasti luovuutta, kulttuurista osaamista ja yritteliäisyyttä, jonka varaan voidaan rakentaa myös kulttuurin ja sisältötuotannon maakunnallista ja paikallista kehittämistä. Maakunnan kehittämisen kannalta on erityisen merkittävää se, että kulttuurin ja viestinnän koulutus on voimakkaasti kehittymässä Jyväskylän yliopiston ohella Jyväskylän ammattikorkeakoulussa sekä toisen asteen koulutuksessa Perustaa on luotu jo vuosia kuvataiteen ja musiikin perusopetuksella koko maakunnassa. Infocom-klusterin kehitysedellytyksiä luodaan määrätietoisella työllä Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman informaatioteknologian osaamisalueella ja toimialatyöllä mm. graafisen teollisuuden, elektroniikan ja käsiteollisuuden aloilla. Keski-Suomessa on vahvaa graafisen alan perinteistä osaamista, jonka piirissä työskentelee lähes 2000 henkilöä, mikä on noin 7 prosenttia koko maan graafisen toimialan työntekijöistä. Kehittämisen kärjeksi on perustettu Graafisen alan kehittämiskeskus Grafila, joka toimii osaamiskeskuksen tapaan. Elektroniikkateollisuus on voimakkaasti kasvava ala ja käsiteollisuus on nousemassa uuteen kukoistukseen satojen pienyrittäjien ja ammatinharjoittajien työn ja yhteistoiminnan tuloksena. Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelmalla, toimialatyöllä ja koulutuksen kehittämisellä luodaan edellytyksiä kulttuurin kehittämiselle sisältötuotannon ja kulttuuriteollisuuden näkökulmasta. 19

20 ski-suomen Kulttuurin kehittämisohjelma Jyväskylä ja Keski-Suomi tunnetaan maailmalla Alvar Aallosta, kuvataiteesta ja grafiikan osaamisesta, musiikista ja useista tapahtumista. Kulttuuri- ja taidelaitoksia on maakunnan pääkaupungissa ja taiteen ammattilaisia myös eri puolilla Keski-Suomea. Kulttuurin ohjelmapalvelutoiminta on päässyt hyvään alkuun, matkailun ja kulttuurin yhteistyöstä on saatu kokemuksia niin keskusseudulla kuin maakunnassakin. Maakunnan kehittämisessä kulttuurin merkitys on tunnustettu yhtä hyvin Jyväskylässä kuin eri seuduillakin. Käsityöläisten osaaminen, taiteen ammattilaisten kasvava joukko, kulttuurin ja viestinnän kehittyvä koulutus kaikilla asteilla sekä Jyväskylän ja maakunnan vetovoimaisuus luovat edellytyksiä kulttuurin monipuoliselle kehittämiselle ja kulttuuristen kärkien nostamiselle valtakunnalliseen ja kansainväliseen tietoisuuteen. TAVOITTEET KULTTUURIN KEHITTÄMISELLE Kulttuurin kehittämisohjelman tavoitteita tarkastellaan tässä yhteydessä aluekehittämisen kannalta. Aluekehitysohjelmien kautta vaikutetaan vain osaan kulttuurin tärkeistä tehtävistä. Kansallisten julkisten määrärahojen ja kuntien kulttuuritoiminnan supistuksia ei pystytä korvaamaan ohjelmien kautta kulttuurihankkeille tulevilla, kuitenkin melko vaatimattomilla kehittämispanostuksilla. Tavoitteiden asettamisessa on kyse siitä suunnasta, mihin kulttuurin toimijoiden ja muiden kehittäjien olisi yhdessä kuljettava, jotta maakunta menestyisi ja sen asukkaat kokisivat sen omakseen. Tältä pohjalta kulttuurin kehittämisen tavoitteet voidaan jakaa kahteen ryhmään: tavoitteet toimijoiden kannalta ja tavoitteet maakunnan kehittämisen kannalta. Kulttuurin kehittämisen tavoitteet toimijoiden kannalta ovat: A. Maakunnan ja aluekehitystyössä mukana olevien sitoutuminen kulttuurin kehittämiseen. B. Kulttuurin toimijoiden ja taiteen ammattilaisten osallistuminen maakunnan kehittämiseen. 20 Kulttuurin kehittämisen yleiset tavoitteet ovat: 1. Paikallisen identiteetin vahvistaminen ja alueen vetovoiman lisääminen. 2. Maakunnan ja kuntien profiloituminen taidolla ja tyylillä. 3. Uuden yrittäjyyden ja työpaikkojen synnyttäminen. 4. Kulttuurin rahoituspohjan laajentaminen ja kulttuurin liittäminen osaksi aluekehitysverkostoja. Maakunnan asukkaiden oma identiteetti, tunne paikallisuudesta globalisoituvassa maailmassa on kaiken kehittämistoiminnan vahvin perusta. Tietoyhteiskunnan valmiudet, informaatioteknologian edistäminen ja monet muut ajan vaatimukset eivät tuo onnea ja hyvinvointia, elleivät ihmiset itse koe ympäristöään omaksi ja kehittämisen arvoiseksi. Identiteetti luo pohjan myös paikallisen ja maakunnallisen vetovoiman lisäämiselle niin, että yritykset ja yksittäiset ihmiset hakeutuvat Keski-Suomeen. Jyväskylän vetovoima on jo hyvä. Nyt on aika lisätä Jyväskylän ohella maakunnan kaikkien kuntien vetovoimaa. Kulttuurilla, taiteella, taidolla ja tyylillä näin voidaan yhdessä tehdä. Maakunnan kuntien ja yritysten sitoutuminen kulttuurin kehittämiseen antaa tilaa kulttuurihankkeille toteutettaessa elinkeinopoliittisia strategioita kärkiyritysten johdolla tai kuntakohtaisiin erikoistumisvalintoihin perustuen. Yhtä lailla mahdollisuuksia kulttuurin kehittämiseen lisää se, että taiteen ammattilaiset osallistuvat ja sitoutuvat paikalliseen sekä maakunnalliseen kehittämiseen. Näin syntyy kehittämisprojekteja, joilla on vahva aluekehittämisen näkökulma. Molemminpuolisen sitoutumisen pohjalta löydetään sellaisia uusia kehittämismahdollisuuksia, jotka luovat uutta yrittäjyyttä ja työtä esimerkiksi sisältötuotantoon tai perinteisiin taidemuotoihin. Yhteisen osallistumisen kautta löytyy kulttuurille myös laajenevia rahoitusmahdollisuuksia yritystoiminnan ja miksei julkisten rahoittajienkin piiristä. Kulttuurin liittyminen luontevasti osaksi aluekehitysverkostoja on kulttuurin kehittämisen yksi, näköpiirissä oleva visio.

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta Leader-puheenjohtajien tapaaminen 3.9.2016 Laura Jänis, MMM Leader-työn tavoitteet ja periaatteet Leader-työn tavoitteet Oman alueen kehittäminen Paikallisen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Sivistystoimen asiat uudistuvassa aluehallinnossa 14.10.2009 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Taustaa 1/2 Lääninhallituslain (22/1997) 2 :n

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot