Puutavaran merikuljetuksesta ja niputuksesta Länsi~Suomessa

Transkriptio

1 METSÄTEHON TIEDOITUKSIA n:o 40 METSÄTEHO REPORT no. 40 Yrjö 0. T. Yrjö-Koskinen: Puutavaran merikuljetuksesta ja niputuksesta LänsiSuomessa. Suuret puutavarayhtiö t jo utll\ at m aa sa mme ha nk- lmaan teollis uuslaitoksiaan n1rte n raaka-aineita laa- J_l_ta a lueelta. Vars inkin Länsi-Suomessa joud uta a n na111 men eltel em iii n olo uhteiden pakosta, koska lllet ävara t o \ a t puunjalos tusla it osten runsauteeu nä h de1 pienet. Näin oll en Lä nsi-suomen rannikolla. jokisuilla ta i niiden vil ilt ömi1ssii läheisyydessii sijai tse, at teollisuus laitokset saa vat raakapuunsa uoraan uitosta ulevan ja mahdollisten rautatie- ja a uto kuljetusten 1autta lähe te tyn puuta, aran lisä ks i. muilta jukisuilta. kta_ssatamista ja saa risto is tu sekä joutuvat tä llöin ayttamään kuljetus tienä m erta. Tällai iin jalostuslailksiin saattaa tulla puuta m eritse hyvin monesta lä htöp_istee tä. Sama lla ta valla on kieltämättä asianlaita s uu111 sisäjärviemme rannoilla sijaitseviin puunjalostusaltoksiin nähden. Ero on vain siin1, että siellä puuavraa joudutaan kuljettamaa n järviä pitkin. Meri?l_etuk een jä rvikul je tusta ei, oida suurillakaa n järv_1113 täysin rinnastaa. Me ri suolai ine ve ineen, s uunne aa lto ineen, huomattavine veden pinnan vaihteluileen ja oikukka ine siiän. muutoksineen asettaa puuavaran kuljetukselle omat ra joituksen a ja vaatimuk sensa. Tämä a la on niin laaja ja m on i äikeinen, ette i se perusteellinen käsittely voi tulla kysymyk een tiian e ityk en puitteissa. Senlähden rajoitutaankin eostuk e sa pi1ia iassa siihen, milå Rauma-Raahe Oy :n lllernran t atöi sii, lä hinnä ]{okem äenjokis uulla. ja enkuljetuk issa on nii hty ja havaittu.. amalla koeeaan ylimalka isesti kuvien ja kaa, iopi irro. Ien :n ulla lttää muitakin täkä liisiä kuljetu m enetelmiä ja puu avaran niput ukse sa käy tett y ji1 laitteita. Me ikuljctus. Meri' "u 1j.eluk; P n ed Pllylyksel ja kuljetu slavan valinta. t Raaka puun kuljetus m ere llä vo i tapah tua usealla eri -valla. Mitä kuljetus lapaa milloinkin on käytetli vä \1 PPuu monesta seikas ta. On ehkä pa ika llaan ensin., eman larka te lla tätä puo lta. Esilyk en ulkopuolelle Jatetä ' 1. an en ijaan kokonaan raakapuun ulkomaan pyorean - - puun me n' k u 1 alvaus ' va1'kk a se k' m on to 1n Jetusta ".. t 1 k a- 1't e II a.. v-.. e e1 k u1' t en k aan k uu 1u va" l'1tt oma aan... a l h epurun. Kuljetusmatkan pituus o n en ik ikin e rittä in ra tkai k leki_jä puutavaran kuljetustapaa, a littae a. Pitta enkuljetusmatk o illa ei juuri \'Uida aja tella muu nippu- ja aluskuljetu. ta, ko ka kul jetu aika k11 tailöin pi tkä ja ko ka u eimmit en joudutaa n kul keaan uurimma ks i osak i avomerellä. Lvhyillä mal.. Ua n puu ta, araa vo1'd aa n k u 1.Jettaa avoiaoilla. e n IJ Uto1 a k var 111 k 111 ', k un k u lk uvay - I-a on a. 1n Ja 1'II sar lon uojaa ma. Tällöin pää läi1n h elpo ti uoja ko amaan m yr k y n yllä ttiie ä. Tämä on tärkeii niiköij:ta var inkin varhain keväällä ja taa yk yllä. illä <l n llluutuk e t ova t s illoi n me rellä ihmet lliivän iik - kiniiisiä. :\litii kylmempää vesi on, it ä rauhattumarn paa se o n ja sitii e n em m i n se he itt elee vedessä uivia kappaleita. Tiimä to teamus lien ee y htii pitä vii fy:.iikan lakien kanssa. luita myös kesii llä rajut ukkosilma t saa ttavat aiheu ttaa ikii\'i i yllii tyksiä puutavara n m erik uljelukselle. Vaikka keskikesä o n ehdottom as ti suotui inta merikuljetusaikaa, saattavat silloinkin Länsi-Suomen ranniko lla ylei inä vallitsevat l intiset ja lounaisel tuule/ seisa uttaa puutavaran kuljetuksen viikkokausik i. Läntiset tuuleihan johtuvat s iitä, että manner lämpenee kesä llä nopeammin kuin m e ri ja ett ä lämmin ilma nousee mantereella ke veänä ylös ja kylmäi ilmaa virtaa m e reltä tilalle. Tämä, jo koulunpenkillä opi ttu tosia ia pitää vali tett avas ti hyvin pa ikkansa tä llä r an nikolla. Sen s ijaan itäiset tuulet, jotka rannikkoreiteillä eiviil ehdi no taa s uuria aa ltoja ja jotka, eivät va in merikuljetuk en, vaan myös myö tiiisinä tuulina uiton kan nalta, olisiva t terve tulleita, ova t kesäiseen aikaan tä lei ra nniko lla aika har\'inaisia. Tuulista puheen ollen ei saa unoh taa myöskää n ns. yö- ja päivä tuulia. :\'iiden ansiosta a lkukesä juhannukseen aa kka on yleen ä o lollisinta m erikuljetusaikaa. Nä m ä tuulet johtuva t m a ntereen ja m ere n lämpöerosta vuorokauden eri aikoina. Päivällä, jo llo in tuulen suunta on m erellä, manne r li1mpenee n opeammin. Yöllä manner taa jäähtyy nopeasti, ja tuule n suunta muuttuu mante reelta m erelle. Tillaiset vuorokauden aikana tapahtuva t vaihtelut rikkovat maininkeja m erellii ja edi tii viit iten merikuljetusmahdolli uuk ia. Myöhemmin ke ällä tä tii ilmiötä tuulen vaihtelui ta ei enää tapahdu. Avovesikauden luu/isuhleel. tuulen Yoimakkuu ja s uunta, ovat ratkaisevimma t tekijät m ei:ikuljetu ten kannalta. Tuul et todell a mu odo tu, at ueina k e in i m erikuljetuksen pullonkaulak i. Ky ymyk een. miten voimakas tuuli m ereltä piiin saa puhaltaa, jotta puutavaraa voidaan kuljettaa, on mahdo to nta antaa yleispäteväi1 va tausta, koska se riippuu erittäin mone ta e ika ta, kuten hinaajan voimakkuude ta. kuorm an uuruudesta, väyli1n laadu La. hinaajan päällikön ro hkeudesta ja taitavuudesla jne. Kuitenkin \ oidaan. anoa. e ttä avolauttakuljetuksen aikana täytyy ainakin a\ o m erellä olla m elkein täysi n tyven tä. l\'ippukuormakuljetuksien suht een, oita isiin pitää äärimmäisenä rajana 3 beauforlin ltwlta k eskikesällä ekii 2 beaufortin luulla keväällä ja syksyllä kylmän veden aikana. Proomukuljetuks ista voidaan mainita, ett ä ainakin i ojen proomujen m erikuljetus käy päin ä ke kike ällii vielä 5 beaufortin tuulellak in. Kuljetustapaa m erellä valillae a on kulkuväyliin laatu m ö erittäin t1rk eä tekijä. Reitin yvyy. ka rikkoi uu ja mutkai uus m ää räävä t, millai et hinaajat, proomu!, nippukuormat ja avolaula t väylillä pää evät kulkemaa n. Samalla on myö mui te llava veden 1

2 pinnan huoma ttava t vaihtelut. Näm ii näkökohda t ovat erittä in tä rkeitä ra nnikko-osalla Kokemäenjokisuusta pohjoiseen päin, koska s isäreilit ovat s ielb yleensä tava tto m an mutkikkaita ja karikkoisia. 1 e kiertelevä t ja kaartelevat s inne tänne ja vaa li, a t hinaajien päälliköiltii tavatl oman s uurta ta itoa ja paikallis tu ntemusta. Yleensä nä illä s isä reiteillä ei voida k äy ttää syvällä kulkevia hinaajia ja proomuja. Voidaan sanoa, että yli 8' syvyydessä uivien a lusten käy ttö on m a initulla rannikko-osalla m elko rajo it ettua. Tosiu joissakin tapa uk issa puiden hinaus s uo ritetaan u seassa vaiheessa, siten että esim he, osvoimaisella, kalastajam a llisella m ootto riveneellä (kuva 1) hina taa n p uut e rottelulla ta i jonkin lahden p o ukamasla avola ulassa niputtajalle, jossa puut nipute taan. Ti:iällii n ltevo voimainen hinaaja (kuva 2) kuljettaa sitt en kpl. sisältävä n nippukuorman joko suoraan tehtaalle ta i johonkin syvään suojasatamaan, missä 3-4 nippukuormaa y hdis tetään ja mistä n hevosvoima inen hinaa ja kuljettaa ne edelleen määräpaikkaansa. Nä in tapahtuva t o itta in mm. RaumaRaahe Oy:n nippukuormahinaukset Raumalle. On H estiiän selvää, että puutavaran laatu ja puiden uimiskyky on otettava huomioon kuljetustapaa valittae sa. Pino tavarasta h a lot luonnollisesti kuljetelaan a luksilla. Samaten on asianlaita yleensä kuusi- ja m än typa peripuiden suhteen, joskin vuodesta 1945 lä htie n Rauma-Raahe Oy o n kuljetta nut kuus ipaperipuuta Kokem äenjokisuulla Ha uma lle nipuissa. Hav utukkien avola uttakuljetus voi vain h a rvoin tulla k ysym ykseen, kun taas koivutukkien yhteydessä tä tä kuljetustapaa ei juuri voida aja tellakaan, k oska n e raskaina puina s uoltuva t helposti puomien a lit e. Samoin on Juonnolli esti asian la ita syvä sä uivaan hav utukkis umaan nähden. Eräs tär keii ja aina muis tettava m e ri- ja järvikuljetusten vä linen e ro on se kieltämätön tosias ia, e ttä m erikuljetuk e sa hajonneet puut ovat useassa tapauksessa s uurimmalta osaltaa n m enetetty ji:i. Keräil yä on tie te nkin jo puuvarkauksien yleisen to rjumisen takia s uoritettava, joskin se useimmite n muodostuu kannattamattomak i. Tämä johtuu s iitä, että hajoamis ta tapahtuu pääasiassa m yrsk yn yllä ttäessä. T ällöin ei h eti e hditä ap uun, ja vaikka ehdittä isiinkin, ei k eri:iilyslä myrskyssä tule mitää n. Kun keräilyyn vihdoin päästään kii ik i, ovat m y rsky ja m erivirrat hajoittaneet puut valtavalle alalle ja s uurimma n osan teille lietymättömille. K LJETUSTAVAT. Edellä on kosketeltu niitä näkökohtia, jotka o n otettava huomioon merikuljetusta s uunniteltaessa ja järjestettäessä. Täm än jä lkeen voidaankin jo s iir tyä tarka teleroaan itse raakapuun eri kuljetu tapoja ja niihin liittyviä seikkoja. Edellä on jo mainittu tä llä rannikolla käytetyt puutava ran m e rikulje tus tava t, jotka ova t avolau tta -, nippukuorma- ja a lu kuljetus. Avolaullakuljetus Avola uttak ulje tu ta pahtuu merellä hinausmoottorin potkurilla vetäen (kuva 1). Va rppausta käytetää n ani harvoin ja illoinkin vain a ivan lyh yillä matkoilla. Lautan hinaaminen potkurivoimalla o n nopeampaa kuin 2.1\uua 1. Avoluullojen hinaukse.,sa. joka tulee kyy mykseen vain lyhyillä matkoilla ja suojaisillu reiteillä, kaf tetään 6-12 hu. kalaslajamallisia, polk urilla uurusteiiuj 0 hinausmoolloreila. Hu om. puiden kasaanluminen lautan perään. Tämä voidaan estää välipu omeilla, jolloin /autas Ia suoltuneiden puiden määrä ja hinausvastus pienenee. va r ppaamalla, mutta samalla e vaa tii s uuremma n ko: ne, oiman. Taloudelli esti edulli inta.on Juonnolli _esll sella inen hina u, jolloin avola utta o n tehty hinau mootto rin voimakkuuden mukai ek i, niin että hinaus, oi tapa htua hina usm ootlorin uurimmalla nopeudell:lasia o n nimittäin niin, ettei kehiilau tlaa voida hinata s uuremma lla nopeudella kuin 3 kmlt. J o tällöinkill puita ta htoo suoitua puomien a litse, va ikka olisi ky symyk essii hyvin ui va uma. Tavalli in hina usnopeu o n 1-2 kmlt. Edellä e ite ty n mukaan a vo la uttakuljetus rajoitlttl1 m e rellä suhteellisen lyhyille matkoille ja.mojaisillr saaristoväylille. Näin ollen tulevat k ysy m yk seen piiä asias a sisä reitit, jois a on u ein m a talia, ka rikkoi ia, kapeita ja mutkaisia k o htia. ämä eikat mää rää, iil samalla, milla isia hina u a luk ia voidaan käyttäå, n1i: ten suuria la uttoja voidaan kuljettaa ja minkälai ek 51 lau tan muoto on tehtävä. Eri puutavaran h a nkkijoil Ia on tässä uh tees a omat kul jetus tapan a. Esimerk kinä m a ini tta koon Rauma-Raa he Oy:n kokeilut ke iil lii 19-!9. Ia inittu yhtiö kuljetti tukkeja Kokemäenjoki: s uun ni putuspaika lta Repo aa ren sahalle. i\ia tka oli 17 km. Pai koitellen kapean ja mutkaisen kylktn äylii 11 takia kaksinker taisella puomi tuksella y mpä röity lau tta kiris tettiin viidellä yk inkertai ella välipu omilla n. 25 m levyiseksi. Lauta a oli tukkeja kplhina uk een käyte ttii n Ruona Oy:n valmi tamaa varp pausm oollorh enellä, jo a on 3 hevo voiman die el m oottori. Hinaus ke ti keskimäärin 11 tuntia. joten kulkunopeu oli yli 1.5 kmlt. Kul jetu ta varmi tettiill ka hdella keluveneellä. uoltumi ta tapah tui ym päry p uo mien ulkopuolelle mitättömän vähän, mu tta eli SIJaan huomattava Ii enemmän, ii lipuomien alil ctummai i ta lau tan o i ta jälkimmäi iin. Tä mä el kuitenkaan aiheu tta nut mitään toim enp iteitä. ko J:;:l nä in uoltuneet puut py yivä t ympäry puomien i äjift. Tällai en avolau ttamu odon eduk i havaittiin v torasi tuksen jakautuminen tasaisesti lautan eri kohtiin, ii lautan pe rään ja välipuomeihin. i\iyö vetovastu 0 11 la utan oikea ta muodo ta johtuen pienempi kuin til, a lli e a avolau ta a, jo a puut ka aan luvat ku ljctuk en aikana röykkiöik i peräpuomia va!aan ja jo :t täy tyy täs tä yy tä tolinaan käyttää uoltumi en e tli mi ek i painona umatukkeja perä puomin päällä. I-Jai!

3 tana on taas mainittava, että tällai en lautan valmistaminen ja purkaminen on jonkin verran hitaampaa ja kalliimpaa kuin tavallisen avolautan. Nippukuljelus... Merikuljetukses a kehitys on ilmei e Ii kulkema a llhen suuntaan, että avolauttakuljetus korvataan nippukuljetuksella. [erta ajatellen tämä muutos tuntuu h'vin luonnolliselta, sillä onhan nip pulautta meren - mi. ä m onin ve rroin ke tävämpi kuin avolautta. 1 ak 1 nipuissa olevat puut eivä t kuljctuk en aik:ma Pää e uppoamaan. Edelleen nippulauttojen hinau va tuk en sanotaan olevan vain n. 2/5 avolautan hinau va tuksesta. 1. Paperipuiden nippukuljelus. Paperipuita nippuina kuljeteltae sa on käytetty ku-assa 3 esitettyä sidontaa. Liikasen kon eella ja K ive:: kehillä sidotut niput kulkevat virran mukana alaspalo, mis ä kaksi kuormankokoojaa asettelee ne ns. Utupuomien ympäröimiin ruutuihin. Tällaisia ruuuja on kuormassa kaksi rinnakkain ja ke kimäärin peräkkäin. Ruutujen väliset ruutupuomit arvat olla kuorman pituu uunnassa joko yhteiset tai.lllpaakin ruutupuoliskoa varten erikseen riippuen Siltä, onko nippukuorma jo akin kuljetuk en vaiheesa halkai lava kahtia, esim. jonkin kapeikon takia.._hteen ruutuun menee n eljä nippua rinnakkain ja nelj Peräkkäin eli siis yhteensä 16 nippua. ä in ollen nrppukuormassa on nippua eli P.lll3 äin tehdyn nippukuorman ympä rille vedetään parieli ns. ko!tsapuomit, joiden välitvksellä ksrtten u.. t.orman veto tapahtuu. Koltsapuomit ovat joko pultlla ja paksuilla kettingeillä tai 7'-8' X 5/8" puomienkeillä yhdi tetyt toisiin a ja aina euraa vaan puomipriin. Joka kolmannen puomiparin kohdalta ne on - di tetty ruutupuomeihin, jotta vetora itu ei k ohk ti i yksinomaan kuorman perään. Vetokolmion t I'Je ti:i läh tee rhutuparijonon ke kustaan yk inkertnen ke kivetopuomi, joten ve to kohdi luu myös llorman ke kustaan. Sekä koltsa- että ruutupuomit "?t.5 m pitui ia ja latva taan vähintään 7" vahur ia. Puomipuut kaadetaan touko- k e äkuun vaih- Kuva 2. - Nippulaullojen ja proomujen hinauksessa käytetty liinaaja Mars. 260 lw., pituus 24.2 m, leveys 6.02 m ja uintisyvyys 8.5'. Omistaja W. Rosenlew & Co Oy. tee sa nila-aikana, kuoritaan ja jätetään hyvien telojen päälle m etsään kuivumaan. euraavana talvena ne sitten ajetaan rantaan uittoon pantavik i. Täten aadaan puomipuihin kova, luuma inen pinta, joka imee it een ä huono ti vettä. Kelopuomit olisivat luonnollise ti erinomai ia tä h än tarkoitukseen, mutta niitä on Länsi-Suomessa va ikeata löytää riittävä ti. 2. Tukkien nippukuljelus. Tukkinippukuormien koko riippuu monesta seikasta, kuten hinaajan voimakkuudesta, kulkureitin laadu ta, vuodenaja ta ja erinäisistä satunnaisista seikoista. Vaikka nippukuormien suuruuksi sa on näin ollen havaittavis a suuriakin eroja, voidaan silti joten akin ylei enä, niputuspaikalta lähtevä n kuorman kokona pitää 8 1 nippua. Miten monta tukkia on taas nipu a riippuu uman järeyde tä. Tukkicn keskikuution ollesa 5.5 j 3 eutu villa menee nippuun ke kimäärin 105 tukkikappaletta. Jos taas tukkien keskikuutio on n. 5 j 3, menee nippuun k eskimäärin n. 115 kpl. am ollen kuorman tukkien lukumäärä on tavalli e Ii kpl. eutuvilla. fil,...-' ;;; C --.. t 'T.::C _:...J \.,.._... '"1,--,,-- - _ J. j,_ L!_J J =-.COD DC =:oo ido uocd nf/lod bc --,- 18_1-011 DOGJ c==:;:l= LJCJOO 00[]0 ccc DGOO o0c:o CCI'C DODD DODD j 1 c::; _L_ ':;" Q'=JC r;joo L'/.,,,.,/v,.d..... vor'".o - Rva 3. - Paperipuunippukuorman kaaviokuva. Selitykset: 1 = paperipuunippu, 2 = ruutu- ja kesl.:ivetopuoi}lle.n yhdistys lintulenkeillä (5' X 11:"), 3 = koltsapuo mien kytkentä halkaistavissa olevassa kuormassa pultle Ja 1":n kettinkiä käyttäen, 4 = koltsapuomien kytkentä kiinteässä kuormassa merilenkkejä (7 1/r' X 5/8") käytqen ja 5 = ruutu- ja koltsapuomien kytkentä joka kolmannen ruudun kohdalla lintulenkeillä (5' X 1/:"). 3

4 nettu kuorma aiheuttaa jonkin verran vä h emmän työt:i sekä valmistami - että purkamisvaihees a. Sidontatavat ilmenevä t em. kaaviopiirrok e a (kuva 4). Tukkikuorman veto tapahtuu n. 1" raudasta tehdyn selkä keitingin välityk ellä. Selkäkeitingin kiinnittäminen s uoritetaan iten, että elän veto a loitetaan kuorm an kärjestä. Kak i selkäkettinkiä yhdi tetään sakkelilla ens immäi en nippuparin edes ä ja aletaan s iitä ve tää kuorman ulkonippuja pitkin perään päin. Selkäkettinki kiinnitetään nippujen sidekettinkeihin sakkeleilla kahde ta kohda ta. ipun etupäässä selkåk ellinki kiinnit etriän lähemmäksi ulkoreunaa kuin takapäässä. Tällöin kuormaa hinattaes a uloimpien nippujen etupäät kulke\ at hieman kuorman ke ku taan päin käänl neinä lumiauran ta voin. Veden vastus pie nenee, ja kulkunopeu kasvaa va taavasti. Lisäksi täl Ia isella selkäkeitingin kiinnittiimi ellä on se hyvä omi naisuu, että kuorman peräpääkin e uraa kapeilla ja mutkikka illa reiteillä ihmeteltä\ än!a rka li etupään jälkiä (kuva 5 ). Kun mui te taan, mitä tä kä läi istii kulkureitei tä edellä on anottu ei tä tä puolta voida väheksyä. Tukkikuorma rake nnetaan siten, että nippukuorman kärkeen asetetaan kaksi kolmella s idekeltingillä sidottua nippua rinnakkain. Niiden perään aseteta::m kolme nippua rinnakkain, joista äärimmäiset ovat kolmella idekettingillä sido ttuja. Kolmannessa ja s itii seuraavissa rivei sä on neljä nippua rinnakkain. Kolmannessa nippurivissä on äärimmäiset niput vielä sidottu kolmella s idekettingillä, kun taas koko muu kuorma on s idottu vain kahdella ketlingillä. Kaikki kolmella s ideke ttingillä s idotut nipul ovat kuorman etupäässä nii sä kohdissa, mitkä hinauksen aikana joutu vat kovimman rasituksen alaisik i. Kuorman rakenne elviää kaaviopiirrokse ta, kuva 4. Tällai en tuk kikuorman pituus on 21 nippua periikkäin eli m. Kuorman leveys o n vedessä m. ippujen uintisyvyys vaihtelee lukkien kuiva-ainepainos ta ja vettyneisyydestä riippuen 6.5-8'. Tällaiset ova t jonkinlaisen normaalikuorman ulotluvaisuudet, mutt a kuten sanottu, voidaan kuljettaa ja on myös kul jetettu paljon suurempiakin, jopa kpl. käs ittäviä nippukuormia. ippujen y hdis tämise sä käytetää n kahta lapaa. Ne voidaan sitoa loi iin a joko rivittäin tai siten. että kaksi rinnakkaista ja kaks i peräkkäistä nippua sidotaan aina samalla sidekettingillä toisiinsa. Rivilläinen si tominen voi tapah tua joko s ideke ttingillii ta i puomi lenkillä. Sideke ttingillä tämä tapahtuu siten, e tt ä idekettinkie n kohdalta, siis nipun kummastakin päästä, niput kiinnitetään toisiinsa viidennellä sidekettingillä. Puomilenkkejä käytettäessä taas tarvitaan yksi puomilenkki kutakin kahta vierekkäi lä sidekettinkiparia kohden. Rinnakkaisessa sidonnassa tarvitaan täten joko kaksi sidekettinkiä tai kuu i puomilenkkiä nippuriviä y hdis tämään. i\lerikuljelusten kannalla o u varmempaa s itoa toisen tava n mukaisesti eli s iis siten, e ttii myö peräkkä isel niput o n y hdi letty toisiinsa..jos nimittäin elkäke ttinki attuu kalkeamaan, pitävät sidekettingit kuormaa koos a, kun taas rivittä i essä sidonnassa kuorma aattaa tä llöin pa hasti repeytyä. Riviitäisen sidonnan etuna taas o n, että näin rake n , ippukuormien hinaus. ' Nippukuorm ien hinau va tu riippuu niiden koo ta. muodo ta ja kokonai uppouma ta. Kokonais uppou malla tarkoite taan tällöin itä tuloa, joka saadaan. kun kuorman kokonai pituu kerrotaan kuorman keskileveydellä ja aa tu tulo edelleen nippujen ke kirnäii rä i ellä uimi yv ydellä. Hinau vasluk en riippuvai suu kokonaisuppouma ta johtuu s iitä, että kuorman kokonai mittojen i älle jää \'ä ve imäärä kulkee kuor man mukana en liikkue a ekä Ii ää kuorman paino ja en ve\ämi een tarvi ttavan voiman mää rää. EtW a ia todella on näin, voidaan helpo Ii todeta euran ma ila hinattavaa tukkikuormaa. Tiiliöin viimei tell nippun v1en elkäkettingit roikkuvat u ein tyynellä ilmalla höllinä, ja niput näyttävät ikään kuin imeytyneen kuorman perään. On ilti var maa, elleivä t perimmäi t niput kauan eurai i kuormaa jo ne kuljetuk en n kana kokonaan irroitettai iin muu ta kuorma ta J -l --l' --::= 11 6? \-- -t r: r --l \L :::l l ---' J K t.;.l --j f-,. - -; ' r J 1\ = - t-.2j l==i P 1-- ' =}' l Kuva 4. Tu.kkinippukuonman kaaviokuva. Selitykset: 1 = lukkinippu, 2 = nippukettinki, joita nipus a o li yleensä 2 kpl., mutta kuorman kärkinipuissa 3 kpl., 3 = J.:är/;inippujen kytkentä toi iin a puomikytkimellä, 4 ""' seuraavien nippujen kytkentä rinnakkain kiinni toisiinsa sideketlingillä, 5 = peräkkäin ja vierekkäin olevien nippujen kytkentä sidekeningillä, 6 = selkäkellinki ja i = sen kiinnitys nippukeltinkeihin akkeleil/a. 4

5 na ttaessa ma tka hi naajasta nipp uk uorman etu päähän on n. 250 m. Tällöin potk uri n aiheu ttama vastavirta ei enää sano ttavas ti tun n u ni ppukuorman etupäässä. Kun taas ku lj etaa n mutk ikka ita, kapeita ja karikkoisia reittejä, hin ausn op eus on p ieni, ja h inaaja on vain mu utam an kymm enen m etri n päässä n ippukuorman etupääs tä. Aluskuljetus. 1\uva 5. - T u kkin ipp uk uornwn hinuus käynnissä. Selkäkettinkien so piva n kiinnityksen ansiostn kuorman jälkipääkin se uraa h yv in samoja jälkiä. Iiuon o nipulu s vo i vaikult aa ka h dell a lava ll a nipp ukuorman kokona isup poum an suurenemi seen. Jos niussa qleva t puut ova t pituussuunn assaa n epiisäännölhsessä asenn ossa toisiinsa nä hden, tul ee n ipusta tar Peett oma n pitkä, ja ku orm a n kok ona isp ituu s su urene vas taavas ti. T ässii yhteydessä vi it a ttakaan sii hen. lll!tä jälempä ni:i es itetään käs in vedellävien tukkien nipuluskehien yh teydessä. Niissähän tukit ase tetaan ni ppuun siten, että toisessa p äässä tukkien pää t ovat tasan. Edell een selos tetaa n, että ni ppu jen tasaiset päät osetetaan ku orm assa vastak kain. Tä ll ä p yritää n juuri h- ausvastuksen pienentämiseen sit en, että ta aisten Paiden välin jäädessä lyh yek si k okona isu ppou ma pieenee. J os taas nippu o n l_ö ysä, sen läp imitta k asvaa, Ja kuorma Jevenee. Tä m ä a iheuttaa kokonaisuppou -an kasv un ja hin a usvastuksen suurentumi sen. Sen SIJaan pinota va ra n nippu k u orm assa, mi ssä ka ikki nip_ut ova t yhtä pitkiä ja pituu ssuunn assaki n k iin ni toisissaan, joudutaa n kul jettam aa n mu ka na paljon vähemmii n ve ttä kuin tukkikuormas a. Paperipuukuor1110 onkin hu om a ttavas ti ke v eämpi hinata k ui n tukk ikuorma, kun taas tuulen vaikutus ko rkeall a u iviin paripuunippuihin on palj on s uuremp_i. ä in olle tukuorma kulk ee m erell ä sell aisell akm tuulella. JOII om Paperipuuku orma ei sitä tee. Hin ausvastu kseen nä h n on pm 3 pa perip_uu k uorm a vielä _kveämpi k a ta kuin kp l. tuk k rkuorma. Jos m mm tun kokoinen pap eripuukuorma puom ein een muu n n etaan.iutiojal oiksi saa daan n j 3, k un taa kp l. akäläisiä tukk eja on ko rkeintaa n l. Tä mäkin Jo p osoittaa. ' mit en palj'o n vä hemmä n vet\.1. kulkee paerrpuukuorma n muka na. Alussa jo ma inilliin, ellei hina usnopeude ta voida anta ta.... a rkkoja luku ja, k o ka n opeus on m ppm amen rr_tläin m one ta teki jä tä. ipp uk ul jetuk een nähden Idaan kuiten kin p itää m aksiminopeutena merpeninkulmaa tunni a (m eripeninkul ma m ) eli SIJs n m/ t. Jos nopeu tä lä nou ee, veto"a s tu muodo tuu ku ormaa ru hj'ovak i. Tämä joh tuu 'llä, että välia ineen va tus ka vaa nopeuden suurentuessa verra nn olli en a nope u d en ne 1 roon. T ava II'men h' 1 k au opeu tä kä lä i illä rei teillä normaaln rui_ ia 1 Otmra kul jeteltae sa ja n lw. hmaajia kay ltä.es ä ei j uuri no u e y li 1.5 m eripeninkulman tunnrssa. Ti:i ttä va uhtia syvällä ja suorall a väylällä hi- Va ikka sii s pino tavaraa kuljetetaan merellä nippuku ormissa kin, tapa htu u sen m erikuljetus tällä rannikolla valt aosalt aan kuitenk in aluksilla, siis proomuilla terva höyry ill i:i ja k alj aaseilla. Tä rkei m mät tässä mielessä ovat proo mu/ ja tässä rajoitutaankin vain n iih in. Proomu jen laa tu, koko ja muoto vaihteleva t suuresti tällä kin rannikoll a. Ne voita isii n eh kä käsi ttelyä va r ten jak aa k olmeen ry hmää n, nim ittä in p ieniin, isoihin ja ponttooni - eli ns. m a ihinn ousuproomu ihin. E dellä olevassa r yhmittelyssä m a in itu t ns. pienet proo m u/ ovat jok o rautaisia ta i p ui sia. Niihin voidaan lasia la p in otava raa pm 3 ja n iilä käytetään pääas iassa Ji:i hikuljetuksessa, ra nnoilta pienii varasioja ke rä ttäessä. Tosin poikkeustapauk iak in on olemassa. Täydessä Jas tissa n e ui va t 4--6' syvyydessä. Las ta us vedes tä tap ahtuu niihi n k äsin heittäm ällä. I aa lta Ias taus tapahtuu jok o suoraan autosta heittämä llä ta i k ä rrää m ä ll ä.. iso t proo mu/ ova t va rsi n aisia pitkän ma tkan kul jetusproomu ja. P itkällä kuljelusma lkalla ta rkoitetaan tä ll öin yli 50 m eripeninkulman m atkaa. Isot proomu t ova t joko ra uta isia ta i pu isia. Ne u iva t täydessä Jas li ssa 10-12' syvyydessä ja sisä ltävä t lå ll öin pm 3 puutava raa. Lastaus. pyräästä tapah tuu si ten, että Jas ta usmi eh et tekevä t keh ikkoon n ipun, joka \'i nssillä n os tetaa n p roo muun (kuva 6). La iturilta Jasla us tapa htuu a utosta heittä m ällä kätevästi. On myös kokeiltu las ta us ta la iturilta siten, että kuor ma-au to on Kuva 6. - Proomun /as tuus v edestä vinssiä käyttäen. l'\ij?pu tehdään proomun vieressä käsivoimin kehikkoon Ja nostetaan ylös proomuun. 5

6 Paperipuun laslaus v ed estä p o nll oo nip.n>o muur 1\on eel/isin ku omwu slailleila ei ole, JOtPn tyo on t ehtävä k äsin k ahdessa vniheessn. Huum atilaa ei ole. 1\uva 7. - J.:äynn isc/. ajettu proomun kann elle ja pureltn s nna. Tiimii lapa ed elly ttää ka nnellista proomua ja eltä laituri ja proomun ka n i ovat suurin piirte in samassa tasossa. Kute n ed ellä o n mainiltu, proomujen koko, aihl elee uuresti. Senlähde n on tie tenkin olemassa myös nä iden proomujen välimuotoja. joten esitety t, mieliva lta iseen r y hmitte lyy n pe rustuvat ja vain äärimmiii s iä rajoja kuvaavat proomujen koot eivät suinkaan o le a inoita tä llä rannikolla puutm aran kuljeluk e sa k ii yletty j ä, mutta tässä yhleydes ii vo itaneen rajo illua vain nä ihin. Jonkinlaisena uutuute na tällä rannikolla voidaan ma inita viime k esänä Rauma-Raahe Oy :n proomukalu toon ilmesty neet ponttooni- eli maihinnulisuproomut, joita nä hdää n. kuvassa 7. 1 iihin voida an Ia lala to i ta iseks i vain k a nnelle, mutta tarkoituksena on m yöhemmin ra k enta a mvös ruuma tilaa. Tiilla i en ponttooniproomun pituus o vähä n yli 30 m ja levey m. La iturilta lastaus kiiy niihin käl e, iisti, k o ka auto, o idaa n ajaa a lkulas l:wksessa p1 oomun ka nnelle ja ty h jentää iinä, o lellaen luo nnollisesti, e ttä laituri ja p r oomun ka n i ova t s uunnilleen amassa taso sa. Pydiä tä Ia ta us o n lo is ini ek i hankala a, kun nä issii p r oomui sa ei vielä o le vinssejii, mutta sellaisetkin o n ta rkoitus h a nkkia. P y räii lä laslaus tapa htui k esä!ui 1949 k ä in ta i vinssiproomun avustuksella. Toi taisek i niihin o n Ia la ttu pm 3 pino lavaraa, jn ne uiva t tä llö in 6' y vyyd essä. Saadut kokemuk et peru luva t tosin va ta va in viime avovesikauleen, multa iitä huo lima tta vo itaneen tode ta, että uhteelli en m a ta la lla kulkevina ja m e rikuljetu ominai uuk iltaa n tyydy ttävinä nä is tä proo mui ta aadaa n tä lle rannikolle opivia kulje tusa luk ia, kunhan niihin hankitaan nosto laitteet ja ruumatilaa. Edellä o n j o käy ny t ilmi, että proonwje n la slau. tapahtuu joko m aalin tai ved estä. Ra ntavara tosia lastau tapa htuu y leensä kä rri:iä m ä llä, mikä li ra nta on n iin sy, ä, että p roomu vo ida an laslata rannalla. L a iturilta Ia la u vo idaan m yö uo rittaa k ii rrää m iillä, mu tta y leen ä p y ritää n ku tannuk ia vä hentä m ää n ite n, e ttä pino tava ra tuod aa n u o raan m a antievara to ta a utolla la iturille ta i erä i ä lapa uk is a uoras taa n proomun k a nnelle ja pure taan s uo raa n proomuun. T äten ää letää n kulu ja ja välty tää n vara toon pinoa mi selta j a kä rräykseltä. 6 Valtaosa pino tavara n lastauksesta proomuihin ta pahluu kuit enkin Iä llä ra nniko lla ved estä käsin. Kt len ed ellä on e itetty, s uo ritetaan se i oihin proomujhin nosturien a, ulla, kun taa s piene t proomu! Ia tata an kä in. i'\o rmaalin lasta u u ra kk a työ r yhmä n muod osta<l 8 mie tä ekä kä in että no lurilla Ia tattae a. 1\eskimiiärä ine n tvö tulos 8 -luntise sa lvö päiväs ii on WO pm 3. J\ fiytä ntö o n osoittanut, ttei tottunen ura kka tv ö rvhm iin lvö tu lo o le paljo n pienempi kii 111 pieniin -promuihin. Ia tattae a kuin no turilaitteelln isoihin, mutta ett ä työ 0;1 miehille ens in mainitus. a ta pauk es a tiete nkin pa ljon ra ka ampa a. Proomujen kuljetu m erellä o n varmempaa, helpo mpa a j a no peampaa kuin ni p pukuo rmien. Prootl ku o rmineen muoclo laa, ed e ii vhle näisen. kiinte:jll kappa leen. j oka te rä vä n keula n a Ja o ikean muoton..3 puolesta on h elpo ti kuljetetta va (kuva 8 \. On m kä ytiinnö ä ta a pii i iä, laa tikkom a is ia proomuja, J01: d en ke ula- ja perä pää t no use, a t proomun levy i en.n seinii nä aluksen poh ja Ia, ino ti y lö pa in (punltooni proomu t). On it e tää n elvää. että nä itä hinattaes _a vede n va tu o n huo m a ttan1 ti uurempi kuin terfivnpiiis illä proomuilla. T erva h ö yry jen o alta rajoitutaan vain mainitsemann joitakin tietoja Ra uma- Raa h e Oy: lle ke ällä 1949 hhll" kilusta ter vah öyry m a lli e ta a luk e la, j o ta e ittä ii kt va 9. Siinä o n n. 200 hv. 13olinder-raakaölj y mootlofl: Alu p y lyy Ia taa m aa n n pm 3 pino tava ra a ja 1 tiiliöin 12' yvyyd e ä. La la u ta p a htuu, in eilla: Kok emuk et tä m ä n a luk e n uhteen ovat loi taisek 1 vähä iset. :"lippukuo rma kul jetuk e n y hleyd c sä oli puhel.t:l l'l tii puo lilo i ta m eripe ninkulmaa tunnis a o n j onku lainen m a ksimino peu. jonka ylittä minen vaikuti:in ku o rma an reph äs li. Proomukul jetuk en suhteen tai lai ta maksiminope utta ei voita ne m a inita. I oja pr o muja, o idaa n aa tu jen k o kemu Len mukaan itrn:lll haittaa hin a ta kuu de n m e ripeninkulman lunlinopeu:. della eli ii n. 11 km tun n i a. Luulta vaa on. ette -- uurempikaa n nopeu a iheutta i va hinkoa, mikäli h in aaj i cn voi m a iihen r iitti;; i. 1\uva. Paperipuiden proomukuljet us käy päin ä jop 5 beauforlin tuulella, kun taa nippukuorman hinaukse:s0 jo '2 becwfortin tuuli on vaarallinen. Proomuje11 tcrav keula t ekee hinau.sva.stuksen pien eksi.

7 Proomukul jetuksen suurin etu nippukuormakuljetukseen verrattuna on toden näköisesti kuitenkin siinä, että proomu ja voidaan hinata jonkin verran epä;uolui ern_pien tuulisuhteiden vallitessa. Isojen proomujei1 1 UIJetus käy pä insä keskikesällä vielä 5 beaufortin Iuuheli, kun taas pin olavaran ippukuorman kuljetus on /VIn epävarmaa jo 2 beaufortin tuul ell a, kuten edel on mainittu. Tämä ehkä pieneltä tuntu va ero on tallä rannikoll a niin tärkeä, että se kallistaa ratkaise;:su_vakaa pinotavara n proomukuljetuksen eduksi. arna e1 kuitenkaan m erkitse, että nippukuljetus olisi muutettava joka paikassa ja kaikissa olosuhteissa proornukseksi. iinpä esim. Rauma-R aa he Oy :n Koke_rnae_njok isuun työ maa ll a nippukuljetus on todennäköisesh ainoa mahdollinen kuljetustapa mouestakin 8YYstä. Niputus. Yleistä. 1 _P uutavaran niputus ta s uorit etaan hyvin erilaisilla altteill a ja koneil la. Varsina inen nipun muodoslamis r?sessi on kuit enkin va in kahden pääperiaatteen mu amen. Toises a puu t siirretä ä n yksin kappal ei n nip Puun ja toisessa vedessä ol eva.ja nipuksi muodot etta a.?uumää rä puristetaan nipun muotoiseksi. SnunniltehJoittensa mukaan näi tä kahta nipulustapaa nimi f etään ielsen in ja Bl acksladin menelelmiksi. Protessori Vuoriston johdolla on aikai semmin noritetlu tukimuksia näiden niputu smenetelmien eduista ja hai toista. ä iden tutkimus ten mukaan eri m eu etelmin tllljen nippuj en löysyys on erittäin lärke1 näkökohniputusta arvos telt aessa. Koska nippuj en löysyy ttä k u_kkuutta ei vo itane Yarmasli mitata, otti Vuoristo 1 aytnl öön tä män se ikan m äärit lelemisck i euraavan Uokituksen : t. ippu hyin tiukk a ja kiinteä... = löysyysas te 1. " löysä, mutt a pui ta ei suollu ni pusta " hyvin löysä, mutta pysyy tyynellä ilm alla koossa Vuoriston tutkimuksissa kull ekin nipulle annettiin Ysyysas t e tta vas laa, a luku ja m erkittiin e muistiin. k Uorrnassa olevien nippujen luvuista aa liin kok o 1Uor_m an löysyysas letta osoittava luku ja er i kuormien puv_uista edelleen ao. nipu lusmenetelmällä tehtyjen nipl UJen löy yysas tetta osoittava keskiarvo. Keskia n ot lavutuk e1.ii e oso.iltau lmva. t seuraav1.k s1:. Blackslad ielsen r Pinotavaran osalta verra ttiin käsinniputusta ja puklstusm enetelmää tois iin sa. Löysyysastetta osoitt:n at eskiarvot muodostuiva t euraaviksi : Blackstad Käsinniputus luvent m ä ttä pitemmiilti Vuori ton mi elen kiintoisiin Ylih 1 Uks iin voidaan vain lyhyes ti todeta. että nipul p :lltomenetelmää käyttäen tul evat tiukemmiksi kuin ku:lstamalla. Tämä on merikuljetuk en kannalta t!irriea asia. Tällöin on kuitenkin muistetta va. että \ uoston tutkimukse t eivät koske myöhemmin keksittyjä, Kuva 9. - Teruuhöyry Lippa. Kon evoim a 200 lw., Bolinder-raakaöljym oo ttori, pituus n. 4-0 m, uintisyvyys lastattuno n. 12' ja kuorma n pm 1. puri tu smenetelmään perustuvia nipullajia, joista ainakin eräi tä voidaan pitää tässä miele sä yksin kappal ein siirrellävien veroisina. Tähän seikkaan palataan myöhemm in. iputusaikaan nähden Vuoristo totes i, että Blackslad-puristaja on työteholtaan noin k ak si kertaa nopeampi kuin Nielsen-yliheittäjä. Puid en koon vaikutus niputushankaluuteen oli suunnilleen a1 iputuskustannus yksikköä kohden muodo tui ma. Blackstad-m enetelmällä pienemmäksi, mutta kun otetaan huomioon nipuluksen aiheuttamat kokonaiskustannukset, perustamiskustannukset mukaan luettuina, ei Nielsen-yliheilläjä suuremman liikkuvaisuuter.. a la kia jää tässä mielessä sanott avasti Blackstadia huonommaksi. Paikallisilla olosuhteilla on tässä suhteessa luonnollisesti ratkaiseva merkitys. Niputuslulokset. Seuraava a tarkastellaan työtuloksia erityisesti Hauma-Raahe Oy :n niputustyömaalla Kokemäen jokisuu lla. Ko ka varsinkin virlaniputuksessa työtulokset ralkai evas ti riippuvat virtaolo uhteista, lienee muulama sana niistä paikallaan. Harjavallan voimalaitoksen rakentamisen jälkeen virtaolosuhteet ova t kehittyneet Kokemäenjoen ::lajuoksu ll a perin epäedulliseen suun taan. T ä mä joh tu u siitä, että Harjavallan voimalaitos jaksoiltain vaihtuvasla kuormilukse La johtuen alkaa päästää vettä vasta aamulla. Virran nopeus Saaren erotlelun korkeudella (22 km Harjavallan voimala itoksesta alaspäin ) kasvaa vasta puolenpäivän seuluvilla. Kolmihaaran erotlelun tienoilla (36 km voimala itokse ta alaspäin), missä myös nipulus tapahtuu Ia kun vaikutus alkaa tuntua vas ta puolenpä ivä n j:ilk een, ja e on Kokemäenjokisuun lukuisista haaroi ta johtuen tuntuvasti vähäisempi kuin ylempänä. Li äksi on mui tellava jo edellä mainitut, ylei e ti vallitsevat lä ntiset luulet sekä meriveden kork eusvaihtelut, jotka yhdessä aiheuttavat 11 ein, varsinkin aamupäivisin, virtausta jokea ylöspäin. Tällöin puut eivät laskeudu, 7

8 vaan kulkevat päinvastaiseen suuntaan. Näistä seikoista johtuen on niputusta jouduttu suorittamaan pääasias a iltapä ivi in, iltaisin ja öisin. Tätä taustaa vasten on myös katseltava saavutettuja työtuloksia. Paperipuiden niputus. Paperipuiden niputu ta pahtuu ko. työmaalla Liikasen J..:oneniputtajalla (kuva 10), jota käytetään 10 hv. sähkömoottorilla, ja kahdella /(iveliin niputuskehällci. Hyvissä virtaolosuhteissa, jolloin puut laskeutuvat ilman olijoiden apua niputu paikalle, on Liikasen niputlajalla niputettu keskimäärin 15 nippua tunnissa r li 120 nippua 8-tunti e a työpäivässä. Kun nipussa on 4.6 pm 3 2-m etristä paperipuuta, on koneen teho 8-tuntise a työpäivässä n. 550 pm 3. Kivelän kehillä taas on ko. olo uhteissa niputettu keskimää rin 4.5 nippua/ t., mikii 8-tuntisessa työpäivässä vastaa 165 pm3. Tällainen tulos vaatii kuitenkin niputusmiehiltä jo ankaraa työtä. :\Iutta, kuten sanottu, näihin tulok iin päästään vain illoin, kun puut Ja keutuvat hyvin ilman olimista. kuten a ianlaita pitä i ikin olla virtaniputuksessa. am ei kuitenkaan tapahdu edellä mainituista seikoista johtuen. Mainittakoon vielä, että tällä niputustyömaalla tehdää n rinnakkain nippuja Liikase n konepuristajalla ja kä in Kivelän kehillä. 1 ippujen Iöysyysa tetta on tarkkailtu, mutta koneellisesti puristeltuja nippuja ei ole voitu todeta käsin tehtyjä löysemmiksi, pikemmin päinvastoin. Tämä johtuu luultavasti siit:i, Kuvu melrisen puperipuun niputukseen kåytetly konepuristaja, m/liikanen. 8 Tukkien niputuksessa yleisimmin käytetty -o nullinen yliileittäjä, josta niput on uitettava sivu/lepatll 1\ uva että puut joutu, at viimei e ä puristusvaihees a p örivään liikkee een ja ha keutuvat märkinä ja Jiukkain:t y hden uuntai een a entoon toistensa lomiin. Tukkien niputus. Tukkien niputu tapah tuu Kokemäenjokisuulla ja yleen ä täkälä i i ä niputu pistei ä uurimmak i o nk si N i el en-menet elmää k-äyttäen. ielsen-niputtaja (ktt va 11 ) lienee ik i yleinen ja tunnettu kautta kok 0 maan ve i töjen, että en lä hempi elo Ia minen on tarpeetonta. \ irtaniputu ta ajatellen on kuitenkin yy tä mainita. että niputtajilta yleensä vaaditaan su ur ta tehoa en vuok i, että kä ytettävi ä olevat varasto tilat ovat u ea a tapa uk e a rajoitetut ja niput taj:tl on tä män takia kyettävä elvittämään koko e puutrl varamäiirä, minkä, irta kulloinkin tuo mukanaan Kun tukit Ia kevat hyvin niputtajalle, kyetään iel enillä niputtam aan n. 600 kpi.it. Tämii va tan 8-tun tise n työpä ivä ä kpl., mitä tulo ta on pidettiivd hyvänä. On kuitenkin mui tettava, että edellä e itetyt, virtaolo uhteita heikentävät tekijä t aiheuttavat sel1 että nipputulo jää ko. työmaalla usein kpl. eutuville., a ikkn työpäivän pituu olisikin yli 8 tuntia. Tähän työ tulok een i ä lt vät kuitenkin elkäkettingin veto, idekettinkien veto kettinki proomu ta va taproomun kannelle, mahdolli et valmiiden kuormien keluami et valmi teltavan kuorman tieltii jne. Tällai i a olo uhtei a jo mi ään, uuri nipu tu teho oli i en ian oi en tä rkeä tä, yy tii että uotui i a olo uhtei a voitai iin niputtaa ma hdolli et va ra tot tyhjik i epä uo tui ien virtaolo uhteiden varaltakun Ii äk i otetaan huomioon, että puiden puu kittai neo a la tulo on luonteenomai ta tä lle joki uulle ja ettii hyvän virran vallite a puita tulee erotieluita u eill joen täydeltä, ei tä tä näkökohtaa voida vähck yä. Tfi ä miele ä oli i peru tyyppi tä Iihcittäjää tehok: kaampi Oulunjoen ve i löi ä toimiva ja in inöörj Kunnaksen uunnittelema ' iel enin muunno (ku tl 12). illä on kaikki Kiel en-niputtajan hyvät ominni uudet, kuten erittä in kiinteiden nippujen muodo minen ja koneen uhteelli en helppo iirto paika La toj een. Edelleen c o ttaa uhteelli en pienen tilan nh tai a paikoi a niputettae a. Etuna peru tyyppiä oe vaan Niel eniin nähden on, että kun nippt on ahlll tunut Uiyteen kokoon a, e iirtyy läpimittan a verran eteenpäin sitomista varten ja antaa siten tilaa uudefl

9 a. 1:.- rlilreilliijä m/kunnrts. joka eroaa Iava/li ista etllajl.s/ä siimi suhteessa, että sitomista vailla oleva j Ppu VOidaan siirläri sitomisen ajaksi uu den nipun tiellä Cl el/ä valmiin nipun pois uillam inen tapahtu u myölävir/ (1(111 eikä sivulle. 11 / niun muodo Ia miselle, j ote n n ostoeje, aa tto ri voi Io ililla J a tk uvas t"1. Vas t a proomun a em esta on tassa Ulu konee a ivupo nttoonil kumma lla kin puolella, Joten valmi ta nippua ei ta r vit e kuljettaa ivuvirrassa i-romujen vä li tii, vaa n nip p u pääsee k u lkem aa n m yöirra a kuo rma ntekopaika lle. Kun o tetaa n huol , että tavallisella ylih eittäjällä ito mi nen, veteen ka : u j proomujen vä li tä poisuitta minen vie yli 25 /o 0 1_ nipun va lmistu a jasta, on a ika ääslöä pidettävä a.. sa nipu tta ja a huom a ttava na para nnuksena.. VIrta 1 01 ollen on todennä kö i tä. että Kun rwk en ni p uttaja L 1 1 erittäin opiva Kokemäenjoki uun olo uhlei a. 8 a -iniputuk es a en ijaan per u tyyppiä olevaa Nielpenta Voidaan pi tää oph ana ni pu ttaja na. va ikka n iolusteho o nkin virra tlom a a vede ä o o itta utunut lävan.. vin n. 400 kp l./ t. J{iireelli enä aik ana pää p n ta ilakin teholla tyyd y ttäviin pä h ä tulok ii n joko nlämällä työaikaa 9-10 tunnik i tai käyttä m ällä Pa1 111m. ma a lapa ukse a k onetta ka hde a v uoro a. Ia Ie) enin niputta jan lisäk i käy tetään tällä rannikolläkuunkinlaisia tukkien niputt ajia. Mainittakoon n ii 111 muutama sana. Suora n a in en halvennett u ja pie- '' nennetly muunn os ielsen-niputtajasla on metsä nhoitaja Heltimo isen suunnittelem a H e/uä-niputta ja. Se on yliheitt ä jä, jok a h ennommasta r a k entee taan johtuen muod ostaa nipun vedessä k ettinkien var aan, mutta ei kettinkien k a nna lukselle. Veden va raan m uodostettuina ni put eivä t tul e yhtä m erikul jetu kelpoi iksi kuin kettinkien k a nna tuk selle teh tyinä, kuten ka hden v uoden kok emu o n osoitta nut. Sisävesillä tä m ä niputta ja varm aan sella isenaan va taa ta rko itu!aan, mutta m erin iputukselle asetettavia vaalimuk ia s ilmä llä pitäen se un jatku vas ti keh ittä mis va ihees a. T älla i ia niputlajia on mm. Ra u m a- Raa h e Oy:llä oorma rkun joen ja E urajoen uu lla. E nsik si m a inilu a pa ika a 6-miehi ne n ura kkatyör y hmä o n niputla nul illä ke kimäärin :300 kp l. / t. A. Ahls trö m Osakeyh tiö o n k okeillut Merikarvian jokisuulla ke ä llä 1949 a ina kin tä llä r an n ikolla a ivan uutt a n iputuslapaa (kuva 13). Niputu suoritetaa n it e hina u Yä lineellä, jok a p ystyy la itteineen iirtym ä!in pa ika ta toiseen. Nipulus ta pah tuu iten, että n. 18 hevosvoima n uarppausm oolt o rin vin illä kiri tetään k h e l y iltojen vä liin poikitta issuun taan a elelut tuki! va rppausm ootto rin perää n ki innitettyä k ehikkoa va iputustaa n. 1 ipu lus tapa htuu a ina m yötä tuuleen. työryhmää n k u uluu ko neenkäy ttäjä ja 6 miestå. Nipussa o n keskimää rin n kpl. tu k keja. Kun nip utus te ho jo ens immä isenå k e ä n ä oli n. 3 nipp ua/t.. pysty tt iin ko. lai tteella 8 -tunlise sa työpä ivä sä nipul ta m aa n n kpl. tukkeja. Kokeilut o oittivat että nipun m u odoslami en loppuvaihee sa varppau mootto ri ja ven e jou tuiva t niin k ova lle koetuk elle, ett ei 16 mm ohuempi teräsköysi k e lä tä llöin yntyvää kiri ty tä. iput muodostuiva t kieltä mä ttä tiukoik i ja m e rikuljetuskelpo isiksi, sillä tukit eivä t j uuri a ettun e t n ippuun ri liin. Tä m ä joh tuu todennäköi e ti siitii, että puut joutu va t nipu tetlaes a pyö ri vää11 liikkeeseen ja lo ppukiris tyksen ta paht uessa, vaikk a o li iva tkin hiem a n ri Li ä, lui ka h tavai m ä rkinä ja liukkaina loi t n lukkien uunta i ik i. Näinhä n on a ianlaita m yö L iika en pape ripuuniputtaja a. i.iillä Black lad-m enetelmää n peru luvilla niputlajilla a a daan puiden pyö ri vä n liikkeen avulla varma Li tiukem p ia '.a... o kuva A. Ah/stöm Osakeyhtiössä kesällä 19J!9 käytetty, varppausmoottorin perään k iinnitetty tukkien nipulus/aile, joka on osoittautun ut ed ulliseksi pienten varastojen niputuksessa. 9

10 1\uua Wiik,( 1/ öglund on valmistanut puu stu teh tyyn, n. 30 m pituiseen kehään suuria raaminippuja, joihin mahtuu tukkeja n kpl. Ruotsissa käy tetään samassa työssä koneellisia m en etelmiä, ja ty ö s ujuu 2 kertaa nopeammin kuin täällä. nippuja, kuin mitä Vuoriston a ikoinaan s uorittama t tutkimuk et oso ittivat. Loppuarvosteluna A. Ahlström 0 ake)htiön nipu tuslaittees ta voidaan sanoa, että edel leen k ehitett ynä sillä on todennäköisesti tulevaisuutta helpo ti siirrettävä nä niputtajana yksinkertaisuuten sa ja halpuutensa ansios ta. J. A. Zachariasse n & C:o on niputtanut tällä ranuikolla ainakin kymmenisen vuotta tukkeja käsin vedettävillä Larssonin-Simo sen niputuskelzillä. Nämä kehät ovat kopukoiden päälle asetettuja, halkaisijaltaan 2.6 m mittaisia ja saranoilla varustettuja rautakehiä, joihin tukit vedetään käsin. Kallistamalla kopukkaa voidaan pohjarivi uittaa kehiin. Sitä mukaa kuin kehä täyttyy, se painuu tukkien P.ainosta alaspäin, joten veto kehään voi ta pahtua aika loiva a kulmassa. Kehällä työsken telee kaksi mie tä. T yötulos 8-tuntisessa työpäivä ä on keskimäärin n kpl. tukkeja. iput ova t käsin ase teltuina hyviä ja mer..ikuljetuskelpoisia. Nippuun m enee tukkeja keskimää rin 100 kpl. Erikoisena piirteenä mainittakoon, että tukit asetetaan nipun loises a pää ä tasan. I<uormissa taas tasaiset pää t asetetaan va takkain. Tukkien niputus käsin on eritt i in ra kasta työtä ja m yö aika kallista, joten tällainen niputus voi tulla kysymykseen vain silloin, kun joudutaan tekemisiin pienien tukkimäärien kanssa. Tulkoon vielä mainituksi Wiik & Höglundin viime ke änä valmistamat, sikaarin muotoiset ja n. 30 m pituiset ns. >raaminipul> (kuva 14), joita on kuljetettu Ruotsiin. Nippu tehdään vetämällä tukit käsin puisen kehikon päälle, jossa toisen puolen py!väät ovat eri koi elia lukkolaitteella avattavissa. Puut asetetaan ke- hikkoon limittäin, joten koko kehikko muodostaa yhtenäisen ja kiinteän nipun. Kun nippu on va lmis, se sidotaa n kymmenellä sidekettingillä vänkäriä käyttäe mahdollisimman tiukaksi, lukkolaitteella varustetut sivupylväät irroitetaan ja kehikko pyöräytetää n vänkä riå kiiyttäen pois nipun alta. Yhteen nippuun meuce 7" - 8" X 17' tukkeja n kpl. tai 3" -7''X 17' r11n koj a n kpl. eljä miestä valmistaa yhden nipun 16 tunnissa. 'lyö Ruotsissa käytetään tällai!>i:t nip puja avomerikuljetnkse a. iellii niimä nipnt (flod l>igningsverk ) tehdää n kon eellises ti pilkittiii tä telaku jetin ta käyttäen. a manaikaisesti voidaan eräillä nj pu ltajilla tehdä kahtakin nippua. ä hkömoottorill 3 käyvä t kulj ettimet menevät ra uta illan konstruktiola muis tuttavan ja n. 30 m pitkä n rautak ehikon sivuja pitkin. Kumma nkin kuljeltimen vieressä on 30 ro pi luiset pui et kehikot (kuten edellä on elo tellu ), joi den pää lle pari mi e tä nykä isee tukkeja kuljettiroejta. Nipun sitominen ja kehikon poistaminen nipun alta tapahtuu, kuten edellä on esitetty. Kummallakin kehi kolla pys ty tää n va lmi lamaan yk i nippu 8-tuntisessa työ pä iväs ä, joten koneellinen niputu on Lä sä tapauk se a k ak si kertaa kä in niputusta n opea mpaa. On Sea Floating and Bundling of Timber in West Finland by Yrjö 0. T. Yrjö -Koskinen. SUMMARY Sen Floallng The arlicle reporl on the dependence of sea Iransport on lhe di slance of Iran porl, winds, lype of sea-passage. nnd lhe buoyancy of lhe limber. Open rafl lranspor 1 effecled by mall lugs (Fig. 1), is only advi a ble over shot dislance and hcltered archipela go pa ages. The use 0d bundle Iran porl is much more wide- pread. PulpWO? bundle load are _urrounded by boomings (Fig. 3), wh1le chain trac tion and binding are employed for log buodle load (Fios. 4 and 5). The majorily of pulpwood Iran porl is effecl ed in,.e el, primarily Ughler. Loading is usuaily by hoi 1 fro m lhe waler (Fi o. 6), or man ua lly (Fig. 7). Bundling ed in lhe bundlin o of pulpwood are, e.g. mechanicb 1 cquipmenl (Model Liikanen, Fig. 10), work achieveroenl approx. 550 cu.m. piled measure per 8 hours. The bundling of log is effecled, in mosl cases, wth differenl mechanical bundling machine eq uiped w1lh log lift (Fig. ll- 12), hui lo ome xlen l also wilh bund ling ec;uipmen l fa lened behind warp-fitted motorbonls (Fig. 13) and hand-operaled bundlina frames. Furlhermorc. the prepara lion of large ea rafls of approx Jogs has been inlroduced (Fig. 14 ). Eripainos /ll etsätal oudellisesla Aikakau lehdestä n:o 5/ Helsinki Kirjapaino Oy. S A - A