Muddusjärven paliskunnan historiikki. 110 vuotta organisoitua poronhoitoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muddusjärven paliskunnan historiikki. 110 vuotta organisoitua poronhoitoa"

Transkriptio

1 Muddusjärven paliskunnan historiikki 110 vuotta organisoitua poronhoitoa Laila Aikio Opinnäytetyö Saamelaisalueen koulutuskeskus Liiketalouden perustutkinto

2 Saamelaisalueen koulutuskeskus Koulutusala Liiketalouden perustutkinto Tutkinto merkonomi Tekijä Työn nimi Laila Aikio Muddusjärven paliskunnan historiikki Julkaisuajankohta Sivumäärä 72 Tiivistelmä Tämä opinnäytetyö on katsaus Muddusjärven paliskunnan syntyhistoriaan. Se kertoo poroelinkeinon murroskausista sellaisena kuin 110-vuotias inarinsaamelainen paliskunta on ne kohdannut. Aluksi käsitellään inarinsaamelaista poronhoitoa ennen paliskuntajärjestelmän muodostumista. Pääpaino on kuitenkin neljänkymmenen vuoden takaisissa paliskunnan kriisivuosissa, jolloin Ylä-Lapissa elettiin poroelinkeinon kannalta vauhdikkaita vuosia: luvulla ensimmäiset moottorikelkat nielivät yhä enemmän rahaa ja poroperheiden nuoret etsiytyivät kannattavampiin ammatteihin. Taudista johtuva porokato kavensi entisestään poromiesperheiden elinmahdollisuuksia. Paliskunnan laidunmaita menetettiin muuhun käyttöön, matkailurakentaminen laajeni ja samaan aikaan nousivat myös Inarin ensimmäiset porotilatalot halpakorkoisen lainan turvin. Kansikuva: Muddusjärven paliskunnan poromiehiä Kaamasessa Uuno Waenerbergin talossa. Vasemmalta Isak Aikio, Uula Saijets, Antti Nuorgam, Juhan Petter Paltto, Pekka Aikio ja Valpu Aikio.

3 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Inarilaisen poronhoidon historiaa Kulkuvälineitä ja rajakauppaa Muddusjärven paliskunta Suomen poronjalostusyhdistys Paliskuntain yhdistys Kirjeenvaihtoa Paliskuntain yhdistyksen kanssa Poroisäntä Rahastonhoitaja Poroaidat Petsikon poroerotusaita Tsiuttajoen aita Esteaidat vai väliaita Vasotusaidat ja ruokinta-aidat, tarha-aitaukset Yhteistyö paliskuntien kesken Paimentopaikat Yhteisettosopimukset Paliskunnan kriisivuodet Metsähallitus Hakkuukiistat Utsjoen yhteismetsä Näätämön ja Muddusjärven paliskuntien jako Pedot Porotaudit Nenäsaivartaja eli saulakko Porokiiliäinen eli kurmu Porokato 1970-luvulla Loislääkintä Matkailu ja porotalous...52

4 13. Toimihenkilöt Pohdinta...66 Lähdeluettelo...70 Liitteet 1 2

5 1 1. Johdanto Muddusjärven paliskunnan historia opinnäytetyönä on minulle perinteentallennusharrastus- ja kulttuuritaustani vuoksi luonnollinen valinta. Poronhoito on aina ollut merkittävä osa omaa ja sukuni historiaa. Inarin - Kyrön, nykyisen Hammastunturin paliskunnan poronhoitajaperheeseen syntyneenä ja avioliiton myötä Muddusjärven paliskunnan osakkaaksi siirtyneenä haluan tallentaa sitä ruohonjuuritason tietoa, mitä vielä tallennettavissa on. Varsinainen punainen lanka tämän opinnäytetyön laatimiseksi löytyy varmaan niistä sadoista lehtileikkeistä, joita olen tallentanut yli kolmenkymmenen vuoden ajan sinikantiseen Lailan lehtisalaattia vuosien varrelta - kokoelmaan. Esimerkkitapauksena kokoelmasta löytyy Lapin Kansan artikkeli maaliskuulta 1981, kun poro söi riekkoja. Tätä historiikkia tehdessäni luin Muddusjärven paliskunnan yleisen kokouksen pöytäkirjoja vuosilta Partakossa pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa on todellakin kirjattu pykälä, jossa paliskunnalta vaadittiin korvauksia kymmenestä nyljetystä riekosta, jotka hirvasporo pisti poskeensa Karigasniemen tien varressa. Onnellisena loppuna paliskunta valtuutti pari poromiestä sopimaan asia vahinkoa kärsineen kanssa ja korvaussummakin maksettiin. Tapaus herätti aikoinaan ihmetystä, mutta nyt 30 vuotta myöhemmin harva enää muistaa sitä. Haluan kertoa nuoremmille sukupolville ja muille aiheesta kiinnostuneille Muddusjärven paliskunnan historiikin siinä laajuudessa, kuin se on mahdollista. Opinnäytetyöni raottaa ikkunaa katoavaan maailmaan. Toivon, että tämä selkeyttää ja auttaa ymmärtämään ennen eläneitä poromiehiä ja sitä aikaa, jolloin mäystinsukset, peski ja suopunki olivat arkipäivää. Moottorikelkasta, kelkkahaalarista, puhelimesta ja sähkövaloista keskellä metsää ei osattu edes uneksia.

6 2 Toivon, että me tämän päivän poromiehet ja -naiset oppisimme näkemään itsemme osana alati uudistuvaa poronhoitokulttuuria. Huomaisimme, mitä tärkeitä taitoja ja perinteitä ennen eletystä elämästä siirrämme uusille sukupolville teknistyvässä rahatalousyhteiskunnassa. 2. Inarilaisen poronhoidon historiaa luvulla inarilaisilla oli vain runsaat 70 poroa eli suunnilleen kolme poroa omistajaa kohti. Poroa käytettiin juhta- ja houkutuseläimenä. Inarissa luettiin vuonna 1750 puolentuhatta poroa, keskimäärin kahdeksan eläintä omistajaa kohti. (Hiltunen 1998, 29). Laidunmaita ja jäkälää oli riittävästi ja porot olivat kookkaita. Ne olivat tottuneet pysyttelemään samoilla jäkäläseuduilla. (Inari - Aanaar 2003, 181). Inarinsaamelaisten elinkeinoja olivat 1700-luvulla kalan- ja peuranpyynti, sekä lampaanhoito ja petunhankinta. Muddusjärven kyläläiset metsästivät peuroja jopa Norjan ja Utsjoen rajan tuntumassa. Estääkseen vähäisiä poroja sekoittumasta peuroihin, he ryhtyivät pitämään niitä Inarijärven saarissa toukokuulta marraskuun loppupuolelle saakka. Porot sekoittuivat kuitenkin osittain elokuussa alueelle jutaneiden ruijansaamelaisten tokkaan ja kulkeutuivat Norjan puolelle. Inarin suurin poronomistaja oli 1776 lautamies Anders Andersinpoika Musta, jolla oli 48 poroa, toisena tuli Matts Matsin poika Saijets 40 porollaan. Anders Jönsin poika Morottajalla ja Mårten Henrikinpoika Wallella oli molemmilla 30 poroa. Inarin kalastajasaamelaisilla oli yhteensä 603 poroa. (Inari - Aanaar 2003, 180) luvulla Muddusjärven kyläläisillä oli korkeintaan poroa luvulla peurat katosivat. Inarilaiset syyttivät tästä Norjan porosaamelaisia, jotka veivät porokarjansa peurojen oleskelualueelle. (Inari Aanaar 2003, 181).

7 3 Norjan ja Suomen välinen rajasulku astui voimaan (Porotalous 1993, 18). Se muutti porosaamelaisten elämän perusteellisesti, sillä aikaisemmin he olivat voineet liikkua poroinensa vapaasti Jäämeren rannan ja sisämaan välillä kummankin valtion alueella. Oli valittava, minkä valtion kansalaisiksi he halusivat asettua. Köyhillä inarilaisilla ei ollut vieläkään suuria poromääriä, ja alueelta löytyi poroille hyvää laidunmaata. Näin Inariin asettuivat ensimmäiset porosaamelaiset. Inarin Lapin suurimpien porokarjojen omistajat vuonna 1850: Matts Walle 220 poroa Lars Halt 100 poroa Pehr Padar 70 poroa Anders Walle 54 poroa Olof Padar 50 poroa Hans Musta 38 poroa Jonas Padar 30 poroa Isaac Morottaja 30 poroa Olof Aikio 30 poroa Samuel Morottaja 30 poroa Matts Aikio 30 poroa Påhl Kuuva 30 poroa Jöran Walle 30 poroa Matts Walle 30 poroa Lähde: Inarin Lapin maa- ja veronkantokirja 1850 (Inari - Aanaar 2003, 182) inarilaisperheellä oli parhaimmillaan poroa, mutta riesana olivat pedot ja taudit. Utsjoelta muutti 1865 kolme porosaamelaisperhettä Inariin eli Westit, Länsmanit ja Högmanit, yhteensä 11 henkilöä (Nahkiaisoja 2003, 226). Koko Inarin alueella kerrotaan olleen 1875 jo noin poroa. Jomppaset muuttivat 1880-luvulla Menesjärvelle ja Länsmaneja tuli lisää Lismajoen

8 4 seudulle. Kittejä saapui eri puolille Inaria, sekä Högmaneja Koillis-Inariin. Lemmenjoen Aikioista kerrotaan, että he ovat tulleet pohjoisesta alueelle luvulla. Osa Enontekiön poroperheistä muutti Repokairaan. Syntyi Lisman, Menesjärven, Kutturan ja Purnumukan lapinkylät. Inarin alueen poromäärä lisääntyi 1800-luvun loppupuolella porosaamelaisten muutettua alueelle.(kolmen kuninkaan maa 1998, 170). Laidunalueista syntyi riitaa. Jo 1863 valitettiin Utsjoen porosaamelaisten tunkeutumisesta liian lähelle inarilaistaloja. Porot aiheuttivat haittaa heinäsuoville ja pilasivat jäkälämaat. Inarin pitäjänkokous asetti 80 markan uhkasakon niille Utsjoen porosaamelaisille, jotka rakensivat porokylänsä lähemmäksi kuin peninkulman päähän taloista. (Kolmen kuninkaan maa 1998, 167) Erik Angell valitti porosaamelaisen Juhani Westin porojen talloneen pari heinähäkkiä, mutta ei voitu todistaa, kumman porot oikeastaan olivat tuhon tehneet. (Inari Aanaar 2003,181). Inarin porosaamelaiset puolestaan nostattivat tunteita Utsjoella. Kuntakokouksessa 1881 valitettiin tunturialueen jäkälälaidunten kulumisesta inarilaisten tunkeuduttua alueelle estäen utsjokelaisten tokanpaimennuksen. He polttivat loisten torjumiseksi sulan maan aikana jäkälämaita. Inarin porosaamelaiset määrättiin maksamaan sakkoa 10 markkaa jokaiselta sadalta porolta, jos niitä tavataan Utsjoen puolelta. (Nahkiaisoja 2003, 231). Tunturisaamelaiset paimensivat porojaan koiran avulla ympäri vuoden, mutta 1900-luvulle siirryttäessä yleistyi tapa päästää porot irralleen eli veitalleen heti vasanmerkinnän jälkeen alkukesästä. Paimentaminen alkoi uudelleen, kun porot kerääntyivät yhteen syystalvella. Inarinsaamelaiset sitoivat vaadinporot hihnasta puuhun, jolloin vasat ja hirvaat pysyttelivät vaadinten lähellä. Vaatimet myös vasotettiin hihnassa. (Nahkiaisoja 2003, 231).

9 5 Inarin suurimpia poronomistajia 1900: Niilo Magga Kaapi Aikio Jouni Panne 700 Antti Länsman 700 Inka Kitti 700 Matti Mattus 600 Heikki Mattus 600 Aslak Panne 500 Elli Jomppanen 500 Olli West 400 Frans Kangasniemi 300 Lähde: Kysymystaulut, Inarin kunta (Inari - Aanaar 2003, 231) Porosaamelaiset paimensivat 1890-luvulla porojaan Vätsäritunturin, Silisjoen, Iija Pautujärven erämaa-alueilla. Samoihin aikoihin inarin- ja tunturisaamelaiset perustivat Inarin ensimmäiset kruununmetsätorpat. Ne eivät välttämättä olleet asumuksia, vaan jo olemassa olevia kalastuspaikkoja. Näistä mainittakoon Aslak Pansen perustama Tshurnun kruununmetsätorppa ja Juhan Högmanin perustama Jalon kruununmetsätorppa. Jokien ja erämaajärvien rannoille eli Muddusjärven, Paadarin ja Paatsjoen kylien alueelle torppia syntyi runsaammin. (Inari Aanaar 2003, 220). Poronhoidon järjestely alkoi Suomessa 1883 kuvernöörin käskystä ja paliskunnat perustettiin senaatin kirjeellä Määräyksen mukaan perustaminen oli ehto kruununmaiden hakkuu- ja laidunoikeuksien nauttimiselle. Paliskuntien kanssa perustettiin vielä poronhoitoyhtiöitä ja - yhdistyksiä. Niiden tehtävänä oli laatia pitäjäkohtaisia poronhoito-ohjesääntöjä ja selvittää alueellisia poronhoito-ongelmia. Kuvernööri vahvisti ohjesäännön, mutta yhtiöiden toiminta oli kuitenkin vähäistä. Saamelaisalueella paliskuntia perustettiin vasta pari vuotta myöhemmin.

10 6 3. Kulkuvälineitä ja rajakauppaa Muddusjärven paliskunnan poromiehet kulkivat poroerotuksissa Utsjoen kunnan alueella Sokkavaaran aidalla vielä 1960-luvulla, kun osakkaat ostivat ensimmäiset moottorikelkat. Olavi Aikio Hyljelahdesta osti ensimmäisen, seuraavina Hans Mujo ja Matti Kangasniemi. Myöhemmin Utsjoen Kaldoaivin paliskunta rakensi aidan Skalluvaaraan. Aikaisemmin Inarin ja Utsjoen kunnissa liikkuminen tapahtui talvisin pelkästään porolla, sillä pitäjien välillä ei ollut minkäänlaista tietä vielä 1900-luvun alkupuoliskollakaan. Polkua kummempaa tietä ei ollut myöskään Norjan kauppapaikoille. Niinpä talvisin, kun kulkeminen oli helpompaa, pororaidot suuntasivat täysin ahkioin Reisivuonoon ja Näätämöön. Norjasta ostettiin ruisjauhoja, ryynejä, suolaa, lamppuöljyä, kahvia, sokeria, teetä ja tupakkaa. Inarista vietiin Norjaan ylivoimaisesti eniten poronlihaa ja porontaljoja, mutta myös riekkoja, metsäeläinten nahkoja sekä kalaa, hilloja, höyheniä ja poronjäkälää. (Nahkiaisoja 2003, 244). Kuva 1 Kuva 2 Lehtolan ostokuitti Aikion ostokuitti

11 luvun alussa kulki talvitie Inarin Vastusjärveltä Reisivuonon markkinapaikalle Norjaan. Kyrön kylästä Inarijärven poikki kulki toinen talvitie, joka yhtyi Partakon talossa Vastusjärveltä Reisivuonoon johtavalle tielle sekä vielä harvemmin käytetty merkkaamaton tie, joka johti Paksumaan ja Iijärven kautta tuntureiden poikki Isonvuonon markkinapaikalle. Vastusjärvi, Partakko, Paksumaa ja Iijärvi sijaitsevat Muddusjärven paliskunnan alueella, joten liikennettä on riittänyt. (Nahkiaisoja 2003, 245). Sisämaassa Utsjoen suunnalla sijaitsi Säytsjärven autiotupa ja Inarijärvellä Kahkusaaren autiotupa Reisivuononreitillä, jonka varrella oli myös kolme taloa: Partakko, Mihkalijärvi ja Räkkijärvi. Talot saivat valtionapua matkustavaisten suojaksi rakennettua huonetta varten. Isonvuonon markkinapaikalle johtavan tien varrella, Selkäjärven rannalla oli lisäksi kruunun rakentama autiotupa. Inarilla oli vielä Kärppä- ja Petäjäsaaren tuvat sekä Suolisvuonon suulla Pisterinniemen ja Suolisvuonon tuvat. Samuli Paulaharju kertoo kirjassaan Taka-Lappia olleen Iijärven pohjoisosassa myös Tshielg-jävrin tuvan. (Nahkiaisoja 2003, 246). Inarilaisten velvollisuus oli majoittaa ja kyyditä kulkijoita maksua vastaan. Kruununvouti L. W. Nordberg oli ehdottanut vuoden 1876 käräjillä perustettavaksi kestikievarin Väylään Sarviniemen ja Palttoniemen maille Muddusjärven kylään, mutta inarilaiset arvelivat perustamisen lisäävän kunnan kustannuksia. Lopulta kievareita perustettiin kolme, joista yksikään ei noussut Inarijärven pohjoisosiin. Kittilässä pidetyssä kihlakunnan kokouksessa todettiin 1894, että Inarin kirkolle tuli asettaa kyytitalo, jossa oli oltava neljä poroa varalla ja varsinaisena, ja venekyyditys oli järjestettävä kesäisin Inarin kirkolta mm. Partakkoon. Kestikievarin isännäksi valittiin Antti Yrjänä Morottaja vuosiksi sadan markan vuosipalkalla. Kuljetuksista hän sai viidenkymmenen markan vuosipalkkaa Inarin kunnalta. (Nahkiaisoja 2003, 247).

12 8 Inarin kunnassa käytössä olevista taksoista päätettiin kuntakokouksessa. Porokyyti maksoi 50 penniä peninkulmalta kutakin poroa kohti, mutta matkustajan oli kustannettava vähintään kaksi poroa, sillä hän oli velvollinen kustantamaan myös kyytimiehen poron. Jos poroja oli kolme tai enemmän, hintana oli 40 penniä peninkulmalta. Raitoporo matkatavaroiden kuljetusta varten ja sille vielä pidätysporo, joka esti kuormaporon ahkiota loukkaamasta vetäjänsä jalkoja. Näin poroja piti olla yhtä kyytiä varten vähintään neljä. Poron talvikuorma ei saanut painaa enempää kuin 10 leiviskää (85 kiloa). Kesällä poron selkään sai laittaa korkeintaan kahden leiviskän painon. (Nahkiaisoja 2003, 250). Rahtiajo Reisivuonon markkinapaikalle ja takaisin tuotti inarilaisille talvisaikaan sivutuloja. Taksa oli 1900-luvun alussa 2,5-3,00 markkaa porolta, joita saattoi olla raidoissa jopa 10. Jos kuormia oli mennen tullen, saattoi ansio olla 6-7 päivässä markkaa. Jos kuormaa ei syntynyt Inarista Reisivuonoon, ahkio täyttyi jäkälästä. Norjassa ahkiollisesta jäkälää maksettiin 2,10-2,80 markkaa. (Nahkiaisoja 2003, 251). Muddusjärven paliskunnan poromiehet ansaitsivat lisätuloja rajakaupalla. Kuva 3. Kauko Lehtola ja ajokkaansa Inarin kirkonkylällä kotinsa edustalla1942.

13 9 4. Muddusjärven paliskunta Asetus kunnanhallinnosta tuli voimaan Vanhan pitäjäkokouksen tilalle muodostettiin kuntakokous. Inarin kunta perustettiin 11 vuotta myöhemmin (Nahkiaisoja 2003, 255). Kuntakokouksen asialistalla oli muun muassa petoeläinten hävittäminen ja poroja häiritsevien irtokoirien rankaisu, sillä koirat häiritsivät porokyytejä ja poroja syömällä vasoja. Kuntakokouksen päätöksellä koiria on pidettävä kiinni 20 markan sakon uhalla. Omistaja määrättiin pitämään koiransa kiinni ympäri vuoden. Jos koira tavattiin irrallaan metsässä ja se hätyytti porolla ajavia, koiran löytäjällä oli kiinnipitoaikana oikeus tappaa eläin (Nahkiaisoja 2003, 256). Poronhoidon järjestely alkoi kuvernöörin käskystä ja ensimmäiset paliskunnat perustettiin Inarissa määräystä mietittiin harkiten. Lauri Itkonen johti varaesimiehenä Inarin kuntakokousta tammikuussa 1901, kun poronhoidon ohjesääntö viimein hyväksyttiin. Poronhoito sallittiin kaikille inarilaisille ja lisäksi myös heille, joiden tarkoitus oli tulla inarilaisiksi. Inarin kunta jaettiin Muddusjärven, Paatsjoen, Ivalon, Kyrön ja Paadarin paliskuntiin, joissa jokaisessa toimintaa ja taloutta hoiti oma osakkaiden valitsema poroisäntä (Nahkiaisoja 2003, 232). Muddusjärven paliskunnan rajoiksi määrättiin Juutuan- ja Kettujoki, Muddusjärvi, Kaamasjoki, Utsjoen raja, Norjan raja, Suolisjärvi- ja vuono sekä Inarijärvi rajanaan Vasikkaselkä, Kasariselkä ja Ukonselkä (Nahkiaisoja 2003, 232). Muddusjärven paliskunnan rajanaapureina olivat idässä Paatsjoki, lännessä Paadar, etelässä Ivalon ja Kyrön paliskunnat. Toisesta paliskunnasta tai toiselta paikkakunnalta ei saanut tuoda poroja sakon uhalla. Vieraspaikkakuntalainen sai hakea omat poronsa Inarin paliskuntien

14 10 alueelta tietyn ajan sisällä. Korvauksena oli maksettava 1,40 markkaa poroa kohti. (Inari Aanaar 2003, 233). Poronhoito-ohjesäännöllä pyrittiin ratkaisemaan olosuhteiden pakosta syntyneitä ongelmia. Jos porot aiheuttivat vahinkoa tilallisten heinille, vahinko oli korvattava paliskunnan varoista (Liite 1). Jos vahingon aiheuttaja oli toisesta paliskunnasta, kustannusten jaosta sovittiin paliskuntien kesken. Tunturisaamelaiset eivät saaneet syöttää porojaan peninkulmaa lähempänä laillisia tiloja, eivätkä kahta kilometriä lähempänä valtatietä, tai muuten seurasi sakkoa 50 markkaa. Muille sakko oli 20 markkaa, mikäli toi tokkansa puolen peninkulman päähän talosta. (Nahkiaisoja 2003, 233). Porot oli koottava erotusta varten syys- lokakuun aikana, mutta viimeistään mennessä. Jos poroisäntä huomasi, etteivät kaikki olleet koonneet porojaan, hän antoi poronomistajille ja raitiolle käskyn koota irrallaan olevat porot kuuden viikon kuluessa. Luonnossa on monia merkkejä edelleen näistä porojen käsittelypaikoista. Sakari Lehtolan mukaan Kaamasesta Inariin mennessä Vuontis- ja Vastusjärvien välillä olevassa maastossa on jäljellä vähän aidan jäänteitä. Perinnetiedon mukaan porot ovat vaihtaneet paikassa omistajaa. Liitto-nimiset paikat kertovat usein tällaisesta tietystä paikasta. On sovittu liitto, kohtaamispaikka koottujen porojen vaihtamiseksi ja usein myös lukemiseksi. (Inari Aanaar 2003, 233). Senaatti antoi vuonna 1916 päätöksen porojen laiduntamisesta kruunun metsissä ja jokaiselle paliskunnalle määrättiin poromäärän yläraja. Koko Inarin alueella sai olla korkeintaan poroa, joista Muddusjärven paliskunnan suurin sallittu poromäärä oli poroa. Kyrön paliskunnan poroluku sai olla 4 650, Paadarin 3 850, Ivalon ja Paatsjoen Poronhoitoalue määriteltiin myös senaatin päätöksellä Sen mukaan siihen kuuluivat nykyisen Lapin läänin kunnat ja osa Oulun läänistä. Vuoden

15 poronhoitolaissa mainittiin myös Petsamon kihlakunta osana poronhoitoaluetta. Sen sijaan Kemin maalaiskunta jäi sen ulkopuolelle. Toisen maailmansodan alueluovutusten jälkeen poronhoitoalue on säilynyt muuttumattomana. (Oulun Maakunta-arkisto). 5. Suomen poronjalostusyhdistys Suomen poronjalostusyhdistys aloitti toimintansa Se oli koko Suomen poronhoitoaluetta koskeva vapaaehtoinen järjestö, jonka jäseninä oli valtaosa paliskunnista. Muddusjärven paliskunnan vanhin säilynyt kirjallinen dokumentti on tilikirja vuosilta (Liite 2). Se on 23 cm leveä, 36,5 cm pitkä ja 1,5 cm paksu kirja, joka on huoliteltu harmaalla kankaalla ja päällystetty mustalla kankaalla. Tilikirja on tullut paliskunnalle tiettävästi Suomen poronjalostusyhdistykseltä, joten se on hyvin huolehtinut myös Ylä-Lapin paliskunnista. Yhdistys toimi yli 20 vuotta toiminnanjohtaja Yrjö Alaruikan johdolla kehittäen poronhoitoa. Se valmisteli ensimmäisen poronhoitolain. (Kolmen kuninkaan maa 1999, 377) säädetty poronhoitolaki velvoitti paliskunnat muodostamaan poronhoitoyhdistyksiä johtamaan, edistämään ja valvomaan alueellisesti toisiinsa liittyvien paliskuntien poronhoitoa. Kun uusienkin yhdistysten toiminta jäi heikoksi, ne lakkautettiin poronhoitolain 1948 voimaantultua ja tehtävät siirrettiin Lapin lääninhallitukselle. Suomen porotalousyhdistyksen toiminta päättyi Jäljellä olevat varat siirtyivät Rovaniemellä perustetun Yrjö Alaruikan johtaman Paliskuntain yhdistyksen erikoisrahastoksi, jolle hyväksyttiin omat säännöt ja jonka jäseniksi kaikki paliskunnat tulivat.

16 12 Kuva 4. Poroparlamentti , poroisännän äänestyskortti Paliskuntain yhdistys Paliskuntain yhdistyksen jäsenyys tuli pakolliseksi kaikille poronhoitoalueen paliskunnille. Yhdistyksen eräs tehtävä oli Suomen poromerkkirekisterin hallinnointi. Se alkoi järjestää myös neuvottelutilaisuuksia ja kursseja poroisännille ja muille paliskuntien luottamushenkilöille. Yhdistys on järjestänyt kesäkuun alussa vuosittain paliskuntien edustajakokouksen eli poroparlamentin uuden poronhoitovuoden aluksi. Paliskuntain yhdistys kehittää poronhoitoa ja porotaloutta elinkeinona porotuotteiden markkinoinnilla, ruokinta- ja jalostuskokeilla. Se on kehittänyt poromerkkien rekisteröintiä ja atk-pohjaista merkkikortistoa ja on ollut ministeriön apuna porotaloutta, porotilojen rakentamista ja porotuhojen korvaamista koskevan lainsäädännön valmistelussa. Se järjestää myös Inarin porokuninkuusajot, jotka tänä vuonna olivat järjestyksessään 58. Paliskuntain yhdistystä on myös kritisoitu siitä, ettei se huomioi riittävästi saamelaista poronhoitokulttuuria. Yhdistyksen hallituksessa on 16 jäsentä, kustakin 14 merkkipiiristä sekä lisäksi

17 13 valtion edustaja TE keskuksesta, nykyisestä ELY keskuksesta sekä Saamelaiskäräjien nimittämä saamelaisten edustaja. Saamelaisalueen paliskunnat ovat perustaneet 1999 Suoma Boazosámit eli Suomen porosaamelaiset yhdistyksen Kirjeenvaihtoa Paliskuntain yhdistyksen kanssa Paliskuntain yhdistyksen porotutkimus aloitteli toimintaansa aluksi pienimuotoisena. Elokuussa 1974 Paliskuntain yhdistys tiedusteli paliskunnalta porojen rehupelloksi sopivaa peltoaukeaa koetarkoitukseen. Hallitus esitti alueeksi Kaamasen kylässä olevaa Elsa Haapasen tilaa, jos henkilö suostuu siihen. Paliskuntain yhdistyksen Kutuharjun koeporoasema sijaitsee nykyään Karigasniementien varressa Muddusjärven paliskunnan hallitus käsitteli poronhoitolain muutosesitystä ja esitti Lapin lääninhallitukselle muutosta seuraavasti: Luonnonniittyjä ei pidetä viljelysten veroisina, muuten lakimuutos esitetään sellaisenaan Hallitus esitti, että poronhoitolain 11 :n 2 momentti pysyisi tulevassa poronhoitolaissa nykyisen lain mukaisena tai voi tapahtua muuten väärinkäyttöä hyötymistarkoituksessa paliskuntien välillä, jos hoitomaksut ovat kovin erisuuret paliskuntien välillä. Lisäyksenä 39 :n 1 momenttiin paliskunta halusi lisätä tekstin yksityisellä poronomistajalla on oikeus hoitaa omia eroteltuja porojaan ilman paliskunnan lupaa. 10 :n 2 momenttiin esitettiin, että paliskunta saa päättää, salliiko se omalle alueelleen toisesta paliskunnasta asumaan muuttavalle oikeuden siirtyä samalla myös paliskunnan osakkaaksi: Perusteluiksi kirjattiin, että suurin sallittu poroluku on täysi ja paliskunnassa on paljon nuoria aloittelevia poromiehiä.

18 14 Poronhoitolain 9 :n mukaan poronomistajalla on oikeus saada poronsa hoidetuksi entisen paliskunnan alueella kolme vuotta, jos hän muuttaa toiseen kuntaan eikä voi viedä porojaan toisen paliskunnan alueelle hoidettavaksi. Viimeksi mainittu kuvaa hyvin 70-luvun lopulla esiin nousseita huolia. Ensimmäisiä porotiloja oli juuri rakennettu. Maaseutuviranomaisten visiona oli ainutlaatuinen Ylä-Lapin poromiesten porokylä. Inarin kirkonkylälle Uruvaaraan, Hammastunturin paliskunnan alueelle nousi Sallivaaran paliskunnan osakkaiden poromiestiloja. Samalle alueelle yritettiin saada asumaan myös Muddusjärven paliskunnan osakkaita, mutta vastustus oli jyrkkää. Niinpä osakkaat saivat rakentaa tilansa Juutuavuonon ja Inarijärven pohjoispuolelle oman paliskunnan alueelle. Suomen neljättä poronhoitolakia suunniteltiin paliskunnissa ja ministeriöissä parikymmentä vuotta. Muddusjärven paliskunnan Piskijärven erotusaidalla pidettiin huhtikuussa 1981 hallituksen kokous. Asiana oli lähettää edustaja Näkkälän paliskunnan J. Taneli Maggan koolle kutsumaan kokoukseen. Valmisteilla ollut poronhoitolaki ja -asetus huoletti jokaista saamelaispaliskuntaa ja siksi järkevimmäksi ratkaisuksi nähtiin yhteislausunto. Poroisäntä Jouni Porsanger ja hallituksen jäsen Martti Tervaniemi valtuutettiin edustamaan Muddusjärven paliskuntaa ja varamieheksi valittiin kolmikymppinen Jouni Angeli. Paliskunta päätti maksaa edustajille yöpymiskulut ja päivärahat 150 markkaa päivältä. Kului vielä kymmenisen vuotta, ennen kuin uusi porohoitolaki valmistui. Sen suunnittelu aloitettiin Urho Kekkosen presidenttiysaikana. Huolellisen ja perusteellisen työn tuloksena laki valmistui lopulta presidentti Mauno Koiviston ollessa Suomen presidenttinä. 6. Poroisäntä Paliskunnan vanhimman dokumentin mukaan on pääteltävissä, että

19 15 Muddusjärven paliskuntaa ovat johtaneet 1920 ja 1930-luvuilla ainakin Heikki Kangasniemi Kaamasesta, Knut Walle eli Vallen Nuuti, J.E. Angell Iijärveltä ja Volmari Kangasniemi Kaamasesta. Hän toimi poroisäntänä hyvin pitkään. Poikansa Matti ja kaamaslainen Jouni Paadar eli Juhan Matin Jouni olivat poroisäntinä Kangasniemen jälkeen. Poroisäntä toimi samalla myös rahastonhoitajana ja teki myös kaikki muut kirjurityöt, sillä Muddusjärven paliskuntaan valittiin ensimmäinen rahastonhoitaja vasta Kerrotaan, että lapintakin rintamuksen sisäpuolella oli tasku, jossa poroisäntä säilytti käteiskassaansa erotusaikana. Poroisäntä piti paliskunnan poromerkeistä merkkikirjaa. Kaikki porot tuli merkitä omistajan korvamerkkiin ja lukea poronomistajalle maaliskuun loppuun mennessä. Osakas sai itse lukea todistajien läsnä ollessa omat poronsa. Poroluvusta oli tehtävä poroisännälle ilmoitus sakon uhalla. Poroerotus oli ilmoitettava julkisesti riittävän ajoissa. Erotuksessa myytiin huutokaupalla ne porot, joille ei ollut ilmaantunut omistajaa. Kuva 5. Hammastunturin paliskunnan poroerotusilmoitukset sanomalehti Lapin Kansassa

20 16 Poroisäntänä ovat toimineet poromiehet Jouni Porsanger Partakosta, petsamolaissyntyinen Pauli Portti Sikovuonosta ja Jouni Angeli Inarin Ahvenjärveltä. Angelin jälkeen poroisäntänä aloitti kesäkuussa 1999 Pentti Valle Partakosta, joka oli aikaisemmin toiminut varaporoisäntänä ja paliskunnan hallituksessa, sekä valintakautenaan myös Inarin kunnanvaltuutettuna Vallen jälkeen poroisäntänä aloitti 2008 partakkolainen, nykyinen ivalolainen Osmo Seurujärvi. Jokainen poroisäntä johtaa paliskuntaa omalla tyylillään luonteensa ja mieltymystensä mukaan. Jotkut isännistä ovat tarvinneet päätöstensä tueksi aina yleisen kokouksen päätöksen. On myös niitä, jotka ovat olleet synnynnäisiä johtajalahjakkuuksia, diplomaatteja. He ovat neuvotelleet suurimpien poronomistajien kanssa ratkaisuja tehdessään ja ohjeita on noudatettu ilman suurempia erimielisyyksiä. Kuva 6. Muddusjärven paliskunnan syyskokous Kaamasessa Jouni Paadarin talossa. Kuvassa vasemmalta Matti Saijets, Tapio Tervaniemi, porotalousneuvoja Veijo Tervonen, Väinö Tervaniemi, Martti Tervaniemi, Niiles Valle, Valpu Aikio, Isak Aikio, Onni Aikio, Anselmi Seurujärvi, Jouni Paadar ja Saara Paadar. Edessä istuvat poroisäntä

21 17 Jouni Porsanger ja oikealla rahastonhoitaja-sihteeri Leena Morottaja. (Lapin Kansan uutiskuva 1977) 7. Rahastonhoitaja Muddusjärven paliskunnan tilikirjaan on vuosina kirjoitettu kauniilla käsialalla erilaisia nimiä. Sieltä löytyvät muun muassa Väinö Kangasniemen ja Leevi Lehtolan allekirjoitukset. On pääteltävissä, että he ovat laatineet poroisännän toivomuksesta kyseisenä aikana paliskunnan tilit. Hans Saijets Kaamasesta, Kristian Portti Sikovuonosta ja Matti Saijets Partakosta ovat Paliskuntain yhdistykseltä saatujen tietojen mukaan toimineet paliskunnan ensimmäisinä rahastonhoitajina 1965 vuodesta alkaen. Kuva 7. Hammastunturin paliskunnan rahastonhoitaja Kauko Lehtola ja poroisäntä Niilo Huhtamella laativat poroluetteloa 1960-luvun lopulla. Rahastonhoitajalla oli suuri vastuu paliskunnan kassan säilyttämisessä kotonaan, sillä pitkien etäisyyksien ja kulkuvaikeuksien vuoksi rahoja ei viety pankkiin joka päivä luvulla harvalla poromiehellä oli ajokortti,

22 18 sillä auto kulkuvälineenä yleistyi vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Raha-asioiden vuoksi ylimääräisessä kokouksessa keskusteltiin rahastonhoitajalta pari vuotta aiemmin ( ) vaaditusta takuusta. Sen kerrotaan olleen vain muutaman vuoden käytössä ollut poroisännän suunnittelema varmennus asioiden sujumiseksi haluamallaan tavalla kevätkokouksessa päätettiin rahastonhoitajalta vaatia markan vakuus viimeistään mennessä tai muuten hänet irtisanottaisiin Väylässä Isak Aikion talossa pidetyssä syyskokouksessa rahastonhoitaja anoi eroa tehtävistä markan vakuusvaatimus pidettiin edelleen voimassa uuden rahastonhoitajan valintaa tehtäessä. Poronhoitovuosiksi ehdotettiin rahastonhoitaja-sihteeriksi Toivo Jokelaa vastaehdokkaana Leena Morottaja. Ääniä annettiin yhteensä Näistä Jokela sai 929 ja Morottaja 543 ääntä. Matti Kangasniemi esitti Jokelan palkaksi markkaa ja Hans Tepsell markkaa. Kangasniemen esitys sai 888 ääntä ja Hans Tepsellin 345, joten Jokelan palkaksi tuli markkaa ja lisäksi hänelle päätettiin maksaa yksimielisesti 35 markkaa jokaiselta toimipäivältä. Toivo Jokela kieltäytyi tehtävästä ja lähetti paliskunnalle päivätyn kirjeen pidettiin ylimääräinen kokous Kaamasessa rahastonhoitajan valitsemiseksi. Ensiksi keskusteltiin vakuudesta, sillä jälleen vastakkain olivat Matti Kangasniemen esitys, että vakuus vaaditaan Hans Tepsellin vakuudenpoistoesitystä vastaan. Tepsell sai enemmistön taakseen eli 799 ääntä, eikä vakuudesta ole sen jälkeen enää keskusteltu. Anselmi Seurujärvi esitti rahastonhoitaja-sihteeriksi Leena Morottajaa ja Matti Kangasniemi Risto Roinesaloa. Morottaja sai ääniä 878 eli yli puolet Roinesalon 480 äänestä.

23 19 Kaamasessa Jouni Paadarin talossa pidetyssä syyskokouksessa Leena Morottaja valittiin yksimielisesti jatkamaan rahastonhoitaja-sihteerinä poronhoitovuosina Hänet valittiin myös hallituksen sihteeriksi. Vuosipalkka nostettiin markkaan ja lisäksi päätettiin maksaa toimipäiviltä Paliskuntain yhdistyksen kunakin vuonna vahvistama toimipäiväraha. Vuoden päästä pidetyssä syyskokouksessa määriteltiin tilintarkastajien vaatimuksesta, millainen on rahastonhoitajan toimipäivä. Todettiin, että toimipäiviä ovat kaikki kokopäiväiset työt, joista maksetaan paliskunnan kunakin vuonna maksama yleinen päiväpalkka. Kaamanen on ollut Muddusjärven paliskunnalle keskeinen ja hyvä kokousten pitopaikka. Jouni Paadarille oli noussut Aitajärvelle uusi porotilatalo, jossa pidettiin syyskokous jälleen Sihteerinä toimi Armi Seurujärvi ja hänet valittiin pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa Morottajan sijaiseksi. Poroisäntä Porsanger sai neuvotella Seurujärven kanssa palkasta. Seuraavassa syyskokouksessa, joka pidettiin tällä kertaa Partakossa Niiles ja Elina Vallella , oli päätettävänä jälleen toimihenkilövalinnat seuraavaksi 3-vuotiskaudeksi. Leena Morottaja valittiin jatkamaan yksimielisesti ja hänen palkkansa nostettiin markkaan. Lisäksi toimipäivältä päätettiin maksaa voimassa oleva päiväpalkka ja matkoista yöpymismaksut laskun mukaan. Lomakylä Lapponiassa pidetyssä kevätkokouksessa pöytäkirjanpitäjänä toimi Risto Roinesalo ja syyskokouksessa kirjurin tehtävää hoiti Armi Seurujärvi. Leena Morottaja pyysi eroa sihteeri-rahastonhoitajan tehtävästä terveydentilansa vuoksi. Ero myönnettiin pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa. Pöytäkirjaa piti Pirkko Mujo, joka valittiin yksimielisesti rahastonhoitajasihteeriksi lukien poronhoitovuosiksi Palkkio

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Asia Sivu. Kirkkovaltuusto

KÄRSÄMÄEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Asia Sivu. Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto 25.1.2017 1 3 1 KOKOUKSEN AVAUS JA ALKUHARTAUS Kärsämäen seurakunnan kirkkovaltuuston työjärjestyksen mukaan kirkkovaltuuston kokouksen alussa pidetään alkuhartaus. Puheenjohtaja avaa kokouksen.

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

SOTKAMON SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA N:O1 /2015 Kirkkovaltuusto 1 ( 5 )

SOTKAMON SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA N:O1 /2015 Kirkkovaltuusto 1 ( 5 ) Kirkkovaltuusto 1 ( 5 ) Kokouksen aika Keskiviikko 21.1.2015 klo 18.10 20.13 Paikka Vuokatin kirkko Läsnä Mustonen Teuvo puheenjohtaja 1-4 Mustonen Tuomo puheenjohtaja 5-18 Diukman Sanna Juntunen Pirjo

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

Yhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa

Yhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa Kunnanhallitus ASIALISTA KOKOUSTIEDOT KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t Aika Maanantai 20.6.2016 klo 12.00-12,35 Paikka Savukosken kunnanvirasto 108 109 110 Yhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10 EETANET RY. PÖYTÄKIRJA 1/2009 1(8) Pöytäkirja kertoo yhdistyksen jäsenille ja viranomaisille, mitä kokous on päättänyt ja mitä pitäisi tehdä. auttaa seuraamaan päätösten toteuttamista. antaa tietoja siitä,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

KOKOUSKÄYTÄNNÖT. Yritystoiminta Pauliina Stranius

KOKOUSKÄYTÄNNÖT. Yritystoiminta Pauliina Stranius KOKOUSKÄYTÄNNÖT Kokous kokouksissa keskustellaan yhteisistä asioista ja tehdään niistä päätöksiä päätökset pannaan toimeen kokouksen jälkeen ja päätösten toimeenpanoa seurataan vapaus kokoontua, yhdistymisvapaus

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Liite Maasuurpetojen populaatiot Suomessa (lähde: RKTL) Petovahingot 2013 Paliskuntain yhdistys, Anne Ollila

Liite Maasuurpetojen populaatiot Suomessa (lähde: RKTL) Petovahingot 2013 Paliskuntain yhdistys, Anne Ollila Maasuurpetojen populaatiot Suomessa 1980 2012 (lähde: RKTL) 1 Löydetyt petojen tappamat porot 1991 2012, arvio vuoden 2013 löytyvistä vahingoista 2 Petovahingoista maksetut korvaukset porojen osalta vuosilta

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

Satalinnan Säätiön asuntoloiden ohjesääntö

Satalinnan Säätiön asuntoloiden ohjesääntö Satalinnan Säätiön asuntoloiden ohjesääntö Vahvistettu Satalinnan Säätiön hallituksen kokouksessa I Yleisiä määräyksiä 1 Opiskelija-asunnot Satalinnan Säätiön opiskelija-asuntoloita ovat säätiön hallituksen

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimenä on Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry, ja sen kotipaikkana on Vilppulan kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on autourheilun, auton

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: -----

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: ----- Suomen Urheiluliiton piirien mallisäännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on: Hyvinkää 3. Yhdistyksemme toiminta-alue,

Lisätiedot

Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous

Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Aika: 21.4.2015 klo 11.00 Paikka: Läsnä: Finlandia-talon kongressisiipi, Mannerheimintie 13 e, Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Ehdotus yhdistyksen uusiksi säännöiksi hyväksyttäväksi ylimääräisessä yleiskokouksessa Jyväskylässä 30.1.2016.

Ehdotus yhdistyksen uusiksi säännöiksi hyväksyttäväksi ylimääräisessä yleiskokouksessa Jyväskylässä 30.1.2016. Suomen Oriental Moodo liitto ry:n säännöt 1. Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Oriental Moodo liitto ry. Yhdistys voi käyttää epävirallista rinnakkaisnimeä Oriental Moodo liitto sekä lyhennettä OMD liitto.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston 14.9.1990 hyväksymä 1 Palkkiot

Lisätiedot

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt TARKAN SÄÄNNÖT n säännöt 2(6) 1 Kerhon nimi ja kotipaikka Kerhon nimi on Tarkka, jota kutsutaan näissä säännöissä kerhoksi. Kerhon kotipaikka on Tampereen kaupunki. 2 Kerhon tarkoitus Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuusto 11.11.2015 Tulee voimaan 1.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkio 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013 KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013 26.3.2013 KUNTARAHOITUS OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 26.3.2013 klo 14 Paikka: Läsnä: Kuntarahoitus Oyj:n toimitilat, Jaakonkatu 3 A, 00100 Helsinki Kokouksessa

Lisätiedot

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman Sivu 1/6 Pöytäkirja Aika: 12. kesäkuuta 2014 klo 9.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Jussi Nieminen, puheenjohtaja Virva Viljanen, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen tukisäätiön hallitus 17.9.2015 1 (4) ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen 1 Säätiön nimi on Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö sr ja kotipaikka

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin paliskunta Pinta-ala 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ

Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ Kunnanhallitus 20.10.2014 250 Kunnanvaltuusto 17.11.2014 44 Kunnanhallitus 9.12.2014 307 Kunnanvaltuusto 15.12.2014 60 Voimaantulo 1.1.2015 2 PALKKIOSÄÄNTÖ

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

Yhteismetsän hallinto

Yhteismetsän hallinto LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 1/2013 Yhteismetsän hallinto Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 14.2.2014 Kemijärven, Kuusamon, Posion

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO Hallituksen ohjesääntö 15.11.2016 Sivu 1 / 5 Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen ohjesääntö I LUKU Yleistä 1 Soveltaminen

Lisätiedot

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty 26.11.2009 Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry ja kotipaikka

Lisätiedot

OUTOKUMMUN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2010 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Sivu KOKOUSAIKA Tiistai kello

OUTOKUMMUN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2010 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA Sivu KOKOUSAIKA Tiistai kello KOKOUSAIKA Tiistai 14.12.20010 kello 18.00-19.47 KOKOUSPAIKKA Outokummun seurakunnan seurakuntasali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Irja Alho Liisa Hiltunen Väinö Hintikka Matti Honkavaara Tuomo Kuokkanen Pekka

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Paliskunnan kokoustaito

Paliskunnan kokoustaito Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt -hanke Merja Mattila: Paliskunnan kokoustaito huhtikuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys Kokouksen vaiheita

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Talous- ja matkustusohjesääntö

Talous- ja matkustusohjesääntö Talous- ja matkustusohjesääntö Yleistä 1 Opiskelijakunnan taloudenhoidossa on noudatettava kirjanpitolain ja -asetuksen, tilintarkastuslain, opiskelijakunnan sääntöjen, muiden opiskelijakuntaa koskevien

Lisätiedot

6 hyväksyminen 48 Maastopyöräilyyn liittyvän kartta-aineiston liittäminen

6 hyväksyminen 48 Maastopyöräilyyn liittyvän kartta-aineiston liittäminen Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/2012 1 Elinkeinolautakunta Aika 13.12.2012 klo 11:00-12:10 Paikka Kunnanvirasto, valtuustosali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 44 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 45

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

1 AVAUS Hoitokunnan puheenjohtaja Timo Väätäjä avasi kokouksen klo 12:00. 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA

1 AVAUS Hoitokunnan puheenjohtaja Timo Väätäjä avasi kokouksen klo 12:00. 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA Kuivaniemen Osakaskunta PÖYTÄKIRJA Kuivaniemen Osakaskunnan vuosikokous 2013 Aika: 20.4.2013 klo 12:00-15:24 Paikka: Kuivaniemen nuorisoseuran talo 1 AVAUS Hoitokunnan puheenjohtaja Timo Väätäjä avasi

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 Tarkastuslautakunta

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 Tarkastuslautakunta NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 Tarkastuslautakunta 2013 2016 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Perjantai 22.2.2013 klo 9.00 11.01 Kaupunginhallituksen kokoushuone, Harjukatu 23, 2. kerros OSALLISTUJAT Esa Martikkala

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän kevätkokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA Kokousaika Torstai 7. helmikuuta 2013 kello 19.00 20.40 Kokouspaikka Kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Läsnä Poissa Jari Laurila pj x Esko Syrjälä j. x Kimmo Kupi j. x Pirjo Leino j. x Elina Rauhala

Lisätiedot

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki.

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Hallituksen kokous 1 (5) Aika 24.9.2016, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Läsnä Hallituksen puheen ja jäsenet poissa Aaltonen Jaana Ahonen Outi Blundin Elina Hanhikoski Cecilia Lähteenmäki

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaan 1.6.2017 Viitasaaren kaupunginvaltuusto 30.1.2017 5 Sisällys 1... 3 SOVELTAMISALA... 3 2... 3 KOKOUSPALKKIOT... 3 3... 4 SAMANA PÄIVÄNÄ PIDETYT KOKOUKSET... 4

Lisätiedot

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen. Turvatiimi Oyj Pöytäkirja 1/2014 1(6) TURVATIIMI OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 20.3.2014, klo 9.00 9.30 Paikka: Läsnä: Rake-sali, Erottajankatu 4 C, 00120 Helsinki. Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä

Lisätiedot

SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Tarkoitus ja sen

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

Aika Keskiviikko klo Nordic Aluminium, BO-Sali, Kirkkonummi

Aika Keskiviikko klo Nordic Aluminium, BO-Sali, Kirkkonummi NORDIC ALUMINIUM OYJ PÖYTÄKIRJA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika Keskiviikko 31.3.2010 klo 13.00-13.30 Paikka Nordic Aluminium, BO-Sali, Kirkkonummi Läsnä Paikalla olivat pöytäkirjan liitteenä 1 olevasta osallistujaluettelosta

Lisätiedot

VÖYRIN KUNTA. Palkkiosääntö

VÖYRIN KUNTA. Palkkiosääntö VÖYRIN KUNTA Palkkiosääntö Hyväksytty kunnanvaltuustossa 4.10.2012, 58 Astuu voimaan 1.1.2013 VÖYRIN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 2 1 SOVELTAMISALA Kunnan luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PYHÄRANNAN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä 9.12.1996, muutos 15.12.1997, muutos 31.1.2005, muutos 15.11.2010, muutos 14.11.2011, muutos 23.6.2014 Voimaantulopäivämäärä 1.1.1997,

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE 1. PALOKUNTANAISTYÖ Palokuntanaistyö on palokunnissa tehtävää harrastustoimintaa. Palokuntanaisosasto on palokunnan jäsenistä muodostettu alajaosto

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen

Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen Slalom-Seura r.y. Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen 17.8.2016 Aihe: Slalom-Seuran ja Espoo Slalomin yhdistyminen; seuran uusi nimi ja säännöt; uusi puheenjohtaja ja hallitus Aika: Keskiviikkona 17.8.2016,

Lisätiedot

PYHÄJOEN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

PYHÄJOEN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PYHÄJOEN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kunnanhallitus 1.2.2010 Valtuusto 17.2.2010 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala.. 1 Palkkiot 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 1 4

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ KITEEN KAUPUNGIN KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) Hyväksytty KV 16.12.2013 126 Voimaantulo 1.1.2014 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa.

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. 1 Yhdistyksen nimi on Kaarinan Veneseura ja kotipaikka Kaarinan kunta. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seura toimii Työväen Urheiluliitto TUL ry:n jäsenseurana. 2 Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

NURMINEN LOGISTICS OYJ PÖYTÄKIRJA No 1/2014

NURMINEN LOGISTICS OYJ PÖYTÄKIRJA No 1/2014 NURMINEN LOGISTICS OYJ PÖYTÄKIRJA No 1/2014 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: Tiistaina 8.4.2014 klo 13.00 alkaen Satamakaari 24, 00980 Helsinki Pöytäkirjan liitteenä 1 olevan ääniluettelon

Lisätiedot

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI Sääntömuutosehdotukset voidaan jakaa neljään kategoriaan: Rotujärjestöstatuksen vaatimat muutokset sääntöihin (merkitty punaisella) Oikeinkirjoitusasun korjaukset ja sääntöjen

Lisätiedot

Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus.

Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus. 4 LUKU KASSAN HALLINTO 9 Hallintoelimet Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus. 10 Kassan edustajiston kokous Kassan ylintä

Lisätiedot