Vuosikertomus 2012 Kimitoöns Vatten Kemiönsaaren Vesi

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2012 Kimitoöns Vatten Kemiönsaaren Vesi 1

2 Kemiönsaaren vesiliikelaitos Vuosikertomus 2012 Vastuuhenkilö: Tj. SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAIDEA 3 TOIMITUSJOHTAJAN YLEISKATSAUS 3 ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA 4 ASIAKKAAT JA MYYNTI 5 KUSTANNUKSET 6 VEDENHANKINTA 7 JÄTEVEDEN PUHDISTUS 8 VESI JA JÄTEVESIVERKOSTO 12 KEMIÖNSAAREN VEDEN TALOUSARVION ANALYSOINTI KONSERNIN OHJEIDEN MUKAAN 12 INVESTOINNIT KÄYTTÖBUDJETIN TOTEUTTAMINEN 17 RAHOITUSANALYYSIN TOTEUTTAMINEN 18 TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA YHTEENVETO, ANALYYSI JA AVAINLUVUT 23 KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 27 TILIKAUDEN TULOKSEN JA INVESTOINTIKEHYKSEN KÄSITTELY 31 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN 31 2

3 1. TOIMINTAIDEA Kemiönsaaren Veden tehtävänä on hoitaa vesihuoltopalvelut toiminta-alueellaan sekä palvella asiakkaitaan. Tehtävä käsittää mm. juomaveden toimittamisen kuluttajille sopimuksessa mainituin ehdoin sekä kiinteistöjen tuottamien jätevesien johtamisen puhdistettavaksi puhdistamoille puhdistamoiden lupaehtojen mukaisesti. Toimivat vesihuoltopalvelut ylläpitävät asiakkaiden toimintaedellytyksiä, terveyttä ja elämänlaatua. Kemiönsaaren Veden toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa, minkä vuoksi kuluttajilta peritään käyttö- ja pääomakustannusten kattamiseksi mm. seuraavia maksuja: vesimaksu, jätevesimaksu, perusmaksu, liittymismaksu sekä lietteen vastaanottomaksu. 2. TOIMITUSJOHTAJAN YLEISKATSAUS Vesihuoltopalvelut ovat olennainen osa yhteiskunnan peruspalveluja. Puhtaan veden saanti ja tehokas jäteveden poisjohtaminen ja puhdistaminen ovat perusedellytyksiä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Kemiönsaaren Vesi palvelee tänä päivänä noin ihmistä, jotka muodostavat asiakassuhdetta. Näistä 180 asiakassuhdetta koskee vapaa-ajan asuntoja. Neljäs toimintavuosi oli tapahtumarikas. Vuoden aikana havaittiin ja hoidettiin kuntoon aiempia vuosia vähemmän vuotoja vesiverkostossa, minkä vuoksi laskuttamattoman veden osuus laski 27 prosenttiin. Kevään sulamisvedet ja syksyn runsaat sateet olivat jälleen haasteelliset jätevedenpuhdistamoille, jotka joutuivat vastaanottamaan suuria määriä tulvavesiä. Laskuttamattoman jäteveden osuus nousi 64 prosenttiin. Kasvua edellisvuodesta on 7 prosenttiyksikköä. Tämä pintavesi nostaa puhdistamoiden kustannuksia ja lisäksi puhdistuksessa ei päästä optimaalisiin tuloksiin. Vuoden aikana useampi henkilökunnasta on eri syistä johtuen hakeutunut uusiin haasteisiin. Tästä on seurannut useita rekrytointiprosesseja, ja näiden jälkeen työhöntutustumis- ja perehdyttämisjaksoja. Kaikilla työntekijöillä on suuri ns. hiljaisen tiedon pääoma, joka häviää työpaikan vaihdossa. Tämä ilmenee selvästi esimerkiksi jätevedenpuhdistamojen tuloksesta. Päivystysrengas, joka mahdollistaa 24/7-käyttövalmiuden, on toiminut hyvin siitä huolimatta, että renkaaseen on tullut mukaan useita uusia työntekijöitä. Kaikki ovat ottaneet vastuuta, ja päivystysrenkaaseen osallistuneet henkilöt ansaitsevat kaikki suuren kiitoksen työpanoksestaan. Kemiönsaaren kunnan vesihuoltopalvelujen kehittämissuunnitelman toteuttaminen jatkui vuoden aikana. Björkboda Skinnarvikin vesi- ja jätevesilinjojen rakentaminen valmistui loppukesällä. Tämän ansiosta Kemiönsaaren Vesi pystyi aloittamaan oman veden toimittamisen Nordanå Skinnarvikista Västanfjärdin alueelle, samalla kun vedenotto Nordanåsta saatiin pienennettyä kestävälle tasolle. Suunnitelmat jätevedenkäsittelyn keskittämisestä Tyskaholmenin puhdistamolle sekä keskusten vesiverkostojen yhdistämisestä etenivät asemakaavoituksen valmistumisen myötä. Suunnitelmat herättivät edelleen keskustelua viime vuoden aikana. Vuoden aikana eteni myös selvitys, joka selvittää mahdollisuutta perustaa kosteikko Taalintehtaan läheisyyteen jäteveden jälkipuhdistusasteen parantamiseksi. ELY-keskus ja ympäristöministeriö myönsivät Kemiönsaaren Vedelle 50 % / avustusta Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon tehostamisen ja laajennuksen suunnittelemiseksi. Kemiönsaaren Vedelle myönnettiin lisäksi valtion vesihuoltotyötä (40 %) vesihuoltolinjojen ja siirtoviemäreiden rakentamiseen. Valtion taloudellinen ja symbolinen tuki vesihuollon keskittämiseksi Kemiönsaarella on tärkeä. 3

4 Vuoden aikana investointeja toteutettiin 1,04 miljoonan euron edestä (netto). Investointien toteutus ja käyttöönotto on vaatinut henkilöstöltä suuren työpanoksen. Projektien venyminen monen vuoden ajalle aiheuttaa edelleen budjetointiongelmia. Vuoden 2012 tilinpäätös näyttää euron ylijäämää, mikä tarkoittaa, että aiempien vuosien yhteenlaskettu alijäämä voidaan nyt kuitata pois niin, että kertynyt ylijäämä on euroa. Hyvä tulos johtuu pitkälti Kemiön varikko-osaston euron liittymismaksusta, joka maksettiin vuoden aikana. Tulos olisi tosin ollut ensimmäistä kertaa positiivinen myös ilman tätä kertamaksua. Myös laskettua alemmat kustannukset, lisääntynyt käyttö, uusien liittymien suuri määrä ja suotuisa korkokehitys ovat edesauttaneet hyvän tuloksen syntymistä. Vuosi on ollut aktiivinen ja monipuolinen, ja Kemiönsaaren Veden toiminta on kehittynyt oikeaan suuntaan. Lopuksi haluan kiittää henkilökuntaa heidän ammattitaitoisesta työpanoksestaan sekä kautensa päättänyttä johtokuntaa heidän panoksestaan Kemiönsaaren Vedessä. Kemiönsaarella 6. maaliskuuta 2013 Roger Hakalax Toimitusjohtaja Kemiönsaaren Vesi 3. ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA Kemiönsaaren Vedellä on kaksi tuotantorakennuksia hoitavaa huoltomiestä, joista toinen työskentelee osa-aikaisesti. Yksi huoltomies huoltaa pumppaamoja ja kaksi vastaa linjojen rakentamisesta ja yleisestä kunnossapidosta. Työpanosta vahvistaa työnjohtajan 50 %:n panos. Hallinnossa työskentelee tekninen suunnittelija (50 %), joka hoitaa mm. valvontatehtäviä sekä maanomistajalupa- ja rakennuttajatehtäviä, laskuttaja, toimistosihteeri (50 %) ja TJ (50 %). Työvoiman vahvuus on näin ollen hieman yli seitsemän henkilöä. Tarvittaessa voidaan ostaa suurempi työpanos kunnan yhdyskuntatekniseltä osastolta, ja kokonaistyövoima voidaan tarvittaessa nopeasti tuplata. Henkilökunta on osallistunut eri koulutustilaisuuksiin sekä kursseihin vuoden aikana. Kemiönsaaren Veden tj. Roger Hakalax on toiminut luennoitsijana vesihuoltoasioissa valtakunnallisella tasolla mm. Suomen vesilaitosyhdistykselle (VVY), jonka talous- ja hallintoryhmän jäsen hän on toista vuotta. Kemiönsaaren Veden johtokunta koostui seuraavista henkilöistä: 4

5 Kia Lundqvist, Jari Lehtivaara, Jörgen Törnqvist (puheenjohtaja), Lars Nummelin ja Merja Juvonen. 4. ASIAKKAAT JA MYYNTI Vuoden aikana myytiin yli m³ vettä (+9 %), ja m³ jätevettä (+8 %) vastaanotettiin käsiteltäväksi. Myyty vesimäärä on hieman arvioitua pienempi, mutta selvästi suurempi kuin edellisvuonna. Syynä myynnin lisääntymiseen on, että verkostoon liitettiin paljon uusia kiinteistöjä vuonna Vuoden aikana myytiin 64 vesiliittymää, 71 jätevesiliittymää ja yksi hulevesiliittymä. Tämä on selvästi budjetoitua enemmän. Kemiönsaaren Vedellä oli asiakassopimusta Liittymämaksujen osuus liikevaihdosta on noussut voimakkaasti edellisvuodesta, 14 prosentista 30 prosenttiin, mikä on erittäin huomattava osuus koko liikevaihdosta. Tämä tekee taloudesta haavoittuvan. Jos laitos ei liitä kiinteistöjä nykyiseen tahtiin, ei uusia liittymiä saada, jolloin merkittävä tulonlähde jää pois. Liittymämaksut kattavat tällä hetkellä % uusien alueiden laajennuskustannuksista liittymisajankohtana. Investointikustannukset merkitään noin 30 vuoden ajanjaksolle poistoina. Kemiön varikko-osaston eli Skinnarvikin alueen liittymismaksun osuus oli 57 % vuoden kaikista liittymismaksuista. Merkittävä osa vesihuoltolaitoksen kustannuksista on kiinteitä. Siksi on tärkeää, että suuri osa tuloista on kiinteitä eli perus- ja liittymismaksuja. 5

6 Kemiönsaaren Veden neljännen toimintavuoden liikevaihto kasvoi huomattavasti edellisvuodesta ja oli euroa, mikä on yli euroa budjetoitua enemmän (ulkoiset tulot). 5. KUSTANNUKSET Talousarvion toteutuman mukaan käyttökustannukset olivat arvioitua selvästi pienemmät eli euroa pienemmät (summa sisältää sisäiset palvelut). Alituksen taustalla oli markkinoiden korkotilanne ja arvioitua pienemmät henkilöstökustannukset. Lisäksi käyttökustannuksissa ei tullut suuria yllätyksiä ja talousarvio oli laadittu aiempaa paremmin. Yhteenlasketut kustannukset olivat tosin suuremmat kuin edellisvuonna. 6

7 Yksi tulevaisuuden suurista haasteista on velkataakka, joka on yli 3,4 kertaa suurempi kuin liikevaihto. Korkojen nousu sekä vähemmän uusia liittymiä vuodessa muodostavat liikelaitoksen suurimmat taloudelliset riskit. Osa lainoista on toki sidottu kiinteään korkoon, mikä hillitsee mahdollista korkojen nousua. Pitkällä tähtäimellä, strategisten investointien jälkeen, on tärkeää kiinnittää huomiota velkataakkaan. Pääomakustannukset, toisin sanoen korot, poistot ja korvaus pääomasta muodostavat 51 % ja käyttökustannukset 49 % kokonaiskustannuksista. Suurimmat käyttökustannuserät ovat ostopalvelut 15 % (mukaan lukien sähkö), palkat 15 % ja materiaali 18 %. Muut erät ovat suhteellisen pieniä. Vuonna 2012 osa palkkakustannuksista kirjattiin investointeihin, mikä vähensi käyttötalousosan palkkakustannuksia. 7

8 6. VEDENHANKINTA Sekä Kårkullan että Nordanån pohjavesilaitokset toimivat hyvin viime vuonna. Nordanån vedenottamoa on kuormitettu huomattavasti vähemmän vuoden 2012 aikana kuin aikaisempina vuosina. Lisäksi vedenotto Nordanån pohjavedenottamolta väheni entisestään elokuussa, kun Skinnarvikin kaivo nro 3 otettiin raakavesikäyttöön. Kårkullan vedenottamoa on kuormitettu selvästi vähemmän kuin ympäristölupa sallisi. Ympäristöluvan mukaan Kemiönsaaren Vesi saa pumpata ottamosta keskimäärin 250 m³ vettä vuorokaudessa. Västanfjärdin verkosto-osuudella toimitettiin Björkbodan vesiosuuskunnalta ostettua vettä heinäkuuhun saakka, minkä jälkeen alueella toimitettiin Nordanån vettä. Taulukossa esitellään pumpatut vesimäärät vesilaitosta kohden, niiden käyttö- ja poistokulut sekä laskettu yksikköhinta, jossa on otettu huomioon hävikki ja kustannukset myytyä vesikuutiometriä kohden: Vesi m³/vuosi m³/päivä /vuosi /m³ kesk. /m³ Björkbodan osuuskunta *) ,85 Kårkullan vesilaitos ,66 Nordanån vesilaitos ,28 Taalintehtaan pintavesilaitos Puhdistettu, m³ ,42 Myyty, m³ ,54 *) Kemiönsaaren Vesi ostaa vettä Björkbodan vesiosuuskunnalta. Pääoman korkoja ja korvausta ei ole huomioitu tässä laskelmassa. 7. JÄTEVEDEN PUHDISTUS Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo Kemiönsaaren Veden suurin jätevedenpuhdistamo, Tyskaholmenin puhdistamo, otettiin käyttöön vuoden 2008 lopussa. Laitos toimii hyvin ja puhdistaa jätevedet ympäristöluvan mukaisesti, joitain kohtia lukuun ottamatta. Suurin haaste laitokselle on typenpoisto, joka vaikeutuu prosessiveden lämpötilan laskiessa alle 12 asteen. Toinen asia, joka aiheuttaa käyttöongelmia, on sisään vuotava vesi. Keväällä 2012 mitattiin joitain jäteveden ohituksia, jotka ajettiin väärin ajamalla ne täysin puhdistusprosessin ohi. Tämä heikensi tuntuvasti vuoden 2012 ensimmäisen puolen vuoden tulosta. Vuoden loppupuolella vettä ajettiin ainoastaan prosessin biologisen osan ohi silloin, kun virtaus oli suurta. Virheelliset ohitukset aiheuttivat sen, että typenpoisto- ja osittain myös fosforitulokset eivät täyttäneet ympäristölupamääräyksiä. Kaksi vastaavan laitoshoitajan vaihdosta ja siten työhönopetteluvaiheet näkyvät myös laitoksen puhdistustuloksessa. 8

9 Tyskaholmenin Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Raja-arvo puhdistamo CODCr Käsitelty vesi mg/l Puhdistusaste % BOD7ATU Käsitelty vesi mg/l 2.9 1, Puhdistusaste % kok.p Käsitelty vesi mg/l , ,36 *) 0.3 Puhdistusaste % KA Käsitelty vesi mg/l 4.4 3, *) 15 Puhdistusaste % Käsitelty vesi mg/l N Puhdistusaste % *) ohitetut vesimäärät on huomioitu näissä arvoissa Björkboda Lås Oy:n prosessivedenpuhdistamo Björkboda Lås Oy on toimittanut huomattavasti arvioitua vähemmän jätevesiä Kemiönsaaren Veden Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolle. Kemiön jätevedenpuhdistamo Vuonna 1981 rakennettu Kemiön jätevedenpuhdistamo on toiminut ympäristölupansa mukaisesti. Kemiönsaaren Vesi on jo vuoden 2007 syksyllä hakenut uutta ympäristölupaa puhdistuslaitokselle, mutta ympäristöluvan käsittely ei ole edennyt Kemiönsaaren Veden keskittämissuunnitelmista johtuen. Puhdistamo on huonossa kunnossa ja voidaan hyvin perustein todeta, että se on tullut tiensä päähän, mikä tarkoittaa, että laitoksen saneeraus ei ole tarkoituksenmukaista. 9

10 Kemiön jätevedenpuhdistamo pienine pääoma- ja käyttökustannuksineen puhdistaa jätevedet erittäin kustannustehokkaasti. Kustannus on 0,64 /m³, mutta puhdistustulos ei ole hyvä esimerkiksi Tyskaholmenin puhdistamon tulokseen verrattuna. Kemiön Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Raja arvo puhdistamo CODCr Pitoisuus lähtevässä vedessä mg/l Puhdistusaste % BOD7ATU Pitoisuus lähtevässä vedessä mg/l Puhdistusaste % kok.p Pitoisuus lähtevässä vedessä mg/l 0.7 0, Puhdistusaste % KA Pitoisuus lähtevässä vedessä mg/l Puhdistusaste % Pitoisuus lähtevässä vedessä mg/l N Puhdistusaste % Lammalan jätevedenpuhdistamo Lammalan jätevedenpuhdistamo on toiminut selvästi huonommin kuin edellisvuonna eikä se täytä asetettuja ympäristölupavaatimuksia. Puhdistustulos on herkkä sisään tulevan veden määrien vaihtelulle, eli vuotovesistä aiheutuu suoraan käyttöhäiriöitä, jotka heikentävät puhdistustulosta. 10

11 Lisäksi laitoksella on ollut useita teknisiä ongelmia vuoden aikana. Puhdistustulos ilmenee seuraavasta taulukosta. Lammalan Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Raja arvo puhdistamo Pitoisuus lähtevässä vedessä mg/l CODCr Puhdistusaste % Pitoisuus lähtevässä vedessä mg/l BOD7ATU Puhdistusaste % Pitoisuus lähtevässä vedessä mg/l 7,6 3,9 2,7 6,6 0,7 kok.p Puhdistusaste % Pitoisuus lähtevässä vedessä mg/l KA Puhdistusaste % Pitoisuus lähtevässä vedessä mg/l N Puhdistusaste % Taulukossa esitetään puhdistetut jätevesimäärät puhdistuslaitoksittain sekä laitosten käyttö- ja poistokustannukset. Näiden lukujen perusteella on laskettu puhdistamoiden käyttökulut puhdistettua kuutiometriä kohden. Taulukosta ilmenee selkeästi myös vuotoveden eli verkostoon vuotavan veden merkitys. Jätevesi tulisi hinnoitella nykyistä korkeammaksi suhteessa puhtaaseen veteen. m³/vuosi m³/päivä /vuosi /m³ kesk. /m³ Tyskaholmenin puhdistamo ,26 Kemiön puhdistamo ,64 Lammalan puhdistamo ,62 Puhdistettu, m³ ,27 Myyty, m³ ,08 Pääoman korkoja ja korvausta ei ole huomioitu tässä laskelmassa. 11

12 8. VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTO Kemiönsaaren Veden vesi- ja jätevesiverkosto on erittäin pitkä suhteessa asiakasmäärään ja myytyihin vesimääriin. Vuonna 2012 vesiverkostoa laajennettiin noin 7,67 km (+ 4,2 %) ja jätevesiverkostoa noin 7,67 km (+ 4,8 %). Kemiönsaaren Vesi vastaa myös 378 pumppuasemasta, joista 62 on linja- tai aluepumppaamoja. Verkoston valvonnan helpottamiseksi valvontajärjestelmän rakentamista on jatkettu vuoden aikana niin, että kaikki linja- tai aluepumppaamot on nyt liitetty automaatioon. Tämä automaatio perustuu radiotekniikkaan ja samaan automaatiojärjestelmään, joka on aiemmin otettu käyttöön Tyskaholmenin puhdistamolla. Järjestelmä takaa suuremman käyttövarmuuden, sillä mahdolliset viat aiheuttavat automaattisesti hälytyksen, joka yhdistyy eteenpäin valvontatietokoneille ja päivystäjälle, joka korjaa vian. Vuoden aikana Kemiönsaaren Veden verkoston dokumentointia ja mittaamista on jatkettu. Tavoitteena on saada koko aineisto digitalisoitua ja kaikkien tietoa tarvitsevien saataville. Tavoitteena on, että kaikki ylläpito- tai rakennuttajatehtävissä työskentelevät voisivat itse tehdä muutoksia materiaaliin sekä ylläpitomerkintöjä järjestelmään. Osa-alue Linja P Kiinteistö P Yhteensä Paineenkorotus Dragsfjärd Kemiö Västanfjärd Yhteensä Vesiverkosto Rak Jätevesiverkosto Rak KEMIÖNSAAREN VEDEN TALOUSARVION ANALYSOINTI KONSERNIN OHJEIDEN MUKAAN SITOVAT TAVOITTEET Tavoite Selvitys jätevesiverkostoon tulvivasta vedestä. Saavutettava taso / seuranta Vähemmän sisään tulvivaa vettä Västanfjärdin verkosto osuudella. Työtä ei aloiteta vuoden aikana. Vähemmän sisään tulvivaa vettä Kemiön verkostoosuudella. Työt aloitetaan vuonna

13 Vähemmän sisään tulvivaa vettä Dragsfjärdin verkostoosuudella. Työt aloitetaan vuonna Vähintään 90 kiinteistön liittäminen verkostoon (vähintään 30 kiinteistöä vuodessa) Vuoden aikana verkkoon liitettiin 75 kiinteistöä, mikä on ennätysmäärä. Tavoite ylittyi. Kehotetaan olemassa olevien toimintaalueiden kiinteistöjä liittymään vesihuoltopalveluihin. AVAINLUVUT Suoritteet TP09 TP10 TP11 TA12 TP12 Asiakasmäärä Veden hinta, 1,5 1,5 1,5 1,6 1,6 /m³ Jäteveden hinta, /m³ 1,8 2,3 2,3 2,3 2,5 Myyty vesi (1 000 m³) Myyty jätevesi (1 000 m³) Mittari Myyty vesi, m³/m putkea 1,44 1,31 1,12 1,44 1,08 Myyty jätevesi, m³/m putkea 1,73 1,61 1,41 1,73 1,35 Lainaa/asiakas INVESTOINNIT 2012 VV verkoston kaukovalvonta Talousarvio 2012 Muutettu TA TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot 0.00 Nettomeno Skinnarvikin pohjavedentutkimus Talousarvio 2012 Muutettu TA TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot 0.00 Nettomeno

14 Vesilinjat ja liittymät toiminta alueella Talousarvio 2012 Muutettu TA TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot Nettomeno Jätevesilinjat ja liittymät toiminta alueella Talousarvio 2012 Muutettu TA TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot 0.00 Nettomeno Genbölen toiminta alueen vesiverkosto Talousarvio 2012 Muutettu TA TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot 0.00 Nettomeno Genbölen toiminta alueen jätevesiverkosto Talousarvio 2012 Muutettu TA TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot Nettomeno Taalintehtaan Björkbodan Kemiön vesiverkosto, siirtoviemärin suunnittelu Talousarvio 2012 Muutettu TA TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot Nettomeno Taalintehtaan Björkbodan Kemiön jätevesiverkosto, siirtoviemärin suunnittelu Talousarvio 2012 Muutettu TA TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot 0.00 Nettomeno Nivelax Björkbodan vesiverkosto, siirtoviemärin suunnittelu Talousarvio 2012 Muutettu TA TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot 0.00 Nettomeno

15 Tyskaholmenin puhdistamo Talousarvio 2012 Muutettu TA TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot 0.00 Nettomeno Östanån vesiverkosto Talousarvio 2012 Muutettu TA TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot 0.00 Nettomeno Östanån jätevesiverkosto Talousarvio 2012 Muutettu TA TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot 0.00 Nettomeno Vesiverkosto Skinnarvik Nordanå Björkboda Talousarvio 2012 Muutettu TA TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot Nettomeno Jätevesiverkosto Skinnarvik Nordanå Björkboda Talousarvio 2012 Muutettu TA TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot Nettomeno KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOS Talousarvio 2012 Muutettu TA TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot Nettomeno ANALYYSI VV-verkoston kaukovalvonta Budjetoidut määrärahat riittivät. 15

16 Skinnarvikin pohjavedentutkimus Pohjavesitutkimukset valmistuivat jo aiemmin, mutta kaivon lasku tuli vasta pumpun asentamisen jälkeen vuonna Tätä ei ollut huomioitu talousarviossa. Toiminta-alueen jätevesiliittymät Aktiivisen jätevesilinjojen rakentamisen ansiosta olemassa olevan verkoston läheisyydessä vuoden aikana myytiin 71 uutta jätevesiliittymää ja yksi uusi hulevesiliittymä. Kustannuksiin sisältyy myös kustannukset oman henkilökunnan työstä investoinnissa. Budjetoidut määrärahat ylitettiin. Toiminta-alueen vesiliittymät Analyysi on sama kuin jätevesiliittymien kohdalla. Työ on tuottanut 64 uutta vesiliittymää. Genbölen toiminta-alueen jätevesiverkosto Investointi saatiin päätökseen myöhään syksyllä 2011, mutta maanomistajakorvaukset maksettiin vasta vuonna Genbölen toiminta-alueen vesiverkosto Sama kuin Genbölen jätevesiverkoston kohdalla, mutta määrärahat alitettiin. Vesiverkoston asemakaavoitus Taalintehdas Björkboda Kemiö Suunnittelu valmistui vasta vuonna 2012, vaikka työ oli budjetoitu vuodelle Jätevesiverkoston asemakaavoitus Taalintehdas Björkboda Kemiö Suunnittelu valmistui vasta vuonna 2012, vaikka työ oli budjetoitu vuodelle Asemakaavoitus Nivelax Björkboda Suunnittelu valmistui vasta loppuvuodesta 2012, vaikka työ oli budjetoitu vuodelle Tyskaholmenin puhdistamo Ajanpuutteen sekä kosteikkoselvityksen viivästymisen vuoksi suunnittelua ei alettu vuonna Östanån toiminta-alueen jätevesiverkosto Investointi saatiin päätökseen vuonna 2010, mutta maanomistajakorvaukset maksettiin vasta vuonna Östanån toiminta-alueen vesiverkosto Sama kuin Östanån jätevesiverkoston kohdalla, mutta määrärahat alitettiin. Vesiverkosto Skinnarvik Nordanå Björkboda Rakentaminen saatiin päätökseen syksyllä Vuoden 2012 lopussa myös Skinnarvikin ylävesisäiliö hoidettiin kuntoon osana vesiverkostoa. Talousarvio ylitettiin tuntuvasti, mikä johtui ylävesisäiliöstä, EAKR-tukien osittaisesta loppumisesta 2011 ja tuen jakamisesta myös jätevesiverkoston toimenpiteisiin. Jätevesiverkosto Skinnarvik Nordanå Björkboda Rakentaminen saatiin päätökseen syksyllä Määrärahat alitettiin johtuen siitä, että EAKR-tuki jaettiin myös jätevesiverkoston toimenpiteisiin. Yhteenveto Kunnanvaltuuston asettama nettoinvestointikatto ylittyi eurolla, joten nettoinvestointien suuruus oli euroa. Ylityksen taustalla olivat seuraavat asiat: Skinnarvikin linjasta saatiin vuonna 2011 valmiiksi suunniteltua pienempi osa, osa EAKR-tuesta kirjattiin jo vuodelle 2011, suuri 16

17 osa suunnittelukustannuksista tuli maksettavaksi vasta vuonna 2012, Skinnarvikin ylävesisäiliön saneeraaminen Senaattikiinteistöjen toimesta jo vuonna 2012 eikä 2013 sekä uuden kaivon maksu vuonna 2012 (budjetoitu aiemmin). Investointikaton ylitystä kompensoi kuitenkin liikelaitoksen euron ylijäämä KÄYTTÖBUDJETIN TOTEUTTAMINEN TULOSLASKELMA Talousarvio Tilinpäätös Poikeama % Liikevaihto , , ,00 108,0 Liiketoiminnan muut tuotot , , ,66 78,5 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , ,41 86,5 Palvelujen ostot , , ,47 87,2 Materiaalit ja palvelut , , ,88 87,0 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , ,55 99,8 Poistot ja arvonalentumiset , , ,55 99,8 Liiketoiminnan muut kulut , , ,24 288,2 Liikeylijäämä (-alijäämä) , , ,53 163,6 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 207,07-207,07-100,0 Muut rahoitustuotot 2 000, , ,95-100,0 Kunnalle maksetut korkokulut 0, , ,34-100,0 Muille maksetut korkokulut , , ,22 70,6 Korvaus peruspääomasta , ,00 0,00 100,0 Muut rahoituskulut 0,00-148,71 148,71-100,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia e , , ,72 342,1 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , , ,72 342,1 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,92-0,92 100,0 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , ,64 284,2 17

18 9.3. RAHOITUSANALYYSIN TOTEUTTAMINEN RAHOITUSLASKELMA Talousarvio TA- Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama muutos lopullinen Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,53 Poistot ja arvonalentumiset , ,55 Rahoitustuottot ja -kulut , ,19 Toiminnan rahavirta , ,17 Investointien rahavirta Investointimenot , ,06 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,68 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , ,38 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,55 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta , ,34 Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta , ,50 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta , ,38 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta , ,99 Korottomien velkojen muutos muilta , ,78 Rahoituksen rahavirta , ,55 Rahavarojen muutos , ,00 18

19 10. TULOSLASKELMA 2012 TULOSLASKELMA Liikevaihto , , , ,09 Liiketoiminnan muut tuotot , , , ,70 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , , ,64 Palvelujen ostot , , , ,41 Materiaalit ja palvelut , , , ,05 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,67 Arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset , , , ,67 Liiketoiminnan muut kulut , , , ,89 Liikeylijäämä ( alijäämä) , , , ,18 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 207,07 848,07 832,40 Muut rahoitustuotot 4 974, , , ,14 Kunnalle maksetut korkokulut ,34 Muille maksetut korkokulut , , , ,98 Korvaus peruspääomasta , , , ,00 Muut rahoituskulut 148,71 35,92 111,45 401,21 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , , , ,87 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , , , ,87 Poistoeron lisäys ( ) tai vähennys (+) , , , ,68 Vapaaehtoisten varausten lisäys ( ) tai vähennys (+) ,54 Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,01 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 5,64 % 0,20 % 0,86 % 1,11 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 8,52 % 4,30 % 1,86 % 1,27 Voitto, % 17,96 % 14,16 % 7,00 % 6,39 19

20 11. TASE TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0, , ,58 Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet 1100 Maa ja vesialueet ,28 Maa ja vesialueet , , , ,28 Rakennukset 1120 Tehdas ja tuotantorakennukset ,98 Rakennukset , , , ,98 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1132 Muut maa ja vesirakenteet ,69 Kiinteät rakenteet ja laitteet , , , ,70 Koneet ja kalusto 1170 Atk laitteet Koneet ja kalusto 2 182, , , ,46 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1195 Ennakkomaksut ja kekseneräiset hankinnat ,91 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,91 Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT , , , , , , , ,33 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Myyntisaamiset , , , ,50 Lainasaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Muut saamiset 26, , , ,73 Siirtosaamiset Siirtosaamiset , ,88 563,09 525,49 Lyhytaikaiset saamiset , , , ,72 Saamiset , , , ,72 20

21 Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT , , , ,72 VASTAAVAA , , , ,05 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto , , , ,46 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , , ,01 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2050 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,01 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , , OMA PÄÄOMA 316,67 818,03 097, ,45 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , , , ,66 Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , , , ,66 PAKOLLISET VARAUKSET VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta Lainat kunnalta Lainat julkisyhteisöiltä , , , , , ,87 Lainat julkisyhteisöiltä , , , ,50 Muut velat / Liittymismaksut ja muut velat , , , ,00 Siirtovelat Pitkäaikainen , , , ,37 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta , , , ,86 Lainat kunnalta , ,50 Lainat julkisyhteisöiltä Lainat julkisyhteisöiltä , , , ,89 Lainat muilta luotonantajilta Ostovelat Ostovelat , , , ,24 Korottomat velat kunnalle Korottomat velat kunnalle 0,00 0, , ,00 Muut velat / Liittymismaksut ja muut velat 21

22 Muut velat / Liittymismaksut ja muut velat , ,26 263, ,47 Siirtovelat Siirtovelat , , , ,11 Lyhytaikainen , , , ,57 VIERAS PÄÄOMA , , , ,94 VASTATTAVAA , , , ,05 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 32,05 % 30,72 % 32,99 % 34,37 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 336,96 % 452,30 % 402,44 % 414,80 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), ,24 321,26 144,98 67,59 Lainankanta 31.12, , , , ,25 Lainasaamiset 31.12, ,00 0,00 0,00 0,00 Käyttötulot (ulkoiset/sisäiset) , , , , RAHOITUSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ( alijäämä) , , , ,18 Poistot ja arvonalentumiset , , , ,67 Rahoitustuottot ja kulut , , , ,05 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tuloverot 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00 Toiminnan rahavirta , , , ,80 Investointien rahavirta Investointimenot , , , ,51 Rahoitusosuudet investointimenoihin , , , ,24 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 0,00 Investointien rahavirta , , , ,27 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , ,47 22

23 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta , ,49 Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0,00 0, , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta ,50 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta , , , ,75 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta , , , ,11 Korottomien velkojen muutos kunnalta 0, , , ,00 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,89 Rahoituksen rahavirta , , , ,47 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahavarojen muutos 0 Rahavarat ,00 0,00 Rahavarat ,00 0,00 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 105,86 % 47,67 % 58,92 % 32,38 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 65,57 % 28,77 % 36,48 % 24,95 % Lainanhoitokate 1,59 0,78 0,97 1,06 Kassan riittävyys, pv 0,00 0,00 0,00 0,00 Quick ratio 0,82 0,37 0,46 0,65 Qurrent ratio 0,82 0,37 0,46 0,65 23

24 13. YHTEENVETO, ANALYYSI JA AVAINLUVUT Ulkoisen ja sisäisen velkataakan sekä lainanhoitokustannusten analysointi Asiakkaat Liittyneiden henkilöiden määrä noin Lainat luottolaitoksilta ( ) Lainat kunnalta ( ) Velkataakka yhteensä ( ) Liikevaihto Velkataakka/liikevaihto 4,17 4,08 4,52 3,38 Maksetut korot ( ) Laina per asiakas ( /asiakas) noin Laina liittynyttä henkilöä kohden ( /henk.) noin Maksetut korot asiakasta kohden ( /asiakas) Kemiönsaaren Veden velka asiakasta kohden on suuri. Velan määrä suhteessa liikevaihtoon on kuitenkin laskenut tuntuvasti, mikä on hyvä asia (tässä kohtaa ei kuitenkaan pidä unohtaa Kemiön varikko-osaston liittymismaksun merkitystä). On tärkeää pyrkiä lisäämään toiminta-alueen asiakaspohjaa ilman lisälainaa. Tällä tavoin voidaan tehokkaimmin vähentää velkataakkaa asiakasta kohden. Vuoden aikana kokonaisvelkataakka on kasvanut sisäisten lainojen takia, joita on nostettu ulkoisten sijaan, kunnanhallituksen konsernipäätöksen mukaisesti. Maksetut korot asiakasta kohden, yhteenlasketut korot sekä ulkoisten lainojen osuus on laskenut edellisvuodesta. Suuntauksessa on näin ollen havaittavissa monia positiivisia merkkejä huolimatta suhteellisen suurista investoinneista. Analyysi verkoston pituudesta suhteessa myytyyn vesimäärään m³ m³ m³ m³ m³/m m³/m m³/m m³/m Myyty vesi ,44 1,31 1,08 1,18 Myyty jätevesi ,73 1,61 1,35 1,45 Kemiönsaaren Veden myynti putkimetriä kohden on erittäin vähäistä, vain 1,18 m³/m/vuosi. Maan vesihuoltolaitoksien myynnin keskiarvo on noin 9 m³/putkimetri/vuosi. Tämä vain vahvistaa sen, että Kemiönsaarella kylät sijaitsevat kaukana toisistaan ja olemme rakentaneet paljon kunnallistekniikkaa haja-asutusalueille. Tämä on myös seurausta subventoiduista vesitaksoista, kun myös keskusta-alueen ulkopuolella asuvat ovat halunneet liittyä subventoituun verkostoon. Laajennusrakentaminen on kasvattanut kustannuksia ja verkoston pituutta. Vesi- ja jätevesiverkostoja on kumpiakin pidennetty noin 10 kilometriä vuodessa viimeisen seitsemän vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että verkosto on 24

25 kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana, vaikka asiakasmäärä on kasvanut korkeintaan 35 %. Tämän asian Kemiönsaaren kunta on huomioinut laatiessaan realistista vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Taulukosta on myös selvästi havaittavissa, että asiakkaat ovat alkaneet käyttää enemmän vettä ja toimittaa enemmän jätevettä. Analyysi myydyn veden suhteesta toimitettuun vesimäärään Hävikki Laskuttamaton vesi % (vuodot verkostosta) 16,84 % 55,20 % 52,66 % 27,39 % Laskuttamaton jätevesi % (vuodot verkostoon) 21,37 % 57,38 % 57,30 % 63,97 % Laskuttamattoman veden osuus on laskenut tuntuvasti siitä huolimatta, että Skinnarvikin linjojen huuhteluun käytettiin paljon vettä vuoden aikana. Vuotojen määrä vuoden aikana on edellisvuoteen verrattuna pienempi. Voidaan mainita, että vuotojen osuus maamme muissa vesihuoltolaitoksissa on noin 20,2 % ja määrä noin 1,8 m³/m/vuosi (viite: Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä 2011, s. 25 ja 27). Kemiönsaaren Veden osuus 27,39 % ja määrä 0,32 m³/m/vuosi ovat siten suhteellisen hyvällä tasolla. Laskuttamattoman jäteveden osuus on noussut tuntuvasti viime vuoden aikana. Syynä tähän ovat vuotavat jätevesikaivot, suuri sulamisvesien määrä ja runsaat sateet. Voidaan mainita, että vuotojen osuus maamme muissa vesihuoltolaitoksissa on noin 40,0 % (viite: Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä 2011, s. 31). On selvää, että asia vaatii toimenpiteitä lähivuosina. Suurin tarve on lisätä organisaation osaamista vuotojen paikantamisessa sekä hankkia varusteita ja apuvälineitä tähän työhön. Analyysi liikevaihdosta suhteessa verkoston pituuteen ja asiakasmäärään Vuosi Vesi ja jätevesi Liikevaihto Liikevaihto Liikevaihto m /vuosi /m /asiakas Tämä vertailu vahvistaa myytyjä vesimääriä koskevaa analyysiä; Kemiönsaaren Veden myynti on pientä suhteessa infrastruktuurin laajuuteen. Kemiön varikko-osaston liittymismaksu näkyy selvästi vuoden 2012 liikevaihdossa. Ongelma on yleinen vesihuoltolaitoksilla, jotka laajentavat verkostoaan hajaasutusalueilla. 25

26 Käyttömaksut (lukuun ottamatta hallintoa, korkoja ja poistoja) m /vuosi /m /m /m /m Vesiverkosto ,78 0,91 0,57 0,65 Jätevesiverkosto ,51 1,35 1,68 1,29 Käyttömaksut+korot (poislukien poistot) m /vuosi /m /m /m /m /m³ /m³ /m³ /m³ Vesihuolto ,32 2,24 1,83 1,88 1,60 1,71 1,63 1,59 Jätevesihuolto ,42 4,46 4,32 4,22 2,56 2,78 3,06 2,91 Analyysi veden ja jäteveden käyttökustannusten suhteesta Taulukko ei sisällä ollenkaan poistokustannuksia. Kustannusjako sisältää 50/50 % -jaon korkokustannuksista sekä pääoman korvauksesta. Verrattaessa vesi- ja jätevesiverkoston käyttökustannuksia (ylempi taulukko) metriä kohden, voidaan todeta, että jätevesiverkosto on noin 100 % kalliimpi ylläpitää kuin vesiverkosto (4 vuoden keskihinta). Vuotuiset painopistealueet ylläpidossa näkyvät selvästi vertailuhinnoissa. Verrattaessa vesihuollon ja jätevesihuollon käyttökustannuksia (alempi taulukko) jaettuna euro/m³, 1,59/2,91 = 1/1,83 suhteessa taksaan, joka on 1,7/2,8 = 1/1,65 (taksa alkaen), voidaan selvästi todeta, että taksa ei vielä ole tasapainossa. Suhteiden tulisi olla tasapainossa. Mikäli myös poistokustannukset otettaisiin mukaan vertailuun, ero olisi vieläkin suurempi. Tulkinta on yksiselitteinen: koska jäteveden käyttökustannukset ovat noin 83 % suuremmat kuin vedenkäsittelyn, tämä tulisi ottaa huomioon seuraavassa hintojen tarkistuksessa. Jotta lain vaatima kustannusvastaavuus voitaisiin saavuttaa, tulee hintojen välistä eroa suurentaa. Yhteenveto Yhteenvetona voidaan todeta, että Kemiönsaaren Vesi on vaikean tilanteen edessä. Laitoksella on verrattain pieni asiakaskunta, joka kasvaa hitaasti. Laitoksella on suuri verkosto, suuret velat, suuret poistot sekä suuria väistämättömiä investointeja edessään voidakseen taata vesihuollon asiakkailleen. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti, että Kemiönsaaren Vedellä tulee lähivuosien aikana olemaan suhteellisen korkeat hinnat verrattuna moneen muuhun kuntaan. Positiivista on, että Kemiönsaaren Vedellä on motivoitunut henkilökunta, jolla on liikelaitoksen perustamisen ansiosta mahdollisuus hoitaa tätä peruspalvelua operatiivisesti ja päämäärätietoisesti asiakkaidensa parhaaksi. Monet taloudelliset mittarit viittaavat myös siihen, että toiminta on menossa oikeaan suuntaan. 26

27 14. KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen hankintamenoina, vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pienemmät, alle euron hankinnat (ATK-hankinnoissa alle ) on kirjattu vuosikuluina. Saamiset on kirjattu nimellisarvosta tai alhaisemmasta, todennäköisestä arvosta. Velat on kirjattu nimellisarvosta. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Käyttöomaisuus ja poistot Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista vesiliikelaitoksen tilinpäätöksessä Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Hyödykkeet, jotka kuntien yhdistymisen yhteydessä ovat siirtyneet Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnilta, poistetaan aiempien kuntien poistosuunnitelmien mukaan. Hyödykkeet, jotka otetaan käyttöön jälkeen, poistetaan Kemiönsaaren kunnan poistosuunnitelman mukaan. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat seuraavat: 27

28 KEMIÖNSAAREN KUNNAN POISTOSUUNNITELMA Pysyvien vastaavien poistot tehdään alla olevan suunnitelman mukaan. Alle euron käyttöomaisuushankinnat kirjataan vuosikuluksi (atk-laitteet ja ohjelmistot euroa). Poistomenetelmä on tasapoisto. Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Muut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tehdas- ja tuotantorakennukset Talousrakennukset Vapaa-ajan rakennukset Asuinrakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Sillat Laiturit Pienvenelaiturit Uimalat Muut maa- ja vesirakenteet Vedenjakeluverkosto Viemäriverkko Kaukolämpöverkko Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset Maakaasuverkko Muut putki- ja kaapeliverkot Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Liikenteen ohjauslaitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Koneet ja kalusto Rautaiset alukset Puiset alukset ja muut uivat työkoneet Muut kuljetusvälineet Muut liikkuvat työkoneet Muut raskaat koneet Muut kevyet koneet Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Atk-laitteet Muut laitteet ja kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet 3 vuotta 5 vuotta 2 vuotta 3 vuotta 4 vuotta ei poistoaikaa 30 vuotta 30 vuotta 20 vuotta 20 vuotta 30 vuotta 20 vuotta 30 vuotta 20 vuotta 20 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 15 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 10 vuotta 5 vuotta 10 vuotta 3 vuotta 3 vuotta käytön mukainen poisto ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa 28

29 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina : Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama Poikkeama % -42 % Investointibudjetti perustuu Kemiönsaaren kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Suunnitelman investoinnit ovat suhteellisen etupainotteisia, mutta 10 vuoden aikana investointitahti tasoittuu selvästi. On tärkeää, että nettoinvestointitahti ei ylitä poistotasoa pidemmällä aikavälillä sen jälkeen, kun suuret investoinnit on tehty. Suurten investointien toteuttaminen on myös sidottu valtion avustuksiin ja ympäristölupavaatimuksiin. Ajanjakson aikana on huomioitu suuria kertapoistoja kahden suljettavan jätepuhdistamon osalta. Poistosuunnitelmaan on tehty muutos siirtolinjojen osalta niin, että poistoaikaa on pidennetty 30 vuodesta 40 vuoteen 2013 alkaen. Tasetta koskevat liitetiedot Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno , , , , , , ,52 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0, ,97 0, , ,94 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä (keskeneräiset) 0,00 0, , ,51 0,00 Hankintameno , , , , , , ,46 Kertyneet sumu-poistot , , , , ,79 Sumu-poistot tilikauden aikana 3 938, , , , ,45 Hankintamenojäännös , , , , ,24 Kertyneet rahoitusosuudet , , ,54 0, , ,22 Rahoitusosuudet tilikauden aikana 0,00 0, ,32 0,00 0, ,32 Siirrot erien välillä (keskeneräiset) 0,00 0, ,68 0, ,68 0,00 Kertyneet rahoitusosuudet , , ,54 0,00 0, ,54 Tilikauden aikana kuluksi kirjatut pienhankinnat 0, , , , , , , ,68 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät ELY-keskuksen avustus "Trygga vattenförsörjningen på Kimitoön" , ,68 29

30 Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,46 Tilikauden muutokset Peruspääoma , ,46 Edellisen tilikauden ylijäämä , ,09 Tilikauden muutokset Edellisen tilikauden ylijäämä , ,09 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,34 Oma pääoma yhteensä , ,03 Pitkäaikaiseen vieraiseen pääomaan kuuluvat velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Saldo Saldo LAINAT RAHOITUS- JA VAKUUTUSLAITOKSILTA Laina OKO:sta , ,00 Laina Nordeasta , ,86 LAINAT KUNTARAHOITUKSELTA Laina Kuntarahoitukselta , ,00 LAINAT KUNNALTA Laina kunnalta , ,99 LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ Laina Kuntien eläkevakuutuksesta , ,00 YHTEENSÄ , ,85 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lainakorkojaksotus , ,88 30

31 15. TILIKAUDEN TULOKSEN JA INVESTOINTIKEHYKSEN KÄSITTELY Johtokunta esittää valtuustolle, että euron ylijäämä viime vuodelta siirretään liikelaitoksen kertyneen yli-/alijäämän tilille. Kertynyt ylijäämä on näin ollen yhteensä euroa. Johtokunta toteaa, että euron investointibudjetin ylitys rahoitetaan vuoden ylijäämällä. Vuoden aikana ei ole nostettu ulkoista lainaa. Ulkoinen lainakanta laski samalla kun sisäinen laina kunnalta lisääntyi. Yhteenlaskettu lainakanta nousi eurolla. Kemiönsaaren Vedellä on suuret asiakassaatavat (> ) ja siirtosaamiset (> ), jotka johtuvat myönnetyistä, mutta toistaiseksi maksamattomista avustuksista. Nämä saatavat vaikuttavat lainakantaan. 16. TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN Kemiönsaari Toimitusjohtaja Roger Hakalax Johtokunta Daniel Wilson Puheenjohtaja Kurt Tuominen Varapuheenjohtaja Brita Drugge Malin Lindholm Lars Nummelin Olen tarkastanut tilinpäätöksen Kemiönsaari