HUMUSVESI-hanke Loppuraportti humusvesien ensimmäisen vaiheen puhdistuskokeista LOPPURAPORTTI. Juha Heikkinen Veli Seppänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUMUSVESI-hanke Loppuraportti humusvesien ensimmäisen vaiheen puhdistuskokeista 01.05.2012-30.06.2013 LOPPURAPORTTI. Juha Heikkinen Veli Seppänen"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI VTT-R HUMUSVESI-hanke Loppuraportti humusvesien ensimmäisen vaiheen puhdistuskokeista Kirjoittajat: Pentti Pirkonen Juha Heikkinen Veli Seppänen Luottamuksellisuus: Julkinen NRM Natural Resource Management

2 1 (37) Raportin nimi HUMUSVESI-hankkeen ensimmäisen vaiheen loppuraportti Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite Keski-Suomen liitto Hilkka Laine, Ohjelmapäällikkö Sepänkatu 4, Jyväskylä Projektin nimi Humusvesien puhdistusteknologiat Raportin laatija(t) 133/421/2012 Projektikoodi A32170 Projektin numero/lyhytnimi 79945/HUMUSVESI Sivujen/liitesivujen lukumäärä Pentti Pirkonen, Juha Heikkinen, Veli Seppänen 37 Avainsanat Raportin numero humusvesi, puhdistus, turvetuotanto, metsätalous, maatalous VTT-R Tiivistelmä EAKR-hanke HUMUSVESI kehittää kustannustehokasta humusvesien puhdistusteknologiaa, joka voidaan ottaa käyttöön turvetuotantoalueilla sekä mahdollisesti myös metsäojitusalueilla ja turvemaapelloilla. Puhdistuksessa hyödynnetään maaperästä ja teollisuuden sivuvirroista lähtöisin olevien materiaalien sähkökemiallisia ominaisuuksia. Projekti toteutetaan yhteistyössä VTT:n, Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvarainstituutin (JAMK), Natural Resource Management Oy:n, Keski-Suomen Metsäkeskuksen,Vapo Oy:n ja Turveruukki Oy:n kanssa. Pääpaino on Saarijärven vesistön valumavesissä. Projekti toteutetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisessä vaiheessa ( ) tutkittiin laboratoriossa puhdistuprosessin teknis-taloudelliset edellytykset ja arvioitiin ympäristövaikutukset sekä kehitettiin jatkuvatoimista valumavesien ympärivuotista sähkökemiallisiin ilmiöihin perustuvaa mittausmenetelmää. Toinen vaihe ( ) toteutetaan ensimmäisen vaiheen tulosten pohjalta. Laboratoriotutkimusten perusteella kalkkituotteilla saatiin tehostettua humusvesien puhdistusta niin yksinkertaisessa petisuotimessa kuin teollisessa hiekkasuodatuksessa. Humusvettä johtamalla Mahtikalkkiseinämän läpi saatiin saostumaan tehokkasti rautaa, alumiinia ja orgaanista hiiltä sekä jossain määrin fosforia. Jatkokäsittelynä saostettu vesi vaatii tehokkaan kiintoaineen poiston ja ph:n alentamisen. Teollisessa jatkuvatoimisesti suodatinhiekkaa puhdistavassa hiekkasuodatuksessa tehokkaimmaksi kokeilluista menetelmistä osoittautui kalkkikivihiekan ja suodatinhiekan seos suodatinmateriaalina ja saostus rautasulfaatilla suodattimessa. Kiintoaine-, väri- ja COD-reduktiot olivat % ja ph nousi syötteen ph 3,3:sta puhdistetun veden ph 6,3:een. Saostuskemikaalin tarve oli pienempi kuin perinteisessä kemikaloinnissa. Teollinen hiekkasuodatus on nykyisen kemikaloinnin kilpailija ja turveteollisuus koki sen tässä vaiheessa erikoisratkaisuksi ja kalliiksi. Jatkotutkimuksissa keskitytään kalkkituotteilla valumavesien saostamiseen pintavalutuskentällä ja suopeltoojassa. Lisäksi tutkitaan monivaiheisia saostukseen, sorptioon ja selkeytykseen perustuvia menetelmiä. Mittausmenetelmän kehittäminen siirtyy myös kenttäkoevaiheeseen. Luottamuksellisuus Humusvesi-hankkeen ohjaus- ja projektiryhmän käyttöön Jyväskylä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Pentti Pirkonen Projektipäällikkö Janne Poranen Projektin vastuuhenkilö Satu Helynen Teknologiajohtaja VTT:n yhteystiedot Pentti Pirkonen, Koivurannantie 1, Jyväskylä (pentti.pirkonen@vtt.fi) Jakelu (asiakkaat ja VTT) Keski-Suomen liitto, VTT, JAMK, Suomen metsäkeskus, Vapo Oy, Turveruukki Oy, Keski- Suomen Ely-keskus, NRM Oy VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

3 2 (37) Alkusanat Loppuraportti liittyy EAKR-hankkeeseen HUMUSVESI, jonka tavoitteena on kustannustehokkaan puhdistusmenetelmän kehittäminen erityisesti turvetuotannosta peräisin olevien humuspitoisten vesien puhdistamiseen sekä jatkuvatoimisen, ympärivuotisen etämonitoroitavan mittausmenetelmän kehittäminen. Puhdistukseen käytetään maaperästä lähtöisin olevia materiaaleja sekä teollisuuden sivuvirtoja. Pääpaino on Saarijärven vesistön valumavesissä. Projekti toteutetaan yhteistyössä VTT:n, Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvarainstituutin (JAMK), Natural Resource Management Oy:n, Keski-Suomen Metsäkeskuksen,Vapo Oy:n ja Turveruukki Oy:n kanssa. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat: Hilkka Laine, Keski-Suomen liitto Jakko Soikkeli (Ilkka Heikkilä 2012 ja Jari Marja-aho 2013), Vapo Oy Tarja Väyrynen (Miia Heikkinen), Turveruukki Oy Pekka Äänismaa (Tarja Stenman), JAMK Juha Jämsen (Tero Ojarinta), Suomen metsäkeskus Päivi Saari (Arja Koistinen), Keski-Suomen Ely-keskus Jussi Kukkonen, Jyväskylän yliopisto Seppo Heimala, NRM Oy Sakari Laitinen, NRM Oy Janne Poranen, VTT Pentti Pirkonen, VTT Sanna Idström, VTT Hankkeelle muodostettiin myös projektiryhmä, johon ovat kuuluneet: Pentti Pirkonen, Juha Heikkinen, Veli Seppänen, Riitta Pöntynen, Jorma Ihalainen ja Henna Lampinen VTT:ltä, Seppo Heimala, Esa Heimala ja Sakari Laitinen NRM Oy.stä, Tarja Stenman, Niina Raudasoja, Piia Viilos ja Tarmo Lampila JAMK:sta, Niko Nevalainen, Vapo Oy:stä sekä Petri Poikonen Keski-Suomen Ely-keskuksesta. Ohjausryhmä on pitänyt viisi ja projektiryhmä 10 kokousta raportointikaudella. Loppuraportointi kattaa aikajakson Jyväskylä Tekijät

4 3 (37) Sisällysluettelo Alkusanat Johdanto Tavoite Tutkimuksen etenemispolku Kirjallisuudesta Maaperäaineiden pidätyskyky Saostus Sorptio Hiekkasuodatus Valumavesien puhdistuksen nykykäytäntö ja HUMUSVESI projektin tutkimustavoitteet Tutkimustulokset Maa-ainekset ja valumavedet Analyysit Materiaalianalyysit Vesianalyysit Sorptiokokeet Sorptiolaitteet Sorptiokokeiden tulokset Saostuskokeet Saostuskokeiden suoritus Saostuskokeiden tulokset Puhdistusmenetelmien kustannukset Yhteenveto ja jatkotutkimukset Syntyneet raportit... 34

5 4 (37) 1 Johdanto Viime aikoina turvetuotannon vesistövaikutuksista on käyty laajaa yhteiskunnallista keskustelua erityisesti Keski-Suomen alueella. Yleinen suhtautuminen turvetuotantoon on muodostunut jopa hyvin kielteiseksi. Samalla alueella harjoitettava maa- ja metsätalous aiheuttavat vesistöihin samansuuntaisia vesistövaikutuksia, joskaan niihin ei ole kohdistettu yhtä suurta kritiikkiä kuin turvetuotannon vaikutuksiin. Turvetuotannon osuutta vesistövaikutuksista on vaikea arvioida tarkasti, koska vain turvetuotannon päästöjä seurataan kattavasti. Maa- ja metsätalouden huuhtoumia ei seurata samassa laajuudessa.valumavesissä on kiintoainetta, liuenneita orgaanisia ja epäorgaanisia aineita sekä ravinteita. Haasteen puhdistusjärjestelmille aiheuttavat suuret virtausmäärät keväällä ja suurten sateiden aikaan. Lienee selvää, että lähitulevaisuudessa kaikkien maankäyttömuotojen vesienkäsittelymenetelmät on rakennettava sellaisiksi, että vastaanottavan vesistön veden laatu ei huonone. Viime vuosina aiheesta ovat tehneet runsaasti tutkimuksia sekä tutkimuslaitokset että eri maankäytömuotoja edustavat tahot. Metsätalous on selvästi suurin turvemaiden käyttötapa. Projekti toteutetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin laboratoriossa kehitettävän puhdistusprosessin teknis-taloudelliset edellytykset ja arvioitiin ympäristövaikutukset sekä kehitettiin jatkuvatoimista, ympärivuotista mittausmenetelmää humuspitoisuuden (TOC ja DOC) mittaamiseen. Toinen vaihe toteutetaan ensimmäisen vaiheen tulosten pohjalta. Projektissa on laadittu väliraportti, joka kuvaa tutkimustoiminnan edistymisen mennessä. Lisäksi projektissa on laadittu raportit Turvetuotantoalueiden, metsätalouden ja suopeltojen vesiensuojelun nykytila /Pirkonen 2013/, Kirjallisuustutkimus luonnon mineraalien käytöstä suo- metsäja pelto-ojien vesien puhdistuksesta /Heimala E. & Heimala S. 2012/ Humusvesien sähkökemialliset mittaukset /Heimala & Laitinen 2013/ sekä artikkelit Bioenergia- ja Vesitalous-lehtiin /Pirkonen et al. 2013, Pirkonen et al. 2013/. Humuspitoisten vesien puhdistuksesta tehdään erillinen kirjallisuusselvitys. Tämä loppuraportti sisältää keskeiset tulokset ja johtopäätelmät em. raporteista täydennettynä niiden jälkeen saaduilla koetuloksilla. 2 Tavoite Päätavoitteena on kehittää kustannustehokas humusvesien puhdistusteknologia, joka voidaan ottaa käyttöön turvetuotantoalueiden sekä mahdollisesti myös metsäojitusalueiden ja turvemaapeltojen valumavesien puhdistamiseen. Hankkeessa hyödynnetään maaperästä ja teollisuuden sivuvirroista lähtöisin olevien materiaalien sähkökemiallisia ominaisuuksia humusvesien puhdistukseen. Puhdistusmenetelmästä syntyvää massaa voidaan mahdollisesti käyttää maanparannusaineena.

6 5 (37) Toisena tavoitteena on kehittää humusvesien karakterisointiin ja puhdistusprosessin ohjaukseen jatkuvatoimista ympärivuotisesti toimivaa etämittaus-/ohjausmenetelmää. 3 Tutkimuksen etenemispolku Laboratoriomitan kokeet aloitettiin tutkimalla saven lisäyksen vaikutusta humusveden värin ja liuenneen orgaanisen hiilen poistamisessa. Kun todettiin, että savi yksin ei puhdista humusvettä, kokeisiin otettiin muita halpoja teollisuuden sivutuotteita, kuten tuhkat, prosessien jätteitä, kuten kipsi, ja muita luonnomateriaaleja, kuten järvimalmi ja kaoliini. Näiden materiaalien saostuskykyä testattiin pienissä flokkulaattoreissa ja sorptiokykyä pienissä kolonneissa. Näistä lupaavimmilla materiaaleilla tutkittiin niiden saostuskykyä valumavesien puhdistuksessa hieman suuremman kokoluokan laboratoriolaitteilla. Suurin kokoluokka oli kapasiteetiltaan 6 m 3 /h käsittelevä hiekkasuodin. Kokeiden aikana haettiin kirjallisuudesta teoreettisia perusteita humuksen saostamiselle ja sitomiselle eri aineisiin. Haettiin myös kokemuksia eri puhdistusmenetelmien puhdistustehosta ja toimivuudesta. Menetelmien toteuttamiskelpoisuutta arvioitiin kustannusten ja puhdistustehokkuuden kautta. Molemmat muuttujat ovat tapauskohtaisia ja kokemusperäistä tietoa on niukasti saatavilla, joten menetelmien paremmuuden arvio jää vain suuntaa-antavaksi. 4 Kirjallisuudesta Kirjallisuuden perusteella selvitettiin laajasti luonnonmateriaalien soveltuvuutta humuspitoisten vesien puhdistukseen, erilaisia erotusmenetelmiä kuten saostus ja sorptio, sekä niissä käytettyjä kemikaaleja. 4.1 Maaperäaineiden pidätyskyky Orgaanisella aineksella on suuresta ioninvaihtokapasiteetista johtuen kyky sitoa lähes kaikkia alkuaineita (Nikkarinen et al. 2008). Saveksi määritellään kooltaan alle 0,002 mm rakeet. Nämä hiukkaset ovat ohuita levyjä ja muodostavat veteen ns. kolloidisen liuoksen eli vedessä on pieniä hiukkasia, kuitenkin suurempia kuin varsinaisissa liuoksissa esiintyvät ionit (Ronkainen 2012). Humusaineet jaetaan humushappoihin (pääasiallisin värin aiheuttaja), fulvohappoihin ja humiineihin. Humuksella on hyvin suuri pinta-ala ja kationinvaihtokapasiteetti. Yleensä se myös edistää maapartikkeleiden aggregoitumista (Seppänen 2009).

7 6 (37) 4.2 Saostus Haitta-aineet pidättyvät maaperään pääasiassa sorptiolla. Sorptiossa aine pidättyy nesteestä kiinteään aineeseen, ja käsittää siis adsorption, absorption, ioninvaihdon, kompleksin muodostuksen, kerasaostumisen ja kemisorption. Maaperän sorptiokapasiteettiin vaikuttavat maaperän ph, hapetus-pelkistysolot, kosteus, maaperän koostumus, vapaiden sorptiopaikkojen määrä ja reaktiivisuus, sorbentin ominaisuudet sekä kilpailevien kationien ja yhdisteiden määrä sekä kemialliset ominaisuudet (Pakkila 2008). Tekopohjaveden valmistuksessa tärkeimmät mekanismit, joiden kautta maaperään suotautuva vesi puhdistuu, ovat mekaaninen suotautuminen, adsorptio ja biokemiallinen hajoaminen. Pohjaveden muodostumisen kannalta maaperä on suodatin. Suspendoitunut kiintoaines pidättyy maaperään huokoskokojakaumien suhteessa. Adsorptiota pidetään veden tärkeimpänä puhdistumismekanismina. Adsorptiossa on kyse aineiden kiinnittymisestä maapartikkelien pinnalle kemiallisten tai sähköisten voimien vaikutuksesta. Maaperän savipitoisuus ja humuksen aromaattisuus ja hydrofobisuus parantavat adsorptiota. Maaperässä oleva orgaaninen aines ja humuksen happamuus puolestaan heikentävät adsorptiota. Tekopohjaveden kemiallinen puhdistuminen liittyy hiilen, typen, kalsiumin, raudan, mangaanin ja rikin reaktioihin. Näihin reaktioihin vaikuttavat voimakkaasti eri aineiden hapetus-pelkistystasapaino. Biokemiallisessa ja bakteeriperäisessä puhdistumisessa on pääosin kyse orgaanisen, hiilipitoisen aineen hajottamisesta hiilidioksidiksi, vedeksi, erilaisiksi hapoiksi ja uudeksi biomassaksi (Ränkman 2010). Kurrin Pro gradu tutkielmassa (2011), jossa käsitellään humuksen karakterisointia ja analytiikkaa, todetaan että merivesissä, pohjavesissä, sadevedessä sekä useimmissa järvi- ja jokivesissä on huomattavasti vähemmän humusta kuin suovesissä ja soisten valuma-alueiden jokivesissä. Esimerkiksi meressä humus saostuu veden korkean suolapitoisuuden johdosta. Toisaalta metsämaiden läpi virtaavissa puroissa vesi on kirkkaampaa kuin suoalueiden puroissa, mikä johtuu siitä että karikekerroksessa syntyvä humus pidättyy tehokkaasti mineraalimaakerroksiin, mutta turvemaissa vastaavaa pidätysmekanismia ei ole. Kemiallisessa saostuksessa kemikaalia lisätään ionireaktioiden aikaansaamiseksi tai kolloidien sähköisiä poistovoimia aiheuttavien varausten poistamiseksi, tavallisesti Al- tai Fe-suolaliuoksella. Saostuskemikaali neutraloi humuksen ja savimineraalien negatiivista pintavarausta ja saa epäpuhtaudet tarttumaan toisiinsa muodostaen isompia flokkeja. Samassa yhteydessä poistuu myös osa liuenneista aineista, jotka muodostavat metalli-ionien kanssa niukkaliukoisia yhdisteitä. Flokit erotetaan vedestä joko laskeuttamalla selkeytysaltaan pohjalle tai nostamalla pienten ilmakuplien avulla altaan pinnalle flotaation avulla. Yleensä käytetyt saostuskemikaalit laskevat veden ph:ta. Flokkauksessa muodostuneet flokit ovat heikkorakenteisia ja rikkoutuvat helposti.

8 7 (37) Saostuksen apuaineet ovat tyypillisesti partikkelimaisia aineita, kuten savi. Niitä käytetään erityisesti laitoksilla, joiden raakavedessä on hyvin vähän irtopartikkeleita. Niiden käyttö perustuu partikkeleiden toimintaan kiinnittymisalustana koagulaatiossa neutraloiduille partikkeleille. Koska näiden apuaineiden tiheys on suurempi kuin muiden vedessä olevien partikkeleiden, ovat myös niiden muodostamat flokit tiheämpiä ja laskeutuvat nopeammin (Poutanen 2012). Koagulaatiolla voidaan poistaa paitsi suspendoitunutta, kolloidia ja liuennutta orgaanista ainetta (Dissolved organic matter, DOM) myös patogeeneja. Koagulaation tehokkuuteen erityisesti NOM:n (Natural organic matter) ja partikkelien osalta vaikuttavat koagulantti ja sen annostelu, ph, lämpötila ja NOM:n ominaisuudet. Koagulaatiossa NOM:n suuret molekyylikoot poistuvat lähes kokonaan. Keskisuuretkin molekyylikoot poistuvat riittävästi, mutta pienet molekyylit ovat vaikeita poistaa. Koagulaatioon käytettävistä kemikaaleista tavallisimpia ovat alumiini- ja rautasuolat. Erityisesti alumiinisulfaatti on aiemmin ollut suosittu kemikaali, mutta rautasuolat ovat osittain syrjäyttäneet sen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että rautasuolat ovat koagulantteina tehokkaampia kuin alumiinisuolat. Rautasuolojen tehokkuus tulee esille juuri keskisuurten molekyylien poistamisessa. Rautasuolojen ohella polyalumiinikloridi on osoittautunut erinomaiseksi koagulantiksi, koska se toimii laajoilla ph- ja lämpötila-alueilla (Ränkman 2010). Kalsiumia on käytetty fosforin poistamiseksi vesistä. Fosforiyhdisteet voidaan saostaa esimerkiksi jätevedestä tehokkaasti kalsiumionien avulla. Saostumisen edellyttämä korkea ph (10-12) saavutetaan käyttämällä kalsiumoksidia tai kalsiumhydroksidia. Kalsiumionit reagoivat pääasiassa jäteveden ortofosfaatin kanssa muodostaen hydroksiapatiittia, joka on niukkaliukoista korkeissa pharvoissa. Samalla saostuu myös osa veden bikarbonaatti- ja magnesiumioneista sekä orgaanista ainesta. Kalsiumkarbonaatilla (kalkkikivi) CaCO 3 on useita muotoja, mutta yleisimmin se tunnetaan valkeanharmaana jauheena tai suurina kirkkaina kiteinä, joita molempia käytetään lähtöaineena muita kalsiumin suoloja valmistettaessa. Kalsiumkarbonaatti on pehmeää ja täten helposti käsiteltävissä, mutta se liukenee varsin huonosti veteen. Kalsiumkarbonaattia kuumentamalla voidaan valmistaa kalsiumoksidia eli poltettua kalkkia CaCO 3 (s) CaO(s) + CO 2 (g). 4.3 Sorptio Sorptio käsittää useita erilaisia reaktioita, kuten adsorption, desorption, absorption, ioninvaihdon ja pintakompleksoinnin. Sidosten vahvuus sorptoivan pinnan ja liuenneen yhdisteen välillä vaihtelee. Sorptioreaktiot ovat reversiibilejä ja tapahtuvat nopeasti. Sorptioreaktiot ovat yleensä riippuvaisia systeemin pharvosta (Wahlström ja Laine-Ylijoki 1997). Adsorptiossa aine kiinnittyy kiinteän aineen pintaan ja absorptiossa aine kiinnittyy huokoisen partikkelin sisälle. Metalli-ionit voivat adsorboitua sekä

9 8 (37) orgaanisen aineen pintaan että mineraaleihin. Metalli-ionien adsorptio turpeeseen perustuu osittain humuksen kanssa muodostuviin kompleksiyhdisteisiin. Kerasaostumiessa haitta-aineet adsorboituvat saostuvan yhdisteen pinnalle. Kemisorptiossa liukoinen aine kiinnittyy kiinteän aineen (esim. kivi, sedimentti) pintaan kemiallisin sidoksin (Pakkila 2008). Lukuisia adsorbentteja on testattu humushapon adsorptioon, kuten esimerkiksi aktiivihiiltä (Chen ja Wu, 2004; Daifullah et al., 2004; Ferro-Garcia et al., 1998; Han et al., 2003), kerroksellisia savimineraaleja (Abate ja Masini, 2003; Doulia et al., 2009; Wibulswas et al., 1998; Salman et al., 2007), zeoliitteja (Capasso et al., 2005; Kaneco et al., 2003), kitosaania (Yan ja Bai, 2005), sekä rautaoksideja (Evanko ja Dzombak, 1998; Weng et al., 2006; Weng et al., 2007; Vermeer et al., 1998). Kuvassa 1 havaitaan humushappojen ja fulvohappojen adsorption erilaisuus, vaikka molempien adsorptio on tehokkainta alhaisemmassa ph:ssa ph-alueella 4 7, niin humushappojen adsorptio on suurempaa kuin fulvohappojen adsorptio kaoliiniin. Kuva 1. Humus- ja fulvohappojen adsorptio kaoliiniin eri ph:ssa (Murphy 1995). Maaperän kationinvaihtokapasiteetin CEC yksikkö on cmol c /kg (senttimoolia positiivista varausta per kg materiaalia) tai meq/100 g (milliekvivalenttia per 100 grammaa materiaalia). Molemmat ovat numeerisesti yhtäsuuria eli 10 cmol c /kg = 10 meq/100 g. (Cornell University 2007). Humuksen kationinvaihtokapasiteetti on suuri, jopa cmol c kg 1 kun ph = 7, mikä voi selittää % mineraalimaan kationinvaihtokapasiteetista selittyy humuksen pitoisuudella mineraalimaassa. Taulukossa 1 on esitetty eri savimineraalien kationinvaihtokapasiteetteja (

10 9 (37) Taulukko 1. Eri savimineraalien kationinvaihtokapasiteetteja. Akbour et al. (2002) mukaan humushapon adsorptio kaoliniittiin lisää sen negatiivista pintavarausta ja siten vähentää kolloidien kasaantumista. Humuksella pinnoittuneiden kaoliniittikolloidien kerrostuminen paranee, kun Ca 2+ -ionien pitoisuus suspensiossa lisääntyy. Sharman (2010) mukaan orgaaninen kerros savien pinnalla voi muuttaa savimineraalin pinnan reaktiivisuutta ja lisätä metalliepäpuhtauksien, kuten arseenin, mahdollisten sitoutumispaikkojen lukumäärää. Kuvassa 2 on esitetty kaoliinisaven adsorptiokapasiteetti turpeesta peräisin olevalle humushapolle. Kuvasta voidaan arvioida, että maksimiadsorptiokapasiteetti on noin 1,4 g(hs)/kg kaoliinisavea (Balcke et al. 2002). Kuva 2. Turpeesta peräisin olevan humushapon adsorption kaoliiniin (Kranichfeld, H8, Western Erzgebirge, Germany)

11 10 (37) Lentotuhkalla on saatu adsorptiokapasiteetiksi humushapolle 36 g(hs)/kg (Wang et al. 2007). Kun modifioidaan esimerkiksi zeoliittia reaktiiviseksi nanozeoliitiksi, niin voidaan saavuttaa humushapon adsorptiokapasiteetti 6,75 g(hs)/kg modifioitua zeoliittia A (Tashauoei et al. 2010). Aktiivihiilellä humushapon adsorptiokapasiteetiksi on saatu 6,9 g(hs)/kg aktiivihiiltä (Ferro- Garcı a et al. 1998). 4.4 Hiekkasuodatus Hiekkasuodatuksessa vesi johdetaan suodatinmateriaalin läpi ja kiinteät epäpuhtaudet jäävät suodattimen pinnalle tai pidättyvät suodatinmateriaaliin. Hiekkasuodatuksella voidaan poistaa kemiallisen saostuksen selkeytysvaiheen jälkeen veteen jääneet flokit. Menetelmää käytetään vesilaitoksilla myös poistettaessa rautaa, mangaania ja humusta pohjavedestä. Hiekkapikasuodatuksessa erotetaan imeytettävästä vedestä karkeat partikkelit. Pikasuodatus toteutetaan johtamalla vesi sorasta ja hiekasta koostuvan suodatinaineksen läpi, jolloin karkeiden partikkelien lisäksi osa raudasta ja mangaanista saostuu hapettumisen kautta. Pintakuorma pikasuodatuksessa on m/h. Erään tutkimuksen yhteydessä tehdyissä hiekkapikasuodatuskokeissa suodatusnopeus oli 3,7 8 m/h, jolloin saavutettiin keskimäärin 33 % sameuden vähenemä, 55 % kiintoaineen vähenemä ja % bakteerien vähenemä. Toisessa tutkimuksessa tutkittiin Kokemäenjoen veden puhdistumista hiekkasuodattimissa, joissa hiekan raekoko oli 0,8 1,2 mm. Kokeessa saavutettiin 6,0 m/h suodatusnopeudella 69 %, 46 % ja 6 % vähenemät kiintoaineen, sameuden ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta (Ränkman 2010). Kemiallista käsittelyä ja hiekkasuodatusta tekopohjaveden valmistuksessa on vertailtu esimerkiksi TEMU-tutkimushankkeen yhteydessä, jolloin listattiin mitä etuja kemiallisella esikäsittelyllä on verrattuna pelkkään mekaaniseen hiekkapikasuodatukseen. Kemiallinen käsittely vähentää imeytettävän veden mukana kulkeutuvan aineksen määrää, mahdollistaa alle kuukauden viipymäajan, poistaa imeytettävästä vedestä happea kuluttavaa orgaanista ainesta ja vähentää imeytettävässä vedessä olevien patogeenien määrää. Vastaavasti kemiallisen esikäsittelyn haittoja ovat kalliimmat investointi- ja käyttökustannukset kuin mekaanisessa hiekkapikasuodatuksessa. Kemiallisessa esikäsittelyssä muodostuvan lietteen määrä on merkittävästi suurempi kuin mekaanisessa käsittelyssä. Myös veden suolojen määrä lisääntyy ja ph-arvo laskee kemiallisen esikäsittelyn vaikutuksesta (Ränkman 2010). Yksi kemialliseen koagulaatioon ja flokkien muodostamiseen perustuva sovellus on niin kutsuttu kontaktisuodatus. Siinä saostuskemikaali syötetään veteen juuri ennen suodatinta. Kaikki käsittelyyn liittyvät operaatiot tapahtuvat näin ollen suodattimessa, joka tavallisesti on hiekkasuodatin tai kaksikerrossuodatin. Myös käänteissuodatinta on mahdollista käyttää. Yleisesti ottaen kontaktisuodatus sopii vesille, joiden humuspitoisuus ei ole kovin suuri. Merkittävä ero perinteisen

12 11 (37) kemiallisen käsittelyn ja kontaktisuodatuksen välillä on se, että kontaktisuodatuksessa ei ole erillistä selkeytystä, jossa muodostuneet flokit erotetaan. Näin ollen vedestä erotettava aines on kontaktisuodatuksessa varastoitava kokonaan suodatinmateriaaliin. Suodatetun veden laadun näkökulmasta suodatinmateriaalin tulisi olla raekooltaan pientä, mutta tällöin painehäviö kasvaa nopeasti, ja suodatin on huuhdeltava. Huuhteluvälin pidentämiseksi on tavallista, että suodatin rakennetaan kahdesta kerroksesta, jolloin vesi virtaa karkeammasta kerroksesta hienompaan, ja koko suodatinmateriaali tulee käytetyksi kiintoaineen varastointiin ennen huuhtelua. Toisin sanoen suuret partikkelit ja flokit pidättyvät karkeaan kerrokseen, ja hienommat partikkelit kulkeutuvat hienoon kerrokseen. Tällaisten kaksikerrossuodattimien materiaalien tiheyksien on poikettava toisistaan riittävästi, jotta ne eivät sekoitu toisiinsa huuhtelun aikana. Tyypillistä on, että kaksikerrosuodatin koostuu hiekkakerroksesta, jonka päällä on antrasiittikerros. Antrasiitin tiheys on noin 1,4 kg/m 3, kun tavallisen kvartsihiekan tiheys on 2,65 kg/m 3. Kaksikerrossuodattimessa käytettävän hiekan raekoko on 0,8 1,2 mm ja antrasiitin 1,5 3,0 mm. Suodatinkerroksen kokonaisvahvuus on tyypillisesti 0,8 1,5 m. Kaksikerrosuodattimen suodatusnopeus on tavallisesti 8 12 m/h, mutta kontaktisuodattimelle on esitetty pienempiäkin nopeuksia (Ränkman 2010). Esimerkiksi DynaSand-suodattimilla toteutettava pintaveden kontaktisuodatus on käytössä lukuisilla suomalaisillakin vesilaitoksilla. Kontaktisuodatuksessa kemikaalin syöttö tapahtuu tulevaan veteen juuri ennen suodatinta (HyXo Oy). Näiden laitosten virtaamat ovat välillä m 3 /h (Ränkman 2010). 5 Valumavesien puhdistuksen nykykäytäntö ja HUMUSVESI projektin tutkimustavoitteet Puhdistettaviin vesiin eivät kuulu eristysojista tulevat vedet. Turvetuotantoalueeelta tulevien valumavesien puhdistuksessa pyritään saavuttamaan ympäristöluvan mukaiset päästöarvot. Pintavalutuskenttien reduktiovaatimuksia (koko vuoden keskiarvo) on tullut muutaman viime vuoden aikana: P 50 %, kiintoaine 50 % ja N %. Joissakin tapauksissa on annettu myös pitoisuusrajoja (mg/l) lähtevälle vedelle. Kemikalointiasemille voidaan lisäksi vaatia COD Mn :lle reduktio %.Vesistön seurantaa tehdään myös tuotantoalueen yläja alapuolisessa vesistössä. HUMUSVESI-hankkeessa pyritään saavuttamaan taulukossa 2 mainitut valumaveden puhdistusreduktiot, mutta jos suodoksen pitoisuus alittaa alla mainitun pitoisuuden reduktio voi olla alhaisempi. Virtaama perustuu jatkuvatoimiseen mittaukseen. Pitoisuuden mittauksista jatkuvatoimisia mittauksia ovat ph, kiintoaineen mittaus laskettuna sameuden mittauksesta, kokonaistyppi ja liukoinen fosfori, joka ei kulje kiintoaineen mukana. Värin mittaus perustuu käsinäytteenoton näytteistä laboratoriossa suoritettavaan mittaukseen standardin SFS-EN ISO 7887:1995 mukaan. Puhdistustavoite pitäisi arvioida vastaanottavan vesistön pitoisuuksien perusteella.

13 12 (37) Taulukko 2. HUMUSVESI-projektissa tavoiteltava puhdistusreduktio tai pitoisuus (toinen tavoitteista riittää) Reduktio Pitoisuus Kiintoaine (1.2 µm 50 % alle 8 mg/l suodin) COD Mn 50 % alle 50 mg/l Väri 50 % alle 250 mg Pt/l * Kok P 50 % alle 40 µg/l Koko N 20 % alle 1000 µg/l ph 4-10 Ammoniumtyppi tarkkailtava tarkkailtava Fosfaattifosfori (suod) tarkkailtava tarkkailtava Rauta tarkkailtava tarkkailtava *Kaijansuon näytevesissä väri on ollut mgpt/l. Luonnontilaisten pintavesien ph-arvo on yleensä lievästi hapan, ph 6-7. pharvoissa tapahtuu kuitenkin vuotuista ja vuorokautista vaihtelua. Suomen sisävesien keskimääräinen happamuus on virtaavien vesien havaintopaikoilla ph 6,6 ja järvisyvänteiden havaintopaikoilla ph 6,9 (pintavesi, kesällä). Vesien eliöstö on sopeutunut elämään lähinnä ph-alueella 6 8 ( Suomessa humuksen antama ruskea väri on luonteenomainen piirre suurimmalle osalle vesistöistä. Suomen vesistöjen keskimääräinen värin arvo on 51 mg Pt/l. Veden väri 6,6 mg Pt/l vastaa suunnilleen määrää 1 mg/l humusta ( Fosfori on toisen pääkasviravinteen typen ohella vesien tuotannon ja rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne. Luonnonoloissa fosfori on lähtöisin fosforipitoisista kivilajeista, mistä se lähtee rapautumisen seurauksena liikkeele. Luonnonhuuhtouman lisäksi fosforia kulkeutuu vesiin runsaasti ihmisen toiminnan seurauksena, mikä onkin tärkein syy vesien rehevöitymiseen. Typpi esiintyy vedessä liuenneina, liukenemattomina tai kolloidisina orgaanisina yhdisteinä tai liuenneina epäorgaanisina yhdisteinä: ammoniumina, ammoniakkina, nitraattina, nitriittinä ja vapaana typpenä. Leville käyttökelpoisia ovat epäorgaaniset typpiyhdisteet, tärkeimpinä ja yleisimpinä nitraatti ja ammonium. Kokonaistypellä tarkoitetaan veden sisältämän typen kokonaismäärää ( 6 Tutkimustulokset Eri luonnonmateriaalien soveltuvuutta humusaineiden erotukseen vesistä tutkittiin VTT:n Jyväskylän yksikön laboratoriossa kahdella toisistaan erilaisella tekniikalla, jotka olivat saostus ja sorptio.

14 13 (37) 6.1 Maa-ainekset ja valumavedet Humuksen saostamistutkimukset aloitettiin alkuperäisen idean mukaan erilaisilla savilla. Tutkimuksen kuluessa kuitenkin jouduttiin maa-ainesvalikoimaa laajentamaan runsaasti, koska pelkillä savilla ei saatu riittävän hyviä tuloksia. Tutkimuksissa mukana olevia puhdistusmateriaaleja ovat, kuva 3: Erilaiset savet Erilaiset tuhkat (Keljonlahden ja Kaipolan lentotuhka, ja Keljonlahden pohjatuhka) Kalkkikivi (kalsiumkarbonaatti) Sammutettu kalkki (kalsiumhydroksidi) Mahtikalkki (kalkkikivirouhe joka sisältää n. 20 % sammutettua kalkkia) Kipsi (kalsiumsulfaatti) Kaoliini (alumiinisilikaatti) Biotiitti (tumma kiille, silikaattimineraali) Järvimalmi (rautaoksideja) Alumiinisulfaatti (jauhemainen) Ferrisulfaatti (nestemäinen ja rakeinen) Kuva 3. Projektissa testattuja materiaaleja ja kemikaaleja. Alumiinisulfaatti ja ferrisulfaatti ovat vertailuaineina, koska niitä on käytetty valumavesien kemikalointiin. Alumiinisulfaattia ei käytetä enää, koska se voi olla haitallista vesieliöille. Valumavedet valittiin siten, että ne suurimmaksi osaksi edustavat Saarijärven vesistön valuma-aluetta. Turvetuotannon valumavesistä tutkimuksen kohteeksi otettiin Mesiänsuo Joutsasta, Löytynneva Ylivieskasta ja Kaijansuon lohkot L32 ja L33 Karstulasta (pääkohde). Teollisen hiekkasuotimen kokeisiin vesi tuotiin tankkiautoilla TASO-hankkeen seurannassa olevalta lohkolta Kaijansuolta. Metsätalousvesikohteeksi valittiin metsäojavesi Kyyjärveltä, joka on peräisin

15 14 (37) kunnostusojitetulta palstalta. Pelto-ojavesi on peräisin kohteesta, josta 40 % on suopeltoa. Kaijansuo (eri lohkot kuin tässä projektissa) ja metsäojituskohde ovat TASO-hankkeen jatkuvassa mittausseurannassa. Peltokohde (Satosuo) on sen sijaan MAISA-hankkeen jatkuvassa seurannassa. Näinollen valumavesistä saatiin runsaasti tietoa eri hankkeista. 6.2 Analyysit Materiaalianalyysit Savet ja liejut ovat hyvin monimutkaisia rakenteeltaan ja muuttujia on paljon. Merkittävimpiä ovat: vesipitoisuus raekokojakauma / savipitoisuus humuspitoisuus rikkipitoisuus reaktiokykyiset yhdisteet (liukoinen/amorfinen Si, Al) kationinvaihtokapasiteetti Mitä suurempi on savipitoisuus, sitä suurempi on ominaispinta-ala reaktioita varten. Savimateriaaleille määritettiin alkuaineanalyysien lisäksi partikkelikokojakauma ja ominaispinta-ala (taulukko 3). Pienimmät partikkelikoot ja vastaavasti suurimmat ominaispinta-alat ovat Kuokkalasta ja Hankasalmelta otetuissa näytteissä. Näissä näytteissä on muita näytteitä enemmän alumiinia, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, rautaa ja titaania. Taulukossa 4 on esitetty alkuaineanalyysien tulokset myös Nordkalkin sammutetulle kalkille, Mahtirahti Ky:n Mahtikalkille, Kaipolan lentotuhkalle ja Siilinjärven kipsille. Kaikissa näytteissä oli paljon kalsiumia. Kaipolan lentotuhkassa oli muita enemmän alumiinia, fosforia, magnesiumia, mangaania, natriumia ja rautaa, kun taas Siilinjärven kipsissä oli muita huomattavasti enemmän rikkiä.

16 15 (37) Taulukko 3. Maaperänäytteiden analyysituloksia. Labtium Oy:ssä tehtiin monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla, jonka perusteella laskettiin kationinvaihtokapasiteetti (CEC) seuraavasti: CEC = [Al+++] + [Ca++] + [Fe++] + [Mg++] + [K+] + [Na+] + [H+] (cmol+/kg). Kuvassa 4 on esitetty kationinvaihtokapasiteettimääritysten tulokset. Silmämääräisesti Kuokkalasta ja Hankasalmelta otetut näytteet olivat eniten savimaisia, kuten voidaan päätellä myös partikkelikokoanalyysin tuloksista. Löytynnevan näytteen Al 3+ ja H + -pitoisuudet poikkeavat muista aiheuttaen muita isomman CEC-tuloksen, mikä saattaa johtua Löytynnevan suuresta orgaanisesta kiintoainepitoisuudesta.

17 16 (37) Kuva 4. Eri paikoista kerättyjen savinäytteiden kationinvaihtokapasiteetit. VTT:llä määritettiin nesteen varaustila mittaamalla kationisuus- tai anionisuustarve laittamalla 1 g/l materiaalia joko ionivaihdettuun veteen tai Kaijansuon humuspitoiseen veteen. Laitteisto koostuu kahdesta laitteesta: Mütek PCD-Titrator two ja Mütek PCD 03 ph Particle Charge Detector. Menetelmän tarkoituksena on määrittää kolloidipartikkelien varaustila. Kuvassa 5 on esitetty varaustila edellä mainituissa olosuhteissa. Kuvasta havaitaan, että Kaijansuon ns. luontaista varaustilaa eniten muuttavat ferrisulfaatti, alumiinisulfaatti ja sammutettu kalkki (kalsiumhydroksidi) sekä myös jonkin verran Mahtikalkki, jossa on noin 20 % kalsiumhydroksidia ja loput kalkkikiveä. Eniten Kaijansuon veden varaustilaa pienentävät aineet ovat juuri niitä aineita, jotka toimivat flokkulaattorilla tehdyissä humuksen saostuskokeissa. Kuva 5. Testattujen materiaalien varaustila ionivaihdetussa vedessä ja Kaijansuon vedessä, kun materiaalien konsentraatio vedessä oli 1 g/l.

18 17 (37) Vesianalyysit VTT:llä suoritettiin seuraavat analyysit vesinäytteille: ph ( - ), VWR ph 100 Johtokyky (µs/cm), VWR EC 300 Sameus (NTU), HACH 2100AN IS Turbidimeter ISO method 7027 Kiintoainepitoisuus (mg/l), määritys lasikuitusuodattimella SFS-EN872, Whatman GF/C, pidätyskyky 1,2 µm Haihdutusjäännös (mg/l), kuivaus lasimaljoissa 105 C COD Cr (mg/l), HACH DR/2000 Method 8000 Program 430 Väri (Absorbanssi 257 nm aallonpituudella, aallonpituudeksi valittu maksimiabsorbanssin aallonpituus), Hitachi U-2900 Spectrophotometer, näyte suodatettu 0,45 µm suodattimella (selluloosa-asetaattimembraani VWR ) Kemiallinen hapenkulutus mittaa vedessä olevien kemiallisesti hapettavien orgaanisten aineiden määrää. Hapettimena on käytetty permanganaatti-ionia (MnO 4 - ), joka on vahva hapetin. Kaikki orgaaninen aines ei hapetu, joten tulos on suhteellinen. Aikaisemmin käytössä ollut ns. permanganaattiluku (KMnO 4 -luku) on sama asia. COD Mn -arvo vain ilmoitetaan mg O 2 /l. COD Mn -arvo saadaan kertomalla KMnO 4 -arvo luvulla 0,253. Huomattavasti vahvempi hapetus on ns. dikromaattikulutus (COD Cr ). Nämä arvot ovat moninkertaisia COD Mn -arvoihin verrattuna eivätkä ole siten toisiinsa verrattavia. Ns. jätevesidirektiivissä on kehotettu määrittämään jätevesistä COD Cr -kulutus, joka tehdään nykyisin aikaisemman COD Mn -määrityksen asemesta. Luonnonvesissä COD Mn -määritys on kuitenkin yleisesti käytössä.

19 18 (37) Valituista kokeista lähetettiin näytteitä Ambioticaan, jossa määritettiin: Väri (mg Pt/l), SFS-EN ISO 7887:2012 NH4-N (µg/l) SFS3032:1976 NO2-N (µg/l) A40D (Aquakem) NO3-N (µg/l) SFS-EN ISO 13395:1996 (modif.) PO4-P (µg/l) A40A (Aquakem) Kloridi (mg/l) SFS-EN ISO :09 modif. Org.hiili (mg/l) SFS-EN 1484:1997 modif Silikaatti (mg/l) A40F (Aquakem) Sulfaatti (mg/l) SFS-EN ISO :09 modif. Alumiini (µg/l) SFS-EN ISO :05modif. Antimoni (µg/l) SFS-EN ISO :05modif. Arseeni (µg/l) SFS-EN ISO :05modif. Barium (µg/l) SFS-EN ISO :05modif. Beryllium (µg/l) SFS-EN ISO :05modif. Boori (µg/l) SFS-EN ISO :05modif. Kadmium (µg/l) SFS-EN ISO :05modif. Kalium (mg/l) SFS-EN ISO 11885: 09 modif. Kalsium (mg/l) SFS-EN ISO 11885: 09 modif. Koboltti (µg/l) SFS-EN ISO :05modif. Kokonaisfosfori (µg/l) SFS-EN ISO :05modif. Kokonaisrikki (mg/l) SFS-EN ISO 11885: 09 modif. Kromi (µg/l) SFS-EN ISO :05modif. Kupari (µg/l) SFS-EN ISO :05modif. Lyijy (µg/l) SFS-EN ISO :05modif. Magnesium (mg/l) SFS-EN ISO 11885: 09 modif. Mangaani (µg/l) SFS-EN ISO :05modif. Molybdeeni (µg/l) SFS-EN ISO :05modif. Natrium (mg/l) SFS-EN ISO 11885: 09 modif. Nikkeli (µg/l) SFS-EN ISO :05modif. Rauta (µg/l) SFS-EN ISO 11885: 09 modif. Seleeni (µg/l) SFS-EN ISO :05modif. Sinkki (µg/l) SFS-EN ISO :05modif. Tina (µg/l) SFS-EN ISO :05modif. Titaani (µg/l) SFS-EN ISO :05modif. Vanadiini (µg/l) SFS-EN ISO :05modif. Taulukossa 4 on esitetty sekä VTT:llä (väri Abs 257 nm, COD Cr ja kiintoainepitoisuus) että Ambioticassa (väri mg Pt/l, TOC, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, sulfaatti, alumiini ja rauta) tehtyjen määritysten tuloksia kokeissa käytetyille vesinäytteille.

20 19 (37) Taulukko 4. Humuspitoisten vesinäytteiden analyysituloksia. Analyysi Mesiänsuo Kaijansuo Löytynneva Satosuo Metsävesi Väri (Abs 257 nm) 0,55 1,48 0,79 2,23 0,55 0,82 0,80 0,96 1,3 Väri (mg Pt/l) COD Cr (mg/l) (TOC)Org. hiili (mg/l) 22, ,6 43, ,9 33,5 Kiintoaine (mg/l) , ,1 8,4 3,7 Kok. typpi (µg/l) Kok. fosfori (µg/l) < Sulfaatti (mg/l) 1,1 4,3 0,4 1, ,9 1,0 Alumiini (µg/l) Rauta (µg/l) Kaikki turvetuotannon vesinäytteet on otettu laskeutusaltaiden jälkeen. Löytynnevan näytteenottopaikka oli hankala ja vesinäytteisiin tuli ylimääräistä kiintoainetta. Toiseen Löytynnevan näytteeseen otettiin varta vasten runsaasti kiintoainetta, jotta voitaisiin tutkia kiintoaineen vaikutusta puhdistusmenetelmiin. Kaijansuolta näytteitä käytiin hakemassa useita kertoja vuoden 2012 ja 2013 aikana, joten esimerkiksi kiintoainepitoisuudessa oli melko suurta vaihtelua. Analyysejä tehtiin ja teetettiin sekä käytettäville saostus- ja sorptiomateriaaleille että laboratoriokokeista otetuille vesinäytteille. Vesianalyyseissä käytetään erilaisia analyysimenetelmiä lähes saman asian mittaamiseen, tällaisia ovat mm. väri ja kemiallinen hapenkulutus. Näille mitattiin vertailumittauksia eri menetelmillä, joista laskettiin korrelaatiokertoimet. Näiden avulla voidaan suunta-antavasti vertailla eri analyysituloksia, mutta esitettyä tulosta ei saa yleistää kaikille vesinäytteille käytettäväksi. COD-määrityksiä tehtiin muutamista näytteistä dikromaattihapetuksella (COD Cr ) ja kaliumpermanganaattihapetuksella (COD Mn ). Näiden analyysien korrelaatioksi saatiin kuvan 6 mukaan 0,4558 (R 2 = 0,7833).

21 20 (37) Kuva 6. COD-analyysien korrelaatio. Veden väriä on perinteisesti mitattu arvoina mgpt/l. Menetelmä perustuu näytteen värin silmämääräiseen arviointiin värikartan avulla. Tekijästä riippumaton värinmittaus on värin absorptioon tietyllä aallonpituudella tehtävä määritys. Väriä määritettiin arvoina mg Pt/l ja absorbanssina 257 nm aallonpituudella. Näiden korrelaatio oli kuvan 7 mukaan 0,0034 (R 2 =0,7302). Kuva 7. Värianalyysien korrelaatio.

22 21 (37) 6.3 Sorptiokokeet Sorptiolaitteet Puhdistuksen apuaineina kokeiltiin monia luonnonmateriaaleja ja sivutuotteita; savet, tuhkat, kalkkikivi, kipsi, kaoliini, biotiitti, järvimalmi. Lisäksi käytettiin verrokkina perinteisiä vesien puhdistuksen saostuskemikaaleja; alumiinisulfaatti ja ferrisulfaatti. Sorptiokokeet aloitettiin pienen kolonnin kokeilla, kuva 8, joista lupaavimmat koemateriaalit siirrettiin ison kolonnin kokeisiin kuva 9. Kuva 8. Sorptiomateriaaleilla tehtävien kokeiden pienet kolonnit.

23 22 (37) Kuva 9. Kaijansuon veden hiekkasuodatusta tehostettuna savi- ja kipsihiukkasilla. Sorptiokokeita tehtiin ensin pienessä kolonnissa, joka täytettiin raekooltaan erilaisilla hiekoilla tai niihin sekoitettuna adsorpoivia lisäaineita. Vettä syötettiin kolonniin aluksi ylhäältä alaspäin, mutta pian todettiin, että hiekkapatjan pinta liettyy huonosti läpäiseväksi hyvin nopeasti. Sen jälkeen vesi pumpattiin alhaalta ylöspäin, jolloin läpäisy pysyy hyvänä.

24 23 (37) Sorptiokokeiden tulokset Taulukon 5 tuloksista nähdään, että monella lisäaineella saadaan yli 50% reduktiot (vihreä väri). Keljonlahden lentotuhka ja Kuokkalan savi ovat hienojakoisia ja niiden kulkeutuminen puhdistettuun veteen aiheuttaa kiintaineen lisääntymisen. Puuturvetuhkalla ja koivutuhkalla reduktiot olivat hyviä, mutta haittana pidetään ph:n nousu tasolle Järvimalmilla reduktiot olivat hyviä, mutta saatavuus on huono. Kaoliinilla reduktiot ovat jonkin aikaa hyvät, mutta sen teho hiipuu nopeasti. Savet aiheuttavat sameutta, joka näkyy analyyseissä korkeana haihdutusjäännöksenä. Osa lisäaineista valittiin jatkokokeisiin isommassa kolonnissa, jonka tuloksia on taulukossa 6. Taulukko 5. Materiaali Kaijansuon vedellä pienessä kolonnissa saatuja reduktioita eri adsorptiomateriaaleilla, kun Kaijansuon veden väri alussa oli 1,69 2,23 (Abs 257 nm), COD Cr oli mg/l ja kiintoainepitoisuus oli 22 54,5 mg/l. Hiekan määrä kolonnissa oli 300 g. Määrä (g) hiekan seassa Värireduktio (%) COD Cr - reduktio (%) Kiintoaine -reduktio (%) Puuturvetuhka Koivutuhka Keljonlahden lentotuhka Kaipolan lentotuhka Leppäveden järvimalmi Turveruukin järvimalmi Siilinjärven biotiitti Siilinjärven kipsi Kaoliini kivi Kaijansuon savinäyte Hankasalmen savinäyte Kuokkalan savinäyte Kaijansuon savi ja 30 ja kipsi Kuokkalan savi ja 20 ja kipsi Kuokkalan savi ja 30 ja kipsi Alumiinisulfaatti Ferrisulfaatti

25 24 (37) Taulukko 6. Ison kolonnin kokeita. Materiaali Määrä (kg) hiekan seassa Kokeen kesto (h) ph ( - ) Väri (Abs 257 nm) COD Cr (mg/l) Kiintoaine (mg/l) Siilinjärven kipsi 0,5 5 6,0 0, Kaipolan 0, ,7 0, n.a. lentotuhka Kaoliini kivi 0,5 1 5,5 0, Kuokkalan savi ja savi 0,5 Siilinjärven kipsi kipsi 0,5 20 6,2 0, ,8 Taulukosta 6 nähdään, että Siilinjärven kipsi poistaa melko hyvin väriä ja COD:ta, mutta kiintoaine lisääntyy ja myös sulfaattia liukenee suodokseen. Kaipolan lentotuhka toimii hyvin värin ja COD:n poistajana. Ongelmallisena pidettiin tuhkasta liukenevia metalleja. Kaoliini toimi erittäin hyvin lyhyen ajan kokeessa, mutta se menetti adsorptiokykynsä muutamassa tunnissa. Jonkinasteinen haitta on hyvin hienojakoisen kaoliinin joutuminen suodokseen, jossa se lisää kiintoainepitoisuutta. Kuokkalan saven ja Siilinjärven kipsin yhdistelmä näyttää toimivan tässä koesarjassa parhaiten. Tästä on pitemmän kokeen reduktioita kuvassa 10. Kuva 10. Kaijansuon veden hiekkasuodatuksen näytteitä ja reduktioita, kun hiekkaan oli sekoitettu savea ja kipsiä. Kolonnin virtausnopeus oli 0,3 m/h.

26 25 (37) 6.4 Saostuskokeet Saostuskokeiden suoritus Saostus- ja selkeytyskokeita tehtiin kuvan 11 mukaisella laitteistolla. Seuraava mittakaava oli jatkuvatoimiset flokkauskokeet kuvan 12 mukaisissa kolonneissa, joissa voitiin käyttää myös hiekkasuodatusta. Pilot-mitan saostus- ja suodatuskokeet tehtiin lisäämällä saostuskemikaalia jatkuvatoimisen hiekkasuodattimen syöttöön, kuva 13. Kuva 11. Saostus- ja selkeytyskokeiden laboratoriomitan flokkulaattori koelaitteisto.

27 26 (37) Kuva 12. Kaijansuon veden jatkuvatoimista saostusta sammutetulla kalkilla, josta oli tehty 5 % kalkkimaitoliuos.

28 27 (37) Kuva 13. Turvetuotannon valumaveden puhdistusehdotus dynaamisen hiekkasuodattimen avulla Saostuskokeiden tulokset Saostuskemikaalin määrän pienentäminen tai väri- ja COD Cr -reduktion parantaminen saven avulla ei onnistunut flokkulaattorissa ja kolonneissa tehtyissä kokeissa. Myös veden ph pysyi samana (3,1 3,2). Ferrisulfaatin minimiannostaso vaadittavien reduktioiden saavuttamiseksi oli 9 mg/l Fe 3+ eli 38 mg/l Fe 2 (SO 4 ) 3 eli 80 mg/l PIX-105 tuotetta. Saven avulla flokkien laskeutumisnopeus paranee 10 minuutista 4 minuuttiin ja flokit pysyivät paremmin laskeutuneena. Seuraavana tutkittiin kalkkikivipohjaisia tuotteita, jotka eivät happamoita suodosta kuten sulfaatit. Kuvassa 14 on tuloksia kalkkimaidolla (10 % sammutetun kalkin liuos) saaduista reduktioista. Siinä havaitaan, että kiintoaine lisääntyy merkittävästi annostuksella, jossa väri- ja COD-reduktiot ovat jo yli 50 %. Kiintoainepitoisuutta lisäävät pienet flokit voidaan poistaa pidentämällä laskeutusaikaa tai suodattamalla pintavalutuskentällä. Näissä kokeissa haitallista oli, että ph nousi tasolle 12. Kalsiumhydroksidi on vahva emäs, joten tarvitaan melko paljon humusvettä ennen kuin suodosveden ja vastaanottavan veden yhdistetty veden ph on neutraalilla alueella. Sammutetulla kalkilla puhdistetun veden ph on noin 12, jolloin siihen täytyy lisätä 20-kertainen määrä Kaijansuon vettä, että sekoitetun veden ph on alle 9 40-kertainen määrä Kaijansuon vettä, että sekoitetun veden ph on alle 8 ja 70-kertainen määrä Kaijansuon vettä, että sekoitetun veden ph on alle 7.

29 28 (37) Kuva 14. Kaijansuon veden saostusta sammutetulla kalkilla, josta oli tehty 10 % kalkkimaitoliuos. Jatkuvatoimista kalsiumhydroksidisaostusta testattiin myös isommassa mittakaavassa käyttäen 1 m korkuisia kolonneja. Näistä kokeista voidaan todeta, että suodoksen väri- ja COD-reduktiot pysyvät kohtuullisella tasolla ainakin vuorokauden koejakson. Kiintoainetta lisäävää sameutta kulkeutuu kuitenkin suodokseen. Laboratorimitassa kokeiltiin vielä ph:n tasaamista suodattamalla rautasulfaatilla saostettua ja selkeytettyä vettä, jonka ph oli 3,2 kalkkikivihiekan läpi. Tässä kokeessa ph nousi 5,2:een. Laboratoriossa testattiin kationisia, anionisia ja nonionisia polymeerejä. Polymeereillä saadaan flokit kasvamaan isoiksi, jolloin ne laskeutuvat nopeasti ja pysyvät paremmin laskeutuneina. Mikään testatuista polymeereistä ei yksin poista väriä eikä muuta veden ph:ta. Pilot-mitassa tutkittiin humusveden syöttämistä Mahtikalkkipatjan läpi ylhäältäpäin ja patjan puhdistamista ajoittain paineilmalla. Syöttö ylhäältä ei liettymisen takia toimi. Toinen kokeiltu menetelmä oli syöttää humusvettä Mahtikalkkikerroksen läpi alhaaltapäin ja saada humus sakkautumaan selkeytysaltaassa. Mahtikalkkiseinämällä reduktiot olivat hyviä, kuva 15.

30 29 (37) Kuva 15. Mahtikalkkiseinämällä ja seuraavalla laskeutuksella saatuja Kaijansuon veden reduktioita. Kolmas pilotoitu menetelmä oli kaupallinen hiekkasuodatus, jossa hiekkaa puhdistetaan jatkuvasti ja suodattimeen voidaan lisätä mm. kalkkikivihiekkaa normaalin suodatinhiekan tilalle. Syötettävään veteen voidaan sekoittaa saostuskemikaalia ja siten poistaa liuenneita aineita. Kuvassa 16 esitetään tuloksia kokeista. Suodatuksia tehtiin ilman rautasulfaattia (annos 0 mg/l), kolmella eri annostasolla ja kahdella virtausnopeudella (20 ja 100 l/min). Suodattimena oli kvartsihiekka tai hiekka, johon oli sekoitettuna 1/3-osa kalkkikivihiekkaa (hiekkaseos). Hiekkaseosta käytettäessä väri-, COD-, ja kiintoainereduktiot olivat % jo 5,5 mg/l Fe 3+ annostuksella. Annostus oli noin 40 % pienempi, kuin laboratoriokokeissa käytössä olevalla kemikalointimenetelmällä (sekoitus ja laskeutus) saatu samaan reduktioon tarvittava annos. Kalkkikiven ansiosta suodoksen ph oli 6,3.

31 30 (37) Kuva 16. Yhteenveto hiekkasuodatuskokeiden reduktioista ja ph-arvoista. 6.5 Puhdistusmenetelmien kustannukset Kustannuksia pyrittiin arvioimaan, vaikka tiedetään, että ne ovat tapauskohtaisesti hyvin erilaisia sekä investoinneiltaan että käyttökustannuksiltaan. Kustannuksia tarkasteltiin 100 ha:n tuotantoalaa kohti. Eroja aiheuttavia tekijöitä ovat mm. perusrakenteiden jälkeen valumaveden laatu, puhdistusvaatimus, rakennettava maasto, sähköistyksen kustannus ja kohteen sijainti. Taulukosta 7 todetaan, että pintavalutuskenttään nähden kemikaloinnin ja hiekkasuodatuksen vuosikustannukset ovat noin kaksinkertaisia. Pintavalutuskentän vuotuisiksi kustannuksiksi arvioidaan 350 /ha tuotantopintaalaa. Niistä noin puolet on pääomakustannuksia ja loput käyttökustannuksia, kun vesi pumpataan ja sähkö tuotetaan aggregaatilla. Hiekkasuodatuksen käyttö edellyttää nykyisiä altaita suuremman tasausaltaan rakentamista, jotta hiekkasuodattimen mitoitus ei tule liian kalliiksi. Ympärivuotista toimivuutta varten laitteisto täytyy sijoittaa lämmitettyyn suojarakennukseen. Hiekkasuodattimen etuna on tehdasvalmisteinen laitos, joka voidaan pystyttää pienelle pinta-alalle ja on maaperästä riippumaton. Saostuskemikaalin kulutus pienenee nykyiseen kemikaliointiin nähden, mikä tarkoittaa pienempiä sivuvaikutuksia puhdistettuun veteen. ph:n säätötarvetta ei ole, kun käytetään kalkkikiveä hiekan seassa. Kiintoaineen ja saostetun flokin kulkeutuminen puhdistetun veden mukana estetään ja pesuvesi johdetaan lietealtaaseen, josta ylijuoksuna osa pesuvedestä palautuu tasausaltaaseen. Hiekkasuodatin ei vaadi rakentamiseen tietynlaista suopohjaa, kuten pintavalutuskenttä.

32 31 (37) Hiekkasuodatuksen ja kemikaloinnin kustannukset arvioidaan samansuuruisiksi ja ovat noin kaksinkertaisia pintavalutuskenttään nähden. Pystyselkeyttimen käyttökokemukset ovat vielä vähäisiä ja sen heikkous on kemikaaliannostelun epävarmuus. Tämän vuoksi pystyselkeyttimen kustannuksia ei tässä arvioida. Mahtikalkin lisäys pintavalutuskentälle on melko pieni lisäkustannus pintavaluskenttään nähden, mutta sen hyödyn osoittaminen jää tulevien kenttäkokeiden varaan. Kaikkien puhdistusmenetelmien toimintaa voidaan parantaa tasaamalla veden virtaamaa selvästi nykyistä suuremmilla tasausaltailla. Tämä koskee erityisesti hiekkasuodatusta ja kemikalointia, joissa sopiva viipymä on tärkeä puhdistuksen kannalta.

33 32 (37) Taulukko 7., Arvioidut puhdistuskustannukset DS-Agr-PIX105- Kalkkikivi DS-Verkko- PIX105- Kalkkikivi DS-Verkko- PIX105-0 Pintavalutuskenttä Pintavalutus- Mahtikalkki Kemikalointi Investoinnit: Virtaaman säätö (max 20000m 3 ) Virtaaman tasausallas, m Laskeutusallas Pintavalutuskenttä: ojitettu, pumppaus Puhdistinreaktori Vesiputkistojen rakentaminen Veden syöttöpumput Kemikaliointi ympärivuotinen Kemikaalien säiliö ja syöttö Paineilmapumppu Hiekkapanos Perustus+kevythalli Selkeytysallas 0 Lieteallas Sähkölinja Sähköliittymä Sähköistys agregaatilla Automaatio Kalkinlevitystie Kalkkikivipatja Investoinnit yhteensä Korkotekijä, q 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 Takaisinmaksuaika (kerran vuodessa) 20 a 20 a 20 a 20 a 20 a 20 a Pääomakustannus/a Käyttökustannukset/a Käsiteltävä vesimäärä m3/a m3/a m3/a m3/a m3/a m3/a Pumppausaika h/a h/a h/a h/a h/a h/a Sähköteho pumppausaikana 5 kw 5 kw 5 kw 10 kw 5 kw 10 kw Moottoripolttoöljyn hinta, alv 0% 1,61 /l 1,61 /l 1,61 /l Polttoainekulutus aggregaatilla 0,28 l/kw 0,28 l/kw 0,28 l/kw Aggregaatin mitoituskerroin 4,00 4,00 4,00 Polttoainekulutus aggregaatin käydessä 1,8 l/h 3,5 l/h 3,5 l/h Aggregaatin huolto x tunnin välein h h h Aggregaatin huoltohinta kerralta Sähkön hinta, alv 0% 0,15 /kwh 0,15 /kwh 0,15 /kwh Sähkö verkosta /a /a /a Sähkö aggregaatilla /a /a /a Kemikaalin kulutus 20 t/a 20 t/a 25 t/a 40 t/a 200 t/a Kemikaaliannostus 49 g/m3 49 g/m3 63 g/m3 100 g/m3 500 g/m3 Kemikaalikustannus käyttöpaikalla 450 /t 450 /t 450 /t /t Kemikaalikustannus /a /a /a /a Neutralointiiin kalkkikiveä 4 t/a 4 t/a 0 t/a 4 t/a Kalkkikiven hinta 100 /t 100 /t 100 /t 40 /t Kalkkikivikustannus 400 /a 400 /a 0 /a 160 /a Pintavalutuskentän vuokra 500 /a 500 /a Suodattimet Letteenpoistoruoppaukset /a /a /a 500 /a /a 500 /a Henkilökustannukset /a /a /a /a /a /a Valvontamittauskustannukset /a /a /a /a /a /a Sivutuotteen arvo Vuotuiset kokonaiskustannukset /a /a /a /a /a /a 6.6 Yhteenveto ja jatkotutkimukset Turvetuotannon valumavesistä on velvoitettu poistamaan kiintoainetta, ja fosforia ja typpeä. Kiintoaineen poistaminen pintavalutuskentällä onnistuu, jos virtaama on hallittua. Ongelmaksi jää liuenneen orgaanisen hiilen ja ravinteiden poisto. Vaihtoehtoja ovat sitominen kiinteän aineen pinnalle tai saostaminen ja sakan erottaminen. Liuennutta orgaanista hiiltä on yleensä suovesissä runsaasti ja saostettuna siitä muodostuu sakkaa moninkertainen määrä veden mukana kulkevan kiintoaineen määrään nähden.

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia Humusvesi -loppuseminaari Veli Seppänen, Pentti Pirkonen, Juha Heikkinen VTT Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus NRM Natural Resource Management

Lisätiedot

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,

Lisätiedot

Humusvesien puhdistus. Pentti Pirkonen Veli Seppänen Juha Heikkinen Tarja Stenman Tiina Siimekselä

Humusvesien puhdistus. Pentti Pirkonen Veli Seppänen Juha Heikkinen Tarja Stenman Tiina Siimekselä S VISIONS SCIENCE TECHNOLOGY RESEARCH HIGHLIGHT 223 Humusvesien puhdistus Pentti Pirkonen Veli Seppänen Juha Heikkinen Tarja Stenman Tiina Siimekselä VTT TECHNOLOGY 223 Humusvesien puhdistus Pentti Pirkonen

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

17VV VV 01021

17VV VV 01021 Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Kuormituskartoitukset Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l Sinileväkartoituksella saadaan selville

Lisätiedot

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo

Lisätiedot

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Sisältö Mitä humus on? Humusaineiden mittaamisesta Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Satu Maaria Karjalainen SYKE TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Oulussa Tausta Osassa turvetuotannon t t valumavesiä puhdistavissa

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 33101 Tampere EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT Matriisi elintarvikkeet Menetelmän nimi Akkr/Arv Standardi Elohopea akkr Sisäinen menetelmä

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

KaiHali. Järvisedimentin ja suoturpeen luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaatti- ja metallikuormitusta

KaiHali. Järvisedimentin ja suoturpeen luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaatti- ja metallikuormitusta KaiHali Järvisedimentin ja suoturpeen luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaatti- ja metallikuormitusta Lehtoranta J., Ekholm P., Laamanen T. Taustaa Suot ja sulfaatti Palviainen, M., Lehtoranta, J.,

Lisätiedot

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turvemaille Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Mitä humusaineet ovat? Liuenneen eloperäisen (orgaanisen) aineksen eli humuksen värillinen

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Veden sisältämät epäpuhtaudet ja raakaveden esikäsittely Susanna Vähäsarja ÅF-Consult

Veden sisältämät epäpuhtaudet ja raakaveden esikäsittely Susanna Vähäsarja ÅF-Consult Veden sisältämät epäpuhtaudet ja raakaveden esikäsittely Susanna Vähäsarja ÅFConsult 4.2.2016 1 Sisältö Vesilähteet Veden sisältämien epäpuhtauksien jaottelu Veden epäpuhtauksien aiheuttamat ongelmat Veden

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Tavoite. Projektissa tutkitaan ja prosessoidaan mineraalivarantoja ja teollisuuden sekä voimalaitosten yhteydessä syntyviä sivuvirtoja ja poisteita.

Tavoite. Projektissa tutkitaan ja prosessoidaan mineraalivarantoja ja teollisuuden sekä voimalaitosten yhteydessä syntyviä sivuvirtoja ja poisteita. GEOMATERIALS Tavoite Projektin tavoitteena on tutkia ja kehittää geopolymeeritekniikkaan pohjautuvia uusia tuotteita ja luoda näin uusia korkean teknologian liiketoimintamahdollisuuksia. Projektissa tutkitaan

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen 7.2.2018 Matti Kuokkanen SusChem/CEE Teollisuuden sivutuotteiden käyttömahdollisuudet turvetuotannosta poistuneiden suopohjien maanparannukseen

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat

DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat DYNASAND JATKUVATOIMINEN HIEKKASUODATIN DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat HYXO OY Ammattimainen Vastuullinen Avoin DYNASAND-SUODATTIMEN TOIMINTA Ennen veden syöttämistä suodatinlaitokselle tulee vedestä

Lisätiedot

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson 3.4.2008 Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson 3.4.2008 Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa Kaj Jansson Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus 1 Veden laadun tavoitteet Turvallinen talousvesi Ympäristökuormituksen hallinta jätevedessä Fosfori, kiintoaine,

Lisätiedot

Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset

Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Jaakko Saukkoriipi, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen sisältö Taustaa humusaineista Tutkimusten

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018 Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-008423-02 Tutkimusnro EUAA56-00006080 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja Timo Putkonen

Lisätiedot

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi ORAVIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 2.7.2017 (4484). Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie 776 58130 Oravi ORAVIN VESIOSUUSKUNNAN PANOSPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILU 2.7.2017 OLOSUHTEET

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018 Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 2.10.2015

KERTARAPORTTI 2.10.2015 s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND 113-2017-00010483 Päivämäärä 8.9.2017 Sivu 1 / 8 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä (mirka.simila@selanne.net),

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla

Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla Tiina Leiviskä Kemiallinen prosessitekniikka, Miksi luonnonmateriaaleja vedenpuhdistukseen? Hyvin saatavilla, edullisia/ilmaisia, biomateriaalit

Lisätiedot

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Taustaa Taustaa Elohopea Riski Talvivaaran pohjavesituloksia,

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 231959 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2015, näytteet otettu 17.6.2015 (9:40) Näytteenottaja: Terv. tark.

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Seminaarin avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen äi käsittely

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella Kaisa Heikkinen SYKE, Oulu Jäälinjärvi-seminaari 13.11.2012 Raudan kierto järvessä 2 Rauta happipitoisessa vedessä

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

RAAKAVETENÄ AURAJOKI HAASTEET JA RATKAISUT TURUN SEUDUN VESI OY:N VARAVESILAITOKSEN PROSESSIVALINTAAN. Iida Sormanen, Heli Härkki, Jussi Mäenpää

RAAKAVETENÄ AURAJOKI HAASTEET JA RATKAISUT TURUN SEUDUN VESI OY:N VARAVESILAITOKSEN PROSESSIVALINTAAN. Iida Sormanen, Heli Härkki, Jussi Mäenpää RAAKAVETENÄ AURAJOKI HAASTEET JA RATKAISUT TURUN SEUDUN VESI OY:N VARAVESILAITOKSEN PROSESSIVALINTAAN Iida Sormanen, Heli Härkki, Jussi Mäenpää Vesihuoltopäivät, 1 TURUN SEUDUN VESI OY Yhdeksän Turun seudun

Lisätiedot

Talousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d)

Talousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d) Liite 1. Yhteenveto keskisuurista laitoksista. Talousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d) 10 100 100 400 400 1 000 Yhteensä Laitokset ja yksiköt 407 177 113 697 Talousveden käyttäjät 85 800

Lisätiedot

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 (Patamäenkatu 24) 33101 Tampere Puh. 03 2461111 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY

Lisätiedot

NPHarvest INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE. Juho Uzkurt Kaljunen

NPHarvest INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE. Juho Uzkurt Kaljunen NPHarvest INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE Juho Uzkurt Kaljunen 16.5.2019 Tausta Panoskokeet Jatkuvatoiminen laitteisto Tulokset NPHarvest Kannattava lopputuote

Lisätiedot

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Kuva: Eliisa Punttila Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus SYKE 3.4.2019 1 Miten kipsi vaikuttaa? CaSO 4 2H 2 O Sato ja viljely Paljon rikkiä ja kalsiumia,

Lisätiedot

FOSFORINPOISTON KEHITTYMINEN

FOSFORINPOISTON KEHITTYMINEN FOSFORINPOISTON KEHITTYMINEN 1980 2020 Risto Saarinen Toimitusjohtaja Porvoon vesi Yhteenveto Fosforinpoisto osataan Suomessa Osaaminen ja tekniset ratkaisut ovat parantuneet On aika arvioida, tarvitaanko

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa Uutta tutkimustietoa Hule S&C - hankkeesta Vesistökunnostusverkoston seminaari 3.6.2019 Juhani

Lisätiedot

PK-yrityksen kokemuksia KaivosVV:stä ja mitä

PK-yrityksen kokemuksia KaivosVV:stä ja mitä PK-yrityksen kokemuksia KaivosVV:stä ja mitä olemme tehneet sen aikana SanOx Ltd, Jukka Hakola, Commercial Director Jukka.hakola@sansox.fi +358 40 500 1123 DOUBLE WINNER OF EU INNOVATION AWARD 2014 OxTube,

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571

Lisätiedot

INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE. Jatkuvatoiminen laitteisto

INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE. Jatkuvatoiminen laitteisto NPHarvest INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE Juho Uzkurt Kaljunen 16.5.2019 1 Tausta Panoskokeet Jatkuvatoiminen laitteisto Tulokset NPHarvest Kannattava lopputuote

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off

Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off 31.1.2018 Nora Sillanpää Tutkijatohtori, TkT Rakennetun ympäristön laitos Aalto-yliopiston

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Tilaaja Enontekiön Vesihuolto Oy Ounastie 165 99400 Enontekiö Ahma ympäristö Oy PL 96 96101 Rovaniemi TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Näytteenottopaikka Enontekiön Vesihuolto, verkosto, Hetta, Keskuskeittiö

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesi

TESTAUSSELOSTE Talousvesi 1 (5) Säkylän kunta Vesihuoltolaitos Rantatie 268 27800 SÄKYLÄ Tilausnro 292956 (90SÄKYLÄ/Verkosto), saapunut 6.6.2017, näytteet otettu 6.6.2017 Näytteenottaja: Jari Rakkolainen NÄYTTEET Lab.nro Näytteen

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 11.11.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 11.11.2015 1 (5) Kokemäen Vesihuolto Oy Tulkkilantie 2 32800 KOKEMÄKI Tilausnro 243666 (0KOKEMVE/talousve), saapunut 30.10.2015, näytteet otettu 29.10.2015 (7-11) Näytteenottaja: Tapio Jussila NÄYTTEET Lab.nro Näytteen

Lisätiedot

Liukoiset humusaineet valumavesissä, Jaakko Saukkoriipi, Suomen ympäristökeskus,

Liukoiset humusaineet valumavesissä, Jaakko Saukkoriipi, Suomen ympäristökeskus, Liukoiset humusaineet valumavesissä, indikaattorit, vesienpuhdistusmenetelmät Jaakko Saukkoriipi, Suomen ympäristökeskus, Huomiota humusvesiin -seminaari, 14.4.20124 Mistä humusta tulee vesistöihin? Suomen

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Tämäkö me ollaan menettämässä? Keuruu Kalle Laitinen

Tämäkö me ollaan menettämässä? Keuruu Kalle Laitinen Tämäkö me ollaan menettämässä? Keuruu 18.4.2012 Kalle Laitinen Maankäyttö- ja rakennuslaki Sova-laki Sea-direktiivi Yva-direktiivi Millaisista suunnitelmista ja ohjelmista tarvitaan ympäristöarviointi?

Lisätiedot

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 16.9.2013 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 15.9.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013 Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli

Lisätiedot

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä 1 LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura Tiivistelmä Lietelanta sisältää noin 95 % painosta vettä. Levityksessä konetyö on lähinnä veden käsittelyä, mikä vaikeuttaa tehokkaan ja typen haihtumista

Lisätiedot