Puhdasta vettä (Water: No Dirt, No Germs)

Transkriptio

1 Puhdasta vettä (Water: No Dirt, No Germs) Puhdasta vettä on yksi töistä, jotka kuuluvat kansainvälisen kemian vuoden 2011 aikana järjestettävään maailmanlaajuiseen kokeeseen. Kun Madame Curie sai kemian Nobel-palkinnon vuonna 1911, veden käsittelyä puhtaan juomaveden tuottamiseksi harjoitettiin yleisesti joissakin Euroopan ja Pohjois-Amerikan osissa. Veden kautta leviäviä tauteja, esimerkiksi lavantautia ja koleraa, esiintyy kuitenkin edelleen, vaikka kemian tarjoamat työkalut niiden eliminoimiseen ovatkin olemassa. Tämän työn tarkoitus on kiinnittää huomiota kemian elintärkeään rooliin juomaveden puhdistamisessa. Työ tarjoaa oppilaille mahdollisuuden tutustua vedenpuhdistukseen puhdistamalla paikallisesta pintavedestä otetun näytteen. Työ jakautuu kahteen vedenpuhdistuksen keskeiseen vaiheeseen, kirkastamineen ja desinfiointiin, joista oppilaat voivat suorittaa toisen tai molemmat. Peruskoulun oppilaat voivat suorittaa työn kirkastamisosuuden ja seurata desinfioinnin opettajan suorittamana demonstraationa, lukiossa oppilaat voivat suorittaa sekä kirkastamisen että desinfioinnin. Tämä työ ei sovellu suolaiselle vedelle. Sisältö: - opettajan ohje - veden kirkastus - veden desinfiointi - oppilaan työlomake - mittaustuloslomake (luokka) - esimerkki lomakkeiden täytöstä - ohjeita opettajalle - oppilaiden oppimistulokset - ideoita työn laajentamisesta Tulosten lisääminen karttapohjalle Lisättäessä Puhdasta vettä -työssä kerättyjä tuloksia karttapohjalle, tulisi ilmoittaa alla pyydetyt tiedot. Mikäli koululuokka on kuitenkin jo rekisteröitynyt karttapohjalle tehdessään jotakin muuta projektiin kuuluvaa työtä, tulisi nyt saadut tulokset liittää näihin aiempiin tietoihin. Näytteenoton päivämäärä: Vesi, josta näyte on otettu (esim. Vantaajoki): Montako tippaa valkaisuainetta tarvittiin 500 ml:aan vettä (keskiarvo): Veden tyyppi (makea, suolainen, mereen laskevan joen suistovesi, murtovesi, valtameri): Lämpötila: Vesinäytteistä otettujen valokuvien tiedostonnimet: Kokeeseen osallistuvien oppilaiden lukumäärä: Koulun/luokan rekisteröintinumero:

2 Opettajan ohje Juomaveden klooraus on esimerkki kemian järkevästä käytöstä arjessa. Vähäinen määrä klooria riittää tuhoamaan mikrobit suuresta vesimäärästä ja näin ehkäisemään likaisen veden käytöstä aiheutuvat kuolemat. Juomaveden klooraus onkin parantanut kansanterveyttä ympäri maailmaa. Oppilaat työskentelevät joko pienissä ryhmissä (4-6 oppilasta per ryhmä) tai pareittain, mikäli mahdollista, ja puhdistavat luonnonvettä. He suorittavat joko yhden tai molemmat työn vaiheista. Tämän oppilaat analysoivat saamansa tulokset ja lisäävät ne karttapohjalle. Veden kirkastaminen Veden kirkastaminen tarkoittaa prosessia, jossa kiinteä jäte erotetaan luonnon- tai jätevedestä. Kirkastus sisältää neljä vaihetta: 1. Ilmastus. Veteen lisätään ilmaa, mikä vapauttaa veteen sekoittuneita kaasuja ja lisää veteen happea. 2. Saostus. Saostusvaiheessa kiinteät epäpuhtaudet kerääntyvät veteen lisättyjen kemikaalien ansiosta yhteen ja muodostavat sakkaa, joka on helppo erottaa vedestä. 3. Kerrostuminen eli sedimentaatio tarkoittaa sakan vajoamista pohjaan painovoiman vaikutuksesta. Vedenpuhdistamoissa on laskeutumisaltaita, joissa sakka kerätään altaan pohjaan. Kun sakka on laskeutunut, kirkas vesi voidaan kerätä talteen altaan pinnasta. 4. Suodatus. Suodatusvaiheessa vesi ohjataan hiekasta ja pikkukivistä tehtyyn suodattimeen, joka suodattaa suurimman osan veteen vielä vaiheiden kaksi ja kolme jääneistä epäpuhtauksista. Kirkastamiseen tarvittavat välineet ja kemikaalit - 2 litraa likaista luonnonvettä (tai 2 litraa vettä, johon on lisätty n. 2,5 desilitraa maata - 1 kahden litran virvoitusjuomapullo korkkeineen - 2 kahden litran virvoitusjuomapulloa, joista toisen pohja on leikattu irti (käytetään suodattamiseen) ja toisen kaula on leikattu irti (käytetään kerrostumiseen) - 1 iso 500 ml:n dekantterilasi tai mittakulho, johon sopii ylösalaisin käännetty 2 litran virvoitusjuomapullo - 2 ruokalusikallista kalialunaa KAl(SO 4 ) 2 12H 2 O - noin 4 dl:aa hienoa hiekkaa - noin 4 dl:aa karkeaa hiekkaa - noin 2,5 dl:aa pieniä kiviä - 1 suodatinpussi - 1 kuminauha - 1 ruokalusikka kalialunalle - 1 iso lusikka sekoittamista varten - sekuntikello Työturvallisuus Työtä tehdessä on käytettävä suojalaseja. Kalialunan tai desinfiointiaineen pääsyä iholle tulisi välttää. Vesi ei ole missään vaiheessa juomakelpoista.

3 Veden desinfiointi Miksi vesi pitää desinfioida? Suodattamalla vedestä saadaan poistettua suuri osa näkyvistä epäpuhtauksista, mutta suodatettu vesi sisältää yhä monia näkymättömiä mikrobeja, jotka voivat aiheuttaa sairauksia. Klooria käytetään monissa vedenpuhdistamoissa ympäri maailmaa näiden mikrobien ja muun orgaanisen aineksen tuhoamiseksi. Tässä osassa työtä mitataan veden vapaan kloorin määrä. Vapaalla kloorilla tarkoitetaan sitä veteen jäävää klooria, joka kykenee tuhoamaan mikrobeja ja muuta orgaanista ainetta. Vedenpuhdistamot lisäävät usein veteen enemmän klooria kuin mitä siinä olevien epäpuhtauksien tuhoamiseksi tarvittaisiin, jotta tämä vapaa kloori pystyisi tuhoamaan veteen myöhemmin tulevat mikrobit. Tätä vapaata klooria kutsutaan kloorijäämäksi ja sen määrä voidaan mitata klooritestiliuskalla. Desinfiointiin tarvittavat välineet ja kemikaalit - nestemäistä pyykinvalkaisuainetta (natriumhypokloriitti NaClO) - n. 10 klooritestiliuskaa - 1 kertakäyttöpipetti - 1 iso lusikka - sekuntikello Työturvallisuus Työn aikana on käytettävä suojalaseja. Desinfiointiaineen pääsyä iholle tulisi välttää. Vesi ei ole missään vaiheessa juomakelpoista. Työ suositellaan tehtävän demonstraationa peruskoulussa. Lukiolaiset voivat tehdä työn oppilastyönä.

4 Veden kirkastaminen 1. Kaada likainen vesinäyte 2 litran pulloon, jossa on korkki. Kirjoita työlomakkeeseesi kuvaus veden ulkonäöstä ja hajusta. 2. Sulje korkki ja ravistele pulloa voimakkaasti 30 sekuntia. Jatka ilmausta kaatamalla vesi pullosta toiseen astiaan ja sieltä takaisin 10 kertaa. Ilmauksen päätteeksi veteen sekoittuneiden kaasujen pitäisi olla vapautunut, eikä vedessä pitäisi olla havaittavissa kuplia. Kaada ilmattu vesi pulloon, jonka kaula on leikattu irti. 3. Lisää kaksi ruokalusikallista kalialunaa ilmattuun veteen. Sekoita seosta rauhallisesti viisi minuuttia. Kirjoita työlomakkeeseesi kuvaus veden ulkonäöstä ja hajusta. 4. Anna sekoitetun veden asettua (kuvat oikealla). Tarkkaile vettä viiden minuutin välein kahdenkymmenen minuutin ajan ja kirjoita työlomakkeeseesi mitä havaitset tapahtuvan. 5. Rakenna pohjattomasta pullosta suodatin (katso kuva alla) a. Liitä suodatinpussi pullon ulkopuolelle sen kaulan ympärille kuminauhan avulla. Käännä pullo ylösalaisin ja aseta se dekantterilasiin. Kaada pulloon pikkukivet, joiden ei pitäisi suodatinpussin ansiosta päästä putoamaan ulos pullosta. b. Kaada karkea hiekka pikkukivien päälle. c. Kaada hieno hiekka karkean hiekan päälle. 6. Kun suurin osa vaiheessa 3 syntyneestä sakasta on kerrostunut puhdistettavan veden pohjaan, kaada kaksi kolmannesta vedestä suodattimen läpi. Varo sakan sekoittumista uudelleen veteen. 7. Tarkkaile dekantterilasiin kertynyttä suodatettua vettä. Vertaa sen ulkonäköä ja hajua aiemmin kirjaamiisi kuvauksiin likaisen veden ulkonäöstä ja hajusta. Ovatko nämä muuttuneet veden kirkastuksessa? Kirjoita havainnot työlomakkeeseesi. 8. Tässä yhteydessä voidaan haluttaessa tehdä myös lisätöistä löytyvä veden sameuden määritys. d. Puhdista suodatin kaatamalla hitaasti ja varovaisesti vähintään kolme litraa puhdasta vettä sen läpi. Heitä suodatettu vesi pois. 9. Voitte myös ottaa valokuvan, jossa näkyy rinnakkain puhdistamatonta ja puhdistettua vettä ja lisätä kuvan karttapohjalle.

5 Veden desinfiointi 1. Kasta klooritestiliuska n. 500 ml:aan kirkastettua vettä, jota saatiin työn edellisen osan päätteeksi. Määritä testiliuskojen mukana tulevan värikartan avulla veden kloorijäämä. Kirjaa tulos ylös työlomakkeeseesi. 2. Lisää kaksi pisaraa valkaisuainetta suodatettuun veteen. Sekoita varovaisesti viisi sekuntia ja testaa klooripitoisuus välittömästi uudelleen. Toista lisäys, sekoitus ja mittaus kunnes klooritestiliuska ilmaisee vedessä olevan vapaata klooria. 1. Lisätty kloori tuhoaa näytteessä olevia mikrobeja ja muuta orgaanista ainesta, joten kloorijäämän syntyminen voi vaatia useita lisäyksiä. 2. Kun kloorijäämä havaitaan, odota 10 minuuttia ja mittaa kloorijäämä uudelleen. Älä lisää valkaisuainetta tänä aikana! 3. Jos kloorijäämä katoaa kuluneiden kymmenen minuutin aikana, lisää taas kaksi pisaraa valkaisuainetta ja odota toiset kymmenen minuuttia. Testaa odotuksen saatko nyt klooripitoisuuslukeman, joka on vähintään 1-3 ppm (parts per million, miljoonasosa). 4. Jos kloorijäämää ei ole havaittavissa, lisää valkaisuainetta 4 pisaraa ja odota jälleen kymmenen minuuttia. Jos kloorijäämää ei vieläkään havaita, lisää laitettavan valkaisuaineen määrää aina kahdella tipalla (6, 8, 10, ), kunnes havaitset kloorijäämän. Odota jokaisen lisäyksen ja mittauksen välissä 10 kymmenen minuuttia. 5. Kun havaitset vesinäytteessä vapaata klooria, olet tuhonnut kaikki siinä olevat mikrobit ja muun orgaanisen aineksen. 6. Merkitse mittauslomakkeeseesi käyttämäsi valkaisuaineen määrä pisaroina. Tulosten avulla voidaan laskea luokan keskiarvo. 7. Lisätkää luokan tulokset karttapohjalle opettajan avustamana.

6 Oppilaan työlomake Veden kirkastus Anna seuraavat tiedot likaisesta vesinäytteestä, jota käytät työssäsi: Näytteenoton päivämäärä: Veden lämpötila näytettä otettaessa: Veden tyyppi (lampi, joki, suo, joensuisto): Kuvaile paikka, josta näyte on otettu: Veden ulkonäkö Kuvaile veden ulkonäköä ja hajua ennen puhdistuksen aloittamista Ulkonäkö ilmauksen 5 minuuttia alunan lisäyksen 10 minuuttia alunan lisäyksen 15 minuuttia alunan lisäyksen 20 minuuttia alunan lisäyksen Ulkonäkö ja haju suodatuksen

7 Veden desinfiointi Suorita desinfiointi ottamalla 500 ml:aa edellisessä vaiheessa suodatettua vettä. Lisätty valkaisuaine Pisaroiden määrä Testiluskan väri Vapaan kloorin jäämä (ppm) Ei valkaisuainetta 0 Kloorijäämän saavuttamiseen vaadittujen valkaisuainepisaroiden määrä (vaihe 2) Kymmenen minuutin kuluttua (vaihe 3) 0 Kloorijäämän saavuttamiseen vaadittujen valkaisuainepisaroiden määrä (vaihe 4) Valkaisuainepisaroiden kokonaismäärä Johtopäätökset 1. Vertaile käsiteltyä ja käsittelemätöntä vettä. Onko veden haju tai ulkonäkö muuttunut käsittelyssä? 2. Luuletko, että kirkastettu vesi on juomakelpoista? Perustele. 3. Luuletko, että suodatettu ja desinfioitu vesi on juomakelpoista? Perustele.

8 Mittaustuloslomake (luokka) Koulun nimi: Koulun sijainti: Ryhmän numero Veden tyyppi Kuvaus vedenottopaikasta Lisättyjen valkaisuainepisaroiden lukumäärä keskiarvo Muille vesinäytteille tehdyt mittaukset Vesinäytteistä otettut valokuvat Tiedostonnimet

9 Esimerkki lomakkeiden täytöstä Veden kirkastus Anna seuraavat tiedot luonnonvesinäytteestäsi: Näytteenoton päivämäärä: Veden lämpötila näytettä otettaessa: 24oC Veden tyyppi (lampi, joki, suo, joensuisto): makea suovesi Kuvaile paikka, josta näyte on otettu: Rock Creekin yhteydessä olevasta kosteikko, Rockville, Maryland, USA Veden ulkonäkö Kuvaile veden ulkonäköä ja hajua ennen puhdistuksen aloittamista Sameaa rikinhajuista vettä, jossa nähtävissä pienia hiukkasia. Ulkonäkö ilmauksen Ei enää aivan yhtä sameaa, nesteessä leijuu kiinteitä kappaleita. 5 minuuttia alunan lisäyksen Huomattavasti kirkkaampaa kuin näytteenottohetkellä, vähemmän kiinteitä kappaleita nesteessä. Pinnalla kelluu oksankappaleita. Nesteessä näyttäisi uivan jotain pieniä eliöitä. 10 minuuttia alunan lisäyksen Neste kirkastuu entisestään, pohjalla yhä enemmän laskeutunutta kiinteää ainesta. Osa pienistä eliöistä ei enää ui ympäriinsä. 15 minuuttia alunan lisäyksen Ei havaittavaa muutosta edellisestä. 20 minuuttia alunan lisäyksen Ei muutoksia kymmenen minuutin kohdasta. Ulkonäkö ja haju suodatuksen Kirkasta vaaleanruskeaa nestettä, haju ei ole muuttunut.

10 Veden desinfiointi Suorita desinfiointi ottamalla 500 ml:aa edellisessä vaiheessa suodatettua vettä. Lisätty valkaisuaine Pisaroiden määrä Testiluskan väri Vapaan kloorin jäämä (ppm) Ei valkaisuainetta 0 0,0 Kloorijäämän saavuttamiseen vaadittujen valkaisuainepisaroiden määrä (vaihe 2) 4 1,0 Kymmenen minuutin kuluttua (vaihe 3) 0 0,0 Kloorijäämän saavuttamiseen vaadittujen valkaisuainepisaroiden määrä (vaihe 4) 18 1,0 Valkaisuainepisaroiden kokonaismäärä 22 Johtopäätökset 1. Vertaa käsiteltyä ja käsittelemätöntä vettä. Onko veden haju tai ulkonäkö muuttunut käsittelyssä? Puhdistuksen vesi on kirkasta ja suurin osa hajusta on kadonnut. 2. Luuletko, että kirkastettu vesi on juomakelpoista? Perustele. Veden juominen ei ole täysin turvallista, sillä vedessä on yhä mikrobeja, jotka lisääntyvät ajan kuluessa. 3. Luuletko, että suodatettu ja desinfioitu vesi on juomakelpoista? Perustele. Desinfioinnin pitäisi tehdä vedestä juotavaa, sillä siinä ei ole enää eläviä mikrobeja. Laboratoriossa ei kuitenkaan tule koskaan juoda mitään, sillä käytetyt välineet eivät välttämättä ole aivan puhtaita.

11 Mittaustuloslomake (luokka) Koulun nimi: Rocky Park Elementary School Koulun sijainti: Rockville, MD USA Ryhmän numero Veden tyyppi Kuvaus vedenottopaikasta Lisättyjen valkaisuainepisaroiden lukumäärä 1 Suovesi Rock Creekin kosteikko 22 2 Suovesi Rock Creekin kosteikko 24 3 Suovesi Rock Creekin kosteikko 22 4 Suovesi Rock Creekin kosteikko 18 5 Suovesi Rock Creekin kosteikko 18 keskiarvo 21 Muille vesinäytteille tehdyt mittaukset jokivesi Rock Creek Parkvale Roadin lähellä, Rockville 7 lähdevesi lähikukkuloiden lähde 2 lampivesi koulun lähellä oleva lampi 10 hanavesi opettajan kotoa Bethesdasta 0 Vesinäytteistä otettut valokuvat Tiedostonnimet RockyPark-suodattamaton Rockypark-suodatettu

12 Ohjeita opettajalle Työturvallisuus Töitä tehdessä tulisi käyttää suojalaseja. Työssä käsitelty vesi ei ole missään vaiheessa juomakelpoista, mitä tulisi painottaa oppilaille. Kalialunan ja valkaisuaineen päätymistä iholle tulisi välttää. Työssä tarvittavat välineet ja kemikaalit Veden kirkastamiseen tarvitaan - 2 litraa likaista luonnonvettä (tai 2 litraa vettä, johon on lisätty n. 2,5 desilitraa maata - älä yritä kerätä puhdasta vettä, vesinäytteen tulisi olla sameaa - 1 kahden litran virvoitusjuomapullo korkkeineen - 2 kahden litran virvoitusjuomapulloa, joista toisen pohja on leikattu irti (käytetään suppilona) ja toisen kaula on leikattu irti (käytetään kerrostumiseen) - 1 iso 500 ml:n dekantterilasi tai mittakulho, johon sopii ylösalaisin käännetty 2 litran virvoitusjuomapullo - 2 ruokalusikallista kalialunaa KAl(SO 4 ) 2 12H 2 O - n. 4 dl:aa hienoa hiekkaa (esimerkiksi hiekkalaatikosta tai rannalta) - n. 4 dl:aa karkeaa hiekkaa - n. 2,5 dl:aa pieniä kiviä (pestyt luonnonväriset akvaariokivet ovat ihanteellisia) - 1 suodatinpussi - 1 kuminauha - 1 ruokalusikka kalialunalle - 1 iso lusikka sekoittamista varten - sekuntikello Huomioita tarvikkeista Vesinäytteet voidaan kerätä esimerkiksi muovisiin juomapulloihin. Kirkastamisen lopuksi tehtävää suodatetun ja luonnonveden vertailua voi helpottaa keräämällä luonnonvesinäytteet läpinäkyviin pulloihin. Vesinäytteenä voidaan käyttää mitä tahansa makeanvedenlähdettä, esimerkiksi järveä tai suota. Työ ei kuitenkaan sovellu merivedelle. Näytettä otettaessa ei tulisi pyrkiä keräämään puhdasta vettä, vaan näyteveden tulisi olla sameaa. Vesinäyte, josta saadut tulokset lisätään karttapohjalle, tulisi ottaa helposti tunnistettavasta paikasta. Tällöin oppilaat muissa kaupungeissa ja maissa pystyvät helpommin vertaamaan saamiaan tuloksia karttapohjalta löytyviin tuloksiin. Vesinäyte tulisi käyttää mahdollisimman pian keräämisen. Kalialuna, eli alumiinikaliumsulfaattidodekahydraatti KAl(SO 4 ) 2 12H 2 O, on halpa kemikaali, jota saa esimerkiksi apteekeista. Vaikka veden kirkastuksen ohjeissa kehotetaan käyttämään kahden litran pulloja, myös pienemmät pullot käyvät. Hienona hiekkana voidaan käyttää myös seinien rappauksessa käytettävää hiekkaa. Karkean hiekan raekoon tulisi olla hienoa hiekkaa suurempaa. Esimerkiksi sementinvalmistushiekka sopii tähän tarkoitukseen. Akvaariokivien sijaan voidaan käyttää pestyjä luonnonkiviä, joiden halkaisija on 1-2 cm.

13 Desinfiointiin tarvitaan - nestemäistä pyykinvalkaisuainetta (noin kuusiprosenttinen natriumhypokloriittiliuos) - n. 10 klooritestiliuskaa - 1 kertakäyttöpipetti - 1 iso lusikka - sekuntikello Huomioita tarvikkeista Työssä voidaan käyttää uima-allasveden testaamisessa käytettäviä klooritestiliuskoja, jotka mittaavat usein myös ph:n. Oppilaat kastavat liuskan veteen ja odottavat 15 sekuntia ennen kuin vertaavat liuskan väriä värikarttaan. Liuskoja tarvitaan noin kymmenen.

14 Työhön liittyvät oppimismahdollisuudet Tieteellinen työskentely - käsitellyn ja käsittelemättömän veden välisen eron havainnointi ja arviointi - vapaan kloorin määrän mittaaminen kvantitatiivisesti värikartan avulla - tulosten ja havaintojen tieteellinen kirjaaminen - tulosten tulkinta näytteenottopaikan ja veden tyypin perusteella - tutkimuksen tekeminen sopivat muuttujat valitsemalla ja niitä kontrolloimalla Kemian tiedot - ilmaamisen merkitys vedenpuhdistuksessa hapen rooli - saostaminen veden kirkastamisen kemiallisena menetelmänä - suodatus veden kirkastamisen fysikaalisena menetelmänä - veden klooraukseen liittyvät kemialliset reaktiot - kloori-indikaattorien olemassaolo ja merkitys Alakoulu Työ tarjoaa alakoulun oppilaille mahdollisuuden suorittaa tutkimus yksinkertaisten välineiden avulla ja opetella kirjaamaan ylös havaintojaan. Tulosten kvantitatiivinen käsittely ei ole tarpeellista, mikäli desinfiointi suoritetaan demonstraationa, jonka tulosten tulkinnassa opettaja auttaa. Vedenpuhdistus on tärkeä kemian ilmiö, joka on helppo liittää oppilaiden arkeen juomaveden ja veden kautta kulkevien tautien kautta. Työ tarjoaa myös hyvän tavan esittää kemiallisten ja fysikaalisten prosessien välisiä eroja ja tutustua suodatukseen menetelmänä. Oppilaat voivat myös oppia, että vaikka vesi olisikin puhdistettua, se ei välttämättä ole juomakelpoista. Yläkoulu Alakoulun oppimismahdollisuuksia voidaan laajentaa käsittelemällä myös ilmaamisen merkitystä kirkastamisessa. Yläkoulussa voidaan myös käsitellä tarkemmin saustumista, sekä kemiallisten ja fysikaalisten prosessien eroja. Lukio Vedenpuhdistukseen liittyvää kemiaa käsiteltäessä voidaan puhua tarkemmin kloorin ominaisuuksista, sekä valkaisuaineessa olevasta natrium- tai kalsiumhypokloriitista. Työssä suoritettua vedenpuhdistusta voidaan myös verrata vedenpuhdistuslaitoksen prosessiin.

15 Lisätöitä Sameuden määrittäminen (sopii kaikenikäisille oppilaille) Työssä tarvitaan: - taskulamppu - 3 tasapohjaista juomalasia - suodattamaton vesinäyte (alkuperäinen näyte), suodatettu vesinäyte ja vesijohtovesinäyte Työn kulku 1. Kaada kutakin vesinäytettä omaan lasiinsa. 2. Siirrä vesilasit pimeään huoneeseen ja aseta ne tasaiselle alustalle. 3. Aseta taskulamppu kiinni juomalasiin siten että lampun valo kulkee suoraan juomalasin läpi. Tarkastele valon kulkua vesinäytteen läpi. 4. Kuinka valon kulku suodattamattoman ja suodatetun veden läpi eroaa? Entä suodatetun ja hanaveden? 5. Kaada nyt puolet suodatetusta vedestä pois ja kaada sen tilalle hanavettä. Tarkastele tapahtumaa taskulampun avulla. Kuinka monta kertaa puolet vedestä pitää vaihtaa, jotta sen ja hanaveden välillä ei voi havaita eroa? Muita lisätyöideoita (sopivat vanhemmille oppilaille) Seuraavat työehdotukset tarjoavat oppilaille mahdollisuuden ymmärtää vedenpuhdistusta syvällisemmin. Veden vapaan kloorin määrän muuttaminen. Jos alueella on ulkoilmassa sijaitseva uima-allas, veden kloorijäämän määrää voidaan tutkia eri olosuhteissa, esimerkiksi eri lämpötiloissa tai sateen. Kloorijäämän vaihtelua voidaan tutkia myös vesijohtovedestä ottamalla vesinäytteitä pidemmän ajan kuluessa, tosin vesijohtoveden kloorijäämän vaihtelun pitäisi olla kaupungeissa vähäistä. Metallisuolojen vaikutus sakkautumiseen, Al 2+ -ionin vaikutus. Alkuperäinen työohje löytyy osoitteesta