Elintarviketeollisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarviketeollisuus"

Transkriptio

1 Toimialaraporttisarja Elintarviketeollisuus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

2 Elintarviketeollisuus Toimialaraportti 3/2005 Marraskuu 2005 Ari Grönroos Kari Välimäki

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2005 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Ari Grönroos Kari Välimäki Julkaisuaika Marraskuu 2005 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Elintarviketeollisuuden toimialaraportti Tiivistelmä Elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo oli vuonna ,5 mrd. euroa ja jalostusarvo 2,1 mrd. euroa. Henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2003 noin henkilöä, mikä on lähes 10 % koko teollisuuden henkilöstöstä. Toimipaikkoja vuonna 2003 oli 2135 kpl. Toimiala jakautuu yhteensä 33:een eri alatoimialaan, joista jalostusarvon mukaan luokiteltuina suurimmat ovat lihanjalostus, leipomo- ja keksiteollisuus, maidonjalostus sekä mallas- ja virvoitusjuomateollisuus. Suurin osa suomalaisista elintarvikealan yrityksistä on hyvin pieniä. Vain muutamat suurimmat yrityksemme ovat kansainvälistyneet merkittävästi. Pienten kotimarkkinoiden johdosta suurimmatkin suomalaiset yritykset ovat kansainvälisessä vertailussa pieniä. Elintarviketeollisuuden yrityskanta ja markkinat jakautuvat selkeästi kahteen osaan. Toisen ryhmän muodostavat valtakunnalliset ja kansainvälistyneet yritykset, joista alkutuotantoon sidoksissa olevat ovat pääosin osuustoiminnallisia. Toisen ryhmän taas muodostavat yksityiset yritykset, joista valtaosa on pieniä. Elintarviketeollisuus on pääosin kotimarkkinateollisuutta. Koko elintarviketeollisuudessa kotimaan myynnin osuus oli vuonna 2004 noin 89 % tuotannon bruttoarvosta. Elintarvikemarkkinoilla tapahtuu vuosittain hyvin vähän muutoksia, koska ruoan kulutus on vakaata. Markkinoiden muutos on siten eräänlaista nollasummapeliä, jossa jonkun tuoteryhmän kulutuksen kasvu heijastuu toisen tuoteryhmän myyntiä vähentävästi. Kuluttajahintojen muutokset ovat myös hyvin pieniä vuositasolla. Vuonna 2004 elintarvikkeiden kuluttajahinnat kohosivat 0,7 %. Vuonna 2004 vienti oli arvoltaan 900 milj. euroa, mikä oli 3 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Venäjä on edelleen tärkein vientimaa 19,3 %:n ja Ruotsi toiseksi tärkein 17,8 %:n osuudella koko viennistä. Viron osuus on vajaa 9 %. Vienti Venäjälle on kuitenkin vähentynyt samoin kuin Yhdysvaltoihin. EU-maihin viedään lähes 60 % suomalaisista vientielintarvikkeista. Tärkeimmät vientituoteryhmät ovat juustot, voi, sokerikemian tuotteet ja sianliha. Vuonna 2004 Suomeen tuotiin elintarvikkeita 2,3 mrd. euron arvosta. Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa 14,8 %, Ruotsi 12,4 % ja Ranska 9 %. Tuonti kasvoi EU-jäsenyyden alusta lukien noin 4 % vuosittaisella vauhdilla viime vuoteen saakka, mutta kasvu on sen jälkeen pysähtynyt. Tuonnissa merkittävimpiä tuotteita ovat hedelmät, raakakahvi. alkoholi ja tupakka. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat Elintarviketollisuus, elintarvikkeiden ja juomien valmistus ISSN Kokonaissivumäärä 48 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Toimialan yritykset ja rakenne Henkilöstö, ammatillinen jakautuma ja työllisyyden kehitys Toimialan alueellinen jakautuma Yrityskannan muutokset Tuotanto ja kapasiteettitilanne Kapasiteetti Yhteistyö ja verkottuminen Laatu ja lainsäädäntö Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Kotimaan markkinat Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Elintarvikkeiden vienti Elintarvikkeiden tuonti EU:n vaikutus toimialaan Suomessa Teknologia Teknologisen kehittämisen strategiset valinnat Logistiikka ja jäljitettävyys Logistiikka Jäljitettävyys Taloudellinen tilanne Kustannusrakenne Kannattavuus ja taloudellinen asema Investoinnit Tuotannolliset investoinnit Tuotekehitys... 34

7 6 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Toimintaympäristön muutostekijät Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehittämistoiminta Innovaatiot ja tuotteistaminen Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Liitteet TE-keskusten rahoitus Tekesin rahoitus Valmistelurahoitus TUPAS-tutkimuspalveluja pk-yrityksille Yhteydet Tekesiin Hyödyllisiä linkkejä Lähteet... 48

8 7 0 Saatteeksi Toimiala Infomedia -julkaisusarjaan kuuluvien toimialaraporttien lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi. Elintarviketeollisuus on eräs tärkeimmistä teollisuuden toimialoista, jossa ajankohtaisen toimialatiedon kokoaminen ja saaminen on tärkeätä alan toimijoille, rahoittajille ja sidosryhmille. Tämä toimialaraportti käsittelee toimialaluokkaa 15 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus. Raportissa käsitellään elintarviketeollisuuden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Esitetyt arviot ja kannanotot perustuvat uusimpiin käytettävissä oleviin lähdeaineistoihin ja tilastoihin sekä raporttia varten tehtyihin asiantuntija- ja yritysjohtajahaastatteluihin. Elintarviketeollisuuden toimialaraporttisarjaa on uudistettu päivityksen yhteydessä. Sarjan muodostavat tämän koko elintarviketeollisuutta käsittelevän raportin lisäksi neljää alatoimialaa käsittelevät täydennysosat. Nämä osat on vuonna 2005 kirjoitettu seuraavista alatoimialoista: 151 Teurastus ja lihanjalostus, 155 Maitotaloustuotteiden valmistus sekä 1581 ja 1582 Leipomoteollisuus. Tässä yhteydessä haluamme kiittää kaikkia haastatteluihin osallistuneita sekä yhteisöjä ja yrityksiä, joilta olen saanut arvokkaita kommentteja ja näkemyksiä. Raportin toivotaan palvelevan mahdollisimman hyvin elintarvikealalla toimivien, toimintaansa aloittavien yritysten sekä toimialan eri sidosryhmien tietotarpeita.

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Elintarviketeollisuus on metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen neljänneksi suurin teollisuudenala Suomessa mitattuna tuotannon brutto- ja jalostusarvolla. Tuotannon bruttoarvo vuonna 2003 oli 8,5 mrd. euroa (koko teollisuus 94,3 mrd. euroa), jalostusarvo 2,1 mrd. euroa (koko teollisuus 28,7 mrd. euroa) ja henkilökunnan määrä (koko teollisuus ). Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2002) mukaisesti toimiala TOL 15 elintarvikkeiden ja juomien valmistus jakautuu seuraaviin luokkiin: Taulukko Elintarviketeollisuuden tuotannon brutto- ja jalostusarvo sekä henkilöstö 151 Teurastus, lihan ja lihatuotteiden jalostus sekä säilyvyyskäsittely 152 Kalan ja kalatuotteiden jalostus ja säilöntä 153 Hedelmien, marjojen ja vihannestenjalostus ja säilöntä 154 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus Tuotannon bruttoarvo milj. Muutos- % Tuotannon jalostusarvo milj. Muutos- % Henkilökunta 2 226,0-5,8 496,4-4, ,7 12,1 26,6 1, ,5 6,4 133,4 16, ,5 10,3 40,6 49, Maitotaloustuotteiden valmistus 1 893,0-4,9 217,6-11, Myllytuotteiden, tärkkelyksen ja tärkkelystuotteiden valmistus 253,2-6,8 52,2 1, Eläinten ruokien valmistus 517,4-1,7 78,6 11, Muu elintarvikkeiden valmistus 1 846,9 0,2 685,9 10, Pehmeän leivän ja tuoreiden leivonnaisten valmistus 1582 Näkkileivän, keksien ja säilyvien leivonnaisten valmistus 761,2-5,3 339,9-7, ,1 85,9 70,5 135, Juomien valmistus 994,7 0,4 344,7-0, Yhteensä TOL ,9-2, ,0 2, Lähde: Tilastokeskus

10 9 Elintarviketeollisuuden toimintaympäristössä on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana suuria muutoksia: liittyminen Euroopan Unionin jäseneksi, kaupan rakenteiden muutokset ja kansainvälistyminen sekä viimeisimpänä EU:n laajeneminen sekä vähitellen tapahtuva kaupan vapautuminen. Perinteisesti kotimarkkinoilla toiminut elintarviketeollisuus on kansainvälistynyt yhä kiihtyvällä tahdilla. Kansainvälistyminen ja markkinoiden muutokset jatkuvat tulevaisuudessa. Kaupan vapautumisen seurauksena myös pelkästään kotimarkkinoilla toimivilta yrityksiltä vaaditaan sopeutumista kansainvälisen tason kilpailuun. Vuonna 2002 suomalaisten elintarvikeyritysten kansainvälisen liiketoiminnan arvo oli 1,3 mrd. euroa, kun suoran tuoteviennin arvo vuonna 2004 oli 980 milj. euroa. Toukokuussa 2004 tapahtuneen EU:n laajenemisen vaikutukset suomalaiseen elintarviketalouteen ovat olleet ainakin toistaiseksi melko vähäiset. Erityisesti Baltian ja Puolan EU jäsenyys voidaan nähdä positiivisena haasteena, koska kauppa Suomen ja uusien EU-maiden välillä helpottuu. Kilpailu uusien jäsenmaiden markkinoilla tulee kiristymään, mikä vaikuttaa sekä tuotevientiin että markkinoille etabloituneiden suomalaisten yritysten asemaan. On oletettavaa, että myös tuonti Suomeen uusista jäsenmaista kasvaa, mikä aiheuttaa paineita korimaiselle teollisuudelle kehittää kilpailukykyään kansainväliselle tasolle. Lisääntynyttä tuontia myös leipomotuotteissa on jo nyt nähtävissä. Tähän mennessä tuotteet ovat olleet lähinnä pakasteleivonnaisia ja jauhoseoksia. Nyt myös erityisesti kahvileivän tuonti Baltian maista lisääntyy. Kotimaisten elintarvikkeiden arvostus laajenevassa EU:ssa jää nähtäväksi. Se, että suomalaiset suosivat kotimaisia tuotteita ostopäätöksissään, ei ole pysyvä itsestäänselvyys. Kaupan rakenteiden muutokset, erityisesti ulkomaisten ruokaketjujen tulo Suomeen, ovat aiheuttaneet myös kotimaisille kaupoille tarvetta vastata kiristyneeseen kilpailutilanteeseen omilla ns. private label -tuotemerkeillä. Vaikka Suomi markkina-alueena on pieni, houkuttelee korkea hintataso tulevaisuudessakin ulkomaisia kauppaketjuja. Teollisuuden kannalta kaupan omat tuotemerkit ovat kaksijakoisia: tuotteista maksettava hinta on kilpailuttamalla saatu alhaiseksi, mikä kuluttajan kannalta on hyvä asia, mutta saattaa vaikeuttaa esimerkiksi valmistajan mahdollisuuksia panostaa tuotekehitykseen. Niille valmistajille, joiden omien tuotevalikoimien valmistusta private label -tuotteet täydentävät, on nähtävissä positiivisia vaikutuksia, koska näin lisätuotanto tulee jakamaan kiinteitä kustannuksia. Elintarviketeollisuuden yritysten liikevaihto kasvoi vain yhden prosentin vuonna Tuotannon bruttoarvo kasvoi vuonna 2003 vain 0,9 %, mutta jalostusarvo 2,5 %.

11 Lähde: Tilastokeskus, Toimiala Online Kuva 1. Elintarviketeollisuuden tuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu 2000= Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Alkutuotanto Tuotantoteknologia Kuljetus- ja liike-elämänpalvelut 1. asteen jalostus Paperiteollisuus, pakkaukset Kemianteollisuus, mm. pakkaukset ja lisäaineet 2. asteen jalostus Muu elintarviketeollisuus Suurkeittiöt Kuluttajat Kauppa Kuva 2. Elintarviketeollisuuden kytkennät muihin toimialoihin

12 11 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan yritykset ja rakenne Vuonna 2003 Suomessa oli elintarviketeollisuuden toimipaikkaa. Toimipaikkojen lukumäärä on ollut viime vuosina lievässä laskussa. Elintarviketeollisuudessa 65 prosenttia toimipaikoista työllistää alle viisi henkilöä. Yli 200 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja on vain 33. Taulukko 2. Elintarviketeollisuuden toimipaikkojen lukumäärä Teurastus, lihan ja lihatuott. jal Kalan ja kalatuott jal. ja säilöntä Hedelm, marj ja vihann. jal., säil Kasvi-, eläinöljyjen ja -rasv. valm Maitotaloustuotteiden valmistus Myllytuott. ja tärkkelystuott. valm Eläinten ruokien valmistus Muu elintarvikkeiden valmistus Pehmeän leivän ja tuor leivonn valm Näkkil, keks ja säilyv leivonn valm Juomien valmistus Elintarvikkeiden ja juomien valm Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus 2.2 Henkilöstö, ammatillinen jakautuma ja työllisyyden kehitys Elintarviketeollisuus työllistää suoraan lähes työntekijää. Alkutuotannossa, kaupassa, liikenteessä ja palveluissa elintarvikeketju työllistää välillisesti lisäksi noin henkilöä.

13 12 Taulukko 3. Elintarviketeollisuuden henkilöstö Muutos-% Teurastus, lihan ja lihatuott. jal ,6 152 Kalan ja kalatuott jal. ja säilöntä ,9 153 Hedelm, marj ja vihann. jal., säil ,3 154 Kasvi-, eläinöljyjen ja -rasv. valm ,7 155 Maitotaloustuotteiden valmistus ,3 156 Myllytuott. ja tärkkelystuott. valm ,2 157 Eläinten ruokien valmistus ,8 158 Muu elintarvikkeiden valmistus , Pehmeän leivän ja tuor. leivonn ,1 valm Näkkil, keks ja säilyv. leivonn. valm ,5 159 Juomien valmistus ,1 15 Elintarvikkeiden ja juomien valm ,4 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus Elintarviketeollisuus työllistää suoraan lähes työntekijää. Alkutuotannossa, kaupassa, liikenteessä ja palveluissa elintarvikeketju työllistää välillisesti lisäksi noin henkilöä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus Kuva 3. Työllisten ikärakenne elintarviketeollisuudessa

14 13 Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimukseen osallistuneista elintarviketeollisuuden yrityksistä 19 % ilmoitti henkilökunnan määrän olevan nyt suurempi kuin vuosi sitten. Yrityksistä 16 % ilmoitti henkilökunnan määrän olevan suurempi nyt verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Tutkimukseen osallistuneista elintarvikealan yrityksistä 14 % odottaa henkilöstön määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana ja 9 % arvioi määrän laskevan. Suurin osa vastaajista, 78 %, arvioi määrän pysyvän ennallaan. 2.3 Toimialan alueellinen jakautuma Toimipaikkojen alueellisessa jaossa ei ole viime vuosina tapahtunut merkittävää muutosta. TE-keskus alueittain muutokset heijastelevat pääsääntöisesti toimipaikkojen valtakunnallisen määrän muutoksia. Taulukko 4. Elintarviketeollisuuden toimipaikkojen jakautuminen TE-keskuksittain TE-keskus Toimipaikkojen lukumäärä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus

15 14 Taulukko 5. Elintarviketeollisuuden toimipaikkojen alueellinen jakautuminen TE-keskuksittain ja alatoimialoittain vuosina Uusimaa Varsinais- Suomi Häme Satakunta Pirkanmaa Kaakkois- Suomi Etelä- Savo Pohjois- Savo 151 Teurastus, lihan ja lihatuott. jal Kalan ja kalatuott jal. ja säilöntä Hedelm, marj ja vihann. jal., säil Kasvi-, eläinöljyjen ja -rasv. valm Maitotaloustuotteiden valmistus Myllytuott. ja tärkkelystuott. valm Eläinten ruokien valmistus Muu elintarvikkeiden valmistus Pehmeän leivän ja tuor leivonn valm Näkkil, keks ja säilyv. leivonn valm. 159 Juomien valmistus Elintarvikkeiden ja juomien valm Pohjois- Karjala Keski- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa 151 Teurastus, lihan ja lihatuott. jal Kalan ja kalatuott jal. ja säilöntä Hedelm, marj ja vihann. jal., säil Kasvi-, eläinöljyjen ja -rasv. valm Maitotaloustuotteiden valmistus Myllytuott. ja tärkkelystuott. valm Eläinten ruokien valmistus Muu elintarvikkeiden valmistus Pehmeän leivän ja tuor leivonn valm Näkkil, keks ja säilyv leivonn valm. 159 Juomien valmistus Elintarvikkeiden ja juomien valm Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus 2.4 Yrityskannan muutokset Elintarvikealan yrityskenttä on jatkuvassa muutoksessa eli osa yrityksistä lopettaa, mutta uusiakin aloittaa. Lopettaneita ja konkurssiin menneitä yrityksiä on viime vuosina ollut enemmän kuin aloittaneita.

16 15 Taulukko 6. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut elintarvikealan yritykset vuosina Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Konkurssit * 22 * tammikuu-syyskuu 2004 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus 2.5 Tuotanto ja kapasiteettitilanne Suuret elintarvikealan yritykset pääsevät tehokkaaseen valmistukseen brandituotteillaan automaattisilla valmistuslinjoilla. Myös keskisuurissa ja pienissä yrityksissä automaatio on lisääntynyt, mutta alalla on edelleen paljon käsityötä pienissä yrityksissä. Tosin käsityövaltaisten tuotteiden valmistus on vähentymässä työvoimakustannusten jatkuvan kasvun takia. Toisaalta yksilölliset käsityötäkin vaativat tuotteet ovat yritykselle mahdollisuus erilaistua ja tuoda yksilöllisiä tuotteita markkinoille. Tuotantolaitteita tarvitaan kaikissa pienissä yrityksissä. Niillä saavutetaan tehokkuutta, pystytään kasvattamaan tuotannon määrää ja automatisoinnilla vähentämään henkilöresurssien tarvetta. Tuotantolaitteiden osalta tulevaisuuden kehitysnäkyminä on automatisoinnin ja tuotannon älykkyyden kasvaminen, mikä tulee myös pienissä yrityksissä edellyttämään kasvavaa tietotekniikkaosaamisen tasoa. Esimerkiksi tuotannon suunnittelu- ja ohjausjärjestelmillä voidaan saada tuntuvia säästöjä aikaiseksi. Toisaalta on muistettava, että tuotannon tehostaminen edellyttää suhteellisen suuria tuotantomääriä. Korkean teknologian tuotantolaitteisiin tehtävät investoinnit eivät ole kannattavia pienille yrityksille. Pk-sektorilla on muistettava, että olemassa olevat prosessit tulee optimoida ennen kuin uusia teknologioita kannattaa etsiä ja hyödyntää. Perusosaamistasoa tulee nostaa ensimmäisenä. Suurelle mittakaavalle tarkoitetut markkinoilla olevat laitteet ovat usein kooltaan ja teknologisilta ominaisuuksiltaan ylimitoitettuja pienille yrityksille. Isot, pitkälle automatisoidut tuotantolinjat vaativat suuria investointeja. Pienten yritysten näkökulmasta pullonkaulana on siis sopivan kokoluokan ja riittävän edullisten laitteiden löytyminen. Pakkausteknologioiden monipuolinen hyödyntäminen mahdollistaa tuotannon merkittävän tehostamisen. Pienet yritykset useimmiten ostavat pakkausmateriaalit valmiina ja lähitulevaisuudessakin käytetään lähinnä perinteisiä pakkausmateriaaleja. Joillekin pienille yrityksille voi erikoistumisen myötä syntyä kilpailuetua uusista pakkausteknologioista, joita ovat mm. suojakaasu- tai aktiivipakkaukset.

17 Kapasiteetti Elintarviketeollisuuden pk-yrityksissä kapasiteetin käyttöaste on tyypillisesti alhainen. Koneita ja laitteita käytetään vain yhdessä vuorossa ja silloinkin useita laitteita vain muutamia tunteja. Keskisuurissa ja suurissa yrityksissä tilanne on jo toinen. Peräti 71 prosenttia yrityksistä ilmoitti tuotantokapasiteettinsa olevan alikäytössä. Keskimääräinen käyttöaste elintarviketeollisuudessa oli 78,2 prosenttia. % Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 4. Elintarviketeollisuuden pk-yritysten tuotantokapasiteetin käyttöaste 2.6 Yhteistyö ja verkottuminen Riskin pienentämiseksi, omien resurssien kasvattamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi erityisesti erilaisten yhteistyömallien kehittäminen on tärkeää. Yksi tällainen yhteistyömalli on ulkoistaminen, missä yritys ostaa tarvitsemiaan toimintoja muilta yrityksiltä. Pienet yritykset tekevät keskenään yhteistyötä mm. seuraavilla alueilla: Tuotanto: alihankkijoiden käyttö, tuotantokapasiteetintasaaminen muiden yritysten kanssa, yhteisiä koneita, yhteisiä toimitiloja Markkinointi: yhteismainonta, yhteiset alihankinnat markkinointiin Kuljetus ja jakelu: yhteiskuljetukset Tuotekehitys: tiedon jakoa ja yhteisiä kehitysprojekteja Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan alihankkijana toimii 35 prosenttia elintarvikealan pk-yrityksistä. Keskimäärin alihankinnat muodostavat 29,7 prosenttia yrityksen tuotannosta. Elintarvikealan pk-yrityksistä vain 38 prosenttia käyttää alihankkijoita.

18 17 Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan yhteistyötä on myös muiden sidosryhmien, kuten muiden yritysten sekä tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimijoiden kanssa. Seuraavassa taulukossa yritykset kuvaavat yhteistoimintaansa eri tahojen kanssa. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Oman toimialan yritykset 21 % 40 % Muiden toimialojen yritykset 18 % 26 % Yliopistot ja korkeakoulut Ammattikorkeakoulut Ammattioppilaitokset Tutkimuslaitokset 10 % 14 % 12 % 13 % 20 % 20 % 12 % 11 % Muut yhteistyökumppanit 3% 5% Ei minkään em. tahon kanssa/ei osaa sanoa 41 % 47 % Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 5. Pk-yritysten yhteistoimintatahot 2.7 Laatu ja lainsäädäntö Pienten yritysten kilpailuedun kannalta on erityisen tärkeää tuotteiden korkea laatu ja turvallisuus. Tulevaisuudessa on nähtävissä myös ympäristöasioiden korostuminen. Myös pk-yritysten on osoitettava elintarvikkeiden tuotannon ympäristöystävällisyys ja puhtaus. Toimintaa tukevat standardit ja menetelmät ovat kuitenkin usein mitoitettu suurille tai keskisuurille yrityksille, mikä tekee niistä erittäin kalliita ja kankeita pienten yritysten käyttöön. Hygienian ylläpitoon liittyvät erilaiset menetelmät, joilla testataan elintarvikkeiden turvallisuutta ja toisaalta teknologiat, joilla varmistetaan tuotannon hygieenisyys. Turvallisuus tulee olemaan tulevaisuudessa erittäin tärkeää ja tällä alueella myös pienillä yrityksillä tulisi olla käytössään paras teknologia ja osaaminen. Monet ovat viime vuosina vapaaehtoisesti panostaneet entistä enemmän laadun, hygienian, siisteyden ja tuoteturvallisuuden kehittämiseen mm. työstämällä erilaisia laadunhallintajärjestelmiä. Laadun, hygienian ja tuoteturvallisuuden merkitys on viime vuosina korostunut. Hygieniaosaamisvaatimus tuli voimaan vuoden 2002 alusta. Sen mukaan kaikilla helposti pilaantuvia pakkaamattomia tuotteita käsittelevillä henkilöillä on oltava hygieniaosaamis-

19 18 todistus. Todistuksen saa automaattisesti vuoden 1995 jälkeen ammatillisen tutkinnon suorittanut henkilö. Muussa tapauksessa työntekijän on suoritettava hyväksytysti hygieniaosaamistesti. Osaamistodistusvaatimusta alettiin soveltaa alkaen. Kuitenkin henkilöiltä, jotka ovat työskennelleet hygieniaosaamistodistusta vaativissa tehtävissä jo , ns. vanhat työntekijät, todistusta edellytetään Monet pienet yritykset tarvitsevat edelleen apua ja resursseja omavalvontajärjestelmän toteuttamisessa ja ylläpidossa sekä laadunhallinnan kehittämisessä. Ympäristöasioiden hoito on vain vähän esillä pienissä yrityksissä. Ympäristöasiat olisi hyvä kytkeä laadunhallintaan. Vaikka hygieniaosaamisvaatimus on tullut voimaan, on vaarana, ettei sen oppien ulottamista käytännön toimintaan pystytä toteuttamaan. Monessa pienessäkin yrityksessä hygienia- ja laatuasiat ovat koulutus- ja kehitystyön ansiosta kuitenkin viime vuosina parantuneet. 2.8 Alan suurimpia yrityksiä Suomen suurimpia elintarvikealan yrityksiä ovat: Altia Atria Cloetta Fazer Fazer Hartwall HK Ruokatalo Ingman Foods Järvi-Suomen Portti Lännen Tehtaat Paulig Raisio Saarioinen Sinebrychoff Vaasan & Vaasan Valio

20 19 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys Elintarviketeollisuus on Suomessa pääosin kotimarkkinateollisuutta. Koko elintarviketeollisuudessa kotimaan myynnin osuus oli vuonna 2004 noin 89 prosenttia tuotannon bruttoarvosta. Vain muutamat suurimmat yritykset ovat kansainvälistyneet merkittävästi. Pienten kotimarkkinoiden johdosta suurimmatkin suomalaiset yritykset ovat kansainvälisessä vertailussa pieniä. Elintarviketeollisuuden eri alatoimialojen toimintaympäristö vaihtelee, mutta kaikkien osalta perusongelma on markkinoiden suhteen sama. Markkinoiden kasvu on ruuan kulutuksen hitaan kasvun takia hidasta, lähes olematonta ja kasvua tapahtuu vain jalostusarvon kasvun kautta. Elintarvikekulutuksen arvo vuonna 2003 oli 9,1 mrd. euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 4,3 prosentilla. Tuonnin merkitys elintarvikemarkkinoilla on kasvanut viime vuosina, mutta valtaosa kotimaassa kulutetusta ruoasta tuotetaan edelleen kotimaassa. Elintarviketeollisuuden yrityskanta ja markkinat jakautuvat selkeästi kahteen osaan. Toisen ryhmän muodostavat valtakunnalliset ja kansainvälistyneet yritykset, joista alkutuotantoon sidoksissa olevat ovat pääosin osuustoiminnallisia. Sidos alkutuotantoon ilmenee mm. sopimusviljelynä. Toisen ryhmän taas muodostavat yksityiset yritykset, joista valtaosa on pieniä. Yksityisen sektorin suurimmat yritykset ovat laajentaneet toimintaansa valtakunnalliseksi. Suurimmat yritykset pyrkivät menestymään volyymituotteilla ja harjoittavat myös kansainvälistä toimintaa. Keskisuuri elintarviketeollisuus on Suomessa melko vähäistä ja sen asema on kiristyneen kansainvälisen kilpailun ja rakennekehityksen myötä heikentynyt, kuten useilla muillakin teollisuuden aloilla. Keskisuurten yritysten ongelmana on tasapainottelu suuruuden etujen ja pienuuden tuomien mahdollisuuksien välillä, joita kumpiakaan keskisuuressa yritystoiminnassa ei voida saavuttaa. Kaupan rakennemuutos ja kiristynyt kilpailu on myös ohjannut teollisuuden rakennekehitystä kaksijakoisuuden suuntaan. 3.1 Kotimaan markkinat Elintarvikekulutuksen jakautuma eri tuoteryhmiin vuonna 2003 on esitetty seuraavassa kuvassa.

21 20 Leipä ja viljatuotteet 17 % Alkoholittomat juomat 9 % Muut 3 % Sokeri, hillo, hunaja, makeiset ym. 10 % Hedelmät, marjat, juurekset, vihannekset sekä peruna ja -valm. 18 % Rasvat ja öljyt 2% Liha 19 % Kala 4% Maito, juusto,munat 18 % Lähde: Elintarviketeollisuusliitto Kuva 6. Elintarvikekulutuksen jakautuma eri tuoteryhmiin vuonna 2003 Taulukko 7. Eräiden elintarvikkeiden kulutus henkilöä kohti vuosina Maito Voi Juusto Naudanliha Sianliha Siipikarjanliha ,2 2,6 18,4 18,6 33,8 16, ,1 2,4 16,7 18,0 33,5 15, ,0 3,0 16,6 17,9 31,9 15, ,7 3,5 16,5 17,9 32,7 14, ,9 3,8 16,5 19,0 33,0 13,2 Lähde. MMM, TIKE Elintarvikemarkkinoilla tapahtuu vuosittain hyvin vähän muutoksia, koska ruoan kulutus on vakaata. Markkinoiden muutos on siten eräänlaista nollasummapeliä, jossa jonkun tuoteryhmän kulutuksen kasvu heijastuu toisen tuoteryhmän myyntiä vähentävästi. Kuluttajahintojen muutokset ovat myös hyvin pieniä vuositasolla. Vuonna 2004 elintarvikkeiden kuluttajahinnat kohosivat 0,7 prosenttia, mikä oli lähes sama kuin nousu vuotta aiemmin. Yleiseen inflaatiokehitykseen verrattuna kasvunopeus oli hieman suurempi. Eri tuoteryhmien hintojen muutokset olivat vuonna 2004 vähäisiä. Enimmäkseen tuotteiden hinnat kohosivat, mutta lihan hinta halpeni 1,2 prosenttia, mikä johtui siipikarjatuotteiden hintojen laskusta viidellä prosentilla. Sian- ja naudanlihan hintataso sen sijaan kohosi, samoin kuin meijerituotteidenkin hinnat.

22 21 EU-jäsenyyden aikana eri toimialojen osuus koko elintarviketeollisuuden myynnistä kotimaassa on muuttunut. Lihanjalostus on kehittynyt tasaisesti ja liikevaihto on hieman kasvanut. kasvua ovat tukeneet kulutusrakenteen muutokset kalliimpiin tuotteisiin ja broilerin sekä kalkkunan kulutuksen voimakas kasvu. Leipomoteollisuus sekä mallas- ja virvoitusjuomien valmistus ovat kehittyneet myös positiivisesti. Muista teollisuuden aloista makeisteollisuus on hiukan menettänyt markkinoita. Elintarvikealan pk-yritysten markkina-alueet kotimaassa ovat vuonna 2005 pk-yrityskyselyn mukaan pääosin paikallisia (38 %) tai maakunnallisia (37 %). Vain viidennes (21 %) ilmoittaa pääasialliseksi markkina-alueekseen koko maan. Tilanne on säilynyt viime vuosina lähes ennallaan. Viennillä ei ole ollut kyselyyn vastanneissa yrityksissä käytännössä merkitystä. Vähittäiskaupan rakenteessa tapahtuneet muutokset ja kilpailun kiristyminen on muuttanut elintarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä merkittävästi EU-jäsenyyden aikana. Kaupan ketjuohjauksen syventyminen, tavararyhmähallinnan tiukentuminen, kaupan omien merkkien roolin strateginen lisääminen ja viime vuosina myös ensimmäisen ulkomaisen kauppaketjun tulo Suomeen ovat lisänneet kilpailun ja tehokkuuden merkitystä koko elintarviketeollisuuden toiminnoissa. Ketjutoiminnan tehostamisella on pyritty kaupassa päällekkäisyyksien poistamiseen ja logistiikan tehostamiseen. Kauppaketjut kilpailuttavat teollisuutta kotimaassa ja kasvavassa määrin ulkomaillakin muutamien kuukausien jaksoissa. Hankintayhteistyöverkostot ulottuvat yli rajojen kaikilla suurimmilla ketjuilla Tietotekniikan rooli kaupankäynnin ohjauksessa sekä kaupan ja teollisuuden välisessä yhteistyössä on lisääntynyt todella nopeasti. Kanta-asiakasjärjestelmillä kauppa seuraa kuluttajien ostotottumuksia ja pyrkii asiakasuskollisuuden lisäämiseen. kaupan ketjutuksella pyritään profiilien kohottamiseen ja ketjuista pyritään tekemään yhä vahvempia brandeja tuotemerkkien rinnalle. Elintarvikekaupan nimikkeiden määrä tulee edelleen lisääntymään samalla kun yksittäisten tuotteiden elinkaari lyhenee. Kaupan ketjuissa suurten myymälöiden osuus koko myynnistä on lisääntynyt ja samalla pienten myymälöiden vähentyminen on nopeutunut. Kilpailun lisääntyminen on merkinnyt sitä, että elintarvikkeiden hinnat ovat Suomessa reaalisesti edelleen alemmalla tasolla kuin ennen EU-jäsenyyden alkua. Vuosien välillä ruoan hinta on kohonnut 11 prosenttia, mikä on 2,4 prosenttia vähemmän kuin yleinen kuluttajahintaindeksi. Kaupan osuus ruoan kuluttajahinnoista on kasvanut, teollisuuden pysynyt lähes ennallaan ja alkutuotannon osuus vähentynyt. Hintakilpailu on tapahtunut EU-jäsenyyden aikana kahdessa aallossa, ensimmäinen heti jäsenyyden alussa ja toinen EU:n laajenemisen ja euroon siirtymisen yhteydessä. Kolmas kilpailun kiristymisen aalto on arvioitu tapahtuvan tämän vuosikymmenen lopulla. Mahdolliset uudet ulkomaiset kaupan toimijat ja ketjujen rakennemuutokset vauhdittavat tätä kehitystä. Myös teollisuudessa on odotettavissa edelleen rakennejärjestelyitä, joilla kaupan kiristyvään kilpailuun voidaan vastata paremmin.

23 Julkinen sektori Muut yritykset Tukku- ja vähittäiskauppa Suoraan kotitalouksille Lähde: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 7. Elintarviketeollisuuden myynnin jakautuma eri asiakasryhmille vuosina Elintarviketeollisuudessa yritysten välinen alihankinta- ja osavalmistustoiminta on muuta teollisuutta vähäisempää. Noin yksi kolmasosa elintarvikeyrityksistä (35 %) toimii alihankkijana muille alan yrityksille, kun vastaava luku on koko pk-teollisuudessa 56 prosenttia. Elintarviketeollisuuden tuotteiden valmistuksen erityispiirteiden ja säilyvyyden takia alihankinnan yleistyminen on muuta teollisuutta hitaampaa. Yleisintä alihankkijana toimiminen on teurastustoiminnassa, jossa osuus on 59 prosenttia. Vähäisintä osuus on leipomotuotteiden valmistuksessa 21 prosenttia. Tehokkuuden lisäämisen tarpeen ja erikoistumisen myötä sen osuus tulee kasvamaan tulevaisuudessa nykyisestään. Kaupan omien tuotemerkkien eli private label -tuotteiden valmistus on voimakkaassa kasvussa kaikissa tuoteryhmissä kaupan ketjuissa ja tulee lisäämään alihankintatyyppistä tuotantoa. Myös alihankinnan käytössä pk-elintarvikeyritykset ovat muuta teollisuutta selvästi alemmalla tasolla. Elintarvikeyrityksistä 38 prosenttia käyttää itse alihankkijoita, kun koko pk-teollisuudessa vastaava luku on 71 prosenttia. Lihan jalostuksessa alihankinnan käyttö on yleisintä (lähes 60 % ), vähäisintä meijeriteollisuudessa (14 %). 3.2 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Elintarvikkeiden vienti Elintarviketeollisuuden vienti on vaihdellut voimakkaasti EU-jäsenyyden aikana. Vienti kehittyi suotuisasti viime vuosikymmenen lopulla tapahtuneeseen Venäjän -kaupan romahtamiseen saakka. Sen jälkeen vienti on kasvanut vuoteen 2003 saakka, mutta kääntynyt taas laskuun. Vuonna 2004 vienti oli arvoltaan 900 milj. euroa, mikä oli 3 prosenttia

24 23 enemmän kuin vuotta aiemmin. Venäjä on edelleen tärkein vientimaa 19,3 prosentin ja Ruotsi toiseksi tärkein 17,8 prosentin osuudella koko viennistä. Viron osuus on vajaa 9 prosenttia. Vienti Venäjälle on kuitenkin vähentynyt samoin kuin Yhdysvaltoihin. EUmaihin viedään lähes 60 prosenttia suomalaisista vientielintarvikkeista. Tärkeimmät vientituoteryhmät ovat juustot, voi, sokerikemian tuotteet ja sianliha. Pienille ja keskisuurille elintarvikeyrityksille viennin merkitys on melko vähäinen. Pktoimintaympäristökyselyyn vuonna 2005 vastanneista yrityksistä 12 prosenttia harjoittaa vientiä. Viennin aloittamisesta on kiinnostunut 13 prosenttia yrityksistä, joilla ei ole vientitoimintaa. Vientiä harjoittavilla yrityksillä sen osuus liikevaihdosta on keskimäärin 8,4 prosenttia. Osuus on suurin meijeriteollisuudessa (14 %) ja vähäisin lihan jalostuksessa (6,0 %). Suoran viennin osuus viennistä on pk-elintarvikeyrityksissä 71 prosenttia, kun vastaava luku koko pk-teollisuudessa on 56 prosenttia. Tärkeimpiä vientimaita pk-yrityksille ovat kyselyn mukaan Ruotsi 57 prosenttia ja Venäjä 14 prosenttia. Osuudet ovat erilaiset suurten yritysten vientiin verrattuna. Viennin kehitys on ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana pk-yrityksissä hyvin vakaata, sillä 94 prosenttia yrityksistä ilmoittaa viennin pysyneen ennallaan. Viennin kasvuun seuraavan vuoden aikana uskoo 9 prosenttia yrityksistä. Pienet ja keskisuuret elintarvikeyritykset ovat kansainvälistymisaikomuksissaan hyvin varovaisia. Yrityksistä 86 prosenttia ilmoittaa edellä mainitun kyselyn mukaan, ettei niillä ole lainkaan tarvetta kansainvälistymiseen ja 11 prosenttia ilmaisee panostavansa siihen jonkin verran. Vain 3 prosenttia aikoo panostaa siihen voimakkaasti. Niillä, jotka haluavat panostaa kansainvälistymiseen, toimintaa halutaan eniten kehittää yksin ja suorana vientinä (46 %). Vajaa kolmannes eli 28 prosenttia on kiinnostunut toimimaan yhteistyöverkostossa. Välillisen viennin kehittämisestä osana suurten yritysten verkostoa on kiinnostunut 7 prosenttia euroa Vienti Tuonti 0 Lähde: Tullihallitus Kuva 8. Elintarviketeollisuuden vienti ja tuonti vuosina

25 24 Suomalaisen elintarviketeollisuuden kansainvälistyminen on kasvavassa määrin tapahtunut 1990-luvun lopulta alkaen yritysostojen kautta mm. Ruotsiin, Baltiaan, Venäjälle ja muualle Itämeren alueelle. Markkinoiden koko ja läheinen sijainti ovat suomalaisille yrityksille niiden kokoluokkaan nähden sopivia. Näille alueille on suuntautunut lähinnä alkutuotantoon sidoksissa oleva teollisuus, mutta myös panimo- ja virvoitusjuoma-ala. Muilla toimialoilla, kuten makeisteollisuudessa kansainvälistyminen on suuntautunut maantieteellisesti huomattavasti laajemmalle. Ulkomaille suuntautuneen sijoitustoiminnan arvo oli 2000-luvun alussa arviolta miljardi euroa ja on sen jälkeen kasvanut huomattavasti. Tulevaisuudessa yritysostojen ja sijoituksien kautta etabloituminen on todennäköisempi kasvukeino elintarvikeyrityksille kuin suora tuotteiden vienti ulkomaille. Ulkomaisten yritysten ja sijoittajien kiinnostus suomalaisiin elintarvikeyrityksiin on myös lisääntynyt. Sijoitustoiminta on keskittynyt joihinkin yrityksiin. Vuonna 2002 Suomessa oli 22 ulkomaisessa omistuksessa olevaa elintarvikeyritystä, mikä oli noin 1 prosenttia kaikista yrityksistä. Niiden osuus alan liikevaihdosta ja henkilöstöstä oli vajaa viidennes. Kiinnostavimmat kohteet sijoittajille ovat olleet panimo-, sokeri-, makeis- ja keksiteollisuus sekä vihannesten ja hedelmien jalostus Elintarvikkeiden tuonti Vuonna 2004 Suomeen tuotiin elintarvikkeita 2,3 mrd. euron arvosta. Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa 14,8 prosenttia, Ruotsi 12,4 prosenttia ja Ranska 9 prosenttia. Tuonti kasvoi EU-jäsenyyden alusta lukien noin 4 prosenttia vuosittaisella vauhdilla viime vuoteen saakka, mutta kasvu on sen jälkeen pysähtynyt. Tuonnissa merkittävimpiä tuotteita ovat hedelmät, raakakahvi. alkoholi ja tupakka. Teollisten elintarvikkeiden tuonti oli kaksi kolmasosaa tuonnin arvosta. Niiden tuonti on kasvanut EU-jäsenyyden aikana 82 %. EU:n laajeneminen vuonna 2004 ei ole ainakaan tähän mennessä aiheuttanut pelättyä elintarviketuonnin merkittävää kasvua näistä maista. Niihin maihin kansainvälistyneet yrityksemme ovat sen sijaan kiinnostuneita alueen kasvavista markkinoista viennin muodossa ja sitä kautta myös kolmansiin maihin suuntautuvasta viennin kehittämisestä. On kuitenkin mahdollista, että halvemman kustannustason maissa ryhdytään valmistamaan kotimaahan tuotavia kaupan merkkejä tai muita halpatuotteita. Tällöin on kyse lähinnä hyvin säilyvistä tuotteista ja teollisista elintarvikkeista. On myös mahdollista, että joihinkin näistä maista viedään tulevaisuudessa kotimaista raaka-ainettakin jalostettavaksi alhaisemman kustannustason takia EU:n vaikutus toimialaan Suomessa EU-jäsenyyden aikana on selvästi havaittu, että Suomen kaltaisten pienten maiden elintarviketuottajat eivät menesty kansainvälistyneessä kilpailussa standardituotteilla vaan hyvälaatuisilla ja pitkälle erilaistetuilla erikoistuotteilla. Merkittäviä tekijöitä kilpailussa ovat myös maku, terveellisyys ja ympäristöystävällisyys. Kotimaisuuden arvostus on tä-

26 25 hän saakka ollut eräs tekijä, joka on suojannut tuonnilta. Elintarvikemarkkinoiden avautuminen on lisännyt kansainvälisten markkinoiden vaikutusta Suomen elintarvikesektoriin kahdella eri tavalla. Ensinnäkin elintarvikkeiden hintataso Suomessa määräytyy nykyisin pääosin EU-markkinahintojen pohjalta. Tämä koskee erityisesti ns. ensi asteen jalosteita, joita useimmiten käytetään raaka-aineina pidemmälle jalostetuissa elintarvikkeissa. Vaikka tuonnin osuus kulutuksesta onkin pieni, tuonnin uhka määrittää kotimaistenkin tuotteiden hintatasoa. Esim. lihan, jauhojen, voin ja maitojauheen hinnat eivät voi Suomessa poiketa oleellisesti EU-maiden yleisestä hintatasosta, koska korkeammat hinnat johtavat yritysten raaka-aineostojen suuntaamiseen ulkomaille. Myös jalostettujen elintarvikkeiden osalta markkinat ovat nyt pääosin kansainväliset. Perinteisten vapaakauppatuotteiden kuten makeisten, keksien, mausteiden sekä erilaisten soseiden ja hillojen lisäksi myös jalostettujen hillojen, liha- ja maitotaloustuotteiden, vihannespakasteiden jne. liikkuminen yhteisön alueella on vapaata. Suomalaisyritysten menestyminen kotimarkkinoillakin edellyttää niiltä jatkuvaa sopeutumista eurooppalaiseen hinta- ja laatutasoon. Teollisesti jalostettujen elintarvikkeiden tuonti Suomeen on jatkuvasti lisääntynyt ja oli vuonna 2003 arvoltaan 1,56 mrd. euroa. EU-jäsenyyden aikana jalosteiden tuonti on kasvanut 82 prosenttia. Vain sellaiset tuoretuotteet, joissa säilyvyys- ja laatutekijät rajoittavat tuotteen kuljettelua maasta toiseen voidaan puhua todellisesta tuontisuojasta. Myös kotimainen kilpailu on elintarviketeollisuuden keskeisillä toimialoilla kiristynyt. Mm. leipomo-, liha- ja meijeriteollisuudessa on voimakkaasta rakennemuutoksesta huolimatta vieläkin tuotannollista ylikapasiteettia, kuten kapasiteetin käyttöä kuvaat barometritiedot osoittavat. Kaupan tiukentunut kilpailu ja liikakapasiteetti ovat osaltaan johtaneet ajoittain epäterveeseen hintakilpailuun ja sitä kautta yritysten kannattavuuden alenemiseen.

27 26 4 Teknologia Peruselintarvikkeiden tuotanto nojaa kotimaiseen raaka-aineeseen, joten elinvoimainen ja tehokas maataloustuotanto on edellytys vahvalle elintarviketeollisuudelle. EU:n maatalouspolitiikka ja WTO:n päätökset kaupan vapautumisesta voivat pitkällä aikavälillä vaikuttaa suuresti elintarviketeollisuuden mahdollisuuksiin Suomessa. Kaupan kansainvälinen keskittyminen luo paineita elintarviketeollisuudelle. Kaupan omien tuotemerkkien lisääntyessä teollisuuden on vähennettävä omia tuotemerkkejään, mutta vahvistettava voimakkaasti jäljelle jääneitä merkkejään. Teollisuuden vaihtoehdoiksi jää tuotannon tehostaminen, erikoistuminen ja palveluiden liittäminen omiin tuotteisiinsa. Suomalaisen elintarviketeollisuuden tavoite on tuottaa turvallisia ja laadukkaita peruselintarvikkeita kustannustehokkaasti ja toisaalta erikoistua terveellisiin ja terveyttä edistäviin elintarvikkeisiin ja ainesosiin, jotka ovat klusterin korkean teknologian ydinaluetta. Merkittävä osa klusteria ovat elintarvikkeisiin ja ravitsemukseen liittyvät tuotteet ja palvelut. Entistä tärkeämpi merkitys on pakkauksilla, jotka ohjaavat kuluttajan valintoja antamalla tietoa tuotteen laadusta ja alkuperästä ja jotka tieto- ja viestintäteknologian keinoin voidaan kytkeä logistiseen ketjuun. Elintarviketeollisuus pyrkii kehittämään tunnustettua asemaansa terveysvaikutteisten elintarvikkeiden ja niiden ainesosien tuottajana. Klusteri pyrkii edistämään korkeatasoista tutkimusta kiinteässä yhteydessä alan teollisuuden kanssa ja korostamaan ravitsemuksen roolia hyvinvoinnin ja kansanterveyden edistäjänä. 4.1 Teknologisen kehittämisen strategiset valinnat Elintarviketeollisuuden teknologisen kehittämisen strategisina osa-alueina ovat toisaalta peruselintarvikkeet ja toisaalta terveyttä edistävät elintarvikkeet. Elintarvikeketjun kokonaisvaltainen hallinta sisältää tuotannon tehostamisen, prosessien ohjauksen, logistiikan ja jäljitettävyyden hallinnan sekä pakkausteknologian ja siihen sisältyvien mahdollisuuksien yhdistämisen. Uudet teknologiat kuten esimerkiksi RFID sekä palveluiden liittämisen tuotteisiin. Elintarvikediagnostiikan kehityksessä käytetään hyväksi jo kehitettyjä kliinisen diagnostiikan menetelmiä, sovellukset lähenevät ajantasaista prosessinhallintaa. Mittausteknologioissa hyödynnetään niin bio- kuin nanosensoreitakin pitkällä aikavälillä. Bioteknologian nykyistä monipuolisempi ja laajempi soveltaminen tehostaa elintarviketeollisuuden tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä tuotantoa. Kasvinjalostus tarjoaa uusia mahdollisuuksia tuottaa haluttuja ainesosia suoraan raaka-aineeseen. Bioprosessiteknolo-

28 27 gia tarjoaa uusia mahdollisuuksia, mutta korvaa myös osittain mekaanisia tuotantomenetelmiä elintarvikealalla. Tuotteiden rinnalle nousevat uudet palvelukonseptit niin teollisuuden käyttöön kuin kuluttajillekin. Esimerkiksi nutrigenomiikan ja tieto- ja viestintäteknologian yhdistäminen tuo kuluttajan ulottuville yksilöidyt ravitsemuskonseptit ja niihin liittyvät palvelut, niin sanotut personoidut ravitsemuspalvelut. Toisaalta itse tuotteeseen liitetyt palvelut lisääntyvät. Arkipäivään helpotusta tuovat muun muassa valmiit ateriapalvelut. Taulukko 8. Elintarvikeklusterin strategiset osa-alueet Strateginen osa-alue Lyhyt ja keskipitkä Pitkä Terveyttä edistävät elintarvikkeet Terveyttä edistävät tuotteet ja komponentit: Bioprosessiteknologia Erotusteknologiat Bioteknologian hyödyntäminen: Probioottien uudet sovellukset Entsyymiteknologia Rakenteen hallinta Bioteknologian hyödyntäminen elintarviketuotannossa: Bioinformatiikka Bioprosessiteknologia Kasvinjalostus Elintarvikkeet osana kokonaisvaltaista terveydenhuoltoa Palvelut Elintarvikkeiden turvallisuus Elintarvikeketjun hallinta ja kustannustehokkuus Älykkäät pakkausratkaisut Lähde: Tekes Innovatiiviset ravitsemuspalvelut Elintarvikkeisiin, ainesosiin ja tuotantoon liittyvät palvelut ja palvelukonseptit Osaamisintensiiviset t&k-palvelut Älykkäät ravitsemuspalvelut Tuotetiedon hyödyntäminen Prosessien hallinta Elintarvikediagnostiikka Älypakkaukset Prosessien kustannustehokkuus ja hallinta: On-line mittausteknologia Logistiikka Jäjitettävyys Aktiiviset pakkaukset Uudet pakkausmateriaalit Jäljitettävyys Tuotetiedon elektroninen välittäminen Ravitsemuksen personointi Nurigenomiikka Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen Elintarvikkeiden turvallisuusdiagnostiikka: Allergeenit Prosessidiagnostiikka Bioteknologian uudet sovellukset Bioprosessiteknologia Nanosensorit Kuluttajalähtöinen tuotannonohjaus ja logistiikka Älykkäät ja aktiiviset pakkauskomponentit Funktionaaliset nanomateriaalit Nanosensorit

29 28 Elintarvikealan keskeisiä teknologia-alueita ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia liiketoiminnassa ovat: Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden komponentit: Tulevaisuuden mahdollisuutena nähdään erityisesti uusien komponenttien etsiminen kotimaisista raaka-aineista. Haasteena on kuitenkin lainsäädännön selkiytymättömyys, kallis t&k, kansainvälistyminen, kuluttajien käyttäytymisen ennakoimattomuus. Ruoan turvallisuuden testausmenetelmät: Aistinvaraiset, kemialliset, fysikaaliset ja mikrobiologiset menetelmät. Erityisesti pikatestausmenetelmiin panostetaan tällä hetkellä. Bioprosessointi: Eliöiden ja niiden osien käyttö tuotantoprosesseissa muutoksien aikaansaamiseksi. Prosessointi- ja kypsennysmenetelmät: Tavoitteena tuotteiden tuoreus, säilöntäaineettomuus, laadun tasaisuus, kustannustehokkuus ja mikrobiologinen turvallisuus. Elintarvikkeiden raaka-aineista muokataan elintarvikkeita yhdistämällä ja aiheuttamalla mm. kemiallisia muutoksia esim. entsyymien avulla. Kapselointi- ja erotusmenetelmät: Mm. rasvojen, sokereiden, kiintoaineiden, mikrobien ja ei-toivottujen partikkeleiden erotuksessa. Erityisen tärkeiksi muodostuneet terveysvaikutteisten elintarvikkeiden ja myös lääkkeiden tuotannossa. Minimaaliset prosessit: Tavoitteena tuoreuden, säilyvyyden takaaminen, energian säästö prosesseissa ja ympäristökuormituksen vähentäminen. Edellyttävät suuria tuotantovolyymejä. Tuotannonohjausautomatiikka ja -järjestelmät: Tavoitteena on laadun ja tehokkuuden kohottaminen. Anturiteknologiat ja mittausmenetelmät: Analytiikan avulla tunnistetaan mm. raskasmetalleja, toksiineja ja vieraita aineita elintarvikkeista. Nopeat, halvat, tarkat ja toistettavat mittaukset ovat tärkeä osa prosessien hallintaa ja laadun varmistamista. Pakkausteknologiat: Tavoitteena on tuotteiden parempi suojaaminen, säilyvyys sekä informaation saanti. Älypakkaukset mahdollistavat myös elintarvikkeiden tehokkaan tuotannon ja jakelun, jäljitettävyyden ja tuotetiedon välittämisen kuluttajalle. Laatu- ja ympäristöjärjestelmät: Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus ja toisaalta elintarvikkeiden tuottamisen ympäristövaikutusten hallinta. Arvonketjun tarkempi seuranta ja osapuolten yhteistyön tiivistäminen tarpeen.

30 Logistiikka ja jäljitettävyys Logistiikka Suurin osa elintarviketeollisuuden tuotteista on tuoretavaraa, joka on saatava nopeasti vähittäiskauppaan tai suurkeittiöön kuluttajan saataville ennen kuin se vanhenee. Tämä aiheuttaa valmistuksen ja logistiikan suunnittelulle suuria haasteita. Tuotteet on kuljetettava nopeasti ja mahdollisesti useamman kerran päivässä moneen kohteeseen. Suuret yritykset ovat ulkoistaneet kuljetuksen ja logistiikan kokonaisuudessaan logistiikkaan erikoistuneille yrityksille. Nämä hoitavat yhteistyössä ostavan yrityksen kanssa kuljetusratkaisut, reititykset ja jakelun organisoinnin ja toteutuksen. Pienet ja keskisuuret yritykset käyttävät sekä omia autojaan että ostettuja kuljetuspalveluja. Kuljetuskustannukset muodostuvat usein pienelle yritykselle suhteettoman kalliiksi. Yritykset ovatkin jonkin verran pyrkineet verkostoitumaan ja tekemään yhteistyötä yhteisten kuljetusten organisoimiseksi mutta toistaiseksi vain vähäisessä määrin tässä on onnistuttu. Pienille yrityksille herkästi pilaantuvien tuotteiden kuljetukset ovat myös ongelmallisia. Nämä tuotteet vaatisivat kylmäkuljetuksia, mutta käytännössä tämä on ylitsepääsemätön kustannuskysymys. Tuotteiden toimitusten ajankohta painottuu edelleen aamupäivään, vaikka ruokaostoksilla käynti on painottunut iltapäivään ja iltaan. Kauppa suhtautuu periaatteessa positiivisesti tuotteiden iltapäiväjakeluun. Käytännössä hyllyt halutaan kuitenkin järjestää aamulla ennen asiakkaiden saapumista. Pienille yrityksille kaksi kertaa päivässä tapahtuvat kuljetukset ja valmistus kahdessa erässä tulevat liian kalliiksi. Erityisesti mikrokokoisten yritysten tavaroiden kuljettamiseen liittyvä tieto on hallittavissa ilman massiivisia logistiikkajärjestelmiä. Yksinkertaisillakin ratkaisuilla voidaan kuitenkin saada huomattavia säästöjä aikaiseksi. Lisäksi tulevaisuudessa on nähtävissä trendi kuluttajille räätälöityjen tuotteiden toimittamiseksi, mikä asettaa uusia vaatimuksia asiakastietokannoille ja esimerkiksi tuotteiden seurantajärjestelmille. Seuraavat logistiikkaan liittyvät osa-alueet nähdään pienille yrityksille tärkeinä: tilausjärjestelmät (esim. internet-pohjaiset tilaus- ja jakelujärjestelmät) operatiivinen ennustaminen päivittäistavarakaupan toimintamallit varaston hallinnan tietokannat seurantajärjestelmät Pienten yritysten toiminnan kehittämiseksi erityisesti informaatioteknologian monipuolinen hyödyntäminen tarjoaa merkittäviä kustannussäästöjä. Pienille yrityksille on luontevaa ulkoistaa tietotekniikkatoimintoja ja esim. internetin kautta saada käyttöönsä pienille

Elintarviketeollisuus

Elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuus www.toimialaraportit.fi Elintarviketeollisuus Toimialaraportti 3/2006 Kari Välimäki Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus

Elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuus www.toimialaraportit.fi Elintarviketeollisuus Toimialaraportti 2/2007 Kari Välimäki Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL

Lisätiedot

jpelintarviketeollisuus

jpelintarviketeollisuus jpelintarviketeollisuus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019 Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous tilastojen valossa. Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas

Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous tilastojen valossa. Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous tilastojen valossa Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas Elintarviketeollisuus elintarvikkeiden valmistus (TOL 10)

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Esityksen sisältö: Lihateollisuuden rakenne. Markkinatilanne Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä

Esityksen sisältö: Lihateollisuuden rakenne. Markkinatilanne Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Esityksen sisältö: Lihateollisuuden rakenne TOL 1011 Teurastus ja lihan säilyvyyskäsittely TOL 1012 Siipikarjan teurastus ja lihan säilyvyyskäsittely TOL 1013 Liha- ja siipikarjatuotteiden valmistus Markkinatilanne

Lisätiedot

Näkymät tulevasta maailmasta

Näkymät tulevasta maailmasta Näkymät tulevasta maailmasta Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet Ilmo Aronen, Rehuraisio Oy Tutkimuspäivät, 22.-23.11.2006, Kuopio sivu 1 Esityksen runko 1. Toimintaympäristön muutos 2. Raision tapa

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus 19.3.2014 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto 19.3.2014 Vuosi 2013 Elintarviketeollisuus selvisi taantumasta lähes kolhuitta

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

Viljasektorin hintarakenteet

Viljasektorin hintarakenteet Viljasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotus 12.12.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Perttu Pyykkönen Viljasektorin hintamarginaaliprosentit

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Enterprise Forum /0, Oulun yliopisto 8.0.0 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarvikeala muutoksessa muutos

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Hyvinkää, 11.10.2017 9.10.2013 1 2 Ruokaketju / Ruokajärjestelmä? 3 Ruoka-ala on tärkeä sekä yksilötasolla että kansantaloudellisesti:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 218 Kiinteät investoinnit kääntyvät laskuun - taso säilyy hyvänä Investointi- aste noin 12 % Teollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan odotetaan säilyvän viime vuoden tasolla

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Näe hyvä lähelläsi 29.1.2014 Joensuu Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita EK:n Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden kotimaisten arvo oli viime vuonna reilut 3,8 miljardia euroa eli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Kuluvana vuonna investointien kasvu kiihtyisi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto Vehnäala ja keskisadot pienentyvät hieman tänä

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Luomua lisää - lähiruokaa tottakai! -miniseminaari 22.8.2013 Helsinki, Ateneum-sali Ylitarkastaja

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 9.2.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, kevät 2012 9.2.2012

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 219 Teollisuuden investoinnit vilkastumassa Investointiaste noin 11 % Teollisuuden kiinteiden investointien odotetaan kasvavan viime vuoteen verrattuna Tutkimus- ja kehitysmenojen

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Lihateollisuuden toimialaseminaari 22.11.2013 Elintarviketeollisuuden näkymiä. Marika Säynevirta Elintarviketeollisuusliitto ry

Lihateollisuuden toimialaseminaari 22.11.2013 Elintarviketeollisuuden näkymiä. Marika Säynevirta Elintarviketeollisuusliitto ry Lihateollisuuden toimialaseminaari..03 Elintarviketeollisuuden näkymiä Marika Säynevirta Elintarviketeollisuusliitto ry Laaja alan yritysten edustus ETL edustaa kaikkiaan noin 600 yritystä Elintarviketeollisuusliiton

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa RuokaKouvola 27.10.2015 Tuula Repo Kehityspäällikkö, MMM ProAgria Etelä-Suomi ry p. 040 588 0958 tuula.repo@proagria.fi Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Vaasassa 25.03.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin

Lisätiedot

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä Maa- ja elintarviketalouden ennuste 26.9.2017 Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto milj. tonnia 775 750 725 700 675 Edellisvuosien

Lisätiedot

Ruokaketju NYT Made In Varsinais-Suomi. Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus

Ruokaketju NYT Made In Varsinais-Suomi. Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus Ruokaketju NYT Made In Varsinais-Suomi Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus johanna.mattila@utu.fi Ruokaketju Varsinais-Suomessa tilastokoonti Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Toimialaraporttisarja. Leipomoteollisuus. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Toimialaraporttisarja. Leipomoteollisuus. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Toimialaraporttisarja Leipomoteollisuus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia LEIPOMOTEOLLISUUS TOIMIALARAPORTTI MARRASKUU 2004 ARI GRÖNROOS 2 0 SAATTEEKSI...4 1 TIIVISTELMÄ...5 2

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista

Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista 20.8.2012 Jaana Elo Kokopalvelut Valvonnasta poistuneet / poistumassa Aikavälillä 2.1. 31.5.2012 11 viljavarastoa (Suomen Viljava Oy:n

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

ETL:n kannattavuuskyselyn tuloksia Heli Tammivuori

ETL:n kannattavuuskyselyn tuloksia Heli Tammivuori ETL:n kannattavuuskyselyn tuloksia 22.11.2017 Heli Tammivuori ETL:n kannattavuuskysely Selvitti kannattavuuden ja myynnin kehittymistä vuonna 2017 ja odotuksia vuodelle 2018. Suunnattiin ETL:n jäsenyritysten

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

ETELÄ-POHJANMAA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Etelä-Pohjanmaa Teollisuus (D) - - - - 18 17 17 17 Rakentaminen (F) - - - - 12 13 13 13 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

POHJOIS-POHJANMAA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Pohjois-Pohjanmaa Teollisuus (D) - - - - 11 11 10 10 Rakentaminen (F) - - - - 12 12 12 13 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Pohjois-Savo Teollisuus (D) - - - - 11 11 11 11 Rakentaminen (F) - - - - 11 11 11 11 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot